Kansan Uutiset 31.05.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 22-003251-1322 22 Viikko 22 Perjantaina 31.5.2013 www.kansanuutiset.fi Kansan Tahto | Satakunnan Työ ?Tupoa ei tule? » EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila ei usko keskitettyyn työmarkkinaratkaisuun s.14 Esko Helteen seminaari 6 Elviksen intiaanitausta 30 TUL Maailmankisoihin 45
Varsinkin brittilehdistö demonisoi maan presidentin Robert Mugaben (kuvassa) valtausten takia. Mugabe laillisti ne. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Hänen muistelmiaan uuden polven tutkijat kuvaavat muisteloiksi. PÄÄTOIMITTAJA 10 Työväentalot ikämiesten vastuulla Nurmijärveläisen Perttulan kansantalo hehkuu punaisena, sillä se on juuri maalattu talkoilla. Arviot talouden käänteestä siirtyvät koko ajan eteenpäin samalla, kun väestö ikääntyy. Mannerheimista ei ole vieläkään tutkimuksen mitat täyttävää elämäkertaa. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 40 ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi Toisenlainen totuus Zimbabwen maanvaltauksista TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. Suurtilojen valtaukset Zimbabwessa kiihtyivät kansanliikkeeksi vuosituhannen vaihteessa itsenäisyyssodan veteraanien kyllästyttyä petettyihin lupauksiin. he kysyvät. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 31.5.?6.6.2013 C Kulttuuri s.22 Keskustelu s.32 D Ulkomaat s.36 E F Vapaa-aika s.42 Pelit s.44 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT 26 www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI Mannerheim-myytti murtuu B 20 A Vanheneva väestö ja rakennemuutos Tutkimus on käsitellyt marsalkka Mannerheimia silkkihansikkain, mutta nyt on hänen vuoronsa pudota jalustaltaan. Ensi syksynä ilmestyy iso joukko kirjoja, joista on tulossa kylmä suihku Mannerheimia ja hänen myyttiään palvoville. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ei usko yhtä synkkiin aikoihin kuin 1990-luvun lamassa, mutta talous kitkuttaa nollan pinnassa ja sosiaaliset ongelmat lisääntyvät. D 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Jarmo Lintunen 2. Entä sitten, kun meistä aika jättää. Nämä kaksi 78-vuotiasta miestä vastaavat käytännössä pitkälti talosta huolehtimisesta. Sadot ovat hyviä ja tiloilla on neljä kertaa enemmän työpaikkoja kuin aiemmin. JAKELUHÄIRIÖT JARMO LINTUNEN A Jouko Joentausta p. Mitä on edessä, sitä Viikkolehti kysyi kolmelta ekonomistilta. Talon pihamaalla astelevat Erkki Lehtinen ja Unto Luokkala ovat työn jälkeen tyytyväisiä, mutta muuten huoli painaa. Häntä kuvataan horjuvaksi päättäjäksi ja huonoksi ihmistuntijaksi sekä muiden johdateltavissa olleeksi. 09 7596 0380 LEHTIKUVA/ JEKESAI NJIKIZANA Suomi on jälleen rakennemuutoksessa. Nokian alamäki vei elektroniikkateollisuuden työpaikkoja ja samaan aikaan metsäteollisuuden vaikeudet jatkuvat. Tuoreen tutkimuksen mukaan maareformi oli kuitenkin onnistunut
Onko tuloksen vuoksi hajotettu. Ääneskulmasta, myös vastaisuuden varalle. Löytyityksen jälkeen hävinneiden tulisi noudattaa sikö asian avoimesta ja reilusta purkamisesta entisen pitkäaikaisen keskustajohtaja Johanmyös sellaista oppia, ettei vasemmistoliitto nes Virolaisen vanhaa hyvää neuvoa: pulinat johonkin seuraavaan hallitukseen osallistuesOsa vasemmistoliiton jäsenistä äänestää eduskunnassa säänpois. saan hajoaisi, vaan toimisi yhtenä joukkueena nöllisesti epäluottamuslausetta muun muassa puolueen Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho eivät yhteistä päätöstä noudattaen? puheenjohtajalle Paavo Arhinmäelle. Tape Sanottua » Onkin hämmästyttävää, saksassa matkami?arista löytyy kyLä ihan eri lukemat tähän hintaan. kuinka helposti nykyään voidaan esittää uudistuksia, joilla väitetään olevan suuri merkitys mutta joita ei tue mikään riippumattomasti tutkittu tieto. Erikoistutkija Heikki Taimio, Talous ja Yhteiskunta 2/2013 no problem! hoituu meiLäkin: mikähän lukema mieLyTäisi? © TARMO KOIVISTO 3. Sitä ennen kaksikko oli tieliitto oikein puoluesihteeri- että varapuheenjohtajaehdokkaita on tätä ten tahtoen ajanut tilanteen siihen pisteeseen, ettei muita tavoittelee? kirjoitettaessa viisi. He äänestivät eduskunnassa ryhmän nostavat monia ja valinnat ovat aidosti auki. Työttömyys kasvaa, syrjäytyminen lisääntyy, vienti ei vedä, mutta asiat tärkeysjärjestykseen: vihreiden puoluekokouksen päähuoli oli se, mistä saa viinaa Alkon sulkeutumisen jälkeen. Pääkirjoitus Hallituskriitikot mitatkoot kannatuksensa VASEMMISTOLIITON PUOLUEKOKOUKSEEN on viikko aikaa. eronneet itse, vaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmä » Mitä vasemmistoHenkilövalinnoissa käydään kaksi tiukkaa kisaa, sillä sekä erotti heidät kesällä 2011. Koska valinnat tehosallistumisesta olisi muodostunut mahdottomaksi. dään jo ensimmäisenä puoluekokouspäivänä, ei perinKaksi kansanedustajaa siis katsoi, että heidän mielipiteistä junttamiesten yötä tule ollenkaan. teensä oli painavampi kuin vasemmistoliiton säännöissä Puheenjohtajan valinnasta sen sijaan on tulossa läpimääritelty menettely hallitukseen osallistumisesta päätethuutojuttu. Tämä onnistuu parhaiten haastamalla syytä puida puolueen ylimmässä päättävässä Arhinmäki puheenjohtajavaalissa ja esittäelimessä paitsi tämän päivän tilanteen näkömällä oma vaihtoehto hänen linjalleen. Paavo Arhinmäelle ei ole ilmaantäessä. LEHTIKUVA/ KIMMO MÄNTYLÄ tunut vastaehdokkaita, vaikka hänen edustaAikaa on enää viikko, mutta vielä ehdittäimaansa linjaa myös vastustetaan puolueessa siin käydä nopea keskustelu siitä, mitä vasemniin näkyvästi, että eduskuntaryhmäkin on mistoliitto oikein tavoittelee. Vai tehdä varmaan luottamusta vasemmistoliiton ministereille. häviöön päättyviä vastalauseita opposition Tilanne on täysin epänormaali, joskin puopenkiltä? lueen historiassa tavanomainen. Vasemmistoliiton jäseniä sellisempaa osallistua kahdella ministerillä on istunut kohta kaksi vuotta kahdessa ryhhallitukseen ja vähentää oikeiston vaikutusmässä. Puolueessa on kannan vastaisesti niin, että eduskuntaryhmän ja puoluehyvää pöhinää. valtuuston vähän aiemmin hyväksymä kanta hallitukseen Kampanjoinnissa alkaa olla kiire. Ei pitäisi olla. Asiasta on olemassa tämänkin eduskunEduskuntaryhmästä erkaantuneiden tulisi taryhmän kahtiajakoon johtanut näkemymitata toimintansa kannatus puoluekokouksero, jota on jatkunut 1970-luvulta. Se olisi nyt sessa. Kaksi puolueen jäsentä käyttää jokaivaltaa yhdessä Suomen historian oikeistolaisen tilaisuuden äänestää eduskunnassa epäsimmassa eduskunnassa. Vasemmistoliiton johtotehtävät kiinvaihtoehtoja ollut
Ne vaativat omistajaohjauksesta vastaavaa ministeri Heidi Hautalaa (vihr.) vaikuttamaan yhtiön linjaan. Liittojen mukaan toimitusjohtaja Jouko Karvinen väittää ymmärtävänsä huolen, jota epävarmuus tule- 4 vaisuudesta ja työpaikkojen pysyvyydestä henkilöstön keskuudessa aiheuttaa. ?Jos näin on, hän ei siitä ilmeisesti yksinkertaisesti vain välitä. KU. A kotimaa Perjantai 31. toukokuuta 2013 Paavo Arhinmäi s. Valtioomistajan odottaisi kuitenkin toimivan toisin.? Pelkkää kulukuuria Paperiliiketoiminta on laskussa Euroopassa. torstaina valtiovallalle lähettämässään avoimessa kirjeessä. Näin voi toimia ainakin mielipidevaikuttajana, jos tämä ei ole mahdollista suoraa omistajavaltaa käyttämällä. ?Päätöksentekijät eivät voi välttää poliittista vastuutaan osakeyhtiölain taakse piiloutumalla. Paperiliitto, Pro ja YTN päättävät avoimen kirjeensä. 7 JARMO LINTUNEN StoraEnsosta odotetaan lähiaikoina lisää huonoja uutisia. Kolmen ammattiliiton mukaan StoraEnso pyrkii sopeutumaan siihen pelkällä kulukuurilla. Ne peräävät yhtiöltä uudistumiskykyä, määrätietoisia panostuksia kasvuun, uusien markkinoiden aluevaltauksiin sekä uusiin tuotteisiin ja kumppanuuksiin. Omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Heidi Hautalalle liitot esittävät neljä vaatimusta: Hänen on ensiksikin puututtava » Merkittävän omistajan on perusteltua ja luonnollista kertoa näkemyksensä. Stora Enson johtamiseen, ?jonka myötä yhtiö hukkaa jatkuvasti mahdollisuuksiaan uudistua ja turvata menestyksensä myös tulevaisuudessa.? Enemmän tutkimusta ja tuotekehitystä Toiseksi ministerin on edellytettävä yhtiöltä merkittävästi nykyistä enemmän tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiopanostuksia sekä kohdistettava näihin liittyviä ja niiden pohjalta syntyviä investointeja Suomeen. Kolmanneksi liitot patistavat Hautalaa vaatimaan yhtiötä siirtämään pieneneviltä markkinoilta vapautuvaa henkilökuntaansa uusille, kasvua synnyttäville liiketoiminta-alueille. Lopuksi ne edellyttävät ministerin lievittävän yhtiöön sitoutuneen henkilöstön perusteltuja pelkoja lupaamalla näille erittäin tuntuvat talou- delliset ja henkiset panostukset uusien työpaikkojen löytämiseksi sekä irtisanomisiskuista selviämiseksi. Vaikeneminenkin on kannanotto Ammattiliittojen mukaan merkittävän omistajan on perusteltua ja luonnollista kertoa näkemyksensä yhtiön kehittämisen suunnasta ja pyrkiä myös vaikuttamaan siihen. Stora Enson ongelmien ja sen johdon kestämättömien toimintatapojen ollessa laajalti tiedossa, on myös vaikeneminen merkittävä kannanotto?. Kuvassa yhtiön pääkonttori Helsingissä. Ammattiliitot: valtiolta suitset StoraEnson Karviselle » ?Yhtiö sopeutuu vain kulukuureilla ja hukkaa jatkuvasti mahdollisuuksiaan uudistua.? STORAENSOLTA ODOTETAAN lähiaikoina tarkempia tietoja uudesta 200 miljoonan euron säästöohjelmasta. Yhtiön henkilöstöä edustavat Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ilmaisivat huolensa StoraEnson johdon ?lyhytnäköisestä toimintalinjasta
Mikä meitä oikein vaivaa. Olemme esittäs k u r ja LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA Nämä ko neet aiemminkin täsä d mäelvytystä ja pipitää teh a. dämme valtiovarainauksess p a t a k jo ministeriön esitystä erittäin hyvänä. Työ on aloitettava Suomen mukaan lähtemisellä Eurooppalaisen rahoitusmarkkinaveron valmisteluun. Nämä korjaukset pitää tehdä Vasemmisto kaavailee, että asian leen, puolueen puheenjohtaja, joka tapauksessa. Vastustajia oli 42 prosenttia, kannattajia 23 prosenttia ja epätietoisia 35 prosenttia. SAK:n jäsenet olivat asiassa täysin eri linjoilla kuin johtajansa. Toimittaja Matts Dumell sai asiassa vankeustuomion vuonna 1984. Uotilan mielestä koko eurooppalaisen vasemmiston tulee ottaa veroparatiisien lakkauttaminen tulevien eurovaalien kärkihankkeeksi. . Komission raportin mukaan kyseessä on varovainen arvio, Uotila kertoo ja muistuttaa siitä, että vaikka Suomen oma harmaa talous on keskimääräistä pienempi, niin EU:ssa yksin Suomen menettämät verotulot ovat peräti yli 10 miljardia euroa. . Lisäksi tällä on suuri merkitys työntekijöiden hyvinvoinnille, samoin koululaisten, päiväkotilasten ja sairaaloiden potilaiden terveydelle. Tämä maksaa itsensä takaisin. kannattaa täsmäESIMERKIKSI opetus- ja hoitoalan raelvytystä homerakennuksiin ja korkennuksissa arvioidaan kosteus- ja jausrakentamiseen. Vasemmisto on lähtenyt siitä, että kosteus- ja homevaurioisissa raoikein kohdennettua kiinteistönpitoa ja korjausrakentamista, puoluekennuksissa työskentelee, asuu tai ettei pidä tehdä säästöjä, jotka hyydyttävät kotimarkkinoita, vaan pitää hoidetaan satojatuhansia ihmisiä. hallitus esittää. huolehtia siitä, että talous toimii edel. Olemmeko nyt heittämässä nuo arvot romukoppaan. Valtion pitää nyt panostaa siihen. Elvytystä väläytti valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen Yle Uutisissa Lintuvaaran koulu Espoossa odottaa saneerausta sisäilmaongelmien vuoksi, jotka tiistaina. aiheutuivat kun lumenpudottajat rikkoivat vahingossa kattorakenteita ja kosteutta Puoluehallituksen mielestä vienpääsi koulun välirakenteisiin. VASEMMISTOLIITTO Kari Uotila harkitsee euroehdokkuutta espoolainen kansanedustaja Kari Uotila harkitsee asettumista eurovaaliehdokkaaksi toukokuussa 2014 käytävissä vaaleissa. Hän painottaa perusteluissaan tarvetta harmaan talouden kitkemiseen. Eduskunnan homearvioitiin, että rakennusalalle suunkittyä määrärahaa kuntien valtiontutkimuksessa arvioitiin, että homenattujen toimenpiteiden avulla voiosuuksiin opetustoimen ja sosiaali- ja haitat aiheuttavat terveydenhuollolle daan parantaa kotimaista kysyntää terveydenhuollon homerakennusten vuosittain 450 miljoonan euron lisäja työllisyyttä sekä vahvistaa talouden elpymistä. Mutta kun olemme ajatelleet asioita palkansaajien kokonaisedun kannalta, ovat jäsenyyden edut osoittautuneet kielteisiä seikkoja painavimmiksi ja luonnollisesti se heijastuu myös tiedotuksemme sisällössä, Ahmavaara sanoi KU:ssa 1.6. 50 mil. KU Vasemmisto korjaisi homekouluja 150 miljoonalla eurolla » Jopa joka neljännessä koulussa ja sairaalassa kosteusvaurioita. titeollisuuden vaikeuksien keskellä Euroopan talousnäkymien jatkuessa heikkoina Suomella ei ole varaa säästää itseään hengiltä. Pelko on saapunut myös yliopistoyhteisöihin, joissa muun muassa rasismia tutkivia on uhkailtu valitun aihepiirin vuoksi. Muualla Euroopassa äärioikeiston nousu uhkaa tasa-arvoista yhteiskuntaa rakentaneita arvoja. . KU t e . Projekti ei ottanut jäsenyyden puolustajan eikä vastustajan roolia. . KU 20 vuotta sitten SAK:n jäsenet vastustivat EY-jäsenyyttä SAK TEETTI maalis-huhtikuussa 1993 edustavan kyselyn jäsenkuntansa suhtautumisesta Suomen EY-jäsenyyteen. Yli 30 ammattiliittojohtajasta vain elintarviketyöläisten Ritva Savtchenko ilmoitti vastustavansa EY-jäsenyyttä. Kannattajien perusteluita olivat pääoman kansainvälistymisestä johtuva edunvalvonnan kansainvälistymisen tarve sekä vientiteollisuuden paremmat mahdollisuudet. Vastustajat pelkäsivät kansallisen määräysvallan kapenemista ja sosiaalisen turvallisuuden sekä työehtosopimusten yleissitovuuden heikkenemistä. Ammatillisten keskusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyön (KEY) johtaja Pekka Ahmavaara sanoi, että Eurooppa-tietoa on tarjolla vaikka kuinka, mutta kokonaiskuvan muodostaminen sirpaleista on vaikeaa. KEY pyrki analysoimaan integraation etuja ja haittoja sekä EY:n ulkopuolelle jäämisen seurauksia. PuoluehallitukPUOLUE ESITTÄÄ seuraavaan kehysriihomevaurioita olevan 12?26 prosentsen kannanotossa keskiviikkona heen 150 miljoonan euron korvamertia kerrosalasta. Milloin kielletään seksuaalivähemmistöjen oikeus avioliittoon, milloin uhkaillaan kokonaisia perheitä näiden äidinkielen takia. Se perustelee esitystä kustannukset, puoluehallitus toteaa. siirryttävä elvyttävään talouspolitiikSuomen mittavalla, noin 30 . Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 3 000 miljardia harmaata rahaa EU:n sisällä, joista 1 000 miljardia on perimättä jääneitä veroja. Kun tatiimoilta luodaan ELY-keskuksiin ohministeri Paavo Arhinmäki lous ei vedä, ne kanjaus- ja neuvontajärjestelmä, joka autnattaa tehdä nyt. sanoi puoluehallituksen taa rakennusten sisäilmaa ja kosteukokouksen jälkeen. Sillä saadaan stidenhallintaa koskevissa asioissa. Poliitikot, pelkäättekö tosiaan ääriliikkeitä niin paljon, ettette uskalla nousta puolustamaan ihmisoikeuksia ja ihmisyyttä? kysyy SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen. SYL vaatii suomalaisia päättäjiä tuomitsemaan yhteistuumin vihapuheen ja syrjinnän. . HS:n jutun mukaan Laakso oli jutun päätekijä, mutta suojelupoliisi oli varovainen, koska kyseessä oli ?tunnettu stalinistipoliitikko?. Laakso kiisti laatineensa mustia tai punaisia listoja. Hän sanoi tunteneensa monien maiden diplomaatteja Yhdysvaltoja myöten ja esitelleensä heitä toimittajille ja poliitikoille. Laakson eroa vaati puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalevi Lamminen (kok.), mutta se ei johtanut jatkotoimiin. Kai Hirvasnoro JARMO LINTUNEN KEY:n johtajan Pekka Ahmavaaran mukaan EY-jäsenyyden edut ovat kielteisiä seikkoja painavammat. 5. 1993. » SAK:n jäsenet olivat täysin eri linjoilla kuin johtajansa. KANSANEDUSTAJA Jaakko Laakson asema puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana asetettiin kyseenalaiseksi, kun Helsingin Sanomat väitti hänen keränneen tietoja merkittävistä suomalaistoimittajista ja ohjanneen heitä yhteen KGB:n agenttien kanssa. Talouskurin sijaan on korjaamiseen. Rahoitusmarkkinavoron tulee olla rakenteeltaan keinottelua vähenVASEMMISTOLIITON tävä, Uotila kirjoittaa blogissaan. . Valtion tulee tukea rakennusten kaan, vaati vasemmistoliitto. jardia euron korjausvelalla ja sillä, elinkaaren kannalta oikea-aikaista ja . Lisäksi rahaliikkeitään pimittelevät jättipankit on pilkottava osiin. Uotila muistuttaa tuoreista raporteista, joiden mukaan koko EU-alueen tuloista noin viidesosa on pimeää rahaa. . Onko tärkeämpää olla hiljaa vaalimenestyksen toivossa vai korottaa äänensä puolustamaan väärin kohdeltuja, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa? SYL:n hallituksen yhdenvertaisuusvastaava Aino-Kaisa Manninen kysyy. Me tarvitsemme nyt rakentamista, kohtuuhintaisia asuntoja. Jo Ranskan suuri vallankumous mää- ritteli tasa-arvoisuuden, ihmisyyden ja vapauden länsimaisiksi perusperiaatteiksi. Miljoonista vääntäminen hallituksessa ja valiokunnissa tuntuu näiden lukujen valossa lähes turhauttavalta, Uotila toteaa ja laskee, että harmaan talouden saaminen verotuksen piiriin tarkoittaisi nykyisellä veroasteella kymmenen miljardin lisätuloja valtiolle. Yrityksiltä pitää edellyttää yhtiörakenteessa maakohtaisen kirjanpidon julkistamista, jotta yhteydet veroparatiiseihin tulevat ilmi. Päättäjillä on nyt tuhannen taalan paikka osoittaa, millaiseen ajatteluun ja arvopohjaan toimin- tansa perustavat. Se arvioi, että Suomen talous kestää täsmäelvytyksen, mutta suomalainen yhteiskunta ei kestä massatyöttömyyden pitkäaikaisia sosiaalisia seurauksia. muloitua taloutta, Arhinmäki sanoi. . Erityisesti pääkaupunkiseudun kaupungeissa keskeinen toimeentulon kysymys on se, että asumiseen menee liian paljon asumiseen. SUOMEN ylioppilaskuntien liitto (SYL) on huolissaan viime viikkojen mediakeskustelusta
Komissiolla ei ole poliittista ohjelmaa vaan tekninen työohjelma. EU:sta puuttuu kansallisten parlamenttien mukainen hallitus-oppositio-asetelma. Tiilikainen arvioi, että mikäli EU muuttuu kansallisvaltioiden kopioksi, siitä tulee automaattisesti liittovaltio. . Demokratia pelaa parhaiten kansallisvaltioiden tasolla. Entisen kansanedustajan ja europarlamentaarikon Outi Ojalan mielestä kansalaiset odottavat enemmän Eurooppaa, mutta millainen se Eurooppa sitten olisi, siinä mielipiteet hajaantuvat jopa jyrkästi. . toukokuuta. 6 ja onko tämä päätöksenteko demokraattista? Voiko kansallisella tasolla vaikuttaa EU:n päätöksentekoon vai onko suhde päinvastainen? . EU:n jäsenvaltiot ja kansalaiset asetettu törmäyskurssille » Turengin asemalla etsittiin demokraattista Suomea ja Eurooppaa 75 vuotta täyttäneen Esko Helteen järjestämässä seminaarissa. vasemmistoliiton kansanedustajana 1983?2003 sekä SKDL:n puheenjohtajana 1985?88 toiminut valtiopäiväneuvos Esko Helle järjesti viime lauantaina 75-vuotispäivänsä kunniaksi juhlaseminaarin Turengin Tsaarin asemalla. Noin 150 juhlaseminaariin osallistuneelta kutsuvieraalta oli kaikenlainen vuosipäivämuistaminen ankarasti kielletty. Sen sijaan juhlayleisölle tarjottiin laaja-alainen katsaus siitä, millainen voisi parhaimmillaan olla demokraattinen Suomi demokraattisessa Euroopassa. SKDL:N JA Demokratian ulottuvuudet Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori käsitteli eurokriisin valtiosääntöisiä ulottuvuuksia. Tässä suhteessa kehitys on jäänyt puolitiehen. Tiilikainen muistutti, että vuoden kuluttua 25. Valitettavasti jäsenvaltiot ja kansalaiset on asetettu tätä kautta keskenään törmäyskurssille, joka tuskin johtaa pitkällä tähtäimellä edes todellisiin ongelmien ratkaisuyrityksiin. Kuka valvoo ja ketä? Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi demokratian toteutumista EU:ssa sekä sitä, millainen on EU-parlamentin ja kansallisten parlamenttien asema suhteessa EU:iin. EU:ta on kehitettävä uniikkina, omalaatuisena yhteisönä, eikä USA:n liittovaltion kopiona. Koskisen mielestä tällä hetkellä EU:ssa ei riittävästi tasata sosiaalisia lähtökohtia kansalaisten välillä. Tietynlainen liittovaltio voisi estää tai ainakin vähentää vahvojen maiden kuten Saksan sanelupolitiikkaa EU:n sisällä. Kuka valvoo ja ketä? Miten tämä moninainen toimielinten joukko käyttää päätäntävaltaa » Maastrichtin sopimuksen mukaan kukin jäsenvaltio on itse vastuussa veloistaan. Valtiopäiväneuvos Esko Helle juhli 75-vuotispäiväänsä seminaarilla. TIMO MARTOLA Samanvertaisten EU LEHTIKUVA/ TROND H. On hyvä, että meillä on nyt 28 erilaista kansallisvaltiollista vaihtoehtoa mistä valita. toukokuuta EU-vaalien jälkeen komission puheenjohtaja tullaan valitsemaan vaalien voittajajoukkueesta. Vielä ei kuitenkaan EU-komissio voi velvoittaa jäsenvaltioitaan muuttamaan budjettejaan. Tuorin mukaan aikaisemmin kansalaiset kohtasivat EU:n lähinnä kansallisten poliitikkojen ja EU-meppien välityksellä. Jäsenmaat vain siirtävät tiettyä rajattua valtaa tietyissä asioissa EU:lle. Kansallisia eroja ei ole mitään syytä karsia, koska ne ovat EU:n rikkaus. Avoinna on kuitenkin kysymys, miten muut komission jäsenet valitaan. . Teija Tiilikainen asetti kysymyksiä, miten EU:n päätöksentekoelimien keskinäistä suhdetta pitäisi hahmottaa. Yksimielisyysmallista olisi luovuttava, ettei yksi tai kaksi maata voi laittaa koko ajan hanttiin, kuten Luxemburg veroparatiisiasiassa. Ojala harmitteli, että EU:lta puuttuu vahvat johtajahahmot, jotka herättäisivät kansalaisten luottamusta EU:n suhteen. Esko Helle järjesti juhlaseminaarinsa yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Juha Drufva. EMU:n päätöksenteon demokratian kehittäminen on tärkeää. Kommenttipuheenvuorossaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen korosti, että EU:sta ei pidä tehdä liittovaltiota, vaan kansakuntien Eurooppa, samanvertaisten valtioiden EU. . Myös EU:n jäsenvaltioiden ?nanssipoliittisesta suvereniteettiperiaatteesta on talouskriisin varjolla luovuttu. Vuonna 1957 komissio perustettiin EU:n hallitukseksi, jota EUparlamentti valvoo. Tämä on johtamassa vakaviin laillisuusongelmiin kansalaisten ja EU:n välillä. Tuorin mukaan EU:n vaikutuksia eri maissa arvioidaan enimmäkseen hyvin kapeasta nationalistisesta näkökulmasta. . TROSDAHL Eurooppa-päivää vietettiin tänä vuonna kauniissa säässä Kampintorilla Helsingissä 8. Tuori linjasi, ettei valtiollista demokratiaa voi olla ilman toimivaa paikallisdemokratiaa eikä EU voi olla demokraattinen ilman demokraattisia jäsenvaltioita. EU-valtiosäännön tehtävänä piti olla pönkkänä estämässä talouskriisien syntymistä jäsenmaissa. EU ei ole suvereeni päätöksentekijä. kautta, kuten Kreikassa ja Espanjassa on tapahtunut. . Jostain syystä Euroopan taloudellinen val- tiosääntö on kuitenkin saanut uuden lisän kriisin ratkaisumenetelmänä, kun tästä sopimuksen periaatteesta on luovuttu nykyisen talouskriisin aikana. Tuori muistutti, että Maastrichtin sopimuksen mukaan kukin jäsenvaltio on itse vastuussa veloistaan, mutta tästä(kin) periaatteesta on luovuttu. . Meneillään oleva EUmaiden talouskriisi on kuitenkin aiheuttanut sen, että kriisin välityksellä kansalaiset kohtaavat EU:n politiikan vain ja ainoastaan suoraan ?vyönkiristämispolitiikan
Ensimmäinen on se, että Vasemmisto ottaa europarlamenttipaikan takaisin. KU valtuustoon, jossa 36 paikkaa, meille olisi kuulunut seitsemän paikkaa. Timo Byman vahvoilla Paperiliiton sihteeriksi paperitehtaan pitkäaikainen pääluottamusmies Timo Byman, 59, (vas.) on nousemassa Paperiliiton sihteeriksi eläkkeelle siirtyvän Sauli Kovasen (vas.) jälkeen. Paperiliiton vasemmistoliittoryhmän liittokokousta pohjustavissa kokouksissa Tampereella ja Oulussa ei muita nimiä ole ollut esillä. sopuvaalina eli edellisen liittokokousvaalin voimasuhteiden mukaan. Paikallisesti ja alueellisesti toimivat järjestöt ovat se tarttumapinta, jota kautta ihmiset kiinnittyvät puolueen toimintaan. Perinteisesti henkilökysymykset herättävät kaikissa puoluekokouksissa suurimmat intohimot. Sen keskeinen viesti on mielestäni se, että Vasemmiston pitää demokraattisena kansanliikkeenä olla läsnä siellä missä ihmisetkin ovat. PUOLUEKOKOUKSESTA ON hyvä lähteä rakentamaan entistä vahvempaa järjestöä. Hyvässä vedossa olevaa puoluekenttää tarvitaan, kun vuoden 2014 kesällä ovat vuorossa eurovaalit ja vuonna 2015 eduskuntavaalit. Vaikka varsinaiset vaalitavoitteet asetetaankin myöhemmin, on kaksi asiaa selvillä jo nyt. Yleensä paikat on jakaantuneet voimasuhteiden mukaan. Esitykset ryhmän paikkamäärästä yhteisjärjestön päättäviin elimiin hallitukseen ja valtuustoon vaihtelivat 10 ja 14 prosentin välillä kaikista paikoista. Vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmä saavutti vaaleissa 17 prosentin kannatuksen tai paikalla olevissa kokousedustajissa mitattuna yli 20. . Heille ei ole ilmaantunut vastaehdokkaita. Valintojen ohella kokouksessa nousee keskeisesti esille metsäteollisuuden tilanne ja tulevaisuus Suomessa. Byman on toiminut pitkään Paperiliiton hallintoelimissä, muun muassa liiton hallituksen va- rapuheenjohtajana. Se vaatii näyttävää ja hyvää ehdokasjoukkoa. Se kertoo puolueen vetovoimasta ja aktiivisista ihmisistä. Mielenkiintoista on sekin, että kokousedustajat tulevat entistä monipuolisimmista taustoista. Viime vuosina puolueen tilaisuuksissa on ollut yhtäältä paljon yli 50-vuotiasta väkeä, toisaalta reilusti alle kolmikymppisiä nuoria. Järjestöön kuuluu VR:n omaisuutta fuusion yhteydessä tehja HKL:n henkilökuntaa. On ilahduttavaa nähdä, kuinka paljon innokkaita ehdokkaita meillä on puolueen eri tehtäviin: varapuheenjohtajiksi, puoluesihteeriksi, puoluehallitukseen ja puoluevaltuustoon. KU Vuoden tärkein vasemmistotapahtuma ENÄÄ VIIKKO on jäljellä siihen, kun vasemmistolainen järjestöväki kokoontuu puoluekokoukseen Tampereelle. Tänä vuonna ei pidetä yksiäkään vaaleja, siksi kokous on Vasemmistolle vuoden tärkein tapahtuma. Vaikka miehet ovat enemmistönä, kokousedustajat täyttävät tasa-arvovaatimukset, jotka ovat Vasemmiston toiminnan ytimessä. Ainakin itse odotan puoluekokouksesta hyvää keskustelua, tiukkaa väittelyä ja yhteisiä päätöksiä puolueen ja koko Suomen tulevaisuudesta. Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja sekä kulttuuri- ja urheiluministeri 7. Liiton puheenjohtajana jatkaa Petri Vanhala (sd.) ja liittosihteerinä Juhani Siira (sd.). Meidän laskujen mukaan vasemmiston olisi pitänyt saada 10-henkiseen hallitukseen kaksi paikkaa ja VASEMMISTON JA dyn perustamissopimuksen vastaisesti. Sosialidemokraattien ja vasemmistoliittolaisten suhde vaaleissa oli 69-31. Tämä on huono n. uudellee Jakunaho ei keksi, asia sekä sosialidekuin uuden edustamokraateille että vajakokouksen järjestäsemmistoryhmälle. Hän pohtii myös heijasminen. . Paperiliiton toimitsijana hän on ollut viime vuoden lokakuun alusta alkaen. Paperiliiton liittokokous järjestetään ns. Uskon hyvään tulokseen siksikin, että tunnelma on nyt kokonaan toinen kuin edellisten europarlamenttivaalien alla ? eurokriisin takia hyvässä ja pahassa. Eduskuntavaaleissa tavoitteemme on kannatuksen ja kansanedustajien määrän lisääminen. PUOLUETOIMINTA EI silti ole vain vaaleja. Me vasemmisRaideammattilaisten toryhmässä vaajärjestön kiistan vaiAinakin dimme tietenkin, kuttavan negatiit alinna visesti koko JHL:n että asia korjataan henkilöv ä ll e it jollain lailla. järjestökenttään. s ä k pitäisi Muuta tapaa . kesäkuuta Helsingin Paasitornissa kokoontuva XXI liittokokous. Bymanin kokemus paperiteollisuudesta on pitkä. Hän työskenteli Myllykosken paperitehtaalla 40 LAKKAUTETUN MYLLYKOSKEN Timo Byman vuotta, josta ajasta puolet pääluottamusmiehenä. Emme päässeet sosialidemokraattisen ryhmän kanssa yksimielisyyteen edustajien määrästä, kertoo Vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmän puheenjohtaja Ilpo Jakunaho. . Vasemmisto sai lähes 30 proliitto JHL:n vasemmistoryhmä käsitsentin kannatuksen. Valinnan suorittaa Paperiliiton 12.-14. Vasemmistolaitelee asiaa ja aikoo todennäköisesti sia on niin paljon, ettei sosialidemokeskustella asiasta JHL:n pukraattien suurempi ryhmä voi saheenjohtajan Jarkko Elonella miten toimitaan. rannan kanssa. Jakunaho pelkää . Sen keskeinen viesti on kokonaisvaltainen muutos, joka tarvitaan käännöksessä kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirja puolestaan päivittää sen, miten Vasemmiston pitäisi tulevaisuudessa toimia. toukokuuta ulos Raideammattilaisten yhteisjärjestö ry:n edustajakokouksesta. Ulosmarssin syynä oli, etteivät kokoukselle esitellyt henkilövalinnat vasemmistoryhmän mielestä noudattaneet jäsenistön suorittaman vaalin tulosta ja suhteellisuusperiaatetta. . Eihän se niin voi mennä. vaaleissa. Julkisten ja hyvinvointialojen . Ainakin henkilövalintuuko ryhmien välien kiristynat pitäisi käsitellä uudelleen, ei miminen jäsenasioiden hoitamiseen ja kään muu hyvitys tai pahoittelu tätä miten jäsenistö sen kokee. voi korjata. Raideammattilaisten yhteisjärjestö perustettiin Rautatieläisten liiton fuusioituessa Julkisten ja hyTAUSTANA POLIITTISTEN ryhmien vävinvointialojen liiton JHL:n kanssa lien kiristymiselle on muun muassa yhteisjärjestön pyrkimys säätiöidä vuonna 2012. Siellä linjataan puolueen tulevaisuutta pitkälle ensi vuosikymmenelle ja tehdään samalla tärkeitä henkilövalintoja. Asiakirja punavihreästä tulevaisuudesta vetää ääriviivoja siihen, millaisen yhteiskunnan Vasemmisto näkee toivottavana tulevaisuudessa. Nyt tilanne on ainakin kokousedustajien kohdalla tasoittunut. JHL:n edellisessä edustajiston kokouksessa useat kymmenet edusJAKUNAHO SANOO myös sosialidemotajat jättivät eriävän mielipiteen säätiön perustamisesta. kraattien ryhmän ilmoittaneen jo etukäteen, että he haluavat valita vaJakunaho arvelee että taustalla semmistoryhmän edustajat hallitukhiertää vasemmiston menestys seen ja valtuustoon. JHL:n viimevuotisissa edustajisto. Mukana on paitsi nuoria ja vanhoja, myös kokousedustajia tältä väliltä. KU:N ARKISTO Kolumni Paavo Arhinmäki paavo.arhinmaki@eduskunta.fi Vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmä käveli ulos Raideammattilaisten edustajakokouksesta. Välit kiristyvät raiteilla » Raideammattilaisten yhteisjärjestössä kiistellään vallanjaosta. sitoutumattomien ryhmä käveli tiistaina 28
pomppulinna ja ongintaa. Ainutlaatuista ajonautintoa kuivilla teillä. Maksimaalista turvallisuutta märällä. Ojantie 26, PORI, puh. . . . . . . klo 11-13 Sorsapuisto, Tampere Rengas, jolla pääset pidemmälle Esiintymässä Pellekaija Pum, taikuri Sami Soukkio, ohjelmaryhmä Kulpi ja Tampereen Sisun kilparyhmä Riku2. g-Grip Lisäksi paljon muuta ohjelmaa, mm. . . . . . . . . . . . . . . www.jao.? Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Sunnuntaina 9.6. . . . . . . . . . . . . . . . Valtuuston kokous to 13.6.2013 klo 9.00 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuuston kokous pidetään to 13.6.2013 klo 9.00 Ravintola Priimuksen Oppiokabinetissa, Taulumäentie 45, Jyväskylä. Kokouksen asialista on nähtävänä kuntayhtymän ilmoitustaululla, Viitaniementie 1 A. Esityslista on nähtävänä myös kuntayhtymän internetsivuilla osoitteessa www.jao.?/valtuusto. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 21.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toimistossa, Viitaniementie 1 A 2. Hilpeä ja hyväntuulinen lastentapahtuma Pinskupuisto Pauli Partanen hallituksen puheenjohtaja . . (02) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 www.valtarengas.fi Tapahtuma on maksuton. Järjestää: Hämeen Pioneerit SDPL, Yrjö Sirolan Säätiö Vasemmistonuoret POSTIMAKSU MAKSETTU VARSINAINEN JAKELUOSOITE Etunimi hdä s Voit te n myö utokse u m n ee se: osoitt postit sähkö tiset.fi sanuu n a k set@ ä: tilauk netiss fi tiset. anuu s n a k . www mitse: puheli 08 9 60 2 09 75 Sukunimi Varsinainen jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka KESÄOSOITE Osoitteenmuutos ajalle: ____/____2013 - ____/____2013 Katko ajalle: ____/____2013 - ____/____2013 Kesäosoite Postinumero 8 Toimipaikka. . .
?d?????. Siinä ei siis pelkästään keskitytä käyttömenojen karsintaan, ei pelkästään myöskään investointien karsintaan. Väliraportissa ei puhuta mitään lomautuksista tai irtisanomisista, jotka nekin ovat niin sanottuja perinteisiä lääkkeitä kunnallistalouden ongelmiin. Kupari esittelee toimikunnan linjauksia sunnuntaina Jyväskylän Vasemmiston kunnallistoimikunnalle ja luottamushenkilöille. selvitysmenettelyn piiriin. Raporttiin kirjattujen kehityskuvien perusteella kaupungin talouden tila heikkenee nopeasti kuluvalla valtuustokaudella, mikäli toimintakulujen kasvu jatkuu yhtä suurena kuin edelliskaudella. Tilanteen korjaamiseksi taloustoimikunta esittää ensi vuoden talousarvion laatimista niin, että tulovero- ja kiinteistöveroprosentit pidetään tämän vuoden tasolla ja että toimintakulujen kasvu valtuustokaudella on keskimäärin enintään 1,9 prosenttia. ?????????????. D?????. Tähän asti kaupungin menoja on katettu nostamalla veroprosenttia ja ottamalla lisää lainaa. ???????? :???. ??????. ????. Sisältää postikulut. Tilaaminen on helppoa: ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai soita 09 759 60 200. 9. ?????????. ??????????. ??????? 7e kpl d??. ????. Hänellä tulee olemaan kova työ koko joukon vakuuttamisessa esitysten kannalle. Jarkko Mänttäri Kesäksi riippumaton kirja. :??. ?????. #FTGUUKV Kriisikunnan peikko Jyväskylän yllä QPPKVVGNGOKUGGP LC OWK LC OWKUVCOKUGGP WKUV KUV UVCO UVC COKK .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R ? 0'6+56 6+.## D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ Ale kaupungin päättäjät ovat vaikeiden ratkaisujen edessä, kun kaupunki yrittää välttää kriisikunnan asemaan joutumisen. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti tämän vuodenvuoden talousarvion hyväksyessään, että ?uusi kaupunginhallitus aloittaa heti alkuvuodesta 2013 kaupungin talouden ja palvelujen tasapainottamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen tähtäävän ohjelman ja toimenpiteiden valmistelun? Vaikeaa tehtävää varten kaupunginhallitus nimesi keskuudestaan taloustoimikunnan, jonka johtoon tuli kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd). Väliraporttiinsa taloustoimikunta kirjasi kaupungin synkeitä talouslukuja, joiden mukaan suurten kaupunkien vertailussa Jyväskylän tilikauden tulos viime vuonna oli maan suurten kaupunkien vertailussa kaikkein heikoin. Kaupungin lainakanta asukasta kohden oli viime vuoden lopussa noin 600 euroa maan keskiarvon yläpuolella ja kaupungin tulo- ja menorahoituksen välinen kuilu kasvoi erityisesti valtuustokauden loppupuolella. Tänä vuonna Jyväskylän tuJYVÄSKYLÄN loveroprosentti (20,0) on suurten kaupunkien korkein yhdessä Kouvolan kanssa. E?????. ??????? ? W??????????. ?????????? h????????. /????. Olen esityksen takana erityisesti sen takia, että loppuväännön aikana väliraportista saatiin tasapainoinen kokonaisuus. ????????. ^?????. W???????. W???????. ???. ???????????? /?????. ????????. s????W???. ??? . ??????????? :?. ???? <????. :???. Vuoden 2009 jälkeen Jyväskylä on korottanut tuloveroprosenttiaan suurten kaupunkien joukossa eniten ja kiinteistöverotkin ovat jo maan kärkitasoa. JOS KAUPUNKI ei omin toimin saa alijäämäistä talouttaan talouttaan tasapainoon, uhkaa sitä joutuminen ns. ??????. ?????????????. ???????. ??????????. >???????? ?????. h????????. ????. Ensi vuoden veroprosentti taitaa olla vaikein asia ymmär- tää, kun on jo kolme kertaa veroprosenttia nostettu vuodesta 2009 lähtien. ??????????. D??? Kirjat vain 7 euroa kipale. ????????????. ?. ????????. ?????. ????????. Minun mielestä se tie on nyt kuljettu loppuun ja myös menojen kasvua on pyrittävä hillitsemään. Siitähän tuo vuoden 2014 talousarvion raami lähtee. Loppuraportti on Kuparin mielestä kokonaisuus, jolla pyritään varmistamaan kaupungin peruspalvelujen tuottaminen tehokkaasti. . ???. Myös investointeja esitetään supistettavaksi. VASEMMISTOLIITTOA taloustoimi- kunnassa edustava Vesa Kupari sanoo seisovansa toimikunnan esitysten takana. . ?????????. h?????. d????????
