Kansan Uutiset 31.07.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

14 Viikko 31 Perjantaina 31.7.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Työajan pidentäminen olisi ainutlaatuinen käänne s. s. Hinta 3,50 ? 31-003251-1531 31 www.kansanuutiset.fi tan s i V a n e Bu set jäähyväi s. 6 Miksi Turkki pommittaa PKK:ta. 10 Olli Immonen 4 Jan Hus 19 Sarkkisen pyöräreissu 29. 25 Makean veden puute todellisuutta miljoonille ihmisille » Globaalit vesivarat ovat kestämisensä rajoilla s
Työministeriön selvityksen mukaan´näitä on Suomessa 45 000?60 000 henkilöä. . Itsekin esitin sen yhteydessä myös ylitöiden rajoittamista 200 tuntiin vuodessa tai sen allekin sekä pien- ja keskisuuren yritystoiminnan työllistämismahdollisuuksien parantamista siirtämällä välillisiä työvoimakustannuksia työvaltaisesta pääomavaltaiseen elinkeinotoimintaan ja suurteollisuuteen. Työttömyys aleni hyvää vauhtia 1990-luvun syvän, mutta lyhyen laman jäljiltä. Työttömyys aleni vuoden aikana kesäkuusta kesäkuuhun 50 000 henkilöllä. Työkyvyttömät eivät kuulu työttömien joukkoon. Totesin, että ne, jotka ovat työkyvyttömiä eivät samanaikaisesti voi olla työttömiä. Kansan Uutiset, Viikkolehti 31.7.?6.8.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.14 C Keskustelu s.20 D Ulkomaat s.22 E Pelit s.28 Kannen kuva: All Over Press/Mopic/Alamy Ajankuva LEHTIKUVA/VESA MOILANEN Mire Ibrahim heilutti Suomen lippua monikulttuurisuutta puolustavassa mielenosoituksessa tiistaina Helsingissä. 20 vuotta sitten Työkyvyttömät eläkkeelle? KESÄN 1995 kuuma poliittinen puheenaihe oli vasemmisto- liiton puheenjohtajan, kulttuuriministeri Claes Anderssonin esitys työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien päästämisestä eläkkeelle. Poliittisesti hiljaisena aikana Andersson sai niskaansa ryöpytyksen, jossa puhuttiin kortistojen puhdistamisesta ja työttömien mustamaalaamisesta. Toki esitys sai kannatustakin. Andersson kertoi KU:ssa 27.7. että kommentoinnissa puurot ja vellit menivät sekaisin. . Työkyvyttömien ihmisten pitää olla työkyvyttömyyseläkkeellä. Naisten työttömyysaste oli 17,7 ja miesten 16,1 prosenttia. . Muutos vastaa hyvin talouskasvuun asetettuja odotuksia, arvioi SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen. Voitettu ongelma työttömyys ei kesällä 1995 ollut. Eläkeasia on vain pieni osa kaikesta. Siinä ei ole mitään järkeä, sillä eihän työkyvytön ihminen voi ottaa vastaan työtä eli olla työmarkkinoitten käytettävissä, mitä työttömiltä edellytetään. Lomalta palannut Andersson painotti, että työttömyyden vähentämiseksi pitää tehdä monia asioita. PEKKA PAJUVIRTA » Eihän työkyvytön ihminen voi ottaa vastaan työtä. 2 Työttömyys aleni ripeästi, kertoi Erkki Laukkanen. . SAK:n aloilla nimenomaan jalostustoiminnassa ja rakennusalalla työllisyys on lähtenyt kasvuun ja näiden alojen kerrannaisvaikutus työllisyyteen on suuri. Kai Hirvasnoro
SDP vastasi äänestäjiensä valumiseen perussuomalaisiin tunnuksella ?maassa maan tavalla. Perussuomalaisten vahvistuminen on ruokkinut varovaisuutta ja jopa maahanmuuttoasioiden väistelyä. Väistelyä näkyy myös suhtautumisessa pakolaisiin. Kykeneekö kansalaisliikehdintä parempaan kuin puo- » Julkilausumat eivät auta ihmisiä, jotka kohtaavat rasismia päivittäin. LEHTIKUVA Kansanedustaja Olli Immonen lueet. Tämä vaara nykyisellä hallituksen kokoonpanolla on suuri . Keskustelut syttyvät ja sammuvat. Jääkö tämä liikehdintä yksittäiseksi tapahtumaksi, pop up -ilmiöksi, ilman poliittisia seurauksia. etenkin, kun tulossa on mittavia leikkauksia kansalaisten toimeentuloon. Asenteiden muutos on hyvä aloittaa työelämästä. Some-keskustelujen elinkaari on yleensä uutisen elinkaartakin lyhyempi. Lopetetaan maahanmuuttajataustaisten ihmisten syrjintä työelämässä. sirpa.puhakka@kansanuutiset.? © TIMO MÄKELÄ, JUKKA PARKKARI 3. Julkilausumat sekä puhe suvaitsevaisuudesta ja monikulttuurisuudesta ovat hyviä mielenilmauksia, mutta täysin riittämättömiä. Rakenteiden muuttaminen on usein kiinni lainsäädännöstä, asenteista ja käytännöistä. Yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi asetettava entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius voisi ensimmäiseksi selvittää, miksi kuusikymppisinä Portugaliin eläkkeelle siirtyneet pörssiyhtiöiden johtajat haluavat esimerkillään torpedoida yhteiskuntasopimuksen. Pääkirjoitus Monikulttuurisuuden puolustus ? pop up -ilmiö vai pysyvä muutos? PERUSSUOMALAISTEN KANSANEDUSTAJA Olli Immosen rasistinen ja kansallismielinen teksti herätti valtakunnallisen keskustelun, joka huipentui Meillä on unelma -suurmielenosoitukseen Helsingissä. Yksittäisten henkilöiden järjestämä mielenosoitus keräsi valtavan joukon, jota tuskin yksikään järjestö, puolue tai asialle omistautunut taho olisi saanut liikkeelle parissa päivässä. Pikkuhiljaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa on kiristetty poliittisin päätöksin. Puolueet ovat olleet neuvottomia perussuomalaisten maahanmuuttovastaisten hyökkäysten edessä. Some-peräiselle osallistumiselle on luonteenomaista tähdenlentojen syntyminen. Mielenosoitus oli korostetun epäpoliittinen huolimatta siitä, että puhujina oli myös puolueiden ykkösnimiä. On varottava, että pienten kiristysten kautta ajetaankin maahanmuuttovastaisten tahojen asiaa. Puolueiden tunnukset näkyivät mielenosoituksessa vaatimattomasti. Puolueet eivät olekaan kyenneet patoamaan rasismia. Päinvastoin esimerkiksi SDP ja kokoomus ovat ?irttailleet näiden teemojen kanssa perussuomalaisten jytkyksi nimetyn vaalivoiton jälkeen. Poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikuttamiskeinot ovat muutoksessa. Sitä kuitenkin tarvitaan. Immosen viestin pohjalta syntynyt liikehdintä poikkesi tavanomaisesta some-keskustelusta, sillä keskustelijat pitivät lupauksensa osallistua mielenosoitukseen. Entä mitä tapahtuu nyt. Vai vahvistuuko leiri-Suomi, jossa huudetaan entistä lujempaa toistensa ohitse. Toisaalta tiedetään mielipidemittausten perusteella kansalaisten arvojen koventuneen maahanmuuttoa kohtaan ja perussuomalaisten kasvattaneen puheenjohtaja Timo Soinin johdolla tietoisesti maahanmuuttovastaista fraktiota puolueessaan. Näinhän ei pitäisi tapahtua. Edustuksellisessa demokratiassa suuri vastuu on puolueilla ja etenkin hallituspuolueilla. Julkilausumat eivät auta ihmisiä, jotka kohtaavat rasismia päivittäin. Syrjivistä, rasistisista ja ihmisoikeuksia loukkaavista rakenteista on vaikea saada laajaa kansalaiskeskustelua. ja kiristämällä maahanmuuttolinjauksiaan, kuten myös kokoomus teki
Immosen tapauksen tekee kyseenalaiseksi se, että teksti on englanniksi ja kontekstiin liittyy Breiviktyyppinen kielenkäyttö, mistä useat tutkijat ovat tässä yhteydessä puhuneet, hän sanoo. Immosen ulostulo osui norjalaiseen Anders Behring Breivikin suo- Suomeksi kuulostaa pahemmalta Se, että lukion kesken jättänyt vartija kirjoitti kannanottonsa englanniksi ja vieläpä sangen ylätyylisesti, viittaa Parkkisen mielestä siihen, että teksti on jostain ulkomaisesta nationalistisesta lähteestä. . ?Ruotsi on jo tuhottu ja menetetty maa aivan kuten moni muukin Länsi-Euroopan maa. monikulttuurisuuden ääri-ilmiöitä vastaan käydään ainoastaan poliittisin keinoin. . Se onkin levinnyt mediassa ympäri maailmaa. . KU 4 Populistin näppärä mediatemppu » Tutkija pitää huoles- » Varmasti tuttavana sitä, että hallituspuolueen piiristä lähtee rasistinen kannanotto. tässä lähetettiin viestiä myös Suomen ulkopuolelle rittaman joukkomurhan vuosipäivän läheisyyteen. Parkkinen toteaa, että esimerkiksi ranskalaisessa populistisessa retoriikassa sotaisuus liittyy multikulttuurisuuden vastustamiseen. En aidosti usko, että suomalaiset ovat valmiita uhraamaan oman maansa ja kansansa monikulttuurisuuden uhrialttarilla?, hän jatkoi. Puoluelehden haastattelussa taas todetaan, että ?leimojen lyömisen ja sormella osoittelun sijaan Immonen toivoo enemmän keskinäistä yhteisymmärrystä, joka on perinteisesti ollut suomalaisten vahvuus?. Immosen teksti on ehkä ääripää. Hän muistuttaa, että taisteluretoriikka oli jo perussuomalaisten edeltäjän SMP:n legendaarisen johtajan Veikko Vennamon tyylilaji. . Suomen parlamentin jäsenenä taistelen tavoitteideni puolesta aina ja vain poliittisin keinoin, demokraattista tietä. Mutta siellä poliittinen puhe ylipäätään on erilaista kuin meillä. PERUSSUOMALAISTEN KANSANEDUSTAJA Olli Immonen toimi näppärästi oikeistopopulistien suosimaan tyyliin, kun hän julkaisi rasistisen Facebooktekstinsä viime lauantaiyönä. Olen kulkenut parlamentaarista polkua johdonmukaisesti jo vuosien ajan. 7 Olli Immosen kaksi viestiä KANSANEDUSTAJA Olli Immonen synnytti viikon poliittisen kohun unelmoimalla 25.7. Facebookissa ?vahvasta, rohkeasta kansakunnasta, joka nujertaa tämän monikulttuurisuudeksi kutsutun painajaisen?. ?Uskon vahvasti taistelutovereihimme. Varmasti tässä lähetettiin viestiä myös Suomen ulkopuolelle, Parkkinen arvelee. Hän pitää huolestuttavana sitä, että suomalaisen hallituspuolueen piiristä lähtee tällainen viesti. Me suomalaiset tunnemme perussuomalaisten historian ja tiedämme, että sen tausta ei ole rasistinen, mutta esimerkiksi eurooppalaisten tutkijoiden piirissä se käsitetään ensisijaisesti muukalaisvihamieliseksi puolueeksi. Hän toivoo, että Immosen vuoksi Suomeen ei synny kuilua perussuomalaisten ja muiden välille. . Suomeksi tämänkaltaista puhetta ei ole kuultu keneltäkään. Perussuomalaisia ei pidä eristää Yksi syy englannin kielen käyttöön voi olla myös yhteyksien luomisen halu. . Sillä tuodaan paatosta viestiin. . A kotimaa Perjantai 31. ?Aikamoisia on puheet. Esimerkiksi tekstin pitkät lauserakenteet viittaavat siihen, että se ei olisi monessa yhteydessä ei kovin kirjalliseksi mainitun henkilön omaa tekstiä. Parkkinen uskoo, että osasyy englannin kielen käyttämiseen voi olla sekin, että suomeksi teksti kuulostaa paljon pahemmalta. . Hän sanoi, että ?taistelua. heinäkuuta 2015 Paavo Arhinmäki s. Se antaisi tilaisuuden esiintyä ryhmänä, jota vainotaan, koska se on oikeassa. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. Puolueessa on paljon ihmisiä, joille muunlaiset asiat ovat tärkeitä, esimerkiksi köyhän kansan puolustaminen. Hän varoittaa myös eristämästä yhtä puoluetta. Kysymys kuuluu, haluammeko Suomesta samanlaisen monikulttuurisen helvetin. En uskalla antaa mielikuvitukselle valtaa mitä tapahtuisi jos saisitte päättää?, eräs kirjoittaja kommentoi. Tässä oli mediakoukku ja hän luultavasti sai, mitä halusi, vaikka medianhallinta olikin heikkoa, Parkkinen arvioi. Poliittinen puhe on koventunut Parkkinen huomauttaa, että vuodesta 2011 lähtien Suomessa poliittinen puhe ja populistinen retoriikka ovat koventuneet. . Tutkija Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta toteaa, että näin populistit Ranskan Jean-Marie le Penistä lähtien toimivat: töräyttävät jotain sopimatonta ja saavat sitten suuren mediahuomion. . Hänelle Immonen vastasi englanniksi, että vihollinen tulee kokemaan tuskallisen tappion ja vahvin meistä nousee kunniaan. Myöhemmässä keskustelussa Immonen vaati häntä kritisoinutta Åbo Akademin professoria Kimmo Grönlundia eroamaan ja muuttamaan Ruotsiin. Vastustan väkivaltaa kaikissa sen eri muodoissa, Immonen totesi ja lupasi olla jatkossa tarkempi sanojensa kanssa. Alkuperäisen Facebook-kirjoituksensa kommenttiosuudessa Immosen suhteesta väkivaltaan voi saada toisenlaisenkin kuvan. Sattui olemaan lisäksi uutisista hiljainen heinäkuu, Parkkinen toteaa. Menestys oli taattu. Kaikista suunnista kommentoitiin, tuomittiin tai puolustettiin. . Luulin naivisti, ettei itsestäänselvyyksiä tarvitse toistaa. Pari kuukautta sitten harva tiesi, kuka on Olli Immonen. Taistelemme loppuun asti kotimaamme ja yhden aidon Suomen kansakunnan puolesta. Voitto on oleva meidän?, kirjoitti aiemmin heinäkuussa kansallissosialistien kanssa samassa kuvassa poseerannut Immonen. Keskiviikkona Immonen selitti sanojaan perussuomalaisten puoluelehdessä Suomen Uutisissa
Ei vaikka meillä Suomessa on tosiiven ajattelutapaan. hyvin pitkän linjan herraviha, Tepora huomauttaa. NETTIKESKUSTELUSSA IMMOSEN kirjoi. Siinä mielessä tilanne on uusi, että viimeisen kahdenkymmenen UP/Birgitta Suorsa Kommentti Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? OLLI IMMOSTA koskevan kohun juuria etsittäessä pitää mennä vuoteen 2007. Perussuomalaiset oli kääpiöpuolue, jota uhkasi putoaminen eduskunnasta. Ja sitä hän periaatteessa hakeekin. Kansalaisten ja kansanedustajien tuohtumuksen jälkeen Immonen on väittänyt joutuneensa valtamedian uhriksi. Tutkija aprikoi, etteivät Immonen ja tämän kumppau Er i k ultt nit itsekään usko kaikkea kirjoittaVIHOLLISKUVIA JA tulevien n e maansa. monikulttuuriin m itta . ja monikulttuurisuuden vastustajat, ja vähätteli heidän ajatteluaan. Vuoden 2007 vaaleihin tultaessa Soini oli ensimmäisen kauden kansanedustaja kolmen miehen ryhmässä. Raimo Vistbackan lisäksi se kolmas oli Soinin ehdokkaaksi värväämä showpainija Tony Halme, jonka yhteiskunnalliset mielipiteet rajautuivat silloin vielä pahennusta herättäneisiin rasistisiin heittoihin. Halmeen menestys vaaleissa osoitti erilaisille äärioikeistolaisille ryhmille, että perussuomalaisten kautta voi tehdä läpimurron, joka niiltä yksin jäisi tekemättä. Samalla hän saa muiden ryöpyn niskaansa. Tässä on haetaan on yksi osa tätä jatkumoa. kon?iktia ihan tieten tahtoen. Syypää omaan huonoon oloon ja Propaganda ja uhriutumisen pojopa viranomaisten laiminlyönteihin litiikka toimii Teporan mukaan kailöydetään sosiaalisessa mediassa ylkissa ääriliikkeissä. lättäen maahanmuuttajista, ainakin . Monikulttuurisessa työyhteisössä on nuorisotyön ja kirjastotyön osaamista. Paikan siisteydestä huolehtivat työntekijät ja nuoret yhdessä. Paikka on avoinna joka päivä, myös sunnuntaisin. Hänen hyökkäyksensäkin ovat vain puolustautumista. Turvatakseen asemansa Timo Soini otti vastaan erilaiset uusfasistit, ?roturealistit. KU LEHTIKUVA/ANNI REENPÄÄ Kansanedustaja Olli Immosen mielestä Ruotsi on monikulttuurinen helvetti. Immosen kirjoitus on propagandaa ja taktiikkaa » Konfliktia haetaan tarkoituksella, sanoo tutkija Tuomas Tepora. KANSANEDUSTAJA Olli LEHTIKUVA Immosen englanninkielinen kannanotto Facebookissa. vuoden aikana Suomessa on enemmän etnisiä kansanryhmiä kuin aiemmin. Uhrin asema on propagoijalle viestiketjuissa, joita Immosen kirjoisiinä mielessä hyvä, ettei hän tarvitse tus on synnyttänyt. ottaa mistään vastuuta, koska hän on Sen sijaan yritysjohtajien suuret palkankorotukset eivät ole herättäuhri. Vuoden 2007 vaaleissa Olli Immosen nykyisin johtama Suomen Sisu keräsi rahaa perussuomalaisten ehdokkaille. Soini sanoi helmikuussa 2007 Kansan Uutisille, ettei pidä Suomen Sisun tukea kiusallisena. Se on hyvin mielenkiintoinen ilmiö, sillä samaan aikaan elettiin aidosti talvisodan henkeä. ja vähätteli lopuksi, että ?kyllä reki varsan kolaa. Tai toisaalta suuden pelkoa on sy ntipuk ista. s s la kyse voi olla ushelppo lietsoa. ESPOON KIRJASTO ESPOON LEPPÄVAARAN kirjasto on avannut ovensa nuorisotyölle. Nuorisotyön ja kirjaston työntekijät ovat luoneet uuden palvelumallin nuorisotyöhön. Mutta kun sodan rasitus tuli niin sanotusti omalle takapihalle, evakkojen kohtaloon oli vaikea samaistua. Tepora kertoo, että ryssittelyllä samaistettiin uudet tulokkaat viholliseen. . Nimenomaan eri kulttuureista tulevien syntipukittaminen on klastus on saanut myös runsaasti tukea ja mm. Kirjaston nuorisotila tavoittaa laajasti alueen koulujen nuoret. Kun tunnelmat kiristyvät, vedotaan asioihin, joissa ei ole mitään järkeä. Arkisin kirjaston nuorisotilassa käy 600?700 nuorta ja sunnuntaisin 350?450. Ennen meillä vihattiin vain venäläisiä, Tepora sanoo. Venäläisviha meni niin pitkälle, että siirtokarjalaiset saivat kuulla ryssittelyä. Immosen kirjoitus teksti on järjetön. Asia-argumenteilla liikkeissä. Silloin heitä ei tarvinnutkaan auttaa. Hän puhui ?kaikennäköisen ajattelun integroimisesta. Myös lasten ja nuorten vanhemmat sekä yli 18-vuotiaat nuoret käyvät kir- jastossa. Kirjasto on julkinen tila, joten nuorisotilojen sääntöjä ei siirretty suoraan. Kirjaston ja nuorisotyön työtekijät hioivat yhteisesti pelisäännöt, joita päivitetään tiimipalavereissa säännöllisesti. Itseään heikompia on helpompi der Stubb (kok.) ilkeitä kommentteja haukkua, sillä sieltä ei tule niin helposti vastusta. Niinhän on tässä Olli Immosen ja kumppaneiden a t keskustelussa. is e ur Immosen (ps.) nettikirjoitus monikulttuurisuuden kuplan räjäyttämisestä on tutkijan mukaan hyvin perinteistä propagandaa ja taktiikkaa. Sodan ja tunteiden kulttuurihistorian tutkija, . Hän nostattaa me-henkeä. Tämä sopii neet vastaavaa närää. perussuomalaisten rasistisen oikeis. Joissakin paikoin ja tietyissä tilanteissa sodan alkaminen laitettiin evakkojen syyksi. Kaikkiaan maahanmuuttokysymyksellä profiloituneita edustajia on kymmenkunta perussuomalaisten 38 edustajasta. Reki kolasi varsan, mutta Soini itse oli se varsa eikä kuvittelemansa reki. Äärioikeiston vahvistaessa asemiaan Soini on nostanut heitä avainasemiin. 5. Sillä tavoin hän uhriutuu, ?meitä vastaan hyökätään nyt?. Nuorille on varattu rento tila sohvineen ja löhöilynurkkineen kirjastosta. Pelit, soittimet ja nuorten kirjat, lehdet ja muu nuoria kiinnostava materiaali on helposti käytettävissä. loso?an tohtori Tuomas Tepora muistuttaa, että Immonen kerää kirjoituksellaan kannatusta omiltaan. . Uuteen eduskuntaryhmään tuli seitsemän Jussi Hallaahon äärioikeistolaisen manifestin allekirjoittanutta edustajaa ja viime kevään vaaleissa halla-aholaisia tuli kaksi lisää. Herrat laittavat kyllä todettuaan, että monikulttuurisuus on rikkaus. lopulta kampoihin. . tarkoittaen, että kyllä ne siitä asettuvat. Ehkä Halmeen henkilökohtaisen törmäilyn takia menestystä ei vielä 2007 tullut, vaan jättipottia piti odottaa vuoteen 2011. Suok n o kosta. Tepora penkoo aihetta tarkemmin syksyllä ilmestyvässä kirjassaan. . He uskovat men historiassa tämä suojelevansa ?viimeion nähty sisällissosiä suomalaisuuden ripdassa ja 1930-luvun ääripeitä?. valtiovarainministeri Alexansista. Etenkin ortodoksisia siirtokarjalaisia ryssiteltiin hyvin paljon
Miksi tällainen keskustelu ei ole herännyt nyt? . ?Puheen työajan pidentämisestä » Hallituksen yritys pidentää työaikaa on historiallinen ja eurooppalaisesti ainutlaatuinen käänne. Sipilän kaavailemassa yhteiskuntasopimuksessa on puhuttu jopa sadan tunnin vuosittaisesta lisätyöstä. . Rajat työn, vapaa-ajan, hoivan ja koulutuksen välillä vuotavat eri suuntiin. Työajan lyhentäminen on historiallisesti ammattiyhdistysliikkeen suurin vaatimus ja saavutus. 1990-luvulla talouskriisi ja työttömyyden kasvu herätti keskustelua työajan lyhentämisestä ja työn jakamisesta. Työajan pidentämispuhe voitaisiin lopettaa kokonaan, koska sille ei löydy järjellisiä perusteluja, vaikka miten hakisi, Jokinen sanoo. . Prosessi ei riipu niinkään työajasta kuin työn organisoinnista, logistiikasta ja tekijöistä. Työajan sijaan ongelmaksi muodostuvat tuotantoprosessin pullonkaulat. Pitäisi tarjota jotakin parempaa tulevaisuudessa sen sijaan, että annetaan keppiä. Yksi paremman tulevaisuuden visioista voisi Jokisen mukaan olla kuuden tunnin työpäivä. . Se riippuu poliittisista voimasuhteista. Kyse » Työajan lyhentäminen on ay-liikkeen suurin saavutus. voi olla vaikkapa sairaalasta, jossa työprosessi alkaa potilaan tulosta ja loppuu potilaan lähtöön. Tämä lean-malliksi nimitetty ajattelutapa on nouseva työnjohdollinen trendi. Kun hyökätään siihen ja ihmiset ovat kauhuissaan, eikä ehdotus todennäköisesti tule onnistumaan, niin ehkä jotakin melkein yhtä merkittävää saadaan läpi. Työn muuttumista tutkinut Jokinen katsoo, että Elinkeinoelämän keskusliitto ja oikeisto ovat hyökänneet ay-liikettä vastaan koko ajan röyhkeämmin. . Se on kyllä kaukana. Pohjoismaiseen malliin on perinteisesti kuulunut, että kaikki sekä tekevät kompromisseja että saavuttavat jotakin. Hallituksen yhteiskuntasopimus ei ole mallin mukaista hyvinvointipuhetta, vaan siinä uhataan työntekijäpuolta yksipuolisesti: jos ette suostu pidentämään työaikoja, hallitus leikkaa lisää. Työaikoja on monta Työajasta käytävä keskustelu kohtelee usein kaikkea työaikaa samanlaisena. Useimmat puolueet jakavat nykyään käsityksen siitä, että kansantalouden kokonaistyötunteja pitäisi lisätä. Ihmisillä pitää olla unelmia. Ne voivat olla esimerkiksi autoja tai palveluja. Tämä on Jokisen mukaan virhe. Työaikaa voi ajatella perinteisenä tehtaan, konttorin tai vastaavan suorittavan työn työaikana. Niitä voidaan ratkaista esimerkiksi järjestämällä työtä toisin tai lisäämällä työntekijöiden määrää. Kolmanneksi on nykyaikaisen tunne- ja tietokapitalismin työaika, joka menee helposti sekaisin muun ajan kanssa. Jokinen puhuu yhteiskunnan huokoisuudesta. 