SIVU 18 kansan uutiset . Viikkolehti | 3.12.2021 | 3,5 € 48-003251-2148 | kansanUUtiset.fi Blokkeja tuskin nähdään Suomessa sivu 7 Palkkaa työn hakemisesta sivu 3 Dokumenttiteatteri UPM:n jalanjäljillä sivu 16 Johanna Vehkoo perää poliittista sananVapautta. 48/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa
Omat varastot pullistelevat rokotteita, joita monet maat kipeästi tarvitsevat. Suomi on taas väärällä puolella Tätä on odotettu: Royn onneton, pinnallinen ja kaunainen miljardööriperhe kohtelee taas huonosti toisiaan ja koko muuta maailmaa. 2 | KU 48 /2 02 1 Dokumenttielokuva Tunturin tarina on vuodenaikojen kiertoon suhteutettu episodimainen, rivakkatempoinen, kiehtova ja viihdyttävä luontodraama, kirjoittaa Harri-Ilmari Moilanen. Succession-sarjan kolmas kausi HBO Maxilla. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Koronavirus on jälleen näyttänyt ruman puolen maiden käyttäytymisessä. Yhdysvalloissa ja EU:ssa tuskaillaan sen kanssa, miten ihmiset saataisiin ottamaan rokote, esimerkiksi monissa Afrikan maissa tuskaillaan, mistä rokotteita ylipäätään saisi. Hieman ironista on, että näin toimimalla on asetettu omankin maan kansalaiset jälleen vaaraan. Ja kun rokotteita ei saada, ei tautia saada kuriin. LUE LISÄÄ SIVULTA 20 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Uutismedian liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Mutta kuten nyt on huomattu, tämä koskee vain oman maan kansalaisia. l K oronapaniikki leviä ä jälleen, kun eteläafrikkalaiset tieteilijät löysivät koronaviruksen uuden muunnoksen. Vaikka omikronmuunnoksesta ei vielä tiedetä paljon, ei sen ilmaantuminen ole suuri yllätys. (10 %). Solidaarisuus on sana, jota monet oikeistolaiset kammoavat sen historiallisista syistä. Tässä tilanteessa nähdään, kuinka huonoa jälkeä siitä voi seurata. Kesto Määräaikais. Avun sijaan tarjolla oli vain kylmää kättä. Tästä on puhunut esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö. Nyt olemme tilanteessa, joka olisi mahdollisesti voitu välttää sillä, että rikkaat maat olisivat auttaneet heikommassa asemassa olevia. Katsojan osaksi jää nauttia nokkelasta käsikirjoituksesta sekä hienoista roolisuorituksista. Kiitokseksi löydöstä Etelä-Afrikka ja sen naapurimaat julistettiin matkustuskieltoon. TÄSTÄ INNOSTUN NYT ToiVo Haimi Politiikan toimittaja. Rikkaat maat ovat haalineet omat varastonsa täyteen rokotteita, lihottaneet siten rokotevalmistajien kassat ja jättäneet köyhemmät maat ilman rokotteita. Tässä joukossa on myös Suomi osana EU:ta. On helppo olla samaa mieltä järjestön kanssa siitä, että koronavirusrokotteiden patentit pitäisi purkaa. Mutta asia ei tietenkään etene, koska ryhmä korkean tulotason maita vastustaa maailmanlaajuista solidaarisuutta. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Emma Grönqvist Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Onnittelut tulivat viiveellä ja olivat hassusti muotoiltuja. Ja tällaisessa joukossa on häpeällistä olla. Se auttaisi köyhempiä maita saamaan rokotteita. 48/2021 Perjantaina 3.12.2021. Asiaan kiinnitti huomiota myös vasemmistoliiton puoluevaltuusto, joka vaati koronarokotteiden patenttien purkamista. PÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. SuomeSSa taSavallan presidentti Sauli Niinistö on painottanut kansallisen edun tärkeyttä. LUE LISÄÄ SIVULTA 21 Tansanian poliittinen johto ei oikein tiennyt, kuinka reagoida Sansibarista maanpakoon jo 1960-luvulla lähteneen Abdulrazah Gurnahin Nobel-palkintouutiseen. Rokotteita valmistetaan patenteilla, joihin rokotteita kehittävillä ylikansallisilla suuryrityksillä on yksinoikeus. Suomessa on koronapandemian ajan painotettu, että ihmisten henki ja terveys on asetettava aina etusijalle. Kun ihmisiä ei saada rokotettua, jatkaa virus leviämistä ja muuttumista. Rokotepulan taustalla on valtuuston mukaan rokotteiden korkea hinta ja riittämätön tuotantomäärä
AjAssA KU 48 /2 02 1 | 3 01 AjAssA T iettävästi ensimmäistä kertaa koskaan Suomessa työtön työnhakija saa palkkaa ainoana työtehtävänään työn hakeminen. Kokeilun taustalla oli myös työja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa käyty jo 15 vuoden takainen pohdinta työnhaun palkitsemismallista. Kokeilun neljään ryhmään valikoitui työnhakijainfojen perusteella 20 työllisyyden kuntakokeilun työtöntä asiakasta. Työtön työnhakija solmii kolmen viikon mittaisen, yhteensä 48 työtunnin työsopimuksen, jonka aikana hän hakee ohjatusti ja valmennettuna työtä. Mullistavalta ja radikaaliltakin kuulostavasta ajatuksesta työsuhteisesta työnhausta tehtiin totta Porin seudun työllisyyden kuntakokeilussa syksyllä 2021. TeksTi Tarmo Tikka Le ht iK Uv a/ an tt i ai m oKo iv is to. Valmennus toteutetaan etäyhteydellä. Korvaukseksi ja motivaattorina työnhakija saa 11,50 euron bruttotuntipalkkaa ja vieläpä bonukset päälle, jos hän työllistyy kokeilun aikana tai heti sen jälkeen. Palkkaa työn hakemisesta Porissa osa työllisyyden kuntakokeilun asiakkaista on voinut osallistua kokeiluun, jossa he solmivat määräaikaisen palkallisen työsopimuksen ainoana työtehtävänään työn hakeminen
– Idea palkallisesta bisnesmallisesta työnhausta hämmensi aluksi, koska työn hakemisen pitäisi olla työttömälle itsestäänselvyys. Tiimityöstä huolimatta jokainen työnhakija työskentelee yksilöllisesti häntä varten räätälöidyn suunnitelman mukaisesti. l Ta rm o Ti KK a ”Ihminen tarvitsee kannustamista, tsemppaamista, palkkion työnhausta.”. Porin-mallissa kokeilun rahoittaa Satakunnan ELY-keskus, Mikko Kesä Oy:n asiantuntijat toimivat työhönvalmentajina ja palkatut työnhakijat valikoituvat Porin seudun työllisyyden kuntakokeilun asiakkaista. Palkkaa tärkeämpänä hän näkee ryhmään kuulumisen ja yhteistyötaitojen kehittymisen. Palkitseminen aktivoi ja tuottaa tuloksia, rankaiseminen sitä ei tee. Silloin aloin ideoida työnhaun yksilöllistä budjetointia, Kesä taustoittaa. konkreettisen avun Malli Kokeilussa haetaan konkreettisen avun mallia, jossa valmentaja käy työpäivän alkaessa läpi työnhakijan yksilölliset tarpeet, kuten vaikkapa hakuasiakirjojen puutteet ja kullekin potentiaaliset työnantajat. – Esimerkiksi yhden työpäivän kolmen tunnin työaikana hakija työnhakija lähetti lähes 10 työhakemusta, Kesä kertoo. – Raportoidaan tutkimustulokset, keskustellaan, aika näyttää leviääkö malli Porista muille alueille. Oleellinen osa työsuhteisen työnhaun kokeilua on kehittämisja tutkimusosio, jossa mallin vaikutukset arvioidaan ja sen laajentamisesta tehdään suunnitelma. lähes Puolet työllistyy Porin seudun työllisyyden kuntakokeilun 20 hengen pilottiryhmässä työllistymisaste on tällä hetkellä 40 prosenttia. – Ryhmän vetäjä keskittyy vahvuuksiimme ja täsmällisemmin siihen mitä työtä kannattaa hakea ja mitä ei. Ei minulla silti mitään sitä vastaan ole, että saan tästä palkkaa. Tärkeä osa tätä Porin-kokeilun toimintatapaa on 4–6 henkilön kokoisten ryhmien työskenteleminen yhdessä, toinen toistaan sparraten. – Työsuhteessa ihmistä pystyy paremmin ohjaamaan työnhaussa. Nuori mies näkee asian kuitenkin laajemmin kuin vain yksilöllisenä valmennuksena tai patisteluna. – Jokainen voi saada työpaikan, kun työnhakuun kannustetaan, uhka ja pelote sitä ei tee, Mikko Kesä päättää. Yhdessä työnhakijan kanssa sovitaan tehtävät ja työpäivän päätteeksi pureskellaan mitä tuli tehtyä. – Työskenneltyäni kaksi vuotta sitten Sitrassa (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) oltiin työnhakupalveluja yksityistämässä valmennusfirmoille ynnä muille. – Asioita on helpompi saada tehtyä, kun on ”pomo”, joku joka patistaa tekemään, Haila tiivistää työnkuvansa. Verrokkiryhmään kuuluu TE-palveluiden ja työllisyyden kuntakokeilun asiakkaita, jotka ovat osallistuneet johonkin muuhun työnhakuvalmennukseen Porissa. Mielekästä ja kannustavaa Motivointi ja kannustaminen on työsuhteisen työnhaun kokeilun ydin. Tutkimusta varten muodostetussa verrokkiryhmässä lukema on 11 prosenttia. Työhakemusten ja ansioluettelon laatimiseen Haila ei ole tukea tarvinnut, ja TE-toimistostakin noita palveluja saa. Taustalla oli myös työja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa käyty jo 15 vuoden takainen pohdinta työnhaun palkitsemismallista, joka perustuisi kannusteisiin rankaisemisen sijaan. AjAssA 4 | KU 48 /2 02 1 Porilainen Olavi Haila tekee työnhakutyötään etäyhteydellä kotitoimistostaan. Työntekijät saavat tukea toisilta tiimin jäseniltä ja voivat jopa hakea ja löytää toisilleen työntekomahdollisuuksia. Idea syntyi työelämätutkija Mikko Kesän pohdinnoista, kuinka työttömiä voisi aktivoida ja motivoida aiempaa mielekkäämmin niin, että työnhaku on kannustavaa. Perusasetelma on se, että työnhakijaa motivoidaan ja autetaan uudella tavalla, palkitsemalla. Alustavien tulosten perusteella Kesä visioi mallin siirtyvän ainakin valmentavaksi ja kannustavaksi osaksi julkisten työllisyyspalvelujen viranomaistyötä. Ihminen tarvitsee kannustamista, tsemppaamista, palkkion työnhausta, Kesä järkeilee. ”PoMo” Patistaa Porilainen 25-vuotias Olavi Haila valmistui vuosi sitten Satakunnan ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi, mutta ei ole onnistunut työllistymään. Lopulta kokeilussa kyse on oikeastaan työllisyydenhoidon ajatusmaailman kääntämisestä päälaelleen. Uuden työnhakuvalmennuksen mallissa hän pitää erityisesti sen kannustavuudesta ihan henkisen kasvun välineenä. – Jos ei ole luonnostaan sosiaalinen, tämä on hyvää siedätyshoitoa työyhteisössä toimimiseen. Työsuhteisen työnhaun kahden ensimmäisen viikon aikana hän kertoo hakeneensa töitä aktiivisemmin ja järjestelmällisemmin kuin koko viime vuoden aikana yhteensä. Valmennussisällöt painottuvat viikkoja päivätasolla eri teemoihin itsetuntemuksen ja itsetunnon kartoittamisesta tiedonhaun ja aktiivisen toiminnan tukemiseen. Kokeilu on vielä kesken, ja työllistymistulokset voivat tästä vielä muuttua
