Kansan Uutiset 28.12.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 52-003251-1252 52 www.kansanuutiset.fi Viikko 52 Perjantaina 28.12.2012 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Viitasen Vieno 9 Esko Seppänen 10 Tuula-Liina Varis 24
sisältö A Uutisvuosi s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 28.12.?3.1.2013 Kulttuuri s.20 C Keskustelu s.34 D Ulkomaat s.36 E Vapaa-aika s.40 F Pelit s.42 LEHTIKUVA/ GEORGES GOBET A 3 4 6 9 10 13 Ensimmäinen sana Kolme välähdystä uutisvuoteen 2012 Eurokriisin välitilinpäätös Viitasen Vieno Esko Seppänen Kansan Uutisten blogit: Jami Järvinen, Kaasuputki 14 Merja Kyllösen vuosi 16 Kansan Uutisten blogit: Milla Jurva, Nurkkapöytäkirja 18 Työmarkkinavuosi 2013 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Mikko Pirnes p. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0254 JULKAISIJA B 10 A JARMO LINTUNEN C 20 22 24 28 30 Kulttuurivuosi Kansan Uutisissa Rakkauden rasvaprosentti Tuula-Liina Varis Vuoden parhaat elokuvat Kansan Uutisten blogit: Pentti Stranius, Öisinajattelija 31 Kirjallisia helmiä Viikkolehden sivuilta 32 Kansan Uutisten blogit: Kai Hirvasnoro, Päätalon matkassa 34 Keskustelua Kansan Uutisten verkkolehdessä 35 Horisontti: Marko Juutinen 22 B Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, , Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT LEHTIKUVA/ JAVIER SORIANO D E 36 Suurvalloille uudet johtajat 38 Tautinen Eurooppa 39 Kansan Uutisten blogit: Antero Eerola, Merkintöjä Suomesta ja maailmasta 40 Kansan Uutisten blogit: Piia Rantala-Korhonen, Lähi(ö)ruokaa Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (9 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI F 42 44 45 46 47 Jalkapallo- ja ravivuosi 2012 Spartak Kajaani nuorten turvaksi Tervehdykset Ristisana Pääkirjoitus avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2012 42 F Kannen kuva: 2
Näin kuitenkin alleviivaamme sitä, että Kansan Uutisten Viikkolehti päättää uutisvuoden vuosilehtenä. Viikkolehti ilmestyy nimensä ja lupaustemme mukaisesti joka viikko, niin nytkin joulunpyhistä riippumatta. Emme tee kaksoisnumeroita, kuten muut viikkojulkaisut. vuosilehdessämme on jotakin vanhaa, jotakin ehkä tutulta tuntuvaa, mutta myös paljon uutta.Tämä lehti kannattaakin säästää, antaa luettavaksi naapurille, tutulle tai ihan ventovieraalle. KANSAN UUTISTEN Verkkolehdessä Yllättäen myös Viitasen Vuosilehti kurkistaa myös Kanon vuoden aikana käyty monia vilkVieno palaa arvioimaan san Uutisten verkkolehteen (www. kaita ja monipuolisia keskusteluja. kansanuutiset.. Niistä on koko ajan runsauden pula ja asiat vaikuttavat toisiinsa. Tässä numerossa pääkirjoitus päättää lehden. Emme toki ole panneet kaikkea päälaelleen. Hänen TOP10 -listalViikkolehdessä pääsee esiin myös joukko verkkolehtaan saattaa löytyä yllättäviäkin valintoja. den blogistejamme, joista ainakaan kaikki eivät ehkä Viikkolehteen on haastateltu vuoden aikana myös iso ennestään ole tuttuja Viikkolehden lukijoille. joukko tunnettuja kirjailijoita ja muita kulttuuripersoonia, Yllättäen myös Viitasen Vieno palaa arvioimaan kuluesitelty lukematon määrä kirjoja, arvioitu kymmeniä teatnutta vuotta omalla persoonallisella tavallaan. teriesityksiä ja nostettu esiin myös vähemmän julkisuutta saaneita kulttuuritekoja . Kaikkiaan verkkolehKansan Uutisten Viikko- kuin verkdessä on noin kolmen vuoden aikana kolehdenkin vuoden 2012 tarjonjulkaistu yli 100 000 kommenttia eri nasta mutta myös tuoreita yhteenasioista. vetoja. Mielipiteiden vaihtoon viritti Viikkolehden taantuman ja eurokriisinkin taustoja, joista Esko Sepkriittinen pääkirjoitus aiheesta. pänen tekee analyysiaan otsikolla ?Kusessa ollaan koko saakelin sakki?. KANSAN UUTISTEN Viikkolehti on vuoden aikana seuranMinisteri Merja Kyllönen on ollut kuukausia myrskyn nut aktiivisesti erilaista kulttuuria ja kulttuuripolitiiksilmässä. Vuosilehden ulkomaan sivuilla pohditaan nyt muun muassa sitä, mitä vaikutuksia maailmanmenoon on nousevan ja taantuvan suurvallan tuoreilla johtajavalinnoilla. Pelisivuilla pannaan pakettiin jalkapallon huippuhetket ja ?opit. ) ja kertoo sen tarjonPäivittäin kommenttipuheenvuoroja kulunutta vuotta omalla nasta. käytetään nykyään keskipersoonallisella tavallaan. musiikkiakaan unohtamatta. MAAILMALTA EIVÄT uutiset lopu. Ravipalstalla taas kerrotaan uudesta suomalaisesta kansainvälisen tason tähdestä. HISTORIAAN SIIRTYVÄÄ vuotta luotaavassa Elokuvavuoden parhaaseen A-ryhmään kuuluu brittiläinen Pappi lukkari talonpoika vakooja (Tinker Tailor Soldier Spy). Tape UUTTA VUOSILEHTEÄ joutuu odottamaan kaksitoista kuukautta, mutta seuraava Viikkolehti ilmestyy jo viikon päästä. Kansan Uutisten koko henkilökunnan puolesta toivotan kaikille lukijoillemme ja tukijoillemme menestystä uudelle vuodelle 2013! Sanottua » ?Eläkeikärajan nosto ei ole tarkoitin SIIS kaikkia muita... raimo sailas juhana vartiainen kiireellinen saati tärkeä asia. Olisi järkevämpää sopia, miten eläkejärjestelmän ikärajat sidotaan eliniänodotteeseen? Ilmarisen talous- ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander, Kauppalehti 27.12. © TARMO KOIVISTO 3. » Ensimmäinen sana Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.? Vuosilehti paketoi uutisvuoden KÄSISSÄSI ON HIEMAN erilainen Kansan Uutisten Viikkolehti. Poikkeuksellinen on myös tämän jutun paikka. Kerromme, miten hän selvisi julkisuuden ryökaa. pytyksestä. Vuoden aikana lehdessä on esitelty lukematon määrä Työmarkkinayhteenvedossa taas katsomme eteenensi-iltansa saaneita koti- ja ulkomaisia elokuvia. Elopäin ja ennakoimme raamisopimuksen jälkeistä aikaa. kuvakriitikkomme Harri-Ilmari Moilanen on valinnut Jotain tapahtuu kevättalvella? tästä tarjonnasta omat suosikkinsa. Mukana on pari ihan sellaiEsimerkiksi viime lokakuussa senaan pikauusintana julkaistavaa heti kuntavaalien jälkeen verkkolehjuttua ikään kuin muistin virkistädessä käytiin laaja ja asiallinen kesmiseksi. kustelu vasemmistoliiton vaalitapAihekohtaisissa koosteissa luotaamme muun muassa pion syistä. Viimeinen sana on korotettu ensimmäiseksi. verkossa Olemme tehneet koosteita niin määrin sata
Niitä on paljon enemmänkin. 9 / Jami Järvinen s. 13 / Milla Jurva s. Hoitotyö on suhteellisen raskas henkisesti ja fyysisesti, ja palkkakin on pieni. Saa saman palkan ja vastuu ja rasitus on paljon pienempää. Rajan merkitys katoaa Kaakkois-Suomessa Venäjä-uutisten taustalla on usein edelleen ajatus jonkinlaisesta uhkasta. joulukuuta 2012 Viitasen Vieno s. Erityisesti teollisuuden ka- toamisesta kärsivälle KaakkoisSuomelle se on kuitenkin uusi elämänliekki. Imatra oli jo tuolloin monien pietarilaisten virkistyskohde. Matkailussa ja henkilöliikenteessä kasvu Lähi-Venäjältä huimaa. Tuo tarkoittaa, että useampi kuin joka kahdeskymmenes sairaanhoitaja- tai lähihoitajakoulutuksen saanut on muissa kuin oman alan töissä. . Kovassa nousussa olevan yksityisen terveysbisneksen voitot valuvat ulkomaille veroparatiiseihin. Perussyy on yleismaailmallinen, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska Viikkolehden suurraportissa keväällä. Elintason noustessa hoiva on kasvava bisnes. Suomessa terveyteen käytetään bruttokansantuotteesta vähemmän 4 kuin OECD-maissa keskimäärin. Monet katsovat pääsevänsä vähemmällä vaikkapa kaupan kassalla. Matkailu ja ostosten teko on parantanut teollisuuden muutosten mukanaan tuomia haavoja, sanoi Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen keväällä Viikkolehdessä. Imatran junaliikenteen aloittamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta. Lappeenrannasta pää-. Imatralla esimerkiksi yöpyy yhden vuoden aikana hotelleissa noin 100 000 venäläistä matkailijaa. Kun sen kertoo sadalla, saa arvioiduksi hotelleihin jääväksi rahaksi noin 10 miljoonaa euroa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Lappeenrannasta on tulossa Pietarin ulkomaan lentoliikenteen kakkoskenttä. 1970-luvulla säädetyn kansanterveyslain ideologian sisäistäneistä lääkäreistä viimeisetkin kolkuttelevat vanhuuseläkkeen portteja. Imatran seutu on jopa palaamassa ennen vuotta 1917 vallinneeseen tilanteeseen. . Lähi-Venäjän merkitys » Kielimuuri, Kaakkois-Suomelle. A uutisvuosi Perjantai 28. Pietarin ja muun lähialueen vaikutus kehitykseemme kasvaa koko ajan. Se merkitsee keskimäärin 275 yöpymistä joka päivä. 16 LAURI HANNUS Suomessa terveyteen käytetään bruttokansantuotteesta vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Pietarin ja muun lähialueen vaikutus Kaakkois-Suomen kehitykseen Kolme välähdystä Kansan Uutisten » Terveysbisnes. Tämän polven piti olla työhullu, mielellään äijä ja kotona huoltojoukot kunnossa, Ihalainen kertoi silloisen työn reunaehdoista. Uusi lääkäripolvi ei tähän rooliin taivu. Tuhannet hoitajat muissa töissä Vantaan sosiaalilautakunnan jäsen Teemu Hiilinen, itsekin lähihoitaja, kertoi että yksityinen puoli houkuttaa myös hoitajia, koska siellä saa helpommin valita työnsä sisällön ja palkkakin on parempi. . ovat loppumassa. Terveyskeskuksien on luonnehdittu jämähtäneen työterveyshuollon ja yksityislääkäriasemien rinnalla ?toisen luokan. Suomessa on tällä hetkellä noin 10 000 hoitajaa, jotka eivät tee hoitotyötä. Verotusta on alennettu, velkaa otettu ja palvelut kärsivät, Puska kiteytti. Työhulluja ei ole enää Yksi ongelma on se, etteivät lääkärit enää halua työskennellä terveyskeskuksissa. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen varoitti, että terveyskeskuksissa työskentelevät ?elämäntapaintiaanit. Muista lisää seuraavilla aukeamilla. Yksi vuoden puheenaiheista oli terveydenhuoltojärjestelmän murros. terveyspalveluiksi. Virolaisten hyväksikäyttö. rahattomuus, asumisolot ja tiedottomuus altistavat siirtotyöntekijät hyväksikäytölle. VUODEN PÄÄTTYESSÄ Viikkolehti nostaa Kansan Uutisten uutisvuodesta esiin kolme asiaa, jotka ansaitsevat kertauksen
Paukkuarka eläin voi oirehtia myös ripuloimalla. Yhtälö on selvä. Sitä maksetaan enintään yhdeksän kuukauden ajan. Tutkittua tietoa maastamuutosta tai ulkomailla keikkailusta on Virossa vähän. Skagen-lossia ohjaava Kari Vainikainen arvioi, että hänen kuukausipalkkansa putoaa 200?300 euroa nykyisestä. Virolaisia käytetään hyväksi Tunnetumpaa on virolaisen työvoiman iso rooli rakennusalalla. Vierekkäin on kaksi maata. Pohjoisessa maksetaan kolminkertaista palkkaa. Jos työkokemusta ei ole, virolaiselle saatetaan sanoa, että palkkaa maksetaan viisi euroa tunnilta ja päälle asuminen. Maiden välillä vallitsee vapaa liikkuvuus. Liibertin mukaan kielimuuri, rahattomuus, asumisolot ja tiedottomuus altistavat siirtotyöntekijät hyväksikäytölle. Liibert tiedottaa työssään Suomeen haluaville rakennusalan työn- tekijöille suomalaisista työehdoista ja ammattiliiton jäsenyydestä. KU 5. Virolainen miettii, että miksi ei. Kaksikymmentä vuotta rakennustyötä tehnyt virolainen saattaa Suomessa joutua alimpaan palkkaluokkaan. . KU AIMO RUUSUNEN kasvaa koko ajan. JARMO LINTUNEN Uusi työnantaja heikentää heti lossityöläisten työehtoja. uutisvuodesta 2012 see jo nyt Riikaan ja tulevaisuudessa myös Kööpenhaminaan, ja niistä taas pääsee vaikka mihin. Lossimiehen työehdot heikkenevät Suomalaiset yritykset varsinkin kaupan alalla investoivat rajusti Venäjälle, mutta venäläiset Suomessa näkyvät pääasiassa ostosmatkailijoina ja lomailijoina. Toisesta naapurista Virosta sen sijaan tullaan Suomeen etupäässä töihin. Vuoden vaihtuessa moni koira riistäytyy taluttimesta ja pakenee ilotulitusta kauhuissaan aiheuttaen vaaraa niin liikenteelle kuin itselleenkin, siksi koirat on hyvä ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen ilotulituksen alkamista. Toistaiseksi ainut tutkimus aihepiiristä valmistui Tarton yliopiston geogra?an laitoksella EU-rahoituksella. Suomessa rakentaja tienaa vähintään 12 euroa tunnissa, mutta Virossa saa olla tyytyväinen, jos saa 5?6 eu- » Virosta muuttaa pois etenkin nuoria naisia, ja suosituin kohdemaa on Suomi. roa, kertoi Suomessa paljon työskennellyt Stanislav Viikkolehdessä keväällä. Työttömänä olo ei ole vaihtoehto, sillä vain 22 prosenttia Viron työttömistä saa työttömyyspäivärahaa, joka on 60 euroa kuukaudessa. Tämä hiertää Suomessa, koska järjestäytymätön virolainen työvoima on halvempaa ja vie urakat. Uusimmasta pienestä virolaisesta aluevaltauksesta Viikkolehti kertoi marraskuussa. klo 18.00 ja 1.1. Jos työntekijä valittaa työehdoista, työnantaja saattaa soittaa viikonvaihteessa ja ilmoittaa, että työt ovat loppuneet, ei tarvitse tulla enää, Liibert kuvaili. Työttömyyspäivärahaa vain harvoille . Se on potentiaalinen kilpailija valtion omistamalle Suomen lauttaliikenne Oy:lle, joka hoitaa lähes kaiken lossi- ja maantielauttaliikenteen sekä suuren osan yhteysalusliikenteestä. Uusi työnantaja heikentää heti työehtoja. Tuoreimman laskennan mukaan Virossa on 1 290 000 asukasta, eli väestö on kutistunut kuusi prosenttia kymmenessä vuodessa. Rajoituksia on kuitenkin vaikea valvoa: monet aloittivat ilotulitteiden paukuttelun jo joulunpyhien jälkeen, kun tulitteet tulivat kauppoihin myyntiin. Sen tekijän Kristi Annisten mukaan Virosta muuttaa pois etenkin nuoria naisia, ja suosituin kohdemaa on Suomi. Ainoa yleinen sopimus koskee minimipalkkaa, joka on 290 euroa kuukaudessa. . ILOTULITTEET JA PAUKKUPOMMIT mielletään olennaiseksi osaksi uudenvuoden viettoa. Monet eläimet kuitenkin kokevat ilotulitteiden paukkeen ja ujelluksen, valonvälähdykset ja ruudin katkun uhkaaviksi elementeiksi ja voivat ahdistua niistä useiden päivien ajaksi. Äärimmäisen jännittynyt eläin ei pysty syömään, nukkumaan tai käymään tarpeillaan. Ensi vuonna Paraisten Iniössä Skagenin ja Puumalan Kietävän lossien kuljettajilla on uusi työnantaja. Euro Work Finlandin omistaa virolainen Euro Work. klo 02.00 välisenä aikana. Henkilöstövuokrausta harjoittava Euro Work Finland Oy on saanut jalansijan saaristomerenkulun hoitajana. Paniikkiin joutunut koira voi eksyä kauas ja harhailla pitkään vieraassa ympäristössä kylmissään ja peloissaan, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen kertoo. Ilotulitteiden käyttö on sallittua vain 31.12. Virolaisilla rakentajilla tehdään kovaa bisnestä, sanoi Kalev Liibert Rakennusliiton Tallinnan toimistosta Viikkolehdessä kesällä. Vain pieni osa muuttaneista hautoo paluuta Viroon. Viron keskustapuolueen puheenjohtajan Edgar Savisaarin mukaan Virosta on nyt käynnistä suurempi muuttoaalto kuin toisen maailmansodan aikaan. Tieto tulee tarpeeseen, sillä Virossa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia, eikä maassa ole rakennusalan liittoa. Joissakin kunnissa ilotulitteiden ja paukkupommien käyttö on turvallisuussyistä keskusta-alueilla kiellettyä
Ruotsin vienti euroalueelle ei ole kärsinyt siitä, että Ruotsilla oma valuutta. Pankkiirit ja banksterit Ehkä vuoden kovinta kieltä eurokriisistä käytti pastori Kai Sadinmaa Ylen aamuhartaudessa tänä syksynä rinnastaessaan kansainvälisten suurpankkien pankkiirit ja rikolliset moottoripyöräjengit. ?Maksat heille suojelusta, siitä, että he suojelevat sinua heiltä itseltään.? Ja pahoitteli sitä, että vertasi liivijengiä kohtuuttomasti bankstereihin. ?Liivijengit tuhoavat yksilöitä, banksterit kokonaisia kansakuntia?. Viikkolehden juhlanumerossa Sadinmaa sanoi, että puhe Euroopan pelastamisesta tarkoittaa hyvinvointivaltion tuhoamista. . Se oli syystäkin Viikkolehden kirjoitetuin aihe tänä vuonna. Ikävintä asiassa on se, että tämä saattoi kuitenkin olla helpompi kuin ensi vuosi. Teollinen pääoma ja ?nanssipääoma hakevat uutta muotoa, jonka avulla turvataan Saksan kilpailukyky jatkossakin, Demirovic summasi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoi heinäkuussa odottavansa kriisimaiden nuorten liki toivottoman työmarkkinatilanteen seurauksia pelonsekaisissa tunnelmissa. . Itse konservatiivinen liittokansleri Helmut Kohl halusi peukaloida eurokelvottoman Italian rahaliittoon viis veisaten kaikista selvityksistä ja talouden tosiasioista. Saksalaiset yritykset hyötyivät siitä, että heikomman tuottavuuden Etelä-Euroopan mailla ei ollut eurossa devalvaatiomahdollisuutta. Tarkoitan erilaisten talouksien yhteen liittämistä. Sauramo muistutti, että puhe oli kevyttä, kun kun eurosta päätettiin. . Olemme aika lähellä moral hazardia, täydellistä moraalin katoa, jossa kaikki arvotetaan rahalla. Ensi vuonna euroalueelle odotetaan 0,1 prosentin kasvua, mutta Suomessa taantuma jatkuu. Patomäki konkretisoi kirjassaan euromaiden kohtalonyhteyden. EMU:n perusongelmat itse asiassa alkoi- 6 vat heti ensimmäisenä päivänä kun EMU synnytettiin. Muutokset tapahtuvat kriisin keskellä puoli huomaamatta ainakin etäämmältä katsottuna ja ne eivät todennäköisesti edistä Euroopan ongelmien ratkaisua. Markka takaisin? Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen tarjosi Suomelle vielä yhtä vaihtoehtoa. Se on markka takaisin. . Jos meillä olisi oma valuutta, se toisi meille vientietua devalvaationkin käyttömahdollisuuden vuoksi. Kanniainen vertasi Suomea Ruotsiin ja sanoi, että Ruotsissa toimittiin viisaammin, kun se ei liittynyt Euroopan rahaliittoon ja säilytti oman valuuttansa. . Sen mukaisesti vahva talous hyötyy heikommista ja kasvattaa ylijäämäänsä. Eurooppaa muotoillaan uudelleen Eurokriisillä on muitakin kuin välittömiä taloudellisia vaikutuksia jäsenmaihin. Pitkin vuotta Viikkolehdessä on esitetty arvioita, että kriisin varjolla luodaan kokoaan toisenlaista Eurooppaa. Suomessa keväällä vierailleet professorit Alex Demirovic Berliinin yliopistolta ja Andrew Kliman New Yorkin Pacen yliopistosta pohtivat leikkauspolitiikan vaikutuksia. . Malli saataisiin niin sanotun globaalikeynesiläisyyden kannattajien kirjoituksista, Patomäki hahmotteli. Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo arvioi helmikuussa Viikkolehdessä euron valuvikoja. . Ei meidän vienti ole siitä kiinni, onko meillä oma valuutta vai ei. Yhteisen rahan käyttöön ottoa pidettiin samanlaisena kuin yhteisen painoyksikön käyttöön ottoa tai samanlaisena hyvänä asiana kuin sitä, että kaikki autot ja polkupyörät kulkevat samalla puolella tietä. EMU:n perustamispäivän ongelma syntyi jo siitä, että kaikissa maissa korkotaso samankaltaistui. . Tässä sen välitilinpäätös vuodelta 2012. TEKSTI Kai Hirvasnoro KUVA Lauri Hannus VUOSI 2012 muistetaan vielä pitkään suurena eurokriisin vuotena. Ne saivat väistyä poliittisista syistä. Pekka Sauramo totesi elokuussa Viikkolehdessä, että talous- ja rahaliitto EMU oli viime kädessä Helmut Kohlin Eurooppa-vision toteuttamisväline. . Euroalueen valtiovarainministerit järjestivät marraskuun viimeisellä viikolla lisäaikaa pahimmin köysissä olevalle Kreikalle, mutta kaikki muut asiat ovat edelleen ratkaisematta. Ensi vuonna poliitikot joutuvat tekemään päätöksiä entistäkin hankalammassa tilanteessa. Hän uskoi, että palkoista sopimisen mallit muuttuvat koko Euroopassa kriisin seurauksena: . Ruotsin kansantalous tänä päivänä on paremmassa mallissa kuin Suomen kansantalous. EU:n komissio arvioi marraskuussa, että tänä vuonna bruttokansantuote koko EU:ssa supistuu 0,3 prosenttia ja euroalueella 0,4 prosenttia. Suuren laman kynnyksellä? » Eurokriisi on kesken. Hän huomautti, että kriisimaiden ?tuen ehdoksi asetetut työmarkkinareformit ovat koskeneet hyvin yksityiskohtaisesti muun muassa työttömyysturvaa, irtisanomissuojaa, työaikoja ja myös palkoista sopimista?. Yleistavoitteena on nyt pyrkimys siirtää palkoista sopiminen yritystasolle ja tehdä yrityksissä aiempaa helpommaksi poiketa alaspäin työehtosopimuksiin kirjatuista palkoista. Raha on ensimmäinen prinsiippi vanhusten hoivassa ja päiväkodeissa. Riskinä on myös sellainen ääriaineisten Muutokset tapahtuvat kriisin keskellä puoli huomaamatta. aktivoituminen, jota ei vielä joitain vuosia sitten voinut kuvitella toteutuvaksi nykypäivän Euroopassa. Nyt peloille on saatu katetta varsinkin Kreikasta, missä äärioikeisto pitää kokonaisia kaupunginosia pelon vallassa. Kylmää kyytiä ammattiyhdistysliikkeelle Lisäksi Ilmakunnas oli huolissaan ammattiyhdistysliikkeen saavutusten alasajosta. Kun nämä maat pääsivät EMU:un, niin niiden korkotason laski rajusti. Se puolestaan johti velkavetoiseen kasvuun. Helmut Kohlin poliittinen projekti Kesällä Viikkolehdessä kerrottiin saksalaisista arkistopaljastuksista, jotka vahvistavat kevyen suhtautumisen euroalueen perustamiseen ja sen alkuvaiheisiin. eli tavallista pitkäkestoisempi taantuma, joka voi muuntua suureksi lamaksi. Nyt talousmittarit näyttävät, että Suomi muun euroalueen mukana todella vajosi tänä vuonna taantumaan. Siitä oli uskomaton hyöty näille nykyisille kriisimaille. Ne käyvät ulkomaankauppaa keskenään, talouskasvu eri maissa on erilaista ja palkkapolitiikkaa ei koordinoida. Tästä seuraa saksalainen kasvustrategia, jota voidaan luonnehtia taloustieteissä tunnetulla fraasilla ?nuiji naapuria. Leikkauspolitiikalla voidaan muotoilla Eurooppa uudelleen matalien palkkojen, mitättömien tulonsiirtojen ja niukan sosiaaliturvan maanosaksi. Jonkinasteinen liittovaltiokehitys olisi kuvassa mukana. Tai se ei ainakaan tule paikalle.. Vammaiskuljetus kilpailutetaan niin pitkälle, että enää ei ole sitä autoa, jolla kuljettaa vammaisia. Edellisen taantuman inhottavan tarkasti ennustanut professori Heikki Patomäki sanoi jo helmikuussa julkaisemassaan kirjassa Eurokriisin anatomia, että meneillään on ?eeppinen taantuma. EMU tuli käyttöön 2002?2003, eikä mennyt kuin muutama vuosi, kun alkoi globaali rahoitusmarkkinakriisi ja 7?8 vuotta niin alkoi nyt käynnissä oleva velkakriisi, joka kaiken todennäköisyyden mukaan johtaa euroalueen ainakin osittaiseen hajoamiseen, Patomäki sanoi helmikuussa. Kolme erilaista mahdollista maailmaa Patomäki luokitteli lentokyvyttömälle eurooppalaiselle rahalinnulle kolme tulevaisuuden vaihtoehtoa. Ajan hengen päävirtaus on uusliberaalin EU-projektin jatkuminen. EU:lla ei ole sellaista yhteistä budjettia, jolla olisi kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Patomäen mukaan on todennäköistä, että tällainen kokeilu kriisiytyy. Niin myös kävi. . Samaan aikaan Saksassa hoidettiin asioita siten, että palkkakustannukset nousivat vähemmän kuin muissa euromaissa. Toinen vaihtoehto on eräänlainen sosiaalidemokraattinen liittovaltio ja suurvalta, jolloin hanke tarvitsee joukon demokraattisia uudistuksia. Tai sitten EU ryhtyy ajamaan maailmanlaajuisia uudistuksia, ja maailma synnyttää globaalin demokratian. -politiikaksi
7
Eduskunnan kanslian valiokuntasihteeristöön haetaan valiokuntaneuvosta Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla www.valtiolle.fi, työavain 110?48?12. Lisätietoja antaa valiokuntaneuvos Marja Tuokila (09) 432 2079 / etunimi.sukunimi@eduskunta.fi. Hakemus tallennetaan osoitteeseen www.valtiolle.fi. | vihreampialehtia.? ON SE LOMAPÄIVÄ HUOMENNAKIN. ostolla u L a m lo o t h Hii alk. 140 ? 15 v.) + 2 lasta (alle / vrk / 2 aik et, ssa, aamiais perhehuonee paa käyttö us it o aj m Hintaan sis. ntosalin va ylän- sekä ku ma. ametistikylp iik av on ohjel ja hiihtolom 13 0 10.3 .2 Voim. 2 Cheek (ikärajat on keikka, klo 19.00) 15 ? 22.2 Ilkka Hakala & Sonetti 10 ? 25 .2 Haloo Helsinki (ikärajaton keikka, klo 19.00) 15 ? 1.3 Öiset Kulkijat 10 ? 4.3 JVG (ikärajaton keikka, klo 19.00) 15 ? 8.3 Suvi Teräsniska 17 ? Varaa lomasi Lappiin kätevästi osoitteessa LaplandHotels.com tai soita numeroon 016 3232 016-620 400 | luostotunturi@laplandhotels.com LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO 8. 15 .2.- Tähdet Tunturissa esiintyjäkaartissa: 18. Hakemuksen voi myös toimittaa eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta. Hakuaika päättyy 14.1.2013 klo 16.15. Ympäristöystävällisiä lehtiä lehtipainot.
Yleensä se on mennyt toisinpäin. Tähän viisauteen päätyy valtioneuvoston tilaama selvitys kun nuori ?loso. Koiraakin palkitaan kun se osaa totella käskyä: paikka. AKT:n viestintäpäällikkö Ahde kuljetettiin talon ulkopuolelle. Ennen herrat sammuttavat valot Suomesta kuin alentaisivat omia palkkojaan. Olisi voinut käydä huonomminkin. Henkilöstöäkin käsiteltiin koirakoulun opein: jos se ei opi tulemaan vähemmällä toimeen, annetaan remmiä. Hallituksen vahva ministeri Häkämies vaihtoi hevosta. Toisin on asianlaita Berlusconin ja Vienon osalta. Loppua kohden meno vain yltyy. Sianliha oli halpaa: saimme säästöpossua, muutenhan se onkin sikakallista. SUNNUNTAITANSSIT 30.12.2012 klo 16-21 » Opetettu teen puute toteutuu. Nuori ?loso. Palkanalennukset koskisivat myös herroja itseään. on oppinut konsulttien tavoille upeasti: aivan sama mitä tuubaa tuutista työnnetään, kunhan lasku on jykevä. Talvivaaran toiminta oli pitkään täysin perätöntä, kunnes Pekka astui uudestaan peräsimeen. ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLAT ON vietetty tuttuun tyyliin. Vaalikarjan piirissä tietämys oli suurin piirtein samaa tasoa. Asetelma oli täten demokratian hienoimpien pelisääntöjen mukainen: poliitikot laskeutuivat tavallisen kansan tasolle. Ja se loppui julmetulla joulukuulla: palkat alas ja työaika ylös. Suomen kansa sai mitä se ansaitsi: Sauli Niinistön presidentiksi. Ei varmasti. Talkootie 4 01350 Vantaa puh. Kynä on miekkaa tehokkaampi? VUOSI ALKOI tipattomalla tammikuulla. Kolmen päivän koulutusoikeudesta sovittiin kaksi kertaa. Ahneuden riemumarssi on yltänyt sellaisiin mittoihin, että jotain tarttis tehdä. Erikoisnumerona nähtiin tänä vuonna kansanedustaja Kanervan kellistäminen. Italian täystuho pyrkii viidennen kerran Italian pääministeriksi ja Vieno palaa yhden tarinan verran rikospaikalle. Pääosaan nousivat taas pukusuunnittelijat, laahukset ja muutamat nännit. Työeläkemaksuista sovittiin myös kahdesti. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Köpi Koski & Projekti Liput 12 ? sis. Soinia ei nähdä ensi vaaleissa, mutta Paavo on todennäköisesti ehdolla myös seuraavissa presidentin vaaleissa. Viinin sanotaan paranevan vanhetessaan. Mutta eikös sen pullon pitäisi olla viileässä pimeässä kellarissa korkki suljettuna. Auto- ja kuljetusalalla kuljettaminen otetaan kirjaimellisesti. Vieno pyytää anteeksi veteraaneilta Suomen herrojen puolesta. Ensin, että se toteutetaan ja sitten, ettei sitä toteuteta. Viitasen Vieno Kynällä puutteen puutetta kasvattamaan RASKAANSARJAN NYRKKEILIJÖISTÄ sanotaan, etteivät ne koskaan tule takaisin. Kirsikkana kakussa keksittiin ns. Mikko Pukkiselle kolmen päivän koulutusvapaa muuntui kokoaikaiseksi vapaaksi ilman koulutusta. Näin patruunat pyyhkivät palkansaajilla pöytää parikin kertaa. No ei kuuna kullan valkeana. Ei tule palkkaorjille palkanalennuksia, jos lupauksesta, että alennukset koskevat kaikkia pidetään kiinni. Ehdolla olivat myös Timo Soini ja Paavo Väyrynen. Raporttia kirjoitettaessa on jouduttu järkevyyden puutetta maksimoimaan. Toistaiseksi keskustelun vaikutukset ovat lyhentäneet työuria: todennäköisesti muutama journalisti on hakeutunut ennenaikaisesti eläkkeelle kyllästyttyään kirjoittamaan sadatta juttua aiheesta sisällön ollessa tismalleen sama. Oikean ja vasemman käden yhteistoiminta on korkeamman tason lääketieteellinen asia, kyse on siitä toimiiko hermotus. EK:n orhea ohjastaa nyt uusi mies. Keskustelijat eivät ymmärtäneet hölkäsen pöläystä mistä puhuivat. Veronmaksajien puutetta lisättiin 700 000 eurolla. Finnair kehitti koirakoulusta muunnelman: kun johtaja ymmärtää käskyn: paikka, alkaa tilille ropista fy?eä. on pannut parastaan. Firmassa säilyi tasapaino. Tämän pöljyyden taustalla on vakava hermotusongelma. KUNNALLISVAALEISSA KESKUSTELTIIN sote-uu- distuksesta, kuntauudistuksesta ja Kreikasta. Palkkoja on alennettava ja työaikaa lisättävä. Jostain kumman syystä äänestysaktiivisuus kuitenkin romahti. Vuoden mielenosoitus -kunniamaininnan saa MTK. stay-bonukset. Yritykset työntävät vasemmalla kädellä kiihtyvään tahtiin viidenkympin saavuttaneita kilometritehtaalle, oikea käsi julistaa työurien pidentämisen välttämättömyyttä. Kaduilla myytiin ruokaa tuottajahintaan. Henkilöstön palkkoja alennettiin ja johtajien nostettiin. Opetettu papukaija suoriutuisi Häkämiehen duunista parin keksin päiväpalkalla. YHTEISKUNNAN PITÄÄ toimia niin, että puut- KOKO VUOSI 2012 on ollut yhtä työurakeskuste- lua. Ministerin palkkapussi tuplaantui, mutta puheet ohenivat vastaavasti. Potkujen määrä on vakio, kun Hilkka Ahteen potkut peruttiin, annettiin potkut Timo Rädylle. Tiivis seurustelu isäntien kanssa on opettanut AKT:lle reippaita työmarkkinaotteita. Työmarkkinoilla on vuoden aikana nähty vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Sehän on nähty. Tässä nähdään, että Suomen työmarkkinoilla vallitsee vahva sopimisen kulttuuri. Kolmen päivän koulutusoikeus eli Pukkisvapaat sovittiin lopulta siten, että yksi mies hoitaa koko sopimuksen velvoitteen. Eivät ne itse tajua. Palkanalennuksista ei tule mitään, koska herroilta pääsi paha lipsahdus. Ensin, että maksuja nostetaan ja sitten ettei niitä nosteta. Niinpä pöytä on nyt puhdas uusien sopimusten uudelleen sopimiselle. papukaija suoriutuisi Häkämiehen duunista parin keksin päiväpalkalla. FINNAIR ONNISTUI pontevalla toiminnalla kah- dessa tavoitteessa. vaatesäilytyksen 9
