Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. pörSSiSähkökanSalainen 56 Veikka Lahtisen essee. Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Painopaikka PunaMusta 2024. 3 Vaihtoehtoja on 07 Hallitus pahentaa työmarkkinaongelmia. yleiStuki MulliStaiSi turVan 36 Sote-uudistuksen jälkeen tulee sotu-uudistus. Mutta Se ei riitä 54 Taija Roihan kolumni. taudit palaaVat britanniaan 42 Köyhyys lisää sairastamista konservatiivien hallitsemassa Britanniassa. VeroparatiiSit houkuttaVat 12 Finnwatch suosittaa arvonnousuveroa. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Stubbin aika 08 Millainen presidentti on Alexander Stubb. arViot 60 riStikko 65 ViiMeinen Sana 67 sisältö 3/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Seuraava lehti ilmestyy 24.4. MiljardibiSneS pätkii 13 Suomen telakoilla odotellaan tilauksia, mutta asiantuntijat luottavat jatkoon. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. MaiStuiSiko nyhtöMopSi. kahdet zooMerit 45 Sukupuoli jakaa Z-sukupolven. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. 10 Kampanja tuo eläinten näkökulman näkyväksi. eetu Virén 50 Tietokirjailija ohjaa uudessa teoksessaan ulos esseekirjallisuuden itsekeskeisyydestä. yökiitäjän tuleVaiSuuS 28 Tumppi ja Vesku auttavat ihmisiä, joita monet eivät halua katsoa silmiin. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. VaSeMMiSton kuMppanit 23 Perun ja Brasilian demokratiakamppailuista voidaan ammentaa oppia Suomeen. pintaa SyVeMMältä 40 Kosovon tukijat käänsivät takkinsa. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. paSi pyöriä 33 Tutkija arvostelee hallituksen työmarkkinapolitiikkaa tutkimustiedon sivuuttamisesta. Mitä jäi käteen. 20 Kampanjointi voimaannutti vasemmistoa
On myös hyvä todeta, että yhden europarlamentaarikon paikan saaminen ei ole voitto. Kyllä, ihmiset äänestivät taktisesti, mutta se oli mahdollista, koska juuri mielikuvissa vasemmiston ja demarien ero ei ollut selvä. Kansanedustajan paikan menettäminen oli monien mielestä mahdotonta, mutta niin vain se meni. Tulos tulee kertomaan paljon siitä, miten vasemmiston viesti uppoaa eri puolilla. Työ on aloitettava nyt. Tappion hetkellä on suuri houkutus löytää syy jostain muualta kuin itsestään. ”Viesti ei tällä kertaa uponnut”, kuuluu usein toistettu kommentti. Silloin demarit näyttäytyivät yhtä houkuttelevalta vaihtoehdolta. Puolueiden väliset erot on pystyttävä sanomaan kymmenessä sekunnissa – muussa tapauksessa moni ei niitä hahmota. Politiikassa tämä tarkoittaa sitä, että vaalitappion perimmäiset syyt voidaan sivuuttaa ja jättää tarkemmin analysoimatta. Vasemmiston ongelmaksi voi muodostua erottautuminen kilpailijoista. Eurovaalien asetelman pitäisi suosia vasemmistoa. Eurovaaleissa tappioon ei ole varaa. Perussuomalaisten äänestäjiä eurovaalit kun eivät niin paljon kiinnosta. Listalle on tässä vaiheessa tulossa vain muutamia kansanedustajia, mikä on liian vähän. Jos puolue menettää europarlamentaarikon paikan, osoittaisi se puolueen olevan eksistentiaalisessa kriisissä. 4 EurovaalEissa on tosi kysEEssä pääkirjoitus Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen monelle tuli houkutus selittää vasemmistoliiton tappiota pelkästään taktisella äänestämisellä. Vasemmisto lähtee eurovaaleihin tilanteessa, jossa nykyinen meppi Silvia Modig ei hae jatkokautta. KU:ssa on ehkä kyllästymiseen asti puhuttu viime kevään eduskuntavaaleista. Vaikka presidentinvaalin tulos olikin kohtuullinen, osoitti sekin samaa kuin aiemmat vaalitulokset – kannatus keskittyy liikaa muutamiin suuriin kaupunkeihin. Kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen ei vasemmistoliitolla juuri ole vaali-iltoina ollut syytä juhliin. Kun vuonna 2019 valittiin 13 meppiä, lähtee Suomesta nyt europarlamenttiin viisitoista edustajaa. Vaaliohjelmissa ja linjauksissa ero sosiaalidemokraatteihin ja vihreisiin voi olla selvä, mutta mielikuvissa tilanne on helposti toinen. Ei romahtanut – ainakaan vielä.. Eurovaaleissa edessä on jälleen tilanne, jossa koko maa on yksi vaalipiiri. Viimeiseen ei voi itse vaikuttaa, mutta kaksi edellistä on itsestä kiinni. Vasemmistoliiton kansanedustajien keskuudesssa into eurovaaleja kohtaa on ollut harmittavan vähäistä. Vaikka kuinka tekisi mieli, ei karmivaa tulosta saa