Kansan Uutiset 28.03.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 13-003251-1313 13 www.kansanuutiset.fi Viikko 13 Torstaina 28.3.2013 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Terhokodissa maailma pysähtyy » Sairaanhoitaja Aija Immoselle kuolema on luonnollinen asia s.12 Omaishoitajan arkea 6 Rasismin kuvastoa 22 Boris Berezovski 35
09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET JOHNNY KNIGA Elokuvahulluudesta, henkilökohtaisesti LEVIKKI ?Kettupoika. Franciscusta syytettiin aluksi yhteistoiminnasta entisen sotilasjuntan kanssa ja jopa osallisuudesta kidutuksiin. Leonardo da Vinci Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi on kuuma peruna, jonka käsittelytapaan eduskunta ottaa lähiaikoina kantaa. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.20 Kansan Uutiset, Viikkolehti 28.3.?4.4.2013 C Keskustelu s.30 D Ulkomaat s.34 E Vapaa-aika s.42 F Pelit s.44 JARMO LINTUNEN PUHELIN 09 759 601 18 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi Vapaaehtoiset täydentävät sosiaalipalveluita Meillä työskentelee tällä hetkellä noin 1 500 vapaaehtoistyöntekijää, kertoo vapaaehtoistyön koordinaattori Sari Wagner Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta. Esimerkki tästä ovat useiksi tiimeiksi järjestäytyneet Kinaporin palvelukeskuksen noin 120 vapaaehtoistyöntekijää. He pyörittävät muun muassa Kinaporin kirjastoa ja saavat siitä rytmiä omaan arkeensa. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Emme tee sellaisia hommia, jotka kuuluvat palkatuille työntekijöille, korostaa kirjastotiimiä johtava Ritva Kyyrö (kuvassa). A 21 B B 28 Peter von Bagh menee henkilökohtaiselle alueelle esseekokoelmassaan Cine?lia. Kirjassa on kolmisenkymmentä ulkomailla ilmestynyttä artikkelia. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Nyt juntan aikana kidutettu jesuiitta Francisco Jalics on astunut esiin ja sanonut olevansa vakuuttunut, ettei nykyinen paavi antanut häntä ilmi. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Jarmo Lintunen 2. Itsensä hän lukee tietenkin vanhan koulukunnan cine. Turkisten vastustaminen ei ole vain nykyajan kaupunkilaisnuorten vouhotusta, sen juuret ulottuvat satojen vuosien päähän. listeihin, jotka ovat kiinnostuneita elokuvan ja todellisuuden suhteista. 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Niissä von Bagh kertoo muun muassa ensi kosketuksistaan elokuviin sekä pohtii elokuvahulluuden lajeja. Historian ensimmäisiä ?kettupoikia. oli 1452 syntynyt Leonardo da Vinci, joka turkiksia piti turki pi k ksia ja lihan syöntiä julmuuden symbolina, kertoo Hannele Klemettilä uusimmassa keskiaikaa kuvaavassa kirjassaan, an, josta oheinen susikuvakin. . Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, , Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT LEHTIKUVA/ FILIPPO MONTEFORTE D 36 ?Paavi ei ollut sotilasjuntan kumppani? Argentiinan vasemmisto ja ihmisoikeusjärjestöt ovat jyrkän ensireaktion jälkeen pehmentäneet kantaansa uuteen paaviin
ei tipotin ilmaiseksi saaneet työnantajat samaan tässä tilanteessa lisää puolueen uskottavuutta, aikaan torpedoivat neuvottelut keskitetystä vaan itse asiassa kävisi päinvastoin. hallituksen päätöstä laskea roimasti Vasemmistoliiton valmistautuessa kesän puoMIIA-MARI VIRTANEN yhteisöveroprosenttia 24,5:stä 20:een ilman luekokoukseensa tämä keskustelu voi puolumitään varsinaista vastinetta. Keinovalikoimassa on myös sellaisia uskottavuutta. den ahtaissa oloissa hallituspolitiikkaa tämän päivän Suopäätöksiä, jotka vahvistavat kasvua. Pallo onkin ja sote-uudistus) on voitava murskata, jos ne nyt yrittäjillä. Vaikeistyömarkkinaratkaisusta. sakin oloissa on kyettävä ottamaan vastuuta Iso vaara on, että veron alennus valuu esija samalla katsomaan kauemmas tulevaisuumerkiksi osinkoihin eikä parannakaan uusien teen. Numerot vilisevät silmissä muistion nut läpi rajuja leikkausesityksiään. miltei jokaisella rivillä. Kehysriihen päätösten arvostelu ja niistä käytävä kesEniten vasemmistopuolueissa on arvosteltu . Uusien työpaikkojen tusgallupit kertovat, että Vasemmiston kansynnyttämisestä on pidettävä kiinni. Kyproksen mallia on nyt tarjottu sovellettavaksi myös muissa Euroopan kriisimaissa. Se on nyt nattajakunta antaa tukensa vastuunkantajille. Uusien työpaikkojen synnyttämisestä on pidettävä kiinni. HALLITUKSEN KEHYSRIIHI ja sen päätökset ovat kirvoitta- Tape Sanottua » Toisten paitojen peseminen ja vanhusten hoivaaminen on yhtä arvokasta elinkeinotoimintaa kuin matkapuhelinten vieminen maailmanmarkkinoille, jos niiden avulla syntyy lisää työpaikkoja. Ylijohtaja Juhana Vartiainen, Kehitys 1/2013 äiti, äiti! eihän semmoinen pihasusi pääse meidän pihaLe, eihän? SU-51 © TARMO KOIVISTO 3. Pienempi, ehkä een sisällä antaa virikkeitä myös poliittisesta parin prosenttiyksikön alennus olisi ehkä linjasta käytävään mielipiteiden vaihtoon. nielty mukisematta. Niiden pitää vastata huutoonsa eivät enää toimi. ja käyttää tätä lähes miljardin euron pottia Tuoreet hieman nousua osoittavat kannatyöpaikkojen luomiseen. Näin on erityisesti liimessa ja Euroopassa harjoitetaan. kenne- ja asuntopolitiikassa. Tuskin kukaan odotti kehysriihestä uusia avauksia, Monen puolueen hallituksessa yksikään puolue . ei vaan enemmänkin pelkäsi juustohöylän viiltoja ja leikniistä suurinkaan . Vastaavasti kokoomus ei saatuloista ja menoista. sellaisiakin äänenpainoja esiintyy . Nyt alennus tuntuu teolliEhdoin tahdoin oppositioon pyrkimisuudelle annetulta lahjalta varsinkin, kun jätnen . ja oikeukustelu kuuluu demokraattisessa yhteiskunnassa asiaan. tetusti . Vanhoja rakenteitakin (kuten kuntainvestointien kautta työllisyyttä. Mikäpä siinä, sijoittajat ja omistajat joutuvat vain enemmän vastuuseen ongelmista. Pääkirjoitus Tuomiopäivää ei tullut tärkeintä niin koko yhteiskunnan kehityksen kuin kansa» Oppositioon pyrkineet kipakkaa keskustelua jälleen myös vasemmistossa. laisten hyvinvoinninkin kannalta. minen ei tässä tilanHallituksen päätöksiä on tarkasteltu kriittisesti, mutta Osa hallituksen päätöksistä kirpaisee ja vaikuttaa arkiteessa lisää puolueen aina arvostelijat eivät halua muistaa, millaisissa taloupäivän toimintoihin. saa omia vaatimuksiaan sellaisenaan kauskirveen heilahteluja. Pelättyä tuomiopäivää ei kuitenläpi. Kokoomus juhlii yhteisöveron alennusprosenttia suukaan tullut. rena menestyksenä, mutta se voi kantaa siitä myös poliitTiedottamisessaan hölmöillyt hallitus julkisti vihdoin tisen hyödyn seuraavissa vaaleissa, jos ratkaisu todellakin keskiviikkona 50 tiukkaa liuskaa kehysriihessä päätetyistä toimii eli työllisyys kohenee
Ruuthille on antanut tukensa Pohjois-Savon Vasemmisto ja Vasemmistonaiset. Aiemmin puoluesihteeriehdokkaaksi on ilmoittautunut kangasalalainen tutkija Jorma Mäntylä. Hän on ollut myös Uudenmaan piirin puheenjohtaja ja toiminut paikallisosastoissa. Naljaillaan omille ja vähätellään. Parhaillaan hän koordinoi puolueen 2020-asiakirjan valmistelua. Myös Ruuth on lapsesta asti seurannut vasemmistoliiton toimintaa kotoa Porvoosta käsin. Puoluesihteerin tulee mahdollistaa se, että jäsenistössä oleva osaaminen ja keskustelu tulee otetuksi huomioon, hän pohtii. . Voi esittää erilaisia mielipiteitä ja käydä reipasta keskustelua, mutta yhteisen näkemyksen on löydyttävä demokratian keinoin. Hämeenlinnan Vasemmistoliitto esitti Taavelaa myös muihin merkittäviin puolueen johtotehtäviin. Valinta tehdään kesäkuussa puoluekokouksessa Tampereella. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. 7 Kaksi naista pyrkii puoluesihteeriksi JARMO LINTUNEN » Helsinkiläinen Saila Ruuth ja hämeenlinnalainen Irma Taavela haluavat vasemmistoliiton puoluesihteeriksi. puoluesihteeriksi on ilmoittautunut viikon sisällä kaksi naista, Vasemmistonaisten puheenjohtaja Saila Ruuth ja Vasemmistoliiton Hämeen piirin puheenjohtaja Irma Taavela. Helsinkiläinen Ruuth on 31-vuotias pro gradu -työtään viimeistelevä sosiaalipolitiikan opiskelija, joka työskentelee Tavara-arvan osaaikaisena tuotantopäällikkönä. Siinä ajatuksessa, että vasemmistolaisia tavoitteita voi ajaa muutenkin kuin edustuksellisen demokratian instituutioissa, ei ole mitään uutta. Toinen on toimiva järjestöorganisaatio, joka mahdollistaa viestin kulkemisen ja ihmisten toimimisen sen hyväksi. . Meillä paljon hyvää työtä tekeviä ihmisiä ja puoluesihteerin tulee vaikuttaa siihen, että se saadaan kohdistettua hyvinvoinnin rakentamiseen. Taavela korostaa yhteistyötä. . Puoluesihteeri vastaa ensisijaisesti järjestöpuolesta. Uusia tuulia kentältä, hän kuvaa. Hämeenlinnan Vasemmistoliiton mukaan Taavela on koettu avoimuuden sekä ennakkoluulottoman yhteistyökyvyn edistäjäksi. Hämeenlinnalainen Taavela on 37-vuotias merkonomi, joka viimeistelee insinööriopintoja ja toimii perhepäivähoitajana. A kotimaa Torstai 28. Kaikkien on voitava toimia puolueessa eikä ainakaan oma kaveri saa olla vihollinen. Hän toteaa, että väheksyntää ja sivuuttamista näkyy silloin tällöin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. . Toinen on kirkas, kaikkien ymmärrettävissä oleva poliittinen viesti siitä, mitä puolue tavoittelee ja mitä varten se on olemassa. Hän uskoo olevansa hyvä organisoimaan ja kaivamaan puolueen jäsenistöstä osaamisen ulos. . Meidän hyvä toiminta ympäri maata pitää saada näkyviin, hän sanoo. » Ainakaan oma kaveri ei saa olla vihollinen. . Poliittisen viestin osalta puoluesihteerin vastuulla on organisoida puitteet sille, että selkeä viesti syntyy ja kulkee, läpäisee puolueen koko kentän ja välittyy myös ulospäin. Vasemmistoliitossa täytyy vahvistaa joukkoliikkeen toimintatapaa. Meidän katse on kaventunut vaali- 4 Saila Ruuth kampanjojen pyörittämiseen, vaalimenestykseen ja äänimääriin. Hän toteaa asiasta puhutun vuosia. . Mutta viesti on ehkä voimistunut. Ruuth aloitti poliittisen toimintansa Vasemmistonuorissa ja on nyt Euroopan Vasemmistopuolueen hallituksessa. Siitä pitää päästä eroon jo puolueen arvojenkin mukaan. Se on tärkeää koko puolueen jatkon kannalta. Hänen isänsä Irma Taavela Aulis Ruuth oli puoluesihteeri ennen kesäkuun puoluekokouksessa väistyvää Sirpa Puhakkaa. Omien vähättelystä päästävä eroon Irma Taavela sanoo, että haluaa tuoda puoluetoimistoon tuulahduksen tuttujen toimijoiden ringin ulkopuolelta. . Hän on neljän lapsen äiti. Hän on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, mutta on toiminut vuosia vasemmistoliitossa. Hän on myös Hämeenlinnan Vasemmistoliiton puheenjohtaja. . Välillä olin poissakin, mutta palasin, sanoo Satakunnasta ja vasemmistolaisesta perheestä syntyisin oleva entinen pioneeri. VASEMMISTOLIITON Nyt väistyvä puoluesihteeri Sirpa Puhakka (edessä) valittiin toiselle kaudelleen kolme vuotta sitten kuvan Jyväskylän puoluekokouksessa. Kirkas viesti ja sille väylä Ruuthin mielestä vasemmistoliittoa pitää kehittää kansalaisjärjestön suuntaan. Hän toteaa, että menestyvässä puolueessa on kaksi puolta. maaliskuuta 2013 Anne Huotari s
