Hinta 3,50 ?
22-003251-1322
22
Viikko 22
Perjantaina 31.5.2013
www.kansanuutiset.fi
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
?Tupoa
ei tule?
» EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila ei usko
keskitettyyn työmarkkinaratkaisuun s.14
Esko Helteen seminaari 6 Elviksen intiaanitausta 30 TUL Maailmankisoihin 45
Sadot ovat hyviä
ja tiloilla on neljä kertaa enemmän
työpaikkoja kuin aiemmin.
JAKELUHÄIRIÖT
JARMO LINTUNEN
A
Jouko Joentausta p. Ensi
syksynä ilmestyy iso joukko kirjoja, joista
on tulossa kylmä suihku Mannerheimia ja
hänen myyttiään palvoville. STTK:n
pääekonomisti Ralf Sund ei usko yhtä
synkkiin aikoihin kuin 1990-luvun lamassa, mutta talous kitkuttaa nollan pinnassa ja sosiaaliset ongelmat lisääntyvät.
D
13 616 (LT/2010)
Lehti ilmestyy perjantaisin.
Postin varhaisjakelu: Uusimaa,
0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00,
Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja,
Uudellamaalla klo 8:aan mennessä
soittaneille puuttunut lehti pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.
Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000.
TILAUSHINNAT
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
138 ?
159 ?
6 kk
72 ?
86 ?
3 kk
39 ?
49 ?
1 kk
15 ?
19 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
faksi: 09 7596 0319
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013
Kannen kuva: Jarmo Lintunen
2. 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Pirjo Virtaintorppa p. Entä sitten, kun
meistä aika jättää. 09 7596 0254
JULKAISIJA
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
Faksi, konttori: 09 7596 0319
Pankkitili: 800015?789 004
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?18.00
Faksi: 09 7596 0301
Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai
09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
40
ALUETOIMITUKSET
Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14,
Jarkko Mänttäri 0500 807 987
Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25,
Pekka Helminen 0500 807 995
Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14,
02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi
Toisenlainen totuus Zimbabwen
maanvaltauksista
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori:
09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
Tilaukset kaikkialta Suomesta
maksuttomasti: 0800 97006.
Suurtilojen valtaukset Zimbabwessa
kiihtyivät kansanliikkeeksi vuosituhannen vaihteessa itsenäisyyssodan
veteraanien kyllästyttyä petettyihin
lupauksiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan maareformi oli kuitenkin onnistunut. Mitä on edessä, sitä Viikkolehti
kysyi kolmelta ekonomistilta. Nämä kaksi 78-vuotiasta
miestä vastaavat käytännössä pitkälti
talosta huolehtimisesta. sisältö
A
Kotimaa s.4
B
Kansan Uutiset, Viikkolehti 31.5.?6.6.2013
C
Kulttuuri s.22
Keskustelu s.32
D
Ulkomaat s.36
E
F
Vapaa-aika s.42
Pelit s.44
PUHELIN
09 759 601
VERKKOSIVUT
26
www.kansanuutiset.fi
SÄHKÖPOSTI
toimitus@kansanuutiset.fi
LEVIKKI
Mannerheim-myytti murtuu
B
20
A
Vanheneva väestö
ja rakennemuutos
Tutkimus on käsitellyt marsalkka Mannerheimia silkkihansikkain, mutta nyt on
hänen vuoronsa pudota jalustaltaan. 09 7596 0380
LEHTIKUVA/ JEKESAI NJIKIZANA
Suomi on jälleen rakennemuutoksessa.
Nokian alamäki vei elektroniikkateollisuuden työpaikkoja ja samaan aikaan metsäteollisuuden vaikeudet jatkuvat. Varsinkin brittilehdistö
demonisoi maan presidentin Robert
Mugaben (kuvassa) valtausten takia.
Mugabe laillisti ne. Arviot talouden käänteestä siirtyvät
koko ajan eteenpäin samalla, kun väestö
ikääntyy. Häntä kuvataan horjuvaksi päättäjäksi ja huonoksi
ihmistuntijaksi sekä muiden johdateltavissa olleeksi. Hänen muistelmiaan uuden
polven tutkijat kuvaavat muisteloiksi.
PÄÄTOIMITTAJA
10
Työväentalot
ikämiesten vastuulla
Nurmijärveläisen Perttulan kansantalo
hehkuu punaisena, sillä se on juuri maalattu talkoilla. he kysyvät.
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro p. Mannerheimista ei ole vieläkään tutkimuksen mitat täyttävää elämäkertaa. Talon pihamaalla astelevat Erkki Lehtinen ja Unto Luokkala ovat
työn jälkeen tyytyväisiä, mutta muuten
huoli painaa
Kuvassa yhtiön pääkonttori Helsingissä.
Ammattiliitot: valtiolta suitset
StoraEnson Karviselle
» ?Yhtiö sopeutuu vain
kulukuureilla ja hukkaa
jatkuvasti mahdollisuuksiaan uudistua.?
STORAENSOLTA ODOTETAAN lähiaikoina
tarkempia tietoja uudesta 200 miljoonan euron säästöohjelmasta.
Yhtiön henkilöstöä edustavat Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ilmaisivat
huolensa StoraEnson johdon ?lyhytnäköisestä toimintalinjasta. KU. torstaina
valtiovallalle lähettämässään avoimessa kirjeessä. Ne vaativat omistajaohjauksesta vastaavaa ministeri
Heidi Hautalaa (vihr.) vaikuttamaan
yhtiön linjaan.
Liittojen mukaan toimitusjohtaja
Jouko Karvinen väittää ymmärtävänsä huolen, jota epävarmuus tule-
4
vaisuudesta ja työpaikkojen pysyvyydestä henkilöstön keskuudessa aiheuttaa.
?Jos näin on, hän ei siitä ilmeisesti
yksinkertaisesti vain välitä. Kolmen ammattiliiton mukaan StoraEnso pyrkii sopeutumaan
siihen pelkällä kulukuurilla. Ne peräävät yhtiöltä uudistumiskykyä,
määrätietoisia panostuksia kasvuun,
uusien markkinoiden aluevaltauksiin sekä uusiin tuotteisiin ja kumppanuuksiin.
Omistajaohjauksesta vastaavalle
ministeri Heidi Hautalalle liitot esittävät neljä vaatimusta:
Hänen on ensiksikin puututtava
» Merkittävän omistajan on
perusteltua
ja luonnollista kertoa
näkemyksensä.
Stora Enson johtamiseen, ?jonka
myötä yhtiö hukkaa jatkuvasti mahdollisuuksiaan uudistua ja turvata
menestyksensä myös tulevaisuudessa.?
Enemmän tutkimusta ja
tuotekehitystä
Toiseksi ministerin on edellytettävä
yhtiöltä merkittävästi nykyistä enemmän tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiopanostuksia sekä kohdistettava
näihin liittyviä ja niiden pohjalta syntyviä investointeja Suomeen.
Kolmanneksi liitot patistavat Hautalaa vaatimaan yhtiötä siirtämään
pieneneviltä markkinoilta vapautuvaa henkilökuntaansa uusille, kasvua
synnyttäville liiketoiminta-alueille.
Lopuksi ne edellyttävät ministerin
lievittävän yhtiöön sitoutuneen henkilöstön perusteltuja pelkoja lupaamalla näille erittäin tuntuvat talou-
delliset ja henkiset panostukset uusien työpaikkojen löytämiseksi sekä
irtisanomisiskuista selviämiseksi.
Vaikeneminenkin on
kannanotto
Ammattiliittojen mukaan merkittävän omistajan on perusteltua ja luonnollista kertoa näkemyksensä yhtiön kehittämisen suunnasta ja pyrkiä myös vaikuttamaan siihen. Näin
voi toimia ainakin mielipidevaikuttajana, jos tämä ei ole mahdollista suoraa omistajavaltaa käyttämällä.
?Päätöksentekijät eivät voi välttää
poliittista vastuutaan osakeyhtiölain taakse piiloutumalla. 7
JARMO LINTUNEN
StoraEnsosta odotetaan lähiaikoina lisää huonoja uutisia. toukokuuta 2013
Paavo Arhinmäi s. Paperiliitto, Pro ja YTN päättävät avoimen
kirjeensä. Valtioomistajan odottaisi kuitenkin toimivan toisin.?
Pelkkää
kulukuuria
Paperiliiketoiminta on laskussa Euroopassa. Stora Enson ongelmien ja sen johdon kestämättömien toimintatapojen ollessa
laajalti tiedossa, on myös vaikeneminen merkittävä kannanotto?. A
kotimaa
Perjantai 31
Valtion tulee tukea rakennusten
kaan, vaati vasemmistoliitto.
jardia euron korjausvelalla ja sillä,
elinkaaren kannalta oikea-aikaista ja
. PuoluehallitukPUOLUE ESITTÄÄ seuraavaan kehysriihomevaurioita olevan 12?26 prosentsen kannanotossa keskiviikkona
heen 150 miljoonan euron korvamertia kerrosalasta. Projekti ei
ottanut jäsenyyden puolustajan eikä vastustajan roolia.
. Vasemmisto on lähtenyt siitä,
että kosteus- ja homevaurioisissa raoikein kohdennettua kiinteistönpitoa ja korjausrakentamista, puoluekennuksissa työskentelee, asuu tai
ettei pidä tehdä säästöjä, jotka hyydyttävät kotimarkkinoita, vaan pitää
hoidetaan satojatuhansia ihmisiä.
hallitus esittää.
huolehtia siitä, että talous toimii edel. Yli 30 ammattiliittojohtajasta vain elintarviketyöläisten Ritva Savtchenko ilmoitti vastustavansa
EY-jäsenyyttä.
Kannattajien perusteluita olivat pääoman kansainvälistymisestä johtuva edunvalvonnan kansainvälistymisen tarve sekä vientiteollisuuden paremmat mahdollisuudet.
Vastustajat pelkäsivät kansallisen määräysvallan
kapenemista ja sosiaalisen turvallisuuden sekä työehtosopimusten yleissitovuuden heikkenemistä.
Ammatillisten keskusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyön (KEY) johtaja Pekka Ahmavaara sanoi, että
Eurooppa-tietoa on tarjolla vaikka kuinka, mutta kokonaiskuvan muodostaminen sirpaleista on vaikeaa.
KEY pyrki analysoimaan integraation etuja ja haittoja
sekä EY:n ulkopuolelle jäämisen seurauksia. Rahoitusmarkkinavoron tulee
olla rakenteeltaan keinottelua vähenVASEMMISTOLIITON
tävä, Uotila kirjoittaa blogissaan.
. Vastustajia oli 42 prosenttia, kannattajia 23 prosenttia ja epätietoisia 35 prosenttia.
SAK:n jäsenet olivat asiassa täysin eri linjoilla kuin
johtajansa. Lisäksi tällä on suuri merkitys
työntekijöiden hyvinvoinnille, samoin koululaisten, päiväkotilasten ja
sairaaloiden potilaiden terveydelle.
Tämä maksaa itsensä takaisin.
kannattaa täsmäESIMERKIKSI opetus- ja hoitoalan raelvytystä homerakennuksiin ja korkennuksissa arvioidaan kosteus- ja
jausrakentamiseen. Tämä tarkoittaa vuositasolla
noin 3 000 miljardia harmaata rahaa
EU:n sisällä, joista 1 000 miljardia on
perimättä jääneitä veroja. Työ on aloitettava Suomen mukaan lähtemisellä Eurooppalaisen
rahoitusmarkkinaveron valmisteluun. Onko tärkeämpää olla hiljaa vaalimenestyksen toivossa vai korottaa äänensä
puolustamaan väärin kohdeltuja, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa?
SYL:n hallituksen yhdenvertaisuusvastaava Aino-Kaisa Manninen kysyy. Eduskunnan homearvioitiin, että rakennusalalle suunkittyä määrärahaa kuntien valtiontutkimuksessa arvioitiin, että homenattujen toimenpiteiden avulla voiosuuksiin opetustoimen ja sosiaali- ja
haitat aiheuttavat terveydenhuollolle
daan parantaa kotimaista kysyntää
terveydenhuollon homerakennusten
vuosittain 450 miljoonan euron lisäja työllisyyttä sekä vahvistaa talouden elpymistä. Milloin
kielletään seksuaalivähemmistöjen oikeus avioliittoon, milloin
uhkaillaan kokonaisia perheitä näiden äidinkielen takia. HS:n jutun mukaan Laakso oli
jutun päätekijä, mutta suojelupoliisi oli varovainen, koska
kyseessä oli ?tunnettu stalinistipoliitikko?.
Laakso kiisti laatineensa mustia tai punaisia listoja.
Hän sanoi tunteneensa monien maiden diplomaatteja
Yhdysvaltoja myöten ja esitelleensä heitä toimittajille ja
poliitikoille.
Laakson eroa vaati puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalevi Lamminen (kok.), mutta se ei johtanut
jatkotoimiin.
Kai Hirvasnoro
JARMO LINTUNEN
KEY:n johtajan Pekka Ahmavaaran mukaan EY-jäsenyyden
edut ovat kielteisiä seikkoja painavammat.
5. Yrityksiltä pitää edellyttää yhtiörakenteessa maakohtaisen kirjanpidon julkistamista, jotta yhteydet veroparatiiseihin tulevat ilmi. Miljoonista vääntäminen hallituksessa ja valiokunnissa tuntuu näiden lukujen valossa lähes turhauttavalta, Uotila toteaa ja laskee, että harmaan talouden saaminen verotuksen
piiriin tarkoittaisi nykyisellä veroasteella kymmenen miljardin lisätuloja
valtiolle. Lisäksi
rahaliikkeitään pimittelevät jättipankit on pilkottava osiin.
Uotila muistuttaa tuoreista raporteista, joiden mukaan koko EU-alueen tuloista noin viidesosa on pimeää
rahaa.
. KU
t
e
. Komission
raportin mukaan kyseessä on varovainen arvio, Uotila kertoo ja muistuttaa siitä, että vaikka Suomen oma
harmaa talous on keskimääräistä pienempi, niin EU:ssa yksin Suomen menettämät verotulot ovat peräti yli 10
miljardia euroa.
. Erityisesti pääkaupunkiseudun kaupungeissa keskeinen toimeentulon kysymys on se, että
asumiseen menee liian paljon asumiseen. Se arvioi, että
Suomen talous kestää täsmäelvytyksen, mutta suomalainen yhteiskunta
ei kestä massatyöttömyyden pitkäaikaisia sosiaalisia seurauksia.
muloitua taloutta, Arhinmäki sanoi.
. 1993.
» SAK:n jäsenet
olivat täysin
eri linjoilla kuin
johtajansa.
KANSANEDUSTAJA Jaakko
Laakson asema puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana asetettiin kyseenalaiseksi, kun Helsingin Sanomat
väitti hänen keränneen tietoja merkittävistä suomalaistoimittajista ja ohjanneen heitä yhteen KGB:n agenttien kanssa. Mutta kun olemme ajatelleet asioita palkansaajien
kokonaisedun kannalta, ovat jäsenyyden edut osoittautuneet kielteisiä seikkoja painavimmiksi ja luonnollisesti
se heijastuu myös tiedotuksemme sisällössä, Ahmavaara sanoi KU:ssa 1.6. Olemmeko nyt
heittämässä nuo arvot romukoppaan. Poliitikot, pelkäättekö tosiaan ääriliikkeitä niin paljon, ettette uskalla nousta puolustamaan
ihmisoikeuksia ja ihmisyyttä?
kysyy SYL:n puheenjohtaja
Marina Lampinen.
