kansan uutiset . 5/2022 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. Viikkolehti | 4.2.2022 | 3,5 € 5-003251-225 | kansanUUtiset.fi Vaalitulos tarkastelussa sivu 23 Voima-lehdelle uusi vetäjä sivu 3 Luontosarja alkaa sivu 14 SIVU 7 Kun miKään ei riitä
PÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. Euroopan unionissa ja esimerkiksi Turkissa hiekkapuhallus on kielletty, mutta monissa halvan työvoiman maissa tuotantotapa rampauttaa yhä keuhkoja. Ei ole siis ihme, että monissa paikoissa on niin sanotusti pakko omistaa auto. On siis helppo uskoa, että bensan hinta tulee olemaan isossa roolissa eduskuntavaaleissa. NousevieN hiNtojeN lisäksi on mahdollista, että petopolitiikka päätyy myös eduskuntavaalien teemaksi. Kevättalvella pidetään ammattiliitto JHL:n vaalit sekä osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit. Seuraavaksi edessä ovat eduskuntavaalit, joissa yleisemmillä teemoilla on paljon kysyntää. (10 %). Yksi puolue osaa varmasti muodostaa myrkystä kannattajilleen hyvin uppoavan drinkin. Leimakirveiden heittely ei tietenkään auta mitään. 12 kk 89 € 99 € 6 kk 46 € 60 € 3 kk 24 € 35 € Hinnat sisältävät alv. Siihen päälle tulevat sitten vielä sähkön hinta ja yleinen inflaatio, jos se osoittautuu pitkäaikaiseksi. Susi on jolkottelemassa vaaliteemaksi Sote-vaaleista on toivuttu, mutta demokratian riemujuhla jatkuu. Jo nyt uskaltaa sanoa, että se on ollut turhaa. Kaikkien viesti on periaatteessa ollut sama – nyt on tullut raja vastaan ja jotain pitää tehdä. Tuore susikeskustelu ainakin antaisi siitä viitteitä, kun keskustan vaatima suden metsästys estettiin valituksilla tuomioistuimiin. Kesto Määräaikais. l S ote-va alieN jälkeeN on huokaistu helpotuksesta, kun perussuomalaisten kampanja epäonnistui täysin. 5/2022 Perjantaina 4.2.2022. Tähän yksinkertaistamiseen syyllistyvät myös tiedotusvälineet – KU mukaan lukien. Lue Lisää sivuLta 12 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Uutismedian liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Kehotan vilpittömästi kaikkia äänioikeutettuja vaikuttamaan ja antamaan äänensä oikeudenmukaisuuden, kohtuullisuuden ja ekologisen kestävyyden puolesta. TÄSTÄ INNOSTUN NYT ToiVo Haimi Kirjoittaja on politiikan toimittaja. Lue Lisää sivuLta 6 Farkkujen vaalentamiseen käytetään edelleen menetelmiä, jotka vahingoittavat työntekijöiden terveyttä. Maaja metsätalousministeriössä ajattelu tuntui kulkevan jotenkin seuraavasti: ”Ampukaa nyt tuon verran, kun enempää ei voi.” Hyvin polarisoituneessa susikeskustelussa jakolinjoja jaetaan usein samoilla perusteilla kuin monessa muussakin aiheessa eli ”etelän ihmisiä” syytetään siitä, etteivät he ymmärrä muualla asuvia. 2 | KU 5/ 20 22 Nykytilanteessa vastuullisilta päättäjiltä vaaditaan malttia ja kylmäpäisyyttä odottaa hankalien mutta tilapäisten inflaatiopaineiden väistyvän, Lauri Holappa kirjoittaa kolumnissaan. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu henkilöautojen varaan – julkinen liikenne on pitkälti ajettu alas säästövimmassa. 18 suden ampumista oli perusteltu ”kannanhoidollisena”, mutta suurin syy sille taisi olla susivihan lepyttely. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2022 KANNEN KUVA All Over Press/Timo Korhonen Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Se, että nyt on edessä laskun maksu liian kauan ilmaston ja luonnon kustannuksella ylläpidetystä elämänlaadusta, on totta, mutta sillä tuskin saa kannatusta ääniuurnilla. Se vain lisää eripuraa, mutta kuten aiemminkin on todettu, ei se populisteja kiinnosta. Esimerkkiä voi hakea Ruotsista, jossa jo kolmen oppositiopuolueen puheenjohtajaa on käynyt kuvattavana bensapumpulla
Lisäksi isommissa kaupungeissa sitä on kenen tahansa otettavissa metroasemilla ja kauppojen tuulikaapeissa. – Tämä on kunnia, mutta myös näytön paikka. Hän näkee Voiman merkityksen sen painosta suurempana, koska sen kaikki aineisto on kaikkien saatavilla myös verkossa, ilman maksumuureja. Valtakritiikkiä ja juuriin asti kaivautumista KU keskusteli journalismista Voima-lehden tuoreen pää toimittajan Emilia Kukkalan kanssa. Voima on Suomen suurimpia kulttuurilehtiä 60 000 kappaleen painoksellaan. – Vaikka olemme ylpeästi kulttuurilehti, emme ole pelkästään sitä, päätoimittaja toteaa. – Tuntuu, että olen astumassa isoihin saappaisiin, Kukkala, 33, sanoo. AjAssA KU 5/2 02 2 | 3 01 AjAssA T oimittaja Emilia Kukkala aloitti Voima-lehden päätoimittajana vuodenvaihteessa. Monista kulttuurilehdistä Voima erottuu siinä, että sillä on erityisen vahva yhteiskunnallinen painotus. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Emma Grönqvist Emilia Kukkala aloitti vuonna 1999 perustetun Voima-lehden johdossa vuodenvaihteessa.
