kansan uutiset . Viikkolehti | 30.4.2021 | 3,5 € 17-003251-2117 | kansanUUtiset.fi Taistolaisten rakkaus kohdistui Neuvostoliittoon sivu 12 Paperitehtaan lopetus koettelee jokaista kemiläistä sivu 7 Arhinmäeltä jalkapallomuistelmat sivu 20 SIVU 35 Politiikan Hullut Päivät SIVU 16 Hauskaa vaPPua! Mukana Myös silvia Modig. 17/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa
Veronkevennykset kun eivät vahvista valtion taloutta, ne heikentävät sitä. Rahat puolue on ollut valmis ottamaan koulutuksesta. Ensin kokoomuksen kansanedustajat politisoivat perustuslakivaliokunnan ja ajoivat läpi esityksen, jonka mukaan EU-elpymispaketin hyväksyminen vaatii kahden kolmasosan enemmistön. LUE LISÄÄ SIVULTA 19 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Kesto Määräaikais. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti, että vika on hallituksessa. l K ahden porvaripuolueen meno saavutti melkoisen vaiheen tiistaina. Tuo on lapsellisuutta. Onko silloin enää tarkoituskaan, että ihminen työllistyy, kysyy Anne Nyman kolumnissaan. Kun porvarit sekosivat lueen ajama vastuullinen talouspolitiikka tarkoittaa. (10 %). Omia eturyhmiään saa luonnollisesti puolustaa. Säätytalon neuvotteluissa puolue on painottanut ajavansa ainoana hallituspuolueena tiukkaa menokuria. Kokoomuksen johto määritteli tiedotustilaisuudessa, että puolue on EU-myönteinen. Luonnollisesti vastuulliseen talouspolitiikkaan kuuluu myös lähes kaikkien taloustieteilijöiden tahdon vastustaminen. Eniten ryhtiä olikin niissä kokoomuksen kansanedustajissa, jotka ilmoittivat äänestävänsä pakettia vastaan ryhmäpäätöksestä huolimatta. Omille eturyhmilleen rahojen ohjaaminen ja niiden ottaminen lapsilta on jotain, mitä on vaikea kutsua vastuulliseksi. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Aloitetaan kokoomuksesta. 2 | KU 17 /2 02 1 Voiko ihminen oikeasti tarvita kuntouttavaa työtoimintaa useita vuosia. Koko vastuullinen talouspolitiikka on silkkaa identiteettipolitiikkaa. Keskusta on esimerkiksi ajanut mittavaa julkista tukea turveteollisuudelle. Joku voisi sanoa, että tuo ei ole EU-myönteisyyttä. Kun se tapahtuu vielä aurinkoisena kevätpäivänä, usko hyvään tulevaisuuteen vahvistuu. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Emma Grönqvist Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Listaamattomien yritysten veroedun poistamista kannattavat lähes kaikki paitsi keskusta ja kokoomus. Suurin osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista piti yksinkertaista enemmistöä riittävänä. Keskusta puolestaan on osoittanut, mitä puoPÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. LUE LISÄÄ SIVULTA 5 Somalian pääkaupungista Mogadishusta kantautui viikonloppuna huolestuttavia uutisia, kun presidentti Mohamed Abdullahi Farmajoa vastustavat armeijan yksiköt valtasivat asuinalueita kaupungin pohjoisosassa, kertoo Peik Johansson Pintaa syvemmältä -palstallaan. 17/2021 Perjantaina 30.4.2021 Kyllä se vaan on niin, että ensimmäisen koronarokotuksen saaminen olkapäähänsä nostaa mielialaa. Sen osoituksena puolue aikoo äänestää eduskunnassa tyhjää. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Tuula kärki Toimittaja. Keskusta ja kokoomus antoivat julkisuuteen lausuntoja, joiden perusteella puolueiden kannat eivät tulleet ainakaan kovin paljon selkeämmiksi. Mutta olisi ryhdikkäämpää sanoa se ääneen, eikä perustella mystisellä vastuullisella talouspolitiikalla. Hallitus on tyhmä, siksi Orpo ja muut kokoomuslaiset osoittavat mieltään
Suhdettaan pyöräilyyn hän kuvailee arkipäiväiseksi. Nykyisen hallituksen tavoite on tehnyt termin hiilineutraali tutuksi monille. Vaikka tekisimme niistä kaiken, meille jää silti osuus, joka on ajatuksena kompensoida, Kivelä sanoo. TeksTi Jussi Virkkunen Mai Kivelä pyöräilee työmatkansa. Hänelle pyöräily on lapsesta asti ollut luontevin tapa liikkua. Helsinki on linjannut sen tavoitteekseen ja luonut sitä varten myös suunnitelman. Kivelä puolestaan on ajanut ja ajaa ilmastoystävällisempää Suomea ja Helsinkiä niin eduskunnassa kuin kaupunginvaltuustossa. An tt i Yr jö ne n. Yli 600 000 asukkaan Helsingin tekeminen hiilineutraaliksi on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. AjAssA KU 17 /2 02 1 | 3 01 AjAssA H iilineutraali Suomi 2035. Kompensoinnilla tarkoitetaan, että päästön aiheuttaja eli tässä Hiilineutraaliksi tähtäävä Helsinki jättää asukkaiden päästöt huomiotta KU haastatteli Mai Kivelää pyörälenkillä. – Hiilinegatiivisuus tarkoittaa, että päästöt ovat pienemmät kuin hiilinielut, jotka sitovat hiilidioksidia, tiivistää vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä. – Ilmastotyössä on tullut selväksi, että mikään yksittäinen keino ei ole riittävä
Helsinkiläisten ruoankulutus on osa Helsingin ilmastotyötä. – Se on iso ja vaikea kysymys. Ihmisen lautaselleen laittamalla ruoalla on merkitystä, hän sanoo. Turpeen osalta Sipilän hallitus ei kivihiilen kaltaista päätöstä tehnyt. Helsingissä on käynnissä valmistelut kivihiilestä luopumiseksi. Se on kuitenkin toisen haastattelun aihe. – Lopputulos oli, ettei ole mitään yksittäistä taikaratkaisua. Helsinki järjesti tästä ison kilpailun, jonka voittajat julkistettiin nyt keväällä. Jos haluaa sanoa tosi yksinkertaisesti, käytännössä pitää siirtyä polttoon perustumattomiin ratkaisuihin. Totta kai meidän pitää huomioida epäsuorat päästöt. AjAssA 4 | KU 17 /2 02 1 Helsingin kaupunkipyöriä Munkkivuoren kaupunkipyöräasemalla maaliskuun lopussa. Kivihiilen ja biomassan poltosta pitää siirtyä maalämpöön, uusiutuviin energioihin, lämmön varastointiin. tapauksessa Helsinki korvaa aiheuttamansa päästön jollain tapaa. – Se on aika iso osuus siitä, mitä helsinkiläiset faktisesti aiheuttava päästöjä. Turpeen osuus Suomen energiantuotannosta on alle kymmenen prosenttia, mutta se aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Ruoan meRkitys on iso Kivelä itse on vegaani eli hän ei käytä mitään eläinperäisiä tuotteita. – Se on iso osa ihmisen ympäristökuormitusta. – Helsingin suorista ilmastopäästöistä maatalous ei tietenkään ole merkittävä osuus. Mutta siitä jää kokonaan ulkopuolelle helsinkiläisten kulutus, joka verrattuna suoriin päästöihin on vähän yli puolet. Ne ovat keinoja, joilla kivihiili voidaan korjata. l Mikään yksittäinen keino ei ole riittävä. Helsingissä on ollut suht iso yhteisymmärrys siitä, että kivihiili halutaan korvata tavalla, joka ei siirry biomassan lisääntyvään käyttöön kuten puunpolttoon. Kivelä kuitenkin huomauttaa, että Helsingin asettama tavoite jättää itse asiassa paljon huomioimatta. Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki päätöksen, jonka myötä kivihiilen käyttö Suomessa kielletään vuonna 2029. – Itse, ja toki muutkin ovat, olen yrittänyt nostaa esille, että Helsingin ohjelma keskittyy kaupungin suoriin päästöihin eli esimerkiksi liikenteeseen ja lämmitykseen. Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n. Karkeasti voi sanoa, että täysin kasvisperäinen ruoka on kaikkein ilmastoystävällisintä, Kivelä sanoo. Pyörälenkki on ohi, ja on aika päästää Kivelä takaisin muiden töiden pariin. Tarvitsemme erilaisia toimia. Lisätoimia tarvitaan. Ruoan biodiversiteettivaikutus on merkittävä, ja maankäytössä on oleellista, kuinka paljon maata käytetään peltosaati rehuviljelyyn. Kivelä sanookin, että myös turpeen käyttö energiantuotannossa pitää lopettaa
