Suhde Venäjään erottaa Viron ja Suomen Ystävällismielisiä sisarkansoja erottaa myös suhde Natoon. s.?2 > Säilöön otetuille vapauden menettäminen on erityisen raskasta s.?12 Uusfasismin päänsilittelyn loputtava s.?20 Metsäteollisuus kuin Suomen varjohallitus s.?24 N o 49 K a n n e n k u v a : Ja rn o M e la Perjantai 7.12.2018 | 3,5 € | 49-003251-1849 www.kansanuutiset.fi Guardian: Tuomio Cáceresin murhasta isku rankaisemattomuudelle s.?8. Nato-Viro odottaa, että Natoa lähentynyt Suomikin liittyisi sen jäseneksi, sanoo Kristi Raik
iktin ulkopuolelle on käytännössä mahdoton. Se sukupolvi, joka on nyt vallassa, muistaa sen ajan. Eihän siinä pitäisi olla mitään ongelmaa, että Venäjästä käydään kriittistä keskustelua. Se on niin vahva se logiikka Virolla itsellään on sekä maa-, meriettä ilmavoimat. Vaikka nyt Suomi ja Ruotsi ovat koko ajan lähentyneet Natoa, niin niiden osalta ei ole samanlaista automaattista reaktiota kuin jäsenillä, jos Naton pitäisi tulla puolustamaan Baltian maita. Esimerkiksi ilmavoimilla on toista kymmentä erilaista ilma-alusta, muttei yhtään taistelukonetta. Raik sanoo, että molempien sisarkansojen tämänkin päivän asenteisiin vaikuttavat historialliset suhteet Venäjän edeltäjään Neuvostoliittoon. Raik sanoo, että totta kai Nato-pelote nostaa aseellisen kon. iktista tulee samalla kansainvälinen, jossa Venäjän vastapuolena on Britannian lisäksi koko muu Nato. Nato päätti vuonna 2016, että se sijoittaa monikansallisia joukkojaan Baltiaan ja Puolaan. Viron kansalainen Raik tuntee Viron ja Suomen turvallisuuspolitiikat. Raik kuitenkin luottaa siihen. Suomen Nato-suhteesta puhutaan Raik sanoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-suhteista puhutaan paljon Virossa. 2 7.12.2018 N aton jäsenyys on Viron turvallisuuspolitiikan perusta, sanoo Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik. Keskustelu Venäjästä on siellä paljon kriittisempää kuin Suomessa. – On kokonaan toinen juttu, voisiko Suomi jättäytyä sivuun, jos Itämeren alueella, esimerkiksi Viron ja Venäjän välille syntyisi iso aseellinen kon. iktin kynnystä. Raik pohtii, että Suomen jättäytyminen kokonaan Viroa kohtaavan kon. Nato-joukkojen pelotevaikutuksen olennainen osa on siinä, että jos venäläiset hyökkäävät Virossa esimerkiksi brittisotilaiden kimppuun, kon. Ensimmäisessä rotaatiovaiheessa Virossa oli joukko-osastoja sekä Isosta-Britanniasta että Ranskasta. Sukupolvieroa Raik näkee myös Virossa. Keväällä 2017 ensimmäiset joukot tulivat Viroon. Se hyväksyttiin sekä Naton että Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004. Ennen siirtymistään vuonna 2018 Viron ulkopoliittisen instituutin (Eesti Välispoliitika Instituut, EVI) johtoon hän toimi pitkään tutkijana Suomen vastaavassa laitoksessa UPI:ssa. Suomessa Neuvosto-aikaan aikuistuneessa sukupolvessa näkyvät tietyt historiasta opitut re. Hän on opiskellut tohtoriksi asti Suomessa. iktia estävään vaikutukseen, hän vastaa vähän empien: – No, mistä nyt voi olla sataprosenttisen varma. Näin on ihan niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin julkisessa keskustelussa Venäjästä. Ne ovat vieläkin heiveröiset. Baltian ilmatilaa valvotaan Naton toimesta muutamalla hävittäjällä kerrallaan. Mutta Nato-joukkojen läsnäolo on tärkeä Virolle. Heitä on kussakin maassa kerrallaan pataljoonan verran, eli vähän yli tuhat sotilasta. Se vahvistaa pelotetta paljon, vaikka joukko olisi pieni. Kysymykseen, luottaako hän itse Naton kon. Mutta sukupolvien välinen ero alkaa kyllä näkyä kummassakin maassa. – Jos Nato ei sitten lähtisikään apuun, niin sehän hajottaisi Naton siihen paikkaan. eksit vielä aika vahvoina. Virolla on vain minimaaliset viralliset suhteet Venäjään. Nuorempi polvi ei kuitenkaan enää juuri tunne Venäjää eikä ole siitä kovin kiinnostunut. Raik toimi aiemmin tutkijana Suomessa. Vuonna 1991 uudelleen itsenäistynyt Viro liittyi Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon heti, kun se oli mahdollista. Nato-sopimuksen kuuluisa viides artikla määrää, että jäsenen on puolustettava toista sopimusosapuolta, jos sen kimppuun käydään. Jos Nato ei auta Viroa, se hajoaa! Virossa luotetaan Naton pelotevaikutukseen – ja tietysti suhteessa Venäjään. – Jatkuvasti nousee esiin se, että olisi tärkeää Virolle, että Suomi ja Ruotsi kuuluisivat Natoon. Se ei Raikia hymyilytä, että samat vuodet Viro oli Neuvostoliiton miehittämä. Kriittinen keskustelu Venäjästä on heille edelleen vaikea asia. Sitoutumalla Natoon ja EU:hun Viro on hankkinut Raikin mukaan itselleen olosuhteisiin nähden parhaan mahdollisen kansainvälisesti turvatun aseman. – Ei siitä kylmän sodan ajasta vielä kovin pitkä aika ole. Naapureilla omat Neuvostoliitto-traumansa Raikia vähän hymyilyttää, kun hänelle sanoo, että sotien jälkeinen YYA-Suomi harjoitteli melkein 50 vuotta olemaan kiltisti Neuvostoliiton kanssa solmimansa ystävyys-, yhteistyöja avunantosopimuksen perusteella. Sekä Venäjän TEKSTI JOUKO HURU KUVA JARNO MELA Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin mielestä Suomen Neuvostoliiton aikana aikuistuneessa sukupolvessa ajatellaan vielä usein, että pitäisi olla jotenkin myöntyväinen Venäjän suuntaan. Hän pitää jäsenyyttä järkevänä puolustuspoliittisena ratkaisuna nimenomaan naapuri-Venäjän vuoksi. Ajatellaan siis usein, että pitäisi olla jotenkin myöntyväinen Venäjän suuntaan. Päätös oli vastaus näiden maiden huoleen kokemastaan Venäjän uhkasta. Mutta kyllä se on Suomessa vaikea asia edelleen vanhemmalle sukupolvelle. Joukot toivat mukanaan panssarivaunuja, jalkaväen taisteluajoneuvoja sekä tiedustelulennokkeja. Venäjäkin saattaa haluta käyttää Suomen aluetta hyväkseen. Naton viidennen artiklan tehoa ei ole koskaan käytännössä kokeiltu. Jatkoa etusivulta >. – Nuoremmalle polvelle tuo ei ole mitenkään automaattinen toimintatai ajattelutapa. ikti. Miehistö vaihtuu rotaatioperiaatteella kahdeksan kuukauden välein. Se selkeyttäisi paljon Baltian maiden puolustusta. Mailla on Naton kanssa isäntämaasopimukset, jotka mahdollistavat läpikulun
Kaakkoisrajan tuntumassa Venäjän puolelle jääneessä osassa Petserinmaata asuu virolainen setukaisvähemmistö. – Suomalaisilla ja virolaisilla on erilainen käsitys poliittisesta dialogista ja kanssakäymisestä Venäjän kanssa. Dialogista Venäjän kanssa oppia Suomesta Viron Venäjä-suhteiden kehitys on Raikin mukaan isommissa kuin virolaisten käsissä. Suomessa on mielestäni paremmin tiedossa se, että dialogi ei sinänsä ole mikään myönnytys ja että sitä käydään, koska se on myös oman edun mukaista eikä sitä pidä nähdä myönnytyksenä. . että Naton kannalta Suomen strateginen asema on niin keskeinen, jos Venäjän ja Viron välille syttyisi aseellinen kon. Raik sanoo, että Virolla ja Venäjällä ei ole mitään suuria akuutteja ongelmia viileistä väleistään huolimatta. – Viitekehys on tietysti Venäjän ja lännen suhteet. Se on asia, jonka minä itse olen ymmärtänyt Suomessa, että se on yksi kanssakäymisen edellytys. Heitä on muutama tuhat, ja he ovat ortodoksikristittyjä. Venäjän ja EU:n suhteet ovat tällä hetkellä aika tavalla jumissa. Suuri venäjänkielinen vähemmistö Virossa on aika hyvin integroitunut yhteiskuntaan. Se on asia, jonka minä itse olen ymmärtänyt Suomessa, Kristi Raik sanoo. Raik valittaa, että Virossa Venäjän-tuntemus on heikentymässä. Kaikkiaan setukaisia on molemmissa maissa yhteensä 10 000–20 000, mutta seton kielen puhujia on vain noin 5 000. Raik esittää, että virolaisten ja muidenkin pitäisi ottaa mallia suomalaisten suhtautumisesta dialogiin venäläisten kanssa. Siinä on iso ero Neuvostoliittoon. 2018 Viron ulkopoliittisen instituutin (Eesti Välispoliitika Instituut EVI) johtajaksi. . . Se lisää mielikuvien tasolla yksinkertaisten viholliskuvien rakentumista. iktin ulkopuolella. Kaikki, jotka haluavat, saavat vapaasti lähteä. Se liittyy siihen, miten EU:ssa laajemminkin nähdään dialogi Venäjän kanssa. Median kuvan perusteella ihmisille tulee sitten helposti se käsitys, että Suomi on jotenkin liian myötämielinen Venäjälle. – Venäjähän ei nykyään pidättele ihmisten lähtöä. Eikä ole mitään kysymystä siitä, että Suomi lipeäisi valitusta linjasta, koska se on myös Suomen oman turvallisuusintressin mukaista, että Venäjän aggressiivisuus tuomitaan ja siitä on seurauksia. – Poliittisella ylätasolla ei ole kovin hyviä edellytyksiä lähteä suhteita aktivoimaan. – Helposti jää piiloon se tosiasia, että Suomi on kuitenkin hyvin vakaasti ollut tuomitsemassa Venäjän toimet Ukrainassa ja on ollut mukana pakoterintamassa. On kokonaan toinen juttu, voisiko Suomi jättäytyä sivuun, jos Itämeren alueella, esimerkiksi Viron ja Venäjän välille syntyisi iso aseellinen konfl ikti.. . 