Suomessa poliisiin on todella kova luotto ja siitä on kirjoitettu erittäin vähän kriittisesti. Kyllä me toimittajat tiedämme, mitä se tarkoittaa. Myös paperilla Vahvasta verkkonäkymisestä huolimatta Voima jatkaa myös paperilla. Sanot, että Suomessa kirjoitetaan myötäkarvaan. Vastamediaa tarvitaan sparraajaksi ja monipuolistajaksi, jotta valeiden ja hömpän rinnalla ei olisi vain yhtä totuutta. Kaikki ovat sen joskus tehneet, vaikkapa piiloutuneet haastateltavan sanojen taakse kyseenalaistamatta niitä. On podcasteja ja muuta audiotuotantoa. Sama koskee muitakin auktoriteetteja: ministereitä, virkamiehiä, etujärjestöjä, elinkeinoelämää. AjAssA 4 | KU 5/ 20 22 NäytöN paikka Päätoimittajuus on Kukkalan mielestä näytön paikka erityisesti siksi, että hän on äänekkäästi arvostellut suomalaista valtamediaa ja journalismia. Tai ottaneet annettuna jonkun auktoriteetin sanomiset. Hän kutsuu Voimaa vastamediaksi. Näitä hän toivoo pystyvänsä terävöittämään ainakin näkökulmien, aihevalintojen ja esimiestyön osalta. Luokkavallan vahtikoirat ilmestyi vuonna 2016. Tällä hetkellä suunnitelmiin ei kuulu printistä luopuminen, vaikka paperi on todella kallista, Kukkala sanoo. Päätoimittaja toteaa, että kirja on kritiikkiosuus, ja nyt hänen tehtävänsä on toteuttaa käytännössä kirjassa esitettyjä ihanteita. – Suomessa journalismin omistuspohja on tosi keskittynyttä, ja se väkisinkin vuotaa myös median sisältöihin. Lisäksi haluan nostaa esiin ympäristönäkökulmaa. Kukkala painottaa sitä, että keskeistä kaikessa lehden tekemisessä on valtakriittisyys. Ympäristön varassa kaikki muukin viime kädessä lepää. – Mennään kysymyksillä juurille asti. – Mutta jos mennään juurille, tehdään yleensä lähtökohtaisesti radikaalia journalismia. VaNkkaa Valtakriittisyyttä Kukkala toteaa, että Voimassa on vahvaa osaamista valmiiksi. Minusta se on ammatillisesti noloa. Mutta Voimassa pyrimme katsomaan eri vinkkelistä, ja avainsana on valtakriittisyys. Ja jos mennään juurille, ollaan lähellä radikaaliutta. – Määrällisesti suurin osa hyvästä journalismista tehdään valtamedian piirissä, sillä siellähän resurssitkin ovat. –?On?turvallista?olla?myötäkarvainen,?jos?ei?ole?tehnyt?pohjaduunia?kunnolla,?Emilia?Kukkala?sanoo. Kukkala huomauttaa, ettei väitä kaiken valtamedian tuottaman journalismin olevan kritiikitöntä. Hän suostuu mainitsemaan yhden esimerkin: poliisi. – Panostamme monimediaisuuteen. – Haluan vahvistaa perinteistä yhteiskunnallista journalismia lehdessä väheksymättä kulttuuria tai taidetta. Demokraattinen yhteiskunta kuitenkin tarvitsee toimiakseen sitä, että käydään kriittistä ja on tiukkaakin keskustelua, hän sanoo – Yhteiskunta vaatii juuri nyt sitä entistä enemmän, koska valemediat ja vahva hömppäskene osaltaan hallitsevat keskustelua. Ja kun päätoimittajuus on puolipäivähomma, hän kirjoittaa jatkossakin muuallekin, esimerkiksi Kansan Uutisiin. Sen sijaan poliisin tiedotteet julkaistaan sellaisinaan. Lisäksi Suomessa mahtuu julkisuuteen yksi asia kerrallaan. Hän hakee kriittisyyttä. Ei ole pitkä aika siitä, kun luin erittäin hyvän katastrofitutkimusta koskevan jutun Hesarista, jota olen paljon kritisoinut. l ”Poliisinoma pr-työon mennytikään kuinfaktana mediassa läpi.”. Miten. Hän kirjoittaa myös itse. Kukkala ei kuitenkaan hae radikaaliutta. – Sen rinnalla olemme vahvasti verkossa ja lisäämme audiovisuaalista tuotantoa yhteistyöllä moneen suuntaan. – On turvallista olla myötäkarvainen, jos ei ole tehnyt pohjaduunia kunnolla. – Poliisin oma pr-työ on mennyt ikään kuin faktana mediassa läpi. Hän kirjoitti aiheesta kirjankin kollegansa Pontus Purokurun kanssa. – Kun kauheasti kritisoi, joutuu jossain vaiheessa itse näyttämään, miten pitää tehdä. Nyt on se vaihe, Kukkala hymähtää. Kyseenalaistamme sellaisia ideologisia opinkappaleita, joille suuri osa journalismista perustuu, kuten talouskasvun mantra
Hyvinvointivaltion puhetapa saa väistyä ja sen tilalle astuu yksilöllistä kilpailua ja tuottavuutta korostava puhetapa. Myöskään työttömyyttä ei enää nähdä yhteiskuntapoliittisesti vakavana ongelmana, vaan sen ohitse ajaa yritysten tuottavuus”, Kantola kirjoitti. Se on kuitenkin monelle ainoa vaihtoehto. Ai miksi. Iines @pohjoisesta 31.1. Laskut on maksettava, ja jos on auto työssäkäyntiä varten ja se vaatii huoltoa, niin pakkohan se on valita, että korjauttaa vaikka ne jarrut. Kaikilla ei todellakaan ole. 1597,83 e. Tai itse asiassa ostin vain uudet linssit omiin kehyksiin. Nettopalkka 100% työstä. some Ostin tällä viikolla uudet silmälasit. KoLumni Pe KK a Pa jU vi rt a. Olen joskus myös miettinyt kuumeisesti, milloin pystyn hakemaan lääkkeet apteekista, ja millä maksan ne. Sote-lautakunta #Vantaalla sinetöi alkuviikosta, että ylin palkkioluokka palautetaan #omaishoitoon ja #terapiaan pääsy turvataan. ”Yhtenä perusajatuksena on julkisen sektorin aseman kyseenalaistaminen. Samoin olen siirtänyt terveyskeskuskäyntiä seuraavan kalenterivuoden alkuun, jotten joudu maksamaan kuluvan vuoden vuosimaksua. Luuletteko, että he pystyvät pitämään parempaa huolta itsestään. On paljon ihmisiä, joiden tulot ylittävät juuri rajan, jossa saisi toimeentulotukea, mutta jokaista tärkeääkin hankintaa joutuu harkitsemaan tarkkaan ja todennäköisesti viivyttämään. Ihminen jää toiseksi. TunnusTuksia: hoidan auToani paremmin kuin iTseäni anne nyman Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies. Silmälääkärille en nytkään raaskinut varata aikaa, vaan kävin optikolla. Edellisestä näöntarkastuksesta olikin jo kaksi vuotta, vai kolmeko. Mikä tahansa on pikkusumma, jos on väljää rahaa. Taustalla ovat kaksi valtuustoaloitettani. Sairaanhoitajan tilipäivä. Vuoden alussa tuntuu pahalta, kun odottaa, että lääkkeiden 50 euron omavastuuosuus täyttyisi. Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen aloittaessa uusi konsensus oli syntynyt. Antero Eerola @anteroeerola 26.1. Ihmisen hoitoon meno voi viivästyä, ja kun asiat pitkistyvät, ne mutkistuvat – ja lopulta tulevat myös kalliimmiksi niin yhteiskunnalle kuin ihmiselle itselleenkin. Ville Hämäläinen, Kiiltomato.net 27.1. Olen odottanut, että jossain kuussa jäisi ylimääräistä laskujen maksamisen jälkeen uusiin silmälaseihin. Joskus sinnikkyys kannattaa. Työ parempien #sote-palveluiden puolesta on jatkunut #aluevaalit jälkeen. Haastatteluista piirtyi kuva, että 1990-luvun lama oli murros, jossa markkinatalous ryhtyi ohjaamaan yhteiskuntaa. Jutut pohjautuivat talouspolitiikan päättäjien haastatteluihin, joita tutkija Anu Kantola siteerasi väitöskirjassaan. Sitten jotkut vielä ihmettelevät, miksi haluamme poistaa terveyskeskusmaksut, ja sanovat, että sehän on vain pikkusumma. Entä sitten työttömät, eläkeläiset, matalapalkka-aloilla työskentelevät osa-aikaiset. Se koostuu markkina-ajattelusta ja sen tehokkuuden kurista. Työttömyys ja tuloerojen kasvu merkitsevät tehokkuutta ja edistävät markkinoiden toimintaa, ajateltiin. LAinAttuA En tiedä, olenko koskaan nähnyt kirjailijahaastattelua, jossa kirjailijalta olisi kysytty kriittisiä jatkokysymyksiä tai tämän näkemyksiä olisi haastettu. AjAssA KU 5/2 02 2 | 5 Kansan UUtiset jatkoi 1990-luvun suuren käänteen perkaamista vuoden 2002 tammikuussa. Kyllä, autokin menee tosiaan joskus ihmisen edelle, vuokrasta tai sähkölaskusta nyt puhumattakaan. Tämä kaikki, vaikka olen työssäkäyvä. Sairauden hoitoon liittyvät asiat harvoin paranevat, kun niiden kanssa viivytellään. Kai Hirvasnoro Uusi konsensus oli markkina-ajattelua 20 vuottA sitten Tohtori Anu Kantola perkasi 1990-luvun yhteiskunnallista käännettä