KU:lle Honkasalo kertoi joidenkin toimittajien olleen närkästyneitä hänen tavastaan esittää taistolaisuus myönteisessä valossa. jyVäSkylän VaSemmiSTo ry:n keskustelut jatkuvat tiistaina klo 18. Lienee toiveajattelua, että tästä fiaskosta otettaisiin opiksi. Suomen DekkariSeuran joulukuun dekkari-illassa R&R-kaksikko alias Sari Rainio & Juha Rautaheimo klo 18. On kuitenkin irvokasta muistella, miten monissa eri maissa hehkutettiin omaa menestystä väestön rokottamisessa. Tampereen VaSemmiSTo Tammelantorilla klo 9–13 ja Haukiluoman K-Marketilla (Tyvikatu 1) klo 12–15. – Mitä lähipiiristäni muistan, niin me kasvoimme tajuamaan tosi selvästi sen, ettei ole vain jotain tiettyä ihmisluokkaa, joka ansaitsee hyvinvoinnin ja sitten on ihmisroskaa, joka ansaitsee köyhyyden. Pe KK a Pa jU vi rt a 4.12. Minulla ei ole sellaista epidemiologista, lääketieteellistä tai edes yhteiskuntatieteellistä osaamista, että voisin epävarman ja puutteellisen tiedon varassa ja tilanteen ollessa päällä arvioida mitkä toimenpiteet ovat riittäviä ja mitkä liiallisia. Vaasankatu 10, Jyväskylä. Vapaa pääsy. Kai Hirvasnoro lämmin lapsuus taistolaiskodissa 20 vuottA sitten Vuonna 1970 syntynyt Laura Honkasalo kävi pioneerileireillä vielä 1980-luvulla, mutta sitten poliittiset järjestöt jäivät. Rokotenationalismin ikävät seuRaukset Markus Jäntti Kirjoittaja on taloustieteilijä ja Tukholman yliopiston professori. Hän tarkasteli taistolaisuutta sisältä päin ja lapsen silmin. Tilaisuus myös striimataan. Vetehisenkuja 1. Kolumni SykSyn 2001 puhutuimpia romaaneja oli Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun. AjAssA KU 48 /2 02 1 | 5 Viime Viikolla julkisuuteen tuli tieto uudesta, Etelä-Afrikassa ensin paikannetusta koronaviruksen variantista. kirjailija meri Valkama keskustelee Sinun, Margot -romaanistaan klo 16.30 Kansan Arkiston Ystävien kirjaillassa. Kahvitarjoilu. Kallion kirjasto, Viides linja 11. Ehkä pandemian taltuttamiseksi olisi ollut tehokkaampaa kohdentaa rokotteet köyhimpiin maihin, jossa olosuhteet viruksen menestykselle voivat olla perusterveydenhuollon vähäisyyden vuoksi otollisemmat, väestöä on enemmän ja viruksen muuntumismahdollisuudet moninaisemmat. Vapaa pääsy! Kahvitarjoilu! muistio TiedoT TapahTumapalsTalle viimeistään maanantaihin klo 16:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. Yleinen mielipide tuskin olisi tätä sallinut. Useampi maa rajoitti saman tien matkustamista eteläisestä Afrikasta ja maanantai-aamuna Japani ilmoitti sulkevansa rajat kaikilta ulkomaalaisilta. Taistolaisuuden parodioimista Honkasalo vältti tietoisesti. Illan teemana SOTE – uhka vai mahdollisuus, teemaan johdattelee uusi kaupunginvaltuutettu, opettaja ja sosiaalityöntekijä Sirkku Ingervo. 7.12. Sellainen ajattelu on minulle tosi vierasta. Vielä ei kukaan tiedä, miten vakavia haasteita omikron-variantti meille kaikille tuottaa. Jälkikäteen on sitten hyvä arvioida toimenpiteiden onnistumista, Ruotsin koronakomission tapaan. Tai että jotkut aasialaiset ja afrikkalaiset ansaitsevat kurjat olonsa. Jo tässä vaiheessa voi kuitenkin todeta, että rikkaiden maiden olemattomat toimet köyhempien maiden rokotteiden saatavuuden varmistamiseksi ovat olleet paitsi epäsolidaarisia ja sydämettömiä, myös kapeasti rikkaiden maiden asukkaiden omasta näkökulmasta arvioiden epäviisaita. Osa muunnoksista tekee siitä ihmiskunnalle nykyistä ehkä huomattavasti ikävämmän vitsauksen. Ei tarvitse olla kovin harjaantunut nojatuoliepidemiologi ymmärtääkseen, että mitä suuremmassa joukossa ihmisiä koronavirus ehtii lisääntyä vapaasti, sen enemmän sillä on mahdollisuus muuntua. Omiin lapsuuskokemuksiin pohjautuvassa romaanissa yhteisöllisyys ja ystävyyden korostaminen oli tärkeää, samoin solidaarisuus ja toimiminen rauhan aatteen puolesta. SähköpoSTi: muistio@kansanuutiset.fi
Ongelma on siinä, että ongelmien kehittyminen kestää useimmiten jopa vuosikymmeniä. Siksi tiukasta sääntelystä on uskallettava pitää kiinni myös silloin, kun edellisestä talouskriisistä on jo kulunut aikaa eikä seuraava ole aivan nurkan takana. Tällaisesta tilanteesta irtaantuminen on vaikeaa ja edellyttää usein mittavaa sekä pitkään jatkuvaa elvyttävää talouspolitiikkaa. Lopulta talouden päästessä jälleen kasvuun kiinni edellisen kriisin opetukset alkavat hiljalleen häipyä mielestä ja yksityisten toimijoiden riskikäyttäytyminen lisääntyä. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Taloustieteilijä Hyman P. Talousryhtiä tarvitaan myös yksityiseltä sektorilta Kolumni Modernin ajan merkittävimmät talouskriisit ovat saaneet alkunsa liiallisesta yksityisestä velkaantumisesta ja yksityisen rahoitusjärjestelmän rakenteellisista ongelmista. Toisinaan vaikuttaa jopa siltä, että kyse ei ole vain siitä, että julkiseen velkaantumiseen kiinnitetään poliittisessa keskustelussa enemmän huomiota kuin yksityiseen velkaantumiseen. Edessä on monesti pitkään jatkuva yksityisen velkaantumisen kasvu ja varallisuusarvojen kupla, joka puhkeaa lopulta massiivisena talouskriisinä. ValitettaVasti tämä ei ole kovin yllättävää. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Tästä esimerkkejä ovat niin 1930-luvun suuri lama kuin globaali finanssikriisi ja siitä versonut eurokriisikin. ongelma on siinä, että yksityisen velkakuplan puhkeaminen saattaa johtaa velkadeflaatioksi kutsuttuun tilanteeseen, jossa yritykset välttelevät uusien investointien tekemistä hintojen laskiessa. l S uomessa on puhuttu jälleen tänä vuonna pienen koronatauon jälkeen lähes tauotta julkisesta velasta. Myös Suomen 1990-luvun lama oli klassinen yhdistelmä yksityisen sektorin ylivelkaantumista ja rahoitusmarkkinakuplaa. Myös puhuttaessa EU-tason makrotalousohjauksen uudistamisesta, on suomalaisessa keskustelussa kokonaan sivuutettu yksityiseen velkaantumiseen ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvät kysymykset. Minsky on kuvannut rahoitusjärjestelmän epävakaushypoteesissaan kuinka kansantaloudet usein toistavat samaa sykliä: Talouskriisin jälkeen sääntely on tiukkaa ja yritykset sekä kotitaloudet toimivat varovaisesti. Näin ollen Suomen suhteellinen asema globaaleilla luottomarkkinoilla ei ole ainakaan huonontunut koronakriisin myötä. www.kansanarkisto. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Samalla vaatimukset välttää tiukkaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä alkavat yleistyä ja muuttua lopulta sääntelyn purkamisvaatimuksiksi. AjAssA 6 | KU 48 /2 02 1 kynyt esimerkiksi Basel III -pankkisääntelyä tai kotitalouksien velkaantumista koskevassa kotimaisessa keskustelussa. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. Suomessakin on ollut tästä huolestuttavia esimerkkejä viime aikoina, mikä on näLauri HoLappa Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspolitiikasta vastaava erityisavustaja. Vastuullisten päätöksentekijöiden onkin uskallettava vaatia talousryhtiä myös yksityiseltä sektorilta. Höpsöimmissä puheenvuoroissa on kauhisteltu isoja velkalukuja vertaamatta niitä lainkaan kokonaistuotantoon ja vähän fiksummissakin puheenvuoroissa on monesti unohdettu, että Suomi selvisi koronapandemiasta useimpia verrokkimaitaan pienemmillä vaurioilla. Tavara-arpa ry. Monesti jopa laiminlyödään yksityistä sektoria koskevat kurinalaisuuden vaatimukset. Mielenkiintoista suomalaisessa velkakeskustelussa on se, että se keskittyy yleensä vain julkisen velan taivasteluun, vaikka tosiasiassa modernin ajan merkittävimmät talouskriisit ovat saaneet alkunsa liiallisesta yksityisestä velkaantumisesta sekä koko yksityisen rahoitusjärjestelmän rakenteellisista ongelmista
TausTaT KU 48 /2 02 1 | 7 V A S S S S D P D P D P V A S K E S K K E S K K E S K V I H R V I H R V I H R R K P R K P K E S K K O K D P S K K O K K O K K O K K O K K O K 02 taustat: Blokkipeli Pysäytetty. Käännä sivua jatkaaksesi peliä.