2006–2011 virkamiehenä EU:n neuvoston sihteeristössä, jossa hän erikoistui EU:n suhteisiin itäisiin naapureihinsa. Raik huomauttaa, että tuollaisessa tilanteessa pitää myös EU ottaa mukaan kuvioihin: – EU-jäsenenä Suomi on jo sitoutunut auttamaan EU-kumppaneitaan. . 2004 väitteli Turun yliopistosta aiheenaan EU:n suuri itälaajeneminen. – Virossa dialogia pelätään ja vastustetaan. Se johtuu siitä puhutusta isommasta kuvasta. Syntyi Tallinnassa vuonna 1975. ikti jatkuu, pakotteet jatkuvat ja isot erimielisyydet säilyvät Euroopan turvallisuusjärjestyksestä ja oikeudesta etupiireihin. Eihän Venäjä tarvitse mihinkään hyviä suhteita Viroon. Käytännössä setukaiset eivät ole ongelma. Hirveän usein ollaan taipuvaisia ajattelemaan, että dialogi on jonkinlainen myönnytys ja että se vaatii myös myönnytyksiä. Se on asia, mikä on käynyt liian heikoksi Viron kohdalla. Raikin mukaan Virossa tunnetaan loppujen lopuksi huonosti Suomen Venäjä-suhdetta: – Se on niin monimutkainen ja monitasoinen, että aika harva sitä tuntee kunnolla. Kun kaikki isot ongelmat säilyvät nähdäkseni ainakin lähitulevaisuudessa, niin se tarkoittaa sitä, että mitään suurta muutosta ei voi tapahtua myöskään Viron ja Venäjän välisissä suhteissa. Kristi Raik . 3 7.12.2018 – Dialogi ei sinänsä ole mikään myönnytys. 1990 muutti vanhempiensa kanssa Suomeen. 2002–2006 ja 2011–2018 UPI:n tutkijana. – Itse pitäisin toivottavana, että politiikan huipputasoa alemmalla tasolla pyrittäisiin vähän enemmän luomaan yhteyksiä Venäjään. Koska naapurimaita kuitenkin ollaan, niin olisi hyvin tärkeää, että säilyisi hyvä Venäjäntuntemus. EVI on virolaisen kansainvälisen puolustusja turvallisuustutkimuslaitoksen ICDS:n autonominen yksikkö. Mutta se johtuu myös siitä, että Venäjän puolella ei ole mitään erityistä kiinnostusta siihen. Eikä ole nähtävissä, että mitään isoja muutoksia olisi tulossa, kun Ukrainan kon. Mitä se apu sitten käytännössä olisi, on epäselvää, mutta puolensa Suomi on jo valinnut joka tapauksessa. ikti, Suomen olisi hyvin vaikea pysytellä kon
Paradoksaalista on, että enemmän kuin koskaan tarvittaisiin vahvaa kansainvälistä yhteisöä demokraattisten arvojen ylläpitämiseksi, mutta kansainvälinen politiikka on avutonta ja arvaamatonta. Ensin kiihotetaan kansaa, ja sitten luikitaan pakoon, kun kiihotus tuottaa tulosta. Ydinasepelote on nostettu keskusteluun. EU-parlamentissa ja komissiossa ääripuolueet tulevat suorastaan iholle. Lainsäädäntö ei ole näiltä osin selvä, jos toimintaan ei voida puuttua. Sen sijaan Euroopassa puolueen hengenheimolaiset ovat vahvistaneet pelottavasti otettaan useissa maissa, kuten Unkarissa, Puolassa, Tšekissä ja monessa muussa maassa. POPULISMI, ÄÄRINATIONALISMI ja äärimmillään fasismi ovat vahvistaneet otettaan Euroopassa. Lakkautettava Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL) levittää toimintaansa jo uusien yhdistysten kautta. Maahanmuuttajia, siirtolaisia ja vähemmistöjä vihataan. Puolue on hajonnut, ja se on parhaat päivänsä nähnyt. Hän erosi itse perustamastaan puolueesta, koska siihen on tullut mukaan ”vihaisia nuoria miehiä, jotka suhtautuvat pakkomielisesti islamiin”. GLOBAALISSA MAAILMASSA rajat kiinni -politiikka on Fasismin aave liikkuu Euroopassa LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. . Esimerkiksi prosessioikeuden professori Johanna Niemi Turun yliopistosta on vaatinut poliisia puuttumaan toimintaan valituksesta huolimatta. PÄÄKIRJOITUS ITSENÄISYYSPÄIVÄN ALLA selvisi, että syyskuussa Turun hovioikeuden lakkauttama Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL) on hakenut päätökseen valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. PS.. Kansainväliset yhteisöt, kuten YK, tai kansallisvaltioiden yhteenliittymät, kuten EU, kärsivät luottamuspulasta. Ei YK eikä EU ole kyennyt hillitsemään Venäjän ja Ukrainan välistä kriisiä, kansainvälistä siirtolaisuutta, pakolaisuutta tai muita kriisejä. Näiden vanavedessä kulkevat viha ja halveksunta demokraattisia instituutioita kohtaan. Ne ovatkin puuttuneet muun muassa Unkarin ja Puolan oikeusvaltioja demokraattisten periaatteiden polkemiseen. Tulokset ovat vähäisiä. 4 7.12.2018 tuhoon tuomittu. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ei katso hyvällä PVL:n toiminnan jatkumista, mutta siirtää vastuun toiminnan rikoksellisuuden arvioinnista poliisille. Suomessa näitä ilmiöitä tarkastellaan perussuomalaisten kautta. . On jopa puhuttu uuden kylmän sodan paluusta. Sellaista on populismi. PVL on aloittanut jo toimintansa levittämisen uusiin yhdistyksiin sekä lisännyt yhteistyötä Soldiers of Odinin kanssa. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Brexitiä lietsoneen Ukip-puolueen johtaja Nigel Farage teki timosoinit. sirpa.puhakka@kansanuutiset.. Ilmastonmuutoksen vastaisia toimia kohtaan on monissa maissa välinpitämättömyyttä tai jopa ongelmien kieltämistä. Demokraattisten valtioiden perusasiat, kuten riippumaton oikeuslaitos, demokraattinen päätöksenteko, sananvapaus ja media, ovat uhattuina
Dieselvero oli viimeinen niitti naisempia minimipalkkatuloja saavilla nuorilla. 6 7.12.2018 – Macron on merkittävästi keventänyt korkeimpien tuloluokkien ja varallisuuden verotusta. Päivittäisissä jopa 100–150 kilometrin ostosja työmatkoissa käytettävä auto on tyypillisimmin vanha dieselkäyttöinen auto. Vihan kohde Luotonen sanoo, että Ranskan laajoissa kansankerroksissa kyllä tunnetaan ilmastokatastrofin uhka ja pelätään sitä. DIESELVERON KOROTUSPÄÄTÖS oli suurelle, yhteiskunnallisessa keskustelussa hiljaiselle ja laiskasti jos lainkaan poliittisesti osallistuvalle väestönosalle ”viimeinen niitti”, sanoo Ranskassa vuodesta 2014 asunut tutkija Kai Luotonen. Luotosen mukaan Macron onkin harjoittanut yhteiskuntarauhaa vaarantavaa politiikkaa. Nämä taloudet saavat toimeentulonsa tasapainoon yhdistämällä syrjäisempien seutujen halvat asumiskustannukset sekä kylämäisen turvallisen ja perinteisen elinympäristön työskentelyyn urbaaneissa keskuksissa ja kulutushyödykkeiden ostamiseen kehäteiden automarketeista. Näin taloudessa saattaa olla pari kolmekin henkilöautoa ja moottoripyörä tai skootteri. Macron ja eliitti – Presidentti Emmanuel Macronin tulevalle tammikuulle aikoma dieselveron korotus tekisi välittömän loven näiden miljoonien ”hiljaisten” ruokakuntien niukkoihin varoihin. Kimppakyydit ja kaikkinainen työmatkakulujen minimointi ovat keskeinen osa heidän arkeaan. Vaihtoehtoisia kulkuvälineitä ei ole. Polttoaineverotuksessa onkin tähän saakka sovellettu mekanismeja, jotka joustavat nopeasti alaspäin raakaöljyn hinnankorotusten aiheuttamien kustannuspaineiden keventämiseksi, kertoo Luotonen. – Mutta toimeentulominimin lähellä elävät kysyvät, miksi he joutuvat ensimmäisinä maksajiksi. Dieselin käytön vähentämiseen tähtäävä veronkorotus pitäisi kompensoida niille, joiden elämän perusteet tästä korotuksesta järkkyvät. LEHTIKUVA/BERTRAND GUAY. Miksi heidät ajetaan ahdinkoon. – Kaikki palkkatulot ja tärkeimmät ostokset edellyttävät henkilöauton käyttöä. Valtio antoi aikoinaan suoria tukia kotimaisten dieselautojen hankintaan. Se on saanut suuren osan häntä valoisien tulevaisuudenlupausten perusteella äänestäneistä pettyneiksi, jopa vihaisiksi. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.fi Macron on leimautunut ”rikkaiden presidentiksi”. Keltaliivinen mielenosoittaja lisäsi puuta rovioon Pariisin Riemukaaren lähellä toissa viikonloppuna. – Päivittäiset polttoainekulut ovat maaseudun keskija vähävaraisten ruokakuntien suurimpia kulueriä. – Rouva Brigitte Macronin provosoiva toimiminen miljardööri Bernard Arnaultin luksustuotteita valmistavan LVMH-imperiumin mannekiinina ja pariskunnan läheiset suhteet Ranskan talouseliittiin ovat myös laajasti lisänneet Macronin vastustusta. Le Monde ja Libération -lehdissä sosiologit, historioitsijat ja talousmaantieteilijät ovat kuvailleet metropolien ulkopuolella asuvia ruokakuntia, jotka tavallisimmin muodostuvat vähintään kahdesta lähellä minimipalkkatasoa olevasta työkykyisestä työikäisestä, usein täydennettynä eläkeläisvanhemmilla tai satunDieselveron korotus vaarantaisi monen pienituloisen ranskalaisperheen talouden tasapainon. Luotosen mukaan he saavat myötätuntoa laajemmalta keskiluokalta ja valistuneelta eliitiltä. – Champs Élyséen ympäristön kaduille parkkeeratut loistoautot ja luksustavaraliikkeet ovat luonnollinen kohde tällaisen taitamattoman ympäristöpolitiikan nostattamalle vihalle. Taitamaton päätös herätti huolen toimeentulosta ja nostatti vihan miljoonissa syrjäseutujen asukkaissa ja heidän kaupungeissa asuvissa läheisissään, sanoo Luotonen. Luotonen sanoo, että ympäristötoimien ensisijaisena maksajana pitäisi olla elintavoillaan eniten ympäristöä kuormittava hyväosaisten luokka. Tämä leimasi hänet jo virkakauden ensimmäisenä vuotena ”rikkaiden presidentiksi”