Uudistukseen jäi se ongelma, että isoimpien listaamattomien yritysten osinkotuloverotus kevenisi, hän sanoi keskiviikkona. Kehysriihessä päätettiin, että vaikka osinkoverotus kiristyy, verohuojennus tulee omistajien osin- goille, jotka ovat korkeintaan kahdeksan prosenttia listaamattoman yhtiön nettovarallisuudesta. Näin on järkevämpää investoida ja työllistää kuin ottaa maksimaalisesti voittoa ulos. Luottamushenkilötilaisuudessa Tampereella puhunut Julkunen näkee keinoiksi alipalkkauksen kriminalisoimisen ja yritysten talouslukujen paremman läpinäkyvyyden. . On tärkeää että velkaantuminen saadaan käännettyä, mutta yhden prosentin tavoite olisi vaatinut niin massiivisia säästöjä, että olisimme ajautuneet samanlaiseen kierteeseen kuin Etelä-Euroopassa ja Britanniassa on nähty. . Ammattiliittojen ja Viestinnän Keskusliiton väliset MTV Oy:tä koskevat työ- ehtosopimusneuvottelut katkesivat eilen tiistaina. Viestinnän Keskusliitto esitti työterveys- ja sosiaalietuihin heikennyksiä, joita Ammattiliitto Pron neuvottelijat eivät voineet hyväksyä. Tälle kannalle olivat päätyneet myös monet piirijärjestöt kevätkokouksissaan. Andersson perusteli omaa ehdokasta sillä, että muuten vasemmistoliitto on kymmenen kuukautta ulkona poliittisesta julkisuudessa. Andersson itse oli lupautunut vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi, jos sellainen asetetaan. » Politiikkakin on semmoinen huume. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Pankinjohtaja Kalevi Sorsa matkalla vaalitoimistonsa avajaisiin huhtikuussa 1993. 5. Politiikkakin on semmoinen huume niin kuin yhteinen esi-isämme Karl totesi uskonnosta. Niissä säästöt ovat heikentäneet taloutta ja siksi on jouduttu tekemään taas uusia säästöjä, Arhinmäki sanoi ja totesi, että nyt tehty sopeutus näyttää riittävän velkaantumisen kääntämiseen pienenemään.. . Hän haluaa tiukemmat säännöt yrityksille, jotta tietoinen varastaminen työntekijöiltä päättyy. En voi myöskään ymmärtää miksi yksikään kansanedustaja vastustaisi varastamisen ja epärehellisyyden kitkemistä. Odotankin, että vielä ennen kesää lakialoite tulee eduskunnan päätettäväksi, sanoo Julkunen. Palvelualoilla alipalkkaukset kohdistuvat suurelta osin nuoriin ja maahanmuuttajiin. Yritysten yhteisövero alentuu, jolloin niillä on mahdollisuus työllis- tää, investoida ja luoda kasvua, mutta samaan aikaan voittojen ulosottaminen tulee kalliimmaksi osinkoveroa kiristettäessä. Kun se veriin menee, se ei hevin sieltä lähde, Sorsa kertoi ratkaisustaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson kehotti huhtikuussa kokoontuvaa puoluevaltuustoa asettamaan oman ehdokkaan. Tukiryhmää veti SDP.n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki. Ehdokkaaksi ilmoittautuessaan Sorsa harmitteli sitä, ettei SDP:lle ja vasemmistoliitolle järjestynyt yhteistä esivaalia. . Tietoinen työntekijän taskusta varastaminen tulee lopettaa, toteaa Julkunen. ON käsiteltävänä aloite, jossa esitetään alipalkkauksen EDUSKUNNASSA kriminalisoimista. SUOMEN JOURNALISTILIITTO ja ammattiliitto Pro jättivät keskiviikkona lakkovaroitukset valtakunnansovittelijalle. Minusta on tärkeää, että koko hallitus näki tämän. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? ?Yritykset varastavat alipalkkauksella? PAMin varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen (vas.) on kyllästynyt jatkuviin alipalkkatapauksiin. Ei voi olla oikein, että kaikkein suurimmilla yrityksillä osinkoverotus kevenee samaan aikaan, kun se kiristyy muilla. Nämä tiedot tulisi yrityksen kertoa avoimesti jo silloin, kun se hakee uutta työvoimaa. Työnhakijan on saatava takuut siitä, että yritys pystyy maksamaan oikeaa PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO palkkaa työsuhteen aikana, sanoo Julkunen. PAMin hoidettavana on jatkuvasti yli 300 alipalkkaukseen liittyvää tapausta. Esimerkkinä on mainittu perheyritys Fazer. Arhinmäki toteaa hallituksen tehneen viime viikolla päätöksensä vaillinaisin tiedoin. . Julkunen odottaa eduskunnalta ja hallitukselta toimenpiteitä, jotta asia etenisi. . Julkunen on huolissaan alipalkkauksen vaikutuksesta palvelualojen maineeseen. että periaatteellisemmissa linjanvedoissa, kuten ny tuo kuuden vuoden linjanveto presidenttikysymyksessä. Vasemmistoliiton piirissä tunnettiin kuitenkin SDP:n ehdokkaista enemmän vetoa Martti Ahtisaareen kuin Kalevi Sorsaan, jonka mainetta rasitti muun muassa lakkosakkojen korottaminen 1980-luvun pääministerinä. Sorsa itse sanoi, että hänellä on merkittäviä vasemmistoliittolaisia kannattajia. . Pidän alipalkkausta suoraan harmaan talouden yhtenä ilmentymänä. Miksi alipalkkauksen kriminalisointi ei etene pikaisesti, vaikka harmaan talouden kitkeminen on yksi Kataisen hallituksen painopisteistä. Työntekijän on tiedettävä koko työsuhteensa ajan, millainen on työpaikan taloudellinen tilanne ja palkanmaksukyky. Tämän hän aikoi tehdä ?kovalla työllä?. Sorsan takana oli näkyvä joukko ay-demareita. Työntekijäpuolelle esitettiin 0,5 prosentin palkankorotusta, josta työnantajapuoli ei suostunut liikkumaan lainkaan. Ammattiliitto Pro ja Suomen Journalistiliitto aloittavat työn- Osinkoverotuksen kupru katsotaan uusiksi » Muutama yritys onkin ehkä tuhansia yrityksiä. NÄRKÄSTYSTÄ HERÄTTÄNYT, hallituksen kehysriihessään viime viikolla muotoilemasta osinkoverouudistuksesta johtuva listaamattomien yritysten omistajien verohuojennus ei ehkä toteudukaan sellaisenaan. Keskiviikkona hyväksyessään valtion talouden kehykset hallitus teki päätökseen varauman, joka mahdollistaa asiaan palaamisen. Sen mukaan ?yritys- ja osinkoverouudistuksen lainvalmistelun yhteydessä budjettiriiheen 2013 mennessä arvioidaan uudistuksen kasvu-, työllisyys- ja tulonjakovaikutukset. Muuten osinkoveroa ollaan nostamassa 30 prosenttiin nykyisestä 21 prosentista. Samalla poistettiin 60 000 euron katto tuloista, joita näistä osingoista voi saada. jos ylipäätään uutta hallitusta syntyy . Monissa tapauksissa alipalkkaus on jatkunut jo vuosia ja palkkasaatava on kohonnut kymmeniin tuhansiin euroihin. Olemme koko ajan sanoneet, että talouspoliittisesti ei ole järkevää tehdä sopeutustoimia, joita perälaudat olisivat vaatineet. Silti yhteistyö on minusta hyvin tärkeää sekä ihan käytännön kysymyksissä, kuten näen nyt harkittavan hallitusyhteistyötä . KU 20 vuotta sitten Sorsa itsevarmana ehdokkaaksi PANKINJOHTAJA Kalevi Sorsa ilmoittautui ehdokkaaksi SDP:n esivaaliin maaliskuun viimeisellä viikolla 1993 ja uskoi voittavansa Martti Ahtisaaren. He tulevat esiin aikanaan ja silloin, kun harkitsevat sen oikeaksi, hän sanoi tuomatta nimiä esille. Sorsaa oli pidetty tulevana presidenttiehdokkaana vuosia, mutta päätöksensä hän sanoi tehneensä vasta edellisenä viikonloppuna. Tai jos voittoa otetaan ulos, verotetaan nykyistä tiukemmin, hän sanoi. Arvion mukaan uudistus tuo osinkoverotuloja valtion talouteen noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Arhinmäki on tyytyväinen siihen, että kehysriihessä päätetyt sopeutustoimet jäivät 600 miljoonaan euroon, vaikka hallitusohjelman niin sanottu perälauta olisi merkinnyt paljon suurempia summia, jopa 2?3 miljardia euroa. . KU seisauksen torstaiaamuna 11.4. ellei sopimusta MTV Oy:n työehtosopimuksista synny sitä ennen. Jos lakko alkaa, sen piiriin kuuluvat kaikki MTV Oy:n toimipisteet. Se on eniten kuohuttanut, sillä näin todelliset hyötyjät olisivat suurten listaamattomien yritysten omistajat. Valinta oli tehtävä normaalin yksityiselämän ja julkisen elämän linnassa välillä. . Veroja niistäkin maksettaisiin, mutta vain kahdeksan prosenttia. Tässä on porsaanreikä, jollaista vasemmisto ei voi hyväksyä, Arhinmäki sanoo. Hän uskoo, että varauman edellyttämän tarkastelun jälkeen porsaanreiät tukitaan. Panoksia työllistämiseen Arhinmäki pitää verouudistuksen lähtökohtaa hyvänä. . Kasvun, työllisyyden ja tulonjaon kannalta yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus tekee tarvittaessa lisätoimia?. Vaillinaisin tiedoin Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) toteaa, että vasemmistoliiton mielestä nyt tehty varauma on oleellisen tärkeä. . Julkunen pitää alipalkkausta varastamisena ja harmaan talouden osana. . Yritykset varastavat ihmisiltä työpanosta maksaessaan alipalkkaa. Alipalkkaus ei ole yksinomaan työntekijän ongelma, myös verotuloja jää valtiolta merkittävästi saamatta. Silloin tieto oli, että kyse olisi vain muutamasta yrityksestä, mutta nyt on käynyt ilmi, että kyse on pikemminkin sadoista, todennäköisesti tuhansista yrityksistä. Hänestä tässä on merkittävä kupru.
