48/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. SIVU 14 kansan uutiset . vIIkkolehtI | 27.11.2020 | 3,5 € | 48-003251-2048 | kansanuutIset.fI Yhdysvaltain demokratian vikoja vaikea korjata sivu 12 Krasnyi borissa teloitetuista lähes puolet oli suomalaisia sivu 16 Työnantajille lisää vastuuta ikääntyvien työntekijöiden uudelleentyöllistymisestä sivu 23 Norja esittää suomelle Nato-joukkojeN kauttakulkua
Kesto Määräaikais. Tehokuureilla alueelliset tautiryppäät saatiin aiemmin syksyllä hallintaan muun muassa Vaasan seudulla ja Etelä-Savossa. (10 %). Sähköja elektroniikkateollisuudessa tuotanto on tänä vuonna kasvanut – siis todellakin kasvanut – vain Suomessa ja Puolassa. Hallitus ja viranomaiset reagoivat käänteeseen ripeästi. Muistutus oli kuitenkin paikallaan, koska koronakuri on päässyt heltymään. Toimet ovat pääosin oikeita eivätkä ainakaan ennenaikaisia. Toisen aallon pysäyttämisellä suojellaan myös Suomen taloutta, joka on edelleen selvinnyt koronasta suorastaan häkellyttävän hyvin muuhun Eurooppaan verrattuna. Toinen aalto poikki kovinkin toimin Pimeät marraskuun illat. Pääkaupunkiseudulla tuli voimaan uusia rajoituksia tämän viikon maanantaina. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA All Over Press/Alamy/Godong Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Vastuunotto itsestä on vastuunkantoa myös muista. Tärkeintä onkin kansalaisten tyytyväisyys. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Työllisyys on heikentynyt, mutta ainakin toistaiseksi pelättyä vähemmän. LUE LISÄÄ SIVULTA 18 Ministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoo kolumnissaan suhtautuvansa skeptisesti sosiaaliturvaleikkauksia koskeviin työllisyysvaikutusarvioihin. Hyväksi sitä ei voi sanoa. Ne eivät monta tuntia ehtineet vanheta, kun moni ministeri ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö patistivat tekemään enemmän. Nyt tiedän paremmin. Perusteita epäilylle löytyy esimerkiksi tutkimustuloksista, joiden mukaan työllisyys kehittyi myönteisemmin perustuloa saaneilla kuin nyt jo puretun Sipilän aktiivimallin piirissä olleilla työttömillä. nen verhotulta uhkaukselta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella todettiin viime viikolla 1 533 koronavirustartuntaa. Muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin 9,8 prosenttia. Kotona pääsee kietoutumaan lämpimään vilttiin, juomaan glogiä ja katselemaan kynttilän liekkiä. Ennen luulin, että ne ovat masentavia. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Tuula KärKi Toimittaja 48/2020 Perjantaina 27.11.2020. Oppositio ei pysty myöntämään, että koronakriisiä on Suomessa hoidettu poikkeuksellisen hyvin. Edellisen viikon aikana tartuntoja oli 992. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreen toimialakatsauksen mukaan teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta. Jonkin verran arvostelua on herättänyt uusien toimien ja vielä kovempien puheiden näytösluonteisuus. LUE LISÄÄ SIVULTA 25 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Mikä sen ihanampaa kuin juosta lenkki marraskuun illassa ja katsella kausivaloja: pihavaloja, parvekevaloja. l K oronatil anne on Suomessa edelleen lohdullinen muuhun Eurooppaan verrattuna. Jo tiistaina ennen puolta päivää kerrottiin, että pääkaupunkiseudulle tulee samanlaisia rajoituksia kuin keväällä. Käänne huonompaan tapahtui nopeasti maan väkirikkaimmalla alueella. Mitä tapahtuu sisämarkkinoilla, pitäisi hänen mukaansa nähdä vahvemmin kytköksissä siihen, mitä tapahtuu ulkopolitiikassa. Muutaman viikon tehokuurilla korona on tarkoitus saada uudelleen hallintaan. Ministerien toiminta maanantaina vaikutti koordinoidulta ja valmiuslain väläyttämiPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. 2 | KU 48 /2 02 EU:ssa on Eurooppa-tutkija Timo Miettisen mukaan nyt ihan uudenlainen tilanne, johon tarvittaisiin uudenlaista ajattelutapaa
Le ht iK Uv a/ em m i Ko rh on en. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järPorkkana tuottaa työllisyyttä siinä kuin keppikin Vasemmistofoorumin raportti kääntää työmarkkinajoustojen näkökulman työntekijälähtöiseksi. teksti Kai Hirvasnoro Duunarimiehet, naiset, maahanmuuttajat, nuoret ja seniorit kärsivät yhtä lailla työmarkkinoiden epäkohdista, todetaan Vasemmistofoorumin raportissa. KU 48 /2 02 | 3 01 AjAssA M yös korona-aikana porkkana on keppiä tehokkaampi työllisyystoimi, toteaa yhteiskuntahistorioitsija Sami Outinen. Hän toteutti ajatuspaja Vasemmistofoorumille raportin Työn joustavuus ja työuran turvaketju, joka julkaistiin tiistaina. Raportissa Outinen perustelee laajan pohjoismaisen tutkimusaineiston avulla, miksi työehtojen parantaminen kannattaa myös haastavassa työmarkkinatilanteessa. – Yhteiskuntatieteellinen näyttö tukee tarvetta parantaa työntekijöiden turvaa ja lisätä heidän valtaansa myös hyvinvointivaltion ja työmarkkinasopimisen mallimaina pidetyissä Pohjoismaissa, Outinen toteaa. Työehtojen joustavuus on ollut keskeinen työmarkkinoiden puheenaihe 40 vuotta
– Ongelma pohjoismaisten työntekijöiden kannalta ei ole maahanmuutto tai maahanmuuttajat vaan se, että maahanmuutto on lisännyt työnantajalähtöistä joustavuutta ja työnantajien valtaa työmarkkinoilla. Työn tuottavuutta voisi kohentaa työnantajalähtöisten silpputyöjoustojen sijaan yhtä lailla parantamalla joustavien työntekijöiden työsuhdeturvaa, lyhentämällä yleistä työaikaa, lisäämällä työpaikkademokratiaa ja koordinoimalla paremmin alojen välistä ammattiyhdistystoimintaa. Näin porkkana osoittautuu pidemmällä aikavälillä vähintään yhtä tehokkaaksi työllistämistoimeksi kuin keppi. Keppi lisää todistettavasti köyhyyttä, alentaa tulevaa palkkatasoa, lyhentää tulevia työsuhteita, vähentää työntekijöiden valmiutta vaihtaa työpaikkaa sekä lannistaa vähemmän koulutettuja ja sairaita aktivoitumasta työmarkkinoille. Hän ehdottaa kolmen kastin työmarkkinoiden inhimillistämiseksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista Tanskan malliin itsensä työllistäjiin ja pienyrittäjiin. Viimeaikainen pohjoismainen työmarkkinakehitys osoittaa raportin mukaan myös sen, että työntekijöiden näkökulmasta on tarpeen keskittyä työehtojen parantamiseen sekä kuihtuvilla miesvaltaisilla duunarialoilla että naisja maahanmuuttajavaltaisilla palvelualoilla. Valtiovarainministeriö laskee niiden työllisyysvaikutukset. Tästä syystä kaikille työntekijöille tulisi Outisen mukaan taata vähintään työuran turvaketju. l Ni Na Ka ir is al o. keppi TuoTTaa huonoa voinTia Hallitus päättää uusista työllisyyslinjauksista ensi keväänä. 