Kansan Uutiset 30.04.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

18 Li Andersson 11 Tuula-Liina Varis 38 Peter Lodenius 58. Hinta 3,50 ? 18-003251-1418 18 www.kansanuutiset.fi Viikko 18 Keskiviikkona 30.4.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Ka Mercedes Bentso valitsi elämän » Päihteiden tilalle tuli räp ja politiikka s
09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. sisältö A Kotimaa s.4 A B Kansan Uutiset, Viikkolehti 30.4.?8.5.2014 Kulttuuri s.26 C Keskustelu s.40 D Ulkomaat s.54 E Vapaa-aika s.64 4?13 Uutiset 14 Esko Seppänen: Lääkärit F Pelit s.68 PUHELIN 09 759 601 privatisoivat terveydenhoitoa 16 EU-ehdokas Sinikka Torkkola 17 EU-ehdokas Kari Uotila 18 Mercedes Bentso 22 Brigitte Young 24 Tampereen yliopiston Marx-kurssi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. 09 7596 0232 26 Suomenlinnassa teloitetut B punaiset 28 Agit Propin Pekka Aarnio 30 Kalevi Kivistö kirjoittaa sosialismista 34 Liberalismin musta kirja 36 Jukka Tolonen 38 Tuula-Liina Varis TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS C D E F avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 40 Keskustelua 42?49 VAPPUTERVEHDYKSET SATAKUNNAN TYÖ 54 Etelä-Afrikan vaalitaistelu 56 Viikon Guardian-suomennos 58 Pintaa syvemmältä: TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. Peter Lodenius 60 Reportaasi Jerseyn veroparatiisista JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. 64 Muistio 65 Timo Mäkelä: Minun elämäni TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? 68 Veikkaus- ja ravivihje 69 Happihyppely: Ikääntyneiden liikunta 70 Ristikko ja shakkitehtävä 71 Viimeinen sana Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 ALL OVER PRESS aan m o Kok juhlat pu p a v 67! 6 6 2 PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi Kannen kuva: Jussi Joentausta
Työnantajien mielestä pyhät tulevat liian 0,23 sekunnissa ja vastaus on, että arkivapaita on suunnilkalliiksi. leen sama määrä kuin EU-maissa yleensäkin. Hakukone Google tekee asiaa koskevan selvityksen lituksen kesken. Oikein vastanToukokuussa vietettävänä helatorstaina saa jo usein upottaa varpaat santaan. nykyisen EK:n suoran edeltäjän STK:n nut tuskin keksisi ruutia. Näin olkoon jatkossakin ja nimenomaan torstaisin. SAMA KOSKEE myös työnaisia sekä kaikkien palkansaajien Tape Sanottua » Suomalainen vappu on vää- vappupaLouutuuksia paluupaLo PALAA TAKAISIN ilokaasuPALO TÄYTETTY ÄÄNEKOSKELLA rän kuninkaan juhla. Se on yksi päivä vuodessa, jolloin köyhä koreilee keskustassa, rikas sikailee rahvaan seassa, samat sukkahousut molemmilla rikki, huulipunat poskia pitkin. Mediatutkija, näyttelijä Kaarina Hazard, PAM 5/2014 pelipaLo EI HÄVIÄ yLätyspaLo RÄJÄHDYSVAARA © TARMO KOIVISTO 3. Edusyritetään keksiä keinoja työurien pidenkunta hyväksyi asiaa koskevan lain tämiseksi. Toisinaan vasen käsi ei tiedä, 27.4.1944 osana kansallisen yhteisrintamitä oikea tekee. Kaikille heille työviikon rikkovat muutamat arkizell väitti, että Suomessa oli jo ennestään enemmän vapaatorstai ovat yleensä vapaat vuoden mittaan antavat mahdollisuuden lepoon ja päiviä kuin missään muissa maissa ja ehdotti, että vappua vapaita muuallakin elpymiseen. vietettäisiin vain joka toinen tai kolmas vuosi. Sellaisiin kuuluu myös valitus seen liittyvä pitkä viikonloppu loka-marliian kalliiksi tulevista vapaapäivistä, raskuun vaihteessa olisi tarpeen. joista Eteläranta on marmattanut ainaJuhlapyhien siirtoa viikonloppuikin 70 vuotta. hin eli työajan pidennystä selvitetään Lakisääteisesti vapaata vappua viesamaan aikaan, kun samoissa pöydissä tetään torstaina 70:ttä kertaa. Sää kylmeni juuri vapuksi, mutta aatteen palo korvaa puuttuvat lämpöasteet. Kansan Uutiset toivottaa lukijoilleen iloista vappua. Pääkirjoitus Työmies on vapaapäivänsä ansainnut toimitusjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Antti Hack» Loppiainen ja helalapsia. Viime syksyn talous- ja kasvusopivuosi. muksen mukaisesti niiden siirtämistä viikonloppuihin selOnko Suomessa sitten poikkeuksellisen paljon arkivavitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja Kirkkohalpaita. Kumpi pitää enemmän man rakentamista jatkosodan ratkaisutyökykyä yllä, ympäri vuoden toistuvat jen lähestyessä. hieman viikonloppua pidemmät vapaat Soraäänittä lakia ei hyväksytty, vaan vai työajan lisääminen. Työnlisissa maissa. Hackzell oli Euroopassa. Työnantajia hiertää nyt kaksi arkipyhää, useimminykyisiä työnantajapomoja radikaalimpi, sillä hänen mieten arkipäivään sijoittuva loppiainen sekä aina torstaihin lestään itsenäisyyspäivääkään ei olisi tarvinnut juhlia joka sijoittuva helatorstai. Loppiainen Opetettu papukaija suoriutuisi Häkämiehen duunista ja helatorstai ovat yleensä vapaita muuallakin Euroopassa. parin keksin päiväpalkalla, kirjoitti ViiPohjoismaisia erikoisuuksia meillä LAURI HANNUS tasen Vieno Viikkolehdessä toissa vuoovat juhannus- ja jouluaatto. Toisaalta denvaihteessa tarkoittaen EK:n toimiSuomessa ei ole samanlaisia pimeimmän tusjohtajaa Jyri Häkämiestä. syksyn katkaisevia arkivapaita kuin katoNäin todella näyttää olevan. Jos nykyisissä vapaapäiantajapolitiikassa pärjää keksimättä vissä on jotain korjattavaa, niin kesäajan mitään uutta ja toistamalla vanhoja vaapäättymiseen ja pimeän kauden alkamitimuksia
7 / Li Andersson s. Tosiasiassa tuote on voitu tehdä kuukausia van- » Yritysten tulisi panostaa tuotekehitykseen. hasta pakasteesta, joka on useimmiten ulkomaalaista alkuperää. . Heistä osa-aikaisia on alle 20. Työntekijät lähtevät yt-neuvotteluissa siitä, että kaikki vaihtoehdot toiminnan jatkamiseksi käydään aidosti läpi, vaikka viime vuosina vastaavanlaiset yt-ilmoitukset ovatkin Ulkomaalaisista pakasteista myymälöissä paistettava leipä vie suomalaisia työpaikkoja muun muassa Fazerilta. lähes poikkeuksetta johtaneet yksiköiden lopettamispäätöksiin. Fazerin muut leipomot sijaitsevat Vantaalla, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Oulussa. Yt-neuvotteluissa uhattuna 146 ihmisen työpaikka. Myymälöissä paistetun leivän osuus kulutuksesta kasvaa ja pakatun leivän osuus pienenee. Työntekijöille Fazerin ilmoitus tuli yllätyksenä. . Tällaisia palveluja ovat koulutus, terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut. käyttävät lapsiperheet, joille koulutus ja päivähoitopalvelut ovat ajankohtaisia. Julkisten hyvinvointipalvelujen taloudellinen merkitys on suurempi pienituloisille kuin suurituloisille. Suurituloisin tuloluokka käyttää palENITEN PALVELUJA veluja noin 3 300 euron ja pienituloisin 4 800 euron arvosta kulutusyksikköä kohden. Lapsiperheet käyttävät paljon hyvinvointipalveluja. Euromääräisesti ero on vajaa puolitoistakertainen, mutta suhteessa muuhun kulutukseen ero on moninkertainen. Käytettyjen palvelujen rahallinen arvo yli 20 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista, kertoo Tilastokeskus. Monipuolisimmin palveluja käyttävät lapsiperheet, joille hyvinvointipalveluilla on suurin taloudellinen merkitys. Kotimaisilla leipomoilla ja kaupparyhmillä olisi nyt mahdollisuus lisätä kuluttajien luottamusta ilmoittamalla selkeästi valmistusmaan ja pääraaka-aineiden alkuperämaan lisäksi myös tuotteen tosiasiallinen valmistuspäivä, jotta kuluttaja voi valita kaupan hyllystä turvallista, tuoretta ja työllistävää kotimaista ruokaa, Kuntonen esittää. Lisäksi Fazerilla on 47 myymälöiden tiloissa sijaitsevaa lähileipomoa, joissa leipurit leipovat paikan päällä. ?Paistopisteissä ei ole tuoretta leipää? Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n mielestä leipomokonsernit Fazer ja Vaasan käyttävät vääriä lääk- keitä kamppaillessaan leivän myynnin laskua ja kauppojen paistopisteiden lisääntyvää myyntiä vastaan. . huhtikuuta 2014 Pekka Sauramo s. Jotain merkkejä on ollut ilmassa, kun Fazer on viime vuosina keskittänyt toimintaansa ja toisaalta lisännyt isoihin kauppoihin pieniä lähileipomoita, mutta silti tämä tuli meille yllätyksenä. KU. Kahden huoltajan lapsiperheen käyttämien päivähoitopalvelujen, neuvolakäyntien ja peruskoulun myötä palvelujen rahallinen arvo on lähes 18 000 euroa ja yksinhuoltajaSUOMALAISET KOTITALOUDET 4 LEHTIKUVA/ MILLA TAKALA perheen 14 000 euroa vuodessa. Välttämättömät ja keskeiset väestön hyvinvointiin vaikuttavat palvelut rahoitetaan Suomessa pitkälti verovaroista. Kyllä tämä hiljaiseksi vetää, Ulvilan leipomon työntekijöiden pääluottamusmies Janne Raita sanoo. Ulvilan leipomossa työskentelee tällä hetkellä 73 ihmistä, joista työntekijöitä on 71. Irtisanomisten ja leipomoiden sulkemisen sijaan yritysten tulisi panostaa tuotekehitykseen ja siihen, että kuluttajat saisivat ostaa kaupasta mahdollisimman tuoretta leipomossa leivottua leipää, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Kuntosen mukaan paistopisteiden suosio perustuu virheelliseen mielikuvaan siitä, että niiden vasta paistettu leipä on tuoretta. KU Lapsiperhe hyötyy eniten hyvinvointivaltiosta hyötyvät yhteiskunnan tarjoamista hyvinvointipalveluista keskimäärin noin 7 400 euroa vuodessa. Viime viikolla isoista ytneuvotteluista henkilöstön vähentämiseksi ja Rovaniemen leipomon sulkemiseksi ilmoitti Vaasan Oy. Kumpikin leipomojätti perustelee henkilöstön vähentämistarvetta kauppojen paistopisteillä. 11 SEL:n Kuntonen vaatii leivän valmistusmaan näkyville LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO » Hiljaiseksi vetää, sanovat työntekijät Fazerin aikeista sulkea Hyvinkään ja Ulvilan leipomot. FAZER SUUNNITTELEE lopettavansa Hy- vinkään ja Ulvilan leipomot. A kotimaa Keskiviikko 30. Pienituloisimmassa tuloluokassa palvelujen arvon osuus kulutusmenoista on 37 prosenttia, suurituloisimmassa tuloluokassa vastaava osuus on 8 prosenttia. Pienituloisimmalle kymmenykselle ilmaisilla koulutuspalveluilla on taloudellisesti suurin merkitys, mutta terveyspalveluja he käyttävät vähemmän kuin muut tuloluokat. Ryhmästä yli neljännes on opiskelijoita. On hyvä, että paistopistetuotteiden ikä ja alkuperä ovat viime viikkoina nousseet julkiseen keskusteluun