Esimerkiksi vuonna 2016 turvapaikanhakijoilta poistettiin automaattinen oikeus avustajaan turvapaikkapuhutteluissa. AFROSUOMALAISTEN KANNANOTTO: https://kannanotto.squarespace. Tulojen ylisukupolvinen periytyvyys on keskeinen tapa mitata mahdollisuuksien tasa-arvoa. ulosmyynnin osalta reilusti tiukemmaksi kuin Euroopan unioni sallisi. – Harvalla palautetulla on Afganistanissa paikkaa mihin mennä. Koulutusjärjestelmässämme on tietenkin kehittämistä, mutta peruskoulu-uudistuksen myötä maamme koulu on maailmankuulu. Markus Jäntti Kirjoittaja on VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteinen julkistalouden professori. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Harvalla palautetulla on Afganistanissa paikkaa mihin mennä. Nazari tuntee itse ihmisiä, jotka on palautettu Afganistaniin. Silti siellä kuolee päivittäin ihmisiä väkivaltaisesti. Vähemmän tunnettua on, että peruskoulu-uudistus saavutti myös toisen tavoitteensa, mahdollisuuksien tasa-arvon edistämisen, ennen(ja jälkeen-) näkemättömällä tavalla. markus.jantti@gmail.com Kaksi hätähuutoa ihmisoikeuksien puolesta YK:N YLEISMAAILMALLINEN ihmisoikeuksien julistus täyttää 70 vuotta ensi maanantaina 10.12. Amnestyn kampanjalle kasvonsa antanut entinen turvapaikanhakija, nykyinen Suomen kansalainen Masomeh Nazari Joensuusta pitää käsittämättömänä, että ihmisiä palautetaan Suomesta hänen entiseen kotimaahansa Afganistaniin. paikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty useilla eri lainmuutoksilla: valitusaikoja on lyhennetty ja valituslupaperusteita tiukennettu sekä avustajan käyttöä on rajoitettu ja heidän palkkioitaan leikattu. Vaikka suhtaudun kriittisesti moniin niistä tavoista, joilla mahdollisuuksien tasa-arvosta puhutaan, on se tavoiteltavan arvoista. Moni kuolee ennen kuin keksii miten selvitä. ”Yhteiskunnallisella tasolla ongelmat kasautuvat ja aiheuttavat kansantaloudellista kuormaa. Rakenteellinen rasismi taas estää kokonaisen ihmisryhmän yhdenvertaisen etenemisen yhteiskunnassa. Hallitus kiristi hankintalakia ns. Mahdollisuuksien tasa-arvo nauttii laajaa kannatusta kautta poliittisen kentän. Oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen Facebookissa 4.12. Vuosia vasemmiston koulupoliitikkojen ajama ja vihdoin vuonna 1968 säädetty uudistus tähtäsi niin koulutuserojen kaventamiseen kuin mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseen. Jos periytyvyys on voimakasta, perhetaustalla on suuri merkitys sille, mikä elintasoksemme muodostuu. ”Rasismin vaikutukset ovat moninaisia ja ulottuvat elämän kaikille osa-alueille arkisista kohtaamisista rakenteissa tapahtuvaan syrjintään niin työelämässä, asuntomarkkinoilla kuin koulutuksessakin”, afrosuomalaisten kannanotossa kuvataan. Ongelmat kasautuvat nopeasti, kun ei tunne ketään eikä ole rahaa. EU sallisi ulosmyynnin 20 prosenttiin saakka. Yli 50 afrosuomalaista eri ikäluokista, koulutustaustoista ja ammattikunnista julkaisi maanantaina kannanoton rasismista Suomessa. – Sanotaan, että Kabulissa voi asua. UP/KU KANSANUUTISET.FI/4001522 PIENET TERVEYSYRITTÄJÄT POIS MARKKINOILTA MAHDOLLISUUKSIEN JA TULEMIEN TASA-ARVO P erinteistä vasemmistoa arvostellaan ajoittain siitä, että se painottaa tulemien, esimerkiksi tulojen tai varallisuuden tasa-arvoa, kun olennaista – näin menee kritiikki – on mahdollisuuksien tasa-arvo. Perhe on lähtenyt maasta tai kuollut. Lisäksi Suomen maine EU:n rasistisimpana maana vähentää maan houkuttelevuutta ulkomaisille osaajille. Peruskoulu-uudistus on hyvä esimerkki vasemmiston ajamasta, huolellisesti valmistellusta mahdollisuuksien ja tulemien tasa-arvon edistämiseen tähdänneestä reformista. Mikä tieto toivon mukaan inspiroi varovaisuuteen yhteiskunnallisten reformien edessä. Ei se ole turvallinen kaupunki. Kuluvalla viikolla julkaistiin kaksi hätähuutoa siitä, että parannettavaa on, ja rutkasti. Onko syytä juhlaan. Tutkimus, missä tulojen periytyvyyden väheneminen ja siten taloudellisen liikkuvuuden kasvu ilmeni, julkaistiin vuonna 2009, yli neljä vuosikymmentä – tai kymmenen eduskuntakautta – uudistuksen lain säätämisen jälkeen. Rasismi syö resursseja ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, jonka hinnan maksaa lopulta Suomi.” Oikeusturvaa heikennetty viime vuosina Amnestyn Suomen osasto aloitti kampanjan, jonka mukaan syytä juhlaan ei ole. He kokevat, etteivät ole päässeet osallistumaan itseään koskevaan julkiseen keskusteluun, vaikka viime viikolla julkaistussa tutkimuksessa Suomen todettiin olevan rasistisin maa tutkituista 12 EU-valtiosta. Hallitus rajoittaa julkisten toimijoiden mahdollisuuksia tarjota palveluja yksityisille yrityksille ja kolmannelle sektorille viiden prosentin säännöllä. Myös maahanmuuttoviraston linjaukset ovat tiukentuneet, sanoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen. 7 7.12.2018 tunnetta yksilötasolla. Millä tolalla ovat ihmisoikeudet Suomessa. Heikennykset eivät kuitenkaan jää vain siihen. Se jatkuu rasismin kokemusten traumatisoivan ja luovan turvattomuuden ja ulkopuolisuuden Rasismi ja vihanlietsonta ovat arkipäivää Suomessa. Oikeisto, joka myös tässä reformissa oli hyvää vastaan, leimasi uudistuksen DDR:läiseksi.. – Viime vuosien aikana turvaRikolliset teot eivät saa johtaa syyttömien leimaamiseen ja vihan lietsontaan, vastuussa hirvittävistä teoista ovat niihin syyllistyneet rikolliset. JHL huomauttaa, että palvelut rajautuvat suurille toimijoille hankintalain takia. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty viime vuosina monin tavoin. Oikeisto, joka myös tässä reformissa oli hyvää vastaan, leimasi uudistuksen DDR:läiseksi ja pelotteli sivistystason romahtamisella. com/ LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER A LL O V E R P R E S S KANSALAISET EIVÄT vastedes voi valita pientä yksityistä terveyspalveluntuottajaa, jos maakuntakaavailut menevät läpi nykyehdoin. Afrikkalaistaustaiset kokevat rasismia eniten Suomessa 12 EU-maan tutkimuksessa. Periytyvyyden ollessa vähäistä omilla pyrkimyksillä ja ansioilla on enemmän sijaa. Heidän tarinansa ovat synkkiä. Tulojen periytyvyys väheni peruskoulu-uudistuksen myötä noin kolmanneksella – tasolta, joka vallitsee Iso-Britanniassa, suuren pysyvyyden maassa, sille tasolle, joka Suomessa vallitsee nykyisin, yhdeksi matalimman periytyvyyden maista
. Vasemmistoliitto tarjoaa ohjelmassaan ratkaisuja peruskoulun heikentyneeseen kykyyn tasata esimerkiksi perhetaustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa. Taiteellinen käännös oli jyrkkä, koska aikaisemmin Face tunnettiin vain muotivaatteista ja oraaliseksistä kertovista kappaleista. Varhaiskasvatuksen laatua kehitetään pienentämällä yli kolmivuotiaiden lasten ryhmäkokoja niin, että suhdeluku on yksi aikuinen seitsemää lasta kohti. Uuden yhteiskunnallisen aallon ensimmäinen levy oli OxHmironin konseptilevy Gorgorod vuonna 2015. Andersson perää Suomeen sivistyksen kunnianpalautusta korjaamaan viime vuosien koulutusleikkausten aiheuttamia vahinkoja. . Venäläinen rap oli viimeksi kantaaottavaa vuosikymmenen vaihteessa, kun Noize MC:n kappale ”Mercedes S666” kertoi Lukoilin varajohtajan Anatoli Barkovin aiheuttamasta kuolettavasta auto-onnettomuudesta vuonna 2010. . Oppilaiden perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin, mikä rapauttaa peruskoulun alkuperäistä tarkoitusta. Teknologinen kehitys ja työn nopea muutos ovat haasteita, joihin Suomen koulutusjärjestelmän tulee vasemmistoliiton mukaan vastata tehokkaasti. Vuosien 2011–2013 protestiaallon laannuttua musiikkia inspiroi enemmän muoti ja huumeet, mutta nyt kantaaottavuus on palannut. Varhaiskasvatuksen koko henkilöstön palkkoja nostetaan vastaamaan paremmin työn vaativuutta . Monien muidenkin artistien konsertteja on häiritty ja peruttu, esimerkiksi pop-rap artisti Allj:n, purkkapopyhtye Friendzonen, poplaulaja Egor