4 | KU 48 /2 02 Sami Outinen. Työnantajalähtöisten joustojen kääntäminen työntekijälähtöisiksi ja säällisiin työehtoihin perustuvan täystyöllisyyden takaaminen on kuitenkin hankalaa työvoiman äärettömän globaalin ylitarjonnan, finanssikapitalismin ja kilpailuvaltiojärjestelmän aikakaudella. Samoin työajan yleinen lyhentäminen olisi työnantajakeskeistä joustokulttuuria oikeudenmukaisempi tapa torjua ilmastonmuutosta ja lisätä tuottavuutta sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Myös vastakkainasettelu maahanmuuttajien kanssa on turhaa. jestö (OECD) teki 1980-luvun alussa ehdotuksia työntekijöiden palkkojen, liikkuvuuden, työaikojen ja työehtojen joustavuuden lisäämisestä. Outinen sanoo, että duunarimiehet, naiset, maahanmuuttajat, nuoret ja seniorit kärsivät yhtä lailla työmarkkinoiden epäkohdista, vaikka työnantajien hiostuksen muodot vaihtelevat eri aloilla. Outisen mukaan joustokeskustelussa on syytä huomioida, puhutaanko työntekijävai työnantajalähtöisestä joustavuudesta. Se tarkoittaa, että työtulojen ja perusturvan yhdistelmä takaisi kaikille työmarkkinoilla olleille vähintään kohtuullisen minimitoimeentulon kaikissa tilanteissa. – Tästä syystä työntekijöiden välittäminen toinen toisistaan tulisi nostaa kansallisesti ja globaalisti yhteiskuntapolitiikan keskiöön. Kaksi kolmasosaa on pysyvissä ja vakituisissa töissä, kolmasosa erilaisissa silpputöissä ja osa työvoimasta on pudonnut kokonaan työmarkkinoilta. Työmarkkinoilla kolme kasTia Outinen kuvaa Pohjoismaihin muodostuneen 2020-luvulle tultaessa kolmen kastin työmarkkinat. Hänen tutkimusraportissaan etsitään muista Pohjoismaista työntekijälähtöisiä esimerkkejä, jotka vahvistaisivat työntekijöiden turvaa ja sananvaltaa paremmin kuin työnantajavetoiset joustot. Outisen mukaan tieteenteon perusvaatimukset täyttävissä työllistämistoimien vaikuttavuusarvioissa on huomioitava tulonjakovaikutukset ja suhdannetilanne. – Näiden alojen työntekijäryhmien asettaminen vastakkain lisäisi vain oikeistopopulistien kannatusta ja työnantajien mahdollisuutta polkea etenkin heikoimmassa asemassa olevia työntekijöitä, Outinen huomauttaa
Myös vasemmistopuolueet onnistuivat aktivoimaan väkeään sitä vastaan. Tästä olisi opittavaa Suomessakin. Jos asunnottomat eivät saa viettää päiviään rautatieaseman penkeillä, niin missä sitten. Vastaustwiiteissään VR perusteli poistoa ”penkkien väärinkäytöksillä”. Koronaepidemiasta elpyminen on hidasta. Onko julkisen tilan penkin käyttäminen etuoikeus, joka täytyy ansaita. Miksi minun mielipiteeni asiaan on muka kiinnostavampi. Kolumni Si rp a Ko SK in en. – Se on hävitty paikallisen sopimisen osalta, hankkeen keskeinen vaikuttaja Matti Vanhanen sanoi. Minun kaltaisteni nousee. KuKa saa istahtaa aseman penKille. Olen niin etuoikeutetussa asemassa, ettei minulla ole tarvetta viettää aikaa tai pitää levähdystaukoa rautatieasemalla. TeollisuusliiTon TuTkimuspäällikkö Anu-HAnnA AnTTilA Tekijä-leHden blogissA some VR:n päätös poistaa Helsingin rautatieaseman pääaulan penkit on viime viikkoina puhuttanut Twitterissä. Kyse on siitä, kuka saa edustaa työntekijöitä järjestäytymättömissä yrityksissä ja voivatko ne poiketa sopimuksista alaspäin sopimalla siitä työntekijäpuolen kanssa. Heidän huolensa poistosta ei kuitenkin nouse Helsingin Sanomien otsikoihin. Maksuton toinen aste ja laajentuvan oppivelvollisuuden mukanaan tuomat paremmat turvaverkot ovat parasta muutosturvaa kaikille. Kaikilla ei tätä mahdollisuutta ole, ja juuri heille penkit olivat korvaamattomia. On yleisesti tiedossa, että rautatieaseman lämpimissä sisätiloissa aikaa viettävät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat, kuten asunnottomat, pitkäaikaistyöttömät ja päihderiippuvaiset. VR:n yritys häätää asunnottomat pois tiloistaan poistamalla penkit nostaa esiin kysymyksen siitä, kenelle julkiset tilat oikein on tarkoitettu. Kai Hirvasnoro Keskusta myönsi: työreformi on hävitty 20 vuotta sitten Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen esitteli vuonna 1998 työreformia Pirkanmaan Vasemmistoliiton ay-jaostolle. Osallistuin itsekin pöyristyneenä keskusteluun. – Jollakin tavalla se varmaan onnistuikin, Vanhanen sanoi. Uusi työsopimuslaki betonoi yleissitovuuden pariksi kymmeneksi vuodeksi, hän arvioi. Ympäristörikosten suunnitteleminenkin pitäisi saada rangaistavaksi. Työreformi oli kirosana ay-liikkeelle. Professori Vesa Puuronen 23.11. Onko meidän niin vaikea tunnustaa, että yhteiskunnassamme on huono-osaisuutta, että emme siedä edes nähdä siitä kärsiviä ihmisiä työmatkoillamme. Kansanedustaja Pia Lohikoski 20.11. Joku huomasi penkkien puuttumisen ja kysyi aiheesta twiitillä VR:ltä. Ja jos tarve olisi, voisin istua aseman kahvilan penkeillä maksavana asiakkaana. Otsikoihin tämä nousi kuitenkin vasta nyt, yli puoli vuotta myöhemmin. Ranskasta kuuluu kummia, ympäristörikollisille aiotaan ryhtyä antamaan kunnollisia rangaistuksia. AnnA lemsTröm Kirjoittaja on Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja. lainattua Koronaepidemia onkin kuin ensimmäisen asteen hirmumyrsky, jonka ensimmäinen aalto on vain esinäytös tuleville, vielä korkeammille aalloille. Myönnän kuitenkin, etten ollut itse edes huomannut penkkien poistoa. KU 48 /2 02 | 5 KesKustassa myönnettiin marraskuussa 2000, että sen työreformiksi nimeämä uudistuspaketti ei etene. – Halusimme korostaa, että ei saisi olla eroa, kuuluuko työnantajaliittoon vai ei, Vanhanen selitti keskustan kantaa ja jatkoi, että työnantajista vain 10 prosenttia on järjestäytyneitä. Eli nyt, kun hyväosaiset nostivat hälyn Twitterissä. Oikealla jaoston tuolloinen puheenjohtaja Timo Mäkelä. Penkkejä kun eivät VR:n mukaan käyttäneet juurikaan asiakkaat vaan “vakioporukat”. Kävikin nopeasti selväksi, ettei kyse ollut lainkaan penkin käyttötavasta vaan pikemminkin penkin käyttäjistä. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin väännetään samasta asiasta. Miten penkkiä voi väärinkäyttää. Koronakriisi on konkretisoinut sen, että elämä on hyvin epävarmaa ja perheen taloudellinen tilanne voi muuttua nopeastikin. Kiinnostava yksityiskohta tapauksessa on myös se, että penkit poistettiin jo viime maaliskuussa