unohtaa. moni odotti perussuomalaisten kannatuksen romahtavan hallituksessa. Se on vähintä, mihin voi tyytyä. Jos vasemmiston lista ei eurovaaleissa ole tarpeeksi kova, voi lopputulos olla sama kuin viime keväänä Lapissa. Se vaatii kovaa listaa, kovaa työtä ja myös vähän onnea. Jussi Virkkunen v asemmisto käy kesäkuussa puolueen kannalta äärimmäisen tärkeisiin vaaleihin. Muutaman viime vuoden tulokset eivät lupaa hyvää. Tämä tarkoittaa, että kahden paikan saavuttamisen pitää olla vasemmistoliiton tavoitteena. Tähän ovat syyllistyneet kaikki puolueet. Puolueen kannattajat ovat nykyään EUmyönteisiä, ja äärioikeistolla on samaan aikaan vaikea mobilisoida omia äänestäjiään
Vankilan johtaja sai kuoleman jälkeen ylennyksen Putinilta.. 5 Venäjä murhaa Vastustajansa 01 ajassa Vladimir Putinin haastanut oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kuoli siperialaisessa vankilassa. Totalitaarisissa valtioissa oppositiohahmojen kuoleminen vankilassa ei ole vahinko
Sukupuolittunut politiikka on Suomessakin jo tätä päivää, sanoo poliittisen historian dosentti Jenni Kari mäki. Hän kertoo, että muutosta on tapahtunut siinäkin, mitä arvoja nuoret poliittisesti kannattavat. Sukupuolet kulkevat poliittisesti eri suuntiin, ja uudet jakolinjat ovat aiempaa syvempiä. 6 ajassa Nuoret miehet ympäri maailmaa ovat yhä oikeistolaisempia ja konservatiivisempia, kun taas nuoret naiset ovat koko ajan liberaalimpia ja vasemmistolaisempia. Juttu alkaa sivulta 45. Naiset liberaaleja, miehet koNservatiiveja A n tt i Y r jö n en
Sen sijaan voimme katsoa, mikä muissa Pohjoismaissa toimii, ja kehittää yhteiskuntaamme parhaiden käytäntöjen pohjalta, Andersson sanoo. – Suomella ei ole varaa ajaa työmarkkinoita kaaokseen hiekalle rakennetulla Hyvät Kokoomusopiskelijat: On eri asia joutua perustelemaan poliittisia mielipiteitä kuin joutua selittämään enemmistölle omaa oikeuttaan olla olemassa yhdenvertaisena ihmisenä. Ruotsin mallin mukaisesti henkilöstön edustusta yrityksien hallinnossa laajennettaisiin ja työntekijöille annettaisiin tulkintaetuoikeus työehtoihin liittyvissä ristiriitatilanteissa. Le h tik u va /e m m i k o r h o n en. Todellisuudessa irtisanomissuoja on Suomessa jo ennestään esimerkiksi Ruotsia ja Saksaa heikompi ja työttömyysturvan korvausaste on pohjoismaisessa vertailussa matala. Anderssonin mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ja elinkeinoelämän vaikuttajat levittävät harhaanjohtavaa kuvaa muiden Pohjoismaiden järjestelmistä. Li Andersson kuvattiin välikysymyskeskustelussa 20. politiikalla. Vasemmistoliiton laatimassa kymmenen kohdan ohjelmassa esitetään muun muassa neuvottelujärjestelmän uudistamista kokonaisuutena. – Hallitus poimii yksittäisiä heikennyksiä eri maista ja vie Suomea kauemmas muista Pohjoismaista, kohti itäeurooppalaista työmarkkinamallia. Instagram Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Nea Hakala 22.2. TOivO HAimi ajassa Vaihtoehtoja on Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä julkaisi helmikuussa kymmenen vaihtoehtoa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen työelämälinjalle. helmikuuta. Paikallista sopimista edistettäisiin siten, että työehtosopimuksiin kuuluvat paikallisen sopimisen mahdollisuudet laajennetaan myös järjestäytymättömiin yrityksiin sillä edellytyksellä, että sopijaosapuolena on luottamusmies. 7 Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Anderssonin mukaan oikeistohallituksen työmarkkinapolitiikka vain pahentaa todellisia ongelmia sen sijaan, että ratkaisisi niitä. Tällä tulee olemaan vaikutuksia jokaisen suomalaisen työntekijän asemaan ja työehtoihin, Andersson sanoo. Taustalla pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). Vasemmistoliitto tarjoaa hallitukselle ehdotuksia siitä, miten Suomen työmarkkinoita voidaan kehittää pohjoismaiselle tasolle ilman kurjistamista. Vasemmistoliitto katsoo, että hallitus rakentaa vaihtoehtoista todellisuutta, jossa Suomen ongelmia olisivat muka liian antelias työttömyysturva tai liian vahva irtisanomissuoja. Vaihtoehtoja kuitenkin on
