Sivu 7 Vasemmistomedia haastaa yksiäänisyyden Sivu 12 Verkossa vainoaminen on poliittista väkivaltaa Sivu 36 vuoden henkilö: greta thunberg. SIVU 24 kansan uutiset . vIIkkolehtI | 27.12.2019 | 3,5 € | 52-003251-1952 | kansanuutIset.fI Onko hallitus keskustan veropolitiikan vanki. 52-1/2019 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
Hallitus tekee taas ihmisoikeusperustaista politiikkaa ja ottaa ilmastokriisin vakavasti. Lue Lisää sivu 33 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen 09 7596 0210 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 ku@kansanuutiset.fi TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Sipilä hajotti hallituksensa yllättäen jo maaliskuussa ja lähti heti puhaltamaan tuulta keskustan vaalipurjeisiin. l V iime vuodenvaihteessa odotettiin jo malttamattomina tulevaa kevättä. Lupaukset pidettiin, Suomi on nyt parempi Uusi vuosi on aina uusi vuosi, muutoksen ja uuden alku. Näiden selvien parannusten lisäksi tärkeää on myös henkinen muutos. Ajatukset sosiaalisista investoinneista, hyvinvointitaloudesta ja vastasyklisestä talouspolitiikasta ovat suorastaan mullistavia siihen nähden, että viimeksi kuluneet 25 vuotta meillä on ajateltu päinvastoin. Sanna Marinin nousu pääministeriksi ja hallituksen naisjohto ovat olleet valtaisan kansainvälisen huomion kohteita. Suomesta tulee kuuluisa naisenergiastaan. On syytäkin olla ylpeä, että maa, joka antoi ensimmäisenä naisille äänioikeuden, näyttää taas suuntaa. Leikkauslinja loppui ja sen tilalle tuli uusi moderni ajattelu, jossa investointeja tulevaisuuteen ajatellaan pidemmälle kuin oma nenä näyttää. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Keskusta on porvaripuolue, joka kulkee eri tahtiin hallituksen punavihreän enemmistön kanssa. Median mielestä joulukuun alkuun asti hallinnut Antti Rinteen hallitus ei tehnyt juuri mitään, paitsi riiteli. (10 %). Juha Sipilän sotkuinen hallitustie päättyisi ja punavihreä käänne näytti mahdolliselta. Niinhän aina, mutta silloin siihen sisältyi erityinen lataus. Lue Lisää sivu 28 Kun Toni Lahtinen ei tutki, hän runoilee, mutta silloin hän on Pelle Romantika: ”Kirjoitan työkseni tunteista putsattua tieteellistä tekstiä, siksikin runopelleily kiehtoo tutkimustyön vastakohtana.” Taide on Lahtiselle yksi tapa hahmottaa maailmaa ja kommunikoida. 2 | KU 52 /2 01 9 Vuonna 1619 ranskalainen filosofi René Descartes heräsi älynväläykseen, Kiinan keisari Wanli laisti velvollisuuksiaan ja kuvernööri George Yeardley osti orjia. Temppu ei onnistunut. Kohujen varjoon jäi, että hallitus poisti aktiivimallin, palautti subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja teki ensimmäisen kerran vuoPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi PS. Mitä muuta uutisoitavaa löytyi maailmasta 400 vuotta sitten. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2019 KANNEN KUVA Lehtikuva / Carlos Costa Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Leikkauksilla aiheutettiin hyvinvointivajetta ja syvennettiin taantumaa. Pelkkää päivänpaistetta ei ollut. Politiikan sisältö kuitenkin ratkaisee. Vasemmistoliitto kampanjoi keväällä lupaamalla muutosta. Se myös tuli. Keskusta sai historiansa huonoimman tuloksen, mutta pääsi silti hallitukseen. Huhtikuu ei olisi kuukausista julmin. Vuosikymmenen päätteeksi Suomessa on jo kolmas hallitus tämän vuoden aikana. Odotan kihelmöivän jännittävää poliittista uutta vuotta. Hyvä me! siin korotuksia eläkkeisiin ja perusturvaan. TÄSTÄ INNOSTUN NYT sirpa puHaKKa Kansan Uutisten päätoimittaja 52–1/2019 Perjantaina 27.12.2019. Kesto Määräaikais. Naisten hallitus pistää tuulemaan selättäen kaikki ennakkoluulot. Kriisejä tulee, mutta niistä on päästävä yli
AjAssA KU 52 /2 01 9 | 3 01 AjAssA H allitusohjelmassa on suoria tasa-arvoon liittyviä kirjauksia enemmän kuin aiemmin, 64 kappaletta. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Jussi Joentausta Saila Ruuth arvioi nykyisen hallituksen lähteneen tasa-arvoasioissa liikkeelle täysin eri mielellä kuin edellinen hallitus.. – Määrää oleellisempaa on kuitenkin laatu, valtiosihteeri Saila Ruuth sanoo. – Kirjaukset ovat mahdollisesti kunnianhimoisempia kuin ennen. Niissä on lapsiystävällisyyttä, tasa-arvon edistämistä ulkoja turvallisuuspolitiikan arvoissa ja kansainvälistä oikeutta. Ruuth toimii sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) valtiosihteerinä. Tasa-arvon hallitus Valtiosihteeri Saila Ruuth kiittää tehtävänsä jättäneen pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaa tasa-arvon osalta. On kirjauksia väkivallan torjuntaohjelmista, ihmiskaupan uhreista, vuorovanhemmuudesta, sukuelinten silpomisesta, seksuaalirikoksista, varusmiesten koulutuksesta, perhevapaista ja tasa-arvosta työelämässä. Uusi hallitus jatkaa samalla ohjelmalla
– Lähes kaikki asiat jäsentyvät eri tavalla, kun niitä katsoo miesten ja vaihtoehtoisesti naisten vinkkelistä, hän tähdentää. Johtoryhmä eli kaikkien viiden hallituspuolueen puheenjohtaja on nainen. Hallitus myös näyttää erilaiselta kuin aiempi. Sen sijaan niissä on paljon aktiivista kannatusta, vaikka kaikki toimijat eivät ole eturintamassa taistelemassa tasaarvon puolesta. – Uskaltaisin väittää, että ratkaisevaa on ollut vasemmistoliiton ja vihreiden mukanaolo, hän arvioi. Tai päihdeasiat: – Päihdepalvelut voivat olla rakennettu miespainotteisesti, koska ongelmaisissa on perinteisesti enemmän miehiä. Hallitusohjelmassa edellytetään sukupuolivaikutusten arviointia läpileikkaavasti lainsäädäntöä laadittaessa. Toiseksi nousee väkivallan vastainen palvelujärjestelmä sekä uhreille että tekijöille. – Suomalaisen perinteen mukaisesti ja erityisesti tässä hallituksessa ne ovat voimakkaasti kolmikannassa – eli työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhdessä – hoidettavia asioita. – Niitäkin murretaan osaltaan muuttamalla lainsäädäntöä. Vuosien varrella on kuitenkin huomattu, että kolmikanta ei aina ole nopein ja tehokkain paikka tasa-arvon eteenpäin viemiseen. – Tämä