29.12.2021 Jyväskylässä Ikävöiden Juha, Päivi, Jari ja Jukka-Pekka perheineen Siskot ja veljet perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Ja minä näin pajuntaimen nousevan ruosteensyömästä maasta. AjAssA 6 | KU 5/ 20 22 useita eri selityksiä: Esimerkiksi teknologisen kehityksen uuden vaiheen on katsottu johtaneen tilanteeseen, jossa investointitarpeita on aiempaa vähemmän. Toiseksi vielä juuri ennen pandemiaa talouspolitiikan keskeisimpänä ongelmana oli monien asiantuntijoiden mielestä ”sekulaari stagnaatio” eli pitkittynyt heikon talouskasvun ja matalan inflaation jakso, jolloin esimerkiksi Euroopan keskuspankki (EKP) ei massiivisista ja jatkuvista elvytysohjelmistaan huolimatta onnistunut saavuttamaan edes tavoittelemaansa kahden prosentin inflaatiotasoa. Talouspolitiikan merkittävä kiristäminen tässä vaiheessa voisi palvella joidenkin ryhmien erityisintressejä tai poliittisia tavoitteita, mutta makrotaloudellisesti se ei olisi viisasta. Energian hinnat lähtenevät kuitenkin pikkuhiljaa itsestään laskuun kevään tulon myötä. Tämä on myöhemmin laajasti tulkittu epäonnistuneeksi ja eurokriisiä syventäneeksi päätökseksi. Hintojen nousuun ovat vaikuttaneet myös koronapandemiasta seuranneet tuotantoketjujen pullonkaulat. Ensinnäkin hintojen nousu liittyy lähes yksinomaan tekijöihin, jotka eivät ole säädeltävissä talouspolitiikalla. Talouspolitiikalla on kuitenkin pyrittävä rajoittamaan kokonaiskysyntää ennen kaikkea silloin, kun inflaatiopaineet ovat peräisin liikakysynnästä. Inflaatiomaltti on viisauden alku Kolumni Toipuminen koronakriisistä on lähtenyt käyntiin hyvin, mutta tätä ei tule vaarantaa kiristämällä talouspolitiikkaa liikaa. Euroalue on kärsinyt pitkään liian kireäksi viritetystä talouspolitiikasta. On selvää, että niin rahakuin finanssipoliittistenkin päätöksentekijöiden on huolehdittava hintavakaudesta. Toipuminen koronakriisistä on lähtenyt käyntiin hyvin, mutta tätä ei tule vaarantaa kiristämällä talouspolitiikkaa liikaa. Yhdistävää kaikille selitysmalleille on kuitenkin se, että niiden taustatekijät eivät ole hävinneet mihinkään. Lisäksi on arvioitu, että väestön vanheneminen johtaa kulutuksen ja toisaalta myös työvoiman tarjonnan vähentymiseen. Toisaalta on myös arvioitu, että kasvanut eriarvoisuus on monessa maassa kohdentanut varallisuutta ja tuloja varakkaille, jotka kuluttavat vain pienen osan varoistaan. Ei teräs, ei öljy, ei ihmisen ahneus. Arvo Turtiainen Siunattu läheisten saattamana.. KolmanneKsi eKP nosti ohjauskorkoa epävarmassa taloudellisessa tilanteessa edellisen kerran vuonna 2011. Tähän on kolme keskeistä syytä. Ainakaan euroalueella inflaatiosta tai sen seurauksista ei kannata huolestua liikaa edelleenkään. Vaikka inflaatioaste euroalueella kokonaisuudessaan on viiden prosentin tuntumassa, on tilapäisistä tekijöistä puhdistettu pohjainflaatio vain 2,6 prosenttia. Nykytilanteessa vastuullisilta päättäjiltä vaaditaan malttia ja kylmäpäisyyttä odottaa hankalien mutta tilapäisten inflaatiopaineiden väistyvän. Kokonaisinflaation viiden prosentin tasoon on vaikuttanut eniten energian hintojen nousu peräti 26 prosentilla. Ja minä ajattelin: sinua ei mikään tuhoa, elämä. Tämä on ollut seurausta pandemia-aikana tapahtuneesta kulutuksen uudelleensuuntautumisesta sekä toisaalta esimerkiksi satamien tautiryppäistä ja niiden hillitsemiseksi toimeenpannuista terveysturvallisuustoimista. Nämäkin ongelmat häviävät itsestään pandemian akuutin vaiheen päättymisen jälkeen. Isämme, veljemme, läheisemme Toivo Kalervo HEINONEN s. Tämä on ollut keskeisesti seurausta venäläisen kaasun tarjonnan vähentymisestä. Ei ole mitenkään selvää, että EKP lähtisi toistamaan tämän päätöksen nyt koronakriisin aikana. 16.10.1932 Kyyjärvellä k. l V iime aiKoina julkisessa keskustelussa on kuulunut yhä useampia inflaation kiihtymisestä huolestuneita puheenvuoroja. Sekulaarille stagnaatiolle on annettu Lauri HoLappa Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja vasemmisto liiton ministeri ryhmän talouspolitiikasta vastaava erityisavustaja. Osa on pelännyt hintojen nousun yleisiä taloudelle kielteisiä seurauksia ja osa keskuspankin reaktioita inflaatioon. Ja minä näin kyyhkysten pesivän laivan ankkuriketjukomerossa. Pelkona on ollut etenkin, että rahapolitiikan kiristäminen nostaisi lopulta myös valtionlainojen korkotasoa
Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n. KU 5/2 02 2 | 7 02 taustat UPM:n johto pelaa ideologialla työmarkkinaneuvotteluissa. Metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kuvattuna konsernin tiedotustilaisuudessa tammikuun lopussa
8 | KU 5/ 20 22
KU 5/2 02 2 | 9 Neljä huomiota alkuvuodeN paperilakosta . UPM:n pomot ovat jääneet yksin taistelussaan suomalaisia ammattiliittoja vastaan, mutta taistelu voi käydä kalliiksi kaikille osapuolille. TeksTi Toivo Haimi Janne Hyvönen (vas.), Juha Marttila ja Kari Rikkilä toimivat lakkovahteina UPM:n Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa aikaisin uuden vuoden aamuna 1. Kuva: Lehtikuva/Lauri Heino.. Metsäyhtiö UPM:n johtajat valitsivat laihan sovun sijaan lihavan riidan työmarkkinoille. tammikuuta 2022