Kreedin ja mumble-rap yhtye Gone.Fluddin. Usein häirintä ei liity artistien kannanottoihin, vaan viranomaisten huumeiden, tai yleisesti nuorisokulttuurin vastaiseen moraalipaniikkiin. Vasemmistoliitto vahvistaisi lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä tarjoamalla opiskelijoille opintokokonaisuuksia valittavaksi molemmilta puolilta. Oppivelvollisuuden vasemmistoliitto pidentäisi toiselle asteelle. Perusopetuksessa vasemmistoliitto haluaa pienemmät ryhmäkoot. VASEMMISTONAISET MYÖNSI maanantaina vuoden 2018 Pro feminismi -palkinnon Suostumus2018kampanjalle ja sen taustayhdistykselle Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ry:lle. Tätä seurasi veteraaniyhtye Kastan neljäs studioalbumi Nelipäinen huutaa viime vuoden toukokuussa. – Ensi vaalikaudella pitää toteuttaa sivistyksen kunnianpalautus lisäämällä selkeästi koulutuksen resursseja sekä tekemällä parannuksia kaikilla koulutusasteilla tasa-arvon vahvistamiseksi. Kansan Uutiset Helsingin neljäsluokkalaisilla oli viime viikolla juhlapäivä, kun pormestari Jan Vapaavuori isännöi perinteistä itsenäisyysjuhlaa. Vasemmistoliitto vaatii, että tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan takaisin kaikille lapsille ja lisäksi ulotetaan velvoittava esiopetus viisivuotiaisiin. Face on ottanut kantaa erityisesti vangittujen Uusi suuruus -järjestön jäsenyydestä epäiltyjen teinityttöjen puolesta. LISÄÄ AIHEESTA: kansanuutiset.fi /4000760 PRO FEMINISMI SUOSTUMUSKAMPANJALLE Antti Rautiainen Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta. Vasemmistoliitto ajaa koulutuksen tasa-arvoa VASEMMISTOLIITTO JULKAISI viime viikolla koulutuspoliittisen ohjelmansa, jossa esitetään panostuksia jokaiselle koulutusasteelle koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi. Kansanedustaja Anna Kontula blogissaan 5.12. Historia toistaa itseään, ja kuten venäläisessä rockissa, myös venäläisessä hip-hopissa lyriikat ovat pääosassa. . Tämän vuoden syyskuussa uuden polven cloud rap -artisti Face otti kantaa albumillaan Tutkimattomat tiet. 546@riseup.net VENÄJÄN VIRANOMAISET RÄPPÄREIDEN KIMPUSSA L eonid Brežnevin aikana monet rock-muusikot päätyivät mustille listoille. . Lukuisat artistit ottivat kantaa Huskyn puolesta, ja OxHmiron, Basta ja Noize MC järjestivät Moskovassa tukikonsertin, joka saattoi olla tämän vuoden merkittävin musiikkitapahtuma Venäjällä. 9 7.12.2018 [Perustulo] on enemmän kuin sosiaaliturvauudistus: uudenlainen kansallinen osinko, jolla tehdä näkyväksi yhteisön olemassaolosta ja jokapäiväisen arjen puuhista syntyvä hyvinvointi. Konsertin peruunnuttua hän esiintyi auton katolla läheisellä parkkipaikalla. Yhtye otettiin viime viikolla kiinni Novosibirskissa, mutta se sai lopulta soittaa konserttinsa loppuun. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO Poimintoja ohjelmasta . Nyt Venäjän viranomaiset ovat jälleen huolestuneita, tällä kertaa hip-hopista. Toistaiseksi eniten huomiota on saanut rap-artisti Huskyn vangitseminen Krasnodarissa. Kymppiluokkaa kehittämällä voidaan tarjota mahdollisuus pidentää peruskoulua vuodella nykyisestä. Venäläisessä rapissa lyriikat ovat pääosassa. Samaan aaltoon kuuluu myös trap-vaikutteista elektronimusiikkia tekevän IC3SPEAKin hitti Kuolemaa ei enää ole. Nykyaikainen ja toimiva koulutusjärjestelmä kykenee tarjoamaan ihmiselle mahdollisuuden päivittää osaamistaan läpi työuran, ei vain sen alussa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo. Vasemmistonaisten mukaan aloite on tärkeää jatkumoa #metoo-keskustelulle. Vasemmistoliitto haluaa pienentää peruskoulun ryhmäkokoja. – Tarve päivittää omaa osaamistaan läpi työuran on todellisuutta kaikilla aloilla. Li Andersson perää Suomeen sivistyksen kunnianpalautusta, jolla korjataan viime vuosien koulutusleikkausten aiheuttamia vahinkoja. – Peruskoulu on läpi historian sa ollut keskeinen tasa-arvon mahdollistaja suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta nyt tämä vaikutus on heikentymässä, sanoo Andersson. JARNO MELA. Suostumus2018kampanjan tavoitteena on rikoslain muuttaminen siltä osin, että raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen kautta sen sijaan, että se määritellään käytetyn tai uhatun väkivallan kautta. Krasnojarskissa konsertti peruttiin, muka ”remontin vuoksi”. Husky tuomittiin putkaan 12 päiväksi, ja samalla nostettiin syytteet väitetyistä auton kärsimistä vahingoista
10 7.12.2018 . Uudet yhdistelmät, yllättävät lähteet ja vapaus käsitellä ja kommentoida aivan mitä tahansa aihetta lienevät osaltaan selitys sille, että Peterin leikepalsta oli aina se ainoa sivu lehdestä, jonka Ny Tidin lukijat takuuvarmasti olivat lukeneet.” Lodenius oli vakavista sairauksista huolimatta kuolemaansa saakka aktiivinen Ny Tidin tukija myöhemmin julkaisijayhdistyksessä Tigernissä, ja suunnitteli vielä talveksi 2018 uusia artikkeleita Ny Tidiin. KUOLLEITA Peter Lodenius SUOMENRUOTSALAISEN VASEMMISTOja kulttuurilehden Ny Tidin pitkäaikainen päätoimittaja Peter Lodenius on kuollut. Lodenius kuoli toissa sunnuntaina rauhallisesti kotonaan Helsingissä, kivenheiton päässä Ny Tidin toimituksesta. Lodenius ”alennettiin” toimitussihteeriksi. LODENIUS KIRJOITTI myös useita kirjoja hyvin erilaisista aiheista. Lodeniuksesta oli tarkoitus tulla pitkäaikaisen päätoimittajan Mikael Rombergin seuraaja – Romberg on ainoa henkilö, joka on ollut Lodeniusta kauemmin lehden päätoimittajana. Hän kirjoitti myös kolumneja muun muassa Suomen Kuvalehteen ja ajatuspaja Magman nettisivuille sekä jatkoi analyysien ja reportaasien kirjoittamista Ny Tidiin. Isä Erik Lodenius oli Österbottningenin päätoimittaja 1947–1949 ja sen jälkeen yli 25 vuotta Hufvudstadsbladetin taloustoimittaja ja lyhytaikaisesti myös vt. Hänen isoisänsä Elias Lodenius oli Åbo Underrättelserin päätoimittaja 1909–1919. Vuonna 1996 ilmestyi Balkanin palapeli, vuonna 2004 Bushin uusi maailma: Syntyykö imperiumi?, 2005 Islam ja nykyaika ja 2006 Ukraina – i Europas mitt. YLI 30 VUODEN ajan, jos ei 40:nkin, oli Peter Lodeniuksen spesialiteetti niin kutsuttu ”Tredje sidan” tai ”Överblicken” Ny Tidissä. LODENIUKSESTA TULI päätoimittaja 1985 ja hän työskenteli tehtävässä vuoteen 2000. Peter itse suoritti valtiotieteen kandidaatin tutkinnon ja työskenteli STT:ssä ulkomaantoimittajana 1966–1973. , joka yhdessä Lodeniuksen kanssa ryhtyi muuttamaan Nyt Tidiä puhdasverisestä puoluelehdestä journalistisesti kunnianhimoiseksi yhteiskunnalliseksi ja kulttuurilehdeksi, jonka painopisteeksi tulivat ulkomaanreportaasit ja -analyysit. Peter Lodenius oli kolmannen polven journalisti. Lodenius sai 1992 valtion tiedonjulkistamispalkinnon (yhdessä Ny Tidin muun toimituksen kanssa) Neuvostoliiton hajoamisen vuosiin liittyneiden Euroopan mullistusten seurannasta. päätoimittaja. Hän on nostanut esiin aiheita ja alueita, joihin suuret mediat eivät ole välittäneet syventyä”. Vuonna 2015 Lodenius julkaisi kaksi kirjaa: Turkki pintaa syvemmältä sekä Ukraina – rajamaa, jälkimmäisen yhdessä toimittaja Anna-Lena Laurénin ja valokuvaaja Niklas Meltion kanssa. Yleinen lehtimiesliitto kuvasi palkintoperusteluissaan Lodeniusta ”pitkän linjan tutkivaksi toimittajaksi sanan parhaassa merkityksessä” ja jatkoi: ”Lodenius on kirjoittanut maailmasta ja erityisesti kolmannesta maailmasta neljä vuosikymmentä – kauan ennen kuin alettiin puhua globalisaatiosta. Janne Wass Kirjoittaja on Ny Tidin päätoimittaja Käännös: Arto Huovinen Peter Lodenius 1942–2018 KU:N ARKISTO/JARMO LINTUNEN. Eläkkeelle jäätyään Lodenius kirjoitti joka toinen viikko Pintaa syvemmältä -kolumnin Kansan Uutisiin. Vuonna 1977 Backlundia seurasi Johan ”Seppi” von Bonsdor. Vuonna 1973 Peter Lodenius rekrytoitiin SKDL:n ruotsinkieliseen viikkolehteen Folktidningen Ny Tidiin, tuttavallisemmin FNT:hen. Suurimman osan 1990-lukua lehden toimitussihteerinä toiminut Trygve Söderling kuvasi vuonna 2007 Lodeniuksen eläkkeelle jäämisen yhteydessä ilmestyneessä erikoisnumerossa tätä sivua näin: ”koko sivu sitaatteja, poimintojen sillisalaatti [joka] alkoi vampyyrijournalismina, mutta josta pian tuli 1+1=5 -ilmiö sekä jatkuva montaasi kriittistä ja täysin toisenlaista informaatiota kaikesta mahdollisesta, suomalaisten iltapäivälehtien skandaaleista maailman sotilasuskonnollisteolliseen kompleksiin. Hän oli 76-vuotias. Peter Lodeniusta jäivät lähimpinä kaipaamaan sisarukset, äiti ja tytär. Liitto totesi myös, että Lodenius ”oli mukana tuomassa vihreitä ajatuksia, feminismiä ja globalisaatiokritiikkiä suomalaiseen keskusteluun”. Lehden johto ei kuitenkaan ollut varma Lodeniuksen poliittisesta linjasta, ja viime hetkellä se muutti mielensä ja kutsui eläkkeeltä päätoimittajaksi Ny Tidin pitkäaikaisen toimittajan, entisen kansanedustajan Georg Backlundin. Vuonna 1995 Lodenius sai arvostetun Topelius-palkinnon ja vuonna 2006 Yleisen lehtimiesliiton palkinnon elämäntyöstään journalistina sekä vuonna 2008 Svenska litteratursällskapetin palkinnon kirjasta Ukraina – i Europas mitt. Päätoimittajakauden jälkeen Lodenius jatkoi lehden erikoistoimittajana vuonna 2007 tapahtuneeseen eläkkeelle jäämiseensä asti (ja käytännössä vielä joitakin vuosia sen jälkeen, joskin ilman palkkaa). Vuosien 1990–1991 tapahtumien yhteydessä irtautui Folktidningen Ny Tid puolueesta ja perustettiin lukijoiden omistama yhtiö Tigertext Ab, joka toimi Ny Tidin julkaisijana vuoteen 2016. Sinä aikana kaatui Neuvostoliitto ja SKDL:stä tuli vasemmistoliitto. Nimi lyheni sittemmin Ny Tidiksi