vaatii todella paljon työtä, ei vain hallituksen sisällä vaan myös kansalaisyhteiskunnalta eli erityisesti naisjärjestökentältä, jotta pystytään pitämään yllä se paine, että kirjaukset oikeasti toteutuvat, hän sanoo. Se vie eteenpäin sitä ajatusta, että isä nähdään aktiivisena ja itsenäisenä vanhempana eikä vain äidin pikku apurina. Siksi palvelut eivät ehkä tavoita naisia, kun kulttuuriin ei kuulu, että nainen on alkoholisti. – Mutta kuten monet asiat, nämäkin ovat kulttuurisia ja korvien välissä olevia kysymyksiä, jotka liittyvät sukupuolirooleihin, odotuksiin ja normeihin, hän sanoo. puolitetaan vaalikauden aikana, on mieserityinen kysymys, koska enemmistä asunnottomista on miehiä. Esimerkiksi hän nostaa samapalkkaohjelman ja palkka-avoimuuden edistämisen. Ehkä suomalaisessa yhteiskunnassa on kulttuurisia tekijöitä, jotka altistavat miehet vaikkapa tällaiselle yhteiskunnan pohjalle tippumiselle. – Mutta myös se on merkittävää, että demareissa tai keskustassakaan ei ole ollut näiden asioiden aktiivista vastustusta. Lääkäri esimerkiksi ei ehkä osaa epäillä, että naisen ongelmien takana olisivat päihteet. AjAssA 4 | KU 52 /2 01 9 Ruuth kuitenkin varottaa tuudittautumasta siihen, että hyvä hallitusohjelma yksin vie asioita eteenpäin. – Kun rinnatusten on monia asioita verotuksen korjaamisesta, ilmastopolitiikasta, sosiaaliturvasta ja työllisyydestä lähtien ja niistä käydään kovaa vääntöä, siinä monesti tasa-arvoasiat tuppaavat haalistumaan ihmisten mielissä marginaalikysymyksiksi, vaikka ne ovat aivan keskeisiä asioita. Hiukan pohdittuaan Ruuth valitsee hallitusohjelman tärkeimmäksi asiaksi tasa-arvon kannalta työelämän tasa-arvon. – Tasa-arvoasiat kuitenkin läpäisevät koko yhteiskunnan, Ruuth muistuttaa. – He ovat piinkovia naisia, eivät mitään pelleilijöitä todellakaan, Salla Ruuth arvioi. Vasemmiston ja Vihreiden aikaansaannosta Ruuth ei ollut mukana hallitusohjelmaneuvotteluissa, joten hän ei tiedä tarkalleen, miten tasaarvo saatiin niin hyvin mukaan ohjelmaan. Myös RKP:llä on vahva historia tämänkaltaisesta liberaaliuudesta. l. Kun kohdataan lyhyen tähtäimen taloudelliset intressit, ei saada aina edistyksellisiä lopputuloksia. Läpi yhteiskunnan Tasa-arvoasiat eivät kuulu ministeri Pekosen salkkuun eikä Ruuth näin ollen suoranaisesti työskentele niiden kanssa, mutta pitkäaikaisena Vasemmistonaisten puheenjohtajana hän seuraa tasa-arvoasioita automaattisesti. – Esimerkiksi tavoite siitä, että asunnottomuus Tasa-arvoasiat läpäisevät koko yhteiskunnan, Saila Ruuth muistuttaa. Ministerit ovat piinkovia naisia. Tasa-arvoasiat kuuluvat RKP:n ministeri Thomas Blomquistin salkkuun. Esimerkiksi ministeri Pekosen salkussa olevaa perhevapaajärjestelmää uudistetaan niin, että isille tulee enemmän vain isän käytössä olevia vapaita. Tämä hallitus lähti tyystin erilaisella asenteella liikkeelle
Verkossa KU:n juttuja sen sijaan on luettavissa kaiken aikaa. Seuraavan kerran Kansan Uutiset ilmestyy paperisena ja näköislehtenä 10. AjAssA KU 52 /2 01 9 | 5 Vuosituhannen Viimeinen Kansan Uutiset ilmestyi perjantaina 31. ”Maailma on nyt siinä tilanteessa, että globalisoituvat markkinavoimat ovat yhä enemmän ottamassa itselleen määräysvallan siihen, miten maailma tästä eteenpäin kehittyy. 12. Digilehdessä uutta luettavaa vuoden jokaisena päivänä. 1999. ”Siinä nyt alkavan vuosisadan suuri yhteiskunnallinen haaste sen rinnalla, että koko ajan on pyrittävä turvaamaan maailmanrauha.” Kai Hirvasnoro Luet parhaiLLaan Kansan Uutisten vuosilehteä, jonka teemana tänä vuonna on politiikan käänne. Niiden valta ylittää jo nyt monessa suhteessa valtioiden rajat ja demokratian kansalliset toimintamahdollisuudet.” Aleniuksen mukaan kysymys oli siitä, joutuuko demokratia alistumaan markkinavoimien hallitseman globalisaation edessä vai kykeneekö se ryhdistäytymään uuteen nousuun. tammikuuta 2020. kansanuutiset.fi Tämä tuplanumero saa vuodenvaihteen KUlumaan mukavasti.. Yksi kirjoittajista oli Ele Alenius. 2020 KAnsAn uutiset Vuoden viimeinen Kansan Uutiset on kaksoisnumero. Ja rm o Li nt Un en AKUUTTIA ASIAA POLITIIKASTA Seuraavan kerran Kansan Uutiset ilmestyy 10.1.2020. Globalisoituvat markkinavoimat ottavat vallan 20 vuottA sitten Ele Alenius visioi 2000-lukua. Siinä katsottiin, mitä tulevaisuus tuo mukanaan. seuraava Ku ilmestyy 10. 1. Vuosilehti on samalla kaksoisnumero (nro 52 ja 1). Hän painotti Euroopan vasemmistovoimien tehtävän olevan demokratian vahvistaminen
Maailman rajat ovat avautuneet datalle, pääomalle, tavaroille ja osalle ihmisistä. l V ain muuTos on pysyvää. Vähemmästäkin tulee haikeaksi. Seuraavia kolmeakymmentä vuotta määrittävät myös osaamisvaatimusten jatkuva kasvu. Yhdessä ja kuivin jaloin. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Vasemmistoliitto on luotettava muutosvoima Kolumni KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Tässä ajassa meidän tehtävämme on olla liike, joka sanoo: ”Kyllä, me ratkaisemme sen yhdessä!” Vasemmistoliitto järjestää 30-vuotisjuhlavuotenaan 2020 sarjan keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan vasemmistoliiton ratkaisuja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä paikkakunta on yksi niistä monista, jotka ovat tyhjentyneet nuorten muuttaessa suurempiin kaupunkeihin. Muutoksesta selviämiseksi tarvitaan suuria investointeja raiteisiin ja rakennuksiin, tieteeseen, liikenteeseen ja kiertotalouteen. Toimistomme on kiinni 27.-31.12.2019. Vasemmistoliitto täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Kuluneen 30 vuoden aikana olemme lähes aina vaatineet suunnanmuutosta harjoitettuun politiikkaan ja luvanneet vaaleissa muutosta parempaan. Meidän tehtävämme on näyttää, että ekologinen siirtymä tuo mukanaan työtä ja mahdollisuuden luoda oikeudenmukaisempi ja onnellisempi maailma. YhTeiskunTa on meidän ansiostamme ja meistä riippumattomista syistä muuttunut paljon kuluneiden vuosikymmenten aikana. Se tapa, jolla aivan liian monet päättäjät ovat vuosi toisensa jälkeen vastanneet suomalaisten täysin perusteltuihin huoliin niin nykyisestä kuin tulevasta sanomalla ”ei ole mahdollista”, on luonut harmillisen hedelmällisen kasvualustan tyytymättömyydelle ja toivottomuudelle. Koulutukseen pääsy tulee olemaan yksi tulevaisuuden yhteiskunnan suurimmista oikeudenmukaisuuskysymyksistä, johon meillä on oltava vastaukset. Samalla muutos on merkinnyt monille taloudellista epävarmuutta, työttömyyttä ja kadonnutta yhteisöllisyyttä. Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Jäljelle jäävien ihmisten pysyväksi tulevaisuuden näkymäksi on muodostunut hitaasti ympäriltä katoava yhteisö. Maailman kaikilla valtioilla on edessään ekologinen siirtymä hiilineutraaliin elämään, ja se määrittää voimakkaasti seuraavaa kolmeakymmentä vuotta. Kun muutos tuntuu vaaralliselta ja tulevaisuus hypyltä tuntemattomaan, haluaa moni nojata siihen, mikä oli, mikä tuntuu tutulta ja turvalliselta. Ilmastokriisi jyllää ympärillämme, äärioikeisto nousee huolestuttavasti ja työn murros muuttaa työelämäämme. Digitalous ja työn automatisointi, koneoppiminen ja tekoäly mullistavat työmarkkinat ja julkishallinnon. Yhä nopeammin muuttuva maailma tekee meistä nyt ajankohtaisemman kuin mahdollisesti koskaan. Vaadittavat päästövähennykset ovat niin suuria, että ilmastonmuutos tekee uudelleen ajankohtaiseksi julkisen vallan roolin yhteiskunnan rakentamisessa ja sen suunnan ohjaamisessa. Tietoverkot ovat mullistaneet kaiken demokratisoimalla tiedon. Ota yhteyttä sähköpostilla tilaukset@kansanuutiset.fi tilaajapalveluasioissa. Mietin itse muuttuvaa maailmaa usein, kun vierailen äitini pienellä synnyinpaikkakunnalla Pohjanmaalla. Monille muutokset ovat tuoneet mukanaan vaurautta, itsenäisyyttä ja mahdollisuuden kuluttaa, matkustaa tai opiskella. Tässä ajassa tehtävämme on näyttää, että olemme se turLi Andersson Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri. Tämän paikkakunnan rapistuvia kiinteistöjä ja kauniita puutaloja ei enää kannata lämmittää, koska niissä ei asu ketään, eikä niitä kukaan halua ostaa. Tulevaisuudenusko rakenTuu sen luottamuksen varaan, että yhteiskunnan suurimmatkin ongelmat ovat ratkaistavissa. AjAssA 6 | KU 52 /2 01 9 vallinen ja luotettava muutosvoima, jonka avulla mullistuksista selvitään. vasemmisTolaisilla on ollut tapana korostaa muutoksen tärkeyttä. Lause on klisee, mutta juuri nyt se on poikkeuksellisen tosi. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tilaajapalvelumme on lomalla 23.12.2019 31.12.2019. Entiset kodit seisovat nyt rakennuspaikoillaan muistomerkkeinä Suomesta, joka joskus oli. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. Tietoisuus siitä, että ilmastonmuutos uhkaa maapalloa ennennäkemättömällä tavalla on vihdoin levinnyt. Juuri siksi nyt on täydellinen hetki pohtia liikkeemme seuraavaa kolmeakymmentä vuotta. Koulutuksen ja työllisyyden kohtalonyhteys näkyy jo nyt voimakkaasti tilastoissa, ja osaamisvaatimukset tulevat jatkossa ainoastaan kasvamaan
Sanna Marin (sd.) ja Katri Kulmuni (kesk.) eduskunnassa. Verotuksen räikeimmätkin epäkohdat jäävät korjaamatta, koska se on keskustan tahto. TausTaT KU 52 /2 01 9 | 7 02 taustat Hallituksen punavihreät puolueet ovat verotuksessa keskustan panttivankeja. Le ht iK Uv a/ he iK Ki Sa UK Ko m aa
TausTaT 8 | KU 52 /2 01 9 Professori Matti Tuomala kuului tutkijaryhmään, joka 15 vuotta sitten tarkasteli erikseen suurituloisimman prosentin tulokehitystä vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen.
– Se vähän lässähtää tähän keskustan kynnyskysymykseen. TausTaT KU 52 /2 01 9 | 9 . Keskustan kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa oli, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä. Perusteettoman veroedun poistamisen on arvioitu tarkoittavan yli 400 miljoonan euron lisätuloja valtiolle. Tämä on vain yksi epäoikeudenmukaisuus, joka on ja pysyy suomalaisessa verojärjestelmässä vaikka sen ongelmat ovat tiedossa. Näin luvataan hallitusohjelmassa. Tuloeroja vuosikymmenet tutkinut taloustieteen professori Matti Tuomala ei olekaan kauhean vakuuttunut hallitusohjelman hienolta kuulostavasta lauseesta, jonka mukaan ”talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen”. Tavoitteen saavuttamista vaikeuttaa se, että veropolitiikka on keskustan vaatimuksesta jätetty keinovalikoimasta pois. Pystyykö hallitus purkamaan eriarvoisuutta, kun tärkein instrumentti on lukittu?. Näin myöskään listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen ei puututa, vaikka huojennetuista pääomatulo-osingoista nauttivat pääasiassa varakkaat henkilöt. teksti Kai Hirvasnoro kuvat Antti Yrjönen KesKustan veropolitiiKan vanKi K öyhy yden ja eriarvoisuuden vähentäminen on keskeinen tavoite, joka ohjaa kaikkea hallituksen päätöksentekoa. Listaamattomassa yhtiössä osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Ei se kaikkea kaada, mutta tekee se tämän tavoitteen saavuttamisen huomattavaksi vaikeammaksi, hän sanoo Kansan Uutisten haastattelussa
Hallitusohjelmassa ei ole lupauksia mistään olennaisesta muutoksesta kohti oikeudenmukaisempaa verotusta. Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan syksyllä ilmestyneessä kirjassa Huipputuloiset (Vastapaino) katsotaan vielä pienempää joukkoa, 5 000 suomalaisen muodostamaa suurituloisinta promillea. Ydin on se, että ylimpien ansiotulojen marginaaliveron ja pääomatulojen veroasteen välinen ero on iso. Keskustan lisäksi tämä on RKP:n vaatimus. Tuloerojen kasvua on selitetty myös sillä, että lamasta noustiin devalvaatioiden avulla ja Suomen viennin hinnat lähtivät nousuun. Tuomala, Marja Riihelä ja Risto Sullström ottivat nyt erityistarkasteluun suurituloisimman prosentin ja silloin paljastui, miten rajusti heidän tulonsa olivat kasvaneet vuodesta 1996. 