On hidastettava . in?aatio-devalvaatio ?kierteen katkaisemisella. Siinä olivat Barroson ohella EU:n ?presidentti. He käyttävät kriisiä omiin tarkoituksiinsa, laittomasti ja epädemokraattisesti. EU:ssa lait eivät ole niin kuin ne luetaan vaan niin kuin ne tulkitaan. ?Kusessa ollaan koko saakelin » Oma raha on yksi valtioiden itsenäisyyden tunnusmerkeistä. valtion velkaantumista. He käyttävät kriisiä hyväksi toimimalla niin kuin Milton Friedman oli opettanut: ?Vain kriisi, joko todellinen tai kuviteltu, johtaa todellisiin muutoksiin. Kriisin puhjetessa riippuu vallalla olevista aatteista, millaisiin toimiin ryhdytään. Siinä asiassa yksikään hallituspuolue ei pääse hallitusohjelmaa pakoon. EU:n liittovaltioiminen Finanssikapitalismi on ajautunut koko systeemin laajuiseen kriisiin. Katson, että meidän tehtävämme on nimenomaan kehittää nykyiselle politiikalle vaihtoehtoja, pitää ne elossa ja tarjolla, kunnes poliittisesti mahdoton kääntyy poliittisesti väistämättömäksi.? Tästä on kysymys. EU:n asehankintavirasto on demokratian ulottumattomissa. Pääkomissaari José Manuel Barroso elää postdemokraattisessa hypessä sanomalla, että ?vaatimuksella jäsenmaiden yksimielisyydestä ei enää anneta jonkun maan parille idiootille mahdollisuutta painostaa unionia?. Ihminen päättää, komissio säätää. Yhteisvastuu muiden veloista Marraskuun lopussa Barroso julkisti komission muistion, jossa hahmoteltiin EU:n tulevaa liittovaltioimista. Se liittyi joulukuun huippukokouksen valmisteluun, jota virkamiehet olivat tehneet neljän puheenjohtajan ?koplan. Perustuslain artikloja 122, 123 ja 125 kierretään tulkinnoilla. EU-tuomioistuin toimii kuin lakeja säätävä varjoparlamentti tulkitsemalla lakeja keskusvallan hyväksi (ja esimerkiksi ay-liikkeen tap- Eurokraatit eivät ole kiinnostuneita siitä, miten pankkien virtuaalirahalla luoma systeemikriisi ratkaistaan. pioksi). Valtiosopimuksilla EU:n ulkopuolelle on perustettu yhtiöitä (ERVV, EVM), joiden käytössä on pian biljoona euroa ilman mitään demokraattista valvontaa. ja ?integraation syventämistä?. nimissä. Kun Emu on sen juridinen olomuoto Euroopassa, EU on histori- 10 ansa syvimmässä kriisissä. Liittovaltiomieliset federalistit haluavat ?lisää Eurooppaa. On ainutlaatuista koko maailmassa, että emumaissa on käytössä raha, jonka arvoon ne eivät voi itse vaikuttaa. Oma raha joustaa, kun taas Emussa joustatetaan ihmisillä. TEKSTI Esko Seppänen Sisäinen devalvaatio Markasta luopumista ja Emuun liittymistä perusteltiin ns. Emussa talouden työkalupakista haluttiin poistaa devalvaatio. Toisin kävi. Ulkoisen devalvaation sijasta Emussa on käytössä sisäinen devalvaatio: palkkojen ja eläkkeiden alennukset, sosiaaliturvan ja terveyspalvelujen leikkaukset, työttömyyden kasvu ja maastamuutto. työeläkerahastojen antamalla valohoidolla näennäisesti kurissa pidettyä . van Rompuy, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Draghi ja euroryhmän puheenjohtaja Juncker. Kokouksessa asian esitteli van Rompuy. Euron pelastamisen varjolla neljän kopla halusi tehdä EU:sta pankkiunionin ja ?nanssiunionin sekä syventää poliittista unionia siirtämällä kansallisten parlamenttien valtaa ylikansalliselle europarlamentille (jossa Suomesta edustajien määrä edelleen pienenee). Pankkiunioniin kuuluu yhteinen pankkivalvonta Euroopan keskuspankin alaisuudessa (mutta ilman riittäviä resursseja 6 000. Sitä ovat myös privatisoinnit ja ulkoistamiset. Ensi keväänä Suomella on edessään sisäinen pakkodevalvaatio. Eurokraatit eivät ole kiinnostuneita siitä, miten pankkien virtuaalirahalla luoma systeemikriisi ratkaistaan
Siinä pankit luovat uutta rahaa rahasta ilman tavaroiden ja palvelusten tuottamisen riesaa. John Kenneth Galbraith sanoi sen ääneen: ?Prosessi, jolla pankit luovat rahaa, on niin yksinkertainen, että sitä ihmismieli hylkii.? Ne ovat parin vuosikymmenen ajan tuottaneet virtuaalirahaa, joka kiinnittyy ?nanssituotteisiin, -haitakkeisiin ja -turhakkeisiin. Virtuaalirahalla on tuhottu tavaroiden ja palvelusten tuotannon (elävän työn) ja pääoman (esineellistyneen työn) väliset historialliset arvo- ja hintasuhteet. Virtuaalirahaa tehtiin arvopaperistamalla velkoja ja niputtamalla ne läpinäkymättömiin paketteihin. Rahan tukkumarkkinat tarvitsivat valtioiden apua, ja pankkien velkoja ruvettiin sosialisoimaan. Maailmassa ei ole koskaan ollut niin paljon rahaa kuin sitä laskettiin liikkeelle 2000-luvun alkuvuosina. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble haluaa jopa yhteisen valtiovarainministeriön: ?Optimitilanne olisi se, että olisi eurooppalainen ?nanssiministeri, jolla olisi veto-oikeus kansallisiin talouksiin.? Suunnitelmissa on myös yksien jäsenmaiden (EU:n budjetin ulkopuolella) rahoittama ?vakuutusrahasto. Rahatalous on erkaantunut siitä reaalitaloudesta, jossa ihmiset elävät ja tekevät työtä. Virtuaalirahan massatuotanto alkoi USA:ssa presidentti Clintonin aikaan. Sillä tavalla 90 prosenttia luotoista vaih- toi velkojaa. Kun systeemi kriisiytyi ja ?nanssituotteiden kaupankäynti tyrehtyi, pankkien taseissa oli äkisti valtavat määrät epäkuranttia ja riskien myrkyttämää ?nanssimassaa, josta ei ollut mahdollista päästä eroon. Ongelma on, että se ei liiku ja että pankkien väliset markkinat eivät toimi. Virtuaaliraha on pakastunut pankkien taseisiin, ja nyt odotetaan, että se syväjäätynyt ?nanssimassa sulaa. Keinottelijagurut itsekin nimittivät niitä ?massatuhoaseiksi ja ?vetypommeiksi?, joita kukaan ei osaa tehdä vaarattomiksi. Aluksi virtuaalirahan tuotannolla lisättiin talouskasvua. Rahaa alettiin tehdä tyhjästä ns. johdannaisilla, joilla ei ollut vastinetta reaalitaloudessa. LEHTIKUVA/ JOHN THYS EU:n huippukokous yritti jälleen joulukuussa saada tolkkua velkakriisiin. sakki? erilaisen pankin valvomiseksi), yhteisvastuu muiden maiden konkurssipankkien saneeraamisesta sekä niiden talletusten suojasta. Se ei sula itsestään. 11. Yhteisvastuu tarkoittaa, että me maksamme. Finanssiunionia on kansallisten budjettien ja maiden ?nanssipolitiikan yhtenäistäminen EU:n valvontaan, mahdollisesti emumaiden oma EU-budjetti sekä yhteisvastuu muiden veloista ottamalla käyttöön euro-obligaatiot (eurobondit). Se haluaa tällä verolla, jota monet ?edistykselliset. eurokansalaiset kannattavat, saada pään auki keskusvallan verotusoikeudelle ja viedä jäsenmailta vallan kontrolloida EU haluaa myös saada itselleen veronkantooikeuden. eurokratian pöhöttymistä. Kun suomalainen vasemmisto kannattaa rahoitusmarkkinaveroa dogmaattisesti ilman tietoa sen sisällöstä ja rahan käyttötarkoituksista, se tekee tässä asiassa benji- hypyn tuntemattomaan ilman paluuköyttä. Ei ole selvyyttä esimerkiksi siitä, miten vero perittäisiin johdannaisista, joista 80?90 prosenttia kaupataan kaiken julkisen valvonnan ulkopuolella. » Virtuaalirahan massatuotanto KAPITALISMI ON tänään FINANSSIkapitalis- mia. toisten jäsenmaiden avustamiseksi. Rahoitusmarkkinavero EU haluaa myös saada itselleen veronkantooikeuden, jotta se vapautuisi jäsenmaksuja pihtaavien maiden säästölinjasta. Siinä tarkoituksessa komissio on ehdottanut perittäväksi erityisen rahoitusmarkkinaveron osake- ja johdannaiskaupoista ja verotulot käytettäväksi EU:n budjetin rahoittamiseen
Pohjoismaissa Nordea on SIFI-pankki. Tälle pankkima?alle, joka massiivisine lainrikkomuksineen on maailman mahtavin rikollisjärjestö, on palautettava kapitalismiin kuuluva riski: konkurssi. Ne ovat verkottuneet ja seitittyneet keskenään niin, että niitä ei haluta päästää konkurssiin. (83. 90 prosenttia. Valuuttakauppaakin käydään pääasiassa johdannaisilla, ja siinä rahaa ostetaan ja myydään yli 1 000 biljoonalla dollarilla. Jos veroon lähtee mukaan vain tusinan verran maita, sen pohja ei ole riittävän laaja keinottelun torjuntaan. Budjettikuri on politiikkaa Jäsenvaltioilta ollaan erityisellä budjettikurisopimuksella kaappaamassa niiden kansallista budjettivaltaa EU:n komissiolle pois kansojen valitsemilta edustajilta. Johdannaiskaupassa 14 kansainvälisen suurpankin markkinaosuus on 80. Kun velkojen nimellisarvo säilyy ja rahan arvo huononee, velkaa on helpompi hoitaa huonommalla kuin paremmalla rahalla. Kun seuraava jäsenmaa (Espanja) pyytää EU:lta pankkitukea, on pantava toimeen omistaja- ja sijoittajavastuu toteuttamalla heti velkasaneeraus. Pankkeihin on palautettava kapitalismiin kuuluva omistaja- ja sijoittajavastuu. Sitä varten on erotettava tosistaan talletusja investointipankit siinä hengessä, jota edustavat USA:ssa Volckerin sääntö ja Englannissa Vickersin komissio. Tämä ??scal compact. Ei saa päästää osaa velkojista vapautumaan vastuistaan. Kun ?nanssikapitalismin systeemikriisiä EU:ssa torjutaan sisäisellä devalvaatiolla, de?aatiolla ja EU:n liittovaltioimisessa syntyvällä demokratiavajeella, toteutuu Irwinin ennustus: ?tyhjenee takki ja kusessa ollaan koko saakelin sakki?. LEHTIKUVA/ SPENCER PLATT Finanssikasinot toimivat ilman minkäänlaista julkista valvontaa toisin kuin pörssit. Paljonko on paljon? » Reaalitalous, jossa tuotos syntyy ihmistyöllä, työllistää maailmassa 3 100 000 000 ihmistä. Tavaroita ja palveluksia tuotetaan maailmassa yli 70 biljoonan (miljoonan miljoonan) dollarin arvosta. Rahatalouteen kuuluvat pörssit, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 63 biljoonaa dollaria. Ongelma on, että rahatalous on erkaantunut reaalitaloudesta. MAAILMAN BRUTTOKANSANTUOTE tuotetaan reaalitaloudessa. Pankit ostavat ja myyvät keskenään raha-arpoja muistuttavia johdannaisia yli 700 biljoonan dollarin arvosta. (3. artikla) ja ?eduskunta päättää varainhoitovuodeksi kerrallaan valtion talousarvion, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Myös EU:n nimeämän Liikasen asiantuntijaryhmän mietinnön täytyy olla oikeansuuntainen, kun se ei kelpaa Nordean toimitusjohtajalle Christian Claudenille. On lopetettava pankkien riskien sosialisointi. Esko Seppänen. Pörssit ovat säänneltyjä kauppapaikkoja, joiden toiminnalla on tiukat säännöt. 12 Finanssikasinot toimivat pääsääntöisesti pörssien ulkopuolella ilman minkäänlaista julkista valvontaa tai sääntelyä. Euroopan keskuspankki (EKP) jakaa rahaa valtioille pankkien välityksellä, mutta siitä olisi tehtävä loppu: bittirahaa pitäisi antaa suoraan valtioille ilman pankkien välitystä. EKP:n olisi myös luovuttava yksiulotteisesta in?aation vastaisesta politiikasta. Niistä 17 on eurooppalaisia (pelastettavaksi EU:n aja- Pankkimafialle on palautettava kapitalismiin kuuluva riski: konkurssi. malla yhteisvastuullisella rahalla), 8 amerikkalaista ja 4 aasialaista pankkia. Kansalliset budjetit on lähetettävä sille ennakolta tarkastettaviksi, ja kun ne sieltä palaavat, jäsenmaat saavat ohjeet siitä, miten niitä pitää muuttaa EU-yhteensopiviksi. Tämän sopimuksen, jolla kansanvaltaa siirretään ei-valituille vieraille virkamiehille, Suomen eduskunta hyväksyi joulun alla, vasemmistoliitto muiden hallituspuolueiden mukana. Finanssikapitalismi rulettaa Emun tulevaisuus ei riipu vain EU:n päätöksistä vaan ?nanssikapitalismin kriisin kehityksestä niin, että pankkien väliset markkinat toimivat ilman että valtioiden tarvitsee sosialisoida pankkien velkoja. Kriisin tehokkain vastalääke on taloudellinen kasvu, jota Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit ovat pyrkineet edistämään seteli- eli bittirahoituksella. Viiden (5) suurpankin markkinaosuus on 1/2 ja kymmenen (10) pankin osuus 3/4. MAAILMAN JOHTAVIEN talousmaiden G20-ryhmä on nimennyt 29 suurta pankkia systeemille elintärkeiksi SIFI-instituutioiksi. artikla). Budjettikuriesitys, joka EU-lakien kiertämiseksi ei ole EU-laki vaan valtioiden välinen sopimus, siirtää budjettivaltaa EU:n ko- Jäsenvaltioilta ollaan erityisellä budjettikurisopimuksella kaappaamassa niiden kansallista budjettivaltaa. missiolle. on se sopimus, jonka Irlanti pani kansanäänestykseen. Suomen perustuslain mukaan ?lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta
Ja jos maakuntavaikuttajia oikeasti pelottaa pääjohtajan lupaamien väylämäärärahojen puolesta, onko asiasta vastaavan ministerin kampittaminen sittenkään se toimivin hoputusstrategia? Ilkka Kanerva, eikö sinun pitänyt olla hyväkäytöksinen naistenmies? NETISSÄ JA osin printtimediassakin lietsotaan outoa raivoa, jolla yritetään mitätöidä liikenneministeriä henkilönä ja poliitikkona. Hän saattaa joskus jopa päästää suustaan adjektiivin. Kyllösen poliittista kokemusta kauhistellaan ohuena, vaikka hän on toista kautta kansanedustajana ja sitä ennen ollut jo vuosikaudet mukana puoluetoiminnassa. Merja Kyllösellä on ollut ajokortti vuodesta 1995. KIRJOITUS on lyhennetty Jami Järvisen Kaasuputki-blogista, joka ilmestyi 26. marraskuuta. KAASUPUTKI: http://blogit.kansanuutiset.fi/ kaasuputki/ 13. Pääjohtaja tai hänen alaisenaan toiminut virkamieskunta vaikuttaa olleen vastahakoinen siirtämään Suomea raiteille hallituksen tavoitteiden mukaisessa tahdissa. Tällä hetkellä tutkitaan siis, mikä Liikenneviraston laskemissa on kohdallaan, vai onko mikään. naiset ovat kiukkupusseja, miehet voimakastahtoisia . Nimettömyyden suojiin kätkeytynyt miespuolinen keskustamyönteinen pohjalaistoimittaja, jonka käsialaksi kirjoitusta [Helsingin Sanomien pääkirjoitus Hallituksen hämmentävä irvikissa liikenneministeri Merja Kyllösestä] on todennäköisin syin arveltu, ei peittele antipatioitaan vasemmistolaista naisministeriä kohtaan. Top Gun on tainnut tulla nähtyä liian usein, kun nämä oman elämänsä sotaveteraanit eivät enää muista, mitä maailman parhaassa johtajakoulutuksessa opetettiin esimiehen kunnioittamisesta. Tai näin ainakin establishmentin käytävillä toitotetaan. Huikeimmillaan Tervala on äimistellessään, miksi Kyllönen ei kanna vastuuta siitä, että ylipäänsä uskoi häneen. Mutta asioita on myös valmisteltu omalla luvalla, niitä on junailtu ohi päättävän ministerin. Päätoimittajaportaan reservinupseerien luulisi ymmärtävän edes jotenkuten, millainen rikos on komentoketjun ohittaminen. Eihän savua olisi ilman tulta. Hän on hankkinut itselleen kovan maineen oma- ja jääräpäisenä miehenä. Kaiken liikenevän tiedon mukaan liikenneministeriön alainen Liikennevirasto ja sen pääjohtaja ovat pyörittäneet ministeriötä jokseenkin oman tahtonsa mukaisesti. Hän ilmoitti kyseessä olevan lèse majesté ja toivoi virastoa johtaneen Juhani Tervalan lähtevän hyvällä, jottei tarvitse lähteä pahalla. Maverick lähti, muttei järin kauas. Väylähankkeiden tietoinen alibudjetointi olisi ongelma sinänsä, kuten olisi luova kirjanpitokin. voivat puolestaan hyvinkin liittyä listaan, jonka Turun Sanomat laati. K Kaasuputki aasuputki Jami Järvinen jami.jarvinen@gmail.com Merja Kyllösen ajokortti NIMETÖN NETTIKIRJOITTELU pitäisi saada kuriin. Tilanne eskaloitui lokakuussa, mutta mediamylläkkä ei näytä laantuvan. Luonteeltaan Liikennevirasto on läpeensä keskustalainen aikaansaannos, jonka lähes ainoa tehtävä on koko olemassaolonsa ajan ollut upottaa seteleillä täytettyjä siltarumpuja maaperään pitkin muuttotappioalueita. Valtiotalouden tarkastusviraston uunituore laillisuustarkastuskertomus ?Väylähankkeiden valtuuksien budjetointi ja valtuusseuranta. Se jo tekee Kyllösestä sopimattoman politiikkaan. Kun viheltää, silloin sukelletaan. Merja Kyllöselle asia on täysin selvä. Metodi on tuttu à la Tarja Halonen: nainen on tunteittensa riepoteltavana oleva pirttihirmu, joka saa ?raivokohtauksia. ja tietenkin sijoittaa kolumninsa loppuun vastuuvapauslausekkeen: ?Epäilykset vilpittömyydestä tuppaavat kuitenkin heräämään aina silloin, kun?. Ilta-Sanomissa sananvaltaa käyttävä Ulla Appelsin haukkuu uutiskommentissaan Kyllösen täydelliseksi pataluhaksi . antaa virastosta kaoottisen kuvan. Ministeriä saa tietenkin haukkua oppositiossa ja mediassa niin paljon kuin sielu sietää, mutta erovaatimukset ovat silkkaa idiotismia: Juhani Tervala ei enää palaa virkaansa, vaikka jokaisen porvarilehden pääkirjoituksessa sitä vaadittaisiin. Jotain vikaa on ministerissä oltava, kun näin moni häntä haukkuu. Oikeassa se ei ainakaan voi olla. MISTÄ SIIS on kysymys. Taudin oireisiin sopii sekin, että Kyllösen vetäessä pakasta juuri tätä samaa kommentoivan naiskortin lehdistö piti sitä ilman muuta todisteena mokoman alaikäisen tytönhempukan potemasta hysteriasta. Kenties vahvimmin porua on pidetty yllä Töölönlahden lasikuutiossa. Tarkemmin hän ei osaa arvioida eroon johtaneita tapahtumia, eikä halunnut ottaa niihin kantaa. Mainitut ?voimakkaat näkemykset. Keskustalainen liikenneministeri Anu Vehviläinen, joka pääjohtajan nimitti, kertoi joutuneensa muutaman kerran napit vastakkain ?voimakastahtoisen. toisin sanoen hyödyntää viestinnässään muutakin kuin pelkkiä numeroita. ja ?irvistelee. Kyllä, liikenneministeri Merja Kyllönen käyttää ?värikästä kieltä. Ministeriötä piirittävät toimittajat nappaavat hänet yhä uudelleen kameran eteen kertomaan, miten hän ei pysty lainkaan ymmärtämään mokomaa luottamuspulaa. llarinomistajalta korvauksia, kun käytti niin helposti murrettavaa lukkoa. HAASTATTELUISSA KYLLÖNEN on arvellut ole- vansa jonkinlaisen äijäklikin raivon kohteena. Arvelmaa tukee täydellisesti se, että kaikista pääministeri Jyrki Kataisen vakuutteluista huolimatta liikenneministerin kimppuun ovat käyneet vuorotellen sekä kokoomuslaiset että demarit. Harvoin on ollut yhtä helppoa valita puolensa kuin silloin, kun Kimmo Sasi, Kari Rajamäki ja Suomen Keskusta ovat keskenään yhtä mieltä jostakin. Ei ihme, että Juhani Tervala on konser- » Päätoimittajaportaan reservinupseerien luulisi ymmärtävän edes jotenkuten, millainen rikos on komentoketjun ohittaminen. vatiivien suosiossa. Ikään kuin pyörävaras vaatisi kiinnijäätyään . Hänen bioanalyytikontutkintoaan vähätellään ikään kuin ammattikorkeakoulutus jotenkin pilaisi poliittisen broilerin. Kaikkein oudointa on sinnikäs huhu, jonka mukaan Kyllösellä ei olisi ajokorttia. Ne molemmat riittäisivät myös panemaan pääjohtajan pallin heilumaan. Mies on yhä norkoilemassa porstuan puolella. . Tässä ovat miehen ja naisen erot yhteiskunnallisissa asioissa. Nainen, joka on mukana politiikassa vaikuttaakseen asioihin, on vähintään ?räväkkä?, ellei aivan mahdoton. Media tietysti potee aivan väärentämätöntä impotenssia, mitä tulee sukupuolittuneiden kaksoisnormien tajuamiseen. Hei, nettikansa, onko nyt varma, että tässä vihanpidossa ei ole pientä naislisää mukana? Liikenneministerinä voi toimia kortittakin, mutta hiekkatien päässä syrjäkylillä ei ilman omaa autoa ja ajo-oikeutta pitkälle pötkitä. Maverickinsa kanssa. Tai, kuten Yleisradio asian muotoilee: Vehviläisen mukaan Tervalalla on voimakkaita näkemyksiä, joissa saattaa olla yhteensovittamista. . Asioita on valmisteltu aivan päin helvettiä
LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER Merja Kyllönen on vuoden mittaan noussut useisiin otsikoihin. 14
Kyllönen ohjasti Liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan irtisanoutumaan tehtävästään. Kaikille se ei sovi. Summa nousee puolella miljardilla kymmenessä vuodessa, jos mitään ei tehdä. . Semmoisia rahoja ei ole ottaa. Yksi ihminen on vastannut kokonaisuudesta. Silti on kirjoitettu raivokohtauksista ja irvikissasta ja syyllisten etsijästä. Kyllönen perusteli yhdessä Arhinmäen kanssa kantaansa sillä, ettei kaivoksessa noudatettu sille asetettuja ehtoja. Maaliskuussa myös Kyllönen sanoi, että tiet heikkenevät. . Otsikkoja on synnyttänyt se toinen vasemmistoministeri, Merja Kyllönen. Rauhallinen liikenneministeri on sanonut, mitä ajattelee, ja ajanut niitä asioita, joista on sovittu. Ja kun Kyllönen sanoi, että häntä kohdellaan huonosti, koska hän on nuori, vasemmistolainen nainen, Suomen kolumnistit innostuivat: Veti naiskortin esiin! Mene, tyttö, kotiin kasvamaan. 15. Kuljetukset pitää turvata järkeistämällä ja estämällä valtava kulujen kasvu. Se on väistämätöntä, hän totesi esitellessään liikennepoliittisen selonteon luonnosta. Hänestä niukan rahan aikoina painopiste on olemassa olevasta perusverkostosta huolehtiminen sen sijaan, että rakennetaan uutta. Kyllönen arveli hyvän palautteen johtuvan siitä, että aurinko paistoi. Kehykset ja raiteet Hallituksen kehysriihi oli maaliskuun lopulla. Se painotti raideliikennettä seuraavan neljän vuoden aikana. Muistio on tehty Tervolan ohjauksessa, hän totesi. Viikkoa myöhemmin Kyllönen pudotti pommin: Tierahoista puuttuu jopa 150 miljoonaa euroa ja hallitus ja eduskunta olivat tehneet päätöksensä liikennehankkeista virheellisen tiedon pohjalta. Kyllönen osoitti Tervalaa. . Oppositiossa oleva keskustapuolue on pitkin vuotta paheksunut sitä, että teiden lisäksi myös raiteisiin laitetaan rahaa. Kilometrikorvaukset ja promillerajat Helmikuussa ministeri halusi tarkistaa työautoilun kilometrikorvauksia ja sai kiukkuista palautetta niin omilta kuin vierailta, vaikka lupasi, että duunarille kuuluu korvaus oman auton käytöstä. Osa kansalaisista haluaa rahat tieverkon kuntoon laittamiseen. Näin ei pitäisi koskaan tapahtua. Palaute oli tiukkaa: Eikö ministeri osaa laskea, eikö ministerin kanna vastuuta, eikö ministeri eroa. Siitä kirjoitettiin paljon, vaikka ministeri noudatti valtioneuvoston turvallisuusohjeita, kun ei ajanut autoa itse. Samoihin aikoihin yltyi keskustelu Merja Kyllösen ajokortista. Roppakaupalla tulee palautetta tyyliin ?näiltä Takahikiältä tulleilla nousee kusi päähän?. On myös päivitelty sitä, että meillä on apteekkiapulainen vastaamassa valtakunnan liikenneasioista. Unelmilla on aina tilaa, koska ilman niitä ihminen ei jaksa ainakaan politiikan huipulla, ministeri vastasi. . Jotenkin lista kääntyi Kyllösen tiegiljotiiniksi, vaikka tämä sanoi, että lista ei noudata hallituksen eikä ministerin linjaa. . Tässä puhutaan niiden ihmisten kuljetuksista, jotka todellakin tarvitsevat niitä, Kyllönen sanoi. Kyllönen kutsui vielä maaliskuussa Suomea irvailleen uusseelantilaisen liikenneministerin Gerry Brownleen vierailulle. Taksiajelua ja ajokortti Huhtikuussa kävi ilmi, että ministeri on ajellut taksilla. Ja sillä puolellahan olisikin paljon tekemistä, Kyllönen myönsi. Maaliskuussa puhuttiin myös kimppakyydeistä eli yhteiskunnan maksamista kuljetuksista kuten koulukyydeistä ja vanhusten kuljetuspalveluista. Kompromissi ei ole huono. Tervala ja tierahat Unelmia on oltava » Maaliskuussa liikenneministeri Merja Kyllönen sanoi Viikkolehden haastattelussa, että on voinut toteuttaa unelmansa ministerinä ollessaan. » Viikkolehti kysyi ministeriltä, elävätkö unelmat yhä myrskyisän syksyn jälkeen. . mutta kesäkuussa kuohuttiin euroalueen Espanja-tuen takia. Kyllönen totesi vasemmistoliiton lähtevän siitä, että Suomen tulee olla mukana. . Hän arveli hyvän palautteen johtuvan siitä, että aurinko paistoi. Joukkoliikenne ja liikkuva poliisi Lokakuussa taisteltiin liikkuvan poliisin kohtalosta. On itsepetosta heittää hanskat naulaan ja antaa tapahtua, mitä tapahtuu. Kyllönen totesi oikeusministeriön suojelevan rattijuoppoja. Talvivaara ja tiet Maaliskuussa Kyllönen esitti Talvivaaran uraaniluvan epäämistä, mutta hallitus antoi sen Sotkamossa sijaitsevalle Talvivaaran kaivosyhtiölle. Allianssiin kuuluvat vasemmistoliiton lisäksi vihreät ja SDP. Kaikkia ratapaketti ei tietenkään miellyttänyt. . Kyllösellä ei ole ajokorttia, huusivat monien medioiden nettikeskustelut, ties miksi. Toukokuu oli rauhallisempaa aikaa . Vaikka internetistä löytyy kolmekin adressia, jotka vaativat Kyllösen eroa, jouluun mennessä niihin oli kertynyt vasta yhteensä 200 nimeä. Ratapiha ja raiteet Katsotaanpa, millaista asioista Kyllönen on vuoden mittaan noussut otsikoihin. Tammikuussa Kyllönen aloitti rautatieasioilla. . Koen, että olen oikeasti pystynyt jättämään kädenjälkiä liikenteen uuteen suuntaan, hän sanoi. Hän uskoi, että raiteisiin luvatut resurssit olisivat jääneet suomalaisilta saamatta, jos vasemmistoliitto ei olisi ollut hallituksessa. . Vuosi myrskyn silmässä » Merja Kyllönen on osoittanut rautaisia hermoja syksyn aikana. TEKSTI Tuula Kärki VASEMMISTOLIITON KOHUMINISTERI, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on saanut viime ajat lähes olla rauhassa. Tämä on selkeästi punavihreän allianssin voitto, hän sanoo. Näihin kuluu vuodessa runsas miljardi euroa. Kyllönen arvioi kehyksiä historiallisiksi ja sanoi Viikkolehdelle, että hänen unelmansa toteutui. . Ministeri oli menettänyt luottamuksensa tähän. Äänekkäitä puolustajia äimistyneelle Tervalalle löytyi niin, että puhuttiin hyvä veli -verkostoista. Odotettiin vastaiskua ja tulihan se: Marraskuussa Ilta-Sanomat julkaisi Liikenneviraston paperin, jossa listattiin leikattavia tiehankkeita. Vaikka liikkuvaa poliisia ei kohta enää ole, sain neuvotteluissa tahkottua esityksen, jolla pelastettiin sekä poliisiuudistus että kansallinen liikenteenvalvonta, kirjoitti Kyllönen blogissaan. Liikkuva poliisi lakkautetaan, mutta sen yksiköt säilyvät paikallispoliisissa. Kyllönen totesi, ettei pettynyt lopputulokseen, vaikka puolusti julkisesti liikkuvan poliisin säilyttämistä kesän aikana. . puitiin kuntauudistusta . Työntekijöille maksetaan osa palkkaa laittomasti kilometrikorvauksina. Unelmia pitää olla meillä jokaisella, pieniä ja isoja. Sitten kierrokset alkoivat kiihtyä. Ja hävittiin. . Keskustapuolueen mukaan siinä oli lähes kaikki pielessä, etenkin aluepolitiikka. . Pitää muistaa, että kilometrikorvauksista ei makseta sosiaaliturvamaksuja toisin kuin palkoista, Kyllönen sanoi. Eduskunta hyväksyi kilometrikorvausmuutoksen marraskuussa. Keskustelua herätti myös se, että ministeri kannatti liikenteen promillerajojen alentamista ja rattijuopoille kovempia tuomioita. . Espanjan kohdalla olisi suurempi riski, että kriisi pyörisi eteenpäin muihin maihin, hän sanoi. Tästä kaikki toverit eivät pitäneet. Kesäkuussa saatiin liikennepoliittinen selonteko eduskunnan täysistuntoon. Viestin on oltava selvä. Kyllönen lauloi Kemijärvellä Taivaan tulet -festivaaleilla dueton lapsuutensa idolinsa Matti Eskon kanssa. Kappale oli Oon rekkamies. Elokuussa tuli kiitoksia, kun Kyllönen vieraili vasemmistoliiton ministeriryhmän kanssa Rovaniemellä. On kutsuttu vajakiksi, lihavaksi, emäntätyyliseksi. Kaikesta huolimatta Kyllösen vastustus ei ole ottanut tulta. Helsingin ratapihan ahtauden purkaminen on kansallisesti tärkein hanke, liikenneministeri sanoi. Hänen mukaansa edessä ovat satojen miljoonien investointitarpeet rautateillä jo lähivuosina. Rattijuopumus on vakava rikos ja seuraamuksen on oltava sen mukainen, Kyllönen sanoi. Oikeusministeriö oli eri mieltä. Kun väitettiin, että pohjoinen Suomi ei ole saanut yhtään mitään, niin sanon, että joku roti pitää olla kerjätessäkin, ministeri totesi keskustalle. Heinäkuussa lomailtiin. Samalla yleisessä keskustelussa menivät sekaisin kilometrikorvaukset ja verotuksen työmatkavähennykset.
Parhaat oppilaat saadakseen ja verLEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER tailuissa pärjätäkseen koulut kilpailevat naurettavuuksiin asti innovaatio- ja kansainvälistymisstrategioillaan. Syy oppilaiden intoon selvisi pian: olin opettanut musiikkiluokkaa. Oppilaiden into terveystietoa kohtaan tuskin kumpusi musiikkipainotteisesta opetuksesta. Uskoin, että olisin ollut enemmän kotonani ilmaisutaito-, taide- tai kielipainotteisessa opetuksessa ja kadehdin salaa steinerkoulun käyneitä vaikken tiennyt antroposofiasta mitään. Hän toimi tähän syksyyn asti Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtajana ja on edelleen sen hallituksen jäsen. Painotetun opetuksen suosiossa on tuskin kyse pelkästään vanhempien halusta kehittää lapsen taitoja tietyissä oppiaineissa. NURKKAPÖYTÄKIRJA: http://blogit. kansanuutiset.fi/nurkkapoytakirja/. Nykyvanhemmat vaativat suureellisia visioita ja raakaa dataa, ja siihen lainsäädäntömme antaa vapaat kädet. Peruskoulun lopulla mietin, minkälaista elämäni olisikaan, jos olisin saanut käydä kouluni toisenlaisessa seurassa. Ihastelin kovasti ryhmän keskustelevaa ilmapiiriä, oppimishaluja ja innostuneisuutta. Olisi ollut mukavaa olla vähän erityinen. Myöhemmin aloin tajuta, että peruskoulussa ei kuulukaan olla aina omalla mukavuusalueella. Jokaisella koululla kuuluu olla nykyään arvot ja toiminta-ajatus: kasa latteuksia, jotka keksitään koulutuspäivän vaivaannuttavassa aivoriihessä ja joita kukaan ei tahdo muistaa. TASA-ARVOISEEN PERUSOPETUKSEEN keskittymi- nen on ihan kahdeksankymmentälukua. loitumiseen. Tunnetta, että me olemme muuta kuin nuo tavallisten luokkien oppilaat ja sillä tavalla meidän on myös käyttäydyttävä. YLE UUTISOI tänään [10.9.2012] niin sanotun koulushoppailun yleistymisestä. Motiivina on taata lapselle suotuisa oppimisympäristö ilman lahjattomia oppilaita tai kulttuurisia kauneusvirheitä, ja vanhemmat tietävät, että monet muut painotettua opetusta suosivat ajattelevat samoin. Kun vanhempien valinnanvapaus on perusopetuslain uudistusten myötä kasvanut, myös erot koulujen välillä ovat kasvaneet. Mahdollisuus valita lapselleen painotettua opetusta tai itseä miellyttäviä kavereita tarjoava opinahjo ruokkii alueellista, sosioekonomista ja yksilöiden välistä eriarvoisuutta. Valinnanvapauttaan käyttävät vanhemmat 16 » Eihän koulun pidä olla mikään huippuyksilöiden valmennuskeskus. tahtovat ehkä hyvää mutta luovat samalla hierarkkisia rakenteita koulujärjestelmän sisälle. Potentiaaliset koulutoverit nähdään pelkkinä hidasteina oman lapsen loistavan tulevaisuuden tiellä. Painotetun opetuksen suosio on johtanut myös koulujen pakkomielteiseen pro. Ja vaikka kuinka toivoisitte lapsillenne parhaita mahdollisia edellytyksiä elämään, kannattaa muistaa, että silotelluin tie ei ehkä aina ole se kaikkein antoisin. MILLA JURVA pitää Kansan Uutisten verkkolehdessä Nurkkapöytäkirja-nimistä blogia. Vanhemmat soittelevat rehtoreille tiedustellakseen, kuinka paljon koulussa on vaikkapa maahanmuuttajia tai erityisoppilaita. Nurkkapöytäkirja Nurkkapöy ytäkirja Milla Jurva millajurva@gmail.com Lapsen parhaaksi OLIN KERRAN sijaisena kahdeksannen luokan terveystiedon tunnilla. Välitunnilla kävin opettajainhuoneessa kahvilla ja kerroin kokemuksistani. Painotetun opetuksen suosiossa on tuskin kyse pelkästään vanhempien halusta kehittää lapsen taitoja tietyissä oppiaineissa. En kuitenkaan ymmärrä, mitä pahaa on siinä, että peruskoulu ei jatkuvasti ruoki oppilaan käsitystä omasta erinomaisuudesta. Eihän koulun pidä olla mikään huippuyksilöiden valmennuskeskus. Painakaa siis mieleenne tämä, arvon vanhemmat: Koulun tehtävä ei ole kasvattaa lapsianne sellaisiksi kuin te haluaisitte heidän kasvavan. Kykenemättömyys sietää erilaisuutta ei tietenkään ole motiivina sille, ettei lapsi menekään lähikouluun. Vanhemmat vain haluavat jälkeläiselleen parasta: oppimismyönteisen ilmapiirin, jossa kukaan erityistä tukea tarvitseva oppilas ei vie opettajan huomiota pois juuri minun lapsestani. Mahdolliset häiriötekijät on siivottava pois oman lapsen ympäriltä, ja parhaiten se onnistuu painotetussa opetuksessa. Oikeisto moittii peruskoulua tasapäistävyydestä: yksilöiden ei anneta kukoistaa. Musiikkiluokka voi kuitenkin saada ihmeitä aikaan: ryhmähenkeä, kannustavuutta, opettajien erilaista suhtautumista
Telinetorstai 16.5. Yrjö Sirolan Säätiö RAKENNUSLIITON PALVELUNUMEROT Jäsenyysasiat Työehtoasiat Työttömyyskassa 020 690 231 020 690 232 020 690 230 Palvelemme ma - to klo 8.30 - 16.00 ja pe klo 8.30 - 15.30 17. Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi Rakennusliitto valvoo ja toimii vuonna 2013 . Hiljainen hetki työmailla 20.2. . Veronumero voimaan kaikilla työmailla 1.3.
