vIIkkolehtI | 27.11.2020 | 3,5 € | 48-003251-2048 | kansanuutIset.fI Yhdysvaltain demokratian vikoja vaikea korjata sivu 12 Krasnyi borissa teloitetuista lähes puolet oli suomalaisia sivu 16 Työnantajille lisää vastuuta ikääntyvien työntekijöiden uudelleentyöllistymisestä sivu 23 Norja esittää suomelle Nato-joukkojeN kauttakulkua. 48/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. SIVU 14 kansan uutiset
2 | KU 48 /2 02 EU:ssa on Eurooppa-tutkija Timo Miettisen mukaan nyt ihan uudenlainen tilanne, johon tarvittaisiin uudenlaista ajattelutapaa. Käänne huonompaan tapahtui nopeasti maan väkirikkaimmalla alueella. Oppositio ei pysty myöntämään, että koronakriisiä on Suomessa hoidettu poikkeuksellisen hyvin. Toisen aallon pysäyttämisellä suojellaan myös Suomen taloutta, joka on edelleen selvinnyt koronasta suorastaan häkellyttävän hyvin muuhun Eurooppaan verrattuna. Jonkin verran arvostelua on herättänyt uusien toimien ja vielä kovempien puheiden näytösluonteisuus. Muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin 9,8 prosenttia. Tehokuureilla alueelliset tautiryppäät saatiin aiemmin syksyllä hallintaan muun muassa Vaasan seudulla ja Etelä-Savossa. Kesto Määräaikais. LUE LISÄÄ SIVULTA 25 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Mitä tapahtuu sisämarkkinoilla, pitäisi hänen mukaansa nähdä vahvemmin kytköksissä siihen, mitä tapahtuu ulkopolitiikassa. Ennen luulin, että ne ovat masentavia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreen toimialakatsauksen mukaan teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta. Ne eivät monta tuntia ehtineet vanheta, kun moni ministeri ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö patistivat tekemään enemmän. (10 %). l K oronatil anne on Suomessa edelleen lohdullinen muuhun Eurooppaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla tuli voimaan uusia rajoituksia tämän viikon maanantaina. Toimet ovat pääosin oikeita eivätkä ainakaan ennenaikaisia. Sähköja elektroniikkateollisuudessa tuotanto on tänä vuonna kasvanut – siis todellakin kasvanut – vain Suomessa ja Puolassa. nen verhotulta uhkaukselta. Mikä sen ihanampaa kuin juosta lenkki marraskuun illassa ja katsella kausivaloja: pihavaloja, parvekevaloja. Toinen aalto poikki kovinkin toimin Pimeät marraskuun illat. Hyväksi sitä ei voi sanoa. Edellisen viikon aikana tartuntoja oli 992. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella todettiin viime viikolla 1 533 koronavirustartuntaa. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA All Over Press/Alamy/Godong Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Jo tiistaina ennen puolta päivää kerrottiin, että pääkaupunkiseudulle tulee samanlaisia rajoituksia kuin keväällä. Hallitus ja viranomaiset reagoivat käänteeseen ripeästi. Perusteita epäilylle löytyy esimerkiksi tutkimustuloksista, joiden mukaan työllisyys kehittyi myönteisemmin perustuloa saaneilla kuin nyt jo puretun Sipilän aktiivimallin piirissä olleilla työttömillä. Työllisyys on heikentynyt, mutta ainakin toistaiseksi pelättyä vähemmän. LUE LISÄÄ SIVULTA 18 Ministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoo kolumnissaan suhtautuvansa skeptisesti sosiaaliturvaleikkauksia koskeviin työllisyysvaikutusarvioihin. Nyt tiedän paremmin. Kotona pääsee kietoutumaan lämpimään vilttiin, juomaan glogiä ja katselemaan kynttilän liekkiä. Muutaman viikon tehokuurilla korona on tarkoitus saada uudelleen hallintaan. Muistutus oli kuitenkin paikallaan, koska koronakuri on päässyt heltymään. Ministerien toiminta maanantaina vaikutti koordinoidulta ja valmiuslain väläyttämiPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. Vastuunotto itsestä on vastuunkantoa myös muista. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Tuula KärKi Toimittaja 48/2020 Perjantaina 27.11.2020. Tärkeintä onkin kansalaisten tyytyväisyys
teksti Kai Hirvasnoro Duunarimiehet, naiset, maahanmuuttajat, nuoret ja seniorit kärsivät yhtä lailla työmarkkinoiden epäkohdista, todetaan Vasemmistofoorumin raportissa. Hän toteutti ajatuspaja Vasemmistofoorumille raportin Työn joustavuus ja työuran turvaketju, joka julkaistiin tiistaina. Työehtojen joustavuus on ollut keskeinen työmarkkinoiden puheenaihe 40 vuotta. – Yhteiskuntatieteellinen näyttö tukee tarvetta parantaa työntekijöiden turvaa ja lisätä heidän valtaansa myös hyvinvointivaltion ja työmarkkinasopimisen mallimaina pidetyissä Pohjoismaissa, Outinen toteaa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järPorkkana tuottaa työllisyyttä siinä kuin keppikin Vasemmistofoorumin raportti kääntää työmarkkinajoustojen näkökulman työntekijälähtöiseksi. Raportissa Outinen perustelee laajan pohjoismaisen tutkimusaineiston avulla, miksi työehtojen parantaminen kannattaa myös haastavassa työmarkkinatilanteessa. Le ht iK Uv a/ em m i Ko rh on en. KU 48 /2 02 | 3 01 AjAssA M yös korona-aikana porkkana on keppiä tehokkaampi työllisyystoimi, toteaa yhteiskuntahistorioitsija Sami Outinen
– Näiden alojen työntekijäryhmien asettaminen vastakkain lisäisi vain oikeistopopulistien kannatusta ja työnantajien mahdollisuutta polkea etenkin heikoimmassa asemassa olevia työntekijöitä, Outinen huomauttaa. 4 | KU 48 /2 02 Sami Outinen. keppi TuoTTaa huonoa voinTia Hallitus päättää uusista työllisyyslinjauksista ensi keväänä. Outisen mukaan tieteenteon perusvaatimukset täyttävissä työllistämistoimien vaikuttavuusarvioissa on huomioitava tulonjakovaikutukset ja suhdannetilanne. Se tarkoittaa, että työtulojen ja perusturvan yhdistelmä takaisi kaikille työmarkkinoilla olleille vähintään kohtuullisen minimitoimeentulon kaikissa tilanteissa. Työn tuottavuutta voisi kohentaa työnantajalähtöisten silpputyöjoustojen sijaan yhtä lailla parantamalla joustavien työntekijöiden työsuhdeturvaa, lyhentämällä yleistä työaikaa, lisäämällä työpaikkademokratiaa ja koordinoimalla paremmin alojen välistä ammattiyhdistystoimintaa. Työnantajalähtöisten joustojen kääntäminen työntekijälähtöisiksi ja säällisiin työehtoihin perustuvan täystyöllisyyden takaaminen on kuitenkin hankalaa työvoiman äärettömän globaalin ylitarjonnan, finanssikapitalismin ja kilpailuvaltiojärjestelmän aikakaudella. Viimeaikainen pohjoismainen työmarkkinakehitys osoittaa raportin mukaan myös sen, että työntekijöiden näkökulmasta on tarpeen keskittyä työehtojen parantamiseen sekä kuihtuvilla miesvaltaisilla duunarialoilla että naisja maahanmuuttajavaltaisilla palvelualoilla. Työmarkkinoilla kolme kasTia Outinen kuvaa Pohjoismaihin muodostuneen 2020-luvulle tultaessa kolmen kastin työmarkkinat. Myös vastakkainasettelu maahanmuuttajien kanssa on turhaa. Tästä syystä kaikille työntekijöille tulisi Outisen mukaan taata vähintään työuran turvaketju. – Ongelma pohjoismaisten työntekijöiden kannalta ei ole maahanmuutto tai maahanmuuttajat vaan se, että maahanmuutto on lisännyt työnantajalähtöistä joustavuutta ja työnantajien valtaa työmarkkinoilla. Kaksi kolmasosaa on pysyvissä ja vakituisissa töissä, kolmasosa erilaisissa silpputöissä ja osa työvoimasta on pudonnut kokonaan työmarkkinoilta. jestö (OECD) teki 1980-luvun alussa ehdotuksia työntekijöiden palkkojen, liikkuvuuden, työaikojen ja työehtojen joustavuuden