TeksTi Toivo Haimi kuviTus Johan Alén. Vasemmistolle blokkiajattelussa olisi voitettavaa, mutta muualla blokeille ei juuri löydy kannatusta. Toisivatko blokit selkeyttä vai sekoittaisivatko ne sirpaloitunutta poliittista kenttää entisestään. TausTaT 8 | KU 48 /2 02 1 Tuskin kukaan haluaa blokkeja Suomeen Suomessakin on aika ajoin väläytelty ajatusta puolueiden järjestäytymisestä blokkeihin, joilla olisi etukäteen sovittu hallitusohjelma
Blokkiin vai ei. Ajatus on periaatteessa yksinkertainen: aatteellisesti toisiaan lähellä olevat puolueet laativat ennen vaaleja yhteisen vaaliohjelman, joka olisi käytännössä etukäteen sovittu hallitusohjelma. Koska puolueilla ei ole umpeen naulattuja ideologisia lokeroita, ne voivat pitää vaalien alla ja hallitusneuvotteluissa enemmän vaihtoehtoja auki. Tällainen menettely kannustaisi blokkeja tekemään selkeitä ja toteutettavissa olevia vaalilupauksia, eikä poliitikoilla olisi tarvetta pitää ovia auki joka suuntaan. Railo sanoo, että blokkeihin järjestäytymisen esteenä ovat Suomessa juuri ne puolueet, joiden varaan blokit voisivat rakentua. Toisaalta äänestäjät eivät voi vaaliuurnilla tietää, millaisen hallituspohjan ja -ohjelman puolesta he antavat äänensä. – Suomessa poliittiseen perinteeseen kuuluu vahvasti se, että kukin puolue lähtee vaaleihin omalla ohjelmallaan, ja vasta vaalituloksen selvittyä aletaan miettimään yhteistä hallitusohjelmaa, sanoo valtiotieteiden tohtori, MustRead-julkaisun johtava poliittinen asiantuntija Erkka Railo. – Nykyinen menettelytapa hyödyttää erityisesti mahdollisten blokkien pääpuolueita, eli vasemmalla sosiaalidemokraatteja ja oikealla kokoomusta, Railo selventää. Ruotsissa porvaripuolueiden Allianssi hallitsi maata vuosina 2006– 2014, kun taas sosiaalidemokraattien ympärille kasattu punavihreä blokki on ollut länsinaapurin hallitusvastuussa sen jälkeen. Esimerkiksi kokoomukselle voi olla kyllä edullista tavoitella porvarihallitusta keskustan, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kanssa, mutta samaan aikaan pitää ovea auki sinipunayhteistyölle SDP:n kanssa. Tällaisen menettelyn vahvuus on samalla sen heikkous: Kun hallituspohja syntyy vasta vaalien jälkeen, on puolueilla vaalien jälkeen suuri liikkumavara neuvotella itsensä monenlaisiin hallituskokoonpanoihin. Jos blokit saavat vaaleissa enemmistön eduskuntapaikoista, ei pitkiä ja monimutkaisia hallitusneuvotteluja tarvitse käydä, vaan blokkipuolueet muodostavat vaalien jälkeen hallituksen ja ryhtyvät toteuttamaan ennen vaaleja äänestäjille esittelemäänsä ohjelmaa. Suomessa mahdolliset blokit noudattaisivat perinteistä oikeisto–vasemmisto-jakoa. Tällainen asetelma mahdollistaa puolueille hallituskumppaneiden kilpailuttamisen hallitusneuvotteluissa. Vasemmistolaisella ohjelmalla kampanjoinutta puoluetta äänestävä voikin päätyä antamaan äänensä oikeistolaista K E S K R K P S D P V A S K O K V I H R K E S K R K P S D P V A S K O K V I H R. Vasemmistoblokin johtavana puolueena olisivat sosiaalidemokraatit, ja oikeistoblokin johtopuolueena toiS uomea on 1980-luvun alusta asti hallittu enemmistöhallituksilla, jotka muodostetaan eduskuntavaalien tulosten perusteella. TausTaT KU 48 /2 02 1 | 9 misi kokoomus. Puolueet pyrkivät maksimoimaan vaikutusvaltaansa ja saamaan aikaan itselleen edullisen hallitusohjelman. Hallitus ryhtyy sitten toteuttamaan ohjelmaansa paikkaenemmistönsä turvin. Suomessakin on aika ajoin esitetty ratkaisuksi Ruotsista lainattua blokkijärjestelmää lisäämään äänestäjien ”kuluttajansuojaa”. Hallitusneuvotteluissa puolueiden tavoitteista etsitään yhtymäkohtia ja tehdään kompromisseja, joiden perusteella laaditaan hallitusohjelma. Eduskunnan suurimman puolueen puheenjohtaja nimitetään hallitustunnustelijaksi, joka käynnistää hallitusneuvottelut muiden puolueiden kanssa. Vastaavasti myös sosiaalidemokraatit voivat vaalien alla pyrkiä muodostamaan vasemmistovetoista hallitusta vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa, mutta samalla pitää yllä välejään kokoomuksen kanssa mahdolhallitusohjelmaa toteuttavalle puolueelle, ja päinvastoin
Ruotsin sosiaalidemokraattien silloinen puheenjohtaja Stefan Löfven joutui nakkaamaan blokkiajattelun romukoppaan lähes välittömästi valtiopäivävaalien jälkeen, koska punavihreä blokki sai eniten paikkoja, muttei kuitenkaan K E S K K O K K E S K V A S V I H R S D P H R Le ht iK Uv a/ ti m o Ja aK on ah o. Tämä avaa keskustalle mahdollisuuden pitää ovia auki kaikkien merkittävien puolueiden suuntaan. TausTaT 10 | KU 48 /2 02 1 Erään tulkinnan mukaan suomalaisessa politiikassa ollaan jo blokkiasetelmissa. – Sekä vihreiden että perussuomalaisten kannattajakunnissa on tapahtunut muutosta viimeisten kymmenen vuoden aikana, Erkka Railo sanoo. Ruotsissa politiikka oli kuitenkin auttamattomasti sirpaloitunut, sillä blokkien ulkopuolinen ruotsidemokraatit päätyi pitämään vallan tasapainoa. Blokit eivät kuitenkaan ole muodostuneet sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen ympärille, vaan sen sijaan vastapelureina ovat vihreät ja perussuomalaiset. – Samalla kun vihreiden kannattajat ovat muuttuneet koko ajan vasemmistolaisemmiksi, ovat perussuomalaiset vastaavasti omaksuneet oikeistolaisia talouspoliittisia linjauksia, Railo kertoo. ”Blokkejatuskinnähdään Suomessa,koskasekä kokoomukselleettä sosiaalidemokraateilleon edullistapitääniinsanotusti molemmatkortitpöydällä.” lisen sinipunan varalta. – Blokkeja tuskin nähdään Suomessa, koska sekä kokoomukselle että sosiaalidemokraateille on edullista pitää niin sanotusti molemmat kortit pöydällä, Railo toteaa. Puolueiden tavoitteet ovat monin paikoin niin ristiriidassa keskenään, ettei vihreitä ja perussuomalaisia voi ainakaan lähitulevaisuudessa kuvitella samaan hallitukseen. Viimeksi keskustan ketteryys kävi toteen vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkimainingeissa, kun oikeistohallituksen pääministeripuolueesta tuli punamultahallituksen kakkospuolue. Kolmas merkittävä tekijä blokkien muodostumisen tiellä on keskusta. Ruotsissa blokit aikoinaan perustettiin, koska puolueet ovat siellä huomattavasti Suomea ideologisempia. – Siksi myöskään keskustan ei kannata tässä tilanteessa lähteä sitoutumaan mihinkään hallituspohjaan. Erikoinen tilanne se toki olisikin, jos keskusta nyt osana vasemmistovetoista hallitusta ilmoittaisi lähtevänsä eduskuntavaaleihin osana porvariblokkia, jossa olisivat mukana nykyiset oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus. Vuoden 2018 valtiopäivävaalien jälkeen kumpikaan blokki ei päässyt niskan päälle: Punavihreät saivat 349-paikkaisille valtiopäiville 144 paikkaa ja Allianssi 143 paikkaa. Vihreät ja perussuomalaiset nähdään politiikassa toistensa vastakohtina. Samaan aikaan sekä vihreät että perussuomalaiset ovat niin vaikutusvaltaisia, että enemmistöhallituksen muodostaminen on hyvin vaikeaa ilman jompaakumpaa. Vastaavasti sosiaalidemokraattien ympärille muodostui punavihreä blokki, joka koostui demareiden lisäksi ympäristöpuolueesta ja vasemmistopuolueesta. Ruotsin Blokit kaatuivat siRpaloitumiseen Ruotsissa käytiin blokkivaaleja viimeksi vuonna 2018, kun moderaateista, keskustapuolueesta, kristillisdemokraateista ja liberaaleista muodostunut porvariblokki järjestäytyi jälleen Allianssiksi. Puolueet ja niiden kannattajat ovat erkaantuneet entisestään toistensa vastakappaleiksi. Blokkiutumista on jo Erään tulkinnan mukaan suomalaisessa politiikassa ollaan jo blokkiasetelmissa. – Käytännössä Suomessa on erittäin vaikeaa luoda enemmistöhallitusta ilman keskustaa, sanoo myös Erkka Railo. RKP:n ohella juuri keskusta on perinteisesti ollut Suomessa se puolue, jolle on ollut luonnollista istua porvarihallituksissa kokoomuksen kanssa, mutta myöhemmin tehdä hallitusyhteistyötä myös vasemmalle sosiaa lidemokraattien suuntaan. Länsinaapurissa juuri kukaan ei vakavissaan puhu sosiaalidemokraattien ja moderaattien varaan rakentuvasta sinipunahallituksesta