SYL vaatii suomalaisia päättäjiä tuomitsemaan yhteistuumin
vihapuheen ja syrjinnän.
. Me
tarvitsemme nyt rakentamista, kohtuuhintaisia
asuntoja. Uotilan mielestä koko eurooppalaisen vasemmiston tulee ottaa veroparatiisien lakkauttaminen tulevien eurovaalien kärkihankkeeksi.
. Pelko on saapunut myös yliopistoyhteisöihin,
joissa muun muassa rasismia tutkivia on uhkailtu valitun aihepiirin vuoksi.
Muualla Euroopassa äärioikeiston nousu uhkaa tasa-arvoista
yhteiskuntaa rakentaneita arvoja.
. Kun tatiimoilta luodaan ELY-keskuksiin ohministeri Paavo Arhinmäki
lous ei vedä, ne kanjaus- ja neuvontajärjestelmä, joka autnattaa tehdä nyt.
sanoi puoluehallituksen
taa rakennusten sisäilmaa ja kosteukokouksen jälkeen.
Sillä saadaan stidenhallintaa koskevissa asioissa. Jo
Ranskan suuri vallankumous mää-
ritteli tasa-arvoisuuden, ihmisyyden ja vapauden länsimaisiksi
perusperiaatteiksi. SUOMEN ylioppilaskuntien liitto
(SYL) on huolissaan viime viikkojen mediakeskustelusta. 50 mil. Se perustelee esitystä
kustannukset, puoluehallitus toteaa.
siirryttävä elvyttävään talouspolitiikSuomen mittavalla, noin 30 . Olemme esittäs
k
u
r ja
LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA
Nämä ko
neet aiemminkin täsä
d
mäelvytystä ja pipitää teh
a.
dämme valtiovarainauksess
p
a
t
a
k
jo
ministeriön esitystä
erittäin hyvänä. Mikä meitä oikein vaivaa. Valtion pitää nyt panostaa siihen.
Elvytystä väläytti valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen Yle Uutisissa
Lintuvaaran koulu Espoossa odottaa saneerausta sisäilmaongelmien vuoksi, jotka
tiistaina.
aiheutuivat kun lumenpudottajat rikkoivat vahingossa kattorakenteita ja kosteutta
Puoluehallituksen mielestä vienpääsi koulun välirakenteisiin.
VASEMMISTOLIITTO
Kari Uotila harkitsee euroehdokkuutta
espoolainen kansanedustaja Kari Uotila harkitsee asettumista eurovaaliehdokkaaksi toukokuussa 2014 käytävissä vaaleissa.
Hän painottaa perusteluissaan
tarvetta harmaan talouden kitkemiseen. Nämä korjaukset pitää tehdä
Vasemmisto kaavailee, että asian
leen, puolueen puheenjohtaja,
joka tapauksessa. Toimittaja Matts Dumell sai asiassa vankeustuomion vuonna 1984. KU
Vasemmisto korjaisi homekouluja
150 miljoonalla eurolla
» Jopa joka neljännessä
koulussa ja sairaalassa
kosteusvaurioita.
titeollisuuden vaikeuksien keskellä
Euroopan talousnäkymien jatkuessa
heikkoina Suomella ei ole varaa säästää itseään hengiltä. Talouskurin sijaan on
korjaamiseen. KU
20 vuotta sitten
SAK:n jäsenet vastustivat
EY-jäsenyyttä
SAK TEETTI maalis-huhtikuussa 1993 edustavan kyselyn
jäsenkuntansa suhtautumisesta Suomen EY-jäsenyyteen. Päättäjillä on nyt tuhannen
taalan paikka osoittaa, millaiseen
ajatteluun ja arvopohjaan toimin-
tansa perustavat
EMU:n päätöksenteon demokratian kehittäminen on tärkeää.
Kommenttipuheenvuorossaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen korosti,
että EU:sta ei pidä tehdä liittovaltiota, vaan kansakuntien Eurooppa,
samanvertaisten valtioiden EU.
. Komissiolla ei ole poliittista ohjelmaa vaan tekninen työohjelma.
EU:sta puuttuu kansallisten parlamenttien mukainen hallitus-oppositio-asetelma.
Tiilikainen arvioi, että mikäli EU
muuttuu kansallisvaltioiden kopioksi, siitä tulee automaattisesti liittovaltio.
. Tietynlainen liittovaltio voisi
estää tai ainakin vähentää vahvojen maiden kuten Saksan sanelupolitiikkaa EU:n sisällä. Myös EU:n jäsenvaltioiden ?nanssipoliittisesta suvereniteettiperiaatteesta on talouskriisin varjolla
luovuttu. Kuka valvoo ja ketä?
Miten tämä moninainen toimielinten joukko käyttää päätäntävaltaa
» Maastrichtin
sopimuksen
mukaan
kukin
jäsenvaltio
on itse
vastuussa
veloistaan.
Valtiopäiväneuvos Esko Helle
juhli 75-vuotispäiväänsä
seminaarilla.
TIMO MARTOLA
Samanvertaisten EU
LEHTIKUVA/ TROND H. EU ei ole suvereeni päätöksentekijä. Vielä ei kuitenkaan EU-komissio voi velvoittaa jäsenvaltioitaan
muuttamaan budjettejaan.
Tuorin mukaan aikaisemmin kansalaiset kohtasivat EU:n lähinnä kansallisten poliitikkojen ja EU-meppien
välityksellä. Avoinna on kuitenkin
kysymys, miten muut komission jäsenet valitaan.
. Kansallisia eroja ei
ole mitään syytä karsia, koska ne ovat
EU:n rikkaus. EU:n jäsenvaltiot ja kansalaiset
asetettu törmäyskurssille
» Turengin asemalla etsittiin demokraattista
Suomea ja Eurooppaa 75 vuotta täyttäneen Esko
Helteen järjestämässä seminaarissa.
vasemmistoliiton kansanedustajana 1983?2003 sekä SKDL:n
puheenjohtajana 1985?88 toiminut
valtiopäiväneuvos Esko Helle järjesti
viime lauantaina 75-vuotispäivänsä
kunniaksi juhlaseminaarin Turengin
Tsaarin asemalla.
Noin 150 juhlaseminaariin osallistuneelta kutsuvieraalta oli kaikenlainen vuosipäivämuistaminen ankarasti kielletty.
Sen sijaan juhlayleisölle tarjottiin
laaja-alainen katsaus siitä, millainen
voisi parhaimmillaan olla demokraattinen Suomi demokraattisessa Euroopassa.
SKDL:N JA
Demokratian ulottuvuudet
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori
käsitteli eurokriisin valtiosääntöisiä
ulottuvuuksia. Tässä suhteessa
kehitys on jäänyt puolitiehen.
Tiilikainen muistutti, että vuoden kuluttua 25. Jäsenmaat vain siirtävät tiettyä rajattua valtaa tietyissä asioissa
EU:lle. Tuori linjasi, ettei valtiollista demokratiaa voi olla ilman
toimivaa paikallisdemokratiaa eikä
EU voi olla demokraattinen ilman demokraattisia jäsenvaltioita.
EU-valtiosäännön tehtävänä piti
olla pönkkänä estämässä talouskriisien syntymistä jäsenmaissa. toukokuuta.
6
ja onko tämä päätöksenteko demokraattista?
Voiko kansallisella tasolla vaikuttaa EU:n päätöksentekoon vai onko
suhde päinvastainen?
. kautta,
kuten Kreikassa ja Espanjassa on tapahtunut.
. TROSDAHL
Eurooppa-päivää vietettiin tänä vuonna kauniissa säässä Kampintorilla Helsingissä 8. Tämä on johtamassa vakaviin
laillisuusongelmiin kansalaisten ja
EU:n välillä.
Tuorin mukaan EU:n vaikutuksia
eri maissa arvioidaan enimmäkseen
hyvin kapeasta nationalistisesta näkökulmasta.
. Valitettavasti jäsenvaltiot ja kansalaiset on asetettu tätä kautta keskenään törmäyskurssille, joka tuskin
johtaa pitkällä tähtäimellä edes todellisiin ongelmien ratkaisuyrityksiin.
Kuka valvoo ja ketä?
Ulkopoliittisen instituutin johtaja
Teija Tiilikainen arvioi demokratian
toteutumista EU:ssa sekä sitä, millainen on EU-parlamentin ja kansallisten parlamenttien asema suhteessa
EU:iin. EU:ta on kehitettävä
uniikkina, omalaatuisena yhteisönä,
eikä USA:n liittovaltion kopiona.
Koskisen mielestä tällä hetkellä
EU:ssa ei riittävästi tasata sosiaalisia
lähtökohtia kansalaisten välillä. Meneillään oleva EUmaiden talouskriisi on kuitenkin aiheuttanut sen, että kriisin välityksellä kansalaiset kohtaavat EU:n politiikan vain ja ainoastaan suoraan
?vyönkiristämispolitiikan. Jostain
syystä Euroopan taloudellinen val-
tiosääntö on kuitenkin saanut uuden
lisän kriisin ratkaisumenetelmänä,
kun tästä sopimuksen periaatteesta
on luovuttu nykyisen talouskriisin
aikana.
Tuori muistutti, että Maastrichtin
sopimuksen mukaan kukin jäsenvaltio on itse vastuussa veloistaan, mutta
tästä(kin) periaatteesta on luovuttu.
. Teija Tiilikainen asetti kysymyksiä, miten EU:n päätöksentekoelimien keskinäistä suhdetta pitäisi hahmottaa. Yksimielisyysmallista olisi luovuttava, ettei yksi
tai kaksi maata voi laittaa koko ajan
hanttiin, kuten Luxemburg veroparatiisiasiassa.
Ojala harmitteli, että EU:lta puuttuu vahvat johtajahahmot, jotka herättäisivät kansalaisten luottamusta
EU:n suhteen.
Esko Helle järjesti juhlaseminaarinsa yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa.
Juha Drufva. Vuonna 1957 komissio perustettiin EU:n hallitukseksi, jota EUparlamentti valvoo. toukokuuta EU-vaalien jälkeen komission puheenjohtaja
tullaan valitsemaan vaalien voittajajoukkueesta. Demokratia pelaa parhaiten kansallisvaltioiden tasolla.
Entisen kansanedustajan ja europarlamentaarikon Outi Ojalan mielestä kansalaiset odottavat enemmän Eurooppaa, mutta millainen se
Eurooppa sitten olisi, siinä mielipiteet hajaantuvat jopa jyrkästi.
. On hyvä, että meillä on nyt 28
erilaista kansallisvaltiollista vaihtoehtoa mistä valita
KU
valtuustoon, jossa 36 paikkaa, meille
olisi kuulunut seitsemän paikkaa.
Timo Byman vahvoilla Paperiliiton sihteeriksi
paperitehtaan pitkäaikainen pääluottamusmies Timo Byman, 59, (vas.) on nousemassa Paperiliiton sihteeriksi eläkkeelle siirtyvän Sauli Kovasen (vas.)
jälkeen.
Paperiliiton vasemmistoliittoryhmän liittokokousta pohjustavissa
kokouksissa Tampereella ja Oulussa
ei muita nimiä ole ollut esillä. Tämä on huono
n.
uudellee
Jakunaho ei keksi,
asia sekä sosialidekuin uuden edustamokraateille että vajakokouksen järjestäsemmistoryhmälle.
Hän pohtii myös heijasminen.
. kesäkuuta Helsingin Paasitornissa kokoontuva XXI liittokokous.
Bymanin kokemus paperiteollisuudesta on pitkä. KU:N ARKISTO
Kolumni
Paavo Arhinmäki
paavo.arhinmaki@eduskunta.fi
Vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmä käveli ulos Raideammattilaisten edustajakokouksesta.
Välit kiristyvät raiteilla
» Raideammattilaisten
yhteisjärjestössä
kiistellään vallanjaosta.
sitoutumattomien
ryhmä käveli tiistaina 28. Uskon
hyvään tulokseen siksikin, että tunnelma on nyt kokonaan toinen kuin edellisten europarlamenttivaalien alla ?
eurokriisin takia hyvässä ja pahassa.
Eduskuntavaaleissa tavoitteemme on kannatuksen
ja kansanedustajien määrän lisääminen.
PUOLUETOIMINTA EI silti ole vain vaaleja. Liiton puheenjohtajana jatkaa
Petri Vanhala (sd.) ja liittosihteerinä Juhani Siira (sd.). Mukana on paitsi nuoria ja vanhoja, myös kokousedustajia tältä väliltä. Byman on toiminut pitkään Paperiliiton hallintoelimissä,
muun muassa liiton hallituksen va-
rapuheenjohtajana. toukokuuta
ulos Raideammattilaisten yhteisjärjestö ry:n edustajakokouksesta.
Ulosmarssin syynä oli, etteivät
kokoukselle esitellyt henkilövalinnat
vasemmistoryhmän mielestä noudattaneet jäsenistön suorittaman vaalin
tulosta ja suhteellisuusperiaatetta.
. Järjestöön kuuluu VR:n
omaisuutta fuusion yhteydessä tehja HKL:n henkilökuntaa. JHL:n edellisessä edustajiston
kokouksessa useat kymmenet edusJAKUNAHO SANOO myös sosialidemotajat jättivät eriävän mielipiteen säätiön perustamisesta.
kraattien ryhmän ilmoittaneen jo
etukäteen, että he haluavat valita vaJakunaho arvelee että taustalla
semmistoryhmän edustajat hallitukhiertää vasemmiston menestys
seen ja valtuustoon.
JHL:n viimevuotisissa edustajisto. Me vasemmisRaideammattilaisten
toryhmässä vaajärjestön kiistan vaiAinakin
dimme tietenkin,
kuttavan negatiit
alinna
visesti koko JHL:n
että asia korjataan
henkilöv
ä
ll
e
it
jollain lailla.
järjestökenttään.
s
ä
k
pitäisi
Muuta tapaa
. Eihän se niin voi mennä.
vaaleissa.
Julkisten ja hyvinvointialojen
. Paikallisesti ja
alueellisesti toimivat järjestöt ovat se tarttumapinta,
jota kautta ihmiset kiinnittyvät puolueen toimintaan.
Perinteisesti henkilökysymykset herättävät kaikissa
puoluekokouksissa suurimmat intohimot. On ilahduttavaa nähdä, kuinka paljon innokkaita ehdokkaita meillä
on puolueen eri tehtäviin: varapuheenjohtajiksi, puoluesihteeriksi, puoluehallitukseen ja puoluevaltuustoon. Nyt tilanne on ainakin kokousedustajien kohdalla tasoittunut. Ainakin henkilövalintuuko ryhmien välien kiristynat pitäisi käsitellä uudelleen, ei miminen jäsenasioiden hoitamiseen ja
kään muu hyvitys tai pahoittelu tätä
miten jäsenistö sen kokee.
voi korjata.
Raideammattilaisten yhteisjärjestö perustettiin Rautatieläisten liiton fuusioituessa Julkisten ja hyTAUSTANA POLIITTISTEN ryhmien vävinvointialojen liiton JHL:n kanssa
lien kiristymiselle on muun muassa
yhteisjärjestön pyrkimys säätiöidä
vuonna 2012. Se
kertoo puolueen vetovoimasta ja aktiivisista ihmisistä.
Mielenkiintoista on sekin, että kokousedustajat tulevat entistä monipuolisimmista taustoista.