Stubbin voitto toisella kierroksella ratkesi suurten kaupunkien ulkopuolella, missä Haaviston kannatus jäi selvästi Stubbia pienemmäksi. Stubbin presidenttiys tarkoittaa, että kokoomuksen presidenttiputki kestää ainakin 18 vuotta. 8 Alexander Stubb osallistui lehdistötilaisuuteen Helsingissä vaalin jälkeisenä maanantaina. Sen pohjalta lähdimme tällä kertaa kysymään raadiltamme, millaisen presidentin Suomi Stubbista saa. Stubb on määritellyt ulkopoliittisen linjansa arvopohjaiseksi realismiksi. Stubbin aika 3 faktaa presidentinvaalista KymmeneStä suurimmasta kaupungista Haavisto voitti seitsemän. Tohtoriksi väitelleitä presidenttejä on ennenkin ollut, mutta Stubb on ensimmäinen ulkomailla väitöskirjansa tehnyt. Kuva: Lehtikuva/ Antti Aimo-Koivisto AlexAnder Stubb on Suomen 13:s tasavallan presidentti. Haavisto puolestaan jyräsi isoissa kaupungeissa, ainoana suurena poikkeuksena oli Espoo. ääneStySAKtiiviSuuS oli eduskuntavaalien tapaan korkein Helsingissä. HelSingiSSä Haaviston ero Stubbiin oli myös suurin.. Siinä Stubb onnistui vastaehdokas Pekka Haavistoa paremmin. Presidentinvaalin toisella kierroksella vastakkain oli kaksi arvoiltaan melko liberaalia ehdokasta, tosin molemmat yrittivät häivyttää niitä hakiessaan tukea konservatiivisimmilta seuduilta
Suomi Saa Alexander Stubbista presidentin, jonka kansainvälispoliittista maailmankuvaa värittää usko läntisiin järjestöihin, erityisesti Euroopan unioniin ja Natoon. Tähän tarvitaan laaja parlamentaarisen yhteisymmärrys, mitä ei tällä hetkellä ole, enkä myöskään siksi itse pidä tämän keskustelun avaamista järkevänä. Stubb tuskin tulee olemaan samankaltainen unilukkari kuin Sauli Niinistö, joka toistuvasti esitti huoliaan esimerkiksi Suomen velkaantumisesta. Stubb on korostanut keskustelevuutta: toivon, että käymme enemmän aidosti monipuolista ulkoja turvallisuuspoliittista keskustelua, mitä on toistaiseksi käyty Nato-Suomessa hyvin vähän. Kaikki puolueet, myös vasemmisto, ovat valmiita yhteistyöhön. Vaalikampanjan aikana Stubb puhui paljon rauhanvälityksestä. Stubb on ollut kampanjassa vahvasti ydinaselainsäädännön uudistamisen kannalla, joka jakoi myös ehdokkaita. Hän tulee matkustamaan paljon ja antamaan haastatteluita maailman viestimille. Marko Junkkari Helsingin Sanomain toimittaja vaikka toimittajat yrittivät vaalikampanjan aikana hohtimilla repiä Aleksander Stubbilta näkemyksiä hallituksen kaavailuihin rajata poliittisia lakkoja ja muihin työelämäuudistuksiin, Stubb ei niitä juuri suostunut kommentoimaan. Presidentti Stubbin keskeinen tavoite on saada Suomi tekemään kokoaan suurempaa ulkopolitiikkaa.. Stubb on viime vuosina analysoinut maailmanpolitiikan isoa kuvaa, mikä on piristävä poikkeus kapeaan suomalaiseen geopoliittiseen katsantoon. Kesäkuussa on eurovaalien aika. Vaikka Stubbin kannat suhteessa Venäjään ovat tiukat, hänen suhtautumisensa ei-läntisen maailman toimijoihin, esimerkiksi Kiinaan, ei ole kovin haukkamainen. Tässä mielessä Stubb istuu suomalaisen pragmaattisen ulkopolitiikan perinteeseen. Stubb satsannee presidenttikautensa aikana muun muassa transatlanttisiin suhteisiin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. 9 Politiikan vetomittari Presidentinvaali on käyty, pian alkavat uudet vaaliväittelyt. Sama linja jatkunee myös presidenttinä. Hänen länsimyönteisyytensä kumpuaa enemmänkin arvopohjaisesta arviosta Suomen paikasta maailmassa kuin viileän reaalipoliittisesta analyysistä. Nähtäväksi jää, olivatko Stubbin presidenttikampanjan puheet rauhanvälityksestä vaalitaktiikkaa vai aikooko hän ajaa asiaa myös presidenttinä. Stubbilla on valmiina maailmalla laajat kontaktiverkostot, joita hän tulee presidenttinä täysimääräisesti hyödyntämään. Toisella kierroksella erot olivat ilmastonmuutokseen, eriarvoisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. ajassa Millaisen presidentin suoMi stubbista saa. Tässä suhteessa en odota suuria muutoksia aiempaan, hyvin toimineeseen yhteyteen Niinistön kanssa. Ulkoja turvallisuuspolitiikassa presidentti Stubb tuleekin olemaan hyvin aktiivinen. Voi hyvinkin olla, että presidentti Stubb nähdään vielä jossain roolissa sovittelemassa maailman sotia ja kriisejä. Stubb pystynee selvästi artikuloimaan Suomen linjauksia sekä kotimaiselle että kansainväliselle yleisölle. Matti pesu Johtava tutkija Ulkopoliittinen instituutti li andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja odotan, millainen suomalaisia yhdistävä tekijä hän on. Tyyliltään Stubb ei