Kansan Uutiset 28.11.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

4 Sote syntyi 10 Maaseudun tulevaisuus 18 HIV-pappi JP Heath 32. s.12 Tehtävä Suomelle » Vasemmistoliitto esitti hyvinvointivaltion pelastusohjelman s. Hinta 3,50 ? 48-003251-1448 48 www.kansanuutiset.fi Viikko 48 Perjantaina 28.11.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ ?Stubb pa kirjoitt inosti myönte amaan is TTIP:st emmin ä.
Hän kirjoitti monen kommelluksen jälkeen kustantajalle päätyneen tekstin omaksi ilokseen työväenopistossa. Esko Seppänen kertoo tässä Viikkolehdessä, millaisten kauppojen kautta veroparatiisista hallinnoitava Lindorff pääsi käsiksi 600 miljoonalla markalla ostettujen yli 12 miljardin markan velkasaataviin ja tekee nyt voittoa puolet liikevaihdostaan. SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Neljäntienristeys kattaa koko 1900-luvun. Tämä on laillista, vaikka lain mukaan perintäfirma ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia kuluja. Tammikuussa Portugaliin aliin perustetaan uusi vielä nimemetön vasemmistoliike. LEHTIKUVA/ABBAS MOMANI D 28 Israel korostaa juutalaisuuttaan Vähemmistöt muodostavat 20 prosenttia Israelin väestöstä. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 28.11.?4.12.2014 Kulttuuri s.18 C D Keskustelu s.26 A Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 14 F Pelit s.36 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi Köyhien kiusaaminen tuottoisa business ALL OVER PRESS Perintätoimistot voivat tuhota ylivelkaantuneen elämän, sillä perinnässä kymmenen euron velka muuttuu helposti 200 euron saatavaksi. Portugalissa sen sijaan on hajanainen vasemmistopuolue Bloco de Esquerda (kuvassa vassa puolueen logo), joka ei viime me viikonlopun puoluekokouksessa pystynyt valitsemaan edes puheenjohta-jaa. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi KRISTIAN TERVO B 24 D 30 SATAKUNNAN TYÖ Kirjallisuus osa yhteistä muistia Portugalin vasemmistolla vaikea marraskuu Finlandia-ehdokkaana olleen Neljäntienristeyksen menestys tuli yllätyksenä kirjoittajalleen Tommi Kinnuselle. vain juutalaisille. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät vielä parlamentin hyväksyntää odottavaa lakia rasistisena. Lain vastustajat pitävät sitä pääministeri Benjamin Netanjahun keppihevosena uudelleen valinnan varmistamiseksi Likud-puolueen johdossa. 2 PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin palvelunumero 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: Lehtikuva/ Antti Aimo-Koivisto. Viikkolehden haastattelussa Kinnunen korostaa kaunokirjallisuuden merkitystä osana yhteistä muistiamme. Espanjassa on Podemos, Kreikassa Syriza ja Italiassa Viiden tähden liike. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Hallitus hyväksyi viime sunnuntaina äänestyksen jälkeen uuden lain, joka takaisi ?kansalliset oikeudet
Ei tarvita kolmea järjestöä pyöAkava 1950 ja nykymuotoinen SAK 1969. rittämään samoja papereita. EK:sta muodosoli vain yksi akavalainen liitto, Insinööriliitto. mään samoja tui vahva, joskaan ei aina yhtenäinen, työnantajalinnake. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder pitää kiinni korpapereita. Päitä on putoillut, kun EK on joidenkin vahvojen johtajien keasti koulutettujen omasta keskusjärjestöstä, mutta akamielestä tehnyt liian kalliita palkkasopimuksia. ?Uusi, mahMoni ay-johtaja on todennut, että jos dollisimman kattava keskusjärjestö olisi ay-liike perustettaisiin vasta nyt, siinä jäsenten edunvalvonnan kannalta nykytuskin päädyttäisiin kolmen keskusjärtilannetta tehokkaampi toimija?, todetaan jestön malliin. Tähän on helppo yhtyä. johtajat julkistivat kannanoton, jossa Voimia on yritetty koota ennenkin, tavoitellaan kokonaan uuden keskusmutta hankkeet ovat kaatuneet siihen, järjestön perustamista. Tällä kertaa onnistuminen on kusliitto aloittaa toimintansa jo vuonna todennäköistä, koska nyt ollaan perus2016. tamassa kokonaan uutta ja hankkeen Yhden keskusjärjestön malli näyttää takana ovat jo alkuvaiheessa lähes kaikki Eri keskusjärjestöihin kuuluvat ammattiliitot mahtuvat jo nyt saman katon alle Jyväskylässä. tällä hetkellä epätodennäköiseltä, koska Suomen vahvimmat ammattiliitot. Tape oLaan kuulemma ??rakenteeLisesti, työtöntä kotimaista työvoimaa??. Sanottua » Kataisen ja Vartiaisen ei vaan rakentavasti ulkomaista työListävää. puheenvuoroissa ihannoidaan riippumatonta keskuspankkia, jonka päätöksiin hallitukset eivät voi vaikuttaa. Elekieli puoluejohtajien Vaalien välillä -keskustelussa kertoo enemmän kuin tuhat sel?etä: Alexander Stubbista politiikka ei ole enää yhtään fantastista. Pääkirjoitus Isommin tykein EK:ta vastaan ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK syntyi vuonna Akava suhtautuu hankkeeseen kielteisesti. STTK perustettiin vuonna 1946, samat. Tavoite on, että että nykyisiä keskusjärjestöjä on yritetty vahvaa vastavoimaa EK:lle tarjoava kesyhdistää. 1,5 miljoonaa » Ei tarvita kolmea 2005, kun Palvelutyönantajat ja Teollisuuden ja Työnanpalkansaajaa edustavien liittojohtajien kannanotossakin järjestöä pyörittätajain Keskusliitto löivät hynttyyt yhteen. PalPalkansaajapuolella vastaavaan ei ole kansaajaliikkeen tavoitteet ovat yleensä pystytty. Ajoittaivalaisen Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari lienen eriseuraisuus ei kuitenkaan poista nee oikeassa sanoessaan, että jos uusi JARKKO MÄNTTÄRI sitä tosiasiaa, että järjestön ääni on kuusuuri keskusjärjestö syntyy, ei kukaan lunut vahvana yhteiskunnallisessa pääsen jälkeen kysy Akavalta enää mitään. töksenteossa koko sen olemassaolon Hanke uuden keskusjärjestön perusajan. tamiseksi on vastaus tarpeeseen. Puheista tekoihin päästiin 22 liittojohtajan allekirjoittamassa kantiistaina, kun 22 ammattiliiton puheennanotossa. Riippumattomuutensa turvin keskuspankki voi kuitenkin painostaa hallituksia ja työmarkkinajärjestöjä tekemään väestön enemmistön asemaa kurjistavaa talouspolitiikkaa. Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen, Yliopisto 9/2014 © TARMO KOIVISTO 3. Toiminnan Ainoa rakennemuutos moneen vuositehostaminen tuo myös säästöjä. kymmeneen palkansaajapuolella on ollut Ennen kaikkea kyseessä on kuitenkin se, että neljäs keskusjärjestö TVK ajautui nykyistä selvästi vahvemman vastavoikonkurssiin vuonna 1993. man luominen työnantajille
Ohjelma kattaa laajasti ison osan demokraattista päätöksentekoa, mutta sen tueksi valmistellaan vielä erillinen vero-ohjelma edellisten eduskuntavaalien tavoin. Vasemmisto haluaa Arhinmäen mukaan myös muuttaa energiapolitiikan suuntaa. . ihmisoikeuksia ja ympäristöarvoja vahvistava politiikka on lopulta kaikkien hyvinvoinnin, turvallisuuden, työllisyyden ja talouden kannalta parasta. Työllisyyden ja talouspolitiikan täyskäännös on tehtävä kestävällä tavalla panostamalla puhtaisiin teknologioihin ja aineettomaan hyvinvointiin. Tämä on ympäristö- ja ilmastokysymys, mutta samalla myös työllistää fossiilisia ja ydinvoimaa enemmän. » Ajamme nollasopimusten kieltämistä, takuupalkkaa vuokratyöntekijöille ja kollektiivista neuvotteluoikeutta itsensätyöllistäjille ja freelancereille. Kärkiteemat myöhemmin Hyvin laaja ja yksityiskohtainen eduskuntavaaliohjelma on Arhinmäen mukaan eri asioista ja linjauksista koostuva tärkeä muistilista ennen muuta ehdokkaille ja puolueen työntekijöille. Ohjelmasta löytyy konkreettisia vastauksia, kun esimerkiksi mediassa vertaillaan eri puolueiden ohjelmia. Samoin erilaiset etu- ja kansalaisjärjestöt tekevät ohjelman pohjalta vertailujaan puolueen tavoitteista. Ohjelmasta tehdään Arhinmäen mukaan vielä tiivistys puoluevaltuuston kevään kokouksessa. Viimeksi tiistaina OECD suositteli elvyttävää politiikkaa ja katsoi, että leikkauslinja vie taloudet Euroopassa vain entistä pahempaan ahdinkoon. Vasemmisto haluaa Arhinmäen mukaan parantaa epätyypillisissä työsuhteissa olevien asemaa. . Suurituloisten verotusta on nostettava etenkin isoista pääomatuloista osinkojen verohelpotukset poistamalla. 7 / Anne Huotari s. Epäonnistuneesta tarjonnan talouspolitiikasta on siirryttävä kysynnästä huolehtimiseen. Punavihreys on kestävä kokonaisuus, jossa samanaikaisesti ajetaan monia toisiaan tukevia asioita . Puolueelle tärkeää on myös pienentää tuloja varallisuuseroja veropolitiikalla sekä tukkia hyvinvointivaltion palveluita ja rahoitusta uhkaavat verovuodot. Puoluevaltuusto hyväksyi vaaliohjelman viime viikonloppuna. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoo vaaliohjelman lähtevän siitä, että seuraavalla vaalikaudella pitää tehdä muutos talouspolitiikassa. . marraskuuta 2014 Paavo Arhinmäki s. 10 JUSSI JOENTAUSTA Leikkaavan politiikan sijaan pitää luoda kasvua ja työpaikkoja, vaati vasemmistoliitto eduskuntavaaliohjelmassaan. Vasemmisto haluaa jälleenrakentaa hyvinvointivaltion » Eduskuntavaaliohjelmassa vaaditaan täyskäännöstä talouspolitiikkaan. tämistä, takuupalkkaa vuokratyöntekijöille ja kollektiivista neuvotteluoikeutta itsensätyöllistäjille ja freelancereille. A kotimaa Perjantai 28. KU VASEMMISTON eduskuntavaaliohjelma löytyy kokonaisuudessaan sivulta vasemmisto.fi.. Pienyrittäjiä on tuettava nostamalla arvonlisäveron tilittämisen alaraja 25 000 euroon. Ruoan arvonlisäveroa on vasemmistoliiton mielestä laskettava ja varallisuusvero on palautettava. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osingoille on säädettävä 30 prosentin lähdevero. Oikeudenmukaisemman kansainvälisen järjestelmän rakentamiseksi Vasemmisto ehdottaa muun muassa, että Suomen on liityttävä rahoitusmarkkinaveroa valmistelevien maiden joukkoon. Silloin valitaan varsinaiset vaalikärjet pohjaksi kampanjoinnin loppusuoralle. Investoinneille ohjelma Talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden nostamiseksi Vasemmisto esittää laajaa julkisten investointien ohjelmaa, joka kohdennetaan infrastruktuurin parantamiseen, kansalaisten palvelujen ja ostovoiman turvaamiseen sekä uuden teollisuuden perustan kehittämiseen. Kuntien työntekijävajetta korjataan ja parannetaan palveluiden laatua valtion tukea kasvattamalla. . Uusien ydinreaktoreiden sijaan pitää panostaa uusiutuviin kotimaisiin energialähteisiin. Ajamme nollasopimusten kiel- 4 Vasemmisto korostaa ohjelmassa myös punavihreyttään. Leikkaavan politiikan sijaan pitää luoda kasvua ja työpaikkoja. Kouluihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin, lastensuojeluun sekä muihin sosiaali- ja terveyspal- veluihin tarvitaan lisää työntekijöitä. Progressio kaikille tuloille Tuloerojen kaventamiseksi ja paremman veropolitiikan luomiseksi Vasemmisto ehdottaa, että kaikkia tuloja on verotettava samassa progressiivisessa verotaulukossa. Pienituloisten verotusta on kevennettävä nostamalla tuloveron alaraja 10 000 euroon vuodessa. . Esitämme lisäksi silpputyölisää. Punavihreitä linjauksia VASEMMISTOLIITON VAALIOHJELMASSA vaaditaan täyskäännöstä talouspolitiikkaan, jotta työllisyyttä voidaan parantaa. Verosta on tehtävä mahdollisimman kattava, mutta alkuvaiheessa riittää pienempikin joukko maita
KU 20 vuotta sitten JARKKO MÄNTTÄRI » Hallituksen oman arvion mukaan lapsiköyhyys lisääntyy. Stenius-Kaukonen europarlamenttiin HALLITUKSEN ESITYS lapsilisän leikkaa- miseksi on ratkaisuvaiheessa eduskunnassa. Lähdetään mukaan työpaikoilla, toreilla ja sosiaalisessa mediassa, al- lekirjoitetaan sitoumuksia ja kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, kannustaa Metallin Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen. Asian tärkeyden osoittaa hänen mukaansa myös se, kuinka jyrkästi poliittinen oikeisto on lähtenyt tyrmäämään avauksen. ottanut nollatuntisopimusten kieltämisen puolueen eduskuntavaalien tavoiteohjelmaan. . Vasemmistoliitto esittää leikkauksen hylkäämistä. Leikkauksella on tarkoitus säästää valtion menoja yhteensä 110 miljoonaa euroa. Viime kuntavaaleissa Kuivalainen edusti perussuomalaisia ja valittiin valtuustoon yhtenä ääniharavista. Hän on liittynyt Vasemmistoliiton jäseneksi ja liittyy Vasemmistoliiton valtuustoryhmään Siilinjärvellä. Kuivalainen, 43, toimii paikal- lisen taksitilausvälitysyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Hän on hoitanut useamman vuoden taksitarkastajan virkaa Kuopio?Siilinjärvi-liikennöintialueella. Mutta olemme valiokunnan kautta seuranneet hyvin paljon, mitä siellä tapahtuu ja juuri sosiaalisen ulottuvuuden suhteen siellä on minusta hyvää yritystä. Valinnassa painoivat pitkä kokemus, hänet valittiin eduskuntaa vuonna 1975, sekä hyvä kielitaito. Kansanedustajana Stenius-Kaukonen tunnettiin sosiaalipoliitikkona ja niitä taitojaan hän aikoi hyödyntää uudessakin tehtävässä. . Koulutukseltaan hän on autopeltiseppä ja yhdistelmäajoneuvon kuljettaja sekä hän on suorittanut Lapsilisäleikkaus ratkaisuvaiheessa yrittäjätutkinnon henkilöliikenteestä. . Kaupunkilaisten ja palkansaajien ääni ei kuulu keskustassa muulloin kuin silloin, kun heidän ääniään yritetään saada vaaleissa, Kuuskoski sanoi. Meppivalitojen tulkittiin tarkoittavan sitä, että keskusta yrittää ottaa torjuntavoiton gallupeista vuoden 1995 vaaleissa palaamalla aitovierille ja hyvittelemällä peruskannattajiaan. Pitkän eurouransa syksyllä 1994 aloittivat Heidi Hautala, Olli Rehn ja Paavo Väyrynen. Asia on niin tärkeä, että haastan kaikki Metallin Vaikuttajat ja muunkin ay-väen mukaan näihin talkoisiin. Silloisista mepeistä politiikassa on edelleen mukana myös SDP:n kansanedustaja Riitta Myller. Marjatta Stenius-Kaukonen jätti valtakunnan politiikan eikä ollut mukana vuoden 1996 vaaleissa. » Kaupunkilaisten ja palkansaajien ääni ei kuulu keskustassa. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Marjatta Stenius-Kaukonen siirtyi 19 eduskuntavuoden jälkeen Euroopan parlamenttiin. 5. Pidän tätä erittäin hyvänä ja tärkeänä asiana. POHJOIS-SAVON VASEMMISTO on valinnut siilinjärveläisen Ville Kuivalaisen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Yksi hyvä sanonta kuuluu: Se on meistä kiinni! LISÄTIETOA KAMPANJASTA: www.operaatiovakiduuni.fi EDUSKUNTA VALITSI Suomen ensimmäiset europarlamentaarikot vuoden 1994 marraskuussa. Virtasen mukaan se on sekava, kallis eikä kohtele lapsilisien saajia tasapuolisesti. Vuonna 1948 hyväksytyn lapsilisän leikkaaminen on vasemmistoliitolle Erkki Virtasen mukaan mahdoton ajatus ja vastoin Kataisen hallituksen alkuperäistä hallitusohjelmaa. Eeva Kuuskoski olisi halunnut yhdeksi keskustan viidestä mepistä, mutta eduskuntaryhmä valitsi sikafarmari Timo Järvilahden. KU Metallin nuoret nollasopimuksia vastaan METALLIN NUORET aloittivat lokakuussa Operaatio Vakiduuni -kampanjan, joka pyrkii kieltämään nollatuntisopimusten käytön ja puuttumaan muutenkin pätkätöiden epäkohtiin. Vaikka kampanjan idea ja toteutus onkin lähtenyt Metallin nuorilta, asia koskettaa kaikkia ikäryhmiä ja siksi mukaan voi lähteä kuka vaan. Europarlamentti on instituutio, jolla on hyvin vähän valtaa. toimesta tehtyä päätöstä puolueelle täysin kestämättömänä. Vuonna 1948 syntyneessä laissa vasemmistoliiton edeltäjällä SKDL:llä oli keskeinen rooli. . Sen saamiseksi on tehtävä erittäin tarkka tili kerran kuukaudessa kaikista tuloista ja menoista. Kaikkia lapsilisän tasoja alennetaan 8,1 prosenttia. Jotta Operaatio VakiVASEMMISTOLIITTO ON duuni onnistuu, tarvitsee se kaikki mahdolliset hartiat kampanjaa kantamaan, Lehtonen sanoo. Operaatio Vakiduuni on hänen mukaansa mainio osoitus nuorten aktiivisuudesta ja aloitteellisuudesta. . Kuuskoski suuttui valitsematta jättämisestään niin, että ilmoitti samalla lopettavansa poliittisen uransa. . Hallituksen oman arvion mukaan lapsilisien leikkaus lisää toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrää ja ?lapsilisään kohdistuva säästötoimi väistämättä lisää vähintään jonkin lapsiperheryhmän lapsiköyhyyttä?. Tiistain keskustelussa vasemmistoliiton Erkki Virtanen piti viime kevään kehysriihessä viiden puolueen . Se on äärimmäisen nöyryyttävää, ja nyt hallitus puolustelee huonoa esitystään sillä, että toimeentulotukea saavat lapsilisän saajat saavat tästä hyödyn sillä, että heidät juntataan entistä tiiviimmin tähän nöyryytykseen. Mitä tämmöisestä pitäisi ajatella. Sen jälkeenkin tästä on kamppailtu voimallisesti, ja kyse on todellakin universaalista edusta, siis Suomen selkeästi keskeisimmästä universaalista sosiaaliedusta. myös nyt oppositiossa olevien vihreiden . Hän toimii taksiyrittäjänä Kuopiossa. Kuivalainen on Siilinjärven kunnanvaltuutettu ja viranomaislautakunnan puheenjohtaja. Ja sitten kun hallitus perustelee, että kaikkein pienituloisimpiahan tämä ei koske, koska toimeentulotuki kompensoi, kun lapsilisät eivät ole etuoikeutettua tuloa toimeentulotukea määrättäessä, niin tässä todellakin käy niin, kuten hallitus kertoo, että kun nyt lapsilisää leikataan, niin sitten toimeentulotuki kasvaa, jos siis sillä on varaa kasvaa, että ei olla niin lähellä siinä toimeentulotukirajan alapuolella. Virtanen piti perustelua kestämättömänä, koska toimeentulotuki ei ole mikään sosiaalietuus, vaan osa sosiaalihuoltoa, viimesijainen tuki tilanteessa, jossa ei muuten pystytä enää tulemaan tuloilla toimeen. . Erityisen raskaasti se kohtelee niitä pienituloisia, joitten tulot niukasti ylittävät toimeentulotuen rajan, koska heidän tulonsa ovat niin pienet, että he eivät maksa valtionveroa, jolloin myöskään nämä verotuksen kompensaatiot eivät auta heitä. . Vasemmistoliitossa valinta oli ongelmaton, mutta kannatuskriisissä kipuilleessa keskustassa se aiheutti kuohuntaa. Metalliliiton liittovaltuuston kokouksen yhteydessä kokoontunut Metallin Vaikuttajien valtuustoryhmä antoi kampanjalle täyden tukensa. . Heidän kautensa kesti vuonna 1996 pidettyihin Suomen ensimmäisiin eurovaaleihin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yksimielinen valinta on Marjatta Stenius-Kaukonen. Valitettavasti ne usein tyssäävät ministerineuvostoon, Stenius-Kaukonen sanoi valinnan jälkeen. Hänen mielestään sosiaalipolitiikan piti olla jatkossakin kansallisessa päätösvallassa, mutta Stenius-Kaukonen kannatti kuitenkin minimistandardeja eurooppalaisella tasolla. Suomi sai 16 edustajaa europarlamenttiin. Sitä kohtaan on tunnettu aitoa kunnioitusta, on pidetty sitä tärkeänä, ja nyt hallitus tämän kaiken unohtaen lähtee erittäin arveluttavalle tielle eli leikkaamaan lapsilisiä. Kallis ja sekava verovähennys Hallitus kompensoi leikkausta verovähennyksellä. Yrittäjätaustaisena ehdokkaana Ville Kuivalainen on hyvä lisä Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokasjoukkoon, kommentoi piirin puheenjohtaja Markku Ruotsalainen. Tämän takia vasemmistoliitto jätti keväällä hallituksen.
