53/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. vIIkkolehtI | 31.12.2020 | 3,5 € | 53-003251-2053 | kansanuutIset.fI Koronalla plussapuoliakin – enemmän aikaa ja rauhaa sivu 14 Talousajattelu murroksessa sivu 22 Turun Varissuo on monikulttuurinen – ja viihtyisä sivu 26 KU valitsi: Hoitajat ovat vUoden HenKilö. SIVU 3 kansan uutiset
On kaivattu vahvaa, yksinäänistä johtajuutta. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Johan alén Toimitussihteeri 53/2020 Torstaina 31.12.2020. l I hmisten perusoikeuksien ja vapauksien kannalta merkittävin päätös tänä vuonna oli ottaa käyttöön valmiuslait maaliskuussa pandemian riehuessa maailmalla. Kaikkiaan maailmalla kymmenissä maissa rajoiPÄÄKIRJOITUS Sirpa puhakka Päätoimittaja PS. (10 %). LUE LISÄÄ SIVULTA 30 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Päätös poikkeustilasta tehtiin yksimielisesti myös opposition hyväksyessä hallituksen esityksen. Suomessa ei menty äärimmäisiin keinoihin, kuten ulkonaliikkumiskieltoon. Italia rajoitti ensimmäisenä kansalaistensa liikkumista sakon uhalla. Kansalaisten kokoontumisja liikkumisvapautta rajoitettiin vahvasti. Työterveyslaitoksen tutkijaprofessori Jari Hakasen mukaan myös krooninen työväsymys on vähentynyt monilla etätyöhön siirtyneistä. Erityisesti kaikkein sairaimpien ja heikoimpien ikäihmisten oikeuksia rajoitettiin tavalla, joka ei kuulu oikeusvaltioperiaatteeseen puhumattakaan epäinhimillisyydestä. 1300-luvulla riehuneen kulkutaudin syyllisten etsintä johti muun muassa salaliittoteorioihin kuten on käynyt meitä nyt riivaavan kulkutaudinkin kanssa. Päätöksellä haluttiin suojella ihmisten oikeutta terveyteen ja elämään. Suomessa oikeusvaltioperiaate osoitti kestävyytensä, vaikka jälkikäteen arvioiden myös ylilyöntejä tapahtui. Unkari on varoittava esimerkki. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA Emma Grönqvist Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Perusteellinen selvitys on tarpeen, sillä poikkeusoloissakin on turvattava demokratia ja poliittisen opposition toiminta. Rauhan aikana ei ole nähty vastaavaa. LUE LISÄÄ SIVULTA 18 Mustana surmana tunnettu paiserutto oli historian tuhoisin pandemia. Kaaos lisääntyy, vaikka järjestämme pientä planeettaa kohti tuhoa. Kaikille poliitikoille oikeusvaltioperiaatteiden ja demokratian puolustaminen ei ole itsestään selvää. Päätöksenteko tapahtui yllättävänkin helposti, vaikka poikkeustila keskitti valtaa hallitukselle ohi kansan valitseman eduskunnan. 2 | KU 53 /2 02 Korona-ajan etätyö on lisännyt työn imua. Unkarissa parlamentti antoi pääministeri Viktor Orbánille käytännössä yksinvallan, sillä hallitus saattoi jatkaa poikkeusvaltuuksiaan ilman parlamentin erillistä hyväksyntää rajoituksetta. Tämän perussuomalaiset ovat todistaneet omalla toiminnallaan, ihannoimalla ja puolustamalla maailman autoritaarisia johtajia. Madot järjestävät meidät. Kesto Määräaikais. tettiin kansalaisoikeuksiin menevällä tavalla satojen ja jopa miljardin ihmisen liikkumista koronapandemian vuoksi. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Valmiuslakeja säädettäessä varauduttiin aivan toisenlaisiin, maan turvallisuutta uhkaaviin kriiseihin ja konflikteihin. Suomessa perustuslakivaliokunta kehotti hallitusta selvittämään, voidaanko poikkeusoloista päättää kaikissa tilanteissa enemmistön äänin. Oikeusvaltiosta ja demokratiasta pidettävä kiinni Sammuvat tähdet lennättivät rakennusaineet planeetoille ja elämälle. Myös kansalaisilta eduskunnan päätös sai tuen ja jopa niin vahvan tuen, että syksyn aikana valmiuslait ovat olleet jälleen keskustelussa
Heitä edustavat tässä jutussa teho-osastojen sairaanhoitajat Jenni Ahola ja Jani Pasanen. – Tuntui kuin olisi tullut jollekin katastrofialueelle. Ahola kuvailee työnsä muuttuneen melkein yhden viikonlopun aikana. AjAssA KU 53 /2 02 | 3 01 AjAssA J orvin sairaalassa Espoossa oli marraskuun loppuun mennessä hoidettu neljäsosa kaikista Suomen tehohoitoa tarvinneista koronapotilaista. Tammikuun lopussa Jorvissa alettiin varautua virukseen, ja maaliskuun alussa hoidettaviksi tulivat ensimmäiset potilaat. Hoitajat eivät saa Koronavuoden sankarit Kansan Uutisten vuoden henkilö ovat tänä vuonna itseoikeutetusti kaikki koronapotilaita hoitaneet. Koronapotilaat pitää eristää muista potilaista. Tehoosastolle jouduttiin perustamaan uusia tiloja, ja pikakoulutuksen saaneita hoitajia siirrettiin sinne leikkaussalin puolelta. Teho-osaston sairaanhoitaja Jenni Ahola muistelee, että vuoden alussa ei osattu kuvitella, mitä on edessä. Pari viikkoa myöhemmin rysähti. Koronaviruksen voima yllätti. teksti Kai Hirvasnoro Jorvin tehoosaston sairaanhoitaja Jenni Ahola koki Finlandia-talon valaisemisen huhtikuussa enemmän ärsyttävänä kuin työtään kunnioittavana. Em m a Gr ön qv is t
Tunnelma oli epätietoinen, että mitä on edessä. Ja rK Ko M än tt är i Keski-Suomen keskussairaalan teho-osaston hoitaja Jani Pasanen myöntää, että koronarokotteen ottaminen ensimmäisten joukossa huolestuttaa.. – Hässäkkää, sanoo Pasanen työstään. Suojamaskeissa, -takeissa, -käsineissä, -laseissa ja -päähineissä työskentely on fyysisestikin raskasta. Kukaan ei ollut keväällä omalla mukavuusalueellaan. Tarkkana piti olla myös siinä, ettei itse saa tartuntaa ja levitä sitä eteenpäin. Sitten koronan ensimmäinen aalto alkoi Suomessa hellittää. Osa luopui työnantajan pyynnöstä kevään lomistaan, jotta osaavaa henkilökuntaa oli riittävästi potilaiden turvaksi. AjAssA 4 | KU 53 /2 02 mennä eristyssaleihin ilman erityisvarusteita. Niissä työskenneltiin monta tuntia putkeen. – Kaikilta vaadittiin hurjia suorituksia. Ahola nostaa hattua leikkaussalista teho-osastolle siirtyneille hoitajille. – Meillä yhdestä kolmen paikan tehohoitohuoneesta jouduttiin tekemään eristyshuone. Pukeuduttiin suojavarusteisiin ja kuljettiin erillisen sisäänkäynnin kautta. Siinä oli oma ruljanssinsa. Potilasmäärä ei kuitenkaan kasvanut niin paljon, että niihin olisi jouduttu turvautumaan. Hoitajat venyivät ottamalla ylimääräisiä vuoroja ja tekemällä pidempää päivää, Ahola kertoo. Ylimääräistä liikennettä on oltava mahdollisimman vähän. Syksyllä tilanne on ollut toinen. Nesteen tarve oli kuitenkin suurempi raskaissa suojavarusteissa. Juomisessa oli otettava huomioon, että vessaan ei niin vain voi lähteä eristyksestä, koska eristyksen ovien avaamiseen sisältyy joka kerta riski. Myös eristyshuoneessa toimiminen oli tarkkaa sen minimoimiseksi, ettei itse levitä virusta eteenpäin. Myös Keski-Suomessa vaikeasti sairaita ja hengityskoneeseen joutuneita oli keväällä tavallista enemmän. Mukaan otettavat tarvikkeet ja kulkemiset on suunniteltava tarkasti etukäteen, koska ovet pidetään kiinni ja turhaa liikkumista saleihin ja pois on vältettävä. SuojavaruSteet tekevät työn raSkaakSi Keski-Suomen keskussairaalan sairaanhoitaja Jani Pasanen kertoo, että hänen työpaikallaan odotettiin helmikuussa jännityksellä, milloin tauti tipahtaa syliin. Tätä kesti maaliskuun puolivälistä toukokuun loppupuolelle. juomaan ei aina pääSe Se runsas kaksikuukautinen oli rankka työrupeama hoitajille, koska työskentely eristysja erityissuojavarusteita vaativissa olosuhteissa vaatii aivan erilaista suunnittelua kuin normaali työ. Jenni Ahola kertoo, että esimerkiksi taukoja piti miettiä sitäkin vasten, että keväällä oli huoli suojavarusteiden riittävyydestä terveydenhuollossa. – Vastuu kasvoi huimasti, ja piti ihan eri tavalla ennakoida omaa ja muiden työtä, Ahola kertoo. Keski-Suomen keskussairaalassa oli varauduttu tekemään leikkaussaleista eristyshuoneita. Työaikaa meni muista yksiköistä tulleiden hoitajien perehdyttämiseen omasta potilaasta vastaamisen lisäksi. Varusteiden pukeminen ja riisuminen on tarkkaa touhua. Selvittiin päivä kerrallaan
AjAssA KU 53 /2 02 | 5 Tehyn puheenjohTaja Millariikka Rytkönen toivoo, että toista kuluneen vuoden kaltaista ei tule. Hoitajaliitot Tehy ja SuPer ovat keväästä asti vaatineet samanlaista rahallista korvausta hoitajille, jota muualla Euroopassa on annettu kiitokseksi ponnistelusta ja venymisestä. Jani Pasanen kertoo, että kiitokset lämmittävät kyllä mieltä, mutta arvostus ei näy palkkapussissa. Minusta täällä on toimittu oikein. Kun toukokuussa palattiin normaaliin arkeen, tuntui, että onko meidän työmme oikeasti tällaista. – Suomi tarvitsee yrityksiä – mutta niin se tarvitsee myös hoitajia. Keväällä oli annettu kaikki työlle. Siitä kertoo tehohoitopotilaiden suhteellisen pieni kuolleisuus verrattuna moneen muuhun maahan. Jenni Ahola ei osaa sanoa, mikä olisi koronakorvauksen oikea taso. Ristiriitaiset tunteet, Ahola kuvailee. Rytkösen on vielä vaikeampi ymmärtää tätä, kun ottaa huomioon nykyisen hallituksen kokoonpanon. Ei sitä tehty rahan takia, mutta totta kai ajatus oli, että jälkikäteen saa myös jonkinlaista korvausta vapaa-ajasta luopumisesta. Rokote antaa toivoa, mutta tuntuu myös Riskiltä Kesäksi korona rauhoittui Suomessa huomattavasti. – Nyt on vaan näköjään päätetty, että eipä hoitajille makseta mitään. Olemme valmiita vaarantamaan oman terveytemme, ja monesti töistä lähtiessä miettii, ovatko suojaukset pitäneet, olenko itse saanut koronan ja levitänkö sen perheeseen. Uutinen rokotteesta on hyvä, mutta se myös askarruttaa Jenni Aholaa ja Jani Pasasta. Keväällä oli päiviä ja viikkoja, jolloin työ teholla tuntui vuorosta toiseen vain selviytymisestä tunti ja vuoro kerrallaan.. Tässä myös näkyy se, miten paljon tätä työtä arvostetaan. Se koskee myös Pasasta itseään. – Keväällä oli päiviä ja viikkoja, jolloin työ teholla tuntui vuorosta toiseen vain selviytymiseltä tunti ja vuoro kerrallaan. – Hyvä, että selvittiin näinkin vähällä. Toinen keväästä hoitajille pahimpana mieleen jäänyt asia oli se, että heidän perusoikeuksiinsa kajottiin valmiuslailla. Erikoissairaanhoidossa hoitajat joutuivat tekemään työtään jopa kertakäyttösadetakeissa. – Olet valmis työvuoron vaihtoihin, venymään ja paukkumaan, ja se ei sitten näy konkreettisesti missään. Pankkitilillä se ei näy. Tehyn teettämän tutkimuksen mukaan 42 prosenttia kyselyyn vastanneista hoitajista kertoi pelänneensä työssään. Hänen mielestään myös terveydenhuollossa onnistuttiin. Ihmisten auttaminen pandemioissa ja katastrofeissa sinänsä kuuluu hoitajien työn perusarkeen, mutta keväällä siihen jouduttiin huonosti valmistautuneina. – Olen ollut suoraan yhteydessä ja tavannut valtionjohtoa. Suomessa tehtiin linjaus, että ensimmäisten joukossa rokotteen saavat juuri hoitajat. Hoitajia myös hiljennettiin puheilla siitä, että ”teillä sentään on työtä” ja kutsumuksestakin puhutaan aina vaan. katkeRuus kytee pinnan alla Jenni Ahola kertoo pinnan alla kytevästä hoitajien katkeruudesta siitä, että erityisosaamisen arvostus ei näy käytännössä missään. Kesällä ja syksyllä Keski-Suomessa ei ollut viikkokausiin yhtään koronapotilasta tehohoidossa. – Kyllähän se toivoa antaa, mutta valehtelisin, jos en sanoisi, että myös vähän pelottaa olla ensimmäisten joukossa, kun ei tiedä, mitä riskiä siihen liittyy. Pahempaan oli varauduttu. Ahola on syksyllä huomannut, että alan pitkän ajan ongelmat kärjistyvät. huhtikuuta. Mutta se on fakta, että rokote on se lääke, millä tästä päästään eteenpäin. kiitos ei näy pankkitilillä Hoitohenkilöstö on saanut ja saa vuolaasti arvostusta ja kiitosta. – Mä ehkä rohkenen nyt itse naisena sanoa, kun edustan naisvaltaista alaa, että minua hämmentää, että meillä on naisviisikon johtama hallitus, mutta naisvaltaisen alan ongelmat eivät tunnu avautuvan heille. – Joutuuko siinä jonkinlaiseksi koekaniiniksi, onko rokote pakko ottaa, hän kuvailee hoitohenkilökunnan tunteita. Hän kertoo hoitaneensa ihmisiä, jotka saivat narkolepsian sikainfluenssarokotteesta. Pasanen on pettynyt hallitukseen tässä suhteessa. – Kyllähän se kyrsii. Kyllä tässä on monta hämmennyksen kohdetta. – Silloin mietin kauhulla, että minkälaiseen kaaokseen terveydenhuollossa olisi jouduttu ilman niitä. – Tämäkö on se, millä hoitaja elää. Kun Finlandia-talo valaistiin huhtikuun alussa siniseksi ”hoitohenkilökunnan ja muiden kriittisillä aloilla toimivien työn kunnioittamiseksi”, Ahola koki sen enemmän ärsyttävänä kuin työtään kunnioittavana. Myös Jani Pasasen mukaan monilla on pelko persuuksissa, onko rokote turvallinen. Sillä paikattiin työvoimapulaa. Hoitajat pelkäsivät oman ja läheistensä terveyden puolesta, koska esimerkiksi suojavarusteita ei ollut riittävästi. Tehy ja SuPer ovat vaatineet keväästä asti hoitajille tuhannen euron koronakorvausta. Toisesta aallosta Jenni Ahola sanoi, että se pelottaa. Oli se vähän tragikoomista. Koska vuosien kokemus tehohoidosta ei näy palkkakehityksessä, hoitajia on lähtenyt kevään jälkeen kevyempiin yksiköihin ja myös kokonaan pois alalta. Toisen aallon keskellä marraskuussa saatiin myös valoa, kun useat koronarokotteet osoittautuivat toimiviksi. Kyllä se on mielessä käynyt, että meniköhän tämä nyt ihan oikein. Koronatukia on jaettu muille tahoille suuria määriä. Kai Hirvasnoro Tehyn Rytkönen pettyi hallitukseen Jälkikäteen kevättä katsoessa Aholalla ei ole mitään kritisoitavaa siitä, miten Suomessa pantiin koronarajoituksia toimeen. Kyllä kevään pahimmat viikot ovat jääneet kummittelemaan ja ahdistavat kovasti. Tämä totaalinen hiljaisuus on ihan käsittämätöntä, Rytkönen puuskahtaa. – Moni venyi todella paljon työnantajan pyynnöstä ja ajatteli, että nyt on tällainen poikkeustilanne, maa kriisissä ja täytyy antaa kaikkensa. Jani Pasasenkin mielestä rajoitukset olivat oikeaan osuneita. – Totta kai se mietityttää, että onko rokote turvallinen. – Luulisi, että jonkinlainen koronakompensaatio olisi ollut mahdollinen hoitajillekin. Tärkeintä olisi ollut saada ”jotain konkreettista” osaamisestaan ja työstään. Hän vertaa asiaa satojen miljoonien yritystukiin, joita pitää tarpeellisina. Toisen aallon lähestyessä ei jaksettu aloittaa samaa uudestaan. l Le ht iK Uv a/ Ro ni Le ht i Suojavarusteisiin pukeutunut hoitaja otti näytettä koronaepäillyltä potilaalta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 3. Sitä ei tullut, mutta ei myöskään mitään vastausta tai selitystä sille, miksi ei
Luvassa on nykyistä parempi painojälki. Risut ja ruusut ovat päätoimittaja Puhakan mukaan tärkeitä elävän sisällön kannalta, kuten myös lukijoiden ideatkin. Lehden taloutta on vakautettu vuoden 2020 aikana. Esimerkkinä pienemmistä vakauttamisaskelista Puhakka mainitsee käsissä olevan vuosilehden, jolla korvataan yksi ilmestymiskerta tammikuun alussa. Tämä mahdollistaa toimituksen vuosilomien keskittämisen poliittisesti hiljaisimpaan aikaan. Lukukokemuksen kannalta painetun lehden visuaalisuus ja painojälki ovat tärkeitä, Puhakka sanoo. – Päädyimme tähän pitkän harkinnan tuloksena. Tuloksia käytetään pohjana sekä lehden että verkon sisällön kehittämistyössä. Tavoitteenamme on lisätä lukijoita niin lehden tilaajina kuin verkossakin. Painoprosessissa ei käytetä vettä lainkaan. Vasemmistoliittoa lähellä oleva Kansan Uutiset sen sijaan jatkaa viikkolehtenä. PainoPaikka siirtyy kokkolaan Vuoden alusta alkaen lehti painetaan Botnia Printissä, joka toimii Kokkolassa. kehittämistä Vuodenvaihteessa on valmistumassa KU:n ja Vasemmistofoorumin yhdessä tekemän lukijakyselyn tulokset. Myös paperihävikki jää pieneksi. Hän korostaa, että politiikan uutiset ja taustajutut ovat yksi keskeinen kulmakivi KU:n sisällössä. Vuoden 2021 ensimmäinen lehti ilmestyy siis 15. – Paino on kertonut painoprosessinsa olevan täysin öljyja kemikaalivapaa. – Valitettavien yt-neuvottelujen jälkeen KU:ssa on pieni hengähdystauko, mutta talouden vakauttamista jatketaan edelleenkin. Nostamme esiin kuntalaisten kannalta tärkeitä asioita ja ilmiöitä muun muassa ehdokkaiden kautta, hän lupaa. l Politiikan uutiset ja tausta jutut ovat ku:n kulmakiviä Kansan Uutiset jatkaa viikkolehtenä – ainoana viikoittain ilmestyvänä poliittisena lehtenä Suomessa. Vuoden 2021 ensimmäinen paperilehti ilmestyy 15. JU ss i Jo en ta Us ta JU ss i Jo en ta Us ta. Vakauttamista – Jokainen lehden tilaaja on meille arvokas, ja tukee vasemmistolaisen journalismin tuottamista. – Sisällössä riittää kehitettävää, vaikka lukijoilta tuleekin kiitosta. – Tämä mahdollistaa taustoittavissakin jutuissamme nopean reagoinnin, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka. Hänestä on myös arvokasta, että uusi painoyhtiö korostaa ekologisuutta painoprosessissa. Kysely kohdistui verkkolehden lukijoihin. TeksTi Sirpa Koskinen Päätoimittaja Sirpa Puhakka muistuttaa lukijoita, että vuosilehti on niin sanottu kaksoisnumero. tammikuuta. tammikuuta. – Ensi vuoden alussa kirjoitamme erityisesti kuntavaaleista. – Myös kesällä teemme kaksoisnumeroita juhannuksesta heinäkuun loppuun, kaikkiaan kolme kappaletta. AjAssA 6 | KU 53 /2 02 P uolueita lähellä olevat poliittiset lehdet ovat yksi toisensa perään vähentäneet ilmestymiskertojaan, muuttuneet aikakauslehdiksi ja painottuneet uutisointiin verkossa