välttämättä edusta suomalaista valtiomiestyyppiä toisin kuin edeltäjänsä Niinistö. Myös Gazan tilanteeseen hänellä on nyt paine ottaa vahvemmin kantaa Suomen äänellä – etenkin, kun Israelin toimiin kriittisesti suhtautuvat äänet yleistyvät myös läntisten johtajien keskuudessa. Huomioiden historiallisen tiukan vaalituloksen, olisi Stubbin viisasta ottaa myös näitä laajaa tukea nauttivia teemoja vahvemmin agendalle. Stubb tulee todennäköisesti pysymään hyvinkin tarkasti presidentin valtaoikeuksien rajoissa – johtuen jo siitä yksinkertaisesta syystä, että ulkoja turvallisuuspolitiikka ovat ne alueet, jotka Stubb politiikassa parhaiten hallitsee
1 ajassa
– Koira on ovi empatiaan muitakin eläimiä kohtaan. – Kampanjalla haluan tuoda eläinten näkökulmaa esille suhteessa ruuantuotantoon. Suurin osa metsien hakkuusta maailmalla tapahtuu rehuviljelyn ja laidunmaiden lisäämiseksi. – Eläinkärsimyksen tuottaja ei ole yksittäinen ruokailija sen enempää kuin yksittäinen autoilija on ilmastokriisin tuottaja, hän muistuttaa. Tälläkin hetkellä jopa sata miljardia eläintä – hieman riippuen mitä lajeja mukaan lasketaan – kärsii osana tuotantosysteemiä, joka on syntynyt puhtaasti markkinatalouden ehdoilla, ja jossa eläinten hyvinvointia mitataan tuotetun lihan, maidon, ja munien määrän kautta, hän sanoo. YritYsMaailMasta hyväntekeväisyyden varainhankintaan siirtynyt Järvenpää aikoo jatkaa eläinsuojelutyötä. Sen esikuvana toimii Yhdysvalloissa julkaistu Elwood’s Dog Meat Farm, jonka sisällön ja tyylin Järvenpää on sivuston luvalla muuntanut suomalaiselle yleisölle sopivaksi. 1 1 ajassa Maistuisiko nyhtöMopsi, kysyy aktivisti Mikko Järvenpää on San Fransiscossa Yhdysvalloissa asuva suomalainen entinen teknologia-alan yrittäjä, joka myytyään yrityksensä alkoi toimia eläinten oikeuksien hyväksi. – Samalla tavalla kuin koira kärsisi tuotantoeläinsysteemin osana, kärsii myös sika, kana, ja maitolehmä kalafarmeista puhumattakaan. Järvenpää painottaa sitä, että on tärkeää hahmottaa nykyinen tilanne systeemisenä ongelmana. Nopeastikin kasvava ihmiskunta voidaan ravita myös ilman eläinkärsimystä. – Eläinmaatalous myös tuottaa yhtä paljon ilmastopäästöjä kuin koko kuljetusala, lentoliikenne mukaan luettuna. Tämän tajuaminen on monelle ollut uusi kokemus, mikä on varmasti vaikuttanut huomattavasti kampanjan onnistumiseen. Luomukoiranlihasivusto tavoitti nopeasti paljon lukijoita. Maatilalla Lappeenrannassa kasvanut Järvenpää eli lapsuutensa eläinten ympäröimänä ja tiesi, että esimerkiksi lampaat ovat älykkäitä ja tuntevia otuksia. Tammikuussa hän lanseerasi satiirisen Järvenpään Luomukoiratilan verkkosivun. Tuula KärKi. Ja tämä on tarpeetonta. – Työtä on valtavasti. Kulttuurimme tunnistaa koiran ystäväksi ja kumppaniksi, jolla on moraalista arvoa, samaan aikaan, kun käytämme aivan yhtä älykkäitä ja tuntevia eläimiä tuotantokoneiston osina, Järvenpää kertoo KU:lle. Jos näemme koiran kärsivän, se tuottaa meissä välittömästi moraalisen tunnereaktion, ja tämä johtuu koiran läheisestä roolista ihmiselämässä, Järvenpää arvioi suosiota. – Yhteys toki on, mutta ongelmaa tulee purkaa erityisesti systeemisellä tasolla sen sijaan että syyllistetään kuluttajaa tai vyörytetään eettinen vastuu kansalaiselle
Eivät ne ole. Tehokkain keino veromenetysten torjumiseen olisi monissa verrokkimaissa yleisen arvonnousuveron käyttöönotto. Viime kuukausina Suomessa on keskusteltu myös pushbackeista. Näin toimimalla erittäin varakas henkilö voi välttää kokonaan sijoitusomaisuuden myynnistä normaalisti perittävät verot, kertoo Finnwatchin veroasiasiantuntija Saara Hietanen. Järjestö on dokumentoinut myös toistuvia laittomia palautuksia eli pushbackejä esimerkiksi Puolassa, Kreikassa, Bulgariassa ja Unkarissa. Järjestön mukaan Suomen lainsäädännön puutteet kannustavat muuttamaan veroparatiisiin ennen omaisuuden realisointia. Finnwatch katsoo, että Suomen tulisi lisäksi pyrkiä edistämään myyntivoittoja muun pääomatuloverotuksen yhtenäistämistä kansainvälisen minimiveron käyttöönotolla. Finnwatchin heLmikuussa julkaistu seurantaraportti osoittaa, että paljon omaisuustuloja saaneet muuttavat Suomesta huomattavasti muita useammin Sveitsin, Singaporen ja Arabiemiraattien kaltaisiin veroparatiiseihin. Portugalin suosio muuttokohteena on sen sijaan romahtanut Suomen irtisanottua maiden välisen verosopimuksen. Suomessakin ollaan pystyttämässä raja-aitaa Venäjän vastaiselle rajalle. 