90-luvulla työntekijäpuoli pystyi tuomaan omia ehdotuksiaan työaikapolitiikkaan, Anttila sanoo. . Se on muodissa myös tavallisessa teollisuudessa. Mallissa työajan pidentäminen on yhdentekevää, koska tärkeintä on saada tuotteen valmistusprosessi nopeammaksi. Samalla työtilojen ja koneiden käyttöaikaa nostettiin, kun työtä tehtiin kahdessa vuorossa.. Mutta niinhän ovat olleet muutkin asiat, jotka nyt ovat itsestään selviä. Jyväskylän yliopistolla yhteiskuntapolitiikkaa tutkiva Timo Anttila on väitellyt suomalaisista työajan lyhentämiskokeiluista. Ilmapiiri on muuttunut sellaiseksi, että on mahdollista käyttää PÄÄMINISTERI JUHA 6 tällaista jäänteenomaista kamppailun tyylilajia. Jokinen huomauttaa, että hallitusohjelmassa mainitaan pohjoismaiset arvot. Perusteluna on huoltosuhteen heikkeneminen. 1990-luvulla suomalaisyrityksissä kokeiltiin niin sanottua 6+6-mallia. Työpäivä lyhennettiin samalla palkalla kuuteen tuntiin. Tällöin työaika on tuotteen läpimenoaika. Voi kysyä, onko ehdotus työaikojen pidentämisestä temppu, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta. . Ajan suunta muuttuu, eikä se ole enää kellolla mitattavaa työaikaa. Kepin sijaan parempaa tulevaisuutta . Jos sitä pidennetään palkkoja nostamatta, tuottavuus nousee hieman aina tiettyyn rajaan asti. Suorittavaa työtä on kuitenkin jatkuvasti vähemmän, koska sitä automatisoidaan ja tehostetaan koneilla ja algoritmeilla. Toiseksi on työaikaa, jossa tehdään tuotteita
Kun tätä kiihotusta harjoittaa vielä hallituspuolueen kansanedustaja, on kysymys erityisen vakavasta asiasta. Hiljaisuus on hyväksyntää. Näin iso työajan pidennys on historiallisesti aika merkittävä ja aivan uusi ehdotus. Pidentämisen seurauksia ei tunneta. Myöhemmin slangiin on tullut sanoja erityisesti englannista ja viime aikoina myös arabiasta ja somaliasta. Suomalaiset ovat siis ympäri maailmaa olleet rakentamassa monikulttuurisia yhteiskuntia. » Tällaisessa voisi lopettaa? Anttilan mukaan suurin osa työntekijöistä oli tyytyväisiä kokeiluun. Monet yritykset jatkoivat työaikakokeiluja vuosikausia. Olen siis käyttänyt lapsesta lähtien monikulttuurista kieltä. Äitini puolelta isovanhempani ovat pakolaisia, Karjalan evakoita. Se oli työläiskorttelien kieltä, jossa sekoittui ruotsi ja suomi. Lainasanoja oli myös muun muassa venäjästä ja saksasta. Laskelma voi olla aika satunnaija osa lyhyempään työaikaan. nen. Tämä osoittaa koko ajatuksen mahdottomuuden. Puhemiehen tehtävä on huolehtia eduskunnan arvovallasta. Kolumni on lyhennelmä vasemmistoliiton puheenjohtajan Facebook-päivityksestä sunnuntaina 26. Myös eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan pitää reagoida. Yrityksissä ei ollut uskallusta lähteä muuttamaan työaikaa radikaalisti, Anttila arvioi. . Pelot olivat molemminpuolisia. Simulaatiossa ei ole mukana esiJos suomalaisten tekemää työaikaa vertaa maihin, jotka ovat samerkiksi työajan pidentämisen työllisyysvaikutusta, Anttila sanoo. massa rakennemuutoksen vaiheessa, Jos työaikaa lisättäisiin ja hinei ole perusteita väittää sitä lyhyeksi. takilpailukyky todella paranisi, pitPohjoismaissa, Ranskassa ja Sakkällä aikajänteellä työllisyys voisi sassa työaika ei ole pidempi kuin Suonousta. Meidän ei pidä antaa tilaa ääriajattelulle, jossa kiihotetaan ihmisiä toisia vastaan. Samalla, kun työaika on historikun lauantaista tehtiin vapaapäivä ja allisesti lyhentynyt, töissä on koettu maatalousyhteiskunnasta siirryttiin kiireen ja paineen kasvu. kohti tieto- ja palvelutaloutta. heinäkuuta. 7. Sodan jälkeen karjalaisten puhetapaan ja kulttuuriin suhtauduttiin aluksi vieroksuvasti. tuskin edustaa aitoa Suomea. KUN NYT eräällä kansanedustajalla on vahva usko taistelutovereihinsa, joiden kanssa hän aikoo taistella loppuun asti kotimaamme ja aidon Suomen puolesta, niin ketä vastaan he taistelevat ja mikä on tämä aito Suomi? Tällaisessa ajattelussa edes minun kaltaiseni ?perussuomalainen. Lap- KUVAT: KU:N ARKISTO suudessa ja nuoruudessani puhuin leveää Stadin slangia. Kun tulin valituksi Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi, työkaverini valittivat, etteivät ymmärtäneet käyttämiäni sanoja ja puhettani. tuskin edustaa aitoa Suomea. Suomessa on a parempa vahva kokoaikaUudistus siis a sen työn kulttuuri. todennäköisesti livaisuutt le u t n Työaika joustaa säisi työttömyyttä, a a t ttä anne e , n aika vähän ihmisja työttömyyden a a ij s . iä ten elämänvaiheikustannukset pip p e k täisi ottaa huomioon den mukaan. mallissa. Työaikaa voi sen pituuden lisäksi arvioida . Kokeilut saivat paljon julkisuutta, mutta eivät levinneet laajalle. . Mutta lyhyellä aikavälillä yrimessa. tyksissä tuskin olisi halua palAnttilan mukaan työaikakeskustelusta puuttuu kata uutta työvoimaa, jos erilaisten työaikamalentinen työvoima tea t jo r kee enemmän tunlien tunnistaminen. a t i Pitäis teja, Anttila arvioi. . Olen siis pakolaisten jälkeläinen. Isäni asui lapsuudessaan Ruotsissa pari vuotta. Myöhemmin hän oli töissä Ruotsissa tiskaajana useana kesänä. Opettelin puhumaan yleiskieltä. Stadin slangi syntyi 1800-luvun loppupuolella. Slangi kuvasti sen aikaista Helsinkiä, monikulttuurista kaupunkia. Voi myös olettaa, että ajoittumisen, tempon ja autonokun työaika pitenee, tuottavuus työtuntia kohden heikkenee jonkin mian näkökulmista. verran. . Suomi kuuluu pohjoismaiseen klusteriin siinä, että meillä ei ole erityisen pitkiä työaikoja, työajan suhTyöaika lyhentynyt, teen on melko paljon autonomiaa, kiire kasvanut työajan ajoitus on keskimääräistä ja Suomalaisten tekemät työtunnit työn tempo on aika korkea. ovat vähentyneet 60-luvulta alkaen, . Historiallisesti osa tuottavuuden kasvusta Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? on kanavoitunut palkkojen kasvuun ajattelussa edes minun kaltaiseni ?perussuomalainen. Työntekijät pelkäsivät esimerkiksi, että kuuden tunnin korkeampi työn tuottavuusvaatimus jäisi ennalleen, jos palattaisiin entiseen kahdeksan tunnin järjestelmään. Seurauksia ei tunneta Anttila ei usko, että muualla Euroopassa olisi käynnissä yhtä radikaaleja yrityksiä työajan pidentämisen puolesta kuin mihin nykyinen hallitus tähtää. . Nyt viimeistään odotan, että pääministeri Juha Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini sanovat nopeasti ja tiukasti, ettei tällaiselle kiihotukselle ole tilaa Suomessa. Kolumni Paavo Arhinmäki paavo.arhinmaki@eduskunta.? Suomi on monikulttuurinen maa OLEN VIIDENNEN polven stadilainen isäni puolelta. Olen ollut siis lyhyen aikaa tavallaan maahanmuuttaja. Satojatuhansia suomalaisia on lähtenyt työn ja paremman elämän toivossa myös muun muassa Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan maahanmuuttajiksi. Ei ole olemassa mitään Suomea, joka ei olisi monikulttuurinen. Suomen pankki on tehnyt laskelmia simulaatiomallilla, mutta se riippuu oletuksista, joista ei ole tutkimustietoa. . Alkuvaikeuksien jälkeen Karjalan evakot sopeutuivat hyvin uusille kotiseuduilleen. Työnantajat pelkäsivät, että tulee kustannuksia tai että kuuden tunnin työpäivästä tulee normi. Itsekin asuin Ruotsissa ylioppilaaksi kirjoittamiseni jälkeen puoli vuotta. Suomi on ja tulee aina olemaan monikulttuurinen maa. Vaikka tämä ajattelutapa on täysin absurdia, ei siitä voi olla hiljaa
S ?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL? ?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ? ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Testaamme painatusta Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi 85 25 0 0 75 20 0 0 100 0 0 0 55 15 0 0 85 0 0 0 100 15 0 0 45 10 0 0 65 0 0 0 85 20 0 0 100 40 0 0 35 5 0 0 50 0 0 0 60 15 0 0 60 5 0 0 100 30 0 0 20 5 0 0 40 0 0 0 45 15 5 0 30 5 0 0 50 30 0 0 95 35 5 0 20 0 0 0 25 0 0 0 35 10 5 0 20 5 0 0 20 15 0 0 60 15 10 0 85 30 10 0 50 50 50 0 0 100 0 0 0 80 0 0 0 60 0 0 0 50 0 0 0 40 0 0 0 30 0 0 0 20 0 0 0 100 10 0 0 100 30 0 0 70 10 0 0 60 10 0 0 80 20 0 0 60 20 0 0 40 10 0 10 100 0 0 10 50 0 0 Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 020 7737 725 Vasemmistoliitto Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi .DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ HULNRLVNLUMDVWR $8., 7, .( 72 3( -lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD . 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ? +HOVLQNL . Yrjö Sirolan Säätiö ng ak ast y yt y väi >> Järjestöhakemisto s stu E P S I R at i yy ku utu ssa tkimus onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net kätevä www.sirolansaatio.? Va Adressit Asi syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat toimisto@sirolansaatio.? Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi 8. krs 00500 Helsinki p. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3
