7.2.2024 / 10 € ku.fi 2 / 2024 n. Puolan mahdoton tehtävä Kaunan ja kyllästymisen antipolitiikka Musta nolla Sivu34 Sivu45 Sivu 13 000000 Lehti, jota miLjardöörit Lukevat saLaa
Lisäja merkintätiedot . tradeka.fi/tuotto-osuus
PreSidentinvaalit toiSelle kierrokSelle 10 Li Andersson sai lähes 160 000 ääntä. arviot 60 viimeinen Sana 67 sisältö 2/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Puola Pyrkii Pinnalle 34 Donald Tusk syrjäytti populistihallinnon. talouSkuri Palaa eurooPPaan 13 Rahaunionin rahapolitiikka kiristyy, ja hallitukset ryhtyvät leikkaamaan. antto vihma 45 Mikä länttä vaivaa. elämmekö dyStoPiaSSa. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. jacqueS delorSin Perintö 56 Sisämarkkinoiden isä kuoli joulukuussa. antonio negri 26 1933–2023. argentiinan oikeiStoPuhuri 40 Teivo Teivaisen raportti Etelä-Amerikasta. 3 Syvärinen valmiS jatkoon 07 SAK:n puheenjohtajakuviot alkavat olla selvillä. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. ahdiStuS vie SairauSlomalle 08 Mielenterveysongelmat yleistyvät. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. PoliittiSet heimot 30 Viisi kriisiä jakavat eurooppalaiset äänestäjät eri heimoihin. katSelemme kanSanmurhaa 54 Taija Roihan kolumni. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Pintaa Syvemmältä 32 Peik Johanssonin kolumni. rohkeaa lehtityötä 50 Uutuusteos vasemmistotoimittajien kohtaloista viime vuosisadalla. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. abdulkadir mohamud 22 Ensimmäinen maahanmuuttajataustainen suomalainen ammattiliiton hallituksessa. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Painopaikka PunaMusta 2024. 52 Jaana Kiven romaani on yhteiskuntakriittinen. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi
Jos Ukraina laskee aseet, valtaa Venäjä suvereenin valtion. Kesäkuun alussa äänestetään taas, silloin eurovaaleissa.. Sotapuheessa yksiköt yrittävät puhkaista puolustusasemia, karttoihin piirretään viivoja ja puhutaan taistelukentän avoimuudesta. Puheen taustalle jäävät silpoutuneet sotilaat, jotka kuolevat järjettömyyden vuoksi. Sodassa ei ole kyse sotilasliitto Natosta, siinä on kyse Venäjän imperialismista. Sotaa lietsotaan vain ja ainoastaan Venäjältä. Molemmat osapuolet hakevat ratkaisua asein, Ukrainalla on siihen paremmat perusteet. Täysimittainen imperialistinen hyökkäyssota on jatkunut kahden vuoden ajan, eikä loppua ole näköpiirissä. Jos Venäjä laskee aseet, sota päättyy. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti voimakkaiden ja ennen kaikkea uskottavien turvatakuiden antamista Ukrainalle. Samalla lopputulos tulee olemaan täysin päinvastainen kuin Israel toivoo. Israel on tekemässä Gazasta käytännössä elinkelvottoman paikan. Jussi Virkkunen V enäjä on käynyt nyt sotaa Ukrainassa kymmenen vuoden ajan. Euroopan tulee pystyä tuomitsemaan Israelin toimet samalla tavalla kuin se tuomitsee Venäjän puistattavan hyökkäyssodan. Maata pitää siinä auttaa, mutta muut eivät voi päätöstä ukrainalaisten pään yli tehdä. Samalla pitäisi myös estää sodan puhkeaminen uudelleen. 4 Venäjä lietsoo edelleen yksin sotaa pääkirjoitus käynnistämä sota muistuttaa järjettömyydessään ensimmäistä maailmansotaa. Rahallisen hyödyn sodasta korjaavat kuolemankauppiaat eli aseteollisuus. Ukraina on ymmärrettävästi pitänyt kiinni siitä, että Venäjän tulee vetäytyä kaikilta valtaamiltaan alueilta – Krimin niemimaa mukaan lukien. Hamasin terrori-isku ei oikeuta kansainvälisen oikeuden vastaista sotaa, jossa suurimman taakan kantavat siviilit. Tie rauhaan on pitkä ja mutkikas. Se lävähti viimeistään täysin kasvoille sen jälkeen, kun terroristijärjestö Hamas oli tehnyt raakalaismaisen iskun Israeliin. Samalla tulee muistaa se, että päätöksen rauhasta tekee Ukraina. Yhdessä päivässä rintamalla saattaa kuolla ja haavoittua