Koko 97 mm leveys x 30 mm korkeus. Vain yksityishenkilöille, hinta 25 . Tapahtuu Venäjän kokonaiskuvassa myönteistäkin. alv) laskutetaan jälkikäteen. Valitse alla olevista kuvista ja teksteistä mieleisin yhdistelmä. Lähetä sähköpostia, soita tai varaa netissä www.kansanuutiset.fi 5.12. Ulkomailta ei juurikaan saada apua elvyttämiseen, joten hallitus ei voi merkittävillä pelimerkeillä tukea kasvua, Pekka Sutela sanoo. Suomen ja Venäjän välisen kaupan näkymien kannalta on hyvä, että maiden välillä ei ole niin sanottuja yleisiä ongelmia. Mutta on muistettava, että koko maailman talous kasvoi tänä aikana vuodessa jopa neljä prosenttia. Venäjän taloudessa ei ole nopean kasvun näkymiä LEHTIKUVA/ALEXANDER NEMENOV IMATRAN KYLPYLÄN henkilökunnan lo- mautukset jatkuvat huhtikuulle, neljä kaakkoisrajan myymälää on aloittanut 140 henkeä koskevat yt-neuvottelut ja Lappeenrannassa yksi pelialan liike lopettaa. Maahanmuuttajien ansiosta väkiluku on kasvussa tulee Viikkolehteen! Imatran kaupungintalolla Paasikiviseuran tilaisuudessa Sutelan ajatukset herättivät vilkasta keskustelua. Syitä, jotka aiheuttivat tällaisen kasvun, ei ole näköpiirissä, Sutela arvioi. Osa noususta nimittäin johtui tekijöistä, joita ei kerta kaikkiaan ole olemassa. . Ruplan arvon laskulla on vaikutuksensa koko Kaakkois-Suomen talouteen ja elinvoimaan. Mihin Kaakkois-Suomelle tärkeän Venäjän talous on menossa? Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Pekka Sutela ennakoi, että takavuosien nopeaan kasvuun ei ole edellytyksiä. . Venäjä raaka-aineiden tuottajana hyötyi tästä. Mutta pidemmällä aikavälillä miljoonakaupunki Pietarilla ja sen ympäristöllä on positiivinen vaikutuksensa Imatran kaupungin ja koko Kaakkois-Suomen elinvoimaan, uskoo kaupunginjohtaja Pertti Lintunen. Hän myös korostaa arkipäiväisen eri aloilla tapahtuvan yhteistyön merkitystä, missä ollaan aktiivisia monissa rajakunnissa. . Vuosina 2000?2009 maan talouden kasvu oli vuodessa keskimäärin 7 prosenttia, mikä on erittäin korkea luku suurelle maalle. Kauppa ei kasva, vaan näyttää vähenevän, mutta Suomi voi vaikuttaa asiaan ainakin välillisesti. . Ikea siirtää ja siirtää päätöstä uuden myymälän rakentamisesta. tai 5.12. krs, Hki. Tekstivaihtoehdot: 1. Toisaalta esimerkiksi sosiaali- ja eläkemenojen leikkaaminen ei niin vain onnistu. Päätöksenteko on vaikeutunut samasta syystä kuin monissa länsimaissa: talouden ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. . Kaakkoisrajalla naapurin tilanne kiinnostaa nyt enemmän kuin paljon. . (sis. klo 10?15. Tarjolla ale-tuotteita Kirjakaupasta. Tuo jouluilmoituksesi samalla. Vilhonvuorenkatu 11 C 7. Venäjälläkin huoltosuhde huo- -RXOX » Kaakkoisrajalla naapurin tilanne kiinnostaa. nonee, valtion menoista käytetään jo kuusi prosenttia eläkkeisiin. Rauhallista Joulua! 2. 09 7596 0200 6. Rupla vahvistui reaalisesti ja tuonti kasvoi vuosittain jopa 30 prosenttia. Hyvää Joulua & onnea vuodelle 2015! 3. 2000-luvun alussa lähdettiin kuopasta, jota ei ole nyt olemassa. Pekka Sutelan mielestä tämä merkitsee, että Venäjän valtion on supistettava menojaan. Talouden vakautus epäonnistui eikä siirtyminen talousjärjestelmästä toiseen tapahtunut ?yhdessä yössä?. Riemukasta Joulua! toivoo______________ ilmoitukset@kansanuutiset.fi p. Imatralle on rajakaupunkina luonnollista pitää yhteyksiä. Esimerkkejä venäläisten asiakkaiden vähenemisen seurauksista on enemmänkin. Mutta mihin ruplan kurssin varsin raju heikkeneminen liittyy. Luontevia kumppaneita ovat Pietari, koko Leningradin alue, Viipuri sekä kaksoisrajakaupunkimme Svetogorsk ja ystävyyskaupunki Tihvinä. Arkinen kanssakäyminen onkin yksi keino pitää yllä kiinnostusta, yksi keino myös houkutella venäläisiä asioimaan Suomen puolella. Aimo Ruusunen Tule nauttimaan Joulukahvit & piparit Lukijoiden omat ilmoitukset julkaistaan Viikkolehdessä 19.12. Jouluiloa & hyvää uutta vuotta! 4. Lähtökohta oli alhainen 1990-luvun alamäen ja oman tuotannon alas- Positiivista, pitkällä aikavälillä Ruplan arvon laskulla on vaikutuksensa koko Kaakkois-Suomen talouteen ja elinvoimaan, uskoo Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen. ajojen vuoksi. mennessä. ja myös syntyvyys on noussut. 28.11
Joka tapaukKÄYTÄNNÖSSÄ PERUSTULOKOE sessa perustuslakivaliokunnan olisi otettava asiaan kantaa. Selvityksen tekijät perustelivat satunnaisotantaa sillä, että mikä toimii Kainuussa, ei välttämättä toimi samalla tavalla Helsingissä ja toisinpäin. Alueellistamattomassa kokeessa ei kuitenkaan saada tietoa perustulon vaikutuksista yhteisöihin. olisivat hyödynnettävissä vuonna 2021. olivat kommentoimassa demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen, keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen, kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski, perussuomalaisten nuorten pääsihteeri Suvi Karhu, vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson ja vihreiden nuorten Maria Ohisalo. . Laki ei muuta mitenkään kirkon asemaa, kirkko tekee omat ratkaisunsa avioliiton osalta itsenäisesti. Tasa-arvoisella avioliittolailla ei myöskään rajoiteta kenenkään uskonnonvapautta. Heidän veroteä siitä, että ei heikennetä ihmisten järjestelmänsä muuttuisi kuukausiperustoimeentuloa. pohjaiseksi. . Jokaisella lapsella pitää olla heidän mukaansa isä ja äiti. On aika olennaista puhua siitä, mitä tavoitellaan, huomautti Li Andersson. Hänen mukaansa perustulon tavoitteena on oltava tuloerojen tasaaminen. Vasemmisto puolustaa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja edistystä. Tämä on ollut kantava voima kansandemokraattisessa ja vasemmistolaisessa liikkeessä vuosikymmenien ajan. Sen ovat rahoittaneet Työeläkevakuuttajat Tela ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Selvityksen tekijöiden mielestä kenttäkoe on paras tapa edistää näyttöön perustuvaa politiikkaa. Suomessa ei ole pulaa työvoiman tarjonnasta eikä perustulolla kannata lähteä tavoittelemaan sellaista. . Ei asiaa ole tarvinnut oikeastaan pohdiskella, se on itsestäänselvyys. Jotakuinkin samoilla perusteilla on vastustettu aikaisemmin myös muun muassa siviilivihkimistä, naisten tasa-arvoista asemaa avioliitossa, naisen oikeutta pitää oma sukunimi avioliitossa, parisuhdelakia? Onneksi tulevaisuus on voittanut menneisyyden. Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja. 7. Nyt suuri joukko elää sateenkaariperheissä, joissa lapsilla on kaksi isää tai kaksi äitiä. Heidän mukaansa Suomessa tulisi järjestää kenttäkoe myös perustulosta. Tänkin selvitystä on motivoinut kiinnostus perustulon vaikutuksista pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin. Sen sijaan henkilökohtaiseen Raamatun tulkintaan vedoten ihmisoikeuksien kieltäminen muilta olisi uskonnolla vapauden rajoittamista. TASA-ARVOISELLA AVIOLIITTOLAILLA puolustetaan lasten oikeuksia. Sen tulokset valmistuisivat ja emilia.kukkala@kansanuutiset.? ANDERSSON TOIVOI arvoinen avioliittolaki. On kuitenkin ollut hauska seurata perustulon poliittisen valtaEsitetyssä mallissa takuutulon kuukausittaiset tasot virran keskusteluun. olisivat 400, 500, 500 Andersson kiitti selja 700 euroa. Olen kuitenen. in m a kin eri mieltä siitä, 18?62-vuotiaita. a s a t että pitäisi tavoitella Selvityksen mutyövoiman tarjonnan kaan Suomessa toteutlisäämistä. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Kolumni Paavo Arhinmäki paavo.arhinmaki@eduskunta.? Tasa-arvoinen avioliittolaki on itsestäänselvyys VIIME VIIKKOJEN kuumin keskustelun aihe on ollut tasa- Li Anderssonin mukaan perustulo on toteutettava niin, ettei yhä useampi joudu vastentahtoisesti matalapalkkatyöhön. Perustulosta suunnitellaan kenttäkoetta » Perustulon kenttäkokeen edellytyksiä tutkineet suosisivat negatiivista tuloveroa, eivät varsinaista perustuloa. ajatushautomo Tänkin selvitys perustulon kenttäkokeen edellytyksistä Suomessa. Sulkisin kokeilusta pois nykyistä jäädä mediaanitulon, noin 1 850 euminimiä pienemmät tasot. Sen sijaan pitamiskelpoisin malli olisi negatiivinen tulovero, joka ei täisi tavoitella ihmisten autokuitenkaan ole varsinainen perustunomiaa ja tulotason nostoa. lomalli. Lakia ei vastusteta asiaargumentein vaan kapeakatseisesta konservatiivisesta taaksepäin katsovasta arvomaailmasta käsin. Tasa-arvoisen avioliittolain väitetään tuhoavan ydinperheen ja vievän Suomen turmioon. Olemme puolustaneet vähemmistöjä ja sorrettuja. VASEMMISTOLLA ON ollut jo pitkään puolueen hyväksy- missä ohjelmissa vaatimus samaa sukupuolta olevien oikeudesta avioliittoon ja adoptio-oikeuteen. Tasa-arvoista avioliittoa puolustavien kansalaisten viestit ovat olleet hyvin henkilökohtaisia, vastustajat ovat pääasiassa lyöneet Raamatulla päähän. Uskonnon ja kirkon sotkeminen keskusteluun tasaarvoisesta avioliittolaista on kummallista. Pitää lähroa kuukaudessa, alle. Nykyivityksen tekijöitä sen työmarkkinaja totesi selvityklon Per ustu tuen netto-osuus sen antavan hyvät a on n e e t on 562 euroa kuueväät kokeelle malit o tav n je kaudessa. Osallista riippumatta. o r e lo oltava tu listujien tulisi olla . Eihän enää kukaan sitäkään ihmettele, jos avioparilla ei ole sama sukunimi. Monet lasten oikeuksien eteen työtä tekevät järjestöt ovat vedonneet lain hyväksymisen puolesta, lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin vuoksi. Tästä huolimatta lain vastustajat puolustavat kantaansa lasten edulla. Se ei saa johtaa siihen, että vastentahtoinen matalapalkkatyö kasvaa suomessa. Tästä olivat myös rahoittajat kiinnostuneita. KESKIVIIKKONA JULKAISTIIN vaatisi sekä erillislain että muutoksia perustuslakiin niin, että yhdenvertaisuudesta voitaisiin poiketa tutkimuksen nimissä. Tänkin mallissa 18?62-vuotiaat osallistujat valittaisiin satunnaisesti ympäri Suomea, eikä osallistumisesta voisi kieltäytyä. On tärkeää, että näiden lapsien vanhemmilla on kaikki saman oikeudet kuin muillakin vanhemmilla. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa myös asenteisiin. Muutaman vuoden päästä kukaan ei toivottavasti ihmettele, miksi kaverin molemmat vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Sen kanssa on jo ihan riittävästi ongelmia. TÄNKIN SELVITYSTÄ myös yhdenvertaisuusperiaatteen vakavasti ottamista. OSALLISTUJIEN NYKYISTEN tulojen tulisi . Siinä ollaan kiinnostuneita erityisesti perustulon vaikutusta pienituloisten työssäkäyntiin. Selvityksen ovat tehneet tutkimusjohtaja Mikko Forss ja tutkija Ohto Kanninen. Se korvaisi ensisijaiset etuuSekä vasemmistonuorten että vadet toimeentulotukea ja lapsilisiä lusemmistoliiton hieman toisistaan poikkeavissa malleissa perustulon kuunottamatta tiettyyn tasoon asti. Tänkin arvion mukaan, jos kenttaso on noin 700 euroa kuukaudessa. täkoelaki saataisiin voimaan vuonna 2016, koe alkaisi 2017 ja päättyisi Emilia Kukkala 2019. Osallistujia tulisi olla vähintään 8 000. Joukon on oltava kyllin laaja, että tulokset ovat hyödynnettävissä, mutta perustuslain näkökulmasta taas pienempi joukko olisi helpommin hyväksyttävissä. Tällä ylenkatsovalla perustelulla vastustajat ohittavan sen, että ei nykyäänkään näin ole. Tavallaan vastustajat tuomitsevat näillä puheillaan niin sateenkaariperheet kuin myös yksinhuoltajat. Kun käy läpi lain vastustajien perustelut, ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen. Meidän kansanedustajien sähköpostit ovat olleet tukossa kannanottoja lain puolesta ja erityisesti lakia vastaan. Aatteelliselle vasemmistolaiselle kannan muodostaminen tasa-arvoiseen avioliittolakiin on ollut helppoa
krs 00500 Helsinki p. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . krs 00500 Helsinki p. ? Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. ????? ????????? ?. ?? 8 Au Aulikki Oksanen en <????. krs 00500 Helsinki p. ??????????? ?. ?. 21.11.2014 Vantaa #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À Syvästi kiittäen ja rakkaudella muistaen Sinikka Katja ja Franz Salla Maria, Milla Veikko Paavo perheineen, Pentti Muut sukulaiset ja ystävät <UM| 6LURODQ 6llWL| Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Sitä jota rakastamme kaipaamme aina. Emme menetä koskaan sitä mitä rakastamme. Sitä jota rakastimme rakastamme aina. (Claes Andersson) Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että jäähyväistilaisuus pidetään Pyhän Laurin kappelin isossa salissa 13.12.2014 klo 9, jonka jälkeen kokoonnumme muistotilaisuuteen pappilaan. Ilmoittautumiset tilaisuuteen 6.12.2014 mennessä Sinikka Jääskeläiselle, puh. >> Järjestöhakemisto Rakkaamme Seppo Armas Kalevi JÄÄSKELÄINEN s. krs 00500 Helsinki p. ? ??? . 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. ?????? ? ?. ??????? s?????. ???? Aulikki Oksanen ,?????. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi 3 Kirjakaupasta kset yli 50 euron tilau ILMAN POSTIKULUJA! Katso: http://kauppa. fi kansanuutiset.. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. ?????????????????????????. ??. ??????? ? ? s?? Kirjat yhdessä ?. ?????. ??? ? <???????. 050 351 0686. Kiitämme Katriinan sairaalan osaston 5:n henkilökuntaa hyvästä hoidosta ja myötäelämisestä surussamme. AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . ????? <? . krs 00500 Helsinki p. p. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 050 571 7330 www.sdpl.fi Tämäkin ilmoitustila huomattiin. Varaa oma ilmoitustilasi: p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. 17.3.1944 Helsinki k. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi d????. ? ???????????????????????????? ?????????. ?