Entä voiko ihminen oikeasti tarvita kuntouttavaa työtoimintaa useita vuosia. Vasemmistoliitto ei ollut keväällä 2001 valmis suin päin hyväksymään muiden hallituspuolueiden sopimaa puolustusmenojen korotusta 9,5 miljardista markasta lähelle 11:tä miljardia. Kortisto on heille väärä paikka. Työttömyyskortistot on käytävä läpi ja perattava. Kolumni Pe KK a Pa jU vi rt a. Toivon tosiaan, ettei missään enää ole työttömien kursseja, joilla aika käytettiin naurettavilla tavoilla, milloin piirtäen aarrekarttaa lattialla, milloin tietokoneella surffaillen iltalehtien sivuilla. Hyvää vappua kaikille! AjAtuksiA työstä jA työttömyydestä aNNe NyMaN Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies. Puolustusselonteossa hiersi rahan lisäksi analyysi siitä, mikä meitä uhkaa. Tällaisten höpöjuttujen sijaan työttömät tarvitsevat ilmaista lisä-, muuntoja uudelleenkoulutusta. Työttömät tarvitsevat koulutusta, työtä ja palkkaa, eivät raippaa. Onko silloin enää tarkoituskaan, että ihminen työllistyy. Koronakriisi on vielä päällä. Vasemmistoliitto vaati ennen selonteon hyväksymistä analyysiä siitä, mitä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä Euroopassa on tapahtunut. Vasemmistoliiton analyysi perustui Siimeksen mukaan siihen, että laajamittaisen suursodan uhka on olennaisesti alentunut. Puolustusselonteosta ei ollut tarkoituskaan käydä avointa keskustelua. Varmasti löytyy myös työttömiä, jotka tarvitsevat apua sairauksiensa kanssa, tai mielenterveystai päihdepalveluita. Ihmiskauppatutkintojen laiminlyöntiä ei voi selittää pelkillä resursseilla. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kutsui KU:n vappunumerossa asian valmistelua brežneviläiseksi. Juho Orjala @juho_orjala 25.4. Siimes epäili muissa puolueissa hermostutun vasemmistoliittoon juuri siksi, että vanha käytäntö päättää puolustuslinjauksista ilman julkista keskustelua meni pieleen. Yhdeksän euroa päivältä, ja valvooko joku, ettei tällä toiminnalla korvata oikean palkkatyön tarvetta. Muistutan, että jopa säännöllisesti yhden työtunnin viikossa tekevä lasketaan työlliseksi, samoin kaikki yhdeksän euroa päivässä ”ansaitsevat”, kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevat. Jos ”maailman luotettavin poliisi” on haluton ratkaisemaan räikeitä ja ilmeisiä epäkohtia organisaatiossaan niin resursseja on turhaa lisätä. AjAssA KU 17 /2 02 1 | 5 Paavo LiPPosen hallituksessa nousi kiista puolustusmäärärahoista. Paavo Arhinmäki @paavoarhinmaki 27.4. Sen kunnialliseen hoitamiseen loppuun asti tarvitaan toimiva hallitus. Kuinka paljon siellä on ihmisiä, jotka eivät oikeasti pysty enää töihin, vaan kuuluvat eläkkeelle. Euroopassa supistettiin armeijoita. some Työ ei ole armopaloja. Uskon, että kortistossa on paljon ihmisiä, jotka ovat todellisuudessa työkyvyttömiä. Kai Hirvasnoro Puolustuksesta ei haluta avointa keskustelua 20 vuottA sitten Vuonna 2001 elettiin optimismin aikaa. Jos työttömällä ei ole työja toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, hän pystyy ottamaan vastaan kokoaikatyötä, eikä häntä kuulu ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Näyttelijä eero MiloNoff, SuoMeNkuvalehti.fi 23.4. Valtaosa ihmisistä haluaa elättää itsensä työllään, kun siihen on mahdollisuus. Työ ja palkka kuuluvat yhteen, ja palkalla pitää pystyä elämään. Mitäs nämä kuntouttavat työtoiminnat sitten. Kyllähän näitäkin on nähty, että työttömät tekevät työtä firmoille. lAinAttuA Kun käsikirjoitus on tarpeeksi hyvä, voi improvisoida. Mitä kestävämpi pohja, sitä enemmän voi antaa valtaa luovuudelle ja hetkelle. Kun tempputyöllistäminen lopetetaan ja tarjotaan ihmisille oikeita töitä, töitä, joista maksetaan palkkaa, meillä on varaa hyvinvointiyhteiskuntaan
Moskovassa heidän joukossaan on viisi Navalnyin läheistä tukijaa, mukaan lukien hänen veljensä Oleg, lääkärien riippumattoman ammattiliiton puheenjohtaja Anastasia Vasileva, Pussy Riotin jäsen Maria Aljohina ja kolme Moskovan sisäisten kunnallisalueiden valtuutettua mukaan lukien Aljohinan naisystävä Ljuša Štein. Poliisi pahoinpiteli kaduilla ja putkassa kymmenittäin ihmisiä, joista 30 on yrittänyt haastaa poliisia oikeuteen, huonolla menestyksellä. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU T LAAJAPALVELU TO M VERKOSSA JOKA PÄ VÄ Verkko palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ti klo 9–12 (09) 759 60 208 kansanuutiset.fi. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Venäjällä tiukoista koronarajoituksista luovuttiin jo kesällä. Nyt toimittajia uhkaa kolmen vuoden vankeustuomio. ”Rajoitusten Rikkojia” uhkaa enintään kahden vuoden vankeus. Viranomaiset kokeilivat uutta strategiaa: luvattoman mielenosoituksen annettiin marssia rauhassa. Ainoastaan vapautta osoittaa mieltä ei ole palautettu, eikä se ehkä enää palaa. Doxa teki videon, jossa kerrottiin opiskelijoille, mitä pitää tehdä, mikäli oppilaitokset yrittävät erottaa mielenosoituksiin osallistumisen vuoksi. Suurin osa syytteistä vastaa Suomen virkamiehen väkivaltaista vastustamista tai ilkivaltaa tai sellaiseen kannustamista sosiaalisessa mediassa. Venäjällä korona uhkaa vain mielenosoituksissa Kolumni Yhtä monia ei ole ollut syytteessä poliittisesta toiminnasta ainakaan 28 vuoteen. Kaksi päivää myöhemmin hän lopetti yli kolme viikkoa kestäneen nälkälakon lääkäreidensä kehotuksesta. Aineistot KU:ssa tehtäviin vedosilmoituksiin edellisen viikon torstaina klo 10.00 mennessä. Kontrasti tammi-helmikuun tapahtumiin oli suuri. OVD-Info-sivuston mukaan ainakin 1 630 otettiin kiinni ympäri maata, mutta ei juurikaan Moskovassa. Nyt tapaukset ovat laskussa, sillä todennäköisesti riittävän moni on jo sairastanut taudin. AjAssA 6 | KU 17 /2 02 1 kunnes oppilaitos irrotti sen opposition tukemisen vuoksi. Kolmea syytetään vuonna 2014 säädetyn lain nojalla, jonka perusteella mielenosoituksissa toistuvasti mihin tahansa rikkeisiin syyllistyneitä voidaan tuomita jopa viideksi vuodeksi vankilaan. l K e s k i v i ik kon a 21 .4. kansanuutiset.fi KU LMO TUSTEN JÄTTÖAJAT OVAT MUUTTUNEET Valmiit asiakkaalta tulevat pdf-ilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 10.00 mennessä. Saa nähdä, välttääkö uusin liikkeiden sykli tämän. Kymmentä moskovalaista ja kahta Nižni Novgorodin aktivistia epäillään ”terveysnormien rikkomisesta”, koska mielenosoitusten järjestäminen ”saattaa levittää koronavirusta”. Venäjällä ei ole ollut yhtä monia syytteessä poliittisesta toiminnasta ainakaan 28 vuoteen. Mielenosoitusten osallistujista 90:tä on syytetty rikoksista. Vuoden 2012 vaalivilpin vastainen liike upposi muun muassa vuosikausia jatkuneisiin oikeudenkäynteihin. Navalnyi myös ilmoitti päässeensä vankilaviranomaisista riippumattomien lääkäreiden tarkastukseen, joten nälkälakko saavutti tavoitteitaan. lmoitustrafiikki ilmoitukset@kansanuutiset.fi KUN T LAAT KU:TA JAKOON TORE LLE JA T LA SUUKS N Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Yksittäisten ihmisten tarinat hukkuvat tulvaan, ja ihmisoikeusjärjestöt järjestävät lakitukea liukuhihnatyönä. Vuonna 2017 perustettu Doxa oli Moskovan talouskorkeakoulun opiskelijoiden virallinen verkkolehti vuoteen 2019 asti, Antti RAutiAinen Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta. Tuolloin kolmena mielenosoituspäivänä tehtiin yli 11 000 kiinniottoa, eniten Moskovassa. ympäri Venäjää osoitettiin mieltä, ja vaadittiin hoitoa vangitulle oppositiojohtajalle Aleksei Navalnyille. Loputkin rajoitukset purettiin alkuvuodesta. kuutta sy ytetään alaikäisten kannustamisesta ”vaaralliseen toimintaan” eli mielenosoituksiin, ja heistä neljä on opiskelijoiden verkkolehden Doxan toimittajia
Nyt se uhkaa valua hukkaan. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 7 02 taustat Kemin satama investoi vuosituhannen alussa Stora Enson logistiikka järjestelmään. Viime vuoden aikana Kemin sataman lastausrampeilla asioi reilu pari sataa laivaa.