Esille nousee myös irtisanomissuojan parantaminen. Silloin hallitukselle vastataan, onko eväitä ryhtyä käymään varsinaisia neuvotteluja. Kovat panokset Palolan mukaan palkansaajapuolelta keskusteluun nostetaan henkilöstön » Työmarkkinaratkaisulle ladataan sopimisen pakkoa. muutosturva ja työnantajan osallistuminen siihen. . Kansan Tahdon asiamiehenä Yrjö Kuha toimi yli 40 vuotta ja jatkoi siinä tehtävässä myös muutettuaan Ruotsiin vuonna 1965. Yrjö Kuha työskenteli vuosikymmenet Ruotsin alkoholiliikkeen Vin&Sprit AB:n pullottamassa Tukholmassa ja jäi sieltä myös eläkkeelle. Kun Ruotsin Vasemmistopuolue, silloinen Vasemmistopuolue Kommunistit (VPK), ryhtyi 1970-luvun alussa organisoimaan maahan muuttaneita suomalaisia, oli Yrjö kokeneena järjestömiehenä suureksi avuksi. Kysehän on työmarkkinaratkaisusta, jolle ladataan sopimisen pakkoa. Elämä ja laulu maittoi, Yrjö Kuha oli usean eläkeläisjärjestön toimissa mukana. Ari Setälä Kirjoittaja on Yrjö Kuhan ystävä. 9. Pidetyn ja iloisen seuramiehen ote piti myös eläkevuosina. Nopeasti Yrjö valittiin VPK:n suomalaistoiminnan valtakunnalliseen toimikuntaan. Näin Yrjö Kuha tuli toimineeksi vasemmistolaisten työväenjärjestöjen perustajana ja kätilönä kahdessa maassa. Panokset ovat hänen mielestään varsin kovat. . Se kaatui yrityksen epämääräisyyteen. Puhuttiin viiden prosentin ?tuottavuusloikasta. ja keinoksi tarjottiin työajan pidentämistä 100 tunnilla vuodessa. Työajan pidentäminen voi kyllä alentaa kustannuksia, mutta työn tuottavuutta se ei lisää. Nyt tavoitteeksi on täsmentynyt yritysten kilpailukyvyn kohentaminen. Kyse on taloudellisesti menestyvän yrityksen irtisanomisten tekemisestä kalliimmaksi. Lisäksi palkansaajakeskusjärjestöt haluavat keskustella henkilöstön Palolan mielestä keskusteluilmapiiriä ovat jo päässeet pilaamaan tiedot pörssiyhtiöiden johtajien palkkojen ja palkkioiden kovista korotuksista samaan aikaan, kun kansalaisilta vaaditaan kohtuutta ja palkkamalttia. Samalla tavoin ovat vaikuttaneet Helsingin Sanomien tiedot eläkkeelle siirtyneiden vuorineuvosten pakenemisesta Portugaliin veroja piiloon. . Tapaamisessa osapuolilta pyydetään varmaankin näkemyksiä siitä, miten viiden prosentin kilpailukykyloikka voitaisiin tehdä, Palola arvioi. Maanantain tapaamisesta käynnistyy yhteiskuntasopimuksen tunnusteluvaihe, joka kestää kolme viikkoa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) odottaa järjestöiltä 21. En sano, että nämä neuvotteluja sinänsä vaikeuttavat. elokuuta mennessä vastausta, ovatko ne valmiit sitoutumaan yhteiskuntasopimukseen. UP Kuollut Yrjö Kuha TUKHOLMALAINEN JÄRJESTÖAKTIIVI Yrjö Kuha kuoli 24. Ranualla 6.6.1928 syntynyt Yrjö Kuha kuului siihen polveen, joka synnytti kansandemokraattiset järjestöt sodan jälkeiseen Suomeen. Nuorena miehenä Yrjö Kuha teki metsä- ja rakennustöitä, ja vaikutti Ranuan kunnanval- tuustossa ja- hallituksessa. kesäkuuta Tukholmassa. Se saavutetaan alentamalla yksikkötyökustannuksia vähintään viidellä prosentilla. Vaatimus työajan pidentämisestä on pysynyt ennallaan. Palkansaajajärjestöissä työajan vastikkeeton pidentäminen on kuitenkin tyrmätty jo etukäteen. JÄRJESTÖJEN HUOLENA on yhteis- kuntasopimuksen tasapaino. Mihin työnantajat sitoutuvat, kun kilpailukyvyn kohentaminen revitään palkansaajien selkänahasta? Työmarkkina-asioissa varsin kokematon hallitus hakee yhteiskuntasopimukselle ulkopuolista vetoapua. Selvityshenkilöksi on kysytty Paavo Lipposta, mutta yhteis- kuntasopimuksen selvittely ei mahdu ex-pääministerin aikatauluihin. Helsingin Sanomien tietojen mukaan esillä ovat olleet myös ex-valtakunnansovittelija Juhani Salonius, valtiovarainministeriön entinen ylijohtaja Jukka Pekkarinen sekä presidentti Tarja Halonen, joista Salonius asetetaan tehtävään. Hallitus esittelee yhteiskuntasopimuksen työmarkkinajärjestöille maanantaina. PALKANSAAJAJÄRJESTÖT OVAT valmiita keskustelemaan myös työajoista yhteiskuntasopimuksen yhteydessä, toteaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Kuitenkin työajan vastikkeettomaan pidentämiseen kanta on entinen. Jos ette sovi, tapahtuu näin ja mustapekka jää teidän käteenne. » Palkansaajajärjestöt haluavat työaikakysymyksiin laajempaa näkökulmaa. Yleistä keskusteluilmapiiriä ne kyllä herkistävät. UP/Kari Leppänen Koeponnistuksesta tunnusteluihin UUSI HALLITUS teki jo toukokuussa ensimmäinen koeponnistuksen yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Yhteiskuntasopimuksen tunnustelut käynnistyvät LEHTIKUVA/JARNO MELA asemasta yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä. Hallitus esittää yhteiskuntasopimuksen porkkanaksi miljardin euron kevennyksiä verotukseen. Keppinä hallitus heiluttaa raskasta leikkauslistaa, jos sopimusta ei synny. Palola pitää asetelmaa erikoisena työmarkkinaneuvottelujen lähtökohdaksi. Se ei käy. . Keskusjärjestöjen hallinnot Ilmapiiri herkistyy Entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius on nousemassa yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi. Hallitus kertoo tavoitteensa työmarkkinajärjestöille maanantaina, jonka jälkeen niillä on kolme viikkoa aikaa punnita varsinaisten neuvotteluiden aloittamista. ovat koolla samana päivänä. . Työaikakysymyksiä voisi lähestyä esimerkiksi kehittämällä työaikapankkeihin toimivampia malleja. Siltä pohjalta STTK on valmis keskustelemaan, mutta ei työajan ehdottomasta pidentämisestä, Palola vakuuttaa. Hallituksen piti tehdä torstaina työmarkkinajärjestöille esityksensä yhteiskuntasopimuksesta ja sen aikataulusta. Hallitus tiedotti iltapäivällä esityksen valmistuneen, mutta sen sisältö paljastetaan vasta maanantaina, jolloin palkansaajien ja työnantajien järjestöjohtajat tapaavat hallituksen edustajat. . Olihan hän jo Ranualla ja Lapissa kolunnut ja perustanut uutta järjestötoimintaa, ja vaikuttanut kunnanvaltuutettuna
Kaupungin köyhät asukkaat joutuvat jopa kerjäämään juomavettä. kotitaloudet 11 % l/kg 20000 15000 10000 5000 10 vehnä riisi juusto broileri sianliha puuvilla naudanliha 0. Sateisiin liittyvät ääri-ilmiöt lisääntyvät: kuivuus- jaksot pitenevät ja sateet ovat entistä rankempia. Tärkeämpää on miettiä, mitä vesivarantoalueita jälki kuormittaa ja kuinka hyvin on huolehdittu vesivarantojen riittävyydestä sekä veden uusiutumisesta. Vesiviisaat ratkaisut eivät välttämättä ole Nikulan mukaan loogisia eikä intuitio johda oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä noin 780 miljoonaa ihmistä elää ilman puhdasta juomavettä. Tulevaisuudessa vedentarpeen odotetaan kasvavan. Vesifiksut huolehtivat » Maapallo kuivuu ja veden tarve kasvaa, ja sen myötä vesijalanjäljen merkitys oikeudenmukaisuusmittarina. TEKSTI Anna-Maija Alarto KESÄN UUTISIA. 97 % on merissä, eikä suolainen merivesi kelpaa moniin ihmisten tarpeisiin. . 15 400 litraa. ksun tulevaisuuden kannalta suomalaisen vesijalanjäljen koko ei ole keskeisin seikka. Vesivaroista . Vedentarpeen on ennustettu kasvavan jopa 6,9 biljoonaan kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä. Maapallon pinta-alasta 70,8 % on vettä. Vesivarojen oikeudenmukainen jakautuminen on yhä tärkeämpää. Iso vesijalanjälki ei aina pahin Ohjelmapäällikkö Jussi Nikula WWF:stä on laatinut raportin Suomen vesijalanjäljestä. Hän korostaa, että vesi. teollisuus 19 % . maatalous 70 % . Kaliforniassa jatkuu neljä vuotta kestänyt kuivuus, jota pidetään alueen pahimpana kuivuusjaksona yli tuhanteen vuoteen. Samaan aikaan läheisellä aavikolla kasvatetaan kastelujärjestelmän avulla suomalaisissa marketeissa myytäviä avokadoja. Kuivuus on syössyt madagaskarilaiset nälänhädän partaalle ja YK:n ruoka-avun parissa sinnittelee 120 000 ihmistä. Taulukkoon on poimittu esimerkkejä maataloustuotteiden vesijalanjäljistä. Ihmiskunta käyttää vuosittain 4,5 biljoonaa kuutiometriä vettä. Vuoteen 2030 mennessä vettä tarvitaan 40 prosenttia enemmän kuin mitä luotettavista ja käytettävissä olevista vesilähteistä on saatavilla. Ilmastotiede esittää yhä vakuuttavampia todisteita, joiden mukaan sademäärien vaihtelu muuttuu merkittävästi. Kymmenen viime vuoden aikana ymmärrys veden käyttäjien roolista vesivarojen hallinnassa ja vesivastuullisuudessa on edennyt tilavuuteen perustuvista vesijalanjälkilaskelmista laajempiin vaikutus- MAATALOUSTUOTTEIDEN VESIJALANJÄLKIÄ MIHIN MAAILMA KÄYTTÄÄ VEDEN? PLANEETTAMME ON MERISTÄ SININEN Kuinka monta litraa vettä käytetään, jotta saadaan yksi kilogramma naudanlihaa. Makeasta vedestä suuri osa on sitoutunut jäätiköihin. Vedenkäyttö jakautuu kolmeen: . Perun pääkaupunki Lima on yksi maail- man kuivimmista kaupungeista
Globaali vesikriisi on todellisuutta miljoonille ihmisille, mutta se vaikuttaa kaikkien yhteiskuntien kehitykseen. Ostamiemme tuontituotteiden jalostamiseen kuluu vettä niin paljon, että . Kotitalouksissa kulutetaan suoraan 0,15 kuutiometriä eli 150 litraa. Päivässä yhden suomalaisen vesijalanjälki on 3,87 kuutiometriä. vesivarannoista ten arviointimenetelmiin, työkaluihin ja hallintajärjestelmiin. . Niillä vedenkulutus ylittää jokien, järvien tai pohjavesiesiintymien luontaisen uusiutumis- SUOMALAINEN YLITTÄÄ GLOBAALIN VEDENKÄYTÖN KESKIARVON Kuluttajan pitäisi vaatia markettiketjuja varmistamaan, että vesivarojen käyttö on kestävää koko tuoteketjussa. Vesijalanjäljellä tarkoitetaan käytettyjen tuotteiden ja palveluiden elinkaaren kokonaisvedenkulutusta ja vaikutuksia veden laatuun, vesistöjen tilaan ja muihin vedenkäyttäjiin. Iso osa ulkomaisesta vesijalanjäljestämme kohdistuu maapallon vesivarantojen kannalta erittäin ongelmallisille alueille. Suomalaisten vesijalanjäljessä on laskettu yhteen Suomessa kulutettujen maataloustuotteiden kokonaisvedenkulutus, teollisuustuotteiden kokonaisvedenkulutus sekä kotitalouksien vedenkulutus. Suomessa tuotetut, vientiin menevät tuotteet eivät sisälly suomalaisten vesijalanjälkeen. SUOMI KÄYTTÄÄ ULKOMAISTAKIN VETTÄ KULUTAMME YLI MAAILMAN KESKIARVON SUOMESSA KULUU 7 326 MILJARDIA LITRAA . Pieni vesijalanjälki ei välttämättä ole parempi kuin suuri. Loppu kuluu teollisuustuotantoon ja maataloustuotteisiin. Suomi kuluttaa vuodessa kaikkiaan 7,326 miljardia kuutiometriä eli 7 326 miljardia litraa vettä. Vedenkäyttö jakautuu kolmeen: . Se on hieman yli globaalin keskiarvon. kotitaloudet 3 % NASA 11. maatalous 82 % . Makea vesi on kriittinen ja niukka resurssi, ja resurssin hallinta on käytettyä litramäärää tärkeämpi seikka. Vesisyöpöt kahvi ja tee . Tuote, jonka tuotannossa kuluu paljon vettä, ja joka on lähtöisin runsaiden vesivarojen alueelta tai seudulta, jossa vesivarojen käyttö on hyvin hallittua ja tasapainoista, ei ole ongelmallinen. Nikulan mukaan onkin tärkeää tunnistaa tuotantoalueet, joilla vesivaroja käytetään kestämättömästi ja hallitaan puutteellisesti. . teollisuus 15 % . Kotimainen vesijalanjälkemme Suomessa on 53 % vesijalanjäljestämme. ulkomainen vesijalanjälkemme on liki puolet, 47 %, vaikutuksestamme maailmanlaajuiseen vedenkulutukseen. Suomi kuluttaa vuodessa kaikkiaan 7,326 miljardia kuutiometriä vettä. Keskeistä on mihin vesijalanjäljen jätämme