yhtä paljon ihmisiä kuin yhdessä suomalaisessa varuskunnassa on sotilaita. Samalla sota on muistutus vanhasta totuudesta. Edelleen tilanteeseen pätee sama kuin alusta asti. Israelin kostotoimena aloittamassa hyökkäyksessä Gazaan on kuollut järkyttävä määrä täysin viattomia naisia ja lapsia. Hamas ei tule tuhoutumaan, sen sijaan radikaalin vastarinnan tuki todennäköisesti vain kasvaa. Etenkin Krimistä luopuminen tuskin Venäjälle käy. Samalla sotaa on seurattu kylmän analyyttisesti, ja puheesta on häivytetty yksilöiden kärsimys. NiiN kutsutulle lännelle Ukrainan sota on ollut osoitus kaksinaismoralismista. ukraiNaN sota on saanut Suomessa ja muualla länsimaissa käyntiin jossain määrin hurmahenkisen militarismin kasvun. Rintama ei liiku, mutta tuhansia ihmisiä kuolee. Siinä missä länsimaiset tiedotusvälineet ovat täyttyneet kuvista rikkipommitetuista ukrainalaiskaupungeista, ei vastaavia kuvia ole juuri Gazasta nähty. Venäjä marssittaa köyhät miehensä kuolemaan samalla kun eliitti turvaa omien lastensa aseman. Muussa tapauksessa ei ole ihme, jos Euroopan on vaikea saada ääntään maailmalla kuuluviin. Venäjän Puoluetoimistoilla ei presidentinvaalien jälkeen ehditä hengähtää
YK:n pääsihteeri António Guterres onkin jaksanut puhua siitä, kuinka ilmastokriisi on ihmiskunnan suurin uhka.. Todennäköisesti kuumempaa maapallolla oli viimeksi 120 000 vuotta sitten. 5 MaailMan unilukkari 01 ajassa Kuva: LehtiKuva/Fabrice coFFrini Viime vuosi oli kuumin ihmiskunnan mittaushistoriassa
Tällainen polarisaatio rapauttaa Vihman mukaan länsimaisen yhteiskunnan instituutioita. Populistin mielestä eliitti ei ole ainoastaan väärässä, vaan se on ydinarvojaan myöten vääränlainen. Juttu alkaa sivulta 45 Kyllästynyt länsi Em m a G r ö n q v is t. 6 ajassa –?AutoritAArisen populismin nousuun liittyy länsimaiden poliittinen tai jopa moraalinen polarisaatio, sanoo Ulko poliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma
SAK:n hallituksen vasemmistoryhmä on pyytänyt nykyistä SAK:n hallituksen varapuheenjohtajaa ja järjestöjohtajaa Katja Syväristä asettumaan ehdolle jatkamaan tehtävässään. MArrAsKuussA 2023 monet SAK:n jäsenliitot pyysivät keskusjärjestön nykyistä puheenjohtajaa Jarkko Elorantaa jatkokaudelle. – Voi kai sanoa, että jonkinasteisen riskin otimme, kun useiden haastateltujen joukosta tuolloin päädyttiin ayliikkeen ulkopuolelta tulevaan. Kansainvälisesti vertaillen korkeasta järjestäytymisasteesta ja laadukkaasta vaikuttamistyöstä on myös pidettävä huolta. Olen erittäin motivoitunut jatkamaan tehtävässä edelleen, Syvärinen tiivistää. 7 KesKusjärjestö sAK:n puheenjohtajakuviot alkavat olla selvillä. – Työntekijöiden yhteisen sopimisen perustaa koetellaan ja turvaverkkoja PS ennen vaaleja: ”Sosiaaliturvaa ei saa leikata ja duunareita on puolustettava.” PS vaalien jälkeen: ”Leikataanpas loisilta sosiaali turvaa ja duunareilta oikeuksia.” Duunarit: ”Hei, menemme lakkoon.” PS: ”Oikeutta poliittiseen lakkoiluun on nyt rajoitettava.” Bluesky Tähtitieteilijä Mikko Tuomi 22.1. JuSSi VirKKunEn ajassa SAK:n Syvärinen KäytettäviSSä jAtKoon Em m a G r ö n q v is t SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja järjestöjohtaja Katja Syvärinen.. Syvärinen on työskennellyt SAK:ssa vuodesta 2020. – Ay-liike käy kovaa puolustustaistelua. Edustajiston valitsema hallitus valitsee puolestaan keskuudestaan varapuheenjohtajan. Tuolloin hakijaryhmää veti Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. Työelämässä riittää kehittämistä niin hyvinä kuin vaikeampinakin aikoina. Katja Syvärinen valittiin neljä vuotta sitten eläköityneen Matti Huutolan seuraajaksi SAK:n varapuheenjohtajana. Valinnan SAK:n puheenjohtajasta tekee kesäkuussa kokoontuva edustajisto. Lehtosen mukaan päätös pyytää Syväristä jatkamaan tehtävässä oli helppo. Tänään voin sanoa, että riski kannatti ja Katja on selvinnyt tehtävistä kovassa tuulessa hyvin, Lehtonen kehuu. revitään nyt todella rajusti, Syvärinen sanoo. Hänellä on pitkä kokemus yhteiskunnallisen vaikuttamisen kentällä, ja hän oli vasemmistoliiton kansanedustajana 1999–2003. Syvärinen on vastannut pyyntöön myönteisesti
Mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen kasvu on ollut voimakasta vuoden 2016 jälkeen, ja se jatkui edelleen vuonna 2023. Kela maksaa sairauspäivärahaa työikäisille, kun kyseessä on vähintään kymmenen arkipäivää kestävä sairauspoissaolo. 2. Kela kertoi tammikuun lopulla, että mielenterveysongelmat veivät jo yli sata tuhatta suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023. Lasku johtui pääosin koronatilanteen muutoksista. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. 8 Mielenterveysongelmista on tullut selvästi suurin syy pidemmille sairauspoissaoloille. Mielenterveyden häiriöt ohittivat tukija liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä vuonna 2018. Saajia oli noin 3 prosenttia eli lähes 10 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Ahdistus vie sAirAuslomAlle Kolme faKtaa sairauspoissaoloista 1. Mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi 3 prosenttia eli hieman alle 3 000 henkilöä edellisestä vuodesta. Vuoden aikana sairauspäivärahaa sai yhteensä noin 305 000 henkilöä. Kasvu johtuu Kelan mukaan erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä. Ahdistuneisuushäiriöt ovat olleet masennushäiriöitä yleisempiä vuodesta 2021 alkaen. 3. Sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärä väheni vuonna 2023. Ahdistuneisuushäiriöiden kasvu on kaikkein voimakkainta nuorilla.
Se ei selitä kuitenkaan kaikkea. Työn intensiivisyys, digitalisaa tio, hybridityö ja jatkuva muutos ovat osa nykypäivän työelämää. Pirstoutunut keskusteluympäristö voi heikentää luottamuksen ja yh teenkuuluvuuden kokemuksia. Paineet saavat monen tuntemaan, ettei riitä. Vakavien mielenterveyshäiriöi den esiintyvyys ei ole juuri kasvanut, mutta lievempien ongelmien määrä on. Yhteistä on se, että terveys kärsii koettujen vaatimusten paineessa. Kuor mitus ja palautuminen ovat monella epätasapainossa. Sosiaalisen median ongelmallinen käyttö ja sen lieveilmiöt voivat aiheuttaa masen nusta ja heikentää yöunta ja palau tumista. Univaikeudet, hämärtyneet työn ja vapaaajan rajat sekä jatku va tavoitettavissa olo heikentävät puolestaan palautumista. Liikkumisen vähentyminen heikentää myös mielen hyvinvointia. Ajas samme on puutetta myönteisistä tu levaisuuden kuvista, joihin uskomalla ja joiden eteen työskentelemällä voi kokea vaikuttavansa. Onnel lisuuden ja hyvinvoinnin tavoittelu näkyy myös siinä, että ikävien tun teiden käsittely ja kohtaaminen on nostettu valokeilaan. On liian helppoa olla kohtaamatta arjessa. Uskon näiden etäännyttäneen meitä toisistamme. 9 POLITIIKAN VETOMITTARI Vuonna 2023 kolmasosa nuorista sanoi Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselyssä pelkäävänsä, että tulevaisuuden työelämä on itselle liian raskasta. Itsen vertailu muihin ja suoritus paineet sekä työn korkeat emo tio naaliset vaatimukset ja eettinen kuormitus voivat haastaa erityisesti nuorten mielenterveyttä. Kun menestyksestä on yhä vah vemmin tullut hyvän elämän mitta ri, yhä useampi myös kärsii. Täysi etätyöskentely ja rajaton työaika heikentävät tutkimusten mu kaan työstä irrottautumista ja unen laatua. Yhteiskunta ja työnteko ovat ly hyessä ajassa muuttuneet monin ta voin eikä ihmisen mieli tahdo pysyä tässä muutoksessa mukana. Köyhyys ja toimeentulon epävarmuus lisäävät mielenterveysongelmia. En ole alan asiantuntija, mutta olen tehnyt hyvinvointiaiheista journalismia pa rikymmentä vuotta. Osittain ilmiötä selittää se myön teinen asia, että mielenterveys ongelmat tunnistetaan paremmin, niistä