1993–2000 käytettävissä olevien tulojen kokonaiskasvusta rikkaimmalle Suomessa on vuosikausia ihmetelty matalaa investointiastetta. TaloushisTorian voimakkain Tuloerojen kasvu Eriytetty verojärjestelmä omaksuttiin myös muissa Pohjoismaissa, mutta sen käytännön sovellukset vaihtelivat. Viimeksi se todettiin syyskuussa yritystukien vähentämistukien loppuraportissa: ”Verotuksen epäneutraalisuus suhteessa muuhun sijoittamiseen ohjaa taloudessa investointeja pois tuottavimmista kohteista ja vääristää pääomarakennetta. kaukana köyhän asiasTa Tuloerojen kasvu alettiin myöntää vasta 1990-luvun lopussa, mutta verojärjestelmän osuus siinä kiistettiin edelleen. Samaan aikaan osingot ampaisivat nousuun ja niissä tehtiin uusia Suomen ennätyksiä vuosi toisensa jälkeen. Eipä ole näkynyt. Varallisuusveron lakkauttamisen yhteydessä luvattiin ilmoitusvelvollisuus. Siirryttiin eriytettyyn verojärjestelmään, jossa pääomatuloja ryhdyttiin verottamaan muita kevyemmin. – Osa selittää, että tuloerotkin lähtivät kasvuun näistä syistä, mutta se tarina ei oikein päde, koska käytettävissä olevat tuloerot lähtivät kasvuun ja vuoden 1995 jälkeen veroa edeltäneet tuloerot eivät juuri kasvaneet. Samalla myös taas yhdestä yrityksestä karsia perusteettomia yritystukia tuli pannukakku. Koko väestön bruttotulojen keskiarvo on 30 620 euroa vuodessa. ”Luvut nostavat esiin kysymyksen talouskasvun hedelmien jakautumisen oikeudenmukaisuudesta”, hän kirjoittaa. Eikä kelkkaa saatu käännettyä hallituksissa, joissa vasemmistopuolueet olivat mukana. Puhuttiin rikkaimman prosentin irtiotosta. Rikkaiden irtioton mahdollisti Esko Ahon porvarihallituksen verouudistus vuonna 1993. Sitten tuli Nokia-buumi. 2000-luvun alussa OECD:ltä tuli tutkimuksia, joiden mukaan tuloerot ovat Suomessa kasvaneet voimakkaimmin sen jäsenongelma Tiedossa, miTään ei Tehdä Ongelma tiedetään. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumista lukuun ottamatta 1990-luvun verouudistuksen peruselementit ovat ennallaan. Se yli kolminkertaisti osuutensa kaikkien suomalaisten tuloista 1990–2007. Suomalainen erikoisuus on juuri listaamattomien osakeyhtiöiden kevennetty verotus, jota Tuomala muistelee pohjoismaisten kollegoidensa ihmetelleen jo 1990-luvulla. Nekään eivät luultavasti tajunneet, kuinka voimakkaan tuloerojen kasvun veroreformi käynnisti. rikkain promille pärjäsi vielä paremmin Syksyllä ilmestyneessä kirjassaan Markkinat, valtio & eriarvoisuus (Vastapaino) Tuomala kirjoittaa vuoden 1993 perinnöstä. – Vähintä mitä hallituksen tulisi tehdä olisi toteuttaa ilmoitusvelvollisuus varoista ja tuloista näissä vakuutuskuorissa. – Niistä käynnistyi Suomen taloushistorian voimakkain tuloerojen kasvu ja se tapahtui vielä ylimmissä tuloryhmissä. TausTaT 10 | KU 52 /2 01 9 prosentille meni 18 prosenttia, 2007 mennessä 11 prosenttia. Hän kuului tutkijaryhmään, joka vuonna 2004 julkaisi käänteen tekevän havainnon. – Seuraamukset olivat vieläkin pahemmat kuin silloin uskottiin, Tuomala sanoo 1990-luvun alun verouudistuksista. Suurituloisimmalla promillella se on 684 444 euroa, josta pääomatulojen osuus on 467 674 euroa ja keskimääräinen veroprosentti 34. veroeTu rikkaimmalle prosenTille Listaamattomien yhtiöiden veroetu on yksi osa eriytettyä verotusta, jonka haitoista Tuomala on saarnannut yli 25 vuotta. Tuomala viittaa niin sanottuihin vakuutuskuoriin, jotka helpottavat veroilta suojautumista. Kaiken lisäksi kuva tuloja varallisuuserojen kehityksestä viime vuosilta on vaillinainen, koska laillisesti piilossa olevat tulot ja varat eivät näy tilastoaineistossa. Matti Tuomalan mukaan se johtuu siitä, että sijoittaminen esimerkiksi arvopapereihin on tuotantoon verrattuna tehty verotuksella edullisemmaksi.. Silloin verojärjestelmällä on väkisinkin iso rooli tässä, Tuomala sanoo. Tuloeroja oli siihen asti tarkasteltu desiileittäin eli suomalaiset jaettiin kymmeneen yhtä suureen ryhmään ja sitten katsottiin, miten tulot kussakin olivat kehittyneet. Osinkoverotus saattaa ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Osinkoverotus voi siten heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa.” Asialle ei kuitenkaan tehdä mitään. Tämä kannusti erityisesti hyvin toimeentulevia yrittäjiä ottamaan tuloistaan mahdollisimman paljon ulos pääomatuloina
Se himmentää tämän hallituksen tilannetta, jos tällaista merkittävää reformia ei voi tehdä keskustan kynnyskysymyksen takia. Matti Tuomala ei tiedä, kuka tämän vertauksen on alunperin esittänyt, mutta hänestä se on hyvä: – Aikaisemmin on puhuttu, että dynaamisen yhteiskunnan yksi ominaisuus on tikkaat, joita pitkin jokainen voi kävellä ylöspäin. Nyt rikkaat ovat nousseet niillä ylös ja vieneet tikkaat mennessään. Vaikka monia muita asioita saataisiin liikkeelle, niin räikein epäkohta jää. Se avasi silmiä. TausTaT maista. Verojärjestelmässä on valuvika, kun se asettaa sijoittamisen kiinteistöihin, arvopapereihin ja osakkeisiin kannattavammaksi kuin sijoittamisen tuotantoon. – Tämä vaara on Suomessakin, että tikkaat ovat katolla ja rikkaat kuikuilevat sieltä alaspäin. l. Tuomala on kritisoinut eriytettyä verojärjestelmää vuosikymmeniä, mutta keskustan vaatimuksesta tämäkään hallitus ei tee sille mitään. Teollisuuden investointien määrä romahti etenkin vuoden 2008 kriisin Listaamattomien yhtiöiden veroetu on yksi osa eriytettyä verotusta, jonka haitoista Tuomala on saarnannut yli 25 vuotta. Tuloerojen kasvun lisäksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus jarruttaa tuotannollisia investointeja. Tämä olisi syytä kertoa keskustallekin. jälkeen eikä ole palannut lähellekään kilpailijamaiden tasoa, vaikka niitä on yritetty vauhdittaa yhteisöveron kevennyksellä ja viimeksi kilpailukykysopimuksella, jossa työajan pidentämisen lisäksi sosiaaliturvamaksuja siirrettiin kuusi miljardia euroa yrityksiltä palkansaajien maksettavaksi. Kenenkään etiikan ei luulisi hyväksyvän tätä. – Kyllä ollaan kaukana köyhän asiasta. – Oikeudenmukaisuuden kannalta on epäreilua, että varakkaiden veroaste ratkeaa tulojen koostumuksen perusteella ja vain hyvin varakkailla omistajilla on mahdollisuus vaikuttaa tulojensa koostumukseen
TausTaT Median sisältöjen kevenemiselle ja tiedonvälityksen kaventumiselle tarvitaan vaihtoehtoja, Teemu Matinpuro korostaa.