Riisi on Aasiassa ravitsemuksen perusta eikä sen viennin väheneminen rankaise tuottajia. Projekti on YK:n ilmastonmuutoskonventin (UNFCCC) tunnustama ja sertifioima. Vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo Keskosta kertoo, että Kesko on päättänyt aloittaa vuoden 2015 aikana omien merkkiensä tavarantoimittajien vesijalanjäl- jen kartoittamisen tuoteryhmissä, joissa vesi on olennainen näkökohta. Eri toimijoita yhteen keräävä Alliance for Water Stewardship (AWS) kehittää parhaillaan maailmanlaajuista, toimipaikkakohtaista verifioitavaa vesivastuullisuussertifikaattia yrityksille ja organisaatioille. Esimerkiksi riisin syömisen välttäminen on hyvä ratkaisu. Kahvikupillinen, jonka tuottamiseen kuluu noin 140 litraa vettä, voi olla peräisin kestävästi hoidetulta peltometsäviljelmältä Kenian kosteilla ylängöillä ja on vähemmän haitallinen vesivarojen kannalta kuin 30 litraa vettä kuluttava kuppi teetä läheiseltä eroosiolle alttiilta monokulttuuripellolta. Boikotti ei ole ratkaisu Jussi Nikulan mukaan kuluttajaboikotit eivät sovi vesivarantojen oikeudenmukaisuuden varmistamiseen. . Nikula korostaa ekologisen syömisen merkitystä. . Vesivarannoiltaan köyhät maat ovat myös muilla mittareilla maailman köyhimpiä maita ja rahakasveilla, kuten avokadolla saattaa olla suuri merkitys alueen vaurastumiselle ja hyvinvoinnille. Markettiketjut totesivat, että riisin tuotannon vesiongelmista ollaan tietoisia, mutta tuotetta ei voi korvata muilla tuotteilla. Boikotin sijaan Nikula tuo esiin kuluttajan roolin vesivastuullisen kaupan edistäjänä. . Kasvispainotteinen ruokavalio ja yleiset eettisen kuluttamisen periaatteet ovat vesi. kyvyn tai aiheuttaa veden laadun merkittävää heikkenemistä, joka johtaa sosiaalisiin, taloudellisiin tai ympäristöhaittoihin. Esimerkkinä Nikula käyttää nautintojuomia kahvia ja teetä. . Se on myös se osa globaalia kuormaa, johon voimme helpoimmin vaikuttaa. Kuluttajan pitäisi vaatia markettiketjuja varmistamaan, että tuotantoalueen vesivarannot ovat hyvin hallittuja ja että vesivarojen käyttö on kestävää koko tuoteketjussa. Vesijalanjäljestä yli 80 prosenttia muodostuu ravinnosta. Sertifikaatti helpottaa tulevaisuudessa myös kuluttajan vesiviisasta kulutusta.. Lisäksi on hyvä miettiä sellaisten ruoka-aineiden käyttöä, jotka tulevat meille niukkojen vesivarantojen alueilta. Riisin voi korvata kotimaisella ohralla. LÄHDE: Suomen vesijalanjälki. Globaali kuva suomalaisten vedenkäytöstä. Ei tule rankaista alueita, joissa vesivarannot ovat niukat. WWF 2013. LAURI HANNUS Yhden olutlitran valmistukseen kuluu 298 litraa vettä. Kauppaketjut heräilevät vesijalanjäljen seurantaan KANSAN UUTISET kysyi Suomen kolmelta suurelta kauppaketjulta Keskolta, S-ryhmältä ja Lidliltä vesivastuusta. Kulutusta on eniten tuotantomaissa. Vastaukset olivat vesivastuun näkökulmasta perin ympäripyöreitä. Yleisellä tasolla marketketjut totesivat, että riisin tuotannon vesiongelmista ollaan tietoi- 12 sia, mutta tuotetta ei voi korvata muilla tuotteilla. S-ryhmä ja Kesko ovat sitoutuneet BSCI:n eli eurooppalaisten kauppaketjujen sosiaalisen laadunvalvonnan eettisten toimintaperiaatteiden noudattamiseen. BSCI asettaa yleisiä vaatimuksia ympäristöasioiden huomioimiselle. Lisäksi kumpikin kotimainen päivittäistavaraketju edellyttää tavarantoimittajilta GlobalGAP-sertifioin- tia, jossa asetetaan ehdoksi suunnitelma tuotannon vedenkäytöstä. Vastuullisuuskysymyksien parissa S-ryhmässä työskentelevä Sari Ristaniemi kertoo, että marketketju on mukana kehittämässä kansainvälistä BEPI-järjestelmää, jossa pyritään tarjoamaan tuottajille työkaluja ympäristövaikutusten arviointiin. Viestintäpäällikkö Pilvi-Sisko Riikosen mukaan Lidl edistää kes- tävää vedenkäyttöä esimerkiksi Bangladeshin tekstiiliteollisuuden kanssa vedensäästötekniikoita hyödyntävässä vedensäästöprojektissa. Kysymys koski suomalaisten vesijalanjäljen kannalta kriittisiä tuotteita, kuten riisiä ja puuvillaa. ksuja
Arviointikeskustelussa saa mielellään olla mukana asiakkaan lisäksi lähiomaisia tai asiakkaan elämään läheisesti liittyvä henkilö. Keskusteluissa selvitetään toimin- takyky, sosiaaliset verkostot, tarvittavat apuvälineet ja tarvitaanko turvapuhelinta. Asiakas voi kaupungin kotihoidon palvelujen sijaan valita yksityisen tai kolmannen sektorin . Kunnallinen kotihoito ei tee siivousta, joten siihen ei saa myöskään palveluseteliä, Nordström toteaa. Työt eivät lopu Palvelukartoituksessa saattaa myös ilmetä, ettei ole vielä tarvetta kaupungin vanhuspalveluihin. . Viime vuonna kotihoidon palveluseteleitä myönnettiin noin 80 000 euron edestä. Palveluseteli myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Myöntämisperusteet ovat samat kuin kunnallisen kotihoidonkin. . Työtä riittää jatkossakin. Tarvitaan muita ratkaisuja. . Voidaan havaita, että päällimmäinen ongelma onkin yksinäisyys. Siihen eivät kaupungin kotihoidon palvelut tepsi. Nordström. » Täällä ihmisen tilanne selvitetään ja etsitään konkreettiset ratkaisut. palvelutuottajan. Arvioinnissa on kyse kokonaisvaltaisesta ja kattavasta palvelutarpeen selvittämisestä sillä hetkellä, Nordström sanoo. Palvelutarpeen arviointi vie yleensä puolisentoista tuntia. . Silloin aikaa voi mennä enemmänkin. Asiakas voi valita Porvoossa on käytössä kotihoidon palveluseteli. Aikaisemmin arviointia suoritti viitisentoista kotihoidon sairaanhoitajaa. MARIANNE M. Väestöennusteiden mukaan ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa. Esimerkiksi Porvoon kaupungilla ja seurakunnalla on ystäväpalveluita yksinäisille vanhuksille. Rikesakon ylärajaa nostetaan kuitenkin vain 200 euroon. Palvelukoordinaattorin työ on ikäihmisten palvelutarpeen arviointia. Päiväsakko on 1/60 nettomääräisestä kuukausitulosta. Muutoksen jälkeen sakko olisi 1/30 kuukausitulosta. Asia etenee lainsäädäntöteitse ja korotusten on määrä astuva voimaan ensi vuoden alussa. Myös tuomioistuinmaksuja korotetaan vuodenvaihteessa, ja luvassa on myös kokonaan uusia maksuja. Näin on tarkoitus kerätä lisätuloja valtion kassaan 9 miljoonaa euroa. Rikesakko on päiväsakkoa lievempi UP/Kari Leppänen 13. Moni on siinä uskossa, että palvelusetelin saa esimerkiksi siivoukseen. Keinot puuttuivat. Ikäihmisten palveluissa tilanne on toinen. . Täällä ihmisen tilanne selvitetään ja etsitään konkreettiset ratkaisut, miten hän voi selviytyä paremmin omassa arjessaan. Palvelukoordinaattori arvioi ja ohjaa JOONAS VALLIUS » Vanhuspalveluissa eivät työt lopu. teki tietoisen ratkaisun siirtyessään sosiaalihuollosta nykyisiin tehtäviinsä Porvoon vanhuspalvelujen palvelukoordinaattoriksi. Hän halusi työhön, jossa pystyy konkreettisesti parantamaan ihmisten elämänlaatua. Sosiaalitoimessa Nordström koki auttamisen keinot rajallisiksi. Syyskuun alussa vastaavasta rikkomuksesta napsahtaa 140 euroa. Rikesakkojen korotuksen pääasiallinen perustelu on valtion tulojen kasvattaminen, ei liikenneturvallisuus. Temppu toteutetaan yksinkertaisesti tuplaamalla rikesakot jo syyskuun alusta lukien. Esimerkiksi 15 km/h ylinopeudesta 60 km/h nopeusrajoitusalueella määrätään kuljettajalle nyt 70 euron rikesakko. NORDSTRÖM Kokonaisvaltainen arviointi Palvelutarpeen arviointi tapahtuu kotikäynneillä. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelman mukaan rikesakon kaksinkertaistamisvaatimusta voidaan jatkovalmistelun yhteydessä lieventää, jos haluttu lisätulo voidaan saavuttaa esimerkiksi lisäämällä kameravalvontaa. LEHTIKUVA/JARMO STENMARK VALTIO AIKOO Rikesakkojen korotuksen pääasiallinen perustelu on valtion tulojen kasvattaminen, ei liikenneturvallisuus Asetusmuutoksen valmisteluissa on lähdetty kuitenkin rikesakkojen kaksinkertaistamisesta. Rikesakko voi olla nykyisin 10 ? 115 euroa rikkomuksen vakavuudesta riippuen. Kun tarve on todettu, asiakas ohjataan hänelle sopiviin palveluihin. Palvelukoordinaattoreita Porvoossa on kaksi. Hallituksen mukaan rikesakko jää korotuksen jälkeenkin eurooppalaisittain matalalle tasolle. Päiväsakkokin kaksinkertaistuu rangaistus, ja sen määrää yleensä poliisi. Näin ei ole. Joskus kotikäynnillä saatetaan havaita, että tilanne vaatii välittömiä konkreettisia toimenpiteitä. Liian usein törmäsi tilanteisiin, joissa ei voinut auttaa, vaikka kuinka olisi ollut tahtoa. Arvioinnin apuna käytetään toimintakykymittaria ja tarvittaessa muistitestiä. Ikäihmisten palvelujen potentiaalinen asiakaskunta alkaa 65-vuotiaista. Suurempi korotus edellyttäisi lain muuttamista ja korotus on tarkoitus toteuttaa asetusmuutoksella. Sakon kiristämistä on perusteltu myös sillä, että rikesakkoja on korotettu viimeksi 15 vuotta sitten. Näin käy myös Porvoossa, Nordström sanoo. UP/Kari Leppänen Valtion kassaa tilkitään tuplaamalla sakot kaksinkertaistaa rikesakkotulonsa 20 miljoonasta eurosta 40 miljoonaan. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään ikäihmisen tilanne ja etsitään konkreettisia ratkaisuja, kertoo Marianne M. Yli 75-vuotiaita kaupungissa asuu kolmisen tuhatta. Asiakas saatetaan ohjata myös johonkin kulttuuri- tai liikuntaryhmään. Palvelukoordinaattorin pitää pysytellä kartalla siitä, millaisia palveluja ja toimijoita Porvoossa on tarjolla. Porvoo on noin 50 000 asukkaan kaupunki itäisellä Uudellamaalla. Suurin osa noin 300 000 rikesakosta määrätään liikennerikkomuksista. Hallitusohjelman mukaan valtion kassaan kerätään rahaa myös kaksinkertaistamalla tuloista riippuvaisia päiväsakkoja. Asiakasta ohjataan myös tukien hakemisessa sekä apuvälineiden ja palveluiden tilaamisessa. . Ja avun saa nopeasti. Apu saattaa olla niinkin konkreettista kuin rollaattorin tilaaminen tai tukikahvojen asentaminen asuntoon. . Virat perustettiin pari vuotta sitten, kun haluttiin palvelutarpeiden arviointiin selkeyttä ja yhtenäisyyttä. Heitä on lähes 15 000.