TausTaT 8 | KU 17 /2 02 1
TausTaT KU 17 /2 02 1 | 9 . Stora Enso irtisanoo Veitsiluodon tehtaalta noin 670 omaa työntekijää. Se on iso kolhu yksilölle, mutta myös Kemin kaupungille. TeksTi ja kuvaT Sampsa Hannonen Kemin synKät vedet. Irtisanomisten vaikutukset ovat mittavat
– Olen laskenut koko loppuviikon sataman menoja ja kuluja ja suhteuttanut niitä Veitsiluodon tehtaan lopettamiseen. Kyseessä on tiettävästi Suomen mittavin metsäteollisuuden sulkeminen. Takana seisoo satoja metrejä pitkä lastausramppi. – Joku sanoi alueradiossa, että ihan kuin lähiomainen olisi kuollut. Viitalalla on selkeä näkemys paperiteollisuuden vaikutuksista kaupunkiin, kun verotulot laskevat merkittävästi. Mietityttää, kuinka Kemi saa työllistettyä keski-ikäisiä, ehkä perussairaita, ja koko ikänsä tehtaalle työskennelleitä henkilöitä. Yhtiössä työskentelee 140 työntekijää. Erityisen vaikea se on silloin, jos Kemiin ei suuntaudu uutta teollisuutta, eikä pitkään tehtaalla olleita paperityöläisiä voida työllistää kaupungin sisällä. Näyttää siltä, että tehtaan lopettaminen aiheuttaa miljoonan euron vajeen. Halli on hehtaarin suuruinen. – Hyvää huomenta. Pitkänhuiskea ja lempeä-ääninen Viitala on huolissaan Kemin tulevaisuudesta. Ruotsalainen on luottavainen tulevaisuuteen, mutta ei oman työpaikkansa säilymiseen. – Tehtaan lopettaminen voi esimerkiksi heijastella siten, että Kemiin ei välttämättä saada uutta teatterija kulttuuritaloa tai että vanhoja liikuntapaikkoja ei voida kunnostaa. Huoneeseen leviää myönteinen tunnelma. – En usko, että minulle olisi töitä jatkossa. Aurinko ei paista nyt, eikä ehkä huomennakaan, mutta tiedän senkin päivän vielä koittavan, toteaa Efora Oy:n pääluottamusmies Jukka Ruotsalainen. Olen lähettänyt kuitenkin henkilöstölle ja yhtiön hallitukselle viestin, jossa ilmoitan, että irtisanomisiin ei tarvitse tukeutua. Toisaalta se tuntuu toimivan. Tämä lisää sataman käyttöä. Siltä se tuntui. S T e h Ta a n k u l u n va lv o n n a n edessä odottaa mies, jolla on tuima katse. Sataman liikevaihto on vuodessa noin viisi miljoonaa, joten viidesosan alenema on tuntuva. Tehtaan lopetus oli hänelle sokki. Ilmassa roikkuvan rampin tarkoitus on kiinnittyä laivan rakenteisiin ja niellä tonneittain teollisuusmateriaaleja. tehtaan lopettamiSpäätöS vaikuttaa kaikkialle Takatalvi on saapunut Kemin satamaan, ja kylmältä viimalta pääsee pakoon ainoastaan sisätiloihin. Hän arvelee, että osansa tästä saavat liikuntaja kulttuuripalvelut. Metsä Group rakentaa uutta biotuotetehdasta Kemiin. Vanhaan talonmiehen asuntoon, joka toimii nykyisin neuvottelutilana, astuu nykyinen satamajohtaja Markku Rautio. Se toimii maamerkkinä Veitsiluodon tehdasta varten tehdyistä investoinneista. Metsäyhtiö Stora Enso ilmoitti 20. – Tuntuu, että osa on vajonnut synkkiin vesiin, minkä ymmärrän hyvin. Jokainen euro tullaan laskemaan. Heti sisään tullessaan hän lataa: – Positiivisuus on ainut tie ulos kriisistä. Tuttu mies saa konttorissa lämpimän vastaanoton. Meidän tehtävä on huoltaa, mutta eihän täällä ole mitään huollettavaa, kun tehdas ajetaan alas. Sen on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2023 aikana. Ruotsalaisen kuvailema kokonaisuus on kieltämättä vaikea yhtälö. Sillan tieosuus kiemurtelee pitkälle satamaan, kohti sisämaata. Myönteisyys alkaa jo tarttua, vaikka se kuulostaakin tarkoin harjoitellulta mantralta, selviytymiskeinolta, joka tulee suoraan selkäytimestä. Ajatukset ovat kollegoissa ja työyhteisössä. – Sanotaanko näin, että mieli on samanlainen kun kelikin. TausTaT 10 | KU 17 /2 02 1 sen mukaan nousemaan. Viime päivät ovat olleet työntäyteiset. Rahat joudutaan todennäköisesti ohjaamaan muualle. Efora Oy on Stora Enson omistama kunnossapitoyhtiö. Rautio kertoo sekoittaneensa haastatteluajankohdan, ja pahoittelee tilannetta. Rautio ei kuitenkaan vaikuta hätääntyneeltä. On sanomattakin selvää, että Kemi on tällä hetkellä kriisikunta. Satama on inveStoinut paperiteolliSuuden Sanelemana Lähdemme kiertämään Viitalan kanssa satamaaluetta tämän harmaalla henkilöautolla. Viitala astuu sisään entiseen työpaikkaansa. Ajamme hallin ohi, joka on rakennettu Viitalan aikana. Isot konttikurottajat on parkkeerattu satamaan johtavan väylän varrelle. Hän selittää tilannetta seuraavien kahden vuoden notkahduksella, joka tullaan kuromaan kiinni biosellutehtaan valmistuessa. Satama ei tukeudu irtiSanomiSiin mutta SääStää äärimmilleen Yhtäkkiä sisään paukkaa tilanteeseen nähden iloinen mies. Selkä on suora ikävistä viime päivistä huolimatta. Velka asukasta kohden tulee Viitalan näkemykReijo Viitalan mielestä Kemillä on mahdollisuudet olla jatkossakin vankka teollisuuskaupunki.. Välillisiä vaikutuksia on kuitenkin mahdotonta arvioida tarkkaan. huhtikuuta, että se lopettaa paperintuotannon Veitsiluodossa ja ajaa tehtaan alas vielä tämän vuoden puolella. Ei sitä meinannut ensin uskoa todeksi. – Seuraavat kaksi vuotta on tiukkaa. Pyyhkijät heiluvat puolelta toiselle. Ensimmäisinä kärsijöinä ovat kuitenkin irtisanotut ja heidän perheensä. Saako tulla peremmälle, huikkaa nyttemmin Kemin Satama Oy:ltä eläköitynyt satamaja toimitusjohtaja Reijo Viitala. Ruotsalainen ei ole huolissaan tulevaisuudestaan
Tätä varten rakennettiin kokonaan uusi laituri, mutta myös ramppi ja halli. Seitsemäntoista vuoden työura uhkaa loppua yhteen Whatsapp-viestiin, johon oli linkattu Helsingin Sanomien uutinen tehtaan lopettamisesta. Myrsky tuntuu yltyvän. Kemin satamajohtaja Markku Rautio toteaa, että edessä ovat säästövuodet. Kemin satama on muuntautunut ja kasvanut vuosien varrella, kun teolliset tarpeet ovat niin vaatineet. Kurjuuteen ei sovi kuitenkaan jäädä vellomaan. Sellaista alasajon aikaa. Tehtaalla oli hänen mukaansa ”positiivinen vire”. Punaiseen kypärään ja huomiovaatteisiin sonnustautunut Jukka Ruotsalainen on nähnyt negatiivisen kehityksen jo muutaman vuoden ajan. Kaikesta huolimatta Veitsiluodon lakkautuspäätös tuli Ruotsalaiselle täytenä yllätyksenä. Ruotsalainen kuvailee vastoinkäymisiä eräänlaiseksi päänsisäiseksi väännöksi. Se on kooltaan isompi kuin normaali rahtikontti. – Kyse on Stora Enson SECU-nimeä kantavista konteista. Kemin keskustassa toimiva kirpputorija kahvilayrittäjä kertoo kuulleensa samankaltaisia tunnelmia lähipiiriinsä kuuluvilta tehtaan työntekijöiltä: uuteen ei ole investoitu vaan korjaillaan yhä uudelleen vanhaa, joka taas hajoaa vuosi vuodelta enemmän. – Harmi, että tämä meni nyt näin. Ehkä positiivisuus todella on synkkyyden vastavoima. työntEkijät kUUlivat työpaikkanSa mEnEttämiSEStä UUtiSiSta Räntämyrskyn sekaan tupruttaa savua Veitsiluodon tehtaan piipuista. Jokainen sopimus tullaan kilpailuttamaan, mutta työntekijöitä ei hänen mukaansa irtisanota.. l Jukka Ruotsalainen harmittelee, että paperiteollisuudesta on tullut valtataistelun kenttä, jossa kaikki on ulkoistettu ja päätöksiä tehdään Suomen rajojen ulkopuolella. Suoraselkäinen