Kyllönen olisi arvopresidentti Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen mukaan Nato tai aseet eivät takaa turvallisuutta suomalaisille. s. 2 > Nepalin tulvat tuovat tuhon joka vuosi s.?12 Matti Tuomala: Kestävyysvaje on luotu veroaleilla s.?16 Elvi Sinervon aktivismin ydin oli kirjaimissa s.?16 N o 40 K a n n e n k u v a : ja rn o M e la Perjantai 6.10.2017 | 3,5 € | 40-003251-1740 www.kansanuutiset.fi Guardian: Kommunismin aave Indonesiassa s.?20
– Jos me kumarretaan Natolle niin voimakkaasti, että ollaan valmiita pyllistämään ydinaseiden kieltosopimukselle, onhan se aivan järjetöntä. Hän näkee turvallisuuspoliittisen tilanteen olevan samankaltainen kuin vuonna 1975, jolloin järjestettiin Etykokous: suurvallat Venäjä ja Yhdysvallat ovat vastakkain, maailmalla on useita sotilaallisia kon. TEKSTI SIRPA PUHAKKA KUVA JARNO MELA –?Harhaanjohdettu ihminen on omalla tavallaan arvaamaton, muistuttaa vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen.. Kyllönen ei suoraan kritisoi Suomen ulkopoliittista johtoa, mutta huokaa raskaasti. Itämeren-kokous on alku vuosikausia kestävälle ruohonjuuritasolle aina maakuntiin ulottuvalle rauhantyölle. – Tilausta on Itämeren alueella kokoukselle, jonka järjestää sotilaallisesti liittoutumaton ja vakaaksi tunnustettu maa. Aseellisen turvallisuuden varmistaminen ei yksin riitä. – Sisälläni asuu kainuulaisiin juuriin liittyen kekkoslainen ajatus, että kansalaisten keskuudessa nostatetaan kansalaishenkeä vaikkapa ”hiihtäen ja kalastaen”. Kuivuus, nälkä ja ilmastonmuutos turvallisuusuhkia Kyllönen ei ole yllättynyt presidentti Sauli Niinistön kannatusmittauksissa saamista luvuista, eikä hänen kampanjaansa kerättyjen korttien määrästä. – Niin sanotuista pehmeistä arvoista puhuminen on itse asiassa kovaa, ei nälkäkuolemassa ole mitään pehmeää. Kyllönen ei rajoittaisi kokoonpanoa vain Etyj-hengessä kohtaamiseksi Suomen, Venäjän ja Baltian maiden kesken, vaan hän rakentaisi tätä laajemman liennytysja yhteistyöprosessin. – Suomi on pienenä maana pystynyt tekemään todella merkittäviä toimia rauhantyössä. – En halua, että presidentti toimisi yksin, hän voi olla rauhanprosessin käynnistäjä. Hän puhuu laajan turvallisuuspolitiikan käsitteen puolesta, ettei ”sykerrytä vain kovaan ulkoja turvallisuuspolitiikkaan tai puolustusratkaisuihin”. Me teemme yhdessä, me tarvitsemme toinen toisiamme, ja ollaan yhteyksissä. Kyllönen haluaa kokoavaksi voimaksi niin nykyisessä europarlamentaarikon kuin mahdollisessa presidentin tehtävässään, jotta ihmiset eivät koe itseään osattomiksi yhteiskunnassa. – Herättelijän paikka pienemmän puolueen ehdokKyllönen ei kannata tiedustelulakien säätämistä esitetyssä laajuudessa. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi viitaten ydinasesopimuksen allekirjoittamiseen Suomen vierailunsa yhteydessä (2.10.), että ”Natoon liittymisen suhteen tämä olisi uusi tekijä, joka huomioitaisiin”. Takamatkalta lähteminen ei turhauta Kyllöstä, sillä takaraivossa takoo: Saulikin on saatava rauhan asialle. Tätä ei pidä unohtaa ja jättää taka-alalle kummallisessa Nato-innossa, joka pysyy päällä sitkeästi vuodesta toiseen. Suomi ei ollut mukana maailman ensimmäisen ydinaseet kokonaan kieltävän sopimuksen valmisteluissa, eikä sitä aiota allekirjoittaa. Hänelle ydinkysymyksiä ovat ihmisyys, rauha, kansainvälinen solidaarisuus ja liennytys. – Parhaiten sisäistä turvallisuutta vakautetaan puuttumalla tiukasti eriarvoistumiseen, jotta joka kahdeksas mies ei olisi niin syvästi lukuja kirjoitustaidoton, ettei hän selviydy omassa elämässään. Hänelle rauha, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja ihmisen arkinen elämä ovat ulkoja turvallisuuspolitiikan ydintä. Rauhanprosessi liikkeelle Itämereltä Kyllönen visioi Suomelle roolia Itämeren rauhanneuvottelijana. Hänen lausumansa vahvistaa arviointeja, että valtionjohto on arvioinut sopimusta myös Suomen Nato-jäsenyyden kannalta. – Euroopan elämänmenossa olen oppinut, että on helpompi rakentaa yhteistyötä ihmisten kanssa, jos tietää heidän maastaan, kulttuuristaan ja historiastaan, sanoo vuonna 2014 EU-parlamenttiin valittu Kyllönen. Syrjäytyvät tai syrjäytetyt ihmiset muodostavat riskin itselleen, mutta myös kasvualustan häikäilemättömien terroristijärjestöjen rekrytoinneille. – Kouluttamaton nuori mies alkaa olla suuri turvallisuusuhka monilla tahoilla, ja sen tiedon pitää herättää meidät kaikki, sanoo vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen. Suomea tulisi rakentaa Etyj-historian viitoittamalla tiellä pienestä maasta rauhan suurvallaksi, joka on liennyttämässä maiden keskinäisiä välejä lähialueella, Itämeren ja Baltian alueella, Venäjän suhdetta Baltiaan ja jopa Ruotsiin sekä muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Kamreeri on heräteltävä komerostaan. Hänelle presidentinvaalit ovat arvovaalit, ja hän on nostanut vahvasti esiin myös globaalia näkökulmaa. Suomi olisi aloitteentekijä ja rauhanrakentaja. Muun muassa ulkoja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta on arvioinut, että varovaisuuden takana on halu olla vaikeuttamatta Nato-kumppanuutta. Myös kulttuurien tunteminen olisi merkittävässä roolissa. – Haluan ehkä olla big mama, maanäiti, hän naurahtaa vähän huvittuneesti, mutta silti vakavissaan. – Kouluttamaton nuori mies alkaa olla suuri turvallisuusuhka monilla tahoilla ja sen tiedon pitää herättää meidät kaikki. – Mutta tätähän ei saisi sanoa ääneen, hän hymähtää. 2 6.10.2017 Jatkoa etusivulta > P residenttiehdokas Merja Kyllösen puheessa toistuvat tiuhaan tahtiin sanat keskustelu, dialogi ja yhdessä tekeminen. Jonkun on puhuttava rauhan ja ihmisyyden äänellä, Kyllönen sanoo. ikteja ja Euroopassa vallitsee sotilaallisesti sävyttynyt poliittinen jännite
Opiskeli ammattikorkeakoulussa bioanalyytikoksi.. Saatiinko Suomeen työväen presidentti. Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen . Oli Kataisen hallituksen liikenneministeri vuosina 2011–2014. Pitäisi uskaltaa pohtia, voiko presidentti olla ulkona keskustelusta, jos ulkoja puolustuspolitiikka yritetään tuoda vahvemmin EU-agendalle. Kyllönen ei kannata tiedustelulakien säätämistä esitetyssä laajuudessa. ksujen sotilaiden kanssa, jotka näkevät megatrendeinä nälän, kuivuuden, ilmastonmuutoksen sekä elintasoerot. Hän olisi kuitenkin valmis vahvistamaan presidentin roolia Euroopan unionissa parhaillaan käytävässä puolustuspoliittisessa keskustelussa. iktien syitä, asioiden ja ilmiöiden taustoja. Tässä hän on samoilla linjoilla . – Harhaanjohdettu ihminen on omalla tavallaan arvaamaton, Kyllönen muistuttaa. Kyllönen muistuttaa, että valheen jäljet ovat lähellä nähtävissä. Kyllönen kysyy. Hän mainitsee Britannian brexitin, jonka ympärillä on levitetty virheellistä ja tarkoitushakuista tietoa, jopa valheita. Minusta oli itsestään selvää, että meillä – vasemmistoliitolla – pitää olla ehdokas, jotta ihmisyys, rauha, kansainvälinen solidaarisuus ja liennytys ovat keskustelupöydässä. – Ei ole tarvetta säätää esitetyssä laajuudessa eikä missään nimessä nopeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä. . – Eihän populismi sinänsä ole pahasta, jos pystyy kansanomaistamaan viestinsä selkeästi ja ymmärrettävästi. – Olen havainnut, että Britanniassa on yksi maailman tiukimmista tiedustelulaeista, ja siellä toistui sama ongelma kuin meillä Turussa. Kyllönen ei kuitenkaan halua palata lautasten määrästä käytyyn vääntöön. Kyllösen mukaan presidentillä on valtaa tarpeeksi. Presidentinvaalien keskusteluun on arvioitu tulevan myös repiviä ja ihmisiä jakavia sävyjä. Miksi on pulaa vedestä tai ravinnosta, vaikka osa hukkuu jätevuoriin. . 