Eikä pelkästään ammatillisesti vaan myös henkilökohtaisesti. Ochoa soittaa kuubalaista kuusikielistä tres-kitaraa sekä sen varianttia kahdeksankielistä cuatroa. Se ulottui myös Suomen Pori Jazz -festivaaleille. SUOMESTA ORQUESTA Buena Vista Social Club jatkaa Ranskan kautta IsoBritaniaan. Esitän tyypillistä trova-kansanlaulua, joka on maamme ?antiikkista? musiikkia. Tietysti myös perheemme ja ystävämme ovat hyvien tunnelmien lähde. Omara Portuondo kertoo Adióskiertueen olevan kokoonpanon vii- » Omara Portuondo kertoo Adióskiertueen olevan kokoonpanon viimeinen. meinen. . Se on elämämme eväsreppu. Sitten aloin laulaa kvartetissa Cuartedo las D´Aida, sitä kautta alkoi soolourani. Laulaja pitää jo iäkkäiden muusikoiden salaisuutena sitä, että he tekevät mistä nauttivat ja mitä rakastavat. . Jo ensimmäisellä käynnilläni ihastuin maahan. Elämä ja kokemukset opettavat, joskus jopa liian nopeasti. Hänen juurensa ovat son-musiikissa, joka on yhdistää espanjalaisen canciónin rakenteen ja piirteet afro-kuubalaisen musiikin tyylillisiin ja perkussioinstrumenttien elementteihin. Kun on jakanut lavan niin monen artistin kanssa, levyttänyt albumeita, kiertänyt ympäriinsä, se antaa mahdollisuuden oppia ja muuttua. Orquesta Buena Vista Social Clubissa esiintyy kaksi alkuperäisjäsentä, laulaja Omara Portuondo sekä kitaristi ja laulaja Eliades Ochoa. 14 Yhtye nousi suursuosioon vuonna 1998 amerikkalaisen Ry Cooderin levytysten ja yhtyeen nimeä kantavan Wim Wendersin ohjaaman dokumentin nosteessa. Muusikko Tuure Kilpeläinen, Iltalehti 28.7. Omara Portuondo Pori Jazzissa, taustalla pianisti Rolando Luna. Orquesta Buena Vistalla jäähyväisten sijaan » Kuubalainen Orquesta Buena Vista Social Club tekee parhaillaan jäähyväiskiertuettaan The Adiós Tour. Jo 15-vuotiaana ensimmäisen kerran julkisesti esiintynyt, nyt 84-vuotias Omara Portuondo, aloitti tanssijana siskonsa kanssa Tropicana-klubilla Havannassa. . Laulan myös modernia trova-laulua levyilläni. 69-vuotias, Santiago de Cuban lähistöltä kotoisin oleva Eliades Ochoa on soittanut kitaraa kuusivuotiaasta. Hänen musiikkinsa on muuttunut pitkän uran aikana. . Surullisten jäähyväisten sijaan järjestämme isot juhlat, joissa on paljon hyvää musiikkia! Musiikki muuttaa ja muuttuu Suomessa Portuondo kertoo käyneensä 1970-luvulla jopa vuosittain. . Täällä on paljon muutakin. Kiertue päättyy lähes kahdenkymmenen konsertin jälkeen Yhdysvalloissa. Sonmusiikin suosituin fuusio on ympäri maailman levinnyt salsa.. Jokaisesta maasta, jossa esiinnymme, saamme energiaa: yleisöstä, hymyistä. B kulttuuri Ei Suomi ole yksi perunapelto, missä kasvaa vain perunaa. Ihmiset olivat tosi herkkiä ja suopeita. . Tämä on tapa kiittää ihmisiä tuesta vuosien varrella. Virtauksia muualta; asioita, musiikkia, ruokaa ja ilman muuta myös ihmisiä kaikkine karvoineen. Sitä täytyy vaan sietää. Jatkan sen perintöä, koska se on hyvänlaatuista. Esimerkiksi lauluni, jonka nimi on Veinte Anos, on vuodelta 1930. Aikoinaan kävin täällä kaksi kertaa vuodessa kansainvälisissä konserteissa
Kulttuurimme juuret ovat musiikissa ja taiteissa. Kuubassa annetaan tasokasta musiikin opetusta ja nuoret sukupolvet kuuntelevat kuubalaisten klassikoiden lisäksi myös uusia sävelmiä. Ochoa kertoo olevansa erittäin iloinen, että hän sai soittaa Suomessa jälleen. tamaan tietoudellaan jalkapallosta. lijan kertomusten yhteinen tekijä on Ru?ato muistaa loppuikänsä hetjalkapallo teoksessa Pilkun paikka. ket, jolloin hän oli kunnian kukkuKirjoitukset yksiin kansiin koonloilla. Tämä riippuu paljon siitä, millaisessa projektissa työskentelen. Yleensä valitsen kappaleita, joilla on erityinen merkitys elämässäni. Palkinto jaetaan noin viiden vuoden sisällä ilmestyneelle kirjalle. musiikin eri genreissä, kuten son montuno, guaracha, chachachá ja mambo. Kirjoittaja luo kertomukseensa siihen, mitä jalkapallo yhteiskunmiljöövalinnallaan mielenkiintoisen tunnelman. ja tuhat euroa. Kaikki finalistit esitellään HelMet.fi:ssä julkistuksen jälkeen. KU JUHA SÄIJÄLÄ Kirjat Jalkapallo on tärkein KUUDENTOISTA BRASILIALAISEN kirjai- isot juhlat Ochoa kertookin kuubalainen musiikin saaneen vaikutteita afrikkalaisista, espanjalaisista ja karibialaisista rytmeistä. Tunelämälle. Minulle on tärkeää kunnioittaa klassisia säveliä, koska ne ovat osa musiikillista kulttuuriperimäämme. Musiikki on osa elämää Ochoa ei nimeä yhtä suurinta musiikillista vaikuttajaa. . Uusia sointuja ja vaikutteita on tullut, samoin kuin tapoja ymmärtää äänimaisemaa. ViimeiLUIZ RUFFATO (TOIM.): Pilkun paikka. senä vaihtoehtona hän niihin pääsi Suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä. mukaan, mutta opetteli sitten loisAviador 2014. 243 sivua. LEHTIKUVA Maarit Haataja 15. Joukossa maan mukaan. n a linnalla a v ö on nuorta ja Se tapahtuu tojö il m n e is o t sin melko ouvanhempaa, n ii mielenk dosti. Christopääasiassa kiran. tunnelm joittajana kokevao Tezza kertoo nutta väkeä diperotuomarista, joka lomaatista toimittatoimii eräässä ottelussa tavoitteenaan vain jaan, ?loso?an tohtorista muusikkoon. nöyryyttää pelaaja, jota inhoaa yli kaiken. Kirjoituksia leimaa . Näin kun asia on, eivät asiakeräämät rahat. HelMet-kirjallisuus- palkinnolla halutaan myös nostaa esille erilaisia ja marginaalisempia kirjallisia ääniä. Jalkapallo on heidän yrityksessään tehdä lähemBrasiliassa valtaenemmistölle jotain ylitsepääsemättömän tärkeätä. pää kontaktia kahteen poikaan. Palkintona on ?Kultainen kirjastokortti. ja voittaja 15.9. Mahtavia artisteja, kuten Arsenio Rodriguez ja Beny Moré. Miten hän sitten valitsee levyttä- » Kulttuurimme juuret ovat musiikissa ja taiteissa. mänsä kappaleet? . Kirjaston asiakkaat voivat valita finalistien joukosta oman suosikkinsa. HelMet-kirjallisuuspalkinto annetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle. YriLieneekö maapallolla toista maata, tyksen lopputuloksena on murhe. joka yhdistää kansaa samoin sitein Pojat juoksivat pakoon tyttöjen palkuin on tapahtunut ja tapahlon kanssa. Yritän aina kutsua jonkun erityisvieraan mukaan levyttämään ja jos saan valita, haluan nauhoittaa lähellä Havannaa ja kotiani. Ochoan mukaan musiikki on osa latinalais-amerikkalaisen ihmisen elämää ja DNA:ta. . Palkittu kirja voi olla suomenkielinen tai ruotsinkielinen tieto- tai kaunokirja sekä lasten- ja nuortenkirja. Kirjastot haluavat nostaa esille tulevaisuuden klassikoita ja muistuttaa, että laatukirjallisuus kestää vuodesta toiseen. HelMet-kirjallisuuspalkinto ilmaisee myös, että kirjastoissa työskentelee kirjallisuuden asiantuntijoita. Hän toteaa salsa-musiikin muuttuneen vuosien saatossa. . Koulukaverit kiikuttivat panut Luiz Ru?ato on ollut urallaan rasta kannustushuutojen keksijää jalkapallon asialla aikaisemminkin. kultatuolissa pitkin koulun pihaa ja Runsaat 200 sivua käsittävä teos käytäviä. todistaa ennen muuta asian, jonka Adriana Lisboa kirjoittaa kahdesta tytöstä, jotka joutuvat pettyviime kesän MM-kisojen taustoja mään, vaikka jalkapallo oli mukana seurannut tietää. Kirjoituksissa keskitytään sen sijaan kan. Pojat ovat löytänallisena ilmiönä on saanut aikaan neet pelikentän hautausmaalta, niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Luiz Ru?aton oma kertomus on luukasojen joukosta. hellyttävä. Lyhyellä, hintelällä ja likinäHannu Hurme köisellä pojalla ei oikein ollut asiaa nurmikenttien taistoihin. Niitä on niin paljon, säveltäjissä, esiintyjissä, muusikoissa... PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIRJASTOT jakavat tänä vuonna ensi kertaa HelMet-kirjallisuuspalkinnon ?HelMetin hyvälle kirjalle?. Parhaiten tällaisen aiheen nettua merkkiä olevan pallon hansisälle pääsee henkilökohtaisuuden kintaan on pantu kaikkien työllään kautta. Pallon saa kukin poika vuorollaan yöksi ja se saa jolistalla Ru?aton kokoelmassakaan kaisen hökkelikodissa kunniapaiole mitkään pelitaktiset asiat. jos ei jalkapallokengät omissa jaloissa hanNahkakuulan osakseen saama kittu omakohtaisuus . Palkinnon finalistit julkistetaan 17.8. niin ainakin kunnioitus ja huolenpito on Ana syvä tuntemus lajin merkityksestä Paula Maian kertomuksen päähensen pauloissa hengittävän ihmisen kilöillä ylitse kaiken muuan. Mitä tehdä, kun tuu tuossa maassa. isälle tapahtuneesta ei Teoksen kirjoituskalla kertoa. tajakuntaa voi piErotuomarinja luo tää brasilialaikin näkökulma Kir joitta ensa sittain edustatulee kokoelomukse t r e k vana
ole olemassakaan, vaikka taiteilija loisi taidettaan kuinka kansallismielisistä aiheista. Eikä siihen pystynyt 1930-luvun äärinationalistinen terrori täällä pienessä Suomessa. Maailma on yksi, ja se on pieni maailma, jossa kaikki keskeisimmät ongelmat ja ihmislajin kohtalonkysymykset ovat yhteisiä. Mutta ei Sibeliusta olisi ilman Bachia, Beethovenia, Mozartia ja muita suuria nimiä, eikä ilman Saksassa ja Wienissä saatua koulutusta. Ei olisi Aleksis Kiveä ilman Shakespearea tai Cervantesia tai muuta maailmankirjallisuutta, jota hän kaksikielisenä pystyi lukemaan. Niin kuin ei ole millään maalla tällä pallolla. Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Tuula-Liina Varis Monokulttuurisuuden houre PERSUJEN KANSANEDUSTAJAN Olli Immosen sotahuuto monikulttuurisuutta vastaan on saanut huomiota enemmän kuin moinen henkisen köyhyyden osoitus olisi ansainnut. Näiden immosten ja halla-ahojen julistukset ovat naurettavia mutta eivät naurata, koska vihapuhe muuttuu äkkiä vihateoiksi. Ei hänellä sen luomiseksi ollut muuta keinoa kuin tappaminen, kaiken vieraan aineksen kieltäminen ja tuhoaminen. Kalevalakin toistaa useissa muissa mytologioissa tunnettuja teemoja. Hitler yritti luoda rotupohjaisen monokulttuurin tavoitteenaan ?yksi maa, yksi kansa, yksi kieli?. on houre ja illuusio, epärealistinen kuvitelma siitä, että Suomi on joskus ollut kulttuurisesti yhtenäinen. talaisia, tataareja, romaneja. Ei olisi Gallen-Kallelaa, Edelfeltiä, Schjerf beckiä ilman eurooppalaisen taiteen suuria nimiä ja ulkomailla saatua koulutusta. Kulttuuri perustuu aina pitkälle kansainväliselle traditiolle ja jatkaa sitä. Ei muisteta tai enää edes tiedetä, että ulkomailta tulivat esimerkiksi merkittävimmät teollisuutemme perustajat. Kun itse lähdimme sankoin joukoin elintasopakolaisina Amerikkaan tai Ruotsiin, koimme menevämme sinne uutta kotimaata hyödyttämään. Yksikään persujen kansanedustaja ei ole varsinaisesti tuominnut Immosen julistusta. Netissä ja lehtien mielipideviemäreissä hän on saanut tukea. Timo Soini on taas kerran pessyt kätensä ja vetäytynyt vastuusta. Stalinistinen terrori ei onnistunut tuhoamaan venäläistä monikulttuurisuutta. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta eikä yhtään ainoata syytä rakentaa omaa pientä kansallista reviiriä näin pieneen maailmaan. Suomessa on asunut ammoisista ajoista suomalaisten lisäksi ruotsalaisia, venäläisiä, saksalaisia, saamelaisia, juu- 16 » Populistinen näkemys ?kansallisesta kulttuurista. Hyvin hän on esikuvansa opit omaksunutkin. Ja jätti likaisen työn toisten hoidettavaksi. Maaherra Esa Timonen kertoo muistelmissaan, että asutusasioita hoitaessaan Veikko allekirjoitti henkilökohtaisesti vain myönteiset päätökset, kielteiset hän kiikutti virkamiesten allekirjoitettavaksi. Tämä on hyvä keino pitää puolueen poliittis-ideologinen linja epäselvänä jopa omille kansanedustajille, jotka kuitenkin joutuvat tekemään niin sanotun likaisen työn. TIMO SOINI aloitti poliittisen uransa palvelemalla Veikko Vennamoa, jonka on maininnut esikuvakseen. Ei ole merkityksetöntä, että Immonen julkaisi julistuksensa Breivikin joukkomurhan vuosipäivänä. Siinä mielessä ei mitään ?kansallista kulttuuria. Hämäläiset ovat tapelleet verissä päin savolaisia vastaan, etelän ihmiset halveksineet saamelaisia alempana rotuna vielä 1950-luvulla. Karjalaiset joutuivat kokemaan sotien jälkeen vihaa ja vieroksuntaa maahanmuuttajina, jotka harjoittavat väärää uskontoa ja vievät maat ja kartanot alkuperäisasukkailta. Mitä persut tarkoittavat kansallisella kulttuurilla, joka vilahtelee heidän puolue- ja vaaliohjelmissaan. Soini tietää hyvin, että hänen puolueensa kannatus perustuu nimenomaan sen rasistishenkiselle maahanmuuttopolitiikalle, jonka julistajat ovat vaaleissa olleet suurimpia ääniharavia. Kuvataiteen alalta on mainittu Akseli Gallen-Kallela, kirjallisuudesta Aleksis Kivi, säveltaiteessa kelvannee Sibelius, vaikka naikin venäläisen äidin tyttären. Valitamme suureen ääneen puutteita ruotsinsuomalaisten kohtelussa. Vaaditaan omakielisiä päiväkoteja ja kouluja, omakielistä korkeakouluopetusta, omakielisiä vanhainkoteja, samaan aikaan kun kotimaassa ei tulisi mieleenkään järjestää maahanmuuttajille jotakin vastaavaa. Opetelkoot kielen ja eläkööt maassa maan tavalla. KUNPA TIETÄISIKIN, mikä näiden vierasvihaajien mielestä maan tapa on ja kuka sen saa määritellä. Samalla menee Immoselle viesti, ettei ainakaan puoluejohtaja itse ole häntä tuomitsemassa saati heittämässä ulos ryhmästä. Kansainvälisessä kontekstissa se ei ulkoministeriltä onnistu, mutta Suomessa hän voi kieltäytyä kommentoimasta ja jättää Immosen eduskuntaryhmän ?harjattavaksi?. Kieltämättä hän on nyt epämukavassa raossa, kun olisi oltava ulkoministerinä hovikelpoinen muidenkin kuin omien silmissä, mutta samalla pidettävä huolta siitä, ettei kannatus laske. KUTEN ON monesti todettu, populistinen näkemys ?kansallisesta kulttuurista. on houre ja illuusio, epärealistinen kuvitelma siitä, että Suomi on joskus ollut kulttuurisesti yhtenäinen ?suomalainen Suomi?, onnellinen yhden kansan ja kansalaisuuden lintukoto ja että tuo onnentila olisi taas saavutettavissa. Suomi on aina ollut monikulttuurinen, niin kuin kaikki maat. Jo antiikin Rooma oli monien kansallisuuksien sulatusuuni. Myös Veikko Vennamo väisteli puolueensa ideologisen linjan määrittelyä ja perusti politiikkansa helposti toistettaville iskulauseille. Mistä tahansa vieras tulee ja riippumatta siitä, mikä on saanut hänet tulemaan, me pidämme häntä tunkeilijana, kulttuurimme ja elämäntapamme turmelijana ja haluamme ajaa hänet pois. Näin syntyi päätösten kohteena oleville ihmisille vaikutelma, että Vennamo on hyvä ihminen ja aina valmis auttamaan, mutta nuljut virkamiehet panevat hanttiin. Soini yrittää saada eduskuntaryhmän ?harjauksen? näyttämään jonkinlaiselta puoluedemokratialta, vaikka tietää, kuten kaikki tietävät, kuka puolueessa käyttää todellista valtaa. Olemme itsekin maahanmuuttajia näillä perukoilla. Seuraukset ovat tunnettuja, mutta lopullisesti hän onnistui tuhoamaan vain itsensä
(09) 615 2020 www.smu.fi Osoite Tunnus 5005076 00003 VASTAUSLÄHETYS Puhelin 17. OCMUC [JFGV 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki puh. alv. 020 774 004 www.selry.fi Novellikokoelman esipuheessa tietokirjailija Matti Salminen kertoo koko Ilmeitä isänmaan kasvoilla -taustatarinan, joka on merkillinen kertomus ajasta, jolloin Suomessa sananvapaus oli vain haave. Into 2013 20? Paperiliitto r.y. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sörnäisten rantatie 23 00500 Helsinki vaihde: 010 77031 www.jhl.fi JHL-kirjaamo@jhl.fi JHL:n työttömyyskassa puh. 010 190 300 Paasivuorenkatu 4-6 A PL 326 00530 Helsinki Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) www.paperiliitto.fi 50? Pentti Haanpää: Eräs avioliitto - ja muita kadonneita juttuja Tässä riemukkaassa novellikokoelmassa Haanpää käsittelee nykyaikaisia teemoja: ahneutta, petollisuutta ja sitä miten liiallisesta kauneudesta voi syntyä elämän rumuus. AY-PALSTA Yrjö Sirolan Säätiö 1UVC [JFGV . 09 7596 0200 arkisin klo 9-15. Hinnat sis. krs, 00500 Helsinki. Alle 50 euron tilauksiin lisätään postikulut 2-8 euroa Kansan Uutisten kirjakaupasta ostetuista tuotteista maksetaan arvonlisävero Suomeen. Tilaukseni: Metallityöväen Liitto ry Keskustoimisto Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 77 40001 Toimistoaika arkisin 8.20 - 16.00 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Murikka-opisto Vaihde 020 77 41500 www.murikka.fi www.metalliliitto.fi Kaikki yhdessä POSTIMAKSU MAKSETTU Suomen MerimiesUnioni SMU ry Tilaaja John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Puh. Avoinna ma-pe 9-15. Matti Salminen: Pentti Haanpään tarina Kirja osoittaa, miten monenlaisia otoksia Haanpään elämän filmiin saa. Mukana on myös Haanpään unohdettuja sotajuttuja. Into 2014 20? Puuliitto Haapaniemenkatu 7-9 b 00530 Helsinki (09) 615 161 www.puuliitto.fi >>Voit tilata tuotteita sähköpostilla kirjamyynti@kansanuutiset.fi tai puh. (09) 613 110 faksi (09) 739 287 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry puhelin 020 774 000 www.sak.fi 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.kansantahto.fi Ammattiliitto Pro Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54 00531 Helsinki Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 www.pam.fi Selkämerenkuja 1A, PL 183 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30?16 etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työttömyyskassa Pro Puhelin (09) 1727 3444 kassa@proliitto.fi Netissä: http://kauppa.kansanuutiset.fi Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C, 7. Kirjoittaja on nähnyt aikaa, vaivaa ja tehnyt vastaan sanomatta valtavan työn selvittäessään kirjailijan tarinaa mahdollisimman monesta näkökulmasta, yksityiskohtia, vivahteita myöten. Into 2013 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki (09) 613 116 www.pau.fi 20? Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry Pentti Haanpää: Ilmeitä isänmaan kasvoilla PL 213 00531 Helsinki p
On suuri ero sillä, kaunistaako itsensä ihomaalein ja hajustein vai koristautuuko lähtemättömillä tatuoinneilla.? Camilo José Celan romaani on lyhyt, tiivis, karhea ja kaunis balladi miehestä, jonka yksinkertainen sydän hankautuu rikki elämän rosoista pintaa vasten. Kirja on väkevä, sen punaisessa ja mustassa veren, tuskan, hien, auringon, uskonnon, lian, lannan ja mullan sykkeessä viha osoittautuu unelmia ja rakkautta korkeammaksi voimaksi joka pakottaa käden sokeasti tarttumaan puukkoon ja pulloon ennemmin kuin auraan tai hyväillen naisen kaulaan. Kirjan valtti Kirjan lukee kerralla mielellään loppuun, mutta mikäli haluaa päästä sen arvoitukseen paremmin käsiksi, on se luettava huolellisesti toiseenkin kertaan. Yllätyksellisyys ja arvoituksellisuus on kirjan valtti. Käsiala on huonoa, arkit ovat numeroimattomia ja epäjärjestyksessä, ja pinkan mukana on myös Pascual Duarten lähetekirje vankilasta. Aikansa näiden papereiden kanssa puuhailtuaan tekijä julkaisee Pascual Duarten muistelmat. Viimeisiä Pascual Duarten päiviä peittää hämärä, eikä hänen kaikista elämänsä vuosista ole riittävästi tietoa. Eräs tällainen suositeltava teos on espanjalaisen nobelistin Camilo José Celan (1916? 2002) voimakas romaaniklassikko Pascual Duarten perhe, joka on piinaavaan loppuun saakka johdonmukaisesti kohtalokasta, palavaa, dramaattista proosaa köyhän miehen hirvittävästä elämäntuskasta ja sen seurauksista. Pascual Duarten perhe ilmestyi suomeksi 1973 kirjailijan esikoisteoksena Otavalta. Espanjassa romaani ilmestyi alun perin 1942 ja nykyään se lasketaan aikamme maailmankirjallisuuden klassikoihin. Vuonna 1916 syntynyt ja 85-vuotiaana kuollut Cela opiskeli lääketiedettä ja jonkin verran . sekin on suomennettu. Pascual Duarten motiivit ja impulssit jäävät myös rivien väliin. Kirjat Köyhän työläisperheen ja rajun veren balladi » Pascual Duarten perhe vuodelta 1942 lasketaan aikamme maailmankirjallisuuden klassikoihin. KESÄLLÄ ON paikallaan lukea hyviä kirjoja, jotka muuten ovat jääneet syyttä unohduksiin. Hän taisteli Espanjan sisällissodassa diktaattori Francon johtamissa kansallismielisten joukoissa ja haavoittui rintamalla. Ensin mainitut omistavat rauhallisen, kirkkaan katseen ja he hymyilevät onnelleen viattomin kasvoin; jälkimmäisiä paahtaa tasangon armoton aurinko ja heidän kasvoillaan on irvistys kuin itseään puolustavalla villieläimellä. Mutta hänen oma kertomuksensa on riittävä analyysi niille teoille, joiden takia hän saa kuolemantuomionsa. Ajan poliittinen ilmapiiri oli sakea eikä armoa tunnettu, kun kysymyksessä oli köyhyys. Päähenkilö on lähtöisin talosta, jonka keittiön lattia on maata ja jonka huoneita ei edes voi sanoa huoneiksi. Celan pääteoksena on pidetty vuoden 1951 romaania Mehiläispesä . Tappamisesta tulee luonnollinen jatke hänen elämälleen. Nobelin kirjallisuuspalkinnon Cela sai 1989. Kuolemantuomio Romaanin Pascual Duarten perhe päähenkilö Pascual Duarte on köyhistä oloista lähtenyt espanjalainen maalaismies, jonka kohtalo on koristanut onnettomuuksien lähtemättömillä merkeillä. Teos on intensiivinen, joskin sen loppujaksoja häiritsee tietynlainen ärsyttävä johdattelevuus. Espanjankielisen runouden tavoin sen proosa on värikästä, rytmikästä ja rehevää, ja toivottavaa olisi, että käännöstyö espanjankielisen kirjallisuuden kohdalla jatkuisi entistä runsaampana. Pascual Duarten vanhemmat ovat juoppo ja huora, ainaiset riitelijät; hänen siskonsa elättää itsensä jo nuoresta prostituutiolla ja hänen ensimmäinen vaimonsa sekä lapsensa kuolevat onnettomien vaiheiden jälkeen erikoisella tavalla. Yksinkertainen sydän Köyhyys, sairaudet, kuolema, katkeruus, tylyt naiset ja raju veri tekevät Pascual Duartesta murhaajan, jota kasvava viha ruokkii. Sodan jälkeen Cela toimi journalistina ja erilaisissa julkisen sektorin tehtävissä. Vuonna 1977 Celasta tuli Espanjan parlamentin senaattori, mutta poliittinen ura katkesi parin vuoden jälkeen. Eksistentialistisen esikoisromaaninsa Pascual Duarten perhe Cela julkaisi 1942. Näin syntyy Camilo José Celan esikoisromaani Pascual Duarten perhe. Kaikki me kuolevaiset synnymme samanlaisen nahan sisään, ja siitä Miehen yksinkertainen sydän hankautuu rikki elämän rosoista pintaa vasten. TEKSTI Kari Saviniemi huolimatta kasvaessamme kohtalo muovailee meitä kuin vahaa ja lähettää meidät eri polkuja pitkin samaa päämäärää kohti: kuolemaan. Hän ei pääse pakenemaan köyhyyttä eikä rajua mutta ei kuitenkaan pahaa luonnettaan mihinkään, ja hän ajautuu lo- pulta Badajozin vankilaan, jossa hänet teloitetaan. Ennen kuolemaansa Pascual Duarte kuitenkin saa luvan kirjoittaa sellissään elämänvaiheistaan. Tuo paperipinkka ajautuu useitten käsien kautta ja salaperäisesti viimein Almendralejon apteekkiin, josta tekijä sanoo sen löytäneensä vuonna 1939. On ihmisiä, jotka lähetetään matkaan kukin peitettyä tietä pitkin, ja toisia, jotka sysätään ohdakkeiselle ja kaktuksia työntävälle polulle. Espanjankielinen Eurooppa ja Amerikka ovat saaneet suomalaiset tulkkinsa, mutta lisää kaivataan. Itse hän aloittaa kertomuksensa seuraavasti: ?Herra, en ole paha, vaikkei minulta puuttuisi syitä olla. Esimerkiksi Espanjan nykyrunoudesta kaipaisi suomalaista esittelyä. JOHAN ALÉN 18. Nide on puolitoistasataasivuinen. loso?aa ja kirjallisuutta Madridissa, valmistui lakimieheksi mutta antautui sitten kirjailijaksi. Celan loppuajan romaaneista tärkeimpiä on kaiketi suomennettu ja vuonna 1983 julkaistu Masurkka kahdelle kuolemalle