lisäämisestä. Outisen mukaan joustokeskustelussa on syytä huomioida, puhutaanko työntekijävai työnantajalähtöisestä joustavuudesta. Keppi lisää todistettavasti köyhyyttä, alentaa tulevaa palkkatasoa, lyhentää tulevia työsuhteita, vähentää työntekijöiden valmiutta vaihtaa työpaikkaa sekä lannistaa vähemmän koulutettuja ja sairaita aktivoitumasta työmarkkinoille. Hän ehdottaa kolmen kastin työmarkkinoiden inhimillistämiseksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista Tanskan malliin itsensä työllistäjiin ja pienyrittäjiin. l Ni Na Ka ir is al o. Valtiovarainministeriö laskee niiden työllisyysvaikutukset. Näin porkkana osoittautuu pidemmällä aikavälillä vähintään yhtä tehokkaaksi työllistämistoimeksi kuin keppi. Outinen sanoo, että duunarimiehet, naiset, maahanmuuttajat, nuoret ja seniorit kärsivät yhtä lailla työmarkkinoiden epäkohdista, vaikka työnantajien hiostuksen muodot vaihtelevat eri aloilla. Samoin työajan yleinen lyhentäminen olisi työnantajakeskeistä joustokulttuuria oikeudenmukaisempi tapa torjua ilmastonmuutosta ja lisätä tuottavuutta sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Hänen tutkimusraportissaan etsitään muista Pohjoismaista työntekijälähtöisiä esimerkkejä, jotka vahvistaisivat työntekijöiden turvaa ja sananvaltaa paremmin kuin työnantajavetoiset joustot. – Tästä syystä työntekijöiden välittäminen toinen toisistaan tulisi nostaa kansallisesti ja globaalisti yhteiskuntapolitiikan keskiöön
Kansanedustaja Pia Lohikoski 20.11. Tästä olisi opittavaa Suomessakin. Uusi työsopimuslaki betonoi yleissitovuuden pariksi kymmeneksi vuodeksi, hän arvioi. VR:n yritys häätää asunnottomat pois tiloistaan poistamalla penkit nostaa esiin kysymyksen siitä, kenelle julkiset tilat oikein on tarkoitettu. Minun kaltaisteni nousee. Penkkejä kun eivät VR:n mukaan käyttäneet juurikaan asiakkaat vaan “vakioporukat”. Oikealla jaoston tuolloinen puheenjohtaja Timo Mäkelä. Miksi minun mielipiteeni asiaan on muka kiinnostavampi. Eli nyt, kun hyväosaiset nostivat hälyn Twitterissä. Kaikilla ei tätä mahdollisuutta ole, ja juuri heille penkit olivat korvaamattomia. Vastaustwiiteissään VR perusteli poistoa ”penkkien väärinkäytöksillä”. KuKa saa istahtaa aseman penKille. Myönnän kuitenkin, etten ollut itse edes huomannut penkkien poistoa. Kiinnostava yksityiskohta tapauksessa on myös se, että penkit poistettiin jo viime maaliskuussa. – Se on hävitty paikallisen sopimisen osalta, hankkeen keskeinen vaikuttaja Matti Vanhanen sanoi. Otsikoihin tämä nousi kuitenkin vasta nyt, yli puoli vuotta myöhemmin. Joku huomasi penkkien puuttumisen ja kysyi aiheesta twiitillä VR:ltä. Ja jos tarve olisi, voisin istua aseman kahvilan penkeillä maksavana asiakkaana. Onko julkisen tilan penkin käyttäminen etuoikeus, joka täytyy ansaita. Jos asunnottomat eivät saa viettää päiviään rautatieaseman penkeillä, niin missä sitten. KU 48 /2 02 | 5 KesKustassa myönnettiin marraskuussa 2000, että sen työreformiksi nimeämä uudistuspaketti ei etene. Miten penkkiä voi väärinkäyttää. TeollisuusliiTon TuTkimuspäällikkö Anu-HAnnA AnTTilA Tekijä-leHden blogissA some VR:n päätös poistaa Helsingin rautatieaseman pääaulan penkit on viime viikkoina puhuttanut Twitterissä. Onko meidän niin vaikea tunnustaa, että yhteiskunnassamme on huono-osaisuutta, että emme siedä edes nähdä siitä kärsiviä ihmisiä työmatkoillamme. Koronakriisi on konkretisoinut sen, että elämä on hyvin epävarmaa ja perheen taloudellinen tilanne voi muuttua nopeastikin. Ranskasta kuuluu kummia, ympäristörikollisille aiotaan ryhtyä antamaan kunnollisia rangaistuksia. Kai Hirvasnoro Keskusta myönsi: työreformi on hävitty 20 vuotta sitten Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen esitteli vuonna 1998 työreformia Pirkanmaan Vasemmistoliiton ay-jaostolle. – Halusimme korostaa, että ei saisi olla eroa, kuuluuko työnantajaliittoon vai ei, Vanhanen selitti keskustan kantaa ja jatkoi, että työnantajista vain 10 prosenttia on järjestäytyneitä. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin väännetään samasta asiasta. AnnA lemsTröm Kirjoittaja on Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja. On yleisesti tiedossa, että rautatieaseman lämpimissä sisätiloissa aikaa viettävät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat, kuten asunnottomat, pitkäaikaistyöttömät ja päihderiippuvaiset. Maksuton toinen aste ja laajentuvan oppivelvollisuuden mukanaan tuomat paremmat turvaverkot ovat parasta muutosturvaa kaikille. Työreformi oli kirosana ay-liikkeelle. Ympäristörikosten suunnitteleminenkin pitäisi saada rangaistavaksi. Kävikin nopeasti selväksi, ettei kyse ollut lainkaan penkin käyttötavasta vaan pikemminkin penkin käyttäjistä. Osallistuin itsekin pöyristyneenä keskusteluun. – Jollakin tavalla se varmaan onnistuikin, Vanhanen sanoi. Olen niin etuoikeutetussa asemassa, ettei minulla ole tarvetta viettää aikaa tai pitää levähdystaukoa rautatieasemalla. Heidän huolensa poistosta ei kuitenkin nouse Helsingin Sanomien otsikoihin. Kolumni Si rp a Ko SK in en. Myös vasemmistopuolueet onnistuivat aktivoimaan väkeään sitä vastaan. Koronaepidemiasta elpyminen on hidasta. lainattua Koronaepidemia onkin kuin ensimmäisen asteen hirmumyrsky, jonka ensimmäinen aalto on vain esinäytös tuleville, vielä korkeammille aalloille. Professori Vesa Puuronen 23.11. Kyse on siitä, kuka saa edustaa työntekijöitä järjestäytymättömissä yrityksissä ja voivatko ne poiketa sopimuksista alaspäin sopimalla siitä työntekijäpuolen kanssa
Kapitalismin evoluutio on nähdäkseni melko vääjäämättömästi kulkenut pisteeseen, jossa talousjärjestelmää pyörittää rahoitusmarkkinoiden ja keskuspankkien yhteispeli. Hän itse näyttää ajattelevan, että käsillämme on jonkinlainen hetken hurmos, joka ei kuitenkaan voi kestää. Jopa sellaiset, joita ei ennen osattu edes kuvitella. Kun tämä tosiasia on pyritty viime vuosina kiistämään ja elvyttävästä talouspolitiikasta on pyritty irtautumaan, talousjärjestelmä on lähes välittömästi luisunut jonkinlaiseen kriisiin. Siksi keskuspankkeja ja valtioita tarvitaan sosialisoimaan merkittävä osa investoinneista, kuten John Maynard Keynes asian ilmaisi. Oikeastaan huolen aiheena ei ole pelkästään tietynlainen talousajattelu, vaan myös jo olemassa olevat talouspolitiikan käytännöt. Lopulta tulee maksun aika ja niin yksilöiden kuin yhteiskuntien kokonaisuudessaan on kohdattava taloudelliset realiteetit. Tämän lisäksi vielä finanssipolitiikkaa huudetaan apuun ja johtavat makrotaloustieteilijät ympäri maailmaa julistavat, kuinka julkisen talouden kestävyyshuolet on ainakin toistaiseksi syytä unohtaa. Syntyvä kokonaisuus suorastaan hämmentää presidenttiä, joka ei usko asioiden ratkeavan rahaa painamalla ja velassa piehtaroimalla. Paikkakunta Postinumero Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat Tervehdykset lähetetään 4.12.2020 mennessä joko postitse Kansan Uutiset Oy, PL 64, 00501 HELSINKI tai sähköpostilla ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tervehdykset voi maksaa Kansan Uutisten tilille FI42 2100 1800 0395 24, NDEAFIHH, viite 33501 Tervehdykset voi myös lähettää netin kautta https://ilmoitukset.kansanuutiset.fi/ Netissä tervehdykset voi maksaa