Sekä moderaattien Ulf Kristersson että kristillisdemokraattien Ebba Busch totesivat hallitusneuvotteluiden jälkeen, että porvariblokki oli tullut tiensä päähän, ja he kuvasivat Allianssia ”suljetuksi luvuksi”. Samalla voit maksaa tervehdyksen. Punavihreän blokin perustamiselle siis tuskin löytyy laajaa kannatusta. Vasemmistoliitto rp:n kymmenes sääntömääräinen puoluekokous pidetään 10.–12.6.2022 Satakunnan ammattikorkeakoulussa (Satakunnankatu 23, 28130 PORI) Puoluehallituksen päätöksen mukaisesti vuoden 2021 jäsenmaksunsa viimeistään 31.12.2021 maksaneet puolueen jäsenet ja vapaajäsenet voivat asettua ehdolle piirijärjestönsä puoluekokousedustajiksi ja heillä on äänioikeus puoluekokousvaaleissa. . Näillä kannatuslukemilla on hyvin vaikea kuvitella vasemmistoliittoa hallitukseen ilman sosiaalidemokraatteja tai vihreitä, joten vasemmiston on syytäkin asettua poliittisessa retoriikassaan avoimesti porvaripuolueita vastaan. Aineistot KU:ssa tehtäviin vedosilmoituksiin edellisen viikon torstaina klo 10.00 mennessä. Sosiaalidemokraatit ja vihreät sen sijaan ovat ideologisesti joustavampia. Punavihreä blokki hyödyttäisi vasemmistoa Vasemmistoliitolla olisi punavihreässä blokissa eniten voitettavaa, sillä blokki sitoisi SDP:n ja vihreät vasemmistolaiseen hallituspohjaan. . Kummallekaan ei tuottaisi hankaluuksia lähitulevaisuudessa toimia sen enempää sinipunapohjaisessa kuin punavihreässäkään hallituksessa. Vasemmistoliiton ovi oikealle on niin sanotusti säpissä molemmista päistä. Jos blokit tulevaisuudessa muodostuvat, eivät niiden johtajiksi välttämättä nousekaan SDP ja kokoomus, vaan perussuomalaiset ja vihreät. LA TA JOULUTERVEHDYS KANSAN UUT S N PUOLUEJA AMMATT OSASTOJEN TERVEHDYKSET Pieni tervehdys 70 € Iso tervehdys 130 € HENK LÖTERVEHDYKSET Nimitervehdys 5 € Kuvallinen henkilötervehdys 25 € kansanuutiset.fi. itustrafiikki ilmoitukset@kansanuutiset.fi TesTaamme painaTusTa PUOLUE KOKOUS . Tervehdyksen voi lähettää myös sähköpostilla ja tarvittaessa voit pyytää henkilötervehdyslomakkeita: ilmoitukset@kansanuutiset.. valtuutettujamme moikkaamaan ja paikalla klo Noora Laak 11-12 paikalla klo 12-13 Laura Kolehmainen K O K R K P STEN JÄTTÖAJAT OVAT MUUTTUNEET Valmiit asiakkaalta tulevat pdf-ilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 10.00 mennessä. Toisaalta, puoluekenttä Suomessa on keskellä suurta murrosta. KOKOUSKUTSU Jouluna on hyvä muistaa kumppaneita Lähetä tervehdys 7.12.2021 mennessä Kansan Uutisten verkkosivulla osoitteessa: https://ilmoitukset.kansanuutiset.. Löfvenin sosiaalidemokraatit ylittivät vaaleja edeltäneet blokkirajat, ja neuvottelujen tuloksena porvariblokkiin kuuluneet keskustapuolue ja liberaalit ryhtyivät tukemaan Löfvenin II hallitusta. Hakaniemen jututtamaan Maalaismarkkinoille! Tule Lämpimästi tervetuloa. Silloin vasemmistoliiton paikka olisi samassa blokissa vihreiden kanssa. TausTaT KU 48 /2 02 1 | 11 enemmistöä valtiopäiville. l Helsingin Maalaismarkkinoilla! Vasemmistoliitto klo su 10 14 5.12. Lopulta Löfven päätyi neuvottelemaan ratkaisun, jossa sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue muodostivat vähemmistöhallituksen, jota vasemmistopuolue tuki
Kun vuonna 2010 autokraattisissa valtioissa eli 48 prosenttia maailman väestöstä, luku oli viime vuonna noussut jo 68 prosenttiin. Viime vuonna huono kehitys jatkui erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella, Keski-Aasiassa, Itä-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vasta täDemokratian tila laajasti heikentynyt Kymmenen viime vuoden aikana demokratia on heikentynyt erityisesti Yhdysvaltain liittolaismaissa. teksti Arto Huovinen Le ht iK Uv a/ ad em aL ta n. Demokratia on keskimäärin vajonnut suunnilleen vuoden 1990 tasolle. Näin kertoo ruotsalaisen V-Dem -tutkimushankkeen marraskuussa julkaistu vuosiraportti. Autokraattinen kehitys etenee tyypillisesti niin, että ensin hallitus hyökkää mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan. TausTaT 12 | KU 48 /2 02 1 D emokratian tila on maailmanlaajuisesti heikentynyt kymmenen viime vuoden aikana, ja kehitys jatkui myös viime vuonna. Se polarisoi yhteiskuntaa kohtelemalla vastustajiaan epäkunnioittavasti ja levittämällä valheellista informaatiota. Kun liberaaleja demokratioita oli kymmenen vuotta sitten 41, niitä on nyt 32, ja niissä asuu vain 14 prosenttia maailman väestöstä
kYlmän sodan loppu loi illuusion demokratia-aallosta Vaikka Yhdysvallat väitti kylmän sodan aikana edistävänsä demokratiaa, tämä ei koskaan ollut oikeasti totta. Pyrkimykset äänioikeuden tosiasialliseen rajoittamiseen, oikeuslaitoksen politisoituminen ja muut demokratian ongelmat kasvoivat jo ennen Trumpia. 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä tilanne heikkeni hieman, mutta varsinainen pudotus alkoi kymmenkunta vuotta sitten. l . Yhdysvallat tuki tai nosti valtaan diktaattoreita, kannusti vasemmistolaisten väkivaltaiseen vainoamiseen ja varusti epädemokraattisia aseellisia ryhmiä. Yksin trump ei riitä selittäjäksi Parikymmentä ensimmäistä vuotta kylmän sodan Yhdysvallat kannusti demokratiaa Länsi-Euroopassa ideologisena vastapainona Neuvostoliitolle, mutta suuressa osassa muuta maailmaa Yhdysvallat Carothersin mukaan tukahdutti sitä. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen on lisääntynyt peräti 50 maassa. Nyt 2/3 maista on asettanut koronan takia rajoituksia medialle ja 1/3 on asettanut poikkeustoimia ilman aikarajaa. Näin sanoo NYT:lle Carnegien rauhantutkimusinstituutin tutkija Thomas Carothers.. Uusi käännekohta oli terrorisminvastainen sota. Toiseen suuntaan eli demokraattisemmiksi eivät Yhdysvaltain liittolaiset ole kehittyneet joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Eniten ovat lisääntyneet sananvapauteen ja mediaan kohdistuvat uhat. Vaikka Yhdysvaltain liittolaiset ovat edelleen keskimääräistä demokraattisempia, on demokratia huonontunut niissä V-Demin mittareilla lähes kaksinkertaisesti muuhun maailmaan verrattuna. Tällaisessa hallitusmuodossa vallanpitäjät käyttäytyvät yhä yksinvaltaisemmin ja poliittiset instituutiot rapautuvat, mutta yksilönvapaudet suurimmaksi osaksi säilyvät – paitsi vähemmistöillä. Muista liittolaisista esimerkiksi Israel ja Filippiinit kuuluvat NYT:n mukaan samaan sarjaan. NYT:n mukaan data ei myöskään vahvista sitä amerikkalaista käsitystä, että muutos johtuisi Venäjästä ja Kiinasta. Sellaiset demokratian peruselementit kuin vaalien rehellisyys tai tuomioistuinten riippumattomuus ovat