Göran jäi mielellään heidän kanssaan. Backman kertoo vaatineensa tarpeeksi tilavan invataksin Göranin kuljettamiseen terapiaan sekä autoon tarpeeksi rotevan miehen. . Turussakin tuen maksaminen saattaa loppua syksyllä, jos määrärahat ovat loppu. . He nostivat joka päivä vuorotellen Göranin pyörätuoliin sekä pitivät huolta hänestä, kun kävin kaupassa ja muilla asioilla tai ystävien luona. Avustajat mahdollistivat meidän kotona olemisen. - Se oli sellaista teinirakkautta Inkeri Backman sai viime kunnallisvaaleissa puolen sataa ääntä. . Vajaat kolmekymmentä vuotta sitten hän sairastui niin pahasti masennukseen, että pääsi sairaseläkkeelle. Taloudellisesti pariskuntaa auttoi se, että Inkerillä oli takanaan pitkä työura ensin pankkitoimihenkilönä Turussa. Meille jäi omaishoidon tuesta 195 euroa kuukaudessa käteen. Osaan vaatia, koska olen sosiaalialan moniottelija ja hoitanut vanhuksia koti-oloissa, palvelutaloissa sekä Turun Omaishoitokeskuksessa. . Sanoin, etten jaksa laittaa ruokia ja muuta, kun jalka oli kipsissä ja istuin pyörätuolissa. Omaishoidon palkkion pitäisi olla veroton. Työntekijöiden kanssa syntyi läheinen suhde. Sittemmin hän kouluttautui sosiaaliohjaajaksi Loimaalla. Kun ehdokkuutta pohdittiin, Göran sanoi, että saat lähteä, mutta vain vassarien ehdokkaana. Backmanin mukaan omaishoidon tuen maksaminen pitää siirtää ehdottomasti Kelalle. Yksityisiltä palvelun tuottajilta on mahdollista saada samoja henki- » Kun en jaksa, pyydän apua. löitä. He tulivat meille laittoivat ruoat ja kattoivat pöydän. Saman luokan Göraniin Inkeri tutustui jo koulussa. Tule kotiin. Olen herännyt, kertoo Inkeri miehensä soittaneen useasti. Vaatimalla saa Inkeri Backmanin mukaan Turun sosiaali- ja terveystoimenvirkamiehiltä sai apua, kun vain osasi perustella ja vaatia. Göran pystyi vain kaksin käsin nostamaan lasin. Jouduin nousemaan ylös kolmesta viiteen kertaan yössä, antamaan lääkitystä, juotavaa ja pissattamaan. . Kun hän ei enää saanut lasia takaisin pöydälle, tyttären tekemä paksu leikkuulauta laitettiin avuksi, johon lasin voi laskea. ?Aina keksittiin, kun tarvittiin, Backman naurahtaa. Onneksi saan hyvin unen päästä kiinni. Viimeisen puolentoista vuoden aikana en olisi yksin saanut ?Jöröä? ylös edes sängystä. Göranin käytössä oli wc-pyörötuoli, joka mahdollisti peseytymisen. Backman kertoo vaatineensa kotihoidon palveluseteleitä, joita sai 15 tuntia kuukaudessa. . Pitää olla iso auto ja iso mies. Eihän satakiloista miestä helpolla liikutella. Backmanin mukaan hänen vaatimuksiinsa kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa suhtauduttiin hyvin ymmärtäväisesti ja joustavasti. Silloin kun en jaksa, pyydän apua, Backman linjaa. . Vaippojen tilaamiseenkin täytyi varata aika terveyskeskuksen osastonhoitajalta, lee sillä, että nykyinen käytäntö johtaa eriarvoisuuteen, koska kunnasta riippuen tuen määrä vaihtelee suuresti. . Viimeisen puolenvuoden aikana ?Jöröä. Silloin pystyin käymään aamupäivällä asioilla. joutui pitämään hengityskoneen maskia kasvoillaan 18 tuntia vuorokaudessa. Pyörätuolissa hän ei tarvinnut hengityskoneen apua, Backman kertoo. Miehellä oli käytössään tietokoneohjattu, sähkökäyttöinen ilmapatja. Se olikin erityisen tarpeen viime syksynä, kun sähköt menivät vähäksi aikaa poikki. Inkeri työskenteli Mielenterveysyhdistys ITU:ssa, Turun Seudun Työttömissä, Turun Omaishoitokeskuksessa ja välillä Turun kaupungin kotipalvelussa. Tätä hän peruste- Pekka Helminen pekka.helminen@kansanuutiset.?. Viime vuonna jäi korotetusta omaishoidon palkkiosta 495 euroa käteen. Göran sai työeläkettä vain 30 euroa kuukaudessa, koska hän oli toiminut neljän lapsen kotiisänä. Kolmisen vuotta sitten mieheni 6 pääsi vielä itse ylös sängystä. Verotus on kohtuuton, koska se tapahtuu palkkioverokirjan mukaan. Tavalliset päivittäisen pesut hoidettiin sängyssä ja samoin pukemiset. . Tarmopesältä irtoaa edelleenkin hymy. » Sosiaaliohjaaja Inkeri Backman ei ole kadottanut iloisuuttaan eikä päättäväisyyttään. Ei vaikka mies kuoli joulun alla, mitä edelsi kolmen vuoden omaishoidon hoitoputki. Vastaavaan tilanteeseen joutuvaa Backman neuvoo vaatimaan, vaatimaan tukia, palveluita ja apuvälineitä. HOITOPUTKI ON oikea sana. . Meille se oli 38 prosenttia. Terapiapaikassa oli rappusia. Missä sinä olet. Ihmisten tulisi saada sosiaali- ja terveyshenkilöstön avustuksella kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään tarvittavat avut ja jota päivitetään määräajoin. . Omaishoitajan pitää vaatia PEKKA HELMINEN Inkeri Backman hoiti kotona lihasrappeumaan sairastunutta miestään kolme vuotta, öin ja päivin. Osaan nukkua pätkissä, Backman tilittää jaksamistaan. Inkeri Backmanin mies Göran Backman menehtyi ALS:iin eli lihasrappeumatautiin. . Myös apuvälinehuolto toimi kiitettävästi. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä edes tiedä, mitä kaikkia välineitä on käytettävissä. Sitä Backman arvostelee, että jokainen palvelu täytyy hankkia erikseen paperi- ja byrokratiasodan kautta. Ilmapatja alkoi nimittäin piipata, mutta hengityskone ei sitä tehnyt. Backmanin mukaan arkisitovuus oli omaishoitajan tehtävissä rankinta. Parranajo ja pesutoimet oli pakko hoitaa nopeasti, jos hänet sai WCpyörätuolilla avustajan kanssa kylpyhuoneeseen. Heräsin sitten 11-12 aikaan päivällä. Risto tai Taukka olivat myös mukana. Se vain on epäkohta, että kaikki, varsinkaan ikääntyneet ihmiset eivät tiedä, mihin he ovat oikeutettuja. . Ystävä- ja sukulaisverkostosta on ollut suurta apua. ?Joulukuussa eräät tuttavat ehdottivat pirskeitä. Näin eläke oli kohtuullinen. Taloudellista tilannetta verottivat Göranin viikoittaiset fysio- ja psykoterapian käynnit. Kemistä lähtöisin oleva Inkeri Backman sanookin, että hän on tottunut elämään nuukasti. Oma-aloitteisuutta Omaishoidon tuki Kelalle . Meillä oli kaksi henkilökohtaista avustajaa Risto ja Taukka. Sehän on tuki.