verkkopankkimaksuna. Keskeinen syy havaitsemallemme tilanteelle on siinä, ettei kapitalismin viimekätinen moottori – yksityinen riskinotto ja voitontavoittelu pysty ruokkimaan riittävästi itseään. Siis asettamaan politiikalla perustaso sekä arvopapereiden että hyödykkeiden kysynnälle. Sitten on vielä tuo talousajattelu, jonka mukaan ”velkaa ei tarvitse maksaa takaisin lainkaan”. Niinistön havaitsemalla ”ajattelulla” on siis materiaalinen perusta, joka nousee kapitalismin kovasta ytimestä. Vaikka talouspolitiikka ei varsinaisesti presidentin toimivaltaan kuulukaan, Suomea aikanaan euroonkin valtiovarainministerinä viemässä ollut Niinistö pohdiskeli myös tämän hänelle varsin tutun politiikkalohkon viimeaikaisia muutoksia. Paluu Niinistön kaipaamiin totuuksiin saattaakin vaatia suurempaa kumousta kuin pientä velkajärjestelyä. l T asavallan presidentti Sauli Niinistö antoi viime sunnuntaina laajan haastattelun IlkkaPohjalaiselle. AjAssA 6 | KU 48 /2 02 Esimerkiksi rahapolitiikassa on ylitetty kaikki mahdolliset rajat. Niinistö kertoo lehdelle olevansa huolissaan uudesta talousajattelusta, jonka mukaan ”rahaa on”. Ja kuinka tätä tehdään koko ajan lisää, eikä loppua näy. Edessä on siis välttämättä jonkinlainen velkajärjestely, jubilee, jonka myötä hekumassa kertyneet velat kuoletetaan. Presidentti Niinistön hämmennys ei ole viime vuosien taloudellisten käänteiden valossa outoa eikä edes tavatonta. Henkilötervehdyksen hinta 5 € / hlö Henkilön nimi TEKSTATEN SUKUNIMI, ETUNIMI € kansanuutiset.fi Jouluna on hyvä muistaa ystäviä ja yhteistyökumppaneita Laita Joulutervehdys Kansan Uutisiin. Rahaa on Kolumni Kun presidentti kohtasi keskuspankkikapitalismin. Globaalin finanssikriisin jälkeen vähitellen kaikki aiemmin rautaisina talouden ja talouspolitiikan lakeina tunnetut prinsiipit ovat yksi toisensa jälkeen lentäneet romukoppaan. Sitten taloutta aletaan rakentaa taas kestävälle perustalle puhtaalta pöydältä – velan ja rahanpainamisen vaarat jälleen muistaen. Jussi AhokAs Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti. Entä mitä tapahtuu silloin, kun pitääkin alkaa kiristää talouspolitiikkaa ja kaikki ovat jo tottuneet vähintäänkin puolivilliin velka-asenteeseen, kysyy Niinistö lopuksi. Niinistö nimittäin ihmettelee, kuinka keskuspankit luovat rahaa ”uskomattoman valtavia määriä”. Kun presidentti tulkitsee tapahtunutta anomaliana tai jonkinlaisena euforiana, olen itse kutsunut edellä mainittuja prosesseja keskuspankkikapitalismiksi ja pitänyt niitä loogisina askeleina modernin kapitalismin historiassa. On kyseessä sitten reaalitalous tai finanssitalous, yksityisten sijoittajien rohkeus loppuu lyhyeen
Ryysyrannan Joosepin perheen olisi tänä päivänä vaikeampaa nousta keskiluokkaan kuin 1920-luvulla. TausTaT KU 48 /2 02 | 7 02 taustat Helsingissä jonotettiin ruoka-avustusta vuonna 2007. Ja rm o Li nt Un en
TeksTi Elias Krohn. TausTaT 8 | KU 48 /2 02 Pitkä matka Ryysyrannasta keskiluokkaan Ylisukupolvinen huono-osaisuus kertoo elämänmahdollisuuksien eriarvoisesta jakautumisesta Suomessa, jossa mahdollisuuksien tasa-arvo on ollut pitkään politiikan keskiössä
Heikoimmassa asemassa ovat ne, joiden perheissä elämän eri osa-alueiden ongelmat ovat syventyneet ja pitkittyneet. Tutkijoiden karkean arvion mukaan vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä on Suomessa 20 000 lasta ja nuorta 10 000 perheessä. Nykyisessä hallitusohjelmassa ylisukupolvinen huono-osaisuus mainitaan kolmesti. PerhetauSta altiStaa SyrjäytymiSelle Ylisukupolvinen huono-osaisuus on ennen kaikkea inhimillinen tragedia, joka kuormittaa ihmisten arkea, Eskelinen korostaa. Syynä on se, että sosiaalinen etäisyys pääse tällaiseen hyvän kehään. S uome a Pidetä än hyvinvointivaltiona, mutta kaikki eivät ole päässeet osallisiksi elintason nopeasta noususta. Teemaan on muutenkin alettu kiinnittää 2000-luvun mittaan sosiaalija terveyspolitiikassa yhä enemmän huomiota. Kaikki eivät Tutkijat peräänkuuluttavat kuitenkin erityisesti kohdennettuja toimenpiteitä. Lisäksi siitä koituu yhteiskunnalle isoja kustannuksia. Tutkijoiden hätkähdyttävä päätelmä on kuitenkin se, että Joosepin perheen olisi tänä päivänä vaikeampaa nousta keskiluokkaan kuin 1920-luvulla. Perhetausta ei määrää Suomessa lapsen tulevaisuutta yhtä vahvasti kuin monessa vähemmän tasa-arvoisessa maassa. TausTaT KU 48 /2 02 | 9 Pitkä matka Ryysyrannasta keskiluokkaan SoSiaalinen etäiSyyS hyväoSaiSiin kaSvanut Kirjassa palataan välillä sadan vuoden taakse Ilmari Kiannon romaaniin Ryysyrannan Jooseppi, joka kertoo köyhyyden ja kurjuuden alaisesta elämästä pienessä torpassa Kainuussa. Siinä korostetaan palvelujärjestelmän kehittämistä ja palvelujen kohdentamista. Viranomaisten tuki rajoittui silloin lehmään ja ruokaan. Eskelinen, professori Juho Saari ja tutkija Liisa Björklund pureutuvat ylisukupolviseen huono-osaisuuteen tuoreessa kirjassaan Raskas perintö. Vaikka luvut eivät ole koko väestöön suhteutettuna kovin isoja, ongelma on merkittävä. – Ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta kärsivien lapsiperheiden kustannukset yhteiskunnalle ovat noin miljardi euroa vuodessa, kertoo Liisa Björklund Me-säätiön toimenpideohjelmaa varten tehdyistä laskelmista. ”Ilmiö kertoo elämänmahdollisuuksien eriarvoisesta jakautumisesta.” Le ht iK Uv a/ M iL La ta Ka La. Silti täälläkin vanhempien alhainen koulutus, työttömyys, toimeentulotuen asiakkuus ja sairastaminen altistavat lasta aikuisiän huono-osaisuudelle. Mistään ennaltamäärätystä kohtalosta ei ole kuitenkaan kyse, tutkijat korostavat. Nykyään Jooseppi perheineen pääsisi osalliseksi hyvinvointivaltion monista etuisuuksista ja palveluista. Huono-osaisuus on ennen kaikkea yhteiskunnassa vallitsevasta hyväosaisuudesta sivuun jäämistä, kirjan tekijät määrittelevät. Huono-osaisuuden syvimmissä notkelmissa elävät ne perheet, joissa huono-osaisuus jatkuu sukupolvesta toiseen. Heidän arkensa on usein pirstoutunutta ja perheenjäsenten elämänhallinta ja toimintakyky heikkoja. – Ilmiö kertoo elämänmahdollisuuksien eriarvoisesta jakautumisesta Suomessa, jossa mahdollisuuksien tasa-arvo on ollut pitkään politiikan keskiössä, perustelee Turun yliopistossa väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Niko Eskelinen. Hyvänä esimerkkinä he mainitsevat etsivän nuorisotyön, jolla pyritään syrjäytyneiden nuorten tunnistamiseen ja auttamiseen. Hyvillä asioilla on taipumus kytkeytyä toisiinsa: jonkin tavoitteen, kuten koulutustai työpaikan tai henkilökohtaisen elämänmuutoksen, saavuttamisesta seuraa uusia myönteisiä siirtymiä