Ovatko yhteystietonne muuttuneet. mennessä päivitetyt tiedot: tilaukset@kansanuutiset.fi tai puh. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.fi tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. 04.01.1926 Akaa k. Ilmoittautumiset: helin.jori@gmail.com tai 050-3020628. PL 326 00531 Helsinki p.010 298 7700 www.paperiliitto.. Eeva Kilpi Rakkaudella kaivaten Matti ja Maritta perheineen Kristiina perheineen Tuula ja Hannu perheineen Sukulaiset Siunaus toimitettu omaisten läsnä ollessa. @pamliitto Vaihde 020 774 001 Työsuhdeneuvonta 020 690 447 Jäsenpalvelut 020 690 446 Työympäristö 020 690 449 Työttömyyskassa 020 690 455 teollisuusliitto.. 18.11.2018 Helsinki Kun mummot kuolevat, heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää ja joistakin mummoista tulee puita ja ne humisevat lastenlastensa yllä, suojaavat heitä sateelta ja tuulelta ja levittävät oksansa lumimajaksi heidän ylleen. kansanuutiset.fi/uutiskirje p. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16. Avopuolisoni, isämme, vaarimme Jouko Kalevi HELIN s. J okainen adressi on ainutkertainen kappale Onnitteluja surunvalitteluadressit www.sirolansaatio.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki p. Lindberg s. Kutsumme sukulaiset, ystävät ja tuttavat muistelemaan Jokkea 29.12.2018 klo 14.00 alkaen Laajasaloon Päätie 30. Lea Marjatta VÄLIMÄKI os. www.facebook.com/Paperiliitto Hyvinvointia, tukea ja turvaa jäsenistölle www.pardia.fi etunimi.sukunimi@pardia.fi pam.. AMMATTIOSASTOT HUOMIO Onko myöntämänne lehtiedun määrä muuttumassa ensi vuonna. Jos vastasitte molempiin tai toiseen kyllä, ilmoittaisitteko meille 21.12. Mutta sitä ennen he ovat eläneet elämänsä. 2.11.2018 sydänkohtaukseen kotonaan Laajasalossa Rakkaudella kaivaten Päivi Jori, Maarit, Jeetu ja Jarkko Jonna, Andres, Kaisa ja Joona sekä lukuisat sukulaiset ja ystävät Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden ihmisten sydämissä, jotka ovat meitä rakastaneet -M. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. 11 7.12.2018 Kuolleita Kokouksia Tilaa uutiskirje Kansan Uutisten uutiskirje ilmestyy joka perjantai. 18.5.1939 Helsingissä k. 09 759 601 Oletamme tietojen pysyvän ennallaan, mikäli emme saa ilmoitusta muutoksista. Lindqvist Joken tuhka on siroteltu hänen toiveensa mukaan mereen. Uusi palvelu on lukijoillemme ilmainen. AUTOJA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.
Hän myöntää, että huolimatta pyrkimyksestä ihmisarvoiseen kohteluun säilöönottoyksikössä voivat siellä olevat ihmiset kokea paikan vankilamaiseksi. Vapaaehtoistyötä Metsälän säilöönottoyksikössä tehnyt Iiris Karppinen on kohdannut itsensä satuttamista, itsetuhoisuuteen ja itsemurhaan liittyviä ajatuksia. – Osa varmasti kokee näin, koska säilöönottoyksiköstä ei luvatta voi poistua, sanoo Laurinkari. Viette rikkautemme, kaiken minkä saatte irti, myitte jopa orjiksi. Hän on tavannut vierailujensa aikana ihmisiä, jotka kertovat viikosta toiseen aina uudelleen oman tarinansa. Hän kokee säilöön otetun miehen purkauksen valkoisen naisen taakkana. Hallinnollinen vapaudenriisto Karppinen ja muut vapaaehtoiset vievät torstaisin ulkopuolisen tuulahduksen paikkaan, jossa ihmiset elävät muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen läpikulkumatkalla vankilanomaisissa olosuhteissa. Ei sada eikä kukaan pahoinpitele. Tässä on usein väärinkäsityksiä, että kaikki asiakkaamme olisivat turvapaikanhakijoita, sanoo Laurinkari. – Me olemme ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö. Maksimissaan säilöönotto voi olla kuusi kuukautta, ja vain poikkeuksellisesti jopa vuoden. Kokemus vankilasta on tosiasia Metsälän säilöönottoyksikön johtaja Mikael Laurinkari kertoo, että säilöön otetuille ihmisille tehdään selväksi, että ”meidän virkamiehet eivät osallistu säilöönottoyksikön ulkopuolisiin päätösprosesseihin”. 12 7.12.2018 Säilöön ottaminen on karu kokemus E räs mustasta Afrikasta kotoisin oleva mies purki turhautuneena ajatuksiaan Metsälän säilöönottoyksikössä vapaaehtoistyötä tekevälle Iiris Karppiselle. Vierailija, toimittaja tai vapaaehtoistyöntekijä joutuu turvatarkastukseen. Päällimmäisenä ovat kysymykset: Miksi minä olen täällä. Säilöönottoyksikkö toteuttaa lainmukaista tehtäväänsä. Vai tuleeko lento Bagdadiin, Tunisiin tai jonnekin muualle. Säilöön otetut, ulkomaalaistaustaiset ihmiset, eivät ole vankilassa. Poliisi ja rajavartiolaitos tekevät päätökset säilöönotosta. ”Ensin te tulette täältä Euroopasta, valkoiset ihmiset. Osa voi päätyä toistamiseen säilöön. He eivät kärsi rangaistusta, mikä erottaa heidät vangeista. Tietoyhteydet ja puhelimet pelaavat. Mitä väärää minä olen tehnyt. Kiinniotettuna ja palautusta odottavalla ei ole syytä peitellä ajatuksiaan ja tunteitaan. – Piikkilankaviritysten avulla on teljetty ihmisiä sisälle neliönmuotoiseen rakennukseen, jossa näkee vain pät. Karppinen kuvailee olosuhteita vankilamaisiksi. Piikkilangalla eristetty piha kertoo ulkopuolisille, ettei kyse ole tavallisesta talosta. Säilöönottoyksikön arkea on epätietoinen ja epätoivoinen odottaminen. TEKSTI SIRPA PUHAKKA KUVAT EMMA GRÖNQVIST –?Vähän niin kuin 1930-luku palaisi takaisin. Eteneekö valitus kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. – Pyritään reilulla ja oikeudenmukaisella kohtelulla muodostamaan luottamussuhde, että asiakas voi luottaa, että kon. Vankilaksi ihmiset paikan myös kokevat. Eniten asiakkaita tulee Irakista ja kahdesta EU-maasta Virosta ja Romaniasta. Vain osa asiakkaista on turvapaikanhakijoita. Vieraita saa ottaa vastaan. Kaikki toiminta on tarkoin säädeltyä. Vapaudenriisto on ”hallinnollista”. – Olemisen, kulkemisen ja omista asioista päättämisen vapaus on ensisijaista, vaikka ajatellaan, että mikäs siinä on ollessa Metsälässä, kun joku tuo ruokaa, on patja ja lämmintä. Piikkilankojen takana Metsälän säilöönottoyksikkö on kuin mikä tahansa kerrostalo. Odotetaan lakimieheltä tietoa, miten prosessit etenevät. Kun ihmiset yrittävät tulla meren yli, te ette ota heitä vastaan, vaikka olemme köyhiä ja hädässä. Asiakaskierto on nopea. Afrikassa kansainväliset yritykset rikastuvat raaka-aineilla ja maalla.” – Säilöönottoyksikössä ei ole syytä pidätellä vihaansa, kertoo toukokuusta lähtien Metsälän säilöönottoyksikössä vapaaehtoisena vieraillut Karppinen. Tänä vuonna Metsälässä rekisteröidään noin 1 200 asiakasta. Suomen laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä määrittelee toimintaa. Vapauden menettämisen Karppinen sanoo olevan erityisen raskasta säilöön otetuille. Karppisen mukaan moni säilöön otettu ei hahmota, miten ja miksi säilöönottopäätökset tehdään. Tuntuu, että Suomessa on ihmisiä, joiden mielestä ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille, sanoo vapaaehtoistyötä Metsälässä säilöönottoyksikössä tehnyt Iiris Karppinen. iktitilanteissa toimitaan oikein. Keskimäärin ihmiset ovat kahdeksan päivää Metsälässä, ja mediaani on neljä päivää
>. Hän on vedonnut asiassa oululaiseen, vasemmistolaiseen kansanedustajaan Hanna Sarkkiseen. Säilöön otettujen moninaiset tarinat Iiris Karppinen on kuullut vapaaehtoistyössä paljon ihmisten tarinoita. – Lohdullista olisi, jos olisi vankat ja rahoitetut mekanismit, että voitaisiin ottaa pakolaisleireiltä ihmisiä organisoidusti turvallisiin valtioihin, jotka kustantavat toiminnan, sanoo Karppinen. Tämä on liian karua, ei ihmisiä pitäisi laittaa tällaisiin olosuhteisiin. Oulun vastaanottokeskuksen tiloja on kehitetään niin, että osa tiloista on tarvittaessa mahdollista muuntaa säilöönottopaikoiksi eikä erillistä yksikköä perusteta. Säilöönottoyksikön johtaja Mikael Laurinkarin mukaan usein käsitetään väärin, että kaikki Metsälän asiakkaat olisivat turvapaikanhakijoita. kän taivasta. Karppinen toivookin, että Ouluun mahdollisesti tulevan säilöönoton olosuhteet olisivat inhimillisemmät. Hänen tehtävänsä on kuunnella. 13 7.12.2018 Vapauden menettäminen on erityisen raskasta säilöön otetuille