3 6.10.2017 kaana on oivallinen. Presidenttiehdokas Sauli Niinistö esiintyi työväen presidenttinä vuoden 2006 vaaleissa. Ei tarvitse lähteä voimansa tunnossa pullistelemaan, vaan nostamaan ja viemään eteenpäin tärkeitä arvoja. Valtaa presidentillä on sopivasti Kyllönen on syntynyt syvällä Kainuussa, Suomussalmella työläisperheeseen, jonne hänen vasemmistolaisuutensa juuret ulottuvat. Hän painottaa, että kansalliselle identiteetille ja ihmisille tekisi tosi hyvää, jos presidentti olisi lähellä ihmisiä, mukana ihmisten arjessa, johon liittyvät työ, koulutus ja sivistys. Valittiin kansanedustajaksi vuonna 2007. – Rauha vaatii vuoropuhelua, keskustelua ja vaikeiden asioiden nostamista. loitunut vahvasti maahanmuutto-, islamja EU-vastaisilla puheillaan. On vaikea ymmärtää, jos sitä käytetään valheellisen tiedon levittämiseen. . – Miten perustellaan presidentin jättämistä ulkopuolelle, jos EU-politiikan sisältö muuttuu siltä osin, että tehdään yhteistä puolustuspolitiikkaa ja yhteisiä hankintoja. Yksi hänen vahvoista teemoistaan on nostaa ilmastonja ympäristönmuutosten vaikutuksia turvallisuuteen. – Mihin me tarvitsemme tiedustelulakeja, jos meillä ei ole tarpeeksi ihmisiä, jotka toimisivat tiedon pohjalta laajassa viranomaisyhteistyössä estääkseen terrori-iskuja tapahtumasta, puuttuakseen radikalisoitumiseen tai edes estääkseen perhemurhia, joita Suomessa säännöllisesti tapahtuu, Kyllönen kysyy. Syntynyt 1977 Suomusalmella työläisperheeseen. Ne jaetut rukkaset olivat niin helkkarin huonoja, ettei niillä ensimmäistäkään halkosavottaa tehnyt. . Politiikassa vallan ja vastuun pitää kulkea käsi kädessä. Porvariversio ei kestä työläisen käsissä, naurahtaa Kyllönen. Ei meillä ole työväen presidenttiä. Äärioikeistolaisen perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari on pro. Euroopan parlamentissa hän on seurannut läheltä myös turvapaikanhakijoihin ja terrorismin torjuntaan liittyvää keskustelua sekä miettinyt paljon kansallista turvallisuutta Brysseliin tehtyjen iskujen jälkeen. – EU-näkökulmasta puolustusunionista käytävässä keskustelussa presidenttiä ei voi jättää ulkopuolelle, jos katsotaan valtasuhdetta ja suhdetta EU-päätöksentekoon ja -politiikkaan. Hän toivookin, että presidentinvaalikampanjoinnissa käytäisiin poliittista ja ideologista keskustelua sekä nostettaisiin esiin asioita siten, että ihmiset ymmärtävät myös kon. Aloitti EU-parlamentissa vuonna 2014. Tietoa on, mutta sitä ei kukaan käsitellyt tai prosessoinut viranomaisten käyttöön. – Koen vasemmistolaisena, että peruste koko instituution olemassaololle ja uskottavuudelle on olla ihmisten presidentti, ei mikään kumarrettava patsas tai jumalkuva
. Viime viikolla ensi-iltaan tulleen dokumentin mukaan tekemisen riemun yhtiössä rappeutti miljonäärijohtajien ahneus. Monissa bisnesmokissa taustalla on ollut valtion omaisuuden myyminen pilkkahintaan. SUOMI ON suurten bisnesmokien maa. Uniper voi johtaa Fortuminkin mustalle listalle, jolloin sen arvo ja kyky tulouttaa osinkoja valtiolle romahtavat. Saksa aikoo kieltää hiilivoiman, mutta Uniperin myötä Fortum ostaisi Saksasta suuren joukon hiilivoimaloita. Tuoreessa muistissa on Nokian romahdus maailman matkapuhelinjätistä kriisiyhtiöksi. 4 6.10.2017 TEKEILLÄ OLEVAAN kauppaan liittyy muutakin arveluttavaa. Mutta kun hoidetaan veronmaksajien rahoja, on oltava tarkkana. Talouselämän mukaan Fortum on sitoutumassa Saksassa samanlaisiin ehtoihin kuin suomalaisyhtiöt Ranskassa: henkilöstövähennyksiä ei tehdä, vaikka yhtiö saisi kaupassa turhaa kapasiteettia. Kaikessa inhimillisessä toiminnassa on virheen mahdollisuus. Tähän eivät Donald Trumpin maahantulokiellot islamilaisista maista auta. Fortum sai kasoittain rahaa myydessään sähkönsiirtonsa nykyisin Carunana tunnetulle yhtiölle. Fortum ostaa hiilivoimaa, ministeri tumput suorina . Sen jälkeen vuokrina on maksettu moninkertainen summa ulkomaiselle veroparatiisiyhtiölle. Hän sanoi viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, ettei aio puuttua Fortumin Saksassa tekeillä olevaan kauppaan, jossa yhtiö on ostamassa hiilivoimavetoista Uniperia. Turha silti kuvitella, että tälläkään kerralla asiasta opittaisiin mitään. Ei vaikka hallitus samaan aikaan pyrkii kohti hiilineutraalia taloutta. Nyt on elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) vuoro. Fortumin ympärillä kuohuu taas, ja taas valtio-omistaja ottaa passiivisen roolin. PÄÄKIRJOITUS LEHTIKUVA. Tai sitten on ostettu miljardikaupalla jotain, mitä ei ole edes olemassa, ellei sellaiseksi lasketa Saksan ilmatilaa, kuten taannoisessa Sonera-kaupassa. Kaupan hyväksyivät edellisessä hallituksessa kaikki muut paitsi vasemmistoliitto. PS.. Vähin mitä ministeriltä vaaditaan on veronmaksajien omaisuuden vahingoittamisen estäminen. Nyt on vaara, että rahasäkille tulee karu loppu, koska monet sijoittajat tuntevat yhteiskuntavastuuta ja boikotoivat hiiliteollisuutta. OMISTAJAOHJAUKSESTA VASTAAVAN ministerin salkku on vaikea kantaa. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Las Vegasin verilöyly todisti taas kerran, että suurin vaara amerikkalaiselle on toinen amerikkalainen. Tuntuu, että tehtävässä voi vain epäonnistua, koska lähes jokainen ministeri on vuorollaan kompuroinut jossain kaupassa. kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Yleisradio sai vuosituhannen alussa muutaman sata miljoonaa euroa myydessään Digita Oy:ksi yhtiöitetyn jakelutekniikkansa
JORMANAINEN VAATIIKIN viranomaisille lisää resursseja valvontatehtävään. Linna on ulkomaalaisen työvoiman valvontaan erikoistunut tarkastaja. En usko, että se vaikuttaa täällä toimintaan juurikaan. Vajaa sata tuli Varsinais-Suomen ELY teki aivan viime vuoden lopulla työlupalinjauksen, jolla saatavuusharkinnan ulkopuolelle rajataan muun muassa meriteollisuuden tarvitsemia tuotannon ammattilaisia, kuten hitsaajat ja levysepät. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi Viranomaisilla ei ole resursseja valvoa. – Toki myös pääurakoitsijat voivat omilla toimenpiteillään puuttua näihin, hän lisää. – Se on viranomaistyötä, jos lakia rikotaan. Jormanaisella on asiaan selvä kanta: ongelma ei ole lakien paljous tai vähyys, vaan niiden valvonta. Pääasiallinen toimintatapa työsuojeluviranomaisella Linnan mukaan on kuitenkin ohjaus ja neuvonta. Hän valvoo teollisuuden ohella muun muassa maataloutta, rakennusalaa ja ravintoloita. Nyt eduskunnalle on jätetty aloite tämän tarveharkinnan poistamisesta. Jos ay-liike saisi kanneoikeuden, niin se olisi kova sana. – Tätä on työsuojelutarkastajan vaikea valvoa, koska me emme ole asiantuntijoita työtehtävien vaativuudessa. – Kuulen kaikenlaista heidän palkoistaan ja työajoistaan, mutta hyvin harva uskaltaa tulla kertomaan, mitkä työsuhteen ehdot ovat oikeasti. ALL OVER PRESS/STEFAN CRAMER. Mutta sekään ei auta, kun nämä henkilöt eivät ole ammattiliiton jäseniä, hän sanoo. – On yhdentekevää onko ulkomailta tänne pyrkivillä työntekijöillä tarveharkintaa, jos valvonta puuttuu, sanoo Turun telakan pääluottamusmies Juha Jormanainen. 6 6.10.2017 ”Ulkomaisen työvoiman sorto vain jatkuu” – On ihan yhdentekevää, onko tarveharkintaa vai ei. Ongelmia palkoissa ja työajoissa Sirpa Koskinen –?TEOLLISUUDESTA LÖYTYY sellaisia työaikoja, että tehdään töitä 12 tuntia päivässä ja seitsemänä päivänä viikossa, sanoo tarkastaja Kristiina Linna Lounais-Suomen AVIsta. SAK:n kantaa pohtimassa ollut telakan työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki korostaa, että aypuolen mahdollisuudet vaikuttaa ulkomaalaisten työehtoihin ovat olemattomat. – Joskus esitetään väitteitä siitä, että yritys väärentää palkkakirjanpitoaan tai että työntekijä joutuu saamastaan tessin mukaisesta palkasta maksamaan aina osan takaisin. Näissä väitteissä voi olla perääkin, mutta normaalissa tarkastustoiminnassa emme pysty saamaan tästä näyttöä, Linna sanoo. – Suurimmat ongelmat liittyvät siihen, että palkkaus ei täytä työehtosopimuksen vaatimuksia tai sitten työajat ovat liian pitkiä, hän sanoo, ja lisää, että ongelmat koskevat muutakin teollisuutta kuin telakkaa. Asian valmistelussa Lehti kuuli myös SAK:n aluetoimiston näkemyksiä. Palkkauksessa on Linnan mukaan usein kyse siitä, että ulkomaalaiselle maksetaan työehtosopimuksen minimitason mukaan, vaikka työ on luokiteltu korkeampaa palkkaa edellyttävään ylemmän vaativuusryhmän työksi. Valvonta ontuu pahasti Suomen rajat ovat jo pitkään olleet auki EU-alueelta tuleville työntekijöille. – Kyse on alueellisesta työmarkkinanäkemyksestä, jolla yritetään helpottaa työvoiman saatavuuden selvittämisvaatimusta silloin, kun jo etukäteen tiedetään, että saatavuus on hankalaa, Lehti sanoo. SAK kiinnitti huomiota muun muassa ennakkovalvontaan. Tänä vuonna, jolloin siis on voimassa alueellinen linjaus, Varsinais-Suomeen on kesäkuun loppuun mennessä myönnetty uusia työlupia 63 hitsaajalle, 21 levysepälle ja 16 ruiskumaalarille. Hän kertoo, että Meyerin omilla, noin tuhannella työntekijällä, jotka ovat pääosin suomalaisia, työehdot ovat kunnossa. EU-alueen ulkopuolelta töihin Varsinais-Suomeen pyrkivien kohdalla saatavuusharkintaa on jo kevennetty telakan kasvavan työvoiman kysynnän vuoksi. Tarkkoja lukuja ei anna myöskään Meyer Turku. SAK epäili linjausta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työlupalinjauksen valmisteli työelämäpalvelujen asiantuntija Hannu Lehti. Rikosilmoituksiin päädytään harvemmin. Työehtojen ja lakien noudattamista valvotaan tekemällä haastatteluja ja tutkimalla yrityksen palkkakirjanpitoa. Rannikko ja metallimiehet epäilivät vastauksessaan ennakkovalvonnan onnistumista, koska se edellyttäisi resurssien lisäksi nykyistä parempaa viranomaisten yhteistyötä ja koska jälkikäteinenkään valvonta, jossa on löytynyt isojakin puutteita, ei ole johtanut rikosprosesseihin. Ongelma on siinä, että niin kauan kun viranomaisilla ei ole resursseja valvoa ja puuttua havaittuihin epäkohtiin, ulkomaisten työntekijöiden sorto ja pitkien työpäivien teettäminen jatkuu. Hän kertoo, että meriteollisuuden kasvanutta