heikentyneet. Joissakin diktatuureissa kuten Bahrainissa on kavennettu ennestäänkin vähäisiä vapauksia. V-Dem arvioi demokratian tilaa lukuisilla muuttujilla, joille annetaan arvo nollasta yhteen. Takapakkia ei kuitenkaan juuri otettu. Yhdysvallat alkoi jälleen panostaa myötämielisiin itsevaltiaisiin ja demokratian rajoittamiseen, tällä kertaa islamilaisissa maissa. Yhdysvalloissa itsessään Donald Trumpin presidenttikausi pudotti mittareita selvästi. Joissakin maissa epäluottamuksen ilmapiiri on heikentänyt instituutioita. Kylmän sodan päättyminen merkitsi demokratisoitumisen aaltoa sekä Yhdysvaltain että Neuvostoliiton valtapiirissä olleissa maissa 1990-luvulla. TausTaT KU 48 /2 02 1 | 13 män jälkeen seuraa muodollisten instituutioiden heikentäminen. Lindbergin mukaan tämä ei tarkoita, että Yhdysvallat olisi suoraan trendin aiheuttaja – mutta ei se myöskään ole vailla vaikutusta. Yhdysvalloissa on tänä vuonna tehty kymmenen vuoden välein uusittavaa vaalipiirien rajojen vetoa. päättymisen jälkeen demokratia kehittyi Yhdysvaltain liittolaismaissa vain hitaasti; olihan lähtötaso esimerkiksi Länsi-Euroopassa jo aika hyvä. Lehden haastattelema Göteborgin yliopiston tutkija Staffan Lindberg sanoo, että demokratian taantuma on sisäsyntyistä niin kehittyvissä kuin jopa vakiintuneissakin demokratioissa. Vaikka trendi kiihtyi Trumpin kaudella, se oli alkanut jo ennen sitä. Tulos on hätkähdyttävä: demokratia on heikentynyt nimenomaan Yhdysvaltain liittolaismaissa. PEW-tutkimuslaitos julkaisi marraskuun alussa 16 länsimaassa tehdyn gallupin, jonka mukaan vain 17 prosenttia haastatelluista piti Yhdysvaltoja hyvänä demokratian mallina. Jopa Yhdysvalloissa itsessään vain 19 prosenttia katsoi maan edelleen olevan hyvä malli demokratialle. Myös Brasilia ja Intia ovat selvästi huonontuneita. Yleisintä siirtYmä kohti epäliberaalia demokratiaa The New York Times -lehti (NYT) arvioi V-Demin raporttia amerikkalaisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa Yhdysvaltain vuonna 2001 aloittama terrorisminvastainen sota oli uusi käännekohta. Sen projektit saavat rahoitusta muun muassa Ruotsin hallitukselta ja EU:n komissiolta. Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdo?anin marraskuussa Ankarassa. Republikaanien johtamissa osavaltioissa tätä on nyt tehty niin tehokkaasti, että viisi paikkaa vaihtuisi edustajainhuoneessa demokraateilta republikaaneille, vaikka äänet annettaisiin täsmälleen samoin kuin viime kerralla. NYT:n haastattelema Toronton yliopiston tutkija Seva Gusnitsky toteaa kuitenkin, että olisi liian helppoa selittää kaikki Trumpilla. Demokratia-aaltoa alettiin Carothersin mukaan virheellisesti pitää luonnollisena olotilana ja samalla Yhdysvaltain ansiona. Tällaisia maita on 41. YhdYsvaltain malliin ei enää uskota Käsitys Yhdysvaltain demokratiasta on maailmalla huonontunut. V-Demin raportti varoittaa globaalilla tasolla, että koronapandemian perusteella tehdyt demokratian rajoitukset on purettava heti kun pandemia päättyy. 23 prosentin mielestä näin ei ole koskaan ollut, ja 57 prosentin mielestä se on joskus ollut, mutta ei enää. Yhdysvallat liittolaisineen vastasi vain 5 prosentista demokratian edistymistä, mutta 36 prosenttia heikkenemisestä tapahtui näissä maissa. Kun demokraattien enemmistö on nyt 221–213, tuottaisi tämä republikaanienemmistön edustajainhuoneeseen. Tällaisia suuria pudottajia kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Yhdysvaltain Nato-liittolaiset Puola, Unkari ja Turkki. Kumpikin näistä Nato-maiden johtajista on ansiokkaasti rapauttanut maansa demokratiaa. Sanalla gerrymandering tunnetaan käytäntö, jossa osavaltiossa valtaa pitävä puolue vetää rajat itselleen edullisiksi. Liittolaisiksi lasketaan maat, joilla on virallinen tai tosiasiallinen turvallisuussitoumus Yhdysvaltain kanssa. V-Dem (Varieties of Democracy) on Ruotsista johdettu tutkimushanke, johon tietoja kerää yli 3 500 asiantuntijaa kaikilta mantereilta. Yleisintä on kuitenkin siirtyminen kohti epäliberaalia demokratiaa
Vänsterpartiet on pärjännyt hyvin mielipidekyselyissä, ja puolueen kannatus kävi kesällä jopa 13 prosentissa. Puolue on saanut lähes 200 000 uutta äänestäjää vuoden 2010 jälkeen. Hän kertoo puolueensa ottavan esimerkkiä suomalaisen vasemmiston koulutuspoliittisista linjauksista ja pitävän tiukasti kiinni sitoumuksesta julkiseen ja maksuttomaan koulutusjärjestelmään. Pohjoismaista yhteistyötä Aron Etzler kehuu vasemmistopuolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostarin ja Suomen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin yhteistyötä erinomaiseksi. – 29 prosenttia ruotsalaisista ajattelee meidän. Nyt meidän on kamppailtava oikeudestamme neuvotella hallituksen kanssa, Etzler kertoo ja jatkaa, että pitäisi mennä aikaan ennen vuotta 1966 löytääkseen Suomen vasemmiston historiasta tilanteen, joka vastaisi Ruotsin vasemmistopuolueen ja sosiaalidemokraattien suhdetta. Puoluesihteeri Aron Etzlerin mukaan puolueessa seurataan tarkasti Vasemmistoliiton politiikkaa Marinin hallituksessa. enemmän lagom Kuin demarit Puoluesihteeri Etzler kertoo Ruotsissa tehdyistä kyselytutkimuksista, missä kansalaisilta kysytään heidän mielipiteitään puolueista. – Puolueidemme yhteistyö on hyvää. TausTaT 14 | KU 48 /2 02 1 Vasemmisto nousi kuninkaantekijäksi Vänsterpartietin puoluesihteeri on tyytyväinen puolueensa kasvaneesta vaikutusvallasta Ruotsin vasemmistopuolue on viimeisten 10 vuoden ajan kasvattanut sekä jäsenmääräänsä että paikkamääräänsä valtiopäivillä. Puolueen paikkamäärä valtiopäivillä on noussut 27 paikkaan, kun vielä 2014 Vänsterpartietilla oli 19 paikkaa. Kohti vaalivoittoa syKsyllä 2022 Puoluesihteeri Etzler kertoo, että kaikki Vänsterpartietissa odottavat puolueen voittavan syksyllä 2022 järjestettävissä valtiopäivävaaleissa. Nyt vasemmistopuolueen kannatus on vakiintunut noin 10 prosentin tienoille. Etzler pitää tulosta hyvänä merkkinä, ja syyksi hän sanoo Ruotsin sosiaalidemokraattien oikeistolaiset linjanvedot, joita Etzler kuvailee ”macronilaisiksi” Ranskan markkinaliberaalin presidentin Emmanuel Macronin mukaan. – Tämän syksyn neuvottelut maan hallituksesta, budjetista ja pääministeristä vaikuttavat ensi syksyyn, sillä ne määrittelevät, millaista politiikkaa seuraava hallitus tulee tekemään, ja mistä lähtökohdista puolueet lähtevät vaalikamppailuun. – Eivät Ruotsin demarit ole tietenkään oikeistolaisia puoluekokouspuheissaan, vaan yhteistyössään Ruotsin keskustapuolueen kanssa, hän sanoo. Etzler huomauttaa, että myös mielikuva puolueesta on muuttunut vahvemmaksi ja puoluejohtaja Dadgostarin imago on hyvä kansalaisten keskuudessa. KU haastatteli Etzleriä Tukholmassa marraskuussa keskellä Ruotsin hallitusneuvotteluita. Neuvottelujen seurauksena Ruotsiin nimitettiin maan ensimmäinen naispääministeri, sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson. Hänen mukaansa tilanne on Ruotsissa täysin päinvastainen. TeksTi Toivo Haimi kuva Denny Lorentzen olevan lagom, juuri sopivia. Kenties ensimmäistä kertaa historiassa kansalaisten mielestä Vänsterpartiet on politiikkansa puolesta normaalimpi puolue kuin sosiaalidemokraatit, Etzler huomauttaa. – Nyt olemme kasvaneet melkein 10 vuotta yhteen