1 2 ”Pushbackitovat ainalaittomia.” ajassa Eurooppa hyväksyy väkivallan Lääkärit iLman rajoja -järjestön tuoreesta raportista paljastuu järjestelmällistä ja tarkoituksellista julmuutta Eurooppaan tulevia ihmisiä kohtaan. – Pushbackeista puhutaan ikään kuin ne olisivat jonkinlainen mahdollinen vaihtoehto siirtolaisuuden estämiseksi. ToiVo Haimi Le h tik u va /F a b r ic e c o FF r in i. Aidat on usein päällystetty piikkilangalla, ja niitä on vahvistettu valvontakameroilla ja lennokeilla. – Suomen lainsäädännön puutteet kannustavat muuttamaan veroparatiisiin ennen omaisuuden realisointia. Arvonnousuveron avulla on mahdollista saattaa Suomessa asumisaikana kerrytetyt omaisuuden arvonnousut veronalaiseksi siinäkin tapauksessa, että verovelvollinen muuttaa ulkomaille ennen omaisuuden realisointia. EU:n rajoille on rakennettu yli 2 000 kilometriä rajamuuria ja -aitoja, joiden tarkoituksena on pitää ihmiset poissa unionin alueelta. ToiVo Haimi vEroparatiisit houkuttElEvat varakkaita Varakkaat maastamuuttajat suuntaavat edelleen veroparatiiseihin. Raportin mukaan EU ja sen jäsenvaltiot hyväksyvät väkivallan taktiikat, joita Euroopan johtajien yhä epäinhimillisempi poliittinen retoriikka rohkaisee entisestään. Pushbackit ovat aina laittomia, toteaa Lääkärit ilman rajoja -järjestön viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta
Turun telakalla on töitä vielä pariksi vuodeksi. Hiljaiseen Helsinkiin odotetaan kiihkeästi uutta nousua omistajan vaihduttua. 1 3 Miljardibisnes pätkii 02 taustat Asiantuntijat luottavat Suomen telakkateollisuuden jatkoon. Raumaa pitävät voimissaan Puolustusvoimien tarpeet.. Alan duunarit ovat mietteliäämpiä
1 4 ”Telakoillatulee ainatuotannon notkahduksia.”
Venäläinen omistus on ollut telakalle iso rasite siitä asti, kun Venäjä hyökkäsi Krimille 2015. Omistaja on kanadalainen telakkayhtiö Davie. – Telakkaa ei kai haluttu myydä tyhjänä, ja jätkät pidettiin töissä. Erilaisia laivoja liikkuu pilvin pimein merillä, ja niitä pitää rakentaa ja ylläpitää. Tosin on tyypillistä risteilijäbisnekselle, että se menee sykleissä. 1 5 Ei telakkateollisuus ole kuolemassa. Silti tällä kertaa lomautukset siirtyivät tämän vuoden puolelle, sillä venäläinen omistajataho kauppasi telakkaa. – Ne työt alkavat olla tehty. Helsingissä odotetaan mitä tahansa tilausta, Turussa odotetaan jatkoa tilauskirjaan, joka on täynnä vain kahden vuoden päähän – Kun on ollut 30 vuotta telakalla töissä, on nähnyt monta notkahdusta, Markku Kyröläinen sanoo. Laivoja tarvitaan aina, he muistuttavat. Myös huoltoverkosto on laaja. Uuden omistajan löytymistä kiitetään. Nyt allas on tyhjillään. Tilauskirja näyttää tyhjää vuoden 2026 jälkeen. – Ei siinä seiniä myyty vaan osaamista, Kyröläinen täydentää. – Sitä ennen venäläiset antoivat ruuan monen helsinkiläisen telakkatyöläisen pöytään, Kyröläinen sanoo. Seisotaan Helsingin telakan erikoisuuden, katetun allashallin, äärellä. Työntekijät alkavat vähitellen kantaa huolta. – Telakoilla tulee aina tuotannon notkahduksia ja nopeastikin kutsutaan henkilöstö muutosneuvotteluihin ja lomautetaan. Teksti Tuula KärKi Kuvat anTTi Yrjönen OdOTTavan aiKa On piTKä Suomen telakoilla odotellaan. Kyröläinen on Helsingin telakan työsuojeluvaltuutettu. Nyt odotellaan seuraavaa sykliä.. Turun telakallakaan pääluottamusmies Martti Ervasti ei ole täysin rauhallinen töiden jatkumisen suhteen. – Kovasti olemme odotelleet uusia tilauksia, mutta en tiedä, mikä pidättelee asiakkaita, kun kuitenkin Amerikoissa risteilyjä myydään hyvään hintaan, Ervasti pohtii. Nyt oli poikkeuksellisen pitkä väli, vaikka ei ollut tuotantoa, Sallinen sanoo. Miehet uskovat telakoihin. Kyröläinen ja pääluottamusmies Reijo Sallinen arvelevat, että Helsingissä tuskin enää olisi telakkaa, jollei olisi katettua allasta. Ja kun se on tyhjillään, on haalariporukka lomautettuna. Laiva lähti keväällä, ja sen jälkeen on tehty lähinnä huoltohommia. Saksalaisen Meyerin tullessa vuonna 2014 Turun telakan omistajaksi saatiin tilauksia kymmeneksi vuodeksi. – Laivoja tarvitaan aina, duunarit sanovat. – Nyt vain odotellaan, mihin se johtaa, Sallinen pohtii