Keskitetty malli, oli se raami tai joku muu, on kirosana tupojen tapaan. Palkansaajapuolella SAK on esittänyt raamille vuoden jatkoa ja Akava jatkaisi raamia puolellatoista vuodella. Huutolan mukaan keskustelu tästä on täysin tarpeetonta. . Palkkaratkaisun sisältöä on vielä mahdotonta hahmottaa. Kaikesta näkyi uuden johdon pyrkimys miellyttää EK:n mahtiliittoa Teknologiateollisuus ry:ta. Palkansaajapuolella ei luonnollisestikaan juuri kommentoitu uuden johdon henkilöitä. Heitä kuitenkin pidetään pragmaattisina ja yhteistyökykyisinä. . tammikuuta laajan sopimusyhteiskunnan tulevaisuutta koskevan seminaarin ja Huutola toivoo, että silloin raamisopimuksen sisältö on toteutettu. Työmarkkinajärjestöjen ja ilmeisesti myöskään hallituspuolueiden kesken ei ole yksimielisyyttä taloustilanteesta. Työnantajat puhuvat jopa suuren, 1990-luvun kaltaisen laman uhasta. Jos näin tapahtuu, se ei liity Suomeen. 1990-luvun ratkaisut liittyivät suomalaisen päätöksenteon suuriin virheisiin, ei niinkään rajojen ulkopuolelta tuleviin tekijöihin. Tupojen aikana Metalliliitto toimi hyvin usein päänavaajana. Ei ole mitenkään poissuljettua, että päänavaukset tulisivat jatkossa teknologiateollisuuden piiristä. . Huutolan mukaan tämä on täysin liioiteltua. . Raamin jatkosta taas olisi sovittava kevään aikana. Lamapuheet liioittelua Hallitus pitää helmikuussa hallituskauden puolivälitarkastelun, johon on ladattu paljon asioita. Keväällä 2013 palapeliä ovat kokoamassa niin Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämies ja Ilpo Kokkila kuin SAK:n Matti Huutola ja pääministeri Jyrki Katainen. Raamin jatkosta päätettävä keväällä » Ensi vuodesta odotetaan rajua työmarkkinavuotta, jos raamin jatkosta ei päästä keväällä sopimukseen. TEKSTI Risto Korhonen PUHEET TULEVASTA sopimusratkaisusta kove- nivat jo loppuvuodesta, vaikka sopimukset ovat voimassa pitkälti ensi syksyyn. Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen sai potkut lähinnä raamimyönteisyytensä johdosta. Arvioisin myös, että työnantajien rivien yhtenäisyyskin on parempi neuvottelukulttuurin kannalta, sanoo Huutola. . Esityksemme mukaan sopimusosapuolet liittotasolla määrittelevät palkankorotusprosentin keskenään, samoin miten se jaetaan yleiskorotukseen ja muuhun. SAK järjestää 23. Ei meidän tilanteemme huono ole. Työnantajat ja pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vaativat myös pikaisia päätöksiä eläkeiän nostamisesta. Kyseessä on nyt poliittinen vyörytys, jossa puheenvuoroja käyttävät sellaiset ihmiset, jolla ei ole mitään käsitystä koko eläkejärjestelmästä. SAK:n mukaan keskusjärjestöt sopisivat raamin jatkosta, mutta palkkaratkaisut sovittaisiin alakohtaisesti sopimusten aikataulujen mukaisesti. Ennen kuin raamista voidaan aloittaa neuvottelut, on SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Huutolan (vas.) mukaan sovittava nykyisen raamisopimuksen avoinna olevat asiat. . Raamisopimuksen sisällä sovitut asiat pitää viedä loppuun asti samoin työuraneuvottelut, jotka nekin ovat pahasti kesken. Loppusyksystä alkanut sopimuskeskustelu on varsin aikaista. Työnantajapuoli aloitti keskitetyn sopimuksen kuoppaamisen jo vuosi sitten heti raamisopimuksen jälkeen. Takana on kuitenkin monia hyviä vuosia ja käsittääkseni yritykset ovat velattomia. Nythän asiat on jätetty liikaa auki ja ne on kirjattu epäselvästi. Huutolan mukaan malli ei ole ay-liikkeelle vieras. . Elinkeinoelämän keskusliitto EK tähtää nyt liittokohtaisiin ja jopa yrityskohtaisiin sopimuksiin. Ay-liike ei halua mitään dramaattisia käänteitä mihinkään suuntaan, haluamme nyt rauhoittaa työmarkkinapoliittista keskustelua. Teknologiateollisuus päänavaajana Teknologiateollisuus on saamassa työnantajapuolen yhteiseksi vaatimukseksi Ruotsin mallin, jonka mukaan vientiliitot tekisivät sopimukset ensin ja muut alat neuvottelisivat sopimuksensa sen pohjalta. Nyt on merkkejä orastavasta kasvusta ja tästäkin syystä palkkaratkaisut voidaan siirtää syksyyn. Tiedämme kuitenkin, että taloustilanne on sellainen, että suuria pelivaroja ei ole, myöntää Matti Huutola.. Uskon molempien olevan sellaisia henkilöitä, joiden kanssa neuvoteltaessa asiat etenevät. Raamisopimuksen mukainen Teknologiateollisuuden sopimus päättyy ensimmäiseksi lokakuussa 2013. Raamin toinen neuvottelija EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson vaihtui vuorineuvos Ilpo Kokkilaan. Kokkila ilmoitti uuden johdon ensimmäiseksi tehtäväksi EK:n rivien yhdistämisen. Tämä ilmeni heti kovista vaatimuksista, ku- ?Palkkaratkaisut voidaan sopia liittotasolla? ten palkkojen alentamisesta työaikojen pidentämiseen. Tietysti on tunnustettava, että yritykset eivät voi nyt tehdä mahdottomia voittoja. Oli tulevan sopimuskierron muoto mikä tahansa, olennaista on, että kolmen päivän koulutusoikeuden toteuttamisesta on sovittava. Suomen eläkejärjestelmä on juuri se, joka pitää Suomen AAA-kerhossa. Tilalle valittiin työ- ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.). Miten ympäristö on muuttu- 18 nut hallitusohjelmasta sopimisen jälkeen ja mitä sen suhteen tehdään. Sen jälkeen raamin jatkosta tulisi tehdä päätös kevään aikana. . Tulemme tekemään asiasta kestävät ratkaisut sovitussa aikataulussa. Pitääkö EK:n uuden johdon sana Vuoden 2012 suurin tapahtuma työmarkkinoilla oli EK:n johdon vaihtuminen. Mitä tapahtuu työmarkkinoilla raamisopimuksen jälkeen. Jos se jää toteuttamatta, sillä on vaikutuksensa seuraavaan sopimuskierrokseen. Huutola ei pidä asiasta sopimista mahdottomana
LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN JARMO LINTUNEN LEHTIKUVA/ JARNO MELA 19
Jos Guggenheim oli yritys ostaa Helsinki taidekaupungiksi, niin Checkpoint Helsinki on yritys tehdä tästä taidetta tekemällä taidekaupunki. KULUNEEN KULTTUURIVUODEN KABAREEMUSIIKKIYHTYE Kitkerät Neitsyet ehti 15 vuoden ikään. Suosittelen Kovasikajuttua erityisesti koululaisille ja nuorille, jotka kiusaavat kehitysvammaisia. Suomalaisten tulisi ymmärtää, että kyseessä ei ole Mannerheim-dokumentti, sanoi pääosan esittäjä, kenialainen Telly Savalas Otieno.. B kulttuuri On helvetin paljon hedelmällisempää, että yksi ihminen lukee Platonin dialogit kuin että tuhat ihmistä lainaa Pylly päivässä pienemmäksi -painonhallintaoppaan. Ne tekevät lakeja ynnä muuta ja olettaa että ne on meille hyväksi ja oikein, sanoi basisti Sami Helle. Selvisi myös, että rakkaus on se kaikista sikakovin juttu, punkkarillekin. Taideyliopisto sai tällaisen logon... KOTIMAINEN SCIFI-KOMEDIA Nightwishyhtyeen nokkamies Tuomas Holopainenkin. Brändin sijaan ryhmä haluaa laittaa rahat sisältöön. Kävi ihmeellinen tuuri. Iron Sky noussee kaikkien aikojen katsotuimmaksi suomalaiselokuvaksi, mutta katsojalukuja kiinnostavampaa on sen tekotapa. Helsinki taas on kovassa nosteessa, se on lähtöpysäkki, hän kuvaili. Myös vasemmistoliiton vuoden 2013 seinäkalenterin taiteilija Annika Rauhala on mukana Checkpoint Helsinkiä valmistelevassa ryhmässä, ja hankkeesta innoissaan. . TÄMÄN PÄIVÄN Kovasikajuttu oli hyvä juttu. LEHTIKUVA Puhdistus-elokuvan kiitetty tähti Laura Birn puhuttava myös tuhannen euron käsilaukuista, roskalehdistä ja brasilialaisvahauksista. Tällä aukeamalla poimintoja lehden yltäkylläisen runsaasta kulttuurikattauksesta. kuumin kysymys kuului: Missä urheiluja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ei ole? Viikkolehden kulttuurijutut sen sijaan ulottuivat Palmgrenista Sinervoon, jazzista punkiin ja vampyyritarinoista runouteen. Fantasiamaailmoissa eläELOKUVAPUUHIIN RYHTYI KU vän miehen tapasi Anni-Helena Leppälä, joka myös luki ja arvioi vuoden mittaan ahkerasti vampyyri- ja muita ?mörkö-kirjoja?. Toinen innokas lukija ja teatterissa kävijä oli Hannu Hurme, joka vaikuttui muun muassa Kansalliteatterin Patriarkasta. Runoilija Heli Slunga Kirjasto -vuosijulkaisussa 2012 Missä kulttuuri, siellä » Vuonna 2012 Viikkolehti vieraili teatterissa, elokuvissa ja näyttelyissä, luki vinot pinot kirjoja ja kyttäsi silmä kovana kulttuuripolitiikan käänteitä. Ja poliitikoille ja päättäjille siksi, että ne näkisivät ihan oikeasti mitä meidän elämä on, eivätkä vain oleta. Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeen soittajat poseerasivat Vappulehtemme kannessa. Laulusolisti Kari Aalto suuteli toimittajaa kädelle tavatessa ja erotessa ja siinä välissä puhuttiin asiaa. . lmifestivaaleilla. Yhdysvaltalainen ohjaaja Alan Rudolph innostui lehtemme vasemmistolaisuudesta, ja kertoi isoisänsä olleen aktiivinen sosialisti. Argentiinalaisessa tangossa tanssi on kehonkielellä ja askeleilla kerrottu tarina tanssijoiden välillä. Suomalaisessa taas solisti kertoo sen, mitä tanssijat eivät kehtaa toisilleen sanoa, kuvaili suomalainen tango- 20 konkari Jani Uhlenius. . Jouko Huru puolestaan vieraili sekä Tampereen että Sodankylän . Eikä vain puhuttava, vaan käytävä niiden kimppuun, kaadettava naamalleen mutaan ja karjuttava perään. Kirjailija Johanna Sinisalo tunnustautui Viikkolehdessä telaketjufeministiksi, ?ilman mitään muttia?. Sinisalo on yksi paristakymmenestä naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa käsittelevän Pimppini on valloillaan -antologian kirjoittajasta. Kirjan toimittaneen Katja Ketun ympärillä pyörinyt keskustelu laittoi ruman, mutta osuvan pisteen Pimppi-kirjan iin päälle. Viikkolehti katsasti myös Ketun palkittuun Kätilö -romaanin perustuvan kantaesityksen Oulun kaupunginteatterissa. Tiedän, että ihmiset kykenevät kauheisiin tekoihin. Heta Haanperän ohjauksessa sota sokaisi, rakkaus raateli ja rakastavaiset polttomerkitsivät toisensa tähdillä. ?TAISTOLAISUUS JÄTTI revarinkin sieluun haavan?, kuvaili ihan toisenlaisia polttomerkkejä näyttelijä Pekka Laiho maaliskuussa ilmestyneessä kirjassaan. . Alkuvuodesta keskustelua hallitsi Guggenheim. Kaarin Taipale listasi kokoamassaan pam?etissa Guggenheim-Helsinki -hankkeen ongelmia; pitävien argumenttien puute, talouslaskelmien aukot, väärään suuntaan kulkevat rahavirrat, kulttuurialan tuntemattomuus... Fanit pääsivät konkreettisesti mukaan ?lmihankkeeseen. Toinen menestystarina sekä yleisön, kriitikoiden että kansainvälisten elokuvafestivaalien palkintoraatien silmissä on ollut dokumenttielokuva Kovasikajuttu. Siinä neljä kehitysvammaista miestä soittaa punkia, joka tuntuu luissa, ytimissä ja sydämessä. Hankkeesta kertoneen kuvataiteilija Markus Kåhren mukaan Guggenheim on kiva museo, mutta taiteelle jonkinlainen päätepysäkki. . Siihen ei tarvita Viroa eikä Neuvostoliittoa eikä totalitaarista systeemiä eikä kyydityksiä. Niitä tapahtuu nytkin, meidän aikanamme, sanoi Tandefelt. Hänen mielestään aseista pahin on vaikeneminen. poliitikot eivät enää maalaile kuvia parin sukupolven päähän eteenpäin, sanoi teatteriohjaaja Tuomo Aitta. Hän kirjoitti ja ohjasi Masalan nuorisoteatterin esityksen 1900-luvun alun suuresta visionääristä Matti Kurikasta, joka perusti sosialistisen utopiayhteisö Sointulan. . On lohdullista ajatella, että jos nyt menee joku pieleen, voi seuraavalla sukupolvella olla asiat jo paljon paremmin, pohti puolestaan elokuvaohjaaja Saara Cantell. Sama pätee hänen mielestään myös oman elämän virheisiin. . Tuhkapilvi pysäytti lentoliikenteen ja Alitalo sai tallennetuksi häneltä tilatun muinaislehdon äänimaiseman. . Eivät kaikki virheet ole aina jotain peruuttamatonta ja kauheaa, Cantell sanoi Tähtitaivas talon yllä -elokuvansa ensi-illan alla. Syksyn kohauttajan, Ylen Mannerheim-elokuvan Viikkolehti kuvaili olevan lämmin kuva yksinäisestä, onnettomasta miehestä, jonka päältä riisutaan sotasankaruus. . Ja nimesi pahimmaksi demokratiavajeen. Huhtikuussa taiteilijaryhmä esitteli oman ehdotuksensa: Checkpoint Helsingin. Tästä musiikillisesti laaja-alaisesta tasa-arvon ja solidaarisuuden asialla olevasta yhtyeestä kerrottiin Viikkolehdessä maaliskuussa. Tampereella pidettiin syyskuussa erilaiset tangomarkkinat, Maailmantango-festivaalit. . Silti sillä on hänen mukaansa vakavia seurauksia maailmalle. Puhdistus-elokuvan huikeat tähdet Laura Birn ja Liisi Tandefelt pohdiskelivat olosuhteista riippumatonta pahaa. . Feminismi oli kestävintä Kurikkaa, pohti Aitta näytelmänsä ensi-illan alla. Ja se, siis feminismi, on liian tärkeä asia piilotettavaksi akateemisen puheen ja teorian piiriin, väittää Suomessa vieraillut brittikolumnisti, kirjailija ja tv-kasvo Caitlin Moran, yhden naisen pimppikapina. Feministien on Moranin mukaan . Nykynäytelmässä teema tärkeämpi kuin tarina, pohti tamperelaisen Teatteri 2.0:n ohjaaja Saana Lavaste Sirpa Koskisen haastattelussa. Pekka Helminen puolestaan haastatteli turkulaista äänitaiteilijaa ja äänimaisemien tallentajaa Simo Alitaloa. Kun Alitalo teki äänimuotokuvaa Sherwoodin metsän laidalla Englannissa, Islannin tulivuorenpurkaus pelasti urakan. Yhdysvaltain politiikkaa Rudolph nimitti maailman nauruvarastoksi
Vasemmistoa äänestävä artisti myös vertasi idoleiksi nostettuja yrityspamppuja ja pankkiireita kansanmurhia tehtailleisiin diktaattoreihin. Puntala-rockin alla Kukkala juoksi tapahtumaa järjestävän punk-veteraani Jyri ?Jysky. Kun kiinnostus heidän luonnonvarojaan kohtaan kasvaa, pelkään että tämä asia muuttuu. haastattelemaa räppäri Hannibalia ärsyttää, että fasistit ovat omineet isänmaallisuuden. Niissähän on molempia, ryhmää yhdessä Alina Mänttäri?Butlerin kanssa vetävä Marko Gylén kuvaili. ?TÄÄLLÄ PUHUTAAN täyttä paskaa?, kai- lottaa Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Laatunen (näyttelijä Matti Onnismaa) kännykkäänsä kesken kokouksen, kesken ministeriön virkamiehen puheen. Moukkamaisesti käyttäytyvät muutkin herrat Ryhmäteatterin Eduskunta II:ssa. Ohjaaja Susanna Kuparinen tarttui työryhmineen kuolettavan tylsältä kuulostavaan aiheeseen, työeläkejärjestelmään, ja lopputuloksena oli syksyn päräyttävin ja poliittisin teatteritapaus. Lasse Laatusen lisäksi esitys marssittaa lavalle mm. Se ei ole itsetarkoitus, mutta myös klassisella puolella pitää olla roisketta ja rähinää eikä pelkää sensitiivisyyttä. He ovat silti yhtä arvokkaita kuin joku sosiaalinen supermallityyppi. Pinta on Wolframille tärkeä monella tasolla. Itseään täydentävä pieni piiri koostuu saunakaveruksista ja metsästysseuratovereista. Ja kas, Häkämies onkin esityksen ensi-illan jälkeen siirtynyt ministeristä EK:n toimitusjohtajaksi, Laatunen työmarkkinajohtajaksi. Hyvää uutta vuotta! Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? 21. Hyvinkään Willatehtaan näyttelyssä. Yksi näyttelyn neljästä naistaiteilijasta oli Maria Wolfram, jonka valtavien pylväsmaalausten tytöt katsovat kohti. . Se katkaisi kertomaAATONAATTONA KUOLLUT perinteen siirtymisen sukupolvelta toiselle, hän sanoi Juha Drufvalle. Venäläiskirjailija Viktor Jerofejevista kertova dokumentti Venäjän vapain mies nähtiin syksyllä televisiossa, mutta Viikkolehdessä elokuvaa esiteltiin jo toukokuussa. Jerofejev näkee nyky-Venäjän suurimmat vaarat fasistisessa äärioikeistossa ja fanaattisessa ortodoksisuudessa, kirjoitti Matti Ronkainen. Venäjä on kiinnostunut myös pohjoisista öljyvaroista. ja Checkpoint Helsinki tällaisen. KESÄLLÄ 1962 Helsingissä järjestetyt nuorisofestivaalit olivat hieno ja onnistunut kulttuuri- ja urheilutapahtuma. Dead Kennedys teki hyvin selkeäksi omissa teksteissään, että tuo periaate koskee koko yhteiskuntaa. LEHDEN LUKIJAMATKA Jarkko Martikainen esiintyi Vasurillakonsertissa. ... Suuren koon avulla osoitan etteivät tytöt ole mitään uhreja. Ja kumpaan esimerkiksi kirjastot kuuluvat. Kulisseissa pelattiin kuitenkin kylmän sodan kovaa ja likaista peliä. Siihen kelpasi pikku nappulaksi jopa juuri 17-vuotta täyttänyt Jukka Parkkari, joka muisteli harjoitta- maansa myyräntyötä numerossa 30. Eivätkä ajat ole pehmentyneet: Helsinkiin suunniteltuun Guggenheim-museoon liittynyt prosessi suivaannutti kuvataidekriitikko Otso Kantokorven siinä määrin, että hän asettui vasemmistoliiton ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. . Pinta korostuu myös itse maalausprosessissa. TELA:n SuviAnne Siimeksen, entisen SAK:n puheenjohtajan, nykyisen työministerin Lauri Ihalaisen, Jyri Häkämiehen, ja jo Valtuusto-trilogiasta tutun, syy-seuraussuhteita selittävän Pekka Korpisen. Korpisen suulla kerrotaan, kuinka ?simsala-vitun-bim!. Näin pohti Suomessa vieraillut arktisen Jään muisti -dekkarin kirjoittaja Melanie McGrath: . Mun tytöt ovat haastavampia luokitella ja haastavampia kohdata, tarkoituksella. Miesten ei ollut suotavaa osallistua naisten töihin, mutta naiset olivat oman roolinsa ohella miesten apuna raskaissa ulkotöissä kuten kaskenpoltossa ja jopa ojan kaivussa. SINI MONONEN tehtiin heinäkuussa Työväen musiikkijuhlille Valkeakoskelle, jossa yleisöä viihdyttivät muun muassa Michael Monroe, Katri-Helena, Tumppi Varonen, Koiton Laulu ja lehden nimikkokonsertissa Jaakko Laitinen ja väärä raha. Viikkolehdellä oli näppinsä pelissä myös syyskuussa Savoy-teatterissa järjestetyssä Vasurilla-konsertissa. Tilaisuudessa palkittiin elämäntyöstään työväenlaulaja Reijo Frank. Helsingin Balalaikkaorkesterin kanssa konsertissa esiintynyt Jarkko Martikainen kertoi löytäneensä punk-musiikista ohjenuoran, jota noudattaa: heikompaa ei saa sysiä eikä pienempää lyödä. . JUSSI LEHTINIEMI Scifi-komedia Iron Sky oli suomalaisen elokuvan menestyjiä. Viikkolehti vaan luokkataistelulla?, opasti neljän vuosikymmenen takainen poliittinen taide Amos Anderssonin taidemuseossa huhtikuussa. Näyttelyyn tutustui Arto Huovinen. Pontus Purokuru vieraili katukuvanäyttelyssä ja allekirjoittanut tutki ?häiritsevän söpöä tyttötaidetta. Inuittien kulttuuriin ei kuulu ahneus. Myönnän, että persoonani on aika villi ja vapaa, hän kuvaili Sisko-Tuulikki Toijosen tekemässä haastattelussa. kirjoitti Fassbinderin Lolasta ja Pentti Stranius elokuvamuseon sitkeästä puuhamiehestä Lauri Tykkyläisestä. Kai Hirvasnoro esitteli SirkkaLiisa Rannan kirjaa Naisten työt ? Pitkiä päiviä, arkisia askareita. Naisten ja miesten työnjakoa jo 1500-luvulla kuvaillut Olaus Magnus määritteli naisten töiksi kehruun, kutomisen, leivonnan, oluenpanon, ruuanlaiton, siivouksen sekä lasten ja karjanhoidon. Eikä tämäkään riittänyt. Töllötin on emotionaalisesti niin voimakas väline, että sitä pitää katsoa keskittyneesti. Haastavan tytön iho syntyy maalipintaa hankaamalla. ?EI LOTOLLA kirjailija Harri Tapper kertoi toukokuussa, että hänen lapsuudessaan Saarijärvellä oli toistasataa mestarikertojaa, mutta sitten tuli televisio. . Häntä kiinnostaa ulkonäön ja identiteetin suhde: miten katsomalla määritämme itseämme ja toisiamme. Korkea- ja populaarikulttuuri ovat aina lainanneet toisiltaan. Ilmarinen ja Finnair junailevat eläkerahat ja työpaikat veroparatiisiin. Eduskunta ja hallitus näyttäytyvät esityksessä demokraattisena kulissina todellista valtaa käyttävälle rahaveljesten verkostolle. Mediassa luodut vastakkainasettelut ovat keinotekoisia. Aika vaatii vasenlaitahyökkäystä myös kulttuuripolitiikassa. Elias Krohnin artikkelissa taas kerrottiin Helsingin Vasemmistoliitossa kesäkuusta lähtien toimineesta taideja kulttuuripolitiikan työryhmästä. . Fredrikssonin perässä yhden kiireisen päivän. Olohuoneen kotikeikoilta artistiuransa lapsena aloittanut Kaisa Vala kertoi Juha Säijälän haastattelussa KU Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali EMILIA KUKKALAN Kriitikko Otso Kantokorpi haaveilevansa esiintymisestä kaikkialla Euroopassa. Nuori kapellimestari Santtu-Matias Rouvali taas on kuuluisa siitä, että hän ujuttaa konserttimusiikkiin mukaan keveämpiäkin aineksia.
ja lähtee nyt, olkaa hyvät!? Tämä rimpsu psu kuullaan yhden ku- 22 vauspäivän aikana kymmeniä, jollei satoja kertoja. Veden äärellä, kahvilan terassilla tapahtuva kohtaus kuvataan yhä uudestaan, eri kuvakulmista, läheltä ja kauempaa. ÄÄNI KÄY! ÄY! Ja kamera. Ne ruuvataan jalustoihinsa salamannopeasti. Äänimaisemaan kuuluu lokkien kirkaisujen lisäksi rytinä ja jytinä, kun kivimurskaa kaadetaan jo ennestään valtaviin kivikasoihin. Kuvauspaikalla on myös koiria, autoja, lapsia, kuvauskalustoa, rekvisiittaa ja lavas-. Kristo Salminen (vas.) ja Mikko Nousiainen valmistautuvat kättelemään kymmenennen kerran. Välillä siirretään kameroiden paikkaa ja pystytetään suuria suodattimia blokkaamaan suora auringonvalo. Viikkolehti seurasi Rakkauden rasvaprosentti -elokuvan kuvauksia kesällä ja palasi tunnelmiin pakkasen ja lumen keskellä. TEKSTI Anna Paju KUVA Jarmo Lintunen MENEILLÄÄN ON Rakkauden rasvaprosentti -elo- kuvan 18:s kuvauspäivä. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, mutta Kalasataman kärjessä puhaltaa kylmä tuuli. Komedian an tekeminen heijastuu hyvänä ?iliksenä koko ko työryhmään, vakuuttaa istelevä tuottaja Ilkka Maleveästi virnistelevä tila. ?ÄÄNI. Pinkkiin pukeutuneen rouvan lautasella olevat mu?nssit lämpenevät otto otolta ja houkuttavat myös kohtauksessa esiintyvää Mimmikoiraa. Tämän elokuvan tekemiseen osallistuu y yhteensä reilut tuhat avustajaa, joista tänään on paikalla nelisenkymmentä. Helsinkiläinen Kalasataman alue on yhtä suurta rakennustyömaata. Elokuvantekijän kesä: Toppatakkeja » Elokuvan tekeminen on hidasta työtä, mutta pitkän prosessin sisällä toiminta on sähäkkää. Ja vähän enemmänkin: Datasihteeri Jenni Riutta huoltaa linssejä vaikka hänen varsinainen toimenkuvansa onkin kuvatun materiaalin varmuuskopioiden tekeminen. ?ÄÄNI!. Yhä uudestaan näyttelijät kättelevät, vitsailevat ja räjähtävät nauramaan. Statistit kävelevät ees-taas, kantavat kahvikuppeja ja pois, istuutuvat pp j pöytään p y j pöydästä p y p ja nousevat taas. Elokuvan tekemiseen osallistuu yhteensä reilut tuhat avustajaa. ELOKUVAN TEKEMINEN on hi- dasta ja monivaiheista. Hitaan prosessin sisällä nähdään kuitenkin nopeaa ja määrätietoista toimintaa. Äänittäjä Jenni Aarniala kiinnittää mikrofonia näyttelijä Miina Maasolalle. Pukusuunnittelija Johanna Lehtinen pukee näyttelijöille toppatakit ottojen välillä. Ihon paljaisiin kohtiin lisätään aurinkorasvaa. Elokuvan teko on tarkkuutta vaativaa työtä, mutta melkein kaikki hymyilevät. y y . Kamera käy! Avustajat at nyt. Kolmas apulaisohjaaja Ulla Heikkilä ohjaa avustajat takaisin alkuasemiin. Kameroihin vaihdetaan lähikuviin tarvittavat linssit. Jokainen työryhmän viidestäkymmenestä jäsenestä tietää tehtävänsä
Miten hän pystyy pitämään päänsä kylmänä? . Harjoittelimme paljon etukäteen, mutta myös kokeilimme kiireestä huolimatta kameran edessä erilaisia asioita. Kuvausryhmällä oli säiden suhteen todellinen onni, elokuvasta voisi luulla, että se on kuvattu jossain muualla kuin Suomessa viime kesänä. Vaikka se on klisee, että kuvausten ?ilis näkyy valkokankaalla asti, niin väittäisin että juuri näin on tämän elokuvan kohdalla, sanoo Mikko Kuparinen. . Sormet ristissä ja puuta koputtaen on sanottava, että kaikki on mennyt tähän asti hirveän hyvin. Aiemmin muun muassa lyhytelokuvia ja Kansallisteatterin Tuntemattoman sotilaan ja Mobile Horror -näytelmän televisioversiot ohjannut Kuparinen sanoo kuitenkin le?an tekemisen olevan niin hektistä puuhaa, ettei omia tunnelmiaan ehdi hirveästi kuulostella ja miettiä. . Me ollaan kuitenkin ihmisiä eikä robotteja eli kun otetaan monta kymmentä kertaa kohtaukset, joissa spontaanisti räjähdetään nauramaan, siinä on oikeasti näyttelijäntaidot koetuksella. Tauon j jälkeen riisutaan toppatakit ja kutkuvattavaan kohtauksutaan uudet avustajat ku näyttelijät ottavat paikseen. Eikä hetkeksikään saa herpaantua. Se, mitä kuvauspaikalla tapahtuu aurinkoisena kesäpäivänä, ei rakennu paikan päällä ja hetkessä. Keskittyminen tulee kokemuksen kautta, sanoo Kuparinen. . LEHTIKUVA/SEPPO SAMULI ja aurinkorasvaa teita, uteliaita sivustakatsojia, ruokatarjoilua? Kaiken keskellä ohjaaja Mikko Kuparinen jakaa napakoita ohjeita kuvausryhmälle ja näyttelijöille, ja juoksee monitorien ja kuvauspaikan väliä. Harvoin jaksan psykologisesti arvoituksellista trilleriä katsoa uudestaan. 23. Hippi ja muut näytt kansa. eteenpäin, Sitten mennään taas täysillä t herpaantumatta. hetkeksikään herpaantu ?Ääni!? RAKKAUDEN RASVAPROSEN RASVAPROSENTTI sai ensi-iltansa elokuvateattereissa 21.1 21.12. Ohjaaja Mikko Kuparinen. Joulukuu: ensi-ilta on jo ovella MYRSKY ON peittänyt Helsingin ja Kalasataman kuvauspaikan lumeen. Reagoin näyttelijäntyössä, siihen miltä se minusta tuntuu. Aurinko paistaa lähes koko ajan. . Kuvaajan ja lavastajan kanssa mietittiin silloin, että tässä ne istuis ja tässä olis kamera ja kuvassa näkyisi tuollaista. Romanttista komediaa on kuvattu pääasiassa Helsingissä, mutta Sonkajärvelläkin vieraillaan, eukonkannon MMkisoissa. Tauon jälkeen riisutaan toppatakit. . Tavoite on tietenkin olla jokaisessa otossa täysillä mukana, kuvailee nuhainen näyttelijä Juha Hippi lounastauolla. . Ensimmäisiä lokaatiokuvia kuvattiin tästä paikasta helmikuussa, kun meri oli vielä jäässä. Sama juttu leikkaamossa. Kuparinen tarkkailee, onko näyttelijän ilme pieni päänkallistus, kulmienkohotus vai pieni hymy. . Ensi-iltaan on alle kuukausi aikaa ja työryhmä on lähdössä promokiertueelle halki Suomen. . Elokuvateatteri Maximissa esitellään Rakkauden rasvaprosentti ensi kertaa lehdistölle. Taidokkaasti tehty romanttinen komedia kuten Notting Hill tai Love actually kestävät katselukertoja, vaikka tietääkin kuinka niissä käy, perustelee Kuparinen tyylilajia. . Kiinnitän huomiota vaikka sellaiseen, täyttääkö kohtaus tarkoituksensa tarinassa, tulevatko ne asiat kerrotuiksi, joita katsojan tulee sen kohtauksen perusteella ymmärtää ja näyttääkö se siltä, miltä sen haluaa näyttävän. Kaikkein tärkeintä Kupariselle on kuitenkin se, miltä kohtaus tuntuu. . Elokuvan illuusion voima on niissä niin iso. Kehitteillä on politiikan maailmaan sijoittuva romanttinen komedia. . Joka ikinen pieni ele on tarkkaan poimittu monista, monista eri vaihtoehdoista. Ohjaaja tekee mikrokosmosta, sitä yhtä pientä hetkeä ja puolentoista tunnin kokonaisuutta. Nyt Kuparista kutsuvat jo uudet työt. Sen varassa teen myös kuvauspaikalla töitä. Raakaleikkausta tehtiin jo kuvausten aikana ja pari päivää niiden päättymisen jälkeen Kuparinen painui leikkaamoon pimeyteen. Leikkausvaiheen kanssa rinnan kulkivat äänityöt ja säveltäjä Pessi Levannon musiikin äänitykset. . On hahmotettava, mitkä kaikki toimenpiteet mihinkin asiaan vaikuttavat. Ne kaikki viestivät ihan eri asioita. Me kaikki uskottiin tarinaan ja pyrimme pitämään ilmapiirin vapaana. Ainoastaan yhden kerran kuvauksissa jouduttiin isolla raamilla blokkaamaan sadepisarat, jotteivät ne näkyisi kuvassa. Ohjaajan työt eivät ala eivätkä pääty kuvauksiin. Ohjaaja on katsojan edustaja ja vastuussa lopputuloksesta alusta loppuun asti. . Koko ajan on ajateltava viisi askelta eteenpäin mitä tehdään ja koko ajan on mentävä eteenpäin. Rakkauden rasvaprosentin kuvaja lavastussuunnittelua on tehty monta kuukautta ennen kuvausten aloittamista.
Side on kestänyt 33 vuotta. Kansan Uutiset on näinä vuosikymmeninä käynyt läpi omat mediamurroksensa. 1980- ja 90- luvulla se kuitenkin onnistui, Joensuuhun muutettua hyvinkin. Silloin olisin vielä suositellut kenelle tahansa uutisrutiineihin kyllästyneelle toimittajalle friikuksi ryhtymistä: ahkera pärjäsi, ja niissä hommissa tuli laiskastakin ahkera. Voiko myös työpaikka, jossa on jo hyvin nuorena aloittanut ja johon on ollut kiinnittyneenä melkein puoli vuosisataa, olla sielunmaisema, yhtä tärkeä elementti työindentiteetille kuin lapsuuden kotiseutu koko persoonallisuudelle. talouden ehdoilla ja sisällön kustannuksella. Toimittajien mission impossible kyllä on tehty selväksi: lisää tehoja vähemmällä väellä. Kun työyhteisö sairastuu, siitä on pahemmat seuraukset kuin mediatalon ekonomit ja juristit ymmärtävätkään. Toimittajan työtä en lopettanut, vaikka työnäky kävi oudoksi: elättää nyt itsensä freelancerina pienellä savolaispaikkakunnalla, vaikka ei osaa valokuvata eikä omista edes ajokorttia. Se todistaa, että lehti, jonka päätarkoituksena ei ole tuottaa pääomatuloja sijoittajille, pystyy säilyttämään journalistisen laatunsa paljon paremmin kuin ne, joiden on ensisijaisesti pyrittävä tyydyttämään omistajiensa kyltymätöntä ahneutta. Lapsuuden kotiseutua sanotaan ihmisen sielunmaisemaksi. Hehän alkavat jo olla samassa surkeassa veneessä kuin kirjailijat ja muut taiteilijat. NYKYISEN MEDIAMAAILMAN sijaan on mukava muistella omaa aikaansa ensin Kansan Uutisten toimittajana ja sitten freelancerina. Journalismin laatu on laskenut, ja laskee yhä jokaisen taloudellisen voiton himossa tehdyn ratkaisun myötä. Palkka tosin oli pieni, ennen kuin liityttiin miehissä ja naisissa SSL:ään. Juorkunan Jussi, yksi legendoista, kirjoitti pakinassaan, että työväenlehden toimittajan työsopimuksessa lukee palkan kohdalla: ?Ilon kyynel on palkkasi, suur? sankaruus.. Lehti on muuttanut paikasta toiseen, kaikissa toimituksissa en ole edes käynyt. ei olisi noussut, jos olisi kahleissa kirjoitettu. Kolumni / Tuula-Liina Varis Työnäkymät ja työnäky OLEN YLI 40 vuotta lukenut Suomen Journalistiliiton leh- teä Journalistia ja sen edeltäjää Sanomalehtimiestä, enkä muista sillä koskaan olleen yhtä synkkää raportoitavaa kuin nykyisin: potkuja, törkeää kohtelua, mielipahaa, orjasopimuksia ja muita pöyristyttäviä kohtuuttomuuksia. Marraskuun numerossa masensi laaja juttu Turun Sanomien irtisanomisista. Kun rahan tahkoaminen on ykkösarvo, sanavapauskin jää kakkoseksi. Toimittajien ammatillinen ja taloudellinen asema on rajusti pudonnut. Kyräilyn ja vihamielisyyden ilmapiiri tuntuu olevan samanlainen kuin pankkikriisin aikaan: omat työtoverit kyseenalaistavat yli 50-vuotiaiden oikeuden jatkaa töissä ja vaativat heitä lähtemään, jotta itse saisivat pitää paikkansa. Media on ennen kokemattomassa murroksessa, kiistatta, ja monta digiaikaan liittyvää munausta on tehty. Journalistit eivät ole syypäitä, mutta joutuvat maksumiehiksi. Palkkiotaso on laskenut, isojen lehtitalojen diktatorisesti sanelluissa sopimuksissa vaaditaan kaikki oikeudet ikuisiksi ajoiksi, juttu voidaan muokata millaiseksi tahansa, palkkiot on pidettävä salassa. Mutta se ei ole nujertunut. Joka viikko tömähtää postilaatikkoon Viikkolehti, paksuna ja hyvinvoivana: pitkiä, perusteellisia juttuja, paneutuvia henkilöhaastatteluja, eri-ikäisten kirjoittajien kolumneja, paljon kulttuuria. Saattoi saada jopa merkittävää valtakunnallista tunnustusta, kuten Juorkunan Jussi, joka sai Eino Leinon palkinnon. En pyrkinyt vaan pääsin 22-vuotiaana kesätoimittajaksi Kansan Uutisiin. Laadulla ei ole niin väliä, kunhan kilpailukyky paranee ja pääomatuottoja tulee, todetaan mediatalossa, joka yt-sumansa aikana on takonut vuosittain voittoa toistakymmentä miljoonaa. Miten käy journalismin, kun työyhteisössä pelko kiristää välejä ja yhteishenki rakoilee. Jos ei sielunmaisema, ainakin se on mielenmaisema. Ammatilliset ansiot eivät ole potkuja estäneet, kun ?uudistutaan. Avustajaa voidaan kieltää työskentelemästä millekään muulle mediatalolle, vaikka freelance-toiminnan elinehto on vapaus myydä töitään kenelle haluaa. KU pelasti minut Savon sydämeen hautautumiselta pestaamalla minut kolumnistiksi. Hiostus ja kiire heikentävät tulosta, ja epävarmuus tulevaisuudesta tuottaa välinpitämättömyyttä ja henkistä laiskuutta. Suoritusta ei mitattu kellolla vaan tekstillä: friikulle ei maksettu nopeudesta vaan laadusta. ENÄÄ EN uskaltaisi suositella vapaan toimittajan ammat- tia kenellekään. Kirjoittamisen vapautta oli varmasti enemmän kuin nykyisin, vaikka puoluelehteä tehtiin. KU:n toimituksesta nousi monta valtakunnallista toimittajalegendaa . Jo muutamassa päivässä eteen aukeni työnäky: tätä työtä teen elämäni loppuun asti. Kun Viikkolehti perustettiin, jatkoin siinä. Tärkeintä oli kirjoitta- 24 » Joka viikko tömähtää postilaatikkoon Viikkolehti, paksuna ja hyvinvoivana. minen, mutta koska 60-luvun puolivälissä ajan virta oli vienyt minua reippaasti vasemmalle, ei aatteellisestikaan ollut vaikea sopeutua työväenlehden ilmapiiriin. Kun sitten istuin kesätoimittajakauden jälkeen vakinaiseksi palkattuna ensimmäisen kerran uutishuoneen pöydän ääreen, sanoin: ?Tästä minä en lähde ennen kuin eläkkeelle.? Itse elämä päätti toisin, viitisentoista vuotta myöhemmin lähdin. Puolueen valvovan silmän allakin saattoi tuntea olevansa aika vapaa toteuttamaan ideoitaan ja kirjoittamaan omalla tavallaan. Minun mielenmaisemassani toimitus on aina Kotkankatu 9:n Lehtitalossa, sen käytävillä ja tutuissa työhuoneissa. Mitä kirjoitus- ja lähetystekniikkaa käytänkin, sinne juttuni minun mielessäni menevät. Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. TS-yhtymässä viikate on viuhunut jo vuosia, irtisanomisaalto seurannut toistaan. Monessa suhteessa Viikkolehti on pitänyt hyvin pintansa kaupallisuuden ja pinnallisuuden trendejä vastaan
Perinteitä kunnioittaen, mutta katse kohti yhä monipuolisempi, käyttäjäystävällisempi ja johdonmukai- tulevaisuutta. sempi tuote, joka palkitsee käyttäjänsä niin arjen askareissa kuin juhlahumussa. hok-elanto.fi/wdc wdchelsinki2012.fi HOK-ELANTO ON W O R L D D E S I G N C A P I TA L H E L S I N K I 2 0 1 2 P Ä ÄY H T E I S T Y Ö K U M P P A N I. Olemme nen tarjonta takaa sen, että keskittämisestä hyötyvät monenlaiset sitä mieltä, että hyvä design on ennen kaikkea toimivuutta. käyttäjät . Vuosien varrella siitä on kehittynyt tavaramerkiksemme. H Y VÄ L L Ä PA LV E L U L L A ON MUOTONSA S-Etukortin tavoitteena on palkita meitä asiakasomistajia oman Designpääkaupunkihankkeen yhteistyökumppanina HOK-Elanto osuuskauppamme tuotteiden ja palvelujen käytöstä. Monipuoli- on tuonut esille palvelujen muotoilun designkäsitteenä. talouden koosta ja kulutustottumuksista riippumatta. Rahallisten etujen ohessa vihreä kortti avaa ovet erilaisiin elämyksiin ja tapahtumiin. S-Etukortti on oivallinen esimerkki siitä, että itsepalvelukin voi olla hyvää palvelun muotoilua, kun se vastaa käyttäjien tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Vihreän kortin avulla ha- Tänä päivänä S-Etukortti löytyy yli puolen miljoonan pääkau- luammekin nostaa onnistuneen palvelujen muotoilun yhdeksi punkiseutulaisen lompakosta
Helsingin Vasemmistoliitto vanhoine ja uusine valtuustoryhmineen kiittää kuluneesta vuodesta ja suuresta vaalivoitosta kaikkia jäseniään ja kannattajiaan sekä toivottaa Ponnekasta & Onnellista Uutta Vuotta! ?Ennen vanhaan oli kidutuspenkki, nykyisin on lehdistö.? Oscar Wilde Onnittelemme 30-vuotiasta Viikkolehteä 26 Vaikuttavaa uutta vuotta! Menestystä tuleviin haasteisiin. www.metallinvaikuttajat.?