menoon, ja se on puolueellemme hyvä tilanne. l R uotsin Vasemmistopuolueen puoluesihteerin Aron Etzlerin hymy on herkässä, vaikka maan poliittinen tilanne on kiristynyt äärimmilleen. – Ennen meidän piti aina kamppailla saadaksemme [aikaisemman puoluejohtajan] Jonas Sjöstedtin televisioon, ja ajattelimme että meidän pitäisi muuttaa jotakin pärjätäksemme. Vertailun vuoksi 26 prosenttia kyselyyn osallistuneista oli sitä mieltä, että sosiaalidemokraatit ovat lagom. Etzler näkee Suomen ja Ruotsin vasemmistopuolueiden päivänpoliittiset tilanteet toistensa vastakohtina. Aron Etzler kertoo, että hän on tehnyt pitkään töitä puolueensa vaikutusvallan kasvattamisen eteen. Tänä vuonna jäseniä on noin 28 000. Vasemmistoliiton toiminta inspiroi meitä, ja seuraamme mielenkiinnolla myös politiikkaanne hallituksessa. – Meille taas on pitkään näytetty ovea hallitusyhteistyöhön tähtäävistä neuvotteluista. – Kansalaisilta on kysytty, ovatko ruotsalaiset puolueet liian vasemmalla, liian oikealla vai lagom, siellä missä pitääkin, Etzler kertoo. Vasemmistopuolue oli ratkaisevassa asemassa hallitussovun lopullisen syntymisen kanssa, kun se antoi Anderssonin hallitukselle passiivisen tukensa saatuaan hallitusohjelmaan kirjauksen eläkkeiden korotuksista. – Tätä testataan nyt silmiemme edessä: Mitä se puolue oikeasti tahtoo saada aikaan. Jos pelkästään numeroita katsoo, Etzlerillä on syytä olla tyytyväinen työhönsä: Kun Etzler aloitti puoluesihteerinä vuonna 2012, Vänsterpartietin jäsenmäärä oli 11 000 jäsenen tienoilla. – Vasemmistoliitolla näyttää olevan toimiva suhde kohtalaisen edistyksellisen sosiaalidemokraattisen pääministerin kanssa, Etzler kuvailee. Puoluekokouksissa ja vaalipuheissa voi sanoa mitä tahansa, mutta ainoa kiinnostava asia on se, mitä poliitikot tekevät sen jälkeen, kun heidät on äänestetty valtaan. Etzler kuvailee Suomen koulutusjärjestelmää ruotsalaisen vasemmiston ”pohjantähdeksi”, jota seurataan. Anderssonin nimittämisessä oli kuitenkin mutkia matkassa, sillä hän erosi virastaan vain seitsemän tuntia nimittämisensä jälkeen ja palasi uudelleen pääministeriksi, tällä kertaa sosiaalidemokraattien yksipuoluehallituksen johdossa
TausTaT KU 48 /2 02 1 | 15 Vasemmisto nousi kuninkaantekijäksi Kenties ensimmäistä kertaa historiassa kansalaisten mielestä Vänsterpartiet on politiikkansa puolesta normaalimpi puolue kuin sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolueen puoluesihteeri Aron Etzler toteaa.
TausTaT 16 | KU 48 /2 02 1 2024 dokumenttiteatteriesityksen UPM:n toiminnasta Uruguayssa. Ensi-ilta on 2024. Samaan aikaan UPM rakentaa uutta, maailman suurinta sellutehdasta EteläAmerikassa Uruguayssa. – Kiinnostavia ovat omakohtaiset todistukset ihmisiltä, joita asia suoraan koskettaa, kertoo Lehtonen. Jämsänkoskella sellua ja paperia on tehty aina 1800-luvulta lähtien. Näyttämöllä voi olla ammattinäyttelijöiden lisäksi myös ”kokemusasiantuntijanäyttelijöitä”, jotka kertovat tarinaansa paitsi sanoin, kehollaan, äänellään ja läsnäolollaan. Tulkkina oli Joni Betanzos. Näkökulma UPM:ään on erilainen meillä ja Uruguayssa. Kuitenkin suomalaisomisteisten yhtiöiDokumenttiteatteri metsäjätin jalanjäljillä Dokumenttiteatterihankkeen esityksen aiheena on suomalaisomisteisen metsäteollisuusyrityksen UPM:n sellutehdashanke Uruguayssa ja hankkeen ekologiset, yhteisölliset ja poliittiset vaikutukset. Nyt nouseva jättimäinen sellutehdas tulee maan keskiosiin valtion tärkeimmän joen Rio Negron varrelle. Lehtonen toivoo saavansa lisää yhteydenottoja kaipolalaisilta. Teatterihankkeen suunnittelija, näyttelijä Jussi Lehtonen kertoo, että dokumenttiteatterin työskentelytapana on kuunnella ihmisten tarinoita. Dokumenttiteatterin työtapana on koota aineistoa sekä Suomesta että Uruguaysta. Niitä kootaan nyt niin Suomessa kuin Uruguayssa. Yhtiö ilmoitti vuosi sitten sulkevansa 450 työntekijää työllistävän Kaipolan paperitehtaan. Jämsän kaupungille päätös oli järkytys, koska yhteisö on elänyt pitkälti yhden leipäpuun varassa. – Suomalaisethan sanovat, että emme ole kolonialisteja, koska meillä ei ole koskaan ollut siirtomaita. Kaipolan tehtaan sulkemiseen liittyvät tarinat kiinnostavat dokumentin tekijöitä edelleen. Suomen Kansallisteatteri ja Metsä geopolitiikan näyttämönä -hanke valmistavat vuosina 2021. M etsäjättien ja erityisesti UPM:n askeleita on Suomessa viime aikoina seurattu laajasti. TeksTi ja kuvaT Arja Paakkanen Ohjaaja Marianella Morena kuunteli kiinnostuneena kotiseutuneuvos Hannu Ahlstedtin (oik) tarinoida metsäteolisuuden historiasta. UPM omistaa myös toisen, 10 vuotta sitten mielenosoitusten saattelemana rakennetun tehtaan Uruguayn ja Argentiinan rajalla. Kiinnostava asia hankkeessa on Jussi Lehtosen mukaan suomalainen kolonialismi. SuomalaiSta kolonialiSmia Esityksen ohjaa uruguaylainen Marianella Morena. Taiteilijajoukko kävi äskettäin Kaipolassa kuulemassa irtisanottuja ja tutustumassa Kaipolan tehtaan ympäristöön samoin kuin Jämsänkosken tehdasmiljööseen. Dokumenttiteatterissa kiinnostavia ovat sellaisten ihmisten omakohtaiset todistukset, joita asia suoraan koskettaa
Keskustelua ja erilaisia taiteellisia ulostuloja sisältävän tapahtuman suunnittelee kuraattori ja väitöskirjatutkija Satu Herrala. Paitsi että tehdas ei juurikaan maksa veroja, yhtiötä tuetaan monin tavoin infraym. Esityksen ohjaa uruguaylainen teatteriohjaaja Marianella Morena Esityksen ensi-ilta on vuoden 2024 alussa. Ensimmäinen vaihe tapahtuu uruguaylaisessa Riveran kaupungissa sijaitsevassa Caranchon vankilassa, jonka vankien tarinoista valmistetaan teatteriesitys suomalaisen teatteriohjaaja Jussi Lehtosen johdolla. l Ohjaaja Marianella Morena ja hankkeen suunnittelija Jussi Lehtonen toivovat Kaipolan tehtaan sulkemiseen liittyviä omakohtaisia tarinoita lisää. Vastaanotto on ristiriitainen. Latinalainen Amerikka tarvitsee kaikelle hyväksynnän Euroopasta. Espanjan kielen kautta meidän sisällämme on heitä varten tila jo valmiina. Morena katsoo dramaturgina tehtäväkseen dekolonialisoida Ibsenin teksti, tehdä siitä omansa. Myös UPM:n uudella tehtaalla on puolustajansa ja vastustajansa. hankkeen kolMas vaihe on hankkeen nimeä kantava taiteellisen tutkimuksen tapahtuma, joka toteutetaan keväällä 2024 Helsingissä. hankkeissa. – Olemme täydellinen apaja kolonialisteille. Nyt suomalainen suuryritys saa tukevan otteen meidän luonnonvaroiltaan rikkaasta maastamme. Maa on pääosin ruohotasankoa ja kun sille istutetaan isoja plantaaseja, pohjaveden määrä vähenee ja maa köyhtyy. TausTaT KU 48 /2 02 1 | 17 den toiminta on osa kamsainvälistä kapitalismia, jossa siirretään tuotantoa halvan työvoiman maihin sekä hyödynnetään kehittyvien talouksien luonnonvaroja ekstra-aktiivisesti. Tapahtumassa pohditaan metsän eri merkityksiä, sekä sitä miten taide voi tehdä näkyväksi uuskolonialismin kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka helposti jäävät piiloon globaalin talouden toimintatavoissa. hanketta rahoittaa Koneen säätiö, ja sen yhteistyökumppanina toimii Kansallisteatterin lisäksi uruguaylainen PROAC-kansalaisjärjestö. Esitystä varten kerätään aineistoa myös Suomesta. Tehdashankkeen paikallinen vastustus perustuu huoleen Rio Negron vesistöstä, ennen muuta pohjaveden