Viime vuosina puolueen tilaisuuksissa on ollut
yhtäältä paljon yli 50-vuotiasta väkeä, toisaalta reilusti
alle kolmikymppisiä nuoria. Vaikka
miehet ovat enemmistönä, kokousedustajat täyttävät
tasa-arvovaatimukset, jotka ovat Vasemmiston toiminnan ytimessä.
Ainakin itse odotan puoluekokouksesta hyvää keskustelua, tiukkaa väittelyä ja yhteisiä päätöksiä puolueen ja koko Suomen tulevaisuudesta.
Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja sekä
kulttuuri- ja urheiluministeri
7. Vasemmistolaitelee asiaa ja aikoo todennäköisesti
sia on niin paljon, ettei sosialidemokeskustella asiasta JHL:n pukraattien suurempi ryhmä voi saheenjohtajan Jarkko Elonella miten toimitaan.
rannan kanssa.
Jakunaho pelkää
. Heille ei ole ilmaantunut vastaehdokkaita.
Valintojen ohella kokouksessa
nousee keskeisesti esille metsäteollisuuden tilanne ja tulevaisuus Suomessa. Sen keskeinen viesti on mielestäni se, että Vasemmiston pitää demokraattisena kansanliikkeenä olla läsnä siellä missä ihmisetkin ovat.
PUOLUEKOKOUKSESTA ON hyvä lähteä rakentamaan
entistä vahvempaa järjestöä.
Hyvässä vedossa olevaa puoluekenttää tarvitaan,
kun vuoden 2014 kesällä ovat vuorossa eurovaalit ja
vuonna 2015 eduskuntavaalit.
Vaikka varsinaiset vaalitavoitteet asetetaankin myöhemmin, on kaksi asiaa selvillä jo nyt. Meidän laskujen mukaan vasemmiston olisi pitänyt saada 10-henkiseen hallitukseen kaksi paikkaa ja
VASEMMISTON JA
dyn perustamissopimuksen vastaisesti. Vasemmisto sai lähes 30 proliitto JHL:n vasemmistoryhmä käsitsentin kannatuksen. Sosialidemokraattien ja vasemmistoliittolaisten suhde vaaleissa oli
69-31. KU
Vuoden tärkein
vasemmistotapahtuma
ENÄÄ VIIKKO on jäljellä siihen, kun vasemmistolainen järjestöväki kokoontuu puoluekokoukseen Tampereelle.
Tänä vuonna ei pidetä yksiäkään vaaleja, siksi kokous on
Vasemmistolle vuoden tärkein tapahtuma. sopuvaalina eli edellisen liittokokousvaalin voimasuhteiden mukaan. Yleensä paikat on jakaantuneet
voimasuhteiden mukaan.
Esitykset ryhmän paikkamäärästä
yhteisjärjestön päättäviin elimiin hallitukseen ja valtuustoon vaihtelivat 10 ja
14 prosentin välillä kaikista paikoista.
Vasemmiston ja sitoutumattomien
ryhmä saavutti vaaleissa 17 prosentin
kannatuksen tai paikalla olevissa kokousedustajissa mitattuna yli 20.
. Ensimmäinen on
se, että Vasemmisto ottaa europarlamenttipaikan takaisin. Sen keskeinen viesti on
kokonaisvaltainen muutos, joka tarvitaan käännöksessä
kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa.
Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirja
puolestaan päivittää sen, miten Vasemmiston pitäisi
tulevaisuudessa toimia. Se vaatii näyttävää ja hyvää ehdokasjoukkoa. Siellä linjataan puolueen tulevaisuutta pitkälle ensi vuosikymmenelle ja tehdään samalla tärkeitä henkilövalintoja.
Asiakirja punavihreästä tulevaisuudesta vetää ääriviivoja siihen, millaisen yhteiskunnan Vasemmisto näkee
toivottavana tulevaisuudessa. Valinnan suorittaa Paperiliiton 12.-14. Emme päässeet sosialidemokraattisen ryhmän kanssa yksimielisyyteen edustajien määrästä, kertoo
Vasemmiston ja sitoutumattomien
ryhmän puheenjohtaja Ilpo Jakunaho.
. Paperiliiton toimitsijana hän on ollut viime vuoden
lokakuun alusta alkaen.
Paperiliiton liittokokous järjestetään ns. Hän työskenteli Myllykosken paperitehtaalla 40
LAKKAUTETUN MYLLYKOSKEN
Timo Byman
vuotta, josta ajasta puolet pääluottamusmiehenä
. . . . Valtuuston kokous
to 13.6.2013 klo 9.00
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuuston kokous pidetään to 13.6.2013 klo 9.00 Ravintola Priimuksen Oppiokabinetissa, Taulumäentie 45, Jyväskylä.
Kokouksen asialista on nähtävänä kuntayhtymän ilmoitustaululla, Viitaniementie 1 A.
Esityslista on nähtävänä myös kuntayhtymän internetsivuilla osoitteessa www.jao.?/valtuusto.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 21.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toimistossa, Viitaniementie 1 A 2.
Hilpeä ja hyväntuulinen lastentapahtuma
Pinskupuisto
Pauli Partanen
hallituksen puheenjohtaja
. klo 11-13
Sorsapuisto, Tampere
Rengas, jolla pääset pidemmälle
Esiintymässä Pellekaija Pum,
taikuri Sami Soukkio, ohjelmaryhmä Kulpi ja Tampereen
Sisun kilparyhmä Riku2.
g-Grip
Lisäksi paljon muuta ohjelmaa,
mm. . . . . . . . . . . . . . . pomppulinna ja ongintaa.
Ainutlaatuista ajonautintoa kuivilla teillä.
Maksimaalista turvallisuutta märällä.
Ojantie 26, PORI, puh. . (02) 635 1444
ma?pe 8?17, la 9?13
www.valtarengas.fi
Tapahtuma on maksuton.
Järjestää: Hämeen Pioneerit SDPL,
Yrjö Sirolan Säätiö Vasemmistonuoret
POSTIMAKSU
MAKSETTU
VARSINAINEN JAKELUOSOITE
Etunimi
hdä
s
Voit te
n myö
utokse
u
m
n
ee
se:
osoitt
postit
sähkö
tiset.fi
sanuu
n
a
k
set@
ä:
tilauk
netiss
fi
tiset.
anuu
s
n
a
k
.
www
mitse:
puheli
08
9 60 2
09 75
Sukunimi
Varsinainen jakeluosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
KESÄOSOITE
Osoitteenmuutos ajalle: ____/____2013 - ____/____2013
Katko ajalle: ____/____2013 - ____/____2013
Kesäosoite
Postinumero
8
Toimipaikka. . . . . . . www.jao.?
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Sunnuntaina 9.6. . . . . . . . . . . . . .
Minun
mielestä se tie on nyt kuljettu
loppuun ja myös menojen kasvua on pyrittävä hillitsemään.
Siitähän tuo vuoden 2014 talousarvion raami lähtee.
Loppuraportti on Kuparin
mielestä kokonaisuus, jolla pyritään varmistamaan kaupungin peruspalvelujen tuottaminen tehokkaasti.
. ??????????
h????????.
h????????.
????. h?????.
????????????. ??????????. E?????. ?????????????. ???????
7e
kpl
d??. >????????
?????. ?????????. ????????. ????. W???????. Hänellä tulee olemaan
kova työ koko joukon vakuuttamisessa esitysten kannalle.
Jarkko Mänttäri
Kesäksi riippumaton kirja.
:??. Vuoden 2009
jälkeen Jyväskylä on korottanut
tuloveroprosenttiaan suurten
kaupunkien joukossa eniten ja
kiinteistöverotkin ovat jo maan
kärkitasoa.
JOS KAUPUNKI ei omin toimin saa
alijäämäistä talouttaan talouttaan tasapainoon, uhkaa sitä
joutuminen ns. Ensi vuoden veroprosentti
taitaa olla vaikein asia ymmär-
tää, kun on jo kolme kertaa veroprosenttia nostettu vuodesta
2009 lähtien. ??????????. W???????. ????????. ?????. ???????
?
W??????????. Siinä ei siis pelkästään
keskitytä käyttömenojen karsintaan, ei pelkästään myöskään investointien karsintaan.
Väliraportissa ei puhuta mitään
lomautuksista tai irtisanomisista, jotka nekin ovat niin sanottuja perinteisiä lääkkeitä
kunnallistalouden ongelmiin.
Kupari esittelee toimikunnan
linjauksia sunnuntaina Jyväskylän Vasemmiston kunnallistoimikunnalle ja luottamushenkilöille. ???????????
:?. ????
<????. ????????
:???. selvitysmenettelyn piiriin.
Raporttiin kirjattujen kehityskuvien perusteella kaupungin talouden tila heikkenee nopeasti kuluvalla valtuustokaudella, mikäli toimintakulujen
kasvu jatkuu yhtä suurena kuin
edelliskaudella.
Tilanteen korjaamiseksi taloustoimikunta esittää ensi
vuoden talousarvion laatimista
niin, että tulovero- ja kiinteistöveroprosentit pidetään tämän
vuoden tasolla ja että toimintakulujen kasvu valtuustokaudella on keskimäärin enintään
1,9 prosenttia. ??????. Tähän asti kaupungin menoja on katettu nostamalla veroprosenttia ja ottamalla lisää lainaa. ???????. ?????. ?????????. ????????.
?????????????.
d????????.
???. Myös investointeja esitetään supistettavaksi.
VASEMMISTOLIITTOA taloustoimi-
kunnassa edustava Vesa Kupari
sanoo seisovansa toimikunnan
esitysten takana.
. ?d?????. D???
Kirjat vain 7 euroa kipale. Olen esityksen takana erityisesti sen takia, että loppuväännön aikana väliraportista
saatiin tasapainoinen kokonaisuus. ??????. #FTGUUKV
Kriisikunnan peikko Jyväskylän yllä
QPPKVVGNGOKUGGP
LC OWK
LC OWKUVCOKUGGP
WKUV
KUV
UVCO
UVC
COKK
.KPVWNCJFGPMCVW
*GNUKPMK
R
?
0'6+56
6+.##
D YYY UKTQNCPUCCVKQ ?
;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ
Ale
kaupungin päättäjät ovat vaikeiden ratkaisujen
edessä, kun kaupunki yrittää
välttää kriisikunnan asemaan
joutumisen.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti tämän vuodenvuoden talousarvion hyväksyessään, että ?uusi kaupunginhallitus aloittaa heti alkuvuodesta
2013 kaupungin talouden ja palvelujen tasapainottamiseen ja
velkakierteen katkaisemiseen
tähtäävän ohjelman ja toimenpiteiden valmistelun?
Vaikeaa tehtävää varten kaupunginhallitus nimesi keskuudestaan taloustoimikunnan,
jonka johtoon tuli kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja
Riitta Mäkinen (sd).
Väliraporttiinsa taloustoimikunta kirjasi kaupungin synkeitä talouslukuja, joiden mukaan suurten kaupunkien vertailussa Jyväskylän tilikauden
tulos viime vuonna oli maan
suurten kaupunkien vertailussa
kaikkein heikoin.
Kaupungin lainakanta asukasta kohden oli viime vuoden
lopussa noin 600 euroa maan
keskiarvon yläpuolella ja kaupungin tulo- ja menorahoituksen välinen kuilu kasvoi erityisesti valtuustokauden loppupuolella.
Tänä vuonna Jyväskylän tuJYVÄSKYLÄN
loveroprosentti (20,0) on suurten kaupunkien korkein yhdessä
Kouvolan kanssa. ????????????
/?????. ???. /????. Sisältää postikulut.
Tilaaminen on helppoa: ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai soita 09 759 60 200.
9. ??????????.
:???. s????W???. ?. ???
.
????????. D?????. ????.
^?????
Varsinaisen
työn tekivät ammattilaiset. Talkootyöt saatiin aloi-
tettua vuosikymmenen vaihduttua
ja talo otettiin virallisesti käyttöön
vuonna 1986. Vilkkaan kulttuuritoiminnan ohella talolla harrastettiin tällöin muun muassa painia,
yleisurheilua, nyrkkeilyä ja hiihtoa.
Vuonna 1945 pidetyn, riitaisaksi
kuvatun kokouksen päätöksellä työväenyhdistyksen nimi muutettiin
Perttulan Demokraattiseksi Yhdistykseksi, ja yhdistys liittyi SKDL:oon.
Kansantaloksi nimeltään muutettu rakennus ei ollut pelkästään
omistajajärjestönsä käytössä. Siellä
pitivät kokouksiaan ja tapahtumiaan
muun muassa SKP:n, Demokraattisten nuorten ja SNS:n osastot sekä Entiset Punakaartilaiset
Talkoot toistamiseen
1970-luvun lopulla Kansantalo joutui sananmukaisesti tiejyrän alle. Rakennus on entistä ehommassa kunnossa.
. on paikallinen seurakunta, joka pitää siellä päiväkotia neljänä päivänä viikossa. JARMO LINTUNEN
Erkki Lehtinen ja Unto Luokkala uuden punan seiniinsä saaneen Perttulan Kansantalon pihalla.
Kansantalon uusi punerrus
» Työväentaloista
huolehtiminen on
ikämiesten harteilla.
pihalla seisoo kaksi tyytyväistä miestä. Hoitokuntaan kuuluvat Lehtinen ja Luokkala myöntävät hiljentyneensä siitä, mitä kaikkea se parhaimmillaan on ollut.
Vasemmistoliiton kannatus tässä
uusmaalaisessa kunnassa ovat nykyään matalammalla kuin aikoihin.
Valtuustossakin puoluetta edustaa
Hannu Toikkanen yhden miehen
valtuustoryhmänä.
Luokkala ja Lehtinen arvelevat vasemmiston ongelman olevan Nurmijärvellä sama kuin useilla vastaavilla
maaseutupaikkakunnilla.
PERTTULAN KANSANTALON
10
Ei enää demokraattisia nuoria
. Vihkiäispuheen piti tilaisuudessa SKP:n puheenjohtaja
Aarne Saarinen.
Tällä hetkellä Kansantaloa hallinnoi Nurmijärven Vasemmistoliitto,
johon alueen vasemmistoyhdistykset liittyivät vuonna 1990.
Hannu Hurme
hannu.hurme@kansanuutiset.?
KANSANTALOJEN LIITTO
Perttulan Kansantalo on jäsen
Kansantalojen liitossa. Vuonna
1950 perustettuun liittoon kuuluu
runsaat 200 työväen- ja kansantaloja omistavaa yhdistystä, yhteisöä ja säätiötä, joilla on yhteensä
noin 250 kiinteistöä eri puolilla
maata.
Suomen Kotiseutuliitto jakoi opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana seuran- ja työväentaloja omistaville järjestöille vuosittain valtionapuna korjausavustuksia 1,7 miljonaa euroa. Perinteikäs työväentalo on saanut pintaansa uuden punerruksen. Lisäksi sinne
tullaan viettämään pienempiä perheja muita juhlia.
Punaisen kylän keskus
Perttulalla on perinne vahvana punaisena kylänä, johon nykyisen Kansantalon edeltäjä, työväentalo rakennettiin vuosina 1911?13. Lopentie kaavoitettiin rakennuksen kylkeen kiinni niin, että sen perustukset
vaurioituvat ja talo määrättiin purettavaksi.
Uudelle talolle osoitettiin tontti
muutaman kymmenen metrin päästä
tiestä, nykyiselle paikalle, ja se saatiin myös monien vaiheiden jälkeen
rakennettua. Joka toinen avustusta saava talo on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti
arvokkaaksi rakennukseksi.
