Valemedia, valtamedia, vastamedia Donald Trump ryvetti valheetkin, siksi niitä kutsutaan nyt disinformaatioksi. s.?2 > Tulevaisuuden Helsinki kurkottaa kohti taivasta s.?12 Kiusaaja tekee työpaikasta helvetin s.?22 Venäjä rakentaa MM-kisojen ohella omaa imagoaan s.?26 N o 14 K a n n e n k u v a : W ik im e d ia C o m m o n s/ C o le C a m p le se Perjantai 6.4.2018 | 3,5 € | 14-003251-1814 www.kansanuutiset.fi Guardian: Opettajien lakkoaalto Yhdysvalloissa s.?8
Myös henkilö, joka trollaa. Julkaisussaan A multi-dimensional approach to disinfromation HLEG suosittelee käyttämään käsitettä disinformaatio. Tutkimuksen fokuksessa olivat niiden kävijämäärät, viipymisajat ja Facebookissa saama huomio, joita verrattiin kummankin maan suosituimpien valtavirtamedioiden vastaaviin. Myös MV-lehti tuotti omistajalleen mainostuloja. Valtiotieteiden tohtori Niko Pyrhönen pitää suomalaista vastamediaa vaarattomana ilmiönä. . Disinformaation levittäminen ei siis voi olla virhe tai vahinko. Valeuutisiksi ja valemediaksi hän leimaa kaikki kriittiset äänet. Lyhenne sanasta robotti. Yhdysvaltojen presidentinvaaliin vaikuttamaan pyrkineiden trollien ja bottien tavoitteena oli yhteiskuntarauhan järkyttäminen. Valtamedia pitää pintansa Eurooppalaisesta näkökulmasta valheellisten uutisten leviämistä ovat tutkineet ajatushautomo Reuters Instituten ja Oxfordin yliopiston tutkijat. Ei vastamediaa ilman valtamediaa Suomalaista oikeistopopulismia ja maahanmuuttovastaisuutta julkisessa keskustelussa tutkinut valtiotieteiden tohtori, tutkija Niko Pyrhönen karsastaa valemedian käsitettä. Se pitää sisällään joko rahan tai yhteiskuntarauhan häiritsemisen vuoksi tapahtuvan valheiden, virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon tuottamisen, levittämisen ja edistämisen. . Disinformaatio herätti tyypillisesti yllätyksen ja inhon ilmauksia. Niiden kävijäValheet leviävät, vaikkei ihmisten enemmistö niihin usko. Esimerkki rahan vuoksi valheita levittäneistä ovat makedonialaisnuoret, jotka ennen Yhdysvaltojen presidentinvaalia 2016 agitoivat somessa Trumpin valintaa. Tutkimuksen kohteena oli myös kaksi venäläistä julkaisua, Russia Today ja Sputnik News. Vastamedia tavoitti molemmissa maissa keskimäärin 3,5 prosenttia nettivierailijoista, usein ei sitäkään. Molemmissa maissa disinformaatiota on tutkijoiden mukaan levitetty huolestuttavan paljon. Trumpin strategia on nimetä tosiasioiksi uutisia, jotka silittävät häntä myötäkarvaan. . Hän tosin huomauttaa, että kyseiset suuntaukset eivät enää asetu mallikkaasti perinteisen oikeiston kanssa samaan ruotuun. Sosiaalisessa mediassa ihmiset saavat huomiota olemalla ensimmäisiä uuden ja erikoisen – toisinaan valheellisen – uutisen jakajia. Jatkoa etusivulta >. 2 6.4.2018 P aha kello kauas kuuluu, väittää suomalainen sananlasku. MIT:n tutkijat kiertävät trumpismin käyttämällä valeuutisista ilmaisua ”false news”. Tarkastelun kohteena oli kolme miljoonaa yhdysvaltalaista twitterin käyttäjää. – Valtamedian vastapooliksi voisi nimetä vastamedian. MIT:n tutkimuksessa uutisten lukijoissa herättämät tunnereaktiot erosivat tosistaan. . Trollaaminen, trolli: tahallista ärsyttämistä tai propagandan levittämistä internetissä. Le Figaron sivuilla vieraili yli 20 prosenttia ranskalaisista ja La Repubblican sivuilla peräti 50,9 prosenttia italialaisista. Kansanviisaus saa tukea MIT:n tutkijoiden Sinan Aralin, Soroush Vosoughin ja Deb Royn tosija valeuutisten leviämistä koskevasta, vuodesta 2006 vuoteen 2017 ulottuneesta tutkimuksesta. Se myös uskottelee lukijalleen, että muut tiedonlähteet ovat ”eliitin” hallussa, ja johtavat tarkoituksella tavallisia ihmisiä harhaan. Tulos oli yksiselitteinen. Tavoitteena raha tai yhteiskuntarauhan häiritseminen Valeuutiset eli englannin kielen ”fake news” -käsite on menettänyt presidentti Donald Trumpin twiittimanian ja mediavihamielisyyden myötä sisältönsä. Määrittelemällä itsensä valtamedian kautta vastamedia voi saada ylimääräistä hohdetta jonkinlaisena totuuden puolesta taistelevana robinhoodina. Vihapuhe, uhkaukset ja kunnianloukkaukset rajautuvat disinformaation ulkopuolelle ja niiden tutkinta kuuluu poliisille. Botti: tietokoneohjelma, joka toimii itsenäisesti määrättyjen toimintaohjeiden puitteissa. Ne tavoittivat vain murto-osan suurten tiedotusvälineiden saavuttamasta ranskalaisesta ja italialaisesta nettiyleisöstä. TEKSTI MAIPPI TAPANAINEN Miksi disinformaatio leviää Twitterissä niin nopeasti. Usein niiden liikkeellelaskijana toimii perinteistä faktapohjaista journalismia muistuttava vastamediasivusto. Tosiasioihin perustuvien uutisten tuottamat tunnereaktiot olivat surua, odotusta ja luottamusta. Heidän otokseensa kuului kolmesataa ranskalaista ja yhtä monta italialaista, puolueettomien faktantarkastajien disinformaation levittäjäksi luokittelemaa nettimediaa. Meemi: hokema, kuva tai muu vastaava internet-ilmiö. Tutkimuksessaan Measuring the reach of ”fake news” and online disinformation in Europe Richard Fletcher, Alessio Cornia, Lucas Graves ja Rasmus Kleis Nielsen paneutuivat Ranskan ja Italian mediaan. Sana periytyy 1960-luvun vasemmistolaisesti orientoituneesta kampusmediasta, Pyrhönen selittää. Valeuutiseksi on kutsuttu esimerkiksi sinänsä harmittomia toimittajien lapsuksia, väärin ymmärrettyä satiiria ja puoluepukareiden kotiinpäinvetoa, mutta myös vieraiden valtioiden pyrkimyksiä vaikuttaa vaalitulokseen. Vastamedia kyseenalaistaa perinteisen median esittämän maailmankuvan ja sen totuutena esittämät asiat. Suomen tunnetuin vastamediasivusto on MV-lehti. – Joskus se ei varsinaisesti levitä valheita, ohjaa vain väärään suuntaan, Pyrhönen toteaa. . Valheelliset uutiset tavoittivat enemmän ihmisiä, levisivät syvemmälle, laajemmalle ja nopeammin kuin tosiasioihin perustuvat twiitit. Tulokset eivät imartele disinformaatiota levittävää mediaa. Pyrhönen on tutkinut äärioikeistolaiseksi tai radikaalioikeistolaiseksi tulkittua vastamediaa. – Vastamedialle olennaista on, että se eksplisiittisesti määrittelee itsensä suhteessa valtamediaan eli lupaa esimerkiksi kertoa sen, mistä valtamedia vaikenee. Myös maaliskuussa raporttinsa Euroopan komissiolle jättänyt korkeantason asiantuntijaryhmä (HLEG) vieroksuu ryvettynyttä ”fake news” -käsitettä
Samaan pyritään perinteisesti myös terrorismilla: pelon herättämiseen, kontrollin kiristymiseen ja sitä lopulta seuraavaan kaaokseen. Yhtiötä syytetään myös Britannian brexit-äänestykseen vaikuttamisesta. La Repubblican sivuilla viihdyttiin enemmän kuin kahdellakymmenen Italian suosituimman vastamedian sivuilla yhteensä. Poliittista disinformaatiota levittäneiden twiittien huippulevikki hyppäsi jopa sataantuhanteen ja ne jaettiin 70 prosenttia todennäköisemmin, kun tosiasioihin perustuneet uutiset, joita harvoin levitti edes tuhat ihmistä. Suomalaista sanavapautta kolhinut vain pääministeri Vastamedia ei aina valehtele, mutta usein kyllä. Niko Pyrhösen mielestä suomalainen vastamedia ei aiheuta paineita sananvapauden rajoittamiseen, eikä sellaiseen ole muutakaan tarvetta. Kun kävijät kuluttivat Le Monden sivuilla kuukaudessa 178 miljoonaa minuuttia, jäi suosituimmankin vastamedian sivuilla vietetty aika noin viidesosaan siitä. MIT:n (Massachutes Institute of Technology) post-doc tutkija Soroush Vosoughi (istumassa), professori Sinan Aral (vas.) ja apulaisprofessori Deb Roy tutkivat tosien ja valheellisten uutisten leviämistä Twitterissä. Tutkijoiden mukaan poliittiset uutiset päihittivät kevyesti sekä leviämisvauhdillaan että laajuudellaan esimerkiksi terrorismija katastro. Politiikka on disinformaation vahvin laji Sosiaalisen median mainetta mustaavat sen kelvottomat tietosuojakäytännöt, joiden vuoksi esimerkiksi poliittiseen vaikuttamiseen erikoistunut data-analytiikkayhtiö Cambrige Analytica pääsi käsiksi 50 miljoonan amerikkalaisen Facebook-käyttäjän tietoihin ja pystyi hyödyntämään niitä Donald Trumpin presidenttikampanjassa. Politiikkaa ja poliitikkoja käsittelevät valheet upposivat ”twitterversumiin” hämmästyttävän nopeasti. Tutkijat selittävät disinformaation nopeaa leviämistä uutuudella ja erikoisuudella.. Politiikka on disinformaation levittäjien leipälaji. Jos jossain uhka piilee, niin suomalaiseen hyvä veli -järjestelmään sisältyvässä median itsesensuurissa. 