Liput 32/30/22 ? Lippumyymälä (03) 2160 500 | www.tampereenteatteri.? 27
Shadow Dancer (EnglantiIrlanti) VAHVA POLIITTINEN jännitys- ja perhedraama Shadow Dancer sijoittuu 1970- ja 1990-lukujen alun Belfastiin. Tuloksena on älykäs, paljastava, hyvin näytelty ja viihdyttävä elokuva politiikanteosta amerikkalaisen vallan huipulla. Peliä käydään laajana rintamana kovat pii- Shadow Dancerissa luodaan vakuuttava yleiskuva räjähdysherkästä poliittisesta ilmapiiristä. pussa, perhe suojakilpenä ja nuoret naiset hetken seksileikkikaluina. Elokuva käsittelee Pohjois-Irlannin väkivaltaista lähihistoriaa miellyttävän persoonallisella tavalla. Asia on kuvattu koruttomuudessaan pelkistetyn tunnevoimaisesti. 4. Se tuikkii elokuvahistoriallista nostalgiaa ?ksusti ja sisäistyneesti. Vuoden parhaan elokuvan ja neljä muuta Oscaria voittanut The Artist tavoittaa hämmästyttävän aidosti Hollywoodin mykkä?lmien 1920-lukulaisen maailman niin tekni- 28 amerikkalaisen poliittisen draaman perinteeseen, jonka tunnetuimpia töitä ovat ?Robert Redford kohtaa Kennedyt. Median paljastuksia on sentään varottava. 3. Toimintapitoinen jännitys on vähäistä ja naisten läsnäolo vahva: elokuvassa on kolme toinen toistaan kiehtovampaa eri sukupolviin kuuluvaa naishahmoa. Perhe on tapahtumissa luontevasti merkittävä yksikkö, sillä tarina kuvaa lähemmin katolisen belfastilaisen perheen jäsenten edesottamuksia Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n riveissä. Shadow Dancerissa luodaan vakuuttava yleiskuva räjähdysherkästä poliittisesta ilmapiiristä. -?lmi Valtapeli (1972) sekä Päävärit (1995), jonka Stantonit ovat melkein kuin Clintonit. Vallan kääntöpuoli on niitä pisteliäämpi elokuva, se on päivitetty napakasti 2010-luvun alun kyyniseen maailmaan. George Clooney ja kumppanit ovat hahmottaneet skenaariossaan terävän kuvan poliittisen pelin ilmastosta, jossa sanat syödään tarvittaessa yhtä vaivattomasti kuin pikaruoka. Nelikymppinen mies on löytänyt uuden ja nuoremman, ex-vaimo sinnittelee parhaan ystävättären ja kahden lapsen tukemana. Toinen tarinakokonaisuus sijoittuu 1960-luvun loppupuolen Pariisiin ja kertoo sinnikkään yksinhuoltajan elämästä Downpoikansa (Downin syndrooma) kanssa. Mies ja nainen, äiti ja poika. B elokuvat Harri-Ilmari Moilanen n 10 » Viikkolehden elokuvakrii- tikko Harri-Ilmari Moilanen valitsi kymmenen tämän vuoden parasta elokuvaa. Mukaan mahtui vain yksi amerikkalainen. sesti, näyttelijätyöskentelyllään kuin tarinallaankin. Pelin henkeen kuuluvat olennaisesti tietty naiivius ja sadunomaisuus. 2. Elokuvan todellinen voima on silti yksilötasolla. lmi. Näillä peruskokoonpanoilla käydään läpi kiehtova rak-. Asia tarkentuu nautittavasti kanadalaisen Jean-Marc Valleen uutuutta katsoessa. Nykyhetki sijoittuu Montrealiin, parikymmenvuotinen avioliitto on elokuvan alussa ohi. The Artist (Ranska-Belgia) OSITTAIN LIETTUALAISJUURINEN Michel Hazana- vicius on sukeltanut menneen maailman lumoihin täysin rinnoin, ja tulos on nautittava. The Artist on romanttinen draamakomedia, showbisnesdraama ja mykkä. Vallan kääntöpuoli (USA) VALLAN KÄÄNTÖPUOLI liittyy siihen laadukkaan 1. Eri leirien ihmiset kytkeytyvät toisiinsa hyvinkin pirullisella tavalla. Cafe de Flore (Kanada-Ranska) KARKEASTI OTTAEN elokuva on kuvien ja erilaisten äänten (puhe, musiikki jne.) dynaaminen liitto
lmissä mennään keskeisiltä osin aivan olemassaolon ytimeen. ranskalais. Poikani Kevin (Englanti-USA) 6. Vuosaaren tunnekentällä on tilaa, siihen mahtuvat niin karkeus ja kovuus kuin herkkyys ja hellyyskin. Vaikuttavimmillaan elokuva on, kun eri maailmoista tulevat ihmiset kohtaavat silmästä silmään ? vaikkapa meren pimeydessä. POIKANI KEVIN on kovaa valuuttaa tänä perheja koulusurmaajien ja Anders Breivikin kaltaisten teurastajien aikakaudella. Elokuva kertoo tuhovoimaisille sivuraiteille vievän kehitystarinan antaen vinkkejä siitä, millaisia tekijöitä kaiken takana ehkä on. Paino on pantava sanalle ?ehkä?, sillä elokuva ei ole kronologisesti etenevä ja palikat yksi yhteen asetteleva realistinen draama. Henkilöiden tekemisten pohjalla olevat sosiaaliset ja psykologiset tekijät saavat selityksensä viittauksellisesti ja vihjeenomaisesti, tosin eräiltä osin myös suoraan. Junamatkalla yllättää nälkä, joten ei muuta kuin muiden matkustajien jättämien tähteiden kimppuun. Jakso kiteyttää äärimmäisen köyhyyden esimerkillisen kliinisesti: ollaan erään yhteiskunnallisen sairasvuoteen äärellä. 10. Epookki on lavastettu elokuvan ?pari piirua realismin tuolle puolen. Syvänsininen meri (Englanti) BRITTIFILMI TAPAHTUU 1950-luvun alun sodanjälkeisen säännöstelyn aikaa elävässä Englannissa. lmissä liikutaan väkevästi elämän perustavaa laatua olevien prinsiippien äärellä. Noin kolmevitonen miespäähenkilö lähtee pikkupoikansa kanssa Belgiasta kohti Nizzaa tarkoituksenaan tavata isosisko ja tämän perhe. Vankka ja intiimi romaanimainen rakenne pitää kutinsa vähin sanallisin eväin. Ei siis ihme, jos elokuva alkaa itsemurhayrityksellä. Britti. Traagisen ja koomisen raja on paikoin hyvin häilyvä. Terraferman nykypäivän siirtolaisuus on radikaalisti toista maata. pikku hiljaa ja sieltä täältä. Aikatasoilla risteily on tavallista kulmikkaampaa, palasia irtoilee 9. Muun ohessa Take This Waltz päivittää tiivistetympään muotoon Woody Allenin parhaimpiin kuuluvaa Miehiä ja vaimoja (1992). ilmeikäs ja värikylläinen. Vuosaari (kuvassa) luo inhimillisten perustarpeiden äärellä voimallisen vision elämästä nyky-Suomessa. Sitä on moitittu muun muassa vanhahtavaksi ja laahustavaksi. Jälkimmäinen määre on virhearvio. Samalla raotetaan vakoilumaailman rankinta kenttätodellisuutta: paljastuneelle agentille avautuvat kuulustelijoiden käsittelyssä helvetin portit. Väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävät lyhyet kohtaukset ovat elokuvan kokonaisuudessa tehokkaita. 29. Take This Waltz (Kanada) KANADALAISFILMI ON valtavirroista mukavasti poikkeava romanttinen draamakomedia ja sellaisena myös tavallista maukkaampi kolmiodraama. Maukkaudesta vastaa osaltaan naispäähenkilön puoliso (Seth Rogen): hän työstää kanaruokiin erikoistunutta keittokirjaa. Kaupunkikuvassa hehkuvat voimakkaat lämpimät värit, visuaalinen yleisilme on hohdokas. Elokuvan ?katkeransuloisessa. Järjestön eläkkeelle siirtynyt agentti George Smiley (Gary Oldman) saa selvitettäväkseen myyrän henkilöllisyyden. Dramaattinen aloitus sijoittuu Budapestiin. Vivahteikkaan dramaturgian muodossa elokuva osoittaa, miten raastavaa voi olla kulku kahleissa. 5. Kokonaisuus on kaus-odysseia. Kaikesta on puutetta, ja naispäähenkilön elämässä rakkaus on karkuteillä. Vanhempi mies, nuori vaimo ja rakastaja -kolmioasetelmasta nähdään kliseet mallikkaasti kierrättävä esitys siitä, miten parisuhde tukahduttaa herrasväen parissa ja eroottinen polte on viemässä viimeisetkin voimat. Crialese on päättäväisesti kovien tosiasioiden eteen joutuneen pienen ihmisen puolella. Italialais. Pappi lukkari talonpoika vakooja (Englanti) TAPAHTUMAVUOSI on 1973, idän ja lännen kylmä sota käy kuumana. Englannin ulkoisen tiedustelupalvelun MI6:n riveissä uskotaan olevan korkea-arvoinen myyrä, joka työskentelee Neuvostoliiton laskuun. Eräs esimerkki on äidin epätoivoinen väkivallanteko, joka motivoi pojan taholta tulevan pitkäaikaisen emotionaalisen kiristyksen. Skottijuurisen Lynne Ramsayn ohjauksessa tarina on työstetty aiheensa mukaisesti ?hankalaksi. Terence Davies on nimittäin melkoinen mestari, mitä tulee sellaisiin myös elokuvakerrontaa sääteleviin termeihin kuin orkestrointi, tempo ja ajoitus. 8. tunneilmastossa maistuvat pikantit aromit. Terraferma (Italia) ITALIALAISOHJAAJA Emanuele Crialesen edelli- nen elokuva Kultainen portti (2006) on hilpeän haikea kuvaus 1900-luvun alkupuolen Italiasta Yhdysvaltoihin suuntautuneesta siirtolaisuudesta. Terraferman nykypäivän siirtolaisuus on radikaalisti toista maata. -hengen mukaisesti. KOTIMAAN KÄRKI. lmi on herättänyt voimakkaita asenteita puolesta ja vastaan. Ammatti hoituu kätevästi kesäisessä Torontossa, jonne tarina keskittyy. Brittiagentin tehtävänä on tavata unkarilainen kenraali, joka on loikkaamassa länteen. Budapest-episodi johtaa jälkimaininkeihin, joihin palataan tapahtumissa takaumien muodossa. Luihin ja ytimiin (Ranska-Belgia) SEKSUAALISUUS, vammaisuus, väkivalta, vanhemmuus, rajut käänteet ja vastoinkäymiset, jokapäiväinen ravinto ja toimeentulo, työläiset vastaan työnantaja, köyhyys ja siinä ohessa myös läheiset, toivon pilkahdukset, hellyys ja rakkaus . Nyt tullaan Afrikasta laittomasti Italiaan ja usein kohtalokkain seurauksin. Yhteistä näille varsin erilaisille elokuville on kirjoittaja-ohjaajan humanistinen näkökulma. elokuvaksi. Ykköstilan tasavahva jako: Miss Farkku-Suomi & Vuosaari. Matti Kinnusen pitkän elokuvan debyyttiohjaus Miss Farkku-Suomi on sympaattinen tunnelmapala, bittersweetia (?katkeransuloisuus?) tuikkiva romanttinen draamakomedia, yhteisö- ja ajankuvaus sekä kehitystarina. Jälki on taidokasta. 7. Kaksikon kodissa syödään paljon kanaa. Kolmas pyörä on aloitteleva taiteilija (Luke Kirby), osa-aikainen riksakuski
Tänään kaikki on toisin: ryöstökapitalistinen rakennusbuumi on pilannut jopa Kremlin läheisen keskustan arvomiljöön ja hinnat ovat kaikkialla pilvissä, liikenne seisoo ja ihmiset ja mainokset pukkivat sinut sinne minne et ikinä muuten haluaisi! Pietari, kotipaikkani vuosilta 1972?78, on yhä ainakin hieman toista maata, nimenomaan arkkitehtuurisesti. Mutta lukija hyvä, ähä kutti, enpä mainitse ?rman nimeä, en kiusallanikaan. (=tuttavakauppaa) tehneet ja jonottajiin väsyneet alipalkatut keski- ja täysikäiset matamit. Siirryt historiaan, elokuvamaisemaan, joka nyt on vaarassa hävitä, koska Len?lmiä ollaan siirtämässä muualle. Niin teen minäkin. Kas, kengät on liimattu kiinni levyyn ja hän roikkuu kiinniliimattujen jalkineidensa varassa. 24 tuntia auki olevien minimarkettien hehkeät naismyyjät ovat alkaneet tiuskia harvoille asiakkailleen valvottuaan aamukuuteen. maksavat jo lähelle 10 euroa eli 300 ruplaa, jos vaikka sillan yli ajelet. Kannattaa välttää ruuhkahuippuja ja metrossakin kulkea vain keskipäivän tai iltamyöhän tunteina. Palvelu ei aina pelaa, tuoreessa markkinataloudessakaan. Muutama huomio: Kaduilla alkaa olla kamalaa, nimittäin niin liikennekulttuurin kuin autojen määrän ja ruuhkien suhteen. Mutta siitä ehkä joskus myöhemmin? Pääsiäisviikon matkamme aikana löytyi miellyttävä kahvilamiljöö aivan Venäläisen museon kulmilta (Ulitsa Italjanskaja, dom 4). Ei nirsoilijan ole pakko osallistua kaikkeen, ottaa vastaan kaikkea humpuukia, mitä missäkin eri tuuteissa tarjotaan . Tuula-Liina Varis kirjoittaa pääsiäislehdessä otsikolla ?Nirsoilijan tunnustuksia. Pakkohan miestä oli haastatella, Haapasalo-linkki kun on Venäjällä hurja statusarvo sinänsä. Suomeen palattuani lueskelin jälleen vanhoja lehtiä, mikä on paljon kiinnostavampaa ?menetetyn ajan ja kadonneiden päivien. lmin studioille eikä aikaa tai voimia paljon muuhun guljailuun (kantasana verbi ?guljat?) & tarkkailuun sitten jäänytkään. Heidän ammattinsa elintarvikemyymälöissä pystyi arvaamaan vyötärön mitalla. Ellet asu metron kulmilla, minnekään et pääse puolessa tunnissa. Pakko mennä lähemmäksi, mitähän merkittävää täällä tapahtuu. on niin sanottu ?art cafe?, jota olin aikaisemmin vältellyt syystä tai toisesta, ehkä hintoja peläten. Kuka esiintyy? Pettymys on suuri. Siellä elvistelee paikallinen suunpieksijä, sääriä heiluttelevat puolipukeiset tyttäret räntäsateessa ja ämyreistä pauhaa metallia kilometrin päähän. Ällöttävää! Niin että nirsoilla voi Pietarissakin?, kaikkia liimanhaistajia, anteeksi kauppiaita, ei tarvitse sietää? PENTTI STRANIUS on tutkija Itä-Suomen yliopistossa. tuli tavattua nimenomaan tavallisia tallaajia, eläkeläisiä kulttuuri-ihmisiä ja Len?lmin studioiden ahertajia museo-lavastus-puvustus-rekvisiitta -osastoilla. Hinnat ovat Nevan rannoillakin hirveät, mutta muuten maisemat Moskovaa rauhallisemmat. Nevskin valtakatu ja Fontanka ovat lähellä, mutta kaupunkimelu ei kellariin kantaudu. VANHA PIETARIN kävijä löytää silti tänä päivänä hakemattakin paljon nirsoiltavaa entisestä » Minun mielessäni Moskova on 1970-luvun Moskova, jossa vietin vuoden. Nykypäivän Pietarissa on muutakin nähtävää ja koettavaa kuin Iisakin kirkko. JOUKO JOENTAUSTA kotikaupungistaan. Blogi ilmestyi 10. Sitä paitsi, entiset halvat ?pimeät taksitkin. ei ole pakko katsoa edes kriitikoiden ylistämiä menestyskappaleita, lukea jokaikinen bestseller tai käydä kaikissa mahdollisissa kulttuurisissa kissanristiäisissä, saati pakollisissa turistirysissä. TUULA-LIINA KIRJOITTAA karttelevansa, siis nir- soilevansa nykyisin Moskovaa ja viihtyvänsä Pietarissa. Minun mielessäni Moskova on 1970-luvun Moskova, jossa vietin vuoden. huhtikuuta. ÖISINAJATTELIJA: http://blogit.kansanuutiset. fi/oisinajattelija/. Olen 30 tietysti puolueellinen, sillä jossakin kommunalkan keittiössä tai Len. Mikä show tämä on? Ei mikään, tämä on liima?rman mainoskampanja. Jopa ihmiset. Hän selventää käsitettä: ??nirsous on eri asia kuin tarve tuomita, sensuroida tai kieltää, ?se ei kumpua ahtaasta ja moralisoivasta mielestä, vaan yksinkertaisesti kokemuksesta?. Viisasta puhetta. Hauskaa oli . lmin sisäpuolella aika pysähtyy niin että jysähtää. Jonkinlaista oravanpyörää muistuttavassa telineessä roikkuu mies pää alaspäin. Syykin on selvä. sekä halpoja kuppiloita. Nyt, kun kunnon ruuasta saa joka puolella kaupunkia maksaa vähintään 10 euroa, kuppila ei ole enää kallis. Pois lähtiessä charmikas 77-vuotias sivuosien esittäjä kehui ensi sanoikseen näytelleensä Ville Haapasalon kanssa. Asiaa oli muun muassa Len. ?Kulkukoiran kellari. Mutta pakko myöntää, että hätkähtää, kun keskelle kulttuurikorttelia on varta vasten rakennettu mahtava lava. Ja tuttavapiirin laajuudella. Taustamelu ja show-meininki on tullut Pietariinkin jäädäkseen. Tämähän on melkein kuin paluu Neurostoliiton aikoihin! Silloin tiuskijoina olivat tiskin alta ?po-blatu. Öisinajattelija a Pentti Stranius pentti.stranius@telemail.? Pientä nirsoilua Pietarissa KÄVIMME PIETARISSA valokuvaaja Sami Park- kisen kanssa. Arvonsa tuntevat ruokaravintolat ja keskiluokan laatukaupat ovat vaihtaneet päällekäyvän popin & rockin sentään hiljaisempaan taustamusiikkiin. tiedonhankintaa kuin television pätkäuutisten ärsyttävä rytmi ja toisto. KU Viikkolehden kolumnistit ovat mukavan erilaisia ja naisvaltaisia. siitä miten vanhemmiten oppii valitsemaan. Paikka on upeasti ja koiramaisesti sisustettu, 100-vuotias kellaritila, jonka keittiö tarjoaa paitsi kulttuurihistoriaa ainakin maukasta seljankaa. Silloin sinne vielä mahtui liikenteen sekaan ja rauhallisen viihtyisiä kulmia ja puistoja löytyi mistä vain . Onnellinen on se pietarilainen jonka työpaikka ja asunto ovat lähietäisyydellä ja jalat terveet
Ilolla ja surulla on ihmiselämässä aina oma aikansa ja paikkansa. 31. Näen Näen äen it itse t se s tar tarit ta inas a sa assa a yht yh ymä ym mä m äkoh koh ko ohtia tia nassa yhtymäkohtia täh tähänk hänk ä in n päi päivää vä n. vää n tähänkin päivään. Näl älänh än ät änh ätä t on o yh y ä Nälänhätä yhä aku a k utt tt ti o nge ngelma g l lma m . akuutti ongelma. Vai V ikka k apa pa A Afr f ika i n ik Vaikkapa Afrikan sar s r vi v on nyk k yää yään n sarvi nykyään hen h en nkis k sest esti est iy htä ht htä ä henkisesti yhtä läh hell ellä ä ta t ai kau ai ka lähellä tai kaukan na Hels H els sing ngist ist stä ä kana Helsingistä kui ku u nS Sisä isä sä-Su -Su uome o n om kuin Sisä-Suomen s syr yrjäs jäs jäseud seud eu ut t oli olivat vat syrjäseudut 1 186 0 uvu 0-l u lla la a. Minua pelottaa eniy-yhteis isis s ten se, että nyky-yhteisetävän kunta näyttää sietävän , ett t ä iso i o varsin hyvin sen, että jäyt ytyy. yy. osa ihmisistä syrjäytyy. . Jos ihmisillä on paha olo, se on todellista. Meidän yhteiskunnasta u nas un a ta t aikki aik k on karsittu pois k kaikki i uskonusk skon n nhenkisyys, kaikki nollisuus, kaikki kyläisyys yys. . mäinen yhteisöllisyys. nää ää Eikä meillä ole enää pappshamaaneja eikä pa ia peja, ei ole hoitajia lemme lem me kai kaikki kk eikä parantajia. Aiko Aikoinaan oina naan an a n kaivoksissa k vok ka kai k sis s ssa sa sa käy k äy tet te tii te tiin n kana k anaria ria ia alin lintu tu uja uj uja käytettiin kanarialintuja ilm moit i tamaan n kaasuvuotovaakaasu ka asuvuo vuo otov tovaaaa aailmoittamaan r roi sta. Hän oli myös hyvä imitoimaan toisia ihmisiä sekä eläinten ääniä. Aina jutun lopuksi hän vakuutti, että se on jumalan tosi. . Pelkkä Pelkkä Pelk kä synkistely s kis syn kistel t y kanarialintu. ja syyttely syytte syy ttely ly ei joh johda da mih mihink inkään in ää än, mihinkään, vaan vaa n se, se, ett että ä ihmiset ihmi ihmi hm m set se h he räi äisii heräisivät ongelmiin ongel on gelmii m nj mii a herä h eräisi is vät ät m my ö ös ja heräisivät myös nautti nau ttimaa maan n henk h en ilökoh koh oh htai aises ai sti i nauttimaan henkilökohtaisesti luonno luo nnosta sta a. luonnosta. KARO HÄMÄLÄINEN: KOLMIKULMA . Meillä k e kun ei saa s ap sa poik oik oiketa i eta ta r ro olista oli st sta t .K un poiketa roolista. Kun sitten sit te e ka ansa ns kou ko lupohj lup upo ohj ha hj alt lt a i l n lma kansakoulupohjalta ilman m min k nla kää aisi i ak urs urssej r sej seja as aan a minkäänlaisia kursseja saan a aik aan se semmo mm m m ise i nt eks k tin in, ,j onk nka nka aikaan semmoisen tekstin, jonka j jok oku u ulkopuoliulkopuo ulko puoliliijoku nen n en ra rahoi hoitta ttaa aj a rahoittaa ja kus ustan t taa tan taa, , niin niin i kustantaa, ole le enha n an n minä minä nä olenhan otettu ote ttu ja j pi pirun run tyy y tyv t äin ty ä en, tyytyväinen, ett t ä sain s ain tämt m että möisen en mahmahd dol o lis lisuud uden. en dollisuuden. Iha alai ais ai s ta Ihalaista on n ärs r sytt yttäny ytt ä ts än äny e, ett että ä häne h äne en ärsyttänyt se, hänen m mi mie l tää les tä n kirj k irjoje oje en ja ja t v-sarj v-s arj joo mielestään kirjojen tv-sarjojen e aihee ai heeksi hee ks tuntu ksi t tu ntuu u nyky n yk ään yky ää ke elaiheeksi tuntuu nykyään kelpaavan paa va va van vain in n hom h ot, hu huume meet ja a homot, huumeet murhat mur at. at . Soti Sotien ot en n syttyminen syt yttymine en on o ollu ollut llut t pankei k lle l kannattavaa ka anna nnatta ttavaa vaa li liike iketoi toipankeille liiketoimin i taa a. Olen näken, vinäni kehityksen, n joka pahimmillaan koivoi johtaa vahinkoiea kor ohin, joita on vaikea kortaa eni njata. irja llisia ajatuksia K » Helmiä Kansan Uutisten Viikkolehdessä vuoden aikana haastatelluilta kirjailijoilta. URPO IHALAINEN: PYSTYLASTI. TERO TÄHTINEN: NEN: KATMANDUN N UNET T . Pyst P yst s yla l sti stissa ssa äänee ää neen murhat. Pystylastissa ääneen pääsev pää sevät ät taatusti t tus taa tusti ti i heterot h ero het erot t miemiemie pääsevät het, het , jotka jotk tka a rakk r akk k aud kk u en ja par pa isuhisu hrakkauden parisuht tei de si den sijaa jaan n puhu p uhu h vat us useam eammin min teiden sijaan puhuvat useammin paritt par itt t elu elusuh suhtei teista sta ja a pu pussi ssienenparittelusuhteista pussientyh yhj yh jentäm entäm mise isestä stä täysien täysi tä ysien en bussibussibus sityhjentämisestä las astie stie t n välillä. väli väli ä llä llä. lastien AKI OLLIKAINEN: NÄLKÄVUOSI . Hän laittoi usein myös lauluvärssyn jutunkertomisen väliin. Isäni ei valehdellut vaan liioitteli. Ehkä Ehkä linnutkin tokenivat. Metsän Met sänpoi poika ka on tietynlainen t tyn tie tynlai ainen ai e en Metsänpoika kanari kan ariali al ntu ntu. . Kriisit sit ta t rjoava rjo avat vat va t mah mahd m ahdola olmintaa. tarjoavat mahdollisuud den n tehdä tehdä suusuu lisuuden ria omaisuuksia. o ais om suu u sia uuk sia. . Ans ns n sche chelm lm mR ot sh hcil cild d Anschelm Rot shcild totesi tot es s kin n, että tt tt ttä totesikin, os ost a heti, heti e , kun un n ver v ri i osta veri virt vir t aa a kadui ka du u lla, virtaa kaduilla, vaikka vai kk s se olisi si oma aa vertasi. vert ertasi as . omaa . O Olemme samaa massaa. PIRJO HASSINEN: NEN: POPULA . Tarinan ja jutunkertojan on osattava erottaa ilo ja suru niin selkeästi, että kuulija tai lukija erottaa ne ja voi yhdistää ne harmoniseksi kokonaisuudeksi. Eikä Eikä erier ri1860-luvulla. ar arv vois suu uut ut ta a ets e tsiäk iäksee ä see e n ee arvoisuutta etsiäkseen t tar vi se vit se läh ä teä e merta eä merta t tarvitse lähteä e edemmä ed demmä mäs sk ala laan. an. an edemmäs kalaan. HARRI TAPPER: LOIMU JA LUMI MARKKU RÖNKKÖ: : METSÄNPOIKA . Kun sir s kut utus us lak akkas k i ja ka ja l innroista. sirkutus lakkasi linnut taintuivat, taint tuivat, kaivo ka vosmi smiehi ehillä llä o ol li i kaivosmiehillä oli v vie lä aik kaa a pae aeta kai kaivok voksis sista ta a ja vielä aikaa paeta kaivoksista linnut nutkin kin vi vielä elä to token keniva iv t. En ole mikään joo-joo-mies. Olen 40 vuotta ottanut kantaa asioihin ja saanut kuulla pikkuvittuilua läheltä ja kaukaa
Oulun asemalla Kalle tapaa serkkunsa Neulikon Veikon, jonka kanssa yhteistä matkaa on Kemiin asti. 1. ?Tien viinani kansa niin kun lystään!? Kun palataan vaunuun, Reino ottaa pullon taskuunsa, koska se on syvempi kuin Kallella. 6. Kaverit ja kamina lämmittävät vielä enemmän. SEURAAVA AAMU Herätessään Kalle tajuaa olevansa sateessa. Kolmas pullo tyhjenee. Palataan vaunuun. KORKEIN KOHTA Kalle rohkaistuu kysymään vastapäätä istuvalta emännältä, onko tällä komeita tyttäriä ja tarjoaa itseään vävyksi. ?Näkee että te ihan puhisetta utelijaisuutta, että mikä on tehny tästä minun ennestään isosta päästä vielä isomman. Omaan telttaan astuu tekoäreä mies. Tätä kun riittää. Se on, ruotukaverit, sillä lailla, että ennen iukuritammalta kusi loppuu kun korpraali Päätalolta viina...!. Päätalon talon matkassa mat tkassa Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Suomalaisen humalan kaari Päätalon mukaan HEINÄ-ELOKUUSSA 1940 Kalle Päätalo pääsi ensi kerran lomalle armeijasta. Myös vieressä istunut Nyyrikkiä lukeva nainen vaihtaa paikkaa. Pitää saada lisää viinaa, mutta lähes täysi pullo on Nisuhalmeen taskussa. REHENTELYÄ Nisuhalmeelle Kalle ryhtyy vahvasti liioitellen kehumaan seikkailujaan Petsamossa ja Liinahamarissa välirauhan keväänä. Olo on lysti ja laulattaa, tekee mieli lisää viinaa. Kapsäkistä siirretään toinen pullo taskuun, sillä Purovaaran Eeralle voi sen vuokran korvata muutenkin. Veikko jää Kemiin. Nisuhalmeen kanssa tulee riitaa ja hän poistuu toiseen vaunuun. Hän esittäytyy Nisuhalmeen Reinoksi. Kolmeen mieheen pullo vajuu nopeasti ja siitä tulee ?naisille marjapullo?. 3. ?Lauloi mulle äiti armas, laulun lasna ollessain.... Enää ei pihistellä äänenkäytössä, vaikka ihmiset katsovat. ?... Reinon ja Väinön kanssa jatketaan ryypiskelyä. Kalle alkaa laulaa. Yksi vääpelille, yksi juodaan parhaiden kaverien kesken, yksi on kapsäkin vuokra Purovaaran Eeralle. Jäljistä näin, että olin oksentanut jo paikalle tullessani?. Kalle lähtee esikuntaan ilmoittautumaan. 10. Vastapäistä emäntää itkettää, niin myös Kalle liikuttuu omasta laulustaan. 7. Paluun iloinen junamatka sisältää lyömättömän humalakohtauksen. Häpeä, pelko, nopeasti ulos toisten silmistä. Siihen särettiin lähes täysinäinen viinapullo. ?Ja vaikka ite kehasen, niin saatta minusta semmosen vävyn, että kun menen pöllimehtään, niin jumaliste rutu rupejaa kuulumaan! Samate työssä missä tahasa...? Juna on jo niin lähellä Kemiä, että vielä on kohotettava tunnelmaa ennen kuin Veikko jää kyydistä. KORKKAUS Mennään kapsäkin kanssa junan vessaan. Otetaan ryyppyjä, irvistellään ja puhallellaan. Kolmanneksi mukaan otetaan aluksi illolta vaikuttanut korpaali samalta penkiltä. Muut matkustajat kannustavat häntä taas laulamaan. Olen sen sortin sosialisti, että jos jollekki lupaan tosissani jotakin, sen myös täytän?, sanoo Kalle, joka varustetaan matkaan komppanian yhteisellä lomalakilla ja vähän paremmissa lainavetimissä muutenkin. Kotiinpaluu alkaa lupaavasti. Vooku-Junttila herättää ja alkaa kiirehtiä häntä ulos. Mennään Veikon kanssa vessaan avaamaan toinen pullo. Hän on nukahtanut kaupungin laidalla sijaitsevalle männikkökankaalle. Ja vielä minun oma pulloni. Kalle vetää niin sanotusti perseet, ja itseään havainnoimalla tekee sosiologisen tarkan kuvauksen myyttisestä suomalaisesta humalasta ja sen eri vaiheista. Tausta oli se, että lomakieltojen päätyttyä jokainen lomalle lähtijä lupasi vääpelille tuliaispullon, mutta kukaan ei sitä tuonut. ?Lähtee lomalle semmonen mies... Kallea alkaa » ?Tien viinani kansa niin kun lystään!? itkettää. Lisäksi komppanian lomalakki on kadonnut ja tilalle jätetty likainen reuhka. Tehdään toinen marjapullo ja palataan paikoilleen. 5. SAMMUMINEN Kalle lähtee vaunusta. Silti jää vielä yksi ylimääräinen. Lisäksi sisälläni etoi niin ankarasti, että minun oli kumarruttava ja alettava kaivella kurkkuani. Kalle käy vessassa ja palaa vaunuun housunlahkeet kusessa. Haluan olla joukon ensimmäinen myös puhumisessa, supliikkimiehenä, niin kuin olen ollut ensirivin työmies?. 4. Herättyään hän lähtee toikkaroimaan kohti majapaikkaansa Syväsenvaaraa. Seuraava muistikuva on aivan toiselta suunnalta Ylikylän kansakoululta, mihin Kalle pyrkii sinnikkäästi yöpymään, vaikka vartiomies estelee vielä sinnikkäämmin. 9. Miten hän sinne on päätynyt, siitä ei ole havaintoa. kun kerran olen päässyt ujoudestani, haluan myös ottaa kaiken irti tästä vapautuneesta olostani. Nisuhalme iskee häntä pullolla päähän. ?Turvonnut pää ei ollut ainoa fyysinen vaivani. Lomalakki ja melkein täysi viinapullo ovat Nisuhalmeella. Asemalla Kalle saa Nisuhalmeen kiinni ja vaatii omaisuuttaan takaisin. Nisuhalme tuppaa mukaan. TAPPELU Juna alkaa saapua Rovaniemelle, mikä on Kallen päätepysäkki. VIINAA ON, MUKAVALTA TUNTUU Junassa korpraali Kalle istuu serkkunsa ja tuntemattoman korpraalin välissä. Mutta enempää ei tänä iltana tipu tietoja...? Väsynyt mies kääriytyy huopaan. Oulusta Kalle onnistuu hankkimaan neljä pulloa tikkuviinaa. MIELI KEVENEE Kallella on niin hyvä olo, että alkaa jo laulattaa. Vielä on kaksi pulloa jäljellä eikä muille kuin vääpelille ole mitään luvattukaan... Kaikki neljä sulkeutuvat taas vessaan. ?Punohan, Väini, korkkia vastajenkoin! Ota huikat ja laita pullo kiertämään. Häpeissään hän käpertyy ikkunanurkkaan ja sammuu. 8. Kallelta menee hetkeksi taju. Hyvä mieli ja sukulaisenrakkaus saa Kallen tarjoamaan serkulle ryypyn. 2. HÄPEÄ Kuorma-auton lavalla Kalle pääsee Rovaniemeltä Savukoskelle. Hetkeksi tulee oksettava olo, mutta sen voittaa Kallen rehentely Kemistä junaan tulleelle naiselle, joka lukee Nyyrikkiä. ?Varmasti olen laittanut rakkauskertomuksia Nyyrikin toimitukseen, uskotteko neiti?? Kalle laulaa Elämää juoksuhaudoissa. Aamulla odottaa ilmoittautuminen komppanian päällikölle. PÄÄTALON MATKASSA -blogissa toimittaja Kai Hirvasnoro lukee Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa. Blogi ilmestyi 10.12. PÄÄTALON MATKASSA: http://blogit. kansanuutiset.fi/paatalon-matkassa/. ?Perkele tässä anneta surun tulla puseroon?. Avataan neljäs pullo. Neljänneksi kimppaan Kalle pyytää vaunujen välikössä tupakoivan sotamies Väinö Junttilan, jota Kalle alkaa kutsua tämän 32 kampauksen vuoksi Vooku-Junttilaksi. Kallen valtaa lähes kyyneleet pusertava kaveruuden tunne. LASKU ALKAA Juna jatkaessa matkaa Kalle nyökähtelee ja joutuu tapailemaan kyynärvarsillaan tukea reisistä
A VIETÄ IHAN TALVIPÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ! Lähellä luontoa, lähellä sinua . Voit ottaa osaa hotellin lomaohjelmaan tai vuokrata välineitä omatoimisesti. 030 608 30 Tervetuloa lomailemaan upeisiin Saarijärven maisemiin! Summassaaressa on erittäin hyvät vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja tekemistä riittää kaikkina vuodenaikoina. Meillä voit todeta itse, että loma ja luonto ovat yhtä. Erillisessä kylpylärakennuksessa voit virkistäytyä saunoissa ja altaan poreissa tai hemmotella itseäsi ihanilla hoidoilla. Kylpylähotelli Summassaari Summassaarentie 180 43100 Saarijärvi www.summassaari.? puh. Upea maasto houkuttelee ulkoilemaan ja liikunta- ja kuntosali kuntoilemaan. Kylpylähotelli Päiväkumpu Keskustie 121 09120 Karjalohja www.paivakumpu.? puh. 030 608 40 Kylpylähotelli Rauhalahti Katiskaniementie 8 70700 Kuopio www.rauhalahti.? puh. 030 608 50 Kansan Kan san an Si Sivis ivis vistys tystyö tys työn työ n Liit Liit iitto to o KSL ry Ajan hermolla Aktiivista kansalaisuutta tukemassa ja kouluttamassa Tutustu materiaaleihin: www.ksl.fi/julkaisut 33. Karjalohjalla, vain tunti Helsingistä Kuopion Rauhalahdessa viihtyy kaikki! Tule Päiväkumpuun Lohjanjärven rannalle rauhoittumaan ja keräämään voimia upeissa maisemissa. Rentoudu perinteisessä saunassa tai lempeässä höyrysaunassa, pulahda välillä virkistäytymään kylpylän altaisiin ja nauti ihanista hoidoistamme. Rauhalahti tarjoaa ohjelmaa ja elämyksiä kaikenikäisille. Kylpylässä rentoudut porealtaissa ja höyrysaunassa, hoito-osastolla nautit hellivistä hoidoista
Mitattavissa olemattomien päämäärien tavoitteluun samaan aikaan kun mitattavissa olevat päämäärät luisuivat käsistä oikeistolaistuneen sosialidemokraattipuolueen kautta viemäriin. Kovaa poliittista pääomaa vaihdettiin NO MINÄPÄ KERRON: höttöön joka ei kestänyt edes seuraaviin eduskuntavaaleihin. Harri Asikainen Menetettyjä äänestäjiä etsimässä JUSSI JOENTAUSTA » Lokakuun kuntavaalien jälkeen KU:n verkkolehdessä käytiin iso ja asiallinen keskustelu vasemmistoliiton vaalitappioiden syistä. aikaa seurata maailman tapahtumia. Pjoo SILLÄKIN UHALLA, että saa syytöksiä hallituskammoisuudesta, dogmaattisuudesta ym. Neuvostoliitto oli hajonnut ja myynyt kaiken rakentamansa pala kerrallaan vähiten tarjoaville, ja itään päin perinteen vuoksi katsonut suomalainen vasemmisto joko kääntyi oikealle tai jatkoi ihanteensa mallin mukaisesti. Näin ajattelevat useat äänestäjät. uusliberalistista . Siimeksen jäätyä kisoista pois, tuo kolmas paikka katosi heti perään. Sanoinkin kerran perusyhdistykseni kokouksessa, että vasemmistoliitto on ainoa maamme niin suuri puolue, että sillä on varaa harkitusti luopua moisesta äänisaaliista. Oma politiikka on unohdettu. Muutoin tappioputkemme jatkuu kunnes lopulta olemme marginaalinen porukka. Harri Asikainen tulee tosiaan vähemmän sisään kuin vanhaa, vain punaista, sukupolvea lähtee pois. Vaikka se sotisi kuinka omia tavoitteita vastaan. Raimo Tuomi VASEMMISTOLIITTO EI Uudellamaalla lähes 20 000 ääntä, ja veti mukanaan kolmannen kansanedustajan vassin listoilta. Jokaisen potentiaalisen vasemmistoehdokkaan on voitava tulkita sitä omista lähtökohdistaan. Syyt pitää selvittää ja sitten tehdä tarvittavat ja tarvittaessa rankatkin johtopäätökset. saada sinne toimintaa ja ensi vaaleihin hyvä ehdokasasettelu. Uusia viestejä valvottuun keskusteluun tulee noin sata päivässä. pääkirjoitukseen, jossa kysyttiin, mihin puolueelta on kadonnut 100 000 äänestäjää. miksi relevantti keskustelu puolueen taholta puuttuu, ja puheenvuoroissa toistuvasti on sama teema: perussuomalaiset saavat arvostelua. Epäasiallisina ja keskustelusääntöjen vastaisina julkaisematta on jätetty noin 10 prosenttia tarjotuista. Lokakuun kuntavaalien jälkeen käyty keskustelu vasemmistoliiton tilasta keräsi noin sata enimmäkseen asiallista kommenttia. Helsinki, Turku, Oulu ja muut yliopistopaikkakunnat ovat lupaavalla tolalla, mutta esim. kaupunkien kehyskunnat aika heikoilla. Nyt pitäisi terästäytyä esim. Hallituksessa olo on vain lisännyt tätä vaihtoehdottomuuden näkymistä. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Mitä olemme tehneet väärin. Perussuomalaisten moittimisen sijaan olisi hedelmällisempää miettiä miksi entiset kannattajamme äänestävät nykyisin persuja. Se pohjautui Viikkolehden 2.11. Vasemmiston olisi entistä enemmän houkuteltava erilaisia ihmisiä aktiiveikseen, ehdokkaikseen ja äänestäjikseen. Aaron Kallinen PUNAVIHREÄÄ PORUKKAA ne katosivat metsän Siimekseen. Koskahan näihin kysymyksiin saadaan vastauksia? Matti N. PUOLUEJOHDOLTA KYSYTÄÄN, Arhinmäen johdolla mahdollisuuksia suurpuolueeksi, mutta markkinointi tökkii. Pitäisi ottaa politiikassa huomioon myös maakunnat, joissa vastustetaan keskittämispolitiikkaa. Politiikkahan on jo samanlaista, vain hallinnollinen liitos puuttuu. Puolue on nähty demarien vasempana laitana, SDP:n peesaajana. Siellä, missä nuoret kykenivät pitämään omia tavoitteitaan hyvinkin näkyvästi esillä, he myös menestyivät hulppeasti. Sinikka Lehmusketo NIMENOMAAN VASEMMISTOLIITON reaalitodellisuuteen rajoittuu persujen haukkumiseen, koska nämä ovat vieneet talouden alamäen aiheuttamat protestiäänet ymmärtämällä jotain taloudesta. Nyt vain on niin huonosti asiat, että kun vasemmistoliiton mahdollisuudet päätä pörssivetoiseen mediaan ovat hyvin heikot muutoin kuin omalla rahalla, niin äänestäjät eivät ikinä pääse edes tutustumaan koko vasemmistoliittoon ja sen tavoitteisiin. Asuminen maaseudulla pitkien etäisyyksien takia on kallista, joten paljon olisi tähdellistä tekemistä eriarvoistumiskehityksen katkaisemiseksi. Itäsuomalainen VASEMMISTOLIITOLLA ON PERSUJEN DEMONISOINTIAKAAN ei kannata ylenpalttisesti harrastaa, se lyö helposti näpeille ja antaa meistä ylimielisen kuvan. Mitä olemme jättäneet tekemättä. Todelliselle aatteenmiehelle riittää yksikin edustajanpaikka, kunhan hän on harras uskovainen. Mauno Pasanen SIIMES KERÄSI puolueen johto ja puolueen nuorisoehdokkaat ovat sillä linjalla, jolla nykySuomessa olisi paljonkin kysyntää. Mitä olemme tehneet väärin? Mitä olemme jättäneet tekemättä? Kokevatko perinteiset duunariäänes- 34 ja perussuomalaisella ajattelutavalla on niin valtava ero, että ne kannattaa sijoittaa poliittisen kentän eri laidoille. Perussuomalaisten joukossa on varmasti ihmisiä, jotka ihan oikeastikin haluaisivat ajaa järkeviä asioita, mutta aika näyttää saavatko he sanansijaa puolueessa. Suoraan sanottuna siis porvariyhteistyöhön. väitän edelleen, että puolueen osallistuminen porvarillista . Nyt kannattaisi päättää jatkaako puolue oman napansa kaivamista, mikä johtaa lopulta pois puoluekartalta, vai alkavatko puoleen aktiivit taas pitkästä VÄHÄINEN KIINNOSTUS » Miksi entiset kannattajamme äänestävät nykyisin persuja?. Omissakin riveissä kuulee usein puhuttavan, että pitäisi yhdistää vasemmistoliitto demareihin. Siten saataisiin kannatus nousuun valtakunnallisestikin, eikä vain Helsingissä. Toki punavihreyttäkin joutuu miettimään uudelleen, eikä kyseessä voi olla liian tiukka dogma. Kaikkiaan verkkolehdessä on julkaistu jo pitkälti yli 100 000 puheenvuoroa. Ihmisillä on perustuslain mukaan oikeus valita asuinpaikkansa. Lisäksi uusi nuorten toimijoiden esiinmarssi on rajoittunut vain suuriin kaupunkeihin. Helsingin kehyskunnissa Uudellamaalla . politiikkaa noudattaneisiin sinipunahallituksiin on ollut olennaisin kannatusta vähentävä tekijä. Niitä ei ole saatu takaisin koska vasemmistolainen aktivismi on kahlittu lainsäädännöllä ja sovinnaisuusvaatimuksella puolueen itsensä sisältä. Pimpelipom Yhä harvempaan vaalilappuun piirrettiin vasemmistoliittolaisen numero. yksinkertaisesti ole enää mikään vaihtoehto. Vassarien oma ymmärrys on enimmäkseen jotain kaikesta olevaisesta irrallaan riippuvaa diipadaapaa, johon verrattuna Dilbertalbumi on erittäin informatiivista tietokirjallisuutta. Vain hallituksessa pysyminen ja hallituksen politiikan puolusteleminen on tärkeää. Itsestään selvää on, että puolueessa mukana olevat äärioikeistolaiset herättävät vasemmistossa lähinnä vastenmielisyyttä. T.Sipilä TYÖVÄENLIIKKEEN ARVOMAAILMALLA täjämme, että Vasemmisto on heidät hylännyt. Miksi äänestää vassia, kun voi suoraan äänestää demaria? Tommi KANSAN UUTISTEN verkkolehti on jätti- läismäinen keskusteluareena vasemmistosta ja vasemmistopolitiikasta kiinnostuneille