ilmoitus ennen mediaa olisi ollut luottamuksellinen teko. Se on lähes välttämätöntä, jos toimintaa halutaan jatkaa. – On ollut tunnelma, että koko ajan säästetään jostain, ja tietynlainen odotus tästä uutisesta on ollut ilmoilla. Jouduimme korjaamaan jatkuvasti. Valmis laituri on noin neljäsataa metriä pitkä. Pääluottamusmiehen asemasta huolimatta hän ei kuullut tehtaan kohtalosta työnantajalta itseltään. Paperikoneet pyörivät, mutta eivät kauaa. – Oletkos ennen nähnyt tuollaista, sanoo Viitala ja osoittaa isoa nosturia satama-altaan toisella puolella. Kokonainen infrastruktuuri on 43 miljoonan suuruinen hanke. Tämä varmistui, kun Kemi sai Metsä Groupin biotuotetehtaan. SECU-järjEStElmä jäämäSSä käyttökElvottomakSi Veitsiluodon tehtaan lopettaminen uhkaa jättää sataman SECU-järjestelmää varten rakennetun kokonaisuuden käyttökelvottomaksi. Ainakaan liiaksi. Jostain oli uutinen päässyt vuotamaan. Kone nostaa tuhansia kiloja painavan rautamöykyn kymmeniin metreihin ja laskee sen vapaapudotuksena maahan. Paperiteollisuuden kriisistä on myös keskusteltu paljon mediassa. Lyhenne tulee sanoista Stora Enso Cargo Unit. Pohjaa ruopataan pitkältä matkalta. Kemin satama on investoinut vuosina 2003–2006 Stora Enson tehdasta varten noin 18 miljoonaa euroa, jotta uusi logistinen kokonaisratkaisu olisi voitu ottaa satamassa käyttöön. Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen kuvaili Helsingin Sanomissa, että tehtaan sulkeminen oli yllätys. Nämä rakennettiin vuosina 2003 ja 2004. Nosturin tehtävä on tiivistää uutta laituria. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 11 Laivaan liitettävä ramppi uhkaa kuitenkin jäädä käyttämättömäksi. Ulkoilma satamassa täyttyy suurista, poikittaissuunnassa lentävistä räntähiutaleista. Tuloväylän ja satama-altaan syvyydeksi tulee kaksitoista metriä
teksti Kai Hirvasnoro H enkilökohtainen elämäni voi alkaa vasta vallankumouksen jälkeen.” Näin kirjoitti itselleen 18-vuotias Mikkelin lyseon lukiolainen Lauri Hokkanen vuonna 1968. – Tempauduin mukaan sen ajan kehittyneiden maiden ja opiskelijoiden yleisempään ilmapiiriin, hän kertoo nyt. Taistolaisten tunnusmerkit vuoden 1977 vappumarssilla: Tiedonantajan mainos, kukkahuivi ja Lenin. Hokkanen kirjoittaa taistolaisista viidennen kolonnan liikkeenä, joka yhdisti oman menestyksensä ja tavoitteensa Neuvostoliiton etuun ja tavoitteisiin. Hokkanen kuvaa laveasti 1900-luvun väkivaltaista historiaa, Venäjää ja Neuvostoliittoa, ja niin suomettunutta Suomea, että sen lakipisteessä vuonna 1973 Ilkka Kanervan johtamat kokoomusnuoretkin yhtyivät imperialismin vastaiseen rintamaan Neuvostoliiton määrittelemällä tavalla. Hokkasesta tuli ammattivallankumouksellinen yli kymmeneksi vuodeksi SKP:n vähemmistössä. ” Tiedonantajan päätoimittaja opetti nuorille taistolaisille keskeisen opin. – Marxismi-leninismi ja kommunismi tulivat vähän niin kuin kaupanpäällisiksi, hän hymähtää, ja vertaa suhdetta rakastumisen euforiseen vaiheeseen. Kolmaslinjalaisuus oli viimeinen yritys yhdistää riitelevät osapuolet ennen kuin vähemmistökommunistit erotettiin puolueesta vuonna 1985. TausTaT 12 | KU 17 /2 02 1 Viidennen kolonnan mies Lauri Hokkasesta tuli vallankumouksellinen 18-vuotiaana. Ne ovat tyhjentävimmät tähän asti julkaistut taistolaismuistelmat. Kirja on myös raju henkilökohtainen tilinteko. Nyt yli puoli vuosisataa myöhemmin hän kertoo, mitä taistolaisuus oli kirjassaan Kenen joukoissa seisoin. ”Me omaksuimme rauhan oloissa poliittisen tehtävän, joka Kuusisella oli talvisodassa – Suomen sovjetoimisen.” Hokkanen sanookin, että ”me valitsimme Neuvostoliiton”. Hänen analyysinsä mukaan taistolaiset olivat Neuvostoliiton asialla Suomen politiikkaan vaikuttaessaan. SDNL eli Suomen demokraattinen nuorisoliitto on Vasemmistonuorten entinen nimi. Ja se pakotti toimimaan nimenomaan menneisyyteen takertuvan vasemmiston riveissä. Radikalisoitumisen rakennuspuita kasvatti media, joka kertoi Biafran sodasta ja muista maailman epäoikeudenmukaisuuksista, lyseon teinitoiminta sekä Mikkelin nuorisoteatteri. Paikka oli hänen henkilöhistoriaansa sopivasti Kolmannella linjalla, sillä kolmaslinjalaisuuden kautta Hokkanen irtaantui liikkeestä ja sai lopulta potkut vuonna 1982. TehTävänä Suomen SovjeTiSoiminen Hokkanen eteni Mikkelistä töihin vähemmistön käsissä olleen SDNL:n Uudenmaan piirin eli Uudenmaan sosialistisen nuorisoliiton toimistoon Koiton taloon Helsingin keskustassa. Laaja taustoitus on Hokkasen mukaan välttämätöntä. Ensimmäinen esikuva oli Kuuban vallankumousjohtaja Che Guevara, sitten Kiinan Mao ennen kuin hän rakastui Leniniin vuonna 1970. Se oli uskollisuus Neuvostoliittoa kohtaan. Maailma tunkee päähän ja pakottaa toimimaan, oli hänen ja tuhansien muiden nuorten kokemus yhtä aikaa. Ve iK Ko Ko iV Us al o. Mutta myös paljon enemmän. Nuorisohommien jälkeen Hokkanen toimi Tiedonantajan levikkipäällikkönä ja teki töitä vähemmistökommunistien varjopuoluetoimistossa. Partiolainen ja aktiivinen luontoharrastaja oli äkkiä löytänyt elämälleen uuden kiihkeän suunnan kommunismista. Ilman sitä Suomen kommunistisen puolueen vähemmistösiipeä eli taistolaisia ei voi hänen mukaansa ymmärtää
Ehkä ratkaiseva käytiin nuorisoliitossa, jonka voimasuhteiden ajateltiin olevan avainasemassa koko liikkeen hallintaan. 1970-luKu alKOi vuOnna 1968 Hokkanen väittää Suomen 1970-luvun alkaneen jo vuonna 1968 Tšekkoslovakian miehityksestä. SatOjEn järjEStöjEn nuOriSOliittO Tšekkoslovakian miehitys 21.8.1968 oli vedenjakaja, joka viimeisteli jo aiemmin 1960-luvulla alkaneen Suomen kommunistisen ja kansandemokraattisen liikkeen jakautumisen Moskova-mieliseen vähemmistöön ja itsenäisempää suomalaista sosialismia edustaneeseen enemmistöön. Hänen mukaansa Tiedonantajan päätoimittaja opetti Vanhalla nuoria taistolaisia omaksumaan aatteen keskeisen opin. Hokkasen mukaan molemmat pitivät taistolaisten keulahahmoa ”pumpulipoliitikkona”, pehmeänä miehenä. Kirja alkaa talvisodasta ja Kuusisesta. Kehitys huipentui vuoden 1973 nuorisofestivaalissa. Mitä ihmisten päissä tapahtui. Sitä piti tähdentää ”luokkakantaisen” kommunismin omaksuneelle nuorisolle tilanteessa, jossa SKP oli pari vuotta aikaisemmin kyseenalaistanut ja SKDL tuominnut Neuvostoliiton Tšekkoslovakiaan tekemän miehityksen. Taistolaisliikkeen vaikutusvaltaisimman johtajan Jokisen isä teloitettiin Karhumäen Sandarmohissa helmikuun kymmenentenä päivänä vuonna 1938. ”Heille oli välitettävä kaikki kokemus myös luokkataistelun niistä menetelmistä, joissa ratkaisevaa oli sanojen sijaan teot. Talvisodan kokemus ja Terijoen hallitus kuuluivat raskaan sarjan luokkataistelukokemukseen, tätä oppia päätoimittaja oli nuorelle väelle tarkoituksella jakamassa”, Hokkanen kirjoittaa. Koko Suomen – ei vain taistolaisten – suhde Neuvostoliittoon muuttui. – 1960-luvulla osa uusvasemmistolaisen liikkeen kaadereista tarkasteli Neuvostoliittoa maana, joka ei ole