Vappupäivänä vesi- ja räntäsateiden alue valtaa maan eteläosan.. 1970-luvulla niitä oli enimmillään 3 282 vuonna 1976 ja 1980-luvun useimpina vuosina yli tuhat. Muutoin tilanne ei muutu. Työtaisteluista yli puolet käytiin teollisuudessa, seuraavaksi eniten kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. KU kaudella 1991?1995 työllisyysprojektin, jonka hedelmät kypsyivät vapuksi 1994. Työntekijät kokevat, että lyhyt lakko on heidän ainoa keinonsa ilmaista tyytymättömyyttä työnanSUURIN OSA tajan toimintaa kohtaan. Aurinkoisinta ja poutaisinta on Vaasan ja Oulun välisellä ran- nikkovyöhykkeellä, kertoo päivystävä meteorologi Paavo Korpela. Vappupäivän ylin lämpötila on maan eteläosassa noin 5 astetta, keskiosassa 4?9 astetta ja pohjoisosassa ?2?+6 astetta. Tänä vappuna yhtenäisen lumipeitteen raja on selvästi tavanomaista pohjoisempana eli Pellosta Koillismaalle ulottuvalla linjalla. Suurin yksittäinen lakko oli postialan lakko marraskuussa. Osa kirjan asiantuntija-artikkeleista oli sidoksissa 1990-luvun lama-Suomeen, mutta osa saattaisi olla valaisevaa lukemista tänäänkin, jos kirjaa vielä jostain löytyy. Marjatta Stenius-Kaukonen esimerkiksi eritteli markka markalta työttömyysturvan muodot. Menetettyjä työpäiviä kertyi silloin 179 820. SAK:n Metsämäen mukaan niiden taustalla on yleensä vakava erimielisyys työehtojen tulkinnasta. Harrastuksista syrjäytyminen merkitsee myös usein jäämistä kehittäviä harrastuksia omaavien kaveripiirin ulkopuolelle. Samalla yksilö menettää harrastamiseen liittyvän mahdollisuuden vahvistaa itsetuntoaan, identiteettiään ja hyvinvointiaan. Esko-Juhani Tennilän vetämän projektin tulokset ilmestyivät kirjasessa, jonka nimi oli ytimekkäästi Työkirja. Projektin lähtökohta oli ajatus siitä, että työttömyys on Suomen suurin ongelma. Maan keski- ja pohjoisosassa pilvisyys vaihtelee puolipilvisen ja pilvisen välillä, ja etenkin iltapäivällä tulee paikoin vesikuuroja. Harrastuksista syrjäytyminen vahvistaa usein niitä vaikutuksia, jotka liittyvät esimerkiksi vanhem- VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ toteutti oppositio- Vähävaraisten lapsiperheillä tai yksinhuoltajilla ei ole varaa kustantaa lapsiensa harrastuksia, Risto Kalliorinne perustelee aloitettaan. pien syrjäytyneisyyteen, koti- tai kouluongelmiin ja putoamiseen koulutuksen ulkopuolelle, hän kirjoittaa aloitteessaan. . Näin voi väittää vain se, joka ei tunne, miten ansiosidonnainen päiväraha määräytyy.? Dosentti Kari Vähätalo kumosi väitteitä työttömien ajankäytön passiivisuudesta ja tutkija Pekka Sauramo totesi nuorisotyöttömyyden vaativan aktiivista työvoimapolitiikkaa, josta oli kuitenkin otettu taka-askeleita. Dosentti Jan-Otto Andersson esitteli kansalaistuloa ja -palkkaa keinoina turvata perustoimeentulo. Työkirjassa oli myös työttömien ja pienyrittäjien kirjoituksia. Vasemmistoliitto esitti työttömyyden nitistämiseksi muun muassa pienituloisten tuloelvytystä, arvonlisäveron alentamista ja pääomasekä omaisuusveron korottamista. Se voitaisiin myöntää niin kulttuuri- kuin urheiluharrastukseen. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? Suuret lakkovuodet jäivät 1980-luvulle TILASTOKESKUKSEN MUKAAN Suomessa käytiin 121 työtaistelua vuonna 2013. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli 86 kappaletta. Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin 19 500 ja menetettyjä työpäiviä oli noin 26 000. Sekä osallisia työntekijöitä että menetettyjä työpäiviä oli vuonna 2013 kolmanneksi vähiten 2000-luvulla. Eniten 2000-luvulla työtaisteluja on ollut 365 vuonna 2005. SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki pitää lakkojen määrää Suomessa melko vähäisenä. Pohjoisessa myös räntä- tai lumikuurot ovat mahdollisia. Vappuaaton ylin lämpötila on maan ete- läosassa 8?12 astetta, keskiosassa 4?10 astetta ja pohjoisosassa ?2?+5 astetta. VESI- JA RÄNTÄSADEALUE saapuu varhain aamulla vapunpäivänä maan lounaisosaan. . Pienyrityksiä vasemmistoliiton työllisyysprojekti esitti tuettavaksi nostamalla arvonlisäverotuksen liikevaihtoraja 200 000 markkaan vuodessa sekä kehittämällä pienyrittäjien sosiaaliturvaa. Projekti myös esitti työn uusjakoa monella eri tavalla. Yksi esitys oli työaikakomitea, joka tekisi perusteellisen selvityksen työajan lyhentämisen vaikutuksista työntekijöiden elämänlaatuun, tulotasoon, työllisyyteen ja kansantalouden kokonaistoimintaan. » Projekti myös esitti työn uusjakoa monella eri tavalla. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Esko-Juhani Tennilä esitteli vasemmistoliiton eduskuntaryhmän julkaisemaa Työkirjaa. 5. LAURI HANNUS ILMATIETEEN LAITOKSEN mukaan vappuaattona lämpimintä ja aurinkoisinta on maan eteläosassa. Mitä heikompi osapuoli voi silloin tehdä. Työtaisteluun osallistui noin 1 800 työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi vajaat 2 000. Työtaistelujen määrä romahti Suomessa 1980-luvun lopulla. Harrastuksista syrjäytyminen uhkaa yhä useampia suomalaisia lapsia ja nuoria, Kalliorinne arvioi. KALLIORINNE KAAVAILEE, että harrastusseteli myönnettäisiin tulosidonnaisin perustein Kelan myöntämänä etuutena. Hän esittää, että harrastussetelin arvo porrastettaisiin perheen tulotason mukaan: vähävaraisimmat perheet hyötyisivät siitä eniten, mutta myös suurten harrastusmaksujen kanssa tuskailevat keskituloiset hyötyisivät siitä. Tämä kävi ilmi SAK:n keväisestä luottamushenkilöpaneelista. . Toinen puoli asiaa on luonnollisesti syrjäytymisen hinta yksilölle. Siinä oleellisempaa kuin taloudellinen hinta on nähdä syrjäytymisen inhimillinen vaikutus: yhteiskunnallinen osattomuus ja erinäiset elämässä selviytymiseen ja pärjäämisen ongelmat, jotka siihen liittyvät. 20 vuotta sitten JARMO LINTUNEN VASEMMISTOLIITON OULULAINEN KALLIORINNE TOTEAA, että osa syrjäyty- misilmiötä on lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien eriarvoistuminen. . Työnantajat rikkovat usein lakeja ja solmittuja sopimuksia. Liian usein käy niin, ettei vähävaraisten lapsiperheillä tai yksinhuoltajilla ole kerta kaikkiaan varaa kustantaa lapsiensa harrastuksia. Hän viittaa Valtion liikuntaneuvoston julkaisun, jonka mukaan harrastuskustannusten nousu on ollut kymmenen viime vuoden aikana nopeaa ja nykyisin harrastuskulut alka- vat olla liian korkeita jo keskituloisille työssäkäyville perheillekin. . Lasten ja nuorten syrjäytyminen on yksi aikamme vakavimmista ongelmista, Kalliorinne muistuttaa. Suuntauksesta kertoo esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuuta käsittelevän raportti, jonka mukaan yhdestä syrjäytyneestä aiheutuva kansantulon menetys on noin 700 000 euroa, jos syrjäytyminen kestää koko odotettavissa olevan eliniän. . Hänen johtopäätöksensä oli tämä: ?Tavanomainen väite on se, että työttömyyspäivärahat ovat niin suuria, etteivät työttömät halua ottaa vastaan työtä. Se merkitsee leimautumista omissa ja muiden silmissä. Hänestä kaikilla lapsilla täytyy olla yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa. . Hän aloitti tiistaina eduskunnassa kansanedustajien nimien keräämisen toimenpidealoitteeseen lasten ja nuorten harrastussetelin puolesta. Valtion liikuntaneuvoston tuoreen selvityksen mukaan harrastusmaksut ovat viime vuosina nousseet merkittävästi. 40 000 syrjäytynyttä nuorta maksaa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, hän toteaa. . Harrastusseteli ei vaikuttaisi perheelle myönnettävän toimeentulotuen suuruuteen. KU Risto Kalliorinne esittää harrastusseteliä lapsille kansanedustaja Risto Kalliorinne on huolissaan nuorten harrastusmaksujen noususta. Ne ovat usein jo nyt liian korkeita keskituloisillekin perheille. . Hän muistuttaa lakon olevan aina äärimmäinen keino, johon ei ryhdytä kevein perustein. Työttömyys on suurin ongelma Viime vuoden työtaisteluista vain 15 koski alan työehtosopimusta, vaikka useat sopimukset olivat katkolla. työtaisteluista, 54 kappaletta, koski työvoiman vähennystä tai sen uhkaa. Viimeinen suuri työtaisteluvuosi oli 1988, jolloin niitä oli 1 353