levittivät uskoa naapurimaihin. meidän taaborilaisemme ovat uudenajan ensimmäisiä sosialisteja (?) he eivät tulleet ulkoa, he olivat Husin oppilaita ?? Tuorein tulkinta kuitenkin muistuttaa hussilaisliikehdinnän ja myöhempien hussilaissotien sittenkin olleen seurausta ennen kaikkea kirkon sekasorrosta, T?ekin aatelisten keskinäisistä kähminnöistä, nälkävuosista ja Prahan köyhtymisestä. Toisaalta hussilaissodissa korostuivat myös kansalliset puolet. Taborin kaupunki EteläT?ekissä . T?ekit löivät lukuisia Saksan katolilaisten lähettämiä ristiretkiä, ja hussilaiset ?Jumalan taistelijat. Tai vaikkapa Alexander Dub?ekia, vaikka tämä olikin slovakki. Tämän hetken omapäisiin kerettiläisiin kuuluu vasemmistolainen presidentti Milos Zeman, joka yli kuukauden päivät piti Prahan linnan salossa hussilaisten pikariaiheista punalippua kunniapaikalla T?ekin ja EU:n lipun välissä. 19. Masarykiä jopa sanoihin (vaaliesitelmässä 1907): ?Ei ole sattumaa, että uudenajan ensimmäinen kommunismi oli t?ekkiläistä . G. Anekaupan väärinkäyttö oli kaikkein iljettävintä. Jan Husin kuolema roviolla Spiezer Chronikin (1485) mukaan. Taborilaiset malliksi Totuuden etsintä vei Jan Husin roviolle » Jan Husin elämää ja toimintaa Totuuden etsijän kohtalo on arvioitu uusiksi, kun miehen teloittamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi pyöreät 600 vuotta. Jan Husin elämää ja toimintaa on arvioitu uusiksi, kun miehen teloittamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi pyöreät 600 vuotta. Teologien ja historioitsijoiden kokouksilla, kansalaisseminaareilla ja muilla tapahtumilla on ollut kansainvälistäkin ulottuvuutta, kun Saksa valmistautuu Husin seuraajan Martti Lutherin julkisten ensiesiintymisten 500-vuotisjuhliin. T?ekin television mittava kolmiosainen elokuva esittää Husin oman aikansa ja oman kirkkonsa epäkohtia vastaan esiintyvänä oppineena, Prahan yliopiston rehtorina ja totuutta etsivänä toisinajattelijana. Kuninkaan ja kirkolliskokouksen eli sen ajan korkeimpien valtaelinten eteen haastettuna hän kieltäytyy peruuttamasta käsityksiään ja näin lopulta itse valitsee kerettiläisen osan ja varman kuoleman. Filmi samalla lähentää sen ajan maailmaa ja tavallaan varoittaa siirtämästä keskiaikaa nykypäivään. TEKSTI Kari Jyrkinen Praha KERETTILÄISENÄ ROVIOLLA 1415 poltettu tshekkipappi Jan Hus ei oikeastaan ollutkaan harhaoppinen, eikä oikeastaan kansankiihottajakaan, saati uskonsoturi, vaikka tietokirjoissa näin väitetään. Toisaalta pitää paikkansa, että myöhäiskeskiajan verisissä hussilaissodissa tuhoutui Keski-Eurooppaa parin vuosikymmenen ajan, Praha menetti suurkaupungin asemansa ja T?ekin väkiluku putosi mittavasti. Hussilaissaarnojen yhteiskunnallinen puoli nostatti hänen oppilaitaan ja jo laajan kansanliikkeen radikaalimpaa siipeä luomaan omia uskovien yhteisöjä. Niistä tunnetuin . Hussilaisille tämä opin kohta oli niin olennainen, että koko liikkeen ja nykyisen ?T?ekkoslovakian hussilaisen kirkon. Sodat tuhosivat T?ekkiä mennen tullen. Husin jäljiltä Rooman kirkko joutui luopumaan uskonmonopolistaan. Vastaavasti jo 1400-luvulta T?ekkiin ja sittemmin T?ekkoslovakiaan oli helppo lyödä kerettiläisen maine. Nerokkaasti kuvattuna kerettiläisenä voi pitää anarkisti-kommunisti Jaroslav Ha?ekin ?kunnon sotamies ?vejkiä?. Nerokkaasti kuvattuna kerettiläisenä voi pitää anarkistikommunisti Jaroslav Ha?ekin ?kunnon sotamies ?vejkiä?. Hus ei ollut yksin Husin saarnoilla oli esikuvansa Englannin Oxfordin professorin, 1384 kuolleen John Wicli?n kirjoituksissa, jotka katolinen kirkko oli jo tuominnut harhaopeiksi. Rooma ei edelleenkään voi hyväksyä esimerkiksi ehtoollissakramentin hussilaista tulkintaa. pakkoperinnän turvin. innoitti itsenäisen T?ekkoslovakian ensimmäistä presidenttiä T. siitä jokainen maallikkokin saa ryypyn kun taas Rooman kirkoissa Kristuksen verta juovat vain papit. Uskonopin hienouksia vaarallisempaa olivat Husin syytökset sen ajan kirkon rakenteita, kirkon mahtiasemaa ja monien pappien pröystäilevää, irstasta elämää kohtaan. Kaikkien uskonpuhdistajien tapaan Hus vaati kirkon palaamista köyhyyden ihanteeseen. Reformaattorit tiesivät kirkon talousmahdin ja rikkauksien keräytyvän pääosin moraalisesti kestämättömin keinon kuten inkvisition tai kymmenysten ja ?lahjoitusten. tunnukseksi tuli kalkki, ehtoollispikari
Suurin voittaja oli Nobina, suurin häviäjä Veolia eli nykyinen Transdev. Hallitus on jo ilmoittanut, että mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny, se langettaa 1,5 miljardin lisäleikkaukset ja veron kiristykset. Nyt tulonjako on kääntynyt lähes päälaelleen, mikä tarkoittaa, että yhä harvempi ihminen haalii koko yhteiskunnan tuloista yhä suuremman osan. Edellä mainitussa valossa katson, että SAK:n johdon on huolehdittava sen irtaantumisesta yhteiskuntasopimusneuvotteluista, sillä näin sen oma jäsenistö on päättänyt. Joonas Tuomivaara Keskolaisten ammattiosaston varapuheenjohtaja PAM liittokokousedustaja. SAK:n jäseniä edustava liittovaltuusto muun muassa linjasi näkemyksenään keväällä, ettei taloutta käännetä kasvuuralle leikkauksilla. Työvoimatoimistoon ilmoittautuminen ei ole riittänyt, vaan kuljettajat on pakotettu sähköiseen ilmoittautumiseen. heinäkuuta, että yhteiskuntasopimuksen jatko selviää heinäkuun loppuun men- nessä. Vakuutukseksi tulkinnastaan kokouksen hengestä hän sai lähes 400 hengen liittokokousväeltä raikuvat aplodit. On mielenkiintoista, millä mandaatilla SAK tällä hetkellä yhteiskuntasopimuksesta neuvottelee. Terveysasemalla nämä työnhakijat on pantu kyykkäämään ja punnertamaan, ihme ettei sentään kontalleen haukkumaan. Tällainen toiminta ei herätä lämpimiä tuntemuksia vuosia ammatikseen ajaneen kuljettajan mielessä. Mutta vielä enemmän harmittaa se, että oma liittommekaan ei ole reagoinut asiaan millään tavalla näiden menettelytapojen tultua ilmi. Itse asiassa vaikka kuinka yritän muistella, en muista liittomme hoitaneen pitkään aikaan yhtäkään pääkaupunkiseudun liikenteessä ilmennyttä ongelmaa. Suomeksi sanottuna he haluavat pienentää palkkoja. Samalla kuljettajien on ollut pakko osallistua niin sanottuun soveltuvuus- eli palikkatestiin, henkilökohtaiseen, arveluttavia kysymyksiä sisältävään työhaastatteluun ja jopa ajokokeeseen! Siis kymmeniäkin vuosia Helsingin paikallisliikenteessä ajaneet ammattikuljettajat on pantu ajokokeeseen! Lonka-sopimuksessa ei myöskään ole sanaakaan siirtyvien kuljettajien terveystarkastuksista. Oli kyse sitten taukojen saattamisesta lailliselle tolalle, osa-aikakysymyksestä tai koko pkliitteestä, kaikki asiat on saatu eteenpäin vasta kun kentällä on alettu toimia, siis vasta kun kuljettajat itse ovat ottaneet asian hoitaakseen. Niin olisi pitänyt tehdä nyt tämän Lonka-sopimuksen mitätöimisenkin suhteen. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Yksi arvostuksen ja motivaation lisääjä olisi, että työntekijä saisi edes säällistä palkkaa, jolla tulee toimeen ja jolla voi maksaa omat laskunsa sekä huolehtia mahdollisen jälkikasvunsa hyvinvoinnista. Kuva on yhtiön varikolta vuodelta 2013. Lonka» Kenenkään meistä ei sopimuksesta tehtiin vessapaperia olisi pitänyt talon pääluottamusmiehenä joutunut pöyristyneenä seuraamaan sivusta, kuinka linja-autonkuljettajien turvaksi bussilinjojen kilpailutusmyllerryksissä solmittu Lonka-sopimus on käytännössä romutettu. Vuonna 1998 työnseisauksella taistellun Lonka-sopimuksen pitäisi edelleen varmistaa bussilinjojen kilpailutuksessa hävinneen yhtiön kuljettajien sujuva siirtyminen kilpailutuksessa voittaneen ?rman palvelukseen. Näin ei kuitenkaan ole. Työhaluja tuskin lisää myöskään työn aloittamisen myötä paljastuva arki: ajosarjat tässä ?voittaja. Lonka-sopimus näyttää muuttuneen bussiyhtiöiden johtoportaan wc-paperiksi. HSL:n kilpailutuskierroksella 35/2014 ratkaistiin noin 150 bussin liikenne. Hallituksen toimesta Juha Sipilä ja EK:n puolesta Jyri Häkämies ovat esittäneet tuottavuusloikan tapahtuvan työaikaa pidentämällä ilman että palkkoja nostetaan. Markku Saarinen JARMO LINTUNEN Veolia on vaihtanut nimensä Transdeviksi. Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin nivoi hyvin vielä liittokokouksen antia omassa linjapuheessaan todeten, että julkisuuteen valuneiden yksityiskohtien valossa neuvotteluihin ei voida lähteä. Lisäksi todella suurin ammattiliitto on irtaantunut neuvotteluista. Yhteiskuntarauha ja hyvinvointivaltio on säilytettävissä ainoastaan sillä, että tulonjako palautetaan 1980-luvulle, jolloin kaikesta tulosta noin 60 prosenttia muodostui työntekijöiden palkkatuloista. on laadittu niin, että kuljettajalla ei työaikansa puitteissa ole mitään mahdollisuutta ehtiä varikolta ajoissa edes ensimmäiseen lähtöön. Kenenkään meistä ei olisi pitänyt hyväksyä yhtään sopimuksen ulkopuolista, ylimääräistä juoksutusta ja pompotusta. AKT tuntuu sukeltavan yhä syvemmälle puoluepolitiikan kuvioihin unohtaen ydintehtävänsä, siis edunvalvonnan. Ei myöskään tauolle, ei tauolta töihin eikä tietenkään myöskään lopetukseen varikolle. Jani Hartikka Transdev Vantaan pääluottamusmies, Helsingin seudun linja-autohenkilökunta osasto 009:n puheenjohtaja SAK:n jäsenet päättäneet irtaantumisesta neuvotteluista VERKKOUUTISET UUTISOI 1. Neuvottelupöydässä istuu ainakin Suomen hallituksen lisäksi työnantajien edustajina Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä työväenluokkaa edustavat ammattiliittojen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava. Neuvotteluiden tavoitteena on saada Suomen kilpailukykyyn viiden prosentin tuottavuusloikka. Leikkauksia on nyt kuultu kaavailtavan niin palkkoihin kuin muun muassa lapsilisiin, koulutukseen ja kehitysapuun. rmassa. Lähes poikkeuksetta leikkaukset tarkoittavat heikennystä kaikista heikompiosaisten asemaan. Tälläkään kertaa tuskin nähtäisiin siihen poikkeusta, kun hallituksen muodostaa suurpääomia puolustavat oikeistopuolueet. SAK:n jäsen ja Suomen suurin ammattiliitto PAM linjasi liittokokouksessaan kesäkuun alussa, ettei se suostu neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta kiristettynä, joiksi 1,5 miljardin leikkausukaasit on ilman muuta laskettava. Luulimme silti, että pääsääntöisesti kaikki sujuu, kuten ennenkin; OLEN ISON 20 hyväksyä yhtään ylimääräistä juoksutusta ja pompotusta. homma toimii, kun Lonka-sopimusta noudatetaan. Valitettavasti Nobina ei ole toiminut näin. Lonka-sopimuksessa on sovittu yksinkertaisesti, että ?tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työvoimatoimistossa työnhakijoina oleville työntekijöille?. Mitään yksittäiseen työntekijään tai hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa liittyviä ehtoja Lonka-sopimuksessa ei ole, kunhan yllä siteerattu täyttyy. Yhä käynnissä oleva Nobinan rekrytointiprosessi on kuitenkin toteutettu aivan toisin. Me kuljettajat varikoilla tiesimme kyllä, että Kehäradan valmistumisen myötä bussiliikenne supistuu. Tästä huolimatta siirtyvät kuljettajat on pistetty terveydenhoitajan ja lääkärin pakeille. Keskustoimiston ja johtajiston pitäisi kuunnella kenttää ja hoitaa sen asioita, ei miettiä poliitikkojen sanomisia ja tekemisiä. Edellä kuvatun prässin kokeneet kuljettajat eivät ole kovin hyvillä mielin siirtymässä voittaneeseen yhtiöön