Vuonna 1950 perustettuun liittoon kuuluu runsaat 200 työväen- ja kansantaloja omistavaa yhdistystä, yhteisöä ja säätiötä, joilla on yhteensä noin 250 kiinteistöä eri puolilla maata. Suomen Kotiseutuliitto jakoi opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana seuran- ja työväentaloja omistaville järjestöille vuosittain valtionapuna korjausavustuksia 1,7 miljonaa euroa. Nuoria pitäisi saada toimintaan mukaan. Ei ole enää Demokraattisia Nuoria, kuten meidän aikanamme, sanovat koko ikänsä vasemman laidan aktiiveina toimineet miehet. Minkä ikäpolven harteilla työväentalojen huolehtiminen on . Lopentie kaavoitettiin rakennuksen kylkeen kiinni niin, että sen perustukset vaurioituvat ja talo määrättiin purettavaksi. Uudelle talolle osoitettiin tontti muutaman kymmenen metrin päästä tiestä, nykyiselle paikalle, ja se saatiin myös monien vaiheiden jälkeen rakennettua. Asialla olivat vuonna 1905 perustetun Perttulan Työväenyhdistyksen talkoolaiset. Sisällissodan jälkeen työväenyhdistyksen toiminta kiellettiin Nurmijärvelläkin, eikä yhdistyksen talo- » 1970luvun lopulla Perttulan Kansantalo joutui tiejyrän alle. akaan saanut käyttää. Yhdistyksen saatua takaisin toimintaoikeudet elpyi myös toiminta sen haltuun palanneessa talossa. 1930-luvulla talon käyttäjäkunta laajeni, kun paikallinen TUL-seura, sittemmin Perttulan Tähti, otti sen keskuspaikakseen. Siellä pitivät kokouksiaan ja tapahtumiaan muun muassa SKP:n, Demokraattisten nuorten ja SNS:n osastot sekä Entiset Punakaartilaiset Talkoot toistamiseen 1970-luvun lopulla Kansantalo joutui sananmukaisesti tiejyrän alle. Joka toinen avustusta saava talo on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Liittoon kuuluvat työväenjärjestöt saavat tänä vuonna seurantalojen korjausavustuksia yhteensä 172 000 euroa.. Unto oikoi naulamiehenä seinälautoja, kertoo kahvituksista ja muista huoltotöistä vastannut Lehtinen. Perttulan Kansantalo on Nurmijärven vasemmistolaisen toiminnan keskus. Vilkkaan kulttuuritoiminnan ohella talolla harrastettiin tällöin muun muassa painia, yleisurheilua, nyrkkeilyä ja hiihtoa. Vuonna 1945 pidetyn, riitaisaksi kuvatun kokouksen päätöksellä työväenyhdistyksen nimi muutettiin Perttulan Demokraattiseksi Yhdistykseksi, ja yhdistys liittyi SKDL:oon. Kansantaloksi nimeltään muutettu rakennus ei ollut pelkästään omistajajärjestönsä käytössä. Perinteikäs työväentalo on saanut pintaansa uuden punerruksen. Maanantaina aloitettiin ja torstaina maalaustyö oli valmis. Talkoopäiville sattui sopivan pilvinen ja lämmin sää. JARMO LINTUNEN Erkki Lehtinen ja Unto Luokkala uuden punan seiniinsä saaneen Perttulan Kansantalon pihalla. Kansantalon uusi punerrus » Työväentaloista huolehtiminen on ikämiesten harteilla. pihalla seisoo kaksi tyytyväistä miestä. Varsinaisen työn tekivät ammattilaiset. Rakennus on entistä ehommassa kunnossa. . siitä kertoo paljon se, että, että Perttulan Kansantalostakin käytännössä vastaa kaksi 78-vuotiasta. Aivan aiheellinen on Luokkalan ja Lehtisen toteamus: miten Kansantalon käykään, kun aika meistä jättää. Kansantalolla on toki edelleen tärkeä tehtävänsä seudun vasemmistoväen kokous- ja muun poliittisen toiminnan keskuspaikkana. Muuten talon merkittävin käyttäjä . on paikallinen seurakunta, joka pitää siellä päiväkotia neljänä päivänä viikossa. Talkootyöt saatiin aloi- tettua vuosikymmenen vaihduttua ja talo otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1986. Hoitokuntaan kuuluvat Lehtinen ja Luokkala myöntävät hiljentyneensä siitä, mitä kaikkea se parhaimmillaan on ollut. Vasemmistoliiton kannatus tässä uusmaalaisessa kunnassa ovat nykyään matalammalla kuin aikoihin. Valtuustossakin puoluetta edustaa Hannu Toikkanen yhden miehen valtuustoryhmänä. Luokkala ja Lehtinen arvelevat vasemmiston ongelman olevan Nurmijärvellä sama kuin useilla vastaavilla maaseutupaikkakunnilla. PERTTULAN KANSANTALON 10 Ei enää demokraattisia nuoria . Vihkiäispuheen piti tilaisuudessa SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen. Tällä hetkellä Kansantaloa hallinnoi Nurmijärven Vasemmistoliitto, johon alueen vasemmistoyhdistykset liittyivät vuonna 1990. Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.? KANSANTALOJEN LIITTO Perttulan Kansantalo on jäsen Kansantalojen liitossa. Lisäksi sinne tullaan viettämään pienempiä perheja muita juhlia. Punaisen kylän keskus Perttulalla on perinne vahvana punaisena kylänä, johon nykyisen Kansantalon edeltäjä, työväentalo rakennettiin vuosina 1911?13. vuokralainen . Erkki Lehtisen ja Unto Luokkalan pitkään ajama hanke on toteutunut
Ei se välttämättä toimi siellä uudelleen kasattuna yhtä hyvin kuin täällä. Töiden loputtua Forsman ei ole tehdasalueella käynyt, mutta tehdasalueella 9. Kaikki 150 metriä pitkän koneen osaat on tarkkaan numeroitu ja ennen varsinaisen purkutyön käynnistymistä konetta on jo parin viime viikon ajan tehty sähköttömäksi. . Sittenkin meille jää vielä jonkin verran niin sanottua romupurkua, joka tehdään mahdollisesti marraskuussa tai mahdollisesti vasta ensi keväänä. Lindberg oli valmistelemassa Annaksi kutsutun koneen myyntiä sen pysähtymisestä lähtien ja oli mukana myös kaupallisissa neuvotteluissa niiden eri vaiheissa. Koneen ostaneen kiinalaisyhtiön Tralin Paper Ltd:n edustajat olivat huhtikuun lopulla tehtaalla valmistelemassa koneen purkua, jonka hoitaa t?ekkiläinen yritys Papkon s.r.o. Työtä on ohjaamassa ja valvomassa Metso, jonka edeltäjä Valmet Oy on aikoinaan valmistanut koneen. Koneen purkaminen on melkoinen urakka, sillä työn hoitamiseen tarvitaan toistasataa työntekijää. Pienet viilaukset eivät kuitenkaan riitä. Nollasopimuksilla työnantaja siirtää yrittäjäriskin suoraan työntekijälle. Toimeentulon varmuus ja epävarmuus on kiinni työnantajan harkinnasta tarjota tai olla tarjoamatta työtunteja, hän perustelee ja sanoo nollasopimusmaailman tulevan ennen pitkää kalliiksi koko yhteiskunnalle. Lainsäädäntö ei estä nollatyöaikaa. Irtisanomisten ja lomautusten vakiintunut asema kuntien säästövalikoimassa on huolestuttava ilmiö. KU Töitä, vaatii Metallin Mäkelä METALLILIITON liittosihteerin Matti Mäkelän (vas.) mukaan työntekijät joustavat selkänahoillaan työpaikoillaan, mutta työnantajat eivät edelleenkään tunne vastuutaan. Metalliliiton liittovaltuuston kokouksessa Metalliliiton Murikkaopistolla Tampereella puhunut Mäkelä muistutti, että yleiseurooppalaisesta matalasuhdanteesta huolimatta monilla metallialankin yrityksillä menee edelleen ihan hyvin. . Kuntien talousongelmat ovat kiistämätön tosiasia, mutta lyhytnäköinen säästäminen työntekijöiden selkänahasta on kestämätöntä toimintaa, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoi liiton kevätvaltuustossa. Selkeästi yleisin käytössä oleva säästötoimi on vapaaehtoiset talkoovapaat. Ne ovat työntekijän kannalta armottomia. puretaan osiksi ja viedään Kiinaan, jossa sitä odottaa uusi elämä päällystetyn hienopaperin valmistajana. alkanut paperintuotanto Jyväskylän Lohikoskella päättyi vuoden 2010 alussa, kun tehtaan vasta pari vuotta aikaisemmin ostanut eteläafrikkalainen yhtiö Sappi Limited ilmoitti tehtaan tuotannon siirtämisestä yhtiön muille tehtaille. G.A.Serlachius Oy:n aikoinaan omistama Kankaan tehdas ehti yli satavuotisen toimintakautensa aikana kuulua myös Metsä-Serlan ja M-Real -konserneihin. Toivottavasti pystyvät sillä vielä joskus tekemään paperia. Uudelleen pystyttämiseen sisältyy myös peruskunnostusta tai tässä » Koneen uudelleen pystyttäminen on purkamistakin isompi työ. tapauksessa ei niinkään kunnostusta, vaan huoltoa. Lähes 40 vuotta vanhaan paperikoneeseen ei Lindbergin mukaan välttämättä tarvita kovinkaan paljon uusia osia. . KU Sata kuntaa lomauttaa JULKIS- ja yksityisalojen toimihen- kilöliitto Jytyn selvityksen mukaan lomautuksia ja muita säästötoimia on kaavailtu noin sadassa kunnassa, kuntayhtymässä ja sairaanhoitopiirissä. . matkaa osina Kiinaan uusiokäyttöön JHL kieltäisi nollatyösopimukset » Jyväskyläläisen Kankaan paperitehtaan viimeinen kone ?Anna. Turvallisuussyistä sähkömiehet menevät pari viikkoa edellä, että kone saadaan turvallisesti puretuksi. Mekaaninen purku käynnistyy kesäkuun kolmannen päivän paikkeilla, kertoo Sappi -konsernin puolesta purkutyötä valvova projektipäällikkö Veijo Lindberg. . Tarvitaan uutta asennetta, jotta talous saadaan nousuun. Voisi sanoa, että haloo työnantajaliitto ja vuorineuvokset! KU 11. Purettavien osien kuljettamiseen tarvitaan yli 300 merikonttia, eivätkä kaikkein suurimmat osat edes mahdu konteissa vietäviksi. . Uusittavaksi tulee myös osa sähkökeskuksista, jotka ovat niin vanhoja, ettei niitä kannata enää Kiinaan siirtää, Lindberg kertoo. toiminnan päättyessä tehdas työllisti noin 120 työntekijää. Joustaa pitäisi joka suuntaan. Mäkelän mukaan työnantajilla pitää nyt olla rohkeutta investoida kotimaahan. . Silti ammattiyhdistysliikkeelle ja sen jäsenille on asetettu jos jonkinlaisia vaatimuksia. Niemi-Laineen mukaan ongelma on kuitenkin vihdoin tunnistettu. . Jyväskylän keskustan tuntumassa sijaitseva tehdasalue on siirtynyt kaupungin haltuun ja tehtaan kaksi viimeistä paperikonetta on myyty Kiinaan. Pienempi PK 2 lähti Jyväskylästä jo aikaisemmin ja parhaillaan Kankaalla valmistellaan vuonna 1974 valmistuneen PK 4:n purkamista. Nyt ostaja on päättänyt uusia laadunvalvontajärjestelmän, joka oli vain kymmenen vuotta vanha, samoin osan automaatiosta, joka sekin oli vain kymmenen vuotta vanha. JHL:n tavoitteena on kitkeä työmarkkinoilta tällaiset kohtuuttomuudet pois. Täältä kontit lähtevät rekoilla satamaan, jossa niitä hetken välivarastoidaan ja sitten laivataan jonkinlaisissa erissä Kiinaan. Kone viedään osina Shandonin maakuntaan, joka on Kiinan merkittävimpiä paperiteollisuuden keskittymiä. Lindbergin arvion mukaan ainakin syyskuun lopulle asti, mahdollisesti vielä lokakuunkin puolelle. KONEEN UUDELLEEN VUONNA 1872 PURKAMINEN KESTÄÄ pystyttäminen on vielä paljon purkamista isompi työ. . Viimeiseksi pääluottamusmieheksi jäänyt Kari Forsman ei enää haikaile Kiinaan lähtevän Annan perään. . Lupauduin, kun se on TUL:n seuran, Jyväskylän Lohen järjestämää hommaa. KANKAAN TEHTAAN Kankaan ?Anna? puretaan Jyväskylässä osiksi, pakataan merikontteihin ja viedään uusiokäyttöön Kiinaan. Jarkko Mänttäri jarkko.manttari@kansanuutiset.? JARKKO MÄNTTÄRI NOLLATYÖSOPIMUKSISTA on pääs- tävä eroon, vaatii ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Päivi NiemiLaine. . Lyhyesti ?Anna. kesäkuuta järjestettävänä avoimien ovien päivänä hän on lupautunut oppaaksi kiertokäynnille. . Se on paljon ostajasta kiinni
Olen kuullut, että meillä yli 70 prosenttia valtuutetuista on raitiotien kannalla, sanoo puolestaan Tampereen seudullisen joukkoliikennelautakunnan jäsen Ilkka Porttikivi (vas.). Turun ykkösvaiheen kustannuksiksi varikkoineen on arvioitu lähes 300 miljoonaa euroa, kun Tampe- reella päästään 185 miljoonalla. Matkustajaluvut nousivat Turussa kolme ja Tampereella viisi prosenttia viime vuonna. Turku ja Tampere taistelevat joukkoliikenteen tehosta » Turku ja Tampere käyvät epävirallista taistelua joukkoliikenteen palvelutasosta ja matkustajamääristä. Tosin Turku kiri tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä neljään prosenttiin. Syitä kaupunkien välisiin eroihin on monia. Turussa raitiotie hajaantuu viiteen eri suuntaan, Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte sanookin avoimesti Tampereen olevan rakenteeltaan ideaali joukkoliikenteen järjestämiseen. Vartiaisen mukaan tehty tutkimus osoittaa, että raitiotieliikenne voi kaikki tekijät huomioon ottaen kattaa käyttömenonsa ja jopa tuottaa plusmerkkistä tulosta. . Kaupunki on yhtenäistänyt väritystä kilpailuttaessaan bussikalustoa. Tampere jatkanee sinisellä ja harmaalla värityksellä Jos yhteistyö Turun ja Tampereen välillä pysyy hyvänä, yhteishankintoja voidaan ulottaa kummankin kaupungin seutuliikenteeseen. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi joukkoliikenteen etuuksiin käytetyt laitteet, rahastusjärjestelmät ja liikenneinformaation kuten bussipysäkkien ajantasaiset aikataulut. Kaupungit kilpailuttavat parhaillaan yhdessä bussimatkojen kännykkälatausjärjestelmiä. Turku tulee kakkosena Tampereen kaupunki johtaa matkustajamäärissä Turkua selvästi. Turussa raitiovaunun väri säilyy kaiken todennäköisyyden mukaan samana kuin busseissa, keltaisena. Tampere luottanee tututtuihin siniseen ja harmaaseen. Porttikiven mukaan myönteistä kehitystä Tampereella selittää ainakin se, että alle 25-vuotiaiden näyttökorttia käyttävien matkahinta aleni. Turussa on satsattu kalustoon laatuun kilpailutuksen yhteydessä. Sirpa Korte sanookin, että Turussa on Suomen paras bussikalusto. Tampere kilpailuttaa noin puolet liikenteestään. kalusto-ostoissa. Ongelma täällä on, että meillä ei ole kunnollisia ruuhkia, jotka vauhdittaisivat satsauksia joukkoliikenteeseen, Vartiainen heittää. » Yli 70 prosenttia turkulaisista haluaa raitiotien. Kaupunkiyhteistyö tuo säästöjä Korte uskoo Turun ja Tampereen yhteistyön poikivan säästöjä mm. Turun sosialidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf vastustaa raitiotietä joka tapauksessa. Yli 70 prosenttia turkulaisista haluaa kuitenkin raitiotien ja lähes 60 prosenttia jo lähivuosina, selviää tehdystä nettikyselystä. . Kaupunkien raitiovaunut tulevat todennäköisesti olemaan samalta valmistajalta ja identtiset. Tosin Turku tullee säilyttämään ratikoissakin keltaisen värin. Kisa kulminoituu, kumpi kaupunki saa ensimmäisenä raitiovaunut liikkeelle. TAMPERE PÄÄTTÄÄ raitiotien ensimmäisestä vaiheesta toukokuussa. Turussa ratkaisu on tarkoitus tehdä myöhemmin, kesäkuussa. Turun seudullisen joukkoliikennelautakunnan jäsenen Emma Vartiaisen (vas.) mukaan Tampereen myönteinen ratkaisu saattaa vetää mukaansa Turussa vastaavaa hanketta vielä empivät kaupunginvaltuutetut. Turun valtuutetuista enemmistö näyttää kannattavan raitiotietä, mutta hanke saattaa kaatua rahan puutteeseen. Investointikustannuksiin tulee 30 prosentin valtionosuus. Hintaero johtuu kaupunkien rakenteesta. Kaupungit teettävät yhdessä valtion kanssa tällä hetkellä raitiotien yleissuunnitelmia, jotka valmistunevat ensi vuoden puolella. Vartiainen muistuttaa, että kyse ei ole vain suorasta investoinnista ja kuluerästä, vaan raitiotien rakentaminen auttaa tiivistämään kaupunkirakennetta radan varrella, ja lisäksi nostaa sen vaikutuspiirissä olevien alueiden arvoa sekä johtaa taloudellisesti myönteisiin seurannaisvaikutuksiin. Samalla yhä useampi siirtyy käyttämään joukkoliikennettä. Turun sisäisen joukkoliikenteen menoista jo nyt katetaan 60 prosenttia lipputuloilla. Ensi vaiheessa tullaan toimeen yhdellä runkolinjalla. Turun päässä kilpailutetaan muutaman vuoden päästä seutuliikenne kokonaan, kunhan viimeisetkin vanhat liikennesopimukset umpeutuvat. Turun kaupungin omistama Turun kaupunkiliikenne Oy tulee Kortteen mukaan kuitenkin säilyttää 15 prosentin osuudella liikenteessä pelkästään jo senkin takia, että yksityiset liikenneyhtiöt eivät muodostaisi kartellia. IDIS DESIGN LTD/ HAVAINNEKUVA 12. Tällaisia äänenpainoja on ollut ilmassa. Havainnekuva mahdollisesta Turun versiosta. Turussa tehtiin 21 miljoonaa matkaa viime vuonna, kun Tampereella päästiin 32 miljoonaan. Tampere on kuin vaakasuorassa makaava tiimalasi kapeimman kohdan osuessa ydinkeskustan koskilinjaan
Olemme miettineet kovasti koulun ulavat. Se tekisi tuurista. koulusta laajakulttuurisemman, HeleniusLamminparras vakuuttaa. Näin asiat ovat Suomessa, mutta HasRehtorin mukaan mahdolliset rajoitteet san tarkentaa somalikulttuurin suhdetta esittäviin taiteisiin. pyritään voittamaan. KU 13. SAK:n varapuheenjohtajan Matti Huutolan (vas.) toimesta. Turussa lapsi voi tehdä edestakaisen matkan 1,20 eurolla. Lisää etuuksia joukkoliikenteelle Korte myöntää, että Tampere on hiukkasen Turkua edellä joukkoliikennekaistojen ja yleensä rakenteellisten etuisuuksien järjestämisessä. Turussa GPS-satelliittipaikannukseen perustuva liikennevalojen laukaiseminen bussin kulun mukaisesti paranee. . On sellaisia, jotka haluavat ohjata lapsia oman näkemyksensä mukaan, Roda koisen viestinnän strategiaa. Meidän teatteriopetuksessa tehdään YLEISÖ NAURAA, kuusi isoa teatteriproduktiota vuodessa, jotka sisältävät erilaisia teemoja. Jos haluamme kilpailla Yleisen työttömyyskassan YTK:n kanssa, on meidän pystyttävä painamaan jäsenmaksu mahdollisimman alas, ja siihen tarvitaan suuri jäsenpohja. . Meidän on vastattava siihen alhaisen jäsenmaksun tuottavilla rakenteellisilla muutoksilla ja markkinoimalla ylivoimaista vahvuuttamme eli ammattiliiton ja työttömyyskassan kokonaisuutta. MaahanmuutKALLION ILMAISUTAIDON lun sy r jiä. a a t e t a a s tajanuorten kulttuurissa kion rehtorin Helena Heon kuitenkin rajoitteita, lenius-Lamminparras etenkin nuorille, kotonaan ilahtuu, kun kuulee Shugrin unelmasta päästä kouluun. On sivistyneitä perheitä, jotka antavat lapsille mahdollisuuksia tehdä, mitä halusutaidon lukiossa ole. . Uskon, että jonkin ajan on houkutteleva ja arvospäästä myös somalikulttettu taidemuoto, josta tuurista tulevat voivat olla sa on kertovat korkeat hakijanäyttelijän ammatissa. Somalias t ta u m , määrät niin Kallion ilTärkeää olisi saada tytöila it e teatter maisutaidon lukioon lekin mahdollisuuksia. ä jöit näy tteli kuin Teatterikorkeakouluunkin. Sitä vaan eivät kaikki ymmärrä, että sen yhtenä tavoitteena on irrottaa palkansaajat ammattiliittojen tarjoamasta työelämäturvasta, Lepola sanoi Puu- ja erityisalojen työttömyyskassan edustajiston kokouksessa. SUOMALAINEN JÄRJESTELMÄ, jossa työttömyyskassat toimivat ammattiliittojen yhteydessä on kansainvälisesti poikkeuksellinen. Ehkä niistä joku sopii, jos jonkun esityksen sisältö rajoittaa siihen osallistumista, Helenius-Lamminparras kertoo. UP/Tiina Tenkanen Teatterityöpaja toimii asukkaiden keskellä TEATTERI-ILMAISUN RYHMÄ, johon kuuluu maahanmuuttajataustaisia ja kantasuomalaisia nuoria, harjoitteli koko kevään Itä-Pasilan asukastalossa, Helsingissä ohjaaja Petra Haapion johdolla. Ohjaaja arvioi uussuomalaisten tyttöjen osallistuvan teatteri-ilmaisun työpajaan siksi, että se sijaitsee nuorten asuinalueella, on ilmainen ja siellä käy kavereita. . Juontajan roolissa esiintyy teen mukaan, hänen on helpompi toteutShugri, 15-vuotias uussuomalainen. taa omia toiveitaan, kolmen tytön ja kolShugri pyrki tänä keväänä Kallion lukioon, sillä hän haluaa jatkaa teattemen pojan äiti Hassan kertoo. riopintoja. Korte ottaa esimerkiksi Raision, jossa lapsi maksaa yhdensuuntaisesta matkasta 3,50 euroa ilman vaihto-oikeutta. Ohjaaja Petra Haapio oikeassa reunassa. Uussuomalaisuus haastaa vanhat perinteet kun näytelmän kampaaja jiä. Se on epäilyttävää ja hieman uskonopiskella suomi toisena kielenä -kursseilla nonvastaistakin. ja luokattomassa lukiossa on valinnanvaHassanin mukaan Somaliassa on teatraa luoda yksilöllinen opintopolku. tereita, mutta näyttelijöitä saatetaan syr. Vasta täysi-ikäisenä tyttö saa tehdä uranakkelee papiljottirullia asiakkaansa hiukvalintansa, poika pystyy valitsemaan helsiin. Palvelussa me kyllä pärjäämme YTK:lle, koska me olemme jäsenten asialla, kun YTK puolestaan on perustettu toimimaan jäsenten kokonaisetua vasPUULIITON PUHEENJOHTAJAN taan. Tampere selvisi lähes 12 miljoonalla. Turkulainen maksaa vuodessa joukkoliikenteen tukemiseen runsaat 88 euroa vuodessa, kun tamperelainen selviää 55 eurolla. Vertailuja seutuliikenteestä ei voi vielä tehdä. Seutuliikenteeseen siirtyminen tasavertaistaa Turun seudulla liikkumista. Bussi ei ole enää ?köyhien liikkumisväline?, eikä joukkoliikenteen käyttäminen ole vanhanaikaista. Harjoittelutilassa voidaan olla vapaammin, mutta julkisessa esiintymisessä on tärkeää noudattaa pukeutumissääntöjä, Haapio kertoo oppineensa. KEVÄÄN LOPUKSI ryhmä esiintyi Loistava näkymä -tapahtumassa Helsingissä. Periviidan mukaan Tampereella käännekohta oli vuosi 2005, jolloin joukkoliikenteen kasvutrendi alkoi. Tampereella seutuliikenne on jo käytössä. Suurin selittävä tekijä eroon on varmastikin erilaiset kaupunkirakenteet. Kortteen mukaan Turun kaavoituksen ohjenuoraksi tulisikin nykyistä enemmän ottaa joukkoliikenne. Vuodesta 2007 lähtien yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Turun liikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Kaikki näyttelijät ovat teinityttöjä, pommin. syntyneet Suomessa, mutta taustalla ovat . JUHA ANTTI-POIKA Tampereella matka halvempi Suuremmasta koostaan huolimatta Tampere tuki kaupunkiliikennettään selvästi vähemmän kuin Turku, jonka joukkoliikenteen alijäämä oli viime vuonna lähes 16 miljoonaa euroa. Tällä asuville tytöille. hetkellä uussuomalaisia ei Kallion ilmai. Suomen kieltä voi . Se on paras työelämä- ja työttömyysturva, minkä palkansaaja voi saada. SAK:n työttömyyskassaa on esitetty aiemminkin mm. Syksyllä jatkuvaa työpajaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö Kassandra ry:n kautta. Puuliitto haluaa ison työttömyyskassan Sakari Lepolan (sd.) mukaan ay-liikkeen on korkea aika ryhtyä yhdistämään työttömyyskassojaan nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi SAK:n tai Teollisuuden Palkansaajien yhteiseksi työttömyyskassaksi. . Suomessa teatteri . Maksujärjestelmä uusitaan ensi vuonna, ja samalla seutuliikenteen bussit voivat kommunikoida liikennevalojen kanssa. Paikannusjärjestelmän ansiosta matkustajat saavat ajantasaiset tiedot bussin saapumisajasta pysäkkien näyttötauluille. Asennemuutosta tapahtunut Kortteen mukaan viime vuosina ihmisten suhtautuminen joukkoliikenteeseen on muuttunut selvästi. Jos tyttö asuu perheensä kanssa ja käyttäytyy hyvin sekä pukeutuu perineri kulttuurit. Kaikki bussit ovat GPS-paikannuksessa, Korte toteaa. . Yksi painoHassan, Turun kaupunginvaltuutettu kerpiste on ollut juuri tämä: olisi hyvä, jos saitoo oman kansansa, somalialaisten kultsimme tänne maahanmuuttajia. Järjestelmä on toiminut aikaisempina vuosikymmeninä Lepolan mukaan hyvin ja samalla kiistatta vaikuttanut ammattiliittojen korkeaan järjestäytymisasteeseen. . Ajatus on kuitenkin kaatunut pääasiassa kassojen taloustilanteiden erilaisuuteen. Korte alleviivaa, että etenkin nuoret ovat alkaneet suosia busseja. On tapahtunut selvä asennemuutos, jossa ihmiset valitsevat ympäristöystävällisen liikkumismuodon. Niin Tampereella kuin Turussakaan ei kuitenkaan uskota joukkoliikenteen osuuden muiden liikkumismuotojen kanssa oleellisesti nousevan. Järjestäytymisen heikentämiseksi ja ammattiliittojen voiman vähentämiseksi 1990-luvun alussa perustettu YTK on kuitenkin saanut houkuteltua aivan liian paljon työntekijöitä jäsenikseen. Turussa se alkaa heinäkuun alusta 2014. Pientä kasvua voi tulla. Pekka Helminen pekka.helminen@kansanuutiset.? Monikulttuurinen teatteri-ilmaisun ryhmä esiintyi toukokuussa Teatterimuseon tiloissa. Näytelmäksi oli valittu Susanna Tiitisen mukaelma Tuhkimosta, Talvikki
Tässä tilanteessa se on viimeinen asia mitä kaivataan. Liittokierrokset ovat perinteisesti olleet keskitettyjä kalliimpia työnantajille, mutta Kokkila toivoo yleisen maltin löytyvän, koska Suomen taloudellinen tilanne on menossa väärään suuntaan. Teknologiateollisuus on ajanut Ruotsin mallia, jossa vientiteollisuus määräisi koko sopimuskentän palkankorotustason, jota muut eivät voi ylittää. Hän teki luottamusmiehenä ollessaan tosihyvää työtä ja vei ?rman asioita monella tapaa eteenpäin. Yhteisen linjan löytäminen asioiden eteenpäinviemisessä ei ole aina helppoa. Viime aikoina uuden valtakunnansovittelijan löytämisessä näyttää olevan vaikeuksia. Palvelualojen työnantajien Paltan Harri Hietala ei käynyt Teknologiateollisuudelle. . Teimme siellä muutaman projektin ja niiden avulla päästiin laman yli. . Aika pitkälle on päästy, mutta urakka jatkuu. Harmaata taloutta ei hänen mukaansa saa harjoittaa myöskään veroparatiisiyhtiöiden kautta. Työturvallisuus on rakennusalalla erittäin tärkeä ja SRV on tälläkin alalla edelläkävijöitä. Yhtiön pitkäaikainen yrityskohtainen pääluottamusmies Esko Kokkonen kertoi Viikkolehdessä 9.11.2012, että erityisesti työturvallisuuteen ja työoloihin liittyvät asiat olivat yrityksessä kohdallaan. . Tositiukkaa oli. Yhteistyössä on toimittu ja minusta se on hieno asia. Lamaan voi varautua Eurooppalaisessa talouskriisissä näyttää olevan hengähdystauko. Kokkilan mielestä tämä malli olisi hyvä pohja meillekin, koska Suomi elää viennistä. Harmaan talouden torjunnan suhteen on edistytty. Kaikki tiedämme, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Vaikka tilanne rauhoittuisi, suuren laman ajan kokeneen Kokkilan mukaan huonoihin aikoihin pitäisi varautua. . Pelkoa vai pelottelua? . Hänellä on selvä viesti myös julkisen sektorin liitoille. . Kun eläimetkin varautuvat talveen, niin kyllä ihmisten ja organisaatioiden pitäisi varautua siihen, että ajat eivät ole jatkuvasti hyviä. Kokkilan mukaan Suomen hallitus on toiminut kriisin aikana aika jämäkästi. . Laskuja oli niin paljon ettei tiedetty mistä saadaan rahat niiden maksamiseen. . Todellisuudessa välit ovat hyvät, kaikki kunnioittavat toisiaan ja ovat valmiita keskustelemaan asioista. Harmaa talous torjuttava Kolmikanta- ja kaksikantayhteistyössä on saatu kaikesta huolimatta merkittäviä tuloksia myös viime aikoina. Sitten tietoisesti ja onnenkantamoiselle ruvettiin tekemään töitä Berliinissä, jossa silloin oli menossa rakennusbuumi. Tottakai nokittelua on puolin ja toisin, mutta se on nähtävä julkisuuden sensaatiohakuisuutena. Luulen, että Esko voi mennä peilin eteen ja katsoa kuka on syyllinen. Se prosessi on kesken. Kokkilan mukaan keskusteluyhteys on kuitenkin hyvä. . kauppakamarijärjestössä. » Harrastuksena golf, tennis, metsästys. » Kolme poikaa. man verokorttia, kun kaikki on rekisteröity. Nyt on ajantasaiset järjestelmät, joita verottaja voi seurata ja kaikki tiedot voidaan tarkistaa verottajalta. Se on selvä asia. Mahdollisimman tehokkaalla valvonnalla pyritään minimoimaan harmaa toiminta. EK:ssa on selvä linjaus, että nyt mennään liittokohtaista tietä, koska pohjaa ei löytynyt kokonaisratkaisulle. Hänellä ei ole kuitenkaan sellaisia ideologisia esteitä keskitetylle kuten Teknologiateollisuudella tunnetusti on. . Hänellä täytyy olla kaikkien luottamus. Talven aikana ennen koulutussopua työmarkkinajärjestöjen suhteet näyttivät olleen aallonpohjassa. Tässä nyt turhaan osoitetaan Teknologiateollisuutta. 1947 pienviljelijäperheeseen. » Rakennusalan diplomiinsinööri. » Perusyhtymän idänviennissä 1974?1987. Perusti 1987 Viitoset rakennus-yhtiön, nykynimi SRV-Yhtiöt. » SRV-yhtiöiden pääomistaja. Omistaa Pontos Oy:n, joka omistaa mm. Tällainen oli Kokkilan SRV. . Erilinjaisuutta oli olemassa, mutta uskon tässä päästyn eteenpäin. Me elämme kansainvälisen kilpailukyvyn kautta ja siten vientiteollisuus palkanko- 14 TEKSTI Risto Korhonen KUVA Jarmo Lintunen rotusmäärittelijänä on hyvä peruste. Kun keskitettyjä ratkaisuja on tehty vuosien mittaan, niin työehtosopimuksiin on jäänyt sellaista kuonaa ja jäykkyyttä, jotka eivät kaikille yrityksille sovi. Kokkilan mukaan EK ei kieltäydy neuvotteluista, mutta ei näe sellaista tilannetta, jotta keskitettyä kannattaisi vielä yrittää. ?Malttia liittokierrokselle? Jos ja kun mennään liittokierroksille, niin tulevan syksyn ja talven on ennustettu olevan riitaisa ja lakkorikas. Se on enemmän pelkoa kuin pelottelua. Kun Kokkila valittiin EK:n puheenjohtajaksi, niin hän sanoi keskeiseksi tehtäväkseen EK:n sisäisen eheyttämisen. . Suomi on vaatinut, että ongelmamaiden on korjattava itse asioitaan. Olen kokenut, että työntekijäpuolella vähän kauhulla ajatellaan, että asiat eivät selviä muuten kuin lakolla. Itse asiassa Ilpo Kokkila ja hänen omistamansa rakennusyhtiö SRV on ollut harmaan talouden torjunnan edelläkävijöitä. . Tallinnan Viru-hotellin ja läheisen kauppakeskuksen kiinteistöt. » Keskon hallituksen jäsen. Lukuisia luottamustoimia mm. Ongelmana meillä on se, että Suomessa liian raskas julkinen talous. Sitä on ruvettava karsimaan ja sen kustannuksia tämän liittokohtaisen kierroksen aikana ei saa lisätä. EK:n linjariidat Raamiratkaisun jälkeen EK:n rivit olivat hajalla. On hyvä, että keskitytään huolelliseen valintaan, koska valittava henkilö joutuu elämään kovien paineiden alla. Mutta laman yli oli päästy, muistelee Ilpo Kokkila.. Tietysti on niin, että hyvä kokonaisratkaisu olisi kaikkien kannalta paras, mutta täytyisi löytyä myös yhteinen pohja. Keväällä sitä haettiin, mutta ei löydetty. . 12. On monia asioita, joiden perusteella sopimisessa pitäisi päästä lähemmäksi työpaikkoja. Keskitetylle ei löytynyt pohjaa » Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila olisi kannattanut keskitettyä työmarkkinaratkaisua, jos yhteinen pohja sille olisi löytynyt. KEVÄÄN NEUVOTTELUT keskitetystä työmarkki- naratkaisusta kaatuivat, mutta maan hallitus ja palkansaajajärjestöt haluaisivat vielä uuden yrityksen ennen syksyn liittoneuvotteluja. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja vuorineuvos Ilpo Kokkila on puhunut keskitetyn puolesta, mutta sanoo EK:n linjauksen olevan nyt selvä. . En koe kriisiä. Nyt on vaikea ujuttautua työmaalle il- ?Hyvä kokonaisratkaisu olisi ollut kaikkien kannalta paras.? Ilpo Kokkila » Vuorineuvos. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja vuoden 2013 alusta. » Syntynyt 8. Harmaa talous on syöpä monella alalla. Rakennusalalla torjunnan suhteen on edetty ehkä eniten. . Ensimmäisessä tienattiin vähän rahaa, toisessakin vähän tienattiin ja kolmannessa sitten menetettiin ne tienatut rahat. Sana edelläkävijä kuulostaa kauniilta. Miinusta on kyllä tärkeätä, että yhteiskunnassa noudatetaan pelisääntöjä. Minä olen leimaantunut tässä sellaiseksi välimieheksi. EK:ssa, kuten palkansaajajärjestöissäkin, on monenlaisia liittoja ja monenlaisia tarpeita. Kun vaikea paikka tulee, pitäisi olla solakassa kunnossa ja ruokaa vähän varastossa. 1990-luvun alun lama iski rajusti rakennusalalle, varsinkin Venäjän kauppaa harjoittaviin rakennusyhtiöihin
Ei meidän järjestelmämme mikään virheetön ole. Olen luottavainen siihen, että Venäjä on menossa hyvään suuntaan. Suomalaisille Venäjä on Kokkilan mukaan suuri mahdollisuus. . TÄÄLLÄ LÄNNESSÄ 15. Kestää pitkään ennen kuin Venäjä pystyy korjaamaan siinä vaiheessa tehnyt virheensä. Tänä päivänä Kokkilan mielestä lännessä kuitenkin puhutaan liikaa Venäjän ongelmista. Varsinkin ne puhuvat, jotka eivät siellä käy, ei tajuta, että mitä siellä on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset ovat näreissään sitä, että Venäjällä ei seurata heidän malliaan. En väitä, että Venäjä olisi helppo paikka. Jos itse olisin diktaattori, niin tarkasti valikoisin mitä täältä kopioisin. Maa on kokenut totaalisen muutoksen, ihmiset ovat vapaita, pääsevät matkustamaan, kaikki asiat ovat paljon, paljon paremmin kuin 20 vuotta sitten. Kun se sitten muuttui ihan toisenlaiseksi, niin moni asia meni raiteiltaan. Tottakai kaikkia kymmenien ja satojen vuosien aikana kehittyneitä asioita ei voi korjata muutamassa vuodessa. . Ylilyöntejä tuli ihan reippaasti. Meillä on valtava markkina ihan vieressä. Me tunnemme sen paremmin kuin mikään läntinen tai eurooppalainen valtio. EK:n puheenjohtaja vuorineuvos Ilpo Kokkila toivoo malttia myös liittokierrokselle, vaikka keskitettyä ratkaisua ei syntynyt. ?Venäjän ongelmista puhutaan liikaa? VUORINEUVOS ILPO KOKKILA on idänkaupan veteraani. Viime viikolla yhdistys, East O?ce ja EK:n Venäjätoiminnot yhdistyivät Business Team for Russia-keskukseksi, jonka johtamaan valittiin entinen pääministeri Esko Aho (kesk.). Neuvostoliiton ajasta Kokkila toteaa, että silloin tiedettiin miten järjestelmä toimii. . SRV:n pääomistajuuden lisäksi hän omistaa Pontos Oy:n, joka omistaa muun muassa Tallinnan Viru-hotellin kiinteistön ja viereisen kauppakeskuksen. Kokkila ei peittele idänkokemuksiaan ja hän onkin toiminut pitkään Suomalais-Venäläisen kauppakamariyhdistyksen puheenjohtajana. Hän tuntee sekä Neuvostoliiton että Venäjän. Kokkila aloitti uransa Perusyhtymän idänviennissä. Mutta missä vientitoiminta olisi helppoa, kysyy Ilpo Kokkila. . Viitoset-rakennusyhtiön, nykyisen SRV-yhtiöt, hän perusti vuonna 1987. Se on paras kohde kaikelle rakennusteollisuudelle ja muullekin teollisuudelle mitä Suomesta löytyy
kesäkuuta. 16. Jos se hyväksytään, kokous valitsee kolme varapuheenjohtajaa. Vasemmistoliitossa puolueen varapuheenjohtaja kiertää maata tapaamassa puolueen kannattajia ja aktiiveja. Kolme varapuheenjohtajaa? » Tässä ovat ehdokkaat: lähihoitaja-kansanedustaja, kemiläinen insinööri, kansalaisaktivisti, teurastaja ja kirvesmies. Hän on puolueen työvaliokunnan jäsen. Varapuheenjohtajat hoitavat paljon tehtäviä, jotka muulloin olisivat puheenjohtajan kontolla. Kolmen varapuheenjohtajan valitsemista perustellaan sillä, että näin tehtäviä voisi jakaa alueellisesti tasaisemmin. Työvaliokunta valmistelee aloitteet puoluehallitukselle ja muutenkin määrittelee puolueen linjan poliittisesti merkittävissä asioissa. Varapuheenjohtajat kuuluvat myös viikoittain kokoontuvaan hallitusryhmään, joka ohjaa puolueen ministerien työtä. Varapuheenjohtajien merkitys korostuu tilanteessa, kuten nyt, jossa puolueen puheenjohtajan ajasta suuren osan vie ministerin työ. teksti Tuula Kärki Vasemmistoliitolla on kaksi varapuheenjohtajaa, mutta kesäkuun puoluekokoukseen on tehty aloite kolmesta. Varapuheenjohtajat valitaan Tampereella 8
Pekonen muistaa, mitä on kolmivuorotyö pienellä palkalla kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen, 33, haluaa jatkaa vasemmistoliiton varapuheenjohtajana. Hallitus on ainoa paikka, jossa maan asioihin voi todella vaikuttaa, joten niin kauan, kuin pystymme vaikuttamaan ja samalla olemaan puoluevaltuuston tekemien raamien sisällä, ei kannata puhua hallituksesta lähtemisestä. Hän muistuttaa siitä, että monipuoluejärjestelmässä hallitustyökin on kompromissien tekemistä. . Pitäisi muista juuret. Pitää muistaa arki eikä vain visioida tulevaisuutta. Nieminen antaa kahdeksikon puolueen nykyjohdon selviytymisestä. . Esimerkiksi pitää kertoa asioista, joita on ajettu hallituksessa, vaikkeivät ne olisi menneet läpi. Nieminen arvioi, että vasemmistoliitto pystyy vaikuttamaan enemmän maan hallituksessa kuin hallituksen ulkopuolella. . Olemme nyt reilusti plussalla. Olen tehnyt kolmivuorotyötä pienellä palkalla kolmen lapsen äitinä eikä siitä ole kovin kauan, ensimmäisen kauden kansanedustaja sanoo. Hänestä ei ole paha, jos vara- Aino-Kaisa Pekonen pitää puolueen tärkeimpänä tavoitteena tuloerojen kaventamista. puheenjohtajissa olisi mukana kansanedustaja siksikin, että tämä voi välittää puolueväelle tietoa eduskuntaryhmän työskentelystä. . Siellä käsiteltävästä Punavihreästä asiakirjasta pitää nostaa esiin se, että mennään työelämä edellä, jotta pystyttäisiin luomaan uusia työpaikkoja. Eurooppa-politiikkaa joutuu tulkitsemaan Janne Nieminen antaa puolueen nykyjohdolle kouluarvosanan kahdeksan. . Aino-Kaisa on hoitanut tehtävänsä hyvin. Vaikka eduskunnassa tuntuu, että teemme tosi hyvää politiikkaa tavallisten ihmisten puolesta, viesti ei ilmeisesti tavoita kaikkia, kun ihmiset näyttävät kokevan, että perussuomalaiset on se puolue, joka ajaa tavallisten ihmisen asiaa, vaikka he esittävät lomautuksia ja vuosilomien ja palkkojen heikentämisiä. Oltava hereillä työn suhteen » Neljän koiran emäntä. Pekonen pitää puolueen tärkeimpänä tavoitteena juuri tuloerojen kaventamista. . Pitää olla tavoitteena, että pankkeja ei tueta. Vielä ei ehkä voi sanoa, että se olisi varsinaisesti pienentynyt, mutta toivottavasti pystymme vaikuttamaan siihen suuntaan. Tuloerojen kasvu on hyvinkin pelottava asia, kun seuraa vaikkapa viime viikkojen tapahtumia Tukholmassa. pätkätyö, vuokratyö ja nollasopimukset. Usein puolueessa ollaan huolissaan siitä, että Paavo on meidän ainoa henkilö, jota media haluaa kuulla. Nyt Nieminen vaatii, että töitä saisi tehdä tuon kahdeksan tuntia. . Meidän pitää olla hereillä sen suhteen, mitä työelämässä tapahtuu. Puoluejohto on uusiutumassa aika lailla, kun toinen varapuheenjohtaja ja puoluesihteeri jättävät tehtävänsä. Luonto- ja ympäristöarvot ovat vasemmistolaisuuden luonnollisia arvoja ja kulkeneet aina mukana. Tarpeeksi työtunteja Työväenpuolueiden tavoitteet pitkälti aikanaan listannut Forssan ohjelma vaati suomalaisille työpäivän lyhentämistä kahdeksaan tuntiin. Jos olemme tarpeeksi hyviä, tulemme molemmat valituiksi. Kolme hämäläistä » Peruskouluikäisten Mikon, Markuksen ja Millan isä. Hämeen piiristä puoluejohtoon hakee Tampereen puoluekokouksessa kolme henkeä, Niemisen lisäksi kansanedustaja, nykyinen varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen varapuheenjohtajaksi ja Hämeen piirin puheenjohtaja Irma Taavela puoluesihteeriksi. Nieminen ei usko, että saman piirin ehdokkaat syövät toistensa mahdollisuuksia. Janne Nieminen » 45-vuotias teurastaja, päätoiminen pääluottamusmies. » Kouluttautunut aiemmin myös kokiksi ja tarjoilijaksi. » Forssan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen. » Naimisissa sairaanhoitaja, pääluottamusmies Kristiina Niemisen kanssa. » Asuu Forssan Matkun kylässä » Harrastaa matkamoottoripyöräilyä ja koirien kouluttamista. » Palvellut rauhanturvajoukoissa Libanonissa. 17. Suosikkisatu on Astrid Lindgrenin Kastehelmi ja suosikkihahmo Lindgrenin Peppi Pitkätossu, jonka kuva on tatuoitu Pekosen selkään. Aino-Kaisa Pekonen » Kansanedustaja. » Lähihoitaja. » Riihimäen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. » Peruskoululaisten Väinön, Toivon ja Unton äiti, naimisissa kuljetuspäällikkö Henri Pekosen kanssa. Forssan duunari ajaa kahdeksan tunnin työpäivää FORSSALAINEN teurastaja Janne Nieminen haluaa, että vasemmistoliitto punertuu nykyisestään. . Se voisi olla suoraviivaisempaa. Kolmas Niemisen tavoite vasemmistoliiton varapuheenjohtajana olisi pitää puolue kiinni hetkessä. . Hän toisi työelämän arkea ja ammattiyhdistysosaamista puoluejohtoon. Juuri työlainsäädännön puutteet ovat asia, jota hän joutuu selittelemään vasemmistoliiton poliitikkona. Viikonvaihteen puoluekokouksessakin tämä on tärkein asia. . Olen duunaritaustainen ihminen, jolla on tavallisen ihmisen kokemus arjen pyörittämisestä. Koen, että meillä on luottamukselliset välit ja pystymme tekemään hyvin täitä yhdessä. Käymme asioita läpi niin puolueessa kuin ministeriryhmässä, johon varapuheenjohtajatkin kuuluvat. Hänestä vasemmistoliiton kannattaa olla maan hallituksessa, kun ?ollaan enemmän plussalla kuin miinuksella?. . Myös Kelan valtuutettuna monet asiat tulevat tutuiksi. Tuloerot suurin ongelma Pekosen mielestä yhteistyö puoluejohtajan kanssa sujuu hyvin. . Mutta kun mennään punainen puoli edellä ja hoidetaan työn asiat kuntoon, vihreys kulkee siinä mukana. Kun on kilpailua, päätöksenteko on tervettä, hän sanoo ja vakuuttaa, ettei hänen ehdokkuutensa ole hyökkäys Pekosta vastaan. . Toinen keskeinen asia ovat työelämän kysymykset, kuten » Harrastaa teatterissa käymistä ja lukee satuja. Julkisuudessa näkyy paljolti puoluejohtaja Paavo Arhinmäki. . Jos emme muista työelämän asioita, meiltä häviää kannatusta entistä enemmän. Hänestä punaisuus ja vihreys eivät ole ristiriidassa. . Viestintää pitää kehittää. Kentän tiedon jano suurempi kuin mitä johto pystyy tyydyttämään. Puolueen puheenjohtaja on ministeri ja paljon kiinni siinä hommassa. Minä tuon jatkuvuutta päivittäisten asioiden pyörittämiseen, hän sanoo. Hän muistuttaa myös puolueen yksikasvoisuudesta. Ihmisen pitää saada toimeentulo työllään, hän sanoo. heenjohtajana 11 vuotta. Vasemmistoliiton on käytävä tiukemmin kiinni työelämän lakeihin, jotta turvataan kunnon työehdot ja työsuhteet, Forssan HK:n pääluottamusmies sanoo. Hänestä puolueessa etualalle on tullut viherrys. . Pekonen saa puhua puolueväelle erityisesti sosiaalija terveysasioista. . Se on tärkeää Suomelle ja Suomen menestymiselle. Toivon, että olemme saaneet aikaan hyviä asioita. Terveydenhuoltoalan taustani vuoksi seuraan niitä automaattisesti. Hän on ollut hommassa kuusi vuotta. . Tarkoitan nimenomaan koko Suomen kiertämistä. Sitä halutaan kuulla, paljon piirien ja paikallisyhdistysten tilaisuuksia kiertänyt Pekonen sanoo. Hän pitää juuri kiertämistä ja ihmisten tapaamista varapuheenjohtajan tärkeimpänä tehtävänä. . Se ei ole itsestään selvää, kun palvelualan työt lisääntyvät ja savupiipputeollisuus vähenee rakennemuutoksessa. Esimerkiksi kaupan alalla on se ongelma, ettei tarjota riittävää työaikaa. Nieminen on toiminut pääluottamusmiehenä runsaan vuoden, varapääluottamusmiehenä 8 vuotta ja ammattiosaston pu- Toinen jatkuvaa selittämistä vaativa asia on Eurooppa-politiikka. . Viime vuoden aikana olen huomannut, että minäkin olen ruvennut kelpaamaan Paavon rinnalla, hän toteaa. JARMO LINTUNEN RIIHIMÄKELÄINEN Kolmivuorotyötä ja kolme lasta Pekonen on ammatiltaan lähihoitaja. . On tärkeää olla hallituksessa tuomassa vasemmistolaista näkökulmaa päätöksentekoon. Hänestä tärkein tulos hallituksessa on se, että tuloerojen kasvu on saatu pysäytettyä. . Varapuheenjohtaja ei edusta vain omaa piiriään. Viimeksi kutsuja on tullut esittelemään ajatuksia vanhuspalvelulaista. Se muuttuu koko ajan. Hän arvioi, että juuri työelämän suhteen vasemmistoliiton pitää terävöittää viestiään. . Rahaa pitää laittaa omaan hyvinvointiin. Hänestä vasemmistoliiton Eurooppa-politiikkaa joutuu tulkitsemaan liikaa. . Forssasta käsin ei voi tietää, mikä missäkin asiassa on ollut meidän panos, mutta esimerkiksi nuorisotakuu on yksi hallituksen tärkeä saavutus, hän sanoo.