Telakoilla on totuttu lomautuksiin. Tiedän, että niiden eteen tehdään kovasti töitä. Kyröläinen toteaa, että myös sopimuskulttuureissa on eroja. – Meitäkin on lähdetty karkuun, kun olemme tulleet onnettomuuspaikalle, Sallinen sanoo. Hän arvelee, että telakkalaisuus on verissä. Mutta näinköhän palaavat, kun hallitus pakottaa hakeutumaan muille aloille. On hienoa, kun saa tehdä jotain isoa, hän hymähtää. – Hiljaista osaamista lähtee koko ajan, Sallinen sanoo. Järjestäytymisaste on yhä lähemmäs 90 prosenttia. On kylmää rautaa ja kylmää säätä, hän kuvailee. Mutta jos tilauksen saaminen venyy pitkälle kevääseen, uuden laivan aloittaminen menee vuoden 2025 puolelle. – Lakkoilimme turvajalkineiden ja rukkasten takia. Hän ei kuitenkaan tuomitse tilannetta. Ervastin mukaan valvontaa on kuitenkin kehitetty. – Mutta kun laajalla tontilla liikkuu tuhansia ih”Laivojaeitehtäisi, jolleiolisialihankintafirmoja.”. Otetaan riskejä. On hienoa tehdä jotain isoa Kyröläinen tuli telakalle putkimieheksi, Sallinen levyseppähitsariksi. Mutta sitten on pieniä firmoja, joiden toiminta on sekavaa, sillat poltettu ja raha-asiat pielessä. Tyhjä telakka tulee kalliiksi Telakan pitäminen on kallista silloinkin, kun se on tyhjillään. Pitäisi vähintäänkin saada korjauslaivoja kesällä tai syksyllä, Sallinen sanoo. Kotimaiset työntekijät ovat vähemmistössä. – Istuvan hallituksen toimet ovat tuoneet telakallekin enemmän politiikkaa takaisin. – Aika hyvin porukka on tullut takaisin töihin lomautusten jälkeen.Työttömyysavustuksella on pärjännyt, kunnes on päässyt taas töihin. – Tämä on raakaa hommaa. Ylipäätään telakalla on arvostettu työntekijäpuolta, vaikka aikanaan työntekijät joutuivat marssimaan ulos jo ihan vain saadakseen kunnon varusteet. – Tuntuu, että työnantaja luottaa silti siihen, että työntekijät palaavat tälläkin kertaa. – Nyt Helsingissä palkkoja on maksettu toukokuusta asti, vaikkei tilauksia ole ollut. Palkkojen polkeminen on suurin uhkakuva työntekijöiden näkökulmasta, hän sanoo. Saimme ne, eikä enää tarvitse taistella joka asiasta, Kyröläinen muistelee. – Isoilla, pitkään telakalla töitä tehneillä alihankkijoilla asiat ovat kunnossa ja enemmän järjestäytyneitä työntekijöitä. – Lisäksi tarjolla on valmiit laajat verkostot ja toimitusketjut. Järjestäytyminen palvelisi sekä heidän että meidän etua. – Vaikka on ongelmia, on myös ison talon edut. – Kun laiva lähtee telakalta, ajattelee, että siinä menee taas suomalaista osaamista maailmalle. – Kansallisuuksia on kymmenkunta. Lomat järjestyvät, poissaoloista on helppo sopia. – Laivoja ei tehtäisi, jollei olisi alihankintafirmoja. – Itse suhtaudun niin, että maailma makaa näin ja nyt pitäisi saada luotua yhteydet alihankkijoihin ja saada ne järjestäytymään. Nyt kuitenkin tilanne on toisenlainen, koska hallitus suunnittelee kiristyksiä työttömyysturvaan, Kyröläinen sanoo. Maalarit maalaavat samoissa tiloissa, joissa levysepät tekevät töitä. Harmaasta taloudesta puhutaan paljon. 1 6 Ervasti uskoo, että suomalainen telakkaosaaminen on korkealaatuista vertailtuna koko maailmaan. – On käryjä ja altistuksia. Onnettomuuksia ei välttämättä tilastoida. Lisäksi työturvallisuutta ei ymmärretä niin isoksi asiaksi kuin mitä se on Suomessa. – Olisi hyvä, että luottamusmies saisi tietää, keitä telakalla on, Sallinen toteaa. Niinpä tilauksia pitää saada. Risteilijöiden rakentaminen on sillä lailla erikoista bisnestä, että ei sitä ihan niin vain pystytä polkaisemaan tyhjästä käyntiin. Se ei ole hyvä työnantajankaan kannalta. Myös Ervasti aloitti levyseppähitsaajana käytyään telakan oman oppilaitoksen kurssin 15 vuotta sitten. Välillä oli vaihe, jolloin ei haluttu puhua politiikkaa. Sallinen on lähtenyt telakalta kolme kertaa, kun on tiennyt, että on tulossa lomautuksia. – Jos tontilla on 800 duunaria, omia niistä on 200, Sallinen kuvailee. – Kyllä täällä ollaan ammattiylpeitä. Siitä asti hän on viihtynyt samassa työpaikassa. Niitä on ollut lyhyitä ja pitkiä, jopa pari vuotta. – Monet ulkomaiset työntekijät ovat peloteltuja. Turun Ervasti sanoo, että osa porukasta ajattelee alihankkijoiden vievän telakan oman väen työt. Monta kieltä ja alihankkijaa Nytkyisin telakoita hallitsevat monikielisyys ja alihankinta. On monenlaista työsuojeluorganisaatiota, yli 20 työsuojeluasiamiestä ja työsuojeluvaltuutetut. Parantamisen varaa olisi yhä valvonnassa ja lainsäädännössä