3 6.4.2018 määrät jäivät kuitenkin minimaalisiksi jopa kansallisen vastamedian rinnalla. Kovin suurta parannusta suhteessa disinformaatioon Pyrhönen ei some-jäteiltä odota, mutta jotain pientä osaa nettivihasta hän uskoo niidenkin pitävän aisoissa. Pääsääntöisesti sen ja sitä aktiivisesti seuraavien tavoitteena on vihan, epävarmuuden ja niitäkin enemmän pelon levittäminen. Joku on jo ehtinytkin. – Kun poistimme datasta kaikki botit, erot valheellisten ja tosien uutisten leviämisessä pysyivät ennallaan, sanoo tutkimusryhmään kuulunut Soros Vosoughi. MIT:n tutkijoiden mukaan botti-huoli on jokseenkin turha, valheiden ja disinformaation levittäjinä ihmiset pesevät robotit mennen tullen. Ainoan kolhun Suomen puhtoiseen sananvapausmaineeseen maailmalla on aiheuttanut pääministeri Juha Sipilän puuttuminen Ylen toimituspolitiikkaan. – Suomalainen vastamedia on marginaalista höpöhöpöä, eikä se uhkaa sananvapautta. Kuva muuttui, kun tarkasteluun otettiin sosiaalinen media, tällä kertaa Facebookin muodossa. Suomessakin oltiin presidentinvaalien alla huolissaan boteista, joiden pelättiin vaikuttavan vaalitulokseen. Nettivierailut disinformaatiota levittävillä sivuilla jäivät lyhyiksi verrattuna valtamedian sivuilla vietettyyn aikaan. Valheellisten uutisten merkitys on pientä, ja vielä vähäisempää, jos niiden levittäjä on botti. Vihreiden ehdokkaalta Pekka Haavistolta poistettiin 1 700 Twitter-seuraajaa, joiden arveltiin olevan botteja tai trolleja. Verrattuna keräämäänsä mediahuomioon valheellisten uutisten merkitys on pientä ja vielä vähäisempää, jos niiden levittäjä on botti. Moni olisi valmis suitsimaan sosiaalista mediaa ja sen myötä sananvapautta. Pitäisikö vihanlietsojia suitsia jotenkin. Pyrhönen on HLEG:n kanssa samaa mieltä: vihaa ja loukkauksia pitää suitsia ja niitä suitsitaankin. Eräs ranskalainen vastamedia keräsi 11 miljoonaa interaktiota kuukaudessa eli jopa viisi kertaa enemmän kuin valtamedian Facebook-sivut. Kun tutkijat laskivat valtaja vastamedian saaman Fb-huomion eli kommentit, jaot ja reaktiot, tilanne vastaja valtamedian välillä näytti hieman toiselta. Määrän lisäksi tutkijat paneutuivat vierailujen kestoon. Espanjassa syytetään opiskelijaa Twitterissä leviävän meemin tekemisestä. – Jo nyt on olemassa menetelmiä, joilla voidaan puuttua vihapuheeseen, hän sanoo ja muistuttaa, että esimerkiksi Facebook ja Google ovat nekin jo muuttaneet algoritmisia menetelmiään valheita karsiviksi. uutiset. Viime kädessä Cambridge Analytican kaltaiset, tiedonkerääjät ja -myyjät herättävät paljastuessaankin niitä tunteita, joihin disinformaatiolla pyritään, pelkoa ja vihaa. Analyysiensa tuloksena yhdysvaltalaisja eurooppalaistutkijat päätyvät samanlaiseen johtopäätökseen. Ne tavoittivat 20 000 ihmistä ajassa, jona muut valheita levittäneet twiitit pääsivät hädin tuskin kymmeneen tuhanteen. Se oli kuitenkin poikkeus, useimmiten valtamedia oli vahvoilla myös Fb:ssa
n mittasuhteet ovat käsittämättömät. iktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä on 65,6 miljoonaa – enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomi myönsi humanitaarista apua alkuvuoden jaossa Jemenin tukemiseksi kolme miljoonaa euroa. Kuvassa porataan öljyä Kaliforniassa. Tämä kannustaa kirjoittamaan lähetteitä erikoissairaanhoitoon, jotta sote-keskuksen rahat säästyvät. PÄÄKIRJOITUS JEMENISSÄ YLI kahdeksan miljoonaa ihmistä ei tällä hetkellä tiedä, milloin he saavat seuraavan kerran ruokaa. JEMENIN HUMANITAARINEN katastro. Sote-keskus saa rahansa pääluvun mukaan. PS.. on vain yksi maailman monista kriiseistä. Mediajulkisuus on rahaa. Ilmastonmuutos ajaa ihmisiä liikkeelle myös EteläAasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta. POLIITTISTA ENERGIAA uppoaa typeryyden torjuntaan. Suurin määrä ihmisistä lähtee sisäisinä pakolaisina Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Bisnespörriäiset käärivät siirrosta rahaa voittoihinsa valtion kassasta. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan näyttää suorastaan lohduttomalta silloin, kun valtaan nousee Yhdysvaltain presidentin kaltaisia donaldtrumpeja, jotka kiistävät ilmastonmuutoksen. sirpa.puhakka@kansanuutiset.. Maailmanpankin tuoreen tutkimuksen mukaan vuoteen 2050 mennessä – siis noin 30 vuoden aikana – jopa 140 miljoonaa joutuu muuttamaan ilmastonmuutoksen vuoksi. SOTIEN LISÄKSI ilmastonmuutos ajaa ihmisiä pakolaisiksi. . Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos syventää maailman pakolaiskriisiä LEHTIKUVA/ROBYN BECK LEHTIKUVA/ROBYN BECK. Näistä vähiten puhutuista katastro. . Samaan aikaan miljoonat ja taas miljoonat nääntyvät maailman silmien edessä. Järjestön mukaan kaikkien vähiten muistetaan Pohjois-Korean, Eritrean, Burundin, Sudanin ja Kongon demokraattisen tasavallan kriisejä. 4 6.4.2018 nostaa merenpintaa, aiheuttaa tulvia ja vesipulaa sekä heikentää satoja. alueista Suomen humanitaarisen avun kohteina olivat alkuvuoden jaossa Sudan ja Kongon demokraattinen tasavalta. Kaksi kolmasosaa maan väestöstä on hätäavun varassa. Katastro. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Hallituksen piti säästää sote-menoissa, mutta se loi hybridin, joka ruokkii bisnestä. Euroopan unionissa on hälytyskellojen soitava lujaa. Yritys ratkoa pakolaisongelmaa pysyttämällä leirejä Euroopan rajoille on yhtä typerä kuin Trumpin yritys padota siirtolaisuutta rakentamalla muuri Meksikon rajalle. Myös Perun pahimmat tulvat vuosikymmeniin keräsivät monia muita kriisejä vähemmän huomiota. Tästä riittää kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville noin 35 senttiä per henkilö. sta olisi estettävissä leikkaamalla päästöjä. Vuoteen 2050 mennessä – siis noin 30 vuoden aikana – jopa 140 miljoonaa joutuu muuttamaan ilmastonmuutoksen vuoksi. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan kon. Avustusjärjestö Caren mukaan suuri joukko humanitaarisia kriisejä jää unohduksiin. Osa katastro. Avustusjärjestöt ovat havainneet, että auttamishalu ja lahjoitusten määrä ovat sidoksissa julkisuuteen
Manninen sanoo haluavansa puhua asiasta, jotta aiheeseen liittyvä häpeä hälvenisi. . – Myös palvelut lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ovat kehittyneet paljon vuodesta 2002. Sen ansiosta vuonna 2015 laadittiin turvakotilaki, joka määrittelee vastuun näistä palveluista valtiolle, sanoo kehittämispäällikkö Helena Ewalds THL:stä. Yhä useampi saa apua – Pellaksen myötä turvakotipalveluiden saatavuus paranee koko läntisellä Uudellamaalla, sanoo Espoon kaupungin perheja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlström. . Espooseen avattu uusi turvakoti mukaan lukien Suomessa on nyt 24 turvakotia. Turvakoteja rahoittaa valtio. Tällä hetkellä paikkoja on noin 180. Uudet paikat tulevat tarpeeseen, sillä Espoossa ei ole ollut turvakotitoimintaa viiteen vuoteen. – Se on tapahtunut, koska on ollut tahtotilaa. – Tulemme Turvakoti Pellaksessa auttamaan vuosittain noin 150–200 väkivaltaa kokenutta, kertoo Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund. Taustalla Istanbulin sopimus Uuden turvakodin avaaminen on osa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelmaa ja Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa. Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämistä 13 turvakodista sai vuonna 2017 apua 1 349 aikuista. Suomi on saanut vuosien ajan toistuvasti huomautuksia ihmisoikeusjärjestö Amnestylta, Euroopan neuvostolta ja YK:lta riittämättömistä toimistaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA. . Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta astui Suomessa voimaan 1.8.2015. . Pääkaupungin turvakoti ry avaa uuden turvakodin Espooseen. Tänä vuonna avataan uudet turvakodit myös Hämeenlinnaan, Tampereelle ja Seinäjoelle. Häneltä on juuri julkaistu osin omaelämäkerrallinen romaani Kaikki anteeksi parisuhdeväkivallasta. – Nyt seuraamme ennen kaikkea turvakotipaikkojen tarvetta ja niiden täyttymistä. 6 6.4.2018 Hyviä uutisia turvakotirintamalta JOKA KOLMAS suomalainen nainen on joutunut kumppaninsa pahoinpitelemäksi ja arviolta 50 000 suomalaisnaista kokee seksuaalista väkivaltaa vuosittain. Hän vertaa tilannetta esimerkiksi liikennekuolemien vähenemiseen 1970-luvun jälkeen. Ensija turvakodit tarjoavat kriisiapua perheja lähisuhdeväkivaltaan. Myös lapsia autetaan väkivaltakokemuksesta toipumisessa. Ensija turvakotien liiton lisäksi turvakoteja ylläpitävät muutamat kunnat ja yhdistykset. Odotan innolla, että samaa tahtotilaa löytyy tässäkin asiassa ja uusia turvakoteja juhlitaan kohta eri puolilla Suomea. Väkivalta ei ole yksityisasia – Ilman ammattiapua en olisi päässyt irti väkivaltaisesta suhteesta, kertoo kirjailija Laura Manninen Pellaksen avajaisissa. Uusi turvakoti Espoossa. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tietoa ja tukea käytännön asioiden järjestämiseen. . Hän iloitsee palvelujen vahvistumisesta pääkaupunkiseudulla. Pitkästä aikaa aiheesta on kerrottavana hyviä uutisia: Suomeen avataan tänä vuonna neljä uutta turvakotia. – Vuosi sitten avatun Turvakoti Toukolan myötä turvakotipalveluistamme sai apua noin 150 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Lapsia turvakodeissa oli 1 268. Turvakodit . Laki takaa tasa-arvoisemman pääsyn kriisipalveluihin, koska kunnat eivät enää määrittele maksusitoumuksin paikan tarvitsijaa. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua ja ympärivuorokautista turvattua asumista. Sekä väkivallan tekijöille että kokijoille on tarjottava oikeanlaista ja oikea-aikaista apua. Euroopan neuvoston suositus vuodelta 2002 puolestaan määrittelee, että Suomessa pitäisi olla 500 turvakotipaikkaa. Pääkaupunkiseudulla tarve uusille turvakotipaikoille on ollut suurin ja esimerkiksi Helsingin pääturvakoti on jo pitkään etsinyt uusia tiloja. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tietoa ja tukea käytännön asioiden järjestämiseen. Avopalveluita ylläpidetään kuntien maksamilla korvauksilla ja veikkausvoittovaroilla. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.fi Sekä väkivallan tekijöille että kokijoille on tarjottava oikeanlaista ja oikea-aikaista apua. – Mun velvollisuus on puhua, mutta valtion velvollisuus on puuttua väkivallan rakenteisiin. . Väkivallan tekijöitä autetaan yhdistyksen Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä tai yhteistyössä Lyömätön linja Espoossa ry:n kanssa. Viiden vuoden tauon jälkeen Espoo saa oman turvakodin. Kaikki eivät tarvitse turvakotipaikkaa. Manninen muistuttaa ettei väkivalta ole kahden ihmisen välinen yksityisasia, vaan ihmisoikeuskysymys. – Ilman Istanbulin sopimusta emme olisi näin hyvässä jamassa. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa, varhaisessa puuttumisessa ja kuntien palveluissa olisi paljon kehitettävää. Nykyinen laki turvakotipalvelun tuottamisesta tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Väkivalta ei myöskään ole luonnonvoima, vaan torjuttavissa. Väkivaltaa kokenut pääsee keskustelemaan väkivaltatyöhön erikoistuneen työntekijän kanssa. Turvakotiin voi hakeutua itse tai jonkin tahon ohjaamana. Tätä lukua ei kuitenkaan Ewaldsin mukaan orjallisesti tuijoteta. Viime vuonna pelkästään yhdistyksen Helsingissä sijaitsevista kahdesta turvakodista jouduttiin käännyttämään 412 asiakasta, koska turvakodit olivat täynnä. Vuonna 2017 kaksitoista naista kuoli parisuhdeväkivallan seurauksena. Seitsemänpaikkainen Turvakoti Pellas antaa välitöntä kriisiapua lähisuhdeväkivaltaan
Tästä arviosta huolimatta hallitus leikkasi perusturvaa jäädyttämällä kansaneläkeindeksin vuoteen 2019 saakka. Lausunto on hallituksen näkökulmasta lohdutonta luettavaa. – Jos asiaa tarkastellaan myös kolikon toiselta puolelta eli tulonjakopolitiikan suorien vaikutusten kautta ja eriarvoisuus ymmärretään tuloeroja laajempana käsitteenä, Sipilän voidaan katsoa hieman liioittelevan, kirjoittaa Ahokas blogissaan. Tutkijat selvittivät talouspolitiikan vaikutuksia työllisyyteen ja tuloeroihin vuosina 2015–2018. Tietääkseni hallituksen esityksissä ei kerrota, mitä lainsäätäjä terveyseroilla tarkoittaa saati että asetettaisiin kaventumiseen liittyviä määrällisiä tavoitteita. Tätä kirjoitettaessa viimeisin käänne on Talouspolitiikan arviointineuvoston 3. SOTE-UUDISTUS NÄYTTÄÄ YHÄ FARSSILTA S osiaalija terveyspalveluiden uudistus on liian tärkeä tositv-farssiksi, mutta aineksia satiiriin se tarjoaa jatkuvasti. Myös valtiovarainministeriö on arvioinut aikaisemmin, että tämän vuoden budjetti leikkaa kaikkein pienituloisimmilta. Sipilä liioittelee vaikutuksia Kärkkäisen ja Tervolan tutkimuksen mukaan työllisyysvaikutukset vähentävät etuuksien ja verotuksen muutoksen synnyttämiä vaikutuksia, jotka ovat kasvattaneet tuloeroja. Perusturva kohtelee miehiä ja naisia neutraalisti, mutta elämäntilanteista johtuen naiset joutuvat miehiä useammin pelkän perusturvan varaan. Käteen jää asumiskustannusten jälkeen vähemmän tuloja kuin viime vuonna. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi Pääministeri Juha Sipilän olisi syytä katsoa, miten politiikka on kohdellut yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. – Talouspolitiikan häviäjiä ovat ne työttömät, joiden sosiaaliturvaa on leikattu ja jotka eivät ole kannustimien lisääntymisestä huolimatta syystä tai toisesta työllistyneet. Sote-uudistuksen eri tavoitteet ovat niin vahvasti toistensa kanssa ristiriidassa, että on vaikea uskoa esitysten laatijoiden itsekään uskovan niiden voivan toteutua. Arviointineuvosto huomauttaa myös, että säästötavoite on ristiriidassa toisen keskeisen tavoitteen eli peruspalveluiden parantuvan saatavuuden kanssa. Perusturvalla elävien toimeentulo on heikentynyt selvästi. Tutkijatohtori Linda Enroth ja väitöskirjatutkija Pauliina Halonen, alusta.fi 27.3 PUOLET EKONOMISTIKONE-PALVELUN taloustieteilijöistä kannattaa maakunnille verotusoikeutta, jos ne päätyvät hoitamaan sosiaalija terveyspalvelut. Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen ja Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) tutkimuspäällikön Jussi Tervolan mukaan oletuksista ja mittarista riippuen hallituksen päätökset ovat olleet joko hieman tuloeroja lisääviä tai jokseenkin neutraaleja. Tällaista mallia ajaa myös vasemmistoliitto. THL:n tämän vuoden budjetin vaikutuksista perusturvaan tehdyn selvityksen mukaan köyhyys kuitenkin lisääntyi. Työelämän ulkopuolella jääneitä kannustava talouspolitiikka kepittää. Perusturva arvioitiin jo vuonna 2015 riittämättömäksi jopa kohtuullisiin minimielinkustannuksiin. Toiveet ja epämääräiset pyrkimykset eivät ole hyvä politiikan teon perusta. KU TALOUSTIETEILIJÖILTÄ TUKEA MAAKUNTIEN VEROTUSOIKEUDELLE Markus Jäntti Kirjoittaja on VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteinen julkistalouden professori. Tai olisi, jos hallitus suhtautuisi lainsäädäntöön ja yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin vakavasti. Asiakasmaksulaki on vasta valmistelussa, ja se tulee eduskuntaan vasta syksyllä. Vuonna 2016 heitä oli 250 000, eli heidän bruttotuloistaan perusturva muodostaa 90 prosenttia. Terveyserojen kaventaminen, palveluiden parempi saatavuus ja jopa kustannussäästöt ovat uudistuksen julkilausuttuja tavoitteita, mutta esityksistä ei käy ilmi, miten ne aiotaan saavuttaa. Hallitus hehkuttaa kannustavaa talouspolitiikkaa, joka kurittaa ihmisiä, joille ei löydy töitä. Neljännesmiljoona pelkän perusturvan varassa Kokonaan perusturvan varassa elävien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien, jolloin heitä oli 203 000. Heistä pelkästään työttömyysturvan varassa olevien määrä on noussut lähes puoleen. Pienituloisuus on arkea useammin ikääntyneelle naiselle kuin miehelle. Yhdessä tämän ja viime vuoden päätökset nostivat köyhyyttä mittaavaa Gini-kerrointa 0,4 prosenttiyksikköä. Tässä ryhmässä tulot ovat alle 40 prosenttia mediaanitulosta. Yhä useampi työtön joutuu toimeentulotuelle. Vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelusta pyytämässä selvityksessä päädyttiin samaan tulokseen. LEHTIKUVA LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN. Ahokas huomauttaa, että Sipilän mainitsemat positiiviset työllisyysvaikutukset eivät sanottavasti myöskään muuta kaikkein pienituloisimpien osuutta. 7 6.4.2018 Ikuisen elämän tavoittelijoilta jää huomaamatta keskeinen ihmisen ikääntymiseen liittyvä asia: kestipä elämä 70 tai 500 vuotta, ihminen vanhenee jatkuvasti, eikä ikuinen elämä ole sama kuin ikuinen nuoruus. markus.jantti@gmail.com Sipilän talouspolitiikan häviäjiä ovat työttömät TUOREEN TUTKIMUKSEN mukaan Sipilän hallituksen sosiaaliturvaan ja verotukseen tekemät muutokset ovat parantaneet työnteon kannustimia ja vahvistaneet työllisyyttä. Ahokas kehottaa katsomaan, miten politiikka on kohdellut yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevaa väestöä, jolloin tulokset ovat huonommat. Sote-uudistuksella tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä, mutta hallituksen esityksistä ei käy ilmi, miten ne saavutetaan. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tuhahteli omassa blogissaan, että oppositio on syventynyt tulonjakotilastojen desimaaleihin. Vastauksissa huomautettiin muun muassa, että ilman verotusoikeutta maakunnilla ei ole syytä tehdä säästöä sote-palveluissa. Indeksijäädytykset kohdistuvat etenkin työttömiin, ja alhaisempi taso jää pysyväksi. Tulkitsen arviointineuvoston noteeraamaa konkreettisten määrätavoitteiden puuttumista tämän merkkinä. Desimaalien takana ovat kuitenkin eurot ja sentit, jotka tuntuvat pienituloisten ja tulottomien taloudessa. Tässä vaiheessa johtopäätös voi olla vain, että sote-uudistuksen ainoat todelliset tavoitteet ovat maakuntauudistus ja laajamittainen julkisten toimintojen yksityistäminen. Kannustamisella on kääntöpuoli THL on arvioinut omassa selvityksessään tämän vuoden talousarvion vaikutuksia perusturvaan. Tärkeä esimerkki tästä on pyrkimys pienentää Suomen kansainvälisesti verrattuna huomattavan suuria terveyseroja. Näiden ihmisten elämään tulonjakopolitiikka vaikuttaa suoraan. Sote-uudistuksen ainoat todelliset tavoitteet ovat maakuntauudistus ja laajamittainen julkisten toimintojen yksityistäminen. Se on korutonta kerrontaa. Jos aiheesta laaditaan oikea näytelmä, keisarin uudet vaatteet on sopiva keskeinen metafora. Hallituksen esityksessä maakunnat saavat rahoituksensa valtiolta ja sote-keskusten asiakasmaksuista. Kannustavan talouspolitiikan ydintä onkin, että se kohtelee perusturvalla ja etenkin työttömyysturvalla olevia huonosti. Hallitus ilmeisesti toivoo, että peruspalveluiden parempi saatavuus vähentää kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta ja siten säästyvillä varoilla voidaan rahoittaa peruspalveluita. huhtikuuta antama lausunto valtiovarainvaliokunnalle. Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas ei allekirjoita Sipilän hehkutusta, että hallituksen politiikka on vähentänyt eriarvoisuutta