edes sosialistinen ja osa piti sitä totalitaristisena yhteiskuntana. Miksi he sitten yhtäkkiä asettuivat puolustamaan sitä ihmiskunnan suurimpana sosialistisena saavutuksena. Tätä älymystön täyskäännöstä hän pitää avainasiana sille, että uuden sukupolven koko poliittinen luokka asettui voimakkaasti kylmän sodan toisen osan puolestapuhujaksi. Kuopiossa seuraavana vuonna pidettyyn liittokokoukseen osallistui 1 132 edustajaa noin kahdeksastasadasta jäsenjärjestöstä. SKP:n varapuheenjohtajana pitkään toiminut Moskovan luottomies Taisto Sinisalo antoi liikkeelle nimen, mutta todellisina johtajina Hokkanen pitää juuri Jokista sekä SKP:n Uudenmaan piirisihteeriä Markus Kainulaista. Vielä vuonna 1962 Helsingissä festivaali oli vain kommunistien juttu ja sosiaalidemoTaistolaisten tunnusmerkit vuoden 1977 vappumarssilla: Tiedonantajan mainos, kukkahuivi ja Lenin.. SDNL:n järjestösihteeri Ilpo Eerola oli luvannut, että jos vähemmistön keulakuva Alpo Halonen perustaa yhden uuden nuoriso-osaston, hän perustaa kaksi. Syyskuussa 1971 Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen puhuu niistä vasta radikalisoituneelle ylioppilasnuorisolle Vanhalla ylioppilastalolla Sosialistisen opiskelijaliiton (SOL) juhlassa. Nuorisoliitto ja kaikki muutkin kd-liikkeen osat pysyivät enemmistön käsissä lukuun ottamatta Sosialistista opiskelijaliittoa ja Kansan raittiusliittoa. Sitä Hokkanen yrittää avata kirjassaan. Stalin istutti hänet talvisodan alkaessa Terijoen nukkehallituksen pääministeriksi. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 13 Viidennen kolonnan mies EtEEnpäin OWK:n viitOittamalla tiEllä Kuusisella Hokkanen tarkoittaa Neuvostoliitossa Stalinin vainoissa henkensä säilyttänyttä Suomen vuoden 1918 vallankumousjohtajaa OttoWille Kuusista. Kokous valitsi Neuvostoliiton nuorisojohtajan Gennadi Janajevin tahdonmukaisesti Pekka Saarnion jatkamaan liiton puheenjohtajana. Hokkanen kuvaa kirjassaan seikkaperäisesti valtataistelua liikkeen eri osissa. Enemmistöläiset perustivat molemmille oman varjoliittonsa. Porvaria pitää vihata”, Hokkanen kirjoittaa. Kun tulokset laskettiin vuoden 1972 viimeisenä päivänä, SDNL:n keskushallitus hyväksyi Kuopion liittokokouksen enemmistön turvaamiseksi 273 uutta osastoa ja 51 aluejärjestöä. Se oli uskollisuus Neuvostoliittoa kohtaan. Pojasta tuli tulisieluinen kommunisti, joka teroitti Tiedonantajan nuorelle toimituskunnalle, että ”yhtä älkää milloinkaan unohtako: luokkavihaa
Niistä muodostui joukkomittainen este SKDL:n kehitykselle humaaniksi ja vaikutusvaltaiseksi, laajasti edistyksellisiä ja vasemmistolaisia ryhmiä kokoavaksi vasemmistososialidemokraattiseksi puolueeksi. Kommunistien ja kansandemokraattisen liikkeen palveluksessa oli tuohon aikaan 600–700 ihmistä. SKP:n osalta tavoitteena oli palauttaa puolue Moskovan ohjaukseen ja näin vahvistaa Neuvostoliiton vaikutusta Suomen yhteiskunnallisessa elämässä. Siinä oli päätetty mennä suoraan Koiviston taakse sen varmistamiseksi, ettei vaalia sotketa ”mustilla hevosilla”. Sosialistisen opiskelijaliito n mielenosoitu s 28.4.1977. SKDL:llä oli 40 kansanedustajaa, ja se osallistui useisiin hallituksiin. Vuosina 1970–1990 SKP:n johtajat kuittasivat Neuvostoliitolta avustusrahoja yli 130 miljoonaa markkaa, kirjassa kerrotaan. ”En erehdy, kun sanon, että 1980-luvun taitteessa olimme läheisemmissä suhteissa sosialidemokraatteihin kuin sisäisten ristiriitojen repimän veljellisen SKP:n edustajiin”, Vladimirov kirjoitti muistelmissaan. ”Ilkka Kanerva ymmärsi festivaalin määrittämän imperialismin vastaisen solidaarisuuden maistuvan joillekin porvarillisesti asennoituville ihmisille epäluontevalta, mutta oli valmis nielemään melkein mitä tahansa saavuttaakseen Moskovan luottamuksen”, Hokkanen kirjoittaa kirjassaan. Moskovan suurlähetystön KGB-upseeri Viktor Vladimirov oli veljellisissä väleissä keskustapuolueen ja sosiaalidemokraattien napamiesten kanssa. ”Samaan aikaan kun kirjoitimme ja puhuimme ennennäkemättömästä oikeistohyökkäyksestä ja Suomen ulkopolitiikan muuttamiseen tähtäävästä vaarasta, Suomen nuorison kaikki vaikutusvaltaiset poliittiset ryhmät olivat neuvostokarhun lujassa syleilyssä.” Taistolaisen retoriikan sisäistäminen saavutti huipentumansa vuonna 1973, mutta jo vuonna 1970 koko Suomi juhli Leniniä, kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi sata vuotta. KoKo Suomi juhli leniniä Hänen mukaansa taistolaisen politiikan paradoksi oli syvä ristiriita suomalaisen todellisuuden ja liikkeen siitä tekemän arvion välillä. Voiteluaineena käytettiin miljoonien markkojen rahoitusta. Ve iK Ko Ko iV Us al o Ve iK Ko Ko iV Us al o Ka ns an ar Ki st o. Kuppi nurin vuoden 1982 vaaleiSSa Taistolaisuus vaurioitti kommunistista ja kansandemokraatista liikettä, joka esimerkiksi vuonna 1975 nautti suurempaa vaalikannatusta kuin kokoomus ja keskustapuolue. Rahaa myös kului, sillä yhden puolueen sisällä pidettiin yllä kaksinkertaista organisaatiota. Taistolaisnuorison tavoitteena oli julistaa SDNL kommunistiseksi nuorisoliitoksi. Hokkasen mielestä taistolaisen nuoren sukupolven irtisanoutuminen 1960-luvun uusvasemmistolaisuudesta ja SKP:n Moskova-kytkös olivat kohtalokkaita SKDL:lle. Hokkanen vertaa puoluejohtajien olleen kuin keskisuuren yrityksen toimitusjohtajia. SKDL:n ehdokas oli taistolaisten vastustama Kalevi Kivistö, jota 11 taistolaisten valitsijamiestä kuitenkin äänesti ensimmäisellä kierroksella valitsijamiesryhmän päätöksen vastaisesti. 1970-luvun lopulla taistolaiskulttuuri alkoi kriisiytyä. TausTaT 14 | KU 17 /2 02 1 kraatit ja oikeisto vastustivat sitä. Liikkeestä eroamassa olleet kertoivat usein samat syyt: ”Taistolaispolitiikan rajoittuneisuus ja ahdasmielisyys kiusasi, Puolan toistuvat kriisit ja Neuvostoliiton imperialistinen sotaretki Afganistaniin tunnettiin ja Solženitsyn oli luettu.” Hokkanen kirjoittaa oman kuppinsa täyttyneen, kun vuoden 1982 presidentinvaaleihin koottiin Mauno Koiviston vastaista rintamaa keskustapuolueen Ahti Karjalaisen tueksi. Hokkasen mukaan Suomen poliittinen elämä oli syvästi vaurioitunut 1970-luvulla. Nyt jopa Kanervan johtamat kokoomusnuoret allekirjoittivat julistuksen, joka alleviivasi imperialismin vastaisen taistelun olevan ennen kaikkea taistelua Yhdysvaltojen imperialismia vastaan