puhutaan ja haetaan apua. Esimerkik si keskeytykset, häly ja usean asian saman aikainen tekeminen aiheutta vat kogni tiivista kuormitusta, joka tutkimusten mukaan on yksi keskei nen tekijä työikäisten mielenterveys ongelmien taustalla. TähäN EI ole yksiselitteistä vastaus ta. hAnnA sArkkinen Kansanedustaja Päivi virkkunen Hyvä terveys -lehden päätoimittaja SIMPPELIN VASTAuKSEN antami nen näin monimutkaiseen kysy mykseen on mahdotonta. Oman elämän ja odotusten välinen kuilu herättää kipeitä tunteita, jos työ elämässä, ihmissuhteissa ja talou dessa onkin takkuista. Palautumi nen on ensiarvoisen tärkeää mielen terveyden ylläpitämisessä. Olisiko aika kehittää työelämää myös työntekijöiden ehdoilla. Jollain hajoaa ar jen pyörityksessä selkä, toisella mie li. Ongelmien lisääntyminen ei kuitenkaan ratkea terapialla vaan muuttamalla yhteiskuntaa ja elä mäntapaa. Samaan aikaan yksilöltä odotetaan yhä enemmän. Myös neuro moninaisuuden riittämättömällä huo mioinnilla on vaikutuksensa. A n tt i Y r jö n en A n tt i Y r jö n en. Apua haetaan aktiivisemmin kuin ennen. Todennäköisesti tämä johtuu mo nesta tekijästä. Yksinäisyyden ja yksin jäämi set kokemukset kuormittavat us koakseni yhä useamman mieltä. Työs tä aiheutuu kuormitusta, josta mo ni ei palaudu riittävästi. Ei ole ihme, jos luontotuho, sodat ja pandemiat vetävät mielen matalaksi. ajassa Ahdistus vie sAirAuslomAlle mistä mielenterveysongelmien lisääntyminen johtuu. Mielen voimavaroja lisäävät asiat kuten yhteisöllisyys ovat voineet ha pertua. Kun tähän lisätään mieli kuviin perustuva todellisuus somessa, saattaa melko tavallinen elämä tuntua epäonnistumiselta. Ensin kännykät ja sitten vielä ko rona. Ei ole klisee sanoa, että keho ja mieli ovat yhtä, sillä tunteet ja aja tukset vaikuttavat fyysiseen tervey teen ja toisin päin. mAri huhtiniemi Mieli ry:n asiantuntijapsykologi SyyT ILMIöN taustalla ovat moninai set. Voisi puhua maail man yliyksilöllistymisestä. Somen ja teknologiajättien bisnes perustuu ihmisten koukuttamiseen ja keskitty miskyvyn tuhoamiseen. Samalla ihmisten välinen liima hapertuu ja lauman jäsenet etääntyvät toisis taan. Mielenterveysongelmiin on saa tava apua
Hän tiivisti, ettei kampanjan aikana tehnyt yhtään kompromissia vaan piti kiinni omasta ja puolueen linjasta. – Tarkoitan [voitolla] sitä palautetta, jota olen saanut tästä kampanjasta omilta aktiiveiltamme ja äänestäjiltä. – Ainoastaan harmittaa, että en päässyt ylittämään Paavo Arhinmäen vasemmistoliiton historian parasta äänitulosta. Pekka Haavisto sai lopulta yli 25 prosenttia ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä. Äänimäärissä mitattuna Andersson pääsi hyvin lähelle Arhinmäkeä, joka keräsi vuonna 2012 reilut 167 000 ääntä. En tiedä, voimmeko tällaisissa vaaleissa kuin pressanvaalit tehdä sille mitään.. Moni punavihreä siis hyppäsi odotetusti jo ensimmäisellä kierroksella Haaviston leiriin. Eroa oli lopulta alle 10 000 ääntä. Tämä tarkoittaa sitä, että Paavo Arhinmäki saa pitää paikkansa vasemmistoliiton kaikkien aikojen suosituimpana presidenttiehdokkaana. Edellisen kerran vastaava oli Arhinmäen mukaan nähty vuonna 1962. Tuloksena oli viides sija 4,9 prosentin ääniosuudella. Vuonna 2012 Arhinmäki sai 5,5 prosenttia äänistä. Viides sija näissä vaaleissa on hyvä tulos meille, Andersson sanoi KU:lle. – Uskalsin odottaa Lille kuuden prosentin kannatusta. – Tässä oli taktista äänestämistä. Mutta voin elää sen kanssa. Paavo on myös ansainnut sen tittelin. Eduskuntavaalitappio pisti puolueen talouden tiukoille, eikä rahaa ollut liiaksi käytettävissä. Omassa kiitospuheessaan Andersson sanoi tuloksen olevan voitto. Andersson voitti äänissä SDP:n presidenttiehdokkaan Jutta Urpilaisen. Andersson huomautti, että samoin kuin 2012 myös nyt nähtiin iso Haavisto-ilmiö. – Tämä toi puolueelle ja Lille uskottavuutta ja tulevaisuuden pohjaa todella merkittävällä tavalla, hän jatkoi. 1 1 ajassa Li Andersson: tämä tuLos oLi voitto Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson sai ensimmäisellä kierroksella lopulta lähes 160 000 ääntä. Ajattelin, että hän oli pärjännyt niin hyvin vaalikeskusteluissa ja saanut niin paljon positiivista palautetta, Arhinmäki tuumi KU:lle vasemmistoliiton vaalivalvojaisissa. Vaikeat lähtökohdat Andersson lähti kampanjoimaan vaikeasta tilanteesta