Liittoon kuuluvat työväenjärjestöt saavat tänä vuonna seurantalojen korjausavustuksia yhteensä
172 000 euroa.. Nuoria pitäisi saada toimintaan
mukaan. Unto oikoi naulamiehenä seinälautoja, kertoo kahvituksista ja muista huoltotöistä vastannut Lehtinen.
Perttulan Kansantalo on Nurmijärven vasemmistolaisen toiminnan
keskus. Asialla olivat
vuonna 1905 perustetun Perttulan
Työväenyhdistyksen talkoolaiset.
Sisällissodan jälkeen työväenyhdistyksen toiminta kiellettiin Nurmijärvelläkin, eikä yhdistyksen talo-
» 1970luvun
lopulla
Perttulan
Kansantalo
joutui
tiejyrän
alle.
akaan saanut käyttää. Yhdistyksen
saatua takaisin toimintaoikeudet elpyi myös toiminta sen haltuun palanneessa talossa.
1930-luvulla talon käyttäjäkunta
laajeni, kun paikallinen TUL-seura,
sittemmin Perttulan Tähti, otti sen
keskuspaikakseen. vuokralainen . siitä
kertoo paljon se, että, että Perttulan
Kansantalostakin käytännössä vastaa kaksi 78-vuotiasta.
Aivan aiheellinen on Luokkalan ja
Lehtisen toteamus: miten Kansantalon käykään, kun aika meistä jättää.
Kansantalolla on toki edelleen tärkeä
tehtävänsä seudun vasemmistoväen
kokous- ja muun poliittisen toiminnan
keskuspaikkana.
Muuten talon merkittävin käyttäjä
. Maanantaina aloitettiin ja torstaina maalaustyö oli valmis.
Talkoopäiville sattui sopivan pilvinen ja lämmin sää. Ei ole enää Demokraattisia
Nuoria, kuten meidän aikanamme,
sanovat koko ikänsä vasemman laidan aktiiveina toimineet miehet.
Minkä ikäpolven harteilla työväentalojen huolehtiminen on . Erkki
Lehtisen ja Unto Luokkalan pitkään ajama hanke on toteutunut
kesäkuuta järjestettävänä
avoimien ovien päivänä hän on lupautunut oppaaksi kiertokäynnille.
. Irtisanomisten ja lomautusten vakiintunut asema kuntien
säästövalikoimassa on huolestuttava ilmiö. Tarvitaan uutta asennetta,
jotta talous saadaan nousuun.
Voisi sanoa, että haloo työnantajaliitto ja vuorineuvokset! KU
11. Ne ovat työntekijän kannalta armottomia. Joustaa pitäisi joka suuntaan.
Mäkelän mukaan työnantajilla
pitää nyt olla rohkeutta investoida
kotimaahan.
. Uusittavaksi tulee myös osa sähkökeskuksista, jotka ovat niin vanhoja, ettei
niitä kannata enää Kiinaan siirtää,
Lindberg kertoo.
toiminnan päättyessä tehdas työllisti noin 120 työntekijää. JHL:n tavoitteena on kitkeä työmarkkinoilta tällaiset kohtuuttomuudet pois. matkaa osina
Kiinaan uusiokäyttöön
JHL kieltäisi nollatyösopimukset
» Jyväskyläläisen Kankaan paperitehtaan viimeinen kone ?Anna. Lupauduin, kun se on TUL:n
seuran, Jyväskylän Lohen järjestämää hommaa.
KANKAAN TEHTAAN
Kankaan ?Anna?
puretaan Jyväskylässä osiksi, pakataan merikontteihin ja viedään
uusiokäyttöön
Kiinaan.
Jarkko Mänttäri
jarkko.manttari@kansanuutiset.?
JARKKO MÄNTTÄRI
NOLLATYÖSOPIMUKSISTA on pääs-
tävä eroon, vaatii ammattiliitto
JHL:n toimialajohtaja Päivi NiemiLaine.
. Nollasopimuksilla työnantaja siirtää yrittäjäriskin suoraan työntekijälle. Pienet viilaukset eivät kuitenkaan riitä. Jyväskylän keskustan
tuntumassa sijaitseva tehdasalue on
siirtynyt kaupungin haltuun ja tehtaan kaksi viimeistä paperikonetta
on myyty Kiinaan.
Pienempi PK 2 lähti Jyväskylästä
jo aikaisemmin ja parhaillaan Kankaalla valmistellaan vuonna 1974 valmistuneen PK 4:n purkamista. Se on paljon ostajasta kiinni. Uudelleen pystyttämiseen sisältyy myös peruskunnostusta tai tässä
» Koneen
uudelleen
pystyttäminen on
purkamistakin
isompi työ.
tapauksessa ei niinkään kunnostusta, vaan huoltoa.
Lähes 40 vuotta vanhaan paperikoneeseen ei Lindbergin mukaan
välttämättä tarvita kovinkaan paljon
uusia osia.
. KU
Sata kuntaa
lomauttaa
JULKIS- ja yksityisalojen toimihen-
kilöliitto Jytyn selvityksen mukaan
lomautuksia ja muita säästötoimia on kaavailtu noin sadassa kunnassa, kuntayhtymässä ja sairaanhoitopiirissä.
. Purettavien osien kuljettamiseen tarvitaan yli 300 merikonttia, eivätkä
kaikkein suurimmat osat edes mahdu
konteissa vietäviksi.
. Ei se välttämättä toimi siellä uudelleen kasattuna yhtä hyvin kuin täällä.
Töiden loputtua Forsman ei ole
tehdasalueella käynyt, mutta tehdasalueella 9. Lyhyesti
?Anna. Sittenkin meille jää vielä jonkin
verran niin sanottua romupurkua,
joka tehdään mahdollisesti marraskuussa tai mahdollisesti vasta ensi
keväänä.
Lindberg oli valmistelemassa Annaksi kutsutun koneen myyntiä sen
pysähtymisestä lähtien ja oli mukana
myös kaupallisissa neuvotteluissa
niiden eri vaiheissa.
Koneen ostaneen kiinalaisyhtiön
Tralin Paper Ltd:n edustajat olivat
huhtikuun lopulla tehtaalla valmistelemassa koneen purkua, jonka hoitaa t?ekkiläinen yritys Papkon s.r.o.
Työtä on ohjaamassa ja valvomassa
Metso, jonka edeltäjä Valmet Oy on
aikoinaan valmistanut koneen.
Koneen purkaminen on melkoinen urakka, sillä työn hoitamiseen
tarvitaan toistasataa työntekijää. Nyt
ostaja on päättänyt uusia laadunvalvontajärjestelmän, joka oli vain kymmenen vuotta vanha, samoin osan
automaatiosta, joka sekin oli vain
kymmenen vuotta vanha. Toivottavasti pystyvät sillä vielä
joskus tekemään paperia. Viimeiseksi pääluottamusmieheksi jäänyt Kari Forsman ei enää
haikaile Kiinaan lähtevän Annan perään.
. Toimeentulon varmuus ja epävarmuus on
kiinni työnantajan harkinnasta tarjota tai olla tarjoamatta työtunteja, hän perustelee ja sanoo nollasopimusmaailman tulevan ennen
pitkää kalliiksi koko yhteiskunnalle.
Lainsäädäntö ei estä nollatyöaikaa. puretaan osiksi ja
viedään Kiinaan, jossa sitä odottaa uusi elämä päällystetyn hienopaperin valmistajana.
alkanut paperintuotanto Jyväskylän Lohikoskella päättyi vuoden 2010 alussa, kun tehtaan
vasta pari vuotta aikaisemmin ostanut eteläafrikkalainen yhtiö Sappi Limited ilmoitti tehtaan tuotannon siirtämisestä yhtiön muille tehtaille.
G.A.Serlachius Oy:n aikoinaan
omistama Kankaan tehdas ehti yli satavuotisen toimintakautensa aikana
kuulua myös Metsä-Serlan ja M-Real
-konserneihin. Kuntien talousongelmat
ovat kiistämätön tosiasia, mutta
lyhytnäköinen säästäminen työntekijöiden selkänahasta on kestämätöntä toimintaa, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoi
liiton kevätvaltuustossa.
Selkeästi yleisin käytössä
oleva säästötoimi on vapaaehtoiset talkoovapaat. Turvallisuussyistä sähkömiehet menevät pari viikkoa edellä, että
kone saadaan turvallisesti puretuksi.
Mekaaninen purku käynnistyy kesäkuun kolmannen päivän paikkeilla,
kertoo Sappi -konsernin puolesta
purkutyötä valvova projektipäällikkö
Veijo Lindberg.
. Niemi-Laineen mukaan
ongelma on kuitenkin vihdoin tunnistettu.
. Kaikki
150 metriä pitkän koneen osaat on
tarkkaan numeroitu ja ennen varsinaisen purkutyön käynnistymistä
konetta on jo parin viime viikon ajan
tehty sähköttömäksi.
. Täältä kontit lähtevät rekoilla satamaan, jossa niitä hetken välivarastoidaan ja sitten laivataan jonkinlaisissa erissä Kiinaan.
Kone viedään osina Shandonin
maakuntaan, joka on Kiinan merkittävimpiä paperiteollisuuden keskittymiä.
Lindbergin arvion mukaan ainakin syyskuun lopulle asti, mahdollisesti vielä lokakuunkin puolelle.
KONEEN UUDELLEEN
VUONNA 1872
PURKAMINEN KESTÄÄ
pystyttäminen on
vielä paljon purkamista isompi työ.
. KU
Töitä, vaatii
Metallin Mäkelä
METALLILIITON liittosihteerin Matti
Mäkelän (vas.) mukaan työntekijät joustavat selkänahoillaan työpaikoillaan, mutta työnantajat eivät
edelleenkään tunne vastuutaan.
Metalliliiton liittovaltuuston
kokouksessa Metalliliiton Murikkaopistolla Tampereella puhunut
Mäkelä muistutti, että yleiseurooppalaisesta matalasuhdanteesta huolimatta monilla metallialankin yrityksillä menee edelleen
ihan hyvin.
. Silti ammattiyhdistysliikkeelle ja sen jäsenille on asetettu
jos jonkinlaisia vaatimuksia
Vartiaisen mukaan
tehty tutkimus osoittaa, että raitiotieliikenne voi kaikki tekijät huomioon ottaen kattaa käyttömenonsa ja
jopa tuottaa plusmerkkistä tulosta.
. Turun sosialidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf vastustaa
raitiotietä joka tapauksessa.
Yli 70 prosenttia turkulaisista haluaa kuitenkin raitiotien ja lähes 60
prosenttia jo lähivuosina, selviää
tehdystä nettikyselystä.
. Ensi vaiheessa tullaan
toimeen yhdellä runkolinjalla. Kaupungit teettävät yhdessä
valtion kanssa tällä hetkellä raitiotien yleissuunnitelmia, jotka valmistunevat ensi vuoden puolella.
Vartiainen muistuttaa, että kyse
ei ole vain suorasta investoinnista ja
kuluerästä, vaan raitiotien rakentaminen auttaa tiivistämään kaupunkirakennetta radan varrella, ja lisäksi
nostaa sen vaikutuspiirissä olevien
alueiden arvoa sekä johtaa taloudellisesti myönteisiin seurannaisvaikutuksiin. Porttikiven mukaan
myönteistä kehitystä Tampereella
selittää ainakin se, että alle 25-vuotiaiden näyttökorttia käyttävien matkahinta aleni.
Turussa on satsattu kalustoon
laatuun kilpailutuksen yhteydessä.
Sirpa Korte sanookin, että Turussa
on Suomen paras bussikalusto.
Tampere kilpailuttaa noin puolet
liikenteestään. kalusto-ostoissa. Tampere on kuin vaakasuorassa makaava tiimalasi kapeimman kohdan osuessa ydinkeskustan
koskilinjaan. Turun päässä kilpailutetaan muutaman vuoden päästä
seutuliikenne kokonaan, kunhan
viimeisetkin vanhat liikennesopimukset umpeutuvat.
Turun kaupungin omistama Turun kaupunkiliikenne Oy tulee Kortteen mukaan kuitenkin säilyttää 15
prosentin osuudella liikenteessä pelkästään jo senkin takia, että yksityiset liikenneyhtiöt eivät muodostaisi
kartellia.
IDIS DESIGN LTD/ HAVAINNEKUVA
12. Tosin Turku kiri tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
neljään prosenttiin.
Syitä kaupunkien välisiin eroihin on monia. Turku ja Tampere taistelevat
joukkoliikenteen tehosta
» Turku ja Tampere käyvät epävirallista taistelua
joukkoliikenteen palvelutasosta ja matkustajamääristä. Olen kuullut, että meillä yli 70
prosenttia valtuutetuista on raitiotien kannalla, sanoo puolestaan
Tampereen seudullisen joukkoliikennelautakunnan jäsen Ilkka Porttikivi (vas.).
Turun ykkösvaiheen kustannuksiksi varikkoineen on arvioitu lähes
300 miljoonaa euroa, kun Tampe-
reella päästään 185 miljoonalla. Investointikustannuksiin tulee 30 prosentin valtionosuus.
Hintaero johtuu kaupunkien rakenteesta. Samalla yhä useampi siirtyy
käyttämään joukkoliikennettä.
Turun sisäisen joukkoliikenteen
menoista jo nyt katetaan 60 prosenttia lipputuloilla. Havainnekuva mahdollisesta Turun versiosta.
Turussa tehtiin 21 miljoonaa matkaa viime vuonna, kun Tampereella
päästiin 32 miljoonaan. Turussa raitiotie hajaantuu viiteen eri
suuntaan,
Turun joukkoliikennejohtaja
Sirpa Korte sanookin avoimesti
Tampereen olevan rakenteeltaan
ideaali joukkoliikenteen järjestämiseen. Kaupunkien raitiovaunut tulevat todennäköisesti olemaan
samalta valmistajalta ja identtiset.
Tosin Turku tullee säilyttämään ratikoissakin keltaisen värin. Kaupunki
on yhtenäistänyt väritystä kilpailuttaessaan bussikalustoa.
Tampere jatkanee sinisellä ja harmaalla värityksellä
Jos yhteistyö Turun ja Tampereen
välillä pysyy hyvänä, yhteishankintoja voidaan ulottaa kummankin kaupungin seutuliikenteeseen.
Tällaisia voisivat olla esimerkiksi
joukkoliikenteen etuuksiin käytetyt laitteet, rahastusjärjestelmät ja
liikenneinformaation kuten bussipysäkkien ajantasaiset aikataulut.
Kaupungit kilpailuttavat parhaillaan yhdessä bussimatkojen kännykkälatausjärjestelmiä.
Turku tulee
kakkosena
Tampereen kaupunki johtaa matkustajamäärissä Turkua selvästi.
Turussa raitiovaunun väri säilyy kaiken todennäköisyyden mukaan
samana kuin busseissa, keltaisena.
Tampere luottanee tututtuihin
siniseen ja harmaaseen. Matkustajaluvut nousivat Turussa kolme ja
Tampereella viisi prosenttia viime
vuonna. Tällaisia äänenpainoja
on ollut ilmassa. Kisa kulminoituu, kumpi kaupunki saa
ensimmäisenä raitiovaunut liikkeelle.
TAMPERE PÄÄTTÄÄ raitiotien ensimmäisestä vaiheesta toukokuussa.
Turussa ratkaisu on tarkoitus tehdä
myöhemmin, kesäkuussa.