? W??. ??? ? <???????. ja 5.12. ,??????? /?????? ???????? ????????? JOULUKAHVIT ?. ???? W??. ?????????????????????????. Naisten Kulttuuriyhdistys ONNENKULKURIT Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh. narikan www.puistokulma.fi Tuo joulutervehdykset tänne konttorille 28.11. ????????. 8CPVCCP 8CUGOOKUVQ LWJNKK +65'0?+5;;52?+8?? NCWCPVCKPC MNQ CNMCGP 2WKUVQMWNOCUUC 6CNMQQVKG 8CPVCC 1JLGNOCUUC Fk?^{[e^Sg^S\[W` MQPUGTVVK 6[ÑN¼KUNCWNCLCV QP XWQPPC RGTWUVGVVW 8CPVCCNNC VQKOKXC UGMCMWQTQ -WQTQP RGTWUVCLC QJLCCLC LC U¼GUV¼L¼ OWWUKMMQ FKT OWU 4GKPQ $¼EMUVTÑO QP OCJVCXCUVC V[ÑX¼GP LC TCWJCPNCWNWMQMQGNOCUVCCP UQXKVVCPWV MWQTQNNG WRGCP QJLGNOKUVQP ,WJNCRWJGGP RKV¼¼ MCWRWPIKPJCNNKVWMUGP L¼UGP 2KTMMQ -QVKNC ,WJNCCP QP XCRCC R¼¼U[ -CJXKVCTLQKNW >{_b[_{ef[ fWdhWfg^aS 8CPVCCP MCWRWPMK VWMGG LWJNCP L¼TLGUV¼OKUV¼ 3.-7.12.2014 su 30.11. ??. ? ???????????????????????????? ??????????? ??? . 010 420 2623 sis. / 0 ? Järj. krs. Tutustu samalla kirjakaupan kirjavalikoimaan. Kirjakaupassa paljon ale-kirjoja. Tee löytöjä vaikka joululahjaksi! » www.kansanuutiset.fi 9. klo 10-15, tarjoamme d????. ??????? ? ? s?? Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. loa u t e Terv Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C, 7. ?? ????. klo 16-21 WANHA SATAMA KATAJANOKKA PIKKU SATAMAKATU 3-5, HELSINKI AVOINNA PÄIVITTÄIN KLO 10-18 Messulippu 5 ?, lapset 1 . ?. ?????????? ?????? ?. ?????. ,?????? ??. ?
Nyt terveyskeskus ja aluesairaala kuuluvat eri organisaatioihin ja nen arvioi. jotta potilas esimerkiksi Iisalmessa Hän käyttää esimerkkinä Rauvoidaan siirtää kymmenen metriä tavaaran kuntaa, joka oli ilman virkadun yli terveyskeskuksesta aluekalääkäriä yli 20 vuotta. Keskustellaanko koulujen terveystiedon tunneilla lapsen näkökulmasta, vai jaetaanko pelkkää terveysfaktaa. Jos jokaisessa säästetuottamisvastuualueet päättävät mitään euro, säästyy aika monta euroa. ten tuotetaan, Virtanen kuvaa nyt soTärkeämpää on kuitenkin potivittua esitystä. laalle syntyvä hyöty. Hän arvioi, että juuri tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ovat . Kuten Ani kirjoittaa, ensiaskel on oppia tunnistamaan odottamattomia reaktioitaan. Valitettavasti tämä aihe ei yllä vaalikentille, mutta sitä kyllä ihmetellään, kuinka kallista kunnille on lastensuojelu ja huostaanotot. Potilaan ei tarvitse odotella lähetteen käsittelyyn kuluvaa aikaa, kuvion ratkaiseva osa. vaan hän pääsee suoraan toiseen hoi. Ääripäät istuvat tiukasti bunkkereissaan, mikä stoppaa asiallisen keskustelun heti alkuunsa. Juhlatilanteissa aikuinen saa ottaa alkoholia.. Humalajuominen ei kuulu kotiin. Usein ihminen ei tiedä, mistä hänen kummallinen käyttäytymisensä johtuu. » Hylkäämisen tunne on päihdeperheen lapselle arkipäivää. MIKSI ASIASTA ei puhuta enempää, vaikka tämä on vakava ongelma kaikissa yhteiskuntaluokissa. Se onkin olennaisin kysymys. Suomessa kirjoitemillä voimavaroilla, mutta taan näitä lähetteitä vuosittain miljoonia. Virtanen on ohjausryhmän jäsen. Kolmesta yhteen Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen jälkeen päätökset tehdään paikallistasolla yhdessä organisaa- tiossa nykyisen kolmen sijaan. saada lääkäreitä ja osoittaa heitä myös syrjäisemmille kolkille, Virta. Ymmärtääkö hän sen, milloin kohtuus on ylitetty ja milloin hän satuttaa lasta juomisellaan? Blogissaan Kokovartalofiilis Ani kertoo kuvaavasti siitä, mitä vaikutuksia vanhempien alkoholin käytöstä seurasi ja miten hän nyt aikuisena opettelee ymmärtämään itseään ja toimintatapaansa. ANNIINA SÄILYNOJA Kolumni mni Anne Huotari anneh.huotari@gmail.com Lasinen lapsuus TAIKURI LUTTINEN lauloi aikoinaan lapsesta, joka ihmetteli, miksi pullosta nousee toisenlainen isä (nykyisin myös äiti). Juuri kuulin perheestä, jossa lapsi kipaisi täristen sängyn alle piiloon päihtyneiden vanhempiensa huutoa ja tappelua. Kontrollifriikeiltä tulee kummallisia viski-lausuntoja ja ääriliberaalien mukaan alkoholi pitäisi vapauttaa kokonaan kontrollista. PUHUTAANPA SIITÄ, miten lapsi kokee vanhempiensa alkoholin käytön. Miten tällainen lapsi pystyy aikuisena luottamaan keneenkään, sillä lapsuuden traumojen varjot kulkevat aikuisuuteen, jos niitä ei pysty käsittelemään. Hän kysyy kohtalotovereilta, tuliko sinunkin elämästäsi suorittamista, haetko jatkuvasti hyväksyntää ja oletko jatkuvassa valmiustilassa katastrofin varalta. Suosittelen jokaiselle Anin blogin lukemista, siitä oppii paljon. Hylkäämisen tunne on päihdeperheen lapselle arkipäivää, pian hän huolehtii vanhemmistaan ja mahdollisista sisaruksistaankin. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus kysyi nuorilta, miten he suhtautuvat siihen. Enää ei kuitenkaan käytännössä voida antaa yhden kunnan kaikkien palvelujen tuottamista esimerkiksi ylikansalliselle yritykselle, Virtanen sanoo sote-valmistelun ohjausryhmän tiedotustilaisuuden jälkeen eduskunnassa. Ison organisaation on helpompi velujen tarve lisääntyy.. Nuoret kokivat perheriidat ja häpeän ongelmiksi, osalle se aiheuttaa ahdistusta. Jokainen tämän tietää, mutta miksi emme välitä. Onko oma mukavuudenhalu tärkeämpi kuin lapsen elämä ja tulevaisuus. Jatveydenhuollon palaistav ii v kossa lähetettä ei veluorganisaation, a t ir V tarvita ja paperityösaatiin Rautavaan o misesta rallekin lääkäri. täkin toivon mua hyöty v a t t Hän uskoo, että kaan on paljon väa m huo sama toimii sotehemmän, Virtanen n e t vanhus alueiden kuntayhkertoo esimerkkinä a. puitelain vaikutuktymissäkin. huolloss sista. . Sote-alueet päättävät mitä, missä ja . Viski-sanan kielloilla sitä ei ratkaista, sillä aikuinen kyllä löytää viinansa, jos on siitä riippuvainen. Mutta tunnistaako hän riippuvuutensa. ?Ikävintä vanhempien alkoholin käyttö on, kun lipsutaan sovitusta ja luvatusta. Varsinkin, kun niistä tuli nyt toon, Virtanen arvioi. vahvoja, mitä olen pitänyt tärkeänä. Toinen esimerkki on lääkärien Hän korostaa, että virtaviivaistamisesta on huomattava hyöty erityisaaminen syrjäseuduille ja sitä kautta tasa-arvo terveyspalveluissa. sesti vanhustenhuollossa, koska pal. Kun alueen sairaalaan, tarvitaan lähete kahdeksan kuntaa muodosja molemmissa laajat pativat yhteisen perusterperityöt erikseen. Ja sitä, miksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään eniten mielenterveyssyistä. Kirjoittaja on oululainen valtuutettu. 10 Järjestämis- ja tuottamisvastuu säilyvät julkisella sektorilla, vaikka se voi ostaa palveluja yksityisiltä. Julkiset palvelut turvassa » Vasemmisto pääsee tavoitteisiinsa soteuudistuksessa. VASEMMISTOLIITON KANSANEDUSTAJA Erkki Virtanen on tyytyväinen tiistaina valmistuneeseen sote-järjestämislakiin. . Luuleeko joku, että tuollaiset kokemukset eivät vaikuta lapsen elämään sillä hetkellä ja tulevaisuudessa? Suomessa on tabu puhua alkoholista. Erityisen tärkeää siinä on se, että julkisten palveluntuottajien asema turvataan, Virtanen sanoo. Sekä järjestämis- että tuottamisvastuu säilyy julkisella sektorilla, vaikka se voi ostaa palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. . Saako päihdeperheen nuori tai aikuinen ajoissa ammattiapua, jossa hän tunnistaisi syyt tilanteeseensa, että pystyisi käsittelemään menneisyyttään ja opettelemaan uudenlaisia toimintatapoja
Kuntien muodostamilla alueilla on nyt mahdollisuus miettiä, mikä on ollut tähän saakka huonosti ja mitä voimme tehdä nyt paremmin, hän sanoo. mu Hän muistutti alueilla työn olevan jo vahvasti vahvast käynnissä. Tuula K Kärki tuula.k tuula.karki@kansanuutiset.? JARMO LINTUNEN Viisi sote-aluetta HALLITUKSEN ESITYS sote-laiksi valmistui tiistaina, kun parlamentaarinen ohjausryhmä peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla sopi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityiskohdista lakiluonnoksen lausuntokierroksen jälkeen. Ne maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Myös tietohallinto voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin isommilla alueilla. Ohjausryhmän käsityksen mukaan lakiesitys voidaan käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, mutta asian ratkaisee perustuslakivaliokunta. Mutta se olisi ollut niin suuri uudistus koko suomalaisen aluerakennejärjestelmässä, että se olisi synnyttänyt sote-maakuntaitsehallinnon. Pelkästään tämän lain perustuslaillisten ongelmien ratkaisemiseksi se olisi ollut niin iso poliittinen uudistus, ettei sitä tuosta vain voitu tehdä, Virtanen sanoo. Virtanen muistuttaa siitä, että nyt säädetään puitteet. Se olisi ehkä samalla ratkaissut osan perustuslaillisista ongelmista, gelmista, hän arvioi. Toinen asia olisi ollut rahoiahoi- » Vasemmistoliiton linjaukset tulevat kattavasti täytetyiksi. tuksen hoitaminen sote-alueiden suoralla verotusoikeudella. . Sekä perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito että sosiaalihuolto, jonka asumispalveluja sairaalasta kotiutuva voi tarvita, hoidetaan yhden ohjauksen ja rahoituksen alaisena. Tarkkaa kustannusvaikutusten arviointia ohjausryhmä piti mahdottomana, koska näin laajamittaista uudistusta ei ole tehty aiemmin. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi vahvistamalla peruspalveluja, kokoamalla voimavaroja yhteen, tekemällä isoja yhteishankintoja tarvikkeissa sekä lääketieteellisissä ja muissa tukipalveluissa ja sijoittamalla henkilöstö tarkoituksenmukaisesti palveluihin. Jos asia etenee edelleen, laki tulee voimaan ensi keväänä ja sote-alueet aloittavat toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät vuoden 2017 alussa. Erkki Virtanen 11. Pidän tätä sekä inhimillisesti ja taloudellisesti hyvänä ratkaisuna. Alueilla toteuttamisen valta Virtanen toteaa, että lakiuudistuksessa ei juuri ole sellaista, mitä hän muuttaisi. . Hallituksen lakiesitys annetaan eduskunnalle torstaina 4. Kuntayhtymiä voi olla kaikkiaan enintään 19. Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan. joulukuuta. Parlamentaarinen ohjausryhmä täsmensi lakiesitystä siten, että palvelujen tuottamisesta vastaavat alueelliset kuntayhtymät, joita voi olla enintään 19. Tarkennetut kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan yhdessä hallituksen esityksen kanssa ensi torstaina. PALVELUJEN JÄRJESTÄMIS- ja tuotta- misvastuun siirtämisen isommille alueille arvioidaan hillitsevän kustannusten kasvua. Toteuttamisessa alueilla on kaikki valta. . Kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa asukasta kohti. Suurimpia muutoksia tasoitetaan vuosina 2017?2020. Vasemmistoliiton linjaukset tulevat lopputuloksessa kattavasti täytetyiksi, hän sanoo. Sen suhteen Virtanen olisi voinut mennä pidemmälle, että nyt muodostettavien sotealueiden hallinto olisi valittu vaaleilla. . Kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. . Myös kuntien rahoitusvastuun perusteet sekä sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat määriteltiin nyt. UUSI PALVELURAKENNE perustuu viiteen sosiaali- ja terveysalueita järjestävään alueeseen, jotka muodostuvat 60?80 kunnasta
Valtamedian uutishierarkiat heijastavat poliittista rakennetta aika yksi yhteen. TTIP-SOPIMUS EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointisopimus. Tulee sanoista Transatlantic Trade and Investement Partnership. Kiistanalaisimmat osat investointisuoja ja välimiesmenettely. Neuvoteltu vuodesta 2013 alkaen, tarkoitus saattaa voimaan 2015. Muistuttaa MAI-sopimusta, jonka kansalaisvastustus kaatoi 1998. ?Laivaa mahdoton kääntää? . Vapaakauppasopimuksia kritisoidessaan tulee helposti leimatuksi vasemmistolaiseksi. Minuakin on luultu vasemmistoaktiiviksi ja kyselty, onko minulla tai lähteilläni vasemmistokytköksiä tai kannanko taskussani puoluekirjaa. Kivi sanoo kokevansa tällaiset syytökset hämmentävinä. . Kiven mielestä tällä kertaa tarkoituksena oli kuitenkin painostaa, ei informoida. . Neuvotteluasiakirjat ovat joitakin yksittäisiä vuotoja vaille salaisia, eikä kiistatonta tutkimustietoa ole. Sain kuitenkin pari minuuttia aikaa haastattelulle. Pelätään, että siinä menevät työmahdollisuudet. Kiven mielestä valtamediassa pelätään erityisesti vasemmistolaiseksi leimautumista, harvempi pelkää leimautumista oikeistolaiseksi. . Henkilökohtaisesti minua pelottaa se, etteivät ihmiset tiedä ja hahmota asian suuruutta, sitä koko peliä, mikä siellä takana on. Jos laiva lähtee siihen suuntaan, sitä on mahdotonta enää kääntää.. Lukija voi sitten lukea molemmat ja miettiä itse. Kiven mukaan tuntuu joskus skitsofreeniselta, että toimittajalta vaaditaan yhtä aikaa sekä kriittisyyttä että puolueettomuutta. . Poikkeuksellista oli, että vastustusta tuli niin monesta suunnasta. ?Isojen poikien leikkiä? Kiven mukaan häntä yritettiin saada muuttamaan juttuaan ja lopettamaan kriittinen kirjoittaminen aiheesta. Koen valtaapitäviltä tulevan paineen kuitenkin eteenpäin puskevana voimana. On koneisto vielä hänenkin takanaan, mistä emme tiedä mitään . Niin käy aina, kun keikuttaa vähän venettä. Aamiaistilaisuuden jälkeen ministerillä oli kiire hammaslääkäriin. Tiesin, että vastaanotto on kova. Se on hyvä ammattieettinen kysymys. Objektiivisuus on hyvä ideaali, mutta jos uskoo sokeasti omaan objektiivisuutensa, toisintaa vain samoja valtasuhteita. . On myös naiivia ajatella, että esimerkiksi ulkoministeriöstä saatava tieto olisi jotenkin puolueetonta. Suomen osalta ei ole tehty tarkkoja laskelmia ja tutkimustieto maan hyödyistä puuttuu kokonaan. Kuitenkin tällaisessa tilanteessa, jossa valtasuhteet ovat suuryritysten puolella, on selvää, että pyrkiessään sinisilmäiseen objektiivisuuteen asettuu väistämättä rosvojoukon puolelle. Miten sitten kirjoittaa aiheesta objektiivisesti? . Stubbin, ulkoministeriön ja lobbareiden väitteet perustuvat olettamuksiin ja suppeisiin kyselyihin. Olisin ollut tosi yllättynyt, jos esimerkiksi ulkoministeriö ei olisi reagoinut mitenkään. Olisin kokenut tehneeni turhaa työtä. Että tässä on pakko olla jotain tulenarkaa, kun kerran tullaan linjoja pitkin. On luotettava asiantuntija-arvioihin, mutta ennen kaikkea omaan vainuun. . Ehkä se on niin itsestäänselvyys ja rakenteissa, että ollaan kallellaan siihen suuntaan. Paljonhan uutiskielessä käytetään esimerkiksi talouspolitiikan uusliberaalia termistöä. Sitä ei osaa kukaan kyseenalaistaa ja silloinhan se on todella toimivaa. Varsinkaan CEPR ei ole mikään puolueeton taho tekemään tutkimusta, vaan ajaa tasan tarkkaan komission etua. Stubb lohkaisi, että Kivi pelottaa minua enemmän kuin hammaslääkäri. Kansan Uutiset yritti tuloksetta tavoitella pääministeri Alexander Stubbia kommentoimaan järjestämiensä tilaisuuksien luonnetta ja sitä, mitkä mediassa esitetyt tiedot olivat hänen mielestään virheellisiä. ?Moni toimittaja ei tähän rumbaan lähde.? . Ennen määräaikaisen työsuhteensa päättymistä Kivi ehti olla ulkoministeriön järjestämissä TTIP-tilaisuuksissa kaksi kertaa, molemmilla kerroilla henkilökohtaisesti kutsuttuna. Tutkimuslaitoksen taustalla vaikuttavat useat suuryritykset. . Molemmin puolin koneistot pyörivät vinhaa vauhtia, sekä lobbareiden että vastustajien. Valtamediassa jää helposti kyseenalaistavan kirjoittelun kanssa yksin. Täytyy olla vähän hullu, että lähtee hakkaamaan päätään uutisten sisäistä hierarkiaa vastaan. Kiven mukaan hämmennys TTIP:n ympärillä kertoo siitä, että sekä kansa että media ovat vieraantuneet EU:n päätöksenteosta. Tuntuu, että komissiosta vain sanellaan alaspäin niin sanottuja totuuksia poliitikkojen suihin. Ensimmäisessä tilaisuudessa ministeri Stubb muisti useita kertoja viitata Suomen 12 mediassa leviäviin virheellisiin tietoihin, jotka olisi syytä korjata kertomalla sopimuksen positiivisista vaikutuksista. Nämä kehotukset olivat kuin suoraan Corporate Europe Observatoryn julkisuuteen vuotamasta komission viestintästrategiasta. . Että hei tyttö, kutsumme sinut tilaisuuteen, jossa voit harkita sanojasi uudestaan. Poliitikot kutsuvat normaalistikin toimittajia erilaisiin tiedotus- ja taustatilaisuuksiin. Monikaan ei ymmärrä, miten tiivis osa sitä lobbauskoneisto on. Mitä Kivi ajattelee TTIP:stä tällä hetkellä? . Kyse on äärimmäisen ideologisesta asiasta, tässä ajetaan läpi erittäin uusliberaalia vallansiirtoa. . Kaikkiaan kauppaneuvotteluista kirjoittaminen yleläisenä uutistoimittajana opetti paljon journalismista. Oli aamiaistilaisuutta silloisen Eurooppaja ulkomaankauppaministerin Alexander Stubbin johdolla ja kuulemistilaisuutta turvallisen lobbariarmeijan kesken. Millainen toimittaja on sellainen, joka ottaa asioista selvää, perehtyy niihin, mutta ei muodosta mitään omaa näkemystä. On todennäköistä, ettei edes ulkoministeri tiedä kaikkea, mitä komission kulisseissa tapahtuu. Varmasti löytyy joku toinen toimittaja, joka voi kirjoittaa jostain toisesta. Sen johdosta hän kohtasi painostusta eri tahoilta ja joutui lopulta jäämään puolen vuoden hermolomalle. Kivi oli kirjoittanut yhteiskunnallisista aiheista ja saanut kovaa palautetta ennenkin. Osasi hän odottaa sitä silloinkin, kun kirjoitti ensimmäiset juttunsa TTIP:stä ollessaan Ylen toimittajana. . Kuitenkin ainoa painostavaksi kokemansa taho, jonka hän suostuu julkisesti nimeämään, on ulkoministeriö. . Asia nyt sattuu olemaan erittäin ideologisesti värittynyt ja arvolatautunut. Robottitoimittajailluusio Kivi toteaa, että TTIP:n tapauksessa puolueettoman tiedon saaminen voidaan unohtaa heti kättelyssä. Molemmilla kerroilla, kun kohtasin Stubbin TTIP:n merkeissä, viesti rivien välissä oli selvästi, että EU:n kauppapolitiikka on isojen poikien leikkiä, turha tänne on tulla näppejään polttamaan. Käsi paniikkinappulalla . Kivenä isoissa kengissä » Toimittaja sanoo joutuneensa ministeri Alexander Stubbin painostuksen kohteeksi kirjoitettuaan kriittisesti kauppasopimusneuvotteluista. TEKSTI Emilia Kukkala KUVA Jussi Joentausta TOIMITTAJA Jaana Kivi oli Suomessa ensim- mäisiä, jotka kirjoittivat perusteellisesti ja kriittisesti Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisestä investointi- ja kauppasopimuksesta (TTIP). Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin robottitoimittaja, ihmiskone. Moni toimittaja ei tähän rumbaan lähde. Kukaan ei halua leimoja, koska se ei kuulu journalismin ihanteisiin. Tämä pr-kikka oli komission hätänappula, jota piti painaa, kun kohdemaiden julkinen keskustelu alkoi näyttää punaista. komissio, sen yhteistyöverkostot, lobbauskoneistot, yritysjohtajat. . Mitä maailma häviää siinä, jos minä kirjoitan aiheesta tästä näkökulmasta. Journalistisia valintoja tehdään tietoisesti tai tiedostamatta. Punainen kortti viuhuu Tarkkaa tietoa ei ole
Jaana Kiven mukaan TTIP-sopimuksesta ei kirjoiteta, koska painostus kriittisiä ääniä kohtaan on kovaa ja kyseenalaistaja jää helposti yksin. 13