Esimerkiksi Ohjaamoissa nuoret saavat matalalla kynnyksellä apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Björklund kertoo juuri olleensa suunnittelemassa erään kunnan sivistysja kulttuuripalveluissa toimia, joilla kannustetaan vanhempia lukemaan lapsilleen. Esimerkiksi perusturvan tasolla on merkitystä, ja se on Suomessa edelleen riittämätön, kuten perusturvan riittävyyden arviointiraportissa on todettu. ”Harrastukset laajentavat sosiaalisia piirejä.” Le ht iK Uv a/ Pa tr ic ia Ga br ie Lro be z. Sen sijaan, että selitetään esimerkiksi velkaantumista mielenterveysongelmilla tai mielenterveysongelmia velkaantumisella, pitäisi löytää niitä yhdistävien juurisyiden ryväs, kirjassa korostetaan. Näin lastensuojelun piirissä olleet nuoret saavat pitempään tukea itsenäistymiseensä, mikä voi parhaimmillaan ehkäistä syrjäytymistä. Tämänkin vuoksi on olennaista torjua esimerkiksi koulujen ja kaupunginosien eriytymiskehitystä. Niiden tulisi olla helposti saavutettavissa. Kannustusta harrastuKsiin Lapsille ja nuorille harrastuksilla, kuten kulttuurilla ja liikunnalla, on tärkeä merkitys paremman tulevaisuuden rakentamisessa. parempiosaisiin on kasvanut yleisen hyvinvoinnin voimakkaan nousun johdosta. Tutkijat peräänkuuluttavat kuitenkin erityisesti kohdennettuja toimenpiteitä. Niistä voi löytää tärkeitä roolimalleja, ja ne antavat arkeen rakennetta, Eskelinen kuvailee. Vaikka ryysyrantalaistenkin elintaso on parantunut, heidän takamatkansa muihin on pidentynyt. Jo aiemmin on alettu panostaa syrjäytyneiden nuorten tunnistamiseen ja auttamiseen, kuten etsivään nuorisotyöhön. Erojen kasvusta seuraa myös empatiakuilu: hyvin pärjäävien on vaikea eläytyä huono-osaisimpien asemaan, ja heillä on negatiivisia ennakkoasenteita esimerkiksi toimeentulotuen saajia kohtaan. Tärkeä päätös on Eskelisen mukaan ollut lasten subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen, jolla pyritään vahvistamaan lasten yhdenvertaisuutta vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta. Tämä olisi palvelujen vaikuttavuuden näkökulmasta perusteltua. – Mitä vähemmän tiedämme toisistamme ja tunnemme toisiamme, sitä suuremmaksi empatiakuilu kasvaa, Björklund toteaa. Kohdennetut toimet auttavat nuoria Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ongelma on viheliäinen, koska siihen ei ole yksioikoisia ratkaisuja. – Tiedämme maailmalla tehdyistä tutkimuksista, että jos vanhempi kiinnittää huomiota lapseen ja lukee ääneen lapselleen, tämän kouluvalmiudet paranevat. – Täytyy pystyä kehittämään tapoja, joilla tietosuoja ja luottamuksellisuus varmistetaan, samalla kun tietoa voidaan asiakkaan suostumuksella jakaa ammattilaisten kesken, Björklund linjaa. TausTaT 10 | KU 48 /2 02 Perhetaustan riskit tunnistamalla voitaisiin palveluja ja tukea kohdentaa tutkijoiden mukaan nykyistä enemmän. Vireillä oleva oppivelvollisuusiän nostaminen voi auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia pääsemään kiinni toisen asteen koulutukseen ja valmistumaan sieltä. Se vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen, vuorovaikutustaitoihin ja keskittymiskykyyn. Hyvänä, jo toteutuneena esimerkkinä Eskelinen ja Björklund mainitsevat lastenhuollon jälkihuollon ikärajan nostamisen 21:stä 25 vuoteen tämän vuoden alusta. l Juho Saari, Niko ESkEliNEN & liiSa BJörkluNd: Raskas perintö – Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. tuKea ihmisten arKeen Ylisukupolvisesti huono-osaisista on paljon tietoa, mutta sekin on hajallaan: Kelassa, sosiaalipalveluissa, kouluissa, neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, te-palveluissa… Esteenä tiedon jakamisessa ovat usein tietosuojakysymykset. – Harrastukset laajentavat sosiaalisia piirejä. – Sen sijaan, että kutsutaan ihmisiä virka-aikaan asiantuntijan puheille virastoon, voisimme tuottaa vaikuttavaa tekemistä lähemmäs ihmisten arkielämää ja elinympäristöä. Sektorirajat tulee ylittää sen sijaan, että ihmiset jaetaan palvelujärjestelmän mukaisiin siivuihin, tutkijat korostavat. Gaudeamus 2020, 305 sivua. Björklundin mukaan monesti koko perheen asioita olisi hyvä hoitaa yhdessä. Björklundin mukaan ihmisillä on taipumus vältellä hyvinvoinnin notkelmiin katsomista. – Perhetaustan riskit tunnistamalla voitaisiin palveluja ja tukea kohdentaa nykyistä enemmän. Tarvitaan tukea arjen rakenteessa, elämänhallinnassa ja rutiineissa
044 721 0320 info@kansanarkisto. Tavara-arpa ry Paperiliiton XXIII liittokokous ENNAKKOILMOITUS Paperiliitto r.y:n XXIII varsinainen liittokokous pidetään 17.–18.6.2021 Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Paperiliitto r.y. KU 48 /2 02 | 11 tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Tutkijapalvelu on avoinna rajoitetusti. Avoinna ti-pe klo 9 16. hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokous ENNAKKOILMOITUS Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston varsinainen kokous pidetään 18.6.2021 klo 8.30 alkaen Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n 12 ja 13 kohdissa mainitut asiat. Paperityöväen Työttömyyskassa Sami Laakso Päivi Äijälä hallituksen puheenjohtaja kassanjohtaja. Kokousjärjestelyissä otetaan huomioon ajankohtaiset koronatilanteen suositukset ja rajoitteet. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat. Tutkijoilta pyydetään koronasyistä ennakkoilmoitusta. www.kansanarkisto. Käsiteltäväksi tulevat sääntöjen 11 §:n 5 kohdan tarkoittamat osastojen esitykset, jotka on toimitettu kirjallisesti liiton hallitukselle määräaikaan 8.2.2021 mennessä
Vuoden 1796 presidentinvaaleissa annettiin yhteensä 67 000 ääntä. Vapaat valkoiset miehet laativat perustuslain; naisilla, orjilla ja vähävaraisilla ei ollut sanansijaa eivätkä he saaneet äänioikeutta. Etelävaltioiden väestöstä 40 prosenttia oli orjia. TausTaT 12 | KU 48 /2 02 Demokratian mallimaan huono esimerkki Miksi Yhdysvaltain vaaleista tulee vähän väliä sekasotkua. Maa koostui 16:sta itäran. teksti Arto Huovinen Äänestäjiä jonottamassa Butlerin piirikunnassa Pennsylvaniassa 3. Siksi päätettiin, että presidentti valitaan epäsuoralla vaalitavalla, valitsijamiehillä. Etelävaltioiden valkoiset saivat siis heidän ansiostaan lisäpaikkoja edustajainhuoneeseen ja lisää presidentin valitsijamiehiä. Eikö asialle voi tehdä mitään. Alkuvuosikymmeninä vain 6 prosenttia väestöstä sai äänestää. Kuva: Lehtikuva/Jeff Swensen V aikk a YhDYsvaltain perustuslakiin on tehty monia muutoksia, heijastaa se kuitenkin pohjimmiltaan 1700-luvun lopun yhteiskuntaa. Samalla haluttiin korostaa maan liittovaltioluonnetta: presidentin valitsevat osavaltioiden edustajat. Perustuslain laatijat pelkäsivät, että tavallinen kansa voi äänestää ”intohimojen vallassa ja harkitsemattomasti”. Osavaltioiden kompromissin mukaan orjat laskettiin 3/5-ihmisiksi, jolla kertoimella heidät laskettiin väestöön mukaan. Onko maan demokratiassa valuvikoja. Vaalitapaan kytkeytyi rasismi. marraskuuta