– On myös vankilasta vapautuneita Itä-Euroopasta odottamassa lentoa kotimaahansa. Myös henkilö, jonka voidaan olettaa syyllistyvän rikokseen Suomessa, voidaan ottaa säilöön. Työntekijät puhuvat noin 20 kieltä. Yleensä arki on eläväistä ja välillä hektistä, mutta ei häiriötyyppistä, sanoo Laurinkari. Vapaaehtoistöistä tämä on varmaan raskaimmasta päästä. – Vähän niin kuin 1930-luku palaisi takaisin. Tuntuu, että Suomessa on ihmisiä, joiden mielestä ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille. . – Olen nähnyt, miten nuorella miehellä on kädessä pitkä rivi tuoreita viillon jälkiä. Toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa Maahanmuuttovirasto (Migri). Joskus on sähköisempi ilmapiiri, päivän ilmapiiri saattaa vaihdella. En ole nähnyt aikaisemmin, millaiselta näyttää puolitoista vuotta sitten ruoskittu nuori mies. Vapaaehtoisten tehtävä on kuunnella ihmisiä, jotka työstävät turhautumistaan ja odotustaan päätöksistä ja pelkoaan pakkopalautuksista. Sellaista ei tehdä Suomessa, kertoo Karppinen. – Viikosta toiseen on hyvin erilaisia asiakkaita. Eniten asiakkaita tulee Irakista, Virosta ja Romaniasta. Tiedän mitä tapahtuu, vaikka en voi mennä toisen kenkiin paperittomien yöpymispaikassa tai Metsälän säilössä. Ohjaajilla on paljon sosiaalija terveyshuollon taustaa. – On tilanteita, että ihmiset ovat vahingoittaneet itseään, sanoo Laurinkari. Hän ei mestaroi viranomaispäätöksiä, vaikka kokisi säilöön otetun kohtelun epäoikeudenmukaiseksi. Hän kertoo tietäneensä etukäteen, että säilöönottoyksikössä on ihmisiä asiallisella asialla, odottamassa turvapaikkapäätöstä tai saanut kielteisen päätöksen jo kolmannen kerran. Metsälän säilöönottoyksikössä rekisteröidään noin 1?000 asiakasta vuodessa. Vain osa on turvapaikanhakijoita. Laurinkarin mukaan yksikön toiminnan ydintä on psykososiaalinen tuki. . – Näen todellisuuden ruohonjuuritasolla. Epätoivoisten kanssakulkija Sirpa Puhakka HELSINKILÄINEN TIETOASIANTUNTIJA Iiris Karppinen on tehnyt puolitoista vuotta vapaaehtoistyötä ensin paperittomien yöpymispaikassa ja nyt puoli vuotta Metsälän säilöönottoyksikössä. Tämä aika ei tunnu hänestä hyvältä. Karppinen ei ole katunut vapaaehtoistyöhön käyttämiään tunteja. Jostain syystä minulla on aika luja pää. . Säilöönottoyksiköitä on kaksi: Helsingin Metsälässä ja Joutsenossa Konnunsuon entisessä vankilassa. ”Olen paljon viisaampi nyt” – Olen oppinut maailman julmuudesta aika paljon. Miten pahoja asioita on voitu tehdä ihmisille, kertoo Karppinen. Olen kuullut paljon ihmisten tarinoita ja nähnyt pelottavia asioita. ” Olen kuullut ja nähnyt pelottavia asioita.” – Olen tänään viisaampi kuin vuonna 2014. Migri määrittelee säilöönoton syyksi esimerkiksi, jos henkilöllisyydestä on epäselvyyttä tai on perusteltua aihetta olettaa, että säilöön otettu yrittää estää maasta poistamista. – Olen kuullut ja nähnyt pelottavia asioita. Ennen Migriä säilöönottoyksikön toiminnasta vastasi Helsingin kaupunki. Säilöön ottamisesta päättää poliisi tai rajavartiolaitos. 14 7.12.2018 Säilöönotto . Arjen ilmapiiri ajoittain hektistä Metsälän säilöönottoyksikössä vuoden alusta johtajana toimineen Laurinkarin mukaan yksikössä ei ole tapahtunut itsemurhaa tämän vuoden aikana Maahanmuuttoviraston (Migri) vastatessa yksikön toiminnasta, eikä myöskään sen historian aikana. – Tunteeni taustalla on suuri epäoikeudenmukaisuus. – Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, miten lakiemme mukaan voi kohdella ihmisiä, sanoo Karppinen. Yhteensä yli sata paikkaa. > Eniten asiakkaita Metsälään tulee Irakista ja kahdesta EU-maasta, Virosta ja Romaniasta.. Hän on nähnyt julmuuden seurauksia, huonoa viranomaistyötä, liian huonosti valmisteltuja kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja monia muita epäkohtia. Karppista motivoi vapaaehtoistyöhön halu tietää omakohtaisesti. Hän on kohdannut itsensä satuttamista, itsetuhoisuuteen ja itsemurhaan liittyviä ajatuksia
Nyt hän odottaa päätöstä, voiko hän jäädä Suomeen vai ei. Ravintolan pito loppui seitsemän vuotta sitten. Uhkaava karkotus ja odottaminen säilöönotossa Metsälässä ahdistavat Cheri. Sossuun hän ei halua mennä. Cherif kertoo olleensa tyhmä, rötöstelleensä, saaneensa tuomion ja kärsineensä rangaistuksensa. 15 7.12.2018 Karkotuspäätös kakkoskotimaasta ahdistaa SUOMI ON Nejib Cheri. Äiti oli kuollut, isä oli ottanut uuden vaimon, eivätkä kotiolot olleet enää turvalliset. Joutsenossa puhelimeen vastannut Nejib Cherif ei juuri pysty kertomaan siirtoon johtaneista syistä. Haastattelua seuraavana päivänä hän kuuli, että säilöönotto jatkuu. Näin tapahtui. Metsälästä Joutsenoon Oleskelulupaprosessissa hän joutui napit vastakkain viranomaisten kanssa. Reilu pari viikkoa myöhemmin hänen vaimonsa soitti hädissään: Nyt poliisit siirtävät Nejibin Joutsenoon. Hän kokee kuitenkin Suomen toiseksi kotimaakseen. – Jos menen Tunisiaan, en pysty elämään siellä. Hän on asunut Suomessa pätkäoleskeluluvilla. – Haluan nukkua päivän ja valvoa yöllä. En halua kuulla tarinoita, miksi minä olen täällä, kertoo Cherif. Olen ollut täällä 16 vuotta, hän kertoo. Vaikka hän teki pitkää päivää, asiakkaat kaikkosivat ja vuokrarästit kasvoivat. Vankilassa olonsa jälkeen hän on yrittänyt vaihtaa ammattia. työtä ja maksaa veroni. Karkotus Tunisiaan uhkaa.. Cherif kokee tulleensa kohdelluksi huonosti, hän ei luota enää poliisiin eikä muihin viranomaisiin. Hän haluaa elää kuten suomalaiset, tehdä töitä ja maksaa veronsa. Monen muun säilöön otetun tarina vahvistaa hänen pelkoaan karkottamisesta, epäluuloa viranomaisten toimintaa kohtaa ja käsitystä epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Päälle on kaatunut Metsälässäkin koettua suurempi ahdistus. Cherif ei ole kiinnostunut Ruotsista, Saksasta tai mistään muustakaan maasta. n kakkoskotimaa, ja nyt hän pelkää karkotusta. Suomessa ovat perhe, sukulaisia, ystäviä ja työpaikka, jossa hän aloitti koeajalla ennen säilöön joutumistaan. – Haluan Suomen kansalaisuuden, tehdä Cherif ei juuri pysty kertomaan siirtoon johtaneista syistä. – Mihin minä karkaisin, hän kysyy. Säilöönottoa hän pitää epäoikeudenmukaisena. Haastateltaessa hänet on sijoitettu Helsinkiin Metsälän säilöönottoyksikköön. ä. Tällä argumentilla hän puolustaa oikeuttaan vapauteen. Sirpa Puhakka –?Haluan Suomen kansalaisuuden, tehdä työtä ja maksaa veroni, sanoo Nejib Cherif. Turhautumista ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta lisäävät muiden säilöön otettujen kokemukset. Tulevaisuudestaan epätietoinen Nejib Cherif kysyy säilöönottoyksikössä turhautuneena: miksi olen täällä. Muutama vuosi Suomeen muuttonsa jälkeen hän perusti oman ravintolan, mutta lama iski. Nyt asiat eivät ole yhtä hyvin: On rasismia eivätkä toimittajat kirjoita tarpeeksi ulkomaalaisille tapahtuvista asioista. Hän lähti Tunisiasta vuonna 2003 vanhemman veljensä ravintolaan töihin Suomeen. Asiat eivät ole hyvin Cherif kehuu Suomea, muistelee ensimmäistä kertaa näkemäänsä lunta ja kokemaansa rauhaa ja turvallisuutta