metsäbisneksellä pyyhkii hyvin – silti Upm:n johto kiristää Metsäteollisuudella on Suomessa yli 150 tehdasta, jotka työllistävät 140 000 ihmistä. Työtaistelun välitön syy on siinä, että UPM ja ammattiliitot eivät ole pystyneet neuvottelemaan yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta. 10 | KU 5/ 20 22 työehtojen osalta. Tämä kaikki tietää hyvää sekä suomalaisen metsäteollisuuden liiketoiminnalle. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kirjoitti tammikuussa, että UPM haluaa muun muassa pidentää työaikaa jopa sadalla tunnilla ilman kompensaatiota, mikä tarkoittaisi reippaasti yli viiden prosentin palkanalennusta. Työehtokiista on osa puolitoista vuotta sitten liikkeelle nytkähtänyttä jatkumoa, jossa suuret yhtiöt pyrkivät repimään itsensä irti yleissitovista työehtosopimuksista. Lisäksi verkkokaupan yleistyminen ja sen myötä tapahtunut pakettikartongin kysyntä ovat voimistuneet entisestään pandemian aikana. Sellulle on kysyntää, sillä COVID-19 -pandemian myötä kirurgisten kasvomaskien kysyntä on ennätyslukemissa. Eri pituiset sopimuskaudet heikentäisivät eri liiketoimintojen työntekijöiden neuvotteluasemaa suhteessa työnantajayhtiöön ja ajaisivat työntekijät toisiaan vastaan. Paperiliitolle työehtosopimuksen pilkkominen viiteen osaan tarkoittaisi ammattiliiton edunvalvontatoiminnan heikkenemistä ja sen myötä työntekijöiden aseman huonontumista. Tästä syystä Paperiliiton jäsenet eivät tule lakon aikana lainkaan töihin UPM:lle. Lakko koskee yli 2 200 työntekijää ympäri maata. P aperiliiton lakko metsäyhtiö UPM:n tehtailla on kestänyt tämän jutun kirjoitushetkellä kuukauden. Vanhalan mukaan UPM käy ideologista kampanjaa sopimusjärjestelmän muuttamiseksi. Siksi työehdot UPM:n toiminnoissa määräytyvät 1.1.2022 alkaen lain määrittelemin ja yrityksen sanelemin ehdoin. Toimialan osuus Suomen tavaraviennistä on noin viidennes, mikä tarkoittaa vuositasolla lähes 13 miljardia euron vientituloja. Metsäalan työnantajaliitto Metsäteollisuus ilmoitti irtautuvansa keskitetystä työehtosopimusprosessista elokuussa 2020. UPM ei tunnusta paperiteollisuuden työehtosopimuksen jälkivaikutusta, eli aiemmin voimassa olleen työehtosopimuksen jatkumista palkan ja Le ht iK Uv a/ JU ss i NU Ka ri. Metsä Group ja Stora Enso, kaksi muuta suurta suomalaisen metsäteollisuuden suuryhtiötä, saivat solmittua konsernikohtaiset työehtosopimukset hyvässä yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalan mukaan perimmäiset syyt pattitilanteeseen eivät olekaan sopimusten rakenteissa, vaan niiden sisällössä. UPM on siis jäämässä alallaan yksin hyökkäyksessään ammattiliittoja vastaan. UPM:n johto katsoo, että kun työehdoista sovittaisiin erikseen jokaisen liiketoimintasektorin mukaan, uudesta mallista hyötyisivät sekä yritys että työntekijät. Sitä ennen solmitut ja nyt rauenneet työehtosopimukset ovat olleet koko toimialaa koskevia ja yleissitovia. Uudenvuodenpäivänä alkaneen lakon on ilmoitettu jatkuvan helmikuun 19. ideologisesti konsernikohtaisia sopimUksia vastaan Tilanne on sikäli eriskummallinen, että suomalainen työehtosopimuskulttuuri näyttää olevan ongelma vain UPM:lle. Paperiliitto haluaa sopia muiden metsäyritysten malliin myös UPM:n kanssa yhden yhtiökohtaisen sopimuksen. päivään saakka, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta. UPM:n johto on käyttäytynyt kuin käsillä olisi katastrofi. UPM on yhtiönä omien sanojensa mukaan vahvassa iskussa tulevaisuuden kasvuun. UPM sen sijaan on ilmoittanut neuvottelevansa ainoastaan, jos neuvottelujen päätteeksi solmitaan viisi eri liiketoimintakohtaista sopimusta ja täysin uudelta pohjalta. Silti UPM perustelee toimintaansa tarpeella kohentaa kilpailukykyään. Myös Sähköliitto on mukana lakossa. Kasvomaskien valmistamiseen tarvitaan sellua, joten suomalaisella metsäteollisuudella pyyhkii hyvin
Vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla yhtiön liikevaihto nousi 6 % ja oli 4 618 miljoonaa euroa. KU 5/2 02 2 | 11 UPM on yhtiönä omien sanojensa mukaan vahvassa iskussa tulevaisuuden kasvuun. päivään asti, tekee UPM persnettoa noin 100–150 miljoonaa euroa. Saarrollaan AKT haluaa tukea Paperiliiton ja Sähköliiton lakkoja. Jonkinlaisen kompromissin löytyminen tulee olemaan vaikeaa, mutta se on silti todennäköisintä. Jos työehtosopimusta ei synny ja lakko kestää aikataulunsa mukaisesti helmikuun 19. On syytä toivoa, että UPM:n sikariportaassa ymmärretään tämä. Teknologiateollisuus perusti työehtosopimuksia varten uuden yhdistyksen nimeltä Teknologiateollisuuden työnantajat, johon liittyi suuri osa alan yrityksistä. OnkO tOdellisena tavOitteena murtaa suOmalainen työväenliike. Lisäksi UPM:n maine työnantajana ja yhteistyökumppanina olisi huomattavasti paremmassa kurssissa kuin nyt. UPM:n johto on käyttäytynyt kuin käsillä olisi katastrofi. UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto nousi 22 % ja oli 586 miljoonaa euroa, mikä oli 12,7 % liikevaihdosta. Jälkiviisastelu on tunnetusti helppoa. Osuuspankin laskemien arvioiden mukaan lakkoilu tuottaa UPM:lle noin 2–3 miljoonan euron tappiot päivässä. l. – Olen nähnyt, mitä UPM on tarjonnut työntekijöilleen. riidat ratkeavat sOpimalla – tavalla tai tOisella Työntekijöiden keskinäinen solidaarisuus pelaa hyvin Suomessa. Yhtiön toimitusjohtaja Jussi Pesonen on uhkaillut rivien välistä tehtaiden sulkemisella ja tuotannon siirtämisellä pois Suomesta, jos lakko pitkittyy. – Jokainen päivä tästä eteenpäin rupeaa tekemään pysyvää tuhoa, joka meidän täytyy säästöohjelmilla ja erilaisilla rakennemuutoksilla saada kuntoon, Pesonen sanoi Kauppalehdelle tammikuussa. Se on kaikkien työehtojen heittäminen roskakoriin, kommentoi Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:lle tammikuussa. Noin 50 prosentista kaikesta Suomen viennistä vastaava Teknologiateollisuus ilmoitti irtautuvansa osittain työehtosopimustoiminnasta maaliskuussa 2021. Se ei ole yhtiölle ylitsepääsemätöntä, mutta pitkittynyt kiista varmasti saa yhtiön hallituksessa ja omistajissa monet kysymään, onko touhussa järkeä. tammikuuta. Metsäteollisuuden irtisanoutuminen yleissitovasta työehtosopimuskulttuurista oli lähtölaukaus riidoille, joita nyt joudutaan selvittelemään lakkokentillä sopimuspöytien sijaan. Se on merkillisesti sanottu, sillä UPM itse totesi vuoden 2021 osavuosikatsauksessaan, että sen tulos parani nopeasti ja yhtiön olevan “vahvassa iskussa tulevaisuuden kasvuun”. Lehtosen mielestä UPM:ssä ei ole menossa tavanomainen työehtoriita vaan periaatteellinen taistelu, jossa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja toimitusjohtaja Jussi Pesonen käyvät viimeistä taisteluaan ay-liikettä vastaan ennen kuin jäävät eläkkeelle. Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT liittyi Paperiliiton työtaisteluun ja aloitti UPM:n tuotteita koskevan saarron maanantaina 24. Lopulta yhdistyksen jäsenyritykset työllistävät noin 60 prosenttia alalla työskentelevistä, joten se päätyi neuvottelemaan Teollisuusliiton kanssa sopimuksen, joka vahvistetaan yleissitovaksi. UPM:n johtajat ovat tässä vaiheessa jo niin hirttäytyneitä vaatimukseensa viidestä toimialakohtaisesta työehtosopimuksesta, etteivät he voi niistä enää uskottavasti perääntyä. Toimitusjohtaja Pesonen on myös vihjaillut, että lakkoilu on yksi syy siihen, että yhtiö jatkaa uuden biojalostamon suunnittelua Alankomaiden Rotterdamiin eikä Kotkan kaupunkiin Suomessa. – Olisi kuvitellut, että nämä ajat ovat jääneet taakse, mutta menneisyyden opit näyttävät olevan voimissaan, Eloranta twiittasi. Teknologiateollisuuden uhkapeli ei kannattanut, vaan myös työnantajapuolella on toistaiseksi tahtoa nähdä ammattiliitot yhteistyökumppanina vihollisten sijaan. Myös yhtiön osake on kevättalvella 2022 lähellä kaikkien aikojen huippulukemia. Työntekijäpuolella Pesosen puheita hämmästeltiin, ja SAK:n puheenjohtaja Eloranta piti niitä uhkailuna. Saarron aikana ahtaajat eivät käsittele UPM:n paperia, sellua ja kartonkia. Vientiteollisuuden toinen suuri työnantajaliitto Teknologiateollisuus kokeili Metsäteollisuuden kanssa samaa jäätä, mutta vähemmän järeällä kepillä. Politiikan ja työmarkkinoiden seuraajissa moni sen sijaan kysyy, kuinka ison hinnan UPM on valmis maksamaan Pesosen ja Wahlroosin ideologisesta projektista. Jos UPM olisi tehnyt konsernikohtaisen sopimuksen Metsä Groupin ja Stora Enson tapaan hyvissä ajoin, olisivat sellutehtaat ja paperikoneet nyt täydessä vauhdissa ja suomalaisen metsäteollisuuden tuotteilla saataisiin nyt aikaan tuntuvaa voittoa osakkeenomistajille. Suomalaisten yritysjohtajien, elinkeinoelämän ja poliittisen oikeiston antipatia ammattiyhdistysliikettä ja yleissitovia työehtosopimuksia vastaan on uusi ilmiö maassa, jonka talous on rakennettu työnantajien ja ammattiliittojen yhteisymmärryksen varaan. Samalla Paperiliitto pelkää oikeutetusti työntekijöiden neuvotteluvoiman heikkenemistä ja työntekijöiden asettamista toisiaan vastaan
Euroopan unioni on kieltänyt hiekkapuhalluksen käytön alueellaan jo 1970-luvulla. Kansan Uutiset päätti selvittää, mikä tilanne on nyt. TausTaT 12 | KU 5/ 20 22 K uluneet farkut ovat palanneet muotiin. Ostammeko edelleen tappajafarkkuja vai ovatko vaateteollisuuden lupaukset pitäneet ja menetelmät kehittyneet. Osa yrityksistä kielsi vastaustensa julkaisemisen. Nyt terveyttä vaarantaa kaliumpermanganaatti. Kohun myötä useat vaateliikkeet kuitenkin yksi toisensa perään ilmoittivat luopuvansa menetelmästä. HiekkapuHallus tuHosi Bego Demirin keuHkot Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertoo turkkilaisesta kollegastaan Bego Behind the jeans: vaaralliset farkut Farkkujen valmistus on terveydelle riskialtista. Ennen terveysongelmia aiheutti hiekkapuhallus, joka tuhosi työntekijöiden keuhkot. TeksTi Raisa Musakka kuvaT Emma Grönqvist Kemikaaleja käytetään yleisesti ottaen vaateteollisuudessa todella paljon, Maija Lumme sanoo.. Tekstiiliteollisuus käyttää erilaisia metodeja saadakseen uusista farkuista valmiiksi kuluneen näköiset. Kuitenkin menetelmä on yhä käytössä Pakistanin tai Bangladeshin kaltaisissa alhaisemman tulotason maissa, jonne tekstiiliteollisuus halvan työvoiman ja löyhän lainsäädännön perässä hakeutuu. Kymmenen vuotta sitten tutkija Outi Moilala koosti Finnwatchille tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten farkkukankaisia vaatteita valmistavien tai jälleenmyyvien yritysten tuotantoketjujen yhteyksiä hiekkapuhallukseen
. ”Hiekkapuhallusta ei juurikaan käytetä enää. Nyt hän kampanjoi kaliumpermanganaatin käyttöä vastaan. Clean Clothes Campaign on kattojärjestö 15:ssä Euroopan maassa toimiville jäsenjärjestöilleen. Laser tulee kuitenkin vaadittavien laitehankintojen vuoksi kalliiksi, eivätkä tällä menetelmällä valmistetut farkut ole välttämättä niitä edullisimpia. . Laser on turvaLLinen mutta kaLLis meneteLmä Hiekkapuhallus on kemikaalien ohella korvattu myös laserilla. Nyt suurin osa farkkuvalmistajista käyttää kaliumpermanganaattia”, Demiri vastaa sähköpostitse. Paikallinen lainsäädäntö voi olla kunnossa, mutta silti työturvallisuus ei toteudu. Demirin sähköpostin mukana lähettämän, Turkin Clean Clothes-järjestön julkaiseman raportin mukaan työntekijöiden keuhkoja tuhonneen hiekkapuhalluksen on pääosin korvannut kaliumpermanganaatti, jonka aiheuttamista terveysongelmista, kuten allergioista ja iho-ongelmista, työntekijät ovat raportoineet. Suomessa verkoston yhteistyötaho on Eettisen kaupan puolesta ry Eetti. Silti nämä raportoidut ongelmat olisi syytä ottaa vakavasti ja olla valppaana tämän asian kanssa”, Demiri sanoo. KU 5/2 02 2 | 13 Demiristä. kaliumpermanganaattia käytetään muun muassa hapettimena elektroniikassa piirilevyjen valmistuksessa, metallien pintakäsittelyssä sekä lääkeja kemianteollisuudessa, valkaisuaineena, valokuvauskemikaalina, desinfiointiaineena, hajunpoistossa, sekä tekstiiliteollisuudessa. Entä mitä neuvoja Lumme antaisi suomalaiselle kuluttajalle. ”Työntekijät ovat raportoineet iho-ongelmista ja allergioista, mutta virallista tutkimusta aiheesta ei vielä ole. Se toisi yrityksille lisää vastuuta niiden tuotantoketjuissa tapahtuvista ihmisoikeusrikkeistä, ympäristötuhoista ja korruptiosta. Tämä on ikivanha neuvo, mutta todella tärkeää, koska sitä kautta yritysten toiminta muuttuu läpinäkyvämmäksi ja vastuullisemmaksi. Sairaus on parantumaton. Se perustettiin vuonna 1989. Esimerkiksi työtahti saattaa olla älytön. – Jos ajatellaan muita toimintoja kuin vain eettisempi ostaminen, niin palautteen antaminen yrityksille. Työntekijät kertovat raportissa myös vakavista haitoista kuten munuaissairauksista. Se pyrkii työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseen. Demiri sairastui silikoosiin työskennellessään tekstiiliteollisuudessa ja menetti puolet keuhkokapasiteetistaan. l ”Nytkannattaa laittaamepeille taiSuomen komissaarille kannustuspostia.” Hiekkapuhallus . Hoitokeinoja ei ole. . Tekstiilityöntekijät ovat raportoineet muun muassa allergioista ja ihoongelmista.. Turkin Clean Clothesin mukaan jo 95 prosenttia maan farkkuteollisuudesta käyttää tätä menetelmää. – Jos toimitaan työoloissa, jossa nämä asiat eivät ole kunnossa, niin tämän aineen käyttö voi olla vaarallista, vaikka muuten kyseisen kemikaalin käyttö olisi sallittua. Se olisi kaikkien etu, ja siinä hyötyvät myös vastuullisesti toimivat yritykset. Tällöin syntyy kerrannaisvaikutuksia, vaikka teoriassa ja paperilla kaikki näyttäisi hyvältä. Kaliumpermanganaattia pitää käsitellä niin, ettei se päädy iholle, hengitysteihin tai silmille. – Esimerkiksi suomalainen Virossa farkkuja valmistava M.A.S.I. Vain harvat alihankintaketjun alkupäässä olevat yritykset haluavat ottaa käyttöön lasermenetelmän, sillä aloituskustannukset ovat suuret, menetelmä on hidas, eikä lopputuloskaan ole aina toivotun rosoinen. – Nyt kannattaa laittaa mepeille tai Suomen komissaarille kannustuspostia ja toivoa, että tästä lainsäädännöstä tulee kunnianhimoista. Farkkujen hiekkapuhallus aiheutti työntekijöille ilman asianmukaisia suojavälineitä keuhkosairauden nimeltä silikoosi, kun pölyä kertyi työntekijöiden keuhkoihin. . . Eli työntekijöillä täytyy olla asianmukaiset suojavarusteet. kaliumpermanganaatti KMnO4, on permangaanihapon kaliumsuola. Euroopan unionin tasolla komissio viimeistelee parhaillaan esitystään EU:n yhteisestä yritysvastuudirektiivistä. Demiri perusti kampanjan, jonka ansiosta hiekkapuhallus kiellettiin Turkissa vuonna 2009. PaLautetta yrityksiLLe ja PoLiittista vaikuttamista – Voidaan sanoa, että kemikaaleja käytetään yleisesti ottaen vaateteollisuudessa todella paljon, Lumme kertoo. Tämän lisäksi Eetti-järjestö kannustaa kuluttajia poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaamiseen. Company on korvannut hiekkapuhalluksen laserilla, Maija Lumme kertoo