Olen arvostellut puoluetta siitä, että perinteinen työväenpolitiikka näkyy vähän huonosti meidän puolueen puheissa ja pro?ilissa. Ayliikkeessä niihin on perinteisesti suhtauduttu nuivasti, monesti ottamatta edes selvää siitä, mistä on kyse. On jouduttu nielemään paskaakin, mutta on saatu paljon hyvää aikaiseksi, hän sanoo. . Jos päätös menee mahdottomaksi, hyvä osata lyödä nyrkkiä pöytää, hän sanoo puolueen puheenjohtajasta Paavo Arhinmäestä. KERAVALAINEN Pitää olla tekemistä Lohikoski arvioi, että varapuheenjohtajana edustaisi puolueen kentän ja jäsenten ääntä. 18 Pia Lohikosken mielestä on tärkeää saada koko jäsenistö toimimaan muutenkin kuin vaalityössä. . Olen kuitenkin pitkään häärännyt työllisyys-, teollisuus, elinkeinoasioiden parissa, joten ne ovat lähellä sydäntä, hän sanoo. . Se, mitä nyt tehdään EteläEuroopassa, voi tapahtua täällä huomenna. Se ei tarkoita, että pitää kehua huonoja päätöksiä. eikä aiheetta . Haluan tuoda oman osaamisen sinne lisäksi. Ei vain tehdä kannanottoja vaan järjestetään mielenosoituksia ja kampanjoita ja kerätään adresseja. Seuraavissa vaaleissa jatketaan. Mukaan lähtiessäni lupasin tukijoukoille, että tämä on pidempi projekti. Itse koen tehneeni politiikkaa silloinkin, kun en ollut puolueaktiivi, hän sanoo. Hänellä on kokemusta monenlaisista kansalaisliikkeistä alkaen 90-luvun rasisminvastaisesta Antifasta ja Vaihtoehto EU:lle -kansanäänestyskampanjasta, jatkuen EU-ja G12-maiden huippukokousten yhteydessä mielenosoittamisesta Göteborgissa ja Edinburghissa, Afganistanin ja Irakin sotien vastaisiin liikkeissä ja Suomen Attacissa. Hän on työskennellyt ammattiyhdistysliikkeessä pitkään. saavuttaneet, mitä halusimme. Mutta päätös tehtiin ja menimme hallitukseen, hän sanoo. . Välillä nousee kritiikki . Silti on olemassa raja, jonka kohdalla on tosissaan mietittävä, voidaanko olla mukana vai lähdetäänkö kävelemään. Mielestäni emme riittävästi Terävyyttä EU-politiikkaan Lohikoski nostaa työllisyyspolitiikan ykköseksi, kun pitää valita puolueen tärkeimmät painopisteet lähivuosina. . Talouskuripolitiikkaa pitää kritisoida, hän sanoo. Hän arvioi, että Euroopan unionin vaikutus Suomeen on niin valtava, ettei sitä arjessa edes tajua. . On hyviä päätöksiä ja huonoja päätöksiä ja niitä pitää arvioida puolueen tavoitteista lähtien. Hän oli mukana hallitusneuvotteluissa. . Yritän elää tätä päivää ja suhtaudun avoimesti uusiin avauksiin, kuten perustuloon tai ympäristöä koskeviin avauksiin. Vakiduuneja on entistä vähemmän ja yhä useampi tekee pätkätöitä. Sitä rajaa ei ole vielä ylitetty. Hyvistä asioista Hyötynen mainitsee yhden. . Lisäksi on hyvä tehdä väliaika-arvioita siitä, ollaanko plussalla vai miinuksella. . Panostus olisi pitänyt tehdä kymmenen vuotta aikaisemmin. Hän toteaa, että rakennusten tai palvelualojen harmaa talous on iso asia, mutta varsinaisesti suurista rahoista puhutaan, kun Keski-Uudenmaan näkyvin vasemmistolainen HANNA RAIJAS Pia Lohikoski, 35, on Keski-Uudellamaalla aktiivinen ja näkyvä kuntapoliitikko, jonka kannanotot kuuluvat. Uusimaa on maan suurin vaalipiiri ja meillä meni eduskuntavaaleissa täällä huonosti. Uudenmaan pitää saada vahvemmin näkyvyyttä puoluejohtoon. Väliaika-arvioita Vasemmistoliiton olemisen hallituksessa pitää Lohikosken mielestä riippua hallituksen tekemistä päätöksistä. . Hän oli ensimmäistä kertaa eduskuntavaaliehdokkaana viime vaaleissa. . On tärkeää saada koko jäsenistö toimimaan muutenkin kuin vaalityössä. Helposti lähestyttävä mies on kaupunginvaltuutettu, suuren ammattiosaston puheenjohtaja ja Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja. Siitä tulee kiitostakin, sillä meidän kannatus näyttää nousevan juuri opiskelijoiden piirissä. Harmaa talous tulee silmille Hän muistuttaa työelämän pirstaloituneen nopeasti. . siitä, että puoluejohto elää omaa elämäänsä ja paikallinen taso elää omaansa. Lohikoski muistuttaa myös siitä, mistä on kotoisin. . Mutta kun lähdetään liikkeelle työllisyyden kautta, ratkotaan samalla monia muita ongelmia. Hän huomauttaa myös, että puolueen nykyjohto ei ole hoitanut hommiaan huonosti. . En ole kiinni hallituspolitiikassa niin kuin meidän ministerit ja kansanedustajat ja minun on mahdollista nostaa enemmän esiin vasemmiston omia tavoitteita, hän sanoo. . Haluammeko, että täällä yksityistetään ja otetaan kansalaisoikeuksia pois ensi vuosikymmenellä? Lohikoski painottaakin ensi vuoden eurovaalien merkitystä. . Eduskuntavaaleissakin tuli hyvin ääniä. Työllisyys katveessa Hyötysen mielestä työllisyys on jäänyt ylipäätään katveeseen politiikassa. . Ei pelkkä tamperelainen ay-jyrä mittakirvesmies Kalle Hyötynen ilmoittautui vasemmistoliiton varapuheenjohtajaehdokkaaksi keskiviikkona. . Nykyisin asioita katsotaan heikosti työllisyysvaikutusten vinkkelistä, vaikka esimerkiksi hallituksen kevään kehysriihipäätöksiä, kuten yritysten veroalea, perusteltiin työllisyyssyillä. Monessa, vaikkapa kevään telakkapäätöksessä, on menty ihan toiseen suuntaan ja aika hiljaista on ollut meidän puolueessa tässä kohtaa, hän sanoo. Silti Hyötynen pitää hyvänä puolueensa osallistumista kuuden puolueen hallitukseen. . Pitää esittää tiukkoja vaatimuksia. Onneksi meillä on jo nyt hyviä ehdokkaita ja vaaliohjelmaa suunnitellaan. Pia Lohikoski » Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja. » syntynyt Vantaalla, varttunut Keravalla. » Keravan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen. » Viisivuotiaan Miskan ja vuoden ikäisen Matildan äiti, naimisissa koulutuspäällikkö Juhani Lohikosken kanssa. » Valtiotieteiden maisteri » Järjestö- ja koulutuspäällikkö Vuokralaiset VKL ry:ssä, hoitovapaalla. Työskennellyt aiemmin ammattiliitoissa ja koulutus- ja tutkimuslaitoksissa. » Harrastaa työväenhistoriaa, puutarhanhoitoa ja kulttuuria, tällä hetkellä erityisesti lastenkulttuuria.. Olen töissä rakennuksilla ja siellä näen sitä joka päivä, vaikka viime aikoina sen torjuntaan on panostettu muun muassa veronumeroilla. Ongelmia on kuitenkin yhä. . Meitä on vielä paljon vasemmistolaisia ihmisiä, jotka ajattelemme vasemmistolaisuutta työntekijän näkökulmasta. Hyötysellä on nostetta. Välissä tehdään politiikkaa paikallisesti koko ajan. Siksi ay-puoleltaon tullut aika paljon kyselyjä, että lähtisin ehdolle, hän sanoo. Hän korostaa samaan hengenvetoon, ettei kuitenkaan ole pelkästään ay-jyrä. . Pitää olla tekemistä. Hän lupaa tuoda mukanaan myös analyyttista otetta, pitkäjänteisyyttä ja jäsenistön kuulemista. . Lisäksi pitää painottaa perustuloa, asuntopolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa ja työn ja perheelämän yhteensovittamista. Hän haluaisi myös terävöittää vasemmistoliiton Eurooppa-politiikkaa. . Se, mitä opiskelijat saavat kevään kehysriihestä. Näen tärkeäksi sen, että ollaan niissä pöydissä, joissa päätökset oikeasti tehdään. En kilju riemusta näiden suhteen, mutta en torppaakaan. Hyötynen toteaa, että vaikka työelämän asioiden tulee olla puolueessa keskiössä, muita asioita ei pidä unohtaa. JOUKO HURU TAMPERELAINEN Kalle Hyötynen muistuttaa työelämän pirstaloituneen nopeasti. . Viime kunnallisvaaleissa Keravalla onnistuimme nostamaan vasemmiston kannatusta. Lohikoski korostaa ammattiyhdistysliikkeen ja muiden kansalaisliikkeiden merkitystä politiikassa. . Meillä kuitenkin työlainsäädäntö on isolta osalta tehty siitä näkökulmasta, että oli teollinen Suomi ja pysyvät työpaikat. Hyötysen toinen painopiste on harmaan talouden torjunta. . Viimeksi vaalit olivat surulliset meidän kannalta sisällön puutteen vuoksi. Se, miten Paavo toimi kehysriihen jälkeisessä tilanteessa, oli oikein
Kemissäkään emme päätä yksin, vaikka olemme suurin valtuustoryhmä. Lapissa palvelut ovat jo nyt hyvin keskitettyjä enkä näe, että Lapin tai Itä-Suomen suuria kuntia yhdistelemällä saataisiin mitään hyvää aikaiseksi. Se on sen arvoista. Pitää kuulla ihmisiä ja antaa tilaa kriittisille kannoille. Siinä Lapin vasemmistoliitto on ollut hyvä koulu. . Yhdessä tekeminen ja yhteisten tahtotilojen löytäminen on varmaan ollut täällä haaste pitkään, Moisanen muotoilee. Moisanen aloitti järjestötoiminnan koululaisena koirayhdistyksessä, jatkoi opiskelijatoimintaan ja vasemmistoliittoon. . Syötän sille porkkanoita ja harjaan sitä, Moisanen sanoo. lituksi kaupunginvaltuutetuksi, koin sen ja muut luottamustoimet niin arvokkaiksi, että yritän löytää töitä täältä. Vaikka ei ole töitä, tekemistä on. Silti työttömyys rassaa. Rahasta tekee tiukkaa. . Se oli helppo siirtymä, koska olen aina ollut vasemmistoliiton kannattaja. Mieluummin olisin osa jotain työyhteisöä. Tiedonkulussa näkyy, että meiltä puuttuu suora yhteys päätöksentekoon, Moisanen sanoo. . Esimerkiksi Kemissä on kaivos, josta ei ole mitään haittaa. Työttömyyden insinööri Moisanen tuntee. Vasemmistoliiton listalta valittu Markus Mustajärvi edustaa vasenryhmää. Sari Moisasen mielestä politiikassa tärkeintä on yhteisten näkemysten löytäminen. . Täällä olemme toivoneet, että vasemmistoliitto ottaa paikan maan hallituksessa. Kyllä minun kohtaloni kuvastaa pohjoisen rakennemuutosta, hän arvioi. . katsotaan veroparatiiseja ja sitä, kuinka yritykset kiertävät niiden kautta veroja. . On asioita, joissa meidän näkökulman tulisi näkyä vahvemmin, mutta kun hallitustyötä tehdään viiden muun puolueen kanssa, kaikkea ei voi saada. Kemissä, Suomen vasemmistoliittolaisimmalla paikkakunnalla on selvää, että vastuuta otetaan ja kannetaan. . Sitä ennen oli pätkätöitä. . Kaikki päätöksenteko ei voi keskittyä metropolialueeseen tai kasvukeskuksiin. Kemiläinen Sari Moisanen toisi Lapin ja harvaan asuttujen seutujen äänen puoluejohtoon. . Kaikessa päätöksenteossa pitää muistaa, kuinka tärkeää työ on, mikä työ tahansa. Mutta ei hinnalla millä hyvänsä. . Vaatimaton nainen myöntää, että paikkoja ei saa, jollei ole jotain annettavaa. . Tiedän, mitkä ovat pienten kuntien haasteet. Pohjoisen näkökulmasta hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen liittäminen yhteen kuntauudistuksen kanssa oli hyvä asia. . Ja kyllähän tässä hallituksessa on tehty huomattavasti vasemmistolaisempaa politiikkaa kuin hallituksissa pitkiin aikoihin. Moisasta miellyttää erityisesti hallituksen aikaansaannokset työn ja syrjäytymiskehityksen suhteen. . Päätökset työttömien osalta ovat olleet huomattavasti parempia kuin vuosiin. Työttömyys tuttua Moisasen mielestä vasemmistoliiton tulee panostaa yhä juuri työhön. . MEILLÄ TÄYTYY edelleen olla mah- dollisuus asua syrjäisessä Suomessa. Markuksen viesti on erilainen kuin vasemmistoliiton viesti. Se aiheuttaa kitkaa ja ristiriitaa. Mustajärvi tyrmää vasemmistoliiton työskentelyn maan hallituksessa. . Suomikin sitä mahdollistaa. Kalle Hyötynen » Kaupunginvaltuutettu » Toiminut pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna » Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja » Ammattiosaston puheenjohtaja » Aikuisen Casperin ja koululaisten Pinjan ja Mintun isä, naimisissa palveluneuvoja Tuula Hyötysen kanssa » 46-vuotias syntyperäinen tamperelainen, asuu Hervannassa » Harrastaa mökkielämää ja soittaa kitaraa. » Elätti perheensä ravintolamuusikkona 90-luvulla, kun rakennuksilta työt loppuivat. Rakennemuutoksen ääni Kemistä JARMO LINTUNEN . Olen pienen kaupungin kasvatti, mutta aika laajasti perillä Pohjois-Suomen asioista, hän sanoo. Hän uskoo, että hänellä on annettavaa puoluejohtoon myös kunta- ja maakuntapolitiikan sektorilla. . Elämme ajassa, jolloin ytneuvotteluja käydään joka puolella. Lapin tulevaisuusskenaa- riota tehdessä näin kauhukuvat siitä, miten meidän ympäristöä voidaan lyhyessäkin ajassa hyödyntää niin, että kohta siellä ei enää ole mitään hyödynnettävää. Jäljelle jää vain raiskattu maa, hän kuvailee ja mainitsee kaivosteollisuuden lisäksi vesivoiman lisärakentamisen. . Koen työn itsessään arvokkaaksi ja kaipaan ansiotyön tuomaa turvallisuutta ja jatkuvuutta. Lapin piiri hyvä koulu Moisasen mielestä politiikassa tärkeintä on yhteisten näkemysten löytäminen ja niistä kiinni pitäminen. Ominaispiirteeni on yhteistyökyky. Hän lähti viime syksynä opiskelemaan toista insinööritutkintoa, kun oli ollut vuoden työttömänä. Ratkaisuja pitää tehdä kantokyvyn ja kestävyyden mukaan, mikä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että työllistämme lappilaisia ja ylipäätään ihmisiä Suomessa. Politiikka vie ajan opiskelun ohessa. Löydän yhteisiä näkemyksiä, vaikka niitä on jouduttu etsimään. 19. Olisin voinut lähteä etelään työnhakuun, mutta kun tulin va- Sari Moisanen » 33-vuotias syntyperäinen kemiläinen. » Kemin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. » Lapin liiton hallituksen jäsen. » Kone- ja tuotantotekniikan insinööri, opiskelija. » Omistaa 28-vuotiaan suomenhevosen Vilan, jonka kylkeen on itkenyt surunsa ja nauranut ilonsa jo lapsena. » . Kyllä. Arvellaankin, että se saattaa johtua vesijohtovedestä. Moisanen on nyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja ensimmäinen varalla kansanedustajaksi. Toki me muutkin olemme kriittisiä, Moisanen sanoo. . Mutta etelämpänä tilanne on toinen. Vasemmistovaje Lapissa Moisanen toteaa, että Lapissa vasemmistoliitolla on nyt poliittinen vaje, kun yhtäkkiä eduskuntaryhmässä ei ole Lapin edustajaa. Kemissä se on tavallista
Tästä aiheutuu painetta julkiselle taloudelle. Markka devalvoidaan. Haaparannan mukaan ongelma vaikuttaa myös metsä- ja elektroniikkateollisuuden rakennemuutokseen. ON HARHAA kuvitella, että Suomen taloustilanne olisi Kilpailukyvyllä voidaan tarkoittaa monia eri asioita. Teknologisen kehityksen myötä elintason nousu antoi mahdollisuuden tuotannon ulkopuolisten työpaikkojen lisääntymiseen ja 1900-luvun mittaan länsimaissa nähtiin siirtymää teollisesta tuotannosta palvelualoille. Merkit ovat kuitenkin edelleen huolestuttavia, hän varoittaa. Palkkasumman kasvu on alkanut hidastua ja yritysten konkurssihakemusten määrä on kasvanut. Professori emeritus Matti Sarmela on tarkastellut rakennemuutosta kulttuurisena ilmiönä teoksessaan Rakennemuutos tulevaisuuteen. Jostain syystä työttömyysluvut eivät olekaan nyt käyttäytyneet kuten taantumassa tavallisesti. . Vaihtotase on heikentynyt kymmenen vuotta trendinomaisesti, Ralf Sund sanoo. Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta kertoo pienipalkkaisten palvelualan tehtävien lisääntyneen, kun välitason tehtäviä on kadonnut esimerkiksi toimistoista. Elämme murroksessa. SUOMEN VIENTI ei vedä. Muistavathan kaikki, että korot myös nousevat? Sund miettii. RAKENNEMUUTOS Yksi tapa hahmottaa taloushistoriaa on sarjana muutoksia, joista laaja-alaisimmista puhutaan talouden rakennemuutoksina. Rakennemuutoksesta voidaan puhua myös yksittäisillä teollisuusaloilla kuten nyt Suomessa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa. Hinta- eli kustannuskilpailukyky keskittyy mahdollisuuteen kilpailla hinnalla kasvattamalla tuottavuutta. Teollisuuden saldoluku Suomen rakenteellista kilpailukykyä pidetään yleisesti hyvänä. Suomen talous kriisiytyy. Vienti alkaa kasvaa. 0 Markka devalvoidaan vuosina 1977 ja 1978 yhteensä kolme kertaa, kaik kiaan ?1 19 prosenttia suhteessa ulkomaanvaluuttoihin. Sillä pyritään mittaamaan taloudellisia menestymismahdollisuuksia kilpailutilanteessa. Tuotanto alkaa kasvaa voimakkaasti 1978. Markka revalvoidaan 1989. ?2 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 Vanheneva väestömme taistelee » Ekonomistit muistuttavat, että Suomen täytyy päästä mukaan kaupantekoon, kun kasvu alkaa. TEKSTI & GRAFIIKKA Johan Alén KAKSI SUOMELLE tärkeää alaa on rakennemuutoksessa. Matkapuhelinvalmistaja Nokia ei enää valmista sähkölaitteitaan Suomessa, ja paperikone toisensa jälkeen hiljenee. Mika Maliranta vastasi havaintoihin yhdessä Vesa Vihriälän kanssa laatimallaan tutkielmalla Suomen kilpailukykyongelman luonne (ETLA).. Ruotsalaispankki Handelsbanken huomautti toukokuun alun talousennusteessaan, että jossain vaiheessa investointeihin on taas palattava. Myös muita kuin elektroniikka- ja metsäteollisuuden työpaikkoja on siirtynyt erittäin halvan työvoiman ja edullisten raaka-aineiden ääreen. Suomen väestö vanhenee Euroopan unionin etunenässä, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila sanoo. Maliranta arvioi, että alhainen korkotaso on pitänyt hengissä sellaisiakin yrityksiä, joiden tuloskunto on huono. Ja korot tietenkin nousevat joskus. Kauppatase saadaan vähentämällä vietyjen tavaroiden arvosta tuotujen tavaroiden arvo. ??. Ainakin niin on käynyt tähän asti, paitsi Japanissa, missä keskuspankin ohjauskorko on ollut 0,5 prosenttia vuodesta 1995 alkaen. Handelsbanken ennusti toukokuun alussa, että Euroopan keskuspankki alentaa korkonsa ?pian. Hän huomauttaa, että vaihtotaseen tavoitetila on nolla, sillä maailmantalous on nollasummapeli: se mikä tulee meille, on toisilta pois. Suomi on pienenä taloutena riippuvainen muista. Juuri nyt tärkeimmät kauppakumppanimme kärsivät eurokriisistä ja lykkäävät investointejaan. Postlokaalinen maailma ja Suomi (1987, 2007: http://www.kolumbus.fi/matti.sarmela/ rakennemuutos.pdf). KILPAILUKYKY . Sund arvioi, että talouden käänne voi tapahtua aikaisintaan vuoden 2014 lopulla, luultavasti vuonna 2015. 20 MIKA MALIRANTA kertoo ennustaneensa aiemmin, että työllisyys alenisi nopeasti. 0,5 prosenttiin ja että sen jälkeen korko pysyisi muuttumattomana peräti vuoteen 2018 saakka. Ralf Sund arvioi euroalueen korkotason pysyvän alhaalla ainakin vuoden 2014 ajan, vaikka korko onkin in?aatiota alhaisempana jo reaalisesti negatiivinen eli korko ei kata ostovoiman alenemaa. Suomen ja Euroopan yhteisön 1973 solmima vapaakauppasopimus merkitsee teollisuuden altistumista aiempaa kovemmalle kilpailulle ulkomailta. Yritystemme valmistamat tuotteet eivät tällä hetkellä kiinnosta ostajia. Professori Pertti Haaparanta kuitenkin esitti Talous & Yhteiskunta -lehden 1/2013 laajassa artikkelissaan, että Suomella on rakenteellinen kilpailukykyongelma: yritysten johto ei osaa uudistaa tuotteita eikä markkinoida niitä. Sundin arvion mukaan in?aation alkaessa kasvaa korot nousevat ja ovat vuoden 2015 lopulla 3?4-kertaiset nykytasoon verrattuna. Korkotason nousu kasvattaa velanhoitokuluja. . Suomi tekee kaksi devalvaatiota vuonna 1982. Neuvostoliiton-kauppa kasvattaa teollisuustuotteiden vientiä idästä tuodun öljyn kallistuessa, koska kaupan bilateraalinen luonne edellyttää tasapainoa. APN Öljykriisin vaikutukset merkitsevät Länsi-Euroopalle heikkoa talouskehitystä 1980-luvulla, mutta Suomen teollisuus menestyy paremmin. Suomen rahamarkkinat on vapautettu sääntelystä 1990-luvulle tultaessa. Valuuttalainoja aletaan ottaa. Neuvostoliitto hajoaa 1991, ja idänkauppa romahtaa. Palvelutase on vietyjen palveluiden arvo miinus maahan tuotujen palveluiden arvo. 4 ??? Vaihtotase = kauppatase + palvelutase + nettomääräiset pääomakorvaukset, tulonsiirrot yms. Vaihtotase on merkittävin osa maksutaseesta, joka kertoo Suomen ja ulkomaiden välisistä pääoman liikkeistä. LEHTIKUVA 3 Maailmanlaajuisesta öljykriisistä seurannut lama alkaa näkyä Suomessa 1975, jolloin tuotanto kääntyy laskuun. Suomen vienti länsimaihin supistuu. 2 1 Toinen öljykriisi käynnistyy 1979. Siirtyminen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta laajasti teollisuustyöhön monissa länsimaissa 1800-luvulla oli suuri rakennemuutos. SUOMEN VAIHTOTASE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN 1975?2013 JA POIMINTOJA TALOUSHISTORIASTA miljardia euroa ??. Rakenteellinen kilpailukyky viittaa yhteiskunnan taustatekijöihin kuten työvoiman koulutukseen, lainsäädäntöön ja perusrakenteisiin, joista kuljetusten tarvitsemat liikenneväylät ovat olleet teollisuudelle yksi tärkeimmistä. kääntymässä kovin auvoiseksi aivan lähiaikoina, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sanoi Teknologiateollisuuden kevätkokouksessa toukokuun puolivälissä. Teknologiateollisuuden huhtikuun lopulla julkistaman suhdannekatsauksen mukaan on taloushistoriassa poikkeuksellista, että Suomen vienti ei ole toipunut vuoden 2008 romahduksesta. EK:n suhdannebarometrissä (toukokuu 2013) elinkeinoelämän suhdannenäkymät seuraavalle puolelle vuodelle olivat hieman parantuneet. Niinpä 1980 -luku alkaa taantumalla. STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mukaan Suomessa vallitsee työvoimapula noin kolmen tai neljän vuoden kuluttua
euro devalvoituu. Ruotsalaispankki ennusti myös, että Euroopan keskuspankki alentaa korkonsa ?pian. Sund arvioi ostovoiman laskun jatkuvan parin vuoden ajan. Sundin mukaan tulossa ei ole kuitenkaan niin synkkää kuin 1990-luvun alussa. Hyvänä aikana tehtiin muutama ?aika kallis. Suuri osa yrityksistä on toiminut aloilla, joilla työpanoksen taloudellinen tuottavuus on pudonnut. Mutta hiljalleen sosiaaliset ongelmat ja työttömyys kasvavat ja syrjäytyminen lisääntyy. KUN KASVU aikanaan alkaa maailmalla, Suomen pitää olla valmiina. Myös Maliranta ja Sund toivovat Suomen tulevaisuuden olevan korkean lisäarvon tuotteissa. Ralf Sund korostaa, että ihmisten syrjäyttäminen työttömyyteen vaurioittaa yritysten tarvitsemaa työvoimaa, josta hän arvioi tulevan pula jo 3?4 vuoden kuluttua. Pelkokerroin on lieventynyt, Urrila arvioi. Julkisuudesta ovat esimerkiksi kadonneet povaukset eri tavoista, joilla euroalue voisi hajota. VIIKKOLEHDEN HAASTATTELEMAT kolme ekonomistia ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen rakenteellinen kilpailukyky on hyvä. Tuskan takia Handelsbankenissa uskotaankin, että eritoten Kreikan mutta ?myös muutaman muun euromaan. Suomen olisi pysyttävä pelikunnossa: tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa, tutkimusta ja kehitystä sekä koulutusta. Mika Maliranta kuvaa, että Suomea on kohdannut negatiivinen teknologia?okki. Se ei ole kustannuskilpailukykyongelma, Sund toteaa. DEVALVOITUUKO EURO? Valuutan arvon heikentymistä suhteessa muihin valuuttoihin kutsutaan devalvoitumiseksi. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste pysyi tuntuvasti alle pitkäaikaisen keskiarvon. Urrilan mukaan yritysten odotukset ovat vähemmän huonot kuin aiemmin. Urrilan mukaan barometristä eii voi vetää johtopäätöstä, että nousu olisi alkanut. . Heille on taloudellisesti kannattavaa opetella uutta ja vaihtaa alaa. 21. palkkaratkaisu, ja metsä- ja elektroniikkateollisuuden rakennemuutosten vaikutukset alkoivat näkyä saman tien. Handelsbanken arvioi toukokuun talousennusteessaan, että ?jossain vaiheessa. Vuonna 2007 ne työllistävät ulkomailla lähes yhtä paljon kuin Suomessa. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013/Q1 LÄHTEET: SUOMEN PANKKI, TALOUSSANOMIEN TALOUSSANAKIRJA, TILASTOKESKUS LYHYT KATSAUS TEOLLISUUSTUOTANNON HISTORIAAN: http://www.stat.fi/tup/suomi90/toukokuu.html vientiosuuksista +1 (tammikuussa ?13), rakentaminen ?25 (tammikuu: ?37), palveluyritysten ?10 (tammikuu: ?18). Myös metsäteollisuuden osuus viennin arvosta pienenee. NYT on rakennemuutoksen ja eurokriisin aika. 2000 -luvulle tultaessa teollisuustuotannon kasvu hidastuu. 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Suomalaisyritykset lisäävät voimakkaasti sijoituksiaan ulkomaille. Talouskasvu muuttuu hitaaksi kitkuttamiseksi nollan pinnassa. Siksi kustannusten tulisi kasvaa lähivuosina kilpailijamaita hitaammin. Ralf Sund korostaa kahdelle toimialalle yhtäaikaisesti osuneen rakennemuutoksen merkitystä tilanteeseen. Metsäteollisuus menetti vuosikymmenessä puolet tuotantonsa arvosta, ja Nokialle riitti samaan viisi vuotta. . Erot ekonomistien välillä alkavat näkyä, kun siirrytään tarkastelemaan hintakilpailukykyä. EK:n Penna Urrilan mukaan kustannuskilpailukyky on karannut käsistä. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana palkkasumman kasvu alitti kuluttajahintojen nousun, mikä merkitsee ostovoiman laskua reaalisesti: palkalla saa kaupasta hieman aiempaa vähemmän maitoa. Tapahtuu pienenpientä sisäistä devalvaatiota. Kun taloudessa tapahtuu rakennemuutos useilla aloilla, muiden alojen pitäisi olla erittäin hyvässä kilpailutilanteessa. Henkilöstö supistui kaikilla päätoimialoilla ja laskun odotettiin jatkuvan loppukeväällä. Se parantaa Suomeen tehtävien investointien kilpailukykyä ja kannustaa suomalaisyrityksiä investoimaan, kun kysyntätilanne paranee. Urrila kaipaa Suomeen Saksan teollisuusrakenteesta Mittelstand-nimityksellä tunnettujen tyyppisiä keskikokoisia teollisuusyrityksiä, jotka tekevät omia vahvoja tuotteita ja saavat maahan vientituloja. Suomi liittyy Euroopan talous- ja rahaliittoon 1998. Devalvaatio poistuu rahapolitiikan keinovalikoimasta. Kansainvälinen finanssikriisi koetaan 2008?2009. Palkkaamisen tulisi olla yrityksille houkuttelevaa, Mika Maliranta sanoo. Hänen mukaansa Suomen kilpailukyvyssä on lyhyellä aikavälillä ongelmia. Sisäinen devalvaatio merkitsee tilannetta, jossa toteutettaisiin esimerkiksi palkanalennuksia kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. MITTELSTAND Saksankielisen alueen pienille ja keskisuurille yrityksille, Mittelstandille, on tyypillistä keskittyminen vientialoille. Yksityisessä omistuksessa olevat yritykset menestyvät maailmanlaajuisesti omilla erikoisaloillaan, joille ne valmistavat korkean lisäarvon tuotteita. Urrilan mukaan äärimmilleen vietyjä säästötoimia ei nyt tarvita, jos uudistusten toteutumiseen voidaan luottaa pitkällä aikavälillä. . Handelsbankenin ennusteen mukaan euron arvo laskisi huomattavasti vuosina 2013?2015, mikä toisi polttoainetta kriisitalouksien vientivetoiselle kasvulle. Samaan aikaan pankki uskoo sisäisen devalvaation välttämättömyyteen euroalueen kriisimaissa, vaikka prosessi on tuskallinen. Metsäteollisuuden työsulku kestää kuusi viikkoa. Teollisuustuotanto kasvaa erittäin nopeasti 1990-luvun ajan. Noin 70 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta on niiden palkkalistoilla. Lähde: Wikipedia Sundin mukaan palkkaratkaisun aiheuttama kustannuskilpailukyvyn ongelma on jo korjattu, eikä korjaaminen pysähdy tähän. 2005 metsäteollisuuden LEHTIKUVA työtaistelu pysäyttää tuotannon ja kansantalouden kasvun. Penna Urrila pitää yhteisöveron alentamista 20 prosenttiin isona asiana. Suomen kansantaloudelle merkittävä matkapuhelinvalmistaja Nokia siirtää yhä enemmän valmistuksestaan ulkomaille. Viime vuoden lopulla niiden odotukset vajosivat matalalle., mutta nyt ?okista on palattu ja heikkeneminen loivenee. kannalta toimivampi ratkaisu olisi irtautua eurosta. Devalvaatiolla tarkoitetaan järjestelmällisiä toimia, joiden vuoksi valuutan arvo muuttuu. Näiden töiden tekijöiden inhimillisen pääoman arvo työmarkkinoilla on alentunut. Elinkeinoelämän vaatimuslistalla pysyy työurien pidentäminen eläkeikää nostamalla. 0,5 prosenttiin ja että sen jälkeen korko pysyy muuttumattomana aina vuoteen 2018 saakka
Eli siihen oletukseen, että ?näin käy, kun maahan muuttaa paljon maahanmuuttajia?; siihen että maahanmuuttajat olisivat tilanteeseen syypäitä. Näin annamme myös toisen tien tuoda sanomansa ja pahoinvointiaan esiin . Kulttuurivihkot 2?3/2013. Faces Festival kutsuu esiintyjiä Tukholman lähiöistä » Festivaalijohtaja Börje Mattssonin mukaan levottomuuksien syynä eivät ole ulkomaalaiset, vaan hyvinvoinnin alasajo. Faces Festival reagoi Tukholman esikaupunkien viime viikon levottomuuksiin kutsumalla esiintyjiä sikäläisistä lähiöistä. Väkivalta ja autojen tai koulujen polttaminen ei ratkaise mitään, eikä ole millään tavalla hyväksyttävää, festivaalijohtaja Börje Mattsson painottaa. väkivallan ja tuhovimman sijaan, Mattsson kertoo. ELOKUUSSA JÄRJESTETTÄVÄ Faces Festivalin johtaja Börje Mattsson painottaa, että työttömyydestä nousevassa näköalattomuudessa itää väkivallan siemen. myys varsinkin nuorten keskuudessa ajaa ihmisiä vääjäämättä kaduille. Tukholman esikaupunkien äänet Gumnäsiin Faces Festival kutsuu esiintyjiä ja bändejä Husbystä ja muista Tukholman lähiöistä. . Hän kuitenkin ymmärtää syitä niiden taustalla. . Syyt ovat kuitenkin paljon syvemmällä,ja koskettavat kaikkia kansalaisuuksia, myös jonkun maan ?omia. ?. On kysymys valtion hyvinvoinnin alasajosta: kyvyttömyydestä tukea uhatussa tai heikossa asemassa olevia asukkaitaan, leviävästä hoitamattomasta työttömyydestä ja siitä nousevasta näköalattomuudesta. Muusikko Anne Taskinen, alias Heinäsirkka. 8. LEHTIKUVA/ JONATHAN NACKSTRAND Elokuinen Faces Festival kutsuu esiintyjiä ja bändejä Husbystä ja muista viimeaikaisten levottomuuksien riivaamista Tukholman lähiöistä. 22. Tämä on myös meidän mahdollisuutemme pyrkiä vähentämään niitä ennakkoluuloja, joita on vellonut, ja joita on haluttu jopa voimistaa näiden tapahtumien yhteydessä, Börje Mattsson taustoittaa viitaten haluun leimata Ruotsin levottomuuksia ?maahanmuuttajalevottomuuksiksi?. . Mitä helvetin rokkareita sellaiset ovat, jotka eivät uskalla sanoa enää mitään?. asukkaita. Pelotteluun, jota jopa mediassa on esitetty, että levottomuudet leviävät varmasti kohta tännekin, ellei maahanmuuttajien tuloa estetä. Mattssonin mukaan levottomuuksien kautta on jälleen kerran koitettu nostaa esiin maahanmuuttajavastaisuutta ja käyttää Tukholman tapahtumia hyväksi populismia ja rasismia pönkittämään. . Siinä kytee se väkivallan siemen, josta olemme nähneet jo useita huolestuttavia purkauksia ? nyt viimeksi Tukholmassa, painottaa Mattsson. Koska olemme kulttuurifestivaali, niin nimenomaan kulttuurin keinoin. Nämä liittyvät samaan vyyhteen kuin levottomuudet Kreikassa, Pariisissa, Amsterdamissa tai Malmössä. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen, sosiaaliturvan leikkaukset ja kokonaisuudessaan raju hyvinvointipalveluiden alasajo sekä leviävä työttö- PIA JALKANEN tömästi ottamaan sinne, jotta löytäisimme heitä, jotka haluavat ja voivat kertoa tilanteestaan. Faces on syntynyt areenaksi heille, jotka ovat syrjäytettyjä, sivuutettuja tai jopa työnnettyjä sorrettuun asemaan. . B kulttuuri ?Oikeisto ja sen äänestäjät jyräävät myös kulttuurin kentällä. KU Monikulttuurinen Faces Festival järjestetään Pohjan kirkonkylässä Gumnäsin juhla-alueella 2.?4. Kontakteja ryhdytään välit- » On kysymys valtion hyvinvoinnin alasajosta. Vastaus levitettyihin ennakkoluuloihin
Yhsen, että Leninin henkilön sidistymisen tavoitteena on rajaan pääpaino siirtyy hänen kentaa taloudellisesti ja toiperustamansa valtion tarion linja e s u minnallisesti vahvempi naan. Helsingissä. Viimeiseksi näyttelyksi jäi vuonna 2012 Amos Andersonin taidemuseon yhteisnäyttely Kenen joukoissa seisot. SUOMALAISEN Lenin-museo siirtyy osaksi Työväenmuseo Werstasta ensi vuoden alusta lähtien. Lenin-museo siirtyy Werstaan vastuulle oli lukuisia luottamustehtäviä taiteilijajärjestöissä ja valtion taidepoliittisissa komiteoissa. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä pop-taiteilijana hän piti Galleria Pinxissä Helsingissä 1967. Werstaalle on myös erityisen tärkeää, että Neuvostoliittoon liittynisteriö sekä Tampereen kaupunki. vät ihmisoikeuskysymykset huomiNe ovat antaneet tukensa yhdistämiselle. oidaan jatkossa paremmin. Tulevaisuudessa yksi organisaatio vastaa kolmesta museokohteesta: Nykymuseo jatkaa Työväenmuseo Werstaasta ja Leninkesään 2015 museosta Tampereella sekä Kuurojen museosta Helsingissä. Näyttelyn ja peruskorjauksen suunnittelu vievät oman aikansa. Hän oli syntynyt Tampereella 1939. Eikä museon mainetta neuossa ja edustaa museoiden tiedotteen vostonostalgian kulttikohteena tulla mukaan brezneviläisen ajan historijatkossakaan hylkäämään, Kallio luantulkintaa. Lenin-museon omat voimavarat paa. SUOMEN ITSENÄISYYDEN ja työväen oikeuksien esitaistelijan, oululaisen Kansan Tahto -lehden legendaarisen päätoimittajan Yrjö Mäkelinin (1875?1923) nimikkoseura juhlii 10-vuotista toimintaansa lauantaina Oulussa. Hän toimi opettajana Suomen Taideakatemian koulussa ja Lahden Taidekoulussa. Museoiden omistajat kesällä 2015 ja uusi raikkaampi näytSuomi?Venäjä-Seura ja Työväen mutely valmistuu Lenin-museon 70-vuoseoyhdistys ovat vuosikokouksissaan tisjuhliin mennessä. toukokuun lopussa päättäneet, että . Hän debytoi 1966. Hän oli avioliitossa kirjailija Orvokki Aution kanssa, ensimmäisestä avioliitostaan Jylhällä on tytär Marikki. Jylhä sai Valtion taidepalkinnon 1969, Pro Finlandia -mitalin 1997 ja Kuvaston Erik Enroth -palkinnon 2006. Kari Jylhä nousi suomalaisen kuvataiteen eturiviin heti Taideakatemian koulusta valmistuttuaan. Hän kirjoitti taiteesta Taide-lehteen ja lukuisiin päivälehtiin. Merkittävän osan elämäntyöstään Kari Jylhä teki Suomen Taiteilijaseurassa. Hän oli seuKARI JYLHÄLLÄ OPIN TUNTEMAAN Karin asioihin pa- neutuvana taiteilijoiden edunvalvojana ja aktiivisena puheenjohtajana työskennellessäni Taiteilijaseuran pääsihteerinä 2000?2005. Kari jaksoi kuunnella eri näkökantoja ja sovitella niitä yhteen, taiteilijoiden puolestapuhujana hän oli väsymätön. Pohjolan työtätekevien lehti. Mäkelin-seuran puheenjohtajina ovat toimineet Pekka Isaksson ensimmäiset kolme vuotta ja Ahti Sala vuodesta 2006. Taiteellinen työ jäi aktiivisen taiteilijapoliittisen työn jalkoihin, mutta siitä huolimatta Jylhän tuotantoa oli esillä laajasti kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä. KU ran puheenjohtaja 1972?74 ja 1992?2004,edustajiston puheenjohtaja 1980?92, seuran julkaiseman Taiteilija-lehden päätoimittaja 1992?2004, kunniapuheenjohtajaksi hänet nimettiin 2004. Taiteilijaseuran puheenjohtajana hän osallistui aktiivisesti myös Kansainvälisen taideliiton (IAA) toimintaan. 23. Ilman näiden tahojen luettelemista on vaikeaa hahmottaa Jylhän aktiivisuuden laajuutta: Campus Artis, Helsingin Taiteilijaseura, Helsingin Ateljeetalosäätiö, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto, Nykytaide ry, Kuvasto, Forum Artis, Suomen Taideakatemia, Arkadia-seura, Nuoren Voiman liitto, Kritiikin kannusten jakotoimikunta, Kiila, opetusministeriö. Taiteellisen ja taidepoliittisen työn rinnalla Jylhällä kulki kirjoittajan ja opettajan ura. Neuvostoliiton histom Lenin ä t t museo-organisaatio, jossa ria ja Suomen suhteet Neuä m istä on entistä monipuolisemvostoliittoon kiinnostavat tulee vä aan. m u t min osaamista. Tampereella on siis vielä kahden Nykyinen perusnäyttely on valmisvuoden ajan koettavissa aidon neutunut vuonna 1982, se on käsikirjoivostoliittolaista näyttelyestetiikkaa, tettu Moskovan Lenin-keskusmusejollaista ei ole juuri säilynyt Venäjälläkään. Kari oli loistava seuramies ja empaattinen työtoveri, joka sai huumorillaan kiperätkin tilanteet laukeamaan. Vaikeaa on uskoa, että Karin tuttu hahmo lierihattuineen ei enää tule vastaan näyttelyissä tai taiteilijapoliittisissa tilaisuuksissa. Yhdistymisen myötä muorganisaationa päättyy vuoden seon tilat tullaan peruskorjaamaan 2013 lopussa. Myös Leninsuomalaisia tulevaisuudest u u m museon taloudelliset vaikeusakin ja näkökulman avardet ja avainhenkilöiden eläköitaminen vahvistaa museon tyminen tukevat yhdistymistä. vetovoimaisuutta sekä matMolempien museoiden päärakailijoiden että koululaisten kanhoittajia ovat opetus- ja kulttuuriminalta. Yksi luku suomalaista taiteilijapolitiikkaa on päättynyt, jälkipolville jää iso haaste jatkaa tätä elämäntyötä taiteilijoiden aseman parantamiseksi. Piia Rantala-Korhonen Taiteilija Kari Jylhä poseerasi valokuvaajalle Popcornia ja politiikkaa -kokoelmanäyttelynsä avajaisissa vuonna 2002. LEHTIKUVA/ MARJA AIRIO TAMPEREELLA TOIMIVAN Lenin-mueivät ole riittäneet näyttelyn uudisseon toiminta itsenäisenä museotamiseen. Jylhä opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 1960?65. Siksi kesään 2015 saakka yleisö voi vierailla Brezhneviläistä vanhassa tutussa Lenin-museossa. historiantulkintaa . Lenin-museon linja tulee yhdisLenin-museon toimintaa kehitetään tymisen myötä väistämättä muuttu1.1.2014 alkaen Työväenmuseo Wersmaan, lupaa Työväenmuseo Werstaan toimesta. taan johtaja Kalle Kallio. Museoiden fuusiota on valmis. Mäkelinin syntymän 138-vuotispäivänä seura järjestää kunniakäynnin hautamuistomerkille ja juhlaseminaarin Oulun Järjestötalolla. Yrjö Mäkelin -seura syntyi tarpeesta kirjoituttaa vuonna 1906 ilmestymisensä aloittaneen ?Pohjolan työtätekevien lehden?, Kansan Tahdon satavuotishistoria. Seura edisti kirjoitustyötä järjestämällä muun muassa lehden historiaan liittyneitä seminaareja Oulussa, Kemissä, Kajaanissa ja Tampereella. Mäkelin-seura otti vastatakseen sekä Kansan Tahdon 100-vuotishistorian kirjoituttamisesta että teoksen kustantamisesta. Uusi näyttely mahdollistaa teltu viime syksystä lähtien. KU Kuolleita Kari Jylhä oli taiteilijoiden uuttera edunvalvoja taiteilijapolitiikan pitkän linjan vaikuttaja Kari Jylhä kuoli tapaturmaisesti sunnuntaina 26.5. Vuonna 2006 ilmestyikin valtiotieteitten tohtori Tauno Saarelan tekemä historiateos Kansan Tahto