?Verosuunnittelu. Se tuli, koska sitä ei voitu välttää, ja velkapommi räjähti valuuttavelallisten käsiin. Kuinka paljon onnellisempi olisikaan ollut näiden velallisten ja heidän takaajiensa elo ja olo Suomessa, jos velalliset olisivat silloin saaneet itse ostaa velkansa valtiolta kyseisellä viidellä (5) prosentilla niiden nimellisarvosta! Liikevaihdosta lähes puolet voittoa Lindor. Tässä tapauksessa 48,54 euron velat olivat muuttuneet ». Nämä esimerkkitapaukset, joiden saldoon lisätään korkoa korolle ja sen lisäksi . Se oli yhtiölle verosuunnittelun raakaainetta jalostettavaksi edelleen veronkiertokäyttöön. Vastuunalaisena ministerinä Suvi-Anne Siimes perusteli kauppaa eduskuntakyselyn vastauksessa niin, että ?Aktiv-Hansa perii saataviaan aktiivisemmin kuin Arsenal. lle perittäväksi annettu 10,93 euroa oli tässä tapauksessa kasvanut yhtiössä 183,33 euroksi. Edelleen oli häneltä jäänyt maksamatta palveluja myyvälle yritykselle 14,51 euron suuruinen lasku. lle perittäväksi annettu 11,17 euroa oli kasvanut tässä perintäyhtiössä 153,57 euroksi. Sama henkilö oli jättänyt maksamatta vähittäiskaupalle 10,93 euron suuruisen laskun. Lindor. Oy on yksi suurista perintäyhtiöistä. Se tekee likaista työtä sekä julkisen vallan toimijoiden (kunnat, yliopistot jne.) että yksityisten yhtiöiden puolesta perimällä velkasaatavia aivan hirmuiseen ylihintaan. Vuonna 2013 Lindor. on peitesana veronkierrolle, ja työnantajien EK:n mukaan veronkierto eli ?verosuunnittelu on yhtiöiden normaalitoimintaa. Lindor. Tällainen pienehkö yrityskauppa kertoo siitä, että köyhien kiusaaminen ylijäreällä velkojen rahastuksella on tuottoisa business. Seuraavat perintätapahtumat ovat silti Suomessa laillisia. Eräs henkilö oli jättänyt maksamatta leh- tiyhtiölle 11,17 euroa. epämääräisiä perintäkuluja, ovat velalliselle sellaisia ?kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. ja niitä enemmän . Lindor?lle perittäväksi annettu 14,51 euroa oli kasvanut 196,19 euroksi. Ja niin edelleen. ja aiheuttavat hänelle ?tarpeetonta haittaa?, jotka laki kieltää teoriassa mutta sallii käytännössä. Korko ja perintäkulut Laissa kuluttajasaatavien perinnästä on kattosääntöjä, jotka asettavat näennäisiä rajoja perintäyhtiöiden ahneudelle. Nämä rajat sallivat kuitenkin käytännössä ylivelkaisten ihmisten vähistä varoista toimeenpantavat pakko-otot perintäyhtiöiden sijoittajien hyväksi, kun valtiovalta sponsoroi yhtiöitä pakkotoimin eli ulosoton uhalla ja ulosottomiesten avustuksella. Esimerkiksi edellä mainituissa neljässä tapauksessa maksamattomia laskuja oli yhteensä 48,54 euron arvosta. Oy tuotti 78 miljoonan euron liikevaihdolla 35 miljoonan euron voiton. lle perittäväksi annettu 10,93 euroa oli kasvanut perintäyhtiössä 219,71 euron saatavaksi. Hän oli myös jättänyt maksamatta samalle kaupalle toisenkin 10,93 euron laskun. Kauppahinta oli 600 miljoonaa markkaa (100 miljoonaa euroa), ja se oli vain viisi prosenttia näiden velkojen nimellisarvosta. Molemmat ostajayhtiöt omisti norjalainen pörssiyhtiö, joka oli viime kädessä yhdysvaltalaisen Pra Groupin bulvaani. Kaupan asiakirjat on julistettu salaisiksi. Valtion tarkoitus ei ollut vain saada budjetin katteeksi tuo 600 miljoonaa, vaan Lipposen hallitus halusi yksityistää kotoisen pankkikriisimme jälkien siivoamisen yksityisille sijoittajille, jotka eivät tunne sääliä viedessään perintätoimet katkeraan loppuun saakka. TEKSTI Esko Seppänen VELKOJEN PAKKOPERINNÄN kohteena ovat usein yhteiskuntamme köyhimmät ihmiset, jotka elävät pikavippi- ja ostovelkataloudessa. Paljon isommista rahoista oli kysymys siinä kauppatapahtumassa 2000-luvun alussa, jolloin pankkikriisin jätteiden loppusijoituspaikkana toiminut valtion omistamaa roskapankki Arsenal möi sinne kerätyt 76 000 velkasaatavaa, yhteiseltä arvoltaan 12 200 miljoonaa markkaa, ulkomaisten sijoittajien omistamille Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Lindor. Lindor. Tälle summalle oli vuosien mittaan kertynyt lain sallimia viivästyskorkoja yhteensä 296,82 euroa ja lain sallimia perintäkuluja 408,94 euroa. Oli tapahtunut niin kuin Raamatun kertomuksessa, jossa viisi leipää ja kaksi kalaa riitti ruokkimaan viisituhatta miestä. Mitä enemmän yhteiskunnassa on maksukyvyttömiä ihmisiä, sitä suurempia ovat perintäyhtiöiden voitot. Se myös kertoo, että velkojen perintätoimi on Suomessa siirtymässä raakaan ulkomaiseen omistukseen. eikä sitä saa rajoittaa. Perintäyhtiöiden voitot syntyvät niille maksamatta jääneistä laskuista. ja että ?velkojalla on oikeus kohtuullisen ajan yrittää periä velan pääoma korkoineen ja kohtuullisine perintäkuluineen?. Suurin osa Arsenalin myymien velkojen Kauppahinta 600 miljoonaa markkaa oli vain 5 prosenttia näiden velkojen nimellisarvosta. 14 maksuvelvollisista oli uskonut valtiovaltaan, joka oli luvannut, ettei tule devalvaatiota lisäämään pankinjohtajien heille tyrkyttämien valuuttalainojen markka-arvoa. Laskukausi ja lama ovat niiden korkeasuhdanne. Monelle ylivelkaantuneelle kanssaihmisellemme perintäyhtiöissä moninkertaistuneiden velkojen maksu on mahdoton tehtävä. Ylisuurten velkojen aggressiivinen perintä tuhoaa heidän elämänsä. Kohtuuttomia kuluja Lain mukaan perintä?rma ei saa ?aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa?. kyykyttää Suomen köyhiä velalla » Norjalainen B2Holding osti vaasalaisen OK-Perintä Oy:n ja maksoi siitä Ralf ja Kaj Ollilalle noin 12 miljoonaa euroa
ALL OVER PRESS 15
Vastuu on kuitenkin vain velallisella, joka vastaa yhtiöiden voittojen kasvusta kaikella sillä, mitä hänellä on. Rahat veroparatiiseihin Lindor?n omistus muuttui viime kesänä. Verojen alhaiseen määrään ovat vaikuttaneet ennen muuta konserniavustukset ja Suomesta ulos maksettavat korkeat korot. Lindor. Ilmarisen kautta ylivelkaantuneet kanssaihmisemme maksavat eläkkeitä myös Suomen suurituloisimmille yritysjohtajille, joiden yritysten normaalitoimintaa on vero- 16 suunnittelu eli veronkierto. Lähitapiola ja Kuntien eläkevakuutus (Keva) ovat sijoittaneet varojaan Lindor?n entisen pääomistajan ja nykyisen vähemmistöosakkaan Altorin rahastoihin (ja pääsivät sillä tavalla osallisiksi siitä myyntivoitosta, jonka Altor sai Lindor?n myynnistä). Iltalehden veroanalyysi Iltalehdessä tilintarkastusammattilainen Pauli Vahtera on käynyt läpi Lindor?n taseet (viimeksi vuodelta 2011), ja hän päätyi silloin toteamaan, ettei Lindor. Kauppaa varten konserni oli järjestänyt itseltään itselleen 174 miljoonan euron lainan. Group Ab:n sivuliike Suomessa oli vuonna 2008 ostanut itseltään Lindor? Finland Oy:n 162 miljoonalla eurolla. ALL OVER PRESS Jo keskiajalla koronkiskontaa pidettiin suorana tienä helvetin ikuiseen piinaan. » 705,76 euroksi ruokkimaan Lindor?n pääomistajan 3,5 miljardin sijoituspääomia. Perintäyhtiöt koronkiskureina? Jo keskiajalla koronkiskontaa pidettiin suorana tienä helvetin ikuiseen piinaan. Suomen rikoslakikin tuntee koronkiskonnan: ?Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.? Kiskonnasta tuomitaan myös se, ?joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa luotonantajan suoritukseen?. Perintäyhtiöiden liikevoitot (turpe lucrum) ovat häpeämättömän suuria ja perustuvat ylisuurten korkojen ja perimiskuluina esitettyjen kiskurikorkojen laillistamiseen. Lain mukaan ?perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä. ja ?perinnässä on suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin?. Vastuu on kuitenkin vain velallisella, joka vastaa yhtiöiden voittojen kasvusta kaikella sillä, mitä hänellä on.. Nordic Capital luo arvoa omistuksissaan sitoutuneen omistajuuden, kohdennetun strategisen kehitystyön sekä operatiivisen toiminnan parantamisen kautta. Uusin rahasto, Nordic Capital Fund VIII, on kooltaan 3,5 miljardia euroa ja siihen ovat sijoittaneet pääasiassa kansainväliset institutionaaliset sijoittajat kuten eläkerahastot. Sen ansiosta Suomen sivuliike on voinut maksaa ulkomaille vuodesta toiseen 15 miljoonan euron korkoja, joilla konsernin tulosta on siirretty pois Suomesta. Voittoja siirrettiin eteenpäin myös korkojärjestelyillä. ole maksanut Suomeen juuri lainkaan veroja. Nordic Capital -rahastot sijaitsevat Jerseyssä ja rahastoja hallinnoi NC Advisory -yhtiöt Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa, Norjassa, Saksassa ja Englannissa.? Jersey on tunnettu veroparatiisi, ja sen kautta kierrätetyistä Nordic Capital Fund VIII:n voitoista hyötyy myös suomalainen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka on rahaston sijoittajia. Sen omistajat (ruotsalaisten Wallenbergien) sijoitusyhtiö Investor AB ja norjalainen Altor möivät yhtiön veroparatiisista hallinnoidulle ja ylisuurista voitoista innostuneelle rahastolle. Sen pääomistaja on nyt pääomasijoitusyhtiö Nordic Capital, ja vanhat omistajat ovat vielä vähemmistöomistajia. Nordic Capital kertoo nettisivullaan, että sen ?pääomarahastot ovat sijoittaneet keskikokoisiin yrityksiin pääasiassa Pohjoismaissa vuodesta 1989. ?Suomessa maksuvaikeuksissa olevilta kansalaisilta ja yrityksiltä kerätyt voitot ja verot siirtyivät lahden yli Ruotsiin ja sieltä ties minne.? Velkanälkäisten perintäalan haikalojen raharavintoa ovat Suomen köyhät, joihin kohdistuvilla pakko-otoilla sijoittajat saavat rahoilleen aina vain entistä suuremman tuoton. Perintäala on ulkomainen mätäpaise Suomen taloudessa, ja se on puhkaistava. Lain mukaan ?perinnässä on suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin?