Kiire syö voimia, tipahtaminen pelottaa ja lasten tulevaisuus hypermaailmassa. OLISIKO VASEMMISTON tulevaisuusohjelmalla antaa toivoa epävarmuuden luokalle. Silloin oli yhteiset tavoitteet, vaikka keinoista emme silloinkaan olleet samaa mieltä. Nyt yritämme luoda puoluekokoukselle vasemmistolaista tulevaisuutta, punavihreää asiakirjaa. Keski-ikäiset haikailevat hyvinvointivaltion perään. Ennakkopu. Ja romukoppaan heitetty sana solidaarisuus saisi uuden kukoistuksen punavihreässä tulevaisuudessa, sillä me tarvitsemme toisiamme ja yhteistä rintamaa. » Yleisin selviytymiskeino on lainata rahaa sukulaisilta ja ystäviltä. Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu ja Paltamon Työtä kaikille -täystyöllisyyskokeilun Vaikeimmassa asemassa ovat perusturvalla elävät työttömät. toiminnanjohtaja. 7. Samalla pitäisi osata antaa ihmisille toivoa paremmasta huomisesta. Siihen kuuluu ihmisiä kaikista tuloluokista. Ja luotava uusia suuria kertomuksia, kuten ihailemani Ele Alenius jo vuosikymmen sitten kirjoitti kirjassaan. Ei ihme, jos puoluepolitiikan ulkopuolella olevat ihmiset ovat hämillään. Pitää osata katsoa kauas, yli viisivuotissuunnitelman. KU Anne Huotari anneh.huotari@gmail.com Toivoa epävarmuusluokalle KENEN JOUKOISSA seisot. On siis hyödynnettävä teknologiaa, varjeltava ympäristöä, annettava arvo lähiruualle ja kanssaihmisille. Miten tällaisessa ristiaallokossa voi ottaa yhteisen suunnan? LEHTIKUVA EHKÄ OLISI syytä ottaa historiasta oppia. Eläkeläisten mielestä ohjelmasta puuttuu taitettu indeksi, vaikka nuorten eläkkeet on syöty jo ajat sitten. Työryhmä on veistellyt versioita julkiseen keskusteluun. Mutta mitä tapahtui. STTK pelkää yhteisöveron alennuksen valuvan osinkoihin keskiviikkona viiyhteiskuntavastuuta. kon kehysriihessä tehtyjen päätösten . Toivon, että yrittäjät kantavat vastuunsa ja käyttävät jättipottinsa uusien työpaikkojen luomiseen. Tämä tulee vaikeuttamaan syksyllä alkavia työehtosopimusneuvotteluja. Sund on huolissaan pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisestä. Aktiivisten työvoimapoliittisten määrärahojen taso ei ole riittävällä tasolla, jotta ongelmaan voitaisiin vastata edes tyydyttävästi, hän toteaa. . Toisten mielestä siitä puuttuu ihmisten arki, toisten mielestä EU-kriittisyys. Tätä on kansalaiskeskustelu, mutta ohjelma pitäisi silti saada aikaan. Maapallo ei kestä kahden tai kolmen maapallon veroista kulutusta, se kai on jo kaikille selvää. Palkansaajien lä il s Yr ityk heiden mukaan ostovoima heikkeön ny t näy t päätös parantaa nee verotuksen kiyritysten kilpailupaikka. kykyä, minkä luJUSSI JOENTAUSTA vataan elvyttävän investointeja ja parantavan työllisyyttä. Sehän on suurin luokka nykySuomessa. Jospa loisimme yhteisen rintaman ja annettaisiin syödä leijonien makeiskorinsa ja keskittyisimme olennaiseen: hyvään, turvallisempaan elämään sovussa luonnon kanssa. Nuorten lisäksi myös keskiikäisten joukossa pitkäaikaistyöttömyys kasvaa nopeasti. Tulevaisuuden huominen ei ole enemmän rahaa, vaan enemmän elämän laatua, perustarpeiden tyydyttämistä ja krääsäkulttuurin hylkäämistä. Riskinä on, että veronmaksajien yksityiskohdat. Vanha luokkajako on suistunut, on syntynyt uusi epävarmuuden luokka. laulettiin ennen ja marssittiin rinta rinnan: opiskelijat, työläiset, työttömät, akateeminen väki, eläkeläiset ja kaikki, jotka tunsivat kuuluvansa työväen luokkaan, olipa heillä paljon tai vähän koulutusta tai tuloja. Alennuksen aikaansaama kasvu ja työllisyyskehitys ovat uskon varassa. tehtiin masti 4,5 prosenttiykosittain mahdolliseksi palsikköä, kommentoi kansaajien verotusta kiSTTK:n pääekonoristämällä ja kulutusmisti Ralf Sund. veroja nostamalla. n o . Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita näistä oli 30 800, mikä on 3 200 enemmän kuin vuosi sitten. Vaikeimmassa asemassa ovat perusturvalla elävät työttömät, joiden tulojen kehitys suhteessa yleiseen tulokehitykseen on selvästi alhaisemmalla tasolla kuin 1990-luvun lamavuosina. Kelan erikoistutkija Minna Ylikännö on selvittänyt työmarkkinatukea saavien toimeentulo-ongelmia ja niiden kasautumista. Vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 67 500, mikä on 8 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valtiontalouden kannalta olisi kannattavaa panostaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan nyt tehtyä kehyspäätöstä enemmän, Sund vaatii. hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola sälyttää yrityksille näytön paikan yhteisöveron alennuksen vuoksi. . Työ, tulot, ihmissuhteet, asuminen ja kaiken kestävyys on epävarmaa. Nuoriso ajaa perustuloa, jossa vapaus kukoistaa, mutta ei jakseta pohtia, kuka sen rahoittaisi. Ei löydy enää yhteistä rintamaa? Missä on rakentava keskustelu, uudet ehdotukset, ajatusten säkenöinti? Ay-liikkeen tornista kysellään, miksi ohjelmassa on liikaa vihreää, kun se vie työpaikat. Mahdollinen osinkokatto Veronmaksajat tukevat yritystoiminvoisi toimia tässä kaitsijana. taa lähes miljardilla eurolla, kun yhRalf Sund muistuttaa, että ?jättiteisöveroastetta lasketaan roimäinen yritysten veroale. KU MYÖS SAK:N Pitkäaikaistyötön tinkii ruuasta TIISTAINA JULKISTETTUJEN helmikuun työttömyystilastojen mukaan työja elinkeinotoimistoissa oli kuun lopussa 290 900 työtöntä työnhakijaa. Se on 37 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko ajan nopeasti. Sanojen tulisi muuttua teoiksi ? yrityksillä on nyt näytön paikka, sanoo Sund. Aikaisempien kokemusten perusteella aihetta suureen toiveikkuuteen ei ole. Yrityksiltä edellytetäänkin Sundin mukaan nyt merkittävää toimintatavan muutosta, todellista Ralf Sund HALLITUS JULKISTI Kolumni ristymisen ja in?aation kiihtymisen vuoksi. Emme kysele enää muilta, kenen joukoissa seisot, vaan tölvimme toisiamme, nimittelemme puoluejohtoa puolue-eliitiksi ja kaikki ryhmät ajavat vain omaa etua. Samaan aikaan ihmetellään, mistä saa rahaa vuokraan, laskuihin, lääkkeisiin, vaatteisiin, harrastuksiin ja jopa ruokaan. Ylikännön tutkimuksen mukaan perusturvan varassa elävän työttömän yleisin selviytymiskeino on lainata rahaa sukulaisilta ja ystäviltä. Kelan tutkimusblogissa hän kertoo, että yksin asuvista työmarkkinatuen saajista vuokran maksu oli viivästynyt joka neljännellä, laskujen maksu viivästynyt joka kolmannella ja lisäksi omaisuutta tai tuloja oli ulosmitattu lähes joka viidennellä. Yli puolet yksin asuvista työmarkkinatuen saajista oli joutunut tinkimään harrastus- ja vaatemenoista. Huolestuttavimpana Ylikännö pitää sitä, että yksin asuvista työmarkkinatuen varassa elävistä joka neljäs oli joutunut olemaan nälässä johtuen pienistä tuloista. ?Eikä suinkaan yksi tai kaksi kertaa, vaan usein tai jopa jatkuvasti kyselyä edeltävän vuoden aikana?, hän kirjoittaa. Ylikännön mukaan taloudelliset ongelmat ovat lähes jokapäiväisiä perusturvan varassa elävälle työttömälle ja lisäksi ne kasaantuvat. Päätöksistä merkitmerkittävä kädenojennus valuu osintävin oli yritysverotuksen kevennys. koihin
vaatesäilytyksen www.turva.fi Ojantie Oja a 26, PORI, puh. »Järjestöhakemisto SUNNUNTAITANSSIT 31.3.2013 klo 16-21 Talkootie 4 01350 Vantaa puh. (02) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 www.valtarengas.fi Michelin Energy Saver+ Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Norolan Pojat Talvirengaspakko päättyi, kesärenkaat jo varastossa! Liput 12 ? sis
Maija Meikäläinen, Helsinki Keväinen vapputervehdys! 3 T. ????. ^?????? ??????. ???? ??????????. ???????????? 24,90 e 19,90 e Jos kevät tuleekin vähitellen, nämä kirjat tulevat nopeasti ja vielä ilman postikuluja! Tilaaminen on helppoa: ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai soita 09 759 601 200. Hauskaa vappua! 1 T. ??????? :??. Kos Koska ska k me e olemme olemm mme me sellaisia, se ell lla llai ai isia, minkä min nkä verran rran tiedämme tie edä dämme e historiasta, historia ia asta, menneisyydestämme. enneisyydestämm mm me. e. :???. :???. ?. d???. ?????. ?????????? ¦ ¦ 12,90 e ¦ Kekkonen on palannut ja kostaa. Esko soitti ja kertoi että UKK pakastettiin ja että hänet on taas sulatettu. W???????? ?. ??????????. ?????????. ????????? ??????. Matti Meikäläinen, Helsinki Iloista vappua! 2 T. d??. ????????. Matti Meikäläinen, Helsinki Aatteellista vappua! 4 T. <??????? ?????. ??????????. On kuulemma linnan kellarissa ja liikkuu vain öisin. s????????????????. W???????. D???. ??????????????. ??? Hyttyset olivat Suomen armeijan Hytt ttys tt y et o li livat li Su uo om men en a rmeija rm jan pitäisi kieltää salainen ase. ase. ???????????? ,????????. Z???. ??????????? D???. ?????????. Hyttyset Hyttys set et pit p it täisi k ielt ie ltää ää kansainvälisellä sopimuksella. ka ans n ai inv n älisellä sopim im muk ksell la. a ne Minulle oli väitetty, että et ttä n e eivät eivä ei vät vä t suomalaisia pistäneet lainkaan lain nka kaan an ns uo oma mala la ais sia ia sotilaita. sotila ait it ita. Minä lähdin ja sanoin, että en perkele tule käymään täällä kuin korkeintaan joka toinen perjantai ja löin oven kiinni niin, että pokat helisivät. d??????????????????. ?d?????? D?????. ???????? ????????????. h????????? ????????. ik Kirjat ke kuen tulevi e l A 14,90 e ¦ Miksi ksi i etsiä etsiä unoh unohdettuja hde ettu tt tuja ajatuksia atuk ksi ia ja e esitellä site si tell llä ll ä unoh unohoh hdettuja ttuja a aj a ajattelijoita? a te at eli lijo joit jo it i ta. Maija Meikäläinen, Helsinki 9