Vaikka ymmärrettävästi lähes kaikilla nousee kriisivuodesta päällimmäisenä mieleen korona, en tarkoita nyt sitä. Kai Hirvasnoro Ja niin päättyy kriisivuosi 2020. Meriveden lämpötila nousi, ja kasvihuonekaasut lisääntyivät – koronan aiheuttamasta ”täyspysähdyksestä” huolimatta. KAti myLLymäKi jA mArjo PArKKiLA-HArju LääKäriLeHden PääKirjoituKsessA 18.12. LAinAttuA Takana on jälleen ennäTyksien vuosi AnnA Lemström Kirjoittaja on Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja. Maailman ilmatieteen järjestön mukaan vuosi 2020 jää historian kirjoihin jälleen ennätyksellisen lämpimänä vuotena, todennäköisesti toiseksi lämpimimpänä koko maapallon mittaushistoriassa. Pe KK a Pa jU vi rt a. Vakoilua käytettiin myös kauppaneuvotteluissa. Lämpötilaennätysotsikot hukkuvat muun uutisoinnin sekaan, kun uusia ennätyksiä rikotaan kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Kansanedustaja Markus Mustajärvi 8.12. Kuluneen vuoden aikana saimme lukea myös muun muassa nämä otsikot: ”Kanadan viimeinen ehjä jäähylly romahti lämpenemisen takia” (Yle 8.8.), ”Lämpöennätykset rikkoutuivat kautta koko eteläisen Suomen” (HS 27.9.), ”Marraskuun lämpöennätys rikkoutui toistamiseen tällä viikolla” (Aamulehti 6.11.), ”Maail man suurin jäävuori halkesi kahtia Etelä-Atlantilla” (HS 19.12.). Läpi vuoden lehtien etusivuilla kirkuivat koronaotsikot, joissa päivän tartuntaluvut näyttivät aina uusia ennätyksiä. Mikäli jatkamme samalla tiellä, voin julkaista tämän saman kolumnin vain muutamalla sanavaihdoksella uudelleen vuoden päästä: ”Vuosi 2021 rikkoi jälleen ennätykset”. Taidan olla edustajista se, joka kuluvan neljän vuoden aikana viettää eniten aikaa eduskunnan turvatiloissa (pommisuojassa). Tiedusteluvalvontavaliokunnan, puolustusvaliokunnan ja ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon seurantaryhmän kokouksista iso osa pidetään siellä. Eutanasialla ei saa ratkaista saattohoidon puutteita. AjAssA KU 53 /2 02 | 7 EuroparlamEntissa tutkittiin vuonna 2000, miten Yhdysvallat vakoilee kauppakumppaneitaan. 20 vuottA sitten Reino Paasilinna. Koko vuosikymmen 2010 oli mittaushistorian kuumin. KoLumni Lääkäriliitto edellyttää, että palliatiivinen [oireita lievittävä] hoito ja saattohoito saadaan kuntoon niin, että kaikilla on tasavertainen oikeus inhimilliseen ja hyvään elämän loppuvaiheen hoitoon. some kotimikrossa nsa:n mentävä aukko. Surullisinta on, ettei vuosi 2020 kuitenkaan ollut tässä suhteessa poikkeuksellinen. – Esimerkiksi 64-bittisen salausjärjestelmän avaaminen kestäisi NSA:lta ilman tätä kuukausia, mutta nyt se on sekuntien homma. Ennätyksien rikkominen kun ei enää ole poikkeus vaan normi. Paasilinnan mukaan asiassa ei ollut sinänsä mitään uutta tavassa, jolla USA valvoo etujaan eri puolilla maailmaa. Jälleen uusia lajeja kuoli sukupuuttoon. Lasten ja nuorten oppimisedellytysten eteen työskentely on innostavin tehtävä, jonka voisin itselleni juuri nyt kuvitella! Opetusministeri Jussi Saramo 17.12. Echelon-vakoilu tuli julkisuuteen vuonna 1998. Tautitapaukset eivät kuitenkaan olleet valitettavasti vuoden ainoita otsikoihin päätyneitä huippulukemia. Yhdysvaltojen arvioitiin sieppaavan miljoonia elektronisia viestejä ja seulovan niitä avainsanojen avulla. – Tämä näyttää koskevan jopa kotitietokoneita, kertoi väliaikaisen tutkimusvaliokunnan jäsen Reino Paasilinna KU:lle 28.12.2000. Lisäksi vuoteen mahtui historiallisia metsäpaloja, helleaaltoja ja muita sään ääri-ilmiöitä kuten hurrikaaneja. Ilmastokriisi syvenee ja kasvaa eksponentiaalisella vauhdilla. Ja ainoat, jotka voivat sen kasvun taittaa, olemme me. Echelon-tutkinnassa saatiin näyttöä siitä, että amerikkalaisen tietotekniikan vientiversioihin on liitetty salausavain USA:n turvallisuusviranomaisia varten
Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Tästä on viime kädessä kysymys yhteiskuntapolitiikassa. Kaikkialla mentiin hetken ajan täydellisessä sumussa. Näin ekonomistin uskottavuus tulevan ennustajana säilyi ainakin otsikkotasolla. Monella Mittarilla mitattuna Suomi erottuu edellisissä asioissa edukseen. Onneksi otsikossa oli pieni virhe, jonka myötä viittauskohdaksi tuli vuosi 2021. AjAssA 8 | KU 53 /2 02 Tietysti sama koskee myös terveyspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa ja hyvinvointipolitiikkaa laajemmin. Yhteiskunnallisilla instituutioilla on väliä arvaamattomassa maailmassa Kolumni Monet suomalaiset instituutiot ovat puolustamisen arvoisia ja auttavat ihmisiä vaikeissakin paikoissa. Kun katsotaan Suomen onnistumista koronakriisin hoidossa, mikä on ollut maailman ja erityisesti Euroopan mittakaavassa varsin hyvä, näihinkään politiikkoihin liittyviä instituutioita ei voida sivuuttaa. Vaikka hyvät instituutiot ovat usein yllättävänkin kestäviä, niitä on mahdollista myös rapauttaa aktiivisella toiminnalla. Valtiot puolestaan tukivat kotitalouksia, yrityksiä ja paikallishallintoja suurilla tulonsiirroilla ja ottivat syntyneen velan kannateltavakseen. Rahoitusmarkkinat sukelsivat, eurojärjestelmän kestävyyttä epäiltiin eikä minkäänlaista valoa tunnelin päässä näkynyt. Hyvää uutta vuotta kaikille Kansan Uutisten lukijoille! l V i i M e v u o d e n tammikuussa Kansan Uutisissa julkaistu kolumnini otsikoitiin: ”Kasvun ja työllisyyden näkökulmasta ensi vuosi näyttää yllättävän hyvältä”. Jussi AhokAs Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti. Taloudellisen toivon loivat toimillaan maailman suurimmat keskuspankit ja niiden vanavedessä hallitukset, jotka uskalsivat syvän kriisin hetkellä toimia riittävän tarmokkaasti. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Mikäli laajaa julkista valtaa ei olisi ollut talouspolitiikan kentällä käytettävissä, koronakriisin taloudellis-yhteiskunnalliset seuraukset olisivat olleet varmasti paljon vakavammat. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208. Kun tulevat vuodet ja vuosikymmenet ovat erilaisten arvaamattomienkin haasteiden täyttämiä, tällaiset instituutiot ovat iloinen asia. Vuodesta 2020 tuli tietysti taloudellisesti kaikkea muuta kuin hyvä. Kun instituutioiden tarkastelua vielä venytetään, päästään sellaisiin vaikeammin hahmotettaviin, mutta kiistämättä tärkeisiin ilmiöihin kuin luottamukseen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Keskuspankit laajensivat taseitaan miljardikaupalla, pumppasivat rahaa pankkija rahoitusjärjestelmään sekä painoivat korkotasoa kaikilla markkinoilla vielä aikaisempaakin alemmaksi. Toisaalta instituutioita voidaan myös puolustaa, vahvistaa ja edelleen parantaa. KoronaKriisin poliittinen talous osoitti jälleen kerran sen, että nykymuotoinen kapitalismi on aina kriisien hetkillä kahden instituution varassa – suuren pankin ja suuren valtion. Nämä ovat ehkä alisanoja, sillä pääsimme osalliseksi suurimmista elvytyspaketeista koskaan. Maaliskuun alkuviikkoina, kun koronakriisin laajuus ja sen globaalit vaikutukset alkoivat selvitä, oltiin aidosti vakavassa paikassa. Pian kuitenkin valo tuli ja ilma kirkastui. Esimerkiksi vapaa ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta, monessa ihmisten tukena toimivat järjestöt sekä kattava universaali sosiaaliturva ovat auttaneet epidemian selättämisessä ja sen negatiivisten vaikutusten hillitsemisessä. Toivottavasti hyvistä instituutioista tehdään vieläkin parempia tulevana vuonna. Kun ihmiset luottavat toisiinsa ja yhteiskunnan rakenteisiin, ovat aktiivisina toimijoina vaikuttamassa yhteiskuntaan ja tuntevat olevansa niin sanotusti samassa veneessä, yhteisponnistelut myös yllättävää virusvihollista vastaan sujuvat paremmin. Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Siksi yhteiskuntamme menestys missä tahansa ”kilpailussa” ei olekaan yllätys. Talouden rakenteita pyrittiin tukemaan niin, että pandemian lopulta hellittäessä liian suurta tuhoa talouden rakenteisiin ei olisi päässyt tapahtumaan
maaliskuuta 2020 on päivä, joka muistetaan tulevaisuuden historiankirjoissa. Heti tiedettiin, että korona iskee rajusti talouteen ja työllisyyteen. teksti Kai Hirvasnoro M a anantai 16. Mitä paremmin rajoituksia noudatetaan, sitä nopeammin päästään palaamaan normaaliin. Vaikutusten pehmentämiseksi talousajattelua hallinneet budjettikuri ja velkapelko heitettiin pikimmiten romukoppaan. Poliitikot ja viranomaiset rauhoittelivat kansalaisia. Rajat menivät henkilöliikenteen osalta kiinni, ja tavanomaista elämää alettiin rajoittaa monella muullakin tavalla. Tietokirjailija Risto Isomäen mukaan eläinten tehotuotanto ja pandemiat kulkevat käsi kädessä. Osa valmiuslain pykälistä otettiin käyttöön myöhemmin samalla viikolla. Kiinan Wuhanista se alkoi. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti ensi kerran tammikuussa ”mysteeriviruksesta”. TausTaT KU 53 /2 02 | 9 02 taustat Pitkä kuin koronavuosi – Opittiinko mitään. Le ht iK Uv a/ St r. Hallitus tiedotti silloin pääministeri Sanna Marinin johdolla, että Suomi siirtyy poikkeusoloihin koronaviruksen takia
huhtikuuta, että paluuta ”normaaliin” ei koronan jälkeen ole. Hän muistutti, että optimistisimpienkin skenaarioiden mukaan ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan pahempia sokkeja. Hallitus kieltää yli 500 henkilön yleisötilaisuudet. Le ht iK Uv a/ M ar KK U UL an de r. Näkemyksellisimmät keskustelijat katsoivat silti jo keväällä kauemmas. Koronakriisi on Euroopassa kestänyt noin kymmenen kuukautta, Suomessa hieman vähemmän. Miten talousjärjestelmää pitäisi uudistaa, jotta se ei tuottaisi koronan kaltaisia ja vielä pahempia poikkeusoloja tulevaisuudessa. 16.3. Korona on suojavarusteita, testauksia ja kotikaranteeneja. Ville Lähde sanoi huhtikuussa KU:lle, että on 14.1. Kiina eristää kaupunkeja, rajoitusten piirissä 41 miljoonaa ihmistä. Sanaa ei enää ole juuri kuultu sen jälkeen, kun toinen aalto iski ja kolmannestakin puhutaan. 12.3. – Onko tästä kriisistä ehkä opittavissa jotakin sellaista, jolla muuttaa yhteiskuntaa toisenlaiseksi ja jolla lisätään yhteiskunnan resilienssiä vastata niihin töyssyihin, joihin kansakuntana törmäämme tulevaisuudessa. THL: Korona ei uhkaa suomalaisten talvilomakohteita. TausTaT 10 | KU 53 /2 02 Mutta oli myös niitä, joiden mielestä juuri ”normaali” oli pandemian perimmäinen syy. 29.1. Suomessa havaitaan ensimmäinen koronatartunta. Näin koronavuosi eteni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautui toukokuussa pystyttämään maanalaisiin pysäköintitiloihin varasairaalan. Ne ovat osa parin vuosisadan aikana rakentunutta maailmanjärjestystä. BIOSin tutkijat olivat pari viikkoa aikaisemmin allekirjoittaneet puheenvuoron ekologisesta jälleenrakennuksesta epävarmassa maailmassa. Maailman terveysjärjestö varoittaa ”Kiinan mysteeriviruksen” saattavan levitä. Koulut etäopetukseen, yli 70-vuotiaat eristykseen. BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde sanoi Kansan Uutisille 11. He luettelivat 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen kriisit ja totesivat niiden olevan globalisoituneen ja yhä kiivaammassa tahdissa toimivan maailman systeeminen piirre. Ehkä ensimmäinen, joka sanoi sen ääneen oli kansanedustaja Anna Kontula jo 17.3. Jo koronakriisin alkuvaiheessa julkisuudessa puhuttiin exit-ohjelmista. Suomi siirtyy poikkeusoloihin. pidetyssä eduskunnan täysistunnossa. 4.2. Ne kaikki ovat tärkeitä kansalaisten terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi. 24.1. Paluuta ”normaaliin” ei ole Kansan Uutiset kysyi ensimmäisen koronavuoden päättyessä tutkija Ville Lähteeltä ja tietokirjailija Risto Isomäeltä, mitä on opittu
Wuhanin 76 vuorokauden eristys päättyy. 8.4. Pitkäjänteistä yhteiskunnallista muutosta on toteutettava jatkuvassa sopeutumisen ja mukautumisen ilmapiirissä, Lähde totesi. Ravintolat suljetaan kahdeksi kuukaudeksi. – Ekologinen jälleenrakennus vaatisi koordinoitua, joka sektorilla samaan suuntaan vievää ohjelmallista politiikkaa. LE HT IK UV A. 25.3. Kirjan ilmestymisestä on 7,5 kuukautta. Paluusta ”normaaliin” Isomäki kysyi, olisiko se edes tarpeellista. 8.4. 23.4. TausTaT KU 53 /2 02 | 11 väärä ajatus, että ”tämä loppuu” jossain vaiheessa. Kysymys myös Isomäelle: onko opittu mitään. Koulut palaavat lähiopetukseen. Varmuusvarastojen puutteet hengityssuojaimissa tulevat ilmi. Kestävän kehityksen päämäärien saavuttaminen ei onnistu ilman sitä. Esimerkiksi keskustelu Green Dealista on pysynyt pinnalla Käytännön todellisuus on kuitenkin ristiriitaista, elvytystä niin eteenpäin kuin entiseen suuntaan, Lähde jatkaa. Eläintuotantoon liittyviä pandemiauhkia koskeva tietoisuus on kuitenkin koronapandemian ansiosta kasvanut hyppäyksenomaisesti ja kasvaa edelleen kohisten, Isomäki jatkaa perimmiltään optimistiseen tyyliinsä. Hän kertoo olleensa itsekin viime aikoina monissa tilanteissa, joissa Suomen valtion virkamiehet ovat pitäneet omissa puheenvuoroissaan Vaikka pandemia loppuu, kriisialttiissa maailmassa ei ole rauhallista ”normaalia päiväjärjestystä”. – Vaikka pandemia loppuu, kriisialttiissa maailmassa ei ole sellaista rauhallista ”normaalia päiväjärjestystä”, jonka aikana ainoastaan ehditään pohtia esimerkiksi ilmastokysymyksiä. Kahdeksan kuukautta myöhemmin Lähde vastaa kysymykseen, mitä on opittu, että julkisessa keskustelussa on puhuttu ilahduttavan paljon vihreän elvytyksen puolesta ja siitä, että esimerkiksi energiajärjestelmien muutosta pitäisi kiihdyttää eikä suinkaan hidastaa. 4.4. Yli 500 henkilön yleisötilaisuuksien kieltoa jatketaan heinäkuun loppuun. Kiina ei ole vieläkään pystynyt saamaan voimaan jo keväällä tekemäänsä päätöstä, että villieläimien kasvatus ja myyminen kiellettäisiin kokonaan. 15.4. Iso puute on ollut myös kansainvälisessä solidaarisuudessa: kaikkein köyhimmät maat tarvitsisivat valtavasti tukea, että köyhyys ja nälkä eivät lisääntyisi räjähdysmäisesti. Risto Isomäki korostaa eläinten massiivista tehotuotantoa pandemioiden lähteenä ja ennustaa koronan vauhdittavan teollisen eläintuotannon loppua. Sen ulottuvuuksia ovat ympäristökuormituksen vähentäminen ja yhteiskuntien luovan sopeutumiskyvyn lisääminen. Tarttuvuusluku laskee alle yhden eli epidemia on seisahtumassa Suomessa. Hyvää puHetta, mutta… BIOS-tutkimusyksikkö peräänkuulutti sitä, että tuetaan pitkäjänteistä ekologista jälleenrakennusta. Hallitus päättää Uudenmaan eristämisestä kolmeksi viikoksi. Isomäki vastaa, että pandemian aiheuttaneen eläintuotannon suhteen opittua on kovin vähän. – Luulen, että muutoksien toteutuminen vie käytännössä vähän enemmän aikaa. Uudenmaan sulku päättyy. KU kiteytti sen sisällön niin, että ihminen on kylvänyt oman tuhonsa siemenet länsimaisella elämäntavalla ja globalisaation turbovaihteella. 21.4. 12.5. Juuri ”normaali” aiHeutti pandemian Koronavuosi nolla on päättymässä, mutta edelleen parasta, mitä aiheesta on kirjoitettu, on tietoja jännityskirjailija Risto Isomäen toukokuussa ilmestynyt kirja Mitä koronapandemian jälkeen (Into). Juuri ”normaalihan” sai aikaan sen, että Kiinassa levinneestä viruksesta tuli pandemia. Muualla maailmassa joitakin teurastamoja on suljettu väliaikaisesti ja tarhoilla on tapettu minkkejä. Esimerkiksi EU:n CAP-neuvottelut kuitenkin kuvastivat hyvin, miten paljon vastahankaa siirtymää kohtaan edelleen on