Näin lennon tosiasiallinen luonne valtion lentona on salattu, ja lento on saatu näyttämään siviili-ilmailulta. Olemme viime vuosina vieneet suunnitelmien mukaan läpi kaksi isoa tehostamisohjelmaa. 5. Venäjällä, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa käydään paikallisten lakien ja säännösten mukaisesti vastaavat neuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä. . 2003. Noin puolet arvioidusta vähennystarpeesta kohdistuu Suomeen. Suomessa 5. Meidän on sopeutettava toimintaamme tähän markkinaan. Yhtiön palveluksessa on noin 7 800 henkilöä, joista Suomessa työskentelee noin 4 900 henkilöä. Niiden mukaan CIA:n vankilento-ohjelma on ollut aktiivinen myös Suomen lähialueilla, kuten Puolassa ja Liettuassa. Myös Ruotsista on luovutettu maasta poistettavia henkilöitä CIA:n haltuun ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla. Kaikkia tietoja ei saatavilla Merkittävä osa lentoja yksilöivistä tiedoista ei ollut enää saatavissa, sillä aikaa oli kulunut ja järjestelmiin oli tehty muutoksia. Niiden vaikutus ei kuitenkaan ole ollut riittävä, » Suomessa yhtiön palveluksessa on noin 4 900 henkilöä. eikä ohjelmissa ole pureuduttu riittävän syvälle Lemminkäisen organisaatiorakenteisiin. Talotekniikka-liiketoimintasegmentissä neuvotteluja ei käydä, sillä siellä tehtiin vastaavat muutokset jo talvella 2013?2014. Vaikka liiketoiminnan tulos on kehittymässä oikeaan suuntaan, tammi-maaliskuun 2014 tuloksemme oli edelleen tappiollinen, mikä ei ole hyväksyttävää, sanoo Lemminkäisen väliaikainen toimitusjohtaja Berndt Brunow. . 2014 aloitettavat ytneuvottelut koskevat koko konsernia LEMMINKÄINEN ILMOITTI 6 ja kaikkia henkilöstöryhmiä. LEHTIKUVA/ JANNE LAUKKONEN Prescott Support -yhtiön Hercules -kuljetuskone Seutulan kentällä 16. 5. Asiassa ei myöskään ole jäänyt aihetta epäillä, että Suomen aluetta olisi käytetty vankilentoihin siten, että suomalaiset viranomaistahot olisivat olleet siitä tietoisia. SUOMALAISILLA Oikeusasiamies selvitti marraskuusta 2012 lähtien Suomen osallisuutta tai Suomen alueen käyttöä Yhdysvaltain niin sanotussa terrorismin vastaisessa sodassa toteuttamaan vankilento-ohjelmaan vuosina 2001?2006. Oikeusasiamiehellä ei ollut perusteita arvostella suomalaisia viranomaisia siitä, ettei vankilentoja olisi pyritty selvittämään kulloinkin käytettävissä olevien tietojen edellyttämässä laajuudessa. Oikeusasiamiehen selvityksessä ei voitu varmistaa, että yksikään tutkituista lennoista olisi ollut vankilento. Vuositasolla yhtymä hakee noin 30 miljoonan euron säästöjä kiinteissä kustannuksissa. Toisaalta selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Suomen ilmatilaa tai lentokenttiä on voitu käyttää vankilentoihin salaa suomalaisviranomaisilta. » Vankilentoja on salattu ostamalla tilauslentopalveluja yksityisiltä lentoyhtiöiltä. Oikeusasiamiehen selvitys täydentää ulkoasianministeriön vuonna 2011 tekemää vastaavaa selvitystä. Asiaan kohdistuu laaja kansainvälinen huomio. Koneen on epäilty kuljettaneen CIA:n vankeja. Suomelle puhtaat paperit CIA:n vankilennoista » Oikeusasiamiehen selvitys ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että lentokenttiä olisi käytetty salaa. viranomaisilla ei ole ollut osallisuutta Yhdysvaltain salaisia vankilentoja koskevaan ohjelmaan, toteaa eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen tiistaina antamassaan ratkaisussa. KU. Vuoden 2014 säästötavoite on 10 miljoonaa euroa. HUONON tuloskehityksemme lisäksi meitä on rasittanut marraskuussa 2013 tuomitut asfalttikartelliin liittyvät noin 60 miljoonan euron vahin- gonkorvaukset, jotka maksoimme tammikuussa 2014. Brunow korostaa erityisesti Suomen markkinatilanteen olevan vaikea. . KU Lemminkäinen aloittaa jätti-irtisanomiset maanantaina säästötoimista, jotka merkitsevät satojen ihmisen irtisanomisia. Talonrakentamisessa ja päällystystoiminnassa kokonaisvolyymit ovat merkittävästi vähentyneet, ja isot projektit keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Euroopan neuvosto, Euroopan unionin parlamentti ja Yhdistyneet kansakunnat ovat julkaisseet monia asiaa koskevia laajoja selvityksiä. Näin ollen lento- jen yksityiskohtia ei enää ollut enemmälti selvitettävissä. Varmuudella ei siis voida sulkea pois sitä, etteikö Suomen ilmatilaa tai lentokenttiä olisi käytetty salaa vankilentoihin. Lisäksi on mahdollista, että vaikka vankilennoissa käytetyn lentokoneen lentosuunnitelmassa olisi mainittu Suomi välilaskupaikkana, lento ei ole tosiasiassa saapunut Suomeen, todetaan selvityksessä. Kansainvälisten selvitysten mukaan vankilentoja on salattu ostamalla tilauslentopalveluja yksityisiltä lentoyhtiöiltä ja manipuloimalla lentotietoja, jolloin lento ei anna ulospäin mitään vaikutelmaa liitynnästä CIA:han. Alustavan arvion mukaan suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutus on enintään 500 henkilötyövuotta
Käytännössä päivästä kieltäytyvää vapusta tuli vapaai s li u t työnantajaa rangaispäivä jo vuonna u p Vap tiin sakolla. 1934, kun kaupa id organiso pojen, liikkeiden k si BERGHOLMIN muja toimistojen auansallise k kaan uutta lakisääkioloa ja työoloja i. s iväk teistä vapaapäivää ei koskevat lait uutalkoopä saatu ilman kiistelyä distettiin. Eurokriisi on osoittanut, että yhteinen raha liittää EMU-maat toisiinsa tiiviimmin kuin euron arkkitehdit osasivat odottaa. Hän toivoi, että vappua vietettäisiin tällä kertaa huhtikuun viimeisenä päivänä, joka oli sunnuntai. Ihmisten välisessä avioliitossa aviokriisi ei voi koskea vain toista osapuolta. Sama pätee rahataloudelliseen avioliittoon. Nykyisten kriisimaiden ongelmat ovat myös muiden EMU-maiden ongelmia haluttiinpa sitä tai ei. Kaksi toistensa kanssa naimisiin menevää ihmistä yleensä tiedostaa sen, että avioliittoon kuuluu yhteisvastuu. Kuitenja kitkaa. Poliittiset johtajat eivät pidä sen kasvattamista tärkeänä, eikä voida edellyttää kansalaisten näyttävän poliittisille johtajille esimerkkiä. On pikemminkin käynyt niin, että eurokriisi on asettanut EMU-maiden kansalaisia toisiaan vastaan. Eduskunta sääteiseksi vapaapäiväksi. hyväksyi ja tasavallan presidentti Lakiesityksen asiasta antoi Edwin Risto Ryti vahvisti asiaa koskevan Linkomiehen (kok.) hallitus sosiaalilain 27.4.1944. ministeri Aleksi Aaltosen (sd.) esitykVapun historiasta kirjoittaa SAK:n sestä maaliskuussa 1944. Päinvastoin. Maalaisliittokin ennen vuoden 1942 vappua työnantajat sotalaiset lehdet esimerkiksi ajan työvoimapulaan ja työkiihämmästelivät sitä, että uusi vareisiin vedoten ilmoittivat p pitävänsä paapäivä oli tulossa juuri Etelä-Suomen parhaaseen kyluseita tuotantolaitoksia käynnissä vapunpäivänä. Bornin mielestä vappu tulisi organisoida kansalliseksi talkoopäiväksi, mikäli eduskunta hyväksyisi lain työväenasiainvaliokunnan ehdottamassa muodossa. Lain kolmannessa käsittelyssä kokoomuksen Hackzell esitti harkittavaksi, että työpäiviksi muutettaisiin joku työviikkoa pahasti rikkova juhlapäivä. vaikka ovatkin kaikki eurooppalaisia . Se pakottaa EMU-maat ja niiden kansalaiset taloudelliseen yhteisvastuuseen, vaikkei sitä tahdottaisikaan. Rahaliitto on niin tiivis, että sitä voi pitää EMU-maiden välisenä rahataloudellisena avioliittona. Vapusta laillinen vapaapäivä 70 vuotta sitten » Kokoomusedustaja ehdotti juhlan viettämistä vain joka kolmas vuosi. tuli lakisääteinen vapaamiseksi kaikkien työntekijöiden lakipäivä 70 vuotta sitten. erilaisia ja myös erillisiä. Joissakin EMU-maissa poliittiset päättäjät ovat saattaneet jopa ylpeillä sillä, että he ovat onnistuneet pitämään yhteisvastuuseen osallistumisen mahdollisimman pienenä. Asenne ei osoita tosiasioitten tajua, mutta sille löytyvät hyvät perustelut: EMUun kuuluvat maat ovat . EMUa luotaessa ei tiedostettu, minkälaiseen yhteisvastuuseen siihen kuuluvat maat sitoutuvat. Tämä voi olla ymmärrettävää, mutta on erikoista, ettei eurokriisi ole avannut silmiä. Vaikka kriisi on pakottanut kaikki EMU-maat yhteisvastuuseen, pyritään yhteisvastuu kieltämään. Jos edellytyksiä yhteisvastuulle ei ole, ei ole edellytyksiä rahataloudelliselle avioliitollekaan: yhteisvastuun tiedostaminen on EMUn säilymisen kannalta välttämätöntä. Keskeinen nykykriisistä saatu opetus kuitenkin on, ettei yhteisvastuun kehittymiselle näytä olevan edellytyksiä. KU KU:N ARKISTO Yhteistyö vai yhteisvastuu? EUROOPAN UNIONIN keskeisenä poliittisena tavoitteena on ollut rauhan turvaaminen Euroopassa. Rahataloudellinen avioliitto on lähentänyt heitä liikaa. Yhteistä rahaa ei tarvita rauhan turvaamisessa Euroopassa. Lähtökohdat muodostavat huonon perustan yhteisvastuun kehittymiselle. » Rahaliittoa voi pitää YHTEINEN raha ei kuitenkaan voi toimia ilman yhteisvastuuta. Bergholmin erikoistutkija Tapio Bergholm mukaan taustalla oli tarve rakenSAK:n Uusi kulma -blotaa kansallista yksimielisyyttä. Vapaasta vapungissa. Tämän takia SAK vöaikaan. teki toukokuussa 1942 sosiaaliministeriölle ehdotuksen vapun muuttaVAPUSTA Kolumni Eduskunnassa laista ei ollut täyttä yksimielisyyttä. Se on liian järeä ase rauhantyössä. Siksi on hyvä, ettei EU ilman yhteistä rahaa ole muuttunut utopiaksi. EMU-maiden välisenä rahataloudellisena avioliittona. Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen Lakisääteisesti vapaa vappu täyttää 70 vuotta. erikoistutkija. 7. Lisäksi hän totesi, että ?eikö esimerkiksi voitaisi ottaa harkinnan alaiseksi, että maassamme vallitsevan vaikean tilanteen vuoksi viettäisimme toistaiseksi esimerkiksi vappua ja itsenäisyyspäivää vain joka toisena tai kolmantena vuonna?. STK:n toimitusjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Antti Hackzell väitti, että Suomessa oli jo ennestään enemmän vapaapäiviä kuin missään muissa maissa. Siksi vapaapäiväkysymystä koko laajuudessaan olisi pitänyt ensin selvittää komiteassa. Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? ERNST VON BORN (RKP) oli samoilla lin- joilla. Taloudellinen yhteistyö voi Euroopan maita ja kansoja lähentäessään olla myös rauhantyötä. Osa EU-maista kuuluu talous- ja rahaliittoon
krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. >> Järjestöhakemisto Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 050 571 7330 www.sdpl.? Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.? 8. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman 045 315 8258 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen 045 652 9646 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.? Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä Puheenjohtaja Katriina Ojala 040 777 0999 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen 0400 901 715 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Joni Kalliomaki 050 557 8942 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Sade Kondelin 050 560 8711 varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p