Tälle rakennemuutokselle ei näytä loppua tulevan. Kovasen mukaan rakennemuutos liittyy keskeisiltä osiltaan siihen, että Suomessa tuotettujen paperilajien kulutus on maailmalla alenemassa. Siitä lähtien hän on tehnyt samaa työtä Paperiliitossa vaihtuvin nimikkein. näkemystä. Liittokokouksen jälkeen eläkkeelle siirtyvä Sauli Kovanen aikoo ensin keskittyä mökkiremontointiin. Metsästys ja metsästyskoiraharrastus jatkuvat toki edelleen. Kurnutusta ja luottamusta Sauli Kovasen mittava työura on ammattiyhdistysliikkeen pisimpiä. Kun vasemmistoliittolaiset menettivät vuonna 1993 määrävähemmistön, demarit alensivat voitontunnossaan Kovasen tittelin osastopäälliköksi. Myöhemmin tilanne muuttui ja Kovanen sai työehtosopimusneuvottelukunnan varapuheenjohtajuuden ja kahdeksan vuotta sitten työttömyyskassan puheenjohtajuuden. Tittelikin vaihtui sihteeriksi. Kova- . Todennäköisyys saada aikaan keskitetty tai yleensäkin sopimus tilanteessa, jossa sopimukset ovat vielä pitkään kiinni, on jo teknisestikin vaikea. . Monessa asiassa on apua, kun tietää mitä työntekijä sorvin ääressä kokee ja miettii. Lama vei ay-liikkeen puolustuskannalle Ammattiyhdistysliikkeellä näytti vielä 1990-luvun alussa menevän hyvin, mutta sitten suuri lama muutti kaiken. » 1990luvun lamasta lähtien ay-liike on joutunut puolustuskannalle. . Puolueen nykylinjaa hän ei halua moittia, mutta toivoisi siihen enemmän ?duunaripoliittista. Toisaalta suomalaisissa metsissä kasvaa vuosittain sata miljoonaa mottia puuta ja kyllä se tavalla tai toisella jalostetaan. Kovanen muistuttaa, että ay-liikettä tarvitaan. Vaikka 1990-luvun puolenvälin jälkeen joitakin parannuksia saatu aikaan, niin puolustuskannalla on lamasta lähtien oltu. Vuonna 2005 käytiin iso työtaistelu. Mutta eivät liittokohtaiset ratkaisut mikään ongelma sinänsä ole. Viime kädessähän kaikki sopimukset ovat liittokohtaisia. Hän toivoo nuoremman kaartin muistavan, että yksilöllisyys on ihan mukavaa, mutta vain ammattiyhdistysliikkeen rakenteet säilyttämällä voidaan puolustaa myös niitä, joilla ei juuri sinä hetkenä oikein hyvin mene. Kovanen on toiminut myös politiikan puolella Äänekosken valtuustossa ja kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton edustajana. Paperiliitto julisti kahden päivän lakon, jotta valtakunnansovittelija olisi tullut neuvotteluihin mukaan. Rakenteellisia muutoksia haluava työnantaja julisti työsulun, joka seitsemän viikkoa. Suurella pensselillä vetäen näin se on. Se oli ensimmäinen lakkautettu kokonainen yksikkö. Siellä ura kesti vuoteen 1990 asti, josta ajasta vajaat 10 vuotta Kovanen toimi pääluottamusmiehenä. Paperiliiton II puheenjohtajaksi Kovanen valittiin vuonna 1990 toukokuussa. Paperiliitossa ei uskottu tupon syntyvän » Paperiliiton sihteerin Sauli Kovasen mukaan keskitetyn ratkaisun kaatuminen ei ollut mikään yllätys. HALLITUKSEN KEHYSRIIHEN alla työmarkkinajärjestöt yrittivät keskitettyä kokonaisratkaisua, jota tupoksi ei saanut sanoa. huhtikuuta 60 vuotta ja siirtyy eläkkeelle Paperiliiton kesäkuussa pidettävän liittokokouksen jälkeen. sen mukaan nyt ryhmien välillä ei ole ongelmia. Sen kaatuminen ei ollut Paperiliiton sihteerille Sauli Kovaselle (vas.) yllätys. . Sitä seurasivat Summan tehtaat, Kemijärven tehtaat, Kajaanin tehtaat, Jyväskylän tehtaat, Kaskisten tehtaat ja niin edelleen. Nyt viimeiseksi jäi raamisopimus, sillä Kovanen täyttää 3. Tilanteessa, jossa paineita ei ole, sopimuksen synnyttäminen on vaikeata. Mikäli järkevä asetelma olisi syntynyt, ei Paperiliitolla olisi ollut mitään sitä vastaan. . Meilläkin on sopimus vielä vuoden voimassa ja monella muulla alalla vielä pidempään. Nykyiseen Äänekoskeen kuuluvassa Sumiaisissa syntynyt Kovanen aloitti metallialalla, oli vajaan vuoden Ruotsissa, mutta tuli jo armeijan jälkeen vuonna 1974 töihin Äänekosken Paperitehtaalla. Siihen asti oltiin sopimustoiminnassa saatu aikaan aina jonkinlaisia parannuksia, mutta sitten melkein kaikki leikattiin veitsellä poikki. Puhuttiin Sorsan sopimuksesta, joka olisi alentanut palkkoja. klo 14?18 Paperiliiton Paperiliiton sihteerin Sauli Kovasen mukaan pääluottamiestaustasta on edelleen hyötyä ay-liikkeen johtotehtävissä. toimistolla Helsingin Hakaniemessä (Paasivuorenkatu 4-6 A, 6.krs.).. Rakennusmuutos kyllä varmaan jossain määrin jatkuu. Se olisi ollut äärimmäisen iso henkinen muutos. Sorsan sopimus olisi merkinnyt sisäistä devalvaatiota, mutta ay-liikkeen arvion mukaan se ei olisi riittänyt, vaan devalvaatio olisi silti tullut. Aloite kaatui pitkälti Metalliliiton ja Paperiliiton vastustukseen. Suuresta lamasta ja osin siihen liittyvästä Neuvostoliiton luhistumisesta alkaen ay-liike on joutunut puolustuskannalle. JARMO LINTUNEN 10 ?Rakennemuutos jatkuu? Paperiteollisuuden suuri rakennemuutos alkoi työsulun jälkeen. Vuonna 2006 UPM pysäytti Voikkaan tehtaat. Kartonkituotannossa tilanne on parempi muun muassa nettikaupassa tarvittavien pakkausjärjestelmien takia. . Nyt ei vain yhteistä tahtotilaa syntynyt ja eniten sitä näytti puuttuvan EK:lta. Mikäli keväällä olisi ryhdytty tekemään sopimusta, se olisi ollut Sauli Kovaselle se viimeinen. Tätä kuvastaa sekin, että kesän liittokokoukseen mennään sopuvaaleilla. Kovasen mukaan pääluottamusmiestausta on ollut arvokasta liiton johtotehtävässä. Paperiliittolaisten rivit kuitenkin kestivät ja sopimuksen ainoat rakenteelliset muutokset koskivat juhlapyhien seisokkien poistamista. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.? SYNTYMÄPÄIVÄVASTAANOTTO ke 3.4
11
Joskus potilas ehtii tulla tutuksi, joskus yhteistä aikaa on vain muutama tunti. Immonen sanoo, että joka kerta, kun hä- 12 ?Vain sillä on merkitystä, kuinka ihminen voi tässä ja nyt, tässä hetkessä.? nelle tulee uusi potilas, hän on innostunut tapaamaan tämän. . Se on arvokas ja tavallaan pyhä asia. Meidän ole tarkoitus tietää potilaiden elämästä kaikkea. Mutta me olemme niin erkaantuneet luonnosta, ettemme tajua, että, ihan oikeasti, elämä ei jatku ikuisesti. Immonen työskentelee Terhokodissa, jossa pyritään turvaamaan ihmisille hyvä kuolema. Helsingin Lassilassa sijaitseva Terhokoti on saattohoitokoti ja sen potilaat ovat kuolemasairaita. Olen utelias. Ja kun kuolema tuli, se. Outo ajatus länsimaissa, joissa me emme kuole koskaan. . Sairaanhoitaja Aija Immonen kannustaa potilasta, joka on lähdössä kotilomalle. Talo täynnä » Saattohoidossa on aivan samantekevää, mikä on ihmisen titteli. TEKSTI Tuula Kärki KUVAT Jarmo Lintunen HYVÄ KUOLEMA. Vain sillä on merkitystä, kuinka ihminen voi tässä ja nyt, tässä hetkessä. Ei mittareita eikä laitteita Immonen työskenteli ennen luuydinsiirtoyksikössä Meilahden sairaalassa. . Se tulee meidän jokaisen kohdalle. On arvokasta, että ihmiset tulevat meidän hoitoomme, hän sanoo. . Kuolema on luonnollinen asia, sanoo sairaanhoitaja Aija Immonen. . Asemalla, tittelillä tai omaisuudella ei juurikaan ole merkitystä. . Se oli miltei tehohoidon tasoista akuuttia hoitoa. Siellä taisteltiin elämästä viimeiseen asti, vaikka potilaan mahdollisuus säilyä hengissä luuydinsiirron jälkeen olisi ollut vain kolme prosenttia. Lähes joka päivä kuolee joku, joskus jopa kolme potilasta samana päivänä. Tasa-arvon talo Nummelalainen Immonen on työskennellyt Terhokodissa 11 vuotta ja nähnyt satoja kuolemia. Jos ihminen elää työvuoroni aikana vaikka neljä tuntia enkä ehdi tutustua häneen tai hänen perheeseensä, niin sitten se on niin. Terhokodissa ollaan poikkeuksellisen tasaarvoisia
Henkilökunta vaihtuu harvakseltaan. Hierarkia on matala. . Jos oma pää ei ole hoitajalla selkeä, täällä ei jaksa olla. Immonen sanoo Terhokodin opettaneen, että elämä työn ulkopuolella on äärimmäisen arvokasta. . Pelotti oma riittämättömyys ja tietämättömyys. Terhokodin henkilökunta toimii joukkueena, jossa tehtävien rajat eivät ole tiukat. . Tämä talo on täynnä elämää. Tulisitko kanssani valokuvaan, Immonen kysyy. Täällä, jos missä, on tilannekomiikkaa. Sairaanhoitaja tekee kaikkea pesuista akuuttitilanteiden lääkitsemiseen, Immonen kuvailee. Aamu- ja iltavuorossa on viisi hoitajaa, yövuorossa kaksi. Ei mene päivääkään, ettei naureta yhdessä potilaiden ja omaisten kanssa. Tänään iltapäivällä Terhokodissa on rauhallista. Sairaala-apulaiset ovat tärkeitä, heille potilaat puhuvat paljon arkipäivän asioita. Heikkenevä keho voi välillä olla todella arvaamaton. Saattohoidossa pitää olla erityisen hienovarainen, hellä ja lempeä. . Viherhuoneessa iäkäs hoikka nainen juttelee nuoren miehen, ehkä poikansa, kanssa. Keski-ikäinen hoikka nainen on syömässä lounasta. . Otat sitten kauniin kuvan, hän sanoo valokuvaajalle. » 13. Ylilääkäri kunnioittaa hoitajien osaamista ja kuuntelee meitä. Hyvä hoito on paljolti ennakointia. Harvahiuksinen nainen tulee. . Ja pitää olla luja oma ajatus siitä, mitä on elämä ja mitä on kuoleminen. Millä katsotaan, miten potilas voi? Vuodet Terhokodissa ovat muuttaneet Immosta. . On harvinaista, että puhun työasioista kotona. Vaikka useimmat vuodeosaston potilaat eivät jaksa käydä päivähuoneessa, siellä istuu hoikka nuori nainen katsomassa, kun hänen läheisensä, kaksi isoa nuorta miestä syövät pizzaa. Nyt tiedän, että intuitio ja ammattitaito ovat ne, joilla toimitaan ja nähdään, miten ihminen voi. Ihmettelin, että mikä tämä juttu on. Tiesin heti, että tänne haluan jäädä, hän sanoo, vaikka akuuttihoitajan näkökulmasta talossa ei tehty mitään. . Pitää elää ennen kuin voi kuolla, hän sanoo. . Yhden hengen potilashuoneessa mahtuu perhekin oleilemaan. elämää oli valtava pettymys kaikille, hoitajille, lääkäreille, omaisille. Immonen halusi muuta ja Terhokoti oli ollut mielessä. Ei ole mitään mittareita eikä laitteita. Hän soitti sinne yövuoroputken jälkeen ja sai keikkalaisen paikan. . Alussa puhuin enemmän, koska ahdisti, jännitti ja pelotti enemmän. Vapaaehtoiset ovat myös korvaamattomia. Lääkäreitä on kaksi, ylilääkäri ja osaston lääkäri. Yhdessä nauretaan Immoselle ihmetellään, miten hän jaksaa työtään, jossa kuolema on joka päivä läsnä.