????? ,????. W???????. ?????????. ????? ? K???. . ????. ?. ?. ???????. ???????. ???????? <????. ????????? . 1UVC [JFGV . ?????????. ? <????. ????. ???????????. ???????. s?. h?????. ??????. ???????????. ??????. ?. ???????????. ????. ??. ?????????? ?. ?. ???????? ???????. ????????. s??. ??????? D??????. ???. ?. ?????. ???????. ?????????. . ?. ???????? s????. ?. s??. ???????. . . ??????. ?. W???????. ???. ? ?. s???. ?????????. 020 774 004 www.selry.fi s?. ??. ????. ?????????. ??. ?. ?. ?????. ???? PL 213 00531 Helsinki p. ??????????. . s?. www.kulttuuritalo.? ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö Pensionärerna rf 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI Ammattiliitto Pro Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54 00531 Helsinki Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 www.pam.fi Selkämerenkuja 1A, PL 183 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30?16 etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työttömyyskassa Pro Puhelin (09) 1727 3444 kassa@proliitto.fi www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi Netissä: http://kauppa.fi.kansanuutiset.fi Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C 7. ???????????? ????. <????. s??. ??????????. s. ?????. ?????????. ?????. ???????? ?. ??????????. ? ???????. ?????????????????? W?????????. ?. ??. . ?????????????. ????????. >??. ????????. ^??????? Tilaukseni: POSTIMAKSU MAKSETTU Suomen MerimiesUnioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Puh. ??. ???. ????????. Avoinna ti?pe klo 9?15. Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki (09) 613 116 www.pau.fi Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry ?? K??. W???????. ???????????????. ????????. OCMUC [JFGV AY-PALSTA 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki puh. ??. krs 00530 Helsinki PL 337, 00531 Helsinki puh. (09) 613 110 faksi (09) 739 287 Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6, 3. krs, 00500 Helsinki. ? s???????? ????????? ???????. ? ??????. ?. s??. D??????. ??????? ? ?????????????????. ????????????????????????. ???????. ??????????????? ???????. ????????. ???. ? ?. ??????? s?????. ?????????. ?????. 010 190 300 Paperiliitto r.y. Paasivuorenkatu 4-6 A PL 326 00530 Helsinki Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) www.paperiliitto.fi Puuliitto Haapaniemenkatu 7-9 b 00530 Helsinki (09) 615 161 www.puuliitto.fi Metallityöväen Liitto ry Keskustoimisto Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 77 40001 Toimistoaika arkisin 8.20 - 16.00 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Murikka-opisto Vaihde 020 77 41500 www.murikka.fi www.metalliliitto.fi ??? ?. ????????????. . (09) 615 2020 www.smu.fi Tilaaja Osoite Puhelin Tunnus 5005076 00003 VASTAUSLÄHETYS 17. ? ?. ????. ?. ??????????. ????????. ?????. 09 4785 71 (vaihde) www.iau.fi /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO 041 527 0872 Eläkeläiset ry Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. ?. D???????. Z?????????. ???????? ???????. D????. ? Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sörnäisten rantatie 23 00500 Helsinki vaihde: 010 77031 www.jhl.fi JHL-kirjaamo@jhl.fi JHL:n työttömyyskassa puh. ???. ? K? . ???????. ?????????. ??????? . ??. ????????????
Valtio on vetäytynyt jälkimmäisestä ja sen infrastruktuuri on romahtanut. Tuotantoeläinten pito on käynyt kannattamattomaksi ja pitkäaikaistyöttömien eläinten lukumäärä on korkea. Tässä todellisuudessa Jari ?Maksimi. Katto on korkealla ja siitä sataa sisään. TÄSTÄ SIIS lähdetään. Näyttelijä, kirjailija Antti Holma, Ylioppilaslehti 7/2014 TUOMO MANNINEN Kenen lihaa syöt? Maksimi Kuorikosken (Klaus Klemola) lampurin hommat eivät mene niin kuin Strömsössä. Otsikoiden perusteella odotin näyttelijöiden toikkaroivan kelteisillään läpi esityksen. Kuorikoski, entinen ruotsinlaivan rumpali, asuu ja viljelee entistä kirkkoa Bertil-koiran ja Hattara-lampaan kanssa. Korkea älykkyysosamäärä ei estä ihmistä käyttäytymästä kuin elukka (joka, tässä kohti on hieman ontuva rinnastus). Eläimet ovat näytelmän hahmoina tasavertaisia ihmishahmojen kanssa. Kebab-vartaasta pelastettu Hattara-lammas (Sari Puumalainen) on puoliksi palanut ja surkea näky. Lopun asetelmassa istutaan kuin viimeisellä ehtoollisella ja syötävänä on ihmiseläimen lihaa. Tuomas Lampinen on korostanut tätä hienolla puvustuksellaan. Maanviljelijä Petrin (hienoin suomi. Ja hyvä niin. Mutta kyse olikin, taas, kärpäsistä ja härkäsistä. Sisarukset Leea ja Klaus Klemola ovat luoneet ?Suomen päänäyttämölle. Näin tekee varmasti myös Maaseudun tulevaisuus. Rooleissa mm.: Miko Kivinen, Sari Puumalainen, Klaus Klemola, Jukka Puotila, Mari Turunen, Heikki Pitkänen. Millainen on maaseudun, ja koko maa(pallo)n tulevaisuus? OSANA NÄYTELMÄN taustatyötä Klemolat matkustivat yhdessä dramaturgi Rosa-Maria Perän kanssa Mongoliaan, missä paimentolaiset kulkevat eläimiensä perässä eikä aitauksia tunneta. Sieltä tekijöiden mukaan tarttui shamanismi, jota näytelmässä toteutetaan varsin riemastuttavalla tavalla. Se myös osaltaan selittää teoksen omalakisuuden ja hengen, jossa uskomattomatkin käänteet vaikuttavat luonnollisilta. Ihan järkeenkäyvältä tuntuu esimerkiksi, että väkivaltaisen suomenhevosen kadotettu Maailma ei ole vielä valmis olentoon, jota Malviina-vuohi kohdussaan kantaa. sielu on lettipäinen tyttö nimeltä Hoitsingkatsong Boitsinlangon Alaganghoksan Ballabulitruikuli. Maaseudun tulevaisuus heijastelee myös maaseudun menneisyyttä. Ei tee mieli kebabia. Anna Paju MAASEUDUN TULEVAISUUS. Sari Puumalaisen roolityö puoliksi palaneena Hattara-lampaana on riipaiseva ja älyttömän hauska. » Leea ja Klaus Klemolan kuvitelmassa maaseudun tulevaisuus ei näytä valoisalta. MELKEIN PETYIN. LEHTIKUVA B kulttuuri Se oli aika karua seurata sivusta, kun Marja-Liisa Nevala lähti pois Kansallisteatterista ja tilalle tuli Mika Myllyaho, miten siellä puhuttiin siitä entisestä akasta. Ohjaus: Leea Klemola. Ristille ripustetaan lammas. Me istumme katsomossa haamuina ?museoviraston suojelemilla tuoleilla?. räyhäkkään kuvitelman tulevaisuuden Suomesta, jossa jokainen eläin on laulun arvoinen. Suomi on jaettu kahteen lääniin, eteläiseen ja pohjoiseen. Pissishevosten 18 kolmikko kiroilee ponihännät heiluen. On lajit ylittävää rakkautta, toisia todellisuuksia ja runsaasti kutomista. Miten kohtelemme muita. Kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 26. marraskuuta.. Hurjan hienon näköiseen kirkkosaliin (lavastus Erkki Saaraisen) marssii hurja joukko: neulekerholaisia läänintaiteilijan johdolla, Kari Vepsä, sieluton suomenhevonen, lakkoilevia eläimiä. Käsikirjoitus: Leea ja Klaus Klemola. Kysymyksiä se ainakin herättää: Mikä on lihan tehotuotannon oikeutus? Kesyttikö koira ihmisen. lmi-sävyin näyttelevä Heikki Pitkänen) ja hänen Malviina-vuohensa suhde on jännitteinen. Malviina (Mari Turunen) on luottamusmies ja raskaana, mutta maailma ei ole vielä valmis olentoon, jota hän kohdussaan kantaa. Tulkitsen eläimet toisiksi, toiseuden edustajiksi. Panemistakin, mutta huomattavan vähän ennakkokohuun nähden. Klemolat ovat aiemmin tehneet yhdessä kiitetyn, palkitun ja keskustelua herättäneen Arktinen trilogia -näytelmäsarjan Tampereen teatteriin. Pidättelemätön mielikuvituksellisuus, sukupuoliroolien ja lajien sekoittuminen ja ihmisen voimakas pyrkimys löytää pyhyyttä ja yhteyttä toisiin, ovat muodostuneet heidän teoksilleen ominaisiksi teemoiksi. Rohkeat esitykset ovat herättäneet keskustelua, provosoineetkin. Kenelle tulevaisuudessa riittää ruokaa. Sinne Maksimin (Klaus Klemola) on johdattanut rumpukurssilla saatu näky. Kirkon lahon lattian läpi on rysähtänyt naapurilta lainattu traktori
Uudenajan aatelismiehen malliksi tuli pikemminkin hillitysti käyttäytyvä byrokraatti kuin omavaltainen sotilasaatelinen. Siinä tarvitaan monien kirjallisen kentän toimijoiden yhteistyötä. Kirjailija Tuula-Liina Varis ei asettunut uudelleen ehdolle johdettuaan Kirjailijaliittoa vuodesta 2009. Haastattelu ilmestyy joulun Viikkolehdessä. rahoituksessa ja eläketurvassa. Mitä paremmin niiden korjaamisessa onnistutaan, sitä elävämpää ja monipuolisempaa kirjallisuutta meillä on myös vietäväksi, Vainonen sanoo. Hän pitää tärkeänä myös vähälevikkisen kirjallisuuden . Tämä tarkoitti vähitellen myös talonpoikaiston aseman muuttumista ainakin osittain siedettävämmäksi, sillä ajan mittaan täydellisen mielivallan sijaan, alettiin yhä enenemässä määrin noudattaa lakia. MIRKKA LAPPALAISEN Jussi Valtonen ALL OVER PRESS johtajaksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin liiton syyskokouksessa Jyrki Vainonen (s. Itse asiassa olen vät kuitenkin vuonna kuitenkin pitänyt dolf a A II 1613 Kustaa II Aadolmuista Lappalaisen a a t Kus n fin veljeä, prinssi kirjoista huomata a st teki maa Karl Philipiä tsaatavasti enemmän, allitun h i t s sillä jollain tavalla riksi. n hallituskauden kiinnostavimmista idänpolitiikan haasteista. SUOMEN KIRJAILIJALIITON puheen- Vuoden 2015 pestinsä aloittavan Vainosen mukaan kirjallisuusviennissä on viime aikoina onnistuttu hienosti, mutta onnistuminen ?ulkopolitiikassa. Perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kuvaus laajenee yhteiskunnalliseksi satiiriksi, jossa ihmisestä on tullut yritysten markkinointialusta, elämästä tuotesijoittelua. ROMAANISSA ON runsaasti teemoja: eläin- kokeet, ekoterrorismi, perhe, tietoverkkojen turvallisuusuhat, akateeminen tutkimus. runous, novellit, esseet . Tämä on hänen mukaansa jossain määrin totta jo nyt. Finlandia-voittajan valitsi kuuden ehdokkaan joukosta professori Anne Brunila, jonka mukaan romaani yhdistelee tarkkanäköistä ihmissuhdekuvausta, syvällistä moraalista ja eettistä pohdintaa, science fictionia ja jännitystä. Anna Paju KANSAN UUTISET haastatteli Valtosta päivää ennen palkinnon jakoa. Kuten tiedämme, Finlandian ja siltikin ansaitusti. hänen sukunsa hallitsi Venäjää vuoteen 1917 asti. Aleksi Ahtola ei ole kokonaisuutena mitenkään epäolennainen: Kustaa II Aadolf kykeni tekemään maas- KIRJAN AIHEVALINTA MIRKKA LAPPALAINEN: Pohjolan leijona. Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611?1632. Siltala 2014. Erilaisten vaiheiden jälkeen Sigismundin poika Vlaedistyneen suurvallan, ja nykyisinkin ex-suurvallan ydinalueet ovat eräitä dislav valittiin Venäjän tsaariksi 1610. Vladislavin valinta tsaariksi oli siis maailman johtavia hyvinvointiyhteisruotsalaisten kannalta erittäin paha, kuntia. koska uusi tsaari väitti olevansa myös Yliopistonlehtori Mirkka LappalaiRuotsin kruununprinssi. Näkökulma on tuore, sillä usein keskitytään kuninkaan sotaretkiin Saksassa ja Puolassa. Suomen historiassa usein muistetaan hieman myöhempi ?kreivin aika? 1637?1640, jolloin Kustaa II Aadol?n luottomies Pietari (Per) Brahe hallitsi Suomen kenraalikuvernöörinä. Puolalaisia vastusjatietoinen ja sujuvakynäitavat venäläiset pyysinen. Teemat nousivat Valtosen omasta hämmennyksestä maailman monimutkaisuuden äärellä. . elinvoimaisuudesta huolehtimista. Hän kykeni saamaan riitaisat aristokraatit puhaltamaan yhteen hiileen. Ruotsin valtakunta alkoi vähin erin kehittyä maaksi, jossa soturiaatelin sijaan valtaa käytti oppinut virkakoneisto. 321 sivua. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA LAPPALAINEN KÄSITTELEE kiinnostavasti myös kuningasperheen dynastisia ongelmia. Sattumalta Kansallisooppera esitti tänä syksynä Modest Musorgskin (1839?1881) oopperan Boris Godunov, jonka juonen tematiikkaan liittyy eräs Kustaan II Aadol. Käytännössä ruotsalaiset ja puolalaiset sotivat Venäjän alueella. Vuonna 1610 hugenottisukuinen ruotsalainen Jacob de la Gardie valtasi Moskovan, josta hän kuitenkin poistui napinoivan suomalaisarmei- Mirkka Lappalainen on kirjoittanut useita palkittuja historiateoksia. 19. Epäkohtia on yhä kirjailijoiden toimeentuloasioissa, apu- JUSSI JOENTAUSTA Finlandia-palkinto Jussi Valtoselle VUODEN 2014 kirjallisuuden Finlandia-pal- kinto on myönnetty Jussi Valtoselle romaanista He eivät tiedä mitä tekevät (Tammi 2014). Valtonen on (s.1974) on helsinkiläinen kirjailija ja psykologi, joka parhaillaan viimeistelee neuropsykologian alaan kuuluvaa väitöskirjaansa. Valtosen romaanin alkuasetelmassa on pieni, monikulttuurinen perhe: Yhdysvaltalainen Joe, suomalainen Alina ja vastasyntynyt Samuel. n hallitsijakausi oli toiveita antavaa kehityksen aikaa Suomen historiassa. Kyynisen, uhkaavan ja epäluuloisen isänsä Kaarle IX sijaan nuori kuningas oli ystävällinen ja karismaattinen mies, joka valoi uskoa valtakunnan menestykseen. lle. De la Gardie nen on historian kirjoittajana eräs suosikkini, huumorintajuinen, laasotureineen kuitenkin eteni Venäjällä. Tsaari Boris Godunovin kuoltua Venäjää hallitsivat puolalaisten tukemat Vale-Dimitrit, jotka väittävät olevansa kuolleen hallitsijasuvun Rurikeiden jälkeläisiä. Puolalaiset taas olivat ruotsalaisten pahimpia vastustajia, koska Puolan kuningas Sigismund väitti edelleen 1600-luvun alussa Ruotsin kruunun kuuluvan hänelle, eikä hänen serkulleen Kustaa II Adol. KU Suurvallan rakentaja Suomen kuninkaana (s. Vallan Vepalaisen kyvyistä kertoo, että mielestäni hänen huonoin näjällä otti kuitenkin pajari Mikirjansa Pohjolan leijona voitti Tietokael Romanov, joka kruunattiin tsaariksi vuonna 1613. ei saa johtaa ?sisäpolitiikan. Mitä enemmän asioihin perehtyy, sitä monimutkaisemmalta se tuntuu. 1963). Hän on tamperelainen kirjailija, suomentaja ja sanataiteen opettaja. laiminlyömiseen. Samaan aikaan kun haluaisi vaikuttaa vaikkapa ympäristöongelmiin tai isoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, tuntuu, että keinot ovat liian pieniä. Tieto on valtaa ja se on Valtosen dystopiassa tiukasti markkinatalouden hyppysissä. Kreivin aika oli tunnettua edistyksen ja kehityksen aikaa Suomessa ja muun muassa Turun Akatemia perustettiin 1640. Silti jo aikaisempi Kustaa II Aadol. Hänellä on myös filosofian lisensiaatin tutkinto. Kirjat taan tehokkaasti hallitun ja hyvin jansa kanssa nopeasti. 1975) uusi kirja käsittelee nimensä mukaisesti Kustaa II Aadol?n (1594?1632) hallituskautta ja toimintaa Suomessa 1600-luvun alussa. Ruotsalainen a a k tehok n e e sekä tekstin veto tsaari Moskovassa, n y t edis että sisältö on ollut ei hullumpaa suurja hy vin an. muissa kirjoissa paruotsalaisesta näkösuur vall kulmasta? rempi. Jotain oleellista LapEpäröivä prinssi lähtikin matkalle
Kirja-alan tukalan tilanteen laukaisemiseksi vaaditaan kirjan arvonlisäveron alentamista minimiin. Kulttuuripolitiikkakin on talouspolitiikkaa ja talouspolitiikka on aina myös sivistyspolitiikkaa, arvovalinta sivistyksen, kansallisen kielen ja kulttuurin puolesta . 11.) POLIITIKKOJEN SUHDETTA kulttuuripolitiikkaan käsitteli heti perään Suomen Kuvalehti (SK 47/14). He eivät tyrkytä politiikoille taidenäkemyksiään, he yrittävät saada perille sanomansa taiteen tekemisen ehdoista ja edellytyksistä Suomessa ja ilmaista huolensa suomalaisesta kulttuurista. On rampattu lobbaamassa niin eduskunnassa kuin ministeriöissä. Valtion apurahoituksen taantuneisuus ja heikko kattavuus todistetaan faktoin, joiden ymmärrys ei vaadi syvällistä perehtyneisyyttä kirjallisuuteen. lehti kysyy Jutta Urpilaiselta (Kansallisoopperan hallituksen jäsen), Irina Krohnilta (Suomen Elokuvasäätiön johtaja) ja Stuba Nikulalta (Helsingin kulttuurijohtaja). on eduskunnassa hiljaa? Miksi poliitikot eivät puhu kulttuurista. Lehti ihmettelee, miksi luottamustehtäviä ahkerasti kerännyt laaja ?kulttuuripuolue. Kolme virkamiestä, yksi poliitikko . paitsi oman pro?ilinsa nostamiseen, jos vaalit ovat tulossa. Jutusta paljastuu, että isolla joukolla kansanedustajia on hallintopaikkoja moninaisissa kulttuuri-instansseissa. Kokoomuksen mielestä yksityissektorin pitäisi päästä ?määrittämään taiteen suuntaa?. ei ilmeisesti ole ikinä kuullut taiteen tekijöiden pakkoyrittäjyydestä. Vasemmistoliitolla ja vihreillä oli sentään tekijöitä puolustava kanta. tai sitä vastaan. PUUROT JA vellit menevät sekaisin SK:n jutussa- kin, kun sekoitetaan keskustelu taiteen sisäl- 20 Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Silvia Modig ilmoitti, että enää ei voi leikata. Perussuomalaisten edustaja halusi poistaa apurahat, koska Aleksis Kivikin teki mestariteoksensa hyvin köyhänä. (HS 11. SDP:n kannasta en saanut tolkkua. Tieteelle ohjataan rahaa luottaen tutkijoiden asiantuntemukseen. Pohjat veti kristillisten Sauli Ahvenjärvi: hän lauloi kitaran säestyksellä tunteikkaan laulun maailman ihmeellisyydestä. Tämmöistä tietoa sai Hesarin keskustelusta julkaisemasta jutusta. Uudistus eteni virkamies- ja poliitikkoehtoisesti kuin juna . Outi Alanko-Kahiluoto toivoi vapaalle teatterikentälle enemmän valtion tukea. Jos aihe on tärkeä, tupa on täynnä taideväkeä, mutta kansanedustajia vain muutama, eivätkä he juuri puheenvuoroja käytä . Sehän on ihan kukkua! Oma kokemukseni, 12 vuotta Suomen Kirjailijaliiton johtotehtävissä ja toiset 12 valtion taidehallinnossa todistavat muuta. on mykkä ja passiivinen, syitä siihen on etsittävä kyllä jostain muualta kuin taiteen tekijöistä ja heidän järjestöistään. TAITEILIJAT OVAT oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Haastateltavat arvelevat, että poliitikot arastelevat puhua taiteesta, kun eivät ole asiantuntijoita ja pelkäävät tulevansa nolatuiksi. Taideväki kun on niin elitististä ja ylireagoivaa. Kuka poliitikkoja on pyytänyt taiteesta keskustelemaan? Keskustelua halutaan kulttuuripolitiikasta, joka ei ole maku- eikä tykkäämiskysymys. Kepun edustajan mielestä taiteilijoita pitäisi kannustaa yrittäjyyteen . Esimerkiksi uuden taiteenedistämislain valmistelussa taidekenttä oli hyvin aktiivinen, yhtenäinen ja kriittinen. Miksi taiteen kohdalla kansanedustajalla pitäisi olla jokin ?taidenäkemys?, josta hänen pitäisi osata taiteen tekijöiden kanssa keskustella? Olen muutaman kerran ollut poliitikkojen ja taiteilijoiden yhteisissä keskustelutilaisuuksissa. Päivi Lipposen mielestä ?taide sinänsä on itseisarvoista, mutta kasvun ja työllisyyden näkökulmasta alalla on iso potentiaali?. Mutta vastakaikua se ei poliitikoilta saanut. Ministeriön järjestämissä tapaamisissa keskustelu on ankarasti rajattu: yksi kysymys järjestöä kohti ja sekin on lähetettävä etukäteen. Lisäksi keskustellaan Kulttuuripoliittisen tutkimuskeskuksen johtajan Pasi Saukkosen kanssa. lopputuloksena laki, joka ei kohentanut taiteen asemaa, mutta siirsi merkittävästi vaikutusvaltaa taiteen kentältä virkamiehille. » Taiteen autonomia ja vapaus on säädetty Suomen perustuslaissa, eikä sen sisältöä ja suuntia ole tarkoitettu poliitikkojen ohjailtavaksi. löistä ja keskustelu kulttuuripolitiikasta. Taiteen autonomia ja vapaus on säädetty Suomen perustuslaissa, eikä sen sisältöä ja suuntia ole tarkoitettu poliitikkojen ohjailtavaksi. Taiteen asiantuntemusta ei kulttuuripoliittisessa päätöksenteossa edellytetä yhtään sen enempää kuin modernin aseteollisuuden hienouksien tuntemista puolustusmäärärahoista päätettäessä. Haastettu on julkilausumin, lausunnoin, hallitusohjelmatavoittein, keskustelupuheenvuoroin. Pienen maan kulttuuri ei kukoista ilman julkista tukea, eikä yritysmaailman sponsorointi näin pienellä markkina-alueella sitä pelasta. Vaikka meillä on joitakin kansainvälisiä tähtiä, mitään maailmanvalloitusta Suomen vähäisen kansan ei taiteeltaan kannata odottaa. RKP:n edustaja tukisi mieluummin taidetta sponsoroivia yrityksiä kuin taiteilijoita. Kolumni / Tuula-Liina Varis Puurot ja vellit POLIITIKKOJEN PUUROT ja vellit tuntuvat menneen sekai- sin alkukuusta Helsingissä pidetyn Baltic Circle -festivaalin taidepoliittisessa keskustelussa. Mahdollisuudet ovat tietysti sitä paremmat, mitä hedelmällisempi ja paremmin hoidettu suomalainen kulttuurimaaperä on. Viime viikonvaihteessa pidetty Kirjailijaliiton vuosikokous antoi julkilausuman, jolla taas kerran haastaa poliitikot kulttuuripoliittiseen keskusteluun kirjallisuuden tekijöiden ja koko alan tilanteesta. ja yksi ainoa taiteilija, Baltic Circlen järjestäjiin kuulunut kuvataiteilija Terike Haapoja. Jos eri alojen taiteilijoilta ja heidän ammattijärjestöiltään olisi kysytty, he olisivat voineet puolustautua sitä väitettä vastaan, että taiteen kenttä ei riittävästi haasta poliitikkoja taidepoliittiseen keskusteluun. Jos eduskunnan ?kulttuuripuolue