Melenderistä tuli lukuaddikti. Nuoret miehet kuten Antti Nylén, Tommi Melender, Timo Hännikäinen ja ketä heitä onkaan, ovat aiheesta arvostettuja. Sen päälle tietysti pepit ja runotytöt, isonsiskon annipolvat ja Ajan Sävelen sarjakuvanovellit. Kirjakauppias on hänelle kuin diileri, jolta hän saa kipeästi tarvitsemansa annoksen kamaa. Heidän ?raivaajaesi-isänään. Joskus olen, mutta kukapa aina olisi. Siinä oli kaikkea, Mannerheimin elämäkerrasta ?missiromaaneihin?, Waltarista Koskenniemeen, etikettioppaista aforismeihin, Gallen-Kallelan taidekirjoista kansalaissodan kuvahistoriikkeihin, kaatuneiden matrikkeleista Seitsemään veljekseen ja ?joka kodin sivistyskirjaston. Nykyesseistit antavat piut paut entiselle vakavamieliselle, auktoriteetteihin nojautuvalle, pääasiassa kirjallisuuden kommentointiin ja analysointiin keskittyneelle esseistiikalle. S.Eliotiin ja vaikka minne. toiseen maailmansotaan. sangen säädylliset . Paasilinnan mielestä on luettava kaikkea mitä käsiinsä sai, hyvää ja huonoa, raskasta ja kevyttä, sopivaa ja sopimatonta. Runot tuntuivat auttavan kaikkeen: nuoruuden kapinan kanavoimiseen, ulkopuolisuuden kestämiseen, jopa paniikkihäiriöihin. Mikä suloinen sekasotku, basaari, jossa sai seikkailla kenenkään ohjailematta ihan itse. Minustakin tuli lukuaddikti, ehkä juuri tämän kaikkiruokaisuuden, itse etsimisen ja löytämisen riemusta. Lukemistani kontrolloi vain kirjaston täti, joka vahti tarkasti, että lapset eivät lainaa aikuisten hyllyistä. Aila Meriluoto ei ollut pliisu. Melender kirjoittaa tarvitsevansa kirjoja normaalien elintoimintojensa ylläpitämiseen. Ahmin kaikki matrikkelien kuolleetkin ja punaisten pahat teot mustavalkokuvina, GallenKallelan akat ja kissat, näkit ja hirsisalvoksella vaanivan kuoleman. He saarnaavat, nauravat ja pilkkaavat, kertovat intiimejä asioita itsestään, ilmaisevat suoraviivaisesti arvostuksensa ja inhonsa. Kolumni / Tuula-Liina Varis Kaikki on löydettävä itse TOMMI MELENDER aloittaa viimeisimmän esseekokoelmansa Yhden hengen orgiat nimiesseen yrittämällä vastata kysymykseen Miksi kirjoitan. nahkaselkäisiin niteisiin. Runoudelle tuntosarveni puhkesivat teini-iässä, kun alinomaa onnettomasti rakastuneena koin iskelmien sanoitukset liian pliisuiksi kuvaamaan hehkuvia tunteitani. Vanhempani eivät olleet kirjallisuusihmisiä, mutta lukemista pidettiin hyvänä harrastuksena, eikä kirjahyllyn sisällön käyttöä kontrolloitu. Antti Hyryn kuuluisan hyvän kirjan määritelmän heidän teoksensa täyttävät hyvin: ne on tehty taiteellisessa järjestyksessä ja mukava lukea. Mutta missä tästä joukosta ovat naiset. Olen samaa mieltä: pitää lukea itse, ei antautua luetettavaksi, löytää itse, ei tulla johdatetuksi. MELENDERIÄ LUKIESSANI vaivuin muistoihin. Mutta tiedän, että ilman lukuaddiktiotani olisin heitteillä, pahasti eksyksissä. ESSEESTÄ ON tullut suosittu kaunokirjallisuuden laji, puhutaan jopa esseebuumista, vaikka ei se ainakaan myyntiluvuissa näy. Lukiovuosiin mennessä hän oli innostunut vain kahdesta romaanista: Tuntemattomasta sotilaasta ja Paavo Rintalan Leningradin kohtalosinfoniasta, niistäkin vain, koska oli varhaisteininä ?hurahtanut. Melender eli rock-maailmassa, ihaili alan tähtiä ja matki heitä pukeutumisessaan ja puheissaan. luin missiromaaneista, viisauslauseet Vaeltavasta 24 » Uudelle esseistiikalle on ominaista henkilökohtaisuus, huumori, itseironia ja ujostelematon omien persoonallisten näkemysten esittely. viisaudesta. Gustav Flaubertin teksteistä hän löysi lukemiselle määreen ?yhden hengen orgiat?, ja niihin orgioihin hän antautui, ei kirjallisuuden vaan itsensä takia. Melenderin lukuhistoriassa toteutuu se, mitä aina olen pitänyt olennaisimpana syynä syvään kiinnittymiseen: kaikki on löydettävä itse. Jo Erno Paasilinna aikoinaan suhtautui huvittuneen pilkallisesti siihen opettavaisuuteen, jolla lapsia yritetään ohjata kirjallisuuden pariin. mutta siirtyy pian vastaamaan kysymykseen Miksi luen. Kuten monissa 1950-luvun keskiluokkaisissa kodeissa, meilläkin oli lasiovinen matala kirjahylly. Kumpujen yöstä -sarja oli ensimmäinen historian kirjani, seksikuvaukset . voi pitää Matti Mäkelää, joka perusti alusta pitäen koko kirjallisen työnsä esseille, mitä rohkeutta Melenderkin kirjassaan ihmettelee. Ahmin. Miksi naiset eivät repäise ja avaa omaa elämäänsä esseemuodossa niin kuin esimerkiksi Matti Mäkelä, Antti Nylén, Tommi Melender ja Timo Hännikäinen? Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Loistava näitä nuorimpia vanhemman polven esseisti on myös Martti Anhava. Uudelle esseistiikalle on ominaista henkilökohtaisuus, huumori, itseironia ja ujostelematon omien persoonallisten näkemysten esittely. Olenko minä onnellinen lukija. Halutaanko naisten yhä kirjoittavan esseitä toisista kirjailijoista ennemmin kuin itsestään. Mitä ne sitten ovat. Hän epäilee, että kirjoittamisensa syitä kartoittaessaan hän syyllistyisi ?yhdentekevään lörpöttelyyn kirjailijanelämän karuudesta tai tunnustukselliseksi tekeytyvään rankisteluun, jonka ainoa tarkoitus olisi tehdä vaikutus lukijoihin esittämällä, kuinka armottoman rehellisesti ruodin suunnatonta narsismiani?. Inspiroiduin kovasti Melenderin lukuhistoriasta. Hän ei ollut mikään ?lukeva lapsi?. Miksi essee edelleen on niin miehinen laji. Melenderistä olisi liikaa vaadittu, että kirjat tekisivät hänestä onnellisen. Pitää lukea ?hyviä kirjoja?, jotka kehittävät ja välttää ?huonoja kirjoja?, jotka ovat kehityksen esteenä. Tai miksi miesesseistit nousevat näkyvyyteen ja arvoon toisin kuin naiset. Eivätkö naisten ei-kaunokirjalliset tekstit olekaan esseistiikkaa. Tuntosarvet kirjallisuuteen puhkesivat yhtäkkiä, alkusysäyksenä yksi ainoa koulukirjaan painettu Tuomas Anhavan runo, joka jäi päähän soimaan, vaikka lukija ei sitä lainkaan ymmärtänyt. Anhavan avaamasta portista mentiin Haavikkoon, Saarikoskeen, Manneriin, T
»Järjestöhakemisto Sinun tähtesi konsertti RADIKAALIN VASEMMISTOLAISEN KULT TUURIN ILTA (Hannu Kella & Ari Numminen t 7BOIBO JJLLFFO MBVMVKB OM ÊF ÚW UZ La 8.6. uli (Anneli Saik ko -naiset uba viis & PANDin pro KuQB VEFTUB t 3VOPKB WB (Minja Koski & Jussi Sorjanen JB UUBW t 6VTJB LBOUBBP MBVMVKB Liput ovelta 10 e / opiskelijat, työttömät & vähävaraiset 8 e ni Flor Tani Ta (Betty Paz & VTJJLLJB t "OEJFO N La 8.6. klo 19, Tikkurilan lukion auditoriossa Valkoisenlähteentie 53, Vantaa (noin 800 m Tikkurilan asemalta) www.skp.fi www.desili.fi IX tampere guitar festival Kitaran juhlaa 1.-9.6.2013 Choro | Classical | Flamenco | Gipsy Swing | Jazz Elämyskonsertit Tampere-talossa www.turva.fi Pe 7.6. Trio Brady Winterstein (FRA) La 8.6. Andrew York (USA) Espanjalainen juhlabuffet Vicente Amigo Quartet (ESP) Elämyspassi 119 ? Erillisliput alk. 19 ? Ilmaisia OFFklubeja www.tampere guitar festival.com 25
Marski horjuu jo jalustallaan 26
Ennakkotietojen mukaan professorin tutkimuksen tulokset tulevat olemaan kylmä suihku Mannerheimia varauksetta palvoville. Aluillaan olevan kesän seminaareissa saatetaan jo esitellä uudenlaisia näkemyksiä ratsastajapatsaaseen vangitusta sotilaasta ja valtiomiehestä. Syksyllä ilmestyy myös Suomea nuorempien tutkijoiden teoksia, joissa marsalkkaa saatetaan arvioida uusista näkökulmista ja vähemmän hienotunteisesti. Mutta sitä ennen on syytä hieman kurkistaa viime vuosien marsalkkaa sivunneen tutkimuksen antiin. Sekahedelmäkeittoa Eräs tärkeimmistä nykyisistä sotahistorian tutkijoista on ?loso?an tohtori Lasse Laaksonen (s. Hän järjesti 28. Vielä suurempi meteli syntyi Ylen elokuvasta Suomen marsalkka, joka oli kuvattu Afrikassa ja jossa marsalkkaa esitti musta näyttelijä. Ehkä hieman samaan sarjaan on laskettava taitelija Kaisa Salmen tämän kevään yritys kukittaa Kiasman edessä oleva Mannerheimin ratsastajapatsas punaisilla neilikoilla. Aluksi projekti oli myötätuulessa, mutta sitten patsaista vastuussa oleva Helsingin taidemuseo keksi, että kukat vahingoittaisivat patsaan herkkää pintaa. Kaisa Salmi kuitenkin käänsi tappion voitokseen ja lähestyi vuoden 1918 tapahtumia toisesta näkökulmasta. Tutkimuksensa alkupuolella Laaksonen käsittelee varsin kriittisesti aikaisempaa Mannerheim-kirjallisuutta. Laaksonen aloittaa toteamalla Mannerheimista ja hänen alaisinaan toimineista kenraaleista kirjoitetun paljon. ?Valtaosa kirjallisuudesta on tieteellisesti arvioituna kevyttä: suurmieskirjallisuutta, kertovaa kirjallisuutta ja kuvakirjoja. Selvimmin ongelma havainnollistuu erilaisina jälkiviisauksina: henkilöitä, » 27. Suomen marsalkkaa ja kenraaleita on kohdeltu historiankirjoituksessa silkkihansikkain.? Laaksonen tekee myös huomautuksen, joka saattaa osua kipeästi moniin Mannerheimista kirjoittaneisiin: ?Tieteellisen historian paradigmaa ja metodioppia ei opita pelkällä sotilasasioiden tuntemuksella. Mannerheimia (1867?1951) käsitteleviä kirjoja. Pelkästään viime vuonna niitä julkaistiin kolmetoista. Ehkä eräänlaisia ennakkoviitteitä siitä ovat olleet muun muassa pari televisiossa esitettyä elokuvaa. Vuonna 2008 kohua herätti Katariina Lillqvistin nukkeanimaatio Uralin perhonen, jonka käsikirjoitusta oli ollut tekemässä muun muassa kirjailija Hannu Salama. S. 1968), jonka 1999 hyväksytty väitöskirja Todellisuus ja harhat jo herätti melkoista huomiota. Siinä Laaksonen selvitteli talvisodan Kannaksen taisteluja ja Suomen armeijan tilaa maaliskuussa 1940. Väitöskirjansa jälkeen Laaksonen on toiminut dosenttina sekä Helsingin yliopistossa että Maanpuolustuskorkeakoulussa. Laaksosen seuraava merkittävä tutkimus Eripuraa ja arvovaltaa (2004) käsitteli ylipäällikkö Mannerheimin ja hänen kenraaliensa henkilösuhteita sekä johtamista sotien aikana. Uusimmassa tutkimuksessaan Mistä sotakenraalit tulivat (Helsinki-Kirjat 2011) Laaksonen menee hieman varhaisempiin vaiheisiin. Teoksen alaotsikkona on Tie Mannerheimin johtoon 1918?1939. G. (Siltala), joka keskittyy marsalkan vuosiin presidenttinä. Marskin omia muistelmia on taas luonnehdittu ?kirjalliseksi ratsastajapatsaaksi?. Historian kannalta suuri puute on se, ettei Mannerheimista ole ainuttakaan suomalaista tieteelliset vaatimukset täyttävää elämäkertaa, vaikka marsalkasta on kirjoitettu vuosikymmenten kuluessa satoja teoksia aina Mannerheimin naisista tuntemattomaan Mannerheimiin saakka. Ennakkoviitteinä elokuvat Mannerheimin historiallisen roolin käsitteleminen ilman silkkihansikkaita alkaa olla jo ilmassa. Fellmanin pellolla Lahdessa kiitetyn suurperformanssin, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Pelto oli toiminut punavankileirinä. Suomelta kylmä suihku? Professori Juhani Suomelta on jo elokuussa tulossa 600-sivuinen tutkimus Mannerheim. Mannerheimin johtamassa puolustusneuvostossa tuhlattiin aikaa ja vitkuteltiin asehankintoja. Viimeinen kortti. Suomi yrittää selvittää, oliko Mannerheim myyttinsä kokoinen ja näköinen. Eräiden tutkijoiden mielestä marskia on tähän asti käsitelty silkkihansikkain. Kirjojen joukossa on ollut nuoremman polven historiantutkijoiden teoksia, jotka laajentavat ja syventävät kuvaa marsalkasta . Henkilöitä on etupäässä tarkasteltu myönteisesti, tilanteita ja tapahtumia on selitetty päähenkilön kannalta myönteisesti?, Laaksonen hahmottelee ja jatkaa: ?Vaikka kielteiseksi miellettyjä piirteitä kuten ristiriitoja on paikoin nostettu esiin, niiden tosiasiallisia mittasuhteita ei ole selvitetty. ja jopa muuttavat sitä. Horjuttaako uusi tutkimus jalustalle nostetun ja jopa suosituimmaksi suomalaiseksi valitun Mannerheimin asemaa maamme historiassa. » Myyttiään pienempi, väittää uusi tutkimus Mannerheimista. TEKSTI Jukka Parkkari PIIRROS Timo Mäkelä JOKA VUOSI on ilmestynyt useita tavalla tai toi- sella Suomen marsalkka C. 4
Siinä entiseen esimieheen suhtaudutaan Laaksosen mukaan ?varauksettomalla pieteetillä?. ?Teokset on kirjoitettu kertovaan muotoon, mutta punaista lankaa ei löydy. Suurmies on siveellinen, päättäväinen, kaukonäköinen ja perusteellinen. Heinrichs muun muassa toteaa Mannerheimin olleen suuri despootti!?, Laaksonen kirjoittaa. Heinrichsistä tuli kuitenkin yksi Mannerheimin muistelmien kolmesta haamukirjoittajasta. Edellä mainittujen miinusten lisäksi Laaksonen löytää Jägerskiöldiltä ?historiallistieteellisistä puutteista huolimatta. sellaista tärkeää tietoa, jota arkistojen aineisto ei anna. Jalkaväenkenraali Erik Heinrichs oli sotien aikana tunnetusti lähellä Mannerhei- 28 mia ja hän toimi sotien jälkeenkin vielä presidenttien luottomiehenä ja asiantuntijana. sotien johtamisen kannalta. Suuri kuolleisuus vankileireillä 1942 Laaksonen on ollut tässä jutussa vain edustavana esimerkkinä niistä nuoremmista tutkijoista, jotka ovat tuoneet viime vuosina uutta tietoa Mannerheimiin liittyvästä maamme historiasta. Mutta nauhoituksissakin on omat ongelmansa: ?Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen 1950-luvun lopussa työstämät nauhoitukset ja niihin liittyvä aineisto on jo kysymyksenasettelultaan auktoriteettiuskollinen.? Mannerheim-kirjallisuuden eräänlainen lippulaiva on ollut ruotsalaisen professorin Stig Jägerskiöldin kahdeksanosainen elämäkerta, jota Laaksonen kuvailee muun muassa näin: ?Teossarja on suurmieshistoriaa vailla sanottavampaa lähdekritiikkiä. Syynä tähän on se, että kirjoihin on päässyt hänen mukaansa vain valikoitu teksti. ?Kipupisteet kuten henkilöarviot ja eripura on karsittu pois, vaikka päällisin puolin alkuperäiset muistiinpanot ja julkaistut versiot näyttävät nopeasti tarkasteltuina yhdenmukaisilta?, Laaksonen toteaa. Siivottujen kirjojen joukkoon tutkija nimeää muun muassa kenraali Paavo Talvelan kaksiosaiset muistelmat ja presidentti Lauri Kristian Relanderin päiväkirjat. Laaksonen on tutkimuksissaan arkistojen penkomisen lisäksi käyttänyt myös haastatteluin saatua tietoa. Teosten tieteellinen arvo on vähäinen: teksti on valikoitua ja tarkoitushakuista. Heinrichsin kirjat eivät missään tapauksessa ole tieteellistä tutkimusta?, tutkija kirjoittaa. Seurauksena on epähistoriallinen sekahedelmäkeitto.? Varmuuden vuoksi Laaksonen on liittänyt uusimpaan tutkimukseensa myös vakuutuksen: ?Tämän tutkimuksen tarkoituksena ei ole Mannerheimin tai kenenkään muun arvohenkilön maineen kyseenalaistaminen.? Suurmieshistoriaa lähdekritiikittä Tutkiessaan Mannerheimin ja muiden korkeiden kenraalien vaiheita ennen talvisotaa on Laaksosella tietysti ollut valtava tutkimusaineisto käytettävissään. Tutkija osoittaa, että myös Mannerheimin johtamassa puolustusneuvostossa tuhlattiin aikaa ja vitkuteltiin asehankintoja. Esimerkiksi ilmavoimien huippukiireellisessä hävittäjähankinnassa puolustusneuvosto ei pystynyt tekemään lopullista ratkaisua. Tyyli on kertomuksellista ja sisään kirjoitetut lähdemaininnat pelkkä kuriositeetti. Myyttejäkin murretaan. Laaksonen muun muassa osoittaa perättömäksi sen yleisen käsityksen, että Suomen puutteellinen varustautuminen talvisodan alla olisi ollut pelkästään hallituksen ja poliitikkojen syytä. Marsalkka uhkasi herkästi eroavansa, jos ei saanut läpi omia vaatimuksiaan. Huomiota ovat herättäneet myös esimerkiksi Markku Jokisipilän (2004), Oula Silvennoisen (2008) ja saksalaisen Michael Jonasin väitöskirjat (2010). Jokisipilä kertoo marsalkan suhtautumisesta Rytin-Ribbentropin sopimukseen ja Jonas saksalaisten suhtautumisesta Mannerheimiin. Esimerkiksi Mannerheimin arkistossa olevaa kokoelmaa hän luonnehtii ?suunnattoman runsaaksi?. Tutkijana Laaksonen ei juuri luota kenraalien painettuina julkaistuihin päiväkirjoihin, vaan tukeutuu heidän alkuperäisiin muistiinpanoihinsa. ?Tilanne oli edelleen avoin ilmavoimien siirtyessä puolueettomuusvartiointiin?, Laaksonen toteaa. Suomen tasavaltalainen järjestelmä oli Mannerheimille vieras. ?Tutkimus Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteista ja johtamisesta osoittaa, että heidän keskuudessaan oli paljon enemmän eripuraa ja ristiriitoja kuin aiemmin on annettu ymmärtää?, Laaksonen kiteytti. Näillä skismoilla oli tutkijan mukaan ollut ?relevanttia merkitystä. Erityisen palkitsevia hänen mukaansa ovat kirjan käsikirjoituksen reunamerkinnät. ?Heinrichsin turhautuminen Mannerheimiin käy ilmi useissa kohdissa, sananvalinnat korjauksissa ja luonnoksissa eivät aina ole kovin tahdikkaita. Kaksi muuta olivat sodan ajan tiedustelupäällikkö, eversti Aladar Paasonen ja Helsingin yliopiston kirjastonhoitaja Emerik Olsoni. Jörn Donnerin viisiosaisen Mannerheimtelevisiosarjan oheistuotteena ilmestyneessä kirjassa Muistiinpanoja Mannerheimista lainataan Olsonin rankkaa arviota marsalkasta. Sen mukaan ?ryssänkenraalin tavat istuvat kiinni asianomaisessa, ja vapaan suomalaisen miehen on mahdoton sellaiseen kohteluun alistua?. Donnerin mukaan haamukirjoittajan kommentti liittyy tilanteeseen, jolloin Mannerheim oli haukkunut lyttyyn tekstin, jonka oli itse sanellut ja hyväksynyt. Muistelmia Sveitsissä kirjoitettaessa Mannerheim ei tietenkään enää ollut parhaissa voimissaan. Arvokasta tietoa kirjoista kuitenkin silti löytyy. ?Rysänkenraali?, ?suuri despootti? Kenraali Heinrichsin yksityisarkistosta Laaksonen on kuitenkin löytänyt papereita, jotka ?kertovat enemmän todellisuudesta. Hän on julkaissut marsalkasta kaksiosaisen teoksen Mannerheim Suomen kohtaloissa. Silvennoisen kirjassa ylipäällikkö. » tilanteita ja tapahtumia tarkastellaanhan anakronistisesti nykypäivästä käsin. kuin painetut teokset. Hänellä ei ole juurikaan erheitä.? Tutkija jatkaa vielä arviotaan näin: ?Mannerheimin muistelmien arvo lähteenä rajoittuu lähinnä siihen, mitä hän halusi nos- Mannerheimin vaiheissa Venäjällä saattaisi olla vielä paljon tutkimista. tettavaksi esiin ja mitä ei. ?Käytännössä kyseessä oli taktinen ultimaatumi, pyrkimys nousta korvaamattomaksi?, Laaksonen täsmentää. Mannerheim sai monta kertaa uhkaamalla tahtonsa läpi. Jo edellisessä kirjassaan Laaksonen kiinnitti huomiota sotakorkeakoulua käymättömän Mannerheimin erikoislaatuisen johtamistavan tuomiin ongelmiin. Eripuria käsitellään vähän ja silmiinpistävän subjektiivisesti.? Aikaisemmin Mannerheimin sukulaismiehen kirjoittamasta suurteoksesta on sanottu vielä rankemminkin. Tekstiä analysoimalla voidaan päätellä Mannerheimille arkoja kohteita, kipupisteitä.? Oma kanta uhkaamalla läpi Lasse Laaksosen uusin tutkimus ei tietenkään keskity pohtimaan arkistojen ja tutkimusaineiston ongelmia, vaan kirja syventää kuvaa Mannerheimista ja hänen ympärillään pyörivistä kenraaleista. Vanha marsalkka on Laaksosen mukaan väsynyt ja muistamaton, äreä sekä impulsiivinen. Voimia, aikaa ja rahaa vaatineen kirjoitustyön tulosta Laaksonen hahmottelee näin: ?Suomen marsalkan muistelmat I ja II ovat ainoastaan muisteloita
Aluksi marsalkka innostui, mutta muuttui pian hyvin kriittiseksi Uusien osatietojen karttuminen ei kuitenkaan ole ratkaissut perusongelmaa: sadoista kirjoista huolimatta ei ole olemassa yhtään kotimaisen tutkijan tekemää alkuperäislähteisiin perustuvaa tieteellisesti pätevää Mannerheimin elämänkertaa. Hän jäi tavallaan roolinsa vangiksi ja piti siksi johtotähtenään kansansuosionsa ja historiallisen jälkikuvansa vaalimista.? Suomen kirjan esittelyn lopuksi todetaan vielä: ?Suomen itsenäisyysvuosien historiassa Mannerheim on ehkä paras esimerkki siitä, a l l asia ä l l y että tärkeää ei ole se, millainen kansakuns Syk s ö y nan johtaja on, vaan se, millaiseksi hänet m ovat en v l o kuvitellaan.? p n mma nuore ituneet ansio utkijat. riant histo SYKSYLLÄ ASIALLA ovat myös nuoremman polven ansioituneet historiantutkijat, joiden voi olettaa luopuneen silkkihansikkaista arkistoja penkoessaan. A. Suuri venäläinen kenraali nousi jälleen arvoonsa. Mannerheim oli kiistatta merkittävä henkilö Suomen historiassa. Marsalkka muun muassa siirsi Öhquistin rintamalta koulutuksen tarkastajaksi. voi odottaa myös valtiotieteen tohtori ja eversti (evp) Pekka Visurin tutkimuksesta Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat t( (Docendo). Millainen vaikutus valtakunnanmarsalkka Herman Göringillä oli Suomen johdon ratkaisuihin sodassa?? Toinen Mannerheim -tutkimuksen kannalta kiinnostava kirja on lokakuussa ilmestyvä Mannerheimin haastaja. loso?an maisteri Janne Könönen julkaisevat teoksen Kolmannen valtakunnan vieraat. Tämä voi olla monellekin ikävä tieto. Entä tipauttaako tuleva tutkimus Mannerheimin kokonaan jalustaltaan. Tätä puutetta ei korvaa edes kirjailija Veijo Meren sinänsä mainio marsalkan elämänkerta (1988). Mannerheim ja venäläiset Varsinkin Mannerheimin vaiheissa Venäjällä saattaisi olla vielä paljon tutkimista. Kenraali Harald Öhquist (Otava). Tämän ymmärsi jopa diktaattori Josif Stalinkin, joka ei halunnut presidentiksi nostettua marsalkkaa sotasyyllisten joukkoon. Myös talvisodan alla Mannerheim kannatti joustavampaa menettelyä kuin useimmat varsinaiset poliitikot. Mannerheimilla oli laajempi näkökulma. Sen ovat kirjoittaneet kirjailija Päivi Tapola ja . Ingnatjev, joka vuonna 1959 Moskovassa ilmestyneissä muistelmissaan kertoili Chevalier -kaartin aikaisesta suomalaisesta ystävästään. Viimeinen kortti. ?Huono päättäjä ja kehno ihmistuntija? esiintyy vain muutaman kerran, mutta jo se osoittaa, että Mannerheim ei tiennyt Valtiollisen poliisin johdon ja Gestapon pitkään salassa pysyneistä yhteyksistä. Lisäksi voidaan mainita Lars Westerlundin tutkimus (2009), joka antaa tietoja Mannerheimin suhtautumisesta venäläisiin sotavankeihin jatkosodan aikana. Lisäksi SKS:ltä on tulossa Vera von Fersenin ja Georges Biko. Sekin on syytä muistaa, että Suomeen kenraaliluutnantti Mannerheim palasi synnyinmaassaan tuntemattomana ja kieltä osaamattomana 50-vuotiaana 1917. JO KESÄN lopulla ilmestyy professori Juhani Suomen laaja tutkimus Mannerheim. Sama kustantaja julkaisee S myös Mann Mannerheimin tiedusteluraportit Kiinan m matkalta 1906?1908. Jotain ajan hengestä kertoo sekin, että et monen kirjan sankarista rist Lauri Törnistä on tulossa kriittinen elämäkerta. lo Teoksen nimi on Tuntematon Lauri Törni (Otava) ja tekijöinä dosentti Juha Pohjonen ja tutkijatohtori Oula Silvennoinen. ENNAKKOLUULOTTOMIA NÄKEMYKSIÄ WIK IM EDIA / JISIS Jukka Parkkari 29. Hän oli noina aikoina niitä harjoja suomalaisia, joita voitiin pitää kosmopoliitteina. Ja olihan yya-sopimuksen ensimmäinen hahmotelmakin Mannerheimin käsialaa, joskin hän oli laatinut valvontakomission puheenjohtajalle Andrei Zdanoville toimittamansa paperin Suomen raskaan rannikkotykistön pelastamiseksi. Vaikka yya-sopimus tulikin ajankohtaiseksi vasta muutamia vuosia myöhemmin, niin Stalinin kakkosmiehenä pidetty Zdanov luonnehti Mannerheimiä ikäänsä nähden teräväksi kaveriksi. Sympaattisesti Mannerheimiin suhtautui myös Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n kenraali A. (Siltala), jonka päähenkilöä kustantaja esittelee muun muassa tähän malliin: ?Presidenttinä ja ylipäällikkönä onnistumisen edellytyksiä ei ainakaan parantanut Mannerheimille ominainen horjuvuus päättäjänä, huono ihmistuntemus sekä taipumus antaa muiden johdatella itseään.? Esittelytekstissä Mannerheimin todetaan pelänneen Neuvostoliittoa vuosi vuodelta yhä enemmän ja jatketaan: ?Mannerheim-myytin synnyttämistä edesauttoivat hänen taustansa sekä myöhemmin hänen johdonmukainen työnsä vakiintuneen idolikuvan ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Kuolleisuus suomalaisilla vankileireillä nousi erityisesti 1942 kansainvälisesti vertaillenkin suureksi. Geneven sopimuksen henkeä ei noudatettu. Westerlundin mukaan päävastuu tästä lankesi Mannerheimille, joka oli sekä armeijan ylipäällikkö että Suoman Punaisen Ristin puheenjohtaja. Mutta marsalkan tekemisiä eivät ole selvitelleet ainoastaan akateemiset tutkijat. Esimerkiksi Suomeen muuttanut venäläinen muusikko Eleonora Jo?e on kirjoittanut teoksen Mannerheim, Chevalier-kaartin kasvatti (2006), jossa hän kertoo Mannerheimin aina 1940-luvun lopulle saakka jatkuneesta yhteydenpidosta vanhoihin venäläisiin tuttaviinsa. Hän eli 33 ensimmäistä vuottaan 1800-luvulla, joten olisi jo korkea aika, että marsalkkaa pystyttäisiin käsittelemään kiihkottomasti historiallisena henkilönä. Mikä oli esimerkiksi hänen roolinsa aktivisti ?Anderssonina?. n Chevalierkaarti Mannerheimin Che rykmentti. loso?an tohtori Mikko Karjalainen. Kirjassa tarkastellaan talvi- ja jatkosodan aikaisia tapahtumia Mannerheimin epäsuosioon joutuneen kenraalin näkökulmasta. Valtiotieteen tohtori Markku Jokisipilä ja . Ingnatjevin mieleen oli jäänyt erityisesti paroni Mannerheimin kyky kestää viinaa humaltumatta. Neuvostoliiton luhistuttua Venäjällä tuli erityinen Mannerheim-buumi. Tämän kirjoittajaa kiinnostaisi esimerkiksi se, oliko heikko venäjän kielen osaaminen todellinen syy siihen, että Mannerheim ei päässyt sotakorkeakouluun. Marsalkka uhkasi herkästi eroavansa, jos ei saanut läpi omia vaatimuksiaan. Myös Mannerheimin vaiheet 20- ja 30-luvuilla ovat osin vielä hämärän peitossa. Tuskinpa. Mutta tulevaisuudessa Mannerheimia saatetaan arvostaa enemmän valtiomiehenä ja poliitikkona kuin sotilasjohtajana. YYA-sopimuksen hahmottelija Mannerheimin arvovaltaa tarvittiin muun muassa siirryttäessä sodasta rauhaan syksyllä 1944. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933?1944 (Otava) ilmestyy syyskuussa. Kustantajan mukaan tutkimus vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: ?Mitä marsalkka Mannerheim ajatteli kulissien takana Hitlerin Saksasta. Matti Lackman on tutkimuksissaan vasta hipaissut tätä aihepiiriä. Lackman on tuonut myös esille, että venäläisenä kenraalina Mannerheim piti Saksaan jääkärikoulutukseen lähteneitä nuoria miehiä maanpettureina. Tästä puolesta marsalkan elämässä ei ole aikaisemmin paljon puhuttu. Jo?e on löytänyt näytteitä myös Mannerheimin suhtautumisesta Saksassa nousevaan natsismiin
Se on nykymittapuun mukaan aika paljon. Arvioni mukaan Elvis oli noin 1/8-intiaani. . Puhdasverisiä pohjoisamerikkalaisia intiaanejahan on nykyään vähän. kauneusleikkauksella korjattu. . Olen analysoinut Elviksen verenperintöä kaikilla tasoilla. Elviksen Graceland-kodin makuuhuoneen rekvisiitassa oli neljä pysyvää elementtiä: Elviksen äidin ja isän valokuvat, Kristuksen kuva ja intiaanipäällikköä esittävä patsas. Puoliveristä intiaania hän esitti elokuvissa Painu pois, Joe, Café Europa ja Puoliverinen. Lisäksi Elvis keräsi Navajo-intiaanien koruja ja sormuksia. Haalariasuja oli 120?130, joista noin 40 prosenttia kuvastaa intiaani- tai cowboykulttuuria suoraan tai epäsuorasti. Mutta nämä piirteet olivat ominaisia Elviksen äidin suvun miehille ja naisille. Elviksen vartalorakenne muistutti hänen sukujuuriensa mukaisesti Pohjois-Amerikan itäisten osien intiaaneja, jotka olivat pitkiä, solakoita ja harvemmin lihaksikkaita. . Viimeksi mainitussa Elvis näytteli puoliveristä kiowaa Pacer Burtonia, joka on hänen ehkä kiitetyin roolisuorituksensa. Hiltunen toteaa Elviksellä olleen ulkoisestikin selviä intiaanipiirteitä. Yksi hänen lempiväreistään oli turkoosi, joka on intiaanien pyhä väri. . Myös leuan muoto viittaa intiaaniperimään.. Intiaanipiirteisiin voidaan laskea myös matalahko otsa, terävät kulmat ja kallon luusto. Niitä olivat esimerkiksi anteliaisuus, Juha Hiltusen mielestä Elviksen selkein intiaanipiirre oli korkeat poskipäät. On sanottu, että ihmisen intiimein ja mentaalisesti paljastavin paikka on hänen 30 makuuhuoneensa. Lisäksi hänen vartalonsa karvoitus oli verraten heikkoa. Jopa Elviksen nenä, tuo komea kreikkalaispro?ili, oli hyvin salassa pidetyn tiedon mukaan alun perin hieman kyömy . Elviksessä oli myös intiaaniverta. . Elvis oli melkein intiaani » Suomalaistutkija jäljittää rockin kuninkaan juuria. TEKSTI Juhana Unkuri JUHA HILTUNEN työstää parhaillaan englanninkielistä kirjaa, jossa hän käsittelee Elvis Presleyn alkuperäisamerikkalaisia juuria ja vaikutteita. Viimeksi mainittu ja asuvalinnat kertovat siitä, miten paljon Elvis ihaili ja arvosti intiaanikulttuuria. Ulkonäössä intiaanipiirteitä Elvis näytteli 31 elokuvassa. Intiaaniheimojen jäseneksi pääsee vain erittäin tarkkojen geneettisten- ja DNA-tutkimusten kautta. Tällä hetkellä on tavallista, että intiaaniheimoon otetaan 1/32-intiaani, kertoo Hiltunen, joka on Oulun yliopiston Amerikan alkuperäiskulttuurien dosentti. Elvis suosi intiaaniteemaa myös ulkoisesti. Kaikkein selvimmin se näkyi haalariasuissa, joita Elvis käytti vuodesta 1970 lähtien. . Kasvoissa Elviksen selkein intiaanipiirre oli korkeat poskipäät, jossain määrin myös leuan muoto. Niille oli ominaista esimerkiksi intiaanityyliset hapsutukset ja traditionaaliset helmikoristeet. Elvis käytti myös muuten intiaanihenkisiä paitoja ja takkeja. Elviksen isoisoisoäiti oli cherokee ja myös hänen isänsä puolelta löytyy intiaaniverta jonkin verran. Niillä oli selvä geneettinen yhteys suvun intiaanijuuriin. Kaikki nämä piirteet voisivat tulla tietysti muualtakin. Siten Elviksellä vain suuret siniset silmät ja täyteläiset huulet olivat selvää perintöä eurooppalaisilta esivanhemmilta. Syvän etelän mies Hiltusen mukaan Elviksen arvoissa ja luonteessa oli monia intiaaneille ominaisia piirteitä
Elviksen voi ajatella olleen henkilö, jossa tuon alueen erilaiset taustat yhdistyivät mielenkiintoisella tavalla. Aion keskittyä Delawaren alueen varhaisiin kontakteihin sekä Minnesotan myöhempiin yhteyksiin. Vuonna 2001 hän sai Oulusta Amerikan alkuperäiskulttuurin dosentuurin. . TREE POSTERS. Mutta vähintään niin voi sanoa, että Elviksen arvot ja ominaisuudet nousivat hänen kotiseutunsa kokonaiskulttuurista. Elvis asui lapsuudessaan ensin Tupelossa ja sitten Memphisissä, jotka sijaitsevat Yhdysvaltojen syvässä etelässä. . SUURSEURAN ERIKOISJULKAISU 1977/ LEANIN. Kirjoitin alle 10-vuotiaana omia monisatasivuisia tietokirjoja intiaaneista, keräsin intiaaniaiheisia lehtileikkeitä ja tietysti leikin intiaania yhdessä kavereiden kanssa. Hän oli todellinen syvän etelän mies. Harrastuksesta tuli ammatti Intiaanit ja Elvis ovat olleet Juha Hiltuselle rakkaita harrastuksia jo hyvin pitkään. . Lisäksi olen nuoresta pitäen tykännyt pukeutua poikkeavasti ja ra?aavasti, Elvis-tyylisesti. Elvis-kirjan on tarkoitus valmistua syksyyn mennessä. On tietenkin totta, että ihmisillä on kaikenlaisia piirteitä rodusta riippumatta. KUVA-INSTALLAATIO JA PHOTOSHOP-EDITOINTI JUHA HILTUNEN: ELVIS PRESLEY. Suomalaisilla on ollut paljon merkittävämpi panos Amerikan pioneerikulttuurin synnyssä kuin aiemmin on otaksuttu. 31. Koko Yhdysvaltoja ajateltaessa juuri missään muualla intiaanikulttuuri ei ole yhtä vahvasti läsnä. Elvis on yksi bravuureistani. ARTIST: BILL HAMPTON. Elviksen lapsuusympäristössä on myös monia paikkoja, joissa käytiin historiallisesti merkittäviä intiaanitaisteluja. Nämä erilaiset kerrokset yhdistyivät kaikissa aiheissa. Tietääkseni Euroopassa kellään muulla ei ole tällaista titteliä. Intiaanikulttuuri on läsnä myös Hiltusen arjessa. . Minulla on myös lähes täydellinen kokoelma intiaanija lännenaiheisia sarjakuvalehtiä. Hiltunen kouluttautui kulttuuriantropologiksi ja -historioitsijaksi Helsingin ja Turun yliopistoissa. CHEYENNE WARMAN. JUHA HILTUNEN Elviksen asteekkikalenteri -esiintymispuku. kohteliaisuus ja hienotunteisuus, naisten arvostaminen sekä spiritualismi ja luonnon kunnioittaminen. . Kesäisin tapaan pystyttää vanhempieni kotipihalle täysikokoisen tasankointiaanien tipi-teltan, jossa istuskelen nuotion äärellä ja mietiskelen syntyjä syviä. Elviksen musiikkiin Hiltunen perehtyi tuoreeltaan 60-luvun lopussa. . Aloin soittaa kitaraa ja myöhemmin laulaa karaokea. Tällaisessa rikkaassa kulttuuriympäristössä kasvaminen vaikutti varmasti Elvikseen. Elviksen kotiseudun alkuperäisen vahvan intiaanikulttuurin päälle oli tullut ajan mittaan kerrostumia muualta: Afrikan mustilta sekä Euroopasta erityisesti ranskalaisilta ja Elviksen arvoissa ja luonteessa oli monia intiaaneille ominaisia piirteitä. skotti-iiriläisiltä. . Tämän jälkeen Hiltunen alkaa tehdä kirjaa suomalaisten ja intiaanien yhteyksistä.
Mistä saataisiin lisätukea. Kuka VASEMMISTOLIITOSSA ON uskoo, että työnantajan ja työntekijän solmiessa työsopimusta kolmannen osapuolen maksama raha työntekijälle vahvistaisi hänen työmarkkinaasemaansa. Sen löytymistä odotellessa on muistettava, että jotkut perustulon maksaisivat saamatta siitä itse mitään. Matalapalkka-aloilla työnantajat aivan varmasti käyttäisivät perustuloa palkankorotusten vastustamiseen. Kaasuputki meni jo Gaspromille, joka havittelee myös öljyputkea. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? ?Perustulon idea on mahdoton. He eivät kuitenkaan itse hyötyisi mitään, koska heiltä perustulo leikattaisiin verotuksella pois. komeat kasvuluvut ovat samanlaista kulissia kuin Kuubassa tai Pohjois-Koreassa. Tehoton suljettu talous on kykenemätön valmistamaan vientiin kelpaavia tuotteita, jätti-in?aatio syö palkkoja ja eläkkeet ovat jo sulaneet olemattomiin. Yksinvaltias Luka?enka on maalannut itsensä paitsioon eurooppalaisesta yhteistyöstä ja Venäjä on nyt viemässä maan viimeisetkin kruunujalokivet. Maassa on paljon poliittisia vankeja. Tyytymättömyyden aallon noustessa pelätään nurkkaan ajautuneen diktaattorin ryhtyvän uusiin yhä ankarampiin repressioihin. Allekirjoitan heidän kritiikkinsä lähes täysin. Näkemykseni poikkeaa siinä, että minun käsityksen mukaan pienipalkkaiset tarvitsevat ay-liikkeen tukea enemmän perustulon takia. Siinä voi käydä niin, että kokisimme aikamoisen perustuloperäisen maahanmuuttoaallon. Asiakirjan mukaan lystin kustantaisivat tietyn tulorajan ylittävät palkansaajat ja yrittäjät. Ei kuitenkaan tarvitse tutustua paljoakaan maahan tai itse valkovenäläisiin ihmisiin, kun virttyminen paistaa läpi diktatuurin kulisseista. Muistettakoon, että palkansaajille sen päälle tulisi vielä 6?7 prosentin veroluonteinen työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu, jolloin verot olisivatkin 38?64 prosenttia. Miksei niinkin voisi tehdä, jos jossain olisi rahaa pulppuava lähde. Ensi vuonna tahti saattaa olla toinen, kun Valko-Venäjä toimii kisaisäntänä. » Luka?enka on maalannut itsensä paitsioon eurooppalaisesta yhteistyöstä. ljajeun (Vladimir Nekljajev) kotiaresti päättyy kuukauden päästä uuteen oikeudenkäyntiin, jonka tulos herättää huolta. Arhinmäki noudatti kannanotossaan vanhan työväenpuolueen demokraattisia arvoja . Luulen, että sitä ei erityisemmin muualta tule. Aulis Ruuth, Porvoo. LEHTIKUVA/ JONATHAN NACKSTRAND Tyylikästä Arhinmäeltä URHEILUMINISTERI OTTI tyylikkäästi kantaa vastustaessaan jääkiekon MM-kisojen pitämistä ensi vuonna Valko-Venäjällä. Diktatuurit puleeraavat julkisuuskuvaansa mahtavilla urheilutapahtumilla. Tapio Niemelä (VL 26.4.) ja Hannu Siltala (VL 17.5.) arvostelivat perustuloa ay-näkökulmasta. Tästä on kyse myös Minskin kisoissa Satunnaiselle matkailijalle Minsk voi näyttäytyä hyvinvoivana kerskarakentamisen komistamana ja kiiltäväksi plankattuna suurkaupunkina ? tosin kadulla seisoo miliisejä sadan metrin välein. Että noin vaan ulkoistetaan vastuu omasta elämästä ?yhteiskunnalle?. Suomessa maanpaossa olleen runoilijan ja presidenttiehdokkaan Uladzimir Njak- 32 Valko-Venäjän maailivahti Vitali Belinski sai poimia kiekon usein maalistaan päättyneissä jääkiekon MMkisoissa. jäseniksi ja pientä yksityistä sektoria pakkoverottavat korruptoituneet miliisit ja oikeuslaitos. Tietysti vuonna 2015 hallitusneuvotteluissa voi perustuloa esittää, mutta ei siitä kannata kynnyskysymystä tehdä. Sillä tavalla voi tulla pitkä oppositiokausi. Löytyykö vapaaehtoisia maksajia? Perustuloa kuten aikanaan kansalaispalkkaa perustellaan silläkin, että sosiaaliturvajärjestelmä on sekava, ristiriitainen ja nöyryyttävä. Miksemme vaadi perusteellista sosiaaliturvajärjestelmän remonttia. Milloin näemme muiden ministereittemme ja puoluejohtajiemme ottavan kantaa Euroopan viimeistä diktatuuria pu?aaviin lätkäkisoihin? Jukka Mallinen kirjailija Eva Neklyaeva festivaalijohtaja Perustulo ei vakuuta valmistettu keskusteluasiakirja perustulosta. Yrittäjät maksaisivat verojen lisäksi yrittäjäeläkemaksuja. Näinkin on perustuloa perusteltu. Ei vahvista, vallankin kun se raha otettaisiin muiden palkansaajien taskusta. Perustulo ei ole uutta. Belarus-traktorit ja Belaruskali-lannoiteyhtiö ovat myös tipahtamassa moskovalaiseen omistukseen. Epädemokraattinen vaalijärjestelmä ja tiedotusvälineiden täydellinen sensuuri estävät kansan vapaan tahdonilmaisun. Koskeeko tämä periaate kaikkia yhteiskuntia eikä vaan Suomea? Perustulon idea on mahdoton. Jaetaan rahaa ilman työntekoa tai ilman mitään muuta syytä. SKDL:ssa käytiin 1980-luvulla laaja kansalaispalkkakeskustelu. Jaetaan rahaa ilman työntekoa tai ilman mitään muuta syytä. Kunnissa käydään vääntöä joka ikisestä eurosta, jotta saataisiin turvattua koulujen toiminta, lääkäripalvelut, korjattua homeiset päiväkodit, parannettua omaishoitajien asemaa ja järjestettyä paljon muuta välttämätöntä. siitä hänelle täydet pisteet. Silloin ei tule perustuloa eikä edes sosiaaliturvajärjestelmän remonttia. Aulis Ruuth Porvoo. Aihetta käsiteltiin perusteellisesti, mutta ei se kuitenkaan sytyttänyt. Siitä on kannustavuus kaukana. Asiakirjan mukaan perustulon kustantavien ryhmien verot olisivat 32?57 prosenttia. Mihin perustuu ajatus, että keskituloiset suostuisivat rahoittamaan perustulon kaikille? Koska elämme EU-Suomessa, perustuloon olisivat oikeutettuja kaikki täällä asuvat EU-kansalaiset. Nykyisessä hyvinvointivaltiossa rikkaatkin voivat käyttää julkisia palveluja, mutta perustulossa on toinen meininki: sinä maksat, muut saavat. Kansalaispalkkahaave jauhautui lopulta 1990-luvun laman jalkoihin. Miksei niinkin voisi tehdä, jos jossain olisi rahaa pulppuava lähde.. Klassinen esimerkki tästä on se, miten natsi-Saksa mainosti itseään Berliinin olympialaisissa vuonna 1936. Vaalinväärennökset saavuttivat groteskin huipun vuonna 2007, kun keskusvaalilautakunta oli pakotettu väärentämään alaspäin paikallisten vaalilautakuntien sepittämiä yli 95 prosentin kannatuslukuja Luka?enkan listalle. Julkisella ja valtion omistamalla sektorilla työntekijät pakotetaan Luka?enkan ?kansanrintaman. Maaseutu ja kaupungit pääkaupungin ulkopuolella rapistuvat silmissä. ?Markkinasosialismin. Eihän tuon pitäisi rakettitiedettä olla, mutta se olisi realistisempi hanke kuin perustulo. Itse asiassa, miksei siitä voisi yrittää vasemmistopuolueiden ja ay-liikkeen yhteistä projektia? Julkisen talouden tila on nyt onneton. Tähän niukkuuteenko pitäisi tarjota nyt suurta veroremonttia, jotta päästäisiin jakamaan perustuloa? Perustulo ei toteudu vasemmistoliiton eikä edes vasemmistoliiton ja vihreiden yhteisvoimin. Oikeuspuoleen tunnettu puheenjohtaja Anatolj Ljabetsko on vangittu. Puoli miljoonaa työtöntä ja kymmenet tuhannet konkurssit opettivat, että vain työ luo vaurautta ja hyvinvointia. ?Ihmisillä ei ole velvollisuutta elättää itse itseään, vaan yhteiskunta on velvollinen tarjoamaan ihmisille perustoimeentulon.