Kallista tehdä kahteen kertaan Homman juju on tietenkin siinä, että alihankinta on halvempaa kuin telakan oma työ. Mutta suomalaisten ammattilaisten mielestä halvalla ei saa hyvää. Kulkulupia oli esimerkiksi viime vuoden lopulla enimmillään noin 7 500. Samaa ihmettelee Ervasti. Valitettavasti laivan ollessa varustelu laiturissa työ on jo niin pitkällä, että jälkien korjaaminen maksaa todella paljon. n Pääluottamusmies Reijo Sallinen (kuvassa vasemmalla) on lähtenyt telakkahommista kolme kertaa ja palannut takaisin. – Sitä on joka vaiheessa, sekä runkopuolella että varustelussa. Silti alihankintaa perustellaan edullisuudella. – En usko, että näin laaja alihankinta on kannattavaa. – Se määrä voi periaatteessa pölähtää porttien sisälle saamaan aikaan, Ervasti sanoo. – Valvonta pettää, ja meidän jätkät sitten korjaavat alihankintafirmojen mokia, Sallinen hymähtää. Alihankkijoiden väen määrä vaihtelee päivittäin. – Me emme käsitä, miten se voi olla halpaa, mutta niin meille vakuutetaan, Kyröläinen naurahtaa. Pääluottamusmies Martti Ervasti kävi telakan oppilaitoksen kurssin ja jäi saman tien töihin levyseppähitsaajaksi 15 vuotta sitten. Ju h a Jo r m a n a in en. 1 7 misiä päivittäin, valvominen on aika toivotonta, jos alihankkija ei välitä työntekijöiden turvallisuudesta. Hänestä on uskomatonta, että tällainen bisnesmalli voi kannattaa. Turussakin alihankkijoiden jälkiä korjataan paljon. Kun jotain sattuu, kärsijänä on yksittäinen ihminen, jonka koko elämä saattaa muuttua täysin muutamassa sekunnissa. Turun telakalla on tuhatkunta omaa haalarityöntekijää ja jotakuinkin saman verran toimihenkilöitä. Työsuojeluvaltuutettu Markku Kyröläinen aloitti telakalla putkimiehenä. Mutta kai sen täytyy olla, kun sitä tuntuu pyrittävän laajentamaan koko ajan. Mitä lähempänä laivan valmistuminen on, sitä isommaksi alihankkijoiden määrä kasvaa
Teksti tuula kärki Kuva antti yrjönen Tapio Karvonen pitää Suomen telakkateollisuuden näkymiä hyvinkin valoisina. Hänestä on syytä luottaa erityisesti Turun telakkaan. – Suomessa on valtava määrä sitä osaamista, jota risteilyalusten tekemiseen tarvitaan niin telakalla, alihankkijoissa kuin suunnittelutoimistoissa ja muualla. Suomen lisäksi niitä tehdään Italiassa, Ranskassa ja Saksassa. Suuret risteilijät ovat yleensä eurooppalaisia tuotteita. Karvonen toimii Business Turussa asiakkuuspäällikkönä. Niinpä valtion tukea tarvitaan rakennusaikaisiin rahoitusjärjestelyihin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sikäläinen osaaminen ja luontaiset kilpailu kykytekijät eivät ole ihan vahvimmillaan yksittäiskappaletuotannossa tai lyhyissä sarjoissa, joilla suuria risteilijöitä tuotetaan. Meyerin telakka on maailman kärkeä, hän sanoo Turun telakasta. Telakkahuumoria: työntekijät lahjoittivat tekstillä koristellun kypärän Helsingin telakan tuoreelle pääluottamusmiehelle.. Risteilyt on myyty pitkäksi aikaa loppuun. – Pikkuisen kuitenkin huolestuttaa, kun ei ole pitkään aikaan kuulunut tilauksia. – On huippuluokan osaamista yhdistettynä moderniin teknologiaan ja innovaatioihin samaan aikaan, kun risteilijämarkkinat ovat elpyneet nopeasti koronapandemian jäljiltä. Eklund toteaa, että bisneksenä risteilyalusten rakentaminen ei ole hyvää. – Siitä on oltu huolissaan. – Loppuvuodesta Turusta luovutettu maailman suurin risteilijä Icon of the Seas on saanut valtavan huomion. Myös erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliitosta uskoo risteilyalusmarkkinoiden heränneen pandemian jälkeen uudelleen. Nyt markkinoille pyrkii myös Kiina. Tällainen antaa luottamusta siihen, että Turustakin tilataan lisää risteilijöitä, Karvonen sanoo. – Kyse on miljardiluokan kaupoista, ja laivanrakennusbisneksessä perinteisesti tilaaja maksaa pääosan laivasta vasta, kun laiva luovutetaan. 1 8 VahVuuksia löytyy Suomalaisen telakkateollisuuden vahvuudet ovat suurissa risteilijöissä ja arktisissa aluksissa. Aiemmin hän työskenteli Turun yliopistossa. – Sillä eivät oikein mitkään telakat ole tehneet rahaa, alihankkijat kylläkin, hän sanoo. Hän arvioi, että juuri suuret risteilijät ovat silti oikea tuote Turun telakalle. Karvonen pitää tukea ratkaisevana asiana