varapj), Jutta Urpilainen (valtiovarainministeri, SDP:n pj), Sinikka Torkkola (tutkijatohtori, pääluottamusmies, Pirkanmaan Vas.liiton varapj). Musiikki: TTY:n soittokunta ja Hauli Bros. 8CPVCCP 8CUGOOKUVQP 9$338-8+/$ Tikkuraitilla 1.5. Puhujat: Lilli Kilpinen (pääluottamusmies, SAK:n valtuuston 1. p. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi RI IT T <UM| 6LURODQ 6llWL| A S O U RA N D E R #FTGUUKV Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. RQOLQHDUSD QHW (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 DUSDMDLVHW QHWLVVl 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 3 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 9. Puistokulman baari on avoinna. Vapaa pääsy, tervetuloa! HYVÄÄ VAPPUA! TORILLA NÄHDÄÄN: Kerava klo 11, Järvenpää klo 12.30 QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . Yhteislaulutilaisuus klo 16?17, vetäjänä Reino Bäckström. Työväen VAPPU Tampereella 1.5.2014 Muistotilaisuus punaisten haudalla Kalevankankaan hautausmaalla klo 10. Vappukulkue: järjestäytyminen Murtokadulla klo 11, lähtö 11.30. Juhla Keskustorilla alkaa noin klo 11.50. klo 11?13 Klo 13.30?15.30 Kaiken kansan vapputori koko perheelle Väinö Linnan aukiolla Finlaysonin alueella. Musiikista vastaa Voimaryhmä. Klo 15?17 Työväenlaulutilaisuus Pub Mallashovissa (Satakunnankatu 22). Ì Juhlapuhe kaupunginvaltuutettu, eurovaaliehdokas Antero Eerola. Ì Tervehdyspuhe Vantaan Vasemmiston pj Minttu Sillanpää. Ì Musiikkia: Lumon puhaltajat, Lauluyhtye Mamo. Ì Vuoden vasemmistoteko -tunnustuksen jakaminen. Ì Vapun jatkot Puistokulmassa (Talkootie 4, Hiekkaharju) 1.5.2014 klo 14 alkaen: Musiikkia ja yhdessäoloa
Ensimmäinen SDNL:n osasto perustettiin Vaasan keskikaupungille huhtikuussa 1945. Olisin sitä edelleen, ellen olisi alkanut toimia SDNL:ssa, Uppgård sanoi. Reima Luukkanen. Oli kisälli- ja lauluryhmiä, aatteellista opiskelua ja poliittista toimintaa. REIMA LUUKKAINEN Ex-nuorten jälleen näkemisen iloa. Aina kun muistelen noita aikoja, ne tuntuvat edelleen tärkeiltä, kertoi ex-nuoret järjestäjien puolesta tervetulleeksi toivottanut Erki Risberg Vaasasta. SDNL:n kultaisia vuosia palautettiin puheiden lisäksi mieleen juhlapaikalle ripustetulla valokuvanäyttelyllä. Esillä oli kuvia 1950-luvun » Olisin nynny edelleen, ellen olisi alkanut toimia SDNL:ssa. ?Se oli merkityksellistä aikaa? . Talossa juhlittiin puhein, musiikkiesityksin sekä valokuvanäyttelyllä ja videoilla Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton 70-vuotismuistoa. Kansandemokraattiseen liikkeeseen kuuluneen Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton, SDNL:n, perustamisesta tulee vuoden vaihteessa kuluneeksi 70 vuotta. Useimmista SDNL:n toimintaa Pohjanmaalla käynnistäneistä nuorisoliittolaisista on aika jättänyt. Meillä oli Palosaarella lausuntaryhmä, oli voimisteluesityksiä ja tanssiesityksiä Kuljettiin esiintymässä kuorma-autolla ympäri maakuntaa. 1950-luku nosti monien mieliin muistikuvia SDNL:n tanhu- ja kisälliryhmäajoilta. . Hienoa, että löytyy intoa ja tahtoa saada tällainen joukko kokoon muistelemaan 70 vuotta sitten perustettua SDNL:oa. Se esiintyi aina vappukulkueissa, muistettiin. 1960-luvun alkupuoli muistetaan SDNL:n suurimpana voimien pon- 10 nistuksen aikana. Runsas puolituntinen kooste sisälsi kuvanauhaa alkaen 1970-luvun loppupuolen kokoontumisista Vaasassa ja jatkuen Karjalohjan Päiväkumpuun sekä Vaasan Saukkorantaan. SDNL:n toiminnan alkuaikoja Vaasassa ja Pohjanmaalla selvitteli Roni Uppgård Vaasasta kokoamillaan asiakirjatiedoilla. SDNL:n muistelutilaisuus kokosi Vaasan Kotirannalle runsaat 70 vanhaa nuorisoliittolaista. Tanhuja ja politiikkaa Vaasassa » Ex-nuorisoliittolaiset muistelivat SDNL:n kultaisia vuosia Vaasassa. VIIME NÄKEMÄLTÄ oli harmaanuttu täs- säkin jälleennäkijöiden joukossa. Mutta muuten oli intoa ja voimaa ja muistikuvat kulkivat pikajunavauhtia, kun entisiä nuorisoliittolaisia kokoontui viikonloppuna vaasalaisen työväentalon täydeltä. Vaasassa koolla olleesta joukosta moni oli tehnyt aikoinaan pitkiä päiviä kesän 1962 Helsingin festivaalien järjestelyissä. Ex-nuoret koolla 16:tta kertaa Ex-nuoriksi itseään kutsuva eläkeikäisten miesten ja naisten joukkoa yhdistävät hyvät muistot ja hyvät toverisuhteet toiminnasta SDNL:ssa. Moni sai sieltä itselleen henkisen varustuksen, jota yhä kannetaan mukana. Joukko on kokoontunut yhteisiin tapaamisiin 1970-luvun alusta lähtien. Osallistuttiin Helsingissä kulttuurikilpailuihin ja tultiin kolmanneksi, Vallivuori muistelee. Pirkko Vallivuori on Vaasan Palosaaren vanhoja kisällittäriä. alkuvuosien kesäleireistä, vappukulkueista, iltamista työväentaloilla. Muistikuvat kulkivat sananmukaisesti ?lminauhalla silmien edessä, kun katsottiin vaasalaisen Raimo Vahteran kokoamaa videota ex-nuorten aiemmista tapaamisista. Minua pidettiin nuorena nynnynä ja olin nynny. kutsuttuun teollisuuskoulun kellariin. Palautetaan yhdessä mieleen aikaa, joka ei enää sellaisenaan palaa. SEN TAKIA, että olen kuulunut tähän joukkoon ihan pienestä asti ja se aika on ollut merkityksellistä. Vaasalainen Pirkko Vallivuori sanoo toiseksi syyksi ex-nuorten tapaamiseen tulolle se, että ?me täällä viihdyttiin jo nuorena hyvin yhdessä ja viihdytään edelleen?. Vallivuori on osallistunut lukuisiin vastaaviin tilaisuuksiin tapaamaan vanhoja tuttuja Palosaaren demokraattisista nuorista. . Yleiskokouksiin mentiin Palosaarella ?Pesäksi. Kotirannan demokraattisilla nuorilla oli hieno tanhuryhmä. Itse kuuluin kisällittäriin. Huutoniemellä kokoonnuttiin ulkorakennuksessa, jossa oli maalattia. Mutta istuttiinpa sitten kellarissa tai maalattialla, molemmissa paikoissa kasvoi esiintymiskykyisiä ja sanavalmiita nuoria. . Nyt oltiin koolla 16:tta kertaa. Vajaat satapäisestä joukosta muu- tama mies ja nainen ovat osallistuneet kaikkiin tapaamisiin. . Se sai pian seurakseen ruotsinkielisen osaston ja kaksi esikaupunkiosastoa Palosaarelle ja Huutoniemelle. Tiloista oli aluksi huutava puute. Johtokunnat kokoontuivat jäsenten kodeissa. Vaasan Kotirannan Työväentalossa oli lauantaipäivän ajan koolla 1950-luvun ja 1960-luvun alkupuolen nuorisoliittolaisia
Euroopan kriisipolitiikka, joka on nuorisotyöttömyydellä tuhonnut yhden sukupolven elämän ja tarjonnut sijoittajille miljardivoittoja, on mainio osoitus työn ja pääoman välisestä ristiriidasta. Jo kriisin alkuvaiheessa oikeisto pyrki kieltämään pankkisektorin vastuun ja häivyttämään yksityisen velan merkityksen kriisin synnyssä. Toinen tarttuu niin lohjalaiseen kuin yleiseen ongelmaan muuallakin Uudellamaalla . elokuuta järjestettävästä maakuntajuhlasta. Kauko Oksanen ei erityisemmin vietä, Lauritsalan Eläkeläisten kesken juodaan kahvit. Piiritoimikuntien jäsenten tulisi tässä olla aloitteellisia. Vuonna 2007 Irlannin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli noin 25 prosenttia ja Espanjan vastaava 40 prosenttia. Kriisin selitettiin johtuvan laiskuudesta tai julkisvelasta, vaikka velkaongelma kärjistyi vasta vuoden 2008 finanssikriisin rantauduttua Eurooppaan. Tulevissa eurovaaleissa vasemmiston on osoitettava, että se on Suomessa ja Euroopassa todellinen vaihtoehto niin markkinoiden vapauksia ajavalla talouskuripolitiikalle kuin vierasvihaa lietsovalle äärioikeistollekin. eli vuokra-asunto-ongelmaan. Irlantilaiset pankit rahoittivat pitkäaikaisia asuntolainoja yhdysvaltalaisilta pankeilta otetulla lainalla. Uudenmaan Vasemmisto asetti ehdokkaita kevätkokouksessa Lohjalla lauantaina keskusteltiin niin Euroopan nykyhetkestä kuin tulevaisuudestakin sekä asetettiin ehdokkaita vajaan vuoden päästä pidettäviin eduskuntavaaleihin. Piirikokous vahvisti yhdeksän ehdokasta eri puolilta vaalipiiriä. Espoolainen mielenterveys-ja päihdetyöntekijä/psykoterapeutti Tiina Ahlfors, 38, konduktööri Juuso Aromaa, 27, Hyvinkäältä, huoltamotyöntekijä/kulttuurintuottaja Oula Hyrske, 31, Järvenpäästä, ekonomisti/kauppatieteen tohtori Erkki Laukkanen, 58, Mäntsälästä ja sairaanhoitaja/psykoterapeutti Armi Lindell, 34, Loviisasta ovat kukin toista kertaa ehdolla. Ensikertalaisia ovat Teatterin toiminnanjohtaja/kulttuurintuottaja UUDENMAAN VASEMMISTOLIITON Birgit Aittakumpu, 40, Lohjalta, myyntiassistentti/agrologi Riika Raunisalo, 35, Hyvinkäältä, kirkkonummelainen sähköasentaja Miika Uotinen, 26, sekä lääkäri/filoso?an tohtori Jaana Wessman, 40, Espoosta. kaksi ajankohtaista kannanottoa. Saarijärvellä jäi kansakoulun katon teko vuonna 1954 kesken, kun minut pyydettiin Rakennusliiton työntekijäksi Lappeenrantaan. Kriisin seurauksena pankit ajautuivat maksukyvyttömyyteen. Kun asuntohinnat lähtivät nopeaan kasvuun, kasvoi kolmen suurimman irlantilaispankin omaisuuden arvo 400 prosenttiin maan BKT:sta. Kukista Oksanen ei perusta, mutta Yrjö Sirolan Säätiön adressit hän ottaa mielellään vastaan. neet vaan muuttaneet muotoaan ja kärjistyneet. Toimialueena oli Mikkelin lääni Heinolaa lukuun ottamatta ja koko Etelä-Karjala. Kolumni olumni Li Andersson li@vasemmistonuoret.? Mistä kriisissä on kyse? VAPPU ON hyvä ajankohta palata peruskäsitteiden ääreen. Jos ei perusjärjestöissä ala tapahtua, ei isoja voittoja ole odotettavissa ainakaan täällä päin Suomea. LAPPEENRANTALAINEN, MUTTA KIRVESMIEHEN PERHEESEEN 8.5.1929 Muuramessa syntynyt Kauko Oksanen aloitti hänkin työuransa kirvesmiehenä. . Kriisin todellinen