Trendi nähtiin selvästi kunnallisvaaleissa. Tämä on asia joka kiihottaa ihmisiä, ja silloin se saa vaikutuksia. Viimeisen sukupolven aikana Siltalan kuvailema sosiaalinen korporatismi on muuttunut kilpailukykykorporatismiksi: sovitaan mitä sovitaan, mutta vain sillä ehdolla, että kansallinen kilpailukyky samalla paranee. Mielestäni ei pitäisi. Muutoin olen Huotarin kanssa samaa mieltä siitä, että maksukyvyttömyystilanteissa syntyy toisinaan kohtuuttomia tilanteita ja siksi esimerkiksi velkajärjestelyyn pääsemistä tulisi entisestään helpottaa. Anton von Schrowe Kerava 33. Kunnallisvaaleissa menetettiin paikka kaikissa rannikon kunnissa, missä meillä on ollut edustusta (Kokkolassa, Pietarsaaressa, Mustasaaressa, Isossakyrössä, Laihialla, Vaasassa ja Kaskisissa). Saksan mallissahan on monia Siltalan toivomia ominaisuuksia: lähes kaikki turva on vastikkeellista, työelämälähtöistä ja työmarkkinaehtoista. Mutta ei Saksan reformoitu malli, kuten muutkaan sosialidemokratian muunnokset, ole ay-liikettä pelastaneet. Samalle sivulle oli taitettu seminaarimainos ?Onko Saksan tie myös Suomen tie?. Katsokaa alussa kirjoitettu! Äärioikeiston ja fasistien kasvavaa ja pysyvää kannatusta ei takaa vain rasismi elleivät nämä tahot onnistu provosoimaan maahanmuuttajia samalla tavalla kuin Ruotsissa ja sitä ennen Englannissa ja Ranskassa. Jotta tästä kannatuksesta saadaan aikaan yhteiskunnan muutosta (lisää uusliberalismia) nämä tahot etsivät suomalaisia ?vihollisia?. Vuokratyöntekijöistä vain noin joka kolmas on vastannut olevansa vähintään yhtä hyvässä asemassa. Työlainsäädännön mukaan vuokratyöntekijöitä ei saa kohdella keskeisten työolojen ja -ehtojen osalta huonommin kuin muita työntekijöitä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vuokratyöntekijät saavat esimerkiksi muita vähemmän palkkaa, ovat muita epävarmemmassa asemassa ja pääsevät muita harvemmin työnantajan järjestämään koulutukseen. Työvoiman vuokraustoiminta on isoa bisnestä ja vuokrausyritysten etujen mukaista on pyrkiä antamaan vuokratyöstä mahdollisimman myönteinen kuva. Mikäli työ- ja elinkeinoministeriössä luotetaan vuokrausyritysten näkemyksiin, uhkana on, että päätökset pohjautuvat todenmukaisen kuvan sijaan yritysten markkinointipuheelle. Käytännössä tämä taas merkitsee sitä, että vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseen tähtäävät toimet voidaan jättää tekemättä, koska niille ei muka ole perusteita. » Pienen Antti Tanskanen valtiotieteiden tohtori Helsinki ryhmän etu voi ajaa yleisen edun edelle. Kirjoittaja uskoo kielteisen turkistarhauspäätöksen syöneen vasemmistoliiton kannatusta varsinkin Pohjanmaalla. Kuvassa minkki ja ruokaa Isto Kärkäisen tilalla Ypäjällä lokakuussa 2011. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Vasemmistolainen strategia ja turkistarhaus EDELLISEN PUOLUEKOKOUKSEN kielteinen päätös turkistarhaukseen on vaikuttanut hyvin kielteisesti Pohjanmaalla. Saksassa muutos tapahtui vuosina 2003?2005 niin sanotun Hartz-reformien myötä. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Ongelmana on, että vuokrausyritysten antama kuva vuokratyöstä on usein epäluotettava. Tämä ilmenee muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamasta tuoreesta selvityksestä, jossa näkemyksiä vuokratyöntekijöiden asemasta on kysytty sekä vuokrausyritysten edustajilta että vuokratyöntekijöiltä itseltään. Olen sitä mieltä, että näin pidä tehdä, koska olisi kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista, että velkoja joutuisi pitämään kulunsa vahinkonaan yrittäessään saada velalliselta suoritusta. Ajatellaan vaikka yrittäjää, joka ei saa asiakastaan maksamaan laskuaan ja siirtää saatavan juristille tai perintätoimistolle perittäväksi. Hän on ilmeisesti epähuomiossa sekoittanut kaksi asiaa keskenään, jonka haluan korjata. 50 euron laskusta ulosotto ei peri itselleen 200 euron maksua, vaan kyseessä on velkojan perimiskulut, jotka lisätään perittävän velan päälle. Perimiskulujen yläraja on lailla säännelty. Huotari kehottaa puolueen ministereitä korjaamaan tämän typeränä pitämänsä säännöksen. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Perustulo vai Saksan tie? TEAM-LIITON kehittämispäällikkö Hannu Siltala arvioi perustulon porvarien keinoksi irtautua työehtosopimuksista (KU 17.5.). Päätös on kokonaan tappanut vasemmistoliiton toiminnan Munsalan sosialismin kunnassa Uudessakaarlepyyssä. Kunnallisvaaleissa menetettiin melkein puolet äänistä, jotka saatiin eduskuntavaaleissa 2007, kun käytiin kovaa taistelua Selkämeren sairaalan alasajoa ja yksityistämistä vastaan ja mentiin vaaleissa eteenpäin. Etelässä on luotu kuvitelma, että tämä asia on nuorten juttu nyt, mutta kun poliittisesti vaaditaan jonkun elinkeinon lakkauttamista on tarkasti mietittävä minkälaista palloa laitetaan pyörimään. Ja mitä työehtosopimisen sisältöön tulee, niin työn sisältöön ja sen ristiriitoihin puuttuminen on tehty lähes mahdottomaksi. Tulosten mukaan vuokrausyritysten edustajista 90 prosenttia on sitä mieltä, että vuokratyöntekijät ovat vähintään yhtä hyvässä asemassa kuin käyttäjäyrityksen työntekijät. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa? Minusta yhteys on ilmeinen. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Jos muitakin keinoja on tarjolla, ne olisi nyt nostettava rohkeasti esiin. Muuten edessä on Saksan tie. Erkki Laukkanen Mäntsälä Etujärjestöjen lobbaus uhka demokratialle lobbauksesta on viime aikoina keskusteltu julkisuudessa runsaasti. Tällöin esimerkiksi työelämää koskevia asioita voidaan päättää elinkeinoelämän edut huomioiden, mutta työntekijöiden tarpeet sivuuttaen. Käytännössä tämä on vakava uhka demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteille, sillä pienen ryhmän etu voi ajaa yleisen edun edelle. Vuokratyö on hyvä esimerkki. EK:n alaisen työvoiman vuokrausyrityksiä edustavan Henkilöstöpalveluyritysten liiton näkemyksiä kuunnellaan työ- ja elinkeinomisteriössä tarkasti. Jos he sitä yrittäisivät, temppu iskisi omaan nilkkaan. Sitä vastoin turkistarhavastaisuus, kun siihen vielä liitetään tarhaiskuja, toimii erinomaisesti. Tätä työnantajat nykyään edellyttävät ja tähän ammattiliittojen on ollut mukautuminen, jotta sopimuksia syntyisi. Pisimmälle tässä mukautumisessa on menty eräissä suurissa EUmaissa, kuten Iso-Britanniassa ja Saksassa. Pitäisikö hänen itse maksaa perintäkulut, kun syy on se, ettei asiakas ole vapaaehtoisesti maksanut velkaansa. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. mykset ovat yliedustettuina sekä eduskunnassa että ministeriöissä. Eniten lakien valmistelua koskien ministeriöissä on kuultu Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK). Helsingin Sanomien selvitysten mukaan elinkeinoelämän edustajien näkeETUJÄRJESTÖJEN HARJOITTAMASTA Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Perussuomalaiset eivät voi tehdä globalisaation vastaisista mielenosoituksista vihollisesiintymiksi, koska ovat itse EU-kriittisiä. Tällä LEHTIKUVA/ KIMMO MÄNTYLÄ he pystyvät mustamaalaamaan kaikkea vihreää ja punavihreää politiikkaa, sen takia että vaatimukset iskevät ihmisten työpaikkoihin ja pystytään demonisoimaan vasemmistoa nimenomaan tämän kautta. Kun ongelmaan vielä liitetään, että turkistarhauksen lakkauttamisvaatimusten varjosta löytyy muutakin maaseutuelinkeinojen arvostelua ja lakkauttamisvaatimuksia, niin tämä politiikka johtaa yleisesti maaseudun ja etelän kaupunkien vastakkainasetteluun, joka loppupäässä pahasti tulee vahingoittamaan vasemmistoa. Työn laadusta on tullut työmarkkinamallin ulkopuolinen asia. Perustulo on yksi keino nostaa työn sisältöön liittyvät kysymykset kollektiivisen toiminnan kohteiksi maailmassa, jossa mikään ei ole niin kuin sukupolvi sitten oli. Se oli Saksan demareiden ja vihreiden työreformi, jolla perinteisen Saksan mallin vahva perusturva murskattiin vastuullisen ay-liikkeen ja vasemmiston tuella. Tämä malli on nyt tarjolla myös Suomelle. Sen vaikutus on ollut erityisen suuri työ- ja elinkeinoministeriössä. EK:n harjoittama lobbaus on yhteiskunnallisesti ongelmallista, koska sen näkemykset saattavat saada kohtuuttomaan suuren painoarvon. Jyväskylän talven tapahtumat olivat huono enne, miten voi käydä, jos annetaan äärioikeistolle argumentteja. Jos uusliberalismi jatkaa voitonkulkuaan niin kehitys ei johdu Neuvostoliiton romahduksesta vaan vasemmiston virheellisestä strategiasta, joka vahingoittaa hyvinvointiyhteiskunnan puolustamista. Stefan Håkans Mustasaari Ulosotto ei rahasta liikaa KOLUMNISTI Anne Huotari kirjoitti (VL 24.5.) ulosoton maksuista. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Ja Siltalan artikkelin luettuani tuli sellainen tunne, että se saattaisi hyvinkin mennä läpi
Kriisioloissa välttämättömät ekologiset uudistukset esitetään mahdottomina. Fossiilikapitalismin tuottama ekologinen kriisi sekä Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen kriisi on ratkaistava yhdessä. Kapitalismi on pahimmassa kriisissään sitten 1930-luvun, mutta tarjotut ratkaisut ovat ajaneet Euroopan syvään sosiaaliseen ja poliittiseen kurimukseen. Vasemmisto ei kykene vastaamaan kärjistyviin ristiriitoihin: työläisten, naisten ja vähemmistöjen polkemiseen. Valuuttakauppaa ja spekulointia on verotettava ankarasti. On pantava toimeen laajamittainen velkamitätöintiohjelma. Palvelujen avaaminen markkinoiksi ulkoistamalla ja yksityistämällä on lopetettava, sillä se luo keinotekoista talouskasvua. Terveydenhuoltojärjestelmä on uudistettava siten, että se kykenee jälleen toteuttamaan perustehtäväänsä sekä torjumaan kasvavia terveyseroja ja mielenterveysongelmia. Näiden taustalla ovat köyhyys, syrjäyttäminen ja nykyisen yhteiskunnan liiallinen kuormittavuus. Velkamitätöinnit tulee ulottaa myös kotitalouksiin, joille EKP myöntää kohtuullisen summan velkataakan keventämiseen. Jotta menettely ei aiheuttaisi in?aatiopainetta, velattomat eivät saa summaa suoraan käyttöönsä, vaan se ohjataan valtioiden obligaatioihin. Sieltä se on tuloutettavissa pienissä erissä. TYÖVIIKKONORMIKSI ASETETAAN 30 tun- tia ja työntekijöiden ostovoima taataan minimipalkkalailla, jotta työtä voidaan jakaa tasaisemmin. Ratkaisu on kaikille yhteinen, julkisesti rahoitettu ja tuotettu terveydenhuolto. Koulutuksen, tutkimuksen ja tiedon on tuettava uutta ekologista yhteiskuntaa. Lisäksi EKP:n harjoittamat ongelmamaiden velkakirjojen tukiostot on muutettava pankkien suoraksi uudelleenpääomittamiseksi 500?1 000 miljardilla eurolla. Se jää epähistoriallisesti maalailemaan yhteisöllistä punavihreää Sointulaa. llmastonmuutos aiheuttaa jo mittavia sosiaalisia katastrofeja. Investointien tulee tukea uutta yritystoimintaa, pienyrityksiä ja osuuskuntia. Näin rahoitus saatetaan palvelemaan reaalitaloudellisia tarpeita, eikä toisinpäin. PANKKI-, INVESTOINTI-, Palkkakehitys on irronnut tuottavuuden ja elinkustannusten kehityksestä, mikä pakottaa kotitaloudet elämään velaksi. Energiankulutuksen radikaaliksi vähentämiseksi on toteutettava energiansäästöohjelma sekä tuotantorakenteiden ja yhteiskunnallisen infrastruktuurin uudistaminen. Tämä jälleenrakennus vetää Euroopan ulos akuutista talouskriisistä. Investointeja tehdään ekologiseen rakentamiseen ja teknologiaan, julkiseen liikenteeseen ja eurooppalaisen rautatie- ja sähköverkon uudistamiseen. Jotta työntekijöiden tulot ja kysyntä eivät romahtaisi, uusi työnjako edellyttää palkankorotuksia kompensoimaan työajan lyhentämistä. Suomessa kevään 2013 kehyspäätöksissä yhteisöveroa kevennettiin 4,5 prosenttiyksiköllä, joten yrityksillä on nyt varaa vähintään saman mittaluokan palkankorotuksiin, mikäli ne eivät investoi työllistääkseen. On luotava mekanismi, jossa tuottavuuden kasvua kompensoidaan työajan lyhentämisellä ja kokonaiskysyntää ylläpidetään automaattisilla, vähintään in?aation kompensoivilla palkankorotuksilla. Euroopan ekologinen investointiohjelma takaa lyhyellä aikavälillä kriisin ratkaisemisen edellyttämät työllisyyden ja kokonaiskysynnän tasot. Vasemmiston on vihdoin aika voittaa. Joel Kaitila Tero Toivanen Joonatan Virtanen Matti Vesa Volanen Pidempi versio ohjelmapuheenvuorosta julkaistaan samalla nimellä Kansan Uutisten verkkolehdessä: www.kansanuutiset.fi. Tietoyhteiskunta on tuottavimmillaan silloin, kun tieto on avoimesti saavutettavissa ja jaettavissa. Pankkien tasekirjat on puhdistettava mitätöimällä ongelmavelat. Ongelmamaiden velat tulee uudelleen järjestellä siten, että Euroopan keskuspankki (EKP) vastaa veloista liikepankeille ja jäsenmaat puolestaan EKP:lle. Perustulon puolesta on kamppailtava yhdessä vasemmistolaisen talousmallin kanssa, sillä vasta se mahdollistaa riittävän perustulon. Ekologisen yhteiskuntamallin toteutus vaatii poliittisen vasemmiston, ay-liikkeen ja yhteiskunnallisten liikkeiden tiivistä yhteistyötä. Nykymuotoinen energia- ja tuotantojärjestelmä korvataan uusiutuvaan energiaan perustuvilla ratkaisuilla. Työn vastakohtana ei tule olla työttömyys, vaan mahdollisuus kouluttautua täyspäiväisesti. Ekologinen yhteiskuntamalli yhdistää perustulon, minimipalkan ja työajan lyhentämisen. Perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa parantaa ja prekaarin työvoiman työmarkkina-asemaa. Nykyisten sukupolvien on ratkaistava planeettaa uhkaavat ekologinen ja ilmastokriisi, tässä ja nyt. Nykyinen hallitustyö osoittaa, että ohjelmilla ei ole käytännön politiikkaa ohjaavaa merkitystä. Puoluekokouksessa vasemmistolaiset saavat eteensä jälleen uusia ohjelmia. Sukupolven aikana toteutetaan 34 » Euroopan unionin on sitouduttava rahoittamaan ekologinen investointija työllisyysohjelma. Kirjoittajien mielestä ongelmamaiden velat tulee järjestellä siten, että Euroopan keskuspankki vastaa veloista liikepankeille ja jäsenmaat puolestaan EKP:lle. Ekologinen yhteiskunta rakennetaan työllä. LEHTIKUVA/ YIANNIS KOURTOGLOU Työntekijöiden ostovoima taataan minimipalkkalailla. Vastaamme keskustelukutsuun ekologisella yhteiskuntamallilla, jonka tehtävänä on sopeuttaa talous planeetan kestokyvyn rajoihin. EUROOPAN UNIONIN on sitouduttava ra- hoittamaan ekologinen investointi- ja työllisyysohjelma. Horisontti Uusi työ ratkaisee ekologisen kriisin VASEMMISTOLLA ON komerossaan mui- nainen periaateohjelma ja 2010 hyväksytty tavoiteohjelma. Punavihreää tulevaisuutta valmistellut Jouko Kajanoja toivoi keskustelua aiheesta (KU 13.4.). Asiakirja ei tunnista tavoitteidensa tiellä olevia ongelmia, eikä tarjoa riittäviä ratkaisuja fossiilikapitalistisesta kasvusta luopumiseen, yhteiskunnan ekologisoimiseen ja uuden työn synnyttämiseen. Vapaasti sovellettavissa oleva tieto avaa mahdollisuuksia uuden ja perinteisen teollisuuden kehittämiselle. Taloudellisen toiminnan riskejä on tasoitettava kohtuukorkoisen lainan ja perustulon kautta. HYVINVOINTIPALVELUT ON uudistettava julkisiksi, aidosti yhteiskunnallisiksi varannoiksi. Uusi talousmalli edellyttää toimivia yhteiskunnallisia palveluja, joiden rakentaminen ja ylläpitäminen tukee työllisyyttä ja kysyntää. Pankeille annettavan tuen ehtona ovat pankkien sosialisointi ja pilkkominen, taseiden puhdistaminen ja sijoittajavastuun toteutuminen. Liikepankkitoiminta ja spekulatiivinen investointipankkitoiminta tulee erottaa toisistaan pysyvästi. Näin kotitalouksien ja julkisyhteisöjen säästöillä keinottelu estetään. Eurooppalaisen vasemmiston on näytettävä tietä niiden globaalien ongelmien ratkaisemisessa, joiden syntymisestä Eurooppa on paljolti vastuussa. Vasemmistolta puuttuu ajankohtainen poliittinen strategia. Kuva Kyprokselta. hallittu mutta radikaali fossiiliperustaisen tuotannon ja kokonaiskysynnän supistaminen. Suomen päästöjä voidaan leikata sukupolvessa yli 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kun samalla synnytetään mittavasti uutta ekologista työtä ja sopeutetaan tuotanto kestäviin tavoitteisiin. ja julkistalouksien kriisistä koostuva Euroopan kurimus on ratkaistava yhdessä ekologisen kriisin kanssa
MannerSuomessa on 320 kuntaa, joista lähes 300:ssa on alle 20 000 asukasta. Alle 20 000 asukkaan kunnan olisi etsittävä mielellään vähintään 50 000 asukkaan kumppani, jolla on oikeus järjestää laajat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kansanvallan, kuntien itsehallinnollisen aseman säilymisen, kansalaisten maantieteen kunnioittamisen sekä kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun katsannoista olisi tärkeää, että sote-uudistuksen ja kuntauudistuksen yhteys kyettäisiin purkamaan. MAASEUDULLA Hannu Katajamäki Kirjoittaja on aluetieteen professori Vaasan yliopistossa. 35. Maakäräjille valitaan päättäjät vaaleilla ja niillä on veronkanto-oikeus. Sote-linjauksen synnyttämää demokratia- ja vaikuttamisvajetta ei syntyisi. Mekaaninen väestöpohjaajattelu ei sovellu Suomen kaltaisen suuren pinta-alan, vähäisen väestön ja pienten paikallisyhteisöjen maahan. Alle 20 000 asukkaan kunnalla ei olisi jatkossa oikeutta järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja. Mitä tapahtuu henkilöstölle. Uutta koordinaatioryhmä ei kuitenkaan esittänyt, vaan ainoastaan vähäisiä täsmennyksiä jo tiedossa olleisiin hallituksen linjauksiin HALLITUS ON hallituksen ajoista periytyvä 20 000 asukkaan raja kunnan tavoiteltavana minimikokona ei perustu tutkimustietoon. Se särkisi perustavanlaatuisesti suomalaisen demokratian ja parlamentarismin ihanteita. Tämä luultavasti kaataisi koko uudistuksen ja olisi aloitettava alusta. Toisaalta tavoitteena on toteuttaa kuntauudistus ensin. Kolmijako olisi selkeä: kunnat vastaisivat paikallistasolla, välitaso suuraluetasolla ja valtio kansallisella tasolla. Onko ajatus vastuukuntamallista ristiriidassa kuntien autonomian kanssa. Mikä on nykyisten terveyskeskusten, aluesairaaloiden, keskussairaaloiden ja yliopistosairaaloiden työnjako. Kuntauudistuksen välineenä on nyt korostuneesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Ruotsin käytäntöä soveltamalla turvattaisiin sosiaali- ja terveyspalveluille vähintään 200 000 asukkaan järjestämisalueet ja kuntakoko säilyisi vapaana. Järjestelmästä tulisi ymmärrettävä ja sen avulla voitaisiin määritellä selkeästi kuntien ja palveluiden järjestämisen suuralueiden työnjako. Kun tällainen alue olisi vielä osa suurempaa sote-kokonaisuutta, olisi kansalaisten lähipalvelujen ja heidän yhdenvertaisten vaikutusmahdollisuuksiensa turvaaminen mahdotonta. Yhteiskuntaa ylhäältä alas katsoville kunta- ja sote-uudistajille suurkunta edustaa paikallisuutta. Se olisi perustuslailla leikkimistä. MIKSI HALLITUS MATTI VANHASEN Alle 20 000 asukkaan kunnalla ei olisi jatkossa oikeutta järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja. » 20 000 asukkaan raja kunnan tavoiteltavana minimikokona ei perustu tutkimustietoon. Sote-alueet on ajateltu organisoitavan vastuukuntaperiaatteella: keskuskaupunki vastaisi palveluiden järjestämisestä ja muut kunnat maksaisivat. Jos päädytään tähän tulkintaan, yksinkertainen enemmistö eduskunnassa ei riitä, vaan tarvitaan määräenemmistö. Tällainen tulkinta synnyttää paikallisyhteisöihin perustuvassa kansalaisten maantieteessä epäoikeudenmukaisia ratkaisuja: vaikutusmahdollisuudet hiipuvat, palvelut vetäytyvät ja paikallisyhteisöt orpoontuvat. Kansalaisille ei riitä, että palveluja on jättiläiskunnassa saatavissa ainoastaan yhdestä paikasta. Huhtikuun alussa perustetulla sote-uudistuksen jättiläistyöryhmällä riittää työsarkaa. K AAVAILTU 20 000 asukkaan minimikuntakoko johtaisi pinta-alaltaan liian suuriin kuntiin. Jos suunnitelma onnistuu, ei sote-lakeja säädettäessä enää tulisi perustuslaillista ongelmaa, koska kunnat olisivat maagista väestöpohjaa suurempia ja saisivat järjestää itsenäisesti perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Hallitus haluaa päästä eroon alle 20 000 asukkaan kunnista. hallituksen kaivatun sote-linjauksen. Mediahuomio oli vahvaa ja perusteellista. Kunnat säilyisivät asukkaidensa lähiyhteisöinä ja ne hoitaisivat erikseen määriteltävät lähipalvelut. Maakäräjätyyppisen vahvan välitason avulla syntyisi integroitu kokonaisuus paikallisyhteisöistä yliopistosairaaloiden ympärille muodostuviin erityisvastuualueisiin asti. Kahdenlaisia sote-alueita ei tarvittaisi. Millä tavoin turvataan palveluiden saatavuus laajan alueen kaikissa osissa. Asukaspohja on määritelty mielikuvien perusteella. Tarjouksella on selkeä päämäärä: Suomeen tavoitellaan alle sataa kuntaa. Syntyisi epämääräisiä kahden kategorian sote-alueita. Pienet kunnat saavat nyt tarjouksen, josta ne eivät voi hallituksen tulkinnan mukaan kieltäytyä: järkevintä olisi liittyä vähintään 20 000 asukkaan kuntakokonaisuuteen, mutta vielä parempi vaihtoehto on yli 50 000 asukkaan kunta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla työskennellyt koordinaatioryhmä ja pääministeri Jyrki Kataisen ilmoitus eduskunnalle sinetöivät tämän. Onnistunut mediapeli synnytti mielikuvan, että Petterin Orpon työryhmä punnersi ?nyrkit savessa. Muutos on suuri nykytilanteeseen verraten, jossa pienillä kunnilla on mahdollisuus muodostaa tasaveroisia yhteistyöasetelmia. Jatkossa alle 20 000 asukkaan kuntia ollaan pakottamassa liitoksiin, sillä niille tarjotaan pelkkä maksajan rooli. Millä tavoin vastuukuntamallissa turvataan pienten kuntien vaikutusmahdollisuus. Piiskana on sote-uudistus. ei taivu rakentavaan ratkaisuun Ruotsin maakäräjämallin perustalta. Tällainen prosessi ei olisi kunniakas. Miten estetään palveluiden keskittyminen keskuskaupunkiin. Hätätilassa kävisi myös vähintään 20 000 asukkaan kunta, mutta se saa järjestää ainoastaan perustason sote-palvelut; joka tapauksessa tarvittaisiin myös vähintään 50 000 asukkaan kunta. Mitä tapahtuu omaisuusmassoille, kun sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät puretaan. Näkökulma Paikallisdemokratian loppu? LEHTIKUVA/ VILJA VEHKAOJA viime aikoina terävöittänyt suurten uudistustensa strategiaa
Kapinallisten hallussa oleva alue näyttää kartalla suurelta, mutta suurin osa maan itäosaa on harvaanasuttua autiomaata. Bosnian asukkaista on yli 95 prosenttia etnisiä slaaveja, jotka jakautuvat islamilaisiin bosnjakkeihin, ortodoksisiin serbeihin ja roomalaiskatolisiin kroaatteihin. Siksi lukuisiin alaryhmiin jakautuvat kristityt ovat leimautuneet hallinnon kannattajiksi. Kurdeja on Syyriassa pari miljoonaa. D ulkomaat ?Jos Yhdysvaltain sosiaaliturvamalli tuotaisiin Eurooppaan, meillä olisi vallankumous, ei huomenna vaan heti samana päivänä.. Osapuilleen kolme neljäsosaa syyrialaisista on sunnimuslimeita. Pariisissa. Syyria kulkee Bosnian LEHTIKUVA/ RICARDO GARCIA VILANOVA » Kumpikaan (tai oikeastaan yksikään) osapuoli ei kykene sotilaalliseen voittoon, mutta sisällissotaa edeltäneeseenkään tilanteeseen ei ole paluuta. alkoi demokratiamielenosoituksina, mutta se on muuttunut yhä enemmän uskonsodaksi. Uskonto oli alun perinkin kietoutunut yhteen politiikan kanssa, koska valtaa Syyriassa on pitänyt shiialaisten alaviittien vähemmistö, johon presidentti Bashar al-Assad kuuluu. Shiiamuslimeita on 13 prosenttia Syyrian väestöstä. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble 28.5. Kaikki puhuvat serbokroatiaa, jonka variantteja vasta Jugoslavian hajoamisen myötä ryhdyttiin tietoisesti eriyttämään toisistaan. Bosnian väkiluku oli sodan alussa 4,3 miljoonaa, Syyrian on nyt 22,5 miljoonaa. Bosnian sodassa kuoli yli 110 000 ihmistä. He ovat sunnimuslimeita, mutta eivät arabeja. Lisäksi Syyriassa on useita pienempiä väestöryhmiä kuten assyrialaiset, druusit, turkmeenit, armenialaiset ja t?erkessit. Väestöryhmät elävät osittain omissa kylissään ja kaupunginosissaan, mutta monin paikoin yhteisöt ovat limittäin ja lomittain kuin tilkkutäkki. SYYRIAN KONFLIKTI Mutkikkaampi kuin Bosnia assa, jossa toki sielläkin väestöryhmät asuivat osaksi limittäin. Syyrialaisista lähes 90 prosent- tia on äidinkielenään arabiaa puhuvia arabeja, joita erottavat uskontoon kietoutuvat kulttuuriset seikat. Syyrian kapinallisten taistelijoita Aleppossa. Hallituksen kontrolloima Kapinallisten hallussa Kurdien hallussa Väestörakenne on siis Syyriassa vielä mutkikkaampi kuin vuosina 1992? 1995 sisällissotaa käyneessä Bosni- 36 Wikipedian julkaisema kartta kuvaa sotilaallista tilannetta huhtikuun lopussa. Tulevan Bosnian suuntaviivat määriteltiin Daytonin sopimuksessa joulukuussa 1995. Sopimuksessa Bosnia säilyi yhtenä valtiona, mutta se jaettiin etnisten linjojen mukaan kahteen pitkälti autonomiseen alueeseen, serbitasavaltaan sekä Bosnian ja Hertsegovinan federaatioon.. Uhreista kaksi kolmasosaa oli bosnjakkeja, jotka jauhautuivat serbinationalismin ja kroaattinationalismin väliin. Syyrian sodassa on tähän mennessä kuollut eri arvioiden mukaan 80 000?120 000 ihmistä. Bosnian sodan loppunäytös alkoi, kun Yhdysvallat elokuussa 1995 Natoliittolaisineen ryhtyi pommittamaan serbejä. Myös kristitty vähemmistö on huomattava, yli 10 prosenttia eli 2,5 miljoonaa henkeä. Yli kaksi vuotta jatkuneen sisällissodan aikana on tehty puolin ja toisin niin paljon hirmutekoja, että paluuta entiseen on vaikea kuvitella. Alaviiteilla ei enää ole kysymys siitä, pitävätkö he al-Assadin hallinnosta vai eivät. He taistelevat selkä seinää vasten. Jos hallinto kärsii täyden tappion, alaviiteilla on kaikki syyt odottaa kostoa, jossa ei hirveästi poliittisia mielipiteitä kysellä. Mutta ei sunnikapinallisillakaan ole varaa antaa periksi. Heillä on jo alAssadien sukudynastian aiemmilta vuosikymmeniltä kokemusta siitä, mitä kapinoinnista seuraa. Kristityillä on ollut suhteellisen vapaat oltavat alaviittihallinnossa ja he ovat pelänneet sunnien valtaannousua
Se . Hallituksen joukoissa on ainakin neuvonantajina Iranin vallankumouskaartilaisia. Ranska ja Britannia ovat marraskuusta lähtien vaatineet EU:n aseidenvientikiellon purkamista. On kuitenkin mahdollista, että ne kariutuvat jo ennen alkamistaan. Erityisesti Yhdysvallat ja SaudiArabia vastustavat sitä, että Iran tulisi Geneveen. on jaettu vielä etnisten linjojen mukaan kymmeneen kantoniin. Sekä serbitasavallalla että federaatiolla on erilliset parlamenttinsa, hallituksensa ja presidenttinsä. Koko Bosniaa yhdistävällä tasolla on sekä parlamentissa että hallituksessa kiintiöt kolmelle väestöryhmälle. Myös hallituksessa on oltava edustus kaikista kolmesta ryhmästä. Presidenttineuvostossa on yksi bosnjakki, yksi kroaatti ja yksi serbi. Heistä kukin toimii kahdeksan kuukautta vuorollaan valtionpäämiehenä. Matka täältä sinne Syyriassa sunnikapinalliset näyttivät vielä muutama kuukausi sitten olevan vahvasti etenemässä. Aika vähän kuitenkaan on hyviä neuvoja siihen, miten oikeasti voitaisiin nopeasti lopettaa syyrialaisten ahdinko. Syyria sijaitsee maailmanpoliittisesti vielä aremmassa kohdassa kuin Bosnia. LEHTIKUVA/ CHRISTOPHE SIMON RIKOLLISTA TOIMINTAA harjoitta- vat poliisit aiheuttavat Brasiliaan pahan oikeusvajeen, Amnesty International varoittaa. Sen jälkeen tapauksia on ollut useita, joista hallitus ja oppositio ovat syytelleet toisiaan. Toukokuun alussa Syyrian ihmisoikeusrikkomuksia tutkivan komission jäsen Carla del Ponte sanoi olevan ?vahvoja, konkreettisia epäilyksiä mutta ei vielä kiistattomia todisteita. Brasilian ihmisoikeustilanne on kohentunut viime vuosina, mutta vakavia ongelmia on yhä jäljellä, järjestön maajohtaja Atila Roque sanoo. . kapinallisista. kapinallisten aseistamisen, kun jihadistien osuus taisteluissa on koko ajan kasvanut. Monet pitävät EU:n päätöstä uhkapelinä. Roquen mukaan rauhoittaminen ei kuitenkaan ulotu korruptoitujen poliisijengien hallitsemille alueille. . Syyrian hallituksen neuvotteluhaluihin se tuskin vaikuttaa. Venäjä taas haluaa Iranin mukaan. Ainakin osa asiantuntijoista katsoo, että Iran olisi hyvä saada mukaan. Kummallakaan ei ole pidäkkeitä aseiden toimittamisessa jihadisteille. torstaina, että Venäjä on jo toimittanut ensimmäisen laivalastillisen S-300-ohjuksia Syyriaan. Israel sanoi tiistaina, että jos Venäjä aloittaa ohjustoimitukset, Israel ?tietää mitä se tekee?. S-300 on tehokas ilmatorjuntaohjus. toisin kuin serbitasavalta . IPS askelmerkkejä Federaatio koostuu bosnjakkien ja kroaattien alueista. Nyt se on valmis jättämään al-Assadin aseman vasta itse neuvotteluissa ratkaistavaksi. Neuvottelujen ajankohtaa ei ole päätetty, mutta tähtäin on kesäkuun puolivälissä. Sen käyttökuntoon saattaminen ja miehistön koulutus vie ainakin vuoden, jos heitä ei ole jo koulutettu Venäjällä. Loppukeväästä kuitenkin hallituksen joukot ovat vallanneet asemiaan takaisin. Ulkomaiset asetoimitukset voivat heilutella tilannetta, mutta kummankaan osapuolen voimat tuskin riittävät sotilaalliseen voittoon. Kapinallisten Turkissa toimiva poliittinen johto riitelee asiasta keskenään. Poliittinen johto päättää neuvotteluihin osallistumisesta vasta kun se saa tietää, keitä hallituksen valtuuskuntaan tulee. Hallitus suhtautuu neuvotteluihin ?periaatteessa. kapinalliset ?pahoista. Jos taas ohjuspattereissa on venäläinen miehistö, Israelin olisi otettava riski heidän surmaamisestaan. Geneven äärimmäisen hennon rauhanhankkeen rinnalla on siis useita tekijöitä, jotka uhkaavat kiihdyttää taisteluja ja eskaloida sotaa entistä kansainvälisemmäksi. AL-ASSAD SANOI Arto Huovinen 37. siitä, että kapinallisjoukot ovat käyttäneet sariinia. Tällä viikolla Le Monde -lehden toimittajat kertoivat nähneensä hallituksen joukkojen kaasuhyökkäyksen uhreiksi joutuneita kapinallisia. Britannian mukaan sillä on vahvoja julkistamattomia todisteita siitä, että hallitus on käyttänyt kemiallisia aseita. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi aiemmin, että kemialliset aseet ovat ?punainen linja?, jota Syyrian hallitus ei saa ylittää. Nyt Obama on varovaisemmin sanonut, että todisteet vaativat vielä selvittämistä. Maanantain kokouksessa olisi pitänyt päättää kiellon jatkamisesta, koska se automaattisesti raukeaa toukokuun loppuessa. Kaikki 25 muuta jäsenmaata oliHIZBOLLAHIN JOUKKOJA » Useat tekijät uhkaavat kiihdyttää taisteluja ja laajentaa sotaa. vat kiellon jatkamisen kannalla. EU:n ?yhtenäisyyden nimissä. Kapinallisten neuvotteluhaluja se voi vähentää, koska illuusio sotilaallisen voiton mahdollisuudesta säilyy. On kysytty myös, kuka erottelee ?hyvät. Eikä kukaan voi taata, minne aseet lopulta päätyvät. Amerikkalaislehdet kertoivat aiemmin keväällä, että Yhdysvallat salaa tukee asekuljetuksia, joita Qatar järjestää kapinallisille. myönteisesti. Viimeaikainen sotamenestys voi vähentää sen neuvotteluhaluja. YHDYSVALLAT ON ENSIMMÄISET VÄITTEET kemiallisten aseiden käytöstä esitettiin maalis- Bashar al-Assad kuussa. Tämän voisi tulkita merkitsevän sitä, että Obama on vakavissaan neuvottelualoitteen suhteen. on osallistunut ainakin viime viikkojen taisteluihin Qusairissa. He eivät ole ainoita ulkomaalaisia Syyriassa. Kun se kerran kiistatta on osa ongelmaa, sen pitäisi olla myös osa ratkaisua. Syyrian kapinallisten kenttäkomentajat vaativat edelleen ennakkoehdoksi al-Assadin väistymistä. Ympäri maailmaa on virrannut jihadisteja kapinallisten riveihin. Ihmisoikeudet eivät kohene, ellei ongelmaan puututa pohjia myöten, hän varoittaa. Suurin osa aseista on lähtöisin Kroatiasta. Qatar ja Saudi-Arabia kilpailevat vaikutusvallasta. Siksi Syyrian sisällissotaan kietoutuu vielä enemmän ulkovaltojen ristiriitaisia intressejä ja kylmän kyynisiä laskelmia. Todennäköinen lopputulos joka tapauksessa on, että Syyria seuraa Bosnian mallia ja tosiasiallisesti jakautuu väestöryhmien perusteella, tulipa muodolliseksi rakenteeksi sitten mikä hyvänsä. Matka tämän hetken tilanteesta sopimukseen voi viedä vielä kauankin. Rikollinen toiminta vaarantaa yhä asukkaiden hengen, ja oikeuksia turvaamaan perustetut valtion elimet muuttuvat usein niiden loukkaajiksi, hän jatkaa. Roque mainitsee ääriesimerkkinä Rio de Janeiron poliisijengit, jotka ovat ottaneet asuinalueita valvontaansa ja tekevät rikoksia univormu päällä. . Tilanteen voisi kääntää ulkovaltojen massiivinen puuttuminen sotaan esimerkiksi ilmapommituksilla. Se on kuitenkin kauempana kuin joistakin puheista voisi päätellä, ja vielä kauempana on sotaan puuttuminen maajoukkojen interventiolla. Kaikki varmasti myöntävät, että Syyrian siviilien tilanne on sietämätön. Se riippuu niin ulkovaltojen toiminnasta kuin siitäkin, kauanko osapuolilla kestää myöntää, ettei sota ole voitettavissa. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? Neuvottelualoitteita ja lisäaseistusta on loppukeväällä tapahtunut useita liikahduksia. Yhdysvallat ja Venäjä käynnistivät muutama viikko sitten ensimmäisen vakavahkon neuvotteluhankkeen, jonka tarkoitus on koota osapuolet kesäkuussa Geneveen. Väitteitä kemiallisten aseiden käytöstä on esitetty entistä painokkaammin. Libanonin shiialaisen Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah vahvisti viime lauantaina, että Hizbollahin miehiä osallistuu Syyrian taisteluihin Bashar al-Assadin hallituksen joukkojen rinnalla. EU päätti maanantaina olla jatkamatta aseidenvientikieltoaan Syyriaan. Venäjä ilmoitti tiistaina, että se yhä aikoo viedä tehokkaita ilmatorjuntaohjuksia Syyrian hallitukselle. LEHTIKUVA SYYRIAN TILANTEESSA aiemmin pitänyt ennakkoehtona neuvotteluille, että al-Assad siirtyy syrjään. vähemmistö sai tahtonsa läpi. Kokouksen jälkeen Ranska ja Britannia kuitenkin sanoivat, etteivät ne aloita asetoimituksia ainakaan ennen elokuuta. Britannian ulkoministeri William Haguen mukaan päätös antaa ?äänekkään ja selvän viestin? al-Assadille, että Syyrian on ryhdyttävä vakaviin neuvotteluihin. Toiseksi se mahdollistaa ?maltillisten. Voimistunut ilmiö kertoo yleisen turvallisuuden heikkenemisestä, kun järjestäytynyt rikollisuus paisuu poliisin omissa riveissä. Poliisi on viime vuosina pyrkinyt rauhoittamaan Rion väkival- taisia slummeja eli faveloita lähettämällä niihin yksiköitään
Jos haluatte sosiaalietujen polkemista ja naiset matalapalkkatyöhön, suosittelen mallia. Kova ydin on jäljellä. Kauhasen mukaan yhden reformin kopioiminen toisen maan järjestelmään ei tuota välttämättä toivottua tulosta. Samanaikaisesti yhä useampi työnantaja jättää työnantajaliiton välttääkseen työehtosopimuksen velvoitteet. Saksassa vain 1,5 prosenttia työvoimasta on enää yleissitovien työehtosopimusten piirissä, ja entistä isompi osa erityis- ja yrityskohtaisten sopimusten piirissä. Työnantajan pitää noudattaa sopimusta tai siitä seuraa yhdessä so- vitut sanktiot. Paikallisella sopimisella on pitkä historia. Toisinaan tulos voi olla jopa päinvastainen. . Ruotsissa vahvoja toimialoja on 12, muun muassa lääke-, auto- ja viihdeteollisuus, Saksalla peräti 17. Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen kertoi, että työttömyysvertailuissa Saksan pitkäaikaistyöttömien osuus ei ole uudistuksista huolimatta kutistunut. Muussa tapauksessa en, Adamy totesi Ammattiliitto Pron, Metalliliiton ja Vapaus valita toisin -kansalaisjärjestön tilaisuudessa. Adamy viittasi lähinnä Hartz-lakeihin. Kolmen alimman kymmenyksen ansiot ovat pudonneet merkittävästi, » Kokoaikaisten osuus junnaa paikoillaan. Järjestäytyminen heikkoa Saksan palvelualojen ammattiliitto Ver.di on saanut tuta Hartz-lakien vaikutuksen. . Työttömyys on pudonnut, mutta vienti ei vedä yhtään aiempaa enempää, Jakob sanoo. Kokoaikatyössä olevien osuus ei ole noussut. Alun perin ideana oli saada vaikeasti työllistettävät töihin pienemmällä palkalla, mutta työnantajat ovat ryhtyneet käyttämään heitä vakituisten sijasta, Ver.di:n tutkija Martin Beckman kertoo. Kymmenessä vuodessa Ver.di:n jäsenmäärä on pudonnut 3,4 miljoonasta kahteen miljoonaan. Joka viides ammatillisen tai muun koulutuksen saanut työskentelee matalapalkkasektorilla. Yhä useampi korkeasti koulutettukin jää kierteeseen, jossa työttömyys ja viiden euron tuntityöt vuorottelevat. SAKSAN TYÖMARKKINOIDEN hapertumisen takia myös DGB on taipunut ajamaan minimituntipalkkaa lakiin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan työmarkkinareformeja suurempi merkitys kasvulle ovat ennen muuta toimivat pääomamarkkinat. UP/Birgitta Suorsa Jakob huomauttaa. Ylimmän kymmenyksen palkat ovat nousseet 5,1 prosenttia, kun taas kahden alimman kymmenyksen ansiot ovat pudonneet 19?23 prosenttia. Tuloerojen kasvu on nopeaa ja tutkijat ennakoivat, että se poikii levottomuuksia, jollei mitään tehdä. UP/Birgitta Suorsa Työllisyysihme perustuu ennen muuta erittäin matalapalkkaisiin palvelusektorin töihin, kertoo keskusammattiliitto DGB:n asiantuntija Johannes Jakob.. Palkkajoustojen vastapainona meillä on käytössä työaikapankit. Säästösopimukset tehdään lisäksi määrävuosiksi työpaikalla yhdessä sopien. Tavoitteena on 8,5 euron vähimmäistunti- 38 palkka kaikille. Silti täysin villien työnantajien määrä kasvaa. Saksan ay-liike varoittaa polkupalkoista ammatillisen keskusjärjestön DGB:n työmarkkinajohtaja Wilhelm Adamy kävi maanantaina kertomassa suomalaisille, kannattaako Saksan mallista tehdä EU:n malli. . Hän muistutti, että Suomen vienti perustuu kymmeneen vahvaan toimialaan, joista kahdella on ongelmia. . Saksalaiset huomauttavat, että kokonaisuudesta on vaikea irrottaa yhtä palaa ja joustoja tehdään molemmin puolin yhdessä sopien. SAKSASSA USEANA vuonna tehdyt palkkajäädytykset sekä työajan ja palkkojen leikkuut ovat ainakin metalliteollisuudessa ohi. Saksan ammattiliittojen keskusjärjestön DGB:n työmarkkina-asiantuntija Johannes Jakob kertoo, miksi palkkajoustoihin aikoinaan suostuttiin. . Kaksi eniten ansaitsevaa kymmenystä ansaitsee moninkertaisesti alimpaan kymmenykseen nähden. BIRGITTA SUORSA Saksan työttömyys on saatu painettua muutoksilla alas, mutta samalla tuloerot ovat moninkertaistuneet. Saksan malli kasvattaa tuloeroja » Työnantajapuoli haluaa Suomeen Saksan mallia kertomatta tarkkaan, mitä sieltä haetaan. Vain 40 prosentilla työvoimasta on kokoaikainen työ. TYÖEHTOJEN polkemisen sijaan Euroo- pan tulisi etsiä kasvua innovaatioista ja toimialakohtaisista rakenneuudistuksista, Adamy patisti. Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola kehotti Suomea kopioimaan työmarkkinamallin sijaan mieluum- min vahvan vientiosaamisen. Se vaihtelee 7?13,40 euron välillä. Adamy tähdensi, että 1?5 euron tuntipalkoista ei tarvitse maksaa sosiaalimaksuja eikä veroja. Se tietää vuosittain 3?4 miljardin veromenetyksiä. ja eläkeiän as- teittainen nosto. . Sopimusteitse minimipalkka on saatu 17 alalle. Työllisyysihme perustuu ennen muuta erittäin matalapalkkaisiin palvelusektorin töihin, joista valtaosa on osa-aikaisia. . Niiden velvoittamat matalapalkkatyöt eivät koske vain vaikeasti työllistettäviä. . Pääluottamusmiehen lisäksi työnantaja neuvottelee yritysneuvoston kanssa työoloista ja työajoista. Palkkaerot kasvaneet rajusti Työttömyyslukuja ovat pudottaneet ennen muuta sosiaalipuolen Hartzlait eli työttömyysturvan rajaaminen vuoteen, töiden vastaanottopakko työttömille, euron ja viiden euron tuntityöt vaikeasti työllistettäville, ?itsensä työllistäjät. Lisäksi valtio maksaa matalapalkkaisille sosiaalitukia yhteensä 3,9 miljardia. . Joka kymmenes kotitalous elää sosiaalituilla, Adamy kertoi. . Palkkasumma ei ole kasvanut lainkaan
VA S U R I L L A . F I 39. Tilaa nyt! www.kansanuutiset.fi 09 759 60 208 XXX UVSWB m VASURILLA DUUNARIMUSIIKKI EILEN JA TÄNÄÄN Hae koulutuksiin tai tilaa julkaisuja ksl.fi! Tykkää: facebook.com/kslry Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.kansantahto.fi 22 työväenmusiikin helmeä samalla levyllä! PERINTEISET REIJO FRANK KOITON LAULU AGIT PROP KOM-TEATTERI JUSSI RAITTINEN KUPLETTIMAISET MIKKO PERKOILA JAAKKO TEPPO HISKI SALOMAA ESA PAKARINEN M.A.NUMMINEN UUSI POLVI TUOMARI NURMIO PALEFACE PELLE MILJOONA JUKKA POIKA ASA REINO NORDIN MUUT TYÖVÄENLAULUT NEILIKKA DALLAPÉ-ORKESTERI TAPIO RAUTAVAARA VESA-MATTI LOIRI KRISTIINA HALKOLA JONNA PIRTTIJOKI KATSO LISÄTIEDOT JA TILAA! W W W