vähentymisestä ja siitä koituvista ongelmista kuten maaperän köyhtymisestä. UPM sai kansanvihollisen roolin UrUgUayssa Jättimäinen sellutehdas on tulossa Uruguayn keskiosiin, maan merkittävimmän joen Rio Negron varrelle. Maan hallitus tukee vahvasti yhtiötä ja on tehnyt UPM:n kanssa salaisen sopimuksen. Puolustajia on,ja heille riittää, että UPM lupaa muun muassa tehtaan synnyttävän kaikkiaan jopa 10 000 työpaikkaa ja nostavan maan bruttokansantuotetta parilla prosentilla. Kyllä se on groteski kapitalistinen haltuunotto. toisessa vaiheessa Suomen Kansallisteatteriin valmistetaan esitys, joka käsittelee muun muassa metsäteollisuusyhtiö UPM Kymmenen Uruguayhin rakentaman maailman suurimman sellutehtaan vaikutuksia. Samalla ulkoistetaan myös tiettyjä ympäristöongelmia – mutta nehän eivät meitä suomalaisia kiinnosta, kun ongelmat ovat Uruguayssa. Paikallista väkeä suututtaa ison ulkomaisen yhtiön poliittinen valta. – Investoinnilla on niin valtava vaikutus maan talouteen, infrastruktuuriin, ympäristöön ja elinkeinoihin, että siihen on vaikea ottaa itsestään selvää kantaa, sanoo Morena. Metsä geopolitiikan näyttämönä on suomalais-uruguaylainen dokumentaarinen taidehanke. Tehtaan käyttämä puuraaka-aine on nopeakasvuista eukalyptusta, jota kasvatetaan valtavissa plantaaseissa. Hän nosti jo vuonna 2019 UPM:n näyttämölle Uruguayn Kansallisteatterissa norjalaisen Henrik Ibsenin klassikkonäytelmän Kansanvihollinen uudelleentulkinnalla. Metsä geopolitiikan näyttämönä. UPM ollUt jo kerran näyttäMöllä Teatteriesityksen ohjaaja Marianella Morena tunnetaan radikaaleista klassikkotulkinnoistaan. Tuotanto alkaisi vuoden 2022 lopulla. Kansanvihollisen alkuperäisessä versiossa norjalaisen pikkukaupungin kylpylän vedet alkavat yllättäen saastua ja asukkaat kohtaavat vakavan moraalisen ongelman, jossa vastakkain ovat kaupungin taloudellinen etu ja ihmisten terveys
Vuonna 2016 Vehkoo viittasi häntä – monien muiden ohella – vuosikausia häiriköineeseen ja piinanneeseen oululaiseen äärioikeistolaiseen poliitikkoon Junes Lokkaan rajatussa Facebook-päivityksessään ”natsipellenä”. Kirjan vastaanottoa hän kuvailee ylitsevuotavan positiiviseksi. Korkeimman oikeuden päätös tulee olemaan poliittisen sananvapauden kannalta merkittävä. Kyse ei ole siitä, mitä Johanna Vehkoo kirjoitti Facebookissa. Ensin haparoi oikeuslaitos, sitten journalismi. Korkein oikeus ei ole 2010-luvulla antanut yhtäkään poliittista sananvapautta koskevaa ratkaisua. Nyt olen kirjoittanut itseni vapaaksi tästä viiden vuoden piinasta. – On yli-inhimillinen vaatimus, että jos työn tai mielipiteen vuoksi provosoidaan jatkuvasti, niin silti pitäisi aina ja kaikkialla olla täysin tyyni. Yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole kunnolla artikuloitu, millaisia taktiikoita nämä ihmiset käyttävät ja mihin he pyrkivät. Kyse on poliittisesta sananvapaudesta. – Käräjäoikeus oli antanut tiedon vastapuolelle ensin, ja asianomistajan puoliso twiittasi siitä ennen kuin olin saanut asiasta mitään tietoa. Minä provosoiduin yhden kerran, ja olen saanut maksaa siitä nyt viisi vuotta. – Emmi Niemisen kanssa kirjoittamani Vihan ja inhon internet (2017) käsitteli naisoletettuihin kohdistuvaa verkkovihaa. Sen näki vain parisataa ihmistä, mutta yksi heistä kopioi päivityksen ja levitti sitä julkisesti. Se alkaa kuvauksella hyvin henkilökohtaisesta tilanteesta, jollaisia Vehkoo on aiem min visusti varjellut kertomasta julkisuuteen. Tiesin valtavasti siitä, millaisia kunnianloukkauksia ja laittomia uhkauksia on ilmoitettu poliisille ja mistä ei ollut nostettu syytteitä. – Kirjan kirjoittaminen oli klassinen katharttinen kokemus. Päivitys koski tilannetta, jossa häirintä oli juuri siirtynyt verkosta tosielämään. Poliittisen trollauksen mekanismeja ei tunneta Vehkoon tapauksessa on lukuisia kafkamaisia piirteitä. Tänä syksynä julkaistiin Vehkoon kirja Oikeusjuttu (Kosmos 2021), jossa hän käyttää tapaustaan esimerkkinä siitä, miten oikeusjärjestelmä ei tunnista tilanteita, joissa sitä käytetään häiriköinnin välineenä. Epäillyn nimen ja kasvojen julkistaminen sakkotasoisesta rikoksesta syytevaiheessa on todella poikkeuksellista. Miksi pitäisi. Siksi kirjoitan kirjassani strategisesta trollaamisesta ja Palkittu toimittaja kirjoitti kafkamaisesti edenneestä oikeusjutustaan kirjan. Vehkoo hävisi julkisuudesta vuosiksi, vaikka tapausta on myllytetty mediassa kovalla volyymilla. Lokka, joka on itse kutsunut itseään julkisesti muun muassa natsiksi ja rasistiksi, teki rikosilmoituksen. Yhtäkkiä nimeni ja naamani olivat kaikkialla vähänkin merkittävissä tiedotusvälineissä. Ensimmäinen oli tietysti se, että syytekynnys ylipäänsä ylittyi. – Poliittisen trollauksen mekanismit tunnetaan niin huonosti. TausTaT 18 | KU 48 /2 02 1 Johanna Vehkoota ei hiljennetä esseetä. Ihan oppikirjan mukaan ei mennyt sekään, että Vehkoo luki syytteestään Twitteristä. – Syy siitä, miksi aloitan kirjan kertomalla keskenmenosta, on se, että koin todella tärkeäksi näyttää, millaisiin henkilökohtaisen elämän ja kuoleman tilanteisiin häiriköinti tunkee, millaisissa tilanteissa sitä joutuu ottamaan vastaan ja reagoimaan. Häiriköinti tunkee elämän ja kuoleman tilanteisiin Oikeusjuttu on genrerajat rikkova sekoitus kertovaa tietokirjallisuutta, muistelmaa, elämäkertaa ja. TeksTi Emilia Kukkala kuva Emma Grönqvist T utkiVa toimittaJa Johanna Vehkoo on erikoistunut misinformaatioon, kirjoittanut kirjoja muun muassa verkkovihasta, ollut perustamassa Long Playta ja saanut Suomen PENin sananvapauspalkinnon. Todella moneen vuoteen en ollut, mutta nyt olen. Vehkoo kertoo saaneensa aina paljon tukea, varsinkin yksityishenkilöiltä. Keväällä 2019 Vehkoo sai Oulun käräjäoikeudessa sakkotuomion kunnianloukkauksesta, joka piti Rovaniemen hovioikeudessa syksyllä 2020. – Moni haluaa nähdä sen niin, että ”miksi olet alentunut tälle tasolle”, mutta ei halua nähdä kontekstia siinä ympärillä. Keväällä 2021 Vehkoo sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen (KKO), sillä kyse on ennakkoluonteisesta tapauksesta. Sen tiedon perusteella ei ollut mitään syytä olettaa, että voisin saada syytteen. Yleensä kynnys tuomita poliitikon loukkaamisesta on korkealla, mutta hovioikeus katsoi, ettei natsiksi ja rasistiksi kutsuminen ollut poliittista arvostelua. – Se, että jaksaa sanoa julkisesti asioita, joista tulee kovaa palautetta, vaatii, että on henkisesti sellaisessa tilassa, että pystyy vastaanottamaan sen. – On iso määrä ihmisiä, jotka tukevat minua ja näkevät, mistä tapauksessa on kysymys. Kyse on siitä, miten journalisteja painostetaan ja häiriköidään ja ennen kaikkea siitä, miten oikeusjärjestelmä ei tätä tunnista vaan antaa häiriköiden käyttää itseään omiin tavoitteisiinsa