Toiseksi on hyvä muistaa, että on mukavampaa syödä omassa pöydässä oman perheen kesken, kuin matkustaa laitoslounaalle kymmenen kilometrin päähän. Ennen kaikkea on hyvä muistaa markkinoiden viitekehykset. Niistä 49 oli alle 50 oppilaan kouluja, useimmat haja-asutusalueen oppilaitoksia. Sama trendi on jatkunut jo pitkään. Lapin ja Oulun lääneissä oli vuonna 2006 vain noin neljäsosa vuoden 1991 koulumääristä. Tilastokeskuksen vuoden 2010 tietojen mukaan alle 50 oppilaan koko peruskouluopetuksen tarjoavia kouluja oli enää vain 15 kappaletta. Kyliä ei tarvita. Kaikissa samanlaisen politiikan uhreissa kolmannesta toiseen maailmaan tulokset olivat tuloerojen kasvu ja siirtyminen kohti nälkätasapainoa hyvinvointitasapainon sijaan. Marko Juutinen YTK 35. Adam Smithiä mukaillen: jos ei ole pienviljelijöitä, ei ole ky- lääkään. Se on tilanteen tasapainoratkaisu, vaikka tasapaino eri ihmisten etujen välillä on siitä kaukana. Jokaisen työttömän vähimmäisvaatimus on saada vatsansa täytetyksi, ja kun sama on kaikkien muidenkin ehtona, on nälkäpalkka se hinta, jolla yksittäisen työläisen kannattaa pestautua. Ei tarvita, koska elinkeinorakenne on muuttunut. Tuleekin muistaa kaksi asiaa. Ensimmäiseksi on hyvä muistaa, että on tehokasta tehdä ruokaa yhdellä kattilalla kaikille. Lakkauttamiset koskevatkin etupäässä niitä 629 koulua, jotka tarjoavat perusopetusta vuosikursseille 1?6. Haja-asutusalueilla kyläkoulujen lakkauttaminen tarkoittaa koulumatkojen kasvua näille reppuunsa mahtuville alakoululaisille. Suomen 323:sta koko perusopetuksen tarjoavasta koulusta 291:ssä oli oppilaita enemmän kuin 100. Kaupungit ovat maaseudun suurviljelijöiden tuottajia, ja markkinat ovat kansainväliset. Vuoteen 2011 mennessä määrän oli tippunut kahdella tuhannella . Jos se on suurempi, sitä sanotaan kaupungiksi. Kylä ei ole enää kylä, jos töihin joutuu matkustamaan 40 kilometriä, kauppaan 20, kouluun 25 ja terveysasemalle 30. Toisaalta kylien aika taitaa olla ohi. Ja kun ulkoistaminen ei sovellu perustuslain takuuseen sivistyksellisistä oikeuksista, julkisen talouden tulee toimia mahdollisimman pienellä budjetilla. Vuonna 1990 Suomessa oli 4 847 perusasteen koulua. Harva enää on itsenäinen pienviljelijä, eipä heitä taida enää olla ensinkään. Taloudellista hyötyä niistä tulee usein niukasti, eivätkä suuremmat ryhmät ja pitkät koulumatkat tue oppimista. Siksi ulkoistaminen on paitsi säästämistä, myös tehostamista. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Lissabonin sopimuksen jälkeen taloussopimuksista neuvottelee Euroopan komissio, joka tekee tiiviisti yhteistyötä muun muassa Euroopan teollisuusyrittäjien pyöreän pöydän (ERT) kanssa, ja muiden työnantajajärjestöjen kanssa. Suomen talouden pelisäännöistä sovittaessa eivät työntekijäjärjestöt tai kuntalaiset ole mukana, toisin kuin kansainväliset työnantajajärjestöt ja politiikkafoorumit . 40 prosentissa Suomen kunnista oli syntynyt enintään 46 lasta vuodessa ja viidenneksessä Suomen kunnista syntyneitä on ollut alle 22 lasta vuodessa. Niillä ei ole mitään tekemistä matemaattisen tasapainon kanssa. Tai on, mutta seuraavalla tavalla: Kun tuhat nälkäkuoleman partaalla heiluvaa köyhää maassa, jossa köyhyysaste on 50 prosenttia, ja äärimmäisen köyhiä siitä puolet, hakee töitä kansainväliseltä konsernilta, jonka jäsenyydet Kansainvälisessä kauppakamarissa (ICC), ERT:ssä ja Maailman talousfoorumissa (WEF) takaavat sille täydet globaalit kansalaisoikeudet, vapaa kilpailu näiden tuhannen kohdalla tarkoittaa nälkäpalkkaa. Suomi on tiukasti nivoutunut osaksi kansainvälisiä markkinoita, ja silloin puhutaan tehokkuudesta, yritysten kilpailukyvystä ja julkisen talouden kustannustehokkuudesta. Edes kaikkien näiden köyhien liittoutuminen ei muuttaisi tasapainoa, koska he ovat niin riippuvaisia nälkäpalkastaan. Tilanne olisi kokonaan toinen, jos valtio turvaisi työnhakijan perustoimeentulon, tai hänellä olisi oma asunto, pieni maatilkku ja riittävästi varallisuutta riippumattomuuteen. Nälkäpalkka ei olisi mahdollista, ja työmarkkinat eivät olisi tarpeeksi joustavat. Suomalainen tehostaminen liittyy nälkäpalkan viitekehykseen. Alemmilla luokilla suuren koulun tarjoamat valinnanmahdollisuudet eivät ratkaisevasti kehitä opetuksen laatua. KUNTALIITOSTEN JA kuntien yhteistoi- minta-alueiden rakentamisen taustalla on sama tehokkuuden logiikka. Tehokkuuden logiikka tarkoittaa oikeastaan köyhän miehen logiikkaa. Parempi tehdä ruokaa yhdellä kattilalla kaikille, kuin jokaisen pitää omaa keittiötä, omia keittäjiä ja omia kattiloita. peruskouluja oli vajaa 2 900. Kunnista kaksi viidesosaa, eli noin 130 kuntaa, ovat liian pieniä perusopetuksen järjestämiseen, selvityksessä arvioidaan. Tällaisten pienkuntien osalta tehostaminen on järkevää, kun ei ole rahaa hössöttää muutaman kymmenen oppilaan tähden? Ideaalitilanteessa jokaisessa kunnassa, olipa kyse kuinka pienestä pitäjästä hyvänsä, olisi kauppa, terveyskeskus, työpaikka ja lasten koulut muutaman kilometrin päässä kotoa. Tällaista toimivaa yksikköä, jos se on pieni, sanotaan kyläksi. Niinpä suomalainen politiikka pyrkii sopeutumaan työnantajien ja pääoman ehtoihin. Kunnallinen itsehallinto takaa LEHTIKUVA/ TIMO JAAKONAHO kunnallispolitiikalle jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia. Tutkijoiden Outi Autin ja Eeva Hyry-Beihammerin mukaan lakkauttamispäätös voi merkitä kuoliniskua koko kyläyhteisölle. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Suomen kunnat » Lakkauttamispäätös voi merkitä kuoliniskua koko kyläyhteisölle Suuremmat ryhmät ja pitkät koulumatkat tue oppimista. ovat uusköyhiä. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän laatiman selvityksen mukaan ikäluokan koon tulisi olla vähintään 50, jotta kunnalla olisi tarpeeksi resursseja hoidon ja perusopetuksen järjestämiseen. jotka kaikki vannovat markkinoiden ja vapaan kilpailun nimeen. Saa nähdä kuinka pitkälle Unionin kuripolitiikka sitä tietä johtaa. Saman vuonna lakkautettiin 66 perusasteen koulua. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Horisontti Koulukeskustelun viitekehys: tasapainonälkä MARKKINOILLA ON sellainen ihmeellinen ominaisuus, että ne pyrkivät tasapainottamaan markkinatoimijoiden yksittäiset edut keskenään, eikä sortaminen, vallan väärinkäytökset ja korruptio ole mahdollista. Hiiteen kylät ja kyläkoulut. KESKUSTELU KUNTAUUDISTUKSESTA, koulujen lakkauttamisesta, työllisyyden kannustimista ja terveydenhoitohenkilökunnasta liittyvät kaikki samaan kokonaisuuteen, jota kuvataan nimellä uusliberalisaatio. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia
Kiinassa, jossa ahtaimmalla ovat juuri työläiset ja talonpojat. Marraskuussa kirjoitimme ?näkymättömistä miljardööreistä?, joilla tarkoitetaan puolueen johtohenkilöitä sukulaisineen. Kymmenen vuotta sitten ei Kiinassa ollut vielä ainuttakaan dollarimiljardööriä. Connecticutin kouluampumisista Heidän käsissään suurvallat » Nouseva suurvalta valitsi uuden johtajan kymmeneksi vuodeksi, taantuva suurvalta vanhan johtajan neljäksi vuodeksi. superkuukausi, jolloin reilun viikon sisällä ratkesi, ketkä johtavat seuraavat vuodet Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Kiinan tuore puoluejohtaja Xi Jinping nimitetään ensi keväänä myös Kiinan presidentiksi. Negatiivinen kampanjointi eli vastustajien mustamaalaaminen korvasi tv-mainonnassa yhä enemmän vanhanaikaisen itsensä kehumisen. Kuten tunnettua, ilman rahaa on Yhdysvalloissa turha haaveilla poliittisesta virasta. Viime vuonna heitä oli 271, mikä on suurin luku Yhdys- LEHTIKUVA/ ED JONES Xi Jinping nousi päärooliin Kiinan poliittisella näyttämöllä. 36 Barack Obama tutustui detroitilaiseen dieselmoottoritehtaaseen pari viikkoa. D ulkomaat Jos Sandy Hookin rehtorilla olisi ollut M4-rynnäkkökivääri, hän olisi voinut ampua hyökkääjän pään tohjoksi ja pelastaa ne kallisarvoiset lapset. Tällä rahalla saa vastineeksi paikan virkaanastujaistanssiaisiin ja paraatiin, ?hyväntekijöiden vastaanotolle?, lasten konserttiin ja kynttiläjuhlaan. Työläismiljardöörit Mutta raha ja valta kietoutuvat yhteen myös ?työläisten ja talonpoikien valtiossa. Obama sai 65,6 miljoonaa ääntä eli 51 prosenttia, Mitt Romney 60,9 miljoonaa ääntä eli 47,3 prosenttia. Luku 47 palasi näin ironisesti kummittelemaan Romneylle, sillä pahimmassa vaalimokassaan hän käytännössä leimasi 47 prosenttia amerikkalaisista sosiaalipummeiksi. Hän tuskin kuitenkaan tarkoitti omia äänestäjiään, vaikka juuri tämän joukon kermalla on taitoa ja kokemusta verojen välttelystä. Romney itse ei kuulu pelkästään väestön rikkaimpaan yhteen prosenttiin, vaan sen todelliseen ytimeen, yhden prosentin vauraimpaan sadasosaan. ?Romneyn valtavasta omaisuudesta ja niistä kertyvistä tuloista huolimatta hänen veroasteensa on vain 15 prosenttia, huomattavasti alhai- sempi kuin useimpien amerikkalaisten?, kirjoitti Peter Lodenius Viikkolehdessä heinäkuussa. Rahalla virkaanastujaisiin Yhdysvaltain vaalit olivat jälleen historian kalleimmat, eikä kyseessä ollut pelkkä in?aatiokorotus. Parhaaseen A-ryhmään pääsee yksityishenkilö vähintään 250 000 dollarin ja yhtiö vähintään miljoonan dollarin lahjoituksella. Jos mitään hyvin odottamatonta ei tapahdu, Xillä on tiedossa kymmenen vuoden valtakausi, sillä kahdesta viisivuotiskaudesta on tullut Kiinassa jo normi. Viikkolehden ei tarvinnut vuoden varrella seurata henkeä pidätellen Xin kamppailua kohti johtajuutta, sillä valintaa on pidetty selvänä ainakin vuodesta 2010 alkaen. Sen sijaan Yhdysvaltain vaalitaisMARRASKUU OLI telua seurasimme viime talven esivaaleista lähtien. Republikaaninen kongressiedustaja Louie Gohmert Fox Newsillä 16.12. Vielä neljä vuotta sitten Obama häveliäästi kieltäytyi yhtiöiden rahoista ja rajasi yksityishenkilöidenkin lahjoitusten ylärajaksi 50 000 dollaria. Reilun kolmen viikon kuluttua pi- » Kiinan keskuskomitean jäsenet ovat varakkaampia kuin Yhdysvaltain kongressin jäsenet. dettäviin toisen kauden virkaanastujaisiin otetaan vastaan lahjoituksia rajoituksetta sekä yksityisiltä että yhtiöiltä. Lahjoittajat jaetaan kolmeen luokkaan. Tämä tekee kummastakin suuresta puolueesta riippuvaisen rahoittajistaan. Vähemmän tunnettua on, että myös presidentin virkaanastujaiset toteutetaan sponsorirahalla. Niitä luonnehdittiin myös kaikkien aikojen likaisimmiksi. Lopputulos ei ollut varma, vaikka Barack Obama olikin lähes koko vuoden lievästi niskan päällä. Obama vei lopulta valitsijamiehissä selvän voiton, mutta äänissä ero ei ollut yhtä suuri
JOS KAIKKI tyhjät puheet ilmastonmuutok- sen torjumisesta saataisiin pyörittämään turbiineja, riittäisi siitä taatusti päästötöntä energiaa vähintään sadaksi vuodeksi. Dohan ilmastokokous marras-joulukuun vaihteessa päättyi odotetusti laihoin tuloksin. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa se, miten kansainväliset rahoituslaitokset muutama vuosi sitten painostivat Sambian myymään tärkeimmän kansallisvarallisuutensa, kuparintuotannon, pilkkahinnalla Sveitsissä päämajaansa pitävälle yhtiölle. Erään arvion mukaan kehitysmaista epäedullisilla sopimuksilla vauraisiin maihin siirtyvät varat ovat kymmenkertaiset kaikkiin kehitysapurahoihin verrattuina. Bridle bloggaa myös kirjallisuudesta. Länsimaisia sijoittajia on toki mukana, mutta myös esimerkiksi Kaukoidän ja Persianlahden alueen maat ovat innolla mukana. Alunperin maan kaappaamisesta puhuttiin erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan ilmiönä. päivänä ainakin kolme ihmistä, joiden henkilöllisyyttä ei tiedetä. hemmäksi ajatuksen, että tuhansien kilometrien päästä Yhdysvaltain mantereelta ohjattujen lennokkien iskuissa menehtyy oikeita eläviä ihmisiä. Uhrien kasvoja ei Bridlekään pysty näyttämään. Maaperältään karut tai liikaväestön täyttämät valtiot turvaavat ruokahuoltoaan vuokraamalla peltoalaa kehitysmaista. Uuskolonialismi ei ole lännellekään pelkkä eilispäivän ilmiö. Xi Jinpingin suvun omaisuudeksi arvioi Bloomberg News 376 miljoonaa dollaria. Jos suurvallan merkki on johtavien poliitikkojen vauraus, on Kiina ottanut suuren harppauksen ohi Yhdysvaltojen. Tuloksena on maastokuva tapahtumapaikasta sekä lakoninen teksti iskun päivämäärästä ja arvio kuolleiden määrästä. Dronestagram liittyy Bridlen projekteihin, joissa hän erittelee teknologian käyttöä. Bureau of Investigative Journalism (BIJ) esitti muutamaa viikkoa aikaisemmin oman arvionsa, jonka mukaan Pakistanissa olisi kahdeksan vuoden aikana surmattu lennokkien ohjuksilla 3 378 ihmistä. Lisäksi lennokki-iskuja on tehty ainakin Afganistanissa, Jemenissä ja Somaliassa. on keskusteltu esimerkiksi siltä pohjalta, että Yhdysvaltain laki kieltää salamurhat. Pakistanin hallituksen arvion mukaan 80 prosenttia iskujen uhreista on ollut viattomia siviilejä. on arvioitu vähintään 2,7 miljardia dollaria. Sen sijaan hän yhdistää Dronestagram-nettisivuillaan Google Mapsin satelliittikuvat BIJ:n keräämiin iskujen paikkatietoihin. KU Kehitysmaiden pellot vieraiden haltuun LEHTIKUVA/ AARON MASCHO valtain jälkeen. Kiinan rikkaita listaava Hurunraportti arvioi, että todellinen luku voi olla lähelle 600, kun mukaan lasketaan ?näkymättömät miljardöörit?. Väistyvän pääministerin Wen Jiabaon suvun ?kätketyksi varallisuudeksi. Suurin saavutus oli, että jopa Yhdysvallat ja Kiina suvaitsevat neuvotella sitovasta ilmastosopimuksesta. Sopimus, joka oli tarkoitus saada aikaan jo Kööpenhaminassa 2009, pyritään nyt saamaan valmiiksi vuonna 2015. Olipa tarkka luku mikä tahansa, se on joka tapauksessa nopeasti lähestymässä New Yorkin WTC-iskussa 11.9.2001 surmansa saaneiden viattomien siviilien määrää. Mutta toisin kuin New Yorkin uhrit, Pakistanin uhrit ovat Yhdysvaltain johdolle vain kasvottomia oheisvahinkoja. » Pakistanin arvion mukaan 80 prosenttia kuolleista on siviilejä. James Bridle haluaa tuoda edes hieman läENGLANTILAINEN BLOGGAAJA LENNOKKI-ISKUJEN MORAALISTA sitten. Tässä kuoli joulukuun 6. Hän on aikaisemmin tutkinut muun muassa Irakin sodan historiankirjoitusta dokumentoimalla kaikki muutokset, joita Wikipedian asiaa käsittelevään artikkeliin on tehty sodan alusta lähtien. Maailmanpankin kaksi vuotta sitten tekemän tutkimuksen mukaan 50 miljoonaa hehtaaria olisi vuokrattu suursijoittajille. Lokakuussa pidetyssä kansainvälisessä Global Land Grabbing II -konferenssissa arvioitiin, että tällä hetkellä todellinen luku vaihtelee välillä 80?760 miljoonaa hehtaaria. Ikävä vain, että nykymenolla kuljetaan vakaasti kohti 4?6 asteen lämpenemistä. Kun lisäksi Rion jättimäinen kestävän kehityksen kokous kesäkuussa päättyi yhtä tuloksettomana, työnnettiin ihmiskunnan todella suuret kohtalonkysymykset marginaaliin . KU Dronestagram näyttää lennokki-iskujen paikat YKSI RAUHANNOBELISTI Barack Obaman kiistanalaisimmista saavutuksista on miehittämättömillä lennokeilla tehtävien tappoiskujen moninkertaistaminen verrattuna George W. Bushin kauteen. New York Times -lehden joulukuun alussa julkistaman arvion mukaan Pakistanissa on surmattu lennokki-iskuilla vähintään 2 560 ihmistä. KU Netissä: http://dronestagram.tumblr.com 37. Pienempi lukukin vastaa yli kaksinkertaisesti Suomen koko pinta-alaa. » Uuskolonialismi on löytänyt viljavan maaperän. maiden vuokraajista on Kiina, joka haalii kasvavan taloutensa tarpeisiin yhä enemmän myös muita kehitysmaiden resursseja, erityisesti Afrikasta. YKSI SUURIMMISTA Jotain falskia on kuitenkin siinä, miten hurskaasti länsimaissa paheksutaan Kiinan toimintaa kehitysmaissa. jälleen tänäkin vuonna. Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenten henkilökohtainen varallisuus lyönee kevyesti Yhdysvaltain kongressin jäsenten varallisuuden. Jo yksin julkisista lähteistä koottujen tietojen mukaan työnsä päättäneen keskuskomitean 70 varakkaimman jäsenen perheiden yhteenlaskettu varallisuus ylittää 100 miljardia dollaria. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? LEHTIKUVA/ SAUL LOEB siitä, miten Etiopiassa ollaan tyhjentämässä lähes Hollannin kokoista maa-aluetta asukkaista, jotta se voidaan vuokrata ulkomaisille sijoittajille vientikasvien viljelyä varten. Tämä on osa kasvavaa ilmiötä, jota kutsutaan maan kaappaamiseksi (land grabbing). Voimaan se astuisi vuonna 2020. Kun päämäärä on riittä- LEHTIKUVA/ SARI GUSTAFSSON vän epämääräinen ja kaukainen, eikä nyt tarvitse tehdä mitään, niin voidaanhan siitä rupatella. Kaikki ?sitoutuivat? jälleen kerran estämään ilmaston lämpenemisen yli kriittisenä pidetyn kahden asteen rajan. Samalla tavalla suuria maa-alueita vuokrataan kuitenkin myös Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan maista. Arviot ilmiön laajuudesta vaihteMAAN KAAPPAAMINEN Kehitysmaiden pienviljelijät saavat väistyä, kun pellot vuokrataan parempiosaisten käyttöön. levat. Yhä enemmän vuokramaita menee myös biopolttoaineiden viljelyyn. Vuokraamista perustellaan usein alueiden kehittämisellä, mutta monessa tapauksessa alkuperäisasukkaiden tilanne vain huononee. Etiopian tapauksessa vuokraajayhtiöiden takana on sekä maan omia liikemiehiä että ulkomaalaisia, erityisesti Saudi-Arabiasta ja Intiasta. TAMMIKUUSSA KIRJOITIMME on globalisaatiota, jossa kehitysmaan riistäjä ei aina tule lännestä
Jos siitä kärsii lapsuusiässä, seurauksena ovat tunnusomaiset ?länkisääret?. Taudin paluulle Britanniaan on etsitty erilaisia kulttuurisia selittäjiä, mutta tutkimukset kertovat myös ravitsemuksen muutoksista. Nyt on kuitenkin Yhdysvalloissa huomattu, että alimpien tuloluokkien valkoisten naisten odotettavissa oleva elinikä on kääntynyt laskuun. syys on palaamassa hyvinvointivaltioihin.. Maan julkinen terveydenhoitojärjestelmä on käytännössä romahtanut. Toisiin sairaaloihin potilaat joutuvat tuomaan omat eväät mukanaan. Useimmissa sairaaloissa alkaa olla pulaa sellaisista perustarvikkeista kuin muovihanskoista tai lääkeruiskuista. Sairaaloiden velka lääkeyhtiöille on kasvanut yli miljardin euron. Ei tosin kriisin varsinaisille aiheuttajille, sillä ?nanssimaailman palkat ja bonukset ovat jo palailleet notkahdusta edeltäneelle tasolle. Mutta lukuisat esimerkit kertovat, miten julkisen talouden leikkaukset ovat kääntämässä hyvinvointivaltioita vuosikymmeniä taaksepäin. Yksi lahjomaton mittari on kansanterveys. Sitten pankit pelastettiin ja lasku lähetettiin kansan maksettavaksi. Seuraukset alkavat näkyä. Euroopassa vaikein tilanne on Espanjassa ja Kreikassa, ja se on vuoden mittaan vain pahentunut. Alle 25-vuotiaista oli Kreikassa syksyllä työttöminä 56,6 prosenttia ja Espanjassa 54,2 prosenttia. Suomessakin elinkeinoelämä on alkanut puhua palkkojen alentamisesta. Ne on nyt suljettu, ja sama kohtalo uhkaa keväällä peräti viittäkymmentä sairaalaa. Lääkärit pakenevat joukolla kriisiä muualle Eurooppaan, missä myös ansiot ovat helposti moninkertaisia. Osana lainoittajien vaatimia säästöohjelmia on omavastuuosuutta lääkkeistä suurennettu ja sairaaloi- den hoitopäivämaksuja korotettu. Hoitokynnys on nousemassa ratkaisevan korkeaksi vähävaraisille eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille ja lapsiperheille. » Mennei- Töissä ilman palkkaa kutuksia monissa jutuissa. ?Tekee todella kipeää, kun meitä haukutaan muualla laiskoiksi?, sanoi kreikkalainen nuori vasemmistoaktiivi Alia Issykhou Viikkolehden haastattelussa elokuussa. Issykhou kertoi, miten Kreikan nuoret tuntevat olevansa umpikujassa. Espanjassa on monin paikoin päästy jo siihen, ettei palkkoja makseta lainkaan. Takavuosien Venäjältä tuttuun tapaan ihmiset kuitenkin jatkavat työssäkäyntiä säilyttääkseen työpaikkansa. Saksalaiset lääkeyhtiöt ovat lopettaneet eräiden syöpälääkkeiden ja veriplasmatuotteiden toimittamisen velkaisille kreikkalaissairaaloille. Kaksi sairaalaa ei pystynyt puoleen vuoteen maksamaan henkilökunnalleen palkkaa. Ihmiset ovat taantuman aikana vähentäneet tuoreiden hedelmien ja vihannesten ostamista 10?20 prosenttia ja vielä enemmän kalan syömistä. Yhden selvityksen mukaan liian vähän D-vitamiinia saa puolet valkoisista briteistä, 90 prosenttia muista kansalaisista ja neljäsosa kaikista lapsista. Romahdus Kreikassa Rajuin tilanne on pahimmassa kriisimaassa Kreikassa. Eurooppaan on palannut kutsumattomina vieraina vitsauksia, joiden luultiin jo jääneen kehittyneissä teollisuusmaissa kauas menneeseen aikaan. ENSIN PANKKIKRIISI Lapsilla taas ?englannintautia? Britanniassa David Cameronin konservatiivihallitus on onnistunut leikkaamaan maan talouden yhä syvemmälle suohon. Pikku-uutinen Britanniasta kertoo, että riisitautiin sairastuneiden määrä on noussut nelinkertaiseksi verrattuna 1990-luvun puoliväliin. Riisitauti oli aikoinaan niin yleinen Britannian kaupunkityöväestön lasten keskuudessa, että sitä nimitettiin Suomessa myös ?englannintaudiksi?. Riisitauti aiheutuu D-vitamiinin 38 puutteesta. Mutta myös pitkäaikainen tuloerojen kasvu alkaa näkyä monien maiden tilastoissa. Teollisuusmaissa on totuttu siihen, että keskimääräinen elinikä nousee jatkuvasti. Samoin useimmille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat sairaudet ovat Kreikassa lisääntyneet nopeammin kuin muualla Euroopassa. Ehkä hätkähdyttävin on tieto siitä, että tänä vuonna on havaittu malariatapauksia useilla paikkakunnilla. Taudin raportoitiin hävinneen Kreikasta vuonna 1974. Kreikalle annettavat ulkomaiset lainat eivät mene terveydenhoidon elvyttämiseen, vaan velkojen maksuun pankeille. Kreikasta on tullut laboratorio sille, mitä tapahtuu, kun hanat pannaan kerralla kiinni. Marraskuussa kirjoitimme siitä, miten kilpailukyky on työoloja polkemalla viritetty äärimmilleen, esimerkkinä tuhoisasta tulipalosta kärsinyt vaatetehdas Bangladeshissa. Viikkolehti on vuoden aikana seurannut talouskriisin inhimillisiä vai- Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? Malaria tuli takaisin Kreikan terveydenhuolto on putoamassa kehitysmaatasolle. Säästöt ovat vähentäneet satsauksia hygieniaan, minkä seurauksena monet infektiotaudit kuten krooniset hengitystiesairaudet, ihottumat ja tuberkuloosi leviävät. LEHTIKUVA/ JAVIER SORIANO Terveydenhoidon leikkauksia ja yksityistämisiä vastustava mielenosoitus Madridissa joulukuussa. Riisitauti ja malaria palasivat Eurooppaan » Ankarat talouden leikkauskuurit alkavat jo näkyä monien maiden kansanterveydessä. käännettiin julkisen talouden kriisiksi. Yksi järkyttävä seuraus on ortodoksisessa maassa aiemmin harvinaisten itsemurhien nopea lisääntyminen. Helmikuussa kirjoitimme nuorisotyöttömyyden maailmanlaajuisesta aikapommista. Ongelma koskee jo satojatuhansia espanjalaisia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Esimerkiksi vaikeuksissa olevat aluehallinnot ovat jättäneet maksamatta bussikuskien ja sairaanhoitajien palkkoja. Globaalissa mittakaavassa kilpailu pohjalle on vielä kovempaa
Pelkkä äärimmäinen arvostelu ei usein johda muutoksiin arvosteluun kohteessa . Ystävien kesken voidaan asioista puhua suoraan ja tarvittaessa sanoa kovaakin. ei ainakaan perusteilla, jotka eivät ole totta. PAAVO ARHINMÄEN eduskunta-avustajan Antero Eerolan blogi ilmestyi 24. Faktojen ja arvioiden pitää kuitenkin olla paikallaan. Hautala on nostanut Venäjän nykyiseksi ykkösongelmaksi sen, että kolme moskovalaisessa kirkossa ilman lupaa esiintynyttä naista joutui oikeuteen tekemisistään. Ensin kuitenkin pitää olla ystäviä. elokuuta. MERKINTÖJÄ SUOMESTA JA MAAILMASTA: http://blogit.kansanuutiset.fi/merkintojasuomesta-ja-maailmasta/ LEHTIKUVA/ NATALIA KOLESNIKOVA Hautala on nostanut Venäjän nykyiseksi ykkösongelmaksi sen, että kolme moskovalaisessa kirkossa ilman lupaa esiintynyttä naista joutui oikeuteen tekemisistään. 39. Venäjän kohdalla on usein päinvastoin. Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) ihmetteli Suomen Kuvalehdessä 4.8.2012, miten suomalaisten olisi muka helpompi puhua virallisen Venäjän kanssa panssarivaunuista kuin ihmisoikeuksista. Väite ei yksinkertaisesti ole tosi. Siksi hänen vaatimuksensa nousevat joskus absurdeille tasoille. Niihin kuuluu vaatimus, jonka mukaan Suomessa poliitikot tapaisivat virallisesti Ve- » Hautalalle Venäjä on vain yksi suuri ihmisoikeusongelma. näjän kaduilla toimivia pieniä oppositioryhmiä. Tästä paras esimerkki on Hautala itse. Nyt tiedossa on heidän tuomionsa, jota on toki kaikki syyt pitää kohtuuttomana. Erikoinen oli silti Hautalan toivomus, jonka mukaan Venäjän ortodoksinen kirkko voisi armoa osoittamalla kääntää tilanteen niin, että tuomioistuin langettaisi Pussy Riotille jonkin symbolisen rangaistuksen. Hautalan vaatimuksiin on aina kuulunut, että Venäjällä oikeusistuimet eivät saisi taipua ulkopuolisiin vaikuttamisyrityksiin. toimintaa. Näiden Yhdysvaltojen kongressin rahoittamien saavien organisaatioiden päämääriin Venäjällä kuuluu maan poliittisen järjestelmän muuttaminen. Entäpä jos Venäjän duuman puolueet perustaisivat Yhdysvaltoihin . Vai riippuuko se siitä, millaisia tuomioita meillä Suomessa toivotaan? Hautala arvostelee myös Venäjän uutta kansalaisjärjestölakia, joka ohjeistaa ulkomailta rahoitusta saavat järjestöt ilmoittautumaan ulkomaisiksi toimijoiksi. Pitääkö siis tuomioistuinten Venäjällä olla riippumattomia vai ei. Pitäisikö siis samalla venäläisiä poliitikkoja kannustaa aktiivisesti tapaamaan eduskunnan ulkopuolisia puolueita, esimerkiksi piraatteja tai kommunistien sirpaleryhmiä? Nehän muodostavat Suomessa ulkoparlamentaarisen opposition. Ongelma nykyisin on, että suomalaisten poliitikkojen kaikki Venäjä-yhteydet ovat käytännössä lähes olemattomia . Maan hallituksen jäsenenä Hautalan pitäisi olla edes hiukan paremmin selvillä niistä keskusteluista, joita Suomen ja Venäjän välillä jatkuvasti käydään, viimeksi ulkoministeri Sergei Lavrovin Helsingin vierailun yhteydessä. Pakostakin syntyy vaikutelma, ettei tämä ole hänelle edes oleellista. Merkintöjä Suomesta uomesta j ja am maailmasta aailmasta Antero Eerola antero.eerola@eduskunta.? Hiukan kohtuutta Venäjä-keskusteluun SUOMESSA KESKUSTELU Venäjästä saa joskus omituisia ulottuvuuksia. Käsitys on helppo allekirjoittaa. ja välillä aiheellistakin . Erilaisten tuomioiden jakamisessa ja toimintaohjeiden antamisessa olisi hyvä silti olla kohtuullinen. nimen alla toimii. tai Suomeen ? järjestöjä, jotka ryhtyisivät ponnekkaasti ajamaan venäläistä demokratiamallia asemamaissaan ja rahoittamaan opposition toimintaa. Ei lietsoa kaunaa . Miten me reagoisimme? HAUTALA ÄIMISTELEE myös sitä, miten kapeasti Suomessa seurataan Venäjän kehitystä. Hänelle Venäjä on vain yksi suuri ihmisoikeusongelma, jossa ei tapahdu mitään muuta kuin kaikenmoista sortoa ja vainoa. Hautala tarkastelee Venäjää maana, jonka pitäisi noudattaa kokonaan toisia sääntöjä kuin kaikkien muiden. vallanpitäjiin tai oppositioon. Venäjän arvostelua ei tarvitse Suomessa pelätä, vaikka Hautala mielellään tekeekin siitä jonkinlaisen rohkeuskokeen, jonka vain hän läpäisee. Hautala on jo pitkään ollut jonkinlaisella ristiretkellä niin sanotun sananvapauden ja demokratian viemiseksi Venäjälle. TOISTEN MAIDEN arvostelu jopa Suomen halli- tuksesta käsin on täysin hyväksyttävää . Pääsääntönä kansalaisjärjestöjen kurittaminen on tietysti väärin. Samalla on hyvä huomata, millaisia organisaatioita ?kansalaisjärjestöjen. Niihin kuuluvat muun muassa Yhdysvaltojen pääpuolueiden demokratian vientijärjestöt National Democratic Institute ja International Republican Institute sekä Natio- nal Endowment for Democracy, joka uskoo amerikkalaisen demokratiamallin ylemmyyteen maailmassa
Jos kaupan tarjonta tympäisee, niin kotitekoiset konvehdit ovat maistuva vaihtoehto. Jotta konvehdeista saa kauniin kiiltäviä eivätkä ne sula sormiin, on suklaa lämpökäsiteltävä eli temperoitava. Tumma suklaa lämmitetään ensin 48?50 asteiseksi, annetaan jäähtyä 28 asteiseksi ja lämmitetään sen jälkeen 31?32 asteiseksi. Tein konvehteihin mantelito?eetäytteen, ylijääneen täytteen annostelin metallisiin kertakäyttövuokiin. 40 MANTELITOFFEELLA TÄYTETYT KONVEHDIT 9?10 g muotteja käyttäen 30 kpl konvehteja 50 g manteleita 30 g sokeria 20 g voita 1/2 tl sormisuolaa, esim. E vapaa-aika Hyvää uutta vuotta 2013! Suklaata! PIMEÄ VUODENAIKA herättää ihmisessä suk- laanhimon, ei ihme että joululahjapaperiinkin kääritään konvehtirasia toisensa perään. Keitä seosta kohtalaisella lämmöllä, kunnes se on 116 asteista. Pane mantelirouhe, 30 g sokeria ja 20 g voita pannulle, kuumenna kunnes sokeri ja voi ovat ruskistuneet. Jos sinulla ei ole konvehtivuokia, voit leikata jäähtyneen to?een paloiksi ja kastaa palat sulaan suklaaseen, nosta makeiset sitten ritilälle valumaan. Kaada seos vadille ja anna jähmettyä. Laita ritilän alle leivinpaperi, niin saat kaiken suklaan talteen. Jos käytät muotteja, tee näin: annostele noin puolet temperoidusta suklaasta konvehtivuokiin, pyörittele vuokia niin, että suklaa peittää muottien pohjat ja alaosan reunat. Jälleen hyvä syy hankkia sokerilämpömittari! Se on oikeasti sokerileipurille tarpeellinen työkalu. Temperointi ei ole vaikeaa, mutta siinä tarvitset lämpömittarin. Heikkolaatuisesta suklaasta on vaikeaa loihtia korkealaatuisia konvehteja, katso suklaan tuoteselosteita! Lidlin valikoimissa on edullisia vaihtoehtoja, joissa kaakaopitoisuus on korkea. Kokeneet konvehtimestarit vannovat kovasta muovista tehtyjen muottien nimeen. Tein konvehdit Valrhonan tummasta Guanaja-suklaasta, jonka kaakaopitoisuus on 70 prosenttia. Niistä jäähtyneet konvehdit on helppo irrottaa ja pintakin on kauniin sileä. Voi käyttää myös kertakäyttöisiä makeisvuokia. Ensin puolet suklaasta lämmitetään ensimmäisen vaiheen lämpötilaan vesihauteessa. Rouhi jäähtynyt levy hienoksi, lisää suola. Pane loppu sokeri, siirappi ja kerma paksupohjaiseen kattilaan. Varo veden pääsemistä suklaan joukkoon! Lisää sitten loput suklaat ja sekoittele seos kakkosvaiheen lämpöiseksi. Anna seoksen jäähtyä hieman, sekoita sitten manteli-sokeri-seos to?een joukkoon. Ota levystä sen kokoisia paloja, että ne mahtuvat täytteeksi käyttämiisi konvehtivuokiin.Täytteen täytyy mahtua kokonaan piiloon suklaan sisään. Kaada karamellisoitunut seos lautaselle jäähtymään. Lopuksi lämmitä suklaa kolmannen vaiheen lämpötilaan. Valkosuklaan lämpötilat ovat muuten samat kuin maitosuklaalla, mutta viimeisessä vaiheessa se lämmitetään 29 asteiseksi. Suklaamestarit hoitavat temperoinnin marmorilevyllä, mutta kyllä sen voi tehdä kulhossakin. Vältyt toimimasta sormituntumalta tilanteissa, joissa täsmällinen lämmön mittaaminen on avain onnistumiseen. Erilaiset suklaat vaativat erilaiset lämpötilat temperoinnissa. Maldon 150 g hienoa sokeria 50 g vaaleaa siirappia 1 dl kuohukermaa 200 g temperoitua tummaa suklaata HIENONNA KUORIMATTOMAT mantelit » Heikkolaatuisesta suklaasta on vaikeaa loihtia korkealaatuisia konvehteja, katso suklaan tuoteselosteita. veitsellä karkeaksi rouheeksi. Nyt sinulla on käyttövalmista, temperoitua suklaamassaa! Konvehtimuotit ovat nykyisin useimmiten silikonia. Kun perhekoko pienenee, niin makeisteollisuus vastaa tähän muutokseen myymällä konvehtejakin usean rasian salkkuina. Maitosuklaan lämpötilat ovat 40? 45 astetta, 25?27 astetta, 30 astetta. Paina to?eetäytepalat vuokiin, täytä vuoat lopulla suklaalla. Anna jäähtyä ulkona tai jääkaapissa, kumoa jäähtyneet konvehdit vuoista ja nauti! Tarjoa toki kaverillekin! PIIA RANTALA-KORHONEN kirjoittaa ruuasta ja antaa ruokavihjeitä Kansan Uutisten Lähi(ö)ruokaablogissa. LÄHI(Ö)RUOKAA: http:// blogit.kansanuutiset.fi/ lahioruokaa/
PALKANSAAJAVIESTINTÄÄ XXX UVSWB m Siltasaarenkatu 6, 7. VA S U R I L L A . krs PL 290 00531 Helsinki 09 4780 8800 www. up-uutispalvelu.fi POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI http://uusimaa.vasemmisto.fi/ www.kansantahto.fi VASURILLA Mainettaan parempi. DUUNARIMUSIIKKI EILEN JA TÄNÄÄN Uuden una: tilaajan et en 6kk ensimmäin 22 työväenmusiikin helmeä samalla levyllä! PERINTEISET REIJO FRANK KOITON LAULU AGIT PROP KOM-TEATTERI JUSSI RAITTINEN KUPLETTIMAISET MIKKO PERKOILA JAAKKO TEPPO HISKI SALOMAA ESA PAKARINEN M.A.NUMMINEN UUSI POLVI TUOMARI NURMIO PALEFACE PELLE MILJOONA JUKKA POIKA ASA REINO NORDIN MUUT TYÖVÄENLAULUT NEILIKKA DALLAPÉ-ORKESTERI TAPIO RAUTAVAARA VESA-MATTI LOIRI KRISTIINA HALKOLA JONNA PIRTTIJOKI KATSO LISÄTIEDOT JA TILAA! W W W. F I 62 ? tu www.kansanuutiset.fi. tai soita 0800-97006 Tilaa, tutus ja ylläty! 41
Saattaa myös aivan hyvin olla, että Helmarit valitaan Vuoden 2012 joukkueeksi urheilutoimittajien toimesta. Suomen miehissäkin soisi sutjakan sukupolvenvaihdoksen tapahtuvan, koska Helmareissakaan ei ole enää Laura Kalmari-Österbergin tai Anne Mäkisen kaltaisia pitkän uran tehneitä kansainvälisesti tunnustettuja pelaajia. Messin kalenterivuoden aikana tekemät 91 maalia jäävät historiankirjoihin ennätyksenä, jota ei aivan hetimiten rikota . Jalkapallossa on monia kiinnostavia taktisia elementtejä ja nyansseja, mutta juuri räiskyvät persoonat tuovat mukanaan tarvittavan ripauksen arvaamattomuutta ja yllättäviä juttuja kentälle. Päällimmäisinä mieleen nousevat VUODEN RIEMASTUTTAVIMPIA. pyyhkivät syyskuussa nurmea Virolla lukemin 5?0, sinetöityi kolmas EM-kisapaikka. Etenkin kotimaiseen futikseen kaipaisi jo vähän tuuletusta. Nooh, kunhan TamU-K nousee tasaisesti sarjatason vuodessa niin tuossa puolen vuosikymmenen päästä viimeistään on odotettavissa hulinaa sarjataulukossa... Elina Vainikainen katson Suomen naisten maajoukkueen selviämisen taasen arvokisoihin. Mutta toisaalta TinjaRiikka Korpela on saanut arvostusta Norjan liigan parhaana maalivahtina ja voidaanpa Helmareiden liki 70 maaottelun 26-vuotias pakkikapteeni Maija Saari lukea jo varmuutta luovaan konkarikonklaaviin. Vuoden f loppikategoriaan kuuluu puolestaan miesten maajoukkuepelaajien vähäinen peliaika seurajoukkueissaan. Futisfanin kannalta (ellei satu kannattamaan HJK:ta tai Espanjaa) tämä alkaa käydä pikku hiljaa tylsäksi. Joukkueen runko on ikärakenteeltaan tulevaisuuteen katsova ja Ruotsin kisoihin lähtee myös iso nivaska 1990-luvulla syntyneitä pelaajia. Espanja voitti arvokisat kolmannen kerran peräkkäin, Klubi Veikkausliigan neljättä kertaa putkeen. josko koskaan. Esimerkiksi Teemu Pukki on saanut taistella toden teolla jämäminuuteista Schalkessa. Lisäksi on tärkeää muistaa, ettei ?Kirppu. Yksi Niklas Moisander ei vielä kesää tee, arvokisapaikasta puhumattakaan. Olli Kohonen ilmiöitä jalkapallon saralla ovat mielestäni olleet kiistanalaisten taiteilijasielujen tempaukset, joita on nähty niin eurosarjojen taistoissa kuin kesän EMkisoissakin. Lisäksi Messin menestyksessä FC Barcelonan roolia ei voi liikaa korostaa. Arvokisoista apropos vuoden ?oppiin, ennalta-arvattavuuteen. ole vain pelkkä maalinsylkijä, vaan myös erinomaisen taitava lukemaan ja rakentamaan peliä. Messin urotekojen seurauksena mediassa on herännyt jälleen kerran keskustelu siitä, onko hän jo kaikkien aikojen paras jalkapalloilija. Oman aikansa ylivoimaisin pelaaja Messi toki on, mutta ainakin minun kirjoissani el Diegon tasolle yltäminen vaatisi edes ARGENTIINALAISEN JALKAPALLON 42 yksissä arvokisoissa onnistumista. Alexander Ring on puolestaan jumahtanut Mönchengladbachissa vaihtomieheksi, vaikka nuoren kaverin olikin vaikea uskoa hyppäävän Bundesliigajoukkueen vakiäijäksi. Mutta Mixu Paatelaisen miehistö tarvitsee menestyäkseen jatkuvaa huippupelituntumaa saavia jalkapalloilijoita. F pelit Riippumatta siitä, missä menemme tällä hetkellä, tämä oli mestaruuden arvoinen suoritus. Manchester Unitedin manageri Alex Ferguson uutistoimisto AP:lle tapaninpäivänä pelatun ottelun jälkeen. Vuoden topit ja ?opit » Viikkolehden veikkaustiimi arvioi päättyvän jalkapallovuoden. suurena ystävänä minulle vuoden nimi on ehdottomasti Leo Messi, tuo neljännesmiljardin arvoinen mies. Andre Jeglertzin suojattien VUODEN TOPIKSI » Vuoden topiksi katson Suomen naisten maajoukkueen selviämisen taasen arvokisoihin. on myös asetettava tavoitteeksi pääseminen lohkovaiheesta jatkoon. Kun ?Helmarit