Turun seudullisen joukkoliikennelautakunnan jäsenen Emma Vartiaisen (vas.) mukaan Tampereen
myönteinen ratkaisu saattaa vetää
mukaansa Turussa vastaavaa hanketta vielä empivät kaupunginvaltuutetut.
Turun valtuutetuista enemmistö
näyttää kannattavan raitiotietä,
mutta hanke saattaa kaatua rahan
puutteeseen. Ongelma täällä on, että meillä ei
ole kunnollisia ruuhkia, jotka vauhdittaisivat satsauksia joukkoliikenteeseen, Vartiainen heittää.
» Yli 70
prosenttia
turkulaisista
haluaa
raitiotien.
Kaupunkiyhteistyö
tuo säästöjä
Korte uskoo Turun ja Tampereen yhteistyön poikivan säästöjä mm
MaahanmuutKALLION ILMAISUTAIDON lun sy r jiä.
a
a
t
e
t
a
a
s
tajanuorten kulttuurissa
kion rehtorin Helena Heon kuitenkin rajoitteita,
lenius-Lamminparras
etenkin nuorille, kotonaan
ilahtuu, kun kuulee Shugrin
unelmasta päästä kouluun. Ohjaaja Petra Haapio oikeassa reunassa.
Uussuomalaisuus haastaa vanhat perinteet
kun näytelmän kampaaja
jiä. Juontajan roolissa esiintyy
teen mukaan, hänen on helpompi toteutShugri, 15-vuotias uussuomalainen.
taa omia toiveitaan, kolmen tytön ja kolShugri pyrki tänä keväänä Kallion lukioon, sillä hän haluaa jatkaa teattemen pojan äiti Hassan kertoo.
riopintoja. Periviidan mukaan Tampereella käännekohta oli
vuosi 2005, jolloin joukkoliikenteen
kasvutrendi alkoi.
Tampereella seutuliikenne on jo
käytössä. Näytelmäksi oli valittu Susanna Tiitisen mukaelma Tuhkimosta, Talvikki. Turussa lapsi
voi tehdä edestakaisen matkan 1,20
eurolla.
Lisää etuuksia
joukkoliikenteelle
Korte myöntää, että Tampere on
hiukkasen Turkua edellä joukkoliikennekaistojen ja yleensä rakenteellisten etuisuuksien järjestämisessä.
Turussa GPS-satelliittipaikannukseen perustuva liikennevalojen laukaiseminen bussin kulun mukaisesti
paranee.
. Se tekisi
tuurista.
koulusta laajakulttuurisemman, HeleniusLamminparras vakuuttaa.
Näin asiat ovat Suomessa, mutta HasRehtorin mukaan mahdolliset rajoitteet
san tarkentaa somalikulttuurin suhdetta
esittäviin taiteisiin.
pyritään voittamaan. Palvelussa me kyllä pärjäämme
YTK:lle, koska me olemme jäsenten asialla, kun YTK puolestaan on perustettu
toimimaan jäsenten kokonaisetua vasPUULIITON PUHEENJOHTAJAN
taan. Maksujärjestelmä uusitaan ensi
vuonna, ja samalla seutuliikenteen
bussit voivat kommunikoida liikennevalojen kanssa.
Paikannusjärjestelmän ansiosta
matkustajat saavat ajantasaiset tiedot bussin saapumisajasta pysäkkien näyttötauluille.
Asennemuutosta
tapahtunut
Kortteen mukaan viime vuosina ihmisten suhtautuminen joukkoliikenteeseen on muuttunut selvästi. Vasta täysi-ikäisenä tyttö saa tehdä uranakkelee papiljottirullia asiakkaansa hiukvalintansa, poika pystyy valitsemaan helsiin. Harjoittelutilassa voidaan olla vapaammin, mutta julkisessa esiintymisessä on tärkeää noudattaa pukeutumissääntöjä, Haapio
kertoo oppineensa.
KEVÄÄN LOPUKSI ryhmä esiintyi Loistava
näkymä -tapahtumassa Helsingissä. Jos haluamme kilpailla Yleisen työttömyyskassan YTK:n kanssa, on meidän pystyttävä painamaan jäsenmaksu mahdollisimman alas, ja siihen tarvitaan suuri jäsenpohja.
. Bussi
ei ole enää ?köyhien liikkumisväline?, eikä joukkoliikenteen käyttäminen ole vanhanaikaista. On sivistyneitä perheitä, jotka antavat
lapsille mahdollisuuksia tehdä, mitä halusutaidon lukiossa ole.
. Tampere selvisi lähes 12 miljoonalla.
Turkulainen maksaa vuodessa
joukkoliikenteen tukemiseen runsaat 88 euroa vuodessa, kun tamperelainen selviää 55 eurolla. Vertailuja seutuliikenteestä ei voi vielä tehdä.
Seutuliikenteeseen siirtyminen
tasavertaistaa Turun seudulla liikkumista. Järjestelmä on toiminut aikaisempina
vuosikymmeninä Lepolan mukaan hyvin
ja samalla kiistatta vaikuttanut ammattiliittojen korkeaan järjestäytymisasteeseen.
. JUHA ANTTI-POIKA
Tampereella
matka halvempi
Suuremmasta koostaan huolimatta
Tampere tuki kaupunkiliikennettään selvästi vähemmän kuin Turku,
jonka joukkoliikenteen alijäämä oli
viime vuonna lähes 16 miljoonaa euroa. Pientä kasvua voi tulla.
Pekka Helminen
pekka.helminen@kansanuutiset.?
Monikulttuurinen teatteri-ilmaisun ryhmä esiintyi toukokuussa Teatterimuseon tiloissa. Yksi painoHassan, Turun kaupunginvaltuutettu kerpiste on ollut juuri tämä: olisi hyvä, jos saitoo oman kansansa, somalialaisten kultsimme tänne maahanmuuttajia. Meidän teatteriopetuksessa tehdään
YLEISÖ NAURAA,
kuusi isoa teatteriproduktiota vuodessa,
jotka sisältävät erilaisia teemoja. KU
13. Jos tyttö asuu perheensä kanssa ja
käyttäytyy hyvin sekä pukeutuu perineri kulttuurit. Korte alleviivaa, että etenkin nuoret ovat alkaneet suosia busseja.
On tapahtunut selvä asennemuutos, jossa ihmiset valitsevat ympäristöystävällisen liikkumismuodon.
Niin Tampereella kuin Turussakaan
ei kuitenkaan uskota joukkoliikenteen osuuden muiden liikkumismuotojen kanssa oleellisesti nousevan. SAK:n varapuheenjohtajan
Matti Huutolan (vas.) toimesta. Korte ottaa esimerkiksi
Raision, jossa lapsi maksaa yhdensuuntaisesta matkasta 3,50 euroa ilman vaihto-oikeutta. On sellaisia, jotka haluavat ohjata lapsia oman näkemyksensä mukaan, Roda
koisen viestinnän strategiaa. Sitä vaan eivät kaikki ymmärrä, että
sen yhtenä tavoitteena on irrottaa palkansaajat ammattiliittojen tarjoamasta työelämäturvasta, Lepola sanoi Puu- ja erityisalojen työttömyyskassan edustajiston kokouksessa.
SUOMALAINEN JÄRJESTELMÄ, jossa työttömyyskassat toimivat ammattiliittojen yhteydessä on kansainvälisesti poikkeuksellinen. Turussa se alkaa heinäkuun alusta 2014. Kaikki näyttelijät ovat teinityttöjä,
pommin.
syntyneet Suomessa, mutta taustalla ovat
. Suomessa teatteri
. Meidän on vastattava siihen alhaisen jäsenmaksun tuottavilla rakenteellisilla muutoksilla ja markkinoimalla ylivoimaista vahvuuttamme eli
ammattiliiton ja työttömyyskassan kokonaisuutta. Ehkä
niistä joku sopii, jos jonkun esityksen sisältö rajoittaa siihen osallistumista, Helenius-Lamminparras kertoo.
UP/Tiina Tenkanen
Teatterityöpaja toimii
asukkaiden keskellä
TEATTERI-ILMAISUN RYHMÄ, johon kuuluu
maahanmuuttajataustaisia ja kantasuomalaisia nuoria, harjoitteli koko kevään Itä-Pasilan asukastalossa, Helsingissä ohjaaja Petra
Haapion johdolla.
Ohjaaja arvioi uussuomalaisten tyttöjen osallistuvan teatteri-ilmaisun työpajaan
siksi, että se sijaitsee nuorten asuinalueella,
on ilmainen ja siellä käy kavereita.
. Syksyllä jatkuvaa
työpajaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö Kassandra ry:n kautta.
Puuliitto haluaa ison työttömyyskassan
Sakari Lepolan
(sd.) mukaan ay-liikkeen on korkea aika
ryhtyä yhdistämään työttömyyskassojaan
nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi,
esimerkiksi SAK:n tai Teollisuuden Palkansaajien yhteiseksi työttömyyskassaksi.
. Uskon, että jonkin ajan
on houkutteleva ja arvospäästä myös somalikulttettu taidemuoto, josta
tuurista tulevat voivat olla
sa on
kertovat korkeat hakijanäyttelijän ammatissa.
Somalias
t ta
u
m
,
määrät niin Kallion ilTärkeää olisi saada tytöila
it
e
teatter
maisutaidon lukioon
lekin mahdollisuuksia.
ä
jöit
näy tteli
kuin Teatterikorkeakouluunkin. Kaikki bussit ovat GPS-paikannuksessa, Korte toteaa.
. Järjestäytymisen heikentämiseksi ja
ammattiliittojen voiman vähentämiseksi
1990-luvun alussa perustettu YTK on kuitenkin saanut houkuteltua aivan liian paljon
työntekijöitä jäsenikseen. Suurin selittävä tekijä eroon on varmastikin erilaiset kaupunkirakenteet.
Kortteen mukaan Turun kaavoituksen ohjenuoraksi tulisikin nykyistä
enemmän ottaa joukkoliikenne.
Vuodesta 2007 lähtien yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Turun liikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Tällä
asuville tytöille.
hetkellä uussuomalaisia ei Kallion ilmai. Se on paras työelämä- ja työttömyysturva, minkä palkansaaja voi saada.
SAK:n työttömyyskassaa on esitetty aiemminkin mm. Olemme miettineet kovasti koulun ulavat. Se on epäilyttävää ja hieman uskonopiskella suomi toisena kielenä -kursseilla
nonvastaistakin.
ja luokattomassa lukiossa on valinnanvaHassanin mukaan Somaliassa on teatraa luoda yksilöllinen opintopolku.
tereita, mutta näyttelijöitä saatetaan syr. Suomen kieltä voi
. Ajatus on
kuitenkin kaatunut pääasiassa kassojen taloustilanteiden erilaisuuteen
Tallinnan
Viru-hotellin ja läheisen
kauppakeskuksen
kiinteistöt.
» Keskon hallituksen jäsen.
Lukuisia luottamustoimia mm. Tässä tilanteessa se on
viimeinen asia mitä kaivataan.
Liittokierrokset ovat perinteisesti olleet
keskitettyjä kalliimpia työnantajille, mutta
Kokkila toivoo yleisen maltin löytyvän, koska
Suomen taloudellinen tilanne on menossa
väärään suuntaan.
Teknologiateollisuus on ajanut Ruotsin
mallia, jossa vientiteollisuus määräisi koko
sopimuskentän palkankorotustason, jota
muut eivät voi ylittää. Se on enemmän pelkoa kuin pelottelua. 1947
pienviljelijäperheeseen.
» Rakennusalan diplomiinsinööri.
» Perusyhtymän idänviennissä 1974?1987.
Perusti 1987 Viitoset
rakennus-yhtiön, nykynimi
SRV-Yhtiöt.
» SRV-yhtiöiden pääomistaja.
Omistaa Pontos Oy:n, joka
omistaa mm. Erilinjaisuutta oli olemassa, mutta uskon
tässä päästyn eteenpäin. Todellisuudessa
välit ovat hyvät, kaikki kunnioittavat toisiaan
ja ovat valmiita keskustelemaan asioista.
Harmaa talous torjuttava
Kolmikanta- ja kaksikantayhteistyössä on
saatu kaikesta huolimatta merkittäviä tuloksia myös viime aikoina. Se on selvä asia. Teimme
siellä muutaman projektin ja niiden avulla
päästiin laman yli.
. Sitä on ruvettava karsimaan ja
sen kustannuksia tämän liittokohtaisen kierroksen aikana ei saa lisätä.
EK:n linjariidat
Raamiratkaisun jälkeen EK:n rivit olivat hajalla. Yhteistyössä
on toimittu ja minusta se on hieno asia.
Lamaan voi varautua
Eurooppalaisessa talouskriisissä näyttää olevan hengähdystauko. Hänellä on selvä viesti myös
julkisen sektorin liitoille.
. Mahdollisimman tehokkaalla valvonnalla pyritään minimoimaan harmaa toiminta. Keskitetylle ei
löytynyt pohjaa
» Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila olisi kannattanut keskitettyä työmarkkinaratkaisua, jos yhteinen pohja sille olisi löytynyt.
KEVÄÄN NEUVOTTELUT keskitetystä työmarkki-
naratkaisusta kaatuivat, mutta maan hallitus
ja palkansaajajärjestöt haluaisivat vielä uuden
yrityksen ennen syksyn liittoneuvotteluja.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja vuorineuvos Ilpo Kokkila on puhunut
keskitetyn puolesta, mutta sanoo EK:n linjauksen olevan nyt selvä.
. Hänellä täytyy olla kaikkien luottamus.
Talven aikana ennen koulutussopua työmarkkinajärjestöjen suhteet näyttivät olleen
aallonpohjassa. Ensimmäisessä tienattiin vähän rahaa,
toisessakin vähän tienattiin ja kolmannessa
sitten menetettiin ne tienatut rahat. Kun vaikea paikka tulee, pitäisi olla solakassa kunnossa ja ruokaa vähän varastossa.
1990-luvun alun lama iski rajusti rakennusalalle, varsinkin Venäjän kauppaa harjoittaviin rakennusyhtiöihin. Luulen, että Esko voi mennä peilin eteen ja
katsoa kuka on syyllinen. kauppakamarijärjestössä.
» Harrastuksena golf, tennis,
metsästys.
» Kolme poikaa.
man verokorttia, kun kaikki on rekisteröity.
Nyt on ajantasaiset järjestelmät, joita verottaja voi seurata ja kaikki tiedot voidaan tarkistaa verottajalta. Tietysti on niin, että hyvä kokonaisratkaisu olisi kaikkien kannalta paras,
mutta täytyisi löytyä myös yhteinen pohja.
Keväällä sitä haettiin, mutta ei löydetty.
. Sana edelläkävijä kuulostaa kauniilta.
Miinusta on kyllä tärkeätä, että yhteiskunnassa noudatetaan pelisääntöjä. Yhteisen linjan
löytäminen asioiden eteenpäinviemisessä ei
ole aina helppoa.
Viime aikoina uuden valtakunnansovittelijan löytämisessä näyttää olevan vaikeuksia.
Palvelualojen työnantajien Paltan Harri Hietala ei käynyt Teknologiateollisuudelle.
. Aika pitkälle on päästy, mutta
urakka jatkuu.
Harmaata taloutta ei hänen mukaansa saa
harjoittaa myöskään veroparatiisiyhtiöiden
kautta.