Epidemia kiihtymisvaiheessa Suomessa. Vielä vähän aikaa sitten eläintuotannon rooli antibioottiresistenssin kehittymisessä 29.5. Vuoden mittaan tämä tieto on ollut julkisuudessa esillä useammin kuin aikaisemmin. Hallitus ei anna yleistä maskisuositusta. Kuvassa haudataan teurastettuja minkkejä.. Le ht iK Uv a/ M or te n St ri cK er Tanskasta olisi voinut tulla uusi Wuhan minkkitarhoissa levinneen koronan takia. – Tärkeintä on se, että asiasta puhuvat nyt hyvin monenlaiset ihmiset, kuten eri alojen asiantuntijat, suuryritysten johtajat ja monentyyppiset julkkikset. Valmiuslain soveltaminen päättyy. Marraskuussa saatiin hyviä rokoteuutisia, mutta jos virus muuntuu nopeasti, siitä tulee pysyvä uusi riesa influenssan rinnalle, Isomäki varoittaa. 1.10. Läpi murto koronarokotteessa. 15.6. 15.10. STM:n tilaama selvitys: kasvomaskeista ei juuri hyötyä. Koronapandemian aiheuttamien kuolemantapauksien lukumäärä ehtii lähes varmasti ennennäkemättömän laajoista ja tehokkaista vastatoimista huolimatta nousta joihinkin miljooniin ennen kuin rokoteohjelmat saavuttavat riittävän mittakaavan. 1.6. – Tämä ei ole ollut aiemmin itsestäänselvyys muuta kuin pienissä asiantuntijapiireissä. – Me tiedämme vieläkin näistä uusista SARSkoronaviruksista aivan liian vähän. Voi olla, että jatkossa joudutaan ottamaan joka vuosi influenssarokotuksen ohella yksi tai kaksi koronaviruspiikkiä – eikä sekään välttämättä pidä koronaviruksia kurissa. 9.11. Uuden merkittävän tartuntataudin syntyminen on joka tapauksessa aina valtava onnettomuus, hyvin surullinen asia, Isomäki sanoo. Sen perusteella, mitä me jo tiedämme, maapallolla jatkossa harjoitetun eläintuotannon mittakaava ja luonne saattavat vaikuttaa ratkaisevasti siihen nopeuteen, millä virus muuntuu. 3.6. – Valtavan suuret kulttuuriset muutokset eivät voi tapahtua hetkessä, mutta prosessi etenee nyt aiempaan verrattuna hyvin nopealla pikakelauksella. – Osa onnettomuudesta on jo tapahtunut, ja sitä me emme voi enää muuksi muuttaa. Hallitus suosittelee ryhmäharrastusten peruuttamista ja etätyötä. Hän lainaa tanskalaista mikrobiologian professoria Hans Jörg Kolmosia, jonka mukaan Tansitsestään selvänä sitä, että uudet pandemiat tarttuvat lähes aina ihmisiin juuri tuotantoeläimistä. Eläintuotanto on ratkaisEva tEkijä Isomäen korona-ajattelussa palataan jatkuvasti nykyisen eläintuotannon ongelmallisuuteen. THL: Maskisuositus lähes koko maahan. TausTaT 12 | KU 53 /2 02 unohdettiin kokonaan lähes aina, kun asiasta puhuttiin. ProsEssi EtEnEE PikakElauksElla Kirjassaan Isomäki kertoi, että 80 prosenttia kaikista antibiooteista käytetään eläintuotannossa eikä ihmisten sairauksien hoitamiseen. Ravintolat saavat taas ottaa asiakkaita. 13.8
Niiden toiminta on koko ajan ollut todellisuudessa myös melko törkeää ja kammottavaa eläinrääkkäystä, jollaista ei koskaan olisi pitänyt sallia. – Toisin sanoen yleinen ymmärrys siitä, että eläintehtaat ja turkistarhat saattavat viedä pohjan pois rokotusohjelmilta ja että tämä voi johtaa pandemiatilanteen loputtomaan pitkittymiseen lisääntyy kyllä nopeasti. Ne lapset ja nuoret, jotka jo ennen koronaa tarvitsivat muita enemmän tukea oppimiseen ja hyvinvointiin, ovat kärsineet koronasta eniten. Kolumni 27.11. Kun väli-isännän tappamisella ei ole evolutionaarista hintaa, taudinaiheuttajien aggressiiviset ja nopeasti lisääntyvät kannat yleistyvät maltillisempien muotojen kustannuksella. EläintEhtaidEn lopun aika lähEstyy Monia eri tartuntatauteja koskevan aineiston perusteella virukset näyttävät muuttuvan pääsääntöisesti aggressiivisempaan ja vaarallisempaan suuntaan silloin, kun ne pystyvät siirtymään hyvin nopeasti isännästä toiseen. Kun nyt kuljemme kohti valoisampia aikoja rokotteen ja vuodenaikojen ansiosta, on myös hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mitä oppeja haluamme kantaa tästä vuodesta mukanamme. Mitä tapahtuu, jos SARS-2 oppii jälleen alkuperäisen SARS-1:n tavoin tarttumaan myös sikoihin ja kanoihin. TausTaT KU 53 /2 02 | 13 kasta olisi saattanut tulla uusi Wuhan. Nyt ne laskevat sen varaan, että ongelma katoaa rokotteiden myötä ja yrittävät hänen mukaansa vain pitää ennen rokotteiden tuloa turhaan kuolevien ihmisten määrän mahdollisimman pienenä. Tuotantoeläimiä on miljardeja. Itsenäisyyspäivä ilman joukkotapahtumia ja Linnan juhlia. Suomalainen yhteiskuntamalli on pandemian oloissa taas kerran osoittanut vahvuutensa. Puimme yhdessä kulunutta vuotta ja hetkeä aiemmin päättynyttä hallituskriisiä, joka oli johtanut pääministeri Antti Rinteen eroon ja Sanna Marinin valintaan pääministeriksi. Uudet rajoitukset voimaan Uudellamaalla. 8.12. Mutta vaikka korona on vaikuttanut meidän kaikkien arkeen, on myös tärkeää ymmärtää, että se ei ole kohdellut meitä tasa-arvoisesti. Sama pätee niihin perheisiin, joissa oli taloudellisia huolia ja turvattomuutta jo ennen pandemiaa. Kaikki työntekijät eivät ole voineet valita etätöitä itsensä suojaamiseksi, ja toisaalta vierailurajoitukset ovat lisänneet monen ikäihmisen yksinäisyyttä. 30.11. Koronavirus ehti tarttua vain suhteellisen pieneen määrään minkkejä, mutta silti niiden keskuudessa ehti syntyä lyhyessä ajassa neljä dokumentoitua muutosta viruksen piikkiproteiineissa ja ainakin yksi viruksen muuntuneista muodoista ehti jo tarttua takaisin ihmisiin. Tämä vuosi on ollut kaikille raskas. Eläintehtaat kasvattavat joka vuosi kymmenen kertaa maapallolla asuvien ihmisten yhteenlaskettua lukumäärää suuremman joukon yksilöitä. Kaikki kotieläintuotanto ei välttämättä lopu, mutta luulen, että valtavien eläintehtaiden aika lähestyy loppuaan, mikä on tietysti muutenkin hyvä asia. Isomäki huomauttaa mittakaavasta. Ei tullut työrauhaa, sen sijaan tuli maailmanlaajuinen pandemia. Koronakriisi osoitti meille, että terveys ja talous eivät ole vastakkaisia, vaan parasta talouspolitiikkaa on tehdä kaikki tartuntojen määrän minimoimiseksi. l Virukset näyttävät muuttuvan pääsääntöisesti aggressiivisempaan ja vaarallisempaan suuntaan silloin, kun ne pystyvät siirtymään hyvin nopeasti isännästä toiseen. Vielä se ei ole niin pitkällä, että hallitukset olisivat ymmärtäneet loppuun saakka, mitkä tilanteen reunaehdot ovat ja tajunneet, että pandemian lopettamiseksi täytyy todennäköisesti tehdä muutakin kuin odottaa rokotteiden tulemista. – Tästä syystä pidän hyvin todennäköisenä, että koronaviruspandemia nopeuttaa suurisuuntaisen, teollisen eläintuotannon alasajoa. Suomessa koko vuoden ennätys 618 tartuntaa. Toisin sanoen: koronavirukset pystyvät turkistarhojen tai muiden eläintehtaiden olosuhteissa siirtymään niin nopeasti eläimestä toiseen, että niiden evoluutio räjähtää eräänlaiselle superturboahdetulle vaihteelle. Suomen hyvinvointivaltion tunnusmerkistö on osoittanut vahvuutensa myös uudentyyppisen kriisin keskellä. Täällä luotetaan viranomaisiin ja ollaan valmiita noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä, tulotaso ei estä hoitoon hakeutumista tai sen saamista, ja niin koulutus kuin sosiaalija terveydenhuolto toimivat, vaikka olosuhteet olisivat täysin poikkeukselliset. 6.12. NäihiN aikoihiN viime vuonna olin syömässä vanhan hyvän ystävän kanssa. Nostaisin esille yhteiskunnassa vallitsevan keskinäisen luottamuksen, kansainvälisesti verrattuna laajan tasa-arvon ja hyvin toimivat julkiset palvelut. Toivon, että maailma on valmis oppimaan myös sen, että tasa-arvoa ja taloutta ei pidä nähdä vastakkaisina toisilleen. Hän ei ole aivan varma, ovatko hallitukset ymmärtäneet loppuun saakka, mistä on kysymys. ErilainEn vuosi Li Andersson Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja. “Melkoinen vuosi”, sanoin muistellessani eduskuntavaaleja, hallitusneuvotteluita ja pääministerin eroon johtanutta hallituskriisiä: ”Nyt saadaan vihdoin työrauha ja mahdollisuus keskittyä asioiden eteenpäin viemiseen.” Hyvä ystäväni sanoi vähän aikaa sitten miettineensä minua ja tätä lausuntoa useasti kuluneen vuoden aikana. Britannia aloittaa koronarokotukset. Isomäki kysyy, mitä tapahtuu jos koronavirus leviää pikku hiljaa yhä useampien turkistarhojen ja muiden eläintehtaiden asukkaiden joukkoon
TausTaT 14 | KU 53 /2 02
kasvattaa. voi. kiaan?olisi?mieluummin?ilman?koronaa. se?EU-kansa,?joka?kärsi?vähiten?koronaviruksen. maskin?ansiosta?voin?käydä?lähikaupassa?niin,?että. extraetuna. aika. Kerrankin. –?Luonto. juttu?voi?pelastaa?maailman,?sanoo?siivooja. –?Introverttiyteen. Päivi Musakka?sanoo. tuntia. korostuu,. taipuvaiselta. –?Saa. on. –?Matkustaminen?on?jäänyt?pois,?sen?sijaan?on. voi?esimerkiksi?tehdä?päivällistä?tai?käydä?kävelyllä?ulkona,?mikä?ei?olisi?live-olosuhteissa?mahdollista. riittävästi. itsellä.. kertoo.. Jukka Vahti?sanoo. lasku. elokuussa. kansainvälisten. mainitaan. Riikka Korpinurmi?on?samaa?mieltä. tiiviimpää?ja?intensiivisempää?yhteistyötä?etäyhteyksillä.?Aikaisemmin?mikä?tahansa?kokous?tai. maski?naamalla.. ja?-tupakka,?runsaasti?kahvia?mukaan?yläkertaan,. pyöräillyt?sadesäässä?kahdesti,?ja?se?ei?hermostuttanut?enää?yhtään.. nyt. vaati. puolia. on. Koronapandemia on vaikeuttanut elämää. Nautin. En. omaa. vaikka?työpaikallakin?pitää?välillä?käydä,?työmatkoihin?aikaa?menee?puolet?vähemmän,?kansanedustaja. –?Olen?rauhallisempi?ja?tyytyväisempi,?kun?ei. ole?ollut?myöhässä?minkään?työn?kanssa,?kunnes. TausTaT KU 53 /2 02 | 15 Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin –?Aika?introverttinä?nautin?siitä,?että?ahdistavaa?small?talkia?vaativat?tilaisuudet?ovat?melkein. kanssakäymisen. lähtevälle. sulkeutuneesta. kanssa,?covid-19?on?muuttanut?työtä?suuresti,. että. enemmän. Kirsi Kinnunen?ei?tiedä,?ollako?tyytyväinen?vai?tuntea?syyllisyyttä,?kun?maa?suljettiin. muutama?tunti. perusasioiden?äärelle?ja?hidastamaan?tahtia.?Tämä?koko. Lähes?puolella?etätyö?on?lisääntynyt.?Näin?kertoo?Terveyden?ja?hyvinvoinnin?laitoksen?marraskuussa?julkaisema?asiantuntija-arvio.?Samaa?sanovat?Kansan?Uutisille?vastanneet. ihmiset. omatahtisesta?elämästä.?Viihdyn?tosi?hyvin?itsekseni,?ja. Piia Rantala-Korhonen?kertoo?työstään?Oulussa?Euroopan. –?Työn?ja?perheen?yhteensovittaminen?menee. tarvitse?juosta?jossain?koko?ajan,?aamujunaan,?kokouksesta?toiseen,?lounaalle?että?ehtii,?iltapäiväjunaan,?bussiin,?metroon,?tapaamiseen,?kauppaan,. tuomaa. teen. –?Liikuin?aiemmin?pyörällä?töihin?ympäri?vuoden?ja?sadekelit?otti?pannuun.?Korona-aikana?olen. puuttuminen?on?yllättävän?iso?helpotus,?hän?sanoo. EnEmmän unta Aamun?lisäaika?nukkumiseen?saa?kiitosta. Oulusta. Silla Kakkola?sanoo. Kun?työmatkoilta?säästyy,?jää?omaa?aikaa. päällekkäin,. hävinneet.?Edellisistä?johtuvan?stressin?häviämisen?myötä?painonhallintakin?on?yhtäkkiä?helppoa. –?Jatkuva. kone?päälle?ja?vot,?työpäivä?alkaa,?toimittaja. –?Yökukkujalle. –?Meille. –?Töissä?on?edelleen?paljon?töitä,?mutta?jatkuva. kulttuuripääkaupunkihakemuksen. ulkomailla. asioiden. minua?ei?tunnisteta?–?ja?sen?”tarkkailun?painon”. kahden?kolmen?työpäivän?käyttämistä,?nyt?riittää. niiden. kansanluonteestamme?on?hyötyä. pesemään?työpäivän?aikana?ja?muuta?vastaavaa. helpotus,. –?Ei?ole?painetta?sosiaalisiin?kontakteihin,?ja?voi. aikaa.. ja. siihen. –?Etäkokouksien?yleistymisten?myötä?osan?kotitöistä. ja. Anna Mikkola?sanoo. ollut?aikaisemmin?edes?tajunnut,?miten?hermostuneeksi?se?juokseminen?teki?minut?välillä. kiittää,. työtä. nousu. kun. –?Lisäksi?tälläytymiseltä?säästyy?monta?tuntia. seminaaria,. häslääminen?paikasta?toiseen?puuttuu?täysin,?samoin. ei. kansainvälisten?kumppanien?kanssa. –?Koska. –?Työt?etenevät,?kun?ei?tarvitse?lähteä?mihinkään?eikä?kukaan?saa?käydä?kylässä,?hän?nauraa. kuuntelee. ainoa?syyllinen. poliitikoille. –?Lisäksi. –?Toisaalta,?kun?harvoin?törmää?ihmisiin,?silloin?tapaamisista?nauttii?jopa?tällainen?örkki Ranskassa?asuva?kielenkääntäjä. –?Olen?ainakin?oppinut?olemaan?rauhallisemmin?ja?ei?ole?niin?kova?kiire!?arvioi?kuitenkin?opiskelija. plus?isoja?ja?haastavia?käännöstöitä?pitkin?vuotta.. Työmatkat?ovat?vähenneet. on. EnEmmän aikaa Kiireettömyys. julkaiseman. kuormaa,. pakotettu. kodinhommaa,?hän?toteaa. sosiaalisen. kanssa. kun. samalla,. on,. voi. aikaa. kun. HelsinkiVantaalla?on?loppunut?-?ihana?hiljaisuus,?Helsingin?Tapanilassa?asuva. muulle?kuin?työlle,?koska?työmatkat?ovat?jääneet. ihmiseltä?tämä?eristäytyminen?on?poistanut?paljon. liikkeellä. tapahtuma. Kati Honkanen. jonkin?nopean?safkan?illaksi.?Pyykkiäkin?pystyy. Lauri Linna. vielä. –?Päivässä. tehdä. hyviä. kuin?heinänteko.. kukkia,. Kontula?on?ensimmäistä?kertaa?vuosiin?voinut. on. jossain?kohdin?helpommin,?kun?on?heti?kotona,. nukkua?hetken?pitempään.?Ei?muuta?kuin?kotivaatteet?ylle,?kahvinkeitin?päälle,?aamupesu,?-pisu. työtehokin?paranee,?eläinlääkäri. tajusin,?että?ehkä?en?olekaan?myöhässä?olemiseen. uppoava. –?Kotitoimistolla?saa?olla?rauhassa,?ei?ole?kahvittelijoita?ja?höpöttelijöitä?koputtelemassa?ovella,. Esimerkiksi aikaa ja rauhaa. Kansan?Uutisten?pienessä?Facebookkyselyssä?käsitys?sai?vahvistusta. seurauksista,. tarvitse. kaksi. TeksTi Tuula Kärki kuviTus Timo Mäkelä S uomalaisEt olivat Eurostatin. Jaakko Turunen?toteaa.. –?Viime?vuonna?oli?”kesävieraita”?lähes?yhtäjaksoisesti?maaliskuun?alusta?lokakuun?loppuun. Anna Kontula?arvioi. kuten. tilaston. Laura Hänninen?sanoo. kun. olla. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. kun?työpäivä?loppuu.?Joskus?olen?tehnyt?tauolla. toimitsija. ihan?rauhassa?katsoa?joka?perjantai-ilta?Vain?elämää.?Tulee?saunottua?useammin,. Kontula?korostaa?kuitenkin,?että?kaiken?kaik. Ihmettelin?hetken,?että?mitenkäs?tänä?vuonna?en. eristäytymisestä.. koneiden. viikossa?–?etäpäivät?menee?verkkareilla,?ja?lähipäivillekin?meikkiä?tarvitsee?vähemmän,?kun?on. Anni Järvinen. koko?ajan.. aamulla. mukaan. pois?päivittäisestä?rutiinista.?Ja?on?tullut?rauhallisuuden?tunnetta?kiireenkin?keskelle,