Henkilötervehdyksen hinta 5 € / hlö Henkilön nimi TEKSTATEN SUKUNIMI, ETUNIMI € kansanuutiset.fi Jouluna on hyvä muistaa ystäviä ja yhteistyökumppaneita Laita Joulutervehdys Kansan Uutisiin. Sitten taloutta aletaan rakentaa taas kestävälle perustalle puhtaalta pöydältä – velan ja rahanpainamisen vaarat jälleen muistaen. Entä mitä tapahtuu silloin, kun pitääkin alkaa kiristää talouspolitiikkaa ja kaikki ovat jo tottuneet vähintäänkin puolivilliin velka-asenteeseen, kysyy Niinistö lopuksi. Jopa sellaiset, joita ei ennen osattu edes kuvitella. Paluu Niinistön kaipaamiin totuuksiin saattaakin vaatia suurempaa kumousta kuin pientä velkajärjestelyä. Siksi keskuspankkeja ja valtioita tarvitaan sosialisoimaan merkittävä osa investoinneista, kuten John Maynard Keynes asian ilmaisi. Oikeastaan huolen aiheena ei ole pelkästään tietynlainen talousajattelu, vaan myös jo olemassa olevat talouspolitiikan käytännöt. Niinistö nimittäin ihmettelee, kuinka keskuspankit luovat rahaa ”uskomattoman valtavia määriä”. Siis asettamaan politiikalla perustaso sekä arvopapereiden että hyödykkeiden kysynnälle. AjAssA 6 | KU 48 /2 02 Esimerkiksi rahapolitiikassa on ylitetty kaikki mahdolliset rajat. Tämän lisäksi vielä finanssipolitiikkaa huudetaan apuun ja johtavat makrotaloustieteilijät ympäri maailmaa julistavat, kuinka julkisen talouden kestävyyshuolet on ainakin toistaiseksi syytä unohtaa. Sitten on vielä tuo talousajattelu, jonka mukaan ”velkaa ei tarvitse maksaa takaisin lainkaan”. Jussi AhokAs Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti. Paikkakunta Postinumero Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat Tervehdykset lähetetään 4.12.2020 mennessä joko postitse Kansan Uutiset Oy, PL 64, 00501 HELSINKI tai sähköpostilla ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tervehdykset voi maksaa Kansan Uutisten tilille FI42 2100 1800 0395 24, NDEAFIHH, viite 33501 Tervehdykset voi myös lähettää netin kautta https://ilmoitukset.kansanuutiset.fi/ Netissä tervehdykset voi maksaa verkkopankkimaksuna. Kun presidentti tulkitsee tapahtunutta anomaliana tai jonkinlaisena euforiana, olen itse kutsunut edellä mainittuja prosesseja keskuspankkikapitalismiksi ja pitänyt niitä loogisina askeleina modernin kapitalismin historiassa. Edessä on siis välttämättä jonkinlainen velkajärjestely, jubilee, jonka myötä hekumassa kertyneet velat kuoletetaan. Vaikka talouspolitiikka ei varsinaisesti presidentin toimivaltaan kuulukaan, Suomea aikanaan euroonkin valtiovarainministerinä viemässä ollut Niinistö pohdiskeli myös tämän hänelle varsin tutun politiikkalohkon viimeaikaisia muutoksia. Presidentti Niinistön hämmennys ei ole viime vuosien taloudellisten käänteiden valossa outoa eikä edes tavatonta. Niinistö kertoo lehdelle olevansa huolissaan uudesta talousajattelusta, jonka mukaan ”rahaa on”. Syntyvä kokonaisuus suorastaan hämmentää presidenttiä, joka ei usko asioiden ratkeavan rahaa painamalla ja velassa piehtaroimalla. l T asavallan presidentti Sauli Niinistö antoi viime sunnuntaina laajan haastattelun IlkkaPohjalaiselle. On kyseessä sitten reaalitalous tai finanssitalous, yksityisten sijoittajien rohkeus loppuu lyhyeen. Hän itse näyttää ajattelevan, että käsillämme on jonkinlainen hetken hurmos, joka ei kuitenkaan voi kestää. Keskeinen syy havaitsemallemme tilanteelle on siinä, ettei kapitalismin viimekätinen moottori – yksityinen riskinotto ja voitontavoittelu pysty ruokkimaan riittävästi itseään. Kapitalismin evoluutio on nähdäkseni melko vääjäämättömästi kulkenut pisteeseen, jossa talousjärjestelmää pyörittää rahoitusmarkkinoiden ja keskuspankkien yhteispeli. Kun tämä tosiasia on pyritty viime vuosina kiistämään ja elvyttävästä talouspolitiikasta on pyritty irtautumaan, talousjärjestelmä on lähes välittömästi luisunut jonkinlaiseen kriisiin. Globaalin finanssikriisin jälkeen vähitellen kaikki aiemmin rautaisina talouden ja talouspolitiikan lakeina tunnetut prinsiipit ovat yksi toisensa jälkeen lentäneet romukoppaan. Ja kuinka tätä tehdään koko ajan lisää, eikä loppua näy. Lopulta tulee maksun aika ja niin yksilöiden kuin yhteiskuntien kokonaisuudessaan on kohdattava taloudelliset realiteetit. Niinistön havaitsemalla ”ajattelulla” on siis materiaalinen perusta, joka nousee kapitalismin kovasta ytimestä. Rahaa on Kolumni Kun presidentti kohtasi keskuspankkikapitalismin
TausTaT KU 48 /2 02 | 7 02 taustat Helsingissä jonotettiin ruoka-avustusta vuonna 2007. Ja rm o Li nt Un en. Ryysyrannan Joosepin perheen olisi tänä päivänä vaikeampaa nousta keskiluokkaan kuin 1920-luvulla
TausTaT 8 | KU 48 /2 02 Pitkä matka Ryysyrannasta keskiluokkaan Ylisukupolvinen huono-osaisuus kertoo elämänmahdollisuuksien eriarvoisesta jakautumisesta Suomessa, jossa mahdollisuuksien tasa-arvo on ollut pitkään politiikan keskiössä. TeksTi Elias Krohn
”Ilmiö kertoo elämänmahdollisuuksien eriarvoisesta jakautumisesta.” Le ht iK Uv a/ M iL La ta Ka La. Huono-osaisuus on ennen kaikkea yhteiskunnassa vallitsevasta hyväosaisuudesta sivuun jäämistä, kirjan tekijät määrittelevät. Vaikka luvut eivät ole koko väestöön suhteutettuna kovin isoja, ongelma on merkittävä. PerhetauSta altiStaa SyrjäytymiSelle Ylisukupolvinen huono-osaisuus on ennen kaikkea inhimillinen tragedia, joka kuormittaa ihmisten arkea, Eskelinen korostaa. Eskelinen, professori Juho Saari ja tutkija Liisa Björklund pureutuvat ylisukupolviseen huono-osaisuuteen tuoreessa kirjassaan Raskas perintö. S uome a Pidetä än hyvinvointivaltiona, mutta kaikki eivät ole päässeet osallisiksi elintason nopeasta noususta. Heidän arkensa on usein pirstoutunutta ja perheenjäsenten elämänhallinta ja toimintakyky heikkoja. Kaikki eivät Tutkijat peräänkuuluttavat kuitenkin erityisesti kohdennettuja toimenpiteitä. Syynä on se, että sosiaalinen etäisyys pääse tällaiseen hyvän kehään. Silti täälläkin vanhempien alhainen koulutus, työttömyys, toimeentulotuen asiakkuus ja sairastaminen altistavat lasta aikuisiän huono-osaisuudelle. Mistään ennaltamäärätystä kohtalosta ei ole kuitenkaan kyse, tutkijat korostavat. Nykyään Jooseppi perheineen pääsisi osalliseksi hyvinvointivaltion monista etuisuuksista ja palveluista. Perhetausta ei määrää Suomessa lapsen tulevaisuutta yhtä vahvasti kuin monessa vähemmän tasa-arvoisessa maassa. – Ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta kärsivien lapsiperheiden kustannukset yhteiskunnalle ovat noin miljardi euroa vuodessa, kertoo Liisa Björklund Me-säätiön toimenpideohjelmaa varten tehdyistä laskelmista. Heikoimmassa asemassa ovat ne, joiden perheissä elämän eri osa-alueiden ongelmat ovat syventyneet ja pitkittyneet. Tutkijoiden hätkähdyttävä päätelmä on kuitenkin se, että Joosepin perheen olisi tänä päivänä vaikeampaa nousta keskiluokkaan kuin 1920-luvulla. Nykyisessä hallitusohjelmassa ylisukupolvinen huono-osaisuus mainitaan kolmesti. Hyvillä asioilla on taipumus kytkeytyä toisiinsa: jonkin tavoitteen, kuten koulutustai työpaikan tai henkilökohtaisen elämänmuutoksen, saavuttamisesta seuraa uusia myönteisiä siirtymiä. Tutkijoiden karkean arvion mukaan vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä on Suomessa 20 000 lasta ja nuorta 10 000 perheessä. TausTaT KU 48 /2 02 | 9 Pitkä matka Ryysyrannasta keskiluokkaan SoSiaalinen etäiSyyS hyväoSaiSiin kaSvanut Kirjassa palataan välillä sadan vuoden taakse Ilmari Kiannon romaaniin Ryysyrannan Jooseppi, joka kertoo köyhyyden ja kurjuuden alaisesta elämästä pienessä torpassa Kainuussa. Hyvänä esimerkkinä he mainitsevat etsivän nuorisotyön, jolla pyritään syrjäytyneiden nuorten tunnistamiseen ja auttamiseen. Viranomaisten tuki rajoittui silloin lehmään ja ruokaan. Teemaan on muutenkin alettu kiinnittää 2000-luvun mittaan sosiaalija terveyspolitiikassa yhä enemmän huomiota. Siinä korostetaan palvelujärjestelmän kehittämistä ja palvelujen kohdentamista. Lisäksi siitä koituu yhteiskunnalle isoja kustannuksia. – Ilmiö kertoo elämänmahdollisuuksien eriarvoisesta jakautumisesta Suomessa, jossa mahdollisuuksien tasa-arvo on ollut pitkään politiikan keskiössä, perustelee Turun yliopistossa väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Niko Eskelinen. Huono-osaisuuden syvimmissä notkelmissa elävät ne perheet, joissa huono-osaisuus jatkuu sukupolvesta toiseen