työvoimatarvetta pohdittiin viime syksynä alueellisessa Työllisyys ja yrittäjyys -neuvottelukunnassa, jonka TE-toimisto nimittää ja jossa on edustettuna työmarkkinaosapuolet ja seudulliset kehittämiskeskukset. Pirkanmaan TE-toimiston kansainvälisen työnvälityksen ryhmän palveluesimies Kristel Stenman-Huuskonen kertoo, että vuoden 2016 aikana Varsinais-Suomeen myönnettiin saatavuusharkinnan kautta uusia työlupia – siis muuallekin kuin telakan verkostoon – kaikkiaan 69 EU-alueen ulkopuolelta tulleelle levysepälle, 8 hitsaajalle ja 23 ruiskumaalarille. Linjaus tarkoittaa sitä, että Pirkanmaan TE-toimiston, joka käytännössä tekee Varsinais-Suomen alueen työlupiin osapäätökset, ei tarvitse kyseisissä ammateissa enää erikseen tapauskohtaisesti selvittää, löytyisikö omaa työvoimaa työhön. Aivan toisin asiat ovat ulkomaalaisten metallityötekijöiden kohdalla. Mitään ryntäystä kolmansista maista ei ole kuitenkaan ilmennyt. – Olimme ay-puolella skeptisiä työlupalinjauksen väljentämisen suhteen, mutta asia ei muuksi muuttunut, muistelee SAK:n aluejohtaja Outi Rannikko, joka oli pohtinut linjausten telakkaa koskevia esityksiä yhdessä Meyerin silloisten luottamusmiesten kanssa. Stenman-Huuskonen selvittää, että ruiskumaalarit ovat mukana, vaikka eivät kuulukaan ELYn linjaukseen, koska myöskään tähän tehtävään ei ole tarjolla työvoimaa omasta takaa riittävästi. Jormanaisella ei ole tarkkaa tietoa telakalla ja sen alihankkijoiden muodostamassa verkostossa työskentelevien ulkomaalaisten metallimiesten määristä saatikka heidän kansallisuuksistaan, mutta hän arvioi heitä olevan selvästi enemmän kuin suomalaisia. EU:n ulkopuolelta Suomeen pyrkivä saa työluvan vasta kun viranomaiset ovat selvittäneet, olisiko kyseiseen työhön tarjolla työvoimaa omasta takaa
Keskiviikkona se esitteli Hyvinvoinnin tulevaisuus -kampanjansa. Sosiaaliturva perustulon pohjalle Vasemmisto haluaa nostaa kansallista osaamistasoa. Jälkimmäisten kohdalla monet, minä mukaan lukien, pitävät kotihoidontukea keskeisenä syynä eroon. Vasemmistoliiton tulevaisuusvisiossa sosiaaliturva uudistetaan kattavan perustulokokeilun pohjalta, kertoi Li Andersson. – Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut tulee meidän mielestämme rakentaa ihmisten, ei byrokratian ehdoilla. Matalammat tulot tuskin edistävät kenenkään asiaa, varsinkaan ei lasten, eikä keikkuminen työvoiman marginaalissa varmaan äitien hyvinvointia edistäisi. VASEMMISTONAISTEN Naiset ja rauha – suomalaisen naisen seuraavat 100 vuotta -feminaarissa puhuvat presidentti Tarja Halonen (kuva), europarlamentaarikko Merja Kyllönen, eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen sekä Helsingin yliopiston tutkija Karin Creutz. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosaa vasemmisto korottaisi 500 euroon. Kotihoidontukea karsittaessa häviäjiä voi olla paljon. Osa äideistä jäisi kotiin hoitamaan lapsia ilman tukea, koska itse niin valitsevat, matalammilla käytettävissä olevilla tuloilla. Asiaa selvittävien olisi hyvä pitää mielessä, ettei sellaista reformia olekaan, jossa kaikki voittavat eikä kukaan häviä. Asuntotakuu jokaiselle Vasemmisto esittää myös ratkaisua asunnottomuusongelmaan: asuntotakuu takaisi jokaiselle asunnottomalle pääsyn omaan asuntoon kohtuullisessa ajassa. Asiaa selvittävien olisi hyvä pitää mielessä, ettei sellaista reformia olekaan, jossa kaikki voittavat eikä kukaan häviä. /y…/naiset-ja-rauha-feminaari/ VASEMMISTONAISILLA RAUHAN FEMINAARI Markus Jäntti Kirjoittaja on VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteinen julkistalouden professori. Ei vähiten siksi, että tuleva sosiaaliturva riippuu siitä. Tehokkainta on voimauttaminen: vahvistetaan ihmisen omaa toimintakykyä, karsitaan lannistavaa ja mielivaltaista byrokratiaa ja avataan ihmiselle mahdollisuuksia oman elämänsä parantamiseen, AinoKaisa Pekonen sanoo. Suomen osaamistasoa nostetaan. Niiden perheiden kohdalla, joissa äidit eivät työllistyisi, tilanne on kuitenkin toinen. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus tulee nostaa 50 prosenttiin nuorista aikuisista. Osa jäisi työvoiman marginaaliin, ajoittaisiin pätkätöihin ja toistuviin työttömyysjaksoihin. Tästä ei seuraa, että kaikki pienten lasten äidit työllistyisivät, jos kotihoidontuki lakkautettaisiin (tai sen tasoa laskettaisiin jyrkästi) heti ensi vuoden alusta. Kampanjan aikana vasemmistoliiton kansanedustajat kiertävät Suomea keskustelemassa hyvinvoinnin tulevaisuudesta ja kuulemassa ihmisten tuntoja. Sosiaalija terveyspalveluja Vasemmisto kehittäisi laajojen julkisten palveluiden pohjalle. kansanedustajat Annika Lapintie ja Silvia Modig vierailevat Jyväskylässä ja Kari Uotila ja Li Andersson Espoossa. Halonen ja Kyllönen keskustelevat aiheesta Naiset ja rauha – sukupolvien välinen dialogi. Ennakkopäätösjärjestelmä työttömyysturvaan antaisi varmuutta tehdä keikkatöitä. Työllistyminen vakituiseen työsuhteeseen on lyhyellä ja varsinkin pitkällä tähtäimellä äitien etu. – Meidän tulevaisuudenvisiossamme sosiaaliturva uudistetaan kattavan perustulokokeilun pohjalta. Kampanjassa vasemmistoliitto nostaa esiin aloitteita liittyen kolmeen hyvinvointiteemaan: sosiaalija terveyspalveluihin, työvoimapalveluihin sekä koulutukseen. Koulutus on maailman huipputasoa ja luo yhteiskuntaan sosiaalista liikkuvuutta ja tasa-arvoa, Li Andersson luettelee. Työttömiin työnhakijoihin kohdistuvia byrokratialoukkuja Uuden kampanjan teemat koskevat sosiaalija terveyspalveluita, työvoimapalveluita ja koulutusta. Hallitus kaavailee parhaillaan muutoksia vanhempainvapaisiin. Teemat löytyvät sivustolta hyvinvointi.vasemmisto.. Osa työllistyisi vakituiseen työhön. Lauantaina 28. Samalla Vasemmisto nostaa uudelleen esille jo vuonna 2012 muotoillun perustulomallinsa: perustulo on tulevaisuuden sosiaaliturvaa. markus.jantti@gmail.com LEHTIKUVA KOTIHOIDONTUKI JA HYVINVOINTI S uomen työllisyysaste on huomattavasti matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. . Tästä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Yritystukijärjestelmä tukee talouden kestävää rakennemuutosta ja laadukasta tutkimusta. Kuulun myös niihin, jotka uskovat päiväkotien vaikuttavan myönteisesti lasten kehitykseen -vaikka kysymys onkin kovan kiistelyn kohteena. Hoidon saatavuuden parantaminen, terveyskeskusmaksujen poistaminen, asiakasmaksujen kohtuullistaminen ja maksukattojen yhdistäminen parantaisivat tasa-arvoa ja kansanterveyttä. KU Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosaa Vasemmisto korottaisi 500 euroon. vasemmistonaiset.. Kansanedustaja Markus Mustajärvi 30.9. lokakuuta Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla järjestettävään tapahtumaan voi ilmoittautua www. Ylioppilaskirjoituksista voitaisiin Vasemmiston mielestä luopua ja korvata ne esimerkiksi koko ikäluokan yhteisellä testillä. Vasemmistoliitto päivittäisi hyvinvoinnin ihmisten ehdoilla VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmä on kevään ja syksyn aikana pohtinut uudistuksia, joita tarvitaan suomalaisen hyvinvoinnin päivittämiseen tuleville vuosikymmenille. 7 6.10.2017 Syksyn neuvottelukierroksen yhteydessä pitäisi sopia paitsi palkankorotuksista, mutta myös epäoikeudenmukaisten lomarahojen leikkausten perumisesta. Kotihoidontuki on kiistatta syy siihen, että 30–39-vuotiaitten ja tarkasti ottaen pienten lasten äitien työllisyys on matalampi kuin mitä se olisi ellei kotihoidontukea olisi. Selvää kuitenkin on, että kotihoidontuen lakkauttamisella olisi sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Heidänkin hyvinvoinnistaan huolehtiminen on yhteinen asia. Työttömyysturvan rangaistuksista eli karensseista tulisi luopua, ja jatkaa työttömyysetuuden maksamista heti, kun hakija on siihen kelpoinen. Arviot ryhmien koosta olisivat varsin epävarmoja. Edellisten kohdalla eläkeputki ja ikääntyneiden syrjintä työmarkkinoilla ovat kilpailevia selityksiä. Ensi viikonloppuna 7.–8.10. Työvoimapolitiikka ei rankaise työttömiä oma-aloitteisuudesta, vaan kannustaa siihen, ja kaikille annetaan mahdollisuus kouluttautua uudelleen. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA. Vasemmisto purkaisi monin tavoin. Eroja on monissa ryhmissä, mutta silmiinpistäviä ne ovat yli 55-vuotiailla miehillä ja 30–39-vuotiailla naisilla. Koulutuspaikka tulee taata kaikille peruskoulun päättäville, ja toisen asteen opintojen tulee olla maksuttomia oppimateriaaleja myöten. Kaikilla lapsilla tulisi olla subjektiivinen oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Hallitus lupasi yhteiset talkoot, mutta töihin joutuivat vain pienipalkkaiset ja naisvaltaiset alat