Nämä lehdet ovat onnistuneet vastaamaan muuttuvien aikojen haasteisiin, vaikka vaikeuksiakin on ollut. Lähes kaikki haastateltavat ovat puhuneet journalismin yksiäänisyydestä, jota he haluavat haastaa. Voimassa on jo julkaistu jutut Norjan Klassekampenista, Ruotsin ETC-lehdestä, Saksan Tageszeitungista ja Ranskan Le Monde Diplomatiquesta. Kun Suomessa vasemmiston lehdet ovat vuosien mittaan joutuneet harven. Tilanne on samankaltainen muissakin maissa. Tämä on tullut esiin Voima-lehden journalismin tulevaisuutta käsittelevässä hankkeessa, jossa haastateltiin myös vasemmistoja vaihtoehtomedian edustajia muutamissa maissa. TeksTi Elias Krohn kuvaT Antti Yrjönen U utisvälityksen keskeinen ongelma tänä päivänä on sen yksiäänisyys, toteaa Voima-lehden toimitusjohtaja ja Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro. – Jos luet Helsingin Sanomien, Ylen ja jonkin maakunnan ykköslehden uutiset valtakunnanpolitiikasta ja kansainvälisestä politiikasta, uutisointi on ainakin 80–90-prosenttisesti samaa. Projektissa pyritään hahmottamaan Voimalehden tulevaisuuden mahdollisuuksia perehtymällä verrokkilehtiin ja uusiin media-avauksiin eri maissa. TausTaT KU 52 /2 01 9 | 13 Moni vasemmistolehti on menestystarina Teemu Matinpuro kävi tutustumassa eri maiden menestyvimpiin vasemmistoja vaihtoehtolehtiin ja vaikuttui yhteisöllisyyden voimasta
Voiman hankkeessa tarkastelun alla ovat olleet muun muassa myös Novaja Gazeta Venäjällä, Palestiinan tilannetta käsittelevä The Electronic Intifada -verkkolehti sekä yksi pakolaisleirillä ilmestyvä lehti. Lukijat keräävät rahoitusta Yhteistä menestyville vasemmiston ja kansalaisliikkeiden piiristä nousseille lehdille on Matinpuron mukaan laajat taustavoimat ja vahva yhteisöllisyys lehden ympärillä. Painokset kymmeniätuhansia Pienen maolaisen puolueen julkaisuksi vuonna 1969 perustettu Klassekampen ilmestyi aluksi kuukausittain, muuttui myöhemmin viikkolehdeksi ja lopulta päivälehdeksi. Osuuskunnalla on nyt 13 500 jäsentä. Ranskassa Le Monde Diplomatique selvisi 2000-luvun alun kriisistään vahvasti sitoutuneiden lukijoidensa avulla. Saksassa Die Tageszeitung eli Taz, joka sai alkunsa 1979 Länsi-Berliinin vasemmistovihreän aallon yhteydessä, ilmestyy kuudesti viikossa, työllistää 250 ihmistä ja saavuttaa 50 000–60 000 levikin. 50-vuotias Klassekampen on nykyään Pohjoismaiden laajalevikkisin vasemmistolainen päivälehti. Myös ruotsalainen sosialistinen ETC-lehti aloitti 1970-luvulla aikakauslehtenä, mutta muuttui vuonna 2004 viikkolehdeksi ja vuodesta 2013 sen rinnalla on ilmestynyt Dagens ETC -päivälehti. Kun Tazin saama valtion tuki loppui äkillisesti 1990-luvun alussa, lehden tukijat perustivat osuuskunnan, jonka omistukseen lehti siirtyi. TausTaT 14 | KU 52 /2 01 9 tamaan ilmestymiskertojaan ja supistamaan sivumääriään, menestyvimmillä verrokkilehdillä suunta on ollut päinvastainen. 1990-luvulla sen omistuspohja laajeni, ja se julistautui koko norjalaisen vasemmiston yhteiseksi lehdeksi. Tilaajia on lähes 27 000 ja lauantainumeron painos on yli 40 000. Diplon vahvuutena on ollut oma suuntautuminen: kansainvälisen politiikan syväluotaus ja mediakritiikki. Taustalla on myös ammattiliittoja. Norjassa Klassekampenin ystävät -yhdistys järTeemu Matinpuron mielestä avain onneen ja menestykseen on se, että suhde lukijoihin ei ole pelkästään yksisuuntainen.. Levikit ovat tosin laskussa, ja arkilehti saattaa muuttua digitaaliseksi. – Osa heistä ei edes tilaa lehteä, mutta tukee sen ilmestymistä tukimaksuin
Tämä on toki helppo sanoa, sen saavuttaminen on toinen juttu. Mallia täkäläisiinkin lehtiin Vuodesta 1999 ilmestyneessä, kansalaisaktiivien ponnistuksin syntyneessä Voimassa mietitään ulkomaistenkin esimerkkien pohjalta, miten siellä voitaisiin kehittää yhteisöllisyyttä ja luovia ratkaisuja. syvälliseMpää journalisMia Uutiset poliittisten lehtien ympärillä ovat viime aikoina olleet ikäviä. Miten saada heidät tukemaan lehteä muullakin tavoin kuin tilausmaksuin. Vaikka ulkomaiset mallit eivät ehkä sellaisinaan ole siirrettävissä Suomeen, Matinpuro uskoo esimerkiksi Kansan Uutistenkin ympärillä olevan mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kehittämiseen. – Lehti voi olla puoluelähtöinen, mutta sillä pitäisi olla hengitystilaa ohi puolueen äänitorvena olemisen, Matinpuro linjaa. TausTaT KU 52 /2 01 9 | 15 jestää lehden hyväksi myyjäisiä ja muuta rahankeräystä. Kehitys media-alalla ei välttämättä vie pelkästään digitaaliseen suuntaan, Matinpuro arvioi. – Lehdellähän on selkeä yhteisö olemassa: tilaajat sekä vasemmistoliiton aktiiviset jäsenet ja kannattajat. – Vanhemmat lukijat neulovat lapasia, joita voidaan myydä, jakaa tai lahjoittaa arpajaisiin. – Hankaluutena on, että Voima on ilmaisjakelulehti, emmekä edes tarkasti tiedä ketkä sitä lukevat, Matinpuro pohtii. Matinpuro heittää kysymyksen. l Norjalainen Klassekampen on Pohjoismaiden laajalevikkisin vasemmistolainen päivälehti. Lokakuussa Vihreä Liitto päätti lopettaa Vihreä Lanka -lehden rahoittamisen ja lehden ilmestyminen on loppumassa vuodenvaihteessa. Suurin yksikkö ryppäässä on ETC-el-aurinkosähköyhtiö. – Avain onneen ja menestykseen on se, että suhde lukijoihin ei ole pelkästään yksisuuntainen. Kun Ruotsissa ETC-lehti vuonna 2017 joutui yllättäen maksamaan lehdistötukiaan takaisin, se perusti joukkorahoitushankkeen, jolla on kerätty lehden hyväksi jo kaksi miljoona kruunua (noin 200 000 euroa). – On vaativaa työtä tehdä mielenkiintoista, syvällistä journalismia ja saada sille lukijoita, mutta uskon että sellainen sauma on vielä olemassa, Matinpuro rohkaisee. kauttamiseksi yt-neuvottelut, joissa päädyttiin lomautuksiin sekä yhden henkilön irtisanomiseen hallinnosta. Kansan Uutisissa käytiin elosyyskuussa lehden taloudellisen tilanteen vaKehitys media-alalla ei välttämättä vie pelkästään digitaaliseen suuntaan. Painettujen lehtien suosion kasvusta näkyy merkkejä, pohjakosketus on ehkä saavutettu. Tärkeää olisi lehtien avautuminen entistä laajempiin kansalaispiireihin. Klassekampenin ystävät -yhdistys järjestää lehden hyväksi myyjäisiä ja muuta rahankeräystä.. Klassekampen koetaan ”meidän mediaksi”, Matinpuro kertoo. Matinpuro uskoo puoluelehtien mahdollisuuksiin. Matinpuro heittää ilmaan myös ajatuksen yhteisistä hankkeista pohjoismaisten lehtitalojen kesken. ETC:ssä ainutlaatuista on sen kylkeen syntynyt ekologisen yritystoiminnan rypäs, jonka pääomistaja on edelleen lehden perustaja Johan Ehrenberg