Vartijan mukaan järjestelmä oli rikki. Yksi Venäjän ”norminpurkutalkoiden” uudistuksista on pienyrityksille annettu ”tarkastusloma”, joka vapautti ne säännöllisistä palotarkastuksista vuosiksi 2016–2018. Marx on merkittävässä osassa Trierin turismissa yleensäkin, ja erityisesti nyt juhlavuotena. ”Nämä ovat kaunis symboli, ja näin Trier liputtaa Marxille”, sanoi kaupungin pormestari Wolfram Leibe paljastaessaan ensimmäiset valot. Rakennusmääräysten välttäminen korruption kautta on Venäjällä tavallinen vitsaus, ja ostoskeskuksessa oli taloudellisia intressejä muun muassa Kemerovon pormestarin pikkuveljellä ja entisellä poliisipäälliköllä. Saksassa liikennevalojen kuvioita ei ole tarkkaan säädelty. Se sijaitsee Moselin laaksossa, läntisessä Saksassa aivan Luxemburgin rajalla. Trierin jalankulkijoille tarkoitetut punainen ja vihreä valo muistuttavat tyyliltään Berliinin maineikkaita Ampelmännchen-liikennevaloja. Ensimmäiset Marx-valot otettiin käyttöön toissa viikolla. Ostoskeskuksen omistavan holding-yhtiön pääomistaja Denis Štengelov ehti paeta Australiaan. Pidätettyjen joukossa on ostoskeskuksen johtoa, rakennustarkastaja, palohälytysjärjestelmän myyjä, sähkömies sekä vartija, joka laittoi palohälytysjärjestelmän pois päältä tulipalon sytyttyä. Tutkinnan aikana on nopeasti selvinnyt, että ostoskeskuksessa rikottiin lukuisia määräyksiä. Uusia sairauspäivärahakausia alkoi 59 704. Lähes kaikki tämän ryhmän sairauspäivärahakaudet ovat alkaneet unihäiriöiden perusteella. Ukrainalainen Nikita Kuvikov levitti disinformaatiota tarkoituksellisesti. Tulipalo oli Venäjän historian toiseksi tuhoisin. Myös syömisja unihäiriöiden perusteella alkaneet sairauspoissaolot ovat yleistyneet erityisesti naisilla. Marxin syntymäpäivänä Trierissä paljastetaan kiistaa herättänyt, Kiinan viime vuonna lahjoittama Marxin patsas. Kaupungin museoissa on laajoja Marxiin liittyviä näyttelyitä ja kaupungilla järjestetään Marxkävelykierroksia. tietotrendit.fi MASENNUS JA ahdistushäiriöt kasvattavat sairauspoissaoloja. Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen, 3.4. Kuten Suomessa, Venäjälläkin on käyty paljon keskustelua viranomaissäätelyn haitallisuudesta yrittäjyydelle. Terveydenhoidon palveluiden hinnat kääntyivät nousuun sotea ja valinnan vapautta odoteltaessa. Lapsia kuoli paljon, koska tulipalo alkoi neljännestä kerroksesta, jossa oli elokuvateattereita ja lasten leikkialue. Trieristä Marx lähti Bonniin opiskelemaan. Kaupunki kertoo Marxin olleen Moselin viinien ystävä, joten tarjolla on viininmaistelua teemalla ”Miten viini teki Marxista kommunistin”. PALOTARKASTUKSISTA VAPAUTETTU YRITTÄJYYS S unnuntaina 25. Viranomaisten reaktio on ollut jyrkkä: kaikkiaan seitsemän henkilöä on pidätetty. KU UNIHÄIRIÖT PETAAVAT MIELENTERVEYSONGELMIA Antti Rautiainen Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta. Vanhaan tekstiilitehtaaseen rakennettu keskus ei edes virallisesti ole ostoskeskus, vaan se on edelleen tehdas. Naiset sairastavat miehiä useammin. Alun perin Itä-Berliinistä lähtöisin olleet hattupäiset Ampelmannhahmot poistettiin Saksojen yhdistymisen jälkeen, mutta niitä ryhdyttiin asentamaan uudelleen, myös entiselle länsipuolelle, kaupunkilaisten pyynnöstä vuonna 2005. Patsasta valtuustossa vastustaneiden mielestä Marxia juhlittaessa unohdetaan kommunismin 1900-luvulla aiheuttamat kärsimykset. Tulipalon jälkeen verkossa levisi salaliittoteorioita, joiden mukaan tulipalossa olisi kuollut satoja ihmisiä. Teoriat levisivät, koska luottamus viranomaisiin on Venäjällä matala, sillä Neuvostoliiton aikana tietoja suuronnettomuuksista pimitettiin. 546@riseup.net Trier juhlii Marxia liikennevaloilla YHTEISKUNTAFILOSOFI JA taloustieteilijä Karl Marxin syntymästä tulee 5. toukokuuta kuluneeksi 200 vuotta. Toisinaan Venäjällä vastaavissa tapauksissa syy on viritetty työntekijöiden niskaan, ja johtajat ovat päässeet kuin koira veräjästä. Ostoskeskuksessa rikottiin lukuisia määräyksiä. Nykyisin Trier on runsaan 100 000 asukkaan kaupunki. Viranomaisten mukaan palanut ostoskeskus oli rekisteröity ”pienyritykseksi” vuonna 2016, joten sille oli viimeksi tehty palotarkastus vuonna 2012. Kaikki maailman turistit, yhtykää Karl Marx vietti 17 ensimmäistä elinvuottaan Trierissä, joka tuolloin kuului Preussin kuningaskuntaan. Tulipalossa kuoli 64 ihmistä, joiden joukossa 41 lasta. Viime vuonna mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot kasvoivat 16 prosentilla. 9 6.4.2018 Terveydenhuollossa tavaroiden hinnat lähtivät laskuun rinnakkaislääkkeiden markkinoille tulon ansiosta. WWW.TRIER.DE Pormestari Wolfram Leibe ja Marx-liikennevalo. Hänen syntymäkaupunkinsa Trier juhlii merkkivuotta muun muassa Marxia kuvaavilla liikennevaloilla. Marxin elämään liittyvissä paikoissa järjestetään myös ryhmille kolmen ruokalajin Marx-aterioita. Syntymäkaupunki ottaa kaiken irti Marxin juhlavuodesta. maaliskuuta ostoskeskus Zimjaja Višnja (Talvikirsikka) paloi Venäjän Kemerovossa. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.fi Kävelykierroksia ja Moselin viinien maistelua. Laissa pienyrityksen vuosiliikevaihdon raja on 11 miljoonaa euroa, joten on mahdollista että pelkästään tiloja eteenpäin vuokraava ja myyvä ostoskeskusyhtiö oli tässä kategoriassa täysin laillisesti. PEKKA PAJUVIRTA. Trierin kanssa samassa Rheinland-Pfalzin osavaltiossa sijaitsevassa Mainzissa otettiin puolitoista vuotta sitten käyttöön myssypäistä poikaa kuvaavaa tv-animaatiohahmoa esittävät Mainzelmännchen-valot. Naisilla näitä kausia alkaa yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna. Ennen vuosipäivää niitä asennetaan myös Marxin lapsuudenkodin luokse
Seurauksena on valitusja uusintahakemuskierre, joka rasittaa paitsi hakijaa itseään ja häntä auttavia ihmisiä myös viranomaisia ja sitä kautta veronmaksajien kukkaroa. Vihervuoren mielestä on ongelmallista, jos poliittiset päättäjät piiloutuvat lakia soveltavien tuomioistuinten selän taakse. Vuoden 2016 lakimuutoksella haluttiin tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva maa turvapaikanhakijoille. Oikeusavustajien palkkiot muutettiin kiinteiksi, ja valitusaikoja lyhennettiin. www.facebook.com/Paperiliitto Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1A, PL 183, 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30–16 www.proliitto.. Turvapaikkapuhutteluun hakija ei saa mukaansa oikeusavustajaa. Kiinteiden palkkioiden vuoksi tunnolliset avustajat voivat joutua tekemään työtään puoli-ilmaiseksi, huolimattomat ja välinpitämättömät voivat saada täyden palkkion tekemättä juuri mitään. Toistaiseksi KHO ei ole tehnyt valtioneuvostolle esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta. Vihervuoren mukaan kaikki oikeusavustajat eivät edes hae valituslupaa KHO:sta, vaikka siihen löytyisi oikeudelliset perusteet. Tosiasiassa muutokset ovat hankaloittaneet hakemusten käsittelyä ja valitusaikojen lyhentymisestä huolimatta pidentäneet niiden kokonaiskäsittelyaikaa. PL 326 00531 Helsinki p.010 298 7700 www.paperiliitto.. Vihervuori kertoo, että KHO:ssa on havaittu valituslupahakemuksia, jotka on laadittu leikkaa-liimaa-tekniikalla. Maippi Tapanainen Kiinteät palkkiot ovat houkutelleet alalle toimijoita, jotka ovat tuottaneet asiakkailleen enemmän haittaa kuin hyötyä. pam.. LEHTIKUVA/SEPPO SAMULI AUTOJA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.. Vuonna 2016 lakiin tehtiin muutoksia, jotka huononsivat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Ulkomaalaislain muutokset ovat tehneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutumisen entistä vaikeammaksi. Jyväskylässä laaditussa kansalaisaloitteessa vaaditaan oikeudenmukaista turvapaikkaprosessia ja hakemusten tasaveroista käsittelyä. Pahimmillaan kehno oikeusapu voi koitua turvapaikanhakijalle kohtalokkaaksi. Kansalaisaloitteen tekijöiden moittimat lakimuutokset rajoittavat korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mahdollisuuksia ottaa käsittelyyn hallinto-oikeuden ratkaisemia turvapaikkaasioi ta. 10 6.4.2018 Turvanpaikanhakijoiden oikeusturva heikentynyt KANSALAISALOITE VAATII hallitusta käynnistämään lainvalmistelun ulkomaalaislain muuttamiseksi. @pamliitto Vaihde 020 77 4001 Työsuhdeneuvonta 020 690 447 Jäsenpalvelut 020 690 446 Työympäristö 020 690 449 Työttömyyskassa 020 690 455 teollisuusliitto.?. Oikeusavustajia moneen lähtöön Myös KHO:n presidentti Pekka Vihervuori toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa (4.4.) kielitaidottomien ja Suomen lakia tuntemattomien turvapaikanhakijoiden olevan oikeusavustajansa auttamistaitojen ja -halun armoilla. Aloitteen mukaan se, että muutos kohdistui kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, on vastoin sekä Suomen perustuslain henkeä että kansainvälisiä velvoitteita. Hakijan oikeusturvan vuoksi oikeusavustajilta tulisi edellyttää turvapaikka-asioihin liittyvän lainsäädännön erityisosaamista. Muutoksia perusteltiin myös asioinnin sujuvoittamisella. Hän myös muistuttaa, että yksittäisissä tapauksissa tuomioistuin voi asettaa Suomea oikeudellisesti sitovat kansainväliset sopimukset, kuten YK:n pakolaissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen, kansallisen lainsäädännön edelle. Helsinki-Vantaan lentokentällä osoitettiin mieltä turvapaikanhakijoiden palautuksia vastaan 3.4.2017. Aloitteentekijät huomauttavat, että turvapaikanhakijan jääminen ilman oikeusapua puhutteluvaiheessa jättää monet oleelliset asiat pimentoon. Kansalaisaloite vaatii muutosta ulkomaalaislakiin, nykylain ongelmat havaittu myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kiinteät palkkiot ovat houkutelleet alalle toimijoita, jotka ovat tuottaneet asiakkailleen enemmän haittaa kuin hyötyä. Perustuslaki antaa ylimmille tuomioistuimille mahdollisuuden tehdä hallitukselle esityksen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä
Henkilötervehdyslista Henkilötervehdykset 5 €, työttömät, eläkeläiset, opiskelijat 3 € Maksetaan tilille: FI42 2100 1800 0395 24 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 Tarvittaessa lisää tervehdyslomakkeita saat sähköpostitse ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai puhelimitse 09 759 601 Tervehdyksien oltava perillä 16.4. Kansantalojen Liitto ry Sääntömääräinen VUOSIKOKOUS Sunnuntaina 6.5.2018 klo 11:30 Osuuskunta Lamminpää (Vuorentaustantie 4, 33420 Tampere) Käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Beckerintie 10 Helsinki p. mennessä joko sähköpostitse ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai postitse Kansan Uutiset, PL 64, 00501 HELSINKI alv) Yksityishenkilöiden kuvallisista tervehdyksistä lehdessä oma ilmoituksensa. 11 6.4.2018 Tilaa uutiskirje Kansan Uutisten uutiskirje ilmestyy joka perjantai. kansanuutiset.fi/uutiskirje www.tyovaenperinne.fi . Uusi palvelu on lukijoillemme ilmainen. SEMINAARI Lauantaina 5.5.2018 Herajoen työväentalo (Vanha Kormuntie 32, 11710 Riihimäki) Hallitus Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva uh Elä täysillä – Turva turvaa Vakuutukset näppärästi verkosta turva Kutsu Hämeen Vasemmistoliitt o ry:n sääntömääräiseen kevätpiirikokoukseen Lauantaina 21.4.2018 Jokioisten kaupungin kunnantalolla osoitteessa: Keskuskatu 29 A, 31600 Jokioinen klo 12 Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11.30. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.fi kansan arkisto tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. 09-766429 . Sörnäisten rantatie 25 A 1 . Valmistaudu todistamaan henkilöllisyytesi valtakirjantarkastajille. Järjestötervehdys 1x30 = 51 € (sis. avoinna klo 9-13. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9–16. alv) Järjestötervehdys 2x30 = 96€ (sis. Piirijärjestön kokouksiin voivat osallistua täysivaltaisina edustajina kaikki ne toiminta-alueen perusja kunnallisjärjestöjen jäsenet ja piirijärjestön suorat henkilöjäsenet, jotka omaavat puolueen sääntöjen mukaiset jäsenoikeudet. 00500 Helsinki . 09 4366 320 J okainen adressi on ainutkertainen kappale Onnitteluja surunvalitteluadressit www.sirolansaatio.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki p. perinne@tyovaenperinne.fi Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto! AVOINNA TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 POIKKEUSAUKIOLO Kansan Uutisten toimisto on perjantaina 6.4. Järjestö-/ammattiosastotervehdykset laskutamme jälkikäteen. alv) Ammattiosaston nimitervehdys = 90 € (+ alv) Ammattiosaston tervehdysilmoitus 2x50 = 130 € (+ alv) Järjestön/ammattiosaston nimi Tervehdysteksti: Laskutusosoite + puhelinnumero + sähköpostiosoite: VAPPUTERVEHDYKSET Kansan Uutisiin Tervehdykset julkaistaan 27.4.2018 numerossa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§ määräämät asiat
Sauri ehti olla vuodet 2003–17 rakennusja ympäristötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja ja sitä ennen 1980-luvulta asti vihreä kaupunginvaltuutettu. Hän oli mukana tekemässä linjauksia, jotka alkavat 2020–30-luvuilla toden teolla näkyä. TEKSTI JANI SAXELL Pekka Sauri > ALL OVER PRESS/COMPIC/ILMARI HERRANEN. Otimme uusia innovaatioita käyttöön ja pelkäsimme, että ne olisivat jo neljässä vuodessa vanhentuneita, Sauri huokaisee. – Siinä oli kylmä rinki päällä koko ajan. Viimeiset vuodet kaupungin johdossa olivat hengästyttäviä: piti juosta kovaa pysyäkseen paikallaan. Helsinki taitaa olla ainoa kaupunki maailmassa, jolla on maanalainen yleiskaava, Sauri muistuttaa. Tarvitaan siis lisää kerroksia. Kävellen tai pikaratikalla pääsee Mustikkamaan ja Korkeasaaren kaltaisille virkistysalueille. Kalasatamassa luotetaan merellisyyteen. Varsinkin tietotekninen kehitys on älyttömän nopeaa. Sosiaalisesta sekoittumisesta halutaan pitää kiinni. Toisaalta Suomessa, maailman paikallishallintovetoisimmassa maassa, muutokset eivät tapahdu hetkessä. Saurista kehitys on luonnollista: kaupunki kasvaa 8 000 asukkaalla vuodessa, maa-ala ei lisäänny. Muutokset alkavat näkyä ratikkamatkan päässä keskustasta: Keski-Pasilan, Jätkäsaaren, Hernesaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan kaltaiset uudet asuinalueet. Pilvenpiirtäjät ja kauppakeskukset ovat kuitenkin vain yksi puoli näitä uusia alueita. Tätä Pekka Sauri, 63, pitää suurimpana kaupunkirakenteellisena muutoksena kenties sataan vuoteen. Tukkoisessa ja täyteen rakennetussa kantakaupungissa on ollut isoja betonisaarekkeita rahtilaivasatamina ja ratapihoina. Tornitaloja ja teollista menneisyyttä Uusien asuinalueiden myötä Helsinki saa ensimmäiset, 20–30-kerroksiset pilvenpiirtäjäryppäänsä. Sörnäistenniemen teollisuusja satama-alue muodostettiin aikoinaan täyttämällä salmia. – Maan allekin on rakennettu paljon: parkkihalleja, varastotiloja, väestönsuojia ja huoltotunneleita. ” Helsinki taitaa olla ainoa kaupunki maailmassa, jolla on maanalainen yleiskaava.” 2020–30-lukujen Helsinki merkitsee pika ratikoita, pilvenpiirtäjiä, uusia asuinalueita ja lähiöiden elävöittämistä. 12 6.4.2018 Tulevaisuuden Helsinki on pian täällä J os Helsinkiä lähestyy keväällä 2030 Ruotsin-laivalla, kantakaupungin ikoniset maamerkit lienevät entisellään: Kaivopuisto, Johanneksen ja Agricolan kirkontornit, Suurkirkko, Kauppatori, Uspenskin katedraali ja Katajanokan empire-korttelit. Kun satamat vuonna 2008 muuttivat Vuosaareen, asuntorakentamiselle vapautui reippaasti tilaa. Nyt alueelle tulee uusia kanavia ja niiden yli siltoja
Havainnekuvassa katsotaan Pasilan sillan yli etelään. 13 6.4.2018 Pasilaan suunniteltu työpaikkaja asuinalue muodostuu kymmenestä 20–40-kerroksisesta tornitalosta ja aukioiden sarjasta. CINO ZUCCHI ARCHITETTI/ONE WORKS/BURO HAPPOLD
On bänditilaa ja kuvataiteilijoiden studioita. Kaupungin viimeisimmästä asunto-ohjelmasta on varattu 20 prosenttia omakustanne-vuokrataloille. Hänen lapsuutensa Puu-Pasila jyrättiin kerrosja toimistotalojen tieltä. Teollista menneisyyttäkin on tarkoitus säästää: Suvilahden entinen voimalaitosalue on jo nyt festarijärjestäjien suosiossa. – Peruslähtökohtani on, että kaupungissa pitää näkyä sen erilaiset kerrostumat, vuosikymmenten ja arkkitehtuurin suuntausten rinnakkaiselo. Lähivuosien haaste onkin lähiöiden tiivistysrakentaminen, niin että houkuteltaisiin aktiivi-ikäisiä työssäkäyviä asukkaita, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Matkalla sinne hän jäi ihastelemaan Alakiventiellä, surullisen kuuluisten myrkkytalojen naapurissa tehtyä ratkaisua: kerrostaloon oli rakennettu kaksi kerrosta lisää. Entä kenellä on varaa asua Kalasataman kaltaisissa uusissa uljaissa ekokaupunginosissa. Nämä uudet asuinalueet näyttävät kaupungin havainnekuvissa hyvältä. Minäkään en koe itseäni ensisijaisesti suomalaiseksi tai edes helsinkiläiseksi, vaan pasila laiseksi ja nyttemmin ”hertsigalaiseksi”. > RAMBOLL FINLAND OY JUSSI JOENTAUSTA. Asumisen hinta hirvittää Ollaanko Helsingissä viimein opittu kunnioittamaan vanhan ja uuden rinnakkaiseloa. Valtuustouransa alkuaikoina Arhinmäki oli mukana puolustamassa VR:n makasiineja ja Lapinlahden sairaalaa. Ongelmana on, että nekään eivät tahdo toteutua aikataulussa. Paavo Arhinmäki Havainnekuvassa Raide-Jokeri ylittää Kehä I:n Espoon puolella. Arhinmäki on vuosien varrella löytänyt itsestään aluepoliitikon. Toisaalta jossain Siilitien Erätorilla ei ole enää paljon mitään palveluita ja uutta väkeä tarvitaan, Arhinmäki linjaa. Helsingin lähiöt on aikoinaan rakennettu aika väljästi ja matalasti. Toinen pitkän linjan Helsinki-poliitikko, vasemmistoliiton kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki, 41, on varovaisen optimistinen. Vai myös ihan