Lappi oli samaan tapaan punavihreässä leirissä Pekka Haaviston heiniä. Yliopistokaupunki Jyväskylässä Andersson sai 5,9 prosenttia äänistä ja oli selvästi demarien Jutta Urpilaista suositumpi. Pääkaupungissa Haavisto imuroi 37 prosenttia äänistä, mutta siitä huolimatta Andersson sai 8,8 prosentin ääniosuuden. Kotikaupungissaan Turussa Andersson sai 9,1 prosenttia äänistä. Porissa Andersson (5,7 %) kukisti Urpilaisen (5,5 %), mutta punavihreiden äänet menivät suurilta osin Haavistolle. Haavisto otti Turun äänistä 31,6 prosenttia ja oli selvästi kaupungin suosituin ehdokas. Näissä vaalipiireissä puolue menetti kansanedustajan paikat viime kevään eduskuntavaaleissa. Molemmat saivat Vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson (keskellä) pärjäsi sDP:n ehdokasta Jutta urpulaista (vasemmalla) paremmin presidentinvaaleissa. Se toi vaalipiirissä kuudennen sijan. Siellä Andersson jäi 4,7 prosenttiin, mutta tulosta selittää myös Pekka Haaviston huima suosio. Satakunnan vaalipiirissä Andersson sai 4,7 prosenttia äänistä. Kysymyksiä kannattajista Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon tulos (19 prosenttia) oli lähellä perussuomalaisten eduskuntavaalien tulosta. Arhinmäki nosti myös esiin Stubbin ja Haaviston tulokset. Arhinmäki huomautti, että Anderssonin, Urpilaisen ja Haaviston yhteenlaskettu tulos on pitkälti sama kuin näiden taustapuolueiden kannatus. – Tästä voi ainakin vetää sen lohdullisen päätelmän, että Halla-aho floppasi suhteessa hänen ympärilleen rakennettuun hypeen. kuvassa oikealla keskustan ja valitsijayhdistyksen ehdokas Olli rehn. – Anderssonin ja Urpilaisen kannatuksessa näkyy, että ihmiset ovat äänestäneet jo toista kierrosta. Tähän tavoitteeseen peilattuna kampanja ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Le h tik u va /M a r k k u u La n d er ”Tässäolitaktista äänestämistä. Selvä ykkönen Jyväskylässä oli Haavisto, joka sai 31,6 prosenttia äänistä. – Tämä on niin erityyppinen vaali. Kyllä tässä näkyy perussuomalaisten kannatuksen katto. Haavisto oli Äänekosken ääniharava 26 prosentin kannatuksella. Haavisto sai Lapissa 22,7 prosenttia äänistä, kun Andersson jäi 5,2 prosenttiin. Rovaniemellä suosituin ehdokas oli Haavisto, joka sai lähes 25 prosenttia äänistä. Toisaalta vasemmistoliitto jatkoi vahvoja tuloksia Helsingissä. Jussi Virkkunen Vaalipiireissä heittelyä Anderssonin kampanjan yhtenä tavoitteena oli etenkin saada näkyvyyttä ja kannatusta Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Lapissa. Entiedä, voimmeko tällaisissa vaaleissakuin pressanvaalit tehdäsille mitään.”. Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki ei haastatteluhetkellä ollut ehtinyt katsoa vaalipiirikohtaisia tuloksia ja varoi vetämästä liian suuria yhtäläisyysmerkkejä tulosten välillä. Hän ei päässyt kannatustaan laajentamaan muualle, mikä on hienoa, Andersson sanoi. Sitä selittää myös taktinen äänestäminen, joka Arhinmäen mukaan näkyy tuloksessa. Viimeksi se on nähty vuonna 1962. Keski-Suomessa esimerkiksi Äänekosken kaupunki on ollut vasemmistoliiton vahvaa aluetta. Haavisto keräsi Porissa 22 prosentin kannatuksen. 1 2 selvästi omia puolueitaan suuremman kannatuksen
Korkea inflaatio sai Euroopan keskuspankin kiristämään raha politiikkaa: korot nousivat. Suomessakin oikeistohallitus on lähtenyt leikkauksiin. Euroopan keskuspankin pää konttori Frankfurt am Mainissa.. 1 3 AAve pAlAA 02 taustat Talouskurin aave kummittelee Eurooopassa