Sosiaalidemokraateista vasemmalla puolella olevien far-left -puolueiden kannatus vaihtelee maasta toiseen. – Demareista vasemmalla olevat puolueet ovat hyötyneet vähän 2010-luvun epävakaudesta. – Sen ei tarvitse neuvotella puolueen sisällä, ollaanko konservatiiveja vai liberaaleja. tArkkArAjAisen leirin edunvAlvojA Myös tutkijatohtori Johanna Vuorelma tulkitsee, että oppositioasema nostaa perussuomalaisten kannatusta. Yksi oletus on, että vihreisiin verrattuna näiltä puolueilta puuttuu yhteinen linja kansainvälisissä kysymyksissä. Kolmas vahva syy kannatuksen nousuun on ideologinen. Vuorelman mukaan puolue on aseLe ht iK Uv a/ he iK Ki Sa UK Ko m aa Tutkijatohtori Johanna Vuorelma tulkitsee, että oppositioasema nostaa perussuomalaisten kannatusta. – Voittajia ovat oikeistopopulistit ja johonkin mittaan vihreät, hän arvioi puoluekentän murrosta. Puheenjohtaja Timo Soinin aikaan puolue ilmoitti olevansa työväenpuolue ilman sosialismia. Paloheimon mukaan kannatustaan lisäävien puolueiden tematiikka ei keskeisesti sisälly vasemmisto-oikeisto -asetelmaan Länsi-Euroopassa, Suomi mukaan luettuna. Perussuomalaisista on tullut Paloheimon mukaan aave. oikeistokonservAtiivit häviävät Paloheimo kiteyttää 2010-luvun puoluekentän murroksen kahteen sanaan: paluu kansallismielisyyteen. – Jos oletamme, että tämä hallituskokoonpano jatkaa ensi vaaleihin, se antaa kyllä tilaa kasvaa loppusyksyn 2019 luvuista. Puolue jäi hiuksenhienosti SDP:n taakse eduskuntavaaleissa. Euroopan valtavirtakehityksessä arvokonservatiiviset puolueet ovat muuttuneet talousohjelmiltaan liberaaleiksi. Aiemmin valtavirtapuolueet onnistuivat patoamaan pienten puolueiden kannatusta ottamalla omiin ohjelmiinsa näiden teemoja. Se nostaa kaikkialla Länsi-Euroopassa oikeistopopulistisia puolueita. Oppositiossa perussuomalaiset pystyvät huutamaan kovemmin kuin hallituspuolueet ja toista oppositiopuoluetta – kokoomusta – vahvemmin kansallismielistä agendaansa. – Oppositiossa perussuomalaiset pystyvät huutamaan kovemmin kuin hallituspuolueet ja toista oppositiopuoluetta – kokoomusta – vahvemmin kansallismielistä agendaansa, sanoo valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo.. Ajatellaan, että kaikkia pitää puhutella eikä vain tiettyä ryhmää. Ideologinen liima liittyy selkeästi konservatiiviseen ajattelutapaan, kun taas kokoomuksessa on paljon neuvottelua, mihin suuntaan mennään. Paloheimo huomauttaa, etteivät perinteiset oikeistokonservatiivit eivätkä sosiaalidemokraatit ole kyenneet patoamaan oikeistopopulistien kannatusta 2000-luvulla valtavirtaistamalla näiden teemoja. Puolue haastaa koko muuta poliittista kenttää. TeksTi Sirpa Puhakka H elsingin yhdessä vauraimmassa kaupunginosassa Eirassa asuva Jussi Halla-aho on johtanut perussuomalaisten hajaannuksesta lähtien puolueensa tasaisen tappavaan tahtiin kannatusnousuun. Vuorelman mukaan arvokonservatiiviset perussuomalaiset ajattelevat edustavansa tiettyä ryhmää suomalaisia, aika tarkkarajaisestikin määriteltyä. – Jos kysyy vaikka SDP:ltä, että mitä kansalaisten ryhmää te edustatte, tulee erilaisia näkemyksiä. Vihreiden vahvuus vasemmistopuolueisiin verrattuna onkin melko yhtenäinen näkemys kansainvälisestä yhteistyöstä. – Samalla ne ovat jättäneet selustansa auki kansallismieliselle konservatismille, josta voi seurata hyvinkin ikävää jälkeä, sanoo Paloheimo. – Globaaliin yhteistyöhön tarvitaan lisää pelisääntöjä. Vaalien jälkeen se on vahvistanut asemaansa mielipidemittausten ykkösenä. Valtioopin emeritusprofessori Heikki Paloheimo arvioi perussuomalaisten aseman erittäin hyväksi. Niitä markkinat kaipaavat, sanoo Paloheimo. Muut puolueet peilaavat omien tekemistensä seurauksia perussuomalaisten kannatukseen sen sijaan, että nostaisivat esiin heidän tekemisiään. Itsekin eliittiä edustavan Hallaahon ”kansasta vieraantuneen eliitin” vastaisen populistipuolueen olemassaolo perustuu maahanmuuttovastaisuuteen ja ilmastonmuutoksen leimaamiseen ilmastohysteriaksi sekä vähemmistöjen oikeuksien kyseenalaistamiseen. On liikaa ulkomailta tulevaa epävarmuutta, joka kohdistuu työväestöön, keskiluokkaiseen väestöön, toimihenkilöihin ja yrittäjiin. – Perussuomalaisten nousun taustalla on 2000-luvun kansallisvaltion uusi paluu. ArvokonservAtiivisuus kAsvAA Perussuomalaisten arvokonservatiivisuus on osa yleiseurooppalaista ilmiötä. tAlouskriisistä bensAA liekkeihin Paloheimo ja Vuorelma nostavat esiin vuoden 2008 globaalin talouskriisin merkityksen puoluePerussuomalaiset tarjoavat äänestäjilleen samassa paketissa kansallismielisyyden, maahanmuuton vastustamisen ja ilmastonmuutoksen vähättelyn. TausTaT 16 | KU 52 /2 01 9 Paluu kansallismielisyyteen siivittää perussuomalaisia moinut onnistuneesti itsensä liberaali-konservatiivi -akselilla kannatuksensa kannalta. Halla-aholaiset perussuomalaiset kieltäytyvät asemoimasta puoluettaan vasemmisto-oikeisto -akselille. – Puhutaan suomalaisuudesta, etnisyydestä ja luodaan kuvaa, että on tietty intressiryhmä, jota puolue edustaa. Tätä yksikään muu puolue ei tee