Minä olin poliittinen aktiivi aikana, jolloin totalitaristinen järjestelmä ei turvautunut enää murhapolitiikkaan, mutta väkivaltaan se turvautui ja pyrki eristämään Neuvostoliiton sivistyneistön vaikutuksen maan kehitykseen. Onko se jonkin näköistä itsensä suojelua, Hokkanen kysyy heiltä. Siivoan, en kiillota menneiSyyttäni Hokkanen kirjoittaa oman tärkeimmän voittonsa olleen ”irtaantuminen totalitaristisen valtion tukemisesta, irtaantuminen poliittisesta liikkeestä, jonka keskeisenä ominaispiirteenä oli pitää ihmiskunnan suurimpana saavutuksena ihmisyyttä halveksivaa ja hävittävää ideologis-poliittista valtajärjestelmää, maailmanhistorian suurinta ihmisteurastamoa”. Vastaanotto kertoi, että osa on sinut menneisyytensä kanssa, osa häpeää niin, että pyysi olla julkaisematta mitään itseään koskevaa. Se missä tuli oltua, vertautuu Hokkasen mielessä uskonnolliseen hurmokseen. Hän lähetti etukäteen joukolle entisiä tovereitaan heitä koskevia osuuksia tulevasta kirjasta. Ei todellakaan. Hokkanen kokee itsensä siivoajaksi, joka ei kiillota menneisyyttä vaan pyrkii kertomaan avoimesti oman näkemyksensä. – On hyvä tietää, missä tuli oltua mukana. Minä olin poliittinen aktiivi aikana, jolloin totalitaristinen järjestelmä ei turvautunut enää murhapolitiikkaan, mutta väkivaltaan se turvautui. – Kuka haluaa niin hirveästi nostaa itseään julkisuuteen nuoruutensa harharetkien takia. Vaikeneminen on ollut taistolaiskaaderien enemmistön ratkaisu kautta vuosikymmenten sen jälkeen, kun hehku oli hiipunut. Lauri Hokkanen istuu penkillä, eturivissä toinen oikealta.. – Minusta Suomessa vallitsee edelleen vääristynyt näkökulma, että me olisimme eläneet normaalin valtion naapurina. La Ur i Ho KK as en aL bU m i Mikkelin nuorisoteatteri 1960-luvulla. ”Taistolaisuudessa oli paljolti samat piirteet kuin uskonlahkoissa: sisäänpäin kääntyneisyys, vahva keskinäinen luottamus ja solidaarisuus, ulkoisen uhan ja vaikutuksen torjunta, vahva viholliskuva kerettiläisistä ´luokan` asian kavaltajina.” l JU KK a Jä rv in en Lauri Hokkanen. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 15 Sosialistisen opiskelijaliiton vuoden 1975 liittokokouksessa oltiin Otto-Wille Kuusisen johtamalla tiellä, mitä Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen oli opiskelijoille teroittanut. Hän ei vaikene, koska asia on näivertänyt niin paljon mielessä
TausTaT 16 | KU 17 /2 02 1
Ennen muuta se on epäreilua eurooppalaisia ihmisiä kohtaan. Lakiin kirjattu vuoden 2030 päästövähennystavoite ei ole hänen mielestään riittävä. Tuet palvelevat niitä, hän sanoo. Parlamentti käytännössä. – Se ohjaa vain kasvattamaan tilan kokoa sen sijaan, että keskityttäisiin muuttamaan tuotantotapoja ilmastokestäviksi. Se oli vasemmistoliiton europarlamentaarikon Silvia Modigin päällimmäinen tunne EU:n ilmastolaista, josta päästiin ratkaisuun viime viikolla. Maataloustukien osuus on kolmasosa koko EU:n budjetista. – Mitä isompi tila, sitä enemmän tukia, Modig yksinkertaistaa. – Ilmastotavoitteiden näkökulmasta lopputulos oli valtava pettymys. – Se tarkoittaa, että 2040 on tehtävä voimakkaita ja nopeita korjausliikkeitä. Monet ilmastotoimet herättävät yhä vastustusta jäsenmaissa, varsinkin kun on aika siirtyä puheista tekoihin. – Emme selviä ilmastohaasteesta, ilman että kaikki ovat mukana siinä. – Onhan jo se historiallinen ja merkittävä asia, että EU on nyt sitoutunut lainsäädännön tasolla olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tällainen laskentatapa heikentää tavoitetta, Modig sanoo. Myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus etenee ilmaston kannalta huonoon suuntaan. EU on nyt sitoutunut 55 prosentin nettotavoitteeseen. Miten saada nämä mukaan. Se on kalliimpaa kaikille, ja se on vaikeaa poliittisesti. Siellä isot yritykset tuottavat maataloustoimintaa. – Kun vuoden 2030 tavoitetta ei asetettu riittävän kunnianhimoiselle tasolle, löydämme itsemme vuonna 2040 tilanteesta, jossa olemme jääneet pahasti jälkeen hiilineutraaliuden tavoitteesta, Modig sanoo. Suomelle ei tee tuskaa EU:n tavoite olla hiilineutraali 2050, mehän olemme päättäneet olla hiilineutraali 2035. mahdollisuus, joka tyrittiin Ilmastolaki ei ole ensimmäinen pettymys. Yksi ongelma on esimerkiksi se, että maataloustukea tulee yhä tilan koon mukaan. Tilanne ei kuitenkaan missään nimessä ole toivoton. – Netto tarkoittaa sitä, että päästöistä vähennetään nielujen osuus. EnEmmän kuin koskaan EnnEn EU tekee nyt ilmaston hyväksi enemmän kuin koskaan aiemmin. Euroopan parlamentti äänesti maatalouspolitiikan uudistukseen viime syksynä. – Vastaan siihen aina, että totta, mutta se ei tarkoita, että tekee riittävästi. EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomessa maanviljelyä harrastetaan perhetiloilla. Tutkimustiedon mukaan todellisen päästövähennystavoitteen pitäisi olla vähintään 67 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen pystyttäisiin pysäyttämään puoleentoista asteeseen. Jos olet tehnyt liian vähän aikaisemmin ja nyt teet vähän enemmän, ei se vielä kerro, että teet tarpeeksi, Modig toteaa. – EU-maat ovat keskenään hyvin erilaisia. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 17 heikensi komission jo heikkoa esitystä entisestään. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Emma Grönqvist P ettymys. Tällä hetkellä maatalous ei osallistu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen siten kuin sen pitäisi, Modig sanoo. EU:n vihreän kehityksen ohjelma eli Green Ilmaston puolesta Silvia Modig puolustaa europarlamentissa pääasiassa ilmastoa. – Euroopassa toimii agribisnes. Mutta mukana on maita, joissa suurin osa asunnoista lämpenee kivihiilellä, ja alueita, joissa hiiliteollisuus on valtava työllistäjä. – Mielestäni tukea pitäisi suurtilojen ja -yritysten sijaan ohjata enemmän pienille ja keskisuurille maatalousyrittäjille. Tämä on komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin viljelemä viesti
Tämä on työpaikkojen säilymisen ja uusien luomisen kannalta myös aivan keskeistä. Se työllistää suoraan 2 300 ihmistä. Modig kehuu Suomessa tapahtunutta muutosta suhtautumisessa ilmastonmuutoksen torjuntaan. – Yhä hoetaan pokkana, että Suomen metsätalous on kestävällä pohjalla, koska pidämme metsistämme hyvää huolta. – Suomessa elinkeinoelämä on ymmärtänyt sen, että voittajia ovat ne, jotka ovat etunenässä ilmastonmuutoksen hillitsemisen suhteen. metSien tilalle tuli puupeltoja Turpeen energiantuotannon ohessa Modig pitää Suomen ilmastopolitiikan toisena ongelmakohtana yksipuolista metsätaloutta. Kyllä puuta voi korjata ja käyttää niin, että se on ilmastokestävää, mutta se tarkoittaa, ettei vedetä avohakkuuta vaan otetaan käyttöön jatkuvan korjaamisen periaate. Ympäristö voittaa, talous kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja. Yksi win win -ratkaisu on Modigin mielestä kiertotalous. – Olemassa on hyviä keinoja, joten nyt kunnianhimo on saatava kohdilleen. Hän painottaa metsien ja ylipäätään luonnon monimuotoisuuden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. On löydettävä win win -tilanteita, jotka palvelevat sekä ilmastoa että ihmisiä. Metsäpolitiikka on tänä vuonna tärkeä kysymys EU:ssa. Nyt me olemme samalla kartalla. Luonnonvarainen metsä on tosi vähissä. Muualla EU:ssa Suomen turvetappelua pidetään käsittämättömänä. Hän ottaa esimerkiksi autoilun. – Siihen on sekä EU:ssa että Suomessa tartuttu isosti ja siitä on yhteisymmärrys. Se on kokonaisuudessaan erinomainen avaus komissiolta ja myös yksi vasemmistoliiton