Paljon on kuolemia, joissa näemme, onko. Usein se tapahtuu illalla, yöllä tai viikonloppuna. . Hän sanoo, että nyt lähtekää siitä itkemästä, en jaksa kannatella teitä. Yhteen aikaan oli potilaiden korttirinkikin. Se olisi epäinhimillistä ja väärää hoitoa. Tällaisiin asioihin omaisia valmistellaan. Potilaat haluavat harvoin kuulla niistä. Avohoitoa Potilas on voinut olla vuosiakin Terhokodin kotisairaanhoidon asiakas, viettänyt päiväsairaalassa päivän viikossa tai kahdessa. . Sauna on monelle tosi tärkeä. On eri asia sairastaa 20 vuotta rintasyöpää ja oppia elämään taudin kanssa. Kotisairaanhoidossa on 60-90 potilasta ja sairaalassa 17 vuodepaikkaa. Yksin tai läheisten kanssa Omaisille kuolinhetki on tärkeä. . He ovat kuntien Terhokotiin lähettämiä. Sairaus itsessään uuvuttaa, elämän liekki pienenee ja pienenee ja sitten tulee se piste, jolloin elämä ei voi enää jatkua ja tulee kuolema. Täällä on pakko olla rehellinen myös siinä, että ei ole kaikkeen vastausta. Isiä, äitejä, veljiä, siskoja Nuorimmat potilaat ovat parikymppisiä, vanhimmat yli 90-vuotiaita. Kuitenkin maailma pysähtyy Terhokodissa. . Se rauhoittuu oleellisimman äärelle, siihen, että elämä on päättymässä. Täällä hän saa myös vertaistukea, Immonen sanoo. Sitten tulee hetki, jolloin kotona kaikilta ehtyvät voimat. Silloin kostutamme suuta, joskus konjakilla. . Monen toive on se, että saa lääkkeen, jonka tarvitsee. Usein kuulee varsinkin vasta tulleilta perheiltä, että eihän voi olla syömättä, siihenhän kuolee. Joskus kuoleva ajaa pois läheltään säästääkseen omaisiaan. Kerromme, ettemme voi enää palauttaa teille sitä teidän rakasta, joka teillä on ollut. Jotkut voivat olla viikkokausiakin elossa syömättä, koska elimistön tarve on jo niin käsittämättömän pieni. Tiputukseen näitä potilaita ei voi laittaa. . Vastaan aina sen mukaan mitä ajattelen. Sairaus on jo pitkälti vienyt hänet, joskus myös persoonan. Potilaan syömättömyys on usein rankka asia. . Potilas tarvitsee monenlaista oirehoitoa ja lääkityskin täytyy ajatella niin monelta kantilta, että kotona oleminen käy mahdottomaksi, hän jatkaa. On myös niitä, jotka tulevat suoraan saattohoitoon saatuaan diagnoosin. . Joskus potilas voi kysyä, että mitä luulen, paljoko aikaa on jäljellä. Kuolevan elämä hiljenee ja pienenee. Hän ei ehkä tunne läheisiään, Immonen kertoo ja toteaa, että näistä selvitään omaisten kanssa puhumalla. . Totta kai, valokuvaaja lupaa. . Laitat mulle siihen vaaleat pitkät hiukset, nainen toivoo. Monesti talossa on leikkiviä lapsia ja paljon muita omaisia. Monelle potilaalle on yllätys, että hän pääsee Terhokodissa saunaan. Silloin se ei vie voimia, Immonen kertoo. » . Sairas voi kokea minuutin tunniksi. Se on arvokasta samalla lailla kuin syntymä, Immonen sanoo. Kuolevalla tarpeet vähenevät. . On aika siirtyä saattohoitokotiin. Tällaiset ihmiset ja heidän läheisensä ovat shokissa. On isiä, äitejä, veljiä, siskoja, puolisoita, 14 Läheiset ovat kuolevalle tärkeitä, mutta joskus myös rasitteita. yksinhuoltajia, on yksinäisiä, on perheettömiä ihmisiä, Immonen sanoo. Jokainen saa sitä hoitoa, mitä tarvitsee. . Moni arvostaa sitä, että saa olla puhtaana ja hiljaisuudessa. Lähes kaikki ovat syöpäpotilaita. . Se on omaisille vapaapäivä ja sairaalle irtiotto kodin arjesta. Joskus perheen hoitaminen on vaativampaa kuin itse potilaan hoitaminen. Läheiset ovat kuolevalle tärkeitä, mutta joskus myös rasitteita. . Ajanvietettä ei kaivata. . Kun sairaus etenee tarpeeksi pitkälle, solu- kalvot päästävät läpi annetut nesteet ja ihminen saattaisi kuolla tavallaan hukkuen, keuhkopöhöön. Mutta meidän potilailla ruokahalu vähenee ja vähenee ja lopulta sitä ei ole. Sitten katoaa nielemisre?eksi eikä enää voisikaan syödä tai juoda. Se on pahinta, mitä omaiselle voi täällä tapahtua. Erikseen ovat tilanteet, joissa sairaus aiheuttaa sekavuutta ja harhaisuutta. . Autamme potilaan löylyyn pyörätuolilla tai suihkupetillä. Sen annetaan tulla. Potilaat haluavat harvoin puhua kuolemasta.
Se on toivoa hänelle. Perhe haluaa olla keskenään eikä henkilökunta silloin mene huoneeseen. Kanta on ehkä varovainen kyllä ääritapauksissa, joita saattaisi olla vain yksi tai kaksi vuodessa. Erilainen toivo TOIVO on asia, jota on myös ihmisellä, joka tietää kuolevansa. Vain muutaman kerran potilas on todennut, että voi, kun se ei ole mahdollista. Mutta ajatus on muuttunut, kun oireet on saatu kuriin muuten. Immonen pitää kirjan tärkeimpänä merkityksenä sitä, että se herättää puhumaan hyvästä kuolemasta. Eutanasiaan hänellä ei ole jyrkkää kantaa. . Onneksi. Moni pelkää sanovansa jotain pahaa tai tekevänsä jotain noloa. . Puolesta ja vastaan -kirjan kirjoittaja. . Ei hän enää toivo, että hänen jalkansa tai molemmat kätensä toimisivat tai hän pääsisi kotiin. Kipu, hengenahdistus tai tukehtuminen ja mielen hajoaminen, Immonen luettelee pelon aiheet. ?Vaikeinta on katsoa potilasta, joka ei millään anna periksi.? Terhokodissa osataan leivittää kipua, mutta kaikkea kipua ei voi poistaa. . En ole ajatellut valmiiksi omaa kantaani eutanasiaan tai siihen, olisinko valmis toteuttamaan sitä. Se ei liity minun työhöni. Jostain syystä täällä meillä nämä ihmiset usein matkustavat näissä tilanteissa laivalla tai junalla, hoitaja kertoo. . Täällä yksi mies ottaa joka päivä kaksi kuppia kahvia, yhden aamulla, yhden illalla, ja laittaa niihin omaa likööriään. Ne ovat niitä hankalia hetkiä, joihin meillä ei ole vastausta. Ihania asioita kuolemassa Kuolema ei ole pelkkää luopumista. . Siellä järjestetään myös muistohetkiä. kyse päivistä, tunneista tai kymmenistä minuuteista, ja voimme neuvoa perheitä varautumaan. Osa perheistä on hyvin valmistautuneita kuoleman hetkeen. . Voi olla kiitollisuutta siitäkin, että sai olla viimeisen ajan täällä. 15. Se on yhtä kamppailua loppuun asti, kun ei voi antaa lupaa kuolemalle tulla, vaikka se on ihan väistämätön. Toiset toteavat, että he olivat kuitenkin paikalla niin paljon kuin pystyivät. 11 vuoden aikana on ollut yksi potilas, joka ilmoitti tullessaan, että hän haluaa kuolla yksin eikä kellään ole asiaa huoneeseen. . Melkein joka päivä kuulee jonkun sanovan, että nyt minulla on hyvä olla. . Se on jo ohi. Mutta jälkeenpäin moni sanoo, että se ei ollut lopulta pelottavaa. Voi käydä myös niin, että omaiset ovat tiiviisti paikalla ja kun he joutuvat lähtemään hetkeksi kotiin, potilas kuolee. . On kuitenkin harvinainen ääritilanne, kun kivun lievennyksessä ei onnistuta. Joillakin voi olla menneisyydessä tosi raskaita juttuja, jotka nousevat loppuvaiheessa peikoksi. Joillekin omaisille se on niin suuri järkytys, että he eivät kerta kaikkiaan tunnu kestävän sitä. On kiitollisuutta siitä, että kuolema ei tullut aikaisemmin. Hän toivoo hyvää loppua. Terhokodin kappelissa voi hiljentyä. Jotkut haluavat hoitajan viereen, koska pelottaa. Eilen puhuimme yhden omaisen kanssa siitä, että kuolemassa on ihaniakin asioita. Voi tulla pakokauhu siitä, ettei ehdikään hyvittämään ja sopimaan. On hyvä, että eutanasiasta keskustellaan, hän sanoo, vaikka ei itse kirjoita suoranaisti eutanasiasta. . Se on sitä, että juuri tällä hetkellä ei ole kipuja, juuri nyt ei ahdista henkeä, saattohoidon sairaanhoitaja Aija Immonen kuvailee. . Sairaus voi aiheuttaa sellaista ja siitäkin puhumme, koska tarkka silmämme näkee, että aha, kohta näkyy kissoja tai muurahaisia tai ketä tahansa ihmisiä. Sitten on heitä, jotka odottavat, no niin, nyt saa tulla. Kipu pelottaa Immonen uskoo, että kuolevat pelkäävät enemmän kipua kuin kuolemaa. . Joskus minulla on oikein hyvä suhde potilaan kanssa ja sanon suoraan, että huomaatko, että juttelet välillä ihan höpöjä. . ?Eutanasia ei liity työhöni? SAATTOHOITOON erikoistuneen Terho- kodin sairaanhoitaja Aija Immonen on yksi Esko Seppäsen ja Ilkka Taipaleen toimittaman Eutanasia. Voi ajatella myöhemmin, kuinka ihanaa on, että sai näin pitkään pitää läheisensä. Se ei ole toivoa paranemisesta. . Hän pitää kaksin käsin kiinni nokkamukista, toinen käsi on veltto, mutta hän saattaa kääntää nokkamukia toisella kädellä ja nauttia kahvinsa. Toki hän sai tehdä niin. Immosen mielestä on vaikeinta katsoa potilasta, joka ei millään anna periksi.