Minkä tahansa demokraattisen maan hallitus, jonka täytyy saada äänestäjät puolelleen voittaakseen vaalit, olisi vastaavassa tilanteessa tehnyt niin, väittää Joseph Hanlon, yksi kirjan kirjoittajista. Zimbabwen presidentti Robert Mugabe ryhtyi kirjan mukaan kannattamaan maanvaltauksia vasta sitten, kun niistä oli tullut peruuttamattomia. Sadot lähes entisellään Kirjoittajat ryhtyivät arvioimaan Zimbabwen parjattua maareformia kymmenen vuotta valtausten laillistamisen jälkeen tilastoaineiston, maatilavierailujen ja haastattelujen avulla. Lisäksi Maailmanpankin painostama rakennesopeutusohjelma oli vienyt teollisuudesta ja palveluista 75 000 työpaikkaa. Heidän johtopäätöksensä on, että maareformi on onnistunut ja peruuttamaton. Tutkijat vahvistavat zimbabwelaistutkijoiden Prosper Matondin ja Ian Scoonen hiljattaiset tulokset sekä täydentävät niitä. Vallatuille maille oli muodostunut noin miljoonan äänestäjän joukko. Tätä silmällä pitäen ja pyrkien estämään uusia valtauksia siihenastiset valtaukset laillistettiin. Erityisesti brittiläinen ja yhdysvaltalainen lehdistö sekä muun maailman media niiden perässä tuli temmatuksi mukaan Mugaben ja Zimbabwen suoranaiseen demonisointiin. Maauudistuksesta kirjoittamista ovat värittäneet kauhukuvat vuoden 2000 väkivaltaisista vaaleista ja maanvaltauksien väkivaltaisuuksista sekä hyperin?aatiosta, jolla ei kuitenkaan kirjoittajien mukaan ollut mitään tekemistä maauudistuksen kanssa. Väkivalta oli kuitenkin vähäistä verrattuna toisen maailmansodan jälkeisiin tapahtumiin, jolloin valkoiset brittiläiset sotaveteraanit ajoivat 100 000 zimbabwelaista kotiseuduiltaan, jotka siirtomaavalta oli määritellyt eurooppalaisiksi, ja polttivat näiden taloja. Ongelmistaan huolimatta Zimbabwen nopea maareformi vuosituhannen vaihteessa oli menestys, joka loi aivan uudenlaisen maatalouden rakenteen ja korjasi vuosisataiseen rotuerotteluun perustuvia vääryyksiä. 1980-luvun pienempi maauudistus mukaan lukien 6 000 valkoisten tilaa, joiden hallussa oli tuolloin lähes puolet maasta, on nyt korvattu 245 000 maatilalla. Mugabe ei alkuaan halunnut maanvaltauksia SWATHI SRIDHARAN (ICRISAT) joiden kuvailemaa täydellistä rappiota umpeenkasvaneine peltoineen, vaan muun muassa kukoistavia tomaatti-, maissi- ja tupakkaviljelmiä. He myöntävät, että uudistilallisissa on sekä huonompia että parempia viljelijöitä, mutta niin oli myös valkoisissa suurviljelijöissä ennen maauudistusta. Uudisviljelijät viljelevät nyt suurempaa pinta-alaa kuin valkoiset viljelijät koskaan, vaikka hehtaarisadot eivät olekaan palanneet aivan 1990-luvun tasolle. Tärkeimpien viljelykasvien, kuten maissin ja soijan tuotanto on kuitenkin kasvanut jo 80?90 prosenttiin 1990-luvun keskimääräisestä tasosta. Aiempaa pienemmät tilat työllistävät nyt miljoona ihmistä, neljä kertaa aiempaa enemmän. Brittilehdistö demonisoi Durraviljelmä zimbabwelaisella koetilalla Bulawayossa. » Kolmen tutkijan kirja päätyy yllättävään johto- LEHTIKUVA/ JEKESAI NJIKIZANA päätökseen Zimbabwen kohutuista, runsaan vuosikymmenen takaisista maanvaltauksista: ne olivatkin menestys eivätkä katastrofi. Maputo ISO-BRITANNIA JA presidentti Robert Mugabe ovat eri mieltä kaikesta paitsi siitä, että Mugabe olisi ollut vastuussa Zimbabwen maanvaltauksista vuosituhannen vaihteessa, paljastavat Zimbabwen maareformia arvioineet tutkijat. Zimbabwen itsenäisyyssodan keskeisiä tavoitteita oli maan palauttaminen alkuperäisväestölle, mutta vielä melkein 20 vuotta itsenäistymisen jälkeen neljätuhatta valkoisten viljelijöiden omistamaa maatilaa käsitti yhä neljänneksen maasta, ja lähes kaiken parhaan maan. Valtaosa sotaveteraaneista ei ollut saanut maata, jonka puolesta he olivat taistelleet. Ne kiihtyivät kansanliikkeeksi vuosina 2000 ja 2001. Yli puolet valtauksista oli jo tapahtunut vuonna 2001, kun presidentti Mugabe ja hänen puolueensa ZanuPF viimein ymmärsivät, ettei niitä voi peruuttaa. Näin kuvailevat Zimbabwen maanvaltauksia edeltänyttä tilannetta Zimbabwe 40 Takes Back its Land -kirjan kirjoittajat Joseph Hanlon, Teresa Smart ja Jeanette Manjengwa. Ulkovaltojen ja Zimbabwen hallituksen petettyjen lupauksien turhauttamat veteraanit alkoivat johtaa suurtilojen valtauksia vuosina 1997 ja 1998. Kenttätyössään he eivät nähneet maareformin arvosteli- » Kirjoittajat eivät nähneet maareformin arvostelijoiden kuvailemaa rappiota umpeenkasvaneine peltoineen. Hanlon kirjoittaa, että kahden vuoden urakkansa alkutaipaleella tutkijat eivät tienneet, oliko maauudistus onnistunut vai ei, koska kokonaisvaltaisia arvioita ei vielä ollut tehty. Suuri osa uudistusta arvioivista kirjoituksista perustui enemmän tai vähemmän subjektiivisiin aineistoihin. Niistä suurin osa on pieniä tai keskisuuria kaupallisia maatiloja. ?Zimbabwe on nyt ottanut maansa takaisin, eivätkä sen uudet haltijat suostu maareformin peruuttamiseen?, kirjoittajat kiteyttävät. Janne Rantala
Sosiaaliset jännitteet ovat kasvaneet kasvamistaan . Ratkaisuksi tarjottiin valtion tukemien halpatöiden luomista Saksaan markkinatalouden keinoin. Komitea työskenteli nopeasti ja tehokkaasti, ehkä Volkswagenin liukuhihnatyöjärjestelyjen kokemuksella. Prekariaatin eli tilapäisissä töissä olevien osuus ei ole laskenut. Ainoastaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Antti Kauhanen yritti puolustaa Hartz-mallia, mutta ei kovin vakuuttavasti. LEHTIKUVA/ NICOLAS ARMER 41. Sanaa käytetään myös työttömistä ja heidän elämästään. Hartz IV TV tarkoittaa esimerkiksi päiväsaikaan lähetettyjä pinnallisia tv-sarjoja. Kuka työntekijä tai työnantajakaan voi suhtautua vakavasti tällaiseen työpaikkaan? Viimeinen erä, Hartz IV, keskittyi painostamaan työttömät töihin. Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Nyt olisi aika uudelle Saksan mallille SAKSAN MALLIA pidetään usein esimerkkinä muulle Euroopalle, tosin ei aina samoista syistä. Taustalla oli kasvava työttömyys, joka lähinnä johtui teollisuustyön siirtymisestä Aasian halpatyömaihin. Monet muut näkevät sen taas varoittavana esimerkkinä nopeasti kasvavista taloudellisista ja sosiaalisista eroista. Näin vaikkapa saksalainen ay-johtaja Wilhelm Adamy Helsingissä maanantaina (katso Birgitta Suorsan raportti sivulla 38). Mutta myös muut kuin ay-aktiivit ovat huolestuneita eriarvoistumisen kasvusta, joka on Saksassa ollut vielä voimakkaampi kuin muualla EU:ssa. Eräs muoto näistä töistä on ?one-euro job?, josta todella maksetaan euro tunnissa. Komitealta tuli 13 suositusta, jotka laeiksi muutettuina tulivat voimaan neljässä erässä vuosina 2003?2005. ENSIMMÄISISSÄ ERISSÄ muun muassa luotiin uu- sia työntekomuotoja, ?minijobs?, joissa työnantaja maksoi pienen palkan ja valtio erillisen korvauksen ja joista ei tarvinnut maksaa sivukuluja. ?jos mitään ei tapahdu, jatkaa levenemistään kuilu niiden välillä, jotka voivat olla osallisia hyvinvoinnin kasvussa, ja niiden, jotka jäävät sen ulkopuolelle?. Sen vuoksi tarvitaan perusteellisia muutoksia työmarkkinajärjestelmään, verotukseen ja sosiaalipolitiikkaan, kirjoittajien mukaan vielä paljon perusteellisempia kuin Hartz konsanaan, ja toiseen suuntaan meneviä. Ylimpänä ovat miljoonia ansaitsevat yritysjohtajat. Seuraava ryhmä ovat hyvin koulutetut ja varsin hyvin palkatut toimihenkilöt sekä koulutetut työntekijät teollisuuden ja tietotekniikan nykyaikaisilla sektoreilla. Saadakseen korvauksen työttömän on sitouduttava tiettyihin ehtoihin, esimerkiksi ottamaan vastaan mitä tahansa tarjottua laillista työtä. Koska tämän neljännen erän uudistukset vaikuttivat kaikkein kipeimmin työttömien tilanteeseen, koko uudistuksen koodisanaksi on muodostunut Hartz IV. Näin ei kuitenkaan kovin usein tapahtunut, näitä töitä ei ilmeisesti katsottu vahvaksi ansioksi. Paljon muutakin vaaditaan, jotta suunta kääntyisi. Suurin osa ammattiliitto Pron tiloihin kokoontuneista Wilhelm Adamyn kuuntelijoista vakuuttui siitä, että Saksan vanhaa mallia ei Suomessa kannata seurata. Tarvitaan esimerkiksi minimipalkkaa. Silloin Gerhard Schröderin sosialidemokraattinen hallitus nimitti komitean miettimään uusia työmarkkinaratkaisuja Peter Hartzin johdolla. Saksan tapauksessa on helppo antaa muutokselle tarkka päivämäärä. Volkswagenin henkilöstöjohtaja Peter Hartz oli Schröderin hyvä ystävä. Jos säädettäisiin minimipalkaksi 8,50 euroa tunnissa, 25 prosenttia naistyöntekijöistä ja 15 prosenttia miestyöntekijöistä saisi lisää palkkaa . Saksan uusi malli saattaisi sen sijaan olla mielenkiintoinen, jos se toteutuisi. naisten alipalkkaus on erityisen yleistä. Varakkaampien verotusta on viime vuosina kevennetty niin paljon, että jopa OECD ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat protestoineet ja suositelleet heidän veroasteensa nostamista uudelleen. Koulutusta on tehostettava, jotta halpatyöloukkuun joutuneet voisivat päästä siitä pois. Työnvälitys- ja sosiaalitoimistot yhdistettiin ja niiden maksamat korvaukset yhdenmukaistettiin, jolloin työttömyyskorvauksen taso laski (nyt 382 euroa kuukaudessa) ja sen kesto lyheni. Nyt tarvitaan kuitenkin jotain aivan muuta. Työnantajat pitävät Saksaa hyvänä esimerkkinä siitä, miten kilpailukykyä voi parantaa ja vientiä lisätä. Alimpana ovat vähemmän tuottavissa ammateissa toimivat, kuten esimerkiksi myyjät, kokit, tarjoilijat ja opettajat, joiden palkka usein on alempi kuin kymmenen vuotta sitten. Miten tähän on tultu. Mutta ennen kaikkea Hartz IV on yleisesti käytetty kirosana. DER SPIEGELIN toimittajaryhmä katsoo kuiten- Saksan rahamaailman keskus on Frankfurt. kin näiden uudistusten olleen aikoinaan tarpeellisia Saksan kilpailukyvyn palauttami- seksi. Se oli 22.2.2002. Nopeimmin kasvava ala taitaa olla puhelinmarkkinointi . Muuten Saksa jakautuu pysyvästi kolmeen luokkaan. Toivottiin, että työntekijät vähitellen voisivat siirtyä näistä halpatöistä normaaleihin työpaikkoihin. siinä palkat ovat pohjassa ja valtio joutuu auttamaan työntekijöitä sekä välillisesti työnantajia suurilla summilla. » Kuka työntekijä tai työnantajakaan voi suhtautua vakavasti euro tunnissa -työpaikkaan? DER SPIEGEL -lehti kokosi toukokuun alussa vii- den toimittajan voimin laajan katsauksen aiheesta, otsikolla ?Saksan talousmenestyksen kova hinta?. Kirjoittajat pitävät vuosituhannen alun ?Hartz?-nimellä kulkevia uudistuksia aikoinaan perusteltuina, mutta vaativat nyt perusteellista kurssinmuutosta
Pese ja harjaa raparperi, leikkaa juurakon jäänteet varresta pois. Rapean vohvelin ja kermavaahdon kanssa kokonaisuus on aivan täydellinen. Kiisselit ovat meille niin tuttuja jälkiruokia, että ei tule ajatelleeksi niiden olevan venäläisen keittiön yleisin jälkiruoka, Kiisseli-sanakin tulee meille venäjän kielestä. Piia Rantala-Korhonen ENSIMMÄISET raparperin varret päätyiRAPARPERIA on helppo kasvattaa, voit pyytää ystävää tai naapuria lohkaise- LISÄÄ ohjeita Lähi(ö)ruokaa-blogissa: vät kiisseliin, jossa hapokasta makua sävyttää tähtianis. Jo seuraavana kesänä voit korjata satoa omasta raparperistasi. Kuivana kesänä sitä kannattaa kastella kasvun vauhdittamiseksi. Raparperia voi yhdistää mansikan ja vadelman kanssa hilloihin, se tuo mukaan sopivasti hapokkuutta. kein juotavaa, siksipä tarjoan sen laseista kuin juhlavammankin drinkin. Oksaalihapon vaikutuksen neutralisoimiseksi raparperin kanssa on syytä nauttia jotain kalsiumpitoista, esimerkiksi maitotuotteita. maan oman raparperinsa juurakosta sinulle osan. Nosta kattila takasin liedelle ja anna sen kiehahtaa, muutaman kuplan pulpahdus riittää. Leikkaa raparperin noin 1 cm viipaleiksi. Sekoita perunajauhot kyl- mään veteen, kaada seos ohuena nauhana kattilaan, koko ajan sekoittaen. Liian pitkään keitetystä kiisselistä tuppaa tulemaan venyvää. kiisseli kermavaahdon, vaniljakastikkeen tai maitoon keitetyn puuron kanssa. TARJOA JÄÄHTYNYT Raparperin lehdet kannattaa jättää syömättä. 42 Tähtianiksen lento kermapilven päällystämässä kiisselissä.. E vapaa-aika Maailman y ympäristöpäivää mpär mp äris istö töpä päiv vää vietetään keskivi keskiviikkona viik kko kona n 5. Ei aikaakaan, kun mullasta työntyvät ensimmäiset versot. kesäkuuta. hvelin o v n a n Rape ahdo a v a m s ja ker aisuu n o k a ko kanss an on aiv n. lline täyde Taivaallinen kausiherkku KASVIMAAN satokausi alkaa raparperilla, raikkaalla ja monikäyttöisellä kasvilla. Lisää viipaleet kiehuvaan veteen, anna kypsyä muutama minuutti kunnes raparperi on pehmennyt. OTA KATTILA liedeltä. Käsittämättömällä vauhdilla varret työntyvät maan lämmettyä mullan alta ja lehdet aukeavat komeiksi viuhkoiksi. Lehtiä ei valitettavasti voi syödä, niissä raparperin sisältämää oksaalihappoa on liiaksi asti. Tee sille kohopenkki, lannoita hevosen lannalla ja istuta juurakon pala mullan alle. Kiisseli on mel- Rapaperitaivas, tähtianiksella maustettu raparperikiisseli 7 dl vettä 200 g raparperia eli 2?3 vartta 3/4 dl sokeria 2 tähtianista ripaus jauhettua kanelia 3 tasaista rkl perunajauhoja + 0,5 dl vettä http://blogit.kansanuutiset.fi/ lahioruokaa/ MITTAA KATTILAAN vesi ja sokeri, lisää mausteet ja pistä kattila liedelle kuumenemaan
Kansainvälisten huippuveistäjien tapahtuma Helsingin Korkeasaaressa 5.?9.6. Aarresaaret . Valokuvaaja Julius Koivistoisen näyttely 1.9. klo 9 Helpyöräilij n kokoontuvat keskussingissä (Auroranportti lä y k Jy väs telemaan su 2.6. neljän kunnan kirkoissa. Jokaisella kilpailijalla on 40 tuntia aikaa ja 20 tonnia hiekkaa työstettävänään. Näyttely Virka Galleriluekokousedustajat kokoontuvat keskusassa Helsingissä 5.6.?1.9. Päätapahtumapaikka on Tampere-talo, mutta konsertteja järjestetään kaikkiaan viidessä eri kunnassa. Klassista kitaramusiikkia esit- Musiikki Teatteri televä Kirkkokonserttien sarja järjestetään 3.-6.6. Esiintymässä Pellekaija Pum, taikuri Sami Soukkio, ohjelmaryhmä Kulpi ja Tampereen Sisun kilparyhmä Riku2. Lisäksi tapahtumassa pomppulinna, mehutarjoilu, ilmapalloja, ongintaa, paloauto ja toiminnan esittelyä. Vapaa pääsy. klo 10 . Mukana valtuutetut gissä la 1.6. Art farming . La 1.6. YHDEKSÄTTÄ KERTAA järjestettävä Tampere Guitar Festival on Pohjoismaiden suurin kitaratapahtuma. Tavattavissa nokialaisia luottamushenkilöitä. TORITAPAHTUMA: Pirkkala 11.30? 13.00 Suupantori.Tavattavissa kansanedustaja Anna Kontula ja pirkkalalaisia luottamushenkilöitä. TORITAPAHTUMA: Ylöjärvi Soppeenmäki, Lidlin edusta klo 12?14. Tavattavissa kansanedustaja Jari Myllykoski ja ylöjärveläisiä luottamushenkilöitä. Su 9.6. hautausmaalla Tampereella klo 8.00 käynti Punaisten muistomerkillä, puhujana varapuheenjohtaja, kansanedustaja Risto Kalliorinne. KALEVANKAAN PINSKUPUISTO Tampereen Sorsapuistossa klo 11?13, maksuton koko perheen tapahtuma. Kilpailijat ovat työssä joka päivä klo 10 alkaen Karhulinnan vieressä sijaitsevalla hiekanveistoalueella. Palkinnot jaetaan su 9.6. Liput: 8/6 e, 7?17-vuotiaat Saarnio 11?13. 2.50 e, alle seitsemänvuotiaat ??. Maanantaista torsdulla Keski-Suomen Vasemtaihin ohjattua opekävelyka tusta 5?10-vuotiaille miston piiritoimistolle to 6.6.! tasatunnein klo 9?17. (Väinönkatu 28 B) ja linPerjantaisin ja sunnuntaijaamaan yhteistä linjaa sin perhepäivät ilman opetaloustoimikunnan väliraportista ja mahdollisesta valtuustoon tusta ja ikärajaa. tulevasta veroprosentin päättämisestä. ??. Helsingin Vasemmisto liikkeellä: (Väinönkatu 28 B 14) muutosesityksistä ja . saakka. klo 10?14 on teltta Hakaniemen ??. klo 9?13. pj Riikka Korpinurmi 11?13 sekä työväenopiston johtokunnan varajäsen Iiris Karppinen 11?13. . La 1.6. lähtien avoinna päivittäin klo Sirpa Puhakka 11?12.30 ja Pekka 11?17. Arjen paratiiseja. Pyöräillen Vasemmiston puoluemäen vanhalla ostarilla, Korvatunturintiellä. klo 17.30 piiritoimistolle ??. klo 11?13 Jakomäen Vasemmisvit kannustamaan sekä liittymään mukaan toliiton teltta Jakomäenaukiolla. Mukana kaupunginhallituksen jäsen kokoukseen ?rantautuu. Suurin osa tästä päätyy ennemmin tai myöhemmin mereen. Tavattavissa kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen ja tamperelaisia luottamushenkilöitä. TORITAPAHTUMA: Tampere Hervanta klo 16?18, Valintatalo. espanjalainen flamencolegenda Vicente Amigo (kuvassa) ja yhdysvaltalainen kitaristi-säveltäjä Andrew York. Tapahtuma Viikon aikana flamencon lisäksi kuullaan brasilialaista jazzia, gipsy swingiä ja klassista kitaramusiikkia. Aarresaaret joh- Keskustelu järjestetään viikonloppuna 7.-8.6. Tampere-talossa. Lippujen hintoja on porrastettu, joten ikäihmiset, työttömät ja opiskelijat pääsevät konsertteihin edullisemmin. TAMPERE GUITAR FESTIVAL 1.-9.6. Kuvataide dattaa Helsingin edustan suljettujen sotilassaarien menneisyyteen tarinoiden sekä luontokuvaajien ottamien valokuvien ja . Helsingin salaperäi??. 1986) on virolainen taiteilija, joka työskentelee pääasiassa teatterilavastuksen ja sarjakuvien parissa. ??. klo 18. Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki, faksi (09) 759 60 301, sähköposti: lukijoilta.muistio@ kansanuutiset.?. LEHTIKUVA/ NOAA MARINE DEBRIS PROGRAM Vasemmisto liikkeellä Pirkanmaalla Pe 7.6. POLKUPYÖRÄLLÄ puoluekokoukseen, pyöräilijöiden vastaanotto, Tampere Keskustori noin klo 18. TORITAPAHTUMA: Tampere Tesoma klo 16?18, K-Supermarket Länsiportti. Konserteissa kuullaan kitaristeja kolmelta eri mantereelta. Konserttisarja on hyvä tapa tutustua klassisen kitaran mahdollisuuksiin ja eri tyylikausiin. Festivaalin Elämyskonsertit Kirjallisuus telemaan to 6.6. saakka Galleria Sarjakuvakeskuksessa (Hämeentie 150) Helsingissä. Maamägi (s. Tavattavissa puheenjohtaja, ministeri Paavo Arhinmäki klo 9.00-9.30 sekä tamperelaisia luottamushenkilöitä. TORITAPAHTUMA: Nokia S-Market 11?13. lmien kautta. Järjestää Hämeen Pioneerit, SDPL, Yrjö Sirolan säätiö, Vasemmistonuoret. Meri hädässä -muovijätenäyttely Tampereen TR1 Taidehallissa 4.8. Kuvassa rantautunutta muovijätettä USA:n Kanapoussa vuonna 2006. 43. Avoinna ma-pe 9?9 ja la-su 10?16. ??. Maailmassa tuotetaan 8 000 kiloa muovia joka sekunti. klo 16 2). tarina isoäidistäni joka halusi olla taiteilija. Seurasaaren ulkomuseo Helsintorin markkinoilla. Art Meets Sand. Mukana pyöräilevien joukkoon punavihreän Suovaltuutetut Silvia Modig 11?13, Sami men nimissä. ?Frank. Su 2.6. Tavattavissa kansanedustaja Eila Tiainen ja tamperelaisia luottamushenkilöitä. La 8.6. TORITAPAHTUMA: Tampere Tam- melantori klo 9?12. Tervetuloa paiPekka Saarnio 10?11.30. kalle puoluekokousedustajat ja muut aktii. Lasten liikenneo k o Puoluek kaupungin kesäkausi kunta ja luottamushenät kilöt varajäsenineen alkaa ma 3.6. klo 10?13. Jyväskylän käveSirpa Puhakka klo 10?11.30 ja valtuutettu lykadulle to 6.6. saakka Suomen valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa (Kaapelitehdas) Helsingissä. Koivistoisen dokumentaarinen kuvasarja erilaisten helsinkiläisten arjesta yhdistää ihmisen ja miljöön elokuvallisella tavalla toisiinsa. ??. Festivaalilla esiintyvät tänä vuonna mm. Muttilainen 11?13, Sirpa Puhakka ??. 14 Kontulan Vas:n esittemuista esityksistä puoluekokoukselle. lypiste Mellunmäen kesäjuhlilla Mellun??. Tampereen Vasemmisto Keskusto12?13 ja Pekka Saarnio 12?13, Hgin Vas:n rin maanantaimarkkinoilla 3.6. Kristel Maamägiin näyttely 31.7. Jyväskylän Vasemilmaiseksi. s u miston kunnallistoimi??. Keski-Suomen Vasemmiston puo- nen ulkosaaristo
Tiukan vastuksen sille tarjoaa niin ikään hienosti viime aikoina esiintynyt El Marquise (4). A: 4,7,9; B: 3,5,12,11,8,6 LÄHTÖ 3: Vermossa peräkkäin kaksi näyttävää voittoa ottanut An-Leo Minor (7) saa rattailleen Antti Teivaisen, mikä ei ainakaan heikennä oriin menestymismahdollisuuksia. Vaasalaiset ottivat ensimmäisen vierasvoittonsa Helsingistä peräti 51 vuoteen. 2 (X) 2. A: 3,2,1; B: 9,6,12,10 LÄHTÖ 5: Starttiraketti Astrid Wibb (5) singahtaa keulaan ja pitää kovaa tempoa yllä. 1 (X) 12. FC Lahti - TPS.................... Pietarin SKA:ssa pelannut Jevgeni Artjuhin syytti valmentaja Jukka Jalosta (kuvassa), kun ei saanut jatkosopimusta. Tamma painaa menemään aina täysillä ja Mikkelin maililla veto voi riittää maaliin saakka. 1 (X) 3. MYPA - JJK .......................... Vipotiinaa (5). Mutta kaikki ei ole mennyt putkeen. 1 9. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkkin järjestelmää: 2(X), 1(X), 1, 1(2), 2, 1, 2, 1, 1(X), 1, 1(X), 2, 1(2) Olli Kohonen kohonen.olli@gmail.com VIIKON VÄITE: Helteisen viikonlopun kiihkein futismatsi pelataan perjantaina Oulussa. Ainakin Kujanpään Jyräys (4), Viinun Tuuri (7) ja Baletin Salama (9) ovat pelihevosia. MP - KTP ............................ Pallohonk - EIF ............... Cold Seastar (5) jaksaa puristaa johtavan rinnaltakin. Ainakin sisäradan nousukuntoisen Camrin (1) rattailla Tuomas Pakkanen lienee toista mieltä. Ylivauhtinen kiihdytys hyödyttäisi ainakin Frankoa (9), Pihlajan Aaronia (10), Bokeria (12) ja kuntoutuvaa I.P. Hänen liikkeensä on hidastunut eikä vuosien vammakierre voi olla vaikuttamatta peliesityksiin. Kaksinkamppailuissa Forssell jää yhä useammin kakkoseksi. 64 SARAKKEEN VIHJERIVI on pelejä Veikkausliigasta Kakkoseen. Alegria Dream (1) ja An-Anna Bella (10) menestyvät, jos pääsevät ravilla mat- 44 » Starttiraketti Astrid Wibb singahtaa keulaan ja pitää kovaa tempoa yllä. kaan. Alkuyskähtelyjen jälkeen kissapetojen raateluvoima on ollut rujoa. FF Jaro - RoPS.................... 2 6. 1 7. Helsingissä on totuttu herkkuun, koska edellisen kerran HJK oli hävinnyt kaksi kotiottelua peräkkäin vuonna 2008. Ykkönen. Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 2.6. A: 5; B: 2,3,6,12,8 LÄHTÖ 6: Kylmäveristen ryhmässä ajetaan myös kaasu pohjassa lähdöstä maaliin. Maaleja ovat tehtailleet liigatasolla mainetta niittäneet Jonne Hjelm ja Kalle Multanen, kun exmaajoukkueratsu Toni Kallio on pitänyt alapään tiiviinä. 1 (X) 10. Maali ei auttanut, sillä HJK hävisi. FC Interin. Sen sijaan kohulla Suomeen palannut Mikael Forssell ei ole enää nuori ammattiurheilun näkövinkkelistä. Silti Klubi on haavoittuvainen myös jatkossa. LIENEE SELVÄÄ, että HJK:n paineet ovat huikeat. Jos tamma taas tukehtuu vauhtiinsa, kenttä on avoin myös yllätyksille. 2 13. FC Inter - FC Honka .......... IL 30.5. Ei suju kuin tanssi Klubin mestaruusvalssi Jalkapalloklubin uskottiin olevan Veikkausliigakauden kunkku pelkästään komeiden veteraanitähtikiinnityksiensä myötä. Klubi on hävinnyt jo kaksi kotiotteluaan, TPS:lle ja VPS:lle. Valmentajaksi tuli Ruotsissa mainetta niittänyt Sixten Boström syrjäyttäen mestaruuskone Antti Muurisen. Nihkeän alkukauden jälkeen selkeästi piristynyt FC Honka kohtaa vieraissa SUNNUNTAISELLA VAKIORIVILLÄ HJK:n Joel Pohjanpalo tuuletti maaliaan HJK?VPS-ottelussa 23. toukokuuta. ACKajaani - Viikingit ........ Hänellä kun kaikista valmentajista olisi mahdollisuus pyörittää laadukasta rotaatiota. HJK:n kurssi on kyllä parantunut, koska kahdesta edellisestä ottelusta se sai kolmen pisteen päänahat RoPS:lta ja JJK:lta. Jos ja kun Womanizer suht?suosiolla piikkiin pääsee, niin peli on ratkaistu. SJK on asettanut tavoitteekseen Veikkausliigan ja myös vahvistuksia on haettu. Esimerkiksi FC Barcelonan juniorimyllystä lakeudelle vasta lennähtänyt 20-vuotias Josu on vähintään liigatason pelaaja. HJK putosi myös talvella Liigacupista ennen aikojaan. Samaan aikaan joukkueessa on paljon lupaavia nuoria, Joel Pohjanpalo ja Robin Lod etunenässä. Mediahypetys on ollut huikeaa. Liki 2 000 katsojaa viime lauantaina katsomoon kerännyt Simo Valakarin valmentama kotijoukkue haluaa varmasti näyttää pohjalaisille osaamistaan. Mikael Forssell, Teemu Tainio ja Mika Väyrynen ovat kolunneet suvereenisti maailman mahtavimmilla kentillä. 1 11. F pelit ?Olen kiitollinen seuralle aina luistintenteroittajasta presidenttiin, mutta yksi mies on tappanut kaikki unelmani.. 2 8. Sporting - FC Jazz .......... Silti on selvää, ettei Boström ole kaavaillut kauden kuntohuippua toukokuun loppupuoliskolle, vaan kaikki tähtää Helsingissä loppukesästä käynnistyviin europeleihin. Boström saattaa lähteä hakemaan uutta potkua vaihtopenkiltä, jonka vakiopainajina ovat olleet muun muassa Akseli Pelvas ja Joel Perovuo. Heiltä löytyy niin kykyä tehdä peLEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO 1. Yllättäjänä viimeksi voittanut Pigtails (3) noussee nyt jo suosikiksi. Vermossa viimeksi laukannut, kovasukuinen Jaqueline Mon Ami (11) pärjää aina ravatessaan. kello 18.25. A: 7,1; B: 9,10,5,12 LÄHTÖ 7: Päätöskohteen selvä suosikki on Womanizer S (4), joka pystyy ottamaan kiihdytyksessä keulan, vaikka kovaa lähtevät liikkeelle myös Evert Kyu (1) ja Magical Queen (2). IFK Mhamn - VPS.............. Saaga S (6) noussee tototaistoon samoin Turoveli (9), mutta lähtöpaikka vienee kovakuntoisen Vektorin Maineen (12) mahdollisuudet. Varmistetaan kakkonen silti ristillä. Ykkösen sarjakärki Seinäjoen Jalkapallokerho kohtaa kotonaan kärkimatsissa FC KooTeePeen. A: 11,3,5,10; B: 1,2,7,9,6 LÄHTÖ 2: Pelikohteen tekee hankalaksi se, että hevoset eivät viime aikoina toisiaan juuri ole kohdanneet. 1 (2) 5. Hurjan kauden tehnyt Marimin (7) yrittää taas päästä keulaan, vaikka helpolla se ei onnistu. SJK - KooTeePee ............... Pitkään loukkaantuneena ollut Tim Väyrynen tuo lisää maalintekovoimaa espoolaisille. Mikkelin ovaalin muotoisella kaviouralla mennään kovaa, sillä ohjelmassa on useita 1 600 metrin autolähtöjä. LÄHTÖ 1: Avauskohteessa on monta lahjakasta uransa alussa olevaa hevosta. 1 4. Ykkösen derbyssä kohtaavat kaksi eri maailmaa: paikallisiin kasvatteihin ja täsmävahvistuksiin luottava AC Oulu ja palkkasotureita muutamaa viikkoa ennen sarjan alkua haaliva OPS. Toto75-ravit vasta sunnuntaina Viikon Toto75 -kierros ravataan koulujen päättäjäisten takia poikkeuksellisesti sunnuntaina. 1 (2) liä kuin maaleja. Astetta järeämpi pommi tuli pääkaupunkilaisten lentäessä pihalle Suomen cupista Rovaniemen Palloseuralle. HELSINGIN » Lienee selvää, että HJK:n paineet ovat huikeat. Viikko sitten Sonera Stadionilla raikuivat jo laulut, jossa Muurista ja ?sexy footballia. PK-37 - GBK ..................... A: 4; B: 2,9,8,5,11 Perusrivi: 11-4-7-3-5-7-4 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Ilves - JIPPO ....................... Hieman hassua on, että Boström on manannut liigan tiiviin pelirytmin imevän miehistöltä mehut. A: 7,4; B: 2,1,5,10 LÄHTÖ 4: Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin ikäluokkatähti Tähen Topelius (3) yrittää päästä peleissä unohdetun Wizard Stinan (2) sekä Lumi-Hessun (1) ohi keulaan. Tähen Topeliuksella on pitkän sairaustauon jälkeen startti alla, joka vei sitä eteenpäin. vaadittiin takaisin. LPS - FCGnistan ............. Ykkönen. Toinen mahtijoukkue Ykkösessä on perinteikäs Ilves, joka kohtaa Tammelan futisstadionilla JIPPO:n Joensuusta. Töölön stadionille odotetaan vain ja ainoastaan mestaruutta, eikä suunta sinällään ole huono HJK:n killuessa sarjakärjessä kauden ollessa nuori
Yleisurheilussa TUL oli paras eniten yleisurheilijoita eli kaikkiaan 28. Turun Weikkojen kävelijällä on arvokisakokemusta jo viime vuodelta Lontoon olympialaisista. TUL:N 140-HENKISEN Yli 3 000 urheilijaa Varnan kisoihin on ilmoittautunut 3 200 urheilijaa 32 maasta, joten kyse on tämän vuoden yhdestä suurimmasta urheilutapahtumasta Euroopassa. Alunperin Maailmankisat piti järjestää Brasiliassa, mutta maan resurssit näyttävät menevän ensi vuoden jalkapallon MM-kisojen ja vuoden 2016 kesäolympialaisten valmisteluihin. Niinpä sikäläinen työväen urheilujärjestö ilmoitti vuosi sitten vetäytyvänsä Maailmankisojen järjestelyvastuusta. Lyhyellä varoitusajalla Bulgarian veljesjärjestö Sport and Health (Urheilu ja Terveys) tuli hätiin ilmoittamalla halukuutensa järjestää kisat. Aiemmat Maailmankisat on pidetty 2008 Italian Riminissä ja vuonna 2010 Tallinnassa. Yleisurheilun MMkisoihin Moskovaan valittu Anne Halkivaha osallistuu myös TUL:n Maailmankisoihin. Nyt järjestettävät kisat ovat samalla CSIT:n 100-vuotisjuhlakisat. Järjestön varsinainen pääjuhla pidetään myöhemmin syksyllä Belgiassa. TUL mukana 11 lajissa Bulgarian meripääkaupungissa Var- Antti Kokkonen sekä 19-vuotiaiden nassa TUL:n urheilijoita osallistuu yhteentoista lajiin. EM-kisoihin Italian Rietiin tähtäävät Yleisurheilun lisäksi TUL:n värien pikajuoksijat Karhulan Urheilijoiden Jatta-Juulia Hanski ja Salon Vilppuolesta kamppailee naisten lentopallossa Messukylän Toverien joukpaan Samu Kurppa. kue. Osanottajia kisoihin voiKilpalajien lisäksi kisaviikon ohvat liittojen lisäksi lähettää myös ammattiliitot ja -osastot. jelmassa on myös runsaasti kuntoliikunta ja kulttuuritapahtumia. Tullilaiset ovat perinteisesti menestyneet Maailmankisoissa varsin hyvin. Joukkuevoimistelussa mukana Tampereella heinäkuussa pidettäon Rantaperkiön Iskun Celia-ryhmä. vien alle 23-vuotiaiden EM-kisoihin Pöytätenniksessä mukana ovat puolestaan tähyää Turun Weikkojuuri MM-kisareissulta pajen kävelijä Aleksi Ojala. lanneet Benedek Olah Joukkueessa nähja Otto Tennilä. däänkin useassa lajissa tulevaisuuKreikkalais-rooden suomalaisia malaiseen painiin a ll a at sam osallistuu kahhuippu-urheiliKisat ov tiso u v deksan niskanjoita. 0 0 CSIT:n 1 vääntäjää. OsanotLisäksi TUL:n urheitajina on nuoria huipulle lijoita nähdään tenniksessä, tähtääviä kykyjä ja varttujudossa, shakissa, petankissa ja köyneempia kansallisen tason amatööridenvedossa. urheilijoita. Mukana on useita maaottelutamaa. son urheilijoita kuten Veitsiluodon Kisaveikkojen 400 metrin juoksija Seppo Lösönen 45. Kisojen keskusnäyttämö on Varnan Sport Palace. TUL:sta iso joukkue Varnan Maailmankisoihin » Työväen Urheiluliitto lähettää kesäkuun ensimmäisellä viikolla Bulgarian Varnassa järjestettäviin Kansainvälisen Työväen Urheiluliiton CSIT:n kolmansiin Maailmankisoihin ison ja varsin iskukykyisen joukkueen. LEHTIKUVA/ TIMO JAAKONAHO joukkueen kirkkain tähti on jo melokuussa Moskovassa järjestettäviin yleisurheilun MM-kisoihin Moskovaan valittu Anne Halkivaha. Varnassa hänellä on edessään kymmenen kilometrin urakka, kun MM-mitaleista taistellaan puolta pitemmällä matkalla. VarTUL:n jouk. juhlakisa nassa järjestetään kue vastaakin myös rantapainit, koostumukseljohon sama ryhmä taan Maailmankiosallistuu. sojen henkeä. Riminin kisoissa joukkue siYleisurheilussa suurin ryhmä joittui seitsemänneksi 22 mitalilla. Tallinnasta tuli viides sija 56 mitaMäärällisesti TUL:n joukkueessa on lilla
Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: 6 Vastaukset 5.6.2013 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Angry Birdsin kehittänyt peliyhtiö 3. Ka1 Rc2+ ja valkea antautui. 46 Vastaukset 1. Montako ihmistä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan kuolee työtapaturmissa joka päivä? 6. 15 5. Mihin kaupunkiin Karl Marx on haudattu? 10. Pia Viitanen 4. Txa3! 2. Cannesin Kultaisen palmun voittanut elokuva 28 000 Jääkiekkoilijat Daniel ja Henrik Sedin Lontooseen Karthagoa 7 Tilinumero IBAN-muodossa: Mikä on rokkari Bon Jovin oikea nimi? Mikä on Rovio? Kuka on Suomen asuntoministeri? Suomen ensimmäinen tv-lähetys esitettiin 24.5.1955. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 Ristikon 24.5.2013 voittajat ja oikea vastaus 3 Aino Kallinen, Helsinki Heikki Pitkänen, Tampere Timo Riistaniemi, Oulainen 2 Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 1 a b c d e f g h Kuningaspelissä mattijahti käynnistyy itsestään silloin, kun pelitaito ja vastustajan asemalliset heikkoudet kohtaavat toisensa. Ohridissa vuonna 2001 V. Ketkä omistavat Elitloppet-voittajahevosen Naharin? 9. Asemaetuinen ja siirtovuoroinen musta ei turhia aikaillut vaan päätti pelin varmoin ottein. Mitä jatkossa tapahtui? Ratkaisu: 1... John Francis Bongiovi Jr. 2. Hillarp Perssin ja Goloshapovin pelaamassa pelissä on saavutettu taitekohta. Mitä valtakuntaa sotapäällikkö Hannibal johti? 1. 2. 3. 4. 8 7. 8. 9. 10. Ristikko 31.5.2013. Mikä on La Vie d´Adele? 7. Montako televisiota Helsingissä tuolloin oli? 5. Montako ylioppilasta tänä vuonna valmistui? 8. Kb1 Tb3+ 4. 6 000 6. d7 Rb4+! 3
Asiamyös esimerkki kaikille epäilijöille kirjan läpilukeminen jätti ainakin siitä, että ohjelmia kannattaa laatia. minulle monta asiaa epäselväksi. Luultavasti monet ohjelman hyPrintatun paperin marginaaliin jäi väksyjistäkin piti sen tavoitteita syn25 kysymysmerkkiä ja viisi huutomerkkiä. Yleisin muistikuva niistä on, että puhetta on piisannut ja henkilövalinnoista on käyty armotonta junttausta . ja jokaisella erilainen. Ensi viikolla » reä tulevaisuus -asiakirja siirtyisi ?Papereissamme olla Suomen Työväenpuolueen Forsjatkojalostukseen puoluekokousmeillä on voimaa.? san ohjelma vuodelta 1903. Vai onko löydettävissä yhteinen näkemys. TUNNETUIN PUOLUEOHJELMISTA taitaa ASIAKIRJAN MUKAAN ?elämä ei ole kilpajuoksu. kumpi tahansa KU:N ARKISTO . Ohjelmassa muAsiakirja rakentaa utopiaa, eräänlaista onnelaa maailkana ollut suora demokratiakin on alkanut ottaa tänä man myrskyjen keskelle, vaikka tekijät muuta väittävätvuonna esiaskeleitaan kansalaisaloitteiden myötä. puolesta ja vastaan. Kakrustulosta . ja monistuskoneet lauloivat. Erilaisia paperikekoja onkin vuosien varrella syntynyt kohtuullisen paljon. Otan vain muuOhjelman konkreettiset vaatitaman esimerkin. mukset ovat kuitenkin miltei kaikki Punavihreä tulevaisuus -asiakirja tuo mieleen Forstoteutuneet, paitsi kirkon ja valtion ero sekä koulujen san ohjelman, vaikka siitä sen konkretia puuttuukin. uskonnonopetuksen lakkauttaminen. Yhteisöveron alennus jatkaa johdonmukaisesti sitä politiikkaa, jolla nykyiseen kestävyysvajeeseen on tultu. Kattava rahoitusmarkkinavero ja koko pankkijärjestelmän uudistamien ei esimerkiksi vielä riitä. Voi olla, että tämä aika vaatii etsimään unelmamaailmaa, jossa aurinko paistaa aina ja purot solisevat. Haaveita pitääkin olla, ja niiden pohjalle voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä, mutta vaarana voi olla myös eristäytyminen oman lauman lämpöön. JARMO LINTUNEN Iranin ydinase ja kansainvälinen oikeus 47. Epäselvien lauseiden tartyhetkellä utopistisina. koitus pitäisi avata. äänestyksen jälkeen. Punavihreä tulevaisuus -asiakirja on tekijöidensä dittua kieltolakiakin ehdittiin kokeilla huonoin tuloksin mukaan ?kokonaisvaltainen näkemys siitä, millaista tureilun vuosikymmenen ajan. levaisuuden yhteiskuntaa ja maailmaa Vasemmisto tavoittelee?. VASEMMISTOLIITON TAMPEREEN puoluekokousväki saa viiAsiakirjan teemoista eniten keskustelua on käyty pekon päästä eteensä myös nipun ohjelmapapereita. Ihan kaikki kohdat eisipäiväisessä kokouksessa ohjelmien käsittelyyn ei tosin vät yhdellä lukemisella avaudukaan. Vaakin. Kun keskustelu on jää paljon aikaa. osoittanut, miten eri tavalla perustuloon suhtaudutaan, Mitenkään tavatonta ei olisikaan, jos laaja Punavihniin kannattaako puolueen ottaa kanta . yleensä ratkaisuja edeltävänä ?pitkien puukkojen yönä?. Unettomia öitä ovat viettäneet myös ohjelma- ja julkilausumavaliokunnat pilkkuja ja sanamuotoja viilatessaan . Eri puolueiden ohjelmien yhteisen pääviestin voisi tiivistää sloganiksi ?Suomi hyväksi elää?. Se on väen evästysten saattelema. ja ?voimme Forssan kokouksen tapahtumista 1903 nähtiin juhlaesitys vuonna 2003 Forssassa. Kaikki valmiina puoluen kokouksee vaihtaa turhan tavaran hamstraamisen luovuuden, huumorin ja sivistyksen yltäkylläisyyteen?. Hienosti sanottu, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa. Etenemistien yksityiskohdat hahmottuvat tekijöiden mukaan vähitellen demokraattisen prosessin seurauksena ja ?kohti hyvää yhteiskuntaa voidaan edetä ainoastaan kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta?. Kovaa politiikan ydintä edustaa vaatimus siitä, että ?kapitalismin sijaan tavoitteena on demokraattisesti säädelty, kriiseistä vapaa ja reilulla pelisäännöillä toimiva markkinatalous?. Kannatettava ajatus tämäkin, mutta jäin kaipaamaan reittiopasta ja työkaluja. Jonkun SKP:n edustajakokouksen yhteydessä edesmennyt kansanedustaja Arvo Kemppainen tokaisikin elämään jääneen tiivistyksen ?papereissamme meillä on voimaa?. Tietysti jokaisen puolueen pitää laatia jo itseymmärryksensäkin takia niin omat periaateohjelmansa, lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitepaperinsa kuin visionsa tulevaisuuden Suomesta. Valmistahan ei tule koskaan. Päätoimittaja Mika Rönkkö, Le Monde diplomatique 2/2013 Viimeinen sana Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.? Suomi hyväksi elää VAJAAN 40 VUODEN aikana olen tainnut osallistua toimittajana miltei jokaiseen vasemmistoliiton ja sen edeltäjien edustaja- ja liittokokoukseen. Hyvä elämä onkin sitten jo kiistanalainen kysymys
Kerromme politiikan taustoista, kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä. Tilaa lehti kotiin, saat luettavaksesi laatujournalismia, pohdittuja ajatuksia & kuumia kolumneja. Toimi heti: sähköpostitse tilaukset@kansanuutiset.?, puhelimitse 09-7596 0208 tai tällä lomakkeella. Viikkolehden ja saan uuden tilaajan edun: kestotilaus ensimmäiset 3 kk / 36 e kestotilaus ensimmäiset 6 kk / 62 e Nimi ja laskutusosoite, jos eri kuin tilaajan si / vuo äkö en n d oleh Viikk e ti 89 isleh Koskee vain kotimaan tilauksia. Tilaushinnat sis. painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%. Puo len lehd vuoden et va in 62 e. Timo Mäkelä Tiukka kurvi vasempaan! Tarjoamme joka perjantai Viikkolehdessä tuhdin lukupaketin ajankohtaisista asioista
Se on naisten mielestä hyvä juttu, ja toinen seurueen miehistä komppaa viereltä: hienointa on, että nainen opastaa sinua. Ennen kuin niin pitkälle on päästy, tarvitaan oppia kokeneemmilta. Se on Ugandassa iso juttu ulottuen intiimeimmästä yksilössä koko yhteisöön: linkki sisäisten häpyhuulten venyttämisestä hääjuhlaan ja sen jälkeen koittavaan avioliittoon on laaja-alainen. Seksi ja seksuaalisuus koskevat pitkälle koko sukua, vastuu avioparin onnesta saa osin hyvin sosiaaliset mittasuhteet. Ugandassa seksuaalikasvatusta pidetään suuressa arvossa, ja sen suhteen tär- keää on valmennus. Käy myös ilmi, että avoin homoseksuaalisuus on Ugandassa iso tabu. Tarvittaessa sulhasellekin järjestyy asianmukaista luovaa opetusta. Jaksoon on lastattu monipuolinen asiakirjo. Heidän suorasukaisuutensa on luontevaa ja hauskaa, varsinainen ilopilleri on eräs vanhemmista naisista. Käsikirjoittaja-ohjaaja on itse aktiivisti mukana tapahtumissa, mikä tuo dokumenttiin aidon läsnäolon ilmapiirin. Bergamin asenne on uteliaan ja kunnioittavan vieraan. Syntyvä kulttuurien kohtaaminen nostaa esiin monia kiinnostavia pointteja suhteessa seksuaalisuuteen. Viiden tähden hotelleissa palvelun on oltava huippuluokkaa, mutta niistä on oltava myös valmis pulittamaan kymmeniä tuhansia euroja yöltä. Grantin johdolla. Hotellien julkisivujen takana sarjassa tutustutaan maailman historiallisiin ja tunnettuihin hotelleihin. Näyttelijä Richard E. Tyttöjä valmentaa täti (= isän sisko), mutta mikäli häntä ei ole, käännytään kaupallisen neuvojan (ssenga) apuun. Kummankin nousujohteinen vaalikampanja päättyi mahalaskuun. Kaatuiko korttitalo omaan mahdottomuuteensa? Entä mitä tämä merkitsi politiikan raskaasta sarjasta kaukana olevalle Palinille. Kiinnostavin miesnäkökulmainen hetki koetaan ravintolapöydässä, kun keskustelu tuo esiin käsitteen ?kachabali?. Kuvassa Sarah Palin (Julianne Moore). McCainin onneton kampanja presidentiksi pyrkivän arizonalaisrepublikaanin John McCainin vaalikampanja Barack Obamaa vastaan vuonna 2008 näytti etenevän hyvin. McCainin vaalikampanjan varapresidenttiehdokkaaksi nostettiin Sarah Palin, nainen täydestä tuntemattomuudesta kaukaa Alaskasta. 1.6.?7.6.2013 | VIIKKO 23 Tv&Radio Pelin henki on tosipohjainen draama vuoden 2008 presidentinvaaleista. Kuvassa toimittaja Sunny Bergman kuubalaiskaunottaren kanssa. Elävästi ja suorasukaisesti seksistä Neliosaisessa hollantilaisessa dokumentissa Seksiä auringon alla (2011) toimittaja Sunny Bergam suuntaa ensin Ugandaan ottamaan selvää, voisiko länsimaalaisilla olla jotain oppimista sikäläisestä seksuaalisesta kulttuurista. Naisena hollantilaistoimittaja on kiinnostunut ennen muuta naisten suhteesta omaan kehoonsa ja seksuaalisuuteensa. Sarjan kolmannessa osassa (17.6.) vieraillaan Kuubassa. Radion tiskijukka ja arvostettu ssenga Brenda vie hollantilaisvieraan islamilaiseen tyttöjen kouluun, jossa hän antaa alan kasvatusta. Dokumentissa on alusta pitäen hyvä meininki, kiitos eri sukupolviin kuuluvien naisten. Las Vegasista löytyvät omalaatuisimmat sviitit. UUDESSA KAHDEKSANOSAISESSA Harri-Ilmari Moilanen HOTELLIEN SALATTU MAAILMA SEKSIÄ AURINGON ALLA, OSA1/4 Yle Teema ma klo 21.00 Yle TV1 pe klo 21.00. Grant matkustaa New Yorkista Lontooseen ja Ranskan Rivieralta Irlantiin tapaamassa hotellien omistajia, henkilökuntaa ja vakiovieraita. Jokaisella hotellilla on oma tarinansa ja salaisuutensa. Missä hotellissa Britannian kuningasperhe yöpyy mielellään. Mitä palveluja tarjoaa viiden tähden koirahotelli Kaliforniassa. Entä minkälainen on taiteilijoiden ja muusikoiden suosiman Chelsea-hotellin värikäs historia? Ensimmäisessä jaksossa aiheena ovat luksushotellit. Tältä pohjalta käsitellään seksin, uskonnon ja politiikan yhteyksiä. Seuraava jakso vie Kiinaan. Dokumenttisarjassa tutustutaan maailman tunnetuimpiin hotelleihin Richard E. Kampanjanaikaisia todellisia tapahtumia kuvataan McCainin kampanjapäällikön, Steve Schmidtin kautta. TOISTA KERTAA PELIN HENKI Yle TV1 ti klo 21.00 Seksiä auringon alla -sarjassa tutustutaan seksuaalisuuteen eri puolilla maapalloa. Minkä Nizzassa sijaitsevan hotellin Bill Gates halusi ostaa ja mitä hänelle vastattiin. Miksi Britt Ekland asui vuosia Lontoon Dorchester-hotellissa