– Ei tarvitse talvella ajaa pimeällä töihin. Toimittaja Meri Alaranta-Saukon suurperhe on myös tiiviimmin yhdessä. Suurin kokemus on ollut se, miten vuodenaikojen vaihtuminen näkyy aivan toisella tavalla kuin kaupungissa, Lasse Leipola kertoo. Psyykkistä oireilua on kuitenkin havaittu muita enemmän opiskelijoilla, iäkkäillä ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Iloa löytyy läheltäkin, kouluttaja Maarit Haapakoski sanoo. – Ilman koronaa ei olisi varmaan ollut ennen eläkeikää mahdollista asua puolta vuotta mökillä. Olen myös jaksanut opiskella työn ohessa tosi ahkerasti omalla mittarilla. – Olen usein kesäloman alkaessa ihan loppu. – Ostin kesämökin ja veneen kun korona-aika muutti tilannetta matkailun suhteen, Alina Mänttäri sanoo. rahaa säästyy Vaikka monella on taloudellisesti tiukkaa koronan vaikutuksesta, on pieniä valopilkkujakin. Bensaa säästyy, Marita Lowry toteaa. – Minulla on mittapuullani ihan sikana rahaa, koska jää nyt palkasta yli, kun se ei menekään ulkona syömiseen ja juomiseen, Anna Mikkola komppaa. – Suomen luonnon arvostus on lisääntynyt, kotimaassa on paljon upeita kohteita. Siis paljon järkevämpää elämää, vähemmän kuluttamista, Riitta Gulman sanoo. – Olen oppinut paljon etäyhteyksistä, kuten Teamsistä, Vuokko Kautto sanoo. TausTaT 16 | KU 53 /2 02 Pirkko Kukko-Liedes kuvailee. – Tämä on ihan mahtava asia ja toivottavasti jää pysyväksi ja panee vauhtia nettiyhteyksien parantamiseen ympäri maan. – Ei tule pistäydyttyä kahvilassa, syö kotona, ei heräteostoksia. Hän kertoo, että lisäksi perheessä on nyt koira. – Meidän perhe viettää paljon enemmän aikaa yhdessä kuin ennen, viestintäpäällikkö Riitta Väkeväinen kertoo. Joka viides kertoo lisänneensä sähköistä asiointia sosiaalija terveyspalveluissa. – Herään nykyään vasta kello seitsemän, ja saan syödä aamupalaa lasten kanssa ja lähettää heidät kouluun, hän iloitsee. Mun elämä on rauhallisempaa, kun ei ole menoja. – Koira on onnellinen kun olen enemmän kotona, englannin opettaja Tarja Laintila-Meini kertoo. Viimeksi ei ollut sitä ongelmaa. – Etätyön lisättyä kotona vietettyä aikaa on ollut mahdollista nyt ottaa koira, hän sanoo. Miehet kokevat naisia useammin perheen kanssa vietetyn ajan lisääntyneen. Perhe yhdessä THL:n arvion mukaan suomalaisten mielialassa ei näytä tapahtuneen epidemian aikana merkittävää muutosta. – 20-vuotias poikani totesi kevään kotonakaranteenin aikaan, että nyt on kaikki paremmin. Toinen suuri plussa: kotimaan luontomatkailun hurja buumi, muun muassa pyörämatkailussa, jonka suosion kasvu on monestakin näkökulmasta erinomainen asia. Myös kansanedustaja Pia Lohikoski nukkuu enemmän. – Iloitsen siitä, että olen oppinut tilaamaan kaupasta ruuat kotiin, ei tarvitse menettää hermojaan kaupassa, sanoo pastori Tuuli Aitolehti. – En olisi käynyt Karjalohjalla kylpylässä, ellei matkustaminen Viroon olisi muuttunut käytännössä mahdottomaksi, tarjoilija Jami Järvinen sanoo. l. etäyhteyksiä THL:n mukaan joka neljäs on lisännyt sähköistä asiointia arkiaskareissaan ja tekee esimerkiksi ruokaostokset netissä. – Näin sukulaisia kesällä paljon enemmän, kun kaikki pysyivät Suomessa ja pystyttiin hengaamaan möksällä ja uimarannalla yhdessä, kulttuurituottaja Aino Halonen toteaa. Vaikka sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt ja moni kokee yksinäisyyden lisääntyneen, 40 prosenttia arvioi, että perheen kanssa vietetty aika on lisääntynyt koronaepidemian seurauksena. – Ei tarvitse enää ajaa 200:taa kilometriä edestakaisin johonkin. ”Me ollaan enemmän perhe.” Olimme yhdessä kotona, söimme, keitimme porukalla päiväkahvit sen sijaan, että jokainen olisi ravannut harrastuksissaan ja töissään, hän sanoo – Melkein nolottaa sanoa asia näin, mutta tuntuu lahjalta, että on saanut viettää päiviä kotona teinien kanssa, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoo. – Keväällä etäkoulu ja etätyö soljuivat varsin sopuisasti, vaikka oltiin päivät pitkät keskenämme kotona. Säästyy aikaa ja bensarahat, matkailuyrittäjä Riitta Viialainen sanoo. – Toki se on myös vähän rasittavaa välillä, mutta jotenkin ollaan nyt tietoisemmin yhdessä. – Saa ja voi nukkua enemmän, viestintätyöläinen Elina Vainikainen iloitsee. Luulen tämän johtuvan pääasiassa siitä, että olen voinut työskennellä enemmän oman rytmin mukaan ja nukkua enemmän. ihana suomi Suomi ja sen tarjoamat mahdollisuudet on huomattu
www.kansanarkisto. 044 721 0320 info@kansanarkisto. KU 53 /2 02 | 17 tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Tutkijapalvelu on avoinna rajoitetusti. HALLITUS TesTaamme painaTusTa. Tutkijoilta pyydetään koronasyistä ennakkoilmoitusta. Varmista tilauksesi! kansanuutiset.?/tilaa Tavara-arpa ry Markku Kärkkäinen Pasilasta Hyvät toverit ja ystävät Toivotan meille kaikille Parempaa Uutta Vuotta Malmin Työväentalo Oy Varsinainen YHT ÖKOKOUS pidetään maanantaina 8.2.2021 klo 18:00 työväentalolla, Takaniitynkuja 9, 00780 HELSINKI Käsitellään yhtiöjärjestyksen 9 pykälän asiat. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. kansanuutiset.fi Kansan Uutiset toivottaa kaikille lukijoille Onnellista Uutta Vuotta! Vuoden ensimmäinen lehti ilmestyy 15.1.2021. Avoinna ti-pe klo 9 16. Luotettavaa tietoa ihmisistä ja ilmiöistä Verkkolehdessä on uutta luettavaa vuoden jokaisena päivänä
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan vaikuttaa siltä, että korona-ajan etätyö on tuonut uudenlaisia, työn imua ja laajemmin työhyvinvointia lisääviä voimavaroja. Alun perin kysely oli tarkoitus tehdä vain kerran. TausTaT 18 | KU 53 /2 02 M iten Suomi voi. Taloustutkimus teki Työterveyslaitoksen toimeksiannosta ensimmäisen kyselyn vuodenvaihteessa 2019–2020 osana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushanketta. TeksTi Juhana Unkuri Le ht iK Uv a/ an tt i ai m oKo iv is to Kyselyihin vastanneista runsaasta tuhannesta työssä käyvästä suomalaisesta 44 prosenttia kertoi tehneensä aiempaa enemmän etätöitä.. – Koronakeväänä aiempaa enemmän etänä työskennelleistä 52 prosenttia koki työhön liittyKorona-ajan etätyö on lisännyt työn imua Tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan niin lähikuin etätyötä tehtäessä avainasemassa on töiden hyvä organisointi ja oikeudenmukainen johtaminen. Kyselyihin vastanneista runsaasta tuhannesta työssä käyvästä suomalaisesta 44 prosenttia kertoi tehneensä aiempaa enemmän etätöitä. Parhaillaan kerätään kolmatta kyselyä koronavuoden pidemmän aikavälin vaikutuksista. -seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Kahta kyselyä vertaamalla saatiin arvokasta tutkimustietoa suomalaisten työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista koronapandemian aikana. Viime maaliskuussa alkaneen koronapandemian myötä tutkimus sai kuitenkin uusia ulottuvuuksia. Kyselyyn vastanneet kutsuttiin osallistumaan tutkimukseen uudelleen touko-kesäkuussa
Hakanen uskoo, että monissa töissä paras lopputulos syntyy lähija etätöiden joustavalla yhdistelyllä. Lapsiperheelliset etätyöntekijät näyttävät palautuneen tästä varsin hyvin. Vastaavaa myönteistä kehitystä ei kuitenkaan näkynyt niillä, jotka kokivat työtovereilta saadun tuen heikentyneen. Eri työntekijäryhmiä vertailtaessa työuupumus lisääntyi etätyöaikana ainoastaan esimiesasemassa toimivilla. l Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan vaikuttaa siltä, että korona-ajan etätyö on lisännyt työn imua ja antanut työhyvinvointia lisääviä voimavaroja. Tarvitaan riittävästi yhteistä tekemistä ja kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista, jotta uutta opitaan kollektiivisesti. Vähäisempi työyhteisöltä saatu tuki näkyi myös vähäisempinä yhteisöllisyyden ja reilun kohtelun kokemuksina. Hakasen mukaan moni suomalainen toimitusjohtaja on tuonut esiin huolensa siitä, että etätöiden mahdollinen lisääntyminen heikentää kollektiivista uuden oppimista. – Etäyhteydet ovat osoittautuneet riittävän laadukkaiksi, vaikka teknisiä ongelmia onkin jonkin verran ollut. Toisten ihmisten tapaaminen on merkittävä voimavara työssä, ja livenä kuulumisia ja ajatuksia pystyy vaihtamaan aivan eri tavalla kuin etäkokouksissa. Tässä on selkeä käytännön viesti työpaikoille ja johdolle. Hakanen on huolissaan siitä, että etätöiden mahdollinen lisääntyminen heikentää toimistotilojen laatua entisestään. joustavaa yhdisteLyä Hakanen uskoo, että jatkossa työhön liittyvä matkustaminen tulee olemaan vähäisempää kuin ennen korona-aikaa. – Lisäys ei ollut kuitenkaan iso, ja esimiesten työuupumus oli edelleen matalammalla tasolla kuin muulla henkilöstöllä tapaa olla. Etätöihin siirtyneistä vastaajista 34 prosenttia koki kuitenkin työtovereilta ja 24 prosenttia esimieheltä saadun tuen vähentyneen. Samalla joka kolmas heistä koki henkilökohtaisen tai perhe-elämän kuitenkin häirinneen työtä toistuvasti. – Työpaikat ovat saattaneet oppia tähän poikkeusaikana uusia konsteja, joista on hyötyä myös korona-ajan jälkeen. Hakanen toteaa, että niin lähikuin etätyötä tehtäessä avainasemassa on töiden hyvä organisointi ja oikeudenmukainen johtaminen. – Tuore seurantatutkimuksemme näyttää, että työhyvinvoinnin kannalta nimenomaan työoloilla on ratkaiseva merkitys: miten oikeudenmukaisia käytäntöjä työpaikalla on, millaista yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta omaan työpaikkaan koetaan ja onko työn epävarmuudessa tapahtunut korona-aikana muutoksia. – Monet työntekijät ovat kokeneet avokonttorien olevan hälyisiä, niissä on vaikea keskittyä ja väkeä on liikaa. – Kroonisen työväsymyksen vähentyminen saattaa johtua työn kuormittavien tekijöiden vähentymisestä ja tylsistyminen puolestaan työpäivien toisteisuudesta ja virikkeiden vähenemisestä. – Monissa lapsiperheissähän piti keväällä etsiä keinoja yhdistää työn tekeminen ja lasten hoiva tai opetus kotona. Monilla työpaikoilla on siirrytty viime vuosina avokonttorityöskentelyyn, mikä on tuonut mukanaan ongelmia. TausTaT KU 53 /2 02 | 19 vien itsenäisten päätösten lisääntyneen. Uskon, että jatkossa niiden suhteen ollaan kuitenkin aiempaa valikoivampia. Jotkut ovatkin tehneet mahdollisuuksien mukaan etätyöpäiviä tai jatkaneet työntekoa kotona varsinaisen työpäivän jälkeen. Myös liikkuva työ oli vahvistunut muun muassa lisääntyneiden koulutustilaisuuksien ja asiakastapaamisten myötä. Harmi kyllä emme selvittäneet kyselyssä, oliko vastaajien perheessä yksi vai kaksi aikuista. Tylsistymistä saattaa lisätä myös työnkuvan kapeutuminen, Hakanen pohtii. – Etätöitä tehtäessä ihmiset oppivat uusia työtaitoja enemmän itsekseen. – Tämä saattaa lisätä osaltaan työntekijöiden halukkuutta tehdä etätöitä. – Nettija videokokoukset eivät ole sama asia kuin livenä tapahtuvat kohtaamiset. Etätyöntekijät, joilla on kotona asuvia lapsia, kokivat työn imun lisääntyneen enemmän ja vastaavasti työssä tylsistyminen kasvoi vähemmän kuin niillä etätyöntekijöillä, joilla kotona asuvia lapsia ei ollut. Hakanen uskoo korona-ajan osoittaneen selvästi niin työntekijöille kuin työnantajille, että etätyöt eivät pysty korvaamaan lähitöitä. Työmatkoja tulee tietysti edelleen olemaan, kun eri yhteistyötahojen kanssa halutaan kokonaisvaltaisia vuorovaikutustilanteita. etätyöt eivät korvaa Lähitöitä Erilaisissa asiantuntijatehtävissä etätyö oli lisääntynyt jo ennen koronaa. Ve iK Ko So m er pU ro Eri työntekijäryhmiä vertailtaessa työuupumus lisääntyi etätyöaikana ainoastaan esimiesasemassa toimivilla.. Lisäksi 46 prosenttia koki oppineensa uusia, aiempaa parempia työtapoja. – Monilla etätöihin siirtyneistä krooninen työväsymys väheni. Lapset voivat tuoda voimavaroja Etätöitä tehtäessä työssä tylsistyminen lisääntyi
– Keväällä apuun päädyttiin, kun liiton kuormittuneilla puhelinlinjoilla kävi ilmi että työttömyysturvaa ei ollut tulossa niin nopeasti, että akuutit rahantarpeet olisivat tulleet hoidettua. – He ovat sitä joustavaa työvoimaa, joka tällaisina aikoina joutuu maksumiehiksi. PAMin jäsenistä joka viides eli 22 prosenttia sai kesällä ansiopäivärahaa. Sitä todistaa liiton joulukuinen 1 400 ruokalahjakortin jako seitsemässä minuutissa, eikä moni päässyt edes läpi ruuhkautuneeseen hakupalveluun. Loppuvuotta kohti luku on taas ollut nousussa. – Tärkeää olisi, että yhteiskunnan tukitoimet osuisivat oikeaan aikaan, jotta yritysten edellytykset jatkaa koronan tasaannuttua olisivat olemassa, hän sanoo. Heistä peräti 79 prosenttia ilmoittaa toimeentulon heikentyneen joko jonkin verran tai merkittävästi. Alan tilanne on Veirton mukaan hyvin kurja. Myös vuokratyövoima joustaa. Sitten tilanne kääntyi päälaelleen. Veirto sanoo, että sillä silmällähän työnantajat ovat solmineet esimerkiksi nollatuntisopimuksia, joissa työaika vaihtelee vaikkapa 0–30 viikkotunnin välillä, että kun se hetki tulee, mahdollisuutta käytetään. Aineiston keruu päättyi marraskuun lopussa. Kaikilla mittareilla mara-alalla näyttää vastausten perusteella menevän huonoiten. TausTaT 20 | KU 53 /2 02 Palvelualojen työntekijä joutuu tinkimään jopa ruuastaan Kaupan alalla prosenttiluku oli vain 19. Teollisuusliitossakin on vuodenvaihteessa yli 30 000 jäsentä lomautettuna irtisanottavien lisäksi. – Ja sitä ihmiset ovat viestittäneet, että työtunnit ovat hävinneet. Kun vastaajat esimerkiksi arvioivat työnantajansa taloudellista tilannetta, mara-vastaajista 43 prosenttia piti sitä hieman tai hyvin epävarmana. PAM julkaisee jäsenkyselynsä tarkempia tuloksia tammikuussa 2021. – Meille on tullut valtava määrä yhteydenottoja. TeksTi Sirpa Koskinen T iukimmille koronan vuoksi ovat joutuneet pamilaiset. Mutta koronan myötä asia on varmasti kirkastunut monelle liittoon kuulumattomallekin. Jäsenpuheluiden vuoksi liitossa tiedettiin, että monella tiukka taloustilanne vaikeuttaa myös selviytymistä joulun ajasta. Myös ruuan määrässä ja laadussa tinkimään joutuneita on eniten, selkeästi yli puolet mara-alan vastaajissa. Ihmiset ovat tarvinneet apua ja neuvoja, niin työelämäkysymyksiin kuin muihinkin. Veirto kertoo, että tuoreen jäsenkyselyn alustavien tulosten mukaan ruuan riittävyydestä on yhä huolta: työttömänä olleista 45 prosentilla, lomautetuista 44 prosentilla ja esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevistä 35 prosentilla. Huoli matkailuja ravintola-alan tulevaisuudesta on iso jäsenistön keskuudessa. Siksi päädyttiin uuteen ruokakorttien jakoon. teollisuus palautuu vasta 2021 Sitä, miten pahaa jälkeä koronakriisi lopulta saa aikaan teollisuustuotannossa, ei vielä ole näkyvissä, mutta tiputustaistelu on käynnissä. Veirto jatkaa, että ammattiliitossa he kyllä ovat aina tienneetkin tarpeellisuutensa. Kesällä tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että jäsenistö on joutunut tinkimään ruuasta eli oltiin aika perusasioiden äärellä. Syksyllä tilanne rauhoittui, ja ansiopäivärahalaisten osuus oli alimmillaan 3,8 prosenttia. SAK:laisessa kentässä muutenkin pienipalkkainen PAMin jäsenistö on joutunut taloudellisesti tosi koville. – Ehkä jotkut ovat jo epidemia-ajan tuomassa epävarmuudessa laittaneet jäsenyyttään kuntoon. Irtisanottavien ja lomautettujen määrä nousee kaiken aikaa. PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto kertoo, että hän ei ole pitkän työuransa aikana ennen törmännyt vastaavaan tilanteeseen, että liitto jakaa ruoka-apua jäsenistölle. Vastauksissa näkyy Veirton mukaan selvästi, että suurimmissa ongelmissa on koronan vuoksi ollut juuri matkailuja ravintola-ala. mara-ala kovimmilla PAMin tuoreeseen jäsenkyselyyn vastasi yli 7 000 jäsentä. Jokainen voi miettiä, millainen työelämä meillä olisi, jos ei olisi jotakuta, joka auttaa ja kokoaa työntekijöitä. Vielä alkuvuodesta alalla meni hyvin, lähinnä murehdittiin työvoiman puutetta. Le ht iK Uv a/ JU ss i NU Ka ri. Joustotyövoima maksaa Työnsä menettäneiden ja lomautettujen lisäksi koronakriisi on jäsenkyselyn mukaan heikentänyt eniten osa-aikaisten ja määräaikaisten toimeentuloa. Palvelualoilla työskenteleville koronavuosi on tarkoittanut työttömyyttä, taloudellisia huolia ja esimerkiksi tinkimistä ruuasta. Liitto on jo aiemmin tänä vuonna jakanut lähes 4 000 lahjakorttia ruokakauppoihin. Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö AnuHanna Anttila kertoo, että liiton tutkimusyksikössä on tehty tiukkaa analyysiä siitä, onko tieKoronavuosi on koetellut kovin eri tavoin eri alojen ihmisiä. kriisin opetuksia Korona on Veirton mukaan osoittanut ammattiliiton tarpeellisuuden