Hidas matkailu etsii tapoja kehittää turismia ympäri mi rist tön kan a nalta kestävämpään suunt taan. Venäläinen näkee asiassa kehit itettävää. it . Se on säilyttämisen ja kehittämisen arvoinen. Hil lja ais isuu uuden n ei kuit ku it ten e ka kaan an t tarvi v ts vi tse e ol lla l tot ota aali aali ist sta. a. Br B än ä dä äty y n Suom men n k irkk k aimm mas a sa a kärje ess s ä k me ko meil iliv il ivat iv a p at puh u da d s luon onto o ja su uomalainen n ko koul u ut utus u jä ärjestel el lmä m . Kans Ka nsan n luk u su ust sta a Myös My ös hilja jais i uus no is ous usi es sii i n. Toi ise et ma m is isem e at voi oivat va t ol olla la ah hil ilja il jais ja i em mpi pia a ku uin nt toi oise oi set. se t. M de Mo erni er e äm maa voi o oll la my m ö ös s ään n im mai ise s ma malt ltaa aan aa n m ni mo nimu muotoinen. n H n. Hankkee eess s a mo mode dern n in i erä r ma m an äänell l isiä äm mahdo oll llis isuu uu u ks ksia ia kar a to oit tet etaa a n ty t öpajoiss sa, a joissa asi s antuntij ij joide oiden n jo j hd hdol o la ide ol deoi ida daan an n ja kehi itetään tuo u tepake ke kett ett t ej e a. Hiljaisuude en teht htäv vä os soitettiin erity ty yis ise esti t mat tkail il lua u la alle. ?Harva ?H aan asutussa ja myöhään kaupung ngistuneessa ng maas as ssa hiljais suu u s on ollut kansan luksusta aivan vii i me vuosii iin n as a ti ti?, . Ol O imme Ilo lo oma m ntsi s ss sa sy yks k yllä l 200 009 9 tu utk t imas assa h ljai hi isu s utta a. Emme halua luoda vastakkaina nase sett ttel elua ua. ua . Jokamiehen oikeuksiin sisältyy ajatus siitä, että 16 M de Mo dern rni i er räm maa a Pe eri rint ntei ise sest sti i ää äni nima mais ma isemaa aa aa arv rvot rv otet etaa aa an si site ten, te n ett n, ttä ä me melu lu u nä ähd hdää ään ää n paha hana na a ja hi hilj l ai lj aisu suus su us hyv y än änä. ä. tul ule e si siis i Suo is u meen n. Hi iljaisu uus u -h han a ke keen en n juuret yltä tävä ät vu vuot o ee en 2010 10 0. Si Sil lloin julka kaisti tiin in n maa aabr br rändi ivaltuu uu usk skun u nan un n lo oppur u ap rtti po t , jo j ss sa es esitel el ltiin kuinka Su uom omi i voi ra atk kaist sta ?m maa a ilma man n vihe h li iäi ä simp m iä ongelmi m a. Si ill lloi o n ta oi apasi simm mm me al alue ueen ue e mat atka kail ka lu-yr y ittä äj ä, joi ji o de d n as siakk kaa at ol o ivat yllät ätty ty y ne n et pos osit itii iivi vise sest sti po p hj isen jo is sen hil i ja ais isuu u de uu dest sta, Vik sta, i man n ke ert rtoo oo. . Maailm Ma ma on n täynn nä me m lu l a ja hälyä yä . Muk kan ana a on par a ik i ymmentä yrit st ty tä Ilomants ts sin in, , Jo oen nsu suun u , Li Liek e san, Nurmeksen ja ek V ltim Va mon alu lu uei e lt l a. . il ilja jais ja isuu uus uu s ja j ku uun u te telu lu u mat atka ka ail iluo uo osa saam a is am isen e res en sur urss ss sei eina n Poh na ohjo ois is-K -Kar arar ja ala assa? ssa? ss a. Hank Ha ank n ke een nv vas astu as tuul ul lli l ne nen n jo j ht h aj aja a He H lm mi Jä Järv rvil rv i uo il uomaM ke Mä kelä lä äo on n tu tutk kin inut ut suo suoma uo oma mala lais la i ta is a ään änim mai aise sema maa a pi p tk t ään. n. Myös My ös s pro roje je ektis i uu uunn nit itte eli lija ja a No oor ora a Vi Vikm km man a ja tu utk tkija Juha ana na Ven näl ä äinen ova vat va t sa saan a ee an eet hu uom o at a a ke kent nt ttä t ma m tkoill an la a , kuinka k har arvi vina ain inen luk uk ksu ust s uo u te e hil i ja ais i uus on on. . Paika all lis i te t n om ma pa pano os ja rooli on tärkeä. . Itä-Suomen yliopistossa ollaan herätty hiljaisen Suomen mahdollisuuksiin. TEKSTI Sini Mononen KUVA Kai Hirvasnoro Joen Jo ensu suu su u käyttä käyt tä äyd ydyt y tää ään n to ois isia ia k koh ohta oh taan an n huo omi mioo oo on ot otta ta ava vast sti. st i. On kuitenk k in h hyv yvä ä kä k yd ydä ä neuvottelua, millaisia ääniä kenelläkin on n oik ikeu eus tu tuott a, Juhana Venäläinen toteaa. ta Maabrändiraportissa hiljaisuus esitett tii i n jokamiehenoikeutena. Esimerkiksi moottorik kel e kkatur u ismi ur mi iv vie ie e matk ilijat ka a syv yvälle erämaahan, mutta peittä ää ym mpä päri rist ri stön st ön hiljai isen lumon koneiden melun all l e. . Su uom mes ssa on me m neillään kaivosteollisuude en buum umi, i, j jos o sa syrjä j se jä seutujen tehtäväksi jää Ympä ta arjot ota ot a ra aaka-aine, , jo joka kaapataan muualle. ri Hiljai a su uus-a -aja jatt ttel lu liittyy y degrowth-tyypon mu stöllä pi ise een e tal a oute een en, , jossa a pa p ikallisyhteisön merki utakin t asema nä as nähdää ä n tä tärk keänä, Juhana Venäläise, et ystä k uin t ä rev ne en ke kert rtoo rt o . nopea itään Mu utt ta mi m te en käy y hiljai aisuuden, jos turistit t ry y nn nnis stä tävä vät si sitä t tän ä ne ihmettelemään? jotain sti pois. Ei ikö ö ole e vaa aara rass ssa, a, ett tä he h rkkä äänimaisema häir hä iri iint ntyy y turis yy ismi mist st ta? a . Sit tä e oll ei la ku kuit iten enka kaan an y yks ksil i öi öity ty yl lai aiss sa. P POH JOI O S-K S-KARJ AR ALA ARJ ALAN NE ELY LY-k LY -k kes esku kus ku s on myö yönt ntän änyt y rah yt a oi oitu tu ukk sen se n yl ylio i pi io pist s on k st kak aksi sivu vu uot otis isel is elle le han a kk kkee eell lle e ?H . Ta T voitte een na on n y mmär mm mä är rry ryks k en lisää ks ää äminen ja konkreettisten ide re d oi oide en kehi itt t äm ämin inen in en, Vi V km k an sel elvittää. Tarkoitus on oppia kuuntelemaan n uu u della tavalla ja a välittämään opittua muille. Hidas matkailu Hilj ljai lj a su uuden huomioiminen liittyy hitaan mat a kailun ajat a uk u seen. Ta Tavo oitte teen en na on n saa a da d y rittäjät miettimään, miten he h voi oiv vat sisältöä tuottamalla vastata siihen, että tä ä ympäristöllä on muutakin merkitystä kuin se, että revitään nopeasti jotain pois. raportissa todetaan. Turism smin myötä hiljaisuutta vo sm v idaan sä äil i yt y tä tää ä ta tai i rapaut utta aa. Matkailijat Suomea kuuntelemaan » Hiljaisuus on yksi Suomen yleisimmistä luonnonvaroista. ekoka k tastro o? ?st sta talo l us uskriisi si iin in. . Kaikkialla ei voi olla kaikkea kaikille, Vikman kertaa periaatteita.. Hi H lj ljai ai a isu s uden ei tarvitse olla täydellistä
17
Me vapaaehtoiset päätimme oma-aloitteisesti perustaa tänne kirjaston. Vapaaehtoistyö motivoi » Helsingin Kinaporin palvelukeskuksen kirjastoa ei olisi ilman aktiivisia vapaaehtoistyöntekijöitä. TEKSTI Elias Krohn KUVAT Jarmo Lintunen RITVA KYYRÖ on ollut eläkkeellä jo 18 vuotta, mutta työt eivät ole häneltä vieläkään loppuneet. Se oli aika iso urakka, kesti viikon tai pari. Avajaiset olivat Aleksis Kiven päivänä. Olen ollut aulaemäntänä, tiedotustiimissä, ystävätiimissä, Kyyrö luettelee. 18 Tällä hetkellä hän johtaa kirjastotiimiä. Kokonaan vapaaehtoisvoimin toimiva kirjasto sai alkunsa vuonna 2007 kaupungin lakkautettua oman itsepalvelukirjastonsa. . Viime syksynä palattiin Hämeentielle remontoituihin tiloihin, jonne kirjastokin taas pystytettiin uudelleen. Kun Hel- ?Emme tee sellaisia hommia, jotka kuuluvat palkatuille työntekijöille.? levi Kangasaho tuli mukaan tiimiin eläkkeelle jäätyään vuonna 2008, hän sai ensi töikseen tehtäväksi laatia kirjaluettelon kirjaston noin 1 700 niteestä. . Saimme heti lahjoituksina 1 600 kirjaa, Kyyrö muistelee. Kinaporin noin 120 vapaaehtoistyöntekijää ovat järjestäytyneet useiksi tiimeiksi. Se si-. Vuoro tulee jokaiselle joka toinen viikko. Kirjasto on auki kolme tuntia päivässä, kello 10?13, Kyyrö kertoo. Leppoisaa puurtamista Päivystämisen ja kävijöiden kanssa asioimisen lisäksi on muutakin hommaa. Kirjastotiimiläisiä on kymmenen. . Hän vetäytyi hommasta viime vuodenvaihteessa ja tiimin vetovastuu palautui Kyyrölle. Lähinnä senioriväestölle suunnattu Kinaporin palvelukeskus oli välillä remontin vuoksi evakossa muutaman sadan metrin päässä Käenkujalla. Mutta tämähän ei ole mitään virallista hommaa, vaan mukava harrastus, Kangasaho tuumii. Yksi kirjaston keskeisistä puurtajista on ollut myös eläkkeellä oleva Kansan Uutisten entinen Moskovan-toimittaja Sisko Kiuru. Hän on koko eläkeikänsä ahkeroinut vapaaehtoisena eri tehtävissä Helsingin kaupungin Kinaporin palvelukeskuksessa Sörnäisissä.