tuKea ihmisten arKeen Ylisukupolvisesti huono-osaisista on paljon tietoa, mutta sekin on hajallaan: Kelassa, sosiaalipalveluissa, kouluissa, neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, te-palveluissa… Esteenä tiedon jakamisessa ovat usein tietosuojakysymykset. Tärkeä päätös on Eskelisen mukaan ollut lasten subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen, jolla pyritään vahvistamaan lasten yhdenvertaisuutta vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta. Vireillä oleva oppivelvollisuusiän nostaminen voi auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia pääsemään kiinni toisen asteen koulutukseen ja valmistumaan sieltä. Niistä voi löytää tärkeitä roolimalleja, ja ne antavat arkeen rakennetta, Eskelinen kuvailee. Sen sijaan, että selitetään esimerkiksi velkaantumista mielenterveysongelmilla tai mielenterveysongelmia velkaantumisella, pitäisi löytää niitä yhdistävien juurisyiden ryväs, kirjassa korostetaan. Björklundin mukaan monesti koko perheen asioita olisi hyvä hoitaa yhdessä. Kohdennetut toimet auttavat nuoria Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ongelma on viheliäinen, koska siihen ei ole yksioikoisia ratkaisuja. – Mitä vähemmän tiedämme toisistamme ja tunnemme toisiamme, sitä suuremmaksi empatiakuilu kasvaa, Björklund toteaa. Erojen kasvusta seuraa myös empatiakuilu: hyvin pärjäävien on vaikea eläytyä huono-osaisimpien asemaan, ja heillä on negatiivisia ennakkoasenteita esimerkiksi toimeentulotuen saajia kohtaan. Jo aiemmin on alettu panostaa syrjäytyneiden nuorten tunnistamiseen ja auttamiseen, kuten etsivään nuorisotyöhön. Sektorirajat tulee ylittää sen sijaan, että ihmiset jaetaan palvelujärjestelmän mukaisiin siivuihin, tutkijat korostavat. – Tiedämme maailmalla tehdyistä tutkimuksista, että jos vanhempi kiinnittää huomiota lapseen ja lukee ääneen lapselleen, tämän kouluvalmiudet paranevat. – Täytyy pystyä kehittämään tapoja, joilla tietosuoja ja luottamuksellisuus varmistetaan, samalla kun tietoa voidaan asiakkaan suostumuksella jakaa ammattilaisten kesken, Björklund linjaa. Tutkijat peräänkuuluttavat kuitenkin erityisesti kohdennettuja toimenpiteitä. parempiosaisiin on kasvanut yleisen hyvinvoinnin voimakkaan nousun johdosta. – Sen sijaan, että kutsutaan ihmisiä virka-aikaan asiantuntijan puheille virastoon, voisimme tuottaa vaikuttavaa tekemistä lähemmäs ihmisten arkielämää ja elinympäristöä. ”Harrastukset laajentavat sosiaalisia piirejä.” Le ht iK Uv a/ Pa tr ic ia Ga br ie Lro be z. Näin lastensuojelun piirissä olleet nuoret saavat pitempään tukea itsenäistymiseensä, mikä voi parhaimmillaan ehkäistä syrjäytymistä. Esimerkiksi perusturvan tasolla on merkitystä, ja se on Suomessa edelleen riittämätön, kuten perusturvan riittävyyden arviointiraportissa on todettu. Niiden tulisi olla helposti saavutettavissa. Tämä olisi palvelujen vaikuttavuuden näkökulmasta perusteltua. Björklund kertoo juuri olleensa suunnittelemassa erään kunnan sivistysja kulttuuripalveluissa toimia, joilla kannustetaan vanhempia lukemaan lapsilleen. Tämänkin vuoksi on olennaista torjua esimerkiksi koulujen ja kaupunginosien eriytymiskehitystä. Tarvitaan tukea arjen rakenteessa, elämänhallinnassa ja rutiineissa. l Juho Saari, Niko ESkEliNEN & liiSa BJörkluNd: Raskas perintö – Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Björklundin mukaan ihmisillä on taipumus vältellä hyvinvoinnin notkelmiin katsomista. TausTaT 10 | KU 48 /2 02 Perhetaustan riskit tunnistamalla voitaisiin palveluja ja tukea kohdentaa tutkijoiden mukaan nykyistä enemmän. Esimerkiksi Ohjaamoissa nuoret saavat matalalla kynnyksellä apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Hyvänä, jo toteutuneena esimerkkinä Eskelinen ja Björklund mainitsevat lastenhuollon jälkihuollon ikärajan nostamisen 21:stä 25 vuoteen tämän vuoden alusta. – Perhetaustan riskit tunnistamalla voitaisiin palveluja ja tukea kohdentaa nykyistä enemmän. Kannustusta harrastuKsiin Lapsille ja nuorille harrastuksilla, kuten kulttuurilla ja liikunnalla, on tärkeä merkitys paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Se vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen, vuorovaikutustaitoihin ja keskittymiskykyyn. – Harrastukset laajentavat sosiaalisia piirejä. Gaudeamus 2020, 305 sivua. Vaikka ryysyrantalaistenkin elintaso on parantunut, heidän takamatkansa muihin on pidentynyt
Paperityöväen Työttömyyskassa Sami Laakso Päivi Äijälä hallituksen puheenjohtaja kassanjohtaja. hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokous ENNAKKOILMOITUS Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston varsinainen kokous pidetään 18.6.2021 klo 8.30 alkaen Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. KU 48 /2 02 | 11 tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Tutkijapalvelu on avoinna rajoitetusti. www.kansanarkisto. Liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n 12 ja 13 kohdissa mainitut asiat. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Tavara-arpa ry Paperiliiton XXIII liittokokous ENNAKKOILMOITUS Paperiliitto r.y:n XXIII varsinainen liittokokous pidetään 17.–18.6.2021 Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Tutkijoilta pyydetään koronasyistä ennakkoilmoitusta. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Kokousjärjestelyissä otetaan huomioon ajankohtaiset koronatilanteen suositukset ja rajoitteet. Paperiliitto r.y. Käsiteltäväksi tulevat sääntöjen 11 §:n 5 kohdan tarkoittamat osastojen esitykset, jotka on toimitettu kirjallisesti liiton hallitukselle määräaikaan 8.2.2021 mennessä. Avoinna ti-pe klo 9 16
Siksi päätettiin, että presidentti valitaan epäsuoralla vaalitavalla, valitsijamiehillä. marraskuuta. Perustuslain laatijat pelkäsivät, että tavallinen kansa voi äänestää ”intohimojen vallassa ja harkitsemattomasti”. Eikö asialle voi tehdä mitään. Onko maan demokratiassa valuvikoja. TausTaT 12 | KU 48 /2 02 Demokratian mallimaan huono esimerkki Miksi Yhdysvaltain vaaleista tulee vähän väliä sekasotkua. Samalla haluttiin korostaa maan liittovaltioluonnetta: presidentin valitsevat osavaltioiden edustajat. Maa koostui 16:sta itäran. teksti Arto Huovinen Äänestäjiä jonottamassa Butlerin piirikunnassa Pennsylvaniassa 3. Vaalitapaan kytkeytyi rasismi. Vapaat valkoiset miehet laativat perustuslain; naisilla, orjilla ja vähävaraisilla ei ollut sanansijaa eivätkä he saaneet äänioikeutta. Kuva: Lehtikuva/Jeff Swensen V aikk a YhDYsvaltain perustuslakiin on tehty monia muutoksia, heijastaa se kuitenkin pohjimmiltaan 1700-luvun lopun yhteiskuntaa. Etelävaltioiden väestöstä 40 prosenttia oli orjia. Osavaltioiden kompromissin mukaan orjat laskettiin 3/5-ihmisiksi, jolla kertoimella heidät laskettiin väestöön mukaan. Alkuvuosikymmeninä vain 6 prosenttia väestöstä sai äänestää. Etelävaltioiden valkoiset saivat siis heidän ansiostaan lisäpaikkoja edustajainhuoneeseen ja lisää presidentin valitsijamiehiä. Vuoden 1796 presidentinvaaleissa annettiin yhteensä 67 000 ääntä