– Kaikista kafkamaisinta oli se, että asianomistaja on sanonut itse monta kertaa julkisesti, ettei hän pidä tätä kunnianloukkauksena, että hänen mielestään kunnianloukkaus pitäisi poistaa laista ja että hän teki minusta rikosilmoituksen vain, koska olen niin ärsyttävä. Vaikka toimittajana suhtaudun kriittisesti vallankäyttöön, olin kuitenkin ajatellut, että oikeusjärjestelmä kohtelee ihmisiä suhteellisen yhdenvertaisesti. Ei ole olemassa mitään valtakunnallisia kriteereitä syytekynnyksen ylittymiseen. – Tästä Suomi on saanut moitteitakin. l siitä, miten yhteiskunnan virallisia rakenteita käytetään häiriköinnin välineinä. Video katosi verkosta, eikä poliisi ollut tallentanut sitä. Tämä oli aivan kauhea asia tajuta. – Olen edelleen toimittaja. TausTaT KU 48 /2 02 1 | 19 oli luokattomasti ja lainvastaisesti tehty. Eivät äärioikeistolaiset ole jättäneet Vehkoota rauhaan vieläkään. Vehkoo yritti kannella esitutkinnan virheistä eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka kuitenkin kieltäytyi ottamasta kantelua käsittelyyn muun muassa tapauksen keskeneräisyyden vuoksi. – Oli aika kafkamaista havaita myös, ettei oikeusjärjestelmä ainakaan tämän rikostyypin suhteen ole lainkaan järjestelmällinen. Se, eteneekö kunnianloukkaus syytteeseen, vaihtelee alueen ja yksittäisten syyttäjien mukaan. esitutKinnan virheisiin on mahdotonta puuttua Vehkoo kertoo asianajajan kautta käyneen ilmi, ettei Oulun poliisilaitoksella ollut katsottu hänen esitutkintaan toimittamiaan videoita. – Kun tämä valkeni minulle, olin jo aivan, että mitä hittoa täällä tapahtuu. Ja jotta ihmisiä voitaisiin suojella tältä jatkossa, minun täytyi kirjoittaa siitä. Esitutkinnan virheistä ei pysty kantelemaan, koska aikaraja umpeutuu kahdessa vuodessa. – Kirjan sisältö ei muuttuisi, vaikka tuomio olisi mikä. – Se on aivan mielivaltaista. Kun oiKeusjärjestelmää Käytetään hiljentämiseen Euroopan unionissa on alettu valmistella niin sanottua anti slapp -lakia. – Ja olen välillä leikitellyt ajatuksella, että alkaisin oikeustoimittajaksi. Sellainen tarvitaan ehdottomasti, jotta tällaista ei tapahtuisi enää kenellekään muulle. Kun on ollut tällainen härdelli tässä, niin mitä ne minulle enää voivat. Oikeusprosessit kuitenkin kestävät Suomessa usein vuosikausia. – Kirjamessuillakin oli pari äärioikeistolaista striimaamassa, mutta se oli oikeastaan hyvä. No ei kohtele. Tätä Vehkoo ei saanut. – Tarvitsemme lainsäädännön, joka estää oikeusjärjestelmän käytön hiljentämisen ja mustamaalaamisen välineenä. ”Olenkirjoittanutitseni vapaaksitästä viidenvuodenpiinasta.”. Vehkoota ei hiljennetty. Nyt olisi hyviä pohjia siihen. Edelleen uskon siihen, että tämä on helvetin tärkeä ammatti ja teen sitä ihan oikeasti niistä ylevistä demokratiaan ja sananvapauteen liittyvistä syistä. Esitutkintalain mukaan esitutkinnan kohteelle pitää antaa mahdollisuus loppulausuntoon. Esitutkinta Johanna Vehkoo on saanut tuta, että ainoa Suomessa kielletty n-sana on natsi. – Siellä oli esimerkiksi video, jossa asianomistaja puhui minusta mielenosoituksessa aika levottomia. Järjestelmä kieltäytyy näkemästä, kun sitä hyväksikäytetään. Tajusin siinä tilanteessa, että en pelkää noita tyyppejä. Suomalaisethan luottavat oikeusjärjestelmään ja oikeusvaltioon voimakkaasti. Siksi se on julkaistu nyt, vaikka asia on kesken. Tässä minä edelleen olen
Romaanissa kuvataan neljän päähenkilön elämänkohtaloita Intian valtameren rannikolla sijaitsevassa pikkukaupungissa Saksan julman siirtomaavallan ajalta Tansanian itsenäistymiseen asti. Ulkomailla julkaistut kirjat ovat paikalliseen hintatasoon nähden kalliita, eikä useimmilla ole niihin varaa. Brittiläisen siirtomaavallan aikaisessa Sansibarissa nykyisessä Tansaniassa syntynyt Abdulrazak Gurnah on Kentin yliopistossa Englannissa vuosikymmenien ajan vaikuttanut kirjallisuuden professori, joka on kirjoittanut kaikkiaan kymmenen romaania ja ollut aiemmin parikin kertaa ehdolla englanninkielisen kirjallisuuden arvostetun Booker-palkinnon saajaksi. l K uN tämäN vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan nimi julkistettiin lokakuussa, monet tansanialaiset olivat uutisen kuultuaan hetken ymmällään. Hän ei ole Tansanian vaan Ison-Britannian kansalainen. Ensi vuoden alussa ilmestyy swahilinkielinen käännös kirjasta Paradise (Paratiisi). Arabitaustaiseen sukuun kuulunut Gurnah lähti Englantiin ja palasi Sansibariin ensimmäisen kerran vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Poliitikot mielellään myös kannustavat ihmisiä käyttämään pelkästään swahilia. Gurnahin romaanit kertovat maanläheisellä tavalla ihmiskohtaloista siirtomaavallan aikaisessa Itä-Afrikassa tai elämästä maanpakolaisuudessa takavuosien Englannissa. Gurnah on kirjoittanut kirjansa englanniksi, ja ne on kaikki julkaistu Englannissa – pitkälti Euroopassa asuvalle, Afrikan maista ja kulttuureista kiinnostuneelle yleisölle. Hänen kirjojaan ei ollut edes myynnissä tansanialaisissa kirjakaupoissa. Gurnahin ensimmäinen suomenkielinen käännös tulee kauppoihin huhtikuussa, kun hänen vuosi sitten ilmestynyt romaaninsa Afterlives julkaistaan Tammen Keltaisessa kirjastossa nimellä Loppuelämät. Nuoria taas houkuttavat pikemminkin digitaaliset mediat. Kirja kertoo velkaantuneen majatalonomistajan pojasta, joka myydään arabikauppiaan palvelijaksi mukaan kauppakaravaaniin Intian valtamereltä 1900-luvun alun Kongoon. TausTaT 20 | KU 48 /2 02 1 maanpakoon Sansibarin saarivaltakunnasta, joka oli verisen vallankumouksen jälkeen yhdistynyt MannerTansanian kanssa liittovaltioksi. Palkintoseremoniat esitetään tv:ssä ja Nobel-säätiön verkkokanavilla. Itse asiassa kirjakaupassa oli myös joitain vuosia sitten myynnissä Gurnahin kirjoja, mutta kysyntä oli silloin sen verran vähäistä, että kun kirjat loppuivat varastosta, uusia ei hankittu. Onnittelut tulivat viiveellä ja olivat hassusti muotoiltuja. Gurnah lähti vuonna 1968 parikymppisenä Abdulrazak Gurnah poseerasi lehtikuvaajille Lontoossa lokakuussa kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan julkistamisen jälkeen. Nobel-palkinnot jaetaan 10. Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan Abdulrazak Gurnahin kirjoja ei juuri löydy tansanialaisista kirjakaupoista. – Itä-Afrikassa ihmiset ovat tottuneet näkemään maailman ulkopuolisin silmin. Tänä vuonna palkinnonsaajien esitelmät pidetään koronan takia etänä. Kun Tansaniassa ei oikein muutenkaan ole vahvaa lukemisen kulttuuria, niin kirjakaupoissa myydään usein lähes pelkästään koulukirjoja. joulukuuta Tukholman kaupungintalolla ja rauhanpalkinto Oslossa. kirjaNkustaNtaja Mkuki Bgoyan mielestä olisi kuitenkin tärkeää, että tansanialaiset lukisivat Gurnahin teoksia. Paikallisen sulttaanin syrjäyttämisen jälkeen tuhansia Sansibarin arabeja ja aasialaisia surmattiin, ja monet pakenivat ulkomaille. Mutta Gurnahin teoksissa voimme nähdä itsemme paikallisin silmin, Bgoya totesi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa. Profeetta vieraalla maalla TeksTi Peik Johansson kuva All Over Press/Neil Hall PinTaa syvemmälTä. Mkuki Bgoyan Dar es Salaamin keskustassa sijaitsevaan kirjakauppaan saatiinkin juuri viime viikolla myyntiin uusi erä Abdulrazak Gurnahin tunnetuimpia romaaneja. Vain koulua käynyt väestö tai turistien kanssa työskentelevät puhuvat englantia. taNsaNiaN poliittiNeN johto ei oikein tiennyt, kuinka reagoida Abdulrazah Gurnahin palkintouutiseen. Nobel-palkiNNoN tuomaN julkisuuden ansiosta Gurnahin kirjoja ollaan vihdoin kääntämässä myös swahiliksi. Tansaniassa ja Sansibarissa valtakielenä on swahili. Uutisissa puhuttiin tansanialaisesta Nobel-palkinnon saajasta, mutta paikan päällä Tansaniassa harva oli koskaan kuullutkaan kirjailija Abdulrazak Gurnahista