Niissä väkimäärä kasvaa jatkuvasti ja rakennukset kohoavat ylöspäin. – Jos jotain henkilöä etsitään, kaikki kulkijat tutkitaan. Joissakin asunnoissa ei voi kunnolla hengittää. Hän tuntee paikan vanhempiensa kertoman kautta. Samalla kun Palestiinan vallanneet asuvat kauniissa kylissä. Opiskeluvuodet olivat Fakherin poliittisesti aktiivisinta aikaa. Fakher lähti työn perässä Dubaihin, Arabiemiraatteihin. Samer Abu Fakher toivoo, että voisi jonakin päivänä asua Palestiinassa. Esraa Al Daher osoittaa pakolaisleirin reunamilta näkyvää vuoristoa ja kertoo vuorten olevan rajaseutua. Aina oli silloin 2-vuotias. Tällaisten olosuhteiden takia mielenterveyspotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Libanonilaiskylä Marroun Arrasin – jossa Aina on käymässä – ja kotiseudun välissä on Libanonin ja Israelin raja. Se on erikoistunut mielenterveyspalveluiden järjestämiseen lapsille ja heidän perheilleen. BAS-järjestössäkin vahvistetaan lasten kulttuurista identiteettiä: heille muistutetaan, että koti on Palestiinassa. Liikkumisen rajoituksista huolimatta Rashidiehin olot ovat hyvät verrattuna pääkaupungin leireihin. Palestiinalaiset eivät ole päässeet toiselle puolelle sen jälkeen, kun he vuonna 1948 joutuivat pakenemaan kodeistaan Israelin perustamisen alta. Nykyisin hän työskentelee BAS:in mielenterveyshankkeessa ja käy leirissä melkein päivittäin, vaikka naimisiin mentyään vuokrasi asunnon läheisestä Sourin kaupungista. Kun hän saapui paikalle, hän näki, että rajalta kannettiin haavoittuneita. 16 7.12.2018 meidän täytyy olla 70 vuotta pakolaisina, vaikka emme ole vastuussa Euroopassa tapahtuneesta juutalaisten joukkotuhoamisesta. Täällä ihmisillä on sentään riittävästi ruokaa ja juomavettä. – Silloin menetin järkeni ja päätin juosta kohti rajaaitaa. Halu palata kotimaahan ei katoa palestiinalaisten mielestä, vaikka he ovat olleet paossa jo 70 vuotta. Syksyllä hän kävi perheensä luona Beirutissa ja teki myös retken Israelin rajalle. Silloin hän osallistui rajalla mielenosoitukseen paluuoikeuden puolesta. Aina asuu nykyisin Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Yhtenä esimerkkinä palestiinalaiset voivat vuokrata asunnon leirin ulkopuolelta, mutta he eivät voi omistaa asuntoa kuin leirissä. Noin 25 000 asukkaan Rashidieh on Libanonin palestiinalaisleireistä lähimpänä kotia, vain 20–25 kilometrin päässä. Alma löytyy kartalta, sillä nimi varastettiin israelilaiskylälle. Pakolaisleirissä ei unohdeta juuria Rajalla Kassem Ainan mieleen alkaa tulvia kysymyksiä. Hän johtaa Beit Atfal Assumoud (BAS) -kansalaisjärjestöä, joka toimii kymmenessä pakolaisleirissä. – Seitsenlapsinen perhe saattaa elää yhdessä huoneessa. – Meillä ei ole edes tarpeeksi tilaa haudata kuolleita, Daher huomauttaa täyden hautausmaan kohdalla. Tämän jälkeen myös leirissä asuvien täytyy kulkea portista, jolla armeija päivystää. TEKSTI JA KUVAT HANNA HIRVONEN Kassem Aina (vas.) katsoo rajan takana olevan kotiseudun suuntaan. Talot ovat paikoin niin korkeita ja toisiaan lähellä, ettei alimpiin kerroksiin tule päivänvaloa. Ahdasta on silti. Rashidiehissä paluuta toivovat Esraa Al Daherin mukaan kaikki. Epäoikeudenmukaisuus tekee surulliseksi. Daher on syntynyt ja asunut suuren osan elämästään pakolaisleirissä. Toista käyttävät palestiinalaiset, mutta se sulkeutuu seitsemältä illalla. Fakher oli ajatellut mielenosoituksen olevan rauhallinen ja symbolinen. – Vapaus tehdä asioita puuttuu. Vallatun maan katsominen rajan takaa Libanonista herättää kysymään, miten maailman saisi muistamaan karkotettujen ahdingon. – Miksi palestiinalaiset asuvat pakolaisleireissä ja elävät kamalaa elämää. Mielenosoitus kasvoi kymmenien tuhansien ihmisen tapahtumaksi, jonka aikana Israelin sotilaat ampuivat kuusi rajaa lähestynyttä mielenosoittajaa. Asuinrakennukset ovat matalampia ja niiden väliin jääville kaduille pääsevät aurinko ja tuuli. Vallatun Palestiinan puolella on peltoja, vuoristoa ja asutusta siellä täällä. Hän jatkaa, että palestiinalaisilta puuttuvat Libanonissa kansalaisoikeudet, mikä aiheuttaa monenlaisia rajoituksia elämään. Ainan mielestä Libanonin 12 palestiinalaisleiristä raskaimpia paikkoja ovat pääkaupungin leirit Shatila ja Bourj Al Barajneh. Joulukuussa vuonna 1948 YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman 194. Rajalle tultiin busseilla muualta Libanonista. – Tekee kipeää katsoa rajan taakse ja nähdä, millaista toisella puolella on. Katsellessaan Marroun Arrasista vallattuun Palestiinaan Fakherin mieleen tulee muistoja vuodelta 2011. Mieleni ei ymmärrä, miksi Vanhemmat lähtivät kotitalon avain mukanaan. Alueen palestiinalaiskylät on tuhottu, eikä Ainan kotitaloa enää ole. – Olimme innoissamme päästessämme näkemään Palestiinan lähietäisyydeltä. Paikka on kävelymatkan päässä, mutta mies ei voi vierailla siellä. Samer Abu Fakher opiskeli Libanonissa rahoitusalaa, mutta ei saanut töitä pankista. – On kivuliasta, kun en voi mennä Palestiinaan. Dubaissa hän seuraa Palestiinan tapahtumia. Vaikka Israel on estänyt paluun järjestelmällisesti, sitä ei Libanonin palestiinalaisten keskuudessa ole unohdettu. Leiriin pääsee kahta reittiä. Lauselmasta on nyt 70 vuotta. – Jotkut pääsevät töihin suhteilla, mutta yleisesti ottaen palestiinalaiset eivät saa työskennellä pankeissa. Mielenosoituksia kotiinpaluun puolesta Koska palestiinalaisia ei Libanonissa haluta osaksi yhteiskuntaa, moni lähtee pois. – Kun näen kyläni, tunnen jotain, jota en oikein osaa kuvailla, hän sanoo ensin. Lauselman mukaan niiden Palestiinan pakolaisten, jotka haluavat palata koteihinsa ja elää rauhassa naapuriensa kanssa, tulisi antaa tehdä se varhaisimpana mahdollisena ajankohtana. Vierailuun täytyy hakea lupa Libanonin armeijalta. – Onneksi olen hengissä. Etenkin, kun tunnen olot, joissa palestiinalaiset elävät Libanonissa, Aina jatkaa. Koti rajan takana K assem Aina katsoo kukkulaa, jossa hänen kotikylänsä Alma sijaitsi
. Eräänä päivänä palaan Almaan.. 17 7.12.2018 Rannalla kulkiessaan Esraa Al Daher kertoo, että meri ja ranta ovat Rashidiehin pakolaisleirissä ainoita paikkoja, joissa voi viettää vapaa-aikaa ja joissa lapsilla on tilaa leikkiä. Ja uskon edelleen siihen, että meidän tulisi elää yhdessä – uskonnosta huolimatta. Palestiinalaisista suurin osa on sunnimuslimeja, eikä heitä haluta kansalaisiksi, koska valtarakenteista halutaan pitää kiinni. – Ennen vuotta 1948 me elimme yhdessä: juutalaiset, kristityt ja muslimit. Nykyisin Libanonissa on 12 virallista palestiinalaisleiriä ja noin 250?000 Palestiinan pakolaista. Presidentti on maroniittikristitty, pääministeri sunnimuslimi ja parlamentin puhemies shiiamuslimi. Solidaarisuusliikkeessä on voimaa Myös Kassem Ainan perimmäinen tavoite on palata Palestiinaan. Libanonin hallintoa kohtaan pitäisi luoda painetta, jotta palestiinalaiset saisivat oikeutensa. . – Parlamentin edustajien tapaamisista huolimatta mitään ei tapahdu. Kun Kassem Ainan perhe pakeni Libanoniin, mukana oli kotitalon avain. Tällä hetkellä palestiinalaisia pakolaisia on noin kahdeksan miljoonaa. Gazaa voi kuvata avovankilaksi – alue on saarrettu ja Israel pommittaa sitä usein. Palestiinalaiset ovat olleet pakolaisina pidempään kuin ketkään muut. Libanoniin tultiin Palestiinan pohjoisosista. Gazassa palestiinalaisten olot ovat raskaimmat. Vanhemmat lukitsivat oven ajatellen palaavansa parin viikon kuluttua. Osasyy kansalaisoikeuksien puuttumiseen Libanonissa lienee se, että Libanonin johdossa paikat jaetaan uskonnon mukaan. Ja meillä tulisi olla yhtäläiset oikeudet. Tärkeitä ovat ihmiset, jotka painostavat hallituksiaan lopettamaan Israelin tukemisen. Libanonin palestiinalaisilta kansalaisoikeudet puuttuvat. . . . Syyriassa palestiinalaiset ovat saaneet kansalaisoikeudet. – Kun näkee vallatun kotimaan ja israelilaisten sotilaiden haavoittamia veljiä, on vaikeaa hillitä itseään. Odotan sitä päivää, jolloin rakennamme oikeasti demokraattisen valtion. 70 vuoden aikana pakolaisleireissä on syntynyt neljäs sukupolvi. Aina työskentelee myös sen eteen, että palestiinalaisten asema Libanonissa paranisi. Nyt avain, joka symboloi sekä pakolaisuutta että paluuta, on Ainan työhuoneen seinällä Beirutissa. Osa päätyi maansisäisiksi pakolaisiksi palestiinalaisalueille eli Länsirannalle ja Gazaan. Karkotetut pakenivat etupäässä naapurimaihin Jordaniaan, Syyriaan ja Libanoniin. Järjestöjohtajan mielestä avainasemassa palestiinalaisten 70 vuotta jatkuneen pakolaisuuden lopettamisessa on tietoisuuden lisääntyminen tilanteesta ja sitä kautta kasvava kansainvälinen solidaarisuusliike. Heistä noin viisi miljoonaa asuu Palestiinan ulkopuolella, muut ovat maansisäisiä pakolaisia. Jordaniassa oikeudet ovat osalla. Oman kokemuksensa jälkeen Fakher ymmärtää hyvin niitä, jotka lähestyvät rajaa henkensä uhalla. – Totta kai haluaisin asua kylässäni. – erityisesti Gazan tilannetta – mediasta. . Libanonin ja Israelin rajalla risteilee kilometreittäin Israelin pystyttämää muuria. Neljäs sukupolvi pakolaisia . Kun Israel vuonna 1948 perustettiin, suurin osa alueella asuneista palestiinalaisista karkotettiin. Muistutan eurooppalaisia ystäviämme siitä, että tarvitsemme apua tässäkin. Mielenosoituksia paluun puolesta on Gazassa jatkuvasti. Aina korostaa, että palestiinalaisia syrjivät lait tulisi purkaa. BAS on esimerkiksi onnistunut avaamaan palestiinalaislapsille oven libanonilaisiin erityiskouluihin