tavallisilla työssäkäyvillä ihmisillä ja lapsiperheillä. – Kaupungeissa vetää niiden monipuolinen tarjonta, mahdollisuus yksilöllisyyteen ja anonymiteettiin, vaikka samaan aikaan olisi tosi vahvaa kaupunginosatason yhteisöllisyyttä. Kaupunki joutuu koko ajan investoimaan. – Totta kai joka kerta kun tiivistysrakennetaan, ollaan jonkun takapihalla. – Emme voi rakentaa vain itsemme kaltaisille ihmisille pyöräilybaanoja, vapaita kulttuuritiloja ja etnisiä kahviloita. Silloin vannottiin tehokkuuden ja uuden ajan nimeen. Mutta samaan aikaan jotkut 1960-, -70ja jopa -80-luvun kohteet ympäri kaupunkia ovat vasaran alla. Rakennus ala on Helsingissä keskittynyttä, grynderit eivät saa kaupungin vuokrataloista niin paljon voittoa kuin muista kohteista. Arhinmäen mukaan kaupungistumiselle ei ole ainakaan poliittisin päätöksin paljon tehtävissä. Eikä muuttaa vasten tahtoaan. Ne ovat tulossa 2020-luvun alussa helpottamaan Helsingin pullonkaulaa, poikittaisliikennettä. Lähiöitä elävöittämässä Herttoniemenrannassa vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa asuva Arhinmäki kuuluu juuri siihen porukkaan, jota myös ”vanhoissa” lähiöissä tarvitaan. Nyt on herätty suojelemaan vanhaa teollisuusrakentamista. Kun nuoret ovat aikuistuneet ja lähteneet luomaan omaa elämäänsä, heidän vanhempansa ovat jääneet viettämään eläkepäiviä. Eikä edes yhtä nopeasti kuin lähimmillä verrokkikaupungeilla, Tukholmalla ja Oslolla. Vaan huolehtia peruskouluista, terveyspalveluista ja kaupungin vuokra-asunnoista myös. Yksi osa tätä lähiöiden kaavailtua uutta tulemista ovat Raide-Jokeri ja muut pikaraitiotiet. Mutta riittääkö lähikaupoilla, kahviloilla, kirjastoilla ja terveyskeskuksilla enää asiakkaita. Tilanne vaatii luovia ratkaisuja. 14 6.4.2018 2020–30-lukujen Kalasatamaan on luvassa loftasuntoja, kelluvia asuntoja, terassitaloja ja kaupunkihuviloita. Itsetarkoituksellinen kasvu ei ole helsinkiläisten itsensäkään etu: vuokrat laukkaavat omissa sfääreissään, koulut ja päiväkodit ovat täynnä. Helsingin kasvu on jatkunut talouden yläja alamäistä huolimatta. Arhinmäki muistelee eduskunnan joukkueen jalkapallo-ottelua Myllypuron kentällä. Osaammeko me arvostaa oman aikamme arkkitehtuuria, Arhinmäki kysyy. Olen vain monta kertaa huomannut, että kun kamreeritasolla ruvetaan päättämään euroista, luovat ja innovatiiviset ratkaisut unohtuvat. Muualla maassa jopa puretaan kunnallisia vuokrataloja, koska niille ei riitä kysyntää. Sillä oli rahoitettu putkiremontti ja julkisivun kohentaminen. – Puolustan sitä, että ihmisillä pitäisi kaikkialla Suomessa olla oikeus asua ja elää siinä kunnassa tai kaupungissa, jossa on syntynyt. Yksilöllisyys ja anonymiteetti vetävät Globaalina megatrendinä on kaupungistuminen, nimenomaan pääkaupungistuminen: enää ei niinkään muuteta maalta kaupunkiin, vaan pienemmistä keskuksista suurimpaan ja kauneimpaan. Taistelu kaupungistumista vastaan olisi Don Quijoten kamppailua tyylimyllyjä vastaan, keskustalaisten siltarumpupoliitikkojen kaipuuta menneeseen maailmaan. Tukkutorille, siis entisen olutpanimon, etikkatehtaan ja teurastamon maisemiin, suunnitellaan etnohenkistä kauppaja ravintolapihaa. Eikä Helsingin hintatasolla edes kaupungin asunnoissa ole erityisen halpaa. Arhinmäki puhuu mieluummin omakustanne-vuokraasunnoista kuin sosiaalisesta tai tuetusta asuntotuotannosta: asukkaat maksavat vuokrissaan joka euron pääomaja hoitokustannuksista. Luovalla luokalla, kolmi-nelikymppisillä boheemeilla porvareilla. Saman pitäisi päteä Helsinkiinkin: monet tuttuni, nuoret lapsiperheet ja muut ovat joutuneet muuttamaan ympäryskuntiin, koska Helsingin vuokrat ovat niin älyttömät. Oli kyse sitten Maunulasta tai vanhasta Herttoniemestä, täytyy tasapainoilla asukkaille rakkaiden metsien ja kallioiden kanssa. Ekotehokkuus on suunnittelun kantava teema
Piraattipuolueen Petrus Pennanen teki marraskuussa 2017 valtuustoaloitteen pienikokoisten, sarjatuotantona valmistettavien kelluvien ydinvoimaloiden sopivuuden selvittämisestä. Östersundom-toimikunnassa istunut Sauri myöntää, ettei ole kovin toiveikas. Iso juttu Itä-Helsingin kannalta tulee olemaan 2018–19 valmistuva Metropolia Ammattikorkeakoulun uusi Myllypuron-kampus. Jotta mikään osa kaupungista ei putoaisi jatkossakaan kehityksen kelkasta, julkinen liikenne on avainsana. Metroja paikallisjunat ovat kaupungin laskimoja valtimosuonia. Asunnottomien tai mielenterveyskuntoutujien tukiasuntoja ei haluta naapuriin. Sosiaalisen sekoittumisen politiikkaa Sauri ja Arhinmäki ovat yhtä mieltä Helsingin suuresta onnistumisesta: sosiaalisen sekoittumisen politiikasta. Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkiin vuonna 2009. Pitäisi miettiä, mitkä liikenneja energiaratkaisut ovat toimivia paitsi nyt, myös vuosikymmenten päästä. Vähän kaikkialta löytyy rinta rinnan kaupungin vuokrataloja, kovan rahan asuntoja, Saton ja VVO:n kohteita, Hitasja Ara-asumista sekä erilaisia asumisoikeusja osaomistusjärjestelyjä. Natura-alue ja metrotunnelien kannalta hankala, savinen maaperä ovat koko ajan nakertaneet Helsingin kasvupotentiaalia sillä suunnalla. – Meillä on toki pistemäistä segregaatiota, yksittäisiä taloja ja ihmisiä, jotka voivat olla jo kolmannessa sukupolvessa syrjäytettyjä yhteiskunnasta. Dystooppista Itä-Helsinki-kuvaa levittävät myös iltapäivälehdet. ” Nykyisen kaltaista ItäHelsinkiä ei voisi olla ilman metroa. Koillisväylä saattaa tulevaisuudessa olla sula ympärivuotisesti. Nykyisessä työssään Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän työelämäprofessorina Sauri ei näe muuta vaihtoehtoa kuin luottaa kommunikaatioon ja parhaan argumentin voimaan. Liikenteen laskimoja valtimosuonet Arhinmäen mukaan Helsingin vahvuus on, ettei ole päässyt syntymään huono-osaisten lähiöitä ja toisaalta muurien taakse piilotettuja rikkaiden luksusalueita. Seuraavaksi on tärkeää saada muitakin suonia. Arhinmäki toppuuttelee innokkaimpia, sci. – Nykyisen kaltaista Itä-Helsinkiä ei voisi olla ilman metroa, se on aivan elinehto. Tästä pitää jatkossakin pitää kynsin hampain kiinni. Stadilaiset rakastavat ”sporaa” yli kaiken, pikaratikat voisivat viimein poistaa myös poikittaisliikenteen tukokset, Arhinmäki arvioi. Mutta Helsinki–Tallinna-tunneli olisi maailman pisin raidetunneli ja 15 miljardin euron investointi. Ruotsissa suunnitellaan nopeita junayhteyksiä Tukholmasta ja Göteborgista Tanskan kautta Saksaan. Sauri ja Arhinmäki toivovat, että tunneli ja sen myötä Talsinki-kaksoiskaupunki voisivat tulevaisuudessa olla mahdollisia. – Kaupungin hommissa ollessani kerrottiin vitsiä, jossa Helsinkiin tulee joku ulkomainen valtuuskunta. Se tuo Myllypuron ja Kontulan kulmille 6 000 opiskelijaa ja 500 opettajaa tai muuta henkilökuntaa. Eikä Lehtitai Kuusisaaressa kovin monta pienituloista asu. Ne voisivat tulevaisuudessa tuottaa kaukolämpöä Helsinkiin. Pahamaineiset Kontulat, Jakomäet ja Vuosaaretkin ovat maailman mittakaavassa turvallisia, viihtyisiä ja sosiaalisesti monimuotoisia. Nyt sinne on tulossa komea uusi korkeakoulu, joka on metron kautta yhteydessä Helsingin yliopistoon ja Aaltoyliopistoon ja lisäksi Raide-Jokerin kautta Viikkiin, Sauri innostuu. – Apulaiskaupunginjohtajana hoidin myös Tallinnaasiaa. Me olemme yhden ylimääräisen meren ja lauttamatkojen päässä Euroopasta. – Itä-Helsingistä saa usein olla vähän huolissaan. Eikä meille jäisi käteen vanhentunutta teknologiaa ja jäteongelmia. Virossa havitellaan Rail Balticaa, Tallinnan, Latvian Riian ja Liettuan Kaunasin kautta Varsovaan. Kun asiat viestii kunnolla, välttyy monelta väärinkäsitykseltä. Metroja paikallisjunat ovat kaupungin laskimoja valtimosuonia.”. 1970-luvun alussa Vuosaaren Uutelasta oli varattu paikka neuvostovalmisteiselle ydinvoimalalle. Palavia ghettoja esiintyy lähinnä perussuomalaisten poliitikkojen puheissa tai rapja hip hop -muusikkojen sanoituksissa. Toinen pitkän tähtäimen suunnitelma, joka ei millään ehtine valmiiksi ainakaan vuoteen 2030 mennessä, on Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli. He pyytävät saada nähdä jonkin ongelmalähiön, jossa on maahanmuuttajia, poltettuja autoja ja nuorisojengejä. Kaksoiskaupunki Talsinki. -henkisiä visionäärejä: – 1960-luvun lopussa oli esillä Smith-Polvisen liikennesuunnitelma, joka olisi tehnyt Helsingistä amerikkalaistyylisen autokaupungin moottoriteineen. – Kaupunkipolitiikka on usein paljon pitkäjänteisempää kuin hektinen, vaalikausi kerrallaan etenevä valtakunnan politiikka. Metron laajenemista Mellunmäestä Vantaan kaakkoiskulman ja Helsingin Östersundomin kautta Sipooseen lienee turha odottaa ainakaan vuonna 2030. Jo ilmastonmuutoksen takiakin tavaraliikennettä pitäisi saada pyöriltä raiteille. Tunnelihankkeen puolustajat vetoavat Kiinan talousnäkymiin. Mutta mitä tiheämmin asutaan, sitä enemmän kaikki joutuvat antamaan toisilleen tilaa ja ymmärtämään se urbaani heterogeenisyys. Olisihan se komea päästä yöjunalla Berliiniin. Yksin matkustajaliikenteellä sitä tuskin saa kannattavaksi, Sauri pohtii. Mutta mikä on todellisuus. HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO/3D RENDER Keski-Pasilan tulevaa kaupunkirakennetta on hahmoteltu sijoittamalla uusia rakennuksia paikoilleen. Autokaupungista neuvostoydinvoimaan Kasvupaineistaan huolimatta huolimatta Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. 15 6.4.2018 Kunnon viestintä ehkäisee nimbyilyä Niin vasemmalla kuin vihreissäkin kaupunkilaisten oma aktivismi nähdään voittopuolisen hyvänä asiana. Aasiasta tulevat ro-ro-alukset voisivat purkaa konttinsa jo Norjan Vesisaaressa ja Kirkkoniemessä. Eivätkä millään ota uskoakseen, ettei sellaista Helsingistä löydy, Sauri naurahtaa. Sama torjunta voi päteä myös pikaratikkaan ja vuokrataloihin sen varressa. Konttien matka jatkuisi edelleen maamme halki ja Suomenlahden ali Eurooppaan. Sillä on kuitenkin kahdet kasvot: yhtä hyvin kyse voi olla nimbyilystä. – Joskus voi syntyä sellaisia salaliittoteorioita, että virkamiehet keksivät omia neronleimauksiaan kaupunkilaisten pään menoksi. Hankkeen taloudellinen suuruusluokka vain mietityttää. Jos jompikumpi tai molemmat olisivat toteutuneet, kaupunki olisi aika eri näköinen nyt. Länsimetron viimein valmistuttua monet ovat suunnanneet katseensa itään