Nyt lokakuussa kysyttiin erikseen myös koronasta ja vastauksia saatiin lähes tuhannelta työpaikalta. TausTaT KU 53 /2 02 | 21 Ensi vuosikin vaikEa Suomessa ollaan riippuvaisia tuotteiden menekissä varsinkin Euroopan talousalueen kehityksestä. Siitä, milloin Suomessa alkaa rysähdellä, Teollisuusliitossa on omia arvioita. – Lomautettavien määrä on kasvussa, kesällähän määrä vähän laski. – Selvästi pahimmin on kärsinyt metalliteollisuus. Varsinkin sellaiset teknologiasektorin yritykset, joissa jo ennen koronaa on mennyt heikosti, ovat kärsineet. – Tilannetta seurataan pääluottamusmiesten kautta koko ajan, Anu-Hanna Anttila kertoo. Telakoilla menee kovin eri tavalla, Turussa on irtisanomisia, Helsingin telakka sai uuden tilauksen arktisiin olosuhteisiin tarkoitetusta aluksesta. l tyillä aloilla odotettavissa konkursseja. Osa heistä on lomautettuna osa-aikaisesti. – Euroopan maissa jyllää nyt koronan toinen tai kolmas aalto. ”Tärkeää olisi, että yhteiskunnan tukitoimet osuisivat oikeaan aikaan, jotta yritysten edellytykset jatkaa koronan tasaannuttua olisivat olemassa.”. Irtisanottavia jäseniä on lähemmäs 1 500. Suhdannekyselyssä Teollisuusliiton eri alojen pääluottamusmiehet kertovat käsityksensä talouden, työllisyyden ja tuottavuuden kehityksestä. – Tulos oli se, että alojen sisällä on melkoisia eroja yritysten pärjäämisessä. Sitten vuonna 2022 elpyminen kiihtyisi. Tuotantolaitoksia on jopa suljettu. Niissä työskentelee yli 55 000 Teollisuusliiton jäsentä. On menestyjät, joilla on taloudellisia resursseja ylläpitää toimintaa eikä tuotanto ole kärsinyt suurestikaan eikä tuotteiden kysynnässä ole ollut pahoja heilahduksia. MEtallitEollisuus kärsinyt EnitEn Teollisuusliiton suhdannekyselyt toteutetaan neljännesvuosittain. Valtiolliset ja EU-rahoitteiset tukija elvytystoimet siirtävät konkurssiaaltoa. Korona ei ole juurikaan hetkauttanut kemianteollisuutta. Jos yrityksen talouskunto ei ole hyvä, ei siinä auta mikään, Anttila sanoo. Eli yrityksissä, jotka ovat riippuvaisia isommista yrityksistä ja niiden menestyksestä. Anttilan mukaan on mahdotonta sanoa, moniko yritys lopulta selviää, koska sekään ei ole tiedossa, mitkä kaikki ovat saaneet tukia. Vuoden 2020 loppupuolella metalliteollisuuden tuotanto-odotukset ovat heikentyneet erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. – Ja sitten on niitä, joiden lähtökohdat kohdata pieniäkin kysynnän hiipumisia ovat hyvin heikot. irtisanottavia lähEs 1 500 Joulukuun puolivälissä Teollisuusliitossa oli ytneuvotteluja käynnissä tai tulossa yli tuhannessa yrityksessä. Metalliteollisuus jakautuu Anttilan mukaan vahvasti. Niillä ei ole talouspuskuria eikä mahdollisuutta kohdata lamaa tai menossa olevaa koronakriisiä. Mutta jossain vaiheessa tuki loppuu. Ja loppuvuoden yt-neuvotteluista lomautettuja ja irtisanottuja tulee lisää. Vielä ei kuitenkaan ole nähty mitään valtavaa konkurssien rypästä. Ja vuoden päästä tuotanto palautuisi niillä yrityksillä, jotka koronakriisistä selviävät. – Me oletamme, että kriisi jatkuu tavalla tai toisella koko ensi vuoden. Autoteollisuudessa on koronan aikana nähty sukellus alas ja nousu ylös. – Kemianteollisuutta lukuun ottamatta kaikki lukemat ovat pakkasella tämän vuoden. Teollisuusliiton tutkimusosastolla on tehty ennusteita metalli-, kemianja puutuoteteollisuudesta koronavuoden osalta työllisyyttä, työtunteja ja tuotantoa koskien. Euroopan talousalueella kysyntä on hiljennyt epävarmuuden takia, ja tänne on ollut vaikea saada tuotannossa tarvittavia osia ja raaka-aineita. – Niiden työllistävät ja muutkin vaikutukset voivat olla hyvinkin suuria. Nyt ja tulevina kuukausina lomautus koskee kaikkiaan noin 32 000:ta jäsentä. Heikoin tuotannon tilanne on puutuoteteollisuudessa, Anttila sanoo
Järjestön tarkoituksena on muuttaa taloustieteen yliopistoopetusta suuntaan, jossa huomioidaan ilmastonmuutos ja ihmisten hyvinvointi ensin.. TausTaT 22 | KU 53 /2 02 Anni Marttinen on perustamassa Suomeen kansainvälisen Rethinking Economics-järjestön maalautakuntaa
että?nyt?ei?ole?tiukan?kuripolitiikan?aika.?Saksakin. vaatimukset?ovat?tänä?vuonna?nousseet. tasapainoa. että. ovat. Nollakorkojen?maailmassa?velkaa?ei?kuitenkaan. alettu?elvyttää.?Olen?todella?iloinen?siitä.?Koronakriisi?oli?ehkä?viimeinen?isku?–?investointeja?tarvitaan?uudelleenrakennukseen?ja?tuottavuuden. taloustieteen. on?230?prosenttia.?Globaali?velka?on?noin?300?prosenttia,?hän?vertaa. kasvuun. ja. Hän. muutoksessa. pidä?hysteerisesti?pelätä.?Marttinen?nostaa?esiin. tekemään. Marttinen?tosin?huomauttaa,?että?talouskuria. luonnollisesta?kehityksestä,?ja?kuten?hän?yllä?sanoo,?finanssikriisin?opetuksista.. valtavirtaan,?kun?koronakriisin?myötä. kriisi,?uusliberalismista?on?luovuttava.. aloitti?taloustieteen?opiskelun?vuonna?2011?keskellä?eurokriisiä. Mario Draghin. Paradigman muuttaja Moni on yllättynyt, kun velkakeskustelu on koronakriisin myötä muuttunut. Nyt hän kertoo, miksi. kyse. Marttinen. on?koronakriisin?myötä?ottanut?lähes?20?miljardia. Kun?valtionlainojen?korot?nousevat,?EKP?joutuu. SAK:n ekonomisti Anni Marttinen ei yllättynyt. vanhat. velan. on. ajan.. pääjohtajan. Jussi Ahokas?käyttää?tästä?termiä?keskuspankkikapitalismi. ”mitä?tahansa”?-kommenttiin,?jolla?rahoitusmarkkinat?rauhoitettiin. massiivisella?elvytyksellä?tullut?huolehtia?järjestelmän?tasapainosta.?Sosten?pääekonomisti. vastanneet,. vuosikymmenen. lisäämään?elvytystä?ja?näin?rauhoittamaan?markkinoita.?Markkinat?niin?sanotusti?elävät?elvytyksestä?eli?pysyvät?tasapainossa?EKP:n?”tekohengityksellä”.?Näin?ollen?keskuspankkien?rooliksi?on. bruttokansantuotteeseen?on?paljon?pienempi?kuin?muissa?EU-maissa. euroa?lisää?velkaa.?Marttinen?huomauttaa,?että?velan?määrä?itsessään?ei?kerro?sinänsä?mitään. heitti?niin?sanotun?mustan?nollan?roskakoriin. kuuluisaan. katsoo,. Aiemmin?marginaalissa?olleet?puheet?ja. suhde. totuudet?on?kyseenalaistettu. –?Jos?velkamme?kasvaa?70–80?prosenttiin?bruttokansantuotteesta,?se?on?toki?paljon.?Japanissa?se. –?Suomen. Valtavirtaa?tuollaiset?ajatukset?eivät?kuitenkaan. Marttinen?katsoo,?että?paradigman?muutosta?on. velkaantua?tästä?eteenpäin.?Eli?ei,?kukaan?ei?ole. ajoivat?poliitikot.?Euroopan?keskuspankki?(EKP). ne?ovat?aina?nousseet,?Marttinen?mainitsee?yleisen?narratiivin. talouden. SAK:n. silloin?olleet.?Kriisiä?lähdettiin?tuolloin?nujertamaan?talouskuripolitiikalla?julkisen?talouden?tasapainoa?korostaen.?Se?johti?pitkittyneeseen?kriisiin?ja?työttömyyden?kasvuun. TeksTi Jussi Virkkunen kuvaT Emma Grönqvist T alouskurin hautajaiset, kapitalismin. ei. pyritty. Marttinen?painottaa,?että?Suomi?ei?voi?huoletta. jo. poliitikotkin. herättää?huolta?järjestelmän?kestävyydestä. -politiikan. Tällä?hetkellä?korkojen?noususta?ei?tosin?puhu. –?Se?[muutos]?on?kytenyt?ja?nyt?koronakriisin. yhteisvaluutan?kaatumisen.?Se?kiteytyi?EKP:n?silloisen. puolestaan?hoiti?elvytyspuolta?ja?esti?siten?koko. ekonomistia. –?Silloin?meille?oli?itsestään?selvää,?että?makrotaloustiede?on?epäonnistunut.?Meille?on?tullut?finanssikriisi,?vanhat?mallit?eivät?enää?päde,?Marttinen?kuvailee?ajattelutavan?muutosta?KU:lle. tavoitella?ihmisten?hyvinvoinnin,?työllisyyden?ja?ilmaston?kustannuksella Opi perusasiat Suomessa?on?tänä?vuonna?kauhisteltu,?kun?valtio. arvioita,?joiden?mukaan?nollakorkojen?parissa?tullaan?elämään?vielä?20?vuotta.?Suomessa?tästä?kuulee?vähemmän?puhuttavan. juuri?kukaan,?vaan?koronakriisi?on?pidentänyt?näkymää?korkojen?noususta?entisestään.?Kriisin?iskiessä?rahoitusmarkkinoilla?luottamus?häviää?ja. sanomassa,?että?joka?vuosi?on?varaa?ottaa?20?miljardia?lisää?velkaa. Anni Marttista?käänne?ei?ole?yllättänyt.?Nuoremman?polven?ekonomisteihin?kuuluva. pidä. TausTaT KU 53 /2 02 | 23 ?–?Julkisen. –?Argumentti?on,?että?kyllä?korot?lähtevät?jossain?vaiheessa?nousuun.?Kyllä?ne?nousevat,?kun. myötä?–?on?tiedetty?aiemmin?tehdyt?mokat?–?on. Koronakriisiin. Keskusjärjestö
syksyllä. talouskasvun. velka. jos. negatiiviseksi,. Paul De Grauwe?ja?Vesa Vihriälä?suosittelivat,. Marttinen?nostaa?esiin?työkokemuksensa?Suomen?Pankista,?jossa?hän?työskenteli?juuri?rahapoliittista?elvytystä?tekevällä?osastolla. tehty. Pitkänsillan?toisella?puolella.?Teknologiateollisuudesta?ja. –?Eihän?se?näin?mene.?Kaikkien?tutkijoiden?pitää. –?Miten?voisi?olla?sellainen?keskuspankkijärjestelmä,?että?se?antaisi?kaiken?sulaa. Hän. jäädäkseen.. historiassa.. –?Silloin?kysymykseksi?tulee,?että?jos?haluamme. avaa?silmiä?jollekin?uudelle. kymmenen?tai?kaksikymmentä?vuotta?sitten.?Ei. aiemmin. pieneneminen. se. puhunut,. kääntää. oikeastaan. me. eri,. Luis de Guindos?sanoi,?että. asiasta. ongelma. on. –?Mitä. Nyt. tavalla. maail?maan,. tuotu. koronakriisin. myös. on. Koronaa vaKavampi Kriisi ei odota Koronakriisin. uuteen. niin. Tosin?vähän?aikaa?sitten?Euroopan?keskuspankin?varapääjohtaja. –?Iso. käynnistämän. osan. ekonomistit. on,. vuotta?ja?olla?sitten,?että?asia?on?näin.?Omaa?työtään?pitää?koko?ajan?peilata?siihen,?miten?maail?ma. tehdään?nyt?hyvinvoinnin?ja?ilmaston?kustannuksella.?Tavoite?olisi?kääntää?asetelma?niin,?että?BKT. Marttinen?sanoo. lisäävän?hyvinvointia. rahoitusjärjestelmää,?Marttinen?pohtii. elvytyksen. myös?Elinkeinoelämän?keskusliitosta?on?sanottu,. –?Se?ei?ole?niin.?Degrowth?on?sanana?vähän?provosoiva.?Tavoite?ei?ole?se,?että?lähdetään?talouskasvun. tullut. velan. on,. haluamme?kulutuksen?pois”,?hän?kuvailee. osa. on. adaptoitua. mahdollisuus. Maailmahan. Talouspolitiikkaa. TausTaT 24 | KU 53 /2 02 –?Se. mahdollisuus. Se?ei?voi?enää?muuttua,?koska?meillä?on?niin?paljon?globaalia?velkaa.?Koko?systeemi?pyörii?velalla,. maailman?maat?velkaantuvat?voimakkaasti.?Se?on. ajan.. oli. maailmaan.. on?velkaa.?Keväällä?monet?taloustieteilijät?kuten. laitetaan?kakkoseksi,?ykköskoriin?tulisivat?sosiaaliset?indikaattorit?ja?ilmastoindikaattorit. –?Oman. valuuttarahasto). ihan. veloista. koko. kaikki. tutkijana?voi?ajatella,?että?maailma?on?litteä,?maailma. (Kansainvälinen. kuittaisi. mitätöitäisiin,. EKP. l ”Mitä jos velka mitätöitäisiin?” Anni Marttinen on aiemmin työskennellyt niin Suomen Pankissa kuin valtiovarainministeriössä.. inflatoimista. Suomelle. mitä. taloustieteilijöistä. entistä?enemmän?kysyntää. Eihän. . ikuisuuslainoilla.. saadaan?ilmastokriisi?hoidettua. kasvavat. viimeinen. puhutaan. on. ole?enää?mahdollisuutta?opiskella?jotain?aihetta?50. pakko. on. teollisuus. –?Nuoren?ekonomistin?ajattelu?oli?silloin,?että. jossa. muuttuu. velat?tulee?myös?maksaa.?Toisaalta?muunlainen?ilmoitus?hänen?asemassaan?olisi?täysin?mahdoton. että. Marttinen?huomauttaa,?että?vastausten?hakeminen?ilmastokriisiin?on?myös?yrityksille?valtava. Ideoita. keskusteluun,?jossa?todettiin?kulutuksen?automaattisesti. sanotuilla. että. haluamme. on. Samasta. kertoo. uuteen. ja. on?litteä.?Pitääkö?itseään?hyvänä?tutkijana,?jos?ei. että. edellä.. on. ylijäämäiset?maat?kuittaisivat?velan?niiltä,?joilla. sukupolveni. ilmastoystävällinen. eihän?tämä?ole?kestävää. avannut?keskustelun?niin?sanotulle?velka-armahdukselle. on. olevan. osallistuneensa. maailma muuttuu Haastattelun?lopuksi?Marttinen?palaa?paradigman. adaptoitua. myötä. kohti?ilmastokatastrofia?johtava?kehitys.?Elvytysrahojen?on?toivottu?suuntautuvan?ilmastoystävällisiin?hankkeisiin.?Ilmastokriisiin?verrattuna?koronakriisi?onkin?pieni?asia,?ja?samoin?on?myös?vastauksen?löytäminen. IMF. Yhtenä?esimerkkinä?muutoksesta?olisi?Marttisen?mukaan?esimerkiksi?se,?että?jokaisessa?ministeriössä?kaiken?politiikan?keskiössä?olisi,?miten. muuttaa?jotain,?meidän?pitää?ehkä?muuttaa?koko. mahdollisuus.?Puhtaan?teknologian?tuotteille?on. esille?hyvin?korkeilla?tasoilla,?Marttinen?huomauttaa. haluaa?ymmärtää?degrowth-liikkeen?väärin.?”Me. tietyllä. sanottu. Mutta?tästä?irti?pääseminen?on?nyt?osoittautunut?mahdottomaksi. muutokseen?ja?tutkijoiden?sopeutumiseen?siihen.. että. niitä. Marttinen?pohtii,?että?yksi?ongelma?on?jo?käsitteissä
Oma lukunsa ovat maat, joiden johtajat ovat vähätelleet koronan vaarallisuutta ja syyttäneet mediaa pelon lietsonnasta. Iranissa maan ensimmäisistä koronakuolemista kerrottiin hallitusta lähellä olevissa medioissa. Venezuelan presidentti Nicolás Maduro suihkutti desinfiointiainetta toimittajien päälle lehdistötilaisuudessa Caracasissa joulukuun alussa. Pelkästään Yhdysvalloissa lähes 40 000 toimittajaa irtisanottiin viime keväänä ja lukuisat paikallislehdet lopettivat toimintansa kokonaan. monissa maissa kriittisiä tiedotusvälineitä suljettiin poikkeuslakien nojalla, yleensä sen jälkeen kun niitä oli syytetty valeuutisten levittämisestä. Uutisen mukaan viranomaiset olivat kieltäneet lääkäreitä puhumasta medialle maan koronatilanteesta. Kansainvälinen toimittajat ilman rajoja -järjestö esitti omana kantanaan jo huhtikuussa, että korona sai levitä Kiinassa ja Iranissa lähinnä tiedon pimittämisen ja sensuurin takia. Viranomaisten mukaan koronatapaukset oli jäljitetty Qomin kaupungissa sijaitseviin islamilaisiin oppilaitoksiin, joissa oli opiskelijoita myös Kiinasta. Kymmeniä paikallisia medioita suljettiin koronauutisten vuoksi Egyptissä, Filippiineillä, Irakin Kurdistanissa ja Tansaniassa. l K oronar ajoituKset ja karanteenit ovat vuonna 2020 kiihdyttäneet perinteisen uutismedian talouskriisiä, kun mainostulot ovat vähentyneet ja sanomalehtien irtonumeromyynti on monin paikoin romahtanut. Koronan ehkäisemisen varjolla printtilehdet kiellettiin keväällä myös Arabiemiraateissa, Jordaniassa ja Marokossa. Karanteeniajan voittajia ovat olleet monet YouTube-kanavat, pelifirmat sekä somen kautta markkinoidut erilaiset kotiharrasteja kuntoilusivustot. Tansaniassa koronasta sai uutisoida pelkästään viranomaisten ilmoittamia tietoja. Järjestön mukaan Kiinan viranomaiset käyttivät koronaa myös verukkeena paikallisen sosiaalisen median valvonnan tehostamiseen muun muassa sensuroimalla kaikki viestit, joissa viitattiin jollain tavalla uuteen virustautiin. Monissa maissa tiedotusvälineitä on suljettu ja toimittajia vangittu viranomaisten antamien koronatietojen vastaisesta uutisoinnista. Iranissa sanomalehtien myynti kiellettiin, jotta korona ei olisi tarttunut sanomalehtipaperin välityksellä. Vaikka ihmisten tiedontarve on kasvanut koronan vuoksi, esimerkiksi Brasiliassa, Intiassa ja Keniassa toimittajia on irtisanottu tai heidän palkkojaan on leikattu pahimmillaan 50 prosenttia. Valko-Venäjällä presidentti Aljaksandr Lukašenka ehdotti koronan ehkäisyksi saunomista ja vodkaa. Irakissa uutistoimisto Reutersin toimilupa kumottiin koronaa koskevan uutisen julkaisemisen jälkeen. Keväällä Kymmeniä toimittajia vangittiin viranomaisten koronatoimia kyseenalaistavien uutisten vuoksi Kiinassa, Egyptissä, Filippiineillä ja Ruandassa. AnkAriA rAngAistuksiA koronAuutisistA TeksTi Peik Johansson kuva Lehtikuva/Yuri Cortez PinTaa syvemmälTä. Ainakin neljä toimittajaa on kuollut koronaan vankilassa tai saatuaan tartunnan vankilassa. TausTaT KU 53 /2 02 | 25 Venäjällä, Unkarissa ja Algeriassa säädettiin ankarat rangaistukset koronaa koskevien ”valeuutisten” levittämisestä. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön mukaan kuitenkin viranomaiset ja heidän kiihkeät kannattajansa olivat yleensä vastuussa valheiden ja harhaanjohtavien tietojen levittämisestä. Egyptiläinen veteraanitoimittaja Mohamed Monir pidätettiin kesäkuussa hänen kirjoitettuaan Al-Jazeeran arabiankieliselle verkkosivustolle artikkelin, jossa hän arvosteli Egyptin hallituksen koronatoimia ja maan sairaaloiden vähäisiä resursseja koronapotilaiden hoidossa. Tansaniassa presidentti John Magufuli kehotti ihmisiä rukoilemaan ja höyryhengittämään perinteistä lääkekasvia karvasvernoniaa. Kiinasta puolestaan karkotettiin keväällä ainakin 16 ulkomaista kirjeenvaihtajaa. Mutta sen jälkeen kun tieto Iranin koronakuolemista oli julkistettu, viranomaiset tekivät sananvapausjärjestön mukaan kaikkensa, jotta koronan leviämisen laajuus ei olisi paljastunut. Hän kuoli koronaan muutaman päivän kuluttua sairaalassa Kairossa. Monissa muissa koronan pahiten riivaamissa maissa median talousvaikeudet ovat olleet sitä suuremmat, mitä enemmän sanomalehtiä on tavattu ostaa irtonumeroina. Joulukuun alussa ainakin kahdeksan toimittajaa oli koronajuttujensa vuoksi edelleen vankilassa. Väärien tietojen julkaisemisesta voi joutua pahimmillaan viideksi vuodeksi vankilaan. Diabetesta sairastanut Monir sai vankilassa koronatartunnan ja päästettiin vapaaksi