Sen jälkeen senaatin voimasuhteet olisivat 50–50, ja varapresidentti Kamala Harris voisi puhemiehenä ratkaista äänestykset. Trump on saanut nimitettyä korkeimpaan oikeuteen kolme uutta tuomaria, ja voimasuhteet ovat nyt 6–3 konservatiivien hyväksi. Jos määrä ylittää 270, suora kansanvaali toteutuu. Hyvin toisenlainen maa kuin tämän päivän Yhdysvallat, jossa juuri annettiin yli 150 miljoonaa ääntä. Esimerkiksi Alabamassa suljettiin vuonna 2015 lähes kaikissa mustan väestön piirikunnissa toimistot, joista voi saada äänestämiseen oikeuttavan henkilöllisyystodistuksen. Epäsuhtaa aiheuttavia lakeja on lähes mahdoton muuttaa. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana on vähemmän ääniä saanut ehdokas voittanut kaksi kertaa presidentinvaalit. Yhdysvallat lienee ainoa länsimaa, jossa toinen valtapuolue (republikaanit) pyrkii systemaattisesti vaikeuttamaan äänestämistä. Koska Washingon ja Puerto Rico kallistuvat demokraatteihin päin, eivät republikaanit halua antaa varsinkaan senaattorinpaikkoja niille. Wyomingilainen äänestäjä pystyy vaikuttamaan senaatin kokoonpanoon noin 70 kertaa suuremmalla painoarvolla kuin kalifornialainen. Le ht iK Uv a/ et ha n M iL Le r keimman oikeuden kokoonpanon ehkä vuosikymmeniksi. Eliniäksi valitut tuomarit pystyvät kaatamaan minkä tahansa kongressin päätöksen vedoten moniselitteisesti kirjoitettuun perustuslakiin. Epäsuhta on vielä suurempi senaatissa. Pääkaupunki Washingtonilla on 3 presidentin valitsijamiestä, mutta ei edustajia kongressissa. Historiassa myös demokraatit ovat temppuilleet omaksi edukseen, mutta nyt järjestelmän vinoumista hyötyvät eniten republikaanit. Valitsijamiesjärjestelmä antaa lähtökohtaisesti republikaaneille 4–5 prosenttiyksikön edun. Korkeimman oikeuden vuoden 2010 Citizens United -päätös poisti edelleen pidäkkeitä vaalirahalta. Perustuslaki ei määrää korkeimman oikeuden jäsenmäärää, joten demokraatit voisivat periaatteessa muuttaa voimasuhteita nimittämällä siihen uusia jäseniä. Yhdysvallat esiintyy demokratian mallimaana, mutta perustellusti voi kysyä, onko se edes sanan täydessä merkityksessä demokraattinen. Viimeksi tämän hyväksyi Colorado marraskuun vaalien yhteydessä järjestetyssä kansanäänestyksessä. Brennan Justice Centerin mukaan vuosien 2014–2018 välillä äänestäjäluetteloista poistettiin 32 miljoonaa amerikkalaista epämääräisillä perusteilla. Osavaltiot ovat säätäneet lakeja, joilla ne sitoutuvat antamaan valitsijamiehensä valtakunnallisesti eniten ääniä saaneelle presidenttiehdokkaalle, jos muutkin tekevät niin. Vaalipiirijakoa on aina käytetty mustien ja sittemmin latinoiden äänten hajottamiseen. politisoitunut korkein oikeus Korkeimman oikeuden pitäisi olla puolueeton perustuslain vartija, mutta tosiasiassa se on erittäin politisoitunut. marraskuuta. Perustuslain muutosta suoraan kansanvaaliin siirtymiseksi on nykytilanteessa mahdotonta saada läpi. Monet järjestelmän ongelmat kytkeytyvät rasismiin. jatkuVa Vaalikäräjöinti Jos vaalitulos olisi ollut täpärämpi, olisi saatettu joutua tilanteeseen, jossa republikaanienemmistöisten osavaltioiden kongressit olisivat nimenneet valitsijamiehensä vaalituloksesta riippumatta, ja kiista olisi ratkaistu viime kädessä korkeimmassa oikeudessa. Toisin sanoen se hyödyttää republikaaneja. Hänen tuomariehdokkaansa on hyväksynyt senaatti, jossa on ollut republikaanienemmistö, vaikka siihen valitut republikaanit ovat saaneet 14 miljoonaa ääntä vähemmän kuin demokraatit. Joidenkin satojentuhansien äänten toisenlainen jakautuma vaa’ankieliosavaltioissa olisi keikauttanut tuloksen. 3,2 miljoonan asukkaan Puerto Ricolla ei ole valitsijamiehiä eikä kongressiedustajia. Yhdysvaltain senaatilla on lisäksi poikkeuksellisen paljon valtaa. Seuraavan kerran näin tehdään ensi vuonna. Lähellä se olisi voinut olla nytkin, vaikka Joe Biden sai yli 6 miljoonaa ääntä enemmän kuin Donald Trump. Muissa suurissa liittovaltioissa kuten vaikkapa Saksassa tai Kanadassa on senaattia vastaava ylähuone, mutta ei tällaista epäsuhtaa. Näin valitsijamiehiä on Kalifornialla 55 ja pienimmillä osavaltioilla 3. Tällä on merkitystä: yhden laskelman mukaan republikaanit voivat saada etelävaltioista toistakymmentä lisäpaikkaa edustajainhuoneeseen vireillä olevilla muutoksilla. Jokaisella osavaltiolla on kaksi senaattoria; edustajainhuoneessa niillä on edustajia väkimääränsä perusteella. Tämä on jatkoa mustien äänestämistä vaikeuttaneille Jim Crow -laeille. Käytännössä Wyomingissa annetulla äänellä on presidentinvaaleissa lähes nelinkertainen painoarvo verrattuna Kaliforniaan. Vähimmäisedellytys olisi, että demokraatit saisivat Georgian uusintavaaleissa molemmat senaattorinpaikat. Parinkymmenen viime vuoden aikana on lisääntynyt käräjöinti siitä, ketkä saavat äänestää, miten äänestetään ja mitkä äänet hyväksytään. Aloitteeseen sitoutuneilla osavaltioilla on nyt yhteensä 196 valitsijamiestä. Vaalipiirien rajat vedetään kerran kymmenessä vuodessa väestönlaskennan perusteella. Yksi niistä on gerrymandering eli vaalipiirien rajojen vetäminen valtapuolueelle suosiolliseksi. Hidas, mutta mahdollisempi muutostie on osavaltiotason National Popular Vote -hanke. l. Vaalijärjestelmän epäsuhta Valitsijamiesvaali antaa suhteettoman painoarvon pienehköille konservatiivisille osavaltioille, joiden väestö on etupäässä valkoista. Rahalla on valtava merkitys Yhdysvaltain vaaleissa. Kertoo poliittisen järjestelmän ongelmista, että tällainen olisi edes teoriassa voinut olla mahdollista. Trump – joka valittiin vähemmän ääniä saaneena – on pystynyt siis niittaamaan korVaalivirkailija skannasi postiääniä Nevadan Las Vegasissa 4. TausTaT KU 48 /2 02 | 13 nikon osavaltiosta, ja se oli maatalousvaltainen. Osavaltioiden valitsijamäärä on näiden yhteismäärä
Selonteon mukaan hallituksen tavoite on saada aikaan sopimukset, jotka tekisivät mahdolliseksi ”kuljettaa norjalaisia ja liittolaisten sotilasvoimia ja varusteita Ruotsin ja Suomen kautta myös kriisin ja sotilaallisen konfliktin aikana”. Hän muistuttaa, että Ruotsin kanssa tehtävässä yhteistyössä taas ei ole etukäteen asetettua perälautaa. Liittolaiset tarkoittavat Nato-maita, erityisesti Yhdysvaltoja. Haaviston mukaan Suomen Nato-yhteistyö on tarkasti määritelty turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit allekirjoittivat syyskuun lopulla kolmenvälisen aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä. Selonteko on parhaillaan eduskunnan puitavana. SelonteoSSa ei kantaa Suomessa Norjan aloitteen ympärillä vallitsee yhtäältä outo tietämättömyys, toisaalta kiusaantunut hiljaisuus. Al l Ov er Pr es s/ Im Ag O. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi aiemmin syksyllä, että aloite on hänelle vieras. KU:n tietojen mukaan Norjan ja Nato-liittolaisten ongelma ovat Jäämeren rannalla sijaitsevan Finnmarkin heikot liikenneyhteydet. Suomessa aiheesta vallitsee outo tietämättömyys. ”ei keSkuSteluja” Ylijohtaja Janne Kuusela puolustusministeriön puolustuspoliittiselta osastolta sanoo, ettei kauttakulkualoitteesta ole käyty norjalaisten kanssa Norjan hallitus esittää, että Suomi avaisi sodan aikana alueensa Naton ja Yhdysvaltojen joukkojen kauttakululle. Samalla Norja on tullut yhä vahvemmin mukaan kuvioihin. KU kysyi asiasta myös ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) ulkomaantoimittajien yhdistyksen tilaisuudessa. – Norja tietysti maantieteellisen läheisyytensä vuoksi on meille tärkeä kumppani, mutta selonteossa ei millään tavalla oteta kantaa tai käydä keskustelua Norjan omien selontekojen kanssa. Selonteko linjaakin, että ”maantieteellinen läheisyys tekee erityisen kiinnostavaksi yhteistyön Suomen ja Ruotsin kanssa teihin, rautateihin, satamiin, lentokenttiin ja tietotekniikkaan liittyvässä infrastruktuurissa”. Suomi osallistuu Nato-yhteistyöhön kumppanimaan roolissa ja omien intressiensä pohjalta. Presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja Petri Hakkarainen tyytyy sanomaan, että ”Norja ei edelleenkään ole ottanut asiaa kanssamme esille”. Nato-joukot liikkuivat Norjassa Trident Juncture -harjoituksessa vuonna 2018. Ainoa nopeahko maaväylä rannikolta ja Norjan muista osista Venäjän rajalle