Painopiste oli viidessä itäisessä osavaltiossa ja Itä-Berliinissä – huippuna Sachsen, jossa AfD nousi 27 prosentilla suurimmaksi, hitusen CDU:n edelle. Vasemmistopuolue Linke on idässä ollut sosiaalisen protestin kanava, mutta nyt protestiäänestäjiä siirtyi parisataa tuhatta AfD:n taakse. Vaalipiirejä on kaikkiaan 299, ja vain yhdessä niistä AfD jäi alle viiden prosentin äänikynnyksen. CSU:n linja on selvästi oikeistolaisempi kuin Angela Merkelin johtaman CDU:n. CSU:lla on ollut ikiaikainen yksinkertainen enemmistö Baijerissa, mutta liittopäivävaalien lukema, runsaat 38 prosenttia, ei riittäisi enää lähellekään. Tai eriarvoisuuden kokemuksesta, pettymyksestä poliitikkoihin ja viranomaisiin, tunteesta, ettei pysy mukana yhteiskunnan muutoksen vauhdissa, osattomuuden ja arvottomuuden kokemuksesta. Linke voitti uutta kannatusta läntisissä osavaltioissa, joissa kaikissa se sai vähintään kuuden prosentin äänisaaliin. ”Emme ole mitään oikeistodemokraatteja, vaan kristillisdemokraatteja, ja pysymme sellaisina”, kirjoitti CDU:n liittopäiväedustaja Uwe Schummer. Maaperä pakolaisten vastaiselle liikehdinnälle ja AfD:n nousulle oli olemassa. Unionipuolueet CDU ja CSU menettivät äärioikeistolle yli miljoona ääntä. CDU-CSU:ssa suuntakiista Sachsen on Saksojen yhdistymisestä saakka ollut puolueen oikeaa laitaa edustavien kristillisdemokraattien johtama. Nyt osavaltion pääministeri Stanislaw Tillich (CDU) puhuu pakolaisista äärioikeistoa myötäilevin äänenpainoin ja vaati puolueen kurssin kääntämistä oikealle. Sosiaalidemokraattien menetys AfD:lle jakautui yli maan ja oli reilut puoli miljoonaa ääntä. Sekä Linken että SPD:n haasteena on ymmärtää AfD:n kannatuksen tosiasiallinen luonne. 8 6.10.2017 Pettyneiden protesti SITTEN LIITTOTASAVALLAN perustamisen vuonna 1949 ei Saksan liittopäivillä ole ollut puoluetta yhteisen ryhmän muodostavien kristillisdemokraattien (CDU) ja baijerilaisen kristillissosiaalisen unionin (CSU) oikealla puolella. Saksassa etsitään syitä äärioikeiston nousulle liittopäiville ja keinoja voittaa takaisin AfD:n taakse karanneita kansalaisia. Protestiin ei ole vastattavissa pelkin asia-argumentein, koska kyse on syvimmiltään tunteista. LEHTIKUVA/BERND VON JUTRCZENKA. AfD:n kannatuksen kova ydin on äärioikeistossa, joka on mitä ilmeisimmin ottanut varsin pysyvän sijan Saksan politiikassa liittopäiviä myöten. Protesti sosiaalinen, ei äärioikeistolainen SPD menetti huomattavan määrän ääniä AfD:n lisäksi myös Die Linkelle. Johtavien kristillisdemokraattien puheiden perusteella CDU ei näytä olevan valmis politiikkansa juuriin käyvään arviointiin. Tutkijoiden arvioiden mukaan protesti nousee taloudellisesta ja sosiaalisesta turvattomuudesta, jota kuvaa muun muassa se, että joka viides saksalainen lapsi on köyhä. Unionipuolueiden tulos, 32,9 prosenttia, on huonoin sitten vuoden 1949. AfD:n johtoon kuuluvat Alexander Gauland ja Alice Weidel puhuivat toimittajille ennen puolueensa liittopäiväryhmän ensimmäistä kokousta viime viikolla. Idästä ääniä kertyi puolueelle kaikkiaan 1,7 ja lännestä 4,2 miljoonaa. Jorma Hentilä Linken kannattajakunnan koostumus muuttui. Varsinkin CDU:ssa ja myös CSU:ssa kurssin muutosta vastustetaan. Linken liittopäiväryhmän vetäjä Dietmar Bartsch korosti jo vaali-iltana, ettei AfD:n äänestäjiä voi yleisesti leimata rasisteiksi ja äärioikeistolaisiksi, vaan kyseessä on paljolti sosiaalinen protesti. Kannattajakunnan koostumus muuttui, kun puolue menetti idässä eritoten työttömien miesten ääniä ja sai toisaalla tukijoikseen nuorta koulutettua väkeä. Samoja äänenpainoja edustaa Baijeria hallitsevan CSU:n johtaja Horst Seehofer, joka on pitkään arvostellut liittohallituksen pakolaispolitiikkaa. AfD (Vaihtoehto Saksalle -puolue) keräsi liki 13 prosentin kannatuksensa koko Saksan alueelta. Linja jatkunee kutakuinkin entisellään, kun hallitusneuvottelut FDP:n ja vihreiden kanssa alkavat Niedersachsenin osavaltiovaalien jälkeen. Sillä ei kuitenkaan torjuttu AfD:tä, joka sai Baijerissa yli 12 prosenttia äänistä, enemmän kuin missään muussa läntisessä osavaltiossa. Merkelin johtamaa politiikkaa arvostelevien taktiikkana olisi kääntää kurssia oikealle ja näin tavoitella AfD:tä äänestäneitä. Luottamusta demareihin jäytää edelleen Gerhard Schröderin hallituksen (2002–2005) Agenda 2010, jolla heikennettiin työoloja ja sosiaaliturvaa. Tv-kanava ARD:lle tehdyn selvityksen mukaan liki kaksi kolmannesta AfD:n äänestäjistä kertoi ensisijaisesti esittäneensä protestin ja vajaa kolmannes ilmaisseensa tukensa AfD:n tavoitteille. Tuloksena syntyi pysyvä työssäkäyvä köyhälistö. CDU vähätteli osavaltiossa vahvojen uusnatsien väkivaltaa siihen saakka, kunnes se kohdistui siihen itseensä. Toistaiseksi siitä ei ole merkkejä. Puolueen vasemmisto vaatii irtiottoa agendapolitiikasta ja puolueen uudistumista tuorein kasvoin. ”CSU AfD:n mietona versiona” ei käy, sanoi CSU:n varapuheenjohtaja Manfred Weber
– Feminismistä on tultava taas kansainvälinen liike, kuten se oli 1960-luvulla. Liberaali oppositio menestyi hyvinvoivilla keskustan ja lounaisosien alueilla, reuna-alueet etelä ja itä jäivät yhtenäiselle Venäjälle. Näistä 176 meni liberaalin Jabloko-puolueen ehdokkaille ja lopuista suurin osa sitoutumattomille. Väkiluku on keskimäärin 90?000. Merkittävin valtuustojen toimivalta on mahdollisuus erottaa kunnallisalueiden johtaja ja oikeus valita ehdokkaita pormestarinvaaleihin. SALAMI ON todellinen kosmopoliitti: syntynyt Suomessa, kasvanut Nigerian Lagosissa, muuttanut teini-ikäisenä Ruotsiin ja asuu nyt Lontoossa. Seuraavat valtiolliset vaalit tuskin sujuvat yhtä harmonisesti. Gagarinin kunnallisalueella, jossa Putin itse äänesti, ei hallitseva Yhtenäinen Venäjä -puolue saanut ainuttakaan edustajaa. Elle-lehti on listannut hänet 12:n maailmaa muuttavan vaikutusvaltaisen naisen joukkoon, muun muassa Michelle Obaman rinnalle. Salami on The Guardianiin ja The Hu. Jabloko lainasi Suomesta kissanristiäiset-termin kuvaamaan budjettimomenttia. Vaalit järjestettiin 124 alueella. Salami puhui Naisasialiitto Unionin 125-vuotisjuhlaseminaarissa. – Ei yhtä valkoiselta, keskiluokkaiselta, homoja transfobiselta. Salami uskoo feminismin tarvitsevan samaa radikaaliutta, jota oli esimerkiksi vapaustaistelija Harriet Tubmanilla tämän auttaessa muita paenneita orjia Yhdysvaltain sisällissodan aikaan tai Lucina Hagmanilla, kun tämä oli perustamassa Naisasialiitto Unionia 125 vuotta sitten. 546@riseup.net MOSKOVA VALITSI KISSANRISTIÄISTEN JÄRJESTÄJÄT L iberaali oppositio eteni 10.9. PUHEESSAAN NAISASIALIITTO Unionin 125-vuotisjuhlaseminaarissa Eurooppalaisen koulun salissa viime perjantaina Salami pohti, mitä feminismille tapahtuu, kun siitä tulee valtavirtaa. Feministi-aktivisti Minna Salamin feminismi on taistelevaa ja globaalia. Yhtenäinen Venäjä sai 1?154 edustajaa, enemmän kuin vuonna 2012. Kun poliittiset (mies)johtajat julistautuvat feministeiksi ja kosmetiikkayritykset toisaalla tyrkyttävät kapeita kauneusihanteita ja toisaalla myyvät kehopositiivisuudella. Ammattikoululaiset myös karsivat opiskeluvaihtoehtojaan hinnan perusteella. Oppositio ei saanut työläisiä kiinnostumaan: äänestysprosentti oli vaivaiset 14,8. Kun Beyoncén kaltaiset supertähdet puhuvat feminismistä ja halpavaateketjut myyvät girlpoweria julistavia T-paitoja. Kommunistipuolue sai 43 edustajaa, duuman muut puolueet rippeitä. Eduskunta käsitteli tiistaina välikysymystä junaliikenteen kilpailuttamisesta. järjestetyissä Moskovan kunnallisalueiden valtuustojen vaaleissa. Se keskittyi muiden vaalimainosten tuhoamiseen, koska laski matalan äänestysaktiivisuuden tuovan sille etua. Liikkeen historia on silti täynnä tarinoita, joissa on uskallettu kyseenalaistaa vallitseva järjestys ja taistella. Vaalit olivat balsamia liberaalien haavoille. Toiseksi suurin menoerä ovat kunnallisalueiden johtajien autoja kulkuedut (12 %), minkä jälkeen tulevat tiedotuskulut ja virkamiesten terveyskulut. Nykyisen noin 100 miljoonan euron vuotuisen rahoituksen lisäksi tarvitaan vähintään toinen 100 miljoonaa. Hän muistuttaa, ettei tasa-arvo ole valmis. ”Feminismi myy, mutta sitä ei pidä myydä” –?LÄNSIMAISSA LUULLAAN tasa-arvon jo toteutuneen ja naisten valittavan tyhjästä, sanoo suomalais-nigerialainen Minna Salami. Jablokon tutkimuksen mukaan kehätien sisäpuolisen Moskovan kunnallisalueiden suuri menoerä on juhlien järjestäminen (40 %). Siitä historiasta kannattaa Salamin mielestä ammentaa. VASEMMISTOLIITON PUHEENJOHTAJA, kansanedustaja Li Andersson ehdottaa yli vaalikausien ulottuvaa investointisuunnitelmaa raideliikenteen parantamiseksi. – Feminismi on jatkuvaa opiskelua, uudelleenarviointia, vaatimista, kehtaamista ja taistelua. 9 6.10.2017 On hälyttävää, että rahanpuute on hyvin yleinen syy keskeyttää opinnot toisella asteella. – Naisten äänioikeus ensimmäisten joukossa maailmassa, Feministinen puolue, naiskansanedustajien määrä, luontosuhde, hän luettelee arvostamiaan asioita. Salami itse nostaa Black Lives Matter -liikkeen puheensa avainkohdaksi. Feminismin on oltava niin ympäristön, köyhän kuin rodullistetun puolella. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.fi Minna Salamin mielestä feminismissä sukupuoleen liittyvää sortoa ei voi irrottaa muista syrjinnän muodoista. Kahdeksalla alueella Yhtenäinen Venäjä ei saanut yhtäkään edustajaa, mutta yli kolmasosalla alueista se sai kaikki paikat. Jotta feminismi olisi kiinni ajassa ja hereillä, siihen on hänen mielestään sisällytettävä kaikki sortoa kokevat ryhmät. Feminismi on avannut oven valtavirtaan, mutta avain siihen vapauteen, jota feminismi lupaa, on yhä kohotetun nyrkin muotoinen. Vaalit olivat balsamia liberaalien haavoille, Jablokoa ei ole päästetty Venäjän duumaan vuoden 2003 vaalien jälkeen. Sitä vallankumoushenkeä tarvitaan Salamin mielestä nyt ehkä enemmän kuin koskaan, kun vastassa on seksismin, rasismin ja kapitalismin ”kolmipäinen hirviö”. – Yksiraiteiselle paikoitellen osin huonokuntoiselle radalle ei synny lisää ja parempaa liikennettä vain sillä, että pilkotaan valtionyhtiö VR ja myydään reittejä ulkomaisille suuryrityksille aggressiivisen verosuunnittelun temmellyskentäksi, sanoi Jari Myllykoski. Alueet päättävät muutamasta prosentista kaupungin menoista. Puolue ei käynyt lainkaan vaalikampanjaa. Lopulta kaikki olivat tyytyväisiä – liberaalit saivat ensimmäisen vaalivoiton aikoihin, länsimaat saivat todeta vaalit suhteellisen rehellisiksi ja Putin sai valtuutettujen enemmistön tuen. EVA PERSSON JUSSI JOENTAUSTA. Samaan aikaan Suomessa rehottava rasismi on saanut hänet häpeämään ja suremaan synnyinmaataan. Syy apatiaan on kunnallisalueiden olematon päätösvalta. Feminismi ei koskaan enää tule näyttämään samalta, miltä se joskus näytti, sanoo Salami. Hän sitoo feminismin kirjoituksissaan vapautumiseen, paitsi patriarkaatin myös uuskolonialismin, rakenteista. Kansanedustaja Matti Semi 30.9. Kunnallisalueet ovat alin Moskovan kolmesta hallintohierarkiasta, niitä ja vastaavia alueita on 146. Hän kuvailee oman näkökulmansa feminismiin olevan afrikkalainen. Yhdistyneiden demokraattien kampanja voitti 266 kaikkiaan 1?502 edustajanpaikasta. MINNA SALAMI sanoo olevansa valtavan ylpeä Suomesta. ngton Postiin kirjoittava toimittaja ja luennoitsija, joka tunnetaan etenkin Ms Afropolitan -sivustostaan. – Feminismistä ei pidä tulla näiden voimien kumppani. KU ”RATAHANKKEISIIN SUUNNITELMA” Antti Rautiainen Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta. On itsestään selvää, että valmistuminen viivästyy ja opintoja keskeytetään, jos ei saa opiskella sitä, mitä haluaa
Avaus Paul Jonker-Hoffren, tutkijatohtori, Työelämän tutkimusyhdistys Työtakuun kansallisista ja kansainvälisistä malleista ja mahdollisuuksista keskustelemassa: Tarja Filatov, kansanedustaja Lotta Haikkola, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Tuulia Hakola-Uusitalo, finanssineuvos, valtionvarainministeriö Merja Kauhanen, tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos Juhana Vartiainen, kansanedustaja Fasilitaattorina Jouko Kajanoja, dosentti, VVT Yhteenveto Sanna Aaltonen, dosentti, Nuorisotutkimusseura Kahvitarjoilu tilaisuuden alussa. Tiistaina 10.10 klo 17-19 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, alakerran suuri sali 104 Miten jokaiselle työhaluiselle ja työkykyiselle työpaikka työvoimapoliittisin toimenpitein. Työpaikka työhaluisille ja työkykyisille. 09 4366 320. Työelämän tutkimusyhdistys ry. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. 10 6.10.2017 p. TERVETULOA! Tilaisuutta voi seurata netissä suorana tai jälkikäteen osoitteessa vapausvalitatoisin.com Tarja Filatov Lotta Haikkola Tuulia Hakola-Uusitalo Merja Kauhanen Juhana Vartiainen Jouko Kajanoja Beckerintie 10 Helsinki p
Vaikka sodan lopputulos tiedetään, kirjan loppuratkaisu on yllättävä. … JA PALJON MUUTA, KATSO: kauppa.ka nsanuutise t.fi Tu n n u s 5 5 7 6 3 V A ST A U S LÄ H E T Y S Kansan Uutisten verkkokaupasta ostetuista kirjoista maksetaan arvonlisävero Suomeen. 29 € Into 2017 Kai Sadinmaa Ilmestyskirja Ilmestyskirja on Kai Sadinmaan uskonpuhdistus reformaation 500-vuotisjuhlan hengessä. Vastustamaton visio näyttää maailman kaikessa karmeudessaan, mutta kaiken pimeyden keskeltä löytyy myös toivo. Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7 EHDOKASASETTELUKOKOUS Torstaina 26.10.2017 alkaen klo 16.30 Metalli Seiskan kokoushuoneessa Näsilinnankatu 22 B II krs Esillä sääntömääräiset asiat. Verkkokauppa Merkitse rasti ruutuun kirjan kohdalle, jonka tilaat. krs, 00530 Helsinki. Le ik ka a ilm o it u s ja lä h et ä p o st it se . Jäsenet tervetuloa! Hallitus Os. 24 € Into 2017 Syksy Räsänen Israelin apartheid Kirja on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys Israelin kehittämän omanlaisensa apartheidin historiasta, nykytilanteesta ja häämöttävästä lopusta. Johtokunta kokoontuu ennen kokousta klo 16.00 samassa paikassa.. Hinnat sis. Alle 50 euron tilauksiin lisätään postikulut 2,50?€. He kokevat sodan toiveikkaan alun, verisen käännekohdan ja paniikinomaisen paon vihollisen tieltä. Tuija Wetterstrand Punaisten panssarijuna 1918 Punaisten panssarijuna 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssarijunan miesten silmin. Teoksen lähdemateriaalina on käytetty mm. Voit myös tilata puhelimitse 09 759 601 tai sähköpostits e kirjamyynt i@ kansanuuti set.fi P O ST IM A K SU M A K SE TT U *N im i *O so it e *P u h el in Sä h kä p o st i *T ä h d el lä m er ki ty t ke n tä t o va t p a ko ll is ia 24 € Into 2017 HALUAN kaupan päälle pääsylipun Helsingin Kirjamessuille 26.-29.10. Kahvitarjoilu. Kirja käsittelee maalaisväestön alimpien kerrostumien – loisten, mäkitupalaisten, muonamiesten, palkollisten ja heidän historiallisten seuraajiensa, syrjäseutujen köyhän pienviljelijäväestön – vaiheita ja elämänolosuhteita. 10 Helsingin Elintarviketyöntekijät Osaston SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona 1.11.2017 klo 17.00 SEL:n Etelä?Suomen aluetoimistolla, osoi eessa Siltasaarenkatu 4, 5. T il a a n m e rk it se m ä n i k ir ja t. 22 € Into 2017 Pekka Haatanen Suomen maalaisköyhälistö Pekka Haatasen tutkimus ilmestyi 1968. Jos tilaat useamman kappaleen samaa kirjaa, lisää määrä rastin jälkeen. Sinervon henkilökohtaista kirjeenvaihtoa. Onnetar arpoi ne seuraaville palkinnonsaajille: Annikki Halonen, Helsinki Armas Aalto, Ivalo Arto Halinen, Helsinki Asko Huttunen, Vantaa Aulis Kropsu, Haukipudas Eila Esko, Espoo Eino Mustonen, Kajaani Esko Huhtala, Viiala Helena Aittola, Jyväskylä Jouni Ahmajärvi, Helsinki Jouni Oksanen, Lappeenranta Jukka Heiskanen, Helsinki Jukka Meriläinen, Oulu Jyrki Hämäläinen, Helsinki Kari Laaksonen, Nousiainen Katja Juntunen, Kempele Keijo Aalto, Kerava Martti Alanen, Vaasa Meeri Ahvenainen, Helsinki Mikko Aaltonen, Tampere Mikko Aarne, Nokia Mirja Solla, Jyväskylä Pentti Ahjoniemi, Karkkila Rainer Ahonen, Vaasa Rauno Rajala, Helsinki Riku Ahola, Helsinki Seppo Aho, Perälä Simo Vesa, Salo Sisko Akujärvi, Ivalo Timo Byman, Anjalankoski Tuomo Aalto, Pori Ulla Länsiharju, Vantaa Veijo Murtomäki, Seinäjoki Veikko Flyktman, Vaajakoski Onnea kaikille! Palkinnot on lähetetty postitse vastaanottajille. alv:n. 11 6.10.2017 Kokouksia Kansan Uutisten kaikkien tilaajien kesken suoritetussa arvonnassa pääpalkinnon lahjakortin Solaris-kylpyläloma kahdelle voitti TIINA TUOMISTO Forssasta Lisäksi arvoimme 34 muuta palkintoa. 24 € Into 2017 Jaana Torninoja-Latola Yhä katselen pilviä Elvi Sinervon elämä Aatteen palo vei Sinervon jatkosodan aikana vankilaan valtiopetoksen valmistelusta, ja vankilassa sai alkunsa hänen tunnetuin runokokoelmansa Pilvet