TausTaT 14 | KU 5/ 20 22
TeksTi Sampsa Hannonen kuvaT Sara Aaltio M etsien ja järvien maassa on lukuisia luonnoltaan erilaisia alueita. Kontula toteaa, että luontotyyppien uhanalaistumista ja metsän huonoa tilaa ei välttämättä huomaa, jos sitä ei osaa verrata monimuotoisuudeltaan rikkaaseen ympäristöön. ”Suomen luonnon tila on valitettavaSti huono” Eliöiden riippuvuussuhteet, ja ekologinen verkosto saattavat olla vaikea sekä monimutkainen kokonaisuus. – Lajien uhanalaistuminen on helpompi ymmärtää, kun tietyn lajin kanta vähitellen pienenee. Samanaikaisesti metsä on myös ihmisen aarreaitta. Pelkästään näiden omalaatuisten alueiden sisään kätkeytyy pienempiä ekosysteemejä, jotka viestivät elinvoimaisuuttaan lajistonsa välityksellä. Voi olla, että yksi ei ole ikinä nähnyt luonnontilaista metsää, eikä näin löydä vertailukohdetta. 31 prosenttia Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä ja noin neljännes kaikista metsälajeista on riippuvaisia lahopuusta. Näitä pieniä ekosysteemejä kutsutaan luontotyypeiksi. Juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, mikä on luontotyyppi, millaisessa tilassa Suomen luonto on, ja mitä biologi Tytti Kontula tekisi, jos saisi ehdottoman vallan päättää suojelusta. Yksi merkittävä monimuotoisuustekijä, ja tämän monimutkaisen verkoston kulmakivi Suomessa on lahopuu sen lahoamisen eri vaiheineen. Uhanalaistuva luontotyyppikin usein vähenee, mutta näin ei kuitenkaan aina käy. Järvi-Suomessa kimmeltävät laajat sisävesistöt. TausTaT KU 5/2 02 2 | 15 Luonto köyhtyy pala palalta Tämä laadullinen muutos aiheuttaa luontotyypin uhanalais tumisen. Luonto tarjoaa virkistystä, ravintoa ja rauhaa erilaisten ekosysteemipalveluiden Kansan Uutiset sukeltaa luontoon viiden erilaisen ja uhanalaisen luontotyypin voimin. Etelässä sijaitsee suurin osa lehdoista, ja siellä täällä pilkistää suoalue. Uhanalais tuminen voikin näkyä siinä, että luontotyypissä eliöstön elinalue yksinkertaisesti pienenee. Tytti Kontula huomauttaa, että luonnon heikkoa tilaa ei välttämättä havaitse, jos ei ole vertailukohdetta monimuotoiseen ympäristöön. Luontotyypeillä on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen eliöstö. Luontotyyppien uhanalaisarviointia koordinoiva Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tytti Kontula selventää, että luontotyypin uhanalaistuminen voidaan ymmärtää jonkin alueen pintaalan pienenemisenä tai heikentyneenä laatuna, joka näyttäytyy usein lajistollisena köyhtymisenä. Luontotyypin syntyyn vaikuttavat maaperä, vesiolot ja pienilmasto. Erityisesti lahopuun merkitys on nostettu useaan otteeseen esille keskusteltaessa Suomen metsien huonosta tilasta. Toinen taas ei havaitse luonnon köyhtymistä, jos tuottava talousmetsä on ollut monimuotoisuudeltaan köyhä jo toista sataa vuotta, mutta palvelee tarkoitustaan. Sen sijaan luonnon alue harvemmin katoaa, mutta luontotyypin lajisto taantuu ja köyhtyy.. Suomessa luontotyyppejä on kuvattu yli 400, joista noin puolet on arvioitu uhanalaisiksi. Pohjois-Karjalassa sekä Koillismaassa nousee karu Vaara-Suomi ja pohjoisessa tunturit. Ihmisen tietämättömyys oman ympäristönsä huonovointisuudesta ei ole toisaalta ihme
Pölyttäjäeläinten liiallinen romahdus voi aiheuttaa massiivisia muutoksia ihmisen ruoantuotannossa tulevaisuudessa. Jos viimeinenkin kalkkikallio louhittaisiin voidaan melko varmasti todeta, että tämä luontotyyppi on menetetty. Jos näen ongelman tai epäkohdan alan välittömästi pohtia, mitä asialle voisi tehdä. – Kun menettää lähialueen sienimaastot tai ulkoilualueet metsähakkuun alle, niin silloin asia tulee lähelle itseä. Siinä huomaa, kuinka riippuvainen ihminen on luonnosta. Silti kaikkiin muutoksiin ei välttämättä pystytä vastaamaan, ja osa ympäristöstä saattaa muuttua rajustikin lähitulevaisuudessa. ”Olemmekytköksissä luontoon.” Pölyttäjäeläinten kriisi mietityttää Kontulaa. Kiitettäviä pisteitä Suomen luonto ei kuitenkaan saa. Kontulalla on kokemusta läheisen ekosysteemipalvelun äkillisestä heikentymisestä. Useimmat luonnossa tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin vähittäisiä ja huomaamattomampia. Luontotyypin uhanaLaistuminen voi oLLa vaikea havaittava Kontulan mukaan luontotyyppien uhanalaisuusluokitus ei ole yksioikoisesti noudatettava priorisointilista vaan luonnonsuojelulliset toimet tehdään laajaan asiantuntijatietoon nojaten. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia eläinpölyttäjistä. – Otetaan esimerkiksi vaikka erittäin uhanalainen kalkkikallio. Kalliobiologiaan erikoistunut Kontula kertoo, että kalkkikallio on yksi esimerkki luontotyypistä, joka on ihmisen toimesta vähentynyt huomattavasti. Tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi ihmisen ruoantuotantoon globaalisti. Minkä epäkohdan Kontula sitten muuttaisi, jos saisi ehdottoman vallan suojeluasioissa. – Jos saisin valita tyrannin tavoin, eikä tähän ajatusleikkiin kuuluisi raha, niin loisin Etelä-Suomeen toimivat boreaalisten luonnonmetsien käytävät. Tällainen voisi olla vaikkapa ilmastonmuutokselle erittäin altis lumenviipymäalue. Ihan terveydestä ja ruoantuotannosta lähtien me olemme kytköksissä luontoon. Kokonaan menetettyä luontotyyppiä on vaikea enää palauttaa. Kontulan näkemyksen mukaan tapahtuu paljon hyvää ja suunta on oikea. l muodossa. Joitakin luontotyyppejä voidaan kuitenkin ennallistaa, ja myös kalkkikalliot hyötyvät luonnonhoidosta, sillä niitä uhkaa liiallinen umpeenkasvu. Siten, että metsälajisto pystyisi liikkumaan etelä-pohjoissuunnassa vapaasti. – Uskon ehkä sinisilmäisestikin ihmisen hyvyyteen, ja olen aika ratkaisukeskeinen persoona. – Meillä on uhanalaisia luontotyyppejä, joille emme periaatteessa voi tehdä mitään. Luonto muuttaa muotoaan sekä kuihtuu ihmisen myötävaikutuksen saattelemana. Kontula nostaa pölyttäjäeläimet esiin