on valtatie E6, joka pujottelee tunturien, jokien ja vuonojen läpi. Sanna Marinin (sd.) hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että ”Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö kattaa rauhanajan, kriisiajan ja sodan ajan”. Julistuksen taustalla on marraskuussa 2018 hyväksytty pohjoismaisen puolustusyhteistyön tulevaisuuden visio. TausTaT 14 | KU 48 /2 02 Norja haluaa Natolle kauttakulkuoikeuden Suomen kautta Solbergin hallituksen mukaan Norjalla on maan pohjoisosissa sotilaallisia rajoitteita, jotka liittyvät liikenneverkkoon. Norjassa pääministeri Erna Solbergin oikeistohallituksen suunnitelmat menevät kuitenkin vielä paljon pidemmälle. KU:n tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei vielä aiemmin syksyllä ollut tietoinen huhtikuussa julkistetusta esityksestä, kun sitä häneltä erikseen kysyttiin toimittajille suunnatussa taustatilaisuudessa. TeksTi Antero Eerola P ohjoiSmaiNeN puoluStuSyhteiStyö etenee nyt vauhdilla. Siksi Norja esittää, että Naton joukot voisivat kulkea myös liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin kautta, jos sota syttyy. Se julkaisi huhtikuussa puolustuspoliittisen selonteon, joka on parhaillaan suurkäräjien käsittelyssä. lapin halki Venäjälle. Sen mukaan Pohjoismaat aikovat ”kohentaa puolustuskykyä ja yhteistyötä rauhassa, kriisissä ja konfliktissa”. Siinä maat lupaavat vahvistaa yhteistoimintakykyään ja valmiuttaan antaa keskinäistä sotilaallista tukea sekä toimia yhdessä pelotteena ulkoista aggressiota vastaan
– Tällaista linjausta Suomi ei ole tehnyt eikä pidä tehdäkään. Vasemmistoliiton kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi ihmettelee, miten norjalaiset eivät olisi olleet turvallisuuspoliittisesti näin herkässä asiassa yhteydessä Suomeen – etenkin kun samaan aikaan on valmisteltu Ruotsin, Suomen ja Norjan kolmenkeskistä puolustusjulistusta. Useinhan nämä asiat nousevat esille vasta, kun niille ei voi enää mitään, Mustajärvi sanoo. – Ymmärtääkseni Norjan puolustushallinto hahmottelee, että olisi järkevää, että tällaista liikkuvuutta voisi tehdä, mutta meidän suuntaan ei ollut mitään yhteydenottoja tai aloitteellisuutta tämän osalta, hän sanoo. – Ei millään tavalla. Hän kysyy, minne Naton joukot olisivat Suomen ja Ruotsin kautta menossa. – Toivon, että laajan kansalaiskeskustelun jälkeen aloite haudataan. Tavoite pomppaa esiin myös Pohjoismaisen yhteistyön kohdalla. TausTaT KU 48 /2 02 | 15 tarkkaan sovitaan ja kaikki näkökohdat punnitaan niin, että toimitaan linjausten mukaisesti, Kuusela vakuuttaa. Mustajärvi toi esiin vasemmistoliiton kannan ryhmäpuheessa turvallisuuspoliittisen selonteon eduskuntakeskustelussa. Näin ollen Suomessa ei Kuuselan mukaan ole asiaan kantaa. Onko sotilaallista liikkuvuutta käsittelevissä keskusteluissa norjalaisten aloitteellisuus ollut esillä. Hallitusohjelman mukaan ”Suomi ei salli alueen sa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”. Selonteko toteaa myös, että EU:n ja Naton keskinäisen yhteistyön on oltava ”kummankin osapuolen kannalta hyödyllistä ja luonteeltaan toisiaan täydentävää”. Edellinen hallitus ei myöskään kertonut eduskunnalle etukäteen, että puolustusministeri Niinistö aikoo allekirjoittaa Naton Varsovan huippukokouksessa 2016 kahdenvälisen puolustusyhteistyöasiakirjan Ison-Britannian kanssa. – Ensin pitäisi nähdä tarkemmin, mitä ja minkälaisia järjestelyitä esitetään. EU-komissiossa muovattujen papereiden mukaan se tarkoittaisi teiden, siltojen, satamien, sisävesiväylien ja lentokenttien muokkaamista tähän tarpeeseen. Mustajärven mukaan kauttakulkualoite lisää jännitystä pohjoisilla alueilla. Hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittinen selonteko nostaa sotilaallisen liikkuvuuden keskeiseksi tavoitteeksi, ainakin EU:n puitteissa. Selonteossa liikkuvuus nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi puolustusyhteistyössä EU:n, Naton ja Pohjoismaiden kanssa. Jos ajatellaan kolmenvälistä aiejulistusta, onko Norjan aloite ollut sitä valmistelevissa keskusteluissa tai sen jälkeen jollain tavalla esillä. Timo Soinin (sin.) johtama ulkoministeriö ja Jussi Niinistön (sin.) vetämä puolustusministeriö pimittivät liki kaksi vuotta eduskunnalta oleellisia tietoja. – Se ei ole tullut meille mitään kanavaa pitkin. Eduskunnan puolustusvaliokunta kovisteli keväällä sekä ulkoettä puolustusministeriötä jyrkin sanoin siitä, että ne ovat jättäneet kertomatta eduskunnalle oleellisia asioita Suomen Nato-yhteistyöstä. Ei näitä kanavia pitkin, ei suoraan eikä muutenkaan. – Jos jotain kauttakulkua sallitaan, kyllä niissä. – Aloitteella on kytkentä suurempaan kokonaisuuteen, jossa ovat mukana sotilaallinen liikkuvuus ja Nato-isäntämaasopimus. l ”mitään keskustelua”. mikä oLisi määränpää. Erityisesti mainitaan Norja, jonka kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään niin kahden kesken kuin rinnan Ruotsin kanssa. Hyödylliseksi määritellään juuri sotilaallinen liikkuvuus. Tämä ei liity millään tavalla siihen. Puolustusvaliokunnan mielestä laiminlyönti oli räikeä. Silloin tiedetään, mitä kautta sitä lähdetään edistämään. Ne koskivat sopimusta, jossa Suomella oli mahdollisuus syventää tiedonvaihtoa Naton ja Ruotsin kanssa kriisiaikoina. Liikkuvuus suomen tavoite Vaikka keskustelut Norjan aloitteesta kiistetään, sotilaallinen liikkuvuus yli rajojen on hanke, jota Suomi tukee vahvasti Euroopan unionissa
Keitä he olivat ja mikä oli heidän ”rikoksensa”. Tien toisella puolella on iso uimaranta ja Äänisen aallot. Sandarmohissa Petroskoin pohjoispuolella ammuttiin yli 9 000 ihmistä. TausTaT 16 | KU 48 /2 02 K rasnyi bor Petroskoin eteläpuolella Äänisen rantatien vieressä on kaunis männikkö. Kirjassa on lueteltu teloitettujen suomalaisen nimet. Se huipentui syyskuussa, kun hänet tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen adoptiotyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Neuvostoliiton 1930-luvun vainojen aikaan siellä teloitettiin noin 1 200 ihmistä, joista suomalaisiksi tiedetään 582. teksti Kai Hirvasnoro Krasnyi borin joukkohaudat ovat aivan Äänisen valtatien vieressä sijaitsevassa metsässä. Luettelo perustuu historiantutkija Juri Dmitrijevin kokoamiin tietoihin. Puuristit, muistokivet ja puihin kiinnitetyt vanhat valokuvat kertovat Krasnyi borin eli Punakankaan synkästä historiasta. Teloitukset pantiin toimeen vuosina 1937 ja 1938. Syytteitä on yleisesti pidetty tekaistuina ja osana Joukkohaudassa lepää 582 suomalaista Toimittaja Aimo Ruusunen antaa nimet Krasnyi borissa vuosina 1937 ja 1938 teloitetuille. Dmitrijev on ollut poliittisen vainon kohteena useita vuosia. Dmitrijev löysi 1990-luvulla Krasnyi borin ja Sandarmohin joukkohaudat. Krasnyi borin takana on datša-alue. Ka i Hi rv as no ro. Joutsenossa asuva toimittaja Aimo Ruusunen kertoo sen kirjassaan Punakankaan suomalaiset. Monen lomailijan tie uimaan ja takaisin sekä läheiseen kylään kulkee joukkohautojen päältä