aiheuttaja oli yksityinen velka. Pitää mennä ihmisten luo ja puhua käytännön asioista, elävästä elämästä, Oksanen mietiskelee. Vasemmistoliiton tulisi hänen mielestään jämäköityä juuri tässä mielessä. Vaikka on veneiden tervausaika, perusjärjestöjä tulisi saada toimimaan. Ja yhtenäisyyden rakentaminen, jossa esimerkiksi SKP oli tosissaan mukana, sehän oli käytännön puhetta ja pohdintaa. Joukkovoimaa ja vasemmistoa tarvitaan tällä hetkellä ennen kaikkea ponnekkaasti vaatimaan EKP:n mandaatin muuttamista ja sen johdon demokratisoimista. Sen lisäksi meidän on vaadittava satojen miljardien eurojen ohjaamista pankkiireilta ja keinottelijoilta investointiohjelmiin kysynnän lisäämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Muutos tapahtuu kun riittävän moni vaatii finanssisektorin leikkausten kohteeksi ja kieltäytyy hyväksymästä kriisiä syventävää leikkauspolitiikkaa. Aimo Ruusunen Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. TÄLLAISELLA LINJALLA 11. Paikkana olisi pian purettava Jupperin Yhteistupa Espoossa.Ideoita ja talkooapua, kertomuksia aiemmista vastaavanlaisista juhlista kootaan tietoa sähköpostiin: jupperin. kesajuhla@gmail.com sekä Facebooksivustolle Jupperin kesäjuhlat 2014. Finanssisektorille Euroopan keskuspankin EKP:n ratkaisut kriisiin ovat sen sijaan olleet tapa tahkota rahaa. Paljon rahaa. EKP tarjosi pankeille lainarahaa hyvin matalalla korolla, jota ne ovat sijoittaneet kriisimaiden velkakirjoihin. Irlannissa ja Espanjassa kriisin syy oli kiinteistökupla. Tänä vuonna luvut ovat 124 ja 94. Julkisvelan kasvu oli kriisin seuraus, eikä syy. Tämä johti velkakirjojen markkinakorkojen laskuun sekä velkakirjojen arvon ja pankkien osakekurssien huomattavaan nousuun. Kun EKP vuonna 2012 ilmoitti ostavansa kriisivaltioiden velkakirjoja mikäli euron pelastaminen sitä vaatii, oli tämä pankeille viesti riskittömästä sijoituskohteesta. EKP:n antamat lupaukset tarjosivat sijoittajille parissa vuodessa arviolta yli miljoonan miljoonan, eli tuhannen miljardin euron (!!!), tuotot kriisimaiden velkakirjoilla. Monet pankkiosakkeet ja suurimpien yhtiöiden osakekurssit ovat nousseet kymmeniä prosentteja. VASTAKKAINASETTELUT YHTEISKUNNASSA eivät ole hävin- hän toivoo nykyisten ja tulevien sukupolvien jatkavan. Syntymäpäiväänsä 8.5. Ei meillä marssittu mikään Maon punainen kirja kourassa, vaan kärsivällisesti keskustellen ja ehdotuksia tehden saatiin aikaan uudistuksia, hän korostaa. lisää rahaa ja Euroopan kansalaisille luotu vakava yhteiskunnallinen kriisi. Seuraukset kriisimaille ovat olleet kansanterveyden heikkeneminen, köyhyyden ja työttömyyden raju kasvu sekä usein myös velkasuhteen nousuun entisestään johtaneet vyönkiristykset. Vasemmisto on EU-kriittinen vaihtoehto, joka on lähtökohdiltaan kansainvälinen ja solidaarinen. Uudenmaan piirihallitus on tehnyt alustavaa suunnitelmaa 16. Asioita kyllä riittää, niiden puutteesta ei politiikan tekeminen ole kiinni. . No, nyt sekin koulu on kuulemma lopetettu, Oksanen kertoo. Rakennusliiton toimitsijana, joka ehti sen ohessa saada muutakin aikaan muun muassa kansandemokraattisessa liikkeessä ja kunnallispolitiikassa, Oksanen työskenteli 35 vuotta. KU Merkkipäiviä Ihmisten pariin, kehottaa Kauko Oksanen AIMO RUUSUNEN syntyjään ja juuriltaan keskisuomalainen Kauko Oksanen mietiskelee joka päivä koiran kanssa ulkoillessaan, mihin tämä maailma on menossa. Mutta keskustelua saa hänen kanssaan aikaan milloin ja missä vain varsinkin, jos aiheena ovat politiikan tekemisen käytännön kiemurat. . Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut pysähdyksissä parikymmentä vuotta ja nyt on korkea aika uudistaa osin rapistunutta asuntokantaa. Toisessa kannanotossa peräänkuulutetaan eurooppalaista vastuuta ihmisestä, solidaarisuutta sekä luvaKOKOUS TEKI taan ja vaaditaan linjamuutosta nykyiselle EU-politiikalle. . Sama toistui Espanjassa, sillä erotuksella, että kyseessä on euroalueen neljänneksi suurin talous. KRIISIN RATKAISEMISEKSI on finanssisektorille lapioitu Kauko Oksanen toivoo vasemmistoliiton jämäköityvän. . Espanjan ja Irlannin sijaan Kreikasta tehtiin kriisin symboli. Nyt kun EU-vaalit ovat näin lähellä, vauhtia pitäisi lisätä. Työmatkalle kun lähdin, niin usein siinä meni koko viikko sen ajan kulkuneuvoilla. Käytännön kokemuksesta Oksanen muistuttaa, että esimerkiksi aikaansaadut sosiaalipoliittiset uudistukset ovat melkoiselta osalta työväenliikkeen yhteisen ponnistelun tulosta.
haas- i Jäsenhankinta! . Keskiviikko 14.5. hinta: 50 ? i Sosiaalinen media yhdistyksen apuna Lahti: 23.8. Hyvinkää klo 13-14 EUK-ottelu, mukana myös Kari Uotila. . Turku: 15.?16.11., hinta: 100 ? i Iloa ja hallinnan tunnetta työhön ja vapaaehtoistoimintaan Turku: 30.8., hinta: 50 ? PAM:n jäsen: nämä ja monet muut koulutukset ovat sinulle maksuttomia! tutustu Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kiertää vauhdittamassa Vasemmiston EU-vaalikampanjaa ympäri Suomen. tykkää PAAVO TAVATTAVISSA: . Perjantai 9.5. Oulu, klo 11.30-12.15 Rotuaarilla Annika Lapintien, Hanna Sarkkisen ja Jussi Saramon kanssa. . Kuopio, klo 16-17 torilla. . Myös silloin kun ne yllättävät meidät. Tiistai 6.5. Keskiviikko 14.5. Eurooppapäivä, Helsingissä. . vappupuheet klo 12.50 Jyväskylässä ja klo 15.00 Äänekoskella. . Vantaa, klo 16-16.30 Länsimäessä soppatykillä Annika Lapintien, Kari Uotilan ja Jussi Saramon kanssa. . Lahti: 13.?14.12., hinta: 100 ? Helsinki: 7.-8.6. Helsinki, Kontulassa Vasemmistoliiton teltalla klo 10-10.30. . Hyvinkää, klo 11.15-12 torilla yhdessä Kari Uotilan ja Pia Lohikosken kanssa. . ihan jokaisena päivänä! Kansainvälistä sananvapauden päivää vietetään 3.5. Kiertueaikataulu päivittyy osoitteessa www.vasemmisto.? 12 f ksl.fi kslry. Tiistai 6.5. Kari Uotilan tukiryhmän tapaaminen ravintola Juttutuvassa ma 5.5. välineitä Helsinki: 30.?31.8. Lauantai 3.5. Kemi, klo 14-14.45 kävelykadulla Annika Lapintien, Jussi Saramon ja Juha-Petteri Pasman kanssa. . Lauantai 10.5. Tiistai 6.5. Kerava, klo 18.30-19 Café Introssa Annika Lapintien, Pia Lohikosken ja Kari Uotilan kanssa. VAPAANA KASVANUT Annamme toisenlaisille mielipiteille aina mahdollisuuden. ja 18.10., hinta: 150 ? i Yhdistysjohtamisen ABC Oulu: 25.?26.10. Lauantai 3.5. Lauantai 10.5. Lauantai 10.5. Järvenpää, klo 17.30-18 Annika Lapintien, Pia Lohikosken ja Kari Uotilan kanssa. . Keskiviikko 14.5. Perjantai 2.5. tai 020 790 9516 i Ryhmänohjaajan koulutus i Kehittyvä yhdistys . Lauantai 3.5. Ii, klo 12.45-13.15 torilla Annika Lapintien, Hanna Sarkkisen ja Jussi Saramon kanssa. . Torstai 1.5. Lahti:13.?14.9. Lauantai 3.5. Oikeus puhua vapaasti tekee Suomesta tasa-arvoisemman. Hyvää sananvapauden päivää . Joensuu, klo 19-20 Surakan baarissa Toivo Haimin kanssa. . Hämeenlinna, klo 10.30-11.30 torilla Vasemmistoliiton teltalla Annika Lapintien ja Janne Niemisen kanssa. . klo 17?20 Klo 17?19 keskustelutilaisuus teemalla Millainen on palkansaajan Eurooppa? Keskustelijat: Heikki Patomäki ja Kari Uotila (Vas) sekä Liisa Jaakonsaari ja Riitta Myller (SDP). Tule kannustamaan Karia paneeliin! Tukiryhmän tapaaminen alkaa klo 19. Lisätietoja tapahtumasta ja Kari Uotilan eurovaalikampanjasta: Justus Mollberg 040 592 6111 Eurovaaliehdokas, kansanedustaja 149 HANKI UUSIA TIETOJA & TAITOJA Ilmoittaudu viimeistään kuukausi ennen koulutuksen alkua: ksl.?, toimisto@ksl.. Tampere: 13.?14.12., hinta: 100 ? kohtaamiseen ja positiiviseen viestintään Oulu: 23.8. Tampere, klo 15.30-17 Bistro Venlassa Jussi Saramon ja Sinikka Torkkolan kanssa. . Rovaniemi, klo 16.30-17.15 Lordin aukiolla Annika Lapintien ja Juha-Petteri Pasman kanssa. . Turku: 13.9. Tampere: 11.10., hinta: 50 ? teet on tehty voitettaviksi i Parempi neuvottelija Helsinki: 20.9., hinta: 50 ? i Kouluttajan työkalupakki Lahti: 11.?12.10
JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat Annika ie Lapintie Hanna Sa arkkinen la Eiila rnos Aarn Siinikka Torkkola Lii Andersson Vasemmiston upeat ehdokkaat! rja Merj önen llön Kyll Siilv via Modig Piia koski hik Loh a Eiila ainen Tiai Muutos: Feministinen Eurooppa! Aikuinen nainen EU-vaalit äänestää. 25.5. vasemmistonaiset.? /vasemmistonaiset 13