Kontrolloimaton massaturismi on karkottanut Barcelonan keskustan asukkaat kodeistaan, ja palvelut keskittyvät nykyään täyttämään lähes yksinomaan turistien tarpeita. Pelkästään viime vuonna siellä rekisteröitiin 82 miljoonaa ulkomaista kävijää. Ei olekaan ihme, että Airbnb-asuntojen määrä kasvaa Madridissa päätähuimaavaa vauhtia. ALL OVER PRESS/EYE UBIQUITOUS. Keskustan alueen asuntojen vuokrat ovat vuodesta 2014 nousseet 40 prosenttia ja pelkästään vuoden 2017 aikana 15 proMassaturismin lieveilmiöt puhuttavat Espanjassa E spanja on maailman toiseksi suosituin matkakohde. Seuraukset ovat saavuttaneet valtavat mittasuhteet lyhyen ajan sisällä. Viitteitä samansuuntaisesta kehityksestä on Madridissakin jo olemassa. Toiminta on Madridissa 96-prosenttisesti suurten yritysten käsissä ja keskittyy piinkovaan taloudellisen edun tavoitteluun. Ilmiö on osaltaan vaikuttanut myös alueiden välisen eriarvoistumisen kasvuun. Barcelonassa keskusta on jo massaturismin valtaama. Poliitikoilta vaaditaan sääntelyä Monessa kaupungissa on jo huomattu, että sääntelemättömällä massaturismilla voi olla paikallisten asukkaiden kannalta tuhoisat seuraukset. TEKSTI SUVI OLLILA Perinteiset palvelut katoavat kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 2017 turisteja vieraili kaupungissa ennätysmäärä, yli 12 miljoonaa ihmistä. Airbnb vallannut Madridin keskustan Airbnb-palvelu on toiminut Madridissa kymmenisen vuotta. Madridissa ilmiötä kutsutaan nimellä barcelonización eli “barcelonisaatio”. Tällöin keskustassa asuvat 150 000 ihmistä taistelisivat elintilastaan noin 74 000 turistimajoituspaikan kanssa. Moni asiantuntija on yhtä mieltä siitä, että Airbnb on yksi merkittävimmistä syistä vuokrien äkilliseen ja jyrkkään nousuun. Turismi onkin Espanjan tärkein elinkeino: vuonna 2015 se tuotti yli 110 miljardia euroa eli 11 prosenttia maan vuosittaisesta bruttokansantuotteesta. Vuokrien nousu on pakottanut paikalliset asukkaat muuttamaan muualle. Perinteiset palveluntarjoajat ovatkin saaneet väistyä ketjuliikkeiden ja matkamuistokojujen tieltä. Viime vuonna Madridissa vieraili ennätysmäärä eli yli 12 miljoonaa turistia. Tarkkaa arviota onkin mahdoton sanoa, sillä turistikäytössä olevia asuntoja ei tarvitse rekisteröidä tai Madrid Karkottaako Airbnb loputkin paikalliset asukkaat kodeistaan, kysytään Madridissa. Termi viittaa Barcelonassa jo vuosia jatkuneeseen kehityskulkuun, jossa turistit ovat käytännössä vallanneet kaupungin keskustan. 16 6.4.2018 senttia. Paikallisilla asukkailla ei ole enää varaa asua kodeissaan tai he eivät muuten enää viihdy turistien kansoittamilla alueilla, joista perinteiset palvelut katoavat kiihtyvällä vauhdilla ja julkiset tilat on korvattu kalliilla liiketiloilla. Valtavat turismimassat ovat kuitenkin alkaneet herättää arvostelua etenkin Espanjan suurissa kaupungeissa, joissa Airbnb ja muut lyhytaikaisiin oleskeluihin tarkoitetut asuntovuokrauspalvelut ovat vallanneet merkittävän osan keskusta-alueiden asuntokannasta. Finanssipääomaa sijoittavat yritykset ovat muuttaneet kokonaisia asuinkortteleita turistikäyttöön. Kaupungin edullinen hintataso sekä vilkas ravintolaja kulttuuritarjonta houkuttelevat kaupunkilomalaisia. Lisäksi melu, katujen ja liikennevälineiden tungos sekä yleinen hintatason nousu ajavat vanhoja asukkaita pois keskustasta. Kaupungin historiallisesta keskustasta on tullut edullisesti matkustavien turistien teemapuisto. Vuokrat ovat nyt Madridissa korkeammat kuin milloinkaan aikaisemmin kaupungin historiassa. Turismi nostanut vuokrat pilviin Madridin asukkaiden kannalta massaturismin seuraukset ovat olleet katastrofaalisia. Katalonian epävarman poliittisen tilanteen on arvioitu tuoneen osan Barcelonan turisteista Madridiin. Keskustan asukkaiden pako edullisemmille alueille on aiheuttanut koko kaupunkia koettelevan ketjureaktion: vuokrat ovat nousseet koko Madridin alueella, kun asuntojen kysyntä keskustan ulkopuolella on kääntynyt nousuun. Keskustan alueella toimivan asukasyhdistyksen arvio on vieläkin hurjempi: sen mukaan Madridin keskustassa on yksi turistimajoituspaikka kahta asukasta kohden. Tilanne onkin yrityksille ihanteellinen, sillä Airbnbbisnestä ei Madridissa säädellä lainkaan eikä vuokratuloista tarvitse maksaa veroja senttiäkään. Alkuaikojen sympaattinen, yksityisten käyttäjien kotimajoituksen mahdollistava palvelu on nykyään luonteeltaan hyvin erilainen. Vuodesta 2005 keskustan alueen väestö on vähentynyt 19 000 asukkaalla, kun taas muual la kaupungissa väestömäärä on kasvanut. Arviot turisteille suunnattujen asuntojen määristä vaihtelevat. El País -sanomalehti arvioi keskustan asunnoista 10 prosenttia olevan Airbnb-käytössä. Turismin haittavaikutuksia ilmoittaa mihinkään
voi ja pitäisikin lieventää poliittisin keinoin. Esimerkiksi Barcelonassa pormestari Ada Colau on määrännyt Airbnb:lle 600 000 euron sakon ja vaatii portaalia valvomaan, että asuntojen vuokraajilla on toimintaan tarvittava turistilisenssi. Suurimman hinnan turismista maksavat joka tapauksessa kotinsa ja asuinalueensa menettävät paikalliset.. Muutamassa vuodessa siitä on tullut trendikäs ja etenkin ”autenttisia” elämyksiä etsivien turistien suosima kaupunginosa. Vanhat asukkaat on häädetty kodeistaan tai monien vuokrat ovat lyhyen ajan sisällä kaksinkertaistuneet. Ruiz hymyilee alakuloisesti, kun häneltä kysyy alueen tulevaisuudesta. Turismifobia voidaankin ymmärtää paikallisten asukkaiden sosiaaliseksi protestiksi, joka kapinoi suurten yritysten luotsaamaa low cost -turismia vastaan. Toistaiseksi ilmiöön ei ole puututtu, ja kaupunginhallitusta onkin arvosteltu hitaudesta. Paikallisten asukkaiden käyttämät perinteiset palvelut katoavat kiihtyvällä vauhdilla turistien suosimista kaupunginosista kuten Madridin Lavapiésistä. Ruiz huokaa syvään. Voikin hyvällä syyllä kysyä, mitkä tahot turismin tuomista tuloista oikeastaan hyötyvät. – Alueen yhteisöllisyys on murentumassa. Lavapiésissä toimivan asukasyhdistyksen, La Corralan, puheenjohtaja Javier Ruiz arvostelee voimakkaasti erityisesti alueen asuntojen muuttamista turismikäyttöön. Madridin kaupungin vasemmistolainen pormestari Manuela Carmena valittiin vuonna 2015 yli 20 vuotta jatkuneen oikeistohallinnon jälkeen, kun taas Madridin itsehallintoalue on edelleen oikeistolaisen Kansanpuolueen (Partido Popular) käsissä. Koko ikänsä Lavapiésissä asunut, nykyisin jo eläkkeellä oleva mies on itsekin ajatellut muuttavansa muualle. Tuloja havittelevat kaupungit joutuvat turisteja houkutellakseen pitämään hintatasonsa mahdollisimman matalana, mikä luonnollisesti vaikuttaa negatiivisesti alueen palkkakehitykseen. 17 6.4.2018 Airbnb on Madridissa 96-prosenttisesti suurten yritysten käsissä. Poliittisen saamattomuuden taustalla vaikuttaa osin poliittinen kädenvääntö. Asukasyhdistyksessä apea tunnelma Aivan Madridin keskustan tuntumassa sijaitseva Lavapiés oli aiemmin köyhää, maahanmuuttajavaltaista ja levotonta aluetta. Termi ei niinkään viittaa siihen, että asukkaat tuntisivat vihaa turisteja kohtaan, vaan pikemminkin he tuntevat itsensä voimattomiksi massaturismin aiheuttamien negatiivisten lieveilmiöiden edessä. Airbnb tuhoaa tämän asuinalueen. Tilanne on meidän asukkaiden kannalta katastrofaalinen. Mitä minä sitten täällä enää teen. Turismia koskeviin päätöksiin tarvittaisiin valtuutus itsehallintoalueen johdolta, joka taas perinteisesti on halunnut rajoittamisen sijaan toimia pääkaupunkiin suuntautuvan turismin lisäämiseksi. Turismifobia-termillä on myös pyritty tuomaan esiin se, miten turismin ympärille syntyvät, espanjalaisten poliitikkojen ylistämät työpaikat ovat usein kausiluontoisia, määräaikaisia ja huonosti palkattuja. Madridissakin kaupungin asukkaat ja epäreiluun kilpailuasetelmaan kyllästyneet hotelliyrittäjät ovat toistuvasti vaatineet toimia turismin ja erityisesti Airbnb:n säätelemiseksi. Lavapiés on surullinen esimerkki siitä, millaisia seurauksia turismin äkillisellä kasvulla on asukkaiden arjelle. Kaikki se, ALL OVER PRESS mitä täällä rakastin, on katoamassa tai kadonnut. Joitakin Airbnb-vuokrausta koskevia sääntelyehdotuksia on jo esitetty, mutta yksikään niistä ei vielä ole astunut voimaan. – Suuryritykset ovat ostaneet kokonaisia kortteleita muuttaakseen ne Airbnb-asunnoiksi. Lisää sakkoja on luvassa, jos Airbnb edelleenkin katsoo läpi sormien asuntojen vuokraamista palvelussaan ilman tarvittavaa lisenssiä. Tavallisen väestön näkökulmasta massaturismi näyttäisi hyödyttävän ensisijaisesti prekarisaatiokehitystä – sekä luonnollisesti vuokramarkkinat valtaamaan pääseviä suuryrityksiä. Turismifobia kasvussa Sekä Barcelonassa että Madridissa on alettu puhua suoranaisesta turismifobiasta