Tällä kertaa hän toi sarjan suomalaisten merkkihenkilöiden elämäkertoja. . Me ainakin toivomme, ettemme ole vieneet kenenkään työpaikkaa. Kokonaan vapaaehtoisvoimin toimiva kirjasto sai alkunsa vuonna 2007 kaupungin lakkautettua oman itsepalvelukirjastonsa. Sosiaaliset verkostot luovat hyvinvointia kiseudun vapaaehtoistoimintaa . MEILLÄ työskentelee tällä hetkellä noin 1 500 vapaaehtoistyöntekijää, esitteleviä MENU-messuja, ja vuosi kertoo vapaaehtoistyön koordinaat2011 oli eurooppalainen vapaaehtori Sari Wagner Helsingin kaupuntoistoiminnan teemavuosi. gin sosiaali- ja terveysvirastosta. Vapaaehtoisten saatavuus vaihVapaaehtoistyö tuo palveluihin telee paikasta ja tehtävästä riippuen. merkittävän täydennyksen, Wagner . Pukeudumme 50-luvun tavoin ja soitamme 50-luvun musiikkia, Kyyrö kertoo. Työstä rytmiä arkeen Kyyrö ja Kangasaho kokevat tekevänsä vapaaehtoisina tärkeää sosiaalista ja virkistystyötä, mutta saavat siitä virkistystä yhtä lailla itselleenkin. . Valikoima on täällä hyvä, kun itsekin olen tuonut tänne niin paljon kirjoja, Millasnoore hymyilee. Eniten hän lukee romanttista ja historiallista kirjallisuutta, kuten Laila Hirvisaaren romaaneja, sekä vanhaa Helsinkiä käsitteleviä teoksia. Tiimiläiset kutsuvat Kinaporiin myös kirjailijavieraita. Kymmenien vuosien kehityksestä en tiedä, mutta meillä on VAPAAEHTOISTYÖ ON Wagnerin mukaan lisääntynyt kaupungilla viiaina periaatteena, että vapaaehtoimeisten 10?20 vuoden aikana. silla ei korvata palkattua työvoi. Ihmiset tietävät siitä enemmaa. saapuu slangikirjoittajana tunnettu Raija Tervomaa, joka kertoo Kallion ja Sörnäisten alueesta 1950-luvulla. . Kautta linjan toivotaan kuiluonnehtii. Täällä tapaa mukavia ihmisiä ja tutustuu koko ajan uusiin ihmisiin, Kangasaho sanoo. Varsinkin eläkeajan alussa vapaaehtoistyö oli hänelle tärkeä arjen rytmittäjä. . Kaupunki on palkannut sitä varten vapaaehtoistyön ohjaajan. Tällä hetkellä tointa hoitaa äitiyslomasijaisena Kaisa-Maria Rintala. eläkeläistä jaitsee aulatilojen yhteydessä, joten kirjoja voi tutkailla myös kirjaston ollessa suljettuna. Tilat ovat sen verran pienet, että kirjoja vastaanotetaan vain rajoitetusti. Se olisi epäreilua sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia kohEsimerkiksi vuodesta 2007 on järjestetty vuosittain pääkaupuntaan, Wagner painottaa. 19. Lisäksi palveluasuntojen puolella työskentelevät hoitajat ovat palkattuja. Ryhdyimme käymään taistelua, jotta toiminta säilyisi kaupungilla, Kyyrö kertoo. Kaupunki päätti jatkaa keskuksen ylläpitoa omana toimintanaan, ja aktiiviset kinaporilaiset päättivät osaltaan ryhtyä tukemaan palvelukeskusta vapaaehtoistyöllään. Vapaaehtoisia on Kinaporissa jopa enemmän kuin vakituisia työntekijöitä, joita on palvelukeskuksen puolella parikymmentä. Pidämme kiinni siitä, että emme tee sellaisia hommia, jotka kuuluvat palkatuille työntekijöille, Kyyrö korostaa. . Samasta syystä hävikkikin on huomattavaa. . Yksi lahjoittajista on lähistöllä koko ikänsä asunut Marketta Millasnoore, joka käy Kinaporissa säännöllisesti muun muassa senioritansseissa. Osa ottaa kirjoja mukaansa, eikä muista palauttaa, Kangasaho sanoo. Kirjailijavieraat kiinnostavat Toisaalta myöskään kirjojen lahjoittajista ei ole pulaa. Työpanokset eivät tosin ole suoraan verrattavissa, koska vapaaehtoiset eivät työskentele täyspäiväisesti ja osa käy hommissa vain silloin tällöin. . Se tarjoaa erityisen vasvastuull la on heille merkityktuullisiin tehtääviin seu t h e t viin, kuten lassellistä tekemistä i. tiukemp tensuojelun tukija sosiaalisia vertoimintaan, seula kostoja, jotka työon tiukempi, ehdokorientoituneilla ihkaat haastatellaan enmisillä eivät työelämän nen koulutusta ja koulutus päätyttyä välttämättä ole kovin hyviä. Esimerkiksi pitkäaikaiseen ystoimintaa. Syksyllä Matti Rönkä veti salin tupaten täyteen, ja aiemmin on vieraillut muun muassa Hannu Mäkelä ja Mikko Rimminen. Ei tullut sitä vaihetta, että olisi jäänyt vain kotiin ja ihmetellyt, mitä minä nyt teen. Kyyrö ja Kangasaho ovat Kinaporissa myös asiakkaita. Meillä on Kinaporissa silloin 1950-lukuteemaviikko. Siihen liittyy myös toion pitempi. sista vapaaehtoisista huolehtiminen: jos jotakuta ei ole vähään ONKO SITTEN vapaaehtoistyöllä koraikaan näkynyt, ruvetaan kyselevattu palkattuna työnä aiemmin mään ja soittamaan. tehtyjä palveluita? . Erityisen tärkeäksi tävätoimintaan löytyy huonommin tekijöitä, Waghän luonnehtii toiminnan merkitystä vaner sanoo. paaehtoisille itselVapaaehtoiseksi n e leen, jotka yleensä pääsee yleensä is y Er it ovat eläkeläisiä. helposti, mutta isiin . Esimerkkeinä hän maitenkin enemmän lyhytkestoisia tai nitsee Kinaporin tiimit, jotka suunprojekti- tai keikkaluontoisia tehtänittelevat retkiä ja muuta virkistysviä. Hän on paikalla kunkin tiimin kerran kuussa järjestettävissä kokouksissa, kertoo talon puolesta kuulumisia ja auttaa järjestelyissä. Pelko yksityistämisestä aktivoitti Kirjaston hoitaminen on Ritva Kyyrölle (edessä) ja Hellevi Kangasaholle mieluisa harrastus. Vapaaehtoistyö juontaa osittain juurensa kaupungin vajaan kymmenen vuoden takaisiin suunnitelmiin yksityistää palvelukeskuksia. Kaupunki olisi vain vuokrannut tilat. . Maaliskuun aikana kävijät ovat kuitenkin saaneet tuoda kirjoja vapaasti. Asiakaskunta on iäkkään puoleista. Seuraavaksi 15.4. Kyllähän suuntaus yhteiskunnassa on se, että vapaaehtoisten ja kolmannen sektorin halutaan tekevän enemmän. He osallistuvat monenlaisiin sosiaalisiin aktiviteetteihin: on sadonkorjuujuhlaa, bingoa, jumpparyhmää, yhteislaulua, pelien pelaamista ja kesällä makkaranpaistoa Pihlajasaaressa. Vapaaehtoistyö on Kinaporissa hyvin organisoitua. Samanlaisia tehtäviä ei tehdä män ja osaavat hakeutua siihen, sekä palkallisena että vapaaehtoishän selittää muutosta. työnä
Tässäkö tulevaisuuden sinivalkoisen Suomen ihannetila? VTT Miika Siironen muistutti, että ääriliikkeet IKL ja kommunistit keräsivät 1920?30-luvuilla 10?20 prosentin kannatuksen. Esimerkiksi natsien toteuttama juutalaisten tuhoaminen on tarkimmin suunniteltu tappokoneisto, minkä ihmiskunta on tähän mennessä kehitellyt. . Pienikin ryhmä pystyy muutamalla teolla luomaan pelon ilmapiiriä. Molemmat suunnittelivat demokratian korvaamista toisenlaisella vallankäytöllä. Siirosen väitöskirja Valkoinen Suomi analysoi Lapuan liikkeen merkitystä sotien välisessä Suomessa. . Työskennellessään useita vuosia pakolaistyössä, hän seurasi maahanmuuttokritiikin muutosta. Paleface, Pam 5/2013. LEHTIKUVA/ JANNE NOUSIAINEN Jyväskylän kirjamessuilla puhuneen Miika Siirosen mielestä elämme Suomessa nyt historiallisesti melko ääriliikkeistä vapaata aikaa. Keväällä 1932 Lapuan liike yritti Suomessa sotilasvallankaappausta, jota oikeuslaitos katsoi läpi sormien. Aktiivista liikehdintää oli Mäntsälässä, Seinäjoella ja Jyväskylässä. Kapinallisten mielestä hallitus ei ollut tehnyt kaikkia tarpeellisia toimia kommunismin hävittämiseksi, joten hallituksen oli erottava ja uuden astuttava tilalle. Mottona oli ?parempi kulkea laittomuuksien kautta laillisuuteen kuin laillisuuden kautta laittomuuteen?. Tavoitteena pelon ilmapiiri Dan Koivulaakso on yksi Äärioikeisto Suomessa -kirjan kirjoittajista. Miksi kuitenkin maahanmuuttokriittisyyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota? Siimeksen mukaan taustalla on ihmiskunnan suurin kysymys: Miten sodat voidaan ehkäistä. Virkamiehet etäännyttivät ihmisyyden, vartijat ja vangit eivät saaneet katsoa toisiaan silmiin. Samaan tapaan maahanmuuttokriittisyys luo vahvasti toiseutta. Juha Drufva. Äärioikeistolaiset » Maahanmuuttokriittisyys luo vahvasti toiseutta. Suomen Pen-yhdistyksen johtokunnan jäsen Iida Siimes korosti, että kaikista asioista pitää pystyä julkisesti puhumaan. Sen päämääränä oli suomalaisten hyvinvoinnin parantaminen positiivisia rotuominaisuuksia korostamalla. Siirosen mukaan pitkällä tähtäiJYVÄSKYLÄN KIRJAMESSUILLA 20 mellä tarkastellen elämme rauhallista, ääriliikkeistä vapaata aikaa, jos suhteutamme ääriliikkeiden olemassaolon menneisyyteen. Suomessa elettiin 1920-luvulla hyvin väkivaltaista aikaa kansalaissodan jälkeen poliittisesti kahtiajakautuneessa tilanteessa. . Taustalla järjestyksenvalvojia. Äärioikeisto tavoittelee pelon ilmapiirin kasvua » Suomessa eletään pitkää, rauhallista kautta. pidetyssä seminaarissa etsittiin vastauksia poliittisten ääriliikkeiden ilmestymiseen Suomen poliittiselle kartalle Feniks-linnun tavoin. Kalstalaiset oli jääkärikapteeni Arvi Kalstan 1940 perustama kansallissosialistinen ryhmä, jossa oli noin tuhat jäsentä. Tärkeintä tässä on se, että eri ihmisryhmiä ei usuteta toisiaan vastaan. Tämä onnistui muun muassa siksi, että juutalaisista ei puhuttu ihmisinä, uhreina, vankeina vaan materiaalina. B kulttuuri ?On lähtökohtaisesti pöljää, ettei oikealla ravinnolla juuri ole painoarvoa länsimaisessa kansanterveydellisessä ajattelussa.. Tähän tietyt ryhmät pyrkivätkin, vaikka muuten niistä ei tulekaan merkittäviä poliittisia vaikuttajaryhmiä. Koivulaakson mielestä on tärkeää puhua tarkemmin ääriliikkeistä, mitä esimerkiksi äärioikeistolla tarkoitetaan. . On tärkeä tutkia, tuottaako eri ryhmien nousu tilaa toisille ääriryhmille, mikä on niiden keskinäinen vaikutussuhde. Hänen mukaansa Suomessa on hyvin monenlaisia äärioikeistolaisia ryhmiä, kuten oikeis- liikkeet yrittävät luoda yhä voimakkaampia vastakkainasetteluja eri ihmisryhmien välille. Maahanmuuttokriittisyys luo toiseutta Dan Koivulaakso toradikaalit populistiset ryhmät sekä avoimen fasistiset ryhmät. . Ennen seminaarisaliin menoa vartijat tarkastivat jokaisen osanottajan