Niistä kärsi muilla tavoin 85 000 kotitaloutta. Sama toistuu vuodesta toiseen. Niihin lastataan koululaiset koulupuvuissaan, mopot, sairaat lapset ja raskaana olevat naiset. – Minun ja perheeni oli pakko jättää kotimme ja paeta tulvaa. Joen takana Madissa elää 15 000 ihmistä, ja ainoa yhteys, postitie, kulkee sillattoman joen ylitse. Joka vuosi monsuunikaudella asukkaat neuvottelevat raivoavana virtana kuohuvan joen kanssa noin kuukauden päivät. – Teemme kuitenkin parhaamme ratkaistaksemme ongelmia. 12 6.10.2017 M agui-joen ylitys käy tulvaaikaan vain vesipuhveliparin vetämillä puukärryillä. Pakkosiirrotkin toistuvat Hallituksen toimet tulvauhrien auttamiseksi ovat olleet vähäisiä. 43 433 taloa on hajonnut kokonaan ja 158 197 osittain. Ihmishenkiä ei onneksi menetetty. Chitwan ja Kathmandu Monsuunikausi nostaa esiin ongelmia, jotka toistuvat vuodesta toiseen, ellei niiden syihin syvennytä ja kehitetä kestäviä ratkaisuja. Ihmisten elämä on yhtä epävarmaa kuin joen käyttäytyminen. Hän ei pysty sanomaan, millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ratkaistakseen tulvauhrien ongelmat kestävällä tavalla. Vuonna 1995 kärsijöitä oli yli 125 000. Useat uhrit elävät yhä taivasalla ja nälissään. Vielä kuukausi pahimman jälkeen uhrit valittavat, ettei valtiolta tule apua. Tänä vuonna yli kuusi miljoonaa ihmistä on kärsinyt länsija keskisten tasankoalueiden (Tarai) jäämisestä veden alle. – Joki on vienyt meiltä kaiken paitsi henkemme, Santakumar Bote sanoo. Vuonna 2002 kuolonuhreja oli 441 ja kymmeniätuhansia joutui siirtymään kodeistaan. Ministeri asettaa sanansa varovasti ja puhuu ympäripyöreitä. Toistuva tragedia Madin tragedian jakavat eteläisen ja läntisen Tasanko-Nepalin muut tulvauhrit. Vaikka tulva alkaa hellittää, vaara ja tuska jatkuvat. Tänä vuonna lähes 200 taloa tuhoutui kokonaan tai osittain Madin syrjäisessä kunnassa. Perinteisen boteyhteisön jäsenet ovat köyhiä ja heillä on pieniä maatilkkuja Maguijoen varrella. TEKSTI EEVA SIMOLA JA PRAMOD ACHARYA KUVAT PRAMOD ACHARYA Nepalin tulvien uhrit eivät saa tarpeeksi apua. Potilas saattaa kuolla matkalla aluekeskuksen sairaalaan Bharatpuriin, ellei joki rauhoitu. Nepalin sisäministeriön lehdistötiedotteen (27.8.) mukaan tiedossa oli 159 hukkunutta, 28 kadonnutta ja 45 loukkaantunutta. Viime vuonna tulvissa kuoli 257 ihmistä. Omaisuuden lisäksi myös moni sato on tuhoutunut, mikä lisää hätää. Haluan rakentaa talon, mutta ei ole maata, jolle rakentaa. – Joen aiheuttamat ongelmat toistuvat joka vuosi, tämä tulvauhri jatkaa Madissa Chitwanissa, joka voi Nepalin-kävijälle olla tutumpi kansallispuistostaan. Vuonna 1993 tulvissa ja maanvyörymissä kuoli ainakin 1 200 ihmistä keskisessä Nepalissa. Saptarin alueen tulvauhri Phulkumari Yadav menetti talonsa. – Emme hallituksessa ole voineet tehdä tulvauhrien hyväksi niin paljon kuin meiltä odotetaan, Nepalin sisäministeri Janardan Sharma myöntää puhelinhaastattelussa
Rahastolle ei haluttu lahjoittaa, sillä tunnetusti siellä lojuu runsaasti käyttämättömiä avustusrahoja, jotka kerättiin vuoden 2015 keväällä sattuneiden tuhoisien maanjäristysten jälkeen. – Rikoin hallituksen linjaa ja menin Sirahan tulvaalueelle löytääkseni tavoittamattomat uhrit, sosiaalityöntekijä Radha Paudel kertoo. Ne ovat lisäriski raskaana oleville, lapsille ja sairaille. Siwalik-vuoret ovat erityisen herkkiä, koska ne koostuvat hiekasta ja kivistä ja niiden pintamaa on ohut. Viranomaiset perustelivat toimiaan sillä, ettei kuivaa ruokaa ja käytettyjä vaatteita voitu sallia avuksi. Bankan naiset ovat ryhtyneet rakentamaan sateiden sulattamat talonsa uudelleen savesta ja bambukepeistä, koska apu viipyy ja eivätkä etäällä työskentelevät puolisotkaan pääse heidän avukseen. Himal Kahar Patrika -aikakauslehti julkaisi äskettäin toimittaja Santa Gahamagarin laajan raportin tulvista ja maanvyöryistä. Jo matkalla olleita avustustarpeita kuljettavia auttajia käännytettiin pois. Telttoja pidetään myös liian kuumina asua. Madissa Riujoen varrella asuva halvaantunut nainen perheineen kärsi tulvista. Jotkut Bankan asukkaat syyttävät tulvista Siktan keinokasteluhanketta, joka patosi vedet, mutta tulvat mursivat padon reunan. Hallitus vetosi kansalaisiin ja järjestöihin kehottaen näitä lahjoituksiin Pääministerin Katastro. Monsuunikauden ulkopuolella 15 000 asukasta ylittää sillattoman ja vähävetisen Maguijoen postireitin kohdalta. PAKISTAN. ksi”. Sitä ehtivät arvostella niin sosiaalityöntekijät, toimittajat kuin kotimaiset ja kansainväliset kansalaisjärjestötkin. Tulvien, ihmishenkien ja aineellisten menetysten jälkeen laitos kuvaa tapahtumia ”luonnonkatastro. Asutuksen leviäminen tulvatasangoille, metsänhakkuut, rinteiden hallitsemattomat kaivamiset ja kyvyttömyys ymmärtää veden poisjohtamisen tärkeyttä aiheuttavat katastrofeja ja suuria menetyksiä. t tapahtuvat ihmisen luontoon puuttumisen ja ihmistoiminnan luontoon levittäytymisen seurauksina”. Nevadan yliopiston tutkija, Tribhuvanin yliopiston geologian apulaisprofessori Deepak Chamlagain toteaa Facebook-haastattelussa, että ”kyseiset luonnonkatastro. Tulvariskialueella sijaitsevan asumuksen keittiöja varastonurkkaus Madissa. – Päätökselleni oli kaksi perustetta: halusin herättää toivoa eloonjääneiden keskuudessa ja rohkaista Kathmandun varainkeruujärjestöjä. Kun sade vie kasvillisuuden, rankkasateet voivat hajottaa vuoret hyvin nopeasti. Neljä päivää myöhemmin korkein oikeus kehotti hallitusta kumoamaan päätöksensä avustusjakelun keskeytyksestä. Elokuun puolivälissä Nepali Times -lehti julkaisi naistoimittaja Namrata Sharman reportaasin, jossa läntisen Bankan asukkaat valittavat, että hallitus on jakanut aivan liian pieniä telttoja 8–10-henkisten perheiden käyttöön. Kotinsa menettäneet odottavat yhä tukea tilapäisiä asumuksia varten, puhumattakaan siitä, että heille olisi osoitettu uusia maatilkkuja pysyvän asumuksen rakentamista varten. Tulva muutti maat jokiuomiksi. NEPAL INTIA SRI LANKA KIINA BANGLADESH MYANMAR BHUTAN Joenvarsikylien asukkaita uhkaavat myös tulvavesien mukana taloihin ja pihoihin huuhtoutuvat käärmeet. avustusrahastolle. Tulvakaudella, lauttojen ja veneiden puutteessa puhvelivetoiset kärryt tarjoavat ainoan ylipääsyn. Siinä korostetaan tulvariskinä Nepalin topogra. aa, joka kanavoi rankkasateet kapeisiin laaksoihin: ”Rinteet ovat erittäin epävakaita. lle kuuluu, että rankkasateet synnyttivät maanvyörymät ja tulvat, ja alatasankojen kylät joutuivat veden valtaan. Syitä ja seurauksia Nepalin Hydrologian ja meteorologian laitoksen selitys katastro. Avustaminen tökkii Tulvien ollessa pahimmillaan Nepalin hallitus rajoitti yllättäen kansalaisjärjestöjen ja yksilöiden avustustoimituksia. Kodittomuuden lisäksi alueen asukkaista tuli tulvan myötä taas kerran myös maattomia. 13 6.10.2017 > Hän ja muut uhrit ovat ymmällään: mitä he voivat tehdä ellei valtio tule avuksi. Paikallisviranomaiset estivät ruoanja vaatejakelun uhreille ja takavarikoivat uhreille tarkoitetun avun
Vuoristo altistaa yli 10 miljoonaa nepalilaista tulvariskille tasankoalueilla. n aiheuttajaksi on mainittu hakkuut Siwalikin valuma-alueen latvoilla. Pitkävaikutteiset lääkkeet Nepalilaisten elokuussa kokemien kaltaiset tulvat ja maanvyöryt toistuvat todennäköisesti vastakin, koska luontoa kulutetaan monella tapaa: asutus leviää, metsiä hakataan, kiveä ja hiekkaa kaivetaan, ja globaali ympäristö muuttuu. Espoon ja Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat toimittaneet Suomen Lähetysseuran kautta apua Nepalin tulvauhreille 50 000 euroa suoraan ja 20 000 Act Alliancen kansainvälisen vetoomuksen kautta, lähetysseuran katastro. Tämä edellyttää lujaa päättäväisyyttä, halua ja hyvää teknistä suunnitelmaa, Dhakal korostaa. Nepalissa se kattaa 164 jokea, joista useimmat ovat kuivia suurimman osan vuodesta. – Hallituksen tulisi ensin arvioida tulvien ja maanvyöryjen todelliset syyt ja sitten toteuttaa suunnitelmia vahinkojen vähentämiseksi, sanoo Kathmandun Tribhuvan yliopiston apulaisprofessori Subodh Dhakal. Madin asukkaat odottavat puhvelivetoista kyytiä Maguijoen yli Chitwanin alueella Nepalissa.. – Infrastruktuurin kehittäminen pitää määritellä uudelleen, sanoo puolestaan ympäristöasiantuntija Madhukar Upadhya. Act Alliancen nepalilaiset yhteistyökumppanit kävivät varta vasten tapaamassa pääministeriä, jotta saavat jakaa tukea suoraan ja ilman, että siitä vaaditaan myöhemmin selvityksiä. Esimerkiksi vesien luonnolliset valumaväylät on pidettävä avoimina infrastruktuuria rakennettaessa, hän lisää. Hänen mielestään tulvariskialueilla asuvat ihmiset tulisi asuttaa turvallisemmille seuduille. Nepalin infrastruktuuria rakennetaan toisin kuin pitäisi. Kuva Chitwanin alueelta. Näiden lisäksi tiedemiehet laskevat ilmastonmuutoksen yhdeksi monsuunituhojen aiheuttajista. Yhdeksi elokuun katastro. rahastostaan 100 000 euroa Nepalin tulvauhrien avustamiseen. Suomesta lähes 200?000 euroa Suomen Punainen Risti lähetti katastro. Kaupunkien rakentaminen on tukkinut jokien luonnolliset väylät. > Yksityiset ihmiset ja useat organisaatiot kampanjoivat eri tavoin keräten apua Nepalin 2017 tulvien uhreille, minkä hallitus tilapäisesti lopetti. On vaikea uskoa, että hallitus kiirehtisi suunnitelmia katastro. Monsuunikaudella joet muuttuvat raivoisiksi virroiksi. On julkinen salaisuus, ettei Nepalin hallitus näytä piittaavan vuoden 2014 tulvien uhreistakaan. Tämä 2 400 kilometriä pitkä, 1 500–2 400 metriä korkea vuoristo ulottuu Indusvirrasta Pakistanissa Brahmaputraan Intiassa. He odottavat yhä uudelleenasutusta. On vaikea uskoa myöskään, että hallitus ratkaisisi maattomien tulvauhrien ongelmat. en vaikutuksia estääkseen tai vähentääkseen. – Nepalin infrastruktuuria rakennetaan toisin kuin pitäisi. – Ellemme voi siirtää kaikkia jokien läheisyydessä ja huteroilla vuorilla asuvia ihmisiä kerralla, voisimme aloittaa kaikkein vaarallisimmilta alueilta. työn koordinaattori Paula Pennanen-RebeiroHargrave kertoo. 14 6.10.2017 Tulvat pyyhkäisevät hienorakeiset maalajit alavirtaan Tarain tasankoaluetta kohden, pintamaa huuhtoutuu mukaan, joenpinnat nousevat ja joet joutuvat muuttamaan uomaansa. YK:n mukaan yhteensä 40 miljoonaa ihmistä kärsii tulvista Nepalin, Intian ja Bangladeshin alueella. Hakkuut ja hiekan ja kivien hallitsematon louhinta tekevät rinteistä herkästi haavoittuvia.” Siwalikin vuoristo kattaa 12,8 prosenttia Nepalin maa-alasta