Työturvallisuus on rakennusalalla erittäin
tärkeä ja SRV on tälläkin alalla edelläkävijöitä.
Yhtiön pitkäaikainen yrityskohtainen pääluottamusmies Esko Kokkonen kertoi Viikkolehdessä 9.11.2012, että erityisesti työturvallisuuteen ja työoloihin liittyvät asiat olivat
yrityksessä kohdallaan.
. Hän teki luottamusmiehenä ollessaan tosihyvää työtä ja vei ?rman
asioita monella tapaa eteenpäin. Tositiukkaa oli. Se prosessi on kesken. Ongelmana meillä on se, että Suomessa liian raskas
julkinen talous. Minä olen leimaantunut tässä sellaiseksi
välimieheksi. Kun keskitettyjä ratkaisuja on
tehty vuosien mittaan, niin työehtosopimuksiin on jäänyt sellaista kuonaa ja jäykkyyttä,
jotka eivät kaikille yrityksille sovi.
Kokkilan mukaan EK ei kieltäydy neuvotteluista, mutta ei näe sellaista tilannetta, jotta
keskitettyä kannattaisi vielä yrittää.
?Malttia liittokierrokselle?
Jos ja kun mennään liittokierroksille, niin tulevan syksyn ja talven on ennustettu olevan
riitaisa ja lakkorikas. Kokkilan mukaan keskusteluyhteys on kuitenkin hyvä.
. Kun eläimetkin varautuvat talveen, niin
kyllä ihmisten ja organisaatioiden pitäisi varautua siihen, että ajat eivät ole jatkuvasti hyviä. Laskuja oli niin paljon ettei tiedetty mistä saadaan rahat niiden maksamiseen.
. Tällainen oli Kokkilan SRV.
. Harmaan talouden
torjunnan suhteen on edistytty. Olen kokenut, että työntekijäpuolella vähän kauhulla ajatellaan, että asiat eivät selviä
muuten kuin lakolla. Mutta laman yli oli päästy, muistelee Ilpo Kokkila.. EK:ssa on selvä linjaus, että nyt mennään
liittokohtaista tietä, koska pohjaa ei löytynyt
kokonaisratkaisulle.
Hänellä ei ole kuitenkaan sellaisia ideologisia esteitä keskitetylle kuten Teknologiateollisuudella tunnetusti on.
. On hyvä, että keskitytään huolelliseen valintaan, koska valittava henkilö joutuu elämään kovien paineiden
alla. Suomi on vaatinut, että ongelmamaiden on
korjattava itse asioitaan. Kokkilan mukaan Suomen hallitus on toiminut kriisin aikana aika
jämäkästi.
. Nyt on vaikea ujuttautua työmaalle il-
?Hyvä
kokonaisratkaisu olisi
ollut kaikkien
kannalta
paras.?
Ilpo Kokkila
» Vuorineuvos.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja
vuoden 2013 alusta.
» Syntynyt 8. Itse asiassa
Ilpo Kokkila ja hänen omistamansa rakennusyhtiö SRV on ollut harmaan talouden torjunnan edelläkävijöitä.
. Kun Kokkila valittiin EK:n puheenjohtajaksi, niin hän sanoi keskeiseksi tehtäväkseen
EK:n sisäisen eheyttämisen.
. EK:ssa, kuten palkansaajajärjestöissäkin, on monenlaisia liittoja ja monenlaisia tarpeita. Pelkoa vai pelottelua?
. En koe kriisiä. Tottakai nokittelua on
puolin ja toisin, mutta se on nähtävä julkisuuden sensaatiohakuisuutena. Me elämme kansainvälisen kilpailukyvyn kautta ja siten vientiteollisuus palkanko-
14
TEKSTI Risto Korhonen KUVA Jarmo Lintunen
rotusmäärittelijänä on hyvä peruste. Kokkilan mielestä tämä
malli olisi hyvä pohja meillekin, koska Suomi
elää viennistä. Kaikki
tiedämme, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.
Vaikka tilanne rauhoittuisi, suuren laman
ajan kokeneen Kokkilan mukaan huonoihin
aikoihin pitäisi varautua.
. Harmaa talous on syöpä monella alalla.
Rakennusalalla torjunnan suhteen on
edetty ehkä eniten.
. On monia asioita, joiden perusteella sopimisessa pitäisi päästä lähemmäksi
työpaikkoja. Sitten tietoisesti ja onnenkantamoiselle
ruvettiin tekemään töitä Berliinissä, jossa silloin oli menossa rakennusbuumi. Tässä nyt turhaan osoitetaan Teknologiateollisuutta. 12
Jos itse olisin diktaattori, niin tarkasti valikoisin mitä täältä kopioisin. En
väitä, että Venäjä olisi helppo paikka. EK:n puheenjohtaja vuorineuvos
Ilpo Kokkila toivoo malttia myös
liittokierrokselle, vaikka keskitettyä ratkaisua ei syntynyt.
?Venäjän
ongelmista
puhutaan
liikaa?
VUORINEUVOS ILPO KOKKILA on idänkaupan veteraani. Mutta
missä vientitoiminta olisi helppoa, kysyy Ilpo
Kokkila.
. TÄÄLLÄ LÄNNESSÄ
15. Meillä on valtava markkina ihan vieressä.
Me tunnemme sen paremmin kuin mikään
läntinen tai eurooppalainen valtio. Viime viikolla yhdistys, East O?ce ja
EK:n Venäjätoiminnot yhdistyivät Business
Team for Russia-keskukseksi, jonka johtamaan valittiin entinen pääministeri Esko Aho
(kesk.).
Neuvostoliiton ajasta Kokkila toteaa, että
silloin tiedettiin miten järjestelmä toimii.
. Viitoset-rakennusyhtiön, nykyisen
SRV-yhtiöt, hän perusti vuonna 1987. Hän tuntee sekä Neuvostoliiton että
Venäjän.
Kokkila aloitti uransa Perusyhtymän idänviennissä. Ei meidän järjestelmämme mikään virheetön ole.
Olen luottavainen siihen, että Venäjä on menossa hyvään suuntaan.
Suomalaisille Venäjä on Kokkilan mukaan
suuri mahdollisuus.
. Tottakai kaikkia kymmenien ja satojen
vuosien aikana kehittyneitä asioita ei voi korjata muutamassa vuodessa.
. Se on paras
kohde kaikelle rakennusteollisuudelle ja muullekin teollisuudelle mitä Suomesta löytyy. Ylilyöntejä tuli
ihan reippaasti. Maa
on kokenut totaalisen muutoksen, ihmiset ovat
vapaita, pääsevät matkustamaan, kaikki asiat
ovat paljon, paljon paremmin kuin 20 vuotta
sitten. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset ovat näreissään sitä, että Venäjällä ei seurata heidän
malliaan. SRV:n
pääomistajuuden lisäksi hän omistaa Pontos
Oy:n, joka omistaa muun muassa Tallinnan
Viru-hotellin kiinteistön ja viereisen kauppakeskuksen.
Kokkila ei peittele idänkokemuksiaan ja
hän onkin toiminut pitkään Suomalais-Venäläisen kauppakamariyhdistyksen puheenjohtajana. Kun se sitten muuttui ihan toisenlaiseksi,
niin moni asia meni raiteiltaan. Kestää pitkään ennen kuin Venäjä pystyy korjaamaan siinä vaiheessa tehnyt
virheensä.
Tänä päivänä Kokkilan mielestä lännessä
kuitenkin puhutaan liikaa Venäjän ongelmista.
Varsinkin ne puhuvat, jotka eivät siellä käy,
ei tajuta, että mitä siellä on
tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana
teksti Tuula Kärki
Vasemmistoliitolla on kaksi varapuheenjohtajaa, mutta kesäkuun puoluekokoukseen on tehty aloite kolmesta. Hän on puolueen työvaliokunnan jäsen. Kolme
varapuheenjohtajaa?
» Tässä ovat ehdokkaat: lähihoitaja-kansanedustaja, kemiläinen
insinööri, kansalaisaktivisti, teurastaja ja kirvesmies. Jos se hyväksytään, kokous valitsee kolme varapuheenjohtajaa.
Vasemmistoliitossa puolueen varapuheenjohtaja kiertää maata tapaamassa puolueen kannattajia ja aktiiveja. Varapuheenjohtajat hoitavat paljon tehtäviä, jotka muulloin olisivat puheenjohtajan kontolla.
Kolmen varapuheenjohtajan valitsemista perustellaan sillä, että näin tehtäviä voisi jakaa alueellisesti
tasaisemmin. Varapuheenjohtajat valitaan Tampereella 8. kesäkuuta.
16. Työvaliokunta valmistelee aloitteet puoluehallitukselle ja
muutenkin määrittelee puolueen linjan poliittisesti merkittävissä asioissa.
Varapuheenjohtajat kuuluvat myös viikoittain kokoontuvaan hallitusryhmään, joka ohjaa puolueen ministerien työtä.
Varapuheenjohtajien merkitys korostuu tilanteessa, kuten nyt, jossa puolueen puheenjohtajan ajasta
suuren osan vie ministerin työ
Kun on kilpailua, päätöksenteko on tervettä, hän sanoo ja vakuuttaa, ettei hänen ehdokkuutensa ole hyökkäys Pekosta vastaan.
. Olemme nyt reilusti plussalla. Vaikka eduskunnassa tuntuu, että teemme tosi hyvää politiikkaa tavallisten ihmisten
puolesta, viesti ei ilmeisesti tavoita kaikkia, kun ihmiset näyttävät kokevan, että perussuomalaiset on se puolue, joka ajaa tavallisten ihmisen asiaa, vaikka
he esittävät lomautuksia ja vuosilomien ja palkkojen heikentämisiä.
Oltava hereillä työn
suhteen
» Neljän koiran emäntä.
Pekonen pitää puolueen tärkeimpänä tavoitteena juuri tuloerojen
kaventamista.
. Suosikkisatu on
Astrid Lindgrenin Kastehelmi
ja suosikkihahmo Lindgrenin
Peppi Pitkätossu, jonka kuva on
tatuoitu Pekosen selkään.
Aino-Kaisa Pekonen
» Kansanedustaja.
» Lähihoitaja.
» Riihimäen kaupunginvaltuuston
varapuheenjohtaja.
» Peruskoululaisten Väinön,
Toivon ja Unton äiti, naimisissa
kuljetuspäällikkö Henri Pekosen
kanssa.
Forssan duunari ajaa kahdeksan tunnin työpäivää
FORSSALAINEN teurastaja Janne
Nieminen haluaa, että vasemmistoliitto punertuu nykyisestään.
. Usein puolueessa ollaan
huolissaan siitä, että Paavo on
meidän ainoa henkilö, jota media haluaa kuulla. Pitäisi muista juuret. Hallitus on ainoa paikka,
jossa maan asioihin voi todella
vaikuttaa, joten niin kauan, kuin
pystymme vaikuttamaan ja samalla olemaan puoluevaltuuston
tekemien raamien sisällä, ei kannata puhua hallituksesta lähtemisestä.
Hän muistuttaa siitä, että monipuoluejärjestelmässä hallitustyökin on kompromissien tekemistä.
. Vielä ei ehkä voi sanoa, että
se olisi varsinaisesti pienentynyt,
mutta toivottavasti pystymme
vaikuttamaan siihen suuntaan.
Tuloerojen kasvu on hyvinkin pelottava asia, kun seuraa vaikkapa
viime viikkojen tapahtumia Tukholmassa.
pätkätyö, vuokratyö ja nollasopimukset. Meidän pitää olla hereillä
sen suhteen, mitä työelämässä tapahtuu. Jos
emme muista työelämän asioita,
meiltä häviää kannatusta entistä
enemmän.
Hänestä punaisuus ja vihreys
eivät ole ristiriidassa.
. Toivon, että olemme saaneet
aikaan hyviä asioita. Se voisi olla suoraviivaisempaa.
Kolmas Niemisen tavoite vasemmistoliiton varapuheenjohtajana olisi pitää puolue kiinni
hetkessä.
. Toinen keskeinen asia ovat
työelämän kysymykset, kuten
» Harrastaa teatterissa käymistä
ja lukee satuja. Jos olemme tarpeeksi hyviä, tulemme molemmat valituiksi.
Kolme hämäläistä
» Peruskouluikäisten Mikon,
Markuksen ja Millan isä.
Hämeen piiristä puoluejohtoon
hakee Tampereen puoluekokouksessa kolme henkeä, Niemisen lisäksi kansanedustaja,
nykyinen varapuheenjohtaja
Aino-Kaisa Pekonen varapuheenjohtajaksi ja Hämeen piirin puheenjohtaja Irma Taavela
puoluesihteeriksi.
Nieminen ei usko, että saman
piirin ehdokkaat syövät toistensa
mahdollisuuksia.
Janne Nieminen
» 45-vuotias teurastaja,
päätoiminen
pääluottamusmies.
» Kouluttautunut aiemmin myös
kokiksi ja tarjoilijaksi.
» Forssan kaupunginvaltuuston
ja -hallituksen jäsen.
» Naimisissa sairaanhoitaja,
pääluottamusmies Kristiina
Niemisen kanssa.
» Asuu Forssan Matkun kylässä
» Harrastaa
matkamoottoripyöräilyä ja
koirien kouluttamista.
» Palvellut rauhanturvajoukoissa
Libanonissa.
17. Rahaa pitää laittaa omaan
hyvinvointiin.
Hänestä vasemmistoliiton Eurooppa-politiikkaa joutuu tulkitsemaan liikaa.
. Hän toisi
työelämän arkea ja ammattiyhdistysosaamista puoluejohtoon.
Juuri työlainsäädännön puutteet ovat asia, jota hän joutuu selittelemään vasemmistoliiton poliitikkona.
Viikonvaihteen puoluekokouksessakin tämä on tärkein asia.
. Forssasta
käsin ei voi tietää, mikä missäkin
asiassa on ollut meidän panos,
mutta esimerkiksi nuorisotakuu
on yksi hallituksen tärkeä saavutus, hän sanoo.
. Pekonen muistaa, mitä on kolmivuorotyö pienellä palkalla
kansanedustaja
Aino-Kaisa Pekonen, 33, haluaa
jatkaa vasemmistoliiton varapuheenjohtajana. Se ei ole itsestään selvää,
kun palvelualan työt lisääntyvät ja savupiipputeollisuus vähenee rakennemuutoksessa.
Esimerkiksi kaupan alalla on se
ongelma, ettei tarjota riittävää
työaikaa.
Nieminen on toiminut pääluottamusmiehenä runsaan vuoden, varapääluottamusmiehenä
8 vuotta ja ammattiosaston pu-
Toinen jatkuvaa selittämistä vaativa asia on Eurooppa-politiikka.
. Ihmisen pitää saada toimeentulo työllään, hän sanoo.
heenjohtajana 11 vuotta. Aino-Kaisa on hoitanut tehtävänsä hyvin. Myös Kelan valtuutettuna monet asiat tulevat tutuiksi.
Tuloerot suurin ongelma
Pekosen mielestä yhteistyö puoluejohtajan kanssa sujuu hyvin.
. Vasemmistoliiton on käytävä tiukemmin kiinni työelämän
lakeihin, jotta turvataan kunnon
työehdot ja työsuhteet, Forssan
HK:n pääluottamusmies sanoo.
Hänestä puolueessa etualalle
on tullut viherrys.
. Terveydenhuoltoalan taustani vuoksi seuraan niitä automaattisesti. Pitää olla tavoitteena, että
pankkeja ei tueta. Puolueen puheenjohtaja on ministeri
ja paljon kiinni siinä hommassa.
