s.?2 > Hoivabisneksessä vanhus on tavara s.?10 Vasemmiston ehdokkaiden ykkösidoli s.?14 Kiinalaiskokki hyväksikäyttäjien pyörityksessä s.?22 N o 6 K a n n e n k u v a : Ja rn o M e la Perjantai 8.2.2019 | 3,5 € | 6-003251-196 www.kansanuutiset.fi Guardian: Macron myönsi eriarvoisuuden kasvaneen s.?8. Vanhan maailman mallit eivät enää toimi. Poliitikko ilman puoluetta Saamelaisaktivisti Petra Laiti haluaa muutosta nuorten ehdoilla
aavaan rooliin, kertoo Laiti muutamaa kuukautta myöhemmin uuden keskustakirjasto Oodin kahvilassa Helsingissä. Valtioneuvoston julkaiseman raportin mukaan saamelaisten näkemyksiä on kartoitettu viime vuonna eri puolilla maata järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa. Äänentoiston sammuttua saamelaisnuorten puheenjohtaja perustelee mielipiteensä ammattipoliitikon tarkkuudella. Suomen valtion yhdessä valtaväestön kanssa on oltava valmis totuusja sovintokomission kaltaiselle psyykkisesti ja taloudellisesti raskaalle prosessille.” E duskuntatalon portailla mikrofoniaan uhmakkaassa kulmassa pitänyt Petra Laiti ei syönyt sanojaan. – Tarvittiin jonkinlaista kontrastia muihin puheisiin ja minä astuin ilomielin tähän ra. Vaikka vanhemman polven poliitikko suhtautuisikin nuorten mielipiteeseen vakavasti, siihen ei suhtauduta osana yleistä keskustelua vaan nuorten mielipiteenä. Nuoret ymmärtävät ilmastonmuutoksen uhat paljon paremmin kuin suuret ikäluokat. Erityisesti laajat avohakkuut, sovittujen hakkuumäärien kiertäminen ja näiden toimien vaikutukset muun muassa poronhoitoon sytyttivät Laitin liekkeihin. aavia lausuntoja antavan saamelaisaktivistin diplomaattiseksi. Puhe päättyi Laitin esittämään vetoomukseen paikalla oleville poliitikoille ja pitkiin suosionosoituksiin. Tulevat vaalit ovat monella tapaa tärkeät, mutta niiden ottaminen puheenaiheeksi sai normaalisti ra. Raportti päättyy raskaisiin tunnelmiin: ”Prosessin onnistuminen vaatii myös valtiolta ja valtaväestöltä vilpitöntä tahtoa selvittää ja tunnustaa saamelaisia koskevat tapahtuneet vääryydet. Politiikkaa vanhempien sukupolvien ehdoilla Eduskuntatalo ei ilmestynyt tätä juttua varten otettujen kuvien taustalle sattumalta. Opiskelee ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Helsingissä. Laiti valittiin juuri Suomen saamelaisnuorten (SSN) puheenjohtajaksi jo kolmannen kerran peräkkäin. . TEKSTI TINO LINTUNEN KUVAT JARNO MELA Jatkoa etusivulta > Ásllat-Mihku Ilmára Mika Petra . Kannustan voimakkaasti antamaan tilaa ja tilaisuuksia meille, sanoo Laiti. – Hankkeen puolustajat kuuluvat ikäluokkaan, jossa maailmaa on parannettu suurilla ja massiivisilla infrastruktuuri-hankkeilla. Lokakuisessa ilmastotapahtumassa esitetty noin 7 minuutin mittainen puhe oli alusta loppuun rock’n rollia. Vuoden yhteiskunnallisen tietoisuuden herättäjä 2018 -tunnustus Helsingin Yhteiskunnalliselta Opistolta.. Jos Laiti olisi puheensa päätteeksi rikkonut mikrofonin kivirappusiin ja potkinut kaiuttimet kumoon, kukaan ei olisi pitänyt käytöstä erikoisena. Petra Laiti ei ole asettumassa ehdolle, mutta kyselyjä ja kannustusta on tullut eri puolueista paljon. 2 8.2.2019 Perinteisten puolueiden määritelmiä tärkeämmäksi seikaksi Laiti nostaa eri sukupolvien tavan hoitaa asioita ja hahmottaa maailmaa. Opintojen pääaineena johtaminen. . – Nuoret näkevät tällä hetkellä kirkkaammin, mihin suuntaan maailmaa pitäisi kehittää. Yleisön edessä seisoi tuolloin saamelainen, jolta ei enää oteta mikrofonia pois. Hän kertoo sukupolvelleen tyypilliseen tapaan olevansa enemmän liberaali kuin konservatiivi ja pitävänsä luontoarvoja tärkeinä. Laitin mukaan saamelaiskäräjät teki ennen joulua päätöksen lähtemisestä mukaan totuuskomissioksi kutsuttuun hankkeeseen. Tunnetaan nimellä Petra Laiti. Uppouduin siihen ajatukseen, että tämä on SE puhe, jonka olen aina halunnut pitää, Laiti muistelee. – Olen välillä kokenut, että nuorten mielipiteet laitetaan nuorten mielipiteet-kategoriaan. Laiti ei halunnut mainita hänelle ehdokkuuksia tarjonneita puolueita, muttei myöskään määritellä paikkaansa perinteisellä puoluekartalla. Toimi viime vuonna Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) varapuheenjohtajana. Youtubesta löytyvässä puheessaan Laiti esittelee kuulijoille kokoelman valtion menneinä vuosikymmeninä toteuttamia, saamelaisnäkökulmasta kyseenalaisia luontohankkeita. Totuuskomissio aloittaa työnsä Juuri ennen Kansan Uutisten haastattelua Petra Laiti on ollut Yle Puheella kertomassa näkökulmiaan parhaillaan käynnissä olevasta saamelaisten ja Suomen valtion sovitteluprosessista. – Vaikka kirjoitin puhetta saamelaisnuorten puheenjohtajana, tiesin jo etukäteen että se tulee olemaan myös henkilökohtaisesti tekemistäni asioista vuoden paras juttu. Nyt tehdään karhunpalvelus tuleville sukupolville, jos nuorten ääntä ei kuunnella. Hänen mukaansa järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton, eikä vaalikampanjan käyminen minkään puolueen riveissä olisi sopinut puheenjohtajan rooliin. – Elämme sukupolvien murrosvaiheessa ja vanhan maailman malliin tehdyt ratkaisut hyödyttävät juuri nyt eniten vanhempia sukupolvia. Esimerkiksi hallituksen ajama Jäämeren rata -hanke ei ole Laitin mukaan niinkään hallituksen projekti, vaan keski-ikäisen poliitikkopolven tapa kehittää maailmaa. Perinteisten puolueiden tapa, vasemmalta oikealle, suhtautua nuorten näkemyksiin kismittää nuorisojärjestön puheenjohtajana toimivaa Laitia erityisesti. ” Saamelaiselle radikaaleinta on olla saamelainen.” – En usko, että kertaakaan tässä maassa on saamelaiselle annettu mikrofonia näin ison ihmisjoukon edessä, joten täältä pesee, huudatti saamelaisaktivisti yleisöä Ilmastomarssilla. . 23-vuotias aktivisti ja sosiaalisen median päivystävä saamelainen. . Jäämeren rata ei ole nykyaikaa, vaan eri aikaan ja maailmaan syntyneiden visio siitä miten taloutta edistetään. Laitin mukaan tietoisuus vähemmistöistä, sekä empatia ja sensitiivisyys on alle 30-vuotiaiden keskuudessa ihan eri tavalla itsestäänselvyys, kuin mitä se on vanhempien keskuudessa
Prosessi voi kokonaisuutena lievittää jännitteitä saamelaisten ja suomalaisten välillä, toteaa Laiti. Viime keväänä Laitin aloittama keskustelu Herra Heinämäki -nimisestä lastenohjelmasta löi korville kokenuttakin sosiaalisen median käyttäjää. Vuonna 2015 alkanut aktivismi on vienyt Laitin YK:n areenoille ja tuonut näkyvyyttä niin hyvässä kuin pahassa. Kai se johtuu siitä, että kyseessä oli lastenohjelma. 3 8.2.2019 Petra Laiti on täysiverinen poliitikko. – Saamelaislasten vanhemmat sanovat usein, että lapsen saaminen tarkoittaa samalla aktivistiksi ryhtymistä. – Kun ihan uskottavat tahot kommentoivat käyttävänsä jatkossa neljän tuulen hattua protestina, tuli tunne että olen ainoa aikuinen huoneessa, muistelee Laiti vajaan vuoden takaisia tapahtumia. Laiti kritisoi tuolloin ohjelmassa esiintyneen intiaanihahmon ammentavan ilmaisuaan rasistisesta kuvastosta. Sosiaalisessa mediassa on Laitin mukaan aina riski joutua silmätikuksi. Alkuperäiskansoista halutaan yleensä näyttää se kuva, jonka valtaväestö mieltää oikeaksi. Laiti kertoo kuulevansa jatkuvasti kuittailua saamelaisuudestaan, varsinkin pukeutuessaan saamenpukuun. Saamansa aggressiiviset viestit ja väkivaltauhkaukset Laiti kertoo säästäneensä. Vieraana omassa maassaan Petra Laiti kertoo olleensa koko elämänsä ajan ”ainoa saamelainen huoneessa” ja opettaneensa peruskoulusta alkaen sitä, keitä saamelaiset ovat. lasten kohtelusta erilaisissa laitoksissa on hiertänyt valtion ja saamelaisten välejä pitkään. – On jännää, miksi asiaan tartuttiin niin. Yhteiskunnan ilmapiiri saamelaisuuden näyttämistä kohtaan on edelleen sellainen, että siihen suhtaudutaan jotenkin poikkeavasti. – Minustakin on netissä usein spekuloitu, että voiko tuo sinisilmäinen blondi olla oikeasti saamelainen. Hänen mukaansa Salo oli itse todennut tekijöiden miettineen jo pitkään sitä, että heidän on hyväksyttävä ajatus siitä, että hyvässä tarkoituksessa saattaa tehdä myös asioita, jotka ovat haitallisia. Identiteetti hyväksytään yleensä, jos suomalainen löytää saamelaisesta piirteen, jonka kokee saamelaiseksi. Laitin mukaan saamelaisuudesta halutaan yleensä näyttää sellainen versio, jonka suomalainen haluaa nähdä. Hänen mukaansa tavoitteiden määrittely on osa prosessia, joka on vasta käynnistymässä. – Jos puhun saamea julkisesti, on saatettu huutaa, että mee kotiis, jonnekin maahan, joka ei ilmeisesti ole tämä maa. – Selvityksin ja haastatteluin voidaan saada esiin tarinoita, joita ei olisi muuten kuultu ja se saattaa jo itsessään olla parantavaa. loiduttuaan Twitterin päivystäväksi saamelaiseksi. – Eräs Amerikan alkuperäiskansaan kuuluva aktivisti sanoi kerran, että radikaaleinta mitä alkuperäiskansaan kuuluva voi tehdä on kuulua alkuperäiskansaan. Saamelaisten kielelliset oikeudet ovat edelleen puutteelliset ja niistä pitää edelleen tapella paikkakunnasta riippuen päiväkodeista, eskariin, kouluun ja yo-kirjoituksiin asti, Laiti sanoo. Hän ei kuitenkaan halua lähteä politiikkaan opettaakseen suomalaisille saamelaisuutta, vaan vaikuttaakseen itselleen tärkeisiin asioihin. Tapaus Herra Heinämäki Viime vuonna Laitista kirjoitettiin useita juttuja hänen pro. Laitin mukaan pakkosuomalaistaminen ei ole edelleenkään historiaa. Intiaanihahmon luonutta Heikki Saloa Laiti kiittää. ” Nuoret näkevät tällä hetkellä kirkkaammin, mihin suuntaan maailmaa pitäisi kehittää.” Petra Laiti ei ota kantaa totuuskomission mahdollisiin päätöksiin. Laiti on kotoisin Inarista, mutta kertonut asuneensa kouluajoistaan lähtien useassa paikassa Suomessa sekä Ruotsissa. Laiti näkee jopa matkan päämäärää tärkeämpänä. Saamelaisten pakkosuomalaistaminen ja siihen liittyvät yksityiskohdat mm. Kritiikistä noussut keskustelu johti ohjelman poistamiseen Yleisradion ohjelmistosta, vaikka tämä ei ollut Laitin tarkoitus keskustelun avatessaan. Saamelaiselle radikaaleinta on olla saamelainen.. Pahasti yli mennyt keskustelu ei kuitenkaan saanut häntä missään vaiheessa harkitsemaan asioista vaikenemista. Laiti kertoo pettyneensä tapaan, jolla arvostetut ja valtaa omaavat tahot osallistuivat keskusteluun. Sain paljon sellaisia viestejä, että kyllä itse olet rasisti, jos luulet että minun lapseni ovat rasisteja
PÄÄKIRJOITUS LÖYHÄSTI VALVOTAAN ja löyhästi luvataan. Vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä hoitajamitoitus jäi hoidon laatusuosituksen varaan ja siitä sopivat sosiaalija terveysministeriö ja Kuntaliitto yhdessä. sirpa.puhakka@kansanuutiset.. Yksi on valvovinaan ja toinen lupaavinaan. Hoitajamitoituksen säätämisen yhteydessä poliitikkojen on taattava myös resurssit ja oikeus päästä tarvittaessa ympärivuorokautiseen hoivaan. . Kunnat ovat tinkineet rahasta: ostaneet kilpailutuksen jälkeen halvimmin tarjoavalta ja samaan aikaan yritykset ovat vetäneet voiton tavoittelussa henkilöstökustannukset mahdollisimman alas. Moni ikääntyvä pelkää joutumista huonon hoidon armoille. Omaishoitoa ja muuta kotihoitoa on vahvistettu lainsäädännöllä tavoitteena laitoshoidon vähentäminen. On surkeaa ja moraalitonta, jos vieläkään ei saada muutosta. Hoitajamitoitus tulee hallitusneuvottelupöytään olipa hallituksen kokoonpano vaalien jälkeen mikä tahansa. Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin ei ratkaise kaikkia vanhushoivan ongelmia, mutta se asettaa minimin. Parhaillaan tutkitaan useiden vanhusten kuolemaa hoitovalitusten vuoksi. PS.. Kuntaliitto on arvioinut mitoituksen maksavan noin 200–250 miljoonaa euroa. Vanhushoivan tilasta on keskusteltu pitkään ja hartaasti, mutta ongelmia ei ole korjattu. Puolueilla on laaja yhteisymmärrys hoitajien tarpeen lisäämisestä. Kaikki ongelmat ratkeavat monien yksittäisratkaisujen yhteisvaikutuksesta. Tämä on karmea viesti vanhuksille, heidän omaisilleen ja ikääntyville. Kaikilla voimat eivät riitä ja osa on jo nyt pakosta Hoitajien mitoitus saatava vihdoinkin lakiin LEHTIKUVA/RONI REKOMAA. Kuntien etujärjestö Kuntaliitto vastustaa henkilömitoituksen kirjaamista lakiin vaatien laaja-alaista keskustelua vanhushoivasta. Suositukset ja normiohjaaminen ei ole riittänyt. Vaarama on laskenut jo 1980-luvulla vanhusten hoivan mitoitukseksi 0,7 per vanhus. Näin kiteyttää pitkään vanhushoivaa tutkinut professori Marja Vaarama vanhushoivan tilanteesta Kuntaliiton lehdessä. Jokainen vanhus haluaa asua kotona elämänsä loppuun saakka, jos voimat riittävät. . Puhe kääntyy aina rahaan, kun vaaditaan vanhusten hoivan parantamista. Samassa pöydässä pitää sopia myös vanhushoivan resursseista sekä hoivaan että kotihoitoon. Vanhushoivaa on siirretty järjestelmällisesti jo 1990-luvulta lähtien kotiin. Mikään yksi ratkaisu ei koskaan ratkaise kaikkia ongelmia. 4 8.2.2019 kotona, jopa heittellejättämisrajalla. Eikä syy ole hoitajien, vaan rahasta päättävien poliitikkojen, jotka priorisoivat palveluja. Eikä mitoitus ole vieläkään toteutuneet. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f 0,7 ei ratkaise kaikkia ongelmia vanhushoivassa, lienee kokoomuksen tuorein kanta. YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN kustannusten nousu voi johtaa hoivaan pääsyn kriteerien kiristämiseen. Ei tietenkään eikä kukaan sitä väitäkään
Vasemmistoliitto haluaa teeseissään hoivan kilpailutuksiin lisää laatukriteereitä ja laadunvalvontaa. 6 8.2.2019 Vasemmistolta 11 teesiä vanhustenhoidosta VASEMMISTOLIITTO JULKISTI keskiviikkona teesinsä vanhustenhoidon kriisin ratkaisemiseksi. Vasemmisto esittää myös vanhustenhoidon henkilöstön asemaa parannettavaksi. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Viime päivinä uutisoiduista epäkohdista voi jo puhua ihmisoikeusloukkauksina. Kokoomuksesta lähti viikolla kahdenlaista viestiä siitä, miten se suhtautuu asiaan, mikä hämmensi hallituskumppaneitakin. – Vanhustenhoivan kriisissä on kysymys isoista moraalisista kysymyksistä. Voimavaroja on kasvatettava luomalla puolueiden yhteistyönä suunnitelma rahoitusvajeen umpeen kuromiseksi kahden seuraavan vaalikauden aikana. Vasemmistoliiton mukaan mitoitusta on korotettava määritellysti asiakkaiden hoidon tarpeen kasvaessa. Siihen tarvitaan esimerkiksi esittämämme riittävä henkilökuntamitoitus, jota voidaan tarvittaessa porrastaa ihmisten tarvitseman hoivan perusteella, Pekonen sanoi. Epäkohdista ilmoittavien asema tulisi turvata. Paljon puhutun 0,7 hoitajamitoituksen lisäksi puolue esittää muun muassa rahoitusvajeen korjaamista, tarkempaa hoivan valvontaa ja tiukempia kriteereitä hoivan kilpailutukselle. Nollatuntija runkosopimusten sijasta tulisi suosia vakituisia työsuhteita ja työehtosopimuksia on noudatettava. – Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan arvioidaan panostavan noin 1,7 kertaa Suomea enemmän vanhusten hoitoon ja hoivaan. VASEMMISTOLIITON TEESIT: vasemmisto.fi /oikeusarvokkaaseen-vanhuuteenkuuluu-jokaiselle/ Vaatimuksina hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin, rahoitusvajeen kurominen umpeen ja hoitajien työsuhteiden parantaminen. Vasemmistoliitto julkaisi ehdotuksensa vanhusten hoivakriisin ratkaisemiseksi. – Suomalaiset odottavat nyt päättäjiltä aidosti vaikuttavia ratkaisuja vanhustenhuollon tilanteen parantamiseksi. Voimmeko me enää kutsua itseämme sivistysvaltioksi, jos annamme huolenpidon valua sille tasolle, että vanhusten turvallisuus, ravinto tai hygieniakaan eivät välttämättä ole kunnossa. – Suomen pitää olla maa, jossa jokaisella on oikeus vanheta arvokkaasti ilman huolta ja jossa hoitajilla on oikeus tehdä työnsä hyvin ja arvojaan vastaavasti. Laatu mukaan kilpailutukseen Pitkään jatkunut vanhustenhoidon resurssipula näkyy kuntien kilpailutuksissa, joissa hoivan hinta painetaan usein mahdollisimman alas. Mitoituksen täyttymistä ja muuta hoidon laatua tulisi valvoa nykyistä tehokkaammin ja sanktioita laiminlyönneistä korottaa. Lisää mitoitusta ja valvontaa Vasemmistoliitto haluaa vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kirjattavaksi lakiin 0,7:n vähimmäismitoituksella. Puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan moraalin lisäksi pulaa on myös rahasta. LEHTIKUVA/KALLE PARKKINEN. Tästä on tullut myös muiden puolueiden paitsi kokoomuksen kanta. Lisäksi oppositiopuolueet tekivät lakialoitteen hoitajamitoituksesta. Voitontavoittelusta vanhusja sosiaalipalveluissa tulisi vasemmistoliiton mielestä tehdä Ruotsin mallin mukainen selvitys, jossa arvioidaan kaupallisten palveluiden laatua ja selvitetään, tulisiko voitontavoittelua rajoittaa. Teeseissämme on näitä ratkaisuja keskustelun pohjaksi, jatkoi Andersson. Näin parannetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta alalla. Viime päivinä uutisoiduista epäkohdista voi jo puhua ihmisoikeusloukkauksina, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi teesien julkistamisen yhteydessä. Tilanteen kauhistelu ei riitä, löysät vaalipuheet eivät riitä, vaan nyt on löydettävä vaikuttavia ratkaisuja
Veronkorotuksiin ei tosin sen mielestä ole juuri varaa kansainvälisen verokilpailun takia. Kososen mukaan mikään tutkimus ei myöskään tue VM:n näkemystä siitä, että julkinen talous pysyy paremmassa kurissa menoja leikkaamalla kuin veroja nostamalla niin voimakkaasti, että ne voisi nähdä neutraaleina virkamiesten suosituksina. JULKISEEN TALOUTEEN tarvitaan kuuden miljardin euron sopeutustoimet, esittivät valtiovarainministeriön virkamiehet noin kuukautta ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. Tosin silloin, kun oma etu sitä vaatii, fi ksuinkin suu käy yleensä maksajan tahtiin. Myös SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta piti ongelmallisena, että tilannekuvan pohjalta virkamiehet antavat suuntaviivoja tulevalle talouspolitiikalle. ”En allekirjoita Suomessa yleistä näkemystä siitä, ettei ansiotuloveroja voida nostaa. Koska @PetteriOrpo alkaa kirjoittaa plokia. Vanhan sanonnan mukaan luottamuksen voi menettää vain kerran. Lisäksi virkamiehiä arvostellaan politikoinnista. On mielenkiintoista seurata, kuinka suuri romahdus tarvitaan, ennen kuin porvaristo alkaa taas vannoa yhteistyön, lakien kunnioittamisen, kohtuuden ja sopimisen nimiin. tuukka.paakkonen@gmail.com LIISA VALONEN KASINOTALOUDEN PALUU S uomalaisen yhteiskunnan 2000-luvun taitteeseen asti jatkunut menestystarina perustui pitkälti kohtuuden ja sopimisen kunnioittamiseen. PÄÄMINISTERIPUOLUEEN VÄRILLÄ on eduskuntavaalien jälkeen väliä suhtautumisessa VM:n asettamaan sopeuttamispaineeseen, sanoo STTK:n pääekonomisti Ralf Sund: – Molemmat kuitenkin reagoivat jotenkin kahden miljardin julkisen talouden kuromisen haasteeseen. Mitoitus ei ole luku. Perustelu ansiotuloverojen nostamattomuudelle talouspoliittisissa suosituksissa on, että se johtaisi työnteon suureen alenemiseen. Aiemmin vakauden, ennustettavuuden ja jatkuvuuden takaaminen oli yleensä tärkeämpää kuin hetkellisten suurimmalla mahdollisella tavalla omaa etua palvelevien tavoitteiden saavuttaminen. Hallitusvaltaan päässeet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset tekivät työtä käskettyä ja leikkauslistan VM:n virkamiesten ohjeiden mukaan. Virkamiespuheenvuoro sai aiempaa ynseämmän vastaanoton. Talouden asiantuntijat ottavat siis etäisyyttä VM:n näkemyksiin. 7 8.2.2019 Ihminen ei ole desimaali. Pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että hyvän työllisyyskehityksen jatkuessa erityisiä leikkauslistoja ei tarvitse laatia. LISÄÄ VERKOSSA: kansanuutiset.fi /4031818 LEIKKAUKSET VAI VEROT. Siellä kaikki aika kuluu talouden puliveivareiden jälkien peittämiseen ja parhain päin selittelyyn. Tällaista näkemystä eivät kuitenkaan empiiriset tutkimukset tue”, hän kirjoitti PT:n blogissa. Demarit tulevat painottamaan verokeinoja, kuten listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeiden verohelpotuksen lieventäminen. VIRKAMIESTEN ASTUMISTA politiikan tontille arvosteli myös tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Tulevina viikkoina nähdään, tekevätkö vaalikeskusteluja vetävät toimittajat samoin vai kilkattavatko velkakellot samalla tavalla kuin neljä vuotta sitten. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN. Sillä välin sopivia vastatoimia ovat pääomatuloja tuloveron harmonisointi ja listaamattomien yritysten erityisverokohtelun lopettaminen. –?TÄMÄ ON virkamiesarvio siitä, mikä on tarpeen. – Kestävyysvaje on tämänkin puheenvuoron taustalaskelmien ytimessä. On sinänsä kummallista, että vaikka yrittämisen nimeen vannotaan, niin rehellistä yrittäjää ei oikeistoleirissä puolusta kukaan. On kysytty, eikö virkamiehillä ole mitään sanottavaa eriarvoisuudesta eikä ilmastonmuutoksesta. Tai sitten ei ole haluttu oppia, sillä harmaan keinottelutalouden kasvusta on aina hyötyjiä. Talousrikollisuus on suurin este usein julkisuudessakin ihannoiduille vapaalle kilpailulle ja markkinamekanismin toiminnalle. Porvarileirissä ei selkeästi ole opittu mitään 1980ja 1990-lukujen kasinotalouden seurauksista. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Valtiovarainministeriön virkamiesten puheenvuoroa ei tällä kertaa otettukaan faktana vastaan. Arviointi on ollut suomalaisittain tällä kertaa poikkeuksellisen kriittistä. Rehellistä yrittäjää ei oikeistoleirissä puolusta kukaan. Viime vuosikymmenien aikana nollasummapelin ihannointi on tehnyt paluun varsinkin oikeiston keskuudessa, ja se on johtanut suureen osaan nykyisistä yhteiskunnallisista ongelmista. Laskelmiin sisältyy paljon laskennallista epävarmuutta ja siksi kestävyysvajeeseen kiinnittyminen lukitsee talouspoliittista liikkumavaraa, Sund sanoi. Kokoomuksen johdolla painopiste on menojen leikkauksissa. Ei liene sattumaa, että porvaripuolueet eivät ikinä edes vaalien alla leikillään lupaa puuttua veronkiertoon, talousrikoksiin, alipalkkaukseen, ihmisten hyväksikäyttöön työelämässä, ihmisoikeusloukkauksiin tai mihinkään sellaiseen, mikä saattaisi haitata keinottelutalouden toimintaa. Hän nosti esiin kaksi asiaa. Edes kokoomus ei hyppää, kun VM käskee. Eikö VM:n sana enää olekaan laki. On hyvä, että se saadaan nyt julkiseen keskusteluun ja kriittisen arvioinnin kohteeksi, VM:n kansliapäällikkö Martti Hetemäki sanoi maanantaina. Tuukka Pääkkönen Kirjoittaja on putkiasentaja Turusta. Jotain on muuttunut neljässä vuodessa. On syytä muistaa, että yhteiskunnalliset ongelmat eivät synny itsestään tyhjästä, vaan ne ovat aina harjoitetun politiikan tahattomia tai tahallisia vaikutuksia. Kokoomus alkaa päästä jo timosoinimaisiin svääreihin vanhuspalvelulinjauksissaan. Paavo Arhinmäki Twitterissä 5.2. Raporttia sinänsä tasapainoiseksi kokonaisuudeksi kiittänyt STTK:n pääekonomisti Ralf Sund totesi Suomen poikkeavan muista EUmaista siinä, että kestävyysvajetta käytetään talouspolitiikan määrittäjänä. Leikkauslistat eivät enää maistu. Sitä ei käyne kiistäminen edes huonosti talouden toimintamekanismeja ymmärtävän matalapalkkoja ja työnantajan sanelua puoltavan kotinobelistimme. Ennen VM:n puheenvuoro on otettu faktana vastaan, nyt vastaväittäjiä riittää. Maanantaina esittämässään uudessa puheenvuorossa VM arvioi sopeutustoimien tarpeeksi kaksi miljardia ja jättää avoimeksi, tehdäänkö ne leikkauksilla vai veronkorotuksilla
09 4366 320 YSTÄVÄNPÄIVÄTARJOUS Henkilövakuutukset 50 – % Junioriturva Plus -lapsivakuutus l Lapsen tapaturmavakuutus l Lapsivakuutuksen varaus Aikuisen sairauskuluvakuutus l Täysajan tapaturmavakuutus l Jatkuva matkavakuutus Tarjoamme nämä Turvan henkilövakuutukset -50% MIELENRAUHAA itsellesi ja rakkaillesi Alennuksen saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta 14.2.2019 alkaviin yksityishenkilön vakuutuksiin. perinne@tyovaenperinne.fi Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto AVOINNA TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva uh Elä täysillä – Turva turvaa Tutustu etuihisi osoitteessa turva etusi Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon. 9 8.2.2019 Kokouksia Tyköistuvat ja suorat mallit XS | S |M | L | XL | XXL | XXXL Verkkokauppa + postikulut 2,50 € Kansan Uutisten laadukkaat ja eettiset Tilaa nyt! Tilaa: kauppa.kansanuutiset.fi kirjakauppa@kansanuutiset.fi 09 759 601 + pposstikul stikulut 2 stikulutt ut ut 2,50 € lutt 2,5 2 50 € 25 25 €€ T-PAIDAT Tämäkin ilmoitustila huomattiin. 09-766429 . Järjestöjen edustus määräytyy sääntöjen 7§ mukaan. Päätösvalta edellyttää vuoden 2018 tai 2019 jäsenmaksun maksamista. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi www.tyovaenperinne.fi . Varaa oma ilmoitustilasi: p. Kampanja ei ole voimassa verkkokaupassa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva .turva. l ill Beckerintie 10 Helsinki p. uh. Hallitus Kansan Radioliitto Folkets Radioförbund ry liittokokouskutsu tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Sörnäisten rantatie 25 A 1 . 00500 Helsinki . 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16. Lue lisää turva tarjous Tervetuloa Kansan Radioliitto Folkets Radioförbund ry:n LIITTOKOKOUKSEEN torstaina 28.3.2019 klo 17.00 osoitteeseen Neljäs linja 1, Vapaa-ajattelijain liiton toimisto. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä periaateohjelman uudistaminen
Mielenterveysja päihdetyössä deregulaation vaikutukset näkyvät tutkimushaastatteluiden perusteella siinä, että ammatillisen työn mielekkyys on murentunut asteittain. Riittävästi asiakkaita – Voittoa tekevät suuryritykset saavat nyt temmeltää rauhassa sote-kentällä, Salo harmittelee. – Ne rapauttavat ajatteluamme niin, että pian kukaan ei enää tiedä, mitä tarkoittaa hyvinvointi tai sosiaalipolitiikka tai oikeudenmukaisuus, laukoo vapaa tutkija Markku Salo. Tutkimuksessa vertaillaan myös tilannetta mielenterveysja päihdekuntoutuksen palveluasumisessa vuosina 2005 ja 2015. Haastattelujen piirissä on 18 erilaista yksikköä, joista suurin osa on suuryritysten ylläpitämiä mielenterveysja päihdekuntoutujille tarkoitettuja asumispalveluyksiköitä. 10 8.2.2019 avataan suuryrityksille. kossa pääosin suuryritykset. Osallistunut suomalaiseen ja eurooppalaiseen mielenterveystyöhön sosiaalityöntekijänä, tutkijana, kokemusasiantuntijoiden kouluttajana ja tutkimushankkeiden vetäjänä valtakunnallisen potilasjärjestön tutkimuspäällikkönä sekä asumispalveluja tuottavan säätiön johtajana . Meillä ei ole oikeaa demokratiaa, jos asianosaiset eivät ole mukana, tutkija Markku Salo sanoo. Mielenterveyden keskusliitto 2007. – Yhteiskuntatieteissä tätä nimitetään deregulaatioksi eli valtiollinen ohjausjärjestelmä purkautuu asteittain ja pelikenttä ”Mitoitus ei korjaa vanhushoivaa – systeemi on kriisissä” H oivapalvelut pitää Salon mukaan palauttaa takaisin valtiolliseen, demokraattiseen ohjaukseen. On kysymys palvelujen tilaamisesta ja siitä haluammeko, että palvelutuotantomme hoitaa jatJUSSI JOENTAUSTA. Salo näkee asian systeemisesti: kaikki liittyy toisiinsa. Palvelut kurjistuneet Salolta ilmestyy huhtikuussa kirja Hullut mielenterveysmarkkinat kurjistuneista mielenterveyspalveluista ja niiden korjaamisesta. Aikaisempi tutkimus: Yhteisasumisesta yhteiskuntaan. Kaikki liittyy toisiinsa Esperi-kohu käynnisti laajan yhteiskunnallisen keskustelun vanhuspalveluista. Yhteiskuntatieteiden tohtori. Vahvimmin tätä on tapahtunut juuri suuryrityksissä. Kirja perustuu laajaan haastattelumateriaaliin mielenterveysja päihdetyötä tekevien perustyöntekijöiden, esimiesten ja johtajien sekä omistajien keskuudessa. Palvelujen tilaaminen on puolestaan läpijuridisoitunut. Merkittävä askel Salon mukaan oli 1990-luvun alussa hyväksytty hankintalaki. Kilpailutuksen, liiketaloudellisen ohjauksen ja ”samalla viivalla” -olon seuraukset mielenterveyspuolella noin 10 vuodessa ovat siis mittavat. Salo uskoo, että vanhustyössä vaikutukset ovat samansuuntaiset. Tutkimusryhmä on haastatellut kolmella seutukunnalla yli 200 ihmistä. – Kysymys on sosiaalija terveyspolitiikan suunnasta ja sotestakin. Nyt pitäisi siis nähdä se, että Suomessa on siirrytty suuryhtiöiden aikakauteen ja hoivassa hallitsevat pääomavaltaisen liiketalouden hegemoniset periaatteet. Kirjoittanut kirjan Hullut mielenterveysmarkkinat (Vastapaino), joka ilmestyy tänä keväänä . Pelikenttä avataan Sosiaalija terveyspolitiikan suunnanmuutos alkoi jo kauan sitten. – Keskeiset ongelmat eli henkilöstön määrä ja tilaajien osaaminen ovat kyllä yksittäisesti tärkeitä asioita, mutta ne eivät tuo näkyviin harjoitetun terveysja sosiaalipolitiikan systeemistä kriisiä, Salo korostaa. Suomalaisen hyvinvointivaltion rapautumiskehitys käynnistyi 1980-luvulla, Holkerin hallituksesta. Niistä voi vetää myös koko sosiaalija terveyssektoria koskevia johtopäätöksiä. Yksi virstanpylväs oli myös Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspolitiikan muutos, jolla pyrittiin asettamaan kaikki palveluntuottajat samalle viivalle. Entä mitä tapahtuu asiakkaille ja henkilökunnalle. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tila ja tulevaisuus. Siitä on edetty askel kerrallaan. veystyön mielekkyyden murentumisesta. Salo muistuttaa, että nyt on nähty vain jäävuoden huippu. Suuryhtiöiden myötä vanhushoiva on Markku Salon mukaan siirtynyt liiketaloudelliseen ohjaukseen ja asiakkaasta on tullut tavara. Hän on tutkimuksillaan pyrkinyt selvittämään organisaatioiden toimintatapoja. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi –?Hyvinvoinnin tuottaminen on pitkälti sama asia kuin demokratian edistäminen. Teos kuvaa mielenterveysja päihdetyön kurjistumisen syitä. Markku Salo . Johtamistapa kulkeutuu myös lähiesimiestasolle, jossa katsotaan ensisijaisesti mitä jää viivan alle ja toimitaan sen mukaan. Liiketaloudellinen ajattelu ulottuu osin jopa perustason työntekijöihin. Tutkimuskohteesta tehdyt johtopäätökset ovat Salon mukaan pitkälti yhteneväisiä nyt tapetilla olevan vanhusten palveluasumista koskevan keskustelun kanssa. Salo puhuu kielteisestä kehästä, jossa tilaajan tavoitteet ja yrityksen voitontavoittelu vaikuttavat samaan suuntaan: asiakaskunta kasvaa ja kirjavoituu, ammatillinen työ pirstaloituu, kun hoitaja joutuu tekemään monenlaista hänen tehtäviinsä kuulumatonta kuten siivousta ja ruuanlaittoa ja asukkaat laitostuvat. – Homma ei korjaannu sillä, että henkilöstömitoitus saadaan lakiin eikä sillä, että tilaajat oppivat tilaamaan. – Uusliberalismissa, jollaista Suomessa nyt harjoitetaan, suuryritysten johtamistapa on erittäin hierarkkinen. – Perushenkilöstön haastattelujen kautta saimme harvinaislaatuista tietoa perustyön pirstaloitumisesta ja mielenterAmmatillisen työn mielekkyys on murentunut asteittain
Tilaamisen taustalla pitäisi Salon mukaan olla yhteistoiminnallinen viitekehys, jossa kuullaan säännöllisesti kaikkia osapuolia ja kehitetään palveluja yhteistyössä. – Kärjistän tässä. Yksi neljännes lohkaistaisiin keskisuurille yrityksille. He eivät käytä tilaamisessa hyödyksi asiantuntijoina vanhusja mielenterveystyön ammattilaisia, palvelujen käyttäjiä, heidän omaisiaan eivätkä palveluntuottajia. Tutkimusaineiston analysointi johti tutkijan oivaltamaan, että uusliberalistisessa taloudessa palvelunkäyttäjät eivät ole kustannuserä vaan itse asiassa tuotannontekijä. – Oli tutkijallekin järkytys, miten suuryrityksissä perushenkilöstö koki työnsä mielekkyyden murtuneen. Tilaajien pitäisi päästä toimeenpanemaan moniarvoista palvelutuotantoa, hän lisää. Keskeisin asia on, että työ pirstoutuu. – Hyvinvoinnin tuottaminen on pitkälti sama asia kuin demokratian edistäminen. Kansalaisten hyvinvointi on Markku Salon mukaan sysätty marginaaliin. Se pitäisi rajoittaa yhteen neljännekseen. Viimeinen neljännes kuuluisi julkiselle palvelutuottajalle. Suuryritykset pystyvät käyttämään juridiikkaa tehokkaasti hyväkseen. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO. ”Tuote” pidetään hengissä, mutta ihmisarvo saattaa unohtua. Toisekseen Salo nostaa esiin tilaamisen managerialisoitumisen. Vanhuksen ja mielenterveyskuntoutujan arjen sisältö kapenevat asumispalveluissa. – Ensinnäkin pitää tilata muutakin kuin hoitoja kuntoutushenkilöstöä, jotta hoitohenkilöstö voi keskittyä tekemään varsinaista työtään, vanhustyötä tai mielenterveystyötä. – Myös palvelun kunnalliset tilaajat tuottavat painetta esimerkiksi siihen, että perustyöntekijäkin joutuu kannustamaan tai jopa puolipakottamaan asukkaita etenemään kuntoutumisessaan epärealistiseen tahtiin. Yksityiselle voitontavoittelulle on avattu ovet purkamalla ohjaus sosiaalipolitiikasta. Pelisäännöt tilaamiseen Tilaamisen ongelmista on puhuttu paljon. – Jos tilaaja tekee juridisen virheen, siitä ollaan usein markkinaoikeudessa. Tilaajat ovat julkisia virkamiehiä, jotka toimivat eräänlaisina itsenäisinä asiantuntijoina. – Heitä voisi verrata teollisuuskapitalismin tehdastuotteeseen. Nykysysteemi on siis tehnyt palvelunkäyttäjästä tuotannontekijän vaikka hänen pitäisi olla oman hyvinvointinsa subjekti. Mutta oleellista on se, että suuryrityksille annetaan kakusta vain tietty osa. Tilaaminen, jonka pitäisi ohjata toimintaa, on läpijuridisoitunut. – Vanhuspalveluiden 20 vuoden ja mielenterveyspalveluiden 10 vuoden valossa voisi sanoa, että palvelujen tilaamista tulisi vahvasti ohjata. Hyvinvointi marginaaliin Kansalaisten hyvinvointi on Salon mukaan sysätty marginaaliin. 11 8.2.2019 Neljännes kullekin Miten systeemin kriisistä päästään kuiville. Neljänneksen saisivat myös kansalaislähtöiset voittoa tavoittelemattomat yritykset ja säätiöt. Meillä ei ole oikeaa demokratiaa, jos asianosaiset eivät ole mukana, Salo sanoo. Liiketaloudellinen kieli sukeltaa kaikkialle organisaatioon. Palvelujen tilaaminen on läpijuridisoitunut. Salo arvelee, että tällaiseen lainsäädäntöön päättäjiksi tarvittaisiin ”yhtenäinen, määrätietoinen ja sosiaalipoliittisesti valistunut vasemmisto plus vihreät”. Salo listaa joitakin pelisääntöjä, joita palvelujen tilaamiseen tarvitaan. Työntekijä turhautuu, koska hän on hengeltään omistautunut tekemään mielenterveystyötä, mutta työaika menee paljolti muuhun. Nyt suuryritykset hoitavat palvelutuotannosta liian suuren osan. He peilasivat nykyistä työtään aikaisempaan työuraansa. Suuryritykset kilpailisivat tästä osuudesta keskenään, Salo sanoo
Jatko kausi on hauss a, mutta siihen hän tarvits ee tukea . Kirjassaan hän kertoo, miltä politiikan tekeminen tuntuu ja mihin hänen oma politiikkansa perustuu. s mm yi ty yy Selviyty ja mu Maria ravistellut pak hkaa a antim ista. Kontula tutkii havainnoiden ja edustajakollegojaan haastatellen, miten hänen työympäristössään hallitaan jatkuvaa konfliktia. Jos tilaat useamman kappaleen samaa kirjaa, lisää määrä rastin jälkeen. Le ik ka a il m o it u s ja lä h et ä p o st it se . fi Guar dian: Tekn olog iajät it kirist ävät vero etuja USA: ssa s.?8 Vasem misto n ääni Euroo passa Merja Kyllön en on viihty nyt europ arlam entiss a, jossa EU:n rauha nproje kti on konkr etisoit unut hänell e. s.?2 > Yhteinen pöytä on vaihtoehto leipäjonoille s.?12 ”Uusi Silkkitie” kytkee Kiinan Eurooppaan s.?16 Espanjan kriisi kypsytti yrittäjän vasemmisto laiseksi s.?20 N o 6 K a n n e n k u v a : Ja rn o M e la Perjantai 9.2.2018 | 3,5 € | 6-003251-186 www.kansanuu tiset.fi Guardian: Fasistit nostavat päätään Italiassa s.?10 K an n en ku va : Em m a G rö n q vi st y K a n n e n k u v a : Ja Mehi läiska to uhka a ruoka turva a Pölyt täjien häviä mine n veisi suure n osan ruoka pöyti emm e antim ista. Anton Monti & Pontus Purokuru Suoraa toimintaa – autonomiset liikkeet Suomessa 1986-2016 Yhteiskunnallisten liikkeiden toimijat kertovat, kuinka Suomeen tuotiin uudenlainen tapa tehdä politiikkaa. Toivon politiikka toimii tiekarttana nykyvasemmistolaiseen ajatteluun. | Alle 50 euron tilauksiin lisätään postikulut 2,50?€. s.?2 > Guar dian: Kestä äkö Trum pin ja valko isten krist ittyje n liitto . Voit myös tilata puhelimitse 09 759 601 tai sähköpostit se verkkokaup pa@kansan uutiset.fi Anna Kontula Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä Kansanedustaja Anna Kontula kertoo Suomen julkisimmasta ja salaisimmasta työpaikasta – siitä pienoismaailmasta, johon kaksisataa kansan valitsemaa edustajaa kokoontuu hoitamaan tehtäväänsä. Sen tähtäimessä on toiveikas tulevaisuus, jossa hyvinvointivaltio on päivitetty, jossa tasa-arvo kasvaa ja jossa luottamus politiikkaan ei ole turhaa. 2018 | 3,5 € | 20-0 0325 1-182 www .kans anuu tiset .fi Israe l teki jouk kom urha n Gaza n rajal la s.?18 tilaukset@kansanuutiset.fi | 09 7596 0208 | www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Määräaikainen 2 kk/20 € Kestotilaus 6 kk/82 € Kestotilaus 12 kk/162 € Tutustu digilehteen 1kk / 4,90 € Nimi Osoite Puhelin/sähköposti (sähköposti pakollinen digilehden tilauksessa) Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Kansan Uutiset Tunnus 5005075 00003 vastauslähetys Katso kaikki tilausvaihtoehdot www.kansanuutiset.fi/ tilaajapalvelu POSTIMAKSU MAKSETTU Tilaushinnat sis. s.?2 >>> artikkelit vain Kansan Uutisissa Helsinki luo uutta työtä nuorille Maahanm uuttajan uorille suunnatt u Job’d-pilo tti mahdollis taa ensimm äiset kosketuk set työeläm ään ja parantaa yhdenver taisuutta . 12 8.2.2019 Merkitse rasti ruutuun tuotteen kohdalle, jonka tilaat. s.?2 Maah anm uutta javanh ukset palve luiden ulkop uolella s.?12 Orjak aupan näky vä perin tö Iranin Bush ehriss a s.?20 Naise n asem a on aaltoli ikettä , sanoo Vuok ko Isaks son s.?24 N o 36 K an n en ku va : Ja rn o M el a Perjant ai 7.9.2018 | 3,5 € | 36-0032 51-1836 www.k ansanu utiset.f i Guardia n: Woodw ardin kirjan paljast ukset Trump ista s.?8 M v ul a s.?26 N o 27 Selviytymist arinoita ja mustaa huumoria Maria Peuran uusimmassa teoksessa esillä ovat Pohjois-Suom ea ravistellut pakolaiskriis i, arkinen vallankäyttö ja seksuaalinen hyväksikäytt ö. kansan uutise t.fi Liittee nä europ arlam entaa rikko Merja Kyllös en Kyllik ki misto n ääni assa n rauha nproje kti on n tarvits ee tukea . Tarve sen hallitsemiseen selittää monia sellaisia eduskunnan sisäisiä käytäntöjä, joita on muuten mahdotonta ymmärtää. Ruua n hinta nousi si, terve ytem me heikk enisi ja nälkä ongel ma maai lmass a pahen isi. s.?2 > Mat ema tiik kak ylä ope ttaa turk kila isia oma an ajat telu un s.?12 Mie liku va aht aaji sta on vää rä, san oo Kim mo Kot ton en s.?22 Uus in tutk imu s sisä lliss oda sta on mon ipuo lista s.?24 N o 20 K an n en ku va : Le h ti ku va /L u is R o b ay o Perja ntai 18.5. Se kertoo, miten politiikka arjessa toimii, ja kannustaa vaikuttamaan. Se kertoo vihamies-ten ystävyydestä, hallitusta kaaoksesta ja yksinäisyydestä väentungoksessa. s.?2 > EU vois i kerä tä myö s omi a varo ja, sano o Han na Sark kine n s.?12 KSL :n uusi pääs ihte eri Tuu la Kum pum äki elää kute n ope ttaa s.?20 Kok oom us keh uu yleis tuke a, joka ei toim i Brit ann iass a s.?26 N o 27 K an n en ku va : Em m a G rö n q vi st Perja ntai 6.7.20 18 | 3,5 € | 27-00 32511827 www .kans anuu tiset. VAALITARJOUS Bän di, joka synt yi tyttö jen välis estä ystä vyyd estä Fan ni Noro ilan ja Sonj a Kuit tisen femi nisti nen räpp ibän di SOF A ylist ää biise issä än kesk ener äisy yttä ja legg inss ejä. amman kappaleen samaa kirjaa lisää määrä rastin jälkeen Ti la a n m e rk it se m ä n i tu o tt e e t. Aktivismi mullisti politiikan lisäksi puolueet j mainostoimistot. 20 € (24 €) Into 2018 Veronika Honkasalo Toivon politiikka 22 € Into 2019 Veronika Honkasalo haluaa tuoda politiikan takaisin politiikkaan. Ruua n hi mass a pahen isi. Hinnat voimassa kotimaassa. Kirja on rohkaiseva ja omakohtainen puheenvuoro paremman maailman puolesta. s.?2 > Abortin vastusta minen yhdistää naisia Argentiin assa s.?12 Taitelijo illa ei ole suurta yhteistä asiaa, sanoo professo ri Pilvi Porkola s.?16 N o 24 K a n n e n k u va : Em m a G rö n q vi st Perjantai 15.6.2018 | 3,5 € | 24-003251-1 824 www.kansa nuutiset.fi Guardian: Kimin ja Trumpin sopimukse n sisältö s.?8 Ukraina on edelleen läpeensä korrupto itunut s.?22 Abortin vastusta minen yhdistää naisia Argentiin assa s.?12 Taitelijo illa ei ole suurta yhteistä asiaa, sanoo professo ri Pilvi Porkola s.?16 Perjantai 15.6.2018 | 3,5 € | 24-003251-1 824 www.kansa nuutiset.fi Guardian: Kimin ja Trumpin sopimukse n sisältö s.?8 en asem a on liikett ä, sanoo ko Isaks son s.?24 N o 36 Sotaleiki t vaihtuva t sirkukse en Roosa Hannika inen, Arja Wuoti ja Pipsa Toikka vievät iloa ja naurua sinne, mistä se puuttuu. painetun lehden alv 10 % sekä digilehden alv 24%. Verkkokauppa ruutuun tuotteen kohdalle, jonka tilaat. Tu n n u s 5 7 7 5 3 V A ST A U SL Ä H E T Y S 10 € (27 €) Into 2016 Anton Monti & Pontus Purokuru 1968 vallankumouksen vuosi Uutuuskirja kertoo 60-luvun liikkeiden tarinan ja osoittaa tapahtumien kansainväliset taustat haastattelujen ja historiantutkimuksen kautta. Kun yö saap ui Ven ezu elaa n Köy hän ven ezu elal aise n tule vais uus siin tää mus tana kuin raak aölj y, eikä uutt a Chá vezi a ole näk öpii riss ä. Tietojani ei saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin. s.?2 > Hävittäji ä hankitta essa ei hintaa kysellä s.?10 Ukraina lainen ex-sotila s hakee turvapai kkaa s.?14 Manzan a-yhtyee n Piritta Lumous tekee eikä meinaa s.?22 N o 29 K a n n e n k u v a : E m m a G rö n q v is t Perjantai 20.7.2018 | 3,5 € | 29-0032511829 www.kans anuutiset.f i Guardian: Francon ajan uhreja aletaan selvittää s.?8 Lehdet 2 kk VAIN 20 € tutustu digilehteen 1 kk / 4,90 €. alv:n. s.?15 Ohjaa ja Raed Zeno tahto o paran taa naist en asem aa s.?22 Bolly wood -elok uva on yhdis telmä viihd että ja asiaa s.?24 N o 21 K a n n e n k u va : Le h ti k u va /Y u ri K a d o b n o v Perjan tai 25.5.2 018 | 3,5 € | 21-003 251-182 1 www. 15 € (32 €) Into 2018 P O ST IM A K SU M A K SE T TU *N im i *O so it e *P u h el in Sä h kö p o st i *T ä h d el lä m er ki ty t ke n tä t o va t p a ko ll is ia Hinnat sis
Naisten äänten ja puhetavan ärsyttävyydestä saavat palautetta niin julkisesti puhuvat naiset kuin esimerkiksi radio-ohjelmat, joita naiset vetävät tai joissa heitä vierailee. Jotkut saavat viesteistä tutkimusaineistoa tai materiaalia taideteoksiin. Eikä sen pidä olla inhimillisen kohtelun edellytys. 13 8.2.2019 HAUKKUMISVIESTEISTÄ SAA SUUTTUA K un toimii tässä yhteiskunnassa julkisesti mielipiteensä lausuvana naisena, on sähköpostin ja eri somekanavien viestikansioiden avaaminen aina jännittävää. U skaltautuessaan julkiseen tilaan nainen rikkoo ikiaikaisen sukupuolijärjestyksen. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran nettisivuilta löytyy monenlaisia hyödyllisiä ohjeita omien tunnetaitojen edistämiseen. Vihaviestittelyn kohteille on kovin tuttua, että heitä itseään syytetään viesteistä. Ei pitäisi omalla olemassaolollaan provosoida muita vihaviestittelijöiksi. Su. ragetteja haukuttiin samoin sanoin yli sata vuotta sitten. Erityisesti feministit, jotka pyrkivät purkamaan tätä sukupuolijärjestystä, nähdään tottelemattomina ja siksi rangaistuksen ansaitsevina, kuten tutkija Tuija Saresma Politiikastaverkkolehteen kirjoittamassaan analyysissa toteaa. Esimerkiksi tätä kirjoitusta aloittaessa, sain yhteen inboxiini viestin, jossa minua nimitettiin tyhmäksi läskiksi. Vihaja haukkumisviestittelijät pyrkivät osoittamaan näille julkeille ja järjestystä vastaan vikuroiville naisille heidän paikkansa. Viestin lähettäjällä on vastuu selvittää ja tehdä ero näiden välille. Jos ei siihen kykene, kannattaa pitää ajatukset omassa päässään. Tai jotain näiden väliltä tai yhdistelminä. Jarmo kuitenkin piti tarpeellisena lisätä viestiinsä ”älä suutu”. Mitäköhän liikkui senkin Jarmon päässä, joka katsoi asiakseen kertoa minulle, etten ole yhtä viehättävä kuin joku mallimisukka. Usein sieltä löytyy kaikkea kivaa ja ihanaa – kiitoksia ja kannustusta. Jotkut lamaantuvat täysin. Ei mitään uutta auringon alla, jo naisten äänioikeutta ajaneita su. Toisinaan sitten taas aivan päinvastaisia viestejä. Koko länsimainen ymmärrys kansalaisuudesta on kietoutunut yhteen mieheyden ja julkisen tilan ottamisen kanssa. Ratkaisu ei ole se, että naiset nyt vaan oppivat puhumaan vähemmän ärsyttävästi tai ylipäätään olemaan vähemmän ärsyttäviä. Naisen paikka on ollut kotona, yksityisen piirissä. Oma vika, mitäs läksit kommentoimaan julkisesti mitään. Samaa paskaa eri paketissa. Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas Fatim Diarra raportoi taannoin saavansa valtavan määrän viestejä, joissa häntä haukutaan lihavaksi ja kerrotaan, ettei lähettäjä haluaisi harrastaa hänen kanssaan seksiä. Syvää ja matalaa ääntä pidettiin rohkeuden ja uskottavuuden mittarina ja yhteiskunnallisena kauhukuvana esitettiin, että miesten äänet yhtäkkiä muuttuisivat korkeiksi. Ratkaisu on se, että me kaikki opimme olemaan ärsyyntymättä moisista pinnallisista seikoista ja opimme kuuntelemaan, mitä julkisesti puhuvalla naisella on sanottavaa. Jotkut saavat lisää voimaa viesteistä, sillä tietävät tekevänsä asioita oikein, kun joutuvat hiljentämisyritysten kohteiksi. Kritiikkiä toki pitää kestää, niin kuin monesti hyväntahtoisesti neuvotaan. No totta helvetissä suutun, kun joku viestii selvänä tarkoituksenaan loukata. Huomattavaa on myös se, että he eivät koskaan olleet saaneet yhtäkään valitusta miehen äänestä tai puhetavasta. O n vaikea ymmärtää, mitä liikkuu ihmisen päässä, jolla on pakottava tarve päästä kertomaan toiselle tämän olevan ruma tai ei ollenkaan pantava. Ikään kuin kukaan nainen alkaisi poliittisesti aktiiviseksi tavoitteenaan päästä panemaan tai naimisiin. Kriittinen keskustelu on oppimisen ja ajattelun eteenpäin menemisen edellytys. ragettien aikaan sanottiin, etteivät nämä kelpaa vaimoiksi. K enenkään ei tarvitse sietää eikä jaksaa yhtä ainutta haukkumistai vihaviestiä. Kovin kauas ei ole muutamassa tuhannessa vuodessa päästy. Mutta vittuilu ja haukkuminen ei ole kritiikkiä. Myös hyväntahtoisemmat neuvot ovat usein täysin hyödyttömiä, kun ehdotetaan, että pysyisit vaan pois sieltä internetistä. Haukkumisviesteistä saa suuttua ja loukkaantua. Historioitsija ja professori Mary Beard kirjoittaa Women and Power – A manifesto -kirjassa, että antiikin aikana naisten äänialan nähtiin uhkaavan sekä miespuhujia, että koko sosiaalista ja poliittista järjestystä. Ylipäätään viehättävyys tai pantavuus ei ole yhteiskunnallisen osallistumisen edellytys. T utkitusti myös miesten puhetavoissa on samoja ominaisuuksia kuin ne, mistä naisten kohdalla valitetaan. Mitäköhän liikkui senkin Jarmon päässä, joka katsoi asiakseen kertoa minulle, etten ole yhtä viehättävä kuin joku mallimisukka. Mutta tämän tiedoksi saattaminen toiselle osapuolelle ei ole mitenkään tarpeellista. J o antiikin ajoista lähtien julkinen tila ja julkinen puhe ovat kuuluneet miehille. Saara Särmä Kirjoittaja on feministi, taiteilija ja tutkija sekä Feministisen ajatushautomo Hatun perustaja.. Aika moni, muun muassa työasia jäisi hoitamatta, jos ei koskaan avaisi sähköpostejaan tai muita viestikansioita. Jos jonkun sanomisen sisältö ärsyttää, sitä saa totta kai kritisoida. Se olisi ollut pahempaa kuin yksikään rutto. Läskiksi tai tyhmäksi haukkuminen ei ole kritiikkiä, se on hiljentämisyritys. Yhdysvalloissa tätä tapahtuu siinä määrin, että 99% Invisible -podcastin tekijät loivat sähköpostiin automaattivastauksen naisten äänen ärsyttävyyttä koskevia valituksia varten. On ihan luonnollista, että ei pidä jokaista netissä tai kadulla vastaantulevaa ihmistä haluttavana tai viehättävänä. Moni viestittelijä varmasti purkaa omaa pahaa oloaan toisten haukkumiseen, mutta paljon toimivampiakin keinoja pahan olon taltuttamiseen on olemassa
. – Hallitukseen menemisen pitää olla aina vaalien ykköstavoite. – Näkisin, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa hallitusyhteistyö on mahdottomuus. Näitä ovat muiden muassa yhdenvertaisuus ja heikompiosaisista huolta pitäminen. – Kokemuksesta tiedämme, että kokoomushallituksissa talouspolitiikan suuren linjan määrittää kokoomus, oli vasemmisto mukana tai ei. Vastauksia tuli 85, ja niistä koostunut merkkimäärä oli runsaat 200?000. Hallituksen oltava tavoitteena Kuusi vastaajaa arvioi, että hallitukseen pitää aina pyrkiä. – Hallitusohjelman tulee olla tuloeroja kaventava ja heikommassa asemassa olevia tukeva, Rauno Pikkarainen (Savo-Karjala) korostaa. Julkisten palvelujen pelastamisen mainitsi 12 ehdokasta. . . Kyselystä muistutettiin vielä kaksi kertaa, ja lopulta vastausaikaa oli tammikuun puoliväliin. . Millä reunaehdoilla vasemmistoliitto voisi mennä seuraavaan hallitukseen?. Mitkä ovat vasemmistoliiton vahvuudet eduskuntavaaleihin mentäessä. Erilaiset köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisen keinot mainittiin 28 kertaa. Ihmisarvoja tasa-arvokysymykset nosti esiin kahdeksan ehdokasta, samoin perustulon. Mikä on tärkein vaaliteemasi. Tuloerojen kaventaminen tai verotuksen kehittäminen tuloeroja kaventavaan suuntaan mainittiin 26 kertaa, samoin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. – Vasemmistoliitto ei voi olla mukana hallituksessa, jossa köyhien kyykytys jatkuu tai jossa suuria yrityksiä palkitaan työntekijöiden kustannuksella, sanoo Aino Akinyemi (Vaasan vaalipiiri). Entä heikkoudet. . Kansan Uutiset lähetti vasemmistoliiton piirien toiminnanjohtajien kautta viiden kysymyksen kyselyn kaikille tiedossa olleille puolueen eduskuntavaaliehdokkaille joulukuun puolivälissä. 14 8.2.2019 NÄIN AJATTELEE VASEMMISTOLIITON EHDOKAS U seimmat vasemmistoliiton ehdokkaat listaavat useita kynnyskysymyksiä, joiden tulee täyttyä, jotta puolue voi harkita menemistä mukaan seuraavaan hallitukseen. 11 henkilöä arvioi, että kokoomuksen kanssa ei voi mennä hallitukseen, ja 12 että perussuomalaisten kanssa ei. – Tavoitteena on tietysti punavihreä hallitus, jota voidaan täydentää pienillä puolueilla. Lisäksi työelämälainsäädännössä työntekijän asema on laitettava ykkössijalle, Olli Kohonen (Oulu) kiteyttää. Riippuen keskustalaisten kokoonpanosta voi keskusta olla vaihtoehto myös hallituskumppanina, mutta suunnanmuutoksen Sipilän hallituksen poliittiseen sisältöön tulee olla huomattava, toteaa Henri Ramberg (Lappi). – Hallituksen tulee kaventaa reilusti tuloeroja, torjua ilmastonmuutosta ja rakentaa sote julkiselle pohjalle. Miksi. – Koulutukseen palautetaan resursseja, etenkin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, Elisa Lientola (Hämeen vaalipiiri) kirjoittaa. Ei kokoomukselle ja persuille Hallituskokoonpanoon otti kantaa 20 henkilöä. TEKSTI TUULA KÄRKI Näin teimme kyselyn . Kuka tai mikä on poliittinen esikuvasi. . Parempi sote, resursseja koulutukseen Muita useammin mainittuja vaatimuksia ovat työelämän sääntöjen parantaminen mukaan lukien aktiivimallin ja kikyn purkamiset, sosiaalija terveysuudistuksen muuttaminen ja koulutukseen panostaminen. – Ei yksityistä julkispalveluiden tuotantoa olekaan, Paul Abbey (Keski-Suomi) sanoo. Muita mainittuja kynnyskysymyksiä oli kymmeniä. Yhden tai kaksi mainintaa sai monta kymmentä asiaa. Kansan Uutiset julkaisee verkossa jutun jokaisesta kysymyksestä erikseen: kansanuutiset.fi . Miten rahoitat vaalikampanjasi ja minkä suuruinen on budjettisi. Sitä ei Suomi enää kestä, hän sanoo. Nyt varsinkin kun saman hallituskauden aikana pitää aloittaa rohkeat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta, sosiaaliturvamallin uudistaminen ja sosiaalija terveysuudistuksen saattaminen alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti maaliin, Iikka Nikkinen (Pirkanmaa) sanoo. Kysymykset . Mielestäni ei pidä lähteä hallitukseen, joka jatkaisi nykyistä leikkauspolitiikkaa, esimerkiksi sillä ajatuksella, että voitaisiin estää pahimmat ylilyönnit, Jaana Wessman (Uusimaa) arvioi. – Jos Suomen seuraava hallitus on tekemässä näitä Köyhien kyykytys on kynnyskysymys, ilmenee Kansan Uutisten kyselystä. Kahdeksan näki parhaaksi vaihtoehdoksi punavihreän eli SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden hallituksen. Joona Mielonen (Kaakkois-Suomi) on samalla linjalla. ”Ei Natolle” oli viiden ehdokkaan vaatimus, luontoarvoihin ja ympäristöön panostaminen sekä sosiaaliturvauudistus samoin. – On tiettyjä perusasioita, joista vasemmistoliitto ei mielestäni voi tinkiä
– Osa meistä ei enää ole pysynyt kelkassa ja tippuu kaikkien turvaverkkojen läpi syvään toivottomuuteen ja köyhyyteen. Kymmenen mainitsi, että riippuu hallitusohjelman kokonaisuudesta ja hallituksen kokoonpanosta, voiko vasemmistoliitto mennä hallitukseen. ili maailmalla perustuu koulutuksen laatuun ja osaamiseen ja sen ylläpito on elintärkeää tulevaisuuden kannalta, Antti Astikainen (Kaakkois-Suomi) toteaa. Hyvinvointia kaikille Muita keskeisiä teemoja olivat keskija pienituloisten talouden turvaaminen, hyvinvoinnin turvaaminen, työelämäkysymykset ja koulutukseen panostaminen. – Luonnontieteilijänä ymmärrän, millainen katastro. Kansan Uutisten kyselyyn vastanneista ehdokkaista 21 mainitsi ensimmäisenä eriarvoisuuden. (Lappi) arvioi. – Yhteiskunnan perusta järkkyy eriarvoistumisen lisääntyessä, Albana Musta. 15 8.2.2019 > uudistuksia oikeudenmukaisella tavalla, niin vasemmistoliitto voi mennä hallitukseen. – Tärkein reunaehto vasemmistoliiton hallitukseen menemiselle on tietenkin jäsenistön antama mandaatti, sanoo Noora Tapio (Pirkanmaa). – Eduskuntaja hallitusneuvottelujen kokemuksella toivon, että etukäteen ei asetettaisi reunaehtoja muista hallituspuolueista tai asioista, koska se antaa vastustajille avaimet käteen. Neljän mielestä kyselyn aikaan oli liian varhaista asettaa reunaehtoja tai niitä ei ole syytä ylipäätään asettaa. Hallitusohjelman tulee kaventaa eriarvoisuutta ja olla ilmastopoliittisesti kunnianhimoinen, Hanna Sarkkinen (Oulu) huomauttaa. – Meidän on taattava hyvinvointi kaikille, ilman että se on sidoksissa ammattiin, työllisyystilanteeseen, ikään, taustaan, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin määreisiin, sanoo Hanna Jokinen (Häme). Eriarvoisuutta vastaan Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat mainitsevat tärkeimmäksi vaaliteemakseen eriarvoisuuden torjumisen. Kuusi muistutti siitä, että vasemmistoliitto on päättänyt järjestää asiasta tarvittaessa jäsenäänestyksen. – Kompromisseja joudutaan aina tekemään, mutta hallitusohjelmassa pitää olla meidän kannaltamme enemmän hyvää kuin huonoa. Yhteiskuntaa on rakennettava suuntaan, jossa riippuvuus fossiilisista polttoaineista on vähäisempää, vaatii Iikka Nikkinen (Pirkanmaa). Se, mikä on liikaa, on arvioitava kokonaisuuden valossa, Tuomas Nevanlinna (Helsinki) toteaa. Toiseksi tärkeimmäksi teemaksi nousi ilmastonmuutoksen torjuminen, 13 mainintaa. Yhden tai kaksi mainintaa sai monta kymmentä eri teemaa alkaen mielenterveyspalveluista ja työttömien asemasta päättyen nuorten ongelmiin ja asumisen kalleuteen. – Jos ja kun haluamme muutoksen nykymenoon, meidän on oltava valmiita vastuuseen ja myös kompromisseihin, sillä ne ovat ihmisten kannalta parempi ratkaisu kuin nykyinen rangaistuspolitiikka. Nyt tilanteen on muututtava ja kaikista suomalaisista on alettava pitää huolta eikä vain harvoista rikkaista, Mikko Aaltonen (Pirkanmaa) korostaa. Se sisältää yhdenvertaisuuden vahvistamista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tärkeämpää kuin taistelu reunaehdoista on käyttää energiaa hyvien ja konkreettisten hallitusohjelmatavoitteiden ja niiden perusteluiden tekemiseen. – Suomalaisten hyvinvointia on viime vuodet leikattu rajusti talouden varjolla. on tulossa, jos mitään ei tehdä. Tarvitsemme aidosti kannustavan yhteiskunnan, jossa ihmisille annetaan mahdollisuuksia jatkuvien alentavien rangaistusten sijaan, sanoo Mira-Veera Auer (Helsinki). Hallitusneuvottelujen tulosta tulee arvioida kokonaisuutena, Anne Huotari (Oulu) sanoo. – Tarvitaan ratkaisuja asumisen tolkuttomaan kalleuteen, köyhyyden torjuntaan ja koulutusleikkausten perumiseen. – Suomen pro. Kaikki joutuvat tinkimään Hallitustyön vaatimasta kompromissintekokyvystä puhui kymmenkunta. Tarvitaan myös oikeudenmukaista veropolitiikkaa, jolla tuloeroja tasataan ja verotus painotetaan Anna Vuorjoki Satu Kosola Irja Remekselä Mika Byman Jorma Tolonen Chau Nguyen Tuomas Nieminen Janne Ruokonen Jussi Saramo Mari Ikonen Marjut Pollari Carina Läntinen Tomi Nieminen Iikka Nikkinen Elisa Lientola Kati Tervo Kai Muukkonen Jaana Wessman Pia Lohikoski Joona Mielonen Jaakko Jäntti Heidi Haataja Sara Pekonen Mikko Aaltonen Aino Akinyemi Juho Kautto Risto Mykkänen Silvia Modig Sirkku Ingervo Henri Ramberg Tuomo Grundström Laura Meriluoto Marko Haakana Matti Semi. – Kaikki puolueet joutuvat hallitusneuvotteluissa tinkimään tavoitteistaan jonkin verran. Länsimainen elämän tapa, vaikka onkin viihdyttävä, ajaa koko maapallon väestön tuhon partaalle jos nykymeno jatkuu, Nanna Tuovinen (Varsinais-Suomi) sanoo
– Vasemmistoliiton vahvuus on myös ihmiset, jotka perehtyvät kriittisesti asioihin sekä huomioivat yhteiskuntamme jäsenet tasapuolisesti. Osaaminen on vahvuus Loistava puheenjohtaja, pätevät eduskuntavaaliehdokkaat ja asiaosaaminen. Aidosti vasemmalla Hyvät ohjelmat ja visio, ymmärrettävyys, johdonmukaisuus ja inhimillisyys, vahva arvopohja sekä solidaarisuus ja tasa-arvo mainitaan myös usein. Tästä lähtee sekä talouspolitiikkamme että ihmisoikeusajattelumme, ja mielestäni se on nimenomaan vasemmistoliiton erityinen vahvuus, muistuttaa Jaana Wessman (Uusimaa). – Vahvuuksiin kuuluvat vahvat arvot, jotka osaamme määritellä jokaisessa tilanteessa ja joita olemme kaikin keinoin valmiit puolustamaan, toteaa Sami Laaksonen (Varsinais-Suomi). – Aikoinaan Suomen Luonto -lehti arvioi vasemmistoliiton Suomen ympäristömyönteisimmäksi puolueeksi. – Vahvuutena on ehdottomasti vasemmistolaisiin arvoihin sitoutuneet ja asiantuntevat ehdokkaat, arvioi Juho Kautto (Keski-Suomi). Harva vastasi vain yhden teeman. 16 8.2.2019 nykyistä enemmän maksukyvyn mukaan, Pia Lohikoski (Uusimaa) arvioi. – Vasemmistoliiton vahvuus on tietysti se, että olemme aidosti vasemmalla oleva puolue, jonka työn vahva lähtökohta on solidaarisuus kaikkien ihmisten välillä. Emme tyydy ajamaan vain oman viiteryhmän etuja, vaan kaikki ovat meille tärkeitä, muistuttaa Henri Ramberg (Lappi). Myös eduskuntaryhmää kiitettiin. – Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun minuakin on kommunistiksi haukuttu Kati Tervo (Lappi) kertoo. – Meillä on hyvät kansanedustajat ja puoluejohto. Vahvuutena näen myös johdonmukaisen ja hyvän oppositiopolitiikan, Laura Meriluoto (Savo-Karjala) pohtii. – Näen itse vasemmistoliiton vahvuutena moninaisuuden sekä asiantuntijuuden. Toinen haaste on vanha maine ja mielikuva. – Meidän vahvuus on hyvät ehdokkaat ja yhdessä tekeminen, Silvia Modig (Helsinki) miettii – Vasemmiston suurin vahvuus näissä vaaleissa on minusta se, että meitä on kasvava joukko eri-ikäisiä ja muutenkin erilaisia ihmisiä, joilla on innostus päällä ja hyvä joukkuehenki, Birgitta Gran (Uusimaa) arvioi. Vasemmistoliiton kannattajat ovat uuden tutkimuksen mukaan kaikkein empaattisimpia syrjittyjä ihmisryhmiä kohtaan. Siitä huolimatta luontoväki äänestää vihreitä. Emme juuri voi epäonnistua mediassa, Elisa Lientola (Häme) sanoo. Ihmiset kaipaavat muutosta kohti inhimillisempää ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, ja tuohon tarpeeseen vasemmistoliitto vastaa. Vasemmistolle on tilaus Myös nykyhallituksen politiikka nähdään asiaksi, joka tukee vasemmistoliittoa eduskuntavaaleissa. Vasemmistolaiselle vaihtoehdolle on nyt vahva tilaus, Jussi Saramo (Uusimaa) arvioi. Moni ihminen voi samaistua myös vasemmistoliiton arvomaailmaan, Chau Nguyen (Uusimaa) sanoo. Nämä ovat vasemmistoliiton vahvuuksia sen eduskuntavaaliehdokkaiden mielestä. – Puheenjohtajan imago puoluejohtajana on suomalaisten mielestä yksi parhaista, mutta tämä ei vielä ole heijastunut kannatuslukemiin, Tomi Nieminen (Varsinais-Suomi) sanoo. – Puolueen vahvuuksia ovat sen aate ja arvomaailma. Vasemmisto koetaan köyhän puolustajaksi. Taloudellinen takamatka Haasteista ylivoimainen ykkönen ehdokkaiden mielestä on rahan puute. Tyypillisesti oli mainittu sekä eriarvoisuus että ilmastonmuutos. Meillä on myös sitoutuneimmat peruskannattajat, Petra Malin (Helsinki) toteaa. Haluamme hyvinvointia kaikille. Yhdessä tekeminen Vahvuuksina pidetään lisäksi yhteishenkeä, samastuttavissa olemista, monipuolista osaamista, vaihtoehtona olemista sekä onnistunutta uudistumista. Nyt kuitenkin laskettiin vain ensiksi mainittu. – Vasemmiston vahvuus on vahva ihmisarvon kunnioittaminen. – Oikeistolainen politiikka nyt jyllännyt pari-kolmekymmentä vuotta ja Sipilän hallituksen jäljiltä tulokset ovat totisesti näkyvillä. – Meidän listoillamme olevilla ehdokkailla ei välttämättä ole niin paljoa varaa laittaa kampanjaan, mikä syö näkyvyyttä, Mari Ikonen (Lappi) toteaa. Tämä johPetri Pekkola Olli Kohonen Anne Huotari Miika Rantanen Aimo Ruusunen Emilia Kankaanpää Heta Tuura Mari Tommiska Outi Alanen Piia Kleimola Mira-Veera Auer Ari Alapartanen Mai Kivelä Aapo Niemi Paavo Sallinen Tiina Outila Tarja Kirkkola-Helenius Antti Saarelainen Hanna Sarkkinen Anneli Lehto Nanna Tuovinen Petra Malin Kyösti Suokas Werne Tanskanen Anna Kontula Tuomas Nevanlinna Lotta Laaksonen Tiina Koivalo Elina Nykyri Albana Mustafi Heidi Vättö Sami Laaksonen Teemu Leino Birgitta Gran >
Tavallisin vastaus oli kuitenkin, että varsinaista esikuvaa ei ole. Sponsorit ovat tervetulleita! Aimo Ruusunen (Satakunta) toteaa. Tuloerojen kaventaminen 26 . Kakkosena oli Tarja Halonen. – Vaalibudjettini on tällä hetkellä kaksituhatta euroa, jonka saan Rakennusliitolta. Kaikkiaan vastauksista löytyi 54 nimeä. Irja Remekselä (Helsinki) käyttää vaaleihin noin 1 600 euroa. – Toivoisin saavani ison ravivoiton, jolla voisin rahoittaa enemmän, hän toteaa. Eilola-Jokivirta käy vaaleja 5 000–7 000 eurolla. Kolmanneksi eniten vasemmistoliiton nähdään kärsivän median negatiivisesta suhtautumisesta – Monesti jäämme kolmannessa kappaleessa sivulauseeseen, Markku Eilola-Jokivirta (Oulun vaalipiiri) tiivistää. –?Aino-Kaisa on helposti lähestyttävä kansanedustaja, joka tekee työtä täydellä sydämellä, arvioi Kati Tervo (Lappi). Moni mainitsi useamman esikuvan. Rauno Jääskeläinen (Savo-Karjala) käyttää omaa rahaa kampanjaan tuhat euroa. 1. –?Kivistöllä on aivan poikkeuksellinen kyky yhdistää suoraselkäisyys ja tinkimättömyys kuitenkin aina hankalassakin paikassa toisten ystävälliseen ja kunnioittavaan suhtautumiseen. – Kuinka saamme äänestämään ihmiset, joiden etuja me erityisesti ajamme. –?Ammattiliitossa pitkään töitä tehneenä olen kuitenkin nähnyt ay-ihmisiä, Suomessa ja ulkomailla, jotka panevat itsensä täysillä peliin ajamansa asian puolesta. Kaksi kertaa mainittiin yhdeksän henkilöä ja yhden kerran 37 henkilöä. mainintoja. Koulutukseen panostaminen 6 Ehdot hallitukseen menemiselle: 6 kärjessä mainintoja . Luovitaan ja käytetään luovuutta, Janne Ruokonen (Uusimaa) sanoo. Raha ei yksin ratkaise Vastaajien isoimmat arviot budjeteista ovat 15 000– 30 000 euroa. Koulutukseen panostaminen 16 – Aiemmin suurin osa rahoista on tullut omista säästöistä ja loput yksityishenkilöiden ja puoluetta lähellä olevien yhdistysten tukimaksuilla, Jussi Saramo (Uusimaa) sanoo. Toiveissa ravivoitto Omasta pussista. Ilmastonmuutoksen vastainen toiminta 13 . Esimerkiksi Tomi Nieminen (Varsinais-Suomi) arvioi vaalibudjettiinsa nousevan vajaaseen 10 000 euroon. 2. 6. Eripuraa ja epäystävällisyyttä Useamman maininnan saaneita muita haasteita ovat toiminnan ja kannatuksen keskittyminen, sisäinen eripura, viestintä ja se, että mielikuva Suomen tilanteesta ei palvelisi vasemmistoliiton tavoitteita. En saa liitolta, paikallisjärjestöltä tai piiriltä rahaa, Emma Lindqvist (Varsinais-Suomi) kertoo. 4. 5. Ammattiliitoilta rahaa Myös ammattiyhdistysliike mainitaan monta kertaa tukijana. –?Olen true fanboy, Henri Ramberg (Lappi) paljastaa. Näin rahoittaa vaalikampanjansa suurin osa vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaista. –?Hän toimi elämänsä loppuun asti asioiden muuttamiseksi paremmaksi, toteaa Sami Säynevirta (Uusimaa). – Suurin osa kampanjarahoituksesta on omaa rahaa. Työelämän parantaminen 21 . Li Andersson 19 1. – Lähtökohtaisesti budjetin pitää pysyä tasolla, josta tarvittaessa itse selviän, hän sanoo. Sote-uudistuksen parantaminen 19 . Liitto antaa saman summan kaikille jäsenilleen, jotka ovat ehdokkaina eduskuntavaaleissa, Kyösti Suokas (Helsinki) kertoo. Kansan Uutisten kyselyyn vastanneista 85 ehdokkaasta 19 mainitsi hänet esikuvakseen, innoittajakseen tai muuten vain ihailtavaksi henkilöksi politiikassa. 17 8.2.2019 tuu enemmän mielikuvista kuin tehdyistä päätöksistä, sanoo Paavo Sallinen (Vaasan vaalipiiri). Kalevi Kivistö, Outi Ojala ja Aino-Kaisa Pekonen jakoivat kuudennen sijan. Ehdokkaiden budjetit vaihtelevat. Neljäs merkittävä haaste puolueelle on ehdokkaiden mielestä kyvyttömyys houkutella ihmiset äänestämään puoluetta. Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (Oulu) tavoittelee 25 000:ta euroa mutta arvelee, että summa voi jäädä pienemmäksi. 5. Rahan saaminen tuntuu kuitenkin nyt melko vaikealta. Näitä ihmisiä arvostan, sanoo Kyösti Suokas (Helsinki). Eläkeläiset tuntuvat vaalirahoitusasiassa olevan väliinputoajia. Ei kokonaan, mutta merkittäviltä osin. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet 26 . 2. Nelson Mandela oli viides. –?Hän toimi hienosti koko kansan presidenttinä ja myös arvojohtajana, Satu Kosola (Pirkanmaa) kirjoittaa. Heidi Vättö (Kaakkois-Suomi) kysyy. 4. –?Omat mummot ovat aina olleet esikuviani, vaikka eivät poliitikkoja ole olleetkaan. – Kannatuksessa on isoja maantieteellisiä aukkoja vaikkapa meillä kaakossa. Vaalitilillä on nyt vasta lähinnä omat säästöt. –?Suomen viisain mies, Kai Muukkonen (Pirkanmaa) sanoo. –?Vahva nainen, joka tuo selkeästi esille asioiden oikean laidan ja osaa kertoa asiat ymmärrettävästi, Carina Läntinen (Oulu) sanoo. Sisukkaita, kovan elämän läpikäyneitä valoisia naisia, Merja Kyllönen (Oulu) sanoo. Moni mainitsi mummonsa, äitinsä, isänsä tai isoisänsä. – Budjetti on niin suuri kuin saan rahaa kasaan. Hän muistuttaa, että pelkkä raha ei ratkaise: – Tärkeintä on toiminta ihmisten kanssa. – Olemme muka heikkojen puolella ja itse olemme erittäin helposti epäystävällisiä toisillemme, Outi Alanen (Helsinki) ihmettelee. Ilman sitä ei isollakaan rahalla ole merkitystä. Tarja Halonen 7 Claes Andersson 6 Ele Alenius 5 Nelson Mandela 4 Kalevi Kivistö 3 Outi Ojala Aino-Kaisa Pekonen Tärkein vaaliteema mainintoja . –?Olen politiikassa mukana oman pappani, Risto Koskisen, ansiosta, kirjoittaa Aino Akinyemi (Vaasa). –?Outi opetti miten seistä vahvana omien arvojensa takana mutta samalla kyetä rakentavaan yhteistyöhön muiden kanssa yli puoluerajojen, Silvia Modig (Helsinki) kirjoittaa. – Yksittäiset lahjoitukset, Lapin Vasemmistonuorten tuki sekä omat rahalliset panostukset, hän luettelee. Hän myy omia sota-aiheisia kirjojaan kampanjansa rahoittamiseksi. Uudellamaalla kampanjoiminen on vaalipiireistä kaikkein kalleinta, joten pyrimme saamaan kasaan yli 30 000 euron kampanjabudjetin. 3. 3. – Tällä kertaa tukijoita näyttäisi tulevan ilahduttavasti aiempaakin enemmän. – Rahoitan näemmä tätä oman yhdistyksen lisäksi lähinnä itse. Köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen 28 . Sitä pidän esikuvanani, Jaama Wessman (Uusimaa) kuvailee. Hän kerää rahaa myymällä vasemmiston vanhoista lipuista ompelemiaan kasseja. – Puolet tukea, toinen puoli omasta lompakosta, arvioi Markku Eilola-Jokivirta (Oulun vaalipiiri). – Rahoitan vaalikampanjani itse ja lahjoituksilla. Aktiiviset ihmiset ovat monien esikuvia. Pienituloisten aseman parantaminen 9 . Työelämäkysymykset 8 . Ehdokkaista useimmilla on poliittinen esikuva – yksi ylitse muiden VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Li Andersson on puolueen eduskuntavaaliehdokkaiden poliittinen esikuva numero yksi. –?Nykyisin ihailen jokaista nuorta, joka lähtee mukaan vaikuttamaan asioihin, Mari Ikonen (Lappi) kertoo. –?Äitini, rovasti Liisa Tuovinen, on minulle esimerkki siitä, miten taistellaan vähemmistöjen puolesta, Nanna Tuovinen (Varsinais-Suomi) kirjoittaa. Kunnallisjärjestöt tukevat Rahaa tulee useimmille vasemmistoliiton järjestöiltä. Samaa sanoo kansanedustaja Silvia Modig (Helsinki), joka rahoittaa kampanjansa lähes kokonaan säästöillään – Mikään raha ei korvaa jalkatyötä ja ihmisten kohtaamista. Hyvinvointi 8 . – Budjettini on 500 euroa, jonka osastomme on myöntänyt ehdokkailleen, Sara Pekonen (Uusimaa) kertoo Mari Ikonen (Lappi) sanoo, että vaalibudjetti on pieni. Lisäksi tulee jonkin verran lahjoituksia sekä yksityishenkilöiltä että sidosyhteisöiltä, hän sanoo. Mutta kaikille ei tule rahaa puolueenkaan järjestöiltä. Kolmanneksi nousi Claes Andersson. –Asiallinen ja rauhallinen tulevaisuusajattelija, Anne Huotari (Oulu) kirjoittaa. Eriarvoisuuden torjuminen 21 . Osa äänistä valuu todennäköisesti vihreille, Petri Pekkola (Kaakkois-Suomi) harmittelee. – Heikkoutemme ovat viestinnän lyhytjänteisyys ja brändäyksen puute, Emma Lindqvist (Varsinais-Suomi) suree. 6. Meillä jalkatyöllä korvataan paljon sellaista, mitä muissa puolueissa ostetaan rahalla. Budjettien loppusummat eivät vielä ole tiedossa, koska varainkeruu on yhä pahasti kesken. – Tällä hetkellä nolla euroa. Neljäs oli Ele Alenius. Hyvä tukiryhmä ja koko vasemmiston yhteinen vaalityö ovat myös oleellisia
18 8.2.2019
Ihmisten kohtaloihin vaikuttavat lisäksi elementit: metalli, vesi, puu, tuli ja maa. Siat symboloivat rahaa ja rikkautta sekä voimaa, hyvinvointia ja yltäkylläisyyttä. 3 KIINASSA UUSI vuosi on vuoden suurin juhla. He ovat myös uskollisia, rehellisiä ja ahkeria, mutta toisaalta helposti huijattavia. AJANKUVA KUVA ALL OVER PRESS TEKSTI ARTO HUOVINEN. Sian kuukausi on kiinalaisen kalenterin 10. Kiinalaisena uutena vuotena on vapaapäivä myös monissa maissa, joissa on kiinalaisia vähemmistöjä. 19 8.2.2019 Sian vuosi tuo onnea ja vaurautta 1 KIINALAISEN KUUKALENTERIN mukainen uusi vuosi alkoi tänä vuonna tiistaina 5. Maan hallitsema vuosi on muutoskohta, jolloin kaikki on vielä tasapainossa, yin ja yang, maskuliininen ja feminiininen. Kiinalaisessa horoskoopissa syntymävuoden jälkeen vaikuttaa eniten syntymän kellonaika. Nyt käynnistynyt vuosi on sian vuosi, ja se vaihtuu ensi vuoden tammikuun 24. Sian merkitystä kiinalaisessa kulttuurissa kuvaa se, että kotia tarkoittavassa kirjoitusmerkissä ylempi osa esittää kattoa ja alempi sikaa. Tuo vuosi ei kylläkään tuonut onnea ja vaurautta, koska silloin alkoi globaali fi nanssikriisi. päivänä rotan vuodeksi. Silloin on pitempi vapaa ja ihmiset matkustavat tapaamaan sukulaisiaan. helmikuuta. kuukausi, ja se sijoittuu talven alkuun marras-joulukuulle. Edellisen, helmikuusta 2007 helmikuuhun 2008 jatkuneen sian vuoden elementti oli tuli. Kissoista ja rotista puolestaan tuli ikuiset viholliset. Niinpä viimeisenä paikalle ehti kissan asemesta sika, ja näin siasta tuli kalenterin kahdestoista ja viimeinen merkki. . Rotta lupasi herättää ystävänsä kissan, mutta petti lupauksensa. Helsingissä juhlittiin koiran vuoden vaihtumista sian vuoteen maanantaina Kansalaistorilla ja Oodissa järjestetyssä yleisötapahtumassa. Nyt alkavaa sian vuotta hallitsee maa, ja seuraava sekä sian että maan vuosi on siis vasta 60 vuoden kuluttua. Sian vuosi on kiinalaisessa kalenterissa onnen ja vaurauden aikaa, ja sian vuonna syntyneistä uskotaan tulevan onnekkaita ja varakkaita. Sian aikaa ovat vuorokauden kaksi viimeistä tuntia, koska silloin sika tekee sitä, minkä parhaiten osaa: nukkuu ja nauttii elämästä. 2 LEGENDAN MUKAAN Jadekeisari kutsui maailman eläimet luokseen
T ällä vuosikymmenellä on LänsiEuroopassa havahduttu siihen, että EU:n uusien itäisten jäsenmaiden demokratia on vaikeuksissa. Kirjoittajat ovat ottaneet tavoitteekseen löytää stereotyyppisiä käsityksiä monitahoisemman kuvan, ja onnistuvat siinä varsin hyvin. Valtiososialismin jälkeisestä ajasta ei tullutkaan jatkuvasti etenevää demokratian riemumarssia. Missä määrin se johtuu valtiososialismin perinnöstä, missä määrin maiden omista päättäjistä tai EU:n virheistä, kysytään tuoreessa kirjassa. Nykytilanne ei selity pelkästään sosialismin ajan perinnöllä eikä demokraattisen perinteen ohuudella, vaikka niillä onkin merkittävä vaikutus. Miten tässä näin kävi. Lisäksi mukana on seitsemän muun kirjoittajan tiiviit esitykset romanikysymyksestä, korrup. Erityisesti huolta on aiheuttanut Unkarin ja Puolan kehitys, mutta nationalismi, populismi, eriarvoisuus ja korruptio näkyvät vaihtelevissa määrin muissakin. Kirjassa käsitellyt maat ovat Bulgaria, Kroatia, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. He pitävät populismia pikemminkin oireena pinnan alla kytevistä ongelmista kuin niiden syynä, ja siksi sitä ei tarkastella erikseen.. Kirjan laajimmat, Aleksanteri-instituutin tutkijoiden Miklóssyn ja Nikulan kirjoittamat luvut käsittelevät tilanteen poliittista ja taloudellista taustaa. Kysymykseen etsitään vastausta KataDemokratia, oikeusvaltio ja sananvapaus ovat uhattuina useissa itäisissä EU-maissa. Populismi on oire ongelmista, ei syy Kirjan toimittajat toteavat, että EU:n itäisten jäsenmaiden ongelmia ovat eriarvoisuuden kasvu, korruption pysyvyys, poliittisten järjestelmien epävakaus sekä politiikan ja yritystoiminnan rajan hämärtyminen. 20 8.2.2019 lin Miklóssyn ja Jouko Nikulan toimittamassa poikkeuksellisen mielenkiintoisessa artikkelikokoelmassa Demokratian karikot, joka näyttää jääneen melko vähälle huomiolle. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.fi tiosta, mediasta, tasa-arvosta, nationalismista, kansalaisyhteiskunnasta ja ympäristöstä. KIRJA Mitä tapahtui itäisen Euroopan demokratialle