Le ht ik uv a/ he ik ki Sa uk ko m aa. Muutoin pysytään oppositiossa. Viime vuosikymmeninä on tehty pakolaisuuteen, vähemmistöjen asemaan ja kansalaisten perusoikeuksiin liittyviä kansainvälisiä sopimuksia, joita oikeistopopulistit hyödyntävät omassa politiikassaan. Vastakkain ovat asiantuntijuuteen perustuva politiikka ja toisaalta ajatus, että poliitikkojen pitäisi kuunnella kansaa. l kentän murrokselle ja oikeistopopulismin nousulle. – Talouskriisi on jäänyt liian vähälle huomiolle verrattuna siihen, miten järisyttäviä vaikutuksia sillä on ollut puoluekenttään eri puolilla Eurooppaa. Oikealla kokoomuksen Kai Mykkänen ja Liike Nytin Harry Harkimo. Paloheimon mukaan 2010-luvulla uusliberaalin talousregiimin kritiikki ja pakolaiskysymys ovat antaneet tuulta purjeisiin oikeistopopulisteille. Vasemmalla kristillisdemokraattien Peter Östman ja Päivi Räsänen sekä perussuomalaisten Ville Tavio. Sen jälkeen tuli vielä pakolaiskriisi ja näiden yhteisvaikutus politiikan kentän muutokseen, sanoo Vuorelma. Tavoite on tietopohjainen. Vuorelma ottaa esimerkkinä hallituksen keskeisen tavoitteen, työllisyysasteen nostamisen. TausTaT masta, vaan on sulkeutunut ja vetoaa asiantuntijuuteen ja kaukana kansasta oleviin auktoriteetteihin. Vanhat puolueet eivät ole pystyneet tarjoamaan uudenlaista tapaa lähestyä poliittisia kysymyksiä. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho sai kaikki oppositiopuolueet eduskunnassa tukemaan perussuomalaisten junailemaa, puolueen maahanmuuttovastaista linjaa kirkastavaa al-Hol-välikysymystä. Paloheimon mukaan kaikki valtavirtapuolueet ovat hankalassa tilanteessa. Monissa maissa puoluekenttä näyttää erilaiselta. – On vieraantunut poliittinen eliitti, joka päättää eikä mieti kysymyksiä kansalaisten näkökulVanhat puolueet eivät ole tarjonneet houkuttelevaa vaihtoehtoa. Iso-Britanniassa on puhuttu puolalaisista ja muista vierastyövoimasta brexitin yhteydessä. – Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. – Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, muistuttaa Paloheimo. Rajat halutaan kontrolliin, jotta saadaan vakautta ja järjestystä. Pikemminkin kriisi siivitti oikeistopopulisteja. Hallitukseen mennään ajamaan vain omille äänestäjille tärkeitä asioita. – Silloin puhutaan suomalaisista työntekijöistä vastaan muualta tulleet, samoin kuin tätä käytetään muissakin maissa. AsiAntuntijAt jA kAnsA vAstAkkAin Vuorelma näkee, että politiikan kentällä vallitsee vahva jännite teknokraattisen ja populistisen politiikkakäsityksen välillä. Vuorelma muistuttaa, että populistit suhtautuvat hallitusyhteistyöhön toisin kuin muut puolueet. – He eivät halua hallitukseen, jos he eivät pysty tehokkaasti ajamaan omien äänestäjiensä asioita, Johanna Vuorelma sanoo. – Globaali talouskriisi ei hyödyttänyt ainakaan sosiaalidemokraattisia puolueita. Hallitusta vastassa on perussuomalaisten retoriikka: puhe siirretään kulttuuriselle alueelle
l Cas Mudde on Guardian US:n kolumnisti ja Georgian yliopiston professori. Toiseksi: sekä ehdokkaisiin että tavoitteisiin kohdistuvat sisäiset erimielisyydet haittaavat niin kannatusta kuin äänestysaktiivisuuttakin. Republikaanien kannattajat tietävät, ketä ja mitä varten he lähtevät äänestämään. Tästä kaikesta seurasi, että Labourin profiili vaaleissa oli epäselvä. Corbynilla on melko vahva asema puolueessaan, joten hän luultavasti pystyy vaikuttamaan seuraajansa valintaan, mutta hän on ollut jatkuvassa julkisessa konfliktissa Labourin parlamenttiryhmän enemmistön kanssa. Britannian vaaleissa pienemmillä puolueilla on enemmän merkitystä. Donald Trumpin peruskannattajakunta saattaa olla pieni, mutta se on mobilisoitu ja yhtenäinen. Niissä vaalipiireissä, joihin Brexit-puolue asetti ehdokkaita, brexit-henkisten äänet hajautuivat ja Labour sai napsittua muutamia tärkeitä paikkoja. Monenlaisia, joskin monet niistä ovat yleisiä eivätkä suoraan liity Britannian tulokseen. Sitä vastoin konservatiiveilla oli selkeä viesti (”äänestäkää brexitin toteuttamiseksi, äänestäkää kansanäänestyksen tuloksen kunnioittamiseksi”), miten ongelmallinen se todellisuudessa olikaan. Tärkeintä on kuitenkin huomata, että kaikki vaalit ovat yhä ensi sijassa kansallisia eivätkä globaaleja. Molemmissa kyllä on enemmistövaalitapa ja yhden edustajan vaalipiirit, mikä johtaa kaksipuoluejärjestelmään, mutta siinä se. Mitä ilmeisimmin tämä johtui suurelta osin siitä, ettei Corbyn halunnut ottaa selvää kantaa vaalien keskeiseen kysymykseen. ErimiElisyydEt haittaavat Mitä johtopäätöksiä siis voi tehdä Yhdysvaltain vuoden 2020 vaaleja silmällä pitäen. Pete Buttigieg, Elizabeth Warren, Joe Biden ja Bernie Sanders demokraattien vaalikeskustelussa Atlantassa marraskuussa. Tämä voi pitää paikkansa, mutta en ole vieläkään vakuuttunut – varsinkaan kun Britannian vaalitulos ei anna mitään todisteita tällaisille päätelmille. Tämä näkyi nyt Nigel Faragen Brexit-puolueen ratkaisevassa roolissa. Britannia on parlamentaarinen järjestelmä, kun taas Yhdysvallat presidenttivaltainen, mikä asettaa enemmän painoa yhdelle henkilölle ja tekee epädemokraattisesta valitsijamiesjärjestelmästä ratkaisijan. Labourin profiili vaaleissa oli epäselvä. Kun ottaa huomioon Yhdysvaltain demokraattien jakolinjat sekä ”maltillisten” ja ”radikaalien” ehdokkaiden rahoittajien ja kannattajien välillä vallitsevan avoimen vihamielisyyden, on vakava riski, että tämä haittaa myös demokraatteja 