Minä tuon jatkuvuutta päivittäisten asioiden pyörittämiseen, hän
sanoo.
Hän muistuttaa myös puolueen yksikasvoisuudesta. Varapuheenjohtaja ei edusta vain omaa
piiriään.
Viimeksi kutsuja on tullut
esittelemään ajatuksia vanhuspalvelulaista. Pekonen saa puhua
puolueväelle erityisesti sosiaalija terveysasioista.
. Sitä halutaan kuulla, paljon
piirien ja paikallisyhdistysten tilaisuuksia kiertänyt Pekonen sanoo.
Hän pitää juuri kiertämistä ja
ihmisten tapaamista varapuheenjohtajan tärkeimpänä tehtävänä.
. Viime vuoden
aikana olen huomannut, että minäkin olen ruvennut kelpaamaan
Paavon rinnalla, hän toteaa.
JARMO LINTUNEN
RIIHIMÄKELÄINEN
Kolmivuorotyötä
ja kolme lasta
Pekonen on ammatiltaan lähihoitaja.
. Tarkoitan nimenomaan koko
Suomen kiertämistä. Puoluejohto on uusiutumassa aika lailla, kun toinen varapuheenjohtaja ja puoluesihteeri jättävät tehtävänsä. Nyt Nieminen vaatii, että töitä saisi tehdä tuon kahdeksan tuntia.
. Olen tehnyt kolmivuorotyötä pienellä palkalla kolmen
lapsen äitinä eikä siitä ole kovin kauan, ensimmäisen kauden
kansanedustaja sanoo.
Hänestä ei ole paha, jos vara-
Aino-Kaisa Pekonen pitää puolueen tärkeimpänä tavoitteena tuloerojen
kaventamista.
puheenjohtajissa olisi mukana
kansanedustaja siksikin, että
tämä voi välittää puolueväelle tietoa eduskuntaryhmän työskentelystä.
. Siellä käsiteltävästä Punavihreästä asiakirjasta pitää nostaa esiin se, että mennään työelämä edellä, jotta pystyttäisiin
luomaan uusia työpaikkoja.
Eurooppa-politiikkaa
joutuu tulkitsemaan
Janne Nieminen antaa puolueen
nykyjohdolle kouluarvosanan kahdeksan.
. Hän on ollut hommassa kuusi vuotta.
. Koen, että meillä on luottamukselliset välit ja pystymme
tekemään hyvin täitä yhdessä.
Käymme asioita läpi niin puolueessa kuin ministeriryhmässä, johon varapuheenjohtajatkin kuuluvat.
Hänestä vasemmistoliiton
kannattaa olla maan hallituksessa, kun ?ollaan enemmän plussalla kuin miinuksella?.
. Se on tärkeää
Suomelle ja Suomen menestymiselle. Viestintää pitää kehittää.
Kentän tiedon jano suurempi
kuin mitä johto pystyy tyydyttämään. Pitää muistaa arki eikä vain
visioida tulevaisuutta.
Nieminen antaa kahdeksikon
puolueen nykyjohdon selviytymisestä.
. Luonto- ja ympäristöarvot ovat vasemmistolaisuuden luonnollisia arvoja ja kulkeneet aina mukana.
Tarpeeksi työtunteja
Työväenpuolueiden tavoitteet
pitkälti aikanaan listannut Forssan ohjelma vaati suomalaisille
työpäivän lyhentämistä kahdeksaan tuntiin. Olen duunaritaustainen ihminen, jolla on tavallisen ihmisen kokemus arjen pyörittämisestä. Julkisuudessa näkyy paljolti puoluejohtaja Paavo Arhinmäki.
. Mutta kun mennään punainen puoli edellä ja hoidetaan
työn asiat kuntoon, vihreys kulkee siinä mukana. Esimerkiksi pitää kertoa asioista, joita on ajettu hallituksessa, vaikkeivät ne olisi menneet läpi.
Nieminen arvioi, että vasemmistoliitto pystyy vaikuttamaan
enemmän maan hallituksessa
kuin hallituksen ulkopuolella.
. Se muuttuu koko ajan.
Hän arvioi, että juuri työelämän suhteen vasemmistoliiton
pitää terävöittää viestiään.
. On tärkeää olla hallituksessa
tuomassa vasemmistolaista näkökulmaa päätöksentekoon.
Hänestä tärkein tulos hallituksessa on se, että tuloerojen kasvu
on saatu pysäytettyä.
Itse koen tehneeni politiikkaa silloinkin, kun en ollut puolueaktiivi, hän sanoo.
Hänellä on kokemusta monenlaisista kansalaisliikkeistä
alkaen 90-luvun rasisminvastaisesta Antifasta ja Vaihtoehto
EU:lle -kansanäänestyskampanjasta, jatkuen EU-ja G12-maiden
huippukokousten yhteydessä
mielenosoittamisesta Göteborgissa ja Edinburghissa, Afganistanin ja Irakin sotien vastaisiin
liikkeissä ja Suomen Attacissa.
Hän on työskennellyt ammattiyhdistysliikkeessä pitkään.
saavuttaneet, mitä halusimme.
Mutta päätös tehtiin ja menimme
hallitukseen, hän sanoo.
. Meillä kuitenkin työlainsäädäntö on isolta osalta
tehty siitä näkökulmasta, että oli
teollinen Suomi ja pysyvät työpaikat.
Hyötysen toinen painopiste
on harmaan talouden torjunta.
. Panostus olisi pitänyt tehdä
kymmenen vuotta aikaisemmin.
Hän toteaa, että rakennusten
tai palvelualojen harmaa talous
on iso asia, mutta varsinaisesti
suurista rahoista puhutaan, kun
Keski-Uudenmaan näkyvin vasemmistolainen
HANNA RAIJAS
Pia Lohikoski, 35,
on Keski-Uudellamaalla aktiivinen
ja näkyvä kuntapoliitikko, jonka
kannanotot kuuluvat. Eduskuntavaaleissakin tuli hyvin ääniä.
Työllisyys katveessa
Hyötysen mielestä työllisyys on
jäänyt ylipäätään katveeseen politiikassa.
. Silti on olemassa raja, jonka
kohdalla on tosissaan mietittävä,
voidaanko olla mukana vai lähdetäänkö kävelemään. Olen kuitenkin pitkään häärännyt työllisyys-, teollisuus,
elinkeinoasioiden parissa, joten
ne ovat lähellä sydäntä, hän sanoo.
. eikä aiheetta . Viime kunnallisvaaleissa
Keravalla onnistuimme nostamaan vasemmiston kannatusta.
Lohikoski korostaa ammattiyhdistysliikkeen ja muiden kansalaisliikkeiden merkitystä politiikassa.
. Lisäksi
on hyvä tehdä väliaika-arvioita
siitä, ollaanko plussalla vai miinuksella.
. Se, mitä opiskelijat saavat
kevään kehysriihestä. Meitä on vielä
paljon vasemmistolaisia ihmisiä,
jotka ajattelemme vasemmistolaisuutta työntekijän näkökulmasta.
Hyötysellä on nostetta. Siitä tulee
kiitostakin, sillä meidän kannatus näyttää nousevan juuri opiskelijoiden piirissä.
Harmaa talous tulee
silmille
Hän muistuttaa työelämän pirstaloituneen nopeasti.
. Olen arvostellut puoluetta
siitä, että perinteinen työväenpolitiikka näkyy vähän huonosti
meidän puolueen puheissa ja pro?ilissa. Se ei tarkoita, että pitää kehua huonoja päätöksiä. Haluan tuoda oman osaamisen sinne lisäksi. Vakiduuneja on entistä vähemmän ja yhä useampi tekee
pätkätöitä. Yritän elää tätä päivää ja
suhtaudun avoimesti uusiin avauksiin, kuten perustuloon tai ympäristöä koskeviin avauksiin. siitä, että puoluejohto elää omaa elämäänsä ja
paikallinen taso elää omaansa.
Lohikoski muistuttaa myös
siitä, mistä on kotoisin.
. Mukaan lähtiessäni lupasin tukijoukoille, että tämä on pidempi projekti. On tärkeää saada koko jäsenistö toimimaan muutenkin kuin
vaalityössä. Mutta kun lähdetään liikkeelle työllisyyden kautta, ratkotaan samalla monia muita ongelmia.
Hän huomauttaa myös, että
puolueen nykyjohto ei ole hoitanut hommiaan huonosti.
. Se, mitä nyt tehdään EteläEuroopassa, voi tapahtua täällä
huomenna. Onneksi meillä
on jo nyt hyviä ehdokkaita ja vaaliohjelmaa suunnitellaan.
Pia Lohikoski
» Vasemmistoliiton
puoluevaltuuston
varapuheenjohtaja.
» syntynyt Vantaalla, varttunut
Keravalla.
» Keravan kaupunginvaltuuston
ja kaupunginhallituksen jäsen.
» Viisivuotiaan Miskan ja vuoden
ikäisen Matildan äiti, naimisissa
koulutuspäällikkö Juhani
Lohikosken kanssa.
» Valtiotieteiden maisteri
» Järjestö- ja koulutuspäällikkö
Vuokralaiset VKL
ry:ssä, hoitovapaalla.
Työskennellyt aiemmin
ammattiliitoissa ja koulutus- ja
tutkimuslaitoksissa.
» Harrastaa työväenhistoriaa,
puutarhanhoitoa ja kulttuuria,
tällä hetkellä erityisesti
lastenkulttuuria.. Ayliikkeessä niihin on perinteisesti
suhtauduttu nuivasti, monesti
ottamatta edes selvää siitä, mistä
on kyse. Siksi ay-puoleltaon tullut
aika paljon kyselyjä, että lähtisin
ehdolle, hän sanoo.
Hän korostaa samaan hengenvetoon, ettei kuitenkaan ole pelkästään ay-jyrä.
. Mielestäni emme riittävästi
Terävyyttä
EU-politiikkaan
Lohikoski nostaa työllisyyspolitiikan ykköseksi, kun pitää valita
puolueen tärkeimmät painopisteet lähivuosina.
. Nykyisin asioita katsotaan
heikosti työllisyysvaikutusten
vinkkelistä, vaikka esimerkiksi
hallituksen kevään kehysriihipäätöksiä, kuten yritysten veroalea, perusteltiin työllisyyssyillä.
Monessa, vaikkapa kevään telakkapäätöksessä, on menty ihan
toiseen suuntaan ja aika hiljaista
on ollut meidän puolueessa tässä
kohtaa, hän sanoo.
Silti Hyötynen pitää hyvänä
puolueensa osallistumista kuuden puolueen hallitukseen.
. En kilju riemusta näiden
suhteen, mutta en torppaakaan.
Hyötynen toteaa, että vaikka
työelämän asioiden tulee olla
puolueessa keskiössä, muita asioita ei pidä unohtaa.
JOUKO HURU
TAMPERELAINEN
Kalle Hyötynen muistuttaa työelämän pirstaloituneen nopeasti.
. Talouskuripolitiikkaa pitää
kritisoida, hän sanoo.
Hän arvioi, että Euroopan
unionin vaikutus Suomeen on
niin valtava, ettei sitä arjessa
edes tajua.
. Ei pelkkä tamperelainen ay-jyrä
mittakirvesmies
Kalle Hyötynen ilmoittautui vasemmistoliiton varapuheenjohtajaehdokkaaksi keskiviikkona.
. Se, miten Paavo toimi
kehysriihen jälkeisessä tilanteessa, oli oikein. On jouduttu nielemään paskaakin,
mutta on saatu paljon hyvää aikaiseksi, hän sanoo.
. Jos päätös menee mahdottomaksi, hyvä osata
lyödä nyrkkiä pöytää, hän sanoo puolueen puheenjohtajasta
Paavo Arhinmäestä.
KERAVALAINEN
Pitää olla tekemistä
Lohikoski arvioi, että varapuheenjohtajana edustaisi puolueen kentän ja jäsenten ääntä.
18
Pia Lohikosken mielestä on tärkeää saada koko jäsenistö toimimaan muutenkin kuin vaalityössä.
. Viimeksi vaalit olivat surulliset meidän kannalta sisällön
puutteen vuoksi. Näen tärkeäksi sen, että ollaan niissä pöydissä, joissa päätökset oikeasti tehdään. Uusimaa on maan suurin
vaalipiiri ja meillä meni eduskuntavaaleissa täällä huonosti.
Uudenmaan pitää saada vahvemmin näkyvyyttä puoluejohtoon.
Väliaika-arvioita
Vasemmistoliiton olemisen hallituksessa pitää Lohikosken mielestä riippua hallituksen tekemistä päätöksistä.
. Pitää esittää tiukkoja vaatimuksia. Helposti lähestyttävä mies on kaupunginvaltuutettu, suuren ammattiosaston puheenjohtaja ja
Vasemmistoliiton Pirkanmaan
piirin puheenjohtaja. En ole kiinni hallituspolitiikassa niin kuin meidän ministerit ja kansanedustajat ja minun
on mahdollista nostaa enemmän
esiin vasemmiston omia tavoitteita, hän sanoo.
. Välissä tehdään
politiikkaa paikallisesti koko
ajan. On hyviä päätöksiä ja huonoja päätöksiä ja niitä pitää arvioida puolueen tavoitteista lähtien.
Hän oli mukana hallitusneuvotteluissa.
. Pitää olla tekemistä.
Hän lupaa tuoda mukanaan
myös analyyttista otetta, pitkäjänteisyyttä ja jäsenistön kuulemista.
. Hän oli ensimmäistä kertaa eduskuntavaaliehdokkaana viime vaaleissa.
. Haluammeko, että
täällä yksityistetään ja otetaan
kansalaisoikeuksia pois ensi vuosikymmenellä?
Lohikoski painottaakin ensi
vuoden eurovaalien merkitystä.
. Seuraavissa vaaleissa jatketaan. Olen töissä rakennuksilla ja
siellä näen sitä joka päivä, vaikka
viime aikoina sen torjuntaan on
panostettu muun muassa veronumeroilla.
Ongelmia on kuitenkin yhä.
. Välillä nousee kritiikki
. Ei vain tehdä kannanottoja vaan järjestetään mielenosoituksia ja kampanjoita ja
kerätään adresseja. Sitä rajaa
ei ole vielä ylitetty.
Hyvistä asioista Hyötynen
mainitsee yhden.
. Lisäksi pitää painottaa perustuloa, asuntopolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa ja työn ja perheelämän yhteensovittamista.
Hän haluaisi myös terävöittää
vasemmistoliiton Eurooppa-politiikkaa.
Lapissa palvelut ovat jo nyt
hyvin keskitettyjä enkä näe, että
Lapin tai Itä-Suomen suuria kuntia yhdistelemällä saataisiin mitään hyvää aikaiseksi. Arvellaankin, että se saattaa johtua vesijohtovedestä.
Moisanen on nyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja
ensimmäinen varalla kansanedustajaksi. Se oli helppo siirtymä, koska
olen aina ollut vasemmistoliiton
kannattaja. Tiedonkulussa näkyy, että
meiltä puuttuu suora yhteys päätöksentekoon, Moisanen sanoo.
. Kemissä se on tavallista. Yhdessä tekeminen ja
yhteisten tahtotilojen löytäminen
on varmaan ollut täällä haaste
pitkään, Moisanen muotoilee.
Moisanen aloitti järjestötoiminnan koululaisena koirayhdistyksessä, jatkoi opiskelijatoimintaan ja vasemmistoliittoon.