Tamma oli 1970-luvulla Euroopan ravikuningatar, joka nosti raviurheilun Suomessa laajemmin parrasvaloihin. OIKEUTETUSTI Brad de Veluwe on ehdolla vuoden hevoseksi eikä voittajasta lienekään epäselvyyksiä, vaikka vastassa ovat ravikuningas Erikasson, ravikuningatar Sirun Valpuriina ja myös kansainvälisillä kaviourilla pärjännyt lämminveritamma She Loves You. Tänä vuonna Brad de Veluwe teki siinäkin mielessä historiaa, että sen ME-juoksu on ehdolla urheilugaalassa vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi. Jouko Joentausta SABINE SEXAUER Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja. 43. Syykin vaisuuteen selvisi . Brad de Veluwen ensi vuoden päätähtäin lienee juuri Elitloppetin valloittaminen. SUOMALAISEEN RAVIURHEILUUN ORIIN URAN huippuhetki koettiin Sak- Messin 91 maalia jäävät historiaan, mutta kaikkien aikojen parhaaksi jalkapalloilijaksi Elina Vainikainen kelpuuttaisi hänet vasta, kun onnistumisia tulee myös arvokisoissa. san Gelsenkirchenissä syyskuun lopulla, kun se voitti ikäluokkansa ehkä Euroopan kovimman lähdön ( UET Grand Prix -. Vuoden tapahtumat osoittavat, että töitä on vielä runsaasti tehtävänä epäterveiden ilmiöiden kitkemisessä jalkapallokatsomoista. Jaakko Alavuotunki Oriin voittoprosentti on niin huikaiseva, että adjektiivit loppuvat. Sillä on takana 24 starttia, joista on 20 voittoa ja kolme kakkossijaa. VUODEN VIIMEISET toto75-ravit ajetaan Kuopiossa. Avauskohteessa suosikin paineet saa hyvältä paikalta matkaan lähtevä Frans (2), joka kiihdyttänee heti keulaan. Kolmoskohde taas vaatii paljon merkkejä ja samat sanat pätevät neloskohteeseenkin. Viitoskohteessa Kingcobra (2) kerää hyvältä lähtöpaikaltaan ansaitusti paljon peliä, mutta noteerattavia ovat myös Bisquit Laukko (5), Amadeus Boko (7) ja koko takarivin porukka Billy Leen (12) johdolla. Kovaan kuntoon noussut Sakustian (1) on kylmäveriskohteen ykkösmerkki. Turnaus osoitti, että näitä ongelmia on eniten ItäEuroopassa, mutta aiheesta on keskusteltu viljalti myös Englannissa. Samaan sarjaan kuuluu Pietarin Zenitin kannattajien työstämä, julkisuuteen levinnyt rasistinen ja homofobinen kirjelmä. Kerran on ote päässyt lipsumaan, kun Bradi jäi viime toukokuussa Ruotsissa seitsemänneksi. johti tuolloin juoksua suvereenisti lähdöstä maaliin. Brad de Veluwe on lyhyellä urallaan ehtinyt tienata sipoolaiselle omistajalleen Lars Ingberg Oy:lle miltei 929 000 euroa. Zlatan Ibrahimovicin huikeat neljä osumaa marraskuisessa ottelussa Englantia vastaan. tosin vasta kisan jälkeen . päässeet alle 09,8:n. Edelliset kansan laajemmin tuntemat ravitähdet olivat kansainvälisillä radoilla menestyneet BWT Magic ja. Houston Laukko. Vähän ulkomailla kilpaillut Isla J Brave jyräsi kotimaassa 90-luvulla miltei voitosta voittoon ja nousi uransa huipulla jopa Ullavan kunnan suurimmaksi veronmaksajaksi. Niitä ennen kansa oppi tuntemaan nimen Charme Asserdal. Erityisesti viimeinen saksipotkuosuma on kiistatta eräs kaikkien aikojen uskomattomimmista maaleista vihreällä veralla. Haasteen heittää kovakuntoinen Diktaattori (3). Kakkoskohteessa keulapaikasta kisaavat Harbor Boy (2) ja It?s Hooligan (6). Ravilla pysyessään Topper (7) haastaa ja takaa taistoon jyräävät ainakin Pelikka (11) ja Liekin Eko (12). Päätöskohteessa suosikki on Tamilphoto (9), mutta unohtaa ei kannata viimeksi hyviä juoksuja tehneitä Sunrise Loveria (5), Racerstinaa (3) ja Nice Brozoa (12). Viikon toto75-ravivihje kokonaisuudessaan löytyy Verkkolehdestä: www.kansanuutiset.fi/uutiset/urheilu LEHTIKUVA/ JORGE GUERRERO Ravit Uusi tähti on syttynyt syttyi 2012 kansainvälisen tason tähti, joka todennäköisesti loistaa alkavana vuonna vielä entistäkin kirkkaammin. naali) ja hankki omistajilleen kerralla hulppeat 200 000 euroa. ?Bradi. 4-vuotias Brad de Veluwe nousi suurvoittojen myötä eurooppalaisten huippuhevosten kärkikaartiin. Tuomas Korvenojan valmentama ja ohjastama ori otti nimiinsä 4-vuotiaiden maailman ennätyksen (09,7a) heinäkuussa Ruotsin Halmstadissa. Voittoaika on todella kova, sillä esimerkiksi yhdessä maailman kovimmassa mailin kisassa, Ruotsin Solvallan Elitkoppet-?naalissa, voittajat eivät ole . Piinattu hyökkääjä laukoi EM-kisoissa Saksan katsomoon huikeilla osumilla. Vuoden ?oppi liittyy huligaanien väkivaltaan ja rasismiin, jotka nostivat ikävällä tavalla irvokkaita päitään kesän kisoissa. toistaiseksi . Sahara Daydream (10) ja Cyrus Duo (9) kannattaa noteerata. eli limaa löytyi oriin hengitysteistä. SUOMESSA EI ole ollut vuosikausiin täl- BRAD DE VELUWEN MERIITIT UET GP -voitto, Gelsenkirchen 23.9.2012 (200 000 ?) Suuri Suomalainen Derby, Helsinki 1.9.2012 (100 000 ?) Sprintterimestaruus ja ME 09,7, Halmstad 5.7.2012 (100 000 ?) Orsi Mangelli, Milano 1.11.2011 (115 000 ?) Kriterium-finaali, Teivo 1.10.2011 (75 000 ?) Ulf Thoresenin muistoajo, Jarlsberg 17.7.2011 (76 260 ?) E3-loppukilpailu, Bergsåker 2.7.2011 (88 080 ?) » Brad de Veluwe on ehdolla vuoden hevoseksi eikä voittajasta lienekään epäselvyyksiä laista kansainvälisen tason ravitähteä, joka tekisi lajia tunnetuksi aktiiviharrastajien ulkopuolellakin. Man Cityn ja Italian Mario Balotelli on toinen vuoden erikoinen persoona
Kohteena oli nuoria, jotka halusivat päästä eroon rikollisesta elämänpiiristä. Maasta ei löydy toista urheiluseuraa, jolla on tällainen syntyhistoria. Nuorten turvana toimiminen on vuonna 2004 perustetun TUL-seura Spartak Kajaanin työtä tänäänkin. Seuran perustajiin erityisnuoriso-ohjaaja Jukka Kortelainen kanssa lukeutuvan Huotarin mukaan sen erityisnuorisotyön tarkoituksena on tarjota nuorille toimintaa, jonka avulla ennaltaehkäistään syrjäytymistä, sekä toimia ongelmien heille sattuessa auttajana ja tukena. Seura kunnostautuu niin varhaiskasvatustyössä, kuin erityisnuorisotyössä. Tsemppaamista, yhteydenpitoa Päivi Huotari työskentelee Spartak Kajaanissa toiminnanjohtajana ja lasten ja nuorten erityisohjaajana. Tavat tehdä tätä työtä ovat alkuajoista nopeasti monipuolistuneet. Spartakia voi syystä sanoa erilaiseksi urheiluseuraksi. Molemmat opiskelevat nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Rennolla meiningillä Kun kaikkeen edellä esille tulleen varhaiskasvatus- ja nuorisotyön rinnalle tuo varsinaisen urheilutoiminnan päätyy Huotari lukuun 500. Tilanteen huomanneet katsoivat, että oli ryhdyttävä pysäyttämään syrjäytymiskehitystä. Projektin pääpaikkana on seuran hallussa oleva Lunkan kiinteistö Kajaanin keskustassa. Liikennepuistosta iltapäiväkerhoihin Seura itse tarjoaa työtä monelle kymmenelle nuorelle. Seuran toimin autetaan työttömien nuorten toimeentuloa ohjaamalla heitä avoimille työmarkkinoille, työvalmiuksia paranta- 44 vaan koulutukseen tai järjestämällä heille järkevää tekemistä seuran puitteissa Projektien kohderyhmien kirjo on laaja. Se käsittää niin vankilasta vapautuvat, psyykkisiä ongelmia potevat ja muuten sosiaalisen vahvistamisen tarpeessa olevat ammattitaidottomat, pitkäaikaistyöttömät ja vajaakuntoiset nuoret kuin kouluttautuneet nuoret, joilla on elämänhallinnallisia ongelmia tai joilla edessä on uudelleen kouluttautuminen. Kaksi vuotta vauhdissa olleessa Respektiprojektissa pääasiana on edistää ilman opiskelu- tai työpaikkaa tai ammattia olevia kainuulaisnuoria ammatin valinnassa. Oli nuoria, jotka olivat ajautumassa syrjäytymisen uralle ja oli nuoria, jotka olivat ajautumassa rikollisuuteen. Niin paljon Kajaanin Spartak hänen mukaansa tänään kerää nuoria toimintaansa. Spartak Kajaanilla on ympärivuotista toimintaa jalkapallossa, pesäpallossa ja salibandyssä. Se on kerran, pari viikossa kentällä kokoontuva runsaan 20 miehen harrastejalkapallojoukkue, jonka kokoonpanosta yli puolet on maahanmuuttajia. Spartak Kajaanin jalkapallojoukkue pelaa kolmossarjassa.. Koulujen päätyttyä ohjaajat siirtyvät muun muassa liikennepuistoon. Anna-Mia Manninen on yksi iltapäiväkerhossa viime lukuvuoden työskennelleitä. Hän opiskelee Leskisen tavoin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Päivi Huotari laskeskelee seuran työllistäneen kuluneena talvena oppisopimuksella neljä nuorta. Työharjoittelijoina ja erilaisissa tukitöissä heitä on ollut parhaimmillaan kymmenkunta. Kivitalo-kiertueet ovat nimenä toiminnalla, jolla tuetaan muuan muassa vankiloihin joutuneita kainuul sessa arkielämään vapautumisen jälkeen. Anna-Mia Manninen on ohjaaja iltapäiväkerhossa. Heitä kannustetaan opintoihin tai työelämään ja heille osoitetaan seuran puitteissa liikunnan ohella paljon muitakin syrjäytymistieltä pois vieviä harrastusmahdollisuuksia. Ongelmiin joutuneiden nuorten auttamisessa jopa vankilat kuuluvat Spartak Kajaanin toimintapiiriin. Viimeisin lisäys seuran lajivalikoimaan on köyhän miehen golf, frisbeegolf. Sosiaalisuutta rennolla meiningillä korostavan seuran kuvaan sopii hyvin Hillityt Takatukat -joukkue. Mikko Leskinen työskentelee Spartak Kajaanin hoitamassa liikennepuistossa. Se on aiheesta TUL:n seurarekisterissä, sillä urheilulla on sen toiminnassa tärkeä osa, mutta seurassa tehdään paljon muutakin. Nuorille tarjotaan toimintaa käytännön selviytymismallina. Muun muassa kaupungin kanssa tehtyjen ostopalvelusopimusten kautta seuran palkkalistoilla on nuoria oppisopimuskoulutuksessa, omaehtoisessa tai koulutukseen liittyvässä työharjoittelussa ja kuntoutuksessa. Liikennepuisto on yksi tapa työllistää nuoria. Mikko Leskinen työskentelee oppisopimussuhteessa liikennepuistossa, joka on yksi toiminnoista, joiden vastaamisesta Spartak Kajaani on tehnyt kaupungin kanssa ostopalvelusopimuksen. Kajaanin suosittujen kesäkohteiden joukkoon lukeutuvan liikennepuiston ovet avautuvat koulujen loputtua. Nuoria työllistyy seuran kautta myös ohjaajina koulujen iltapäiväkerhoissa. Kivitalo-kiertueet ovat nimenä toiminnalla, jolla tuetaan muun muassa vankiloihin joutuneita kainuulaisnuoria näiden valmistautumisessa arkielämään vapautumisen jälkeen. Eväitä elämään Seurassa on yhtä aikaa meneillään useitakin tukiprojekteja. Finder-nimellä toteutettavassa etsivän erityisnuorisotyön hankkeessa, samoin kuin Sopu-projektissa pyritään parantamaan työttömien ja muuten ongelmallisessa tilanteessa elävien nuorten elämänhallintaa. Heidän eväitään tulla omin neuvoin toimeen vahvistetaan. Jalkapallo painottuu aikuisten kilpa- ja harrastejoukkueisiin, kun pesäpallossa ja salibandyssä toimintaa on myös nuorille. Urheiluseura, jolle toiminta vankilassakaan » Spartak Kajaani -urheiluseura syntyi nuorten turvaksi. TEKSTI Hannu Hurme VUOSITUHANNEN VAIHTEESSA Kajaanissa havahduttiin huomaamaan miten kaupungissa alkoi yhä enemmän olla nuoria, jotka tarvitsivat elämänsä ongelmiin ulkopuolisen apua. Spartakin iltapäiväohjaajia on työskennellyt neljässä koulussa eri puolilla Kajaania. He aloittivat muuan muassa turvatilatoiminnan, jonka avulla vedettiin nuoria väkivallan uhan alta pois
ja osa meille lähetetyistä viesteistä jäi saapumatta perille. ei ole vierasta Uuden vuoden tervehdykset » Palveluntarjoajamme sähköpostipalvelussa oli häiriöitä ERILAINEN URHEILUSEURA Jalkapallo, salibandy, pesäpallo ja frisbeegolf ovat lajeja, joita eri-ikäiset voivat harrastaa Kajaanin Spartakissa. 11.-13.12. Pahoittelemme tapahtunutta! Alla joululehdessä julkaisematta jääneet tervehdykset. Urheilutoiminnan ohella seura huolehtii toimialueensa nuorista myös monin eri tavoin. Finder on seuran järjestämä etsivän erityisnuorisotyön hanke Kajaanissa Hankkeen tavoitteena on, että jokainen hankkeessa mukana oleva nuori saa kartoitettua oman elämänsä ongelma-alueet ja saa niihin apua ja tukea. Sopu-projektiin osallistumalla seura tarjoaa nuorille mahdollisuuden löytää työtä tekemällä tien aktiiviseksi työnhakijaksi ja koulutuksiin. Hankkeen tarkoituksena on parantaa nuorten työttömien elämänhallintaa kohentamalla heidän työhön kuntoutumista. Respekti-projektin kohde on Kainuun 17-29 vuotiaat nuoret, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai ammattia. Metallin Vasemmisto Liittovaltuusto Haaja Ilpo Hiltunen Jukka-Pekka Hoviniemi Harri Jaatinen Ari-Pekka Kapanen Kimmo Kapiainen Juha Karppinen Juha Kivimäki Seppo Linden Jouni Luiro-Piippo Raija-Riitta Lukkarinen Tarmo Lämpsä Jouni Nieminen Tomi Palomäki Antero Piippo Sami Piirainen Anssi Pörsti Pekka Vanhala Tommi Virolainen Mikko Vänskä Heli Liittohallitus, työttömyyskassan hallitus Aalto Jari Hiltunen Heikki Honkanen Marianne Hyykoski Jyrki Rauhala Ulla Salonen Antti Vuoti Mika Välimäki Erno Reijonen Jouko Risberg Ville-Petteri Rintamaa Margit Saarinen Ulla Salenius Kari Salonen Antti Silander Tarmo Techtolin Ira Toivanen Pia Tuhkanen Eero Vierimaa Juha Välimäki Maritta Åman Tellervo Ortane Pekka Palmen Teuvo Rajala Laina Saari Arja Salmi Raija Mynämäen Vasemmisto Jyväskylä Jauhiainen Juha ja Pirkko Jauhiainen Kari perh. Keljon Viestin veteraanit Nokia Jäntti Auli Oksanen Vesa Oksanen Niilo Niemelä Liisa Niemelä Rainer Keuruu Jauhiainen Eino + perhe Laukaa Jauhiainen Harri perh. Lieto Henkilökunta Spartak Kajaanin toimitalon autotallissa nuoret voivat kunnostaa ajopelejään. Antila Jorma Anttila Tapio Eklund Timo Ekström Rinna Haikara Inka Holappa Heikki Huhtinen Minna Ihalainen Terho Kauppinen Veikko Kola Sari Korpela Eveliina Koskelainen Asko-Matti Koskinen Leena Kostamo Mari Lehto Timo Lehtonen Turja Leppäkangas Jari Liimatainen Marja Lumijärvi Marjut Mehtälä Jari Miettinen Jouni Mäkelä Matti Numminen Matti Nurmi Marjo Pesola Juha Pietilä Markku Rantala Katri Heinonen Risto Hietalahti Vesa Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Numminen Lauri Rautiola Leena Rautiola Veli-Matti Tamminen Ari Ahokas Olli-Matti ja Kaisa Föhr Matti Havanko Sulho Heikkilä Juha Katajainen Timo Korhonen Reijo Kurka Ulla Manni Riku Miettinen Hannu LEHTIKUVA Ahtola Pertti Haapala Matti Haataja Anna Kallio Seppo Keränen Marja Keränen Toivo Kiukainen Pekka Kotiranta Ilkka Kotiranta Pirjo Lehtonen Anneli Lehtonen Petri Moisio Erkki Niemi Sinikka Nurmi Helge Pekkola Aila Raiskio Hannu Salonen Hilkka Torkki Jarmo Torkki Marja-Leena Tuominen Aila Veijalainen Hannu Wigelius Tapio Vihanta Eeva Vihanta Voitto Riihimäki Matti Mannila Saarijärvi Collin Irja Collin Markku Hiekkavirta Sinikka ja Arvo Hämäläinen Eero Hämäläinen Eila Ollikainen Piia Piesanen Saari Pollari Marjut Rissanen Arto Savonlinnan eläkeläiset Hyttinen Onni 45
Lxe6+! Kxe6 2. Lxe8+ Kf8! ja musta voittaa. 46 Ristikon 21.12.2012 palauttaneiden kesken arvottujen palkintojen voittajat löytyvät seuraavasta Viikkolehdestä.. Tarjolla olivat jatkot: 1. Lb5. Lb5. Millaisin seurauksin? Ratkaisu: 1. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Ta1+! 2. Valkea (siirto) voi korjata koko potin tai menettää sen. Tc6+ Kf7 3. Hän pelasi 1. Dd5+ tai 1. Palkinnot maksetaan vain pankkiyhteytensä ilmoittaneille. Ristikon oikea vastaus 21.12.2012 5 Nimi ja paikkakunta: 4 3 Tilinumero IBAN-muodossa: 2 1 a b c d e f g h Shakinpelaajan pelisuunnitelmassa materiaalin kalastelu on yleistä. Kb3 axb2 3. Da7 jne. Suunnitelma voi olla myöskin kaks?teräistä ja siinä on niin omat hyvät kuin riskipuolensa. Göteborgissa 2005 pelatussa pelissä Antoniou-Kozul, kuvion asema on vaakalaudalla. Lisätkää kuoreen merkintä Ristikko. Lähettäessänne muuta materiaalia samassa kuoressa jättä- Ristikko 28.12.2012 8 7 6 kää merkintä pois. Dxa3! Txh2 2. Lb5 Kf8 3. Ristikko Shakki Vastaukset viikonvaihteen ristikkoon 28.12.2012 on lähetettävä 2.1.2013 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki
leikkiaseen kanssa. VUODEN PÄÄTTYESSÄ on tapana tehdä yhteenveto men- JARMO LINTUNEN Ensi viikolla Vaalivoitto en e s i a l a k t o k tapaan Hannu Reime esittää ratkaisun Lähi-idän kon?iktiin 47. Sota tehokkaamman ja säännellymmän toiminon liberaalin yhteiskunnan tuote: nan. ?Liberalismin perusajatuksena on, että Ihminen muuttuu itselleen vahingollisotien loppumiseksi pitää sotia. Herrat saavat rahabonukset, mutta vuoden 2013 vapaapäivät pelaavat duunarin pussiin. Myös kiukkua, ilkeyttä omaa veronkantoaan toimimaan. tai hyväuskoinen nousu Euroopassa... hölmö . Yhdysvaltain oikeusministeriö LEHTIKUVA/ ODD ANDERSEN Optimismiin ei ole aihetta. Väkivalta voi intensiteetiltään vaihdella, toteuttaa edes Euroopan laajuisesti. mutta jatkua vuosikymmenestä toiseen, kuten Lähi-idästä Rosvot ovat edessämme, mutta heitä ei saada kiinni. tiedämme. Vuoden 2008 ?nanssisällissota, Afganistan, terrorismi ja sitä lietsova kansikriisin aikana näytti hetken, että syyt ja syylliset tautiin sainvälinen politiikka, Afrikan ?maailmansota?, fasismin voidaan laittaa kuriin, mutta optimisti . EU:n veroja vihapuhetta levitetään enemmän kuin komissaari Algirdas Semeta arvioi aiemkoskaan. min tässä kuussa, että Kreikan verotuloVälineet ihmisen tappamiseen kehittyjen pitäisi olla 53 miljardia euroa vuodessa, vät koko ajan tehokkaammiksi. sai taaskin pettyä. Vaikka kuinka yrittäisi katsoa valoisasti tulevaisuuMarkkinoiden sääntely etenee vaivalloisesti ja jo 0,1 teen, ei siihen vallitsevan todellisuuden perusteella ole prosentin vero ?nanssikaupoille näyttää mahdottomalta mitään syytä. Ihmisellä ilmoitti joulukuussa, että pankki maksaa 1,9 on tänä päivänä tietoa enemmän kuin kosmiljardin dollarin sakon ja se on sitten siinä. kaan, mutta sen vaikutus ei näytä olevan Konkurssitilassa oleva Kreikka ei saa erityisen jalostavaa. Liberalismin hisitselleen vahingollivaihtuminen ei ole mikään rajapyykki, vaan kaikki ikävättoria on sotien historiaa?. sempaan suuntaan. kin tapahtumasarjat jatkuvat. Väkivallan lisäksi ahneus on aikamme sairaus, jota vuoIsraelin ja palestiinalaisten välinen kon?ikti, Syyrian silukujen vaihtuminen ei paranna. Liberasempaan suuntaan. Syyrialainen poika . Nyt se käy jo mutta siitä saadaan koottua vain 15?20 protuhansien kilometrien päästä melkein kotisenttia harmaan talouden ja veroparatiisohvalta kuin tietokonepelissä ikään. sien takia. Koko Euroopan tasolla menetykKyse ei sentään ole vain ihmisluonnosta. set ovat Semetan mukaan biljoonaluokkaa, Professori Julian Reid esitti pari viikkoa sitmutta alan lobbausjärjestöt ovat toistaiten virkistävän uudenlaisen selityksen sotien seksi vahvempia estämään verojärjestelmän syistä Lapin yliopiston Kide-lehdessä. Yhdysvalloissa lapsia joutuu joukkomurhien Jättipankki HSBC jäi kiinni 800 miljoonan dollarin arvoiuhreiksi, mutta oikeus kantaa asetta pysyy pyhempänä sesta rahanpesusta meksikolaisille huumekartelleille ja alkuin ihmishenki. Qaidaan linkittyville ryhmille. Todellisuudessa vuoden mutta historia todistaa väitteen vääräksi. Kukaan ei joutunut edes Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan? syytteeseen. Mikään liikkuvista suurista pyhistä ei osu viikonloppuun. Vuosi vaihtuu, huonot tavat säilyvät Pääkirjoitus lismi väittää luovansa turvallisuutta ja lopettavansa sodat, » Ihminen muuttuu neestä ja luoda katse tulevaan. toistaiseksi
ZZZ WUDGHND ¿
Chestä on myös toinen kuva. Presidenttinä ei voi nousta barrikadeille, on toimittava toisenlaisten pelin sääntöjen mukaan, toteaa Halonen . Sen on ohjannut ja kuvannut Jouni Hiltunen. AVARA LUONTO: TUNTEMATON SELKÄMERI TV1 la klo 18.35 Rouva Presidentti -dokumentti seuraa Suomen ensimmäisen naispresidentin Tarja Halosen arkea ja elämää puolentoista vuoden ajan hänen virkakautensa loppuun asti. Keskellä isoimpana loistaa kuva puoliso Pentti Arajärvestä poikasena, keskellä on Ernesto ?Che. Guevara ja oikealla ?Pena. 29.12.?4.1.2013 | VIIKKO 1 Tv&Radio Selkämeren vuodenkierto on kiihkeä: se on täynnä elämää mutta myös kuolemaa. Harmi, että eräässä haastattelutilanteessa esitetty kysymys, joka koskee nuorison tuntemuksia nykymaailmassa ja suhdetta tulevaisuuteen, jää vaille rouva presidentin vastausta. Vuoden 2010 parhaana palkittu vauhdikas musikaali sijoittuu 1950-luvulle. Halonen on kuvausten aikaan vielä istuva presidentti, joten hänen on jo ?yleisen edun. ksusti roolistaan. Hän luonnehtii itseään 60-lukulai- seksi, jolle tärkeää on rikkaiden ja köyhien maiden valtaisan kuilun poistaminen. Kokonaisuus on hieman ympäripyöreä. Tietty etäisyys on itsestäänselvyys. Eräällä seinällä on ryhmä valokuvia Halosen läheisistä. Se antaa elämän tuhansille pesimälinnuille, mutta samalla myös harvenevalle joukolle kalastajia. Selkämeren rannikolta avautuva avoin merimaisema on ikkuna menneisyyteen, kuvajainen merestä ja maailmasta, joka oli joskus tuhansia vuosia ennen meitä. Tuntematon Selkämeri on puheenvuoro tuon maiseman ja alkukantaisen meriluonnon säilyttämisen puolesta. Dokumentti on kuvattu vuosien 2009 ja 2010 aikana. Se on kertomus rock?n?rollin syntyajoista ja valkoisen tiskijukan ja mustaihoisen laulajattaren kielletystä rakkaudesta. Musiikin on säveltänyt David Bryan, joka tunnetaan myös Bon Jovi -yhtyeen kosketinsoittajana ja perustajajäsenenä. TV 1 TARJOAA Harri-Ilmari Moilanen MEMPHIS-MUSIKAALI ROUVA PRESIDENTTI TV1 ti klo 19.00 TV1 ti klo 22.00. Halonen tuntuu olevan elementissään YK-vierailulla Etelä-Afrikan presidentin Jakob Zuman ja Englannin entisen pääministerin Gordon Brownin seurassa. Dokumentti seuraa Halosta virkatoimissa eri yhteyksissä, parilla valtiovierailulla kuin myös kirjamessuilla, ja totta kai osansa saavat myös ne kuuluisat kissat. nimissä ollut huomioitava asemansa. Vaikka kuvausryhmä on päässyt kohdetta lähelle, tulos on vapautuneesta ilmapiiristä huolimatta jonkinlainen puolivirallinen henkilömuotokuva kahden kauden presidentistä. Tämä on toki ymmärrettävää. Kuvassa: Chad Kimball ja Montego Glove. Suoraan Broadwaylta vuoden alkajaisiksi harvinaista herkkua suoraan Broadwaylta. Hän myös toteaa, että korkea virka-asema vaikuttaa myös lähellä oleviin ihmisiin, kun tulee enemmän presidentiksi ja vähemmän Tarja Haloseksi. Tästä huolimatta dokumentti antaa vahvoja viitteitä Halosen persoonasta: ilmeet ja kommentit eri tilanteissa antavat ymmärtää, että kyseessä on temperamentikas, suorapuheinen ja voimakastahtoinen, ihanteistaan kiinni pitävä ihminen ja poliitikko. Tässä mielessä on paljon kertova loppupuolen lyhyt otos presidentin virkaasunnossa Mäntyniemessä. Vuoden 2010 parhaana palkittua vauhdikasta Memphis-musikaalia esitettiin New Yorkissa yli 1 100 kertaa, elokuuhun 2012 asti. Memphisin tarina sijoittuu 1950-luvulle Yhdysvaltojen syvään Etelään, Tennesseehen. isona. Kuvassa ruokki. Selkämeri tutummaksi DOKUMENTTI Tuntematon Selkämeri vie katsojan tutkimusmatkalle Selkämeren karuun ja osin luoksepääsemättömään luontoon ja maisemaan vuoden kierrossa. Selkämeri kätkee suojiinsa rikkaan ja luonnontilaisena pysyneen merellisen elinympäristön. Kuvassa dokumentin tuottaja Osku Pajamäki ja presidentti Tarja Halonen. Kallion tyttö presidenttinä Aleksi Bardyn ohjaama ja yhdessä Osku Pajamäen kanssa käsikirjoittama dokumentti Rouva presidentti (2012) seuraa Tarja Halosta tämän viimeisenä presidenttivuotena
Vakioveikkausrivi. 14.00 Välileklo 18.1 0 sävel. 16.05 Näistä levyistä leista herännyt. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Koe-eläinpuisto. 10.05 Kulttuuritunti: Kirja- 05.02 Aamupala. Leffa on täynnä rajuja kontrasteja: raaka yltiömiehinen väkivalta vastaan pikkutytön mielikuvituksen lennolle altis maailma on tehokas jännite. Käsikirjoittaja-ohjaaja Guillermo del Toro yhdistelee mestarillisesti poliittisen vastarinnan, väkivallan, kauhun ja lapsenomaisen kuvittelun aineksia huikeaksi vuoristoradaksi. KuolUutiset ja sää. Juontajana Riku Salminen ja asiantuntijana Esa Keskinen. 00.05 Yöradio. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 A-studio: Talk 07.00 Puheen Aamun vieraat 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun vieraat 09.30 Suomalainen mies 10.00 Yle Uutiset 10.03 Kalle Haatanen 11.00 Yle Uutiset 11.02 Puheen Viikonloppu . (S) Luontoretkellä lintusaarella Maleena (7) Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (S) Ravisuora Yle Uutiset Ampumahiihdon mc HulaHula Ampumahiihdon mc Kahden keikka (12) Yle Uutiset Helmiä ja sikoja (12) Kova laki (16) 07.50 07.55 08.10 08.35 09.00 09.25 09.55 10.20 10.45 12.55 13.55 14.25 14.30 14.35 15.40 16.10 16.15 17.45 17.50 17.55 19.00 19.10 19.30 20.00 21.00 22.00 22.10 22.15 22.31 22.35 00.25 Uki (S) Palomies Sami (S) Baby Looney Tunes (S) Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) Kasper (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Näin tehtiin Ella ja kaverit Liikkuva Linna. 20.50 Suomi tänään. Lorenz Backman 17.00 Radio Nova . 15.00 Radioteatteri 09.05 Sää. 04.47 Aamutapää. 07.53 Onnen sävel. 07.04 sää. 09.05 pala. 20.03 Urheilura- dio. 23.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle nan kirkon kellot. Matka tehdään äidin kapteenipuolison toivomuksesta eli käskystä. On vuosi 1944, Espanjan sisällissodasta on jo aikaa. set. 11.00 Yle Uutiset. Ella saapuu Torinoon, jossa on vierailulla myös paavi. 18.08 Lakatut varpaankynnet. Sadunomaisuus ja poliittisuus sulautuvat yllättävän luontevasti toimivaksi kokonaisuudeksi. Tiina Lundberg 14.10 Hiihdon maailmancup, Tour de Ski (GER, Oberhof) 15.25 Hiihdon maailmancup, Tour de Ski (GER, Oberhof) 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros . Tanssintäyteinen draama Rayasta (Rutina Wesley), joka joutuu palaamaan yksityiskoulusta vanhan high schoolinsa penkille rahavaikeuksien vuoksi. Elokuva: Lumottu (7) Nelosen uutiset Nelosen sää Vaaleanpunainen pantteri Elokuva: Akatemian älypää (12) Keno Elokuva: Pan?s Labyrinth (16) Nelosen uutiset Nelosen sää SM-liigan huippuhetket Totuuden miekka Elokuva: Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia (12) Kaverille ei jätetä Teema 10.00 Lahjapaketti: Ylpeys ja ennakkoluulo, osat 1?6 15.15 Japania Erinin kanssa 15.40 Se siitä! Teoriat testissä 16.10 David Copperfield (7) 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia. 07.03 Sää. 23.10 Yöklassinen. 18.55 Suomi tänään. Väärät housut. 06.15 Aamuhartaus. 08.05 Radioteatteri esittää: Taiteilijan joulusaarna. 10.04 Kissankehto. 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää. (How She Move/ Kanada-USA-Ranska 2007). 17.15 Levynpyörittäjän ja sää. 19.03 Oop- Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen L auanta Onnen sävel. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. The Music Instinct, USA, 2008) Palkittu dokumenttielokuva tutkii musiikin vaikutusta ihmiseen fysiologiaan ja aivojen toimintaan. 21.00 Carlos, shakaali. 15.40 Tiede- kön maailma. Afrikan energiavarat ja ener- jeet. (7) MTV3.doc: Elefantti ja lammas . 18.00 Yle Uutiset. Radioteatteri esittää: Jouluilta Impi- 18.03 Urheiluradio. 09.40 Lauantai-Suomi. vartti. (16) 21.50 Carlos, shakaali. 11.57 Vakioveikkausvihvuoroja. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Poppikoulu. 21.35 Novosti Yle. (Hauru No Ugoku Shiro, Japani) Hayao Miyazakin ohjaama suomeksi puhuttu animaatioelokuva. Meksikolaisespanjalainen elokuva on persoonallinen ja väkevä fantasia-, jännitys- ja sotadraama. Ofelia (Ivana Baquero) lähtee raskaana olevan äitinsä (Ariadna Gil) kanssa matkalle, jolta ei ole paluuta. herkkuja viikolta 19.00 Volaa! . Sergi Lopezin roolityö säteilee sellaista intensiteettiä, että kapteenin julmurin luonne tulee selväksi, vaikkei mies tekisi muuta kuin kiillottaisi saappaitaan tai katsoisi aikaa perintökellostaan. 2 Tapahtumissa testataan rankimman kautta olemassaolon perusteita. 07.00 Yle Uutiset. 22.05 Koe-eläinpuisto. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 06.03 Sää. 22.00 Yle Uutiset set ja sää. 11.03 Levylau17.40 Kolmannen maailman puheen- takunta. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutien luovu. 09.15 Minna Pyy78. 08.00 Yle Uutitia. 18.01 Iltahartaus. Poikkeuksellinen tositarina elefantinpoikasen ja kärsivällisen lampaan välille syntyneestä ihmeellisestä ystävyydestä. Piilokamera Putous tulee taas MTV3 TOTAL esittää Luontodokumentti: Kookossaaren hait Salatut elämät (S) Esittelyssä: Iholla Perheleffa: Basil-hiiri, mestarietsivä (7) Siepattu Selviytyjät Suomi Top Gear Seitsemän Uutiset Tulosruutu Midaksen kosketus Mäkihypyn maailmancup: Oberstdorf Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Lotto ja Jokeri Pilvilinna joka romahti Hyvässä uskossa (12) Nelonen 08.40 08.55 09.10 09.35 10.05 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 14.45 16.30 18.30 18.50 18.55 19.05 20.57 21.00 23.15 23.25 23.30 23.35 00.30 03.45 Lego Ninjago (7) Lego Ninjago (7) Start! Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. Eläintenpelastustiimi Eläintenpelastustiimi Eläintenpelastustiimi Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Lentokenttä Lentokenttä Lentokenttä Lentokenttä Waverly Placen velhot (7) Amerikkalainen komediasarja. Näin tehtiin Hobitti ? Odottamaton matka (7) Elokuva: Tanssin voima. O: Olivier Assayas, Ranska 2010. iu Silves oli 1990-luvulla Viron rikkain nainen. Romuruhtinatar, entinen Komsomolin pioneerijohtaja, sanoi, ettei onni ole rahassa, onni tulee sielusta. 07.50 Aamuhartaus. 07.45 Hartaita säveliä. Siinä on tärkeä paikka taidokkailla visuaalisilla tehosteilla. Harri-Ilmari Moilanen PAN?S LABYRINTH Nelonen klo 21.00 Uuden musiikin aamuvuoro Remix 11.00 Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat 13.00 Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat 22.00 Parasta ennen! 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutitin Lemmenjuoma. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Nousutahdit. 19.08 Lempimusiikkia. 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 20.00 Yle Uutiset. 15.08 18.10 Lauantain toivotut levyt. 13.06 Lauantai-Suomi. can Business -lehden päätoimittajan, 13.10 Kerro pieni tarina. 16.00 Yle 09.50 Radioteatteri esittää. 15.03 Urheiluradio. 15.55 Yle News. 20.08 Sää. 20.45 Lotto ja Jokeri. 08.05 Onnen tarinoita. Petollinen pingviini ja automaattihousut vetävät miehen ja hänen sivistyneen koiransa hurjaan seikkailuun. 14.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 05.00 Yle Uutiset ja sää. Figaro. (Carlos) Osa 1/6. Venezuelalainen Ilich Ramírez Sánchez ryhtyy valloittamaan maailmaa terrorismin keinoin. Armottoman palkkasoturin ura alkaa Lontoossa vuonna 1973. 08.20 04.00 Yle Uutiset ja sää. 13.10 Todellisia Radio1 set ja sää. Osa 2/6. 22.45 Carlos, shakaali. 13.00 Yle Uutiset. 13.00 Kymin toivotut menen pientä minuutlev y t Merisää. Hybridi. 11.57 Päivän 05.52 Aamupala. 21.55 Suomi tänään. 20.22 Pressiklubi 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ajankohtainen Ykkönen 22.50 Maailmanpolitiikan arkipäivää 23.15 Brysselin kone Radio Nova 09.00 Ytimessä . 06.05 Hartaita säveliä. Tapahtumissa testataan olemassaolon perusteita. Huimien näkymien labyrintti PAN?S LABYRINTH (2006) on upea risteytys Liisaa Ihmemaassa sekä kaunotarta ja hirviötä poliittisin maustein. 14.03 Ajantasan lauantaikenialaisen Anver Versin näkemyksiä. 18.00 Ehtookelloina Suomenlin- vieras. 05.50 Merisää. kerho. 22.05 Radio 1 vastaa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Uutiset. 22.10 lauantaipotpuri. 14.30 Poppikoulu. O: Marja Pensala, Pirjo Honkasalo. Basil-hiiri, mestarietsivä MTV3 klo 16.15 TV 2 07.45 07.48 08.11 08.36 08.46 09.00 09.05 09.19 09.27 09.53 10.00 10.25 11.15 11.35 13.15 14.10 14.20 14.50 16.15 16.30 17.00 18.15 19.00 19.10 19.30 20.25 21.05 22.05 22.20 00.10 MTV 3 Pikku Kakkonen Richard Scarry Dinojuna Mimmi Lehmä ja Varis Babar ja Badun seikkailut (S) Galaxi Sherlock Jakki Late lammas: Lätti vastaan lampola (S) Lumottu puu Hemmot Pikkukarhun tarinoita Tartu Mikkiin Peliuutiset Heidi (S) Verta, hikeä ja luksusta Ravisuoran vihjeet Wallace ja Gromit: Väärät housut. 20.09 Olipa kerran radio. (12) 18.50 Rakennustaiteen aarteita 19.00 Musiikkivaisto: Tiede musiikin takana. 15.30 Radio 1 soi. 15.35 Radio 1 vastaa. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima radiohupailu. Osa 2/9. 04.02 Musiikkia. Paula Noronen ja Aku Laitinen 12.00 Erikoismies Laitinen 15.00 Niina Backman vs. 06.00 Yle Uutimietelause. 09.00 Yle Uutiset. ikuiset ystävät. 12.00 Turun tuomiokir- set. 18.50 Merisää. vaarassa. Peik Johansson esittelee Afri- Urheiluradio. Koko perheen seikkailuanimaatio (2006) ystävyydestä, demokratiasta ja pienen kylän asukkaiden taistelusta mielivaltaa vastaan. 06.04 Aamupala. 06.30 Suomi soi. 4/6. Ennen kuin Paul lähtee Meksikoon, rouva Hurtle lupaa päästää hänet pälkähästä eli kihlauksesta, jos Paul edelleen rakastaa Hettaa, kun hän palaa. 19.03 Urheiluradio. YleX Ravitulokset. Kapteenin tehtävänä on aseellista vastarintaa yhä käyvän ryhmittymän tuhoaminen. Ofelia on tarinan kaunotar, kapteeni sen hirviö. kuoleman kyydissä (16) 23.20 Entourage (16) 23.55 Miami Vice (12) 00.55 Teräspallit 01.25 Teräspallit UK 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Talent USA 10.35 Talent USA 11.30 Talent USA 13.05 Gordon Ramsay ja paras ravintola 14.00 Rantavahdit 14.30 JIM D: Metsien miehet (7) 15.25 Amerikan kovimmat keräilijät 16.20 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat 17.15 Kokin vapaapäivä 17.45 Elämää halpalentoyhtiössä 18.15 Anthony Bourdain minilomalla 19.10 Entisöintipaja 19.40 Entisöintipaja 20.05 Entisöintipaja 20.35 Entisöintipaja 21.00 JIM D: Karkureiden tarinat (16) 22.00 Suomen Tulli 22.30 Suomen Tulli 23.00 Tulli 23.30 South Park (12) 23.55 South Park (12) 00.25 Pelkokerroin 01.20 Pelkokerroin 02.15 Rekkakuskit jäällä 03.10 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) 04.05 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Pan?s Labyrinth on visuaalisesti näyttävä sekoitus fantasiaa, sotaa ja politiikkaa. 07.00 Yle kon kello lyö 12. 09.06 Lauanesittää: Hanhen selästä, osa tai-Suomi. 16.05 Entisten perailta Lontoossa: Gaetano Donizet- nuorten sävellahja. Huomaako paavi Ellan vilkutuksen väkijoukosta? Entä millainen on kuuluisien käärinliinojen tarina? 17.45 Ajattelen, siis olen 18.00 Toinen maailma. 11.00 M-studio. 09.00 Yle Uutiset. vyjä. 13.03 mät. 10.03 Sää. 21.40 Urheiluradio. 06.56 Päivän mietelause. Entisten nuorten sävellahja. 08.30 Aristoteleen kan- Levynpyörittäjän kylä. Osa 2/6. Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 14.10 Ravintola kaltereiden takana 14.40 Hertzböle : Pääkallonpaikka 15.05 Elokuva: Kekseliäs kettu (7) 16.28 Hiiri tuli taloon!: Joululauluja 16.30 Elokuva: Iris (7) 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hiiri tuli taloon! 18.30 Megafoni 18.54 Herra W (S) 19.00 Tohtori Åsa 19.30 TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Ennen mikään ei ollut paremmin 20.20 Strömsö 21.00 Ajankuvia Tukholmasta 21.10 SVT:n ohjelmaa 09.00 Ostos-tv 12.00 Haastattelussa One Direction 12.30 Middle (S) 13.00 Middle (S) 13.30 Middle (S) 14.00 Middle (S) 14.30 Pähkähullu parodiashow (S) 15.00 Kaiken maailman kampaamot 16.00 X Factor USA 18.00 X Factor USA 19.00 Dieetit vaihtoon! 20.00 Nuoret, laiskat ja tyhmät 21.00 Speed . Ohjaaja Nick Park. Keisarin salaisuus. 07.03 Aamusoitto. 21.50 Merisää. 12.45 giantuotannon tulevaisuudennäky- Merisää. Blues - Lukko, Jokerit - HIFK, KalPa - TPS, Kärpät - HPK, Pelicans - SaiPa, Tappara - JYP, Ässät - Ilves. Tiina Lundberg 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . LAUANTAI 29.12.2012 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Poro ja muuttuva ilmasto 09.00 Yle Uutiset 09.05 Avara luonto: Venesataman merisaukot 09.54 Eurojackpot 10.00 Yle Uutiset 10.05 Keisarinnan hovineito 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 Tosi tarina: Presidentin naapuri 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Miesten vuoro 14.20 Eläinten elämää maalla ja merellä 14.30 Elämä pelissä 15.00 Kuva elää!: Matti Kassila 16.00 Hercule Poirot (7) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Rakastanut ja menettänyt (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Löytöretkiä maailmaan 18.35 Avara luonto: Tuntematon Selkämeri (S) 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto: 2012 Remix 21.45 Komisario Frost (16) 23.25 Tallinnan tuhkimo. 07.50 Ykkönen. 08.00 Yle Yle Radio Suomi Uutiset ja sää