EU:n aluetukiakin saatiin. 1990-luvun laman aikana niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin sosiaaliset ongelmat kärjistyivät ja rikollisuus lisääntyi. Juntunen on tehnyt Varissuolla koko 2000-luvun mittaan perusteellista kenttätutkimusta erityisesti irakilaistaustaisten parissa. – Aluekohtaisissa asumisviihtyvyyskyselyissä Varissuo on Turun kärkeä. Varissuolla vierailee jatkuvasti kansainvälisiä delegaatioita katsomassa, miten olette onnistuneet näin hyvin, Juntunen kertoo Kansan Uutisille. Tulokset ovat olleet hyviä. TausTaT 26 | KU 53 /2 02 Maahanmuuttajat viihtyvät kosmopoliittisessa lähiössä Islamilaisista maista saapuneet ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen joukko. Varissuon kauppakeskus on lähiön sydän ja kokoontumispaikka.. Näin sanoo Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen Helsingin yliopistosta. Maailman myllerrykset ovat tuoneet vuokraasuntovaltaiselle asuinalueelle ihmisiä eri puolilta maailmaa 1980-luvun vietnamilaispakolaisista alkaen. Tällainen puhe ei tavoita heidän todellista elämäänsä. Heidän omaa ääntään tulisi kuunnella enemmän, esittää Turun Varissuon elämänmenoon syventynyt Lähi-idän ja islamin tutkija Marko Juntunen. Juntusen tuore kirja Matkalla islamilaisessa Suomessa on kiehtova tutkimusmatka kosmopoliittiseen elämään ja ihmisten taustoihin Turun Varissuon lähiössä. TeksTi Elias Krohn kuva Madelén Wildhaber M aahanMuuttajista puhutaan Suomessa liikaa monikulttuurisuuden ja uskonnon näkökulmasta. Laman jälkimainingeissa Turun kaupunki alkoi voimakkaasti panostaa Varissuon ja sen naapurilähiön Lausteen viihtyvyyteen. Rakennuksia ja paikkoja kunnostettiin, asukkaita osallistettiin, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta edistettiin. Vastoin monia ennakkoluuloja Varissuolla viihdytään nyt hyvin
Jo vuoteen 2008 mennessä Irakin miehityssodan seurauksena 40 prosenttia bagdadilaisista oli menettänyt ainakin yhden perheenjäsenen, Juntunen toteaa. – He ovat lähteneet kotimaansa jännitteitä karkuun ja etsivät Varissuon kaltaisia kosmopoliittisia saarekkeita, joissa he eivät erottaudu muista ja elävät harmonisesti moninaisuuden keskellä. Heidän kotikadullaan on räjähtänyt pommi ja he soittavat sukulaisilleen, ovatko nämä kunnossa. Moni tähtää jopa juristiksi, lääkäriksi tai insinööriksi. TausTaT KU 53 /2 02 | 27 teellista. Toisaalta suurelle osalle uskonto ei ole hallitseva asia elämässä, ja joukossa on uskonnottomiakin. – Tiesin, että moskeija olisi viimeinen paikka, johon se mies koskaan menisi. kielen oppiminen pullonkaulana Erityisen tyytyväisiä asuinpaikkaansa ovat toisen sukupolven maahanmuuttajanuoret. Ihmeellisiä menestystarinoitakin toki on. Monet ovat kertoneet ilmoittaneensa vastaanottokeskuksissa asuessaan henkilökunnalle muista asukkaista, joilla on ollut radikaaleja ajatuksia, mutta vailla tulosta. Kantaväestön keskuudessa esiintyy jonkin verran turvattomuuden tunnetta, vaikka alue ei tilastojen valossa ole erityisen turvaton. 2010-luvun alussa rikostilastoihin tuli iso piikki vain 5–6 maahanmuuttajanuoren ryöstelyistä. Juntusen mukaan suurimpia ongelmia on se, että lasten ja nuorten suomen kielen taito jää helposti puutteelliseksi, kun luokkakaveritkin ovat pääasiassa muunkielisiä. Vaikka Varissuolla viihdytään, maahanmuuttajien keskittyminen samoihin lähiöihin ei ole ihan”Hetkessä keskustelu kääntyikin siihen, kuinka baarin pöytävalo muistutti bagdadilaisen kuulustelukeskuksen lamppua.”. Monella on kuitenkin jatkuvasti tuntosarvet pystyssä. – Kotouttamiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät oppaat toimivat monesti banaalien yksinkertaistuksien varassa. Ja Varissuo on tästä varsin onnistunut esimerkki. Irakin kommunistisen puolueen palveluksessa ollut Marwan virui 1980-luvulla Saddam Husseinin valtakaudella seitsemän kuukautta vankilassa odottamassa hirttotuomiota, kunnes sai harvinaisen armahduspäätöksen. – Kun keskustelin kahvilassa Irakista tulleiden kanssa ja mainittiin jonkun poliitikon nimi, he aina katsoivat ympärilleen, keitä on kuulolla. Monilla nuorilla on valtava motivaatio päästä eteenpäin elämässä, mutta kieli muodostuu usein esteeksi esimerkiksi korkeakouluhaaveille. apua uhkien TunnisTamiseen Myös keskustelussa turvallisuusuhista ja terrorismista maahanmuuttajien omat äänet ovat jääneet kuulematta, vaikka heillä olisi aiheesta konkreettisia kokemuksia. ei ole yhTä islamia Islamilaisista maista tulleista puhutaan Suomessa usein yhdenmukaisena joukkona, vaikka todellisuus on mitä kirjavin, Juntunen harmittelee. Juntunen muistaa, kuinka erään monikulttuurisuusjärjestön illanvietossa suomalaistoimijat olivat antamassa täysin sekulaarille järjestöaktiiville nivaskan papereita jaettavaksi ”teidän moskeijassa”. Näin ei Juntusen mukaan ole. Jännitteitä osataan hallita ja ne pysyvät yleensä näkymättöminä. JengiyTymisTä voidaan ehkäisTä Viime aikoina otsikoissa ovat olleet Helsingin väkivaltaisesti käyttäytyvät nuorisojengit. – Keski-Afrikan, Afrikan sarven, Lähi-idän ja Keski-Aasian alueilta tulleiden ihmisten elämässä väkivalta koskettaa suoraan heidän perhehistoriaansa ja on iholla koko ajan. Voimme vaikuttaa siihen sillä, miten paljon panostamme tällaisiin lähiöihin, Juntunen korostaa. Muutama vuosikymmen sitten se kosketti aivan eri tavalla myös kantasuomalaista nuorisoa. ”Välillä irakilaistuttavani vaikuttivat olevan kuin ketkä tahansa varissuolaiset, mutta hetkessä keskustelu kääntyikin siihen, kuinka baarin pöytävalo muistutti bagdadilaisen kuulustelukeskuksen lamppua”, Juntunen kuvailee kirjassa. – Tietyt poliitikot puhuvat, että meillä vääjäämättä nähdään jonain päivänä Ruotsin lähiöiden kehityskulku. Kirjassa raportoidussa paikallisen eläkeläisyhdistyksen tilaisuudessa toiset valittavat metelistä ja oudoilta tuntuvista tavoista, toiset taas kiittelevät maahanmuuttajien avuliaisuutta. – Olen monesti istunut tuttavieni olohuoneissa, joissa on päällä arabiankielinen taivaskanava. l Maahanmuuttajat viihtyvät kosmopoliittisessa lähiössä Ihmisiä ei tulisi pelkistää vain muslimeiksi tai tietystä kulttuuripiiristä tuleviksi, sanoo dosentti Marko Juntunen. TraumaT seuraavaT mukana Suomalaisessa keskustelussa elää vahvana mielikuva, että muualta tulleet haluavat elää vain keskenään ja luoda lähiöön oman pikkuyhteiskuntansa. Bashir perheineen oli puolestaan Irakin sodan ja vallanvaihdoksen jälkeisen kaaoksen aikaan vuonna 2006 joutua kostotoimissa kiertäneiden šiialaisten asejoukkojen teloittamaksi kotonaan, vaikka varsinaisena kohteena oli toinen perhe. – Jengiytyminen kulkee aalloissa. Ihmiset pelkistetään muslimiksi tai tietystä kulttuuripiiristä tulevaksi. Tällaisia vihjeitä oli annettu myös Turun vuoden 2017 puukkoiskun tekijästä. Esteiksi muodostuvat kielitaidon lisäksi kantaväestön usein tiedostamattomatkin ennakkoasenteet ja syrjintä työmarkkinoilla. Asia on kuitenkin täysin meidän ohjailtavissamme. Syynä on se, että ihmiset eivät kohtaa toisiaan riittävästi kielellisten ja kulttuurillisten erojen vuoksi, Juntunen arvioi. Juntunen kuvaa kirjassaan Varissuolla asuvien irakilaisten kokemuksia sodasta, vainosta ja kidutuksesta. Niin sunnikuin šiiamuslimien joukossa on lukuisia eri suuntauksia keskinäisine jännitteineen ja poliittisine kiistoineen. Tällaista on konfliktialueilta tulleiden ihmisten elämä, Juntunen kertoo. Erityisesti maahanmuuttajaperheiden tyttöjen koulumotivaatio on kasvanut Suomessa selvästi 2000-luvun alusta lähtien. Asenteet vaihtelevat laidasta laitaan. Varissuolla jengiytymistä on ollut vain satunnaisesti ja jengit ovat olleet pieniä. Pahinta ovat kuitenkin traumat, jotka eivät jätä rauhaan. Nyt monilta paikkakunnilta kuuluu viestiä, että yleinen polarisoituminen ohjaa nuoria valitsemaan omat leirinsä, Juntunen kommentoi. Varissuolla asuu maiden sisäisten konfliktien eri osapuolten edustajia. – Jo lukioon meneminenkin tuottaa monelle vaikeuksia
Lopputuloksena oli yksi kunniakas vaalitappio ja yksi murskatappio. Kehitys on nähtävissä niin Yhdysvalloissa, Britanniassa kuin Ranskassakin. Vääjäämätön muutos Holappa kehottaa Suomen vasemmistoa valmistautumaan ja sopeutumaan muutokseen. Ennen kuin päästetään Holappa kunnolla ääneen, tarkennetaan, että tässä jutussa vasemmistosta puhutaan hyvin laajassa merkityksessä. Ei ammattikoulutusta -ryhmässä vihreät ovat pienempiä kuin kristillisdemokraatit, Holappa sanoo ja viittaa syksyllä julkaistuun eduskuntavaalitutkimukseen. Kyse ei ole identiteettija luokkapolitiikan vastakkainasettelusta, vaan siitä, miten identiteettipolitiikka olisi parempaa. – Tämä vaikuttaa olevan pohjoismainen ilmiö, koska Piketty puhuu kirjassa Ruotsista. Esimerkiksi Suomessa SDP ja myös vasemmistoliitto keräävät kannatusta myös vähemmän koulutettujen parissa. Taka-ajatuksena oli, että vähemmän koulutetuilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin demokraatit. Aloitetaan siis tuolla pointilla. – Kirjan toisen osion väittämä, jota tuetaan Lauri Holappa työskenteli aiemmin tänä vuonna vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana. Lähtökohtien olisi pitänyt tarkoittaa demokraateille valtavaa voittoa. – Tutkija Stephanie Mudge on kirjassaan (Leftism Reinvented) käsitellyt tätä ja todennut, että se on korreloinut näiden puolueiden alentuneen kannatuskehityksen kanssa. Näin ollen Suomesta mukaan mahtuisi vihreät. Joe Biden voitti toki Yhdysvaltain presidentinvaalit, mutta kongressi on jäämässä republikaanien haltuun ja edustajainhuoneessa demokraatit menettivät paikkojaan. – On vasemmistolaisia talouskantoja, sitten on tiettyjä kulttuurisia kantoja. – Miten voi olla mahdollista tehdä progressiiviselta pohjalta sellaista identiteettipolitiikkaa, joka olisi jollain tavalla produktiivista. Haastattelu on kestänyt reilun 45 minuuttia, kun tutkija Lauri Holappa kertoo hieman yllättävän näkemyksen puheistaan. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että talous determinoisi äänestämispäätöksen. – On vaikea kuvitella totaalisempaa poliittista epäonnistumista. Kannattajien muutos Ranskalainen ekonomisti Thomas Piketty on uudessa kirjassaan analysoinut vasemmiston kannattajien muutosta eri puolilla maailmaa. Ja joka on tämän pandemian aikana ajanut niin maksimaalisen epäonnistunutta politiikkaa, jonka seurauksena on kuollut satojatuhansia ihmisiä. Vasemmistoblokki voi tapella keskenään tai tavoitella lisäkannatusta muualta. Tosin Piketty niputtaa hyvin laaja joukon progressiivisia liikkeitä osaksi vasemmistoa. – Yliopistokoulutettujen keskuudessa puolueen (vihreiden) kannatus on melkein kaksinkertainen verrattuna valtakunnalliseen kannatukseen. Tämä siitä huolimatta, että maassa oli tuolloin presidentti Lyndon B. – He (duunarit) kannattavat republikaaneja, koska he preferoivat muita kysymyksiä. Hän vertaa tilannetta koronan torjuntaan, jossa Suomi on onnistunut hyvin. Holapan mukaan vasemmisto ei tule kasvattamaan kannatustaan pelkästään talouspolitiikkaan keskittymällä. Nykyään ajatushautomo Demoksen palveluksessa olevan Holapan kanssa on tätä ennen käyty läpi vasemmiston ongelmia. On ihan mielenkiintoinen kysymys, mistä se sitten johtuu, Holappa pohtii. TausTaT 28 | KU 53 /2 02 Vasemmiston kohtalon kysymys meen vannoneilla sosiaalidemokraattipuolueilla. Sama ajatus oli oikeastaan kaikilla kolmannen tien niT ämä on ainoa pointti, mikä minulla on. Johnsonin johdolla tehty historian vasemmistolaisinta talouspolitiikkaa. Ja kuten alussa mainittiin, Britannian vasemmistopuolue Labour yritti vuosina 2015–2019 puheenjohtaja Jeremy Corbynin johdolla nostaa kannatusta vasemmistolaisella talouspolitiikalla. Korkeampi koulutus ennustaa vasemmiston äänestämistä, Holappa kuvaa. TeksTi Jussi Virkkunen kuva Antti Yrjönen. Yksi poikkeus kehitykselle tuntuu löytyvän Pohjoismaista. Holapan mukaan synteesi rakentuu talousja identiteettipolitiikasta. vahvalla datalla, on se, että vasemmistosta on tullut korkeasti koulutettujen yhteenliittymä. Profiloidutaan vasemmistolaisella talousviestillä ja sitten alkaa tulla kannatusta [väistyvän presidentti Donald Trumpin kannattajilta] trumplaisilta, Holappa sanoo. – Kuinka suuren kannatuksen Trump onnistukaan saamaan tilanteessa, jossa on tosiaan yleiskaheli presidentti, joka on rikkonut kaikkia normeja. Siellä tämä tendenssi on nähtävillä, mutta huomattavasti vaimeammin kuin muissa maissa. Kolmas tie, pimeä tie Yhdysvalloissa ja Britanniassa vasemmisto voi juhlia menestystä suurissa kaupungeissa, mutta valtaa sillä ei ole tullut. Se ei vaikuta kovin hyvin onnistuneen. Holappa huomauttaa, että Yhdysvalloissa demokraatit siirsivät painopisteen esikaupunkeihin. – Yhdysvalloissa etenkin – jossain määrin myös Suomessa – [senaattori Bernie Sandersin kannattajat] sandersilaiset sanovat, että avain on perinteinen luokkapolitiikka. Vain toisella voi saada aikaiseksi isomman muutoksen, sanoo tutkija Lauri Holappa. Holappa huomauttaa, että republikaanit alkoivat Yhdysvalloissa valloittaa duunarikannattajia eli vähemmän koulutettuja demokraateilta Richard Nixonin johdolla 1960-luvulla