07.03 Aamusoitto. Kevätjuhla. 10.03 Sää. 05.52 lut, osat 14 . 20.03 Urheiluradio. Portugali 16.30 Politiikkaradion viikko 19.00 Kalle Haatanen 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 20.50 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.45 Harpo puhuu 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.30 Brysselin kone 23.15 Julkinen sana Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Elina Viitanen ja Samuli Vää- Yle Uutiset. 21.35 nänen 18.00 Radio Novan Music Only! 22.00 Radio Novan yö. 20.09 Olipa kerran radio. sää. KevätYle News. 07.03 Sää. Syntymäpäiväsankari: Pirkka-Pekka 07.04 Onnen sävel. 08.05 Onnen Päivän mietelause. juhla. 14.30 Poppikoulu. 18.00 Ehtookelloina Juvan kirkon kel- 15.00 Yle Uutiset. New York (16) 00.10 Grimm 08.35 Merimaili 09.05 Jaksa paremmin 09.30 Anthony Bourdain minilomalla 12.15 Huijarirakentajat 13.10 Rantavahdit (7) 13.40 Maistuva New York 14.10 Ruotsalainen remonttisota 15.05 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 15.35 Gordon Ramsay ja paras ravintola 16.30 JIM D Henkilökuva: Scarlet Johansson 17.30 Henkka & Niki vs. Kesällä 1969 nuori Elliot päättää piristää vanhempiensa motellibisnestä ja tarjoaa paikkaa Woodstockin järjestäjille. 11.57 tää: Hanhen selästä, osa 45: Tuntematon kotilo. 06.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 04.47 AamuUutiset ja sää. 5/5. Konsertin teemana on ?Wagner ja Verdi?. Kevät12.15 Ajankohtainen Radio 1 juhla. 05.50 Merisää. 21.03 Poppikoulu. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 06.30 Suomi Figaro: Brittenin Peter Grimes. 10.00 Yle UutiYkkönen. 15.30 Kamarimu- Vakioveikkausvihjeet. 08.30 Aristoteleen Aamupala. suomalaisia rakkaustarinoita Satuhäät . 15.40 Tiedevartti. 14.00 Välilevyjä. 11.00 Yle Uutiset. suomalaisia rakkaustarinoita Villit eläinystävämme Poikaystäväparantola Yle Live: YleXPop2012 Kortesmäen karavaani: Lakkiaiset Latela Latela Latela Novellielokuva: Suurin ja kaunein (7) Pitkä kuuma kesä (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Kortesmäen karavaani: Keikka Boss (16) Yle Live : YleX Pop2013 Yle Uutiset Urheiluruutu Source Code . 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset lahja. LÄHDEKOODI TV2 klo 22.05 YleXPop 18.00 YleXPop 21.00 YleX Himotuimmat (u) 23.00 Parasta ennen! (u) 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 10.04 maksaa. 16. 18.08 Lakatut varpaankynnet. 13.00 Yle Uuti16.05 Näistä kuorolevyistä en luovu. 07.45 Hartaita säve- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Brittenin Peter Grimes. 16.05 Entisten nuortumattomia levytyksiä: Duo Mstis- ten sävellahja. 18.01 Iltahartaus. 17.40 Kol- 14.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 21.00 Leppänen 15.00 Spotify Chart Show Global . Ääninä: John Goodman, Blaze Berdahl, Rhea Perlman, Jay Leno. Suomessa on yritystä Junioriliiga 2013 Madagascar (S) Top Gear Seitsemän Uutiset Tulosruutu KIDSing Vedetään hatusta Amazing Race Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu MM-ralli: Kreikka Walk the Line (12) Southland (16) MM-ralli: Kreikka Nelonen 05.00 07.50 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.35 15.05 15.35 16.30 17.00 17.30 18.00 18.30 18.50 19.00 20.57 21.00 23.15 23.25 23.30 01.25 01.55 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita Elixir Start! Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. Shake It Up (S) Amerikkalainen komediasarja. 90210 (7) Amerikkalainen draamasarja. Neljän tähden talkoot Neljän tähden talkoot Neljän tähden talkoot Neljän tähden talkoot Nelosen uutiset Nelosen sää Elokuva: Spiderwickin kronikat. Laulusolistina tenori Michael Schade. 20.40 Elävä arkisto: Proge 21.00 Teemalauantai: School?s Out 1969! Teemaillassa muistellaan rockin ja rakkauden kesää 1969 sekä Woodstockin legendaarista festivaalia. 21.00 Taking Woodstock. (USA 2009) Ang Leen hyväntuulinen elokuva kertoo, miten legendaarinen rockfestivaali sai alkunsa. Kevätjuhla. vastaa. 08.00 Yle Petelius. 18.50 Merisää. 09.05 Sää. 09.05 Sää. Lähdekoodi (2008) kovan onnen sankarilla on kahdeksan minuuttia aikaa selvittää, kuka on Chicagoon saapuvassa junassa iskevä terroristi. Hämmennys ja epätoivo välittyvät vakuuttavina pääosaa esittävän Jake Gyllenhaalin kasvoilta. Tarinan jippo ei ole keksintönä ennennäkemätön: samantyyppinen ajassa eestaas reissaaminen toteutettiin nautittavasti komediassa Päiväni murmelina (1993). Mutta käy se näinkin, kun jippo on tuoreeksi maustettu ja siinä ohessa hyödynnetään konstailemattomasti visuaalisia tehosteita. Iskuun palataan useita kertoja näkökulmaa kulloinkin hieman avartaen. Pituus on kohdallaan, toisin kuin tajun- 2 nan eri kerroksissa ja olotiloissa risteilevässä ja digitekniikalla jyräävässä Inceptionissa (2010), johon Lähdekoodilla on myös tiettyä sukulaisuutta. Ben Ripleyn kirjoittaman tarinan viimeinen kierros ei välttämättä vakuuta. 06.25 Aamusoitto. Lasten animaatioseikkailussa dinosaurukset ovat saaneet kiltiksi tekevää ihmelääkettä ja siirtyneet meidän aikamme New Yorkiin toteuttamaan lasten toiveita. USA 1993. Jere Pehkonen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Jere Pehkonen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Urheiluilta: Lentopallon maailmanliigaa: Suomi . Lähdekoodi (12) Mikä meitä hallitsee? The Wire (16) 08.00 08.25 08.40 09.05 09.35 09.55 10.20 10.50 11.25 11.55 12.25 12.55 13.00 14.25 15.00 16.00 17.50 19.00 19.10 19.30 20.30 21.00 22.00 22.10 22.15 22.30 22.40 01.20 02.15 Smurffit (S) Ystävien kylä (S) Tom & Jerry Kids Show Winx-klubi (S) PopPixie (S) Pokémon (7) Jokakoti.fi Kiihdytysajot: Power & Speed Motor Forum: FINRAce Salatut elämät (7) Salatut elämät (S) Frederik: Gran Canaria Perheleffa: Dinot New Yorkissa. Benjamin Britten. lauantaivieras. 08.05 Radioteat- pala. set. 11.03 15.00 Radioteatteri esitSchool?s out . Wienin Filharmonikot esiintyvät suorassa ulkoilmakonsertissa Lorin Maazelin johdolla. 18.10 Lauan- radio. 18.55 Suomi 23.10 Yöklassinen. tänään. suomalaisia rakkaustarinoita Satuhäät . 22.05 Koeeläinpuisto. Jere Pehkonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi lause. Rajasthanissa korppikotkat seuraavat tiikereitä ruuan toivossa 19.40 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.15 Menneisyyden haavat 22.50 Rytmisen voimistelun EM 23.50 Kuka oikein olet?: Kim Cattrall Jimi Hendrix: Woodstock 1969 Yle Teema klo 22.55 TV 2 07.45 07.46 07.48 08.12 08.18 08.47 09.00 09.01 09.05 09.20 09.29 10.00 10.30 11.15 12.05 12.50 13.00 14.00 14.50 15.20 15.50 16.20 16.50 17.20 19.00 19.05 19.20 19.30 20.00 21.00 21.50 21.55 22.05 23.35 00.25 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 1.6. Kaapo (S) Pikku Kakkosen posti Anniina Ballerina (S) Babar ja Badun seikkailut (S) Galaxi Mimosan kummitustarinat: Kauhutarinoita (S) Kesäleiri (7) Late lammas (S) Galaxin mestari: Koulujen Taisto Kortesmäen karavaani: Kevätjuhla Satuhäät . Pääosissa: Freddie Highmore, Sarah Bolger, Mary-Louise Parker, David Strathairn, Joan Plowright, Nick Nolte. Ohjaus: Mark Waters. Keno Elokuva: Hymypoika Nelosen uutiset Nelosen sää Elokuva: Paranormal Activity 2 (16) Turpa rullalle (12) Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. Teema 04.00 Teematieto 14.40 Francon jälkeen . 15.08 Entisten nuorten säveltain toivotut levyt. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Maria Sää. (We?re Back: A Dinosaur?s Story, Yhdysvallat) Dinot New Yorkissa. 13.00 Mikä klo 18.1 set. 20.08 Novosti Yle. 12.15 School?s out . 06.04 Aamupala. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 13.03 Urheiluradio. 09.00 Yle UutiTurun tuomiokirkon kello L auanta in set. 13.06 Lau17.00 Yle Uutiset ja sää. 06.03 kantapää. 15.50 Veneilysää. Legendaarinen konsertti nähdään digitaalisesti uudelleen masteroituna versiona. 23.52 Teematieto Muut 07.00 SVT: En bok, en författar: Ingenting är anstötligare än sanningen 07.30 SVT:n ohjelmaa 13.15 Opiskelijaelämää 13.45 Pelastakaa sotamies Osen 14.15 Magnus ja Petski 14.45 Osoite New York: Irvington 15.15 Spotlight : Taistelu lohikannasta 15.42 Kulissien takana 15.45 Bettina 16.25 Antiikkiaarteita Tanskasta 16.55 Ruotsalaisia salaisuuksia 17.10 Molanderin perhe (12) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Saariston lapset seikkailevat (S) 18.30 Perheeni on bändini 19.00 Tohtori Åsa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Käänteentekevät kappaleet 20.20 Strömsö 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.20 American Idol 12.20 American Idol 14.00 Kreisiä menoa 14.30 Kreisiä menoa 15.00 Tyhjätaskut (7) 16.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 17.00 Top Chef 18.00 Rakkaudella katettu 19.00 Masterchef USA 20.00 Viidakon tähtöset (7) 21.00 Koston suudelma (16) 23.10 C.S.I. Yle Uutiset ja sää. toivotut lev y t School?s out . 17.15 Levynpyörittäjän kylä. 23.00 Radio 1 vastaa. 09.00 Yle Uutiset. Amerikka 18.00 Kuuluisat kuppilat 18.30 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 19.00 Poliisit (12) 21.00 Leijonan luola USA 22.00 Havaiji 5-0 (12) 23.00 Havaiji 5-0 (12) 23.55 Villit nettivideot (16) 00.30 South Park (12) 01.00 South Park (12) 01.25 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 02.20 Los Angelesin tatuointitarinat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Source Code . Kanavajohto 18.00 Yle Uutiset. 05.02 teri esittää: Tapani Löfvingin seikkai- Aamupala. Jere Pehkonen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Alcantaran perhe (7) 16.00 Yle Live: Janelle Monae 17.05 Historia: Valistusajan perintö 18.00 Tiededokumentti: Seksin ABC (12) 19.00 Kesäkonsertti Schönbrunnista. 10.05 soi. LAUANTAI 1.6.2013 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Kengurukopla 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Muksalman pieni ihme 11.40 Peliuutiset 12.00 A-studio: Stream 12.30 Totuus rakkaudesta 13.00 Dokumenttiprojekti: Etanan planeetta 14.25 Maailman matkailuaarteet 14.35 Rakkaudesta puutarhaan 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Viimeiset sanani 15.35 Luonnon ihmeitä 15.50 Viinakeisarin salaisuus (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Hakekaa kätilö! (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Rytmisen voimistelun EM 18.45 Avara luonto: Maapallo lintujen silmin. 13.55 Radio 1 0 School?s out . 15.55 set ja sää. 14.03 Ajantasan mannen maailman puheenvuoroja. 22.45 Unoh- Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 18.03 Urheilukommentoi kuuntelijapalautetta. 04.02 liä. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Levynpyörittäjän kylä. Woodstock-festivaalin pääesiintyjä Jimi Hendrix astui viivytysten takia lavalle vasta maanantaina aamutuimaan. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Ravitulokset. YleX 19.08 Lempimusiikkia. radio. 17.00 Yle Uutiset ja lav Rostropovitsh . Aasia ja Australia. 23.03 Koe-eläinpuisto. 12.00 Yle Uutisiikkia. 23.00 Yle Uutiset. 19.03 Oopperailta: Benjamin ten nuorten sävellahja. 12.00 sävel. 13.10 Kerro pieni tarina. ilmanpolitiikan arkipäivää. 07.50 Merisää. 07.53 Onnen sävel. Lähdekoodi on toimintajännäri sotilaasta (Jake Gyllenhaal, kuvassa), joka herää terrori-iskun kynnyksellä ja yrittää estää seuraavan tuhotyön. Kahdeksan minuutin syöksykierre TOIMINNALLISESSA science fiction -jännärissä Source Code . Ohjaajat: Simon Wells, Phil Nibbelink, Ralph ja Dick Zondag. Joka tapauksessa intensiivisesti kerrottu scifiraina, jossa on viihdyttävää elokuvallista potkua ilman keinotekoista action-kolinaa. Keskeisissä naisrooleissa ovat Michelle Monaghan ja Vera Farmiga, ohjaaja Duncan Jones on David Bowien poika ja kehutun scifidraaman Kuun (2009) ohjaaja. Harri-Ilmari Moilanen SOURCE CODE . 06.05 Hartaita säveliä. 20.00 Yle 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 YleX Himotuimmat 12.58 YleXPop varalista 13.00 YleXPop 15.00 Uutiset. Millainen näkymä avautuu neitokurkien eteen Himalajan solissa. 09.06 lyö 12. 15.52 Entisja sää. (12) 22.55 Jimi Hendrix: Woodstock 1969. 15.03 Urheilulot. 11.00 M-studio. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Eve Mantu 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . 17.15 Maa- antai-Suomi. 11.57 Uutiset ja sää. 12.45 Merisää
11.00 Yle Uutilisia tarinoita. O: Michael Rapaport 22.35 Yle esittää: Yle Areena 22.40 Yle Live: The Roots. Erinomaisena livebändinä tunnettu amerikkalainen hiphop-kollektiivi vauhdissa Roskildessa kesällä 2012. 23.30 Giljotiinin matka. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. (12) Lucky Number Slevin Theroux Killadelphiassa 07.50 08.05 08.30 09.00 09.30 09.35 10.00 11.00 12.00 12.30 13.00 14.05 15.55 16.55 17.55 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.15 22.20 22.35 22.40 23.40 00.40 01.10 Ystävien kylä (S) Looney Tunes Show (S) Katti kaiken tietää! (S) Gumballin mieletön maailma (S) Angry Birds Toons (S) Beyblade: Metal Fury Pientä pintaremonttia Kaappaus keittiössä Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) MTV3.doc: Prinssi William . 15.03 Urheiluradio. 23.10 Yöklassinen. tänään. 07.53 Sunnunset ja sää. 17.20 Aristoteleen kantapää. 17.45 Suomi tänään. 19.03 Urheiluradio. toissapäiset ja sää. Osa 1/4: Takaisin markkinoi- sää. 19.00 Kansanradio. 21.00 Jatzo- Sunnuntai-Suomi. ensimmäiset 30 vuotta Periskooppi pystyyn. Komedia itsepäisestä armeijan upseerista, joka saa komennettavakseen rähjäisessä kunnossa olevan dieselvetoisen sukellusveneen ja surkean miehistön. 19.35 tai-Suomi. 16.00 Yle Uutiklo 18.0 9 Pop eilen . Maria Leppänen 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . Nyt hyökätään Lapin törkytyrismia vastaan ja yritetään löytää Helsingin hyviä puolia matkailuun. 13.30 Suvisäveliä. Aineksia on jopa groteskiksi komediaksi. 15.50 Veneilysää. 04.02 Lem18. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 06.30 AamukahLintulan Pyhän Kolminaisuuden luos- villa. 15.00 Yle Uuti20.45 Sopraano Irmgard Seefried ja set. 17.15 Suomi Avaruusromua. (Le Voyage de la Veuve) Tosipohjaisessa tarinassa belgialaismiehelle langetetaan kuolemantuomio. 08.45 Sunnuntaiterin valiouusinta: Runar ja Suomi. 03.02 Sekahaku. 08.00 Yle Uutiset Yle Radio Suomi ja sää. 12.55 Sunnunfoniaorkesteri konserttilavalla. 10.00 Yle UutiMiksi isät. Pomon (Morgan Freeman) liipasinmieheksi valikoituu täysin ulkopuoliselta vaikuttava nuori mies (Josh Hartnett). 05.00 09.00 Yle Uutiset. Sen toteuttamiseksi Belgia pyytää Ranskan sotaministeriöltä lainaksi giljotiinia, leskeksi kutsuttua surma-asetta. 01.01 Teematieto Muut 08.30 BUU-klubben: Muumien maailma 09.00 SVT:n ohjelmaa 15.35 Luontoretkellä: Salaperäinen luonto 16.05 Jälkivääntö 16.45 Kirjaohjelma: Opiskelijaromaaneja 17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Muumien maailma 18.30 Opiskelijaelämää 19.00 Pelastakaa sotamies Osen 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Närbild 20.18 Kulissien takana 20.22 Strömsö Saamenmaassa 20.30 Taivaallista menoa: Marina MotaleffKelly 21.00 Elokuva: Vihollinen naapurissa 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.30 Simpsonit 13.00 Asunto 23 (7) 13.30 Rillit huurussa (S) 14.00 Tyhjätaskut (7) 14.30 Isän tyttö (S) 15.00 Middle (S) 15.30 Middle (S) 16.00 Merlin (7) 18.00 Gossip Girl (12) 19.00 Ajoneuvos 19.30 Virittäjät 20.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 21.00 Spring Breakdown (S) 22.40 Kohde (12) 23.40 Pahan jäljillä (16) 00.35 Lain varjossa 08.30 Merimaili 08.55 Leijonan luola USA 09.45 Anthony Bourdain minilomalla 10.35 Suomen huutokauppakeisari 11.25 Jyrki Sukulan makujen maa 11.55 Tomin keittiö 12.25 Kokin vapaapäivä 12.55 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 13.20 Henkka & Niki vs. 14.00 Ris- Luontoretki. 16.00 Yle Uutifrenia. Asuntopolitiikka Pohjolassa. 09.05 Musiikkia Yle Uutiset ja sää. 12.40 Viikon luontoYle Uutiset ja sää. 15.08 Tähpianisti Erik Werba Salzburgin musiik- tisumua. 18.03 Urheiluradio. 20.00 Radion 14.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle UutiYleX set. 18.08 Sää. 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 18.09 Tunteiden ilta 0203-17600. Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- 18.50 Merisää. 13.03 András Schiff ja Sakari Oramo keskus- Urheiluradio. 17.00 Yle set. 12.00 Yle Uuti- soi. Jere Pehkonen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . pimusiikkia. 07.00 Yle Uutiset. 11.00 Ortodoksinen liturgia 06.04 Aamupala. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö Viikonloppu 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow . 07.50 Merisää. 13.00 Kiveen haka- 08.05 tut. 22.05 Iskelmäradio. (12) RADIO-OHJELMAT Päivän n nosto nos YLE Radio 1 kus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio Ronskissa toimintaleffassa nuori mies saa kaksi rikollispomoa, poliisietsivän ja palkkamurhaajan kintereilleen. 15.52 kijuhlilla vuonna 1956. Jere Pehkonen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . 10.04 News. 16.05 Sunnuntai-Suomi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. (S) KIDSing Mike & Molly (S) Maailmanparantaja (12) Seitsemän Uutiset Tulosruutu MM-ralli: Kreikka Uuno Turhapuro armeijan leivissä (S) Paholaisen tytär (12) Kosto (12) Kymmenen Uutiset Viikon sää Tulosruutu Lotto ja Jokeri C.S.I. 23.03 Puheet ja teot. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 10.03 Sää. Pääosissa: Jeff Bridges, Matt Damon, Josh Brolin, Barry Pepper, Hailee Steinfeld. Ohjaus: Ethan Coen, Joel Coen. Meininki on sopivalla tavalla vähän heilahtanutta. Käsikirjoittaja Jason Smilovic on panostanut nokkelaan sanailuun. 04.54 Aamupala. Kässärissä maistuu myös tietty brassaileva ?akateemisuus?, eikä vain Bond- ja Hitchcock-viittausten takia. Jere Pehkonen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu 18.00 Urheiluilta: Jalkapallokierros. 07.03 Näistä kuorolevyistä en luovu. 12.05 Roman Schatzin tai-Suomi. Amerikka 13.50 Kuuluisat kuppilat 14.20 Lentokenttä 14.50 Lentokenttä 15.15 Laiva 15.45 Laiva 16.15 Rekkakuskit jäällä (7) 17.10 JIM D: Massiivinen tuho (7) 18.05 Maistuvimmat liikeideat 19.00 Kokki lomalla 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 Anthony Bourdain maailmalla 21.00 JIM D Henkilökuva: Christian Bale 22.00 Huipputatuoija haussa 23.00 Penn & Teller (16) 23.35 Penn & Teller (16) 00.10 Outoa vai mitä. Musiikin tekeminen on hänelle etsimistä ja taiteessa tärkeintä on sanoma, ei raha. 20.30 Design-klassikko: Sony Walkman 21.00 Beats, Rhymes & Life. A Tribe Called Questin tarina. 08.05 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osat 17 ja 04.00 Yle Uutiset ja sää. 8/10. Kuolemansynti: Perseilyturismi. Vakioveikkausrivi. 20.03 Urheiluradio. Kerronnassa on draivia, visuaalista ilmettä hallitsee menevä tyylittely. 12.45 Merisää. 12.05 Sunnuntai-Suomi. 09.55 Turun 05.15 Eväsreppu. Jere Pehkonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 11.03 Nousevan aurinUutiset ja sää. 05.21 Aamutuomiokirkon kellot kutsuvat. 08.10 Maamme-kirja. 05.50 Merisää. 05.02 Aamupala. vanhasta Euroopasta. 18.00 Horisontti. 00.05 Yöradio. Kuvassa Mr. Pesäpalloilua 21.00 A-studio: Talk 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 04.02 Euroopan taivaan alla. teiden ilta 0203-17600. lepopäivän ratoksi. (16) Ilman johtolankaa (16) MM-ralli: Kreikka Jokakoti.fi Nelonen 05.00 07.35 08.15 08.45 09.15 09.45 10.15 11.15 11.45 12.15 13.20 13.50 14.20 14.50 15.20 15.50 16.35 17.30 18.30 18.50 19.00 19.30 20.57 21.00 23.20 23.30 23.35 00.40 01.40 02.15 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita Yllätyskokki Niki Jaksa paremmin Eden Eden Pihaklubi Huvila & Huussi Elixir Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläintenpelastustiimi Eläintenpelastustiimi Frasier Frasier Frasier Frasier Hauskat kotivideot Kuninkaalliset häät Nelosen uutiset Nelosen sää Hauskat eläinvideot Vain elämää Keno Elokuva: Kova kuin kivi. (True Grit/USA 2010). Peräti kymmenellä Oscar-ehdokkuudella huomioitu Coen-veljesten toiminnalla ja huumorilla ladattu seikkailu. 08.20 Sunnuntai-Suomi. 08.30 Radioteatteri esittää: Rikoston Valinta. 12.00 Yle Uutiset ja riasarjoja. 07.04 Suomi tarista Heinävedeltä. Dokumenttielokuva 1990-luvun omaperäisimpiin yhtyeisiin kuuluneesta hiphopkollektiivista. Sunnuntaisir- Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Mikä maksaa. 15.55 Yle Radio Su omi set. 20.08 Show Global . 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja. Tuossa vaiheessa elokuvaan muistettavan sisäänajon tekevä Bruce Willis on jo melkein päässyt unohtumaan. Staran ilmestyminen nurkan takaa myös kilpailevan gangsterikihon Rabbin (Ben Kingsley) juttusille tuo juonikuvioon uutta piristettä. Willis ja naispääosan Lucy Liu tunnetaan monista vauhdikkaista toimintafilmeistä. Ennakkopuffissa Lucky Number Slevinista luonnehditaan hieman harhaanjohtavasti toimintaleffaksi. Paul McGuiganin ohjaama elokuva on kohtuullisen persoonallinen rikosjännäri, jossa paikkansa on sekä murhan sävelellä, KOSTON LAKI, mustalla huumorilla että romanttisilla värinöillä. 09.00 Yle Uutiset. Kyllikki, osa 2/2 15.40 Tunteid Arkisto: Viikon esitelmä. en ilta 09.05 Sää. 23.00 Yle Uutiset. 12.06 den armolle. 16.05 Todelvänä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Musiikkia sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 22.05 set ja sää. (105?) (16) Nelosen uutiset Nelosen sää Mad Men (12) Amerikkalainen draamasarja. Lost (12) Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. Älypää-TV Teema 13.00 Yle Live: The Sound of Change -konsertti 18.00 Kino Klassikko: Hiiri joka murisi 19.20 Elävä arkisto: Purkka, jytä ja säihke 19.40 Kootut askeleet: Arja Raatikainen 20.00 Tekijänä: Kasperi Laine. Kasperi Laine eli Laineen Kasperi kirjoittaa, räppää ja suunnittelee äänimaailmoja teatterija tanssiesityksiä varten. SUNNUNTAI 2.6.2013 Muumilaakson tarinoita Yle TV2 klo 10.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Toinen minä: Aku Syrjä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus: Koululaisten suvivirsikirkko 10.50 Ensyklopedia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Mestareiden liigan makasiini 11.40 Ravisuoran vihjeet 11.50 Löytöretkiä maailmaan 12.05 Kuka oikein olet?: Kim Cattrall 12.45 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 13.35 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen 14.05 Historiaa: Viikinkimiekan salaisuudet 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Kahdeksan vuodenaikaa 15.55 Viinakeisarin salaisuus (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Rytmisen voimistelun EM 18.00 Yle Uutiset 18.10 Ravisuora 18.45 Foylen sota (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Rakkauden nälkä (12) 21.55 Vera Stanhope tutkii 23.25 Ykkösaamu TV 2 07.45 07.46 07.48 08.12 08.17 08.40 09.00 09.04 09.14 09.23 09.29 10.00 10.25 10.50 11.15 11.30 13.00 13.30 14.00 14.30 16.05 17.00 17.25 17.50 18.15 19.00 19.05 20.50 21.00 21.40 21.50 21.55 22.05 22.30 00.15 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 2.6. Vekarat! (S) Musavideot: HikkaKikka Puu Fu Tom (S) Apina opena Galaxi Hevostähdet Pok ja Mok (7) Pihaleikit Hillitön hotelli: Ensimmäinen päivä (7) Muumilaakson tarinoita Muumilaakson tarinoita Muumilaakson tarinoita Löytöretkiä maailmaan Ennätyshyppy avaruudesta Sohvasurffaajat: Junalla halki Bulgarian Sohvasurffaajat: Karu ja kaunis Romania Sohvasurffaajat: Kolmen miehen Moldova Lassie (7) Mangustien maisemissa Pasila (12) Pasila (12) Pasila (12) Elma ja Liisa (12) Yle Uutiset Lastenhoitajan päiväkirja (S) Naurupalat (S) Firma (16) Villit eläinystävämme Yle Uutiset Urheiluruutu Märät säpikkäät. 05.52 AamuTurun tuomiokirkkotorin ulkoilma- pala. 06.03 Sää. messu. Ohjaaja: David S. Ward, USA 1996 (89?). Pääosissa: Kelsey Grammer, Rob Schneider, Lauren Holly, William H. Macy, Harry Dean Stanton, Bruce Dern. 13.00 Yle Uutiset. 06.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. 07.00 Yle Uutiset. 19.08 Tun- 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 20.09 Lähikuvassa Mikki Kauste. 21.00 Yle Uutiset. 18.55 Tunteiden set 11.02 YleXPop parhaat palat ilta 0203-17600. 19.03 Radion sin- ääni. Tapahtumaketjun selittelevä avaaminen takaumien avulla on vähän siinä ja siinä. Willis on hyvä arvoituksellisessa pokkaroolissaan. Harri-Ilmari Moilanen LUCKY NUMBER SLEVIN TV2 klo 22.30 Sää. 17.15 Histogon talo. Jussi Halli 19.00 Spotify Chart 51 3. Goodkat (Bruce Willis). Vedonlyönnin vaarat jyrisee Pomo elokuvassa Lucky Number Slevin (2006). 19.00 Yle Uutiset ja 2012 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX sää. 21.40 Urheiluradio. 10.00 pala. 15.00 Radioteatromaani. 13.06 Iskelmä-Suomi. televat Béla Bartókista. 20.00 Yle Uutiset. 09.06 Iskelmäradio
22.50 Valomu- Merisää. Osa 8: Klaus Kurki ja Elinan surma. Tuotanto Production House 21.55 Yle esittää: Yle Areena 22.00 Sodan vangit (16) 22.55 Parantaja Hermanito. Meksikossa tavalliset lääkärit ja perinteiset kansanparantajat työskentelevät usein rinta rinnan. 22.47 Suomi tänään. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Maakuntaradio. 15.05 Kulklo 19.0 set maakunnastasi. Ugandassa seksi ei ole yksityisasia. Isän siskot opastavat nuoria tyttöjä ja pariskunnan ongelmia voi ratkoa koko suku. 17.50 Suomi tänään. 09.05 Muistojen Yle Uutiset ja sää. Kiivastahtinen replikointi jyllää. Omanlaisensa karnevalistisen törmäilyn lomasta löytyy joitakin vapautuneen hauskoja hetkiä. N: Lea Joutseno, Tauno Majuri, Tapio Nurkka. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä -Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 18.03 Tiina Lundberg 19.00 Ali Show 19.58 Radiomafian Kohtaaminen 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . puuhat. 18.50 koista valoa: Pelon yli. Pahan suudelma (16) 23.00 C.S.I. 10.00 Yle Uutiset. 18.20 Radioteat- Yle Uutiset maakunnastasi. 14.00 Yle Uutiset. lut, osa 19. Mv. Näkyvämpiä hahmoja näyttelevät Kai Lehtinen (Marsipaani Räikkönen), Tiina Lymi, Pekka Valkeejärvi, Saara Pakkasvirta, Tomi Salmela ja Maija Junno. Harri-Ilmari Moilanen KOTIKATSOMO: RIKOS JA RAKKAUS TV1 klo 23.05 Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. ensimmäiset 30 vuotta Top Gear USA Jamie Oliverin kotona Alueellinen sääennuste Pilanpäiten 30 Rock (7) Selviytyjät Suomi Mitä tänään syötäisiin? Pomo piilossa Linnan tähdet Mitä tänään syötäisiin? Suurin pudottaja. (Biggest Loser, Yhdysvallat) Uusi alku. 11.00 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntaradio. 06.15 Aamuhartaus. 09.00 Yle Roman Schatzin Maamme-kirja. 07.50 Aamuhartaus. sää. 16.15 Faunin ilta13.00 Yle Uutiset. 08.00 09.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mietelause. 12.15 11.30 Yle Uutiset maakunHistoriasarjoja. 13.00 nastasi. Rokkikoulu tyttöbändille, Hyvinkää. Ensimmäisessä jaksossa kierretään Yhdysvaltojen kaupunkeja, joissa uudet innokkaat painonpudottajat astuvat vaa?alle valmiina taistoon hyvinvointinsa puolesta. Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Duudsonit tuli taloon. 4. 22.05 Tähtisumua. 00.05 Yöradio. 04.02 Kerro pieni tarina. Yle Puhe 06.00 Kalle Haatanen 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . 22.05 Val- Yle Uutiset. 07.15 Urheiluradio. liä. Tyttöbändi Sarcalla on edessä uransa tärkein keikka, mutta kunnon rock-asenne puuttuu. House (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Isänmaan puolesta (16) Vihjeet hukassa (12) Louie (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Transformers Rescue Bots 08.30 Inspector Cartoons 08.40 Ullan unelmakakku 09.15 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.45 Juhlat puutarhassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Juhlasuunnittelijat 13.20 Juhlat puutarhassa 13.55 Lapsiperheen taloprojekti 14.25 Ullan unelmakakku 15.00 Outo, uusi elämä (7) 16.00 90210 (7) Amerikkalainen draamasarja. 17.00 Vain elämää 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä (12) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 23.55 Olipa kerran (12) 00.55 Olipa kerran (12) 01.55 Pulkkinen 02.25 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 03.00 Dr. 16.00 Radioteatterin valiouusinta: Runar ja Yle Uutiset ja sää. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä ? Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 15.55 Yle 6 Suomen radio. 18.30 Hengellisen musii- 14.03 Ajantasa. 12.45 MeriNews. Janne Virtanen 22.00 Radio Novan yö. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Aamusoitto. 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 21.40 Urheiluradio. Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX meksi. 19.03 Urheiluradio. siikkia. (S) 14.20 Rikkaaksi kertaheitolla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 16.00 Kuka oikein olet?: Kim Cattrall 16.40 Ensyklopedia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tunne sää: Harmaa pilvi sataa 19.00 Prisma: Hyönteisravinnostako pelastus? 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Jumalainen valo 23.00 Yle Uutiset 23.05 Kotikatsomo: Rikos ja rakkaus (12) 00.45 Oddasat Dokumenttiprojekti: Jumalainen valo TV1 klo 21.30 TV 2 06.50 06.51 06.52 07.00 07.04 07.16 07.28 07.31 07.44 07.52 08.15 08.35 08.50 08.55 09.25 09.55 10.52 10.55 11.00 11.25 11.26 12.00 13.45 14.15 14.45 15.30 15.56 16.30 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 21.00 21.50 22.00 22.05 23.05 23.55 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 3.6. Nökö ja Simppa (S) Kukasta kukkaan Popi Kissa (S) Jussin matkat (S) Onnea on. Maltti ja Valtti (S) Humps (S) Muumilaakson tarinoita Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) Hupsis (S) Pat & Stan (S) Kansallisaarre: Suomen lippu Sissipuutarhurit Hartain toive: lapsi Pat & Stan (S) Pat & Stan (S) Summeri #lovemilla: Vessanseinä Summeri Elefanttiprinsessa (7) Camilla Plum ja yrttimaan aarteet Niklaksen keittiössä Gilmoren tytöt (7) Summeri Summeri Peltsin Lappi Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Doctor Who (12) Naurupalat (S) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Taistelulentäjät Uusi päivä (S) Satuhäät Yle Uutiset Urheiluruutu Cherry Healey: Raha Catwalkin kuningatar (S) True Blood (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.55 10.00 11.05 12.05 14.10 14.15 14.25 14.55 15.50 15.55 16.55 17.55 18.00 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.40 00.40 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Tunteita ja tuoksuja (7) Mitä tänään syötäisiin? MTV3.doc: Prinssi William . 17.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutisää. 17.28 Suomi tänään. dio. 20.00 Jazzra- Urheiluradio. 09.11 Välilevyjä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. (12) 21.45 Historiaa huonomuistisille. 13.30 Viikon luontoääni. Sarjan uudet jaksot alkavat. MAANANTAI 3.6.2013 TV 1 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tunne sää: Luvassa lämmintä 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Ensyklopedia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Arvostetulla alueella 12.05 Värikästä hääloistoa 12.35 Vanha suola janottaa 13.05 Tositarkoituksella. (Suomi 1943, 72?) O: Valentin Vaala. Tosin leffan pohjoinen ilmapiiri ei ole sen syvemmin sisäistettyä: Rikos ja rakkaus voisi tapahtua melkein missä tahansa Suomen kaupungissa, jossa on hyppyrimäki. Ihmiskuva on aika raadollinen. 23.00 Yle Uutiset. Phil (16) 03.55 Dr. 23.03 Taustapeili. Romanttinen komedia ministerin tyttärestä, joka ryhtyy keittiöpiiaksi täyttääkseen työvelvollisuutensa. 18.15 luradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuo- Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 23.10 Yöklassinen. 19.06 Metsäradion saunailta 020317600. 07.15 06.30 Maakuntaradio. 23.33 Illan vieras. 13.32 teri esittää: Tapani Löfvingin seikkai- Suomen radio. 12.30 Yle UutiYle Uutiset. Broadcastingin tulevaisuus. 15.52 Maakuntaradio. 18.50 Iltahar- 15.05 Maakuntaradio. 06.05 Hartaita säveliä. Phil (S) 04.50 Älypää-TV Teema 17.00 Historia: Britti-imperiumin perintö 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Intiaanikansat 20.51 Kansallismaisemat: Imatrankoski. 16.15 MaakuntaKyllikki, osa 2/2 19.40 Arkisto: Vii- radio. Ensimmäisiä kuuluisuuksia paikalla oli Venäjän keisarinna Katariina II ja viimeisimpiä Ruotsin Kaarle Kustaa ja Silvia. 21.00 Seksiä auringon alla. 1/4. 12.55 Suomen radio. set ja sää. 15.00 Yle Uutiset. kin toivekonsertti. Yle Uutiset ja sää. 11.00 Uutiset. 13.03 Urheipäivä. Hermanito on yksi tunnetuimmista parantajista. 12.00 Yle UutiRadion sinfoniaorkesteri saunailta set ja sää. 08.15 Ykkösaamu. Omaan pussiin pelaaminen, härskit välistävedot ja toisten mollaaminen eivät jätä rauhaan edes orastavia rakkaussuhteita. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kulttuuritunti: Epookki. Suomen vanhimpia ja tunnetuimpia nähtävyyksiä on Imatrankosken mahtava kanjoni. 13.06 Suomen radio. 17.20 kon esitelmä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 12.32 takuume. 12.15 Suomen konserttilavalla. 14.00 Metsära dion radio. Hylkeet. 21.55 Suomi tänään. 21.50 Merisää. Suora lähetys Asikkalan UraYleX järveltä, jossa saunan välittömässä 06.31 YleX Aamu . 15.00 Radio Su omi radio. 21.03 Päivä tunnissa. Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ohjaaja Marie Arnaud, Ranska 2006 00.28 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Tohtori Åsa 16.50 Pixel 17.20 Käänteentekevät kappaleet 17.50 Kulissien takana 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Minun juhlani 18.30 Luontoretkellä: Huippuvuorilla 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Molanderin perhe (12) 20.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 21.00 Bettina 21.40 Keksintöjä ja neronleimauksia 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Sirkusnorsun tarina 23.00 Rebecca ja Fiona 00.10 SVT:n ohjelmaa 08.25 Nakke Nakuttaja (S) 08.55 Ben 10: Alien Force (7) 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Top Chef 14.55 Teho-osasto (7) 15.55 Jamie Oliverin kotona 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Asunto 23 (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Vares 3 . 19.03 lysää. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Niissä kunnostautuvat sivuosien poliiseja esittävät Sulevi Peltola ja Peter Franzen. 11.03 Suomen radio. 12. 08.17 Maakuntaradio. 06.25 Yle Radio Suomi Aamusoitto. Sari set. 10.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 10.03 Ajantasa: Suora linja. 18.00 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Urheilurabulevardi. Ile ja Matti 08.00 läheisyydessä ovat Pekka LaaksoYle Uutiset 10.00 Yle Uutiset 10.03 nen Suomen saunaseurasta ja toimitUuden musiikin aamuvuoro 11.00 taja Asko Hauta-aho. 18.55 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluradio. 18.03 Sekahaku. Kosto elää ja voi hyvin. Runsas ja värikäs henkilögalleria on lupaava, siinä olisi ainesta todella mauk- 4 kaasti potkaisevaan pikkukaupunkisatiiriin. Panostus on kuitenkin farssikohelluksessa, jonka rasittavinta puolta edustaa paikallistelevision iskuryhmä. Ile Jokinen ja 21.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle 07.17 Maakuntaradio. 07.45 Hartaita säve- Uutiset ja sää. 20.30 Jazzradio Live! 21.15 Julki- 17.35 Radioteatteri esittää: Mökkinen sana. (16) 00.00 Vankikarkurit (12) 01.00 Simpsonit (7) 09.05 Gordon Ramsay ? pannu kuumana 10.05 Ruotsalainen remonttisota 11.00 Likaisen työn sankarit 11.30 Likaisen työn sankarit 12.00 Kodin rakennusurakka 13.00 Maistuvimmat liikeideat 14.00 Anthony Bourdain maailmalla 15.00 Suomen huutokauppakeisari 16.00 Kokki lomalla 16.30 Kuuluisat kuppilat 17.00 Maailman oudoimmat ravintolat 17.30 Maistuva New York 18.00 Suomen huutokauppakeisari 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Tomin keittiö 20.30 Poliisit (12) 21.00 NCIS Los Angeles (12) 22.00 Taksi (S) 22.30 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 23.00 South Park (12) 23.30 Los Angelesin tatuointitarinat 00.30 JIM D Henkilökuva: Christian Bale 01.35 Ruotsalaiset pelastajat RADIO-OHJELMAT JARMO LINTUNEN Päivän nosto YLE Radio 1 Pekka Milonoffin käsikirjoittama ja ohjaama komedia Rikos ja rakkaus perustuu Jari Tervon (kuvassa) Pyhiesi yhteyteen -romaaniin. Raivoisat rutistukset Rovaniemellä ANSIOITUNEEN TEATTERIMIEHEN Pekka Milo- noffin käsikirjoittama ja ohjaama komedia Rikos ja rakkaus (1999) pohjautuu Jari Tervon romaaniin Pyhiesi yhteyteen. Vikkelästi eri suuntiin haarautuvalle juonikuviolle on ominaista ylikuumilla kierroksilla käyvä ?arktinen hysteria?. 10.05 dio. 20.00 Yle UutiYle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 21.35 Novosti Yle. 15.50 Veneitaus. 11.33 Suomen Klassista kahteen. 11.57 Päivän mietelause. Hollantilaistoimittaja Sunny Bergam selvittää, mitä seksi merkitsee naisille eri maissa. 20.03 Urheiluradio. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 07.50 MeriUutiset ja sää
06.30 MaakuntaYle Uutiset. 13.30 Yle Uutiset maakunteltavana ohjelmajohtaja Juha Jokela nastasi. Vanhat autot, hiostavat vaatteet ja telttayöt. 07.15 vardi. 21.35 Novosti Yle. 12.55 Puolustusgin seikkailut, osa 20. Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 18.03 Maria Jungner 19.58 Radiomafian Kohtaaminen 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jari Sarasvuo 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 14.00 Ulkopoliittisesta instituutista ja toi- Yle Uutiset. 07.53 Maakuntaratarinat Wagnerin oopperoissa. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Loman ihanuudesta herää epäilyksiä jo ensimmäisenä iltana. Kolme parikymppistä espoolaisneitoa Camilla, Mariliis ja Nea lähtevät elämänsä ensimmäiselle telttalomalle. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 08.15 Päivän mietelause. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään. Haasta- men radio. 10.03 Ajantasa. 16.00 Yle Uutiri11.33 Suomen radio. set ja sää. Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 23.03 IskelmäSuomi. 13.32 Suomen radio. 21.03 Päivä tunnissa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Hyvää vai pahaa?. 18.03 Pop06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 YleX Aamu . 21.55 Suomi tänään. 09.10 Sää. 20.00 Yle Uutiset. 21.15 Brys- lisen paraatin ohimarssi. Henna, Iisa ja Sebastian antavat omat ehdotuksensa muutoksen suuntaviivoista. Kaappaus keittiössä. Jakso 7. Yle Uutiset ja 09.00 Yle Uutiset. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 17.20 Urheiluradio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 11.00 Yle Uutiset. TIISTAI 4.6.2013 Pientä pintaremonttia MTV3 klo 20.05 TV 1 05.55 MOT 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tunne sää: Harmaa pilvi sataa 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Ensyklopedia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jumalanpalvelus 12.00 Romusta helmeksi 12.30 Vanha suola janottaa (S) 13.00 Lippujuhlapäivän paraati 13.50 Nykyajan ihmeet 14.00 Bettyn onnellisuusprojekti 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Ympäristösoturit 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Lippujuhlapäivän paraati 19.15 Muotikymmenys, Muotikysymys 19.25 Kuntoruutu 19.40 Kesäkeittiö: Korvasieni 20.00 Lomamatka 70-luvulle: Hiostaako, muru? Pois nykyaika ja tilalle 70-luku. New York (16) Kallista kipua (12) Täydelliset parit (S) Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Transformers Rescue Bots 08.30 Inspector Cartoons 08.40 Ullan unelmakakku 09.15 Juhlasuunnittelijat 09.45 Juhlat puutarhassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Juhlasuunnittelijat 13.20 Juhlat puutarhassa 13.55 Lapsiperheen taloprojekti 14.25 Ullan unelmakakku 15.00 Outo, uusi elämä (7) 16.00 Häähullut 17.00 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 17.30 Huippumalli haussa 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Kuninkaalliset häät 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Beck: Erakko (16) 00.00 Nelosen uutiset 00.10 Nelosen sää 00.15 Weeds (12) Amerikkalainen draamasarja. 00.50 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 01.20 Start! 01.50 Maailman vaarallisimmat tiet 02.50 NCIS Rikostutkijat (12) 03.50 Pulkkinen 04.20 Perhe on pahin Teema 04.00 Teematieto 17.00 Vivienne Westwood ? tee se itse! 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.50 Tyylin alkulähteillä 20.00 Intiaanikansat 20.50 Historiaa huonomuistisille 21.00 Historia: Elämää miehitysajan Ranskassa. Kesäkuussa 1940 Saksan joukot marssivat Pariisiin, ja Ranska miehitettiin. Ensimmäisenä etappina Kotka. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Pelin henki (S) 22.55 Yle Uutiset 23.00 Prisma: Hyönteisravinnostako pelastus? 00.00 Oddasat TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.6. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.05 Tule leikkimään! 07.06 Timppa (S) 07.18 Tarinoita maailmalta 07.20 Kotirannan kalajuttu 07.30 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.40 Neppajymykerho 07.45 Pipsa Possu: Museossa 07.51 Muumilaakson tarinoita 08.15 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.40 Hupsis (S) 08.50 Pat & Stan (S) 08.55 Kansallisaarre: Pesäpallo 09.25 Yle Uutiset alueilta 10.45 Oddasat 11.00 Summeri 11.25 #lovemilla: Vessanseinä 11.26 Summeri 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.30 Uusi päivä (S) 12.55 Uusi päivä (S) 13.25 Rebecca ja Fiona 13.45 Cherry Healey: Raha 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.30 Summeri 15.55 #lovemilla: Vessanseinä 15.56 Summeri 16.00 Taistelulentäjät 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Suunnistuksen Nordic Orienteering Tour 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Naurupalat (S) 19.30 Taistelulentäjät 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Ei sanaakaan (16) 06.00 06.25 09.05 09.55 10.00 11.00 11.35 14.10 14.15 14.20 14.50 15.50 15.55 16.55 17.55 18.00 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.30 Aamusää Huomenta Suomi Tunteita ja tuoksuja (7) Mitä tänään syötäisiin? Suurin pudottaja Remonttimestari Jamie Oliverin etniset herkut Alueellinen sääennuste Pilanpäiten 30 Rock (S) Selviytyjät Suomi Mitä tänään syötäisiin? Pomo piilossa Linnan tähdet Mitä tänään syötäisiin? Suurin pudottaja Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Pientä pintaremonttia. 08.17 Maakuntaradio. miokirkon kello lyö 12. (1977) (1976) Mitä tehdä jos matkalla yhtäkkiä onkin passi hukassa, rahat varastettu ja vatsaa kouristaa. Ohjelma tarjoaa tietoa matkailijoille siitä miten matkaan on syytä valmistautua mahdollisten onnettomuuksien varalta. 22.55 Tietoisku: Kotimaan matkailu. Tuulian asunnon pohjaratkaisu on varsin toimiva, mutta remontoinnilla huoneistosta saataisiin vieläkin houkuttelevampi. 17.35 Radioteatteri esittää: Mökkipuuhat. 13.00 dio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 11.30 Yle 15.05 Kultakuume. 15.00 Yle Uutiset. Suomen radio. 09.00 05.00 Aamupala. 12.25 Yle Uutiset 18.00 Kolmannen maailja sää. 15.52 Maakuntaesittää: Hanhen selästä, osa 45: Tun- radio. 20.30 Radion sinfo- main lippujuhlan päivän valtakunnalniaorkesterin iltasoitto. 22.05 Nousevan auringon talo. 23.00 Yle Uutiset. 13.03 Puolustusvoiman musiikkia. 21.00 Yle Uutiset. 09.11 MaakuntaraKlassista kahteen. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX laari. Takapenkillä on kuuma, kännykköitä on ikävä ja tunteet käyvät kuumina mutta grillit pysyvät kylminä. Datsun 1000 Deluxella reissuun lähtee yksinhuoltajaäiti Jutta neljän lapsensa kanssa. Jakso 18. 17.50 Suomi tänään. YleX 18.00 Yle Uutiset. 17.20 Kultklo 19.0 6 kunnallinen paraatikattuuritunti: Viikon kirja. selmus. 23.10 Yöklassinen. tänään. Remontin aika. Kenen pinna kestää. 18.50 Iltahartaus. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 20.07 Kantritohtorin juurihoitoa. 17.28 Suomi tut. 17.00 Yle UutiRadio Su omi lippujuhlan päivän valtaset ja sää. 14.03 Ajantasa. 20.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 18.30 Hartaita voimain lippujuhlan päivän valtakunsäveliä. 07.15 Aamusoitto. 09.05 Muistojen bule- radio. 06.25 Aamusoitto. 00.05 Yöradio. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Tiina Lundberg 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . (1977) Tietoiskussa kehotetaan matkailemaan Suomessa. Tytöt eivät tiedä, että matkalla heidän seuraansa liittyy lisää lomalaisia. Mutta ensin pitäisi löytää kartalta Kotka. LOMAMATKA 70-LUVULLE: HIOSTAAKO, MURU? Yle TV1 klo 20.00 Iltapäivä . 12.15 Tiedeykkönen. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Ja nyt Jutan lapset Linus, Luca, Dante ja Delina pääsevät tutustumaan aikaan, jolloin ei ollut tietokonepelejä tai kännyköitä. 16.15 tematon kotilo. Ja Camilla on mielestään erinomainen kuski? Italialais-suomalainen perhe Aija, Giovanni ja Samuel ahtautuvat viikoksi pompannappiin. 13.00 Uutiset ja sää. 13.25 Suoselin kone. 11.57 dio. 06.05 Hartaita säveliä. 06.56 Päivän mietelause. 08.15 Ykkösaamu. 21.50 Merisää. Aija lähtee nostalgisen iloisena matkaan, mutta Samuel ei ole varma, kuinka hauska viihdyke jojo oikein on. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 19.06 Kulttuuriosasto 0203-17600. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 paratiisi. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 19.03 Kaiken maail- Yle Uutiset. 14.00 Klassikko- dio. Jutta eli parhaat lapsuusvuotensa 70-luvulla. 15.55 Kult tuu Uutiset maakunnastasi. Yle News. 12.00 Turun tuo- Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. Yle Radio Suomi 07.50 Aamuhartaus. Elämä jatkui kuitenkin säännöstelystä ja ulkonaliikkumiskiellosta huolimatta. Millaisena ranskalaiset ja saksalaiset ajan muistavat? 22.25 Elävä arkisto: 1970luvun lomamatkailua 22.25 Turvaton turisti. 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvin- 12.45 Merisää. 10.00 Yle Uutiset. 22.35 Kiveen haka- Maakuntaradio. 23.57 Suomi tänään. 21.40 Urheiluradio. Vai oliko kyse vain hiostavista vaatteista? Tämä on nyt koettu ja testattu yhdeksänosaisessa reality-sarjassa Lomamatka 70-luvulle, jossa kolme aikakauden autoa matkaa Helsingistä kohti Kolia. Eri-ikäisistä koekaniineista koostuva viidentoista hengen retkue tekee ainutlaatuisen matkan lähihistoriaan mukanaan teltat, pallogrillit, ajanmukaiset kuosit sekä 70-luvun fiilis. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 His- Urheiluradio. 15.00 mittajana Maija Elonheimo 22.00 Yle Yle Uutiset. 16.15 Faunin osas to 11.55 Puolustusvoimain iltapäivä. 12.40 Suomen radio. man puheenvuoroja. Näyttelijöinä Ritva Vepsä ja Yrjö Tähtelä sekä Jari & SariMarja Viippola. 22.56 Luxusturistit 23.10 Onnellisten saaret, Seychellit Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Perheeni on bändini 16.55 Taivaallista menoa: Marina Motaleff-Kelly 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Ponipulmia 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Eläinten hautausmaalla 21.00 Sportmagasinet 21.30 Jeppispojan matka (S) 21.52 Kulissien takana 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Syyttömänä tuomittu (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa 08.25 Nakke Nakuttaja (S) 08.55 Ben 10: Alien Force (7) 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Top Chef 14.55 Teho-osasto (7) 15.55 Jamie Oliverin kotona 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 19.00 Ensisilmäyksellä (7) 19.30 Ensisilmäyksellä (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kauhukodit 22.00 Sons of Anarchy (16) 23.00 Grimm (16) 00.00 Alcatraz (16) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Teräspallit UK (12) 02.25 SubChat 07.10 LIVE: Tiedä ja Voita 10.10 Gordon Ramsay ? pannu kuumana 11.10 Leijonan luola Kanada 12.05 Maistuvimmat liikeideat 13.05 Gordon Ramsay ja paras ravintola 14.05 Ruotsin karmein koti 15.05 Suomen huutokauppakeisari 16.00 Leijonan luola USA 17.00 Leijonan luola Kanada 18.00 Suomen huutokauppakeisari 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Maailman oudoimmat ravintolat 20.30 Poliisit (12) 21.00 Rekkakuskit jäällä 22.00 Taksi (S) 22.30 Koomikot koolla 23.05 South Park (12) 23.35 Los Angelesin tatuointitarinat 00.35 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla 01.35 Ruotsalaiset pelastajat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Aija Frantzi, Samuel Frantzi ja Giovanni Trimeloni löysivät lopulta Santalahden leirintäalueelle Kotkaan. 70-luvulla kaikki oli toisin OLIKO 70-LUVULLA kaikki paremmin, kesä kuumempi ja trippimehu makeampaa. 07.17 Maakuntaradio. torian ääniä. Kari matkustaa Vaajakoskelle perheeseen, jossa isä harrastaa kokkaamista, mutta äidin makunystyrät eivät erota hyvää ruokaa huonosta. Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu C.S.I. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 19.00 Yle nallisen paraatin ohimarssi. EU ja kovat ajat. 20.06 Sää. 09.05 Urheilurasää. 22.05 Radioteatteri 15.50 Veneilysää. Janne Virtanen 22.00 Radio Novan yö 53 5. Kleinbussista temperamenttia löytyy pitkin matkaa. 11.00 Figaro: Rakkaus- 07.50 Merisää