Ystäviäkin on kuollut jo aika paljon, mutta olen alkanut hiljalleen tajuta sen väistämättömyyden. T aide käsittelee aina tavalla tai toisella elämän suuria kysymyksiä: elämää, kuolemaa ja rakkautta. Taiteen synnyn lisäksi sen mahdollisia tehtäviäkin mietitään jatkuvasti. Haluaisin jopa uskoa, että sellaista ei voi olla olemassakaan. En usko, että taiteella voi olla muita määriteltävissä olevia tehtäviä kuin ne, mitä sille kulloinkin satunnaisesti annamme. Yleensä katsominen tapahtuu tietyn kuvitellun optimietäisyyden takaa. Se vei minut rituaalin – ja samalla veistotaiteen – syntyyn. Ei välttämättä suoraan, mutta niihin teemoihin se aina vie. Hyvä taide ei koskaan kerro lopullisia totuuksia vaan pikemminkin viettelee vastaanottajansa ajattelussaan sellaisille alueille, joita tämä ei ole ennen edes osannut kuvitellakaan. Kosketteleva käsi hakeutuu yleensä viimeisenä palloon. Olen löytänyt pienissä vastoinkäymisissä ja suuremmissa suruissakin aina lohtua. Suurin osa taiteilijoista kieltää kuitenkin – ainakin julkisuudessa – taiteen terapeuttisuuden, koska se oudolla tavalla vähentää tekemisen ja tulosten arvoa. K oskettelen näyttelyssä (Art Kaarisilta, 15.10 saakka) keraamista veistosta, useampaakin hyvin samanlaista veistosta. Varsinaista taideinstituutioon kuuluvaa kuvanveistoa edeltävässä kuvanveiston kaltaisessa toiminnassa on epäilemättä ollut kyse rituaaliesineistä. Malinen ei kuitenkaan käsittele suruaan yksilöidysti eikä kerro tarinaa, vaikka oletankin, että veistosten . Se on ikään kuin ”vain” terapeuttista. Kun on joskus oppinut katsomaan jotain asiaa täysin uudella tavalla, uudesta näkökulmasta, ei sitä hevin unohda. Rituaaleilla yhteisö muun muassa vahvistaa yhteisöllisyyttään. Haluun olla yhtä ihmisten kanssa ja saada juuri siitä lohtua tarvittaessa. Sitäkään hän ei kerro vaan kertoo näyttelynsä teemojen olevan ”suru, kaipaus, toivo, rauha ja rakkaus”. Otso Kantokorpi Kirjoittaja on lähinnä kuvataiteen alueella työskentelevä kulttuurialan prekaari, jonka eduskunta määritteli vastoin hänen tahtoaan yrittäjäksi 1.1.2016 alkaen.. Elämässäni on ollut vähän todellisia suruja. Tulokset ovat varmaankin useimmiten ennakoimattomia, mutta saattavat parhaimmillaan johtaa sellaiseen havahtumiseen, että elämä muuttuu peruuttamattomasti. En itse asiassa osaa edes kuvitella, mitä lohduton suru voisi olla. Tästä tuskasta me emme kukaan ole vapaita. Veistoksissa on polvillaan istuvan . Tarkoitan sitä eksistentiaalista tuskaa, joka laittaa kyselemään elämän mahdollisen tarkoituksen perään. Tiedän, että kuvanveistäjä Tarja Malinen on menettänyt viime vuonna 17-vuotiaan poikansa. Väitän kuitenkin, että taide on tekijälleen aina terapeuttista. Se kuuluu elämään kuin luonnollisena reunaehtona. 15 6.10.2017 VOIKO TAIDE LOHDUTTAA. Sitten siitä voidaan jälkikäteen puhua ystävien kanssa. Yhtä lukuun ottamatta pojalla on käsissään pallo. Tuska syntyy tarjolla olevien vastausten moninaisuudesta ja ristiriitaisuudesta. Puristaessani käteni pojan sylissä olevan pallon ympärille ajaudun myös miettimään teorioita taiteen synnystä. Pallo mahtuu juuri sopivasti kouran sisään, ja siksi käsi jää puristamaan sitä pidemmäksi aikaa. Samasta syystä taide on vastaanottajalleen aina terapeuttista – kunhan sitä vaadittavaa herkkyyttä on. guuri. T aide jaettuna on aina yhteisöllistä ja siten myös yhteiskunnallista. Veistoksissa on toisistaan poikkeava patina ja pintamateriaali. Malisen veistokset toivat minulle käsin kosketeltavasti rituaalin mieleen. En osaa samastua siihen varmaankaan kunnolla, koska en ole koskaan kokenut mitään samanlaista. Taide käsittelee ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostoja. Kuin vaistomaisesti se puristuu pallon ympärille, mikä tuottaa oudon keskittymisen. Sama koskee palloja. Usein jopa vastausten puutteesta. Koskaan en ole kokenut mitään sellaista, jota voisin kuvailla ”lohduttomaksi suruksi”. Suurin osa taiteilijoista tietää taiteen olevan terapeuttista tekijälleenkin. Ihmistä, joka työntää kasvonsa aivan kiinni taideteokseen tutkiakseen sen pintaa mahdollisimman tarkkaan, katsotaan kummastellen. Lohdusta hän ei puhu mitään, mutta eiköhän sanarimpsusta synny ovelasti lineaarinen tarina, joka päätyy lohduista suurimpaan: rakkauteen. O len ollut koko elämäni onnekas. K oskiessani veistosta murran myös taideteoksen roolia taideobjektina, jollaisia on tapana käydä katsomassa taidenäyttelyssä. Toisin kuin pojan iholla, käsi ei silitä ohimennen ja vain tunnustele materiaalin tuntua. Joskus lohduntarjoaja on taideteos – olkoon se kirja, biisi tai maalaus – tai pikemminkin teoksen tuottamat ajatuskulut kaikkine outoinekin assosiaatioineen. guuri on hänen poikansa. Taideteokseen ei normaalisti saa koskea, sitä yleensä vain katsotaan. Pitää vain osata löytää oikea lohtu ja oikeat lohduttajat. Niihin kuuluu myös kyky empatiaan, surun ja rakkauden jakaminen sekä lohdun hakeminen. Tämä on ehkä yksi taiteen suurimmista voimista. Taiteilijalta ei tuolloin, jos muutenkaan, tarvitse kysyä mitään lupaa tulkintoihin. Useimmiten lohdun tarjoaa kanssaihminen, joka osaa jakaa kanssani samoja asioita. Se ei välttämättä ole suora vastaus mihinkään erityisongelmaan, mutta pelkällä olemassaolollaan se on vastausyritys siihen ongelmaan, joka vaivaa kaikkia luovia, herkkiä ja ajattelevia ihmisiä. Suurin osa taiteilijoista kieltää taiteen terapeuttisuuden, koska se oudolla tavalla vähentää tekemisen ja tulosten arvoa. Mutta rituaali ei näyttäytynyt kaavamaisena ja ulkokohtaisena. Teos voi käsitellä mitä tahansa, mutta joku sen ulottuvuuksista voi viedä ajatukset sellaiseen suuntaan, että se kykenee käsittelemään niitä asioita, joiden käsittelyyn selkeät sanat, väitelauseet ja rationaalinen ajattelu eivät useinkaan yllä. Koskettelen veistoksia poikkeuksellisesti, koska taiteilija on antanut siihen luvan, jopa kehottanut tekemään sitä
Sen jälkeen pääomatuloja ja pääomatuloiksi muunnettuja ansiotuloja on verotettu työtuloja kevyemmin, minkä tuloksena kaikkein rikkaimmat ovat karanneet omaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömällä pohjalla olevaan ylikulutustodellisuuteensa. Valtiovarainministeri Orpo julisti elokuussa, että korkea veroaste ja hyvinvointi eivät kuulu yhteen. – Kuvittelisin, että solidaarisuusverolla haluttiin viestiä kannattajille, että olemme kiristämässä suurituloisten verotusta. – Se on todella harhaanjohtavaa puhetta. Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan tyrmäsi raportin verotuksen kiristämisehdotukset mututuntumalla. Samaan aikaan pienituloisten verotaakkaa on kasvattanut se, että verotuksen painopistettä on siirretty tulojen verottamisesta tavaroiden ja palvelujen verottamiseen. Näin syntyi julkisen talouden kestävyysvaje. ”Jos se olisi lääke, se olisi jo tehonnut” Orpo viisasteli. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVITUS HANNU LUKKARINEN SYÖ HYVINVOINTIA RIKKAIDEN HYYSÄÄMINEN mukaan talous kasvaa nopeammin, jos markkinoilla syntyviä tuloeroja ei pyritä kaventamaan verotuksen ja tulonsiirtojen avulla. Hänen mukaansa eriytetty tuloverotus on keskeinen syy siihen, miksi varallisuusjakauman yläosassa nettovarallisuus on kasvanut myös 2008 kriisin jälkeisenä aikana. Reaali-investointien sijasta sijoitetaan arvopapereihin ja kiinteistöihin. Suomessa progressiivinen verotus koskee ainoastaan valtion ansiotulojen verotusta ja sen osuus kaikista verotuloista on alle kymmenen prosenttia, Tampereen yliopiston taloustieteenprofessori Matti Tuomala toteaa. Sen ” Suomessa 1990-luvun jälkeen toteutetut verouudistukset ovat olleet varsinainen värisuora kaikkein rikkaimmille.” Ylimpien tuloluokkien veroparatiisikohtelu kannattaisi lopettaa ja investoida siitä saadut tulot julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan, ja muihin kasvua vahvistaviin kohteisiin, taloustieteen professori Matti Tuomala linjaa. Tuomala pitää solidaarisuusveroa vikatikkinä, sillä se kasvatti entuudestaan ylimmän marginaaliveron ja pääomaveron välistä kuilua ja antoi listaamattomien yritysten omistajille entistä vahvemman kannustimen muuntaa työtulonsa kevyemmin verotettavaksi pääomatuloksi. Kokonaisveroastetta on pikkuhiljaa hilattu 2000-luvun alun 47 prosentista noin 43 prosenttiin ja nykyisen hallituksen tavoitteena on painaa se ensi vuonna 42,4 prosenttiin. Tuloja varallisuuserot ovat 1990-luvun puolivälin jälkeen kasvaneet niin hurjalla vauhdilla, että taloudellisessa tasa-arvoisuudessa Suomi on taantunut 1970-luvun alun tasolle. 