– Helpoin strategia on tapella äänestäjistä vasemmistoblokin sisällä. – Nämä neljä väittämää nauttivat kaikkien puolueiden kannattajien keskuudessa yli 50 prosentin kannatusta. 2) Suomi, jossa on pienemmät tuloerot. TausTaT KU 53 /2 02 | 29 Sama pätee vihreisiin ja demareihin. l – Olimme kehitystä jäljessä. Ongelma on, että tuohon ryhmään vetoaminen on vaikeaa. – Tuo on tukivastaus taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaiselle talouspolitiikalle. Helpoiten vasemmistoliitto voittaa tavoittelemalla vihreiden äänestäjiä. – Kysymys on profiloitumisesta ja julkikuvasta ja minkä tyyppisiin kysymyksiin haluaa liikkeen profiloida. Kun tiedetään, että nämä kysymykset jakavat kaikkein eniten porukkaa. Kun äänestäjät puhuvat tuloeroista, he eivät Holapan mukaan puhu GINI-kertoimesta, jolla yritetään todistaa, että tuloerot eivät ole kasvaneet. Ei giniä, vaan tuloEroja Eduskuntavaalitutkimuksesta Holappa nostaa esiin neljä väittämää, joista valtaosa äänestäjistä on samaa mieltä. Pienempien tuloerojen kannattaminen oli persujen keskuudessa 66 prosenttia, Holappa sanoo. Holapan mukaan vaihtoehdot ovat perussuomalaisten sisällä olevat, talouspoliittisesti vasemmalla olevat ja äänestämättömät. Suomessa tämä tarkoittaa vasemmistolle sitä, että vaihtoehtoja lisäkannatuksen hakemiselle on vähän. Muutokset laitettiin voimaan tilanteessa, jossa muut olivat menneet jo pidemmälle. 1) Suomi, jossa miehet ja naiset ovat keskenään tasa-arvoisia. Vaikka perussuomalaiset on Jussi Halla-ahon johdolla muuttunut voimakkaasti, on puolueessa edelleen fraktio, jossa on kannatusta vasemmistolaiselle talouspolitiikalle. Suomalaisia jakavat kysymykset puolestaan liittyvät Holapan sanoin ”klassisiin kysymyksiin” eli maahanmuuttoon, rikollisuuteen, ydinperheen asemaan ja uskontoon. Ja silloin ne tarvitsevat hallitukseen porvaripuolueen mukaan, kuten nyt keskustan. – Keskustavasemmistolaisista 12 prosenttia kannattaa perussuomalaisia. Siellä on edelleen sellaista porukkaa jonkun verran, joihin pitäisi pystyä vetoamaan jollain tavalla, Holappa viittaa eduskuntavaalitutkimukseen. Näemme, mitä niissä tapahtuu. Meillä on toisenlaisia mahdollisuuksia puuttua kehityskulkuun. – Jos haluaa isompaa muutosta saada aikaiseksi, suuntaaminen tietyllä tavalla äänestämättömiin ja persujen fraktioon, on nähdäkseni ainoa vaihtoehto progressiivisemman politiikan kokonaiskannatuksen voittamiselle, Holappa sanoo. Holappa kuvaa tätä rautahäkiksi. Taas olemme vääjäämättömässä kehityskulussa perässä muita maita. 3) Suomi, jossa on pienemmät kehityserot alueiden välillä. Vasemmistoblokin puoluesihteerit Mikko Koikkalainen, Antton Rönnholm ja Veli Liikanen – oletteko kuulolla. Tässä tullaan vain siihen ongelmaan, että näiden kolmen yhteiskannatus ei tällöin nouse. – Silloin kysymys on siitä, missä määrin mikään voittava strategia pitää tällaisia kysymyksiä esillä. Ja painotetaan, että nyt puhutaan vasemmistoblokista, johon luetaan mukaan myös vihreät. ”Vasemmistosta on tullut korkeasti koulutettujen yhteenliittymä”. 4) Vähemmistöjen pitää sopeutua suomalaisiin tapoihin ja perinteisiin. Eli nyt tullaan jutun alussa mainittuun talousja identiteettipolitiikan yhdistelmään, josta voi rakentaa voittavan strategian
Salaliittoteoriat levisivät ja syyllisiä etsittiin. Euroopan silloisesta 80 miljoonan väestöstä kuoli vähintään kolmasosa, ehkä jopa puolet. Kesään 1348 mennessä vitsaus oli levinnyt jo suureen osaan Eurooppaa, ja viimeistään 1349 aina Norjaan asti. Salaliittoteorioita ja karanteeneja Monien mielestä rutto oli Jumalan rangaistus. Suomi oli tuolloin harvaanasuttu, ehkä 65 000– 100 000 asukkaan maa, eikä musta surma ilmeisesti ulottunut tänne. Tästä seurasi juutalaisvainoja, eikä vainoajia haitannut se tosiasia, että rutto surmasi juutalaisia samassa suhteessa kuin muutakin väestöä. Bakteereista ei tuohon aikaan tiedetty mitään, mutta syitä taudille tietysti etsittiin. Sen lähtöalueena pidetään joko Keski-Aasiaa tai Kiinaa, ja se alkoi joskus 1330-luvulla. Kesällä 1347 se saapui genovalaisten kauppiaiden mukana Mustanmeren satamista Konstantinopoliin. Karanteeneja asetettiin, uusia sairaaloita perustettiin pikavauhtia. Osa maalaisista lähti kaupunkeihin parempaa elämää etsimään. Aluksi raja oli 30 päivää (trentino). nopealiikkeinen MuSta SurMa Mustana surmana tunnettu paiserutto oli historian tuhoisin pandemia. U usi tauti tuli Aasiasta, ehkä Kiinasta. Kannusteita tuottavuuden lisäämiseen ei juuri ollut, koska työvoima oli halpaa. Hygienia ja ravitsemus olivat heikkoja. Maaorjille se antoi mahdollisuuden vaatia palkkaa ja muuttua maatyöläisiksi. teksti Arto Huovinen nia pestis -bakteeria, joka levisi rottien välityksellä ihmisiin. Mustaa surmaa seurasi työvoimapula. Ihmiset olivat ymmällään sairauden edessä. Itseään ruoskivat katujat, flagellantit, kerääntyivät kulkueisiin. Yksi yleinen oletus oli, että tautia levitti miasma, myrkyllinen ilma. Jos se olisi pysynyt, puhuisimme ehkä vielä tänä päivänäkin trentiinistä. Koko maailmassa tauti tappoi korkeimpien arvioiden mukaan 200 miljoonaa ihmistä. Pahin epidemia laantui Euroopassa viidessä vuodessa, mutta rutto palasi aika ajoin vielä vuosisatoja. Rikkaat eristäytyivät tai pakenivat maaseudulle, töihin jäivät ne, joilla ei ollut muuta vaihtoehtoa. Musta surma tappoi 80 prosenttia tartunnan saaneista. Kyseessä oli tietysti musta surma. Heistä tuli esimerkiksi käsityöläisiä, ja parhaiten menestyneet muodostivat pohjan uudelle keskiluokalle. Rutto oli aluksi taloudellinen katastrofi. Ruton aiheuttajana pidetään kirppujen YersiMusta surma teki lopun keskiajan yhteiskuntarakenteesta.. Toiset lähtivät pyhiinvaelluksille, joista tuli aikansa ruttolinkoja. Sana karanteeni syntyi Venetsialle kuuluneessa Ragusassa. Miasmalta yritettiin suojautua hengittämällä terveellisiä yrttejä, joita laitettiin esimerkiksi ruttolääkärin pitkänokkaiseen naamariin. Leviämisvauhti oli sen aikaisissa oloissa hämmästyttävä. MuStan SurMan SeuraukSet Musta surma aiheutti valtavia yhteiskunnallisia muutoksia. Monet vaikutukset ovat olleet nähtävissä vasta pitkän ajan kuluttua. Toiset turvautuivat Jumalaan, toiset heittäytyivät hillittömyyteen pitääkseen hauskaa jäljellä olevan aikansa. Syyllisten etsintä johti salaliittoteorioihin. Toisen käsityksen mukaan miasmaa torjui toisenlaisen pahan ilman haistelu, jota voitiin tehdä käymälöissä. Musta surma ei ollut globaali pandemia, koska Amerikka, Australia ja Saharan eteläpuolinen Afrikka eivät vielä olleet globalisoituneet. Taudin leviämistä auttoi se, että suurin osa ihmisistä asui ahtaasti ja läheisessä kosketuksessa eläinten kanssa. Kaupungin satamaan ankkuroituneista laivoista ei päässyt maihin ennen kuin 40 päivän (quarantino) kuluttua. Ennen mustaa surmaa Euroopan väestö oli kasvanut tasolle, jota senaikaisen talouden oli vaikea elättää. Mutta se levisi nopeasti Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan. Kokonaisia kyliä autioitui pysyvästi. Kesti puolitoista vuosisataa, ennen kuin väestö oli kasvanut ruttoa edeltäneeseen tasoon. Se levisi vilkkaita kauppareittejä pitkin. Sadot jäivät korjaamatta, kun työntekijät kuolivat. Sisiliaan rutto tuli lokakuussa 1347, Genovaan ja Venetsiaan tammikuussa 1348. Lääkärit käyttivät maskeja. On sanottu, että ilman sitä keskiajan rakenteet olisivat säilyneet Euroopassa paljon kauemmin. Feodaalinen talous perustui maaorjien työhön, ja sosiaalinen liikkuvuus oli vähäistä. TausTaT 30 | KU 53 /2 02 Näin pandemiat muuttivat maailmaa Pandemiat ovat historian aikana aiheuttaneet suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Väitettiin, että juutalaiset myrkyttivät kaivoja hävittääkseen kantaväestöä. Rutto levisi tehokkaimmin merireittejä pitkin
Lääkärin maskissa oli yrttejä ja etikkaa ”suojaamassa” tartunnalta.. TausTaT KU 53 /2 02 | 31 Ruttolääkäri. 1600-luvulta peräisin oleva piirroskuva
Idässä ja etelässä Itä-Rooman alueet valtasivat islaminuskoiset arabit 630-luvulta lähtien. Espanja oli ensimmäisessä maailmansodassa puolueeton, eikä siellä ollut sotasensuuria. Monista kulkutaudeista poiketen espanjantauti tappoi erityisesti nuoria aikuisia, mutta tähän saattoivat olla syynä pikemminkin olosuhteet kuin itse taudin luonne. Ruton alkaessa Itä-Rooman päävihollinen oli sassanidien Persia, mutta se kärsi rutosta yhtä lailla. 600-luvun lopulla Itä-Rooman hallussa oli enää nykyisen Turkin ydinosa Lääkäri paiseruttoa sairastavan potilaan luona. Se tappoi miljoonia ihmisiä, neljäsosan tai kolmasosan roomalaisista. Antiikin orjatalouden tilalle tuli maaorjuuteen perustuva feodalismi.. Keskiluokan kasvu lisäsi ylellisyystavaroiden kysyntää, mikä vilkastutti kauppaa kaukomaiden kanssa. Arvioiden mukaan ne tappoivat jopa 90 prosenttia alkuperäisväestöstä. Suomessa espanjantautiin kuoli noin 20 000 ihmistä. Vuosina 541–549 valtakunnassa raivosi Justinianuksen ruttona tunnettu kulkutauti, jonka uskotaan olleen Yersinia pestiksen aiheuttamaa paiseruttoa. justinianuksEn Rutto Seuraavan suuria muutoksia aiheuttaneen kulkutaudin iskiessä oli Rooman valtakunnasta jäljellä enää Itä-Rooma eli Bysantin valtakunta. Ruttoa ei osattu parantaa, ja sairastuneille pystyttiin tarjoamaan vain oireiden lievitystä. Anatolia, osa Balkania sekä Italian rannikkoseutuja. Tämäkin rutto palasi ajoittain seuraavien parinsadan vuoden aikana, ja sen arvioidaan tappaneen kaikkiaan 25–100 miljoonaa ihmistä. Oireiden perusteella sen on arveltu olleen isorokkoa. Yhdessä nämä kaksi ruttoa heikensivät huomattavasti Rooman valtakuntaa ja veivät sen jo lähelle romahdusta. Edellä mainittujen pandemioiden lisäksi monet epidemiat ovat aiheuttaneet rajatummilla alueilla suurta tuhoa. Kristityillä oli hyväntekeväisyyden etiikka ja sisäiset verkostot. Aatelisto, jonka vauraus perustui maaomaisuuteen, oli siinä häviäjä. Kristityt yhteisöt pärjäsivät muita paremmin ruton kourissa, mikä lisäsi uskonnon vetovoimaa muiden keskuudessa. Valtion rooli kasvoi. Espanjantauti saattoi jonkun verran nopeuttaa saksalaisten tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Varmuutta taudin laadusta ei ole. Näiden vuoksi kristittyjen yhteisöillä oli hyvät mahdollisuudet tarjota hoitoa. Kristittyjä myös selvisi muita paremmin hengissä, joten heidän keskuudessaan kehittyi nopeammin laumasuoja. Nimestään huolimatta tauti ei ollut Espanjasta lähtöisin. Käytössä olivat sosiaalinen etäisyys, karanteenit ja kasvomaskit. Katolisen kirkon arvovalta väheni, ja näin kylvettiin siemenet uskonpuhdistukselle. Saksalainen puupiirros 1500-luvulta. Voittajia olivat kaupunkien rikkaat kauppiaat ja pankkiirit, joiden lainoista muut ryhmät ja valtiot tulivat riippuvaisiksi. Antoninuksen ruton alkaessa kristityt olivat pieni vähemmistö, heitä oli alle 0,1 prosenttia Rooman väestöstä. Luultavimmin pandemia sai alkunsa Yhdysvalloissa ja levisi amerikkalaisten sotilaiden mukana Eurooppaan. Vuosina 249–262 iski uusi kulkutauti, joka on nimetty Kyprianuksen rutoksi. Justinianuksen rutto aiheutti Itä-Roomalle talouskriisin. Rooman ote kaukaisemmista alueistaan heikkeni, eikä se kyennyt turvaamaan rajojaan. Rutto kRistinuskon Edistäjänä Mutta jo ennen mustaa surmaa olivat pandemiat aiheuttaneet Euroopassa suuria muutoksia. Erityisen tuhoisia olivat eurooppalaisten 1500-luvulla Amerikkoihin tuomat euraasialaiset taudit, joihin alkuperäisasukkailla ei ollut vastustuskykyä. Tilapäissairaalaksi muutettuja tiloja Oaklandin kaupungintalossa Kaliforniassa vuoden 1918 espanjantautipandemian aikana. Taloudellisia vaikutuksia on vaikea erottaa sodan vaikutuksesta. Valtion kassa tyhjeni, ja armeijalle riitti vähemmän rahaa kuin ennen. l Yhteiskunnan huipulla tapahtui varallisuuden uusjako. Siksi Espanjan lehdet pystyivät kirjoittamaan taudista, ja muualla sitä alettiin kutsua espanjantaudiksi. Valtakunta säilyi kuitenkin vielä parisataa vuotta. Työvoimapula kannusti innovaatioihin. TausTaT 32 | KU 53 /2 02 Espanjantauti Espanjantautina tunnettu influenssa riehui vuosina 1918–1920 ja tappoi maailmanlaajuisesti 50– 100 miljoonaa ihmistä. Tartunnan sai arviolta 500 miljoonaa ihmistä. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että aikaisessa vaiheessa rajoitustoimiin ryhtyneet kaupungit ja alueet selvisivät pienemmillä taloudellisilla vahingoilla. Vuosina 165–180 riehui Rooman valtakunnassa kulkutauti, joka tunnetaan Antoninuksen ruttona. Itä-Rooma oli laajimmillaan 550-luvulla, mutta sen heikkeneminen oli tuolloin jo alkanut. Varakkaat mesenaatit suosivat tieteitä ja taiteita. Ennen ruttoa Itä-Rooma hallitsi koko Välimeren piiriä, ja Välimeren ympäristö oli melko yhtenäinen kulttuuripiiri. Lännessä alkoivat muotoutua keskiaikaisen Euroopan valtiot ja ruhtinaskunnat. Espanjantautia vastaan taisteltiin paljolti samoilla keinoilla kuin nyt koronaa vastaan. Tautia aiheuttavaa virusta vastaan ei ollut rokotetta, eikä antibiootteja ollut vielä keksitty jälkitauteja hoitamaan. Syntyi renessanssi. Urbaanin eliitin pääomat kasautuivat sukupolvi sukupolvelta, ja loivat pohjan kapitalismille. Syntyi Medicien kaltaisia sukuja. Kyprianuksen ruton päättyessä kristinuskosta oli tullut valtakunnan pääuskonto
l Arsenalin kauden aloitus on ollut seuran huonoin 46 vuoteen. Takavuosien maalitykki Alan Shearer esitti BBC:lle arvion, jonka mukaan ei ole laisinkaan varmaa, että Arsenal pelaa myös ensi kaudella korkeimmalla sarjatasolla. Hän on myös todennut taistelevansa äärioikeistoa vastaan koko elämänsä ajan. Seuran ja sen ympärillä toimivan yhteisön vahvistuminen vuosien saatossa on ollut upeaa seurattavaa. Tästäkin selvitään. kirjoitettaessa mahtiseura oli Englannin Valioliigassa vasta viidentenätoista. TausTaT KU 53 /2 02 | 33 Elina VainikainEn Top: Kotimaisen futiskirjallisuuden renessanssi Korona-aika on innostanut suomalaiset lukemaan, ja kenties kiitos suomifutiksen nousun, olemme saaneet kuluvana vuonna nauttia poikkeuksellisen laadukkaasta kotimaisesta jalkapallokirjallisuudesta. Tähän kun yhdistetään vuodet juniorivalmennuksessa, voi sanoa, että palkinnon eteen on paiskittu satoja tunteja töitä. Ihastuttavan älykäs ja monipuolinen kattaus valotti kuningaslajia monista yllättävistäkin näkökulmista, tunteita ja tuoksuja säästelemättä. Nautiskeltavaa on riittänyt niin suomifutiksen nykytilasta kuin historiastakin kiinnostuneille, ja mukana on ollut myös erinomaisia henkilökuvia. Kun esikuvana monelle toimivat urheilijat nousevat fasismia ja rasismia vastaan, on jalkapallokansalla toivoa. Vanne Mikel Artetan pään ympärillä on kiristynyt äärimmilleen, koska kyseessä on ollut seuran huonoin sarjan aloitus 46 vuoteen. Jalkapallo TeksTi Elina Vainikainen Olli Kohonen Jaakko Alavuotunki kuva Lehtikuva/Jon Super Kansan Uutisten jalkapallotiimi tarjoaa katsauksen kuluneelta vuodelta. Flop: Rasismin nousu jalkapallon ympärillä Oikeistopopulismin nousun rinnalla myös rasismiin liittyvät ongelmat ovat pahentuneet Euroopassa kuluneen vuoden aikana. Viheriön topit ja flopit 2020. Tätä 20.12. Tämän vuoksi saavutus tuntuu erityisen hyvältä. JaakkO alaVuOtunki Top: AC Oulun nousu Veikkausliigaan Vuoden hienointa hetkeä ei tarvitse montaa sekuntia miettiä. Olli kOhOnEn Top: Äärioikeistoa kurmuuttava Leon Goretzka Kaiken (Bundesliiga, cup ja Mestareiden Liiga) futiskentällä kaudella 2019-2020 voittaneen Bayern Münchenin keskikenttäpelaaja Leon Goretzka osoitti vahvaa moraalista selkärankaa kertoessaan mielipiteensä saksalaisesta AfD:sta. Seurassa on sinällään ongelmansa esimerkiksi Qatar-yhteistyön takia. Tähän tulen varmasti palaamaan vielä monta kertaa. Kirottu virus siirsi Huuhkajien EM-unelmaa, katkaisi ja viivästytti sarjoja, sairastutti pelaajia ja tyhjensi katsomot. Rasisminvastaisen Kick It Out -projektin tekemän tutkimuksen mukaan syrjintää koskevat ilmoitukset lisääntyivät Englannin jalkapallossa 42 prosentilla kaudella 2019–2020. Itselleni tämän vuoden kirjallinen elämys oli Kentänvaltaajat-kokoelma, jota ruodittiin tällä palstalla kesäkuussa. Ongelma ei liity pelkästään internetkirjoitteluun. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla mukana tässä projektissa. Myös Suomessa vihapuheesta ja rasismista on tullut uusi normaali, jota viljellään eduskunnasta asti. Mutta Goretzka ottaa hienosti kantaa, ja on kerännyt rahaa myös Auschwitz-museolle. Futisväellä riittää tekemistä ja Black Lives Matter -liikkeen käynnistämää työtä on syytä jatkaa. Toisaalta sitten, kun futista viimein Suomessakin päästiin kesällä pelaamaan ihan yleisölle, maistui taatusti kisamakkara paremmalta kuin ikinä ja chantit lähtivät ryhdikkäämmin kuin koskaan. Englannissa 30 % edellä mainittuun kyselyyn vastanneista kertoi todistaneensa rasistista käytöstä myös stadioneilla. Esimerkkinä tästä Chelseasta tullut Willian, joka ei hyökkääjänä kykene harhauttelemaan eikä laukomaan. ”He eivät ole vaihtoehto Saksalle, vaan häpeä Saksalle”, maajoukkueen vakikalustoon kuuluva Goretzka sanoi joulukuussa. Flop: Ankeista ankein Arsenal Urheilullisesti Arsenalin tilanne on lohduton. Ehkäpä Palloliiton Jalkapallon kehityspäivät -webinaarissa joulukuussa puhunut Arsene Wenger on kuullut vienoja ”Wenger IN!” -huutoja jostain koronatyhjyydestään kumisevan Emirates Stadionin suunnalta. Trendi näkyy myös futiksessa. Ja suomifutiksessa tartuntariski on otettu kiitettävän vakavasti, kiitos siitä seuroille ja muille toimijoille. Sosiaalisesta mediasta on tullut vihan kylvämisen alusta. Mene ja tiedä, mutta hankinnat ovat olleet melkoisia floppeja. Flop: Pallo vaihtui pyöreään virukseen Ei kai mitään vuosikatsausta tänä vuonna voi tehdä ilman viittausta koronaan. Se nähtiin marraskuussa, kun AC Oulu nousi kymmenen vuoden korpivaelluksen jälkeen takaisin Veikkausliigaan. Kannattajatoiminnan ja pienomistajuuden ohella olen toiminut 18-vuotiaassa seurassa muun muassa vapaaehtoistyöntekijänä sekä valmentajana ja pelaajana kotouttamisprojekti Villan Pojissa