2020. Le ht iK Uv a/ aL ex W on g. Tulos oli monella tavalla linjassa eurooppalaisten trendien kanssa, erityisesti siinä, että (radikalisoituneet) valtavirran oikeistopuolueet ovat pärjänneet melko hyvin esimerkiksi Itävallan ja Hollannin vaaleissa, kun taas sosiaalidemokraatit ovat kärsineet tappioita lähes kaikkialla riippumatta siitä, ovatko he ”maltillisia” vai ”radikaaleja”. Corbynin ”dramaattisen heikko” tulos oli vain 3 prosenttiyksikköä huonompi kuin Tony Blairin vuonna 2005 saama 35,2 prosenttia, joka toi Blairille kolmannen pääministerikauden. Ratkaisevaa on se, ketkä lähtevät uurnille. Labourilla oli kyllä fantastisia videopätkiä ja uskomattoman yksityiskohtainen ja harkittu vaaliohjelma, mutta sen kampanjasta puuttui selvä fokus ja tavoite. Rehellisesti sanottuna ei myöskään Johnson ole suosittu, mutta hän on paljon vähemmän epäsuosittu kuin Corbyn. Ei ole väliä sillä, vaikka väestön enemmistö ei pitäisi ehdokkaasta, jos äänestäjien enemmistö pitää hänestä. Työväenpuolue on lisäksi jakautunut monien avainkysymysten, erityisesti brexitin suhteen. Käännös: Arto Huovinen laista” ehdokasta kuten Bernie Sanders tai Elizabeth Warren ja että vain Joe Bidenin tai Pete Buttigiegin kaltainen ”maltillinen” ehdokas voi tuoda voiton. Enemmistövaalitapa on äärimmäisen epäsuhteellinen. Tietävätkö demokraattien kannattajat. Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on vielä epädemokraattisempi, koska valitsijamiehet voivat ohittaa äänestäjien enemmistön. Toiseksi Corbyn oli hyvin kiistelty ehdokas. Brecit-puolue ojensi Boris Johnsonille voiton, koska se ei asettanut omia ehdokkaita lähes puolessa vaalipiireistä. Biden sanoi varoittaneensa, että näin käy, kun siirtyy ”hyvin, hyvin kauas vasemmalle”. Britannian vaaleissa oli omat, osittain ainutlaatuiset, vaaliteemat ja ehdokkaat. Kampanjoilla on mErKitystä Neljäs, kaikkein tärkein johtopäätös on se, että kampanjoilla on merkitystä. Puolue käytti suuren osan vaalirahoistaan Facebookissa viimeisellä kampanjaviikolla, jolloin monet päättävät, äänestääkö ylipäätään ja ketä äänestää. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että demokraattien tulisi paljon vähemmän luottaa valtakunnallisiin gallupeihin. ErilaisEt järjEstElmät Sellainen käsitys, että Britannian vaaleja voi suoraan verrata Yhdysvaltain vaaleihin, perustuu liian yksioikoiseen käsitykseen niiden poliittisista järjestelmistä. Yhdysvaltain kaltaisessa hyvin polarisoituneessa maassa keskimääräiset kannatusluvut eivät välttämättä kerro paljonkaan siitä, kuka voittaa presidentinvaalit. Ennen kaikkea oli kysymys brexitistä, joka taas ei liikuta Yhdysvaltain äänestäjiä. Kolmanneksi: vaalijärjestelmä on avainasemassa menestyksellisessä kampanjoinnissa. Ensinnäkin: epäsuositut ehdokkaat voivat voittaa vaaleissa – tämä olisi pitänyt oppia jo Yhdysvaltain vaaleista 2016. TausTaT KU 52 /2 01 9 | 19 Hän on hyvin suosittu puolueen (uusissa) peruskannattajissa ja milleniaalien keskuudessa, mutta 61 prosentilla briteistä on negatiivinen käsitys Corbynista. Epäsuosiossa on vain osittain kysymys ”jyrkästä vasemmistolaisuudesta”, Corbynia haittasivat myös hänen heikkoutensa antisemitismin torjumisessa ja hänen kantaa ottamattomuuteensa brexitin suhteen. Tämä koskee erityisesti vanhempia valkoisia miehiä, jotka ovat aktiivisia äänestäjiä. Britannian vaaleissa konservatiivit saivat yhden paikan 38 304 äänellä, Labour tarvitsi 50 649 ääntä jokaiseen paikkaan, liberaalidemokraatit 331 226 ja vihreät 857 513. Trumpin kampanja on vuoden aikana kuluttanut miljoonia dollareita Facebookissa tarjoten hyvin yksinkertaista viestiä – johtajansa kielellä: ”DEMOKRAATIT HALUAVAT VARASTAA VAALIT”
TausTaT 20 | KU 52 /2 01 9 Väestöltään kasvavia alueita on entistä harvemmassa. Nyt se koskee koko Suomea. TeksTi Jussi Virkkunen S uomen alueet eriytyvät, erilaistuvat ja etääntyvät toisistaan koko ajan. Väestön keskittymiskehityksen lisäksi käynnissä ovatkin väestön supistuminen sekä nyt ensimmäisen kerran nähtävillä on vakituisen asutuksen tyhjenemistä. Yksi tekijä Yhdistää Väestöltään kasvavia kaupunkeja yhdistää yksi tekijä, Aro tiivistää. Muuttoliiketutkija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä huomauttaa, että kehityksessä on viime vuosina tapahtunut yksi merkittävä muutos. Sen väestö kasvaa, vaikka korkeakoulua ei löydy. – Jos tarkastelee Uuttamaata vuodesta 2015, puhumattakaan Tilastokeskuksen väestöennusteesta, aika selkeästi piirtyy näkyville, että pääkaupunkiseudun neljä kuntaa pärjää hyvin. – Jos aiemmin erot näkyivät maan suuralueiden välillä, ehkä maakuntien välillä, nyt vuosi vuodelta ne näkyvät yhä enemmän maakuntien ja kaupunkikeskusten sisällä, jopa kaupunkien osaalueiden välisinä kasvavina eroina. alueet eriytyvät kaikilla tasoilla Al l Ov er Pr es s/ lA ss e An sA hA rj U/ Kä si tt el y KU. Niissä on tarjolla kaikille koulutusasteille tarjontaa eli niistä löytyy myös yliopisto. Seinäjoki tuntuu olevan tämän säännön vahvistava poikkeus. Kehitys alkoi vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa, eikä väestön keskittyminen ole sen jälkeen hidastunut, päin vastoin se on ennemmin kiihtynyt. – Joukko on koko ajan käynyt harvasilmäisemmäksi, mitkä ovat päässeet syvemmälle kasvuuralle ja joiden kehitys näyttäisi ennusteiden valossa olevan ainakin 2020-luvun kasvussa, Timo Aro sanoo. Kymmenen Kuuma-kuntaa – muutamaa lukuun ottamatta – pärjäävät hyvin, mutta muun Uudenmaan kohdalla tilanne on jo erilainen ja muistuttaa paljon kehitystä, jota tapahtuu tai on jo tapahtunut muissa maakunnissa. Ja nämä kolme asiaa näkyvät myös väkirikkaimmassa Uudenmaan maakunnassa