16 6.10.2017 V erotuksen keventämiseen, julkisten palveluiden leikkaamiseen ja yksityistämiseen perustunut uusliberalistinen talouspolitiikka on kasvattanut tuloeroja ympäri maailman. Tutkimustulosten valossa tasainen tulonjako näyttää kuitenkin olevan hyvän talouskehityksen edellytys. Atkinsonin tutkimusten pohjalta Suomen olosuhteisiin muokkaamat ehdotukset eriarvoisuuden vähentämiseksi. ”Talousasiantuntijat” ampuivat lonkalta alas sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon taloustieteilijä Anthony B. Hänen mukaansa pääoma ja ansiotuloverotuksen uudelleenjakovaikutukset ovat 1990-luvun puolen välin jälkeen heikentyneet voimakkaasti. Tuloerojen pienentäminen luo hyvinvointia Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien harjoitettu veroja sosiaalipolitiikka on perustunut kolme vuosikymmentä sitten muotiin tulleeseen talousteoriaan. – Maailmanpankista ja muista kansainvälisistä järjestöistä on tullut jatkuvasti uutta tutkimusta, jonka mukaan tuloerojen kasvu on vahingollista talouden kehitykselle. Hänen mielestään rikkaille veroparatiisikohtelun takaavasta eriytetystä tuloverotuksesta kannattaisi luopua välittömästi. Näin kasvatetaan nettovarallisuutta verojen minimoimiseksi, Tuomala erittelee. Veroalepopulistien vaihtoehtoiset faktat Kesäkuun alussa Kalevi Sorsa säätiö julkaisi raportin 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi. Tuomalan mukaan Suomen verojärjestelmän suurin epäkohta on vuonna 1993 toteutettu verouudistus. Hyvinvointivaltioon panostamisen sijasta hallitus on päättänyt leikata 4 miljardia euroa terveydenhuollosta Matti Tuomala JONNE RENVALL. Hyvinvointivaltio nälkäkuurilla Nopean talouskasvun vuosina poliittiset päättäjät jakoivat omille taustajoukoilleen verojen alennuksia jatkuvalla syötöllä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus ei silti pidä tuloerojen kasvua yhteiskunnallisena ongelmana, vaan kasvattaa tietoisesti köyhien ja rikkaiden välistä elintasokuilua suurituloisia suosivilla veroratkaisuilla ja perusturvan varassa elävien köyhimpien kansalaisten etuisuuksien ostovoimaa leikkaamalla. – Tosiasia on pikemminkin se, että mitä kehittymättömämpi maa sitä kevyempi verotus ja päinvastoin. Se kaventaisi tuloeroja, lisäisi verotuloja ja vähentäisi hyvinvointipalvelujen rahoitusvajetta. Näin on tapahtunut myös Suomessa. Veroalennuksia lobbaavan Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen leimasi Hiilamon reseptit menneen maailman haikailuksi. Tai sitten ei todella tajuttu, ettei sen avulla päästä kiinni todella rikkaisiin. Rikkaiden veroparatiisi nurin heti – Suomessa 1990-luvun luvun jälkeen toteutetut verouudistukset ovat olleet varsinainen värisuora kaikkein rikkaimmille. Jostain syystä tämä ei ole mennyt Suomessa perille, Tuomala sanoo. Niin matalalla veroasteella edes nykyisen tasoisia hyvinvointipalveluja ei ole mahdollista rahoittaa. Tuomala kertoo, että joinakin vuosina ennen kriisiä ylimmän promillen tuloista jopa 80 prosenttia oli pääomatuloja tai pääomatuloiksi muutettuja ansiotuloja. Tuomala muistuttaa, että ihmisten elämän laatu on tutkitusti parasta sellaisissa vauraissa maissa, joissa progressiivisen verotuksen avulla pyritään turvaamaan kohtuullinen elintaso koko väestölle sekä yhdenvertainen oikeus koulutukseen ja terveydenhoitoon varallisuuteen katsomatta. Pääomaverotusta on kevennetty, omaisuusverosta on luovuttu, perintösekä lahjaveroa alennettu ja niin edespäin Tuomala listaa. Porvarihallituksen ensiaskeleista lähtien on ollut päivänselvää, ettei sosiaalisten turvaverkkojen repeämien paikkaamiseen ja aliresursoitujen julkisten palvelujen ahdinkoon ole tulossa helpotusta. Se ei rohkaise investoimaan reaalitalouteen. – Eriytetty tuloverojärjestelmä vääristää myös pääoman kohdentumista. ”Suomessa on yksi maailman kovimmista veroprogressioista
Miksi Ruotsilla on mennyt paremmin. – Elvytystä ovat kuitenkin vain sellaiset julkisten menojen määräaikaiseksi lisäämiseksi tehdyt päätökset, joiden tarkoituksena on antaa talouteen lisää potkua. – Siihen missä vaiheessa . Hänen mielestään infrastruktuuriin, koulutukseen, tutkimukseen, ja hyvinvointipalveluihin investoiminen olisi tämän hetkisessä tilanteessa viisasta talouspolitiikkaa.. nanssipolitiikka on ollut kiristävää. Jalka irti jarrupolkimelta Tuomala on pannut merkille, että samat tahot, jotka vastustivat taantuman aikana talouden elvytystä, vaativat jälleen julkisten menojen leikkaamista, nyt kun talous on vyönkiristyspolitiikasta huolimatta kääntynyt lopulta kasvuun. – Suomessa . Talousliberaalien pankkija virkamiesekonomistien mukaan Ruotsin talous on . nanssipolitiikalla. Suomessa on kuitenkin edelleen suurtyöttömyys ja paljon tuotantokapasiteettia on muutenkin käyttämättä. Siksi riski talouden ylikuumenemisesta on häviävän pieni. Tuomala arvioi, että Suomen talouteen tarvittaisiin . Tuomala väittää, että tämä kipeiden ”mutta välttämättömien” rakenneuudistusten läpiviemisen perusteluna käytetty tarina, ei pidä paikkaansa. nanssipolitiikka on ollut vuodesta 2012 lähtien kiristävää. Ruotsissa se on ollut selvästi elvyttävää. Tuomalan mukaan elvytyksen mukamas kasvattamalla julkisen velan kasvulla pelottelu on mennyt hyvin perille siksi, että valtamedia on niellyt kritiikittä tulkinnan, jonka mukaan taantumassa vähenevien verotulojen ja sosiaaliturvamenojen kasvun aiheuttamaa valtion velan kasvua on pidetty ikään kuin keynesiläisenä elvytyspolitiikkana. Tuomala korostaa, että Suomen talouspoliittisessa keskustelussa tämä tosiasia on jäänyt miltei huomaamatta. Hänen mukaansa Ruotsi on pärjännyt Suomea paremmin ennen kaikkea siksi, että siellä talouden pyörät on pidetty vauhdissa kompensoimalla eurokriisin supistamaa vientikysyntää kotimarkkinoiden kysyntää piristävällä . 17 6.10.2017 sosiaalimenoista, koulutuksesta sekä tutkimuksesta ja käyttää talouskasvun tuoman ”jakovaran” julkisen sektorin rahoitusta rapauttaviin veronkevennyksiin. nanssikriisin puhkeamisen jälkeen kasvanut Suomea nopeammin porvarihallituksen valtakaudella toteutettujen massiivisten veronkevennysten ja työttömyysvakuutuksen ehtojen heikennysten ansiosta. – Harhaista viestiä, jonka mukaan Suomen taloutta on elvytetty vuosikausia velaksi, mutta talous ei ole elpynyt, on hoettu tasavallan presidenttiä myöten, vaikka . On tietysti selvää, että täystyöllisyystilanteessa elvytys ei auta. nanssipolitiikkaa on järkevää kiristää, ei ole yksiselitteistä vastausta. Hyvinvoinnin kasvun edellytyksiin kohdistettujen täsmäpommitusten jäljiltä Suomi on vaalikauden lopussa takuuvarmasti taloudellisesti eriarvoisempi ja huonommin tulevaisuuden haasteisiin varautunut kuin sen alkaessa. nanssipoliittisen jarrutuksen sijasta kevyttä kaasutusta
18 6.10.2017
Poliisit ampuivat kumiluodeilla, hakkasivat, potkivat ja heittivät alas portaita ihmisiä, jotka olivat tulleet äänestämään Katalonian aluehallituksen järjestämässä itsenäisyyskansanäänestyksessä. 3 SUNNUNTAIN JÄLKEENKIN näytti siltä, ettei Espanjan oikeistohallituksella tunnu olevan minkäänlaista halua liennyttää tilannetta, vaan pikemminkin päinvastoin. Kataloniassa koetaan, että EU on jättänyt heidät yksin. EU, joka on kärkäs arvostelemaan oikeudenloukkauksia unionin ulkopuolella, tuntuu olevan voimaton omien jäsenmaidensa suhteen – Espanjaa ennen tämä on nähty Puolassa ja Unkarissa. Hallitus marssitti myös Espanjan kuninkaan Felipen tuomitsemaan Katalonian johdon, joka on asettanut itsensä ”demokratian ja lain ulkopuolelle”, yrittänyt ”rikkoa Espanjan yhtenäisyyden” ja ”espanjalaisten oikeuden päättää demokraattisesti yhdessä elämästään”. Espanjan kansallinen tuomioistuin määräsi keskiviikkona, että Katalonian itsehallinnollisten poliisivoimien päällikön Josep Luis Traperon on tultava kuulusteltavaksi epäiltynä kapinan lietsomisesta. Europarlamenttiin väkivaltaisuudet tuotiin keskiviikkona keskusteltavaksi vasemmistoryhmä GUE/NGL:n ja vihreiden vaatimuksesta. 2 SEKÄ SUOMESSA että EU:ssa tuntui olevan vaikeuksia erottaa kaksi asiaa toisistaan: mitä mieltä ollaan aluehallituksen yksipuolisesti julistaman kansanäänestyksen oikeudellisesta merkityksestä ja mitä taas ajatellaan raa’sta poliisiväkivallasta Euroopan sydämessä. AJANKUVA KUVA LEHTIKUVA/LOLA BOU TEKSTI ARTO HUOVINEN. Traperon johtama Mossos d’Esquadra ei tuomioistuimen mukaan täyttänyt velvollisuuksiaan turvatakseen viranomaisten toimet äänestyksen estämiseksi. Suomen lehdistössä ero kyllä tajuttiin varsin yleisesti, mutta sen sijaan virallinen Suomi kiemurteli ja yritti välttää ottamasta kantaa. 19 6.10.2017 Verta Euroopan sydämessä 1 NUORI NAINEN halasi tiistaina Barcelonassa palomiestä Katalonian yleislakon aikana. Myös EU:n komissio pyöritteli perustuslaillisia argumentteja ja puolusteli Espanjan hallituksen toimia. . Palomiehet olivat sunnuntaina asettuneet ihmiskilviksi siviilien ja Espanjan poliisien väliin. Lähes 900 siviiliä loukkaantui