Ruusunen kirjoittaa muun muassa Minna ja Alfred Luomasta, joiden perheestä isä ja yksi poika ammuttiin, kolme tytärtä ja toinen poika lähetettiin vankileireille. NKVD:n eli sisäasiain kansankomissariaatin paikalliset elimet toteuttivat Moskovasta tulleita käskyjä ”kansanvihollisten” etsimisestä ja löytämisestä. ”Näistä ei paljoN puhuttu” Aimo Ruusunen toimi Kansan Uutisten Moskovan-kirjeenvaihtajana 1980-luvulla ja viimeksi Satakunnan Työn päätoimittajana ennen eläkkeelle jäämistään. Sandarmoh on Krasnyi boria tunnetumpi, ja niiden lisäksi Petroskoin lähellä on muitakin teloitusja hautapaikkoja, joita ei tunneta tarkkaan. Azerbaidžanissa ja Bakussa ja monilla muilla alueilla suomalaisia on ollut paljon.. Hän sanoo kuitenkin, että koneistossa syntyi ja ajettiin läpi kuvitelma omassa joukossa olevista vihollisista, mikä pisti ihmiset epäilemään myös toisiaan koneiston sisällä ja toimimaan niin kuin odotettiin. Hänestä mielenkiintoisin on hanke perustaa Moskovan Butovoon teloitusja hautapaikan yhteyteen museo. ”Tarkoitus on muistuttaa kokemuksista ja koettelemuksista, joihin sadat ihmiset Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa joutuivat – jokainen omalla tavallaan”, hän kirjoittaa Punakankaan suomalaisten aluksi. ValtiolliNeN tutkimus alkaNut Tapahtumista on yli 80 vuotta. – Ei Venäjällä voi vastata sellaiseen kysymykseen, koska se riippuu ihan siitä, keneltä kysytään. Hallitus tiedotti elokuussa, että hankkeessa toteutetaan interaktiivinen tietokanta Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen olleista suomalaisista ja heidän elämäkertatiedoistaan sekä heitä koskevista ja heihin liittyvistä asiakirjoista ja valokuvista. Näistä löytyy vain hajamerkintöjä, mutta valtiollinen tutkimus voi tuoda lisävalaistusta. 144 sivua, Warelia. Siellä lepää ainakin 20 760 ihmistä. Sitä Ruusunen ei lähde analysoimaan, miten tällainen tappamisen hurme pääsi valloilleen. Ruususen mukaan on mahdotonta sanoa, mikä on Venäjän virallinen kanta asiaan. Kansan Uutisille hän kertoo halunneensa tehdä tunnetuksi ja kertoa suomen kielellä Suomessa toistaiseksi melko tuntemattomasta teloitusja hautapaikasta. Vainoissa tuhottiin kokonaisia perheitä. Venäjällä mieluummin luistetaan kantojen ottamisesta kuin otetaan niitä. Miten asuttiin, mitkä olivat työolot ja kuinka suuret palkat. Ruusunen kertoo, että hän olisi halunnut kirjoittaa enemmän arkisesta elämästä Karjalan neuvostotasavallassa. Aihe on sikäli omakohtainen, että Ruususen isän kaksi serkkua ammuttiin Sandarmohissa vuonna 1938. Tietoja kootaan vuoteen 1964 saakka. TausTaT KU 48 /2 02 | 17 kampanjaa, jossa Putinin Venäjällä yritetään vaien taa Stalinin ajan vainojen muistelu. Kun esimerkiksi tapahtui rautatieonnettomuus, niin alettiin tutkia, ketkä ovat tuhotyön tekijöitä, ei sitä, mikä onnettomuuden aiheutti. Sillä hän tarkoittaa tutkimatonta asiaa, joka kuitenkin sykkii jossain taustalla. l Aimo Ruusunen: Punakankaan suomalaiset. Ruusunen toivoo, että tutkimusta pystytään tekemään yhteistyössä Venäjän arkistolaitoksen kanssa. Krasnyi borissa teloitetut suomalaiset olivat pääosin työläisiä parhaassa iässä. Hän huomauttaa, että on paljon maantieteellisiä alueita, joissa suomalaisten vaiheista tiedetään vähän. ”Näistä asioista ei ole paljon henkilöja sukutasolla puhuttu”, hän kirjoittaa. – Se oli osittain kansalaissodan peruja, että jostain piti löytää äkkiä vihollinen. Samaan aikaan Putin on antanut tämän vuoden alussa duuman puhemiehen tehtäväksi selvittää, miten lainsäädäntöä kehittämällä voidaan turvata vainojen uhrien muiston säilyminen. Niiden lisäksi Petroskoin lähellä on muitakin teloitusja hautapaikkoja, joita ei tunneta tarkkaan. Neuvostoliitossa tuomittiin vuosina 1921–1953 kaikkiaan 3,7 miljoonaa ihmistä, joista teloitettiin 642 980. Alaikäiset lapset lähetettiin lastenkoteihin. Suurin osa oli 25–45-vuotiaita, jotka työskentelivät metsän käyttöön perustuvissa ammateissa ja rakennusalalla. Siis torjumaan vihollisia ja paljastamaan vakoilijoita. Joistain perheistä ammuttiin kaikki aikuiset. kokoNaisia perheitä tuhottiiN Ruususen kirjassa on esimakua tulevasta. Naisia heistä oli 23. Sandarmohissa on tehty kaivauksia, joilla yritetään todistaa osan uhreista olevan suomalaisten jäljiltä jatkosodasta, ja Juri Dmitrijev sai juuri kovan tuomion. Nyt tutkimusta on kuitenkin tulossa. Suomalaisille Krasnyi bor on sikäli erikoisasemassa, että siellä teloitetuista lähes puolet oli suomalaisia. Ruusunen kirjoittaa totuuden olevan edelleen ”osaksi taskussa polttava kuuma kivi”. ei yksi mies VaaN koNeisto Stalinin vainoista puhutaan, mutta Ruusunen vierastaa 1930-luvun tapahtumien henkilöimistä yhteen mieheen. VeNäjäN kaNta riippuu siitä, keltä kysytääN Venäjän suhde vainoihin vaikuttaa ristiriitaiselta. Ammutuista yhdeksän kymmenestä oli saanut tuomion ”vastavallankumouksellisesta toiminnasta” ja isänmaan petturuudesta, joksi luettiin muun muassa vakoilu. Vain äidin ei tiedetä olleen vangittuna. Sandarmoh on Krasnyi boria tunnetumpi. Valtioneuvosto käynnisti syyskuussa viisivuotisen tutkimushankkeen suomalaisten vaiheista Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Neuvostoliittoon muuttaneiden kohtaloihin hän on perehtynyt 1980-luvulta alkaen
Konsensus kymmenen vuotta sitten oli enemmän sen suuntainen, että toive oli paluusta sopimuspohjaiseen järjestelmään. Merkelin seuraajaksi on ehdolla kolme miestä. Sen tilalle on tullut uusi suurvaltakamppailun maailma, joka on sekin moninapainen, mutta sen ytimessä ovat sopimusten ja kansainvälisten instituutioiden sijaan valtiot. Tämä on selkeästi kysymys, josta keskustelua ei haluta käydä kovin paljon julkisuudessa. Esimerkiksi digijättien tai verkkokaupan tapauksessa ei ehkä täysin ymmärretä, mitä teollisuusalojen vahva keskittyminen tiettyjen toimijoiden käsiin oikein tarkoittaa. On se ainakin puheen tasolla näkynyt. Se on perinteisesti ollut erityisesti Yhdysvaltain läheinen liittolainen, mutta varsinkin presidentti Donald Trumpin kauden aikana – osin jo aikaisemminkin – tietyt Yhdysvaltain toimet ovat herättäneet Euroopassa keskustelua siitä, ovatko näkökulmat eriytyneet jo liikaa. Vaikka Joe Biden nyt valittaisiin, nämä samat ongelmat ovat edessä neljän vuoden päästä. Mikä on oikea strategia tähän vastaamiseksi. Mutta strateginen keskustelu ei ole jalostunut eurooppalaiseksi visioksi, vaan mailla on – ainakin minun nähdäkseni – hyvin erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja. Tässä mielessä twiittini oli viittaus siihen, että Euroopassa on jonkin verran ollut toiveita, että Bidenin valinta keikauttaisi Yhdysvaltain linjaa toiseen suuntaan. Tämä nähtiin yleisesti aika strategisena virheenä. Aika totta kai näyttää. Jos nyt haluaa puheen tasolla kaksi esimerkkiä nostaa, niin puolustusyhteistyön suhteen on tehty uudenlaisia aloitteita, pysyvän rakenteellisen yhteistyön suhteen ennen kaikkea. Euroopan unioni on syntynyt sisämarkkinaprojektina, jonka tarkoituksena oli murtaa Euroopan sisäinen protektionismi. Toiset ovat uudistusmielisempiä. On kysytty, tukeeko Yhdysvallat enää sitä kansainvälistä järjestystä, jota se itse oli rakentamassa toisen maailmansodan jälkeen Tämä on erityisesti Trumpin aikana näkynyt trans-atlanttisen puolustusyhteistyön tapauksessa, mutta myös vähän isompana katkeamana kansainvälisen kauppapolitiikan suuressa linjassa. Mutta EU:n iso linja kansainvälisessä kauppapolitiikassa kymmenen vuotta sitten oli sopimuspohjaisen järjestelmän puolustaminen. Toinen kehitys, jota varsinkin Ranska on pitänyt viime aikoina esillä, on strateginen autonomia. Konkreettisesti tämä on tarkoittanut sitä, että esimerkiksi kauppapolitiikassa suurimmat vallankäyttäjät, Kiina ja Yhdysvallat erityisesti, ovat pyrkineet ohittamaan kansainvälisen sopimusjärjestelmän. Sitten on paljon kehityskulkuja, joissa ollaan paljon ajatuksen tasolla. Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi digijättien nousu ja alustatalouden keskittyminen on herättänyt Euroopassa uudenlaisen keskustelun teollisuuspolitiikan suunnasta. Tällä on todella vahvat historialliset syyt. Yleisesti niitä kuvataan usein kansainvälisen sopimusjärjestelmän kriisiytymisenä. Tässä on esitetty eri vaihtoehtoja aina veropolitiikasta näiden yhtiöiden pilkkomiseen. Siinä kuitenkin lähdetään EU:n tarpeista kehittämään eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Globaalissa järjestyksessä on tapahtunut merkittäviä siirtymiä erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tähän asti kuitenkin Euroopan teollisuusja kilpailupolitiikka on lähtenyt todella paljon Euroopan sisäisistä intresseistä. Eikö EU:n heräämistä ole vaadittu jo kauan. Entä jos Trump olisikin voittanut. Yhdysvallat on aiempaa selkeämmin irtautumassa sopimuspohjaisesta järjestelmästä, jota kansainväliset instituutiot kuten Maailman kauppajärjestö WTO sääntelevät. Ja osin voi olla siitä kyse, että sitä ei haluta käydä julkisesti. Saksassa nousi iso kohu, kun Yhdysvaltain vaalitulos ei vielä ollut selvillä, ja CDU:n puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer antoi kommentin, siitä miten hän toivoo Bidenin voittoa. Muuten unioni on tismalleen samojen ongelmien edessä neljän vuoden päästä. Ei voi olla niin, että Euroopan turvallisuus tai ilmastopolitiikan tulevaisuus riippuu Pennsylvanian osavaltion tuloksesta.” Avaatko hieman, mitä tarkoitat. Ja toiveena oli, että Yhdysvallat vielä tulee sopimuspohjaisen järjestelmän taakse. Voiko Eurooppa vain luottaa onneensa kansainvälisissä suhteissa. Tuo on kysymys, johon saksalaisillakaan ei ole kovin selkeätä vastausta. Sen on ollut todella hankala sovittautua maailmaan, jossa sisämarkkinaprojekti pitäisi opettaa puhumaan ulkotai turvallisuuspolitiikan kieltä. Euroopan unioni on tässä tilanteessa löytänyt itsensä hankalasta asemasta. Joe Bidenin nousu Yhdysvaltain presidentiksi tuo EU:lle hengähdystauon, joka pitäisi käyttää hyväksi. Linjaero on selkeä esimerkiksi suhtautumisessa maahanmuuttoon tai Euroopan sisäiseen talousyhteistyöhön, jossa jakolinja selkeästi menee konservatiivisemman ja nykyisen status quon säilyttämisen kannalla. TausTaT 18 | KU 48 /2 02 EU-tutkija herättelee unionia visioimaan Maailma on edelleen täydessä myllerryksessä, ja Eurooppa etsii suuntaansa. Mutta suhteessa transatlanttisiin suhteisiin, minusta sellaista keskustelua ei käydä. Tämä ei tietenkään ole pelkästään ollut vastaus Yhdysvaltojen kehitykseen, vaan myös brexitiin, koska EU:n sisällä Britannia on ollut keskeisin voima vastustamassa [sotilasliitto] Naton kanssa päällekkäisten järjestelmien synnyttämistä. Eikö tällaista kehitystä ole myös hieman näkynyt Donald Trumpin presidenttikaudella. Mutta kyse on myös laajemmasta itsenäisyyden vaatimuksesta kansainvälisessä järjestelmässä. Miten liittokansleri Angela Merkelin väistyminen mahdollisesti vaikuttaa tähän vai pysyykö Saksan ja CDU-puolueen Eurooppalinja suht muuttumattomana. Eurooppa ei kuitenkaan voi luottaa pysyvään muutokseen. Etenkin suhteessa kilpailupolitiikan asioihin. Saksan taloudella on kaikki edellytykset säilyttää hegemoninen asemansa, mutta aika näyttää, tuleeko Merkelin seuraajasta hyvin pitkäikäistä johtajaa, joka sitten pystyy käyttämään valtaansa laajemmin. TeksTi Jussi Virkkunen kuva Emma Grönqvist tioiden omissa käsissä. koilta, kuten puolustus-, turvallisuus-, kauppapolitiikalta. Etenkin koronakriisin yhteydessä se on tullut tarkoittaneeksi terveydenhuollossa tarvittavaa välineistöä ja yhteiskunnan perusinfraan liittyviä tekijöitä, jotka pitäisi pitää eurooppalaisten valE Urooppa-tUtkija Timo Miettinen, kirjoitit Yhdysvaltain vaalien jälkeen Twitterissä, että ”Vaali-illan pitäisi olla herätys myös EU:lle. En näe, että geopoliittinen autonomiakeskustelu olisi ainakaan peruseurooppalaisessa julkisuudessa hirveän vahva kehityskulku ollut. Tässä mielessä olisi tärkeätä, että Eurooppa pohtisi vähän laajemmin, mitä nykyisessä maailmanjärjestyksessä toimiminen edellyttää sekä sisäettä ulkopolitiikalta ja eri politiikan lohYleisen maailmanpoliittisen vision puute on ongelman ytimessä, sanoo Eurooppa-tutkija Timo Miettinen.
Haaste tulee osin siitä, että Euroopassa taas huokaistaan helpotuksesta, kun Biden valitaan ja Yhdysvallat tulee osaksi Pariisin ilmastosopimusta ja mahdollisesti nimittää tuomareita välimiestuomioistuimeen WTO:ssa. l Miten hyvin riitaisana näyttäytyvä EU voi linjata hyvin suurista linjoista. Jos katsomme kauppapolitiikkaa tai osin turvallisuuspolitiikkaa, siinä linja on ollut yhtenäisempi. Itse korostaisin enemmän strategisen ajattelun roolia ja sen merkitystä. ”Euroopan unioni on löytänyt itsensä hankalasta asemasta.”. Se on yksi keskeisimpiä haasteita. Ei ole jaettua visiota, mitä Euroopan reagoiminen tähän uuteen tilanteeseen edellyttäisi. Eurooppa on ollut toisen maailmansodan jälkeisen ajan todella vahvasti sisämarkkinaprojekti. Kriisin hetkellä sitten ihmetellään, miksi ongelmiin ei löydy ratkaisua. EU jättää helposti tarvittavat päätökset tekemättä hyvinä aikoina. Kun näitä asioita pohditaan eurooppalaisella tasolla, ongelma ei ole vain yksimielisyyden puute. Nyt on ihan uudenlainen tilanne, johon tarvittaisiin uudenlaista ajattelutapaa. Myös Venäjä-pakotepolitiikassa yhtenäisyys on säilynyt hyvin. Linja on näkynyt esimerkiksi brexit-neuvotteluissa, joissa yksikään maa ei ehkä odotuksista huolimatta ole lähtenyt vetämään omaa linjaa. Onko tässä väitteessä perää. Yleisen maailmanpoliittisen vision puute, joka johtuu Euroopan omasta historiasta, on ongelman ytimessä. Kyllä tuossa on paljon perää. Mitä tapahtuu sisämarkkinoilla, pitäisi nähdä vahvemmin kytköksissä siihen, mitä tapahtuu ulkopolitiikassa. Meiltä puuttuu isompi visio siitä, miten esimerkiksi kauppaja turvallisuuspolitiikka voisivat toimia yhteydessä toisiinsa. Koko fokusoituminen näihin sisämarkkinakysymyksiin on leimannut keskeisimpiä eurooppalaisia intohimoja EU:n ja sen edeltäjien tasolla. Tässä Yhdysvallat on etulyöntiasemassa, koska heidän keskusjohtoinen järjestelmänsä mahdollistaa nopeamman reagoinnin. TausTaT KU 48 /2 02 | 19 Itse lähestyisin tätä kuitenkin historiallisella kulmalla. Politiikkalohkot toimivat eurooppalaisessa järjestelmässä erillään toisistaan. Tiivistäisin ja painottaisin ajattelun ja vision merkitystä. Mutta jos tilanne olisikin toinen, miten EU pystyisi vahvistamaan omia instituutioitaan ja ajatteluaan sellaisella tavalla, että se selviäisi globaalin geopolitiikan uusista haasteista. Se on hyvä kysymys. Mitä tulee arvopohjaiseen yhteistyöhön, siinä haasteet ovat suurempia. Näen, että ajattelun puute on tällä hetkellä yksi keskeisimpiä esteitä poliittisen linjan uudistamiselle. Se on tällä hetkellä vähän kateissa