puhuttaessa ihmisen riippuvuussuhteesta luontoon. Samalla kärsii ihmisen omat ekosysteemipalvelut. Hänen näkemyksensä mukaan yhteiskuntaa ja ihmiselämää läpileikkaava tekijä on luonto. Lumenviipymällä tarkoitetaan tuntureilla tai vuoristossa sijaitsevaa aluetta, josta lumi sulaa huomattavasti muuta aluetta hitaammin tarjoten näin omanlaisensa kasvuympäristön eliöille. Pessimistiseksi maailmanlopun ennustajaksi ei Kontulaa voi kuitenkaan syyttää. On mahdollista, että tulevaisuudessa pölyttäjäeläinten kato vaikuttaa merkittävästi ihmisen ruokaturvaan.. Kun kotimetsä tarjoaa vuotuisen sienitai marjasaaliin ja lähialueen tutut ekosysteemipalvelut säilyvät, on vaikea nähdä luonnon huonoa tilaa. Meillä on tosin tapahtunut paljon hyvääkin, mutta myönteinen kehitys ei ole vielä ollut riittävää verrattuna siihen, kuinka paljon ihminen on köyhdyttänyt omaa ympäristöään. Se on myös tarjonnut taloudellista vaurautta sekä hyvinvointia, mutta sillä on ollut hintansa. – Pölyttäjien kriisi on laaja, ja muutos on vakava. Aikaa käytävien luonnontilaistumiseen kuluisi tosin 200 vuotta, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. – Suomen luonnon tila on valitettavasti huono. TausTaT 16 | KU 5/ 20 22 LuonnonsuojeLuja iLmastotyö nosteessa, mutta riittääkö se. Hänen mukaansa ihmisellä on kaikki tarvittava tutkimustieto ja mahdollisuudet sen hyödyntämiseen. Monimuotoisuuskadon vaikutuksista ihmisiin on usein nostettu esimerkiksi pölyttäjien määrän romahtaminen
www.kansanarkisto. Maaliskuun ensimmäinen numero ilmestyy 18.3. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Lisätiedot tehtävästä, sen vaatimuksista ja hakemisesta jhl. Turun Rientolassa, osoitteessa Pulmussuonkatu 86, 20360 Turku. 044 721 0320 info@kansanarkisto. 10-14 su Hakaniemi klo paikalla Paavo Arhinmäki 10-10.45 paikalla klo Mia Haglund 11-12 Veronika Honkasalo paikalla klo 12-13 paikalla klo Elina Kauppila 12-13 tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna rajoitetusti. klo 6.2. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. Pyydämme huomioimaan harventuvan ilmestymistahdin myös kimpputilauksissa. Tavara-arpa ry kansanuutiset.fi KU UUD STUU MAAL SKUUSSA! LEHT LMESTYY MAAL SKUUSTA ALKAEN KERRAN KUUKAUDESSA. KU 5/2 02 2 | 17 HelsinginVasemmisto Maalaismarkkinoilla! Tule jututtamaan vaihtamaan ja valtuutettuja Lämpimästi kuulumisia! tervetuloa. Lisätietoja: ilmoitukset@kansanuutiset.fi tilaukset@kansanuutiset.fi Haemme TOIMIALUEEN PÄÄLLIKKÖÄ, JÄRJESTÖJOHTAJAA kokoaikaiseen, toistaiseksi voimassa olevaan tehtävään ammattiliitto JHL:n keskustoimistolle Helsinkiin järjestötoiminnan toimialueelle. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.00. . Tervetuloa! Lisätiedot: varsinais-suomi.vasemmisto.. /urajhlssa JHL on Suomen monipuolisin eri alojen ammattilaisia ja opiskelijoita yhdistävä ammattiliitto. Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton KEVÄTPIIRIKOKOUS la 5.3. Avoinna ti-pe klo 9 16. Pyydämme toimittamaan tilaukset hyvissä ajoin ennen lehden ilmestymispäivää. Huomioittehan tämän, laittaessanne ilmoituksia Kansan Uutisiin. klo 10.30. Kokouksessa valitaan ehdotettavat puoluevaltuuston jäsenet, käsitellään vuoden 2021 talous ja toiminta, eduskuntavaalien ehdokasasettelua sekä muut sääntömääräiset asiat. TesTa amme painaTusTa. Seuraava numero ilmestyy huhtikuun puolessa välissä
TausTaT 18 | KU 5/ 20 22 H allituksen kuuma kevät alkaa helmikuun työllisyysneuvotteluilla. Jos työttömiltä itseltään kysyttäisiin, vastaus olisi, että kannustaminen on käytännössä lannistamista. Sen pohjalta tammikuussa ilmestyi sosiologian dosentti Sari Näreen ja sosiologian apulaisprofessori Lena Näreen kirja Työttömyys sattuu. ”Mihinkään ei voi enää luottaa. Le ht iK Uv a/ M iL La ta Ka La. Muutenkin tuntuu, että missään ei ole enää mitään järkeä. Ykkannustaminen kääntyy lannistamiseksi Harjoitettujen työllisyystoimien psykologisia vaikutuksia on syytä arvioida uudelleen, osoittaa laaja aineisto työttömien omista kokemuksista. Asetelma on ennalta se, että keskusta ja RKP haluavat heikentää tavalla tai toisella ansiosidonnaista työttömyysturvaa työttömien ”kannustamiseksi” hakemaan työtä. Aineistoa kertyi 1 103 sivua. Sari Näre ja Lena Näre kirjoittavat nöyryytetyksi tulemisen kertautuvan työttömien kokemuksissa. Vihreiden kanta on epäselvä. teksti Kai Hirvasnoro Työttömän on oltava joissain asioissa passiivinen ollakseen ”työmarkkinoiden käytettävissä”, mutta toisissa aktiivinen osoittaakseen hakevansa työtä. Ja on kysyttykin. Suomen työllisyysaste oli joulukuussa mittaushistorian korkein, mutta helmikuussa hallitus päättää uusista työllisyystoimista, joiden pitää lisäksi vahvistaa julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti vuonna 2018 kirjoituskilvan, jossa 205 työtöntä kertoi oman tarinansa. Vasemmistopuolueille tämä ei käy
Luottavasta, odottavasta ja onnellisesta tilasta olin hetkessä tippunut psykedeeliseen todellisuuteen.” Mitä työllisyyspolitiikalle sitten pitäisi tehdä. Ruotsissa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan työllisyyttä edistää parhaiten TE-toimiston tarjoama työnhaun tuki, jossa virkailija välittää työnhakijalle tietoa avoimista työpaikoista kahdenkeskisissä tapaamisissa. Hän kysyykin, paljonko Sipilän hallituksen aktiivimalli on tuottanut sairaseläkkeitä, joiden suurin syy on nykyään masennus. Minut on koulutettu työskentelemään ihmisten kanssa, ei eläinten. Työttömälle kasatut osittain ristiriitaiset velvoitteet ja vääränlaisen aktiivisuuden ansa sekä koko ajan uhkaavat rangaistukset kasaavat kuormaa, joka kaikki on pois itse asiasta, työn hakemisesta. Ja koska olin ohjaaja, niin siinähän olisi upea työpaikka minulle. Työttömien henkistä pahoinvointia kasvattamalla tuskin lisätään työllisyyttä. Keskeinen työllistämispoliittinen ristiriita on kirjan kirjoittajien mukaan passiivisuuden vaatimuksen ja aktiivisuuteen patistamisen välinen. ”Trimmaus on siis ulotettava työttömien pään sisälle asti erilaisin valmennuksin”, he kirjoittavat. Siksi työllisyyspolitiikkaakin pitäisi arvioida uudelleen. Työttömän tilanne voi olla kiinni siitäkin, millainen virkailija hänen kohdalleen osuu. Esimerkiksi ”liiallinen” opiskelu, yrittäminen ja vapaaehtoistyö voi pudottaa työttömyysturvalta. Olin ja olen edelleenkin koulutukseltani ohjaaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja. Perustulo vaPauttaisi energiaa Rankaiseva työllisyyspolitiikka on Sari Näreen mielestä tullut tiensä päähän. Aktivoituakseen ihmisen pitää voida tuntea olevansa toimintakykyinen vailla pelkoa oman toimeentulon vaarantumisesta. Sari Näre Ka i Hi rv as no ro. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen edellyttää oman tekemisen rajoittamista, kun taas aktivointipolitiikka edellyttää työttömältä aktiivisuutta työpaikkansa eteen. Työllistämistoimissa on syytä myös päivittää ihmiskuvaa ja arvioida harjoitettujen toimien psykologisia vaikutuksia. Hän näkee samaa ajattelua Sanna Marinin hallituksen pohjoismaisen työnhaun mallissa, jos siihen sisällytetään rankaiseva elementti lievennetyssäkin muodossa. Työtöntä velvoitetaan ”olemaan työmarkkinoiden käytettävissä” patistaen samalla aktiivisuuteen työvoimahallinnon edellyttämällä tavalla. Yhteiskunnallisesti tuotettu trauma Työttömien kertomukset on kirjoitettu Juha Sipilän hallituksen aikana, jolloin kannustavuusideologia saavutti huippunsa vihatun aktiivimallin muodossa. nöYrYYtYstä ja Performanssia Työttömät kirjoittivat nöyryytetyksi tulemisesta. Olo on hirveän syyllinen, melkein rikollinen.” Olisiko siis aika ymmärtää, että työttömyys ei johdu yksilön ominaisuuksista. Todellisuudessa Sipilän hallituksen työllisyyspolitiikka tuotti masennusta ja jopa itsetuhoisia ajatuksia. Se on yksi kirjan läpäisevistä teemoista. väärä aktiivisuus on vaarallista Kirjassa kerrotaan, että työttömän suurimpia virheitä on omaehtoisuus väärissä kohdissa. Siinä ei ole mitään järkeä. En saa tehdä vapaaehtoistyötä kuin tarkoin määrätyn tuntimäärän, sillä minun pitää aktiivisesti, joka päivä, hakea uutta työtä, muuhun ei ole aikaa.” Suomessa kokeiltiin perustuloa vuosina 2017– 2018. Sari Näre ja Lena Näre kirjoittavat, että sitä on syytä kehittää henkilökohtaisen tuen ja palvelun suuntaan. ”… minulle kerrottiin, että en saa opiskella mitään ilman Työvoimatoimiston lupaa, en edes Työväenopiston kielikursseja. Kokeilun työllisyysvaikutukset todettiin vähäisiksi, mutta perustuloa saaneiden toimeentulo ja psyykkinen terveys paranivat. Uusliberaalissa eetoksessa jokainen on oman onnensa seppä. ”Hän [työvoimavirkailija] oli löytänyt minulle mielestään sopivan työpaikan. On pyydettävä ennalta lupa kaikkeen, mikä ”vaarantaa” täyspäiväisen työmarkkinoiden käytettävissä olon, ja lupa on vielä syytä dokumentoida. 360 sivua, Gaudeamus. Nöyryytyksen tunteiden lisäksi työttömyys tuottaa kirjoitusten perusteella varsinkin häpeän, syyllisyyden, ahdistuksen, katkeruuden ja arvottomuuden tunteita. Pitkään harjoitettu kyttäämiseen, aktivoimiseen ja rankaisemiseen perustuva työllisyyspolitiikka on uusliberalismin perua, Sari Näre ja Lena Näre kirjoittavat. Työttömänä koen oloni toisinaan ahdistavaksi kuin olisin vanki, jota kytätään. Hänen mukaansa perustulo kannustaa työntekoon, kun ei tarvitse pelätä, että tekee virheen ja menettää toimeentulonsa. Rangaistuselementti työttömyysturvassa passivoi, ei aktivoi, Työttömyys sattuu -kirjan aineisto osoittaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen eli heikentäminen tietyn työttömyysajan jälkeen jatkaisi samanlaisen trauman tuottamista. Järkevin ratkaisu hänestä olisi perustulo, joka vapauttaisi ihmisten energiaa valmistamaan työpolkua itselleen. Toimeentulon ennakoitavuuden voi arvioida parantavan työllistymisen edellytyksiä lannistamista ja kyykyttämistä paremmin. Dosentti Sari Näreen mukaan kirja ei silti ole vanhentunut nyt, kun aktiivimallin lakkauttamisestakin on yli kaksi vuotta. – Nyt systeemi toimii niin, että ihmiset lamautetaan ja passivoidaan traumatisoivalla ja rankaisevalla mallilla, Näre vertaa. Sari Näre kutsuu sitä yhteiskunnallisesti tuotetuksi traumaksi, sosiaaliseksi kiputilaksi vailla tietoa sen päättymisestä. Kirjassa puhutaan rituaalisuudesta ja performatiivisuudesta: ”Työpaikan näennäiseksi tuottamiseksi vaaditaan työttömän ajan tuottamatonta tuhlaamista, jotta työmarkkinoilla pysyisi järjestys, kytkös elannon saamisen vastikkeellisuuteen.” – Ihmisen aika ja elämä tehdään arvottomaksi sillä, että pitää osallistua esitykseen, josta osapuolet tietävät melko tarkkaan, ettei se johda työllistymiseen, Näre sanoo. Ei motivoida. Se johtuu suhdanteista ja työmarkkinoiden muutoksista. – Omaa työllistymistään edistävään tekemiseen on syytä pyytää lupa. Nöyryytetyksi tulemisen tunne lähtee jo julkisuudessa näkyvistä leimaavista asenteista, Sari Näre kertoo. Päinvastoin. – Nythän systeemi panee työttömän lapsen asemaan. Siihen on sisään kirjoitettu – vaikkakaan ei julkilausuttu – ajatus, että suurimmalla osalla työttömistä on vääränlainen habitukseksi kutsuttu olemus ja sitä pitää kohentaa. TausTaT KU 5/2 02 2 | 19 sinkertaisista asioista tehdään hirveän vaikeita. Aktivoituakseen ihmisen pitää voida tuntea olevansa toimintakykyinen. Etenkin luovan työn tekijöiden on hyvä olla varpaillaan, ettei heitä määritellä yrittäjiksi. Painostetaan. l Kursivoidut otteet ovat kirjasta Työttömyys sattuu – Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa. – Rakenteellisia ongelmia on yksilöllistetty. 4H-kerho etsi koiranhoitajaa
VAIN KALENTERI 12€ (sis. postikulut) !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!! !!! !!! !!! !!! !!! !!! !!! ! !! !! !! !! !! !! !! !! !!! !!! !!! !!! !!! ! VOIMAKAUPPA UTELIAAN, OPPIMISHALUISEN JA AKTIIVISEN VERKKOKAUPPA tee tilaus: KAUPPA .VOIMA .FI. 20 | KU 5/ 20 22 Paavo Arhinmäki apulaispormestari Vesa Plath VTM, järjestösuunnittelija Riika Raunisalo hautaustoimen toimistosihteeri Jussi Saramo kansanedustaja Minttu Sillanpää järjestötoimitsija Jussi Silvonen dosentti, tiedetoimittaja Galia Suárez-Katainen yrittäjä Tuomas Suihkonen ammattiliiton työntekijä, opiskelija Karoliina Öystilä viestintäpäällikkö, päätoimittaja Veikko Ollila YTM, rehtori, emeritus Henrik Nyholm varapuheenjohtaja Vesa Laitinen pääluottamusmies Markku Kyröläinen työsuojeluvaltuutettu, putkiasentaja Päivi Koski kieltenopettaja, FM Anu Karvinen toiminnanjohtaja Anu Järveläinen VTM Antti Honkonen sosiaalineuvos, eläkeläinen Perttu Iso-Markku viestinnän asiantuntija Loviisa Itäkannas viestintäjohtaja, FM Katariina Jakka sosionomi (AMK), FM Maija Jakka DKK, tulkki Johanna Jokinen erikoissuunnittelija Toivo Haimi toimittaja Mia Haglund pääsihteeri, kaupunginvaltuutettu Paula Eskelinen eläkeläinen Iiro viestinnän suunnittelija Arola 18 24 25 32 33 34 35 36 37 38 39 40 42 43 41 31 26 27 28 29 30 19 20 21 22 OSUUSKUNTATRADEKAN ÄÄNESTÄ VAA SA! LEIS ÄÄNESTYSOHJEET TRADEKA.FI/VAALIT Helsinki ja Uusimaa Vasemmisto Me haluamme Tradekan, joka on Suomen reiluin työpaikka ja osa ilmastoja ympäristökriisin ratkaisua! 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 1.2.-15.2.2022 23 TILAA AJATUKSIA HERÄTTÄVÄÄ JOURNALISMIA SAA SOLIDAARI SUUSKALENTERI KAUPAN PÄÄLLE! Voiman vuositilaus (10 nroa) 39€. Aktivoi tarjous: kirjoita lehden tilauksen kommenttikenttään ” Kansan uutiset”