Vaalipiirien rajat vedetään kerran kymmenessä vuodessa väestönlaskennan perusteella. Trump – joka valittiin vähemmän ääniä saaneena – on pystynyt siis niittaamaan korVaalivirkailija skannasi postiääniä Nevadan Las Vegasissa 4. Historiassa myös demokraatit ovat temppuilleet omaksi edukseen, mutta nyt järjestelmän vinoumista hyötyvät eniten republikaanit. Hänen tuomariehdokkaansa on hyväksynyt senaatti, jossa on ollut republikaanienemmistö, vaikka siihen valitut republikaanit ovat saaneet 14 miljoonaa ääntä vähemmän kuin demokraatit. Perustuslaki ei määrää korkeimman oikeuden jäsenmäärää, joten demokraatit voisivat periaatteessa muuttaa voimasuhteita nimittämällä siihen uusia jäseniä. Yksi niistä on gerrymandering eli vaalipiirien rajojen vetäminen valtapuolueelle suosiolliseksi. Tällä on merkitystä: yhden laskelman mukaan republikaanit voivat saada etelävaltioista toistakymmentä lisäpaikkaa edustajainhuoneeseen vireillä olevilla muutoksilla. Viimeksi tämän hyväksyi Colorado marraskuun vaalien yhteydessä järjestetyssä kansanäänestyksessä. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana on vähemmän ääniä saanut ehdokas voittanut kaksi kertaa presidentinvaalit. 3,2 miljoonan asukkaan Puerto Ricolla ei ole valitsijamiehiä eikä kongressiedustajia. Tämä on jatkoa mustien äänestämistä vaikeuttaneille Jim Crow -laeille. Jokaisella osavaltiolla on kaksi senaattoria; edustajainhuoneessa niillä on edustajia väkimääränsä perusteella. Valitsijamiesjärjestelmä antaa lähtökohtaisesti republikaaneille 4–5 prosenttiyksikön edun. Epäsuhta on vielä suurempi senaatissa. Koska Washingon ja Puerto Rico kallistuvat demokraatteihin päin, eivät republikaanit halua antaa varsinkaan senaattorinpaikkoja niille. Yhdysvallat esiintyy demokratian mallimaana, mutta perustellusti voi kysyä, onko se edes sanan täydessä merkityksessä demokraattinen. Vaalijärjestelmän epäsuhta Valitsijamiesvaali antaa suhteettoman painoarvon pienehköille konservatiivisille osavaltioille, joiden väestö on etupäässä valkoista. Perustuslain muutosta suoraan kansanvaaliin siirtymiseksi on nykytilanteessa mahdotonta saada läpi. Esimerkiksi Alabamassa suljettiin vuonna 2015 lähes kaikissa mustan väestön piirikunnissa toimistot, joista voi saada äänestämiseen oikeuttavan henkilöllisyystodistuksen. Pääkaupunki Washingtonilla on 3 presidentin valitsijamiestä, mutta ei edustajia kongressissa. Hidas, mutta mahdollisempi muutostie on osavaltiotason National Popular Vote -hanke. Rahalla on valtava merkitys Yhdysvaltain vaaleissa. Monet järjestelmän ongelmat kytkeytyvät rasismiin. politisoitunut korkein oikeus Korkeimman oikeuden pitäisi olla puolueeton perustuslain vartija, mutta tosiasiassa se on erittäin politisoitunut. Vaalipiirijakoa on aina käytetty mustien ja sittemmin latinoiden äänten hajottamiseen. Parinkymmenen viime vuoden aikana on lisääntynyt käräjöinti siitä, ketkä saavat äänestää, miten äänestetään ja mitkä äänet hyväksytään. Kertoo poliittisen järjestelmän ongelmista, että tällainen olisi edes teoriassa voinut olla mahdollista. Epäsuhtaa aiheuttavia lakeja on lähes mahdoton muuttaa. Osavaltioiden valitsijamäärä on näiden yhteismäärä. Toisin sanoen se hyödyttää republikaaneja. Näin valitsijamiehiä on Kalifornialla 55 ja pienimmillä osavaltioilla 3. Wyomingilainen äänestäjä pystyy vaikuttamaan senaatin kokoonpanoon noin 70 kertaa suuremmalla painoarvolla kuin kalifornialainen. Käytännössä Wyomingissa annetulla äänellä on presidentinvaaleissa lähes nelinkertainen painoarvo verrattuna Kaliforniaan. Trump on saanut nimitettyä korkeimpaan oikeuteen kolme uutta tuomaria, ja voimasuhteet ovat nyt 6–3 konservatiivien hyväksi. Eliniäksi valitut tuomarit pystyvät kaatamaan minkä tahansa kongressin päätöksen vedoten moniselitteisesti kirjoitettuun perustuslakiin. Yhdysvallat lienee ainoa länsimaa, jossa toinen valtapuolue (republikaanit) pyrkii systemaattisesti vaikeuttamaan äänestämistä. Yhdysvaltain senaatilla on lisäksi poikkeuksellisen paljon valtaa. jatkuVa Vaalikäräjöinti Jos vaalitulos olisi ollut täpärämpi, olisi saatettu joutua tilanteeseen, jossa republikaanienemmistöisten osavaltioiden kongressit olisivat nimenneet valitsijamiehensä vaalituloksesta riippumatta, ja kiista olisi ratkaistu viime kädessä korkeimmassa oikeudessa. l. Le ht iK Uv a/ et ha n M iL Le r keimman oikeuden kokoonpanon ehkä vuosikymmeniksi. Sen jälkeen senaatin voimasuhteet olisivat 50–50, ja varapresidentti Kamala Harris voisi puhemiehenä ratkaista äänestykset. Vähimmäisedellytys olisi, että demokraatit saisivat Georgian uusintavaaleissa molemmat senaattorinpaikat. Joidenkin satojentuhansien äänten toisenlainen jakautuma vaa’ankieliosavaltioissa olisi keikauttanut tuloksen. Korkeimman oikeuden vuoden 2010 Citizens United -päätös poisti edelleen pidäkkeitä vaalirahalta. Osavaltiot ovat säätäneet lakeja, joilla ne sitoutuvat antamaan valitsijamiehensä valtakunnallisesti eniten ääniä saaneelle presidenttiehdokkaalle, jos muutkin tekevät niin. Hyvin toisenlainen maa kuin tämän päivän Yhdysvallat, jossa juuri annettiin yli 150 miljoonaa ääntä. Brennan Justice Centerin mukaan vuosien 2014–2018 välillä äänestäjäluetteloista poistettiin 32 miljoonaa amerikkalaista epämääräisillä perusteilla. Aloitteeseen sitoutuneilla osavaltioilla on nyt yhteensä 196 valitsijamiestä. Seuraavan kerran näin tehdään ensi vuonna. Lähellä se olisi voinut olla nytkin, vaikka Joe Biden sai yli 6 miljoonaa ääntä enemmän kuin Donald Trump. Muissa suurissa liittovaltioissa kuten vaikkapa Saksassa tai Kanadassa on senaattia vastaava ylähuone, mutta ei tällaista epäsuhtaa. TausTaT KU 48 /2 02 | 13 nikon osavaltiosta, ja se oli maatalousvaltainen. Jos määrä ylittää 270, suora kansanvaali toteutuu. marraskuuta