– Kotimaisuusaste on kuitenkin yhä korkea, vaikka suorittavan portaan työntekijöissä on paljon ulkomaalaisia. Helsingin telakkaa Karvonen pitää avoimena korttina, koska omistaja vaihtui vasta marraskuussa. Kun omistuskin oli venäläisillä, asiakassuhde Venäjälle muodostui vahvaksi ja sitä vahvisti myös telakan erikoistuminen tuottamaan arktisiin oloihin sopivia aluksia. – Sen piirissä meillä on laajasti korkean osaamisen yrityksiä, ei vain telakoilla vaan myös alihankinnassa ja laitetoimituksissa. – Telakkateollisuus kuitenkin kuuluu aloihin, jollaisia ei Suomessa suinkaan ole liikaa. – Mutta jäänmurtajia tilataan jatkossakin, sillä pohjoisille alueille, varsinkin Ruotsiin, on rakenteilla taloudellista toimintaa. Varmasti kanadalainen omistaja on juuri sitä silmällä pitäen hankkinut telakan, hän arvelee. Hän arvioi pelkästään sen, että kerran vuodessa Turusta lähtee yli miljardin euron arvoinen alus maailmalle, merkitsevän isoa pottia Suomen talouteen. Kolmannen telakan eli Rauman osalta asiantuntijat toteavat, että merivoimien korvettien rakentaminen on sen kivijalka. Ruotsi on tilaamassa aluksia, ja käsittääkseni Helsingin telakka on mukana tässä kilpailussa. Se lisää kuljetustarpeita jäätyvillä väylillä. Helsingillä edessä uusi nousu. – Se markkina oli vahvasti Venäjällä, Karvonen sanoo. – Päästiin riippana olleesta venäläisomistuksesta, mutta ei ole olemassa yhtään tilausta. Finnvera on valtion omistama rahoitusyhtiö. Taustalla on pitkä historia laivojen rakentamisesta venäläisille. Se on elinehto suurten kauppojen aikaansaamiseksi. Siksi on hyvä, että on sotalaivat, Eklund sanoo Karvonen muistuttaa siitä, että Raumakin pystyy tuottamaan arktista kalustoa – Näkisin, että siinä on menestymisen mahdollisuus jatkossakin. – Siellä on hienoa osaamista erityisesti arktisella puolella. Siksi valtion rooli on keskeinen Finnveran kautta. – Talviolosuhteisiin sopivien alusten rakentamisen osaamista ei ole paljon maailmalla. Uuden kanadalaisen omistajan myötä on taas kuitenkin olemassa mahdollisuudet siihen, että voi lähteä tavoittelemaan tilauksia mistä päin vain. Se on ala, jolla suomalainen osaaminen on maailman huippua ja jossa on vuosikausien aikana kehittynyt maailman mittakaavassa erittäin kilpailukykyiset toimintatavat, Timo Eklund sanoo. n. Hän uskoo kuitenkin telakan nousuun. Eklund kuitenkin muistuttaa arktisen puolen markkinan olevan pieni. – Raumalta on tilattu myös pienempiä autolauttoja, mutta se markkina on varsin kilpailtu, joten sillä ei voi pyörittää kokonaista telakkaa. Yli miljardin laiva vuosittain Telakkateollisuuden kansataloudellinen merkitys on Suomessa pienentynyt verrattuna 2000-luvun alkuun. 1 9 Tapio Karvonen Timo Eklund Näin ollen telakan pitää hankkia rahat lainoina muualta, kunnes se saa tilaajalta maksut
Andersson sai myös lähes 60 000 ääntä vähemmän kuin mitä vasemmistoliitto sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Vaalitulos antoi silti osviittaa tulevasta: vasemmisto ei pärjää tulevaisuudessa pelkällä oikeiston vastustamisella, vaan on tarjottava optimistinen visio tulevaisuudesta, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi analyysissään. Tästä näkökulmasta katsottuna presidentinvaalin tulosta voidaan pitää vasemmistolle pettymyksenä. tammikuuta 2024. Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson sai vaalin ensimmäisellä kierroksella 158 579 ääntä, joka oli 4,9 prosenttia annetuista äänistä. Anderssonin kannatus presidentinvaalissa jäi usean prosenttiyksikön päähän siitä kannatuksesta, joka vasemmistoliitolle on mitattu mielipidekyselyissä. Laihaa lohtua tarjoaa kuitenkin se tosiasia, että ensimmäistä kertaa vasemmistoliiton ehdokas pärjäsi SDP:n ehdokasta paremmin: demareiden Jutta Urpilainen sai 4,3 prosenttia äänistä ja 18 000 äänPahvikuvaa Li Anderssonista aseteltiin vasemmistoliiton presidentinvaalivalvojaisten eteen 28. Menikö vaalikampanja siis hyvin vai huonosti, ja mitä presidentinvaalista 2024 jäi käteen. 2 Mitä jäi käteen. Li Anderssonin presidentinvaalikampanja oli vasemmistoliitolle voimaannuttava kokemus viime vuoden eduskuntavaalitappion jälkeen. Teksti toivo HaiMi Kuva LeHtikuva/eMMi korHonen VAsemmistoLiiton historiAn neljäs presidentinvaalikampanja puolueen omalla ehdokkaalla päättyi sunnuntaina 28. tammikuuta.. Aloitetaan numeroista