Tänään se voisi tarkoittaa biomassaa ja biokaasua. Sellaiseksi on ehdotettu muun muassa maalämpöpumppuja ja pienydinreaktoreita. Monivuotinen biomassa on samalla hiilen nieluvarasto. Politiikka 34 | KU 53 /2 02 Kohti valoisampaa uutta vuotta Aino-KAisA PeKonen Kirjoittaja on sosiaalija terveysministeri. Sosiaalinen eristäytyminen ja koronan vaikutukset eri toimialoille kulttuurista vanhusten hoivaan ovat tehneet vuodesta vaikeimman vuosikymmeniin. Turpeen tuottajien suunnasta lupaavin on biokaasu. Odotin tämän jälkeen rauhallisempaa vuotta. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Mutta sitä vartenhan Euroopan unionilla on uusi rahastonsa, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Tämä aivopesu kesti päivittäin neljä tuntia. Biokaasu pääsi tilastoihin 2017. Rajoitustoimet ja talouden elvyttäminen ovat toimineet. Ensimmäinen suomalainen, käytännön kokoluokan maatilan biokaasuri käynnistyi 1998 Laukaan kunnassa. Ohjeistaahan meitä jo Kalevalan toisessa runossa itse Väinämöinen: ”Pane nyt turve tunkemahan ja maa väkevä vääntämähän”. Toisin kävi. Mutta tästä kaikesta on selvitty. Eläinsuojeluaktivistit oli suljettu Korkeasaaren eläintarhan apinahäkkeihin, ja siellä heitä esiteltiin yleisölle varoittavana esimerkkinä ja kehityksen jarruna. Suuri suunnanmuutos taloudessa maksaa aina. Biokaasua voi tuottaa kaikesta vihreästä biomassasta, mitä jättösoilla voi turpeen noston jälkeen kasvattaa. Sitä johdettiin Ilomantsin kunnantalolta, ja sen sivukonttori sijaitsi diktatuurin haltuunsa ottamalla Outokummun kaupungintalolla. Turvemaiden viljely on kuulunut Suomen kulttuuriin jo esiajoista lähtien. Vuoden 2020 piti olla edeltäjäänsä rauhallisempi. Politiikan vuosi 2019 oli kiireinen kaksien vaalien, uuden hallituksen, Suomen EU-puheenjohtajuuden ja lopulta hallituskriisin johdosta. Alkuvuodesta alkanut koronapandemia muutti elämää tavalla, jota kukaan ei osannut ennakoida. Päättäjiemme tämän päivän määräyksenä turpeen polttoa ollaan vähentämässä. Eduskunnan tulevia päätöksiä vauhdittaa elokuussa käynnistynyt kansalaisaloite, joka vaatii turpeen polton lopettamista lakiteitse. Sotien jälkeinen polttoturpeen nosto käynnistyi kansanedustajiemme määräyksenä. Uskon kuitenkin, että ajatukset rokotusten alkamisesta, rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja tulevasta kesästä tuovat monelle uutta toivoa. Ilmaston lämpenemisestä huolissaan olevat sekä turpeenpolton vastustajat oli puolestaan viety kuokkimaan Pelsonsuota. Heitä aivopestiin lukemalla tunnetun petotutkijan kirjoittamaa kuusiosaista tietokirjasarjaa, joka sisälsi kauhukertomuksia sudesta. Biokaasun suurimmat mahdollisuudet ovat energiaviljelyssä. Tuulivoimaan verrattuna biokaasu oli pitkään sivuraiteella. Myös kerran yössä heidät herätettiin kuulemaan diktatuurin varoittavaa sanaa. Suomessa vallitsi diktatuuri. Taloutemme odottaa, että polttoturve saa todellisen korvaajan. Yhdessä olemme selvinneet koronavuodesta, ja yhdessä teemme alkavasta vuodesta entistä paremman. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan uutiset Pl 64 00501 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu KesKusteluun yleisönosasto Iltaisin työstä uupuneille aktivisteille näytettiin propagandaelokuvia uusiokäyttöön otetuista, kauraa kasvavista turvesoista. Biomassan energiaviljelyn turvetuotannon jättösoilla ja biokaasun verkostomme laajenemisen soisi käynnistyvän samaa tahtia kuin turve hiipuu. Vuonna 2018 biokaasun tuotantomme oli 3 351 terajoulea. Pitkän sekä uuvuttavan työpäivän aikana heille soitettiin eri puolilla suoaavaa sijaitsevista kovaäänisistä Ilomantsin kaikkitietävän palopuheita siitä, kuinka näin unen. Biomassan tuotanto turpeen jättösoilla työllistäisi vähintään saman verran viljelijöitä ja ylipäänsä suoseutujen väestöä kuin aikaisempi turvetuotanto. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Koronan kukistamista rokotteiden avulla voi pitää pitkän matkan juoksuna, ja olemme ottaneet vasta sen ensimmäiset askeleet. Jätevedenpuhdistamoiden yhteyteen luotu tuotanto käynnistyi 1960-luvun alussa. Se vastasi 0,24:ää prosenttia koko energiankulutuksestamme. Itse odotan alkavalta vuodelta koronan selättämistä ja perhevapaauudistuksen antamista eduskunnalle. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Koronarokotteiden kehityksen johdosta tulevaisuus näyttää jo valoisammalta. Tilastokeskus aloitti tuulivoiman raportoinnin 1989. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Ilmastokamppailun ja hiilen nieluvarastojen kasvattamisen pyörteissä lämmitykseen etsitään muutakin energiaa. Marraskuun puolivälissä lakialoite oli kerännyt jo vajaat 25 000 kannatusta. Vaikka koronatoimet ovat vieneet suuren osan huomiosta, on myös hallituksen saavutusten lista kasvanut: Parannukset perusturvaan ja pieniin eläkkeisiin, aktiivimallin purkaminen ja oikeudenmukaiset työllisyystoimet, sote-uudistuksen lähettäminen eduskuntaan sekä oppivelvollisuuden jatkaminen 18 vuoteen. Turpeen korvaaminen metsähakkeella on alkanut kaukolämmön voimaloissa. Korkealle luottamukselle perustuva suomalainen yhteiskunta on näyttänyt voimansa. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Turvetuotannon nopea pysäyttäminen ja yhtä nopea siirtyminen biokaasuun olisi energiatataloutemme odottaa polttoturpeelle todellista korvaajaa loutemme suurimpia suunnanmuutoksia sitten 1970-luvun öljykriisien. PolttoturVe on poistumassa energiapaletistamme. Nestemäisellä biokaasulla on lupaavat käyttömahdollisuudet raskaassa liikenteessä, merenkulussa ja teollisuudessa. Unessani kaikki eläinja luonnonsuojeluaktivistit sekä turpeenkäytön vastustajat oli pidätetty, viety turvasäilöön, myös pakkotöihin. Marinin hallituksella on nyt reilu vuosi takanaan. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Toivotan kaikille Kansan Uutisten lukijoille hyvää uutta vuotta. Nämä ovat osoituksia siitä, että politiikalla on merkitystä ja että vasemmistolaisempi hallitus pystyy myös tekemään vasemmistolaisempaa politiikkaa. Turvealalle ja ylipäänsä suo-Suomen väestölle ne tuntuvat työpaikkojen luojina etäisiltä. Biokaasusta olisi korvaajaksi. Merkittävä biokaasun läpimurto oli Gasum-yhtiön ensimmäisen nesteytettyä biokaasua tuottavan laitoksen vihkiminen käyttöön Turussa marraskuussa. Kuntavaaleissa on paljon pelissä, jotta tämä kaikki hyvä toteutuisi myös paikallistasolla. Biokaasusta on puhuttu Suomessa jo pitkään. kolumni Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Rajoituksia ja suosituksia tarvitaan vielä pitkään. Hallitus on tehnyt kaikkensa, jotta koronakriisin sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset jäisivät pieniksi. Poikkeusolojen julistaminen, valmiuslain käyttöönotto, matkustusrajoitukset sekä Uudenmaan eristäminen ovat esimerkkejä vuoden poikkeuksellisuudesta. Veli Pohjonen Kuusamo näin Viime yönä painajaisunen. Ehkäpä turvetuotannon hiipumisesta ei tarvitsekaan olla huolissaan. Vuosivaihtelusta puhdistettu polttokäytön lukema on laskenut jo kymmenen vuotta
Päätin antaa ihmiskunnalle opetuksen. Ei kyllä pitäisi syödä, kun melkein koko vuosi on mennyt vaan tässä istuessa. Jos rasismia opetetaan viattomille lapsille jo kotona, on menty liian pitkälle, on tehtävä jotain. – Niin, teillähän ei ole mitään kokemusta. Istuin siellä taivaallisen valtakunnansalin työhuoneessani seuraillen lasteni edesottamuksia. On aika koulurauhan. l Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja meidän ja koko Suomen kävisi, jos turpeenpoltosta nyt luovuttaisiin. – Tämän nykyisen puolustukseksi voi sanoa, että on niitä ollut muitakin, joilta hommat menivät täysin pieleen. Kyllähän te ymmärrätte, ettei tuollaisen koijarin jälkien siivoaminen onnistu hetkessä, ei ainakaan takuuaikanani. Minä pääsen osaksi valmiiseen pöytään tai liikkuvaan junaan, niin kuin sanonta kuuluu. Politiikka KU 53 /2 02 | 35 Viimeinen sana Ensi vuosi työhaastattelussa T ervetuloa sitten vaan peremmälle. Aikuisten ihmisten olisi aika lopettaa rasistiset höpöpuheet ja vihan lietsonta. On lähdettävä siitä, että jokaisessa meissä näkyy vain ihminen, ja tätä oppia on julistettava kaikkialla. On tainnut olla aika erikoista. Avasin taivaalliset vesihanat antaen vedenpaisumuksen peittää kaiken alleen. Ei minulla ole tämän enempää kysyttävää. Se oli kamala uni, ja heräsin aamuyöstä kauhunhiestä märkänä ja vastoin tapojani jouduin juomaan puoli pulloa kotimaassa, kotimaisesta viljasta tislattua Koskenkorvaa. Tervetuloa hommiin sitten vaan. – Kiitos. Tehän tiedätte tarkan hetken milloin vuoronne alkaa. Juottehan kahvia. Tuutulauluna toisinajattelijoille soitettiin vielä vankilan keskusradion kautta Ilomantsin kaikkitietävän säveltämää, sovittamaa, sanoittamaa sekä laulamaa: ”Kallis ilmastohumppa” -listahittiä. – Keitin jo. Muun lupaaminen olisi huijausta. Pystyttekö korjaamaan tämän tekemät vahingot. – Ymmärrän että haluatte puolustella kollegaanne, mutta en minä sitä kysynyt. Erilaisuus on rikkautta, jota ei saa tuhota. Ja sitä siis meidän alalla ei koskaan ole. – Vastaan rehellisesti, että uskon pystyväni, mutta en siis mene takuuseen. Niiden loppuun saattaminen jää kyllä seuraajilleni, on tässä niin iso savotta edessä. – Epäkuntoon… Kun olisikin mennyt vain epäkuntoon, mutta kun oli täysi romu. Ei ole urautunut tallaamaan samoja latuja. Kun tulva oli sitten tehnyt tehtävänsä, aloin kirjoittaa luomiskertomustani uusiksi. – Meni epäkuntoon. – Niin minäkin ajattelen. Ajattelin, että palauttaisinko kun vielä ehtii, mutta enhän minä pöljä sitä tehnyt. Entä te. Tässä on pullaakin. Vai saako olla vielä toinen kuppi kahvia. Neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä annoin veden huuhdella kerran niin neitseellistä aikaansaannostani. – Vähitellen parempaa. – Olette ainakin rehellinen ja realisti. – Onhan siinä se hyvä puoli, että uusi on sitten ihan uutta. Näitä oppeja ajavat jopa kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat. Kyllä se kahden kuukauden takuuajan toimi ihan normaalisti, mutta alkoi sitten juonitella. Joo, nykyään hän puhutaan paljon pätkätöistä ja projekteista. – No on. Ei se ole aina viranhaltijan vika, että kaikki menee päin pers… anteeksi prinkkalaa. Jorma Talikka Janakkala Jokaisessa meissä näkyy ihminen!. – Sanon suoraan, että takuuta ei pysty antamaan. – Uskon sen. – Ei, tällä alalla ei pääse edes harjoittelemaan. Sitä tässä on saanut katua. Iltaisin työstä uupuneille aktivisteille näytettiin propagandaelokuvia uusiokäyttöön otetuista, kauraa kasvavista turvesoista, joille kahleissa paikalle rahdatun ex-ympäristöministeri Krista Mikkosen opastamat valkoposkihanhet laskeutuisivat muuttomatkoillaan lepäämään ja syömään ja joiden laitamilla ruostuivat itsensä ampuneen turvealan yrittäjän koneet, leipäjonoista, jonne ihmiset olivat joutuneet, koska heidän kaikki tulonsa menisivät vaihtoehtoisella energialla tuotetun lämmön sekä sähkön kustannuksiin. Sanon suoraan, että odotukset ovat kovat. Levätkää nyt vielä hetki, edessä on kova souvi. Opettajilla on hälytyskellojen alettava soida, kotikasvatusta unohtamatta. Sen verran uskallan kuitenkin luvata, että kesään mennessä pahimmat sotkut on siivottu ja toimikauteni toisella puoliskolla päästään jo ihan kunnolla korjaushommiin. Siis jos tulen valituksi. Näissä hommissa on aina niin monta muuttujaa, että mitä tahansa voi sattua. – Onhan tuo tosiaan laittanut korjaustoimia käyntiin, myönnetään, vaikka muuten on täysi renttu ja hyväkäs. Istukaa vaan alas. – Ei minua varten tarvitse keittää. Katselin kaikkea tätä taivaalliselta näyttöruudultani poltellen Sherlock Holmes -mallista piippua sekä naukkaillen tummaa rommitotia. Mutta nyt yli kaksituhatta vuotta lasteni aikaansaannoksia katseltuani minua vit… harmitti rankasti. Kyllä tässäkin tapauksessa olisi joutunut yllätetyksi sellainenkin, jolla olisi ollut kokemusta. Pystyttekö vai ette. Vasta sitten sain uudelleen unenpäästä kiinni, ja uneni jatko-osa oli seuraavanlainen: Olin Jumala, kaikkivaltias taivaan ja maan luoja. Olin joskus aikojen alussa luonut ihmisen omaksi kuvakseni ja antanut heille oikeuden hallita maata luonnonvaroineen ja eläimineen. Tämä minun alani on pioneeri sillä saralla. Aina on kuitenkin tullut uusia halukkaita tekemään seuraavan. En palkkaisikaan sellaista, joka lupaa kuuta taivaalta. Siksi teitä on niin odotettukin. Veli-Matti Hyttinen Polvijärvi Kouluissa on lapsia kiusaajien listalla ihonvärinsä vuoksi. Ensimmäisestä päivästä pitää silti olla valmis. No, miten te jatkaisitte siitä. Te, jotka tällaista levitätte ja lietsotte, olkaa valmiita ottamaan vastuu puheistanne, joiden seurauksena pieni koululainen tuntee pelkoa mennä kouluun, joka muuttuu opiskelun ilosta kauhuksi ja kyyneleiksi. Onhan tämä nykyinen kuitenkin yrittänyt korjata virheitään viime hetkillään. Pahemminkin. Tuo edellinen oli niin suuri pettymys. Koskaan ei ole muuta ollutkaan kuin 365 päivän pätkään käsiksi ja sitten se on kerrasta poikki
Mitä tapahtui vuotta sitten vasemmisto liitossa. Luotettavaa tietoa ihmisistä ja ilmiöistä KU kk / digilehti kk / , Määräaikainen kk Kestotilaus kk Kestotilaus kk digilehti ilmaiseksi KU kk Digilehti kk , . Digilehden tilaus hoituu suoraan sivuiltamme: kansanuutiset.fi/tilaa-digi Ammattiliiton jäsenenä saat tilauksestasi alennusta, kysy lisää edustasi tilaajapalvelustamme: kansanuutiset.?/tilaajapalvelu Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Maksajan osoite Tietojani saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin Tilaushinnat sis. . Vasemmistoliiton entisen puoluesihteerin ja nykyisen Kansan Uutisten päätoimittajan Sirpa Puhakan Vasemmistoliiton synty ( ) keskittyy puolueen synnytys vaiheen vuosiin – . Saat Vasemmistoliiton synty -kirjan LMA SEKS ! Uutena printtilehden kestotilaajana lähetämme sinulle Vasemmistoliiton synty -kirjan. Saat itsellesi Vasemmiston synty -kirjan ILMAISEKSI! Tilaa itsellesi tai ystävällesi Kansan Uutisten printtilehden kestotilaus. Politiikan tutkija Rauli Mickelsson, . UUTENA KESTOT LAAJANA HALUAN TSELLEN Vasemmistoliiton synty -kirja Kansan Uutiset Tunnus Vastauslähetys Postimaksu maksettu + digilehti ilmaiseksi P DÄ TSES AJAN TASALLA 3 KK 30 € KUN HALUAT PYSYÄ KUULOLLA P DEMPÄÄN 12 KK 162 € Tilaa helposti netin kautta kansanuutiset.?/tilaa Tilaa itsellesi tai ystävällesi Kansan Uutisten printtilehden kestotilaus. painetun lehden sekä digilehden alv . Kirja on hyvin jäsennetty ja kirjoitettu, ja se antaa perusteellisen kuvan yhdestä Suomen puolueelämän merkittävimmästä muutoksesta. Hinnat voimassa kotimaassa. OH TA VALTAV RTA