. Löydän yhteisiä näkemyksiä, vaikka niitä
on jouduttu etsimään.
19. Ratkaisuja pitää tehdä kantokyvyn ja kestävyyden mukaan, mikä ei ole ristiriidassa sen
kanssa, että työllistämme lappilaisia ja ylipäätään ihmisiä Suomessa. Ja kyllähän tässä hallituksessa on tehty
huomattavasti vasemmistolaisempaa politiikkaa kuin hallituksissa pitkiin aikoihin.
Moisasta miellyttää erityisesti hallituksen aikaansaannokset työn ja syrjäytymiskehityksen
suhteen.
. Kyllä. Ominaispiirteeni on yhteistyökyky. Silti työttömyys rassaa.
Rahasta tekee tiukkaa.
. Markuksen viesti on erilainen kuin vasemmistoliiton viesti.
Se aiheuttaa kitkaa ja ristiriitaa.
Mustajärvi tyrmää vasemmistoliiton työskentelyn maan hallituksessa.
. Päätökset työttömien osalta
ovat olleet huomattavasti parempia kuin vuosiin.
Työttömyys tuttua
Moisasen mielestä vasemmistoliiton tulee panostaa yhä juuri
työhön.
. Mutta etelämpänä tilanne on toinen.
Vasemmistovaje Lapissa
Moisanen toteaa, että Lapissa vasemmistoliitolla on nyt poliittinen vaje, kun yhtäkkiä eduskuntaryhmässä ei ole Lapin edustajaa. Toki me muutkin olemme
kriittisiä, Moisanen sanoo.
. Politiikka vie ajan opiskelun
ohessa. Syötän sille porkkanoita ja
harjaan sitä, Moisanen sanoo.
lituksi kaupunginvaltuutetuksi,
koin sen ja muut luottamustoimet niin arvokkaiksi, että yritän
löytää töitä täältä.
Vaikka ei ole töitä, tekemistä
on. On asioita, joissa meidän näkökulman tulisi näkyä vahvemmin, mutta kun hallitustyötä
tehdään viiden muun puolueen
kanssa, kaikkea ei voi saada.
Kemissä, Suomen vasemmistoliittolaisimmalla paikkakunnalla on selvää, että vastuuta otetaan ja kannetaan.
. Pitää kuulla ihmisiä ja
antaa tilaa kriittisille kannoille.
Siinä Lapin vasemmistoliitto on
ollut hyvä koulu.
. Esimerkiksi Kemissä on
kaivos, josta ei ole mitään haittaa.
Työttömyyden insinööri Moisanen tuntee. Kaikki
päätöksenteko ei voi keskittyä
metropolialueeseen tai kasvukeskuksiin.
Kemiläinen Sari Moisanen
toisi Lapin ja harvaan asuttujen
seutujen äänen puoluejohtoon.
. Vaatimaton nainen
myöntää, että paikkoja ei saa,
jollei ole jotain annettavaa.
. Kaikessa päätöksenteossa
pitää muistaa, kuinka tärkeää työ
on, mikä työ tahansa.
Mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
. Lapin tulevaisuusskenaa-
riota tehdessä näin kauhukuvat
siitä, miten meidän ympäristöä
voidaan lyhyessäkin ajassa hyödyntää niin, että kohta siellä ei
enää ole mitään hyödynnettävää.
Jäljelle jää vain raiskattu maa,
hän kuvailee ja mainitsee kaivosteollisuuden lisäksi vesivoiman
lisärakentamisen.
. Elämme ajassa, jolloin ytneuvotteluja käydään joka puolella. Hän lähti viime
syksynä opiskelemaan toista insinööritutkintoa, kun oli ollut
vuoden työttömänä. Suomikin sitä mahdollistaa.
Kalle Hyötynen
» Kaupunginvaltuutettu
» Toiminut
pääluottamusmiehenä ja
työsuojeluvaltuutettuna
» Vasemmistoliiton Pirkanmaan
piirin puheenjohtaja
» Ammattiosaston puheenjohtaja
» Aikuisen Casperin ja
koululaisten Pinjan ja Mintun
isä, naimisissa palveluneuvoja
Tuula Hyötysen kanssa
» 46-vuotias syntyperäinen
tamperelainen, asuu
Hervannassa
» Harrastaa mökkielämää ja
soittaa kitaraa.
» Elätti perheensä
ravintolamuusikkona
90-luvulla, kun rakennuksilta
työt loppuivat.
Rakennemuutoksen ääni Kemistä
JARMO LINTUNEN
. katsotaan veroparatiiseja ja sitä,
kuinka yritykset kiertävät niiden
kautta veroja.
. Kemissäkään emme
päätä yksin, vaikka olemme suurin valtuustoryhmä. Täällä olemme toivoneet,
että vasemmistoliitto ottaa paikan maan hallituksessa. Koen työn itsessään arvokkaaksi ja kaipaan
ansiotyön tuomaa turvallisuutta
ja jatkuvuutta.
Lapin piiri hyvä koulu
Moisasen mielestä politiikassa
tärkeintä on yhteisten näkemysten löytäminen ja niistä kiinni pitäminen. Sitä ennen
oli pätkätöitä.
. Olisin voinut lähteä etelään
työnhakuun, mutta kun tulin va-
Sari Moisanen
» 33-vuotias syntyperäinen
kemiläinen.
» Kemin kaupunginvaltuutettu
ja kaupunginhallituksen
puheenjohtaja.
» Lapin liiton hallituksen jäsen.
» Kone- ja tuotantotekniikan
insinööri, opiskelija.
» Omistaa 28-vuotiaan
suomenhevosen Vilan, jonka
kylkeen on itkenyt surunsa ja
nauranut ilonsa jo lapsena.
» . Mieluummin olisin osa jotain työyhteisöä. Olen pienen kaupungin kasvatti, mutta aika laajasti perillä
Pohjois-Suomen asioista, hän sanoo.
Hän uskoo, että hänellä on
annettavaa puoluejohtoon myös
kunta- ja maakuntapolitiikan
sektorilla.
. MEILLÄ TÄYTYY edelleen olla mah-
dollisuus asua syrjäisessä Suomessa. Kyllä minun kohtaloni kuvastaa pohjoisen rakennemuutosta, hän arvioi.
. Vasemmistoliiton listalta
valittu Markus Mustajärvi edustaa vasenryhmää.
Sari Moisasen mielestä politiikassa tärkeintä on yhteisten näkemysten löytäminen.
. Tiedän, mitkä ovat pienten
kuntien haasteet.
Pohjoisen näkökulmasta hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen liittäminen yhteen kuntauudistuksen kanssa oli hyvä asia.
. Se on sen arvoista
Markka
devalvoidaan. Kauppatase saadaan vähentämällä vietyjen tavaroiden arvosta tuotujen tavaroiden arvo.
??. SUOMEN VAIHTOTASE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN 1975?2013 JA POIMINTOJA TALOUSHISTORIASTA
miljardia euroa
??. Jostain syystä työttömyysluvut eivät olekaan nyt käyttäytyneet kuten taantumassa
tavallisesti.
. Ainakin niin on
käynyt tähän asti, paitsi Japanissa, missä keskuspankin
ohjauskorko on ollut 0,5 prosenttia vuodesta 1995 alkaen.
Handelsbanken ennusti toukokuun alussa, että Euroopan keskuspankki alentaa korkonsa ?pian. Suomen talous kriisiytyy. Ruotsalaispankki
Handelsbanken huomautti toukokuun alun talousennusteessaan, että jossain vaiheessa investointeihin on taas
palattava. Maliranta
arvioi, että alhainen korkotaso on pitänyt hengissä sellaisiakin yrityksiä, joiden tuloskunto on huono.
Ja korot tietenkin nousevat joskus. Professori Pertti Haaparanta kuitenkin esitti
Talous & Yhteiskunta -lehden 1/2013 laajassa artikkelissaan, että Suomella on rakenteellinen kilpailukykyongelma: yritysten johto ei osaa uudistaa tuotteita eikä
markkinoida niitä. Rakennemuutoksesta
voidaan puhua myös yksittäisillä teollisuusaloilla kuten
nyt Suomessa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa. Suomen
ja Euroopan yhteisön 1973 solmima
vapaakauppasopimus merkitsee
teollisuuden altistumista aiempaa kovemmalle kilpailulle ulkomailta. Sund arvioi, että talouden käänne voi tapahtua aikaisintaan vuoden 2014 lopulla, luultavasti vuonna
2015.
20
MIKA MALIRANTA kertoo ennustaneensa aiemmin, että
työllisyys alenisi nopeasti. Tuotanto alkaa kasvaa voimakkaasti 1978.
Markka revalvoidaan 1989.
?2
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
Vanheneva väestömme taistelee
» Ekonomistit muistuttavat, että
Suomen täytyy päästä mukaan
kaupantekoon, kun kasvu alkaa.
TEKSTI & GRAFIIKKA Johan Alén
KAKSI SUOMELLE tärkeää alaa on rakennemuutoksessa.
Matkapuhelinvalmistaja Nokia ei enää valmista sähkölaitteitaan Suomessa, ja paperikone toisensa jälkeen hiljenee. 0,5 prosenttiin ja että sen jälkeen korko pysyisi muuttumattomana peräti vuoteen 2018 saakka.
Ralf Sund arvioi euroalueen korkotason pysyvän alhaalla ainakin vuoden 2014 ajan, vaikka korko onkin in?aatiota alhaisempana jo reaalisesti negatiivinen eli
korko ei kata ostovoiman alenemaa. Siirtyminen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta laajasti teollisuustyöhön monissa länsimaissa
1800-luvulla oli suuri rakennemuutos. Palvelutase on vietyjen palveluiden arvo miinus maahan tuotujen palveluiden arvo.
4
???
Vaihtotase = kauppatase + palvelutase + nettomääräiset pääomakorvaukset, tulonsiirrot yms.
Vaihtotase on merkittävin osa maksutaseesta, joka kertoo Suomen ja ulkomaiden välisistä pääoman liikkeistä.
LEHTIKUVA
3
Maailmanlaajuisesta öljykriisistä seurannut lama alkaa näkyä Suomessa 1975, jolloin tuotanto kääntyy laskuun. Sillä
pyritään mittaamaan taloudellisia menestymismahdollisuuksia kilpailutilanteessa. Muistavathan kaikki, että korot myös nousevat?
Sund miettii.
RAKENNEMUUTOS
Yksi tapa hahmottaa taloushistoriaa on sarjana muutoksia, joista laaja-alaisimmista puhutaan talouden rakennemuutoksina. Teollisuuden saldoluku
Suomen rakenteellista kilpailukykyä pidetään yleisesti
hyvänä. Suomen vienti länsimaihin supistuu.
2
1
Toinen öljykriisi käynnistyy 1979. Merkit ovat kuitenkin edelleen huolestuttavia, hän
varoittaa.
Palkkasumman kasvu on alkanut hidastua ja yritysten konkurssihakemusten määrä on kasvanut. Yritystemme valmistamat tuotteet
eivät tällä hetkellä kiinnosta ostajia. STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin
mukaan Suomessa vallitsee työvoimapula noin kolmen
tai neljän vuoden kuluttua. Mika Maliranta vastasi havaintoihin yhdessä
Vesa Vihriälän kanssa laatimallaan tutkielmalla Suomen
kilpailukykyongelman luonne (ETLA).. Haaparannan mukaan ongelma vaikuttaa myös metsä- ja elektroniikkateollisuuden rakennemuutokseen. Professori emeritus Matti Sarmela on tarkastellut rakennemuutosta kulttuurisena ilmiönä teoksessaan Rakennemuutos tulevaisuuteen. Postlokaalinen maailma ja Suomi
(1987, 2007: http://www.kolumbus.fi/matti.sarmela/
rakennemuutos.pdf).
KILPAILUKYKY
. Hinta- eli kustannuskilpailukyky keskittyy mahdollisuuteen kilpailla hinnalla kasvattamalla tuottavuutta. Teknologisen kehityksen myötä elintason nousu antoi mahdollisuuden tuotannon ulkopuolisten työpaikkojen lisääntymiseen ja
1900-luvun mittaan länsimaissa nähtiin siirtymää teollisesta tuotannosta palvelualoille. Tästä aiheutuu painetta julkiselle taloudelle. Rakenteellinen kilpailukyky viittaa
yhteiskunnan taustatekijöihin kuten työvoiman koulutukseen, lainsäädäntöön ja perusrakenteisiin, joista kuljetusten tarvitsemat liikenneväylät ovat olleet teollisuudelle
yksi tärkeimmistä.
kääntymässä kovin auvoiseksi aivan lähiaikoina, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sanoi Teknologiateollisuuden kevätkokouksessa toukokuun puolivälissä.
Teknologiateollisuuden huhtikuun lopulla julkistaman suhdannekatsauksen mukaan on taloushistoriassa
poikkeuksellista, että Suomen vienti ei ole toipunut vuoden 2008 romahduksesta.
EK:n suhdannebarometrissä (toukokuu 2013) elinkeinoelämän suhdannenäkymät seuraavalle puolelle vuodelle olivat hieman parantuneet. Vaihtotase on heikentynyt kymmenen vuotta trendinomaisesti, Ralf Sund
sanoo. Sundin arvion mukaan in?aation alkaessa kasvaa korot nousevat ja ovat
vuoden 2015 lopulla 3?4-kertaiset nykytasoon verrattuna.
Korkotason nousu kasvattaa velanhoitokuluja.
. Myös muita kuin elektroniikka- ja metsäteollisuuden työpaikkoja on siirtynyt erittäin halvan työvoiman ja
edullisten raaka-aineiden ääreen.
Suomen väestö vanhenee Euroopan unionin etunenässä, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila sanoo. Hän huomauttaa, että vaihtotaseen tavoitetila on
nolla, sillä maailmantalous on nollasummapeli: se mikä
tulee meille, on toisilta pois.
Suomi on pienenä taloutena riippuvainen muista.
Juuri nyt tärkeimmät kauppakumppanimme kärsivät eurokriisistä ja lykkäävät investointejaan. Etlan tutkimusjohtaja Mika
Maliranta kertoo pienipalkkaisten palvelualan tehtävien
lisääntyneen, kun välitason tehtäviä on kadonnut esimerkiksi toimistoista.
Elämme murroksessa.
SUOMEN VIENTI ei vedä. ON HARHAA kuvitella, että Suomen taloustilanne olisi
Kilpailukyvyllä voidaan tarkoittaa monia eri asioita. Niinpä
1980 -luku alkaa taantumalla. Neuvostoliitto hajoaa 1991, ja idänkauppa romahtaa. Suomi
tekee kaksi devalvaatiota vuonna 1982.
Neuvostoliiton-kauppa kasvattaa teollisuustuotteiden vientiä
idästä tuodun öljyn kallistuessa,
koska kaupan bilateraalinen
luonne edellyttää tasapainoa.
APN
Öljykriisin vaikutukset merkitsevät
Länsi-Euroopalle heikkoa talouskehitystä 1980-luvulla, mutta Suomen teollisuus menestyy paremmin.
Suomen rahamarkkinat on vapautettu
sääntelystä 1990-luvulle tultaessa.
Valuuttalainoja aletaan ottaa. Vienti alkaa kasvaa.
0
Markka devalvoidaan vuosina 1977 ja
1978 yhteensä kolme kertaa, kaik kiaan
?1
19 prosenttia suhteessa ulkomaanvaluuttoihin