Kun toisen puolikkaan osti heiltä Attendo, siinä kaupassa Pertti Karjalainen sai aliverotettua pääomatuloa 22 miljoonaa, Veli-Matti Riihimäki 16 miljoonaa, Sami Martinkauppi 9 miljoonaa ja Antti Yli-Korkala 5 miljoonaa euroa. Mehiläinen veroparatiisissa Vanhan Mehiläisen omistajia olivat suomalainen sijoitusyhtiö Capman ja Sitra, jotka möivät sen ruotsalaiselle Ambea-konsernille. saadaan aina omistusten realisoimisen yhteydessä. MedOnen keikkalääkärit MedOne, Mehiläinen ja Suomen Terveystalo ovat alan suurimpia yksityisiä yrityksiä, jotka työllistävät pää- tai sivutoimisesti lähes kolmanneksen Suomen lääkäreistä. Rengit ovat kuitenkin ottamassa isännän roolin. Varsinainen tilipäivä rahastoliiketoiminnassa on kuitenkin aina se hetki, kun rahasto puretaan ja sen varat jaetaan sijoittajille. Isot rahat . Keikkalääkä- » Hyvässä tapauksessa keikkalääkäri puhuu potilaan kanssa samaa kieltä, mikä helpottaa kanssakäymistä. Aina ei yhteistä kieltä ole. reiksi kelpaavat myös kokemattomat lääketieteen kandit, ja onpa MedOne myynyt terveyskeskuksille myös valelääkärin palveluksia. Suurin osa lääkäreistä on kunniallisia kansalaisia, mutta nyt ei puhuta heistä. Suomen julkista terveydenhuoltoa täydentävät yksityiset lääkäriasemat ja muut alan palvelut. Aina ei yhteistä kieltä ole. MedOne/Attendo houkuttelee lääkäreitä palvelukseensa neuvomalla näille ?verosuunnittelua?, joka on kauniimpi nimi veronkierrolle. Kun lääkärit eivät hakeudu töihin terveyskeskuksiin, sairaille ei jää julkisten palvelujen vaihtoehtoa. Etelä-Savossa elämäntyönsä tehnyt lääkäri Tauno Halonen nosti Puumala-lehdessä kissan pöydälle. Häntä harmitti Suomen terveyskes- 14 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra, joka rahoittaa valtion puolesta uutta yritystoimintaa, on merkillinen sekasikiö julkista ja yksityistä liiketoimintaa. Se on ulkoistanut (suurten) rahojensa sijoitustoiminnan yksityisille yhtiöille, joita johtavat Sitran entiset työntekijät. Tällainen ulkoistettu rahoittaja on Terveysrahasto Oy, joka ?tukee suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakennemuutosta edistämällä järkevien toiminatamallien käyttöä.? Rakennemuutos merkitsee tässä yhteydessä terveyspalvelujen tuottojen siirtämistä yksityisen voitontavoittelun mustaan aukkoon. Käytännössä Terveysrahasto Oy:n varoja hallinnoivat entiset sitralaiset Vesa Lehtomäki ja Pasi Lehtinen omistamansa Korona-Invest Oy:n lukuun. ja vallan periä sijoittamansa rahat takaisin Jämsän seudun sairailta. Sama Pihlajalinna, jonka omistavat rahastoyhtiö Sentica Partnersin (56 %) ja sen omat lääkärit, osti vuonna 2012 Leena Niemistön omilta lääkärikollegoiltaan ostamistaan osakkeista kootun paketin mukana määräysvallan Dextra Oy:ssä. Sen kaupan seurauksena Niemistö oli myyntivoittotuloillaan kyseisen vuoden veroäyrikuningatar. ja pienet verot . Systeemi on hyvä niin kauan kuin julkiset palvelut toimivat ja ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Hyvässä tapauksessa keikkalääkäri puhuu potilaan kanssa samaa kieltä, mikä helpottaa olennaisesti kanssakäymistä. Pari kuukautta myöhemmin Terveysrahasto Oy möi osuutensa 800 000 eurolla yksityiselle lääkäri?rmalle Pihlajalinnalle, joka sai kaupan ansiosta enemmistön (51 %) Jokilaakson Terveyden osakkeista . Finanssikapitalismi. Sen pääomistaja on nykyisin Triton-niminen yhtiö Englannin kanaalin veroparatiisissa Jerseyn saarella. Mehiläisen tunnetuksi tullut veronkierto perustui siihen, että se maksoi emoyhtiölleen konserniavustusta, jolla katettiin sen muilta saman konsernin yhtiöltä ottamien ylikorkoisista lainoista syntyneitä tappioita. Sillä tavalla kymmenien. He syövät kuormasta pari sataa tuhatta euroa vuodessa per ukko riippumatta siitä, tekeekö Terveysrahasto Oy voittoa tai tappiota. Nyt! Esko Seppänen Lääkärit privatisoivat Suomen terveydenhuoltoa » On kummallista, että suomalaisten ei kannata omistaa Suomessa sellaista, mitä ulkomaisten omistajien kannattaa omistaa. myyty muun muassa autokatsastusyhtiöitä, parkkihalleja, perintä?rmoja, sähköverkkoja, pörssi ja puolet pörssiyhtiöiden osakkeista. Kaivostoiminta on pääosin ulkomaisessa omistuksessa, eivätkä suomalaiset omista enää edes tulitikku- tai jäätelötehtaitaan. Nyt ollaan yksityistämässä terveyspalveluja ja hoivaa ulkomaisiin käsiin. kusten hädänalainen tilanne ?koko ammattikunnan rappeutuvan moraalin puolesta?. Hän kysyy, ?eikö kukaan voi tehdä mitään sille, että ulkomailla rekisteröidyt lääkäri?rmat ryöstörahastavat lääkäripulassa kamppailevia kuntia ja sairaiden ihmisten kustannuksella tehdyt voitot viedään Suomesta veroparatiiseihin?? Privatisointia julkisen vallan ajatuspajasta ULKOMAILLE ON Lääkärit privatisoinnin etulinjassa Lääkärit ovat yhteiskunnan kalliisti kouluttamia terveysalan toimitsijoita. Siihen asti rahaa kerätään Terveysrahastoon maksimoimalla privatisoimistuottoja. Sitran hallintoneuvostona toimivat eduskunnan pankkivaltuutetut eivät 525 euron kuukausipalkallaan ole joutaneet tuntemaan huolta tällaisesta yksityistetystä julkisten varojen hallinnoimisjärjestelmästä. Kaupallista lääkäripalvelua Rakennemuutoksen varjolla tehtävästä rahastuksesta on hyvä esimerkki Jokilaakson Terveys Oy:n tapaus. Sitran ja muiden rahaston osakkaiden rahoista sijoitettiin 20 000 euroa tämän koko Jämsän alueen kattavasta terveydenhuollosta vastaavan yhtiön osakepääomaan. Se myy yksityistämisen paineessa toimiville kunnallisille terveyskeskuksille lääkäripalveluja, joita laki määrää kunnat hoitamaan mutta joita lääkärit eivät ole valmiita tekemään kunnan viroissa. Kun hän lähtee toiselle paikkakunnalle, kaikki hänen hoitamansa potilassuhteet jäävät tilapäisiksi. Koko ammattikuntaa ei kuitenkaan pidä syyllistää siitä, jos osa lääkäreistä on ahneita pirulaisia, jotka ovat yhteiskunnalle kiittämättömiä siitä, mitä he ovat siltä ilmaiseksi saaneet. Ne ovat ruotsalaisomistuksessa, jossa on kyseenalaistettu niiden veromoraali. Keikkalääkäritoimintaan erikoistunut MedOne on ruotsalaisen Attendon omistama ja siihen fuusioitu reppu?rma. Sen tytäryhtiö Terveyden Tuottajat Oy opettaa lääkäreitä hajauttamaan tulonsa täysverotettuihin ansiotuloihin ja aliverotettuihin pääomatuloihin. Yhtiön perustaneet neljä lääkäriä ovat netonneet omistamisella kaksi kertaa. Ensin he möivät vuonna 2004 yhtiöstään puolikkaan sijoitusyhtiö Sponsorille, ja siinä kaupassa Pertti Karjalainen sai aliverotettua pääomatuloa 8 miljoonaa, Sami Martinkauppi 7 miljoonaa ja Veli-Matti Riihimäki 7 miljoonaa
ALL OVER PRESS miljoonien eurojen voitot pimitettiin Suomen verottajalta. kuulostaa epäuskottavalta, mutta joka tapauksessa se on osoitus median nostattaman julkisen keskustelun voimasta. Palveluja myyvät yhtiöt ovat allergisia julkiselle veronkiertokritiikille. 15. Julkisen kritiikin paineessa Mehiläinen joutui ilmoittamaan lisäävänsä veronmaksua Suomeen. Ambean toimitusjohtaja Matti Bergendahl nousi vuonna 2010 tulonsaajien eliittiin 2,6 miljoonan euron ansio- ja 3 miljoonan pääomatuloilla. Niiden osakkeiden realisoimisesta syntyvät pääomatulot ilmoitetaan aikanaan Suomen verottajalle . tai sitten ei. Terveystalo kutonut omistusverkon Sama englantilainen Bridgepoint, joka omistaa autoja katsastavan AKatsastuksen, omisti muutaman vuoden ajan myös ihmisiä katsastavan Suomen Terveystalon. Hän on yhdessä muiden yhtiön johtajien (ja Ambean hallituksen puheenjohtajan, optiomaakari Mikael Liliuksen) kanssa ostanut Mehiläisen omistavan luxemburgilaisen holding-yhtiön osakkeita odottamaan sinne edelleen siirrettävien Mehiläisen voittojen kasvua. Sijoittajia edustava EQT VI-rahasto oli rekis- » MedOne/ Attendo houkuttelee lääkäreitä palvelukseen neuvomalla näille ?verosuunnittelua?. teröity Englannin kanaalin verokeitaaseen Lotta Holding Guernsey Limitedin nimellä, ja ?kansainvälisten sijoittajien vaatimuksesta. Terveystalon voitot kierrätettiin maasta ulos luxemburgilaisen European Healthcare -holding-yhtiön kautta. Kun Bridgepoint möi Terveystalon EQT:lle, sen omistus-, velansiirto- ja veronkiertorakenne tuli, jos mahdollista, entistäkin monimutkaisemmaksi. Uusi omistaja oli säilyttänyt Terveystalon hallinnointia varten Bridgepointilta perityt yhtiöt ja niiden lisäksi oli omistamiseen tarvittu vielä kaksi uuttakin yhtiötä Lotta Holding I Oy ja Lotta Holding II Oy. oli perustettu vielä kolme muuta omistusyhtiötä Lotta Holding I, II ja III. Terveystalo ilmoittaa kotisivuillaan, että ?Terveystalo-konserni tai sen tytäryhtiöt eivät ole maksaneet voittoja, osinkoja, korkoja tai konserniavustuksia ulkomaille, ja Terveystalo maksaa kaikki veronsa Suomeen?. Edellä mainittujen yhtiöiden sekamelskassa sana ?kaikki. Vuonna 2013 se möi Terveystalon ruotsalaisten Wallenbergien perustamalle EQT:lle, ja omistuspohjan laajennukseen osallistuivat myös suomalaiset työeläkeyhtiöt. Bridgepoint oli järjestänyt omistuksensa, jolla se imi suomalaisten sairaiden maksamat voitot ulkomaille, pitkän kaavan mukaan. Emoyhtiö oli Terveystalo Healthcare Holding, joka omisti Star Healthcaren, joka omisti Suomen Terveys- talo Oy:n. Star Healthcare oli ottanut satoja miljoonia euroja velkaa Terveystalo Healthcare Holdingilta, joka taas oli ottanut velkaa Bridgepointilta
Tällaiselle valvonnalle voisi löytyä aika laajaakin kannatusta. Nythän ne yritykset, jotka toimivat lain hengen mukaan eivätkä kierrä veroja, eivät välttämättä pärjää kilpailutilanteissa hyvin. Kaikkiaan EU:ssa pitää Torkkolan mukaan huolehtia, että kaikki yritykset maksavat veronsa. . On arvioitu, että harmaa talous kätkee palveluyhteiskunnan puolesta toimivalta verottajalta vuodessa noin tuhat miljardia euroa. Summaan on laskettu mukaan epäasiallinen verovälttely ja suoranainen verorikollisuus. Mutta miksi ei rahoitettu suoraan Kreikan valtiota, vaan lähdettiin pelastamaan siellä toimineet pankit? Torkkola näkee kritisoimassaan pankkiriisin hoidossa sekä ylätason talousongelmia että tavallisten kansalaisten hätää: . Mutta siviilikriisihallintaa varmaan pitää kehittää. Jouko Huru jouko.huru@kansanuutiset.?. Onhan se pankkien pelastaminen 16 voisi siirtyä toiseen maahan ja maksaa siellä vähemmän veroja. . Kun yritykset toimivat kansainvälisesti, myös niiden valvonnan on oltava kansainvälistä, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Sinikka Torkkola sanoo tähdentäessään Euroopan parlamenttiin osallistumisen ja sen kehittämisen tärkeyttä. Hänen tärkein viestinsä äänestäjille on, että Euroopan unionin laajuisia kilpailusäädöksiä pitää muuttaa niin, etteivät ne mahdollista julkisten palveluiden muuttumista yritysten kilpakentiksi. Torkkolan mielestä EU-parlamentin valtaa pitäisi lisätä muun muassa antamalla sille oma lakialoiteoikeus. Mutta jos katsoo sitä tavallisen kansalaisen näkökulmasta, niin kyllä se on huonosti hoidettu. . Jos mennään liittovaltioon, niin silloinhan se tarkoittaa myös sitä, että tällaisella valtiolla on yhteinen ulkopolitiikka, puolustus ja