18 7.12.2018
Ensimmäinen syy on se, että avainteknologiat ovat jo olemassa. Tätä piti välttämättömänä myös kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuinen raportti. Kolmas optimismin aihe on se, että yhä laajemmin tuetaan pyrkimystä tiukempaan, 1,5 asteen tavoitteeseen. 3 TOISEKSI: PAIKALLIS-, kaupunkija osavaltiotasolla päästöjä vähennetään yhä laajemmin. Aurinkoja tuulivoiman kustannukset ovat pudonneet 80 prosenttia kymmenessä vuodessa, ja nyt myös sähkön varastoinnin kustannukset ovat alenemassa. 2 GCP:N RAPORTIN yhteyteen kirjoittamassaan kommentaarissa yli sata asiantuntijaa kuitenkin perustelee, miksi yhä on aihetta toiveikkuuteen. Yli 9?000 kaupunkia ja kuntaa 128 maasta on vahvistanut sitoutumisensa Pariisin sopimukseen. Ilmastonmuutoksen rajoittamisen lisäksi hiilitaloudesta irtautuminen palkitsee ihmisiä puhtaammalla ilmalla, työpaikoilla ja energiaomavaraisuudella. Kymmenen vuotta sitten ei pidetty mahdollisena aurinkoja tuulivoiman laajamittaista käyttöä, mutta nyt yli puolet uudesta sähköntuotantokapasiteetista tulee uusiutuvasta energiasta. Yli 6?000 yhtiötä, yhteiseltä liikevaihdoltaan 36?500 miljardia dollaria, on sitoutunut sopimuksen mukaisiin päästövähennyksiin. Global Carbon Project (GCP) julkaisi keskiviikkona vuosittaisen maailman hiilibudjettinsa, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt ovat tänä vuonna kasvamassa yli kaksi prosenttia. Valitettavasti monet taitavat olla paikalla torjuakseen parhaansa mukaan sitä, ettei tarvitsisi tehdä kovin paljon ainakaan pian. . Näin tapahtuu sellaisissakin maissa, joiden eteneminen valtiollisella tasolla on nihkeää – myös Yhdysvalloissa, jonka Donald Trump on irrottamassa Parisiin ilmastosopimuksesta. 19 7.12.2018 Hiilikenttien kutsu 1 JUHLAPUHEIDEN MUKAAN 190 maan edustajat ovat Puolan Katowicessa koolla torjuakseen vaarallista ilmastonmuutosta. Muutos on tapahtumassa nopeammin kuin kukaan uskalsi ennustaa. Christiana Figueres kommentoi hiiliraporttia sanomalla, että päästöjen on käännyttävä laskuun vuonna 2020. Kirjoittajista tunnetuin on Christiana Figueres, joka toimi YK:n ilmastokokouksia järjestävän UNFCCC:n pääsihteerinä 2010–2016. Belchatówin ruskohiilikaivos Puolassa. AJANKUVA KUVA PHIL MACDONALD/WIKIMEDIA COMMONS TEKSTI ARTO HUOVINEN
Tutkimuskohteeni olivat elämänmakuisia sivuten myös tunteita, mutta syvemmät tunteet jäivät niiden ulkopuolelle. On vaatinut ammattitaitoa säilyttää etäisyys aihepiiristä nousseiden, kaikkein likaisimpien ja raastavimpien äärioikeistoon liittyvien asioiden suhteen. assa ymmärsin, että akateeminen kirjoittaminen kurottaa vain jäävuoren huipulle. Tämä on jo, ja tulee olemaan, erittäin suuri moraalinen ja poliittinen ongelma kuten useissa EurooSUVAITSEVAN SUOMEN PUOLESTA I tsetuntemuksen ja todellisuuden tuntemisen välisestä yhteydestä Tampereen yliopistossa vuonna 2010 . Hän on paneutunut muun muassa kärsimyksen ongelmaan. Teos perustuu julkaistuihin teksteihin ja keskusteluihin sosiaalisessa mediassa, äärioikeiston väkivallantekoihin ja oikeistopopulistisiin poliittisiin päätöksiin. loso. – Ei ole mitään syytä lähteä sen suhteen päänsilittelyyn, vaan poliitikot voisivat Ruotsin tapaan yksinkertaisesti sanoutua irti yhteistyöstä äärioikeistolaisten kanssa, eikä suostua hallitusyhteistyöhön heidän kanssaan. Nykyään yksilötasolla ratsastetaan ja tehdään paljon pahaa. Kovalainen tunsi lähes pakottavaa tarvetta kirjoittaa kaikesta tästä, kun vielä kansanedustaja Olli Immonen julkaisi taistelunjulistuksen kansallisen kotimaan puolesta. TEKSTI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUVA ANNINA MANNILA pankin maissa. Tällä en tarkoita moraalista anteeksiantoa. Barrikadille. Voisiko kirja toimia myös eräänlaisena yllykkeenä äärioikeiston suuntaan. Kirja hengittää tutkimusaineistosta, mutta aivan yhtä tärkeää siinä on kuvittelu, ikään kuin se olisi eräänlainen dystopia. Jospa jotkut huomaisivat, mitä tekevät Kansallinen herätys on asenteeltaan ja toimintajaksoissaan äärimmäisen väkivaltainen. Kirjassa käsitellään myös turvapaikanhakijoiden asemaa. Herääkin kysymys, mikä on kirjan moraalinen vastuu. – Marinoiduttuani kymmenen vuotta onnellisen elämän . – Kirjan taustoittaminen ja kirjoittaminen on ollut ajoittain todella rankkaa. 20 7.12.2018 Tutkimustyönsä tulokset Kovalainen puki kirjalliseen asuun, dokumentaariseksi fantasiaksi. an tohtoriksi väitellyt kirjailija Aleksanteri Kovalainen on tehnyt merkittävän uran tutkijana. – Pitää muistaa, että viime vaaleissa perussuomalaiset saivat yli viisikymmentätuhatta ääntä, ja täällä hyväksyttiin presidenttiehdokkaaksi Laura Huhtasaari, joka on todennut julkisesti, että ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille. Laajaan tutkimustyöhön perustuva kokeellinen teos kuvaa kansallismielisen ja maahanmuuttokriittisen liikkeen nousua Suomessa ja maamme nykyistä identiteettiä. loso. Mitä ihminen sanoo omasta rasismistaan, ei merkitse mitään, Kovalainen on todennut kirjoituksissaan. Ryhdyin tutkimaan asiaa pintaa syvemmältä ymmärtääkseni, miksi ja mistä äärioikeistolainen liike oikein nousee, mistä se yltiöpäinen yllytys, joka äärioikeiston uhoon kuuluu, kumpuaa. – Kirjani taustalla on vahva poliittinen näkemys siitä, että uusfasismiin Suomessa pitää puuttua nykyistä päänsilittelyä voimakkaammin. Hyviä esimerkkejähän löytyy viljalti vaikkapa siitä, kuinka vääristyneesti Raamattua luetaan ja tulkitaan. Oikeistopopulismi ja fasismi ovat vahvoja, hirviömäisiä mekanismeja, joiden kukistamiseen ei riitä vain yksilötason toiminta. Romaani on jollain vinksahtaneella tavalla myös miehisyyden tutkimusta siitä, kuinka väkivaltaisuus kulminoituu johonkin viholliskuvaan, tässä tapauksessa maahanmuuttajiin. Jopa Jussi Halla-aho kaikessa kuivakkuudessaankin käyttää välillä todella yliampuvia ajatuksia ja huumoria. Kansallinen herätys on aihepiiriltään rankka kirja, mutta siinä kuvataan myös aitoja tunteita. Toivosin, että edes jotkut kansallismieliset lukisivat sen ja vähän rauhoittuisivat huomatessaan, mitä todella tekevät ja ajattelevat. Kansallinen herätys -kirjassani en vain kuvaa rasismia, vaan kirjan puhuja on rasistinen. Pinnan alla Kovalaisen kirjoittamiseen on myös vaikuttanut tietoisuus suomalaisten miesten tunnelukoista. Missä ovat ne miljoonat suomalaiset, jotka olisivat vaatineet, että emme hyväksy tämmöistä presidenttiä. Esikoisromaani Mädän elämän alkeet ilmestyi vuonna 2016 ja tänä syksynä rasismiin pureutuva teos Kansallinen herätys. Tutkimusta ja dystopiaa Kansallinen herätys on rohkea kuvaus suomalaisen äärioikeiston ja fasismin noususta 2010-luvulla. – Ajattelin, että vastapuolen on syytä lähteä mukaan keskusteluun, nousta barrikadeille puolustamaan moniarvoista ja suvaitsevaista Suomea. Kaunokirjallisuudessa voidaan tarttua itse asiaan ja kuvata sitä, eikä vain määritellä. – Toki sellainen riski on mahdollinen, mutta pitää muistaa, että kirja on kohdistettu hyvin monenlaisille lukijoille. Uusfasismiin pitää puuttua voimakkaammin Kirja on osittain vastenmielistä luettavaa, koska siihen on limitetty faktaa siitä mitä on todella tapahtunut, helposti torjumaamme totuutta äärioikeiston toimista. Sittemmin hän on heittäytynyt kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi. – Vaikka . loso. ” Suomalaisten sanotaan olevan tolkun ihmisiä, jotka vastustavat rasismia. – Kansallisen herätyksen loppuratkaisu sisältää väinölinnamaisen ajatuksen ”aika velikultia”, joskin yksilötason ymmärrystä näitä asioita käsitellessä tulee välttää. Pitää muistaa, että fasistinen liikehdintä Suomessa ei ole lainkaan laantumassa, vaan jotkin järjestöt ovat toimineet viime aikoina jopa entistä näkyvämmin. En olisi niinkään varma tästä.” Aleksanteri Kovalaisen uutuusromaanin taustalla on vahva poliittinen näkemys siitä, että uusfasismiin Suomessa pitää puuttua nykyistä päänsilittelyä voimakkaammin. Toisaalta mietin myös sitä, voisiko kirjani tuottaa jonkinasteista armeliaisuutta kristilliseen tyyliin ”he eivät tiedä, mitä he tekevät”. a pohtiikin itse elämää, siitä kirjoittaminen on usein melko kapulakielistä, joten halusin laajentaa ilmaisuani. Olisi hienoa, jos hekin saisivat kirjan käsiinsä ja huomaisivat, että siinä käsitellään heitäkin koskevia ongelmia. Halusin tutkia, mistä niissä on kysymys. – Sitä voidaan lukea satiirina ainakin osittain, mutta sen henkilöt ovat täysin tosissaan hurmahenkisessä, kansallisessa idealismissaan ja yltyessään julmiin tekoihinsa