viime eurovaalien tavoitteista, Modig sanoo. – Turpeella on valtavat ympäristövaikutukset. Euroopan komissiolta odotetaan kesällä uutta metsästrategiaa, joka vastaisi paremmin ilmastotavoitteisiin. Maa, jonka nimi on Suo-mi, on tuhonnut suurimman osan soistaan ja tehnyt niistä puupeltoja. Mutta ei Lapissa voi sanoa, että ota bussi. Tulevaisuuden työpaikat ja voittajat ovat niissä maissa, jotka ovat muutoksen etunenässä. Modig muistuttaa, että päästöt eivät ole ainoa turpeesta aiheutuva haitta. Eivätkä edes kaikki helsinkiläiset pärjää ilman autoa. Tällaisia ratkaisuja pitää löytää lisää. hän kysyy – Suomea kiertäessä sen näkee. Meidän hiilinielumme voi pysyä ennallaan, vaikka biodiversiteettimme katoaisi. Modig painottaa, että ihmisten syyllistäminen pitää lopettaa, koska vika on paljolti rakenteissa. – Siellä ihmetellään, miksi pidämme kiinni turpeen energiantuotannosta, vaikka se vaikeuttaa päästövähennystavoitteisiin pääsemistä ja tulee kaiken lisäksi kalliiksi, koska turpeen energiakäyttöä ei saa enää millään kannattavaksi. – Siitä saadaan Suomessa muutama prosentti energiasta, mutta se tuottaa yli 15 prosenttia päästöistä. – Vasemmistoliitossa uskomme, että metsäteollisuutta voidaan tehdä vastuullisesti. – Jos kymmenen vuotta sitten keskustelin elinkeinoelämän edustajien kanssa ilmastoasioista, niin jos eivät nauraneet minulle suoraan päin naamaa, niin ainakin selän takana, että täyttä utopiaa. Niille ihmisille, jotka saavat toimeentulonsa turpeesta, pystytään räätälöimään tukitoimet elinkeinotoiminnan muokkaamiseen tai uudelleenkoulutukseen. käSittämätön turve. Kaikki eivät kuitenkaan ole mukana luomassa uutta. Sen tilalla on puupeltoja, joilla on riviin istutettu yhden lajin puita. Se on tällainen win win -juttu. – On kylmää faktaa, että biodiversiteetin on oltava kunnossa, että selviämme ilmastokriisistä. l ”Biodiversiteetinonoltava kunnossa,ettäselviämme ilmastokriisistä”. Modig kuvailee päättömyyden huipuksi keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon parin viikon takaista avointa kirjettä turpeen puolesta. Tilastot kuitenkin kertovat, että Suomen metsien luontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia. Täällä ajatellaan, että laittakaa vaan kunnianhimoiset tavoitteet, kunhan me tiedämme, mikä on sääntely-ympäristö tulevina vuosina. Ja tähän meidän päättäjien on tarjottava ratkaisuja. – Paljon vaikeampaa on ratkaista se, miten muuten siirrytään oikeudenmukaisesti hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Euroopan komissiolta odotetaan kesäkuussa suurta ilmastolainsäädäntöpakettia ja uutta yritysvastuulainsäädäntöä. Silvia Modig on huolissaan suomalaisten metsien puolesta.. TausTaT 18 | KU 17 /2 02 1 Deal on valtava kokonaisuus, johon kuuluu ilmastolain lisäksi muun muassa biodiversiteettistrategia, pellolta pöytään -strategia ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Meillä puhutaan vain hakkuumääristä ja hiilinielun koosta. – Useimmille helsinkiläisille voi sanoa, että sinulla on oman auton vaihtoehtona julkinen liikenne. Säätely kiriStyy Modig muistuttaa siitä, että ne tahot, jotka toimivat etujoukoissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ovat jatkossa voittajia. Kiina on lupaillut olevansa hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä, ja Yhdysvallat on sitoutunut puolittamaan päästönsä vuoden 2005 tasosta 2030 mennessä. Sen takia on selvää, että Suomen metsäteollisuudella on myös runsaasti kehitettävää. Kuka voi olla sitä mieltä, että metsätalous on kestävää, jos 76 prosenttia on uhanalaista. Suomessa on osaamista siihen. – Se on vasemmistoliitolle aivan keskeinen asia. Jos katsoo 50 vuotta vanhaa karttaa, jossa on eroteltu Suomen suot, ja vertaa sitä nykyhetkeen, ero on valtava. – Green Dealin avulla pyritään varmistamaan se, että siirtymä kohti hiilineutraaliutta tapahtuu. Hän muistuttaa, että ilmastosiirtymä on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Hän sanoo, että turve on yksi yksinkertaisimmista kysymyksistä ilmastopolitiikassa. – Säätely tulee kiristymään ympäri maailman
Opposition presidenttiehdokkaiden ja osavaltioiden presidenttien kanssa pidettiin vielä maaliskuussa viikkojen ajan kokouksia Mogadishun lentokentällä, mutta yhteisymmärrystä ei syntynyt. Samaa mieltä ovat kaikki länsimaat, YK ja Afrikan unioni. Hallitus sai alkuvuodesta maksettua virkamiesten ja sotilaiden palkat Saudi-Arabian ja Qatarin tuella. Kun presidentti Farmajo tuli valtaan neljä vuotta sitten, hän oli hyvin suosittu kansan keskuudessa yli klaanirajojen. Taistelujen tauottua myös presidentti Farmajon vastaiset mielenosoitukset jatkuivat. Presidentti Farmajon toimikauden jatkamista vastaan kapinoivat sotilaat lähtivät kaduille Somalian pääkaupungissa. TaisTeluT palasivaT Mogadishuun TeksTi Peik Johansson kuva All Over Press/Said Yusuf Warsame PinTaa syvemmälTä. Somalian poliittinen järjestelmä ajautui umpikujaan viimeistään helmikuussa, kun presidentin toimikausi päättyi ennen kuin hänelle ehdittiin valita seuraajaa. Somaliassa vietetään parhaillaan muslimien paastokuukautta ramadania, jolloin päiväsaikaan ihmiset ovat syömättä ja juomatta ja vasta auringonlaskun jälkeen perheet kokoontuvat yhteen syömään. Ambulanssit eivät päässeet noutamaan haavoittuneita, sillä kadut oli suljettu liikenteeltä. Puntmaan ja Jubamaan osavaltioiden presidentit viivyttelivät neuvotteluja vaalijärjestelyistä monin tavoin, jotta vaaleja ei saataisi järjestettyä ennen Farmajon toimikauden päättymistä. Somalian maaseutua uhkaavat parhaillaan myös heinäsirkat ja kuivuus. l S o m a li a n pä ä K au p u n g i s ta Mogadishusta kantautui viikonloppuna huolestuttavia uutisia, kun presidentti Mohamed Abdullahi Farmajoa vastustavat armeijan yksiköt valtasivat asuinalueita kaupungin pohjoisosassa ja ottivat lopulta haltuunsa myös kaupungin pääkadun keskeiset risteykset vain muutaman sadan metrin päässä presidentinlinnasta ja parlamenttitalosta. Kilpailevat presidenttiehdoKKaat ja Somalian eri osavaltioiden presidentit pitävät Farmajon jatkoaikaa laittomana, sillä myös parlamentin toimikausi päättyi helmikuussa, eikä sillä sen vuoksi ollut valtuuksia myöntää presidentille lisäaikaa. Al-Shabaabin odotetaan valtaavan taas lisää alueita Somalian maaseudulla, kun terroristiliikettä vastaan taistelleet armeijan yksiköt lähtivät rintamalta Mogadishuun taistelemaan istuvaa presidenttiä ja hallitusta vastaan. Sähköt olivat poikki kaupungin keskustan lähellä sijaitsevissa kaupunginosissa, ja vedensaanti oli katkaistu. alKuviiKosta taistelut Mogadishussa taukosivat ainakin hetkellisesti, kun pääministeri Mohamed Hussein Roble kutsui kapinallisjoukkojen edustamien klaanien vanhimmat neuvotteluihin aselevosta. Molemmat ex-presidentit olivat ehdolla presidentiksi vaaleissa, jotka oli tarkoitus järjestää parlamentissa tammikuussa. Kapinalliset sotilaat kuuluvat samaan klaaniin