sotapolitiikka. . Sinänsä hän pitää pankkien pelastamista lopulta ?pakkoraossa. tuhannella miljardilla lisää hyvinvointia. . Meillähän voisi olla kunniallisten yritysten rekisteri. Verovalvonta yhdistäisi rehellisiä yrityksiä ja kansalaisia. Kanneoikeus toisi sen mahdollisuuden, että ay-liike voisi puuttua työntekijöiden oikeuksien rikkomiseen kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä ei itse siihen pysty. » Tamperelainen 53-vuotias yliopiston tutkijatohtori, pääluottamusmies, sairaanhoitaja. » Tehnyt aiemmin 30 vuotta pätkätöitä monissa ammateissa: siivooja, tehdastyöläinen, laitosapulainen, apuhoitaja, piirisihteeri, sairaanhoitaja, toimittaja, tuntiopettaja, koordinaattori, lehtori, apurahatutkija. » Vaalimotto: Harmaan talouden eurot verolle . Lähtisin ajamaan parlamentissa ay-liikkeen kanneoikeutta. Mutta on realismia varmaan se, että me ei nyt eurosta erota. Harmaa talous kätkee tuhat miljardia Torkkola sanoo, ettei EU:ssa rehottavassa harmaassa taloudessa ole kysymys pikkurahoista. EUROOPAN UNIONIN Eurosta irrottautuminen ei ole realismia Euroopan pankkikriisin hoitoa Torkkola arvostelee siitä, että ongelmaan ja sen syihin ei tartuttu ajoissa. Euroopan unionin kaikissa maissa yritysten pitäisi maksaa yhtä paljon veroja, jotta yritykset eivät » Voisi olla sellainen kunniallisten yritysten rekisteri. Torkkola vastustaa EU:n kehittämistä liittovaltioksi sen perusteella, että EU:n jäsenvaltiot ja niiden käytännölliset edut, tavoitteet ja naapurit ovat niin erilaisia. Samasta EU-maiden sinänsä rikkaasta erilaisuudesta johtuu Torkkolan vahva kriittisyys EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vastaan. . Emme halua yhteistä puolustusta. Kansa kurjistuu, mutta ne, jotka ovat vastuussa tästä Kreikan tilanteesta, pääsevät kuin koira veräjästä. Torkkola pohtii Suomen mukanaoloa euroalueessa ja sanoo, että kyllä muut pohjoismaat ovat menestyneet hyvin ilman euroa: . EU-ehdokas ?Verovalvonta yhdistäisi rehellisiä yrityksiä ja kansalaisia? JUSSI JOENTAUSTA » Sinikka Torkkola Sinikka Torkkola haluaa kehittää EU-parlamentissa EU:n laajuista kanneoikeutta ay-liikkeelle. Veronkierron vastatoimeksi hän ehdottaa kunniallisten yritysten rekisteriä. päätöksillä voidaan parantaa työelämää ja ihmisten arkea. On mahdollista tehdä EU:n laajuisesti sellaiset automaattiset verotietojen vaihdot, että nähdään, miten paljon eri yritykset maksavat eri maihin veroja. Torkkola ehdottaa, että EU:n laajuisesti luotaisiin yrityksille puhtaiden veropapereiden tuotemerkki. Tieto näkyisi ansiona esimerkiksi hankintakilpailuihin osallistuttaessa. . Jos Euroopan unionilla olisi globaalia yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ajavat yhdenmukaiset tavoitteet, niin olisi tietysti hyvä, että siinä käytettäisiin EU:n kokonaisvaltaa. Mutta jos yhteistä politiikkaa käytetään Yhdysvaltain, Japanin, Kaakkois-Aasian ja Euroopan keskinäisessä kilpailussa, niin väliin jääjät kaikkein köyhimmät maat joutuvat Torkkolan mukaan entistä ahtaammalle. . Kun kaikki yritykset maksavat verot oikein, valtiot saavat lisää rahaa ja voivat parantaa ihmisten elämää. Ei yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Sinikka Torkkola ajaisi europarlamentissa ay-liikkeen kanneoikeutta. siinä mielessä hyvä, että jos ne olisi päästetty kaatumaan, niin se olisi vaikuttanut koko unionin talouteen, Suomeenkin. Kritisoitavaa verovälttelyä on esimerkiksi se, ettei veroja makseta siihen maahan, missä tuotto tehdään vaan pienemmän verotuksen maahan tai peräti veroparatiiseihin. . Parlamentin päätöksentekoon hän kaipaa lisää läpinäkyvyyttä, erityisesti lobbareiden toiminta pitäisi tehdä näkyvämmäksi. Vasemmistoliiton ehdokkaaksi ryhtynyt Torkkola aikoo keskittyä EU-parlamentissa talous-, ympäristöja työelämän kysymyksiin. . toimimisena. . Koska emme ole menossa liittovaltiota kohden, emme halua yhteistä ulkopolitiikkaa. Yhteistä sotilaallista turvallisuuttakaan ei Torkkolan mukaan tarvitse EU:lle kehittää. . On mahdollista sulkea veroparatiisit
Unionin tasollakin jo puhutaan sävyssä, jossa ymmärretään sekä varsinaisten veroparatiisien että erityisen matalan verotuksen vahingollisuus. Koulutettu nuori väki siirtyy töihin yhteen maahan ja köyhä väki kerjäämään toiseen. Ei työväki voi olla aina se joka joustaa. . Täytyy olla muita tapoja tasata tilapäisiä talouden vaihteluja. Silti tarvitaan vielä kovia keinoja. 11.4. Myös verotietojen vaihdossa on otettu pieniä edistysaskeleita. . Meidän on pidettävä huolta eurooppalaisesta teollisuudesta ja kilpailukyvystä. Se tapahtuu Uotilan mukaan koulutukseen, osaamiseen ja erikoistumiseen satsaamalla, työelämän pelisääntöjen parantamalla ja työntekijöiden arvosta lisäämällä. Minusta pieniä merkkejä siihen jo on. Myös ympäristökysymykset on huomioitava. . EU:sta ei pidä tehdä sotilasliittoa eikä EU tarvitse yhteistä armeijaa. EU:n ulkopolitiikan voiman on Uotilan mielestä perustuttava globaaliin vastuuseen ja kriisien ennaltaehkäisyyn. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? SARJASSA AIEMMIN: 28.2. Hän uskoo, että työntekijöiden hyvinvointi luo hyvinvointia. Kari Uotila » 59-vuotias kansanedustaja, Espoo. » Kaupunginvaltuutettu, Tasaarvoasiain neuvottelukunnan jäsen. » Ennen kansanedustajuutta työskenteli levyseppänä ja pääluottamusmiehenä telakalla. » Harrastukset juoksu ja jalkapallo. Harmaa talous syö hyvinvointia . Li Anders- son, Pia Lohikoski, 7.3. Ne tuhat miljardia, jotka nyt vuosittain menetetään, on saatava käyttöön kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, sanoo Uotila. . Veroparatiisit, talousrikollisuus, veronkiertäminen ja vääristynyt verokilpailu on saatava kuriin. Eurooppalainen teollisuus ja talous eivät voi eivätkä saa perustua työntekijöiden hyväksikäyttöön, alipalkkaukseen tai epäeettisiin toimintatapoihin, sanoo Kari Uotila. Juha-Petteri Pasma. 17. Kun esimerkiksi Saksalla menee hyvin ja se voi hyötyä ympärillä olevasta euroalueesta valtavasti, niin pitäisikö sillä olla myös suurempi vastuu jakaa taakkaa, Uotila pohtii. EU:n yhteistä turvallisuuspolitiikkaa hän ei halua sotilaallisessa mielessä tiivistää. . Pankkien omistajat on laitettava ensisijaiseen vastuuseen, eikä niin kuin tähän asti, että pankkien vaikeudet ja sotkut laitettiin veronmaksajien piikkiin. . Nyt puhutaan asioista. Lisää verotietojen avoimuutta, yritysten tulosten avoimuutta, vää- » Motto: ?Työtä, tasa-arvoa, turvallisuutta.? rän siirtohinnoittelun kieltämistä. Uotila painottaa, että tahtotilan muuttuminen on kiinni poliittisista voimasuhteista. . Tietenkin minua huolestuttaa rikollisuus, ihmiskauppa ja ihmisten salakuljetus, se että hädänalaisten ihmisten tilanteella tehdään bisnestä. Sitä ei kuitenkaan saada kitkettyä ra- » Vasemmiston vaalimenestys parantaisi edellytyksiä torjua harmaata taloutta. joja sulkemalla vaan laillista maahanmuuttoa helpottamalla. Tulevaisuudessa täytyisi Uotilan mielestä miettiä myös sisäistä liikkuvuutta. . Sekä kansallisella että Euroopan tasolla kakku pitää leipoa ennen kuin sen voi jakaa. Tärkeintä on, että syntyisi yhteisymmärrys siitä, että veronkierto ja verokilpailu ovat vahingoksi Euroopan tulevaisuudelle ja hyvinvoinnille. Uotila uskoo, että vasta sitten päästään todella eteenpäin. . Heikki Patomäki, 28.3. Petri Pekkola, 14.3. Eila Tiainen, Erkki Virtanen. 17.4. Janne Nieminen, Annika Lapintie. 25.4. Jos saamme aikaan sitovia yhteisiä normeja esimerkiksi minimiverokantoihin, ympäristönsuojeluun tai työlainsäädäntöön, ja työelämän oikeuksissa palkkoihin, työsuojeluun ja irtisanomissuojaan, ja se on liittovaltiokehitystä, niin hyväksyn sen. Liikkuvuuden rajoittaminen ei ratkaisi Uotilan mielestä yhtäkään ongelmaa. . Eila Aarnos, Hanna Sarkkinen, 4.4. Erno Välimäki, Toivo Haimi, 21.3. EU-ehdokas ?Veroparatiisit kiinni ja harmaa talous kuriin? JARMO LINTUNEN » Kari Uotila on 1990-luvulta asti taistellut eduskunnassa harmaata taloutta vastaan. Nyt tuntuu siltä, että minulla on annettavaa ja että on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan myös Euroopan tasolla oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen. 12 vuotta eduskunnan suuressa valiokunnassa ja 15 vuotta valtiovarainvaliokunnassa työskennelleelle Uotilalle talous- ja verotuskysymykset ovat ykkössijalla. . Jos näissä vaaleissa tapahtuu kuten gallupit antavat ymmärtää ja vasemmisto etenee, se ilman muuta parantaa edellytyksiä torjua harmaata taloutta. Pankkikriisin hoidossa suunta parempaan Pankkiunionin rakentaminen ja se, että pankit itse joutuvat keräämään puskuria pahojen päivien varalle, on Uotilasta askel oikeaan suuntaan. . Kun on yhteinen talousalue ja aika paljon yhteisesti koordinoitua talouspolitiikkaa, on ihan järkevää toimia yhteisellä valuutalla. Ulkopolitiikan perustuttava globaaliin vastuuseen Uotilan mukaan on hyvä, ettei liittovaltiokeskustelu ole enää eipäs-juupas -tasolla, kuten viisi vuotta sitten. . Nyt hän haluaa jatkaa työtä Euroopan unionin tasolla. KANSANEDUSTAJA Kari Uotilalla on takanaan pitkä kokemus suomalaisesta poliittisesta vaikuttamisesta ammattiyhdistysliikkeestä, paikallisella ja kuntatasolla ja lähes parikymmentä vuotta eduskunnassa. . Merja Kyllönen, Faruk Abu Taher. On kuitenkin korostettava, että pankkiunioni on tarkoitettu tulevien kriisien torjumiseen ja hoitamiseksi, eikä sitä saa lähteä käyttämään olemassa olevan kriisin purkamiseen. Uotila myöntää euron ?valuviat?, mutta pitää huonona ratkaisuna sitä, että Euroopan maat kilpailisivat toisiaan vastaan omilla kansallisilla valuutoillaan.