(U) 20.50 Historiaa huonomuistisille 21.00 Silkkitie 30 päivässä. Silkkitie 30 päivässä seuraa 10 jakson ajan Ville Haapasalon seikkailuja entisissä neuvostomaissa, pitkin muinaista Silkkitien reittiä, Kaukasuksella sijaitsevasta Georgiasta Mongoliaan asti. Osa 1/10. 21.45 Kino: Happy Go Lucky. (Happy-Go-Lucky, Britannia 2008) Poppy on kolmekymppinen opettaja, joka säteilee iloisuutta ja hyvää mieltä kaikkialle. 15.00 tunti: Aristoteleen kantapää. Miksi savolaiset ovat niin hauskoja. Suomalainen Sanna tapasi egyptiläisen Menan lomamatkallaan joulukuussa 2010. 21.30 Yle Uutiset selkoPuhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio suomeksi. 12.15 men radio. Pian pari olikin jo naimisissa ja Mena muuttanut Suomeen. Sannalle syntyvä lapsi on neljäs ja Menalle ensimmäinen. Hieman ihmetyttää vaikkapa hänen tapansa käyttää löntsöbuutseja myös flamenco-tunnilla. Brittifilmissä pyörii eloisa ihmissuhdekaruselli. 06.25 radio. 10.03 Brysselin kone. 18.50 Iltahartaus. 17.20 Urheiluradio. 13.00 Yle Uuti15.00 Yle Uutiset. N: Lea Joutseno, Paavo Jännes, Liisa Tuomi, Tapio Nurkka, Pentti Saares, Eine Laine. 23.00 Yle Uutiset. 00.05 Yöradio . 11.03 vieras. Absurdeja piirteitä saava suhde etenee väistämättöSALLY HAWKINS 6 mään kaaokseen. 15.05 Maakuntaradio. 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä. 17.00 Yle Uutimen radio. 18.30 Hartaita Maakuntaradio. 06.15 Aamuhartaus. 17.20 Kulttuuriset. pannu kuumana 11.10 Leijonan luola Kanada 12.10 Entisöintipaja 12.40 Entisöintipaja 13.05 Lentokenttä 13.35 Lentokenttä 14.05 Ruotsin karmein koti 15.05 Suomen huutokauppakeisari 16.00 Leijonan luola USA 17.00 Leijonan luola Kanada 18.00 Suomen huutokauppakeisari 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Australian rajalla (S) 20.30 Poliisit (12) 21.00 JIM D: Metsien miehet 22.00 Taksi (7) 22.30 Maailman oudoimmat ravintolat 23.00 South Park (12) 23.30 Los Angelesin tatuointitarinat 00.30 Rekkakuskit jäällä 01.30 Ruotsalaiset pelastajat 02.30 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Sally Hawkins tähdittää komediaa, jossa ei anneta periksi negatiivisille tunnoille. Mike Leigh?n komediassa ei anneta periksi negatiivisille tunnoille. missä he ovat nyt? Mitä tänään syötäisiin? Kesäinen mansikkamaito ja makkarapyttipannu. Pientä pintaremonttia Linnan tähdet Mitä tänään syötäisiin? Suurin pudottaja Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Erilaiset äidit. Riippusiltasyöksy ja raekuuroupotus. Kuuntelija (12) Nelonen 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 08.00 Transformers Rescue Bots 08.30 Inspector Cartoons 08.40 Ullan unelmakakku 09.15 Juhlasuunnittelijat 09.45 Juhlat puutarhassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Juhlasuunnittelijat 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.55 Lapsiperheen taloprojekti 14.25 Ullan unelmakakku 15.00 Hurja painonpudotus 16.00 Häähullut 17.00 Matkaoppaat 17.30 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Konttori Amerikkalainen komediasarja. 23.45 Totuuden anatomia (12) 00.45 Pulkkinen 01.15 Perhe on pahin 01.50 Dr. 21.50 Merisää. Mike Leigh on parhaimmillaan arkidraaman parissa. Harri-Ilmari Moilanen HAPPY GO LUCKY Yle Teema klo 21.45 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. Phil (S) 02.50 Dr. 08.15 Ykkösaamu. 17.28 Suomi tänään. 11.57 Päivän mie- kunnastasi. Phil (S) 03.50 Älypää-TV Teema 17.00 Tiededokumentti: Botox. 11.30 Yle Uutiset maalaulajien esityksiä. 06.30 Maakuntasäveliä. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 07.15 07.50 Merisää. Pääosassa Sally Hawkins. 15.55 Yle Radio Su dio. 18.50 Merisää. Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 18.55 Luontoilta 0203-17600. 13.03 Urheilurata Kultakuume. 08.00 Yle Urheiluradio. 12.55 Suokahteen. 21.55 Suomi tänään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 UrheiluUuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX radio. 10.50 Kuuluttajan Ajantasa. 14.00 Yle Uutiset ja sää. 03.40 Luontoretki. 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa. Yle Puhe 06.00 Maria Jungner 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 17.00 Yle Uutiset ja säveliä. (S) MOT Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Avara luonto: Maapallo lintujen silmin Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Tunne sää: Oikea ennuste, väärä sää Historiaa: NeuvostoVenäjän nälänhätä Viimeiset sanani Viking Lotto Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Maailman vaarallisimmat taudit Treme (12) Yle Uutiset Ulkolinja: Paha suklaabisnes Oddasat Hellcats Sub klo 00.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.6. 06.52 Hanna Ankka (S) 07.05 Fungi 07.15 Sanasieppari 07.25 Kasper ja Liisa (S) 07.40 Puut 07.43 Ika Oka (S) 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.18 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.40 Hupsis (S) 08.50 Pat & Stan (S) 08.55 Kansallisaarre: Unikko 09.25 Yle Uutiset alueilta 10.45 Oddasat 11.00 Summeri 11.25 #lovemilla: Vessanseinä 11.26 Summeri 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.30 Uusi päivä (S) 12.55 Uusi päivä (S) 13.25 Tanskalaisten lempikakut 13.55 Ajankohtainen kakkonen 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.30 Summeri 15.55 #lovemilla: Vessanseinä 15.56 Summeri 16.30 Taistelulentäjät 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Taistelulentäjät 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Theroux ilotalossa (12) 23.10 Yle Live : PMMP 06.00 06.25 09.05 09.55 10.00 11.00 11.35 14.10 14.15 14.20 14.50 15.50 15.55 16.55 17.55 18.00 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 21.55 22.00 22.20 22.25 22.35 23.40 Aamusää Huomenta Suomi Tunteita ja tuoksuja (7) Mitä tänään syötäisiin? Suurin pudottaja Remonttimestari Jamie Oliverin herkullinen Iso-Britannia Alueellinen sääennuste Pilanpäiten 30 Rock (7) Top Chef Suomi . Ravisuoran Uutiset ja sää. 12.32 Suomen radio. Julkinen sana. 18.03 Luontoilta 0203-17600. 13.32 Suoiltapäivä. 11.00 Yle Uutiset. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä ? Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Janne Virtanen 22.00 Radio Novan yö. 21.03 Päivä tunnissa. 15.05 Luontoil set. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Pirkka-Pekka Petelius. Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 22.05 Ajassa soi. Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. Erkki Saarela lukee Marja Salusjärven tekstejä. Autokoulu tarjoaa myös luontevaa symboliikkaa: Poppylla on ongelmia ylipäänsä vaihtamisen kanssa. 16.15 gin seikkailut, osa 21. 07.15 Aamusoitto. 07.45 Hartaita säve- dio. 08.15 liä. 23.03 Kansanradio. Päähenkilön ympärille on kiedottu kirjava joukko useita nuoria naisia sekä yksi tasapainoinen mies. Leffa osoittaa kirjoittaja-ohjaajan omaperäiseksi tekijäksi myös komedian parissa, mutta hänen tuotantonsa tähdistöön se ei pääse. 14.00 Ajassa soi. men radio. 09.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 11.33 Suomen radio. telause. Osa 3. Perhe Fahmi . 19.03 Göteborgin sin- vihjeet. 06.56 Päivän miete- Urheiluradio. Elämän varjopuolia ei ole unohdettu, ne on vain siirretty taustemmalle. Aino dio. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . KESKIVIIKKO 5.6.2013 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.50 12.30 13.00 14.30 15.00 15.05 15.10 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.25 20.30 20.55 21.05 21.35 22.05 23.05 23.10 23.55 Vieras menneisyydestä Ylen aamu-tv Johtaja korkeuksissa Sydämen asialla (7) Ensyklopedia Yle Uutiset Kahdeksan vuodenaikaa Aamusydämellä Vanha suola janottaa Hopeakihlajaiset. (Suomi 1942, 86?) O: Wilho Ilmari. 21.30 Radioteatteri esittää: Mökkipuuhat. Kolmannen maailman puheenvuo- Mökkipuuhat kertoo nelilapsisesta perroja. 19.03 UrheiluraUutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 13.06 Suomen radio. News. Kuvassa Alexis Zegerman ja Sally Hawkins. Elämää, ei sen enempää tekee brittifilmissä Happy Go Lucky (2008) niin räiskähtelevän roolityön kolmekymppisenä ala-asteen opettajana, että täällä reaalimaailman puolella saattaa vastaavien väriläiskien löytäminen olla vaikeaa. Mike Leighin ohjaama urbaani draamakomedia ja naiskuvaus hehkuttaa elämänilon ja optimismin puolesta. 23.37 Metsää ja luontoa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Juontajana . Dokumenttisarja Pohjois- ja Keski-Amerikan intiaanikansoista. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 20.06 Sää. toiveiden yö. kin. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin 3 kunnastasi. 10.00 Yle Uutiset. 19.06 Luontoilta 0203-17600. ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 20.00 Yle Uutiset. (7) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Ponipulmia 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Eki Eläinlääkäri 18.30 Samin taikasormus (S) 18.47 Soittopeli 18.49 Karl Sundlöv (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Magnus ja Petski 20.30 Puutarhakeskiviikko 21.00 Vallan linnake (7) 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 08.25 Nakke Nakuttaja (S) 08.55 Ben 10: Alien Force (7) 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Villieläinhoitola 14.25 Villieläinhoitola 14.55 Taidemaailman huipulle 15.55 Jamie Oliverin kotona 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Kesäruokaa Jamie Oliverin tapaan 19.00 Tyhjätaskut (7) 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Carrien päiväkirjat 22.00 Hävyttömät (16) 23.00 C.S.I. 12.15 Suokello lyö 12. 17.35 foniaorkesteri Musiikkitalossa. 18.20 15.50 Veneilysää. timucua- ja coosa-heimot. 11.00 Wagner 200: mestari- Suomen radio. 15.52 MaakuntaRadioteatteri esittää: Tapani Löfvin- radio. 07.17 Maakuntaradio. lause. 14.03 Ajantasa. 09.05 Urheilu09.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle sää. 06.05 Hartaita 05.00 Aamupala. 19.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakunbulevardi. Botuliinitoksiini on erittäin vaarallinen hermomyrkky. Silti Botoxista on tullut myyntimenestys kosmetiikka-alalla ja lääketieteessä. 17.55 Yle esittää: Yle Areena 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia 19.50 Tyylin alkulähteillä 20.00 Intiaanikansat. 21.45 Romano mirits. 21.40 Urheiluradio. Miami (16) 00.00 Hellcats (7) 01.00 Eureka (12) 02.00 Simpsonit (7) 02.30 SubChat 05.00 Älypää-TV 07.10 LIVE: Tiedä ja Voita 10.10 Gordon Ramsay . Ravitulokset. 3/8: Kulttuurien törmäys. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 08.17 Maakuntaradio. Uutiset ja sää. Kolumbuksen joukot kohtaavat Karibian taino-intiaanit ja Hernando De Soto tuhoaa mm. 07.53 MaakuntaraAamusoitto. 22.00 heestä, joka ostaa saaristosta kesämöYle Uutiset ja sää. Jo alussa nähdään, ettei se niin vain onnistu. Varsinainen vääntö ja tahtojen taisto syntyy autokoulun syntymäkireän tiukkapipon (Eddie Marsan) kanssa. Kulttuurierot tuovat haasteita Fahmien arkeen. Kohde (16) Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Myytinmurtajat. 13.00 Klassista 12.45 Merisää. 16.00 Yle Uutiomi klo 18.0 13.30 Yle Uutiset maaset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 20.07 Café TropiJatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle cal. 07.50 Aamuhartaus. 12.00 Turun tuomiokirkon 12.00 Yle Uutiset ja sää. 09.10 Sää. Komedia viehättävästä opiskelijasta. 17.50 Suomi tänään. 23.10 Yöklassinen. 18.00 Yle Uutiset. Asiantuntijoina Katja YleX Holmala, Jaakko Kullberg, Juha Laakso06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu nen, Ari Saura ja Henry Väre. 09.05 Muistojen radio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi. Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 18.03 Jenny Lehtinen 19.00 Ali Show 19.30 Puheen ilta 19.58 Radiomafian Kohtaaminen 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew Oulun torilla . 10.05 taradio. Päähenkilö Poppy on nimensä mukainen pomppija, joka haluaa tartuttaa iloluontoisuutensa kanssaihmisiin
O: Hannu Leminen. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle men radio. 19.03 Urheiluradio. YleX 19.06 Kaikki rakastavat. 12.00 Turun tuomiokirkon 09.00 Yle Uutiset. 14.00 M-studio. 09.05 Muistojen bule- Urheiluradio. Yle Uutiset ja sää. 12.55 Suomen vartti. 11.00 M.A. 15.05 Maakuntatalin Musiikkijuhlat. 00.05 Yöradio. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Jenny Lehtinen 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 10.00 Yle Uutiset. 22.55 Kuulutta- 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 18.28 Suomi tänään. Willyn tapauksessa voi puhua varsinaisesta kiirasUUSINTANA ESITETTÄVÄ tulesta, sillä kahden naisen loukku on ?vain? yksi perheellisen miehen murheista. 23.00 Yle Uutiset. Kuvassa Christopher Eccleston. Yhden miehen kiirastuli kuusiosainen brittisarja Seinää vasten (2010) koostuu itsenäisistä tarinoista. 20.10 Konsertti radio. 06.30 Maakuntaset ja sää. 11.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 09.11 MaakuntaraAjankohtainen Ykkönen. 07.15 Yle Uutiset. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 18.03 Miia Krause 19.00 Ali Show 19.58 Radiomafian Kohtaaminen 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew Seinäjoen torilla . 15.00 tasa. (The Loving Story, HBO 2012) 22.50 Kino Suomi: Syöksykierre. 07.17 Maakuntaradio. vardi. 23.03 Ajantasan parhaat. 23.33 Minna Pyykön maailma. 06.25 Aamusoitto. Vuonna 1958 Mildred ja Richard Loving pidätettiin, koska Virginiassa eri rotua edustavat henkilöt eivät saaneet mennä naimisiin. TORSTAI 6.6.2013 Iskelmä-Suomi: Kohtalon tähdet TV1 klo 21.05 TV 1 05.55 Vieras menneisyydestä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tunne sää: Oikea ennuste, väärä sää 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Ensyklopedia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Löytöretkiä luontoon 11.40 Lähdin Turkkiin 12.25 Vanha suola janottaa 12.55 Puck. Dokumentti rakkaudesta ja rohkeudesta yli roturajojen. 17.00 Yle ääniä radio. 18.50 Iltahartaus. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Kuinka pilleri on kehittynyt 50 vuodessa, ja miten siihen nyt suhtaudutaan? 21.50 Loving Story. 06.05 Hartaita säveliä. 17.00 Yle ja -70-luvuilla. Phil (S) Teema 04.00 Teematieto 17.00 70-luvun sekahaku 17.45 8 mm katse: Vaitonainen mies 17.55 Yle esittää: Yle Areena 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.56 Yle esittää: Yle Areena 20.00 Intiaanikansat 20.50 Historiaa huonomuistisille 21.00 Tiededokumentti: Naiset ja ehkäisypilleri. 13.32 Suomen radio. Musiikkijuhlat 2013. FBItutkijat (16) 22.00 Toimintatorstai: Con Air . Pääosissa: Helena Kara, Tauno Palo, Elsa Rantalainen, Aino Lohikoski, Hugo Hytönen ja Yrjö Tuominen. Asia tarkentuu jatkossa. Putkimiesyrittäjän vaimoa näyttelee Pooky Quesnel ja tyttöystävää Emma Stanfield. Harri-Ilmari Moilanen 06.00 Yle Uutiset. Pääosissa: Ewan McGregor, Jonny Lee Miller, Robert Carlyle, Ewen Bremner, Kevin McKidd, Kelly Macdonald. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 10.05 Kalle 07.50 Merisää. O: Tapio Suominen. 00.14 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 09.20 SVT:n ohjelmaa 16.25 Samin taikasormus (S) 16.42 Soittopeli 16.44 Karl Sundlöv (S) 16.55 Pelottomat pojat 17.25 Puutarhakeskiviikko 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Se pikkuinen Lotta 18.30 Hiukkasmysteeri (7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Obs debatt 20.30 Niklaksen keittiössä 21.00 Osoite New York: East Harlem 21.30 Spotlight 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Perestroikan lapset 23.35 SVT:n ohjelmaa 08.25 Nakke Nakuttaja (S) 08.55 Ben 10: Alien Force (7) 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Tanssistudio 14.25 Tucsonin veljekset (7) 15.55 Jamie Oliverin kotona 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Jamie Oliver kokkaa kalaa 18.30 Asunto 23 (7) 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Viidakon tähtöset (7) 22.00 Pahan jäljillä (16) 23.00 C.S.I. 20.00 Yle 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . Aino Uutiset. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 19.00 men radio. 23.10 Yöklassinen. sää. 19.50 Väliajalla 14.00 Yle Uutiset. 20.06 Sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 09.00 radio. Arkistojuttuja kom- Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. lähikuvassa Barry Douglas sekä Naan- 15.00 Yle Uutiset. Ohjaus: Danny Boyle. 21.03 Päivä tunnissa. 11.57 Päivän mie- Urheiluradio. (16) 01.05 V (12) Nelonen 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Transformers Rescue Bots 08.30 Inspector Cartoons 08.40 Ullan unelmakakku 09.15 Juhlasuunnittelijat 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Juhlasuunnittelijat 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.55 Lapsiperheen taloprojekti 14.25 Henkka & Niki vs. (7) 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tunne sää: Myrsky 19.00 Benidorm (12) 19.50 Toinen minä: Eva Wahlström 20.00 Rakkaudesta puutarhaan 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Iskelmä-Suomi: Kohtalon tähdet 22.05 Ulkolinja: Veroja köyhille 23.00 Yle Uutiset 23.05 Seinää vasten (16) 00.05 Oddasat TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.6. 06.52 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 07.00 Viikon vihannes: Retiisi 07.05 Annin keijukoulu (S) 07.16 Katinkontti Remix 07.33 Stella ja Sami (S) 07.45 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.15 Disney esittää 08.40 Hupsis (S) 08.50 Pat & Stan (S) 08.55 Kansallisaarre: Aaltomaljakko 09.25 Yle Uutiset alueilta 10.45 Oddasat 11.00 Summeri 11.25 #lovemilla: Vessanseinä 11.26 Summeri 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.30 Uusi päivä (S) 12.55 Uusi päivä (S) 13.25 Sportmagasinet 13.55 Tartu Mikkiin 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.30 Summeri 15.55 #lovemilla: Vessanseinä 15.56 Summeri 16.30 Taistelulentäjät 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Taistelulentäjät 20.00 Uusi päivä (S) 21.00 Solsidan 21.25 Solsidan 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 True Blood (16) 23.00 Taivaan tulet (12) 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. 09.55 Mitä tänään syötäisiin? 10.00 Suurin pudottaja 11.00 Jamie Oliverin kotona 11.35 Amazing Race 12.35 Frederik: Gran Canaria 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 30 Rock (7) 14.45 Jamie Oliver kokkaa kalaa 15.45 Mitä tänään syötäisiin? 15.50 Menestyksen takana: Aurinkomatkat 16.55 Linnan tähdet 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Suomen surkein kuski 21.00 Mentalist (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Ketonen & Myllyrinne 23.10 Trainspotting. 20.07 Euroopan taivaan alla. 21.00 Yle Uutiset. 18.00 Tiede5 Merisää. 17.20 Urheiluradio. mentoi matkailun asiantuntijana Tom 17.28 Suomi tänään. 12.32 Kulttuuritunti: Television klo 21.0 Suomen radio. Kun ehkäisypilleri tuli markkinoille 1960-luvulla, se vapautti naiset ja mullisti radikaalisti yhteiskunnan normeja. (Trainspotting, Iso-Britannia) Irvine Welshin romaaniin perustuva, hurja ja hurmaavan inhorealistinen elokuva kuvaa edinburghilaisia nuoria, jotka riutuvat ja rellestävät heroiiniaddiktion kourissa. 22.56 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. (1981) Tukholmassa hortoillut Tuomas ja Helsingissä pyörinyt Mikko palaavat Pohjois-Suomeen kotikyläänsä ja joutuvat keskelle kylän katkeria ristiriitoja. Aloitusjaksossa Willyn tarina nähdään tehokkaita siirtymiä aikatasolta toiselle. Nimiroolissa oleva Christopher Eccleston uhkuu sähköisyyttä keski-ikäisenä pienyrittäjänä. 11.03 Suomen radio. 09.05 Urheilurakello lyö 12. Mikä kuntaradio. Amerikka 15.00 Hurja painonpudotus. 16.00 Äidin stailauspäivä Englantilainen sarja. 17.00 Matkaoppaat 17.30 Hyvät ja huonot uutiset 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . Toimittajana Minna Korho- teatteri esittää: Mökkipuuhat. 07.53 MaakuntaraHaatanen. 06.56 Päivän mietelause. 12.15 Suomen nin iltapäivä. 13.00 Yle Uutiset. teri esittää: Tapani Löfvingin 13.03 Urheiluradio. Janne Virtanen 22.00 Radio Novan yö 55 7. 21.35 Novosti Yle. 22.05 Suomi tänään. Miami (16) 00.00 Heroes (12) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Sokka irti Vegasissa! 10.00 Gordon Ramsay ? pannu kuumana 11.00 Leijonan luola Kanada 12.00 Homma haltuun 12.30 Homma haltuun 13.00 Entisöintipaja 13.30 Entisöintipaja 14.00 Ruotsin karmein koti 15.00 Suomen huutokauppakeisari 16.00 Leijonan luola USA 17.00 Leijonan luola Kanada 18.00 Suomen huutokauppakeisari 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 20.30 Poliisit (12) 21.00 Gordon Ramsay ja paras ravintola 22.00 Taksi (S) 22.30 Villit nettivideot (16) 23.00 South Park (7) 23.30 Los Angelesin tatuointitarinat 00.30 JIM D: Metsien miehet 01.30 Ruotsalaiset pelastajat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Nuhteeton yksityisyrittäjä ajautuu maksuvaikeuksiin ja tarttuu kohdalle osuvaan oljenkorteen, jonka hinta on kallis. Nummisen dio. 17.35 RadioSelänniemi. 08.17 Maakuntaradio. telause. 15.50 Veneilysää. 11.30 Yle Uutiset Yle Uutiset. 11.33 Suo15.55 Yle News. N: Kimmo Liukkonen, Kai Honkanen, Esko Nikkari. 12.00 Yle UutiUutiset ja sää. 17.50 nen. 21.50 Merisää. Pahimman sotkun saa aikaan reistaileva talous. Käsikirjoittaja Jimmy McGovern (Fitz ratkaisee, 1993?1996) on luonut sarjaan kiehtovia moraalisia, psykologisia ja sosiaalisia kysymyksenasetteluja todella pahaan liemeen eri tavoin joutuvien ihmisten ympärille. 21.05 Historian ääniä. 18.20 Radioteatradio. 19.03 Naantalin kunnastasi. (Suomi, 1942, 92?). 10.03 Ajansista kahteen. 10.00 Yle Uutiset. 08.15 musiikkiohjelma. 12.45 tiiliskivet. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 13.06 Suoseikkailut, osa 22. 18.55 Suomi tänään. 16.15 FauHis toria n set ja sää. Lento vapauteen (16) 00.20 Nelosen uutiset 00.30 Nelosen sää 00.35 Konttori 01.05 Breaking Bad (16) 02.05 Lost (12) 03.05 Pulkkinen 03.35 Perhe on pahin 04.10 Dr. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merijan vieras. Komedia urheasta neidosta ja ritarillisesta pianistista. Mv. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 13.30 Yle Uutiset maaYle Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä. 15.05 Kultakuume. maakunnastasi. 12.30 Yle Uutiset Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. Todellisia tarinoita. 16.00 Yle Uutiset ja sää. puhutti kotimaan matkailussa 1960 16.15 Maakuntaradio. 21.55 Suomi tänään. 20.03 Urheiluradio. 13.00 Klas- dio. 12.15 dio. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 SEINÄÄ VASTEN, OSA 1/6: WILLYN TARINA TV1 klo 23.05 ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 22.05 Lähikuvassa Mikki Kauste. Lähikuva otetaan Egotrippi-yhtyeestä egotripille lähteneestä Mikki Kausteesta. 09.10 Sää. 21.40 Urheiluradio. Suomennos on vapaamuotoisempi ja myös onnistunut, sillä Willyn päätyminen syytetyn penkille hahmotetaan vivahteikkaasti. 08.00 Yle Uuti- 05.00 Aamupala. 17.20 Radio 1 maakunnastasi. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.52 Maajatkuu. Tapahtumat pyörivät korostetusti päähenkilön ympärillä, sillä jakso kuvaa elämässään syvään ahdinkoon ajautuvan miehen piinaa. Sarjan alkuperäisessä nimessä Accused (Syytetty) painottuu oikeusprosessi
Suomi?ValkoVenäjä. Kuvassa Liisa Tuomi ja Uuno Laakso. Elokuvaharvinaisuuksia kesäperjantaisin YLE TV1:N kotimaiset iltapäiväelokuvat tuo- vat kesä- ja heinäkuihin yllätyksen tuulia 70 vuoden takaa. 14.00 Yle Uutiset. ToimitSuomen radio. 00.05 Bluesyö. Yle Puhe 06.00 Miia Krause 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . (12) 22.05 Amerikan kovimmat keräilijät 23.05 Maailman oudoimmat ravintolat 23.35 Maistuvimmat liikeideat 00.35 South Park (12) 01.05 South Park (12) 01.35 Los Angelesin tatuointitarinat 02.30 Los Angelesin tatuointitarinat 03.25 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 09.05 Urheiludeykkönen. 12.30 Yle Uutija sää. 19.03 UrheiluYleX radio. - Juonta- 15.52 Maakuntaradio. Lisäksi kesäsarjaan kuuluvat Oy Valio-Filmi AB:n ainoa pitkä näytelmäelokuva, Ville Salmisen draama Menneisyyden varjo (1946), sekä Hannu Lemisen Adams Filmille ohjaama komedia Sankari kuin sankari (1948). 17.35 Radioteatteri ilmanpolitiikan arkipäivää. Näistä Keittiökavaljeerit saa ensiesityksensä televisiossa. Yrjö Nortan ja Theodor Lutsin vuonna 1942 perustama Fenno-Filmi tuotti kaiken kaikkiaan 18 teatterielokuvaa vuosina 8 1942?1950. 09.10 Sää. Joka perjantai nähdään kotimainen harvinaisuus, jonka edellisestä televisioesityksestä on vierähtänyt vuosikymmeniä. Harvinaisuuksiin kuuluu muun muassa ohjaaja Yrjö Nortan Fenno-Filmille tekemiä elokuvia, joista nähdään viiden elokuvan sarja: Maskotti (1943), Hiipivä vaara (1944), Matkalla seikkailuun (1945), Sisulla ja sydämellä (1947) ja Keittiökavaljeerit (1948) nähdään perjantai-iltapäivissä juhannusaatosta alkaen. Ohjaus Kanerva Cederström. 20.00 Intiaanikansat. tänään. Mv. 08.17 Maakuntaradio. lyö 12. Palkintojen jako. N: Natalie Portman, Scarlett Johansson, Eric Bana. 22.50 Rosa von Praunheimin helvetin historia Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Hiukkasmysteeri (7) 16.50 Niklaksen keittiössä 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Viiru ja Pesonen 18.30 Tätä on vanhemmuus 18.50 Kuvakirjeitä maailmalta 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Baletin harvat ja valitut 21.00 SVT:n ohjelmaa 08.25 Nakke Nakuttaja (S) 08.55 Ben 10: Alien Force (7) 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Bob?s Burgers (7) 14.25 Kreisiä menoa 14.55 Kaiken maailman kampaamot 15.55 Jamie Oliverin kotona 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Viidakon tähtöset (7) 19.00 Middle (S) 19.30 Middle (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Poliisiopisto 4: Korttelipoliisit (12) 22.45 C.S.I. Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä ? Salla Vuolteenaho 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio Sankari kuin sankari on satiirinen seikkailu leipomoyrittäjästä, joka ei hyväksy poikansa musiikillisia haaveita. 10.00 Yle Uutiset. O: Justin Chadwick. Ile Jokinen ja Minna Kuukka 10.00 Perjantaiperjantai! . 21.00 Yle Uutiset. Uusinta vuodelta 2009. 10.03 14.00 Wagner 200: mestariAjantasa. 10.00 Yle Uutiset. Selostus Tapio Suominen. (S) Hammaslääkärit maailmalla Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Iskelmä-Suomi: Kohtalon tähdet Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Tunne sää: Kaunis, arvaamaton jää Tulisielu (12) Totuus rakkaudesta Yle Uutiset Urheiluruutu Hotellien salattu maailma Estradilla : Tangoa latinalaisittain 1 Yle Uutiset Pelin henki (S) Oddasat Poliisiopisto 4: Korttelipoliisit Sub klo 21.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.6. 06.53 Ariol (S) 06.55 Meillä asuu: Sirkat 07.04 Possu Pallero (S) 07.14 Lulu kilpikonna (S) 07.27 Prinsessalaulu 07.29 Onnea on. 07.30 Lauri kilpa-auto (S): Valoa tunnelin päässä 07.40 Pikku Kakkosen posti 07.46 Hupsu pikku pupunen 07.51 Muumilaakson tarinoita 08.15 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh 08.38 Sohvaset (S) 08.50 Pat & Stan (S) 08.52 Pat & Stan (S) 08.55 Kansallisaarre: Salmiakki 09.25 Yle Uutiset alueilta 10.45 Oddasat 11.00 Summeri 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.30 Uusi päivä (S) 12.55 Uusi päivä (S) 13.45 Koiramies kiertää Islantia 14.15 Gilmoren tytöt (7) 15.00 Suunnistuksen maailmancup 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.05 MotorSport: Extra 18.35 Jalkapallon MM 2014 -karsinta. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 bulevardi. 08.00 Yle 05.00 Aamupala. (Äänitetty Tam- Uutiset ja sää. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . 00.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Dokumenttisarja Pohjois- ja Keski-Amerikan intiaanikansoista. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. (U) 20.50 Historiaa huonomuistisille 21.00 Kino: Kuningattaren sisar. 12.15 Tie- 09.00 Yle Uutiset. 21.35 Maa- Suomi tänään. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 19.06 Puhelinlangat laulaa. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 20.00 Yle Uutiset. R: Uuno Laakso, Liisa Tuomi, Esko Saha. 06.05 Hartaita säveliä. Merimiespapin matkat. Hannu Heinosen isä oli merimiespappi, taidemaalari, harrastajakuvaaja ja itseoppinut pianisti. Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . 13.00 Klassista kahteen. 14.03 Yhtyelaulukilpailun päätöskonsertti. 06.15 Aamuhartaus. 12.42 Suomen radio. kielinen viikkokatsaus. PERJANTAI 7.6.2013 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.35 13.05 14.30 15.00 15.05 15.10 15.50 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.50 22.40 22.45 00.40 Vieras menneisyydestä Ylen aamu-tv Tunne sää: Myrsky Sydämen asialla (7) Ensyklopedia Yle Uutiset Tosi tarina: Elinkautinen Puutarhurin maailma Vanha suola janottaa Sankari kuin sankari. (Suomi 1947, 81?) O: Hannu Leminen. 11.03 Suomen radio. Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomiokirkon kello Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Amerikka 15.00 Hurja painonpudotus Amerikkalainen dokumenttisarja. 16.00 Äidin stailauspäivä Englantilainen sarja. 17.00 Matkaoppaat 17.30 Huvila & Huussi 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Splash! 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Morsiamen isä (S) 00.10 Nelosen uutiset 00.20 Nelosen sää 00.25 Elokuva: Bloodsport ? Viimeiseen asti (18) 02.15 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 02.50 Dr. radio. 17.20 Viikon taiteiset maakunnastasi. 06.56 Päivän mietelause. 07.45 Hartaita säveYle Radio Suomi liä. 15.00 set. 12.15 Suopäivä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Uutilaulajien esityksiä. 22.05 Ääniversumi. Salla Vuolteenaho 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jalkapallon MM-karsintaottelu Suomi . 09.11 Maakuntaradio. 11.33 Suo16.00 Yle Uutiset ja sää. omi men radio. sewee-, cherokee- ja irokeesikansoille. Miami (16) Medusan verkko. (Bourne Identity, USA/ Saksa 2002) Robert Ludlumin romaaniin perustuvassa toimintajännärissä ammattitappaja Jason Bourne herää muistinsa menettäneenä keskellä monimutkaista, kansainvälistä rikosvyyhteä. Ohjaaja: Doug Liman, . Pääosissa: Matt Damon, Franka Potente, Chris Cooper, Clive Owen, Brian Cox. Totuuden hetki Nelonen 05.10 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Transformers Rescue Bots 08.30 Inspector Cartoons 08.40 Henkka & Niki vs. Phil (S) 03.50 Älypää-TV Teema 16.50 Elävä arkisto: 1970luvun lomamatkailua 16.50 Turvaton turisti 17.20 Tietoisku: Kotimaan matkailu 17.21 Luxusturistit 17.35 Onnellisten saaret, Seychellit 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia 19.50 8 mm katse: Merimiespapin matkat. 22.00 Yle esittää: Mökkipuuhat. Ravisuoran vihjeet. 21.03 Päivä tunnissa. 07.50 Aamuhartaus. 17.50 Suomi Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheijuhlaan. 5/8: Sodan noidankattila. Salla Vuolteenaho 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 15.00 Yle Uutiset. Sotavuosina ja heti sodan jälkeen materiaalipula oli kova, mutta edullisestikin tehdyt näytelmäelokuvat saivat innostuneen vastaanoton. Kesän perjantaileffojen harvinaisuuksista kuusi on Fenno-Filmin tuotantoa: Nortan viiden elokuvan lisäksi nähdään kuvaajana pääuransa tehneen Eino Karin ainoa ohjaustyö Suviyön salaisuus (1945). latinan- kotikiusatut. 15.55 Yle News. Radio Su kunnastasi. 09.05 Muistojen radio. 20.03 Urheilu. 08.15 lause. 23.03 Poplaari. 23.50 Suomi tänään. 19.03 Tampereen Sävel: men radio. 06.30 MaakuntaUutiset ja sää. 18.50 Merisää. 23.10 Yöklassinen. 18.55 Puhelinlangat laulaa. 20.07 Puhelinlangat laulaa. 13.03 Urheilurakailut, osa 23. 21.55 Suomi tänään. Olympiastadion, Helsinki. 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Lain viitta (12) 22.55 Yle Live : Haloo Helsinki! 23.40 Märät säpikkäät (12) 00.05 Rakas naapuri (12) 00.25 Rakas naapuri (12) 06.00 06.25 09.05 09.55 10.00 11.00 12.05 14.10 14.15 14.45 15.45 15.50 16.55 17.55 18.00 19.00 19.20 19.30 21.30 22.00 22.20 22.25 22.35 23.05 00.05 02.25 Aamusää Huomenta Suomi Tunteita ja tuoksuja (7) Mitä tänään syötäisiin? Suurin pudottaja Grand Designs ? unelma-asunnot Jamie Oliverin kotona Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 30 Rock (S) MTV3.doc: William & Kate: Romantiikan vuosi Mitä tänään syötäisiin? Luontodokumentti: Kongon gorillat Linnan tähdet Mitä tänään syötäisiin? Suurin pudottaja Seitsemän Uutiset Päivän sää Uuno Turhapuron aviokriisi (S) Vedetään hatusta Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Formula 1: vapaat harjoitukset C.S.I. Miami (16) 23.45 Näin tehtiin elokuva After Earth 00.00 Hävyttömät (16) 01.00 30 Rock (7) 01.30 Simpsonit (7) 02.00 SubChat 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 10.00 Gordon Ramsay . 13.30 Yle 18.50 Iltahartaus. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Jussi Halli 19.00 After Work ? Janne Virtanen 22.00 Radio Novan yö. 12.32 lija: näyttelijä Tea Ista. 17.28 kvartetto nro 8 e-molli. 07.53 MaakuntaraJaakko Ryhänen. 21.00 Beethovenin jousi- luradio. Amerikka 09.15 Juhlasuunnittelijat 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Juhlasuunnittelijat 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.55 Kodikkaasti vuokralla 14.25 Henkka & Niki vs. ValkoVenäjä (Helsinki, Olympiastadion) 18.03 Ali Show 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . Annika Metsäketo ja Samuli Väänänen 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . 18.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. Satiirinen seikkailu leipomoyrittäjästä, joka ei hyväksy poikansa musiikillisia tulevaisuuden haaveita. Ajantasa. 10.05 Urheiluradio. 13.32 Suoset ja sää. 15.50 Veneilysää. esiintyvät. dio. pannu kuumana 11.00 Leijonan luola Kanada 12.00 Laiva 12.30 Laiva 13.00 Kodin rakennusurakka 14.00 Homma haltuun 14.30 Homma haltuun 15.00 Suomen huutokauppakeisari 16.00 Leijonan luola USA 17.00 Leijonan luola Kanada 18.00 Suomen huutokauppakeisari 19.00 Taksi (S) 19.30 Taksi (S) 20.00 Taksi (7) 20.30 Taksi (S) 21.00 Outoa vai mitä. 18.03 Puhelinlangat laulaa. 13.06 Suomen radio. Valloitussotien ja vallankumouksen seuraukset ovat tuhoisia mm. 17.00 Yle Uutiset men radio. 19.00 Yle Uuti- Uutiset maakunnastasi. 15.05 KultaBluesyö 11.30 Yle Uutiset maakuume. 11.57 Päivän miete- dio. 18.15 Nuntii Latini . 18.20 Radio- 12.45 Merisää. 12.37 Anonyymit taja Päivi Istala. 07.15 Aamusoitto. 11.00 Musiikin voima: 07.50 Merisää. (The Other Boleyn Girl/Englanti 2008) Epookkidraama kauniista sisaruksista, joita suvun kunnianhimo ajaa kilpailemaan kuninkaan rakkaudesta. 16.15 Maakuntaradio. pere-talossa 6.6.)20.45 Marsseja 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.17 Maakuntaradio. Mikä maksaa. 16.00 Yle jana Inari Nuutero. 20.06 Sää. 12.00 Yle 16.15 Svengaava iltaklo 00.0 5 Uutiset ja sää. Hän kuvasi rahtilaivoilla merimiesten arkea. 06.25 Aamusoitto. 12.55 Suomen radio. teatteri esittää: Tapani Löfvingin seik- 13.00 Yle Uutiset. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle radio. Salla Vuolteenaho 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 22.47 Suomi tänään. 23.00 Yle Uutiset. Ne on esitetty televisiossa edellisen kerran vuosina 1959 ja 1961. SANKARI KUIN SANKARI Yle TV1 klo 13.05 06.00 Yle Uutiset. All Stars 12.00 Spotify Lista Suomi . 15.05 Tuomariston valitsemat lauluyhtyeet Maakuntaradio. 18.30 Hartaita säveliä