kuin Somalian kaksi edellistä presidenttiä. Nyt nämäkin rahat ovat loppuneet, ja hallitus on pyytänyt rahalahjoituksia ulkomailla asuvilta somalialaisilta. Asukkaat pysyttelivät kodeissaan tai pakenivat taistelujen alta. EU jäädytti budjettitukensa Somalian hallitukselle jo vuodenvaihteessa. Hän yritti saada Al-Shabaabin itsemurhaiskut loppumaan tarjoamalla armahdusta rivitaistelijoille ja maksamalla sotilaille ja poliisille yli vuoden palkkarästit. Sosiaalisessa mediassa julkaistuissa videoissa kapinalliset sotilaat ja klaaniarmeijoiden taistelijat ajelivat konekivääreillä varustetuilla maastoautoilla ja presidentti Farmajoa vastustavat mielenosoittajat polttivat autonrenkaita kaduilla. Ennen presidenttikauttaan Farmajo työskenteli liikennelaitoksen virkamiehenä Buffalossa Yhdysvalloissa. Mogadishussa ei ole koettu vastaavanlaisia katutaisteluja sitten vuoden 2011, jolloin islamistijärjestö Al-Shabaabin joukot ajettiin kaupungista. Kapinallisjoukkojen ja hallitukselle yhä uskollisten sotilaiden välillä käytiin taisteluja koko sunnuntain ajan. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 19 tajat, jotka puolestaan äänestivät uudesta presidentistä. Viimekertaisissa vaaleissa klaanijohtajien nimeämät valitsijamiehet valitsivat kansanedusPanssarintorjuntasingolla aseistautunut kapinallissotilas partioi Mogadishun laitakaupungin kadulla sunnuntaina. Äänestys uudesta presidentistä kuitenkin peruttiin, kun järjestelyistä ei päästy sopuun. Lopulta huhtikuun alkupuolella parlamentin alahuone päätti lähestulkoon yksimielisesti, että kansanedustajien ja presidentin toimikautta jatketaan vuoteen 2023, johon mennessä Somaliassa olisi määrä pitää oikeat vaalit, joissa kansa pääsee oikeasti äänestämään. Somaliassa järjestettiin edelliset suorat ja yleiset vaalit vuonna 1969
Kaikki spekuloivat vain, että pelaako (Hollannin tähtipelaaja) Ruud Gullit, kun hän oli ollut loukkaantuneena. Muutos tapahtui muutamaa vuotta myöhemmin. Tein aika paljon selvitystyötä kirjaa varten, Arhinmäki kertoo Kaiken se kestää -kirjastaan. – Veikkausliigassa alkoi syntyä kannattajaryhmiä. Käänne Vuonna 1989 Omaa pelaajauraansa enemmän Arhinmäki muistelee kirjassa matkaansa Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajana. – Vanhemmillani oli kummallinen päähänpinttymä, että lapsiensa parasta ajattelevien vanhempien pitää tarjota mahdollisuus mökkikesään. Minä olin raivoissani, että Suomi hävisi. Samalla kotimaisessa jalkapallossa kääntyi uusi sivu. Nykyään maajoukkueen peleissä – tai oli ennen koronaa – on erittäin hyvä tunnelma, mistä pitää huolta monituhantinen kannattajajoukko. Siinä on kannattajien kokemusmaailman kautta käyty läpi asioita, mutta samalla se on myös tietokirja. Arhinmäen intohimoinen suhde jalkapalloon on hyvin tiedossa, mutta nyt hän on saattanut tarinan kansien väliin. Gullit tuli loppuhetkillä kentälle ja syötti Hollannin voittomaalin. TausTaT 20 | KU 17 /2 02 1 P ari askelta muita edellä. Se vaati aika ison pohjatyön, vaikka materiaalia olen kirjaa varten 35 vuotta kerännyt. Litmasen vanavedessä suomalaisia pelaajia oli päätynyt euroopPaavo Arhinmäki olisi halunnut tehdä pelkän jalkapallokirjan. muuttunut?Käpylän. Kaatosateinen ilta Olympiastadionilla syksyllä 1997 päättyi pettymykseen, kun Unkari tasoitti pelin yliajalla ja meni MM-jatkokarsintoihin. Kirja. – Se ei missään nimessä ole poliittinen kirja. Suuremmassa mitassa maajoukkue alkoi vetää kannattajia 1990-luvun loppupuolella, jolloin Suomella oli niin kutsuttu kultainen sukupolvi. Syksyllä 1986 Arhinmäki liittyi perinteisen työläisseura Ponnistuksen riveihin, josta lähti liikkeelle pelaajaura. – Minulle käännekohta oli Suomi-Hollanti 1989. Jari Litmanen on kuvaillut Unkarin tasoitusmaalia sanomalla, että vaikka Suomi harjoittelisi sitä tuhansia kertoja, sen uusiminen ei onnistuisi. Kirjassa puhutaan politiikasta, onhan kirjoittaja pitkän linjan poliitikko, mutta yhden asian Arhinmäki haluaa tehdä selväksi. vanha?kotikenttä?on. Haastattelin pelaajia ja kannattajia sekä kävin vanhoja lehtiä läpi. Niin meni myös Arhinmäki syksyllä 1986, kun Suomi kohtasi Walesin. – Itse kutsun kirjaa fudisautoetnografiaksi. – Muistan, että moni oli innostunut, kun näki Gullitin. Vuoden 1997 trauma Kun kyse on 70-luvulla syntyneestä jalkapallokannattajasta, ei voi välttää traumaattista Unkari-peliä. Kirjassa Arhinmäki kertoo, miten hänen rakkautensa maailman suosituimpaan urheilulajiin syntyi, ja miten hän on pallon perässä matkustanut ympäri maailmaa. TeksTi Jussi Virkkunen kuva Antti Yrjönen elämää jalkapallon perässä ???Paavo?Arhinmäen. Se oli tarkoitus julkaista kuntavaalien jälkeen. Tällä ajatuksella hän lähti kirjoittamaan uutta kirjaansa. 80ja 90-luvuilla tilanne oli vielä toinen. Silloin huomasin, että olen Suomen kannattaja enkä vain katsomassa muita pelaajia. palaisiin huippusarjoihin, etenkin Englantiin. He vuokrasivat mökin, johon tuli sähköä muttei vettä. Puitteet rakkaussuhteen alulle eivät olleet helsinkiläislapselle kovin mieleiset. Niin hyvä maalivahti pelaa. – Itse olisin halunnut tehdä vain jalkapallokirjan. Koska pallo vei Arhinmäen mukanaan jo nuorena, vaati selvitystyö paljon kärsivällisyyttä. Tarinan kertoo myös Arhinmäki omassa kirjassaan. Siksi tässä sitä seistään sateisena päivänä Helsingin Kumpulanlaakson kentän laidalla puhumasta kirjasta, joka ilmestyy nyt puolitoista kuukautta ennen kuntavaaleja. Eiväthän ne olleet kuin muutaman kymmenen hengen kokoisia, mutta laulut ja banderollit tulivat toden teolla. Meillä ei siihen aikaan ollut vielä videonauhuria, mutta pyysin tuttavaperhettä nauhoittamaan loppuottelun. Nuori Arhinmäki yllättyikin, kun katsoi finaalin sitten toisen kerran nauhalta. – Rätisevästä mustavalkotelkkarista katsoin jokaisen pelin. Sellainen Paavo Arhinmäki pelaajaurallaan oli. – Suomi pystyi haastamaan isoja maita. Kustantajan vaatimuksesta kirjaan päätyi otteita Arhinmäen elämästä. Pikkuhiljaa se alkoi kääntyä siihen, että katsomoon tultiin enemmän ja enemmän kannustamaan omaa maajoukkuetta. Kapellimestarina hääri Jari Litmanen. Kustantaja päätti toisin. Toisin kävi. Maajoukkueen peleihin tultiin enemmän katsomaan vastustajien tähtiä. Pallon?harjoituskeskukseksi. – Yllätyin, kun Länsi-Saksalla oli vihreät pelipaidat. – Vanhoja nauhoja on itse asiassa hyvin vaikea löytää. Se vei parhaimmillaan juniorien SM-sarjaan ja miesten puolella kakkosdivisioonaan. Loppuottelussa Argentiina voitti Diego Maradonan johdolla Saksan liittotasavallan 3–2. Vanhemmat VeiVät saareen Ensimmäisen kerran Arhinmäki päätyi jalkapallokatsomoon vuonna 1985, ja lopullisesti se oli menoa kesällä 1986 MM-kisojen myötä. Piti varmistaa, että tilanteet menivät niin kuin ne muistaa. Nopeasti selitettynä: Unkarin pelaajan antamasta kulmapotkusta, pallo päätyi Suomen rangaistusalueelle, minkä jälkeen useamman suomalaispelaajan kosketuksen kautta Suomen maaliin