18
Olin räjähdyspisteessä, olisin varmaan vahingoittanut itseä tai jotain muuta. Se oli niin voimakas päätös, että ihmeen kaupalla pääsin ulos. Jos ei opi, ei voi mitään, on heikompaa ainesta. Ihan sama, kuinka paljon muuta menee, kunhan en koske koviin aineisiin. Nyt Roine on ollut kaksi vuotta täysin raittiina. . Olihan mulla äiti ja tein kaikenlaista kunnollista. Hän esimerkiksi meni lukioon. . Jos sanoisin sille, että pyrin politiikassa vaikuttamaan hänenkin parhaakseen, se sanoisi, että haista vittu. Roine veti pääasiassa subutexia. Mun käsitys oli, että kaikki puolueet on samaa, niillä vain on huvin vuoksi eri nimi. Ensin Roine liittyi Vasemmistonuoriin ja sitten vasemmistoliittoon vuosi sitten. Kun kirjoitin, kaikki oli hyvin, kunnes palasin todelliseen koulumaailmaan. Koskaan ei ole täysin kuivilla Vaati ihmeen, että Roine pääsi pois. . Hänestä on sairasta, että samaa ainetta jaetaan korvaushoitona narkkareille. . Tukia on vaikea saada ja kun niitä saa, nillä ei pärjää. Roine uskoo, että ihmisiä yritetään nitistää. . Silti äiti oli lähellä, piti hänestä huolen, tuki ja kuunteli häntä ja luki hänelle. Doupataan ihmiset laillisesti, niin ne ei riehu. Se hillui lasinpöydän pala kädessä, että tappaa mut. Hyväksyin ajatuksen, että tämä oli tässä. . Hän ei saanut apua silloin, kun olisi tarvinnut. Monta eri ihmettä, hän sanoo. Käännekohta oli hetki, jolloin poikaystävä hakkasi hänet. . Isänpäivän alla halusin tehdä isänpäiväkortin, mutta opettaja sanoi, että älä sinä Linda tee korttia kun eihän sinulla Linda ole isää. Tuntuu, että ei ne voi haluta mua sinne. Mercedes Bentson ensimmäinen pitkäsoittolevy ilmestyy viimeistään syksynä. Monilla se onnistuu vasta kuollessa. Kuitenkin tosi pienenä jo tajusin jotenkin sen, että yhteiskunta ei halua auttaa. Niinpä piti itse auttaa itseään. . Ei kukaan loputtomiin jaksa sitä, että yrittää selviytyä. Olin jo alkanut roikkua päihdepiireissä. Ei tunnisteta edes sitä, että joku ei ymmärrä, mitä opettaja puhuu, tai että jonkun vanhemmat eivät ole käyneet päivääkään koulua. Roine luuli pitkään, että oli ainoa, joka pohti tällaisia. . Kukaan ei kuitenkaan ollut kiinnostunut siitä siinä mielessä, että olisi haluttu auttaa. Nyt hän on jo Uudenmaan Vasemmistonuorten hallituksen jäsen ja räppää vasemmistoliiton Li Anderssonin eurovaalikampanjassa. . Tajusin, että jotain täytyy olla pielessä, kun noin iso määrä ihmisiä hengaa samassa paikassa tekemättä mitään ja kaikki kertoo samoja kokemuksia eikä porukka ole nähnyt muuta mallia kuin sen, että eletään sosiaaliturvan varassa. Se ei toteudu yhteiskuntaluokkien välillä, ei toteudu sukupuolten välillä, ei seksuaalivähemmistöjen ja heteronormatiivista kulttuuria vaalivien välillä. Vastaan tuli ensimmäinen poikaystävä. . Pääsin baariin ja sallin itselleni juomisen, koska en käytä muuta. Sitten sallin itselleni pilvenpolton, koska en käytä kovempia aineita. Just viikonloppuna Gloriassa Stenkka pyysi mut lavalle, me vedettiin yhdessä Itähelsinki-biisi. Suomessa ei toteudu tasa-arvo. Mulla on ensikäden kosketus näihin asioihin. Hän lukee itsensä työväenluokkaan. . Hän täytti muutaman kuukauden kuluttua 18. . Moni raitistuu ja retkahtaa eikä enää pysty raitistumaan uudelleen. Minäkin tiedostan koko ajan, että saatan retkahtaa. Hän muistaa, kuinka äiti yritti hakea apua. . Koska se ei tappanut mua, mä raitistuin. Hän ei pystynyt liikkumaan pariin viikkoon eikä olisi uskaltanutkaan ulos, koska pelkäsi poikaystäväänsä. . 20-vuotias on ehtinyt paljon, raitistuakin. . Joidenkin edelleen tuntuu olevan vaikee ymmärtää, ettei raha esimerkiksi mulle tullut tilille tosta vaan. Työharjoittelussa vasemmistoliiton puoluetoimistolla hän tajusi, että toimistotyö voisi olla häntä varten. Roineen tavallista entistä elämää. Kasvot syrjäytetyille Linda-Maria Roine on avannut suunsa kokemuksistaan ja päätynyt Suomen viralliseksi syrjäytetyksi nuoreksi. Biisejä on kasassa jo yli tarpeen. . Oppilaatkin huutelivat, että Lindalla ei ole isää. Yläasteella oppilaatkin kiusasivat Roinetta. . En enää puhunut kenellekään. Esimerkiksi ruokalassa pojat istuivat kahdessa pöydässä ja tytöt yhdessä, paitsi minä, joka istuin yksin kirjoittamassa, hän kertoo. . Vaikka en ole koskaan kokenut itseäni varsinaisesti syrjäytetyksi. Ne oli tilapäisiä itsemurhia. Välillä voi olla hengissä ja sitten taas pääsee pois. Mitä ihmettä tapahtui? Nyt Mercedes Bentso on ollut lavalla idoleidensa kanssa. . Koskaan ei ole niin kuivilla, että voisi ajatella, ettei enää koskaan. Kaveripiiristä irrottautuminen oli vaikeaa. . 13-vuotiaat vetää suoneen. Entisen poikaystävän hän näki metrossa. . Sit aloin kuunnella räppii ja tajusin, että muutkin on miettiny näitä juttuja. En halua sanoa mitään turhaa. Sulle ei ole mitään käyttöä. Tilapäisiä itsemurhia Perheestään Roine kertoo sen verran, että äiti ja hän yhdessä äidin kanssa kokivat paljon hirveitä asioita. Kaiken pitää tarkoittaa jotain. 19. Itäkeskuksen narkkijengeissä oli toisin. Plus mulla ei ollut motivaatiota. Puoli vuotta Roine sinnitteli lukiossa. Mietin yhä, että tämä ei voi olla mahollista, hän sanoo. Koulussa pitää kaikkien oppia samat asiat samassa järjestyksessä. Aloin lääkitä itseäni. Kun Roine peruskoulun viimeisenä vuonna alkoi liikkua päihdepiireissä, hänellä ei ollut yhtään kaveria. Silti mulle sanotaan, että saatan olla keikoilla tosi anteeksipyytelevä. Joka päivä oli taistelemista. Ne narkkaa Itiksessä, Roine sanoo ja toteaa, että rasismi on suomalaisen koulun rakenteissa. Sama kuvio toistuu Steinerkoulussa ja Itä-Helsingin kouluissa. . Niillä on se tilapäinen itsemurha päällä. Esitin lauluja koulun pihalla luumupuun alla. Sitten opettaja alkoi huomautella asioista, joita Roine ei oppinut. . Joskus törmään niihin. Oppilaatkin alkoivat ajatella, että tossa on jotain outoa. Pitää olla tietty toimeentulotaso ja perhetausta. Nyt on väylä eikä sitä voi olla käyttämättä. Roineen riimit eivät ole helppoja. . Stenkka on Roineen tuottaja, räppäri Steen1. Mercedestä kuvataan räiskyväksi persoonaksi. . Hän tajusi aika pian narkkaamisen ja heilumisen lomassa, että kyse ei ole vain joukosta yksittäistapauksia. . Kokemuksen ääni puhuu » Linda-Maria Roine selviytyi pois malmilaisen narkkikämpän lattialta ja haluaa nyt tehdä paljon. TEKSTI Tuula Kärki KUVA Jussi Joentausta RÄPPÄRI MERCEDES BENTSO eli Linda-Maria Roine haluaa politiikkaan. . Mullekin on sanottu ala-asteelta lähtien, että sä et osaa mitään, et opi mitään ja olet omituinen. Hänellä on todettu keskittymishäiriö. . Kuulin, että se ryöstelee porukoita Malmilla. Ennen hän piti sitä äärimmäisen tylsänä vaihtoehtona. Ensikäden kosketus Roine osaa kiteyttää sen, mikä on vinossa. . Se on sinänsä hupaisaa, koska mun äiti ei ole ollut mun elinaikana töissä. Olin kotona vankina ja tajusin, että nyt joudun ponnistamaan itseni tästä. Roine ei raitistunut kerrasta. On paljon tekemistä. Roine haluaa, että hänestä näkyy, että hän ei ole lukenut asioita kirjoista vaan kokenut ne. . Olin ulospäinsuuntautunut. Kai mun olisi pakko, jos haluan vaikuttaa, hän sanoo. Roineen kotona ei puhuttu politiikkaa. . Opettaja on tehnyt selväksi, että sua ei täällä tarvita. Mulla on paljon tuttuja, jotka eivät ole käyneet ala-astettakaan loppuun. Pääsen yhdistämään politiikan ja musiikin, hän sanoo. Sanomisen tarve on kova. . Voisin asettua johonkin ehdolle. Stenkka ja Paleface ja Asa. Mutta päihteet kiinnostivat enemmän. Ei oikeasti haluta auttaa, koska ei kiinnosta yhtään. Surullisinta on nähdä steissillä kamapäissään entisten kavereiden pikkusiskoja ja -veljiä. Rasismia koulussa Steinerkoulussa normiperheiden lasten joukossa Roine oli erilainen. Ei siitä lähdetä kouluttautumaan vaikka lääkäriksi. Monilla oli kokemuksia rasismista koulussa. . Hän on kiertänyt paneeleja, tv-ohjelmia ja antanut haastatteluja siitä, mitä oli elää marginaalissa. Nyt hän hakee vuoden kestävään sihteerikoulutukseen. Surullisinta on nähdä steissillä kamapäissään entisten kavereiden pikkusiskoja ja veljiä, jotka silloin kävivät kiltisti koulua. Nuorimmat porukoissa ovat 11-vuotiaita. . Ei ne huomaa ajan kulua. Hän kävi Steiner-koulua ja ala-asteella Roineella oli aluksi kivaa. . Kukaan ihminen ei valitse köyhyyttä tai päihdeongelmaa. Kukaan ei myöskään makaa sohvalla päiviään huvikseen. . Joo, ei ole Cheekiä, hän hymähtää. Sen sijaan on hyväksikäyttöä, väkivaltaa, Itä-Helsinkiä, huumeita. Sama meininki. Yhtäkkiä muistin äidin ja ajattelin, että kaiken meidän yhdessä kokeman jälkeen en halua hänen saavan suruviestiä, että olen kuollut malmilaisen nistikämpän lattialle. Roine lupasi itselleen, että jos pääsee pois, ei enää tuhoa itseään.
Osallist Vaikuta . 20. VAPPUMARSSILLA HYV Ä N ELÄKERATKAISUN PUOLESTA! On aika toimia sen puolesta, että eläkeneuvotteluissa saadaan hyvä ratkaisu. Tavoitteena on, ettei eläkeikää koroteta eikä eläkeputkea poisteta. Tee oma banderolli, juliste tai muu näkyvä eläkeviesti ja ota se mukaan vappumarssille. Sen voi tehdä myös yhdessä ammattiosastoissa ja järjestöissä. Ottakaa marssilta kuva ja lähettäkää eläkekampanjan Facebook-sivulle www.facebook.com/elavanaelakkeelle Paras kuva tai idea palkitaan muhevalla täysihoitoviikonlopulla Hotelli Siikarannassa. u. Ajat t el e