18.50 Merisää. N: David Niven, Kim Hunter (S) 19.40 Elävä arkisto: Rockabilly 20.00 Oiva, pöytä ja Kaj Franck. MuuHaydn: Sinfonia nro 83 g-molli ??Kana??. 08.05 Radioteatteri esittää: Juha, osat 38 ja 39. 18.55 Sokerileipurin jouluherkut 19.00 Norjan öljyjuhlat 19.30 TVnytt 19.40 Sportnytt 19.50 Kaiken maailman suomalaisia 20.00 Draamaa Erottajalla 20.30 Taivaallista menoa: Bo Ekman 21.00 Macklean (12) 22.38 Elokuva: Ystävät hämärän jälkeen (16) 01.05 SVT:n ohjelmaa 10.00 Frendit (S) ) 14.00 Miehen puolikkaat (S) 16.00 P. (Äänitetty Musiikkitalossa toukokuulta 2012. Elli Collan 21.00 Radio Novan yö 51 3. Henki5 tai-Suomi. 06.30 Aamukah15.00 Radioteatteri esittää: Seela villa. ?Don?t Think, just let it flow. oht. Toimittajana Petri Rinne. Kymmenen tarinaa Helsingistä ja suomalaisuudesta uuden vuosituhannen kynnyksellä. 16.05 Viikon valinta. 13.00 Radioateljee esit- pala. 11.00 Horisontti. 12.05 18.00 Kuopion Vapaaseurakunnan Sunnuntai-Suomi. 06.00 Yle Uutiset. Ohjaus: Suomi. 12.55 Sunnuntai-Suomi. teri konserttilavalla. (S) 00.48 Teematieto Muut 08.30 BUU-klubben: Muumien maailma 08.58 Hiiri tuli taloon!: Joululauluja 09.00 SVT:n ohjelmaa 12.10 BUU-klubbenin kaverikonsertti 13.15 Cay Karlsson . 12.05 Kulttuuritunti: pala. Paula Noronen ja Aku Laitinen 12.00 Erikoismies Laitinen 15.00 Musaa ja sporttia ? Jani Rajalin 18.00 Volaa! . 22.00 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 22.30 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 23.00 Rantavahdit 23.30 Outoa vai mitä. Luokkaerot ovat selkeät, mutta Minghella käsittelee niitä korostetummin human interest -tasolla. Harri-Ilmari Moilanen MURTO JA VARKAUS Nelonen klo 21.00 07.00 Yle Uutiset. talo. 12.45 ja sää. 17.15 Viikonlo- Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 08.00 Yle Uutiset logi, Radioteatterille kirjoittanut ja sää. 05.50 Merisää. 19.03 Urheiluradio. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät. 20.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 06.03 Sää. tää: Uusi vuosi 14.00 Riston Valinta. Diddyn juoksupoika 17.00 Mallitoimisto 18.05 Pilanpäiten 18.15 Jamie Oliverin Amerikan herkut 19.20 Ajoneuvos 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Sekaisin suhteessa (12) 23.20 Lain varjossa (16) 00.15 Teräspallit 00.45 Madventures 01.15 Madventures 01.45 Teräspallit UK 12.30 Brady Barrin vaarallinen luonto 13.30 Eläimellinen muuttopäivä 14.30 Amerikan kovimmat keräilijät 15.25 Ruotsalainen remonttisota 16.20 Huijarirakentajat 17.15 JIM D: Muinaiset avaruusoliot 18.10 Apua avajaisiin 19.05 Gordon Ramsay ja paras ravintola 20.05 Anthony Bourdain minilomalla 21.00 JIM D Henkilökuva: Kuuma, kuuluisa ja 40 v. Kokonaisuus on kiinnostavista lähtökohdista ja asetelmista huolimatta hieman osoitteeton, mutta elokuva silti katsomisen arvoinen. ANTHONY MINGHELLAN Siihen houkuttelee myös osaava ja varsin nimekäs näyttelijäkaarti. Edellä mainitun pääosien kaksikon lisäksi rooleissa nähdään muun muassa Uusi Sherlock -sarjan Martin Freeman miespäähenkilön työtoverina sekä Robin Wright naisystävänä. Ihmissuhdeproblematiikassa on pientä persoonallista värinää rakkauden ja uskottomuuden sekä yksinhuoltajuuden tiimoilta. Jude Law ja Juliette Binoche tähdittävät koskettavaa, jännityksellä silattua rakkaustarinaa, joka jäi Oscar-palkitun ohjaajansa Anthony Minghellan viimeiseksi. 17.00 10.59 Sunnuntai-Suomi. (12) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kaarle ja Erno raskaana 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 23.00 Yle Puhe 00.00 Yöradio Jude Law ja Juliette Binoche tähdittävät koskettavaa rakkaustarinaa, joka jäi ohjaajansa Anthony Minghellan viimeiseksi. MuusiAvaruus 08.20 Sunnuntai-Suomi. kot: Jani Uhlenius ja Tarja romua 08.30 RadioteatHakonen. 21.50 Merisää. Tuotklo 22.0 paisti. 15.03 Urheiluradio. 05.00 kunnan jumalanpalvelus Kuusjoen kir- Yle Uutiset ja sää. Kuvassa Rafi Gavron ja Juliette Binoche. Arkkitehti ja pakolaisnainen (Englantilainen potilas, Lahjakas herra Ripley) viimeiseksi ohjaustyöksi jäänyt Murto ja varkaus (2006) perustuu hänen omaan alkuperäistarinaansa. 05.21 AamuUutiset ja sää. 12.06 Kansanrajumalanpalvelus. 04.54 Aamupala. 00.05 Yöradio. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Ajankohtainen Ykkönen 06.48 Maailmanpolitiikan arkipäivää 07.13 Brysselin kone 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Kirjakerho 10.00 Yle Uutiset 10.03 Eve Mantu 11.00 Yle Uutiset 11.02 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio . 12.00 Yle 05.15 Eväsreppu. 21.55 Suomi tänään. 22.05 Levylautakunta. Musiikillinen mono- soi. 18.09 Kadon- neen levyn metsästäjät. 22.05 Avaruusromua. 18.55 Suomi tänään. 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta. 09.00 Yle Uutilöt: Seela Sella - Seela Sella. set. ToimittaFranz Schubert: Sinfonia nro 9 C-duuri jana Jukka Mikkola. 04.02 Lemkellot kutsuvat. 10.00 Yle Uutiset. Elektronisen tanssimusiikin legendojen konserttielokuva. 00.05 Päätapaus (12) 07.50 Uki (S) 07.55 Palomies Sami (S) 08.10 Baby Looney Tunes (S) 08.35 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 09.00 Kasper (S) 09.25 Winx-klubi (S) 09.55 Pokémon (7) 10.20 Ville Vallaton Joulutarina (S) 12.05 Karvinen (S) 12.35 Midaksen kosketus 13.05 Sillä siisti 13.35 Salatut elämät (S) 14.05 Salatut elämät (S) 14.35 Orchestra Seats (7) 16.30 Esittelyssä: Iholla 16.35 Korkojen kera . 16.05 Sunnuntai-Suomi. 13.03 Urheinidas Kavakos, viulu. 11.00 Yle Yle Uutiset ja sää. 14.03 Ajankohtainen Ykkönen. Uutiset ja sää. ja sol. 11.03 Nousevan auringon pun vieras. ÄänisuunnitRadio1 teri esittää: Täydellinen telu: Mikko Ahonen. 21.03 Taustapeili. Toipumisen jälkeen Lisbethiä odottaa oikeudenkäynti kolmen ihmisen murhasta (16) Nelonen 08.45 09.00 09.10 09.25 09.50 10.20 11.50 12.00 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00 15.30 16.00 16.30 18.30 18.50 18.55 19.05 20.00 20.57 21.00 23.15 23.25 23.30 00.30 04.00 Lego Ninjago (7) Lego Ninjago (7) Lego Ninjago (7) Lego Friends Jaksa paremmin Elokuva: Ressu lähtee maailmalle (S) Vaaleanpunainen pantteri Koiralle koti Eläinten ABC Eläintenpelastustiimi. Eläintenpelastustiimi Frasier Amerikkalainen komediasarja. Frasier Frasier. Frasier Elokuva: Hannah Montana -elokuva (S) Nelosen uutiset Nelosen sää Vaaleanpunainen pantteri Hurja painonpudotus Amerikkalainen dokumenttisarja. Hauskat kotivideot Keno Elokuva: Murto ja varkaus. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.05 Sää. 17.45 Suomi tänään. Uuden musiikin aamuvuoro Remix 18.00 Yle Uutiset. 19.03 Radion sinfoniaorkes- Merisää. 07.53 Sunnuntai-Suomi. 07.00 Yle Uutiset. (Äänite vuodelta 2006). 15.55 Yle News. 20.09 Lähikuvassa. 21.00 Yle Uutiset. eli anna musiikin viedä. 21.40 Urheiluradio. 17.20 Aristote06.30 YleX Aamu Remix 10.00 leen kantapää. sikko Lenni-Kalle Taipale. 23.03 Yöhitaat. 12.40 Sunnuntai-Suomi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. YleX 17.15 Suomi tänään. 09.00 Yle Yle Radio Suomi Uutiset. 13.06 Sunnuntai-Suomi. Viulukonsertto nro 3 G-duuri. vahvaksi kasvanut. Lisbeth Salander makaa vakavasti loukkaantuneena sairaalassa. Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 14.40 Hiihdon maailmancup, Tour de Ski (GER, Oberhof) 15.40 Hiihdon maailmancup, Tour de Ski (GER, Oberhof) 16.45 Puheen Viikonloppu 18.00 Politiikkaradio 18.58 Viikon kirja 19.35 Historian ääniä 20.30 Tiedeykkönen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Kirjakerho Radio Nova 09.00 Ytimessä . O: Michael Powell & Emeric Pressburger. 10.04 Pop eilen . 19.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. Hyvä hinta - parempi mieli. 20.03 Urheiluradio. läsnä 16.00 Hercule Poirot (7) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Seitsemäs taivas 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Elämä pelissä. Henkilökuvassa Mari Rantasila: näyttelijä, muusikko, ohjaaja, äiti ja feministi. 17.00 Minun perheeni (7) 17.30 Uusi päivä (S): Joulutervehdys 18.00 Uusi päivä (S) 18.30 Uusi päivä (S) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Urheiluruutu 19.25 Yle Uutiset sää 19.30 Pirunpelto (12) 20.20 Pan Am (12) 21.02 Boardwalk Empire (16) 21.50 Yle Uutiset 22.05 Bored to Death (12) 22.35 Yle Live: The Chemical Brothers. 18.03 Urhei11.00 Uutiset 11.02 Oma lista 13.00 luradio. Kuka oli vuonna 1989 kuollut Franck, Oivan ystävä, jota sanottiin suomalaisen muotoilun omaksitunnoksi? 21.00 Carlos, shakaali (16) 21.55 Carlos, shakaali (16) 22.55 Carlos, shakaali (16) 00.00 Uusi Kino: Lyhyt elokuva Helsingistä. (A Matter of Life and Death, Englanti 1946) Ainutlaatuinen fantasian klassikko taistelulentäjästä, joka rakkauden voimalla aikoo huijata itse kuolemaa. Osa 2/8: Pentinkulman väki nousee vastarintaan. Kuohunnan keskellä Akseli ja Elina rakastuvat. 21.55 Seinää vasten (16) 22.55 Aunuksen kylillä (S) 23.50 Gallipolin salaisuudet TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.48 Raa Raa, leikkisä leijona 08.01 Puistovahti Paavo Puska 08.29 Mörkyli (S) 09.00 Galaxi 09.01 Villit futarit: Villit futarit (7) 09.27 Galaxi: Bofori 10.00 Vili Vilperi Australialainen piirrossarja. 10.25 HulaHula 11.20 Hullu juttu 11.50 Hullu juttu 12.20 Sisu 12.50 Uljas musta (S) 14.20 Wallace ja Gromit: Läheltä piti (S) 14.50 Valo (7) 16.10 Mari Rantasila . Oiva Toikka istuu samaan pöytään, jonka ääressä teki vuosikaudet töitä Kaj Franckin kanssa. 07.03 Eve Mantu. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 50 vuotta viihdyttäjänä 14.12 Hiiri tuli taloon!: Joululauluja 14.15 Arkisto: Jumalanpalvelus Taizésta 1998 14.45 Luontoretkellä: Lintujen talviruokinta 15.15 Jälkivääntö 15.55 Elokuva: Kalle Mestarietsivä (S) 17.15 Strömsö 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Muumien maailma 18.30 Mistä morsian sikhille. 06.04 Aamupala. 08.45 Sunnuntaja: Tuula Nyman. 17.45 Romano mirits. 05.02 Aamupala. kosta. Mozart: luradio. 23.00 Yle Uutiset. Joseph 13.08 Miten minusta tuli minä. 08.05 SunnuntaiLeena Tamminen. 16.00 Yle Uutiset Sää. SUNNUNTAI 30.12.2012 Elämä pelissä TV1 klo 18.15 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Ammatti: suomalainen kirjailija: Reijo Mäki 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Eläinten elämää maalla ja merellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Avara luonto: Tuntematon Selkämeri (S) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Kuinka nainen sai housut 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 Skeptikko ja uskovat 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Nykyajan ihmeet 13.10 Kuningatar Elisabetin vallan vuosikymmenet 14.05 Historiaa: Englantilaista kartanoelämää 15.00 Esko Salminen . toissapäivänä. ja sää. 08.20 Viikon kirja. 07.50 Merisää. 14.00 Yle Uuti24.10.) 21.00 Jatzofrenia. 09.55 Kuusjoen kirkon 04.00 Yle Uutiset ja sää. Siinä menestyvän arkkitehdin (Jude Law) ja bosnialaisen ompelijan ja lesken (Juliette Binoche) tiet kohtaavat hieman erikoisissa merkeissä. Lyhyen suhteen ja perheongelmien lisäksi tarinaa värittävät hieman poikkeuksellinen rikoskuvio sekä monen sortin tuttavuudet eri puolilla Lontoota. Kaupunkikuvaus on ilo silmälle, ja ylipäänsä suurkaupunkidraamana elokuvassa on ilmeikkyyttä ja särmää. 10.00 Salon seura- pimusiikkia. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 07.04 Suomi Sella seisaallaan. Outi Somervuori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta tutkii hintojen merkitystä ihmisille. haastattelussa Vappu ja Jenni 16.37 Pilanpäiten 16.45 Samaa sukua (7) 17.45 Luontodokumentti: Kuningas Salomon kaivokset 18.50 Putous tulee taas 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Midaksen kosketus 20.00 Mäkihypyn maailmancup 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Hockey Night Extra 22.45 Pilvilinna joka romahti. (Luftslottet som sprängdes, Ruotsi) Osa 2/2. (Breaking and Entering/Britannia-USA 2006). 22.00 Yle set. 18.08 Sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Oppiiko toimitusjohtaja Irina Krohn pitämään puolensa muutenkin kuin räiskähtelemällä? 18.50 Pieni tarina (7) 19.00 Juhlien jälkeen (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla. 16.00 23.10 Yöklassinen. Yle Uutiset ja sää. 15.08 Tähtisumua. Leo- 13.00 Yle Uutiset. - W.A. 08.10 Luontoretki. Kari Paukkunen. (12) Nelosen uutiset Nelosen sää Mad Men (12) Elokuva: Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (12) Älypää-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: Venäjän halki 30 päivässä. Kaikki kahdeksan osaa. 15.45 Avaruuskansiot 16.00 Suomen historian myytit : Evakot 16.45 Rakennustaiteen aarteita 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.45 Ajattelen, siis olen 18.00 Kino Klassikko: Kysymys elämästä ja kuolemasta. Ohjelma on uusinta ??Suuri??. 19.00 Yle Uutiset dio. 10.03 Nyman. 05.52 AamuEpookki. 09.06 IskelPostimyynnin nainen - Tuula märadio. 20.08 Sää
03.02 Levylautakunta. 16.15 MaakuntaraSchwarzkopf, sopraano, ja George dio. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. 15.05 Maakuntaradio. 18.40 Musiikkia. 11.57 Päivän mietelause. 14.00 Yle tie (Tapani Valsta, piano). Olga K. 07.17 Maakuntaradio. 19.03 Radioteatteri esittää: Seela Sella seisaallaan. 23.03 Uudenvuoden vastaanotto Senaatintorilla. 12.00 Yle ria. 23.55 Hymyilevä Apollo. (Suomi 1937, 82?) O: Valentin Vaala. 08.15 Lepakko. N: Rock Hudson, James Dean, Carroll Baker, Mercedes McCambridge, Dennis Hopper, Sal Mineo. 15.55 Yle radio. Rusalka. Johann Strauss: Orlofskyn kupletti; Adelen naurukupletti; lukilpailuista. Wolf: Uudelle vuodelle (Elisabeth Yle Uutiset ja sää. Karita Mattila, sopraano. 07.15 Aamusoitto. 10.03 ja sää. 14.03 Ajantasa. 20.03 Urheiluradio. 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä ? Olga K. Ile ja Matti 08.00 Uutiset 10.00 Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 20.06 Sää. 08.17 MaaRuusuritari-sarja. 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . 23.05 Musiikkia vuoden vaihtumista odotellessa. Peräti kahdeksalla Oscar-ehdokkuudella huomioitu ja pääosatähdelleen Daniel Day Lewisille sekä Oscar- että Golden Globe -palkinnot tuonut vaikuttava suurelokuva Nelosen uutiset Nelosen sää Frasier Amerikkalainen komediasarja. Totuuden miekka Älypää-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: Frank Sinatra 10.00 Kunnes pilvet väistyvät 12.15 Frank Sinatran parhaat laulut 13.10 Skandaalihäät (S) 14.55 Keho mikroskoopin alla 15.00 Ballets russes 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.40 Musiikin muisti . 15.05 Kulklo 18.0 Uutiset. 09.00 Yle Yle Uutiset. 11.00 Välilevyjä. Samuli Väänänen ja Annika Metsäketo 21.00 Bilemusaa!. 16.00 Yle Uutiset dio. Ted MTV3 klo 15.00 TV 2 06.50 06.53 07.06 07.13 07.18 07.30 07.39 07.47 07.55 08.18 08.47 08.57 10.00 10.50 11.15 12.05 12.55 13.25 14.20 14.55 15.25 16.00 16.30 17.00 18.00 18.02 18.48 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.55 22.10 23.00 23.47 00.30 MTV 3 Pikku Kakkonen Anniina Ballerina Metkat Mesiläiset (S) Musavideot: Kiireen vilkkaa Popi Kissa (S) Melkein mestari Humps (S) Neppajymykerho Mainio Manu Hauskat ötökät Kosminen kulkuri Viidakkokirja Pieni runotyttö (7) Pekko ja unissakävelijä Viidakkoperhe (7) Avuton Anna (S) Annen uudenvuoden herkut HulaHula Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Erätulilla Galaxi: Bofori Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Viidakkoperhe (7) Luonnon ihmeitä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Suora linja Meediot Nine. The Saga 21.00 Suunvuoro 21.30 Antiikkimakasiini 22.00 Vallan linnake (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa 08.00 Lemmen viemää (7) 08.55 Eastenders (7) 09.30 Onnenpeli Joulukalenteri 09.50 SubChat 11.00 Ostos-tv 14.00 Karvinen (S) 14.25 Karvinen (S) 14.55 Kaiken maailman kampaamot 15.50 Esittelyssä: Iholla 15.55 Will & Grace (S) 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Valehtelevat viettelijät (12) 20.00 Glee (7) 21.00 Valkoinen kaupunki (16) 22.50 C.S.I. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Muistoja Lappeenrannan lau- tien räiskeessä. 07.15 Urheiluradio. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 Historian ääniä. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Tänään uudenvuodenaattona. 21.50 Merisää. 09.05 Urheilu3 takuume. 12.15 Aikamatka arkeen 5/8: Alkoholinkäytön historiaa 13.00 Klassista kahteen. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Jussi Wistrand 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Yle Uutiset ja sää. (S) Yle Uutiset Pate Mustajärvi . Linnake Reissussa lasten kanssa Vanessa ja pikkuväki Kodikkaasti vuokralla Amerikkalainen lifestylesarja. Leila leipoo Elokuva: Off Beat ? Tanssien tutuksi. 20.00 Jazzradio Live! 21.15 Kultakuume. Strauss: Radetzky- Urheiluradio. 18.50 Merisää. 18.55 Rakettien räiskeessä. (7) 00.30 Nuori kapinallinen. (Rebel Without a Cause, USA 1955) James Deanin ehkä kaikkein kuuluisin rooli, josta tuli tyylinmuodostaja kokonaiselle sukupolvelle. Muissa rooleissa mm. Natalie Wood, Sal Mineo ja Dennis Hopper. 11.03 Maakuntaradio. 09.11 MaakuntaraNews. 07.53 Rakett ie Maakuntaradio. kansansoitinvideot 18.00 Kuningatar Elisabetin juhlakonsertti. 06.56 Päivän mietelause. 12.55 Suomi tänään. Nikolaoksen katedraalista Kuopi- 13.00 Yle Uutiset. 01.35 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) 02.30 Navigare 03.00 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 There Will Be Blood on pääosatähdelleen Daniel Day-Lewisille (kuvassa) sekä Oscar- että Golden Globe -palkinnot tuonut suurelokuva. Riivaaja piinaa öljymiestä INTOHIMOISENA HEITTÄYTYJÄNÄ tunnettu Daniel Day-Lewis sai miespääosan Oscarin suorituksestaan väkevässä eeppisessä draamassa There Will Be Blood (2007). 06.25 Aamusoitto. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 16.00 ler). Shirley Bassey, Elton John, Tom Jones, Paul McCartney ja Cliff Richard. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Melartin: Talvi- dio. DayLewis on ajanut itsensä syvälle roolihahmon hermoratojen puristukseen. 17.20 Taustapeili. Reeves, piano). J. 15.00 Yle Luistelijat (Boston Pops/Arthur Fied- Uutiset. popedoitu mies Misfits (16) Haven (12) Nobel-rauhankonsertti 2012 07.15 07.50 07.55 08.10 08.35 09.00 09.25 09.55 10.20 10.25 10.55 11.25 13.50 14.50 14.55 15.00 15.30 16.30 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.15 22.20 22.30 22.40 23.40 Aamusää Uki (S) Palomies Sami (S) Baby Looney Tunes (S) Maantiekiitäjä (S) Kasper (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Japanilainen suomeksi puhuttu animaatiosarja. Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) HANKI: Hiihtolajien huippuhetket Selviytyjät Putous tulee taas Mitä tänään syötäisiin? Better Off Ted (S) Amerikkalainen satiirinen komediasarja. Amerikan lapsityrannit Onnenpeli Joulukalenteri Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Ennätystehdas Mäkihypyn maailmancup: Garmisch-Partenkirchen Syksyn Sävel 2012 Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Hockey Night Extra Rizzoli & Isles (16) Burn Notice (12) Nelonen 05.00 09.20 09.45 10.45 11.40 12.35 13.10 13.40 14.10 14.40 16.25 16.55 17.00 18.00 18.30 18.50 19.00 19.30 20.00 20.57 21.00 23.55 00.05 00.10 00.40 01.35 Älypää-TV Eläinten ABC Koiralle koti Fort Boyard . (USA 2009) Näyttävässä musikaalissa elokuvantekijä etsii vastauksia työhönsä ja elämänsä naisten arvoituksiin. Jussi Wistrand 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 06.05 Hartaita säveliä. 06.30 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Linnake Fort Boyard . 00.10 Yöradio. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. - Antonin Dvorák: Kolme slaavilaista tanssia; Rusalkan laulu kuulle oopp. O: George Stevens. 11.00 Yle Uutituuritunti: Eeva Luotosen kirjahisto- set. 18.00 Basileos Suuren ja uuden Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. N: Irma Seikkula, Tauno Palo, Hugo Hytönen. Richard Strauss: räiskees sä Urheiluradio. Mv. 14.25 Pohjolan sudet (S) 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Tähtien tarina: Hannes Häyrinen 16.05 Elämä pelissä 16.35 Illallinen yhdelle (S) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.20 Päivän kasvo 18.30 Uutisvuoto: 2012 Remix 19.00 Prisma 19.50 Pieni tarina (7) 20.00 Todella upeeta, 20 v 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Muistojen polku tangokonsertti 22.00 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) 22.50 Vuosi vaihtuu 00.05 Panta kaulassa (12) Better O. 08.00 Rosalinden csardas, oper. n Yle Uutiset ja sää. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 22.57 Suomi tänään. Komedia maalta Helsinkiin muuttaneesta poikamiestuomarin piiasta, joka alkaa itseopiskelun avulla nostaa asemaansa. 19.06 Rakettien räiskeessä. 20.00 Yle Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. 22.05 Tähtisumua. Tuotanto BBC. 21.20 Kino: Jättiläinen. 00.05 Yöklassinen. YleX 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 07.45 Hartaita säveliä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. O: Nicholas Ray. (16) 02.17 Teematieto Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 15.25 Tohtori Åsa 15.55 Elokuva: Mimmi Lehmä ja Varis (S) 17.10 Ennen mikään ei ollut paremmin 17.40 Torniagentit 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Luontoretkellä: Syvyyksien kuningatar 19.00 Spanielipentueen elämää 19.30 TVnytt 19.40 Ilvesten elämää 20.05 Pink Noise . 17.00 Yle Uutiset ja sää. Jussi Wistrand 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Tapahtumat huipentuvat öljypohatan ja yhtä lailla maallista mammonaa janoavan nuoren maallikkosaarnaajan ja valeprofeetan (Paul Dano) henkien taistoon. Veri on vuotava, ja se tippuu hanasta raadollisemmin kuin Shakespearen kuningasdraamoissa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. Jussi Wistrand 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 17.20 Kult- Ajantasa: Suora linja. Joht. 17.30 marssi (Alexander Schneider -kvin- 18.00 Yle Uutiset. MAANANTAI 31.12.2012 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Jäinen planeetta 09.00 Yle Uutiset 09.05 Kuningatar Elisabetin vallan vuosikymmenet 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Päivän kasvo 11.15 Talvinen matka (S) 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Juurakon Hulda. 00.00 Helsingin tuomiokirkon kello lyö 24. Pääosissa: Judge Reinhold, Meg Tilly, Cleavant Derricks, Joe Mantegna, Amy Wright, John Turturro, Harvey Keitel. Ohjaus: Michael Dinner. Matkaoppaat Nelosen sää Tuuri Matkaoppaat Nelosen uutiset Nelosen sää Lentokenttä Hauskat kotivideot Huippumalli haussa Amerikkalainen realitysarja. Keno Elokuva: There Will Be Blood. Juontajina Petri Rinne ja Maija Salminen. 09.05 Muistojen bulevardi. (Off Beat/USA 1986). Ahneuden aggressio jyllää, joten taustalla kummittelee tavallaan myös mykkäfilmin Hollywood-klassikko Greed. Day-Lewisin roolisuorituksen lisäksi Oscarilla palkittiin Robert Elswitin kuvaus. Harri-Ilmari Moilanen THERE WILL BE BLOOD Nelonen klo 21.00 06.00 Yle Uutiset. Hänen kiihkeä roolityönsä on todellinen näyttelijäntaiteen tour de force, voimannäyttö, joka edustaa niin sanottua fyysistä näyttelemistä älykkäimmillään. Päähenkilön riivatussa hahmossa on tiettyä arvoituksellisuutta (?menneisyyden arvet?), ei kuitenkaan romanttisen pahiksen hohdokkuutta. Paul Thomas Anderson (Boogie Nights, Magnolia) on käsikirjoittaja-ohjaaja, pohjana on Upton Sinclairin vuodelta 1928 4 oleva romaani Öljyä. 13.06 Maakuntaradio. 12.15 Maakuntaradio. vuoden juhlan ehtoopalvelus Pyhän 12.45 Merisää. (12) 23.45 Teräspallit 00.15 Simpsonit 00.45 Simpsonit 01.15 Simpsonit 01.45 Simpsonit 02.15 Simpsonit 05.00 Älypää-TV 10.15 JIM D Henkilökuva: Nicolas Cage 11.15 JIM D Henkilökuva: Tom Selleck 12.05 Navigare 12.30 Start! 13.00 Rekkakuskit jäällä (7) 13.55 Talent USA 15.30 Apua avajaisiin 16.25 Anthony Bourdain minilomalla 17.15 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.10 Talent USA 19.00 Los Angelesin tatuointitarinat 19.55 Isänmaan toivot (12) 20.30 Entisöintipaja 21.00 JIM D Rikos: Äiti epäiltynä (16) 22.00 Villit nettivideot (16) 22.30 Kuuluisat kuppilat 22.55 South Park (12) 23.20 Alaston piilokamera (16) 23.50 Pelkokerroin 00.45 JIM D Henkilökuva: Kuuma, kuuluisa ja 40 v. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Mukana mm. Viime kesäinen suurkonsertti Kuningatar Elisabetin 60-vuotisen vallassaolon kunniaksi Buckinghamin palatsin edustalta. Sanna Kiiski 12.00 Radio Novan musiikkitoimitus esittää 13.00 Vuoden 2012 lista . 07.50 Merisää. 18.03 Rakettetti). 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. (Giant, USA 1956) Elizabeth Taylor -sarjaa jatkaa muhkea eepos Teksasin karjasuvuista ja öljypohatoista. Jussi Wistrand 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 19.00 Arto Nyberg 19.40 Kalle Haatanen 20.35 Eve Mantu 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 08.00 Uuden Vuoden Aaton iloittelu . 15.00 Radio Su omi kuntaradio. 04.02 Kissankehto. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.31 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.31 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . 13.03 Urheiluraosta. Jukka-Pekka Saraste, sol. Waldteufel: Uutiset. 10.00 Yle Uutiset
15.03 Urheiluradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 21.25 Radion sinfoniaor- set. Raitio: Joutse- Sää. 17.00 Yle Uutiset ja Tänään uudenvuodenpäisää. 18.03 Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 teriklassikkoja. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 07.00 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . 07.00 tuokio. 10.37 Tänään uudenJoutsenet muuttavat teoksesta Can- vuodenpäivänä. langat laulaa -ohjelmastakin tuttu 22.35 Taiteilijaelämää. Merikanto: Intrada. 16.00 nuotioll a denpuhe. Tuttu hokema ?hätä keinot keksii. Mikko Jylhä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Iltapäivä . 11.55 tus arcticus. 10.00 Imat- soi. 22.00 Yle Uuti- diossa Iris Mattila. Jukka-Pekka Saraste. Konsertin juontaa Antero Karttunen. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Tänään Wienissä tanssivat kaikki 16.00 Dokumenttiprojekti: Arvo 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Kiehtova maailma: Rauskujen puolustaja. Rauskuja kutsutaan myös meren linnuiksi, ja paholaisrauskut ovat nimestään huolimatta vaarattomia. 19.00 Rouva Presidentti 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.50 Pieni tarina (7) 21.00 Downton Abbey (12) 22.00 Memphis-musikaali 00.10 Prisma: Huippuälykkäät eläimet TV 2 06.50 06.51 06.53 07.04 07.14 07.20 07.33 07.42 07.47 07.55 08.19 08.40 08.48 09.53 10.00 10.50 12.10 12.55 13.15 14.30 15.00 16.00 16.30 16.31 16.41 16.43 16.55 17.00 18.02 18.48 19.00 19.10 20.21 20.30 21.00 21.50 22.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 1.1. Jääkarhu Otto (S) Timppa: Timppa (S) Me Peltiset: Mykkä tuuba (S) Tinga Tinga -tarinat: Tinga Tinga -tarinat (S) Nuottiavain Pipsa Possu: Sammakot, madot ja perhoset (S) Neppajymykerho Martta puhuu Viidakkokirja (7) Late lammas: Tiukka torjunta (S) Artun Kamu karkuteillä Klassikkotarina Pieni runotyttö (7) Yle Uutiset alueilta Viidakkoperhe (7) Luontoretkellä Huippuvuorten vesillä Täynnä tarmoa Minun perheeni (7) MotorSport: Extra Wallace ja Gromit keksintöjen maailmassa Galaxi Velhot, jätit ja susihukkaset (S) Galaxi Karvinen: Karvinen (S) Galaxi Pikku Kakkonen Viidakkoperhe (7) Luonnon ihmeitä Yle Uutiset UIT: Ilon kautta Mikaelin naiset : Emma Salokoski Jaquie Brownin päiväkirjat (12) Ajankohtainen kakkonen: Vuosikatsaus Yle Uutiset Napapiirin sankarit (12) 07.15 07.50 07.55 08.10 08.35 09.00 09.25 09.55 10.20 10.25 10.55 11.25 12.20 14.05 14.15 15.15 15.20 15.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.15 22.20 22.30 23.30 00.30 Aamusää Uki (S) Palomies Sami (S) Baby Looney Tunes (S) Maantiekiitäjä (S) Kasper (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Yhden miehen yhtye Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Hain tarina (S) Pilanpäiten Selviytyjät Esittelyssä: Selviytyjät Suomi Erilaisia suhteita (7) Luontodokumentti: Koalasairaala Uniikki: Elämäsi diili Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (7) Korkojen kera . Leffa on välillä yliampuvan naiivi, mutta kokonaisuutena sympaattisen pikkuhauska rutistus, kaasu pohjassa kiitävä ja välillä katolleen kierähtävä miehuuskoe. Kari Ketonen on mainio liukkaan ja lipevän Pikku-Mikon roolissa. 07.53 Tänään ran seurakunnan sanajumalanpalve- uudenvuodenpäivänä. 15.08 Stukesterin iltasoitto. 17.20 Kulttuuritunti: vänä. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 19.03 14.00 Yle Uutiset. 20.00 Yle Uutiset. Wienin filharmonikkojen perinteinen uudenvuoden Strausskonsertti. 22.05 Nousevan auringon talo. 23.03 Miten minusta tuli minä. 23.10 Yök- juontaja Iris Mattila. (7) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Lentokenttä 19.30 Hauskat kotivideot 20.00 Sokkokokki 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Villa Helena 23.15 Nelosen uutiset 23.25 Nelosen sää 23.30 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 00.00 Taustapeliä Amerikkalainen komediasarja. 00.30 Start! 01.00 Pelkokerroin 2.0 (12) 01.55 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 02.30 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 10.00 Lahjapaketti: Silkkitie 30 päivässä, osat 1?10. 17.20 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 18.05 Ruokamatka Espanjassa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. joutuu nuoren mieskolmikon (Vatanen, Jasper Pääkkönen, Timo Lavikainen) kautta lujaan testiin. Pekko Pesosen kässäri ammentaa palNAPAPIIRIN SANKARIT jon lappilaisesta eksotiikasta näyttelijöiden aitoa murretta tapailevaa replikointia myöten. 11.00 Musiik- Uutiset ja sää. 12.15 Suomalaisia orkes- päivänä. 12.15 Tänään Yle Uutiset ja sää. 20.09 Kantritohtorin juurihoitoa. 09.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Tänään uudenvuodenpäivänä. YleX 17.30 Taustapeili. 13.00 Klassista Tänään uudenvuodenpäikahteen. Joulupukki jätetään sentään rauhaan. Tapahtumien kulkua hallitsee rento kieli poskessa -meininki maakuntien Suomen malliin. 10.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Uuden vuoden aamukonsertti. Yle Radio Suomi 09.00 Yle Uutiset. Leirinuotiolla konserttisarjassa kuullaan Helsingin Musiikkitalossa taltioitu suomalaisten käännöskappaleiden konsertti ??Iskusävelistä Finnhitseihin??. Orkesteria johtaa Franz WelserMöst. 18.55 Tänään uudenvuodenpäivänä. 12.55 kia. Rautavaara: konsertti. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. 10.04 Muistojen polku -suurnet. Päivän kansanedustaja 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 14.00 Uudenvuodenpäivä . Vuoristoseudulla on valmistettu siideriä ja juustoa jo satojen vuosien ajan. 1/4 19.05 Varsova . 09.06 Muistojen polku -suurteri soittaa, joht. A. 13.06 DokumenttiRadioteatteri esittää: Juha, osa 40. 05.00 ria. haastattelussa Vappu ja Jenni Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Tulosruutu Päivän sää Ennätystehdas Mäkihypyn maailmancup: Garmisch-Partenkircen Harryn laki (7) Amerikkalainen lakidraamasarja. Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu C.S.I. 20.08 Sää. 020317600 18.50 Merisää. 08.10 Tasavallan Presidentin uudenvuo- retki. 06.30 Suomi soi. 18.00 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Lea Miettinen 11.00 Yle Uutiset 11.02 Puheen Päivä . 09.05 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahisto- 05.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Uutiset. 11.03 Leirinuotiolla. 07.03 Aamusoitto. Vaatimus on Lapin talvisissa olosuhteissa ankara, sillä ilta on jo pitkällä ja Rovaniemen kodinkoneliikkeet satojen kilometrien päässä. Pedro Hietasen johtaman orkesterin solisteina ovat Aija Puurtinen ja Tuomari Nurmio. Puhelintää: Hanhen selästä, osa 78. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Linnake 12.35 Fort Boyard . ick Steinin Espanjan-kierros alkaa Atlantin rannikolta Galiciasta, jossa maistellaan empanada-piiraita ja mereneläviä. 13.55 Tänään uudenvuodenpäivänä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 15.00 Yle Uutirian ääniä. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. Ile ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 19.03 Urheiluradio. 19.08 Leirinuotiolla. 23.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 16.05 Tänään uudenvuolassinen. denpäivänä. Hybridi. Maija Salmisen vieset ja sää. 07.04 Suomi kirkon kellot kutsuvat. 14.03 Uuden Kansanmusiikin ilta 20.30 Histo- musiikin kilpailu 2013. kappaleet Cute ja Tuhon tietä kuljen ja esittää sketsejä. Mukana myös The Four Cats, Jaakko Salo, VesaMatti Loiri, Jukka Virtanen, Esko Linnavalli, Marko Lind sekä Marion Rung. 22.20 Arkistovieraana: Kai Lind. 18.20 Urheiluradio. 12.00 vuodenpäivänä. Päivän kansanedustaja 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Elli Collan 18.00 Uudenvuodenpäivän ilta . 09.45 Uudenvuoden musiikki- Aamupala. Miami (16) Paljastavat valheet (16) Rillit huurussa (S) Nelonen 05.00 Älypää-TV 08.50 Onnea matkaan, Charlie! (7) 09.20 Vaaleanpunainen pantteri 09.25 Vaaleanpunainen pantteri 09.35 Leila leipoo 10.05 Reissussa lasten kanssa 10.40 Vanessa ja pikkuväki 11.10 Kodikkaasti vuokralla 11.40 Fort Boyard . 08.20 Tänään uudenvuodendenpuhe. TIISTAI 1.1.2013 Erilaisia suhteita MTV3 klo 15.20 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Napa-alueiden tulevaisuus 09.00 Yle Uutiset 09.05 Kiinan vanhat pyramidit 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Päivän kasvo 11.15 Löytöretkiä maailmaan 11.30 Tohtorit (7) 12.00 Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 12.30 Uudenvuoden konsertti Wienistä. Lontoo: Onnen etsijät (12) 19.50 Rakennustaiteen aarteita 20.00 Historia: Hitlerin kätyrit (12) 21.00 Historia: Saastaiset kaupungit 21.50 Elävä arkisto: Kai Lind 75 vuotta. 21.50 Niin kai . 09.55 Imatran Kolmen ristin Yle Uutiset. Kuvassa Timo Lavikainen ja Miia Nuutila. Digiboksia ostamassa (2010) ovat antisankareita siihen malliin, että Dome Karukosken ohjaama elokuva on aikamme Tulitikkuja lainaamassa. 08.05 Tänään uudenLuontokia kotimaisista oopperoista. Radion sinfoniaorkes- Sää. Linnake 13.30 Reissussa lasten kanssa 14.05 Elixir 14.30 Kodikkaasti vuokralla Amerikkalainen lifestylesarja. 15.00 Leila leipoo 15.30 Inno 16.00 Teinielämää (S) 16.30 Matkaoppaat 17.00 Elokuva: Huisi hai. (Shark Bait/USA 2006). Suomeksi puhuttu animaatioelokuva kertoo pienen Panu-kalan suuresta seikkailusta. 18.08 Mitä uutta alkoi, mitä vanhaa jää. 12.00 Tasavallan 15.00 Kalle Haatanen. presidentin uudenvuo15.55 Yle News. (2012) Syntymäpäiviään juhliva laulaja, muusikko ja näyttelijä Kai Lind on Marko Gustafssonin vieraana. 22.35 Kahlitsemattomat 23.05 Oiva, pöytä ja Kaj Franck 00.03 Teematieto Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 14.50 Elokuva: Pelikaanimies (S) 16.15 Megafoni 16.40 Taivaallista menoa: Bo Ekman 17.10 Draamaa Erottajalla 17.40 Torniagentit 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Reilu Ruuti-Ruut 18.30 Lahja 18.58 Hiiri tuli taloon!: Joululauluja 19.00 Spanielipentueen elämää 19.30 TV-nytt 19.40 Dsajn 19.45 Armfelt ja Kustaa III 20.35 Dok: Ola Svensson superstar 21.35 Konttori (S) 21.57 Norjaa ristiin rastiin 22.00 Murha Sandhamnissa (16) 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Kauhukeittiö 14.55 Teho-osasto 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Frendit (S) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 X Factor USA 22.00 Lainvalvojat (7) 22.30 Lainvalvojat (7) 23.00 Supernatural (16) 00.00 Simpsonit 00.30 Simpsonit 01.00 Simpsonit 01.30 Simpsonit 02.00 Simpsonit 11.30 JIM D Henkilökuva: Pippa Middleton 12.25 JIM D Henkilökuva: Gordon Ramsay 13.20 Start! 13.50 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat 14.45 Talent USA 15.35 Los Angelesin tatuointitarinat 16.30 Ruotsin karmein koti 17.25 Talent USA 19.05 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Tulli 20.30 Entisöintipaja 21.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla 22.00 Villit nettivideot (16) 22.30 Elämää halpalentoyhtiössä 23.00 South Park (12) 23.25 Alaston piilokamera (16) 23.55 Likaisen työn sankarit 00.25 JIM D Rikos: Äiti epäiltynä (16) 01.20 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Napapiirin sankarit on romanttinen matka halki öisen Lapin ja suomalaisen miehen sielunmaiseman. Kai Lind show. (1969) Kai Lind laulaa mm. 22.05 Radioteatteri esit- raana eläkkeelle jäävä, mm. 13.00 Yle Uutiset. 16.05 Radio Su omi u u d en v u o d en p ä i v ä n ä . Uudenvuoden musiikklo 19.0 8 12.45 Merisää. Mikko Jylhä 16.50 Hiihdon maailmancup, Tour de Ski (SUI, Münstertal) 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio . Napapiirin sankarit palkittiin vuoden parhaan elokuvan, ohjauksen ja käsikirjoituksen Jussilla. Harri-Ilmari Moilanen NAPAPIIRIN SANKARIT TV2 klo 22.05 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.03 Sää. 03.15 Taustapeili. 18.00 Yle Uuti06.30 YleX Aamu . Mikko Jylhä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 set. 13.03 Viikon kirja. 10.03 - Sibelius: Karelia-sarja. 14.00 Figaro. Leir ivänä. konsertti. Maiju Lassilan hersyvän kansankomedian tapaan juonikuvio täyttyy kommelluksista, väärinkäsityksistä ja toikkaroinneista. Absurdin seikkailukomedian ja tiefilmin toimintakäsky tulee miespäähenkilön (Jussi Vatanen) avovaimolta (Pamela Tola): aikaa digiboksin hankkimiseen on aamuyhdeksään. ryhmä esittää: Muonamiehen poika. 18.40 Uudenvuoden iltakonsertti. Sanna Kiiski 22.00 Radio Novan yö 53 5. 08.00 Yle lus Imatran kirkosta. Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio
Kooste vuoUutiset ja sää. Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . 12.15 Julkinen sana. Ile ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 13.06 Maakuntaradio. 15.55 Yle News. Yle Uutiset ja tasa. 20.06 ja Annika Metsäketo 15.00 Jokisen eväät . 16.00 Yle UutiKulttuuritunti: Aristoklo 18.0 3 set ja sää. kansansoitinvideot 18.00 Ruokamatka Espanjassa 19.00 Kino: Käki. 12.55 Suomi tänään. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Johanna Korhonen pohtii, miksi toa, joka löytyy läheltä. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . 00.05 Yöradio . 16.15 FauU rh eiluilta Ajantasa. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. 09.10 Sää. 20.07 Café Tropical. 15.00 sää. Kuvassa Ville Haapasalo ja Anni-Kristiina Juuso. Rauhaa maailmaan pohjoisesta ALEXANDER ROGOZHKININ käsikirjoittama ja ohjaama Käki (2003) vaikutti osaltaan siihen, että miespääosan Ville Haapasalosta tuli Venäjällä julkkis. toiveiden yö. Pauli Aalto-Setälä. Phil saa vieraakseen pariskuntia, joiden avioliitot ovat ongelmissa toisen osapuolen jatkuvan määräilyn vuoksi. 18.00 Matkaoppaat 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Lentokenttä 19.30 Hauskat kotivideot 20.00 Tuuri 20.57 Keno 21.00 Elokuva: The Ex . N: Hanna Taini, Olavi Reimas, Sven Relander, Topo Leistelä. Valkohäntäpeura (S) Yle Uutiset Tähtien tarina: EevaKaarina Volanen Maailman matkailuaarteet Avara luonto: Tuntematon Selkämeri (S) Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Päivän kasvo Tosi tarina: Johan on Venninen Historiaa: Salaperäinen haaksirikko Todella upeeta, 20 v Viking Lotto Yle Uutiset Urheiluruutu George Bush vanhempi Yle Uutiset Midsomerin murhat (12) Oddasat Islanti vuonna nolla MTV3 klo 20.00 TV 2 06.49 06.50 06.52 07.03 07.37 07.47 07.56 08.20 08.41 08.50 09.40 10.55 11.10 12.45 13.15 13.55 14.10 14.40 15.30 16.00 16.32 17.00 18.00 18.02 18.48 19.00 19.10 19.20 19.30 20.20 20.30 21.00 21.50 22.05 22.10 22.55 23.45 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 2.1. Hanna Ankka (S) Ystävykset: Ystävykset Ika Oka (S) Neppajymykerho Martta puhuu Viidakkokirja (7) Late lammas Pieni runotyttö (7) Cheerleading SM Luontoretkellä lintusaarella Viidakkoperhe (7) Flight of the Conchords Strömsö Luontoretkellä kottaraisia katsomassa Camilla Plumin mainiot mausteet Ajankohtainen kakkonen: Vuosikatsaus Meediot Wallace ja Gromit Roni Neutroni Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Viidakkoperhe (7) Luonnon ihmeitä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Suora linja Nic Hamiltonin ralliunelma Mikaelin naiset : Johanna Iivanainen Jaquie Brownin päiväkirjat (12) Pirunpelto (12) Yle Uutiset Keskiviikon ravisuora Ääliö ulkomailla Boardwalk Empire (16) Uuden Musiikin Kilpailu 07.15 07.50 07.55 08.10 08.35 09.00 09.25 09.55 10.20 10.25 10.55 11.25 13.50 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.00 21.00 21.55 22.00 22.20 22.25 22.35 22.45 23.50 00.50 Aamusää Uki (S) Palomies Sami (S) Baby Looney Tunes (S) Maantiekiitäjä (S) Kasper (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Piilokamera Samaa sukua (7) Mitä tänään syötäisiin? Miehen paikka (S) Tyylivarkaat Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (7) Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja. Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Ennätystehdas Islanti vuonna nolla. (Iceland - Year Zero, Tanska) Islannin kolme pääpankkia kaatui vuoden 2008 lokakuussa, ja prosessi veti koko yhteiskunnan konkurssiin. C.S.I. Vaimon entinen (12) 22.50 Nelosen uutiset 23.00 Nelosen sää 23.05 SM-liigan huippuhetket 23.10 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 23.40 Taustapeliä Amerikkalainen komediasarja. 00.10 Pirunkaupat Amerikkalainen komediasarja. 01.00 Hurja painonpudotus 01.50 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 02.25 Älypää-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: Olipa kerran. Suomessa voi matkailla Yle Uutiset ja sää. 11.57 dio. 14.03 Uutiset ja sää. 10.03 Ajanmiokirkon kello lyö 12. 23.37 Metsää ja luontoa. 07.15 Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 08.15 Ykkösaamu. 10.50 Kuuluttajan Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset Kulttuuritunti: Tekijä. ja sää. 22.50 Valomusiik- luontomatkailusta ja hyvistä kohteista kuuntelijoiden kanssa keskustelee kia. 19.06 Luontomatkailijan Suomi 0203-17600. KESKIVIIKKO 2.1.2013 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 10.00 10.05 11.00 11.05 12.00 12.30 13.00 14.30 15.00 15.05 15.45 15.55 16.55 17.00 17.08 18.00 18.20 18.30 19.00 19.55 20.25 20.30 20.55 21.05 22.45 22.50 00.25 Yle Uutiset Vedenalainen Islanti (S) Yle Uutiset Kuinka sfinksi rakennettiin? Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Ammatti: suomalainen kirjailija: Reijo Mäki Isien sota Tohtorit (7) Vihreä kulta. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 23.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi lause. 11.00 Hienostelua: Richard 09.00 Yle Uutiset. 11.03 Maasää. 21.45 Romano mirits. 18.50 Iltahartaus. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 16.15 Maakunteleen kantapää. Kokonaisuutena upeita maisemia hellivä ja Lapin taikaa syvemminkin muistava Käki on miellyttävän maanläheinen elokuva, mitä sympaattisin kamarifilmi. Harri-Ilmari Moilanen KÄKI Yle Teema klo 19.00 musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. O: Aleksandr Rogoshkin. Pyöreä pöytä. N: Ville Haapasalo, Anni-Kristiina Juuso, Viktor Bytshkov. 20.40 Elävä arkisto: Hevi tulee. 21.00 Suomensukuiset 30 päivässä. 10.00 Yle Uutiset. Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.33 Päivä tunnissa . 20.03 Urheiluradio. Ari Hursti 12.00 Konttori . Dr. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Kazan ja Mari. Näyttelijä Ville Haapasalo aloittaa matkansa suomensukuisten kansojen pariin Venäjällä. 08.17 Maakuntaradio. vieras. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 15.00 Yle nin iltapäivä. Puhetta johtaa den 2012 Maj Lind -pianokilpailusta. 23.10 Yöklassinen. toimittaja, kirjailija Veikko Neuvonen, juontajina ovat Juha Blomberg ja Asko YleX Hauta-aho. 22.05 Valkoista omassa kotimaassaan ja ihailla luonvaloa. Ile Jokinen feat. Phil. Jussi Wistrand 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Löytöretket. 10.05 dio. 09.11 MaakuntaraPäivän mietelause. 19.03 Eppu Salminen 09.00 Pursiseura . 06.30 Maakuntaliä. (1939) Juhani Tervapään näytelmään perustuvassa elokuvassa vuorineuvos matkustaa vaimonsa kanssa Lappiin. Tätä ongelmaa ei ole fyysisellä puolella. (12) Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Hockey Night Extra Myytinmurtajat Fringe . 17.45 taradio. 13.03 UrheiluraYle Uutiset. Käki on syyskuuhun 1944 ja Lappiin sijoittuva pienimuotoinen romanttinen draamakomedia. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 06.15 Aamuhartaus. 19.03 Muistoja vuo- den 2012 väittelyistä. Tuttu teema yhteisen kielen löytymisestä konkretisoituu venäjäksi, suomeksi ja saameksi. Tarkka-ampuja Veikko (Haapasalo) ja vastapuolen kapteeni Ivan (Viktor Byshkov) ajautuvat erinäisten vaiheiden jälkeen topakan, viisaan ja nätin nuoren saamelaislesken Annin huomaan. 18.50 Merisää. 12.45 Meripeenrannan laulukilpailuista. Sari Seppälä Urheiluradio. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 16.00 Yle 14.00 Yle Uutiset. 18.30 Hartaita säveliä. 13.00 Yle Uutiset. 17.20 taradio. 15.05 Kultakuume. dio. 08.00 Yle radio. 20.00 Yle Uutiset. 03.40 Luontoretki. 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.31 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.31 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 15.05 MaakunUutiset ja sää. Urheiluradio. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden Uutiset. 22.00 0203-17600. 21.00 Yle nen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 18.55 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 19.00 Yle tapeili . 09.05 Muistojen 07.50 Merisää. 17.00 Yle Y le P uhe Uutiset. 08.15 Brysselin kone. 17.20 Urheiluradio. 18.20 Radioteatteri esittää: Ravisuoran vihjeet. 12.00 Yle Uutiset ja sää. sista kahteen. 12.00 Turun tuo- dio. 07.45 Hartaita säve- 05.00 Aamupala. 10.00 Yle Uutiset. 18.03 Luontomatkailijan Suomi vuoroja. merten kuningas (S) 18.45 Kaksoiselämää (S) 19.00 Spanielipentueen elämää 19.30 TVnytt 19.45 Muutos 20.00 Peter Jöback, täysin sydämin 21.00 Lillemorin tarina 22.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Mammanpojat 14.55 Kadonneen jäljillä UK 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Frendit (S) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Simpsonit 20.30 Simpsonit 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Lainvalvojat (7) 22.30 Lainvalvojat (7) 23.00 Smallville (16) 00.00 Lentoemännät 00.30 Lentoemännät 01.00 Madventures 01.30 Madventures 02.00 Simpsonit 02.30 SubChat 05.00 Älypää-TV 12.20 Huijarirakentajat 13.10 Start! 13.40 Eläimellinen muuttopäivä 14.40 Talent USA 16.20 Los Angelesin tatuointitarinat 17.15 Ruotsin karmein koti 18.10 Talent USA 19.05 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Rantavahdit 20.30 Entisöintipaja 21.00 JIM D: Karkkipäivä, osa 2 22.00 Villit nettivideot (16) 22.30 Koomikot koolla 23.05 South Park (12) 23.30 Alaston piilokamera (16) 00.00 Likaisen työn sankarit 00.30 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla 01.25 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) 02.20 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Käki on humaani ja humoristinen kertomus Suomen Lapista viimeisenä sotasyksynä 1944. 06.05 Hartaita säveliä. Samuli Aalto- Sää. 21.40 Urheiluradio. Ravitulokset. Määräilevät puolisot. 13.00 Klas- kuntaradio. 23.03 Kansanradio. Se liputtaa venäläisen intohimoisesti yleistä rauhansanomaa, vieläpä kolmella eri kielellä. 07.53 Maakuntarabulevardi. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 07.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. Sanna Kiiski ja Luontomatkailijan Suomi 0203-17600. 19.00 Yle Uutiset ja sää. rajamailla (16) Rillit huurussa (S) Nelonen 08.35 Onnea matkaan, Charlie! (7) Amerikkalainen komediasarja. 09.05 Leila leipoo 09.35 Reissussa lasten kanssa 10.10 Elixir 10.35 Kodikkaasti vuokralla Amerikkalainen lifestylesarja. 13.05 Reissussa lasten kanssa 13.40 Elixir 14.10 Kodikkaasti vuokralla 14.40 Leila leipoo 15.10 Inno 15.40 Teinielämää (S) 16.10 Himohamstraajat (7) Amerikkalainen dokumenttisarja. 17.10 Dr. Seksuaalisuuden mahdista saadaan kuuluvaa näyttöä. Dialogissa maistuu hieman paperinmakuinen draaman kieli. 21.03 Päivä tunnissa. 06.25 Aamusoitto. Osat 1?13. 15.35 Elävä arkisto: Rockabilly 16.00 Omistava rakkaus (S) 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.40 Musiikin muisti . (Kukushka/ Venäjä 2002) Humaani ja humoristinen kertomus Suomen Lapista viimeisenä sotasyksynä 1944. Luontomateurooppalaiset välttelivät hampaiden kailijan Suomi -lähetyksessä kotimaan pesua niin pitkään. O: Valentin Vaala. 09.05 UrheiluraWagner, dandy ja herrasmies. 17.30 TausJuha, osa 41. (Mean Streets, USA 1973) Ohjaaja Martin Scorsese ja näyttelijät Robert De Niro ja Harvey Keitel tekivät kaikki läpimurtonsa mestariteoksessa amerikanitalialaisista pikkurikollisista New Yorkin kaduilla ja kapakoissa. 23.35 Historia: Hitlerin kätyrit Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 16.40 Arkisto: Jumalanpalvelus Taizésta 1998 17.10 Lahja 17.38 Hiiri tuli taloon!: Joululauluja 17.40 Torniagentit 17.55 TV-nytt 18.00 BUUklubben: Kamomilla-noita 18.30 Kapteeni Sapelihammas . Mikko Jylhä 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Aamushow . 14.00 Muistoja Lap- 12.15 Maakuntaradio. Roolissa oleva pirteän ilmeikäs Anni-Kristiina Juuso on selvästi keskustrion vahvin lenkki. 6 Saamelaisemännän huomassa tapahtuu monta hupaisaa episodia, kun kolmikko puhuu omaa kieltään eikä puhekumppani ymmärrä sanaakaan. 18.00 Yle Uuti21.30 Kolmannen maailman puheen- set. Matkaan lähdetään Volgan mutkasta, jossa tutustutaan Kazanin hevosiin, marilaiseen luonnonuskoon ja pyhään metsään. 21.45 Kino: Sudenpesä
Parasta episodimaisessa tarinassa on jälkipuoliskon siirtymä yhteiskunnallisten uhkakuvien ja politiikan pariin. Jenkkipoliitikot ovat kovia kättelemään, joten kun päähenkilö liittyy härskin kyynisen pelurin joukkoihin, niin siitäpä vasta näkymät aukeavat. 12.55 16.00 Yle Uutiset ja sää. Suomi tänään. Radio 1:stä. Ovatko poliitikomme boheemeja. 11.00 Valkoista dio. Ile ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 VIIMEINEN YHTEYS: DEAD ZONE Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . Elokuva kartanon sisäkön ja senaattorin veljenpojan epäsäätyisestä rakkaudesta. Kilpailussa palkittujen esityksiä. 20.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle UutiTiedevartti. 08.15 valoa. 13.06 Maakunta17.20 Kulttuuritunti: klo 21.0 radio. 06.25 Aamusoitto. 12.15 MaakuntaraKultakuume. Aurinko. 18.20 Radioteatteri set. 15.00 Bergmanin Jumala. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Mikko Jylhä 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Steven Spielbergin tuottama sarja alkaa. 16.00 Yle Uutiset dosentti Matti Myllykoski pohtii millainen Jumala löytyy kolmen Ing- ja sää. 11.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen Urheiluradio. Vievätkö robotit vuonna 2049 suurimman osan ihmiskunnan työpaikoista. Onnettomuudesta seuraa nuorelle opettajalle tavallista pidempi kesäloma. Viiden vuoden kooman jälkeen mies on valmis poikkeuksellisen syviin yhteyksiin kohtaamiensa ihmisten kanssa. (7) Neljä vuodenaikaa: Talvi Yle Uutiset Tähtien tarina: Hannu Leminen Keijupuisto (S) Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Päivän kasvo Tosi tarina: Vesille Vennisen mieli Panta kaulassa (12) Isien sota Ei kenenkään lapsi Yle Uutiset Urheiluruutu Herra Woodcock (12) Monk (12) Yle Uutiset Hätähuuto sananvapauden puolesta Oddasat TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.1. 06.52 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.58 Sukkapyykkiä 07.02 Ketunleipää 07.10 Hupsis (S) 07.20 Katinkontti Remix: Raitataidetta 07.35 Stella ja Sami (S) 07.47 Herää pahvi: Kilpa-auto 07.55 Martta puhuu 08.20 Viidakkokirja (7) 08.41 Late lammas: Kylpyaika 08.50 Pieni runotyttö (7) 09.40 Yle Uutiset alueilta 11.00 Oddasat 11.15 Viidakkoperhe (7) 12.00 Nobel-rauhankonsertti 2012 13.40 Sisu 14.10 Uranuurtaja Englannista 14.40 Luontoretkellä: Lintujen talviruokinta 15.10 Tartu Mikkiin 16.00 Wallace ja Gromit keksintöjen maailmassa 16.30 Galaxi 16.31 Raimo: Raimo (S) 16.41 Pikku Nikke: Pikku Nikke 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Viidakkoperhe (7) 18.48 Luonnon ihmeitä 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Ampumahiihdon mc: Naisten viesti 20.30 Pasila (12) 21.00 Uuden Musiikin Kilpailu 21.50 Yle Uutiset 22.05 Haven (12) 22.47 Päätapaus (12) 23.10 Viimeinen yhteys: The Dead Zone (16) 07.15 07.50 07.55 08.10 08.35 09.00 09.25 09.55 10.20 10.25 10.55 11.25 13.50 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 22.45 23.45 Aamusää Uki (S) Palomies Sami (S) Baby Looney Tunes (S) Maantiekiitäjä (S) Kasper (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Japanilainen suomeksi puhuttu animaatiosarja. Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Piilokamera Jamie Oliverin ruokavallankumous Mitä tänään syötäisiin? Middle (S) Islanti vuonna nolla Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Ennätystehdas Mäkihypyn maailmancup: Innsbruck. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. radio. Millaista on BOHO-politiikka? Millaisia yrityksiä boheemien pitäisi Suomeen perustaa. Toimittaja Jari Porttila. Ne on kuvattu verraten siististi ilman shokkiefektejä. Yksiselitteinen kauhufilmi David Cronenbergin ohjaama leffa ei ole. 15.05 Maakuvateatteri-ohjelmassa kuntaradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Astrid Lindgrenin teokseen perustuva sarjaelokuva. 18.55 Suomi tänään. 09.11 Maakunsää. Osa 2/13: Eemeli soppakulhossa. 11.57 Urheiluradio. uuden vuoden puheet. taradio. 10.00 Yle Uutiset. Uusimmat teleskooppikuvat ovat auttaneet meitä ymmärtämään, millaisia uusia maailmoja maailmankaikkeudessa piilee. EloYle Uutiset. Mv. 22.05 Todellisia tarinoita. 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Aamushow . 06.30 MaakuntaUutiset ja sää. Ingmar 5 14.03 Ajantasa. 21.00 Yle lassinen. Uutiset. 09.10 Sää. 18.03 Maailmanpolitiikan arkiesittää: Juha, osa 42. Käsikosketuksesta avautuu visio, johon sisältyy jokin vaaratekijä. King-pohjaisuus takaa, että tapahtumissa näkyvät jollain tavoin kuolemaan liittyvät kauhunomaiset tapahtumat. 15.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. Ari Hursti 12.00 Konttori . 21.40 Urheiluradio. Harri-Ilmari Moilanen 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 00.05 Yöradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 23.33 Minna Pyykön maailma. 15.55 Yle News. dio. Kooste. Mentalist (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Hockey Night Extra Miami Medical (12) Lost Boys: Heimo (18) Nelonen 08.35 Onnea matkaan, Charlie! (7) 09.05 Leila leipoo 09.35 Reissussa lasten kanssa 10.10 Elixir 10.35 Kodikkaasti vuokralla 13.05 Reissussa lasten kanssa 13.40 Elixir 14.10 Kodikkaasti vuokralla Amerikkalainen lifestylesarja. 14.40 Leila leipoo 15.10 Inno 15.40 Teinielämää 16.10 Himohamstraajat (7) Amerikkalainen dokumenttisarja. 17.10 Dr. UUSI SARJA. 14.00 Yle Uutiset. Elokuvateatteri. Phil 18.00 Matkaoppaat 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Lentokenttä 19.30 Hauskat kotivideot 20.00 Pelkokerroin 2.0 (12) 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . N: Regina Linnanheimo, Tauno Palo, Elsa Rantalainen, Eino Jurkka. Ohjelma on uusinta Yle set ja sää. Pyöreä pöytä. 13.00 Yle 16.15 Faunin iltapäivä. Eve M a n tu Uutiset. 11.45 Valomusiikkia. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa . 09.05 Urheilumiokirkon kello lyö 12. Sanna Kiiski ja Eppu Salminen 09.00 Pursiseura . Aino ja TV2 klo 23.10 Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio 21.50 Merisää. Kuvassa Herbert Lom. Huimia näkymiä käsikosketuksella romaniin pohjautuvassa elokuvassa Viimeinen yhteys (1983) päästään varsinaisesti vauhtiin päähenkilön (Christopher Walken) auto-onnettomuuden jälkeen. O: T. J. 22.05 Lähikuvassa. Siihen mahtuu STEPHEN KINGIN monenlaisia lajityypillisiä aineksia niin tieteis- ja rakkausfilmin kuin normaalin jännärinkin maailmoista. 07.17 Maakuntaradio. bulevardi. 16.15 Maakuntaradio. 07.50 Aamuhartaus. Ile Jokinen feat. 17.20 Urheiluradio. mittajana on Jukka Kuosmanen. 23.03 Taustapeili. 08.17 Maakuntaradio. Päivän mietelause. 18.00 17.30 Taustapeili. 12.00 Turun tuo- 09.00 Yle Uutiset. 18.30 Hartaita päivää. 10.03 13.00 Klassista kahteen. Urheiluvuosi 2012. 10.00 Yle Uutiset. 18.50 säveliä. 19.03 Muistoja Yle Uutiset ja sää. FBItutkijat (16) Amerikkalainen jännityssarja. 22.00 Falling Skies. merten kuningas (S) 16.55 Kaksoiselämää (S) 17.10 Tätä on rakkaus 17.40 Torniagentit 17.55 TVnytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli. 08.15 Ykkösaamu. Avaruusolennot ovat hyökänneet Maahan. Ihmiskunta on raunioina. 06.56 Päivän mietelause. 17.00 mar Bergmanin elokuvan pohjalta. 21.35 YleX Novosti Yle. TORSTAI 3.1.2013 Uuden Musiikin Kilpailu TV2 klo 21.00 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 10.00 10.05 11.00 11.05 11.15 12.30 13.00 14.40 15.00 15.05 16.05 16.55 17.00 17.08 18.00 18.20 18.30 19.00 19.30 20.00 20.30 20.55 21.05 22.30 23.15 23.20 00.35 Yle Uutiset Vallan lemmikit Yle Uutiset Shackletonin jalanjäljillä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Päivän kasvo Arvoitusten huone (S) Tohtorit (7) Englantilainen draamasarja terveysaseman arjesta ja juhlasta. Eteenpäin elämään. (Suomi 1939, 100?). 18.50 Iltahartaus. 10.05 07.50 Merisää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 08.00 Yle 05.00 Aamupala. Toimittajana 21.05 Eve Mantu. 07.53 MaakuntaraKalle Haatanen. Roolissa irrottelee Martin Sheen. Vaikka Viimeinen yhteys on paikoin hieman haalistunut aikansa lapsi, siinä on edelleen oma tehokas kutinansa. 06.00 Yle Uutiset. Presidenttien lusta. 07.45 Hartaita säveliä. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 15.00 Jokisen eväät . 20.06 Sää. Toimittajana Nina Van- hatalo. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. vuoden 2012 Maj Lind -pianokilpai- 19.06 Historian ääniä. 20.03 22.55 Kuuluttajan vieras. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 20.07 Euroopan taivaan alla. Särkkä. Toi- Yle Uutiset ja sää. 14.00 Ajantasa. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.31 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.31 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.10 Hiihdon maailmancup, Tour de Ski (ITA, Toblach) 16.10 Hiihdon maailmancup, Tour de Ski (ITA, Toblach) 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Samuli Aaltonen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 55 7. 18.28 Suomi tänään. 23.00 Yle Uutiset. 23.10 Yök- Urheiluradio. 13.03 Urheilu17.00 Yle Uutiset ja sää. Radio1 radio. 18.30 Mille (7) 19.00 Luontomatkalla Australiassa 19.30 TV-nytt 19.45 Luontoretkellä: Vuosi Vassfaretissa 20.23 Dsajn 20.30 Tanskalaisten lempikakut 21.00 Hertzböle : Jääräpää 21.30 Dok: Kutkuttavan ihanat kirjat 23.00 SVT: Stalkaren 23.55 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Piilokamera 14.25 Bill Engvall Show 14.55 Pomo piilossa 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Frendit (S) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Simpsonit 20.30 Simpsonit 21.00 Dieetit vaihtoon! 22.00 Nikita (12) 23.00 Dollhouse (16) 00.00 Smallville (16) 01.00 Simpsonit 01.30 Simpsonit 02.00 SubChat 05.00 Älypää-TV 12.30 Ruotsalainen remonttisota 13.20 Start! 13.50 Mahdoton illallinen 14.40 Talent USA 15.35 Los Angelesin tatuointitarinat 16.30 Ruotsin karmein koti 17.25 Talent USA 19.05 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Elämää halpalentoyhtiössä 20.30 Entisöintipaja 21.00 JIM D: Muinaiset avaruusoliot 22.00 Villit nettivideot (16) 22.35 Tulli 23.05 South Park (12) 23.35 Alaston piilokamera (16) 00.05 Likaisen työn sankarit 00.35 JIM D: Karkkipäivä, osa 2 01.30 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) 02.25 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Viimeinen yhteys: The Dead Zone on David Cronenbergin ohjaama jännityselokuva Stephen Kingin romaanista. 07.15 09.00 Yle Uutiset. 22.56 Suomi tänään. 15.05 Maakuntaradio. Yle Uutiset ja radio. 12.45 Merisää. 11.03 M-studio. Sakari Sirkkasen haastateltavina ovat BOHO-Business -kirjan kirjoittaneet Cristina Andersson ja Jari Kaivo-Oja. Oppia ikä kaikki. KeskiEuroopan mäkiviikko, HS 130 mäen karsinta. Selostaja Jani Uotila, kommentaattori Toni Nieminen. (16) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 23.45 Pirunkaupat Amerikkalainen komediasarja. 00.40 Big Love Amerikkalainen draamasarja. 01.40 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 02.15 Älypää-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: Tekijänä. Juhlakauden suomalaiset nuoret tekijät. 10.00 Tekijänä: Minna Parikka 10.25 Tekijänä: Miika Särmäkari 10.55 Tekijänä: Samu-Jussi Koski 11.25 Tekijänä: Antto Melasniemi 11.50 Tekijänä: Elastinen 12.20 Tekijänä: Puustinen & Hara 12.45 Tekijänä: Saara Renvall 13.10 Tekijänä: Ilkka Immonen 13.40 Tekijänä: Heini Riitahuhta 14.10 Tekijänä: Aamu Song 14.40 Eero Aarnio: Myhäilevät muodot 15.30 Elävä arkisto: 80-luvun musaohjelmat 16.00 Omistava rakkaus (S) 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.45 Rakennustaiteen aarteita 18.00 Ruokamatka Espanjassa 19.00 Toinen maailma (12) 19.50 Göringin sauva (S) 20.30 Ikkunoita avaruuteen. 1/12. 19.00 Merisää. 03.15 Taustapeili . 22.00 Yle Uuti- Elina Saksala. BOHOpolitiikka, robotit ja kansalaispalkka. Mitä on boheemikapitalismi ja BOHObisnes. Sarjan avausjaksossa tutustutaan olemassaolomme kannalta elintärkeään Aurinkoon. 21.00 Tiededokumentti: Ylipainoinen USA 22.10 Kino Suomi: Tunturin testamentti 23.30 Uusi Kino: Lyhyt elokuva Helsingistä (S) Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 16.40 Kapteeni Sapelihammas . 19.00 Yle Uutiset ja sää
Suurten purjelaivojen kilpailua pidetään merten olympialaisina. 11.57 Päi- kuntaradio. 16.15 MaakuntaraSol. 23.10 Yök- Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. Jussi Halli 20.00 Friday Night Fever . Yle Uutiset ja sää. Sanna tic Sea Blues (kantaesitys). Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.33 Päivä tunnissa . Maritta Vehviläinen 22.00 Yle Uutiset 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 21.00 Yle Uutiset. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 09.00 Perjantaiperjantai! . 06.30 Maakunbulevardi. 12.00 Yle 15.55 Yle News. 07.17 Maakuntorstain välieristä. Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio. 22.05 18.55 Puhelinlangat laulaa. 13.03 UrheiluraRadioteatteri esittää: 18.30 Hartaita dio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. vän mietelause. Miami (16) 00.35 Entourage (16) 01.05 30 Rock (S) 01.35 Elämää Philadelphiassa 02.05 SubChat 05.00 Älypää-TV 12.45 Elämää halpalentoyhtiössä 13.15 Start! 13.45 JIM D: Metsien miehet (7) 14.40 Talent USA 16.20 Los Angelesin tatuointitarinat 17.15 Ruotsin karmein koti 18.10 Talent USA 19.05 Ruotsalainen remonttisota 20.00 Huijarirakentajat 21.00 JIM D Rikos: Gangsteripomot (16) 22.00 Outoa vai mitä. 16.00 foniettan konsertti: Baltic Sea Blues. 17.20 Seppo Kantonen, piano, ja Ville Huol- Urheiluradio. 21.03 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 23.33 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 09.11 MaakuntaraP uhelin nen. 12.42 Maakuntaradio. tunti: Kirjakerho. Hella Wuolijoen radiokuunnelmaan perustuva romanttinen elokuva leskirouvasta, joka ottaa yhteyttä nuoruutensa ihastukseen. 14.25 Prinsessa Märtha Louise, keskellä elämää 15.00 Yle Uutiset 15.05 Tähtien tarina: Tarmo Manni 16.05 Kiehtova maailma: Rauskujen puolustaja 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.20 Päivän kasvo 18.30 Tosi tarina: Vennisen testamentti 19.00 Vera Stanhope tutkii 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio: Saamelaiset säkeet 21.30 Strada 22.00 Seitsemäs taivas 22.50 Yle Uutiset 22.55 Viimeinen perillinen 00.30 Oddasat Menestyksen takana . 06.56 Päivän mietelause. 19.06 Puhelinlangat laulaa. lassinen. 20.00 Yle Uutiset. 18.50 Iltahartaus. 17.20 Kulttuuri- kotikiusatut. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . kansansoitinvideot 18.00 Ruokamatka Espanjassa 19.00 Ruokamatka Espanjassa: Joulu 20.00 Suomensukuiset 30 päivässä 20.45 Rakennustaiteen aarteita 21.00 Suomen historian myytit : Suomalaisten juuret 21.45 Kino: Arvoituksia arkussa (7) 23.15 Kosketuksessa: Kari Peitsamo Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 16.40 Mille (7) 17.10 Tanskalaisten lempikakut 17.40 Torniagentit 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Tätä on rakkaus 19.00 Luontomatkalla Australiassa 19.30 TV-nytt 19.45 Tall Ships. (12) 23.00 Villit nettivideot (7) 23.30 South Park (12) 00.00 South Park (12) 00.25 Alaston piilokamera (16) 00.55 Alaston piilokamera (16) 01.25 Pelkokerroin 02.20 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) 03.10 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) 04.05 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto Suurena ja hulluna teatteridiivana tunnettu Tarmo Manni teki myös puolensataa elokuvaroolia, joista ehkä tunnetuin on Tuntemattoman sotilaan Honkajoki. Vaatimatomuus ei kaunista Tarmo Mannia -sarjassa Peter von Bagh tarkentaa katseensa kussakin osassa lähikuvaetäisyydelle yhteen merkittävään suomalaiseen elokuvapersoonaan. 11.30 Franz Lisz- taradio. 19.03 Kymi Sin- Uutiset. 20.07 PuhelinlanYleX gat laulaa. 22.47 Suomi tänään. 0600tajana Kare Eskola (Äänitetty Kuu- 17600 (0,32 e/min. 10.00 Yle Uutiset. teen. + pvm, tekstiviessankoskitalossa 15.11.2012.) 20.40 tillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi Rudolf Buchbinderin pianosooloja. 23.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/ 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäi- puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. vää. 12.15 TiedeykköSää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Annika Metsäketo 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . Maria Leppänen ja Ari Hursti 12.00 Konttorin pitkä lounas . Puh. 06.15 Aamuhartaus. Races Norjassa. 10.05 taradio. - Toimit- Pirkkalainen ja Sanna Kojo. 07.53 Maatin Schubert-sovituksia. 20.03 Urheiluradio. 03.15 Radioteatteri esittää: Täydellinen paisti. 06.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Janne Virtanen ja Eppu Salminen 22.00 Radio Novan yö. 15.05 Kultakuume. klo 18.0 kuntaradio. Eero Koivistoinen, saksofoni, dio. 09.00 Yle Uutiset. kirkon kello lyö 12. 00.00 Yle Uutiset ja sää. latinankielinen viikkokatsaus. 15.00 Yle UutiRadio Su omi Yle Uutiset. 20.06 Sää. mies Yöstä Wallace ja Gromit keksintöjen maailmassa Galaxi: Säbämestari 2012 Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Viidakkoperhe (7) Luonnon ihmeitä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Suora linja Ampumahiihdon mc: Miesten viesti Isot ja pienet (7) Tartu Mikkiin Yle Uutiset Kova laki: Erikoisyksikkö (16) Pasila (12) Bored to Death (12) 07.15 07.50 07.55 08.10 08.35 09.00 09.25 09.55 10.20 10.25 10.55 11.25 14.05 15.10 15.15 15.45 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 21.45 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 01.25 Aamusää Uki (S) Palomies Sami (S) Baby Looney Tunes (S) Maantiekiitäjä (S) Kasper (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Menestyksen takana ? Rolf Nordström Mitä tänään syötäisiin? Tucsonin veljekset (7) Luontodokumentti: Mongolian jokien jättiläinen Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Mamma Mia! (Mamma Mia!, Yhdysvallat) Kaikkien aikojen menestyneimpiin kuuluva musikaali, Abban ikivihreisiin pohjautuva Mamma Mia!, räiskähtää valkokankaalle täynnä energiaa ja loisteliasta popmusiikkia. Putous tulee taas Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Mäkihypyn maailmancup: Innsbruck Semi-Pro (12) Easy Money (7) Nelonen 05.00 Älypää-TV 08.35 Onnea matkaan, Charlie! (7) Amerikkalainen komediasarja. 09.05 Leila leipoo 09.35 Reissussa lasten kanssa 10.10 Elixir 10.35 Kodikkaasti vuokralla 13.05 Reissussa lasten kanssa 13.40 Elixir 14.10 Kodikkaasti vuokralla 14.40 Leila leipoo 15.10 Inno 15.40 Teinielämää 16.10 Himohamstraajat Amerikkalainen dokumenttisarja. 17.10 Dr. 18.00 Yle Uutiset. Sauter: Focus. Maija Salmisen vieraana Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola. Peter Jöback matkaa viihdemusiikin tähtien ja hittien syntysijoille. Rolf Nordström MTV3 klo 14.10 TV 2 06.50 06.51 06.52 07.03 07.09 07.23 07.35 07.41 07.46 07.55 08.20 08.40 08.50 09.40 11.00 11.15 12.30 13.20 13.50 14.40 15.10 16.00 16.30 17.00 18.00 18.01 18.45 19.00 19.10 19.20 19.30 20.20 21.00 21.50 22.05 22.45 23.10 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 4.1. Possu Pallero (S) Noksu (S) Lulu kilpikonna (S) Anton Siilinen ratkaisee Nyt mennään!: Lumitöitä Hupsu pikku pupunen Herää pahvi: Avaruusalus Martta puhuu Viidakkokirja (7) Late lammas: Late trapetsilla (S) Pieni runotyttö (7) Yle Uutiset alueilta Oddasat Viidakkoperhe (7) Uuden Musiikin Kilpailu Ulkosuomalaisen tarina Kiinassa Mansikkapaikka Luontoretkellä: Muuttuva maisema Olli Lindholm . Eero Koivistoinen: Bal- 18.03 Puhelinlangat laulaa. 08.00 Yle Yle Radio Suomi Uutiset ja sää. 22.05 Lakatut varpaankynnet. 00.05 Yöradio. 19.00 Ääniversumi: Öö ja Päev. 20.00 Peter Jöback, täysin sydämin. 07.50 Merisää. 19.03 Urheiluradio. 12.55 Suomi tänään. . 18.20 13.00 Yle Uutiset. 07.15 Aamusoitto. Ile ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden Päivä tunnissa. 11.03 Maaset. 08.17 Maakuntaradio. Jani Telaranta. 15.05 Maakuntaradio. 02.15 Anonyymit kotikiusatut. 21.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostostv 14.00 Daltonit (S) 14.25 Daltonit (S) 14.55 Jamie Oliver: Kaikki kanasta 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Dieetit vaihtoon! 19.00 X Factor USA 21.00 American Pie 2 (12) 23.05 Madventures 23.35 C.S.I. N: Ansa Ikonen, Joel Rinne, Matti Ranin. 16.00 3 Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Lappeenrannan laulukilpailut: kooste 07.15 Urheiluradio. Phil 18.00 Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Wipeout 20.00 The Voice of Finland. The Voice of Finlandin toinen kausi alkaa tänään! Tähtivalmentajina tutut Paula Koivuniemi, Lauri Tähkä, Michael Monroe ja Elastinen. 21.55 Keno 22.00 Elokuva: The New Daughter (16) 00.10 Nelosen uutiset 00.20 Nelosen sää 00.25 SM-liigan huippuhetket 00.30 Californication (16) Amerikkalainen draamasarja. 01.05 Elokuva: Ikkunanpesijän mehukkaat paljastukset (16) 02.50 Villa Helena 04.00 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 04.35 Älypää-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: Arkistojen salat 10.00 Arkistojen salat: Monacon häät 10.25 Arkistojen salat: Kennedy Berliinissä 10.50 Arkistojen salat: Tapaus Lindbergh 11.15 Arkistojen salat: De Gaulle Quebecissa 11.45 Arkistojen salat: Tour de France 12.10 Arkistojen salat: Shaahi Persepoliksessa 12.35 Arkistojen salat: Punaiset khmerit 13.00 Arkistojen salat: Tiananmenin protesti 13.25 Arkistojen salat: Britannian kruunajaiset 13.55 Arkistojen salat: Saigonin kukistuminen 14.20 Elävä arkisto: Proge 14.45 Elävä arkisto: Kai Lind 75 vuotta 14.45 Niin kai . Ravisuoran vihjeet. man, basso, joht. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio YLE Radio 1 21.55 Suomi tänään. PERJANTAI 4.1.2013 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Ihminen ja hänen kotieläimensä 09.00 Yle Uutiset 09.05 Hiroshima pommin jälkeen 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Päivän kasvo 11.15 Elää ja palaa (S) 12.20 Tohtorit (7) 12.50 Tyttö kuunsillalta. (Suomi 1953, 93?) O: Matti Kassila. 15.00 Yle Yle Uutiset ja sää. Osa 3/3: Berliini. 09.10 ja sää. 14.00 Uudet langat la u la a 10.03 Ajantasa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 11.00 levyt. Ohjelmat perustuvat pitkälti von Baghin aikoinaan tekemiin pitkiin haastatteluihin, ja nyt esitettävässä materiaalissa on suuri osa sellaista jota ei ole ennen televisiossa nähty, eikä missään muuallakaan. Tänään päästetään ääneen vuonna 1999 kuollut professori Tarmo Manni, suomalaisen näyttämöhistorian suuri diiva ja persoona. Köyhän maalaisperheen poika teki lapsena töitä paimenena ja renkinä, ja mikä lie olisi ollut kansakoulun kesken jättäneen Mannin elämä ja tulevaisuus, ellei tilan isäntä olisi kiinnittänyt huomiota Mannin sekä TÄHTIEN TARINA 8 kykyihin että haluun esiintyä ja olla esillä. Manni pääsi nuorisoseuranäyttämöille ja lausuntaoppiin, ja sitä tietä aikanaan vastaperustettuun Suomen Teatterikouluun. Tarmo Manni tunnetaan lähinnä teatteritöistään, jota hän teki yli 40 vuotta Suomen Kansallisteatterissa. 13.06 Maakuntaradio. 18.15 Nuntii Latini 12.45 Merisää. 21.50 Merisää. 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 12.37 Anonyymit Svengaava iltapäivä. 19.00 Uutiset. 21.35 Novosti Yle. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.31 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.31 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.10 Hiihdon maailmancup, Tour de Ski (ITA, Toblach) 14.03 Puheen Iltapäivä . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Taustapeili. 12.15 MaaYle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. - Eddie 17.30 Taustapeili. Tähtien tarina kertoo kuitenkin Mannin ehkä hieman vähemmälle maineelle jääneestä elokuvaurasta, joka käsittää puolensataa roolia. Tähtien tarinassa Manni puhuu ja töistään ja aikalaisistaan, ja koska kyseessä on Tarmo Manni, puhujaa ei vaivaa liika vaatimattomuus tai väheksyvä suhtautuminen oman persoonansa valovoimaisuuteen. TÄHTIEN TARINA: TARMO MANNI TV1 klo 15.05 musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 21.40 Urheiluradio. 16.15 kuntaradio. 14.00 Yle säveliä. 13.00 Klassista kahdio. 14.03 Ajantasa. 06.05 Hartaita säveliä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Kai Lind show 15.15 Arkistovieraana: Kai Lind 15.30 Kahlitsemattomat 16.00 Omistava rakkaus (S) 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.45 Musiikin muisti . 09.05 Muistojen 05.00 Aamupala. Målöyn pikkukaupunki Norjan rannikolla sai kunnian toimia isäntänä, kun regatta viivähti siellä tovin. 12.00 Turun tuomio- 08.15 Urheiluradio