TausTaT 14 | KU 48 /2 02 Norja haluaa Natolle kauttakulkuoikeuden Suomen kautta Solbergin hallituksen mukaan Norjalla on maan pohjoisosissa sotilaallisia rajoitteita, jotka liittyvät liikenneverkkoon. Siksi Norja esittää, että Naton joukot voisivat kulkea myös liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin kautta, jos sota syttyy. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi aiemmin syksyllä, että aloite on hänelle vieras. Norjassa pääministeri Erna Solbergin oikeistohallituksen suunnitelmat menevät kuitenkin vielä paljon pidemmälle. Hän muistuttaa, että Ruotsin kanssa tehtävässä yhteistyössä taas ei ole etukäteen asetettua perälautaa. Siinä maat lupaavat vahvistaa yhteistoimintakykyään ja valmiuttaan antaa keskinäistä sotilaallista tukea sekä toimia yhdessä pelotteena ulkoista aggressiota vastaan. Selonteon mukaan hallituksen tavoite on saada aikaan sopimukset, jotka tekisivät mahdolliseksi ”kuljettaa norjalaisia ja liittolaisten sotilasvoimia ja varusteita Ruotsin ja Suomen kautta myös kriisin ja sotilaallisen konfliktin aikana”. TeksTi Antero Eerola P ohjoiSmaiNeN puoluStuSyhteiStyö etenee nyt vauhdilla. Samalla Norja on tullut yhä vahvemmin mukaan kuvioihin. Haaviston mukaan Suomen Nato-yhteistyö on tarkasti määritelty turvallisuuspoliittisessa selonteossa. KU kysyi asiasta myös ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) ulkomaantoimittajien yhdistyksen tilaisuudessa. Selonteko linjaakin, että ”maantieteellinen läheisyys tekee erityisen kiinnostavaksi yhteistyön Suomen ja Ruotsin kanssa teihin, rautateihin, satamiin, lentokenttiin ja tietotekniikkaan liittyvässä infrastruktuurissa”. KU:n tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei vielä aiemmin syksyllä ollut tietoinen huhtikuussa julkistetusta esityksestä, kun sitä häneltä erikseen kysyttiin toimittajille suunnatussa taustatilaisuudessa. Al l Ov er Pr es s/ Im Ag O. Sen mukaan Pohjoismaat aikovat ”kohentaa puolustuskykyä ja yhteistyötä rauhassa, kriisissä ja konfliktissa”. Se julkaisi huhtikuussa puolustuspoliittisen selonteon, joka on parhaillaan suurkäräjien käsittelyssä. Presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja Petri Hakkarainen tyytyy sanomaan, että ”Norja ei edelleenkään ole ottanut asiaa kanssamme esille”. KU:n tietojen mukaan Norjan ja Nato-liittolaisten ongelma ovat Jäämeren rannalla sijaitsevan Finnmarkin heikot liikenneyhteydet. Suomessa aiheesta vallitsee outo tietämättömyys. Suomi osallistuu Nato-yhteistyöhön kumppanimaan roolissa ja omien intressiensä pohjalta. Liittolaiset tarkoittavat Nato-maita, erityisesti Yhdysvaltoja. Ainoa nopeahko maaväylä rannikolta ja Norjan muista osista Venäjän rajalle on valtatie E6, joka pujottelee tunturien, jokien ja vuonojen läpi. – Norja tietysti maantieteellisen läheisyytensä vuoksi on meille tärkeä kumppani, mutta selonteossa ei millään tavalla oteta kantaa tai käydä keskustelua Norjan omien selontekojen kanssa. lapin halki Venäjälle. Sanna Marinin (sd.) hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että ”Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö kattaa rauhanajan, kriisiajan ja sodan ajan”. Nato-joukot liikkuivat Norjassa Trident Juncture -harjoituksessa vuonna 2018. Selonteko on parhaillaan eduskunnan puitavana. Julistuksen taustalla on marraskuussa 2018 hyväksytty pohjoismaisen puolustusyhteistyön tulevaisuuden visio. SelonteoSSa ei kantaa Suomessa Norjan aloitteen ympärillä vallitsee yhtäältä outo tietämättömyys, toisaalta kiusaantunut hiljaisuus. ”ei keSkuSteluja” Ylijohtaja Janne Kuusela puolustusministeriön puolustuspoliittiselta osastolta sanoo, ettei kauttakulkualoitteesta ole käyty norjalaisten kanssa Norjan hallitus esittää, että Suomi avaisi sodan aikana alueensa Naton ja Yhdysvaltojen joukkojen kauttakululle. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit allekirjoittivat syyskuun lopulla kolmenvälisen aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä
Tämä ei liity millään tavalla siihen. Erityisesti mainitaan Norja, jonka kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään niin kahden kesken kuin rinnan Ruotsin kanssa. Näin ollen Suomessa ei Kuuselan mukaan ole asiaan kantaa. TausTaT KU 48 /2 02 | 15 tarkkaan sovitaan ja kaikki näkökohdat punnitaan niin, että toimitaan linjausten mukaisesti, Kuusela vakuuttaa. Silloin tiedetään, mitä kautta sitä lähdetään edistämään. Eduskunnan puolustusvaliokunta kovisteli keväällä sekä ulkoettä puolustusministeriötä jyrkin sanoin siitä, että ne ovat jättäneet kertomatta eduskunnalle oleellisia asioita Suomen Nato-yhteistyöstä. – Tällaista linjausta Suomi ei ole tehnyt eikä pidä tehdäkään. Selonteko toteaa myös, että EU:n ja Naton keskinäisen yhteistyön on oltava ”kummankin osapuolen kannalta hyödyllistä ja luonteeltaan toisiaan täydentävää”. Vasemmistoliiton kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi ihmettelee, miten norjalaiset eivät olisi olleet turvallisuuspoliittisesti näin herkässä asiassa yhteydessä Suomeen – etenkin kun samaan aikaan on valmisteltu Ruotsin, Suomen ja Norjan kolmenkeskistä puolustusjulistusta. Ne koskivat sopimusta, jossa Suomella oli mahdollisuus syventää tiedonvaihtoa Naton ja Ruotsin kanssa kriisiaikoina. Hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittinen selonteko nostaa sotilaallisen liikkuvuuden keskeiseksi tavoitteeksi, ainakin EU:n puitteissa. Puolustusvaliokunnan mielestä laiminlyönti oli räikeä. – Se ei ole tullut meille mitään kanavaa pitkin. Ei näitä kanavia pitkin, ei suoraan eikä muutenkaan. Edellinen hallitus ei myöskään kertonut eduskunnalle etukäteen, että puolustusministeri Niinistö aikoo allekirjoittaa Naton Varsovan huippukokouksessa 2016 kahdenvälisen puolustusyhteistyöasiakirjan Ison-Britannian kanssa. Selonteossa liikkuvuus nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi puolustusyhteistyössä EU:n, Naton ja Pohjoismaiden kanssa. Tavoite pomppaa esiin myös Pohjoismaisen yhteistyön kohdalla. Useinhan nämä asiat nousevat esille vasta, kun niille ei voi enää mitään, Mustajärvi sanoo. Onko sotilaallista liikkuvuutta käsittelevissä keskusteluissa norjalaisten aloitteellisuus ollut esillä. Mustajärven mukaan kauttakulkualoite lisää jännitystä pohjoisilla alueilla. – Ei millään tavalla. – Toivon, että laajan kansalaiskeskustelun jälkeen aloite haudataan. l ”mitään keskustelua”. Mustajärvi toi esiin vasemmistoliiton kannan ryhmäpuheessa turvallisuuspoliittisen selonteon eduskuntakeskustelussa. Hallitusohjelman mukaan ”Suomi ei salli alueen sa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”. Hyödylliseksi määritellään juuri sotilaallinen liikkuvuus. – Ensin pitäisi nähdä tarkemmin, mitä ja minkälaisia järjestelyitä esitetään. Timo Soinin (sin.) johtama ulkoministeriö ja Jussi Niinistön (sin.) vetämä puolustusministeriö pimittivät liki kaksi vuotta eduskunnalta oleellisia tietoja. Liikkuvuus suomen tavoite Vaikka keskustelut Norjan aloitteesta kiistetään, sotilaallinen liikkuvuus yli rajojen on hanke, jota Suomi tukee vahvasti Euroopan unionissa. Jos ajatellaan kolmenvälistä aiejulistusta, onko Norjan aloite ollut sitä valmistelevissa keskusteluissa tai sen jälkeen jollain tavalla esillä. – Ymmärtääkseni Norjan puolustushallinto hahmottelee, että olisi järkevää, että tällaista liikkuvuutta voisi tehdä, mutta meidän suuntaan ei ollut mitään yhteydenottoja tai aloitteellisuutta tämän osalta, hän sanoo. – Aloitteella on kytkentä suurempaan kokonaisuuteen, jossa ovat mukana sotilaallinen liikkuvuus ja Nato-isäntämaasopimus. mikä oLisi määränpää. – Jos jotain kauttakulkua sallitaan, kyllä niissä. Hän kysyy, minne Naton joukot olisivat Suomen ja Ruotsin kautta menossa. EU-komissiossa muovattujen papereiden mukaan se tarkoittaisi teiden, siltojen, satamien, sisävesiväylien ja lentokenttien muokkaamista tähän tarpeeseen
Puuristit, muistokivet ja puihin kiinnitetyt vanhat valokuvat kertovat Krasnyi borin eli Punakankaan synkästä historiasta. Se huipentui syyskuussa, kun hänet tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen adoptiotyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kirjassa on lueteltu teloitettujen suomalaisen nimet. Krasnyi borin takana on datša-alue. Dmitrijev löysi 1990-luvulla Krasnyi borin ja Sandarmohin joukkohaudat. Syytteitä on yleisesti pidetty tekaistuina ja osana Joukkohaudassa lepää 582 suomalaista Toimittaja Aimo Ruusunen antaa nimet Krasnyi borissa vuosina 1937 ja 1938 teloitetuille. TausTaT 16 | KU 48 /2 02 K rasnyi bor Petroskoin eteläpuolella Äänisen rantatien vieressä on kaunis männikkö. teksti Kai Hirvasnoro Krasnyi borin joukkohaudat ovat aivan Äänisen valtatien vieressä sijaitsevassa metsässä. Neuvostoliiton 1930-luvun vainojen aikaan siellä teloitettiin noin 1 200 ihmistä, joista suomalaisiksi tiedetään 582. Dmitrijev on ollut poliittisen vainon kohteena useita vuosia. Monen lomailijan tie uimaan ja takaisin sekä läheiseen kylään kulkee joukkohautojen päältä. Ka i Hi rv as no ro. Sandarmohissa Petroskoin pohjoispuolella ammuttiin yli 9 000 ihmistä. Joutsenossa asuva toimittaja Aimo Ruusunen kertoo sen kirjassaan Punakankaan suomalaiset. Teloitukset pantiin toimeen vuosina 1937 ja 1938. Luettelo perustuu historiantutkija Juri Dmitrijevin kokoamiin tietoihin. Tien toisella puolella on iso uimaranta ja Äänisen aallot. Keitä he olivat ja mikä oli heidän ”rikoksensa”
Miten asuttiin, mitkä olivat työolot ja kuinka suuret palkat. Ruusunen toivoo, että tutkimusta pystytään tekemään yhteistyössä Venäjän arkistolaitoksen kanssa. Ruususen mukaan on mahdotonta sanoa, mikä on Venäjän virallinen kanta asiaan. ”Näistä ei paljoN puhuttu” Aimo Ruusunen toimi Kansan Uutisten Moskovan-kirjeenvaihtajana 1980-luvulla ja viimeksi Satakunnan Työn päätoimittajana ennen eläkkeelle jäämistään. Joistain perheistä ammuttiin kaikki aikuiset. VeNäjäN kaNta riippuu siitä, keltä kysytääN Venäjän suhde vainoihin vaikuttaa ristiriitaiselta. Vainoissa tuhottiin kokonaisia perheitä. Suurin osa oli 25–45-vuotiaita, jotka työskentelivät metsän käyttöön perustuvissa ammateissa ja rakennusalalla. – Se oli osittain kansalaissodan peruja, että jostain piti löytää äkkiä vihollinen. Aihe on sikäli omakohtainen, että Ruususen isän kaksi serkkua ammuttiin Sandarmohissa vuonna 1938. Sillä hän tarkoittaa tutkimatonta asiaa, joka kuitenkin sykkii jossain taustalla. Neuvostoliittoon muuttaneiden kohtaloihin hän on perehtynyt 1980-luvulta alkaen. kokoNaisia perheitä tuhottiiN Ruususen kirjassa on esimakua tulevasta. Ruusunen kertoo, että hän olisi halunnut kirjoittaa enemmän arkisesta elämästä Karjalan neuvostotasavallassa. Siellä lepää ainakin 20 760 ihmistä. Sandarmoh on Krasnyi boria tunnetumpi, ja niiden lisäksi Petroskoin lähellä on muitakin teloitusja hautapaikkoja, joita ei tunneta tarkkaan. Sandarmoh on Krasnyi boria tunnetumpi. ei yksi mies VaaN koNeisto Stalinin vainoista puhutaan, mutta Ruusunen vierastaa 1930-luvun tapahtumien henkilöimistä yhteen mieheen. NKVD:n eli sisäasiain kansankomissariaatin paikalliset elimet toteuttivat Moskovasta tulleita käskyjä ”kansanvihollisten” etsimisestä ja löytämisestä. Venäjällä mieluummin luistetaan kantojen ottamisesta kuin otetaan niitä. ”Näistä asioista ei ole paljon henkilöja sukutasolla puhuttu”, hän kirjoittaa. Tietoja kootaan vuoteen 1964 saakka. Neuvostoliitossa tuomittiin vuosina 1921–1953 kaikkiaan 3,7 miljoonaa ihmistä, joista teloitettiin 642 980. Kun esimerkiksi tapahtui rautatieonnettomuus, niin alettiin tutkia, ketkä ovat tuhotyön tekijöitä, ei sitä, mikä onnettomuuden aiheutti. Ammutuista yhdeksän kymmenestä oli saanut tuomion ”vastavallankumouksellisesta toiminnasta” ja isänmaan petturuudesta, joksi luettiin muun muassa vakoilu. Hän huomauttaa, että on paljon maantieteellisiä alueita, joissa suomalaisten vaiheista tiedetään vähän. Suomalaisille Krasnyi bor on sikäli erikoisasemassa, että siellä teloitetuista lähes puolet oli suomalaisia. ”Tarkoitus on muistuttaa kokemuksista ja koettelemuksista, joihin sadat ihmiset Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa joutuivat – jokainen omalla tavallaan”, hän kirjoittaa Punakankaan suomalaisten aluksi. TausTaT KU 48 /2 02 | 17 kampanjaa, jossa Putinin Venäjällä yritetään vaien taa Stalinin ajan vainojen muistelu. Azerbaidžanissa ja Bakussa ja monilla muilla alueilla suomalaisia on ollut paljon.. Siis torjumaan vihollisia ja paljastamaan vakoilijoita. Alaikäiset lapset lähetettiin lastenkoteihin. Vain äidin ei tiedetä olleen vangittuna. Valtioneuvosto käynnisti syyskuussa viisivuotisen tutkimushankkeen suomalaisten vaiheista Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Hän sanoo kuitenkin, että koneistossa syntyi ja ajettiin läpi kuvitelma omassa joukossa olevista vihollisista, mikä pisti ihmiset epäilemään myös toisiaan koneiston sisällä ja toimimaan niin kuin odotettiin. Nyt tutkimusta on kuitenkin tulossa. – Ei Venäjällä voi vastata sellaiseen kysymykseen, koska se riippuu ihan siitä, keneltä kysytään. Krasnyi borissa teloitetut suomalaiset olivat pääosin työläisiä parhaassa iässä. Näistä löytyy vain hajamerkintöjä, mutta valtiollinen tutkimus voi tuoda lisävalaistusta. Samaan aikaan Putin on antanut tämän vuoden alussa duuman puhemiehen tehtäväksi selvittää, miten lainsäädäntöä kehittämällä voidaan turvata vainojen uhrien muiston säilyminen. Ruusunen kirjoittaa muun muassa Minna ja Alfred Luomasta, joiden perheestä isä ja yksi poika ammuttiin, kolme tytärtä ja toinen poika lähetettiin vankileireille. 144 sivua, Warelia. Hallitus tiedotti elokuussa, että hankkeessa toteutetaan interaktiivinen tietokanta Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen olleista suomalaisista ja heidän elämäkertatiedoistaan sekä heitä koskevista ja heihin liittyvistä asiakirjoista ja valokuvista. Hänestä mielenkiintoisin on hanke perustaa Moskovan Butovoon teloitusja hautapaikan yhteyteen museo. Ruusunen kirjoittaa totuuden olevan edelleen ”osaksi taskussa polttava kuuma kivi”. Kansan Uutisille hän kertoo halunneensa tehdä tunnetuksi ja kertoa suomen kielellä Suomessa toistaiseksi melko tuntemattomasta teloitusja hautapaikasta. Naisia heistä oli 23. l Aimo Ruusunen: Punakankaan suomalaiset. Sitä Ruusunen ei lähde analysoimaan, miten tällainen tappamisen hurme pääsi valloilleen. Sandarmohissa on tehty kaivauksia, joilla yritetään todistaa osan uhreista olevan suomalaisten jäljiltä jatkosodasta, ja Juri Dmitrijev sai juuri kovan tuomion. ValtiolliNeN tutkimus alkaNut Tapahtumista on yli 80 vuotta. Niiden lisäksi Petroskoin lähellä on muitakin teloitusja hautapaikkoja, joita ei tunneta tarkkaan
Mutta EU:n iso linja kansainvälisessä kauppapolitiikassa kymmenen vuotta sitten oli sopimuspohjaisen järjestelmän puolustaminen. Miten liittokansleri Angela Merkelin väistyminen mahdollisesti vaikuttaa tähän vai pysyykö Saksan ja CDU-puolueen Eurooppalinja suht muuttumattomana. Muuten unioni on tismalleen samojen ongelmien edessä neljän vuoden päästä. Tässä mielessä olisi tärkeätä, että Eurooppa pohtisi vähän laajemmin, mitä nykyisessä maailmanjärjestyksessä toimiminen edellyttää sekä sisäettä ulkopolitiikalta ja eri politiikan lohYleisen maailmanpoliittisen vision puute on ongelman ytimessä, sanoo Eurooppa-tutkija Timo Miettinen.. Saksan taloudella on kaikki edellytykset säilyttää hegemoninen asemansa, mutta aika näyttää, tuleeko Merkelin seuraajasta hyvin pitkäikäistä johtajaa, joka sitten pystyy käyttämään valtaansa laajemmin. Eurooppa ei kuitenkaan voi luottaa pysyvään muutokseen. Yleisesti niitä kuvataan usein kansainvälisen sopimusjärjestelmän kriisiytymisenä. On se ainakin puheen tasolla näkynyt. Ja toiveena oli, että Yhdysvallat vielä tulee sopimuspohjaisen järjestelmän taakse. Tässä on esitetty eri vaihtoehtoja aina veropolitiikasta näiden yhtiöiden pilkkomiseen. Se on perinteisesti ollut erityisesti Yhdysvaltain läheinen liittolainen, mutta varsinkin presidentti Donald Trumpin kauden aikana – osin jo aikaisemminkin – tietyt Yhdysvaltain toimet ovat herättäneet Euroopassa keskustelua siitä, ovatko näkökulmat eriytyneet jo liikaa. Euroopan unioni on tässä tilanteessa löytänyt itsensä hankalasta asemasta. On kysytty, tukeeko Yhdysvallat enää sitä kansainvälistä järjestystä, jota se itse oli rakentamassa toisen maailmansodan jälkeen Tämä on erityisesti Trumpin aikana näkynyt trans-atlanttisen puolustusyhteistyön tapauksessa, mutta myös vähän isompana katkeamana kansainvälisen kauppapolitiikan suuressa linjassa. Mutta kyse on myös laajemmasta itsenäisyyden vaatimuksesta kansainvälisessä järjestelmässä. Sitten on paljon kehityskulkuja, joissa ollaan paljon ajatuksen tasolla. Etenkin koronakriisin yhteydessä se on tullut tarkoittaneeksi terveydenhuollossa tarvittavaa välineistöä ja yhteiskunnan perusinfraan liittyviä tekijöitä, jotka pitäisi pitää eurooppalaisten valE Urooppa-tUtkija Timo Miettinen, kirjoitit Yhdysvaltain vaalien jälkeen Twitterissä, että ”Vaali-illan pitäisi olla herätys myös EU:lle. Tähän asti kuitenkin Euroopan teollisuusja kilpailupolitiikka on lähtenyt todella paljon Euroopan sisäisistä intresseistä. Tämä ei tietenkään ole pelkästään ollut vastaus Yhdysvaltojen kehitykseen, vaan myös brexitiin, koska EU:n sisällä Britannia on ollut keskeisin voima vastustamassa [sotilasliitto] Naton kanssa päällekkäisten järjestelmien synnyttämistä. Aika totta kai näyttää. Euroopan unioni on syntynyt sisämarkkinaprojektina, jonka tarkoituksena oli murtaa Euroopan sisäinen protektionismi. Ei voi olla niin, että Euroopan turvallisuus tai ilmastopolitiikan tulevaisuus riippuu Pennsylvanian osavaltion tuloksesta.” Avaatko hieman, mitä tarkoitat. Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi digijättien nousu ja alustatalouden keskittyminen on herättänyt Euroopassa uudenlaisen keskustelun teollisuuspolitiikan suunnasta. Saksassa nousi iso kohu, kun Yhdysvaltain vaalitulos ei vielä ollut selvillä, ja CDU:n puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer antoi kommentin, siitä miten hän toivoo Bidenin voittoa. Mikä on oikea strategia tähän vastaamiseksi. Vaikka Joe Biden nyt valittaisiin, nämä samat ongelmat ovat edessä neljän vuoden päästä. TeksTi Jussi Virkkunen kuva Emma Grönqvist tioiden omissa käsissä. Eikö EU:n heräämistä ole vaadittu jo kauan. Siinä kuitenkin lähdetään EU:n tarpeista kehittämään eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Tämä on selkeästi kysymys, josta keskustelua ei haluta käydä kovin paljon julkisuudessa. Linjaero on selkeä esimerkiksi suhtautumisessa maahanmuuttoon tai Euroopan sisäiseen talousyhteistyöhön, jossa jakolinja selkeästi menee konservatiivisemman ja nykyisen status quon säilyttämisen kannalla. Eikö tällaista kehitystä ole myös hieman näkynyt Donald Trumpin presidenttikaudella. Konsensus kymmenen vuotta sitten oli enemmän sen suuntainen, että toive oli paluusta sopimuspohjaiseen järjestelmään. Mutta suhteessa transatlanttisiin suhteisiin, minusta sellaista keskustelua ei käydä. Tällä on todella vahvat historialliset syyt. Merkelin seuraajaksi on ehdolla kolme miestä. Tuo on kysymys, johon saksalaisillakaan ei ole kovin selkeätä vastausta. Entä jos Trump olisikin voittanut. Yhdysvallat on aiempaa selkeämmin irtautumassa sopimuspohjaisesta järjestelmästä, jota kansainväliset instituutiot kuten Maailman kauppajärjestö WTO sääntelevät. Joe Bidenin nousu Yhdysvaltain presidentiksi tuo EU:lle hengähdystauon, joka pitäisi käyttää hyväksi. Jos nyt haluaa puheen tasolla kaksi esimerkkiä nostaa, niin puolustusyhteistyön suhteen on tehty uudenlaisia aloitteita, pysyvän rakenteellisen yhteistyön suhteen ennen kaikkea. En näe, että geopoliittinen autonomiakeskustelu olisi ainakaan peruseurooppalaisessa julkisuudessa hirveän vahva kehityskulku ollut. Konkreettisesti tämä on tarkoittanut sitä, että esimerkiksi kauppapolitiikassa suurimmat vallankäyttäjät, Kiina ja Yhdysvallat erityisesti, ovat pyrkineet ohittamaan kansainvälisen sopimusjärjestelmän. Mutta strateginen keskustelu ei ole jalostunut eurooppalaiseksi visioksi, vaan mailla on – ainakin minun nähdäkseni – hyvin erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja. Ja osin voi olla siitä kyse, että sitä ei haluta käydä julkisesti. Tämä nähtiin yleisesti aika strategisena virheenä. Sen tilalle on tullut uusi suurvaltakamppailun maailma, joka on sekin moninapainen, mutta sen ytimessä ovat sopimusten ja kansainvälisten instituutioiden sijaan valtiot. Sen on ollut todella hankala sovittautua maailmaan, jossa sisämarkkinaprojekti pitäisi opettaa puhumaan ulkotai turvallisuuspolitiikan kieltä. Esimerkiksi digijättien tai verkkokaupan tapauksessa ei ehkä täysin ymmärretä, mitä teollisuusalojen vahva keskittyminen tiettyjen toimijoiden käsiin oikein tarkoittaa. Tässä mielessä twiittini oli viittaus siihen, että Euroopassa on jonkin verran ollut toiveita, että Bidenin valinta keikauttaisi Yhdysvaltain linjaa toiseen suuntaan. Toiset ovat uudistusmielisempiä. TausTaT 18 | KU