18 6.4.2018
Tutkimus kuitenkin vahvistaa sen, että käsitys Antarktiksen jäätiköistä suhteellisen vakaina on ollut väärä. Yhdysvaltain tiedeakatemian julkaisussa (PNAS) helmikuussa katsottiin, että arvioita on nostettava. Nyt pinta nousee 3 millimetriä vuodessa, mutta PNAS:n artikkelin mukaan se voi yli kolminkertaistua 10 millimetriin vuoteen 2100 mennessä. Se on reilut kaksi kertaa Tampereen pinta-ala eli Antarktiksen mittasuhteissa ei vielä kovin paljon. Nature Geoscience -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vuosien 2010 ja 2016 välillä on näin paljastunut 1?463 neliökilometriä jäätä alhaaltapäin. Tähän saakka suurin huoli on kohdistunut pohjoisiin napa-alueisiin, joissa jäiden sulaminen on ollut selvästi nähtävissä. 19 6.4.2018 Antarktis sulaa alhaalta 1 LÄMPENEVÄ MERIVESI kovertaa Etelämantereen rannikon merijäätä alhaaltapäin nopeammin kuin on luultu. Tutkimuksen mukaan sulaminen alhaaltapäin kaksinkertaistuu 20 vuodessa, ja Antarktis ohittaa pian Grönlannin suurimpana merenpinnan nousun aiheuttajana. 3 TUTKIMUS TARKOITTAA sitä, että arvioita merenpinnan noususta lähivuosikymmeninä jouduttaneen korottamaan. Tämän vuoksi rajakohta, jossa jään alareuna kohtaa merenpohjan, siirtyy kohti mannerta. 2 ALHAALTAPÄIN TAPAHTUVA sulaminen ei ole ilmiönä yllätys, mutta sitä on ollut vaikea havainnoida, koska tavallisissa satelliittikuvissa näkyy vain jään pinta. . Mutta myös itärannikolla, jossa vielä vähän aikaa sitten arveltiin jääpeitteen jopa laajenevan, se on joko pysynyt ennallaan tai paikoitellen ohentunut. Vuodesta 1993 pinta on noussut 7 senttiä, josta arviolta puolet johtuu jäiden sulamisesta. Eniten on sulamista tapahtunut Antarktiksen länsirannikolla. AJANKUVA KUVA ALL OVER PRESS/CHILEAN NAVY TEKSTI ARTO HUOVINEN. Uudessa tutkimuksessa on yhdistetty Euroopan avaruusviraston Cryosat-satelliitin havaintoja muihin tietoihin ja luotu menetelmä, jolla altapäin tapahtuvaa sulamista voidaan ryhtyä säännöllisesti mittaamaan
Ei maailman kummallisuus Neuvostoliiton romahtamiseen loppunut. Suomalaisissakin taidemuseoissa on nähty tästä heijastumia aina silloin tällöin. Otso Kantokorpi Kirjoittaja on lähinnä kuvataiteen alueella työskentelevä kulttuurialan prekaari, jonka eduskunta määritteli vastoin hänen tahtoaan yrittäjäksi 1.1.2016 alkaen.. Tätä samaa on tehty Kiasmassa – tai itse asiassa vuonna 1991 perustetussa Nykytaiteen museossa jo ennen oman rakennuksen saamista. Yksi selitys on varmaankin se, että neuvostoaikoinakin esimerkiksi Virossa kyettiin elämään reaaliajassa länsimaisen taiteen kulloistenkin trendien kanssa yllättävänkin hyvin. Nuoremmat taiteilijat eivät tietenkään ole kokeneet Neuvostoliittoa, mutta sen jättämät jäljet elävät heidän elämässään monin tavoin ja erilaisina juonteina. Tätä esimerkiksi mietin, kun katselin nuoren Karel Koplimetsin taideprojektia Kiasmassa. Nyt lautta dokumentaatioineen on esillä Kiasmassa. Itse olen joskus kirjoittanut taidemaailmaan liittyen ”postsovjeettisesta romanssista”, millä olen tarkoittanut sitä 1990-luvun yhtäkkistä suosiota ja muodikkuutta, jonka varsinkin postmodernilla ironialla höystetty entistä Neuvostoliittoa kommentoiva nykytaide tuolloin koki. Helman pituuden sijaan muotia saattaa olla mikä tahansa maantieteellinen alue. Vaikka Neuvostoliiton arki olikin täynnä absurdiutta, on hyvä muistaa, että ihan sama koskee myös nykykapitalistista maailmaa kummallisuuksineen. Näinhän Neuvostoliittoon ja sen perintöön pitää kaikkien . Näin kommentoin tuolloin Voinovia: ”Hänen postsovjeettista traumaa purkavien esinekoosteidensa pysyvä näyttely alkaa muistuttaa pikemminkin erityisen kallista matkamuistomyymälää tai paikkaa, jossa turistit voivat yhdessä puhdistaa omaatuntoaan jaetusta välinpitämättömyydestä maailman pahaa kohtaan. Tästä ei Viron silloinen presidentti Toomas Hendrik Ilves pitänyt lainkaan. Valokuvien ottaminen rituaalista on kuitenkin kielletty.” Nonkonformismi on siis hiljalleen ja hieman paradoksaalisesti muuttunut konformismiksi. Nyt on ikään kuin toisen kierroksen vuoro: ”Meno-paluu – nykytaidetta Itämeren alueelta” (24.3.2019 saakka) esittelee vielä enemmän taiteilijoita samoilta alueilta. Sittemmin tämä koko ilmiö on muuttunut väliin kuin matkamuistoteollisuudeksi. Laajeneva kehä ei käsitteenä jäänyt käyttöön, ja myöhemmin on puhuttu ’lähialueista’. ksujen, sivistyneiden ja edistyksellisten ihmisten suhtautua. Ympäri maailmaa järjestettiin näyttelyitä, joissa korostettiin erilaisten toisinajattelijoiden ja nonkonformistien underground-taiteen tuloa esiin. Itse hän näkee teoksensa symboliseksi tarinaksi erään virolaisen työläisen paluusta kotiin. Ne ovat kuin ilmentymiä siitä uusformalismista, jota nykytaide tuottaa yrittäessään samalla kieltää modernismille ominaisen formalismin. Kirjoitin kahdeksan vuotta sitten matkaraporttia pietarilaisesta nykytaiteesta ja sen löytämisen vaikeudesta. O len harrastanut virolaista taidetta koko 2000-luvun varsin aktiivisesti ja yrittänyt siinä sivussa pitää edes vähän silmällä muutakin Baltiaa. Koplimets on kiinnostunut Suomen ja Viron välisistä rahavirroista ja vaihtosuhteista. Eräs takavuosien varsin muodikas nykytaiteen alue oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen Itä-Euroopan postsovjeettinen maailma. Tämän jälkikäteen tarkastellen varsin onnistuneen hankintapolitiikan hedelmiä saatiin nauttia jo vuoden 2004 hienossa näyttelyssä ”Historiaa nopeammin – näkökulmia nykytaiteen tulevaisuuteen Baltian maissa, Suomessa ja Venäjällä”. Kävin jo ties kuinka monetta kertaa undergroundklassikko Vladimir Voinovin näyttelytilassa legendaarisessa vuonna 1989 valtaamalla avatussa taidekeskus Puškinskaja 10:ssä, jonne kaikki ”toisinajattelun” kannattajat osaavat varmaan edelleenkin hakeutua. Vaikka Neuvostoliiton arki olikin täynnä absurdiutta, on hyvä muistaa, että ihan sama koskee myös nykykapitalistista maailmaa kummallisuuksineen. saakka). Nyt kun olen nähnyt tämän tuoreemmankin kattauksen, huomaan ihmetteleväni sitä, miten hyvin Baltian taide on onnistunut välttämään sen kaikkein kliseisimmän tavan ratsastaa postsovjeettisen romanssin aallonharjalla – niin traumaattinen kuin kaikkien maiden historia tässä suhteessa on ollutkin. On puhuttu myös traumoista ja stresseistä, ja esimerkiksi presidentti Tarja Halonen aiheutti kymmenen vuotta sitten pienen selkkauksen Suomen ja Viron välisissä suhteissa puhumalla virolaisten ulkopoliittista käyttäytymistä selittävällä ”virolaisten postsovjeettisella traumalla”. Tämä on varmistunut minulle, kun olen saanut viime vuosina nähdä Kumussa esimerkiksi jo 1970-luvulla vaikuttaneiden nykymestarien retrospektiivisiä näyttelyitä – tälläkin hetkellä siellä on esillä Leonhard Lapinin hieno ja kattava näyttely (13.5. He osasivat kuitenkin keinot löytää ainakin tarpeellisen määrän vapautta – ja myös rakentaa piilomerkityksiä. 20 6.4.2018 ROMANSSIN JÄLKEEN T aidemaailma toimii melko usein kuin muotimaailma. Ydin oli Suomen taide, ja ensimmäisellä kehällä olivat Pohjoismaat, Baltia ja Lounais-Venäjä. Leimallisesti postsovjeettinen taide on kuitenkin usein varsin tylsää ja teokset toinen toistaan muistuttavia. Alkuun hankintapolitiikassa otettiin käyttöön ilmaisu ’laajeneva kehä’. Väliin muodissa on Aasia, väliin Afrikka. Voisi siis ajatella, että trauma ei ainakaan syntynyt siitä, että taiteilijat olisivat neuvostoaikanakaan jääneet jotain erityistä vaille, vaikka tietty vapaus puuttuikin. Hän rakensi Suomesta keräämistään kaljaja lonkerotölkeistä lautan ja matkusti sillä Porkkalasta Tallinnaan. Yksi tällainen juonne on se syvä absurdin taju, jota esimerkiksi pidän virolaiselle taiteelle ominaisena. Ja miettikää nyt ihan vakavasti: suomalaiset panimot suoltavat uumenistaan olutta, lonkeroa ja siideriä, joita suomalaiset käyvät hakemassa pienemmissä erissä takaisin, jotta virolainen taiteilija voisi käyttää niitä taiteen materiaalina ja symbolisena matkavälineenään