1 4 talouskuri iskee takaisin eurooppaan
Nyt on alkanut imperiumin vastaisku, kun talouskurin puolustajat ovat lähteneet hyökkäykseen. Teksti Jussi Virkkunen Kuvat All OVer Press ja Antti YrJönen. 1 5 2010-luvulla nähtiin tilanne, jossa vallitsevia talous politiikan ideoita haastettiin
– Suomalaisessa keskustelussa, joka heijastelee aika hyvin monen maan ilmapiiriä, on käytetty puheenparsia kuten ”ajateltiin, että velalla ei ole enää väliä, mutta boomerit olivatkin oikeassa”, Holappa kuvailee. Holappa huomauttaa, että inflaatio on alkanut jo hellittää. Nykyinen oikeistohallitus on lähtenyt tekemään leikkauksia julkisiin palveluihin, mikä on yksi puoli talouskuria. Kuten mainittiin, EKP reagoi nopeasti kasvaneeseen inflaatioon nostamalla ripeästi korkoja. Talouskurin aaveesta tuli taas muistutus, kun Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoi raportin Suomen taloudesta. Eli kun esimerkiksi puhutaan fi”Onselvää,ettäolemme olleettarjontavetoisessa inflaatiossa.Siihen rahapolitiikankiristys eiauta.”. IMF siis esitti hallitukselle politiikaksi perinteistä talouskuria. Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen hyvin korkeaksi ryöpsähtänyt inflaatio sai keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa nopeasti. Suomessa on menopuolella todella kova leikkauslinja, hän tiivistää. – Se on nähtävillä monilla tasoilla, niin kansallisilla kuin EU:n tasolla, näiden taloussääntöjen uudistuksen ja palauttamisen kautta. Talouskuri onkin tekemässä selkeästi paluuta Eurooppaan, sanoo Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa. Nykyinen inflaatio kun ei johtunut perinteisestä syystä eli nousukauteen osuvasta voimakkaasta palkkojen noususta. On selvää, että olemme olleet tarjontavetoisessa inflaatiossa. Samalla Suomessa huomio on ollut julkisen talouden alijäämässä. 2010-luvun alun eurokriisin jälkeen alkoi monta vuotta kestänyt ajanjakso, jolloin Euroopan keskuspankki painoi korot jopa negatiivisiksi. Siinä kiiteltiin hallituksen leikkauspolitiikkaa. Tämä on toinen Holapan mainitsemista kolmesta tekijästä. – On ilmeistä, että inflaatiopaine on alkanut hellittää ja että kyse oli pitkäaikaisesta siirtymävaiheesta. Euroopan unioni on esimerkiksi palauttamassa koronakriisin aikana hyllylle laitetut taloussäännöt. Rahapolitiikan kiristys näkyy korkojen nousuna niin kotitalouksille ja yrityksille kuin valtioille. Siinä on myös Holapan mukaan tehty isoin virhe. Koronan aikana syntyneiden tuotantoketjujen ongelmien ratkominen on kestänyt hyvin pitkään. Kun korot ovat nousseet, on talouspolitiikan sääntöjä palautettu käyttöön eri tasoilla. Kolme tekijää Holappa nostaa keskusteluun kolme tekijää, jotka kertovat talouskurin tekevän paluuta. Tarkoitus oli saada talouteen vetoa. Se oli seurausta Ukrainan sodasta ja tarjonnan pullonkauloista. 1 6 Talouskurin aave on palannut kummittelemaan Eurooppaan. Mutta takaisin talouskuriin. Kolmas tekijä on puolestaan hegemoninen taso, kuten Holappa sitä kuvaa. Näihin kuuluu muun muassa 60 prosentin raja valtion velkatasolle. Silloin käytiin keskustelua, että talouden aikakausi on pysyvästi muuttunut. Ei saavutettu edes kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Siinä jäljitettiin erilaisia syitä sille, Holappa sanoo. – Se indikoi, että rahapolitiikka ei ole tässä keskeisesti taustalla. Siihen rahapolitiikan kiristys ei auta. Isoimmaksi hän mainitsee Euroopan keskuspankin rahapolitiikan. – Nyt katsotaan, että ollaan palaamassa jonkinlaiseen normaaliin aikaan ja säännöt aktivoidaan. Rahapolitiikan kiristykset puolestaan näkyvät vasta viipeellä. – Siitä huolimatta kasvu oli heikkoa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan nykyisellä hallituskaudella Suomen veroaste putoaa useamman prosenttiyksikön, mikä vie valtion kassasta useita miljardeja. Katse historiaan Holapan mainitseman hegemonisen puolen käsittely vaatii paluuta lähihistoriaan. Tässä kyse on siitä, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen vallitsevia talouspolitiikan ideoita alettiin voimakkaasti kyseenalaistaa. Rahapolitiikan kanssa käsikynkkää pitäisi kulkea finanssipolitiikan, joka puolestaan on valtioiden toteuttamaa. Haukkalinjaa edustavat katsovat, että rahapolitiikan kiristäminen on ollut oikea tapa reagoida tilanteeseen ja laskeva inflaatio osoittaa sen. Toinen puoli talouskuria on verojen kiristys, mutta hallitusohjelman linjauksen mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ei omilla toimillaan kiristä veroja. Sapiskaa taas tuli siitä, että hallitus ei ole koskenut veroihin. On ilmeistä, että ongelmat eivät ole liittyneet liian voimakkaasti nousseisiin palkkoihin. Inflaation syistä ja tavoista reagoida siihen käydään taloustieteilijöiden keskuudessa väittelyä. Virhe on tehty siinä, että EKP:n lääke oli väärään sairauteen
Näin perustuslakiin kirjattu talouskuripykälä on taas käytössä. – Kyllä siihen liittyy aina poliittinen valta. Kaikki nämä muuttivat asetelmaa siten, että talouskuri-imperatiivi hävisi politiikan taustalta. Nykyistä aikaa määrittää pyrkimys ottaa hyöty irti tästä. Tähän liittyy myös Holapan mainitsema ”boomerit olivatkin oikeassa” -heitto, jonka tapaista myös väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt. 2010-luvulla nähtiin tilanne, jossa keskuspankki oli tehnyt rahasta mahdollisimman halpaa. – Oli luotu tiukempi arkkitehtuuri sääntöineen, mikä vaikeutti aktiivisen finanssipolitiikan ylläpitämistä, Holappa sanoo. Se luotiin 2010-luvulla konservatiivisen valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen ohjauksessa. 1 8 nanssipoliittisesta virityksestä, tarkoitetaan hallituksen talouspolitiikkaa. Silloinen EKP:n pääjohtaja Mario Draghi vetosikin euromaiden johtajiin, että nämä tekisivät oman osansa ja investoisivat omiin talousohjelmiinsa. Iso keskiö Nyt talouskurin keskiössä on euroalueen suurin talous Saksa. – Pysyvän talouskurin ylläpitämiseen ja hyvinvointivaltion näivettymiseen tähtäävät instrumentit alkoivat heikentyä. Nyt talouskurin vastaisku on täydessä käynnissä. Tämä saa poliittisen talouden puolelta väitelleen Holapan toteamaan, että talouspolitiikkaa ei voi ajatella yksinään teknisenä seikkana. Aikakausi oli vaarallinen sellaisten tahojen näkökulmasta, jotka eivät suhtaudu myönteisesti tällaiseen kehitykseen. – Tämä oli monille hyvin vaarallinen sanoma. Vastaus oli pitkälti ei. Saksan liittokanslerina toimi tuolloin Angela Merkel. Sen tarkoituksena on estää alijäämäisten budjettien teko. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin korot olivat negatiivisia mutta talouskasvuakaan ei nähty. Ei siis ihme, että esille nousi näkemys pysyvämmästä muutoksesta. ”Joskeskuspankkiei tässätehtävässätoimi aggressiivisesti,silloin markkinoidenluottamus keskuspankkejakohtaan saattaakärsiä.” Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner.. Viesti on ollut, että vanhat säännöt pitivät sittenkin paikkansa. Siellä hallitus on törmännyt mustaan nollaan, joka on maan perustuslakiin pultattu pykälä. Koronan aikana siitä luovuttiin, mutta valtio varainministeri Christian Lindner esti poikkeusajan jatkamisen. Musta nolla ei ole mikään ikuisuuksia Saksan perustuslaissa ollut asia. Sitä seurasi suoraan se, että talouspolitiikan instituutiota piti miettiä uudestaan
Vuonna 2016 maassa järjestettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä. 1 9 Saksan hallituksen ongelmia lisäsi se, että maan perustuslakituomioistuin esti koronarahastossa olevien varojen käytön vihreän siirtymän investointeihin. Ensinnäkin Saksassa tehdään ylipäätään iso leikkaus kokonaiskysyntään. Siellä on valmiiksi heikko suhdannetilanne, ja se tulee heikkenemään entisestään. Se vaikeuttaa Euroopan selviytymistä tästä haasteesta. – Saksan tilanne on todella raju Euroopan kannalta. Yhtäkkiä Saksan jo valmiiksi epäsuositulla hallituksella oli käsissään 30 miljardin aukko budjetissa, valtava investointitarve ja perustuslain pykälä, joka käytännössä vaatii talouskuria. German Chancellor Angela Merkel (L) answers questions next to Wolfgang Schaeuble during a session at the German Parliament, the Bundestag, in Berlin, Germany on December 18, 2019.. Arvonlisäveron kiristys on myös suunnitelmissa, ja se saattaa nostaa inflaatiota. – Tähän vielä lyödään se, että Saksan merkitys ekologisessa siirtymässä koko Euroopan kannalta on tärkeä. – Nyt Saksassa leikataan juuri energiatukia, jotka energiajärjestelmässä olisivat tärkeitä. Pahimmassa tapauksessa euroalueen suurin talous sakkaa ja samaan aikaan inflaatio nousee. Britanniassa konservatiivien ja liberaalidemokraattien yhteishallitus 2010-luvun alussa toteutti kovaa talouskuripolitiikkaa. Se taas johtaisi siihen, että EKP jatkaisi omalla kireällä linjallaan, vaikka esimerkiksi Suomi kaipaisi kevyempää rahapolitiikkaa. Edessä on taantuma, sen aiheuttamat suorat ongelmat, ja samaan aikaan ollaan ajautumassa ongelmiin ilmastotavoitteiden toteuttamisen kannalta, Holappa toteaa. – Olemme ajautumassa todella laajaan ongelmaan. Kun kaikki munat ovat samassa korissa, ovat riskit suuret. – Jos niistä vetäydytään, ei talouskuri aiheuta pelkästään sosiaalista tuhoa, vaan se tekee mahdottomaksi saavuttaa ekologisia tavoitteita. Nyt Saksan hallituksen talouspolitiikka uhkaa tätä. Holappa huomauttaa, että Euroopan ilmastostrategia on rakennettu vihreän kasvun varaan. Nyt Saksa vetäytyy vihreän siirtymän hankkeista. Köyhien kurittaja Talouskurin vaikutuksia on tutkittu paljon. Vihreän kasvun toteutuminen vaatii paljon ja Holapan sanoin rajuja investointeja eri puolille
– Kun keskuspankille on annettu näin paljon valtaa, se joutuu reagoimaan voimakkaasti inflaatioon, joka ei ole kysyntätai palkkaperusteinen. – Vaikeus tässä on se, että kun rahapolitiikkaa kiristetään, sillä aidosti viedään finanssipolitiikan mahdollisuuksia. Riski on, että jos EKP tulee pitämään pitkään kireän rahapolitiikan linjan, ajaudumme hyvin laajoihin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka eivät rajaudu pelkästään taantuman pitkittymiseen. 2 Tutkimuksissa huomattiin, että mitä enemmän jokin alue oli kärsinyt talouskurista, sitä enemmän siellä äänestettiin EU-eron puolesta. Se on ainoa taho inflaation hallinnassa. Ei vaihtoehtoa Talouskuriin liittyy vahvasti ”ei ole vaihtoehtoa” -puhe. Holappa tunnustaa, että keskuspankit ovat vieneet valtioilta keinovalikoimaa. – Samalla keskuspankille on annettu tehtäväksi hintavakaudesta huolehtiminen. Nyt ei olisi tarvetta tällaiselle kiristykselle. On totta, että finanssi politiikan puolella on aitoja tekijöitä, jotka tekevät mahdollisuuksista rajatummat kuin 2010-luvulla nollakorkojen aikana. – Viime aikoina on tullut entistä vahvempaa tutkimustietoa, että talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen. Ongelmaan oman mausteensa tuo juuri euroalueella keskuspankin rooli. Vastaavalla tavalla talouskurin vaikutukset näkyvät myös muual la Euroopassa. Se on omiaan heikentämään lisää liberaalidemokratian instituutiota. Sellaiseen inflaatioon se toimii. Silloin tuntui ”Talouskuritulee vaikuttamaan laajemminkin yhteiskunnan kehitykseen.” €. Jos keskuspankki ei tässä tehtävässä toimi aggressiivisesti, silloin markkinoiden luottamus keskuspankkeja kohtaan saattaa kärsiä. Talouspolitiikka esitetään ainoana vaihtoehtona, jotta tilanne ei entisestään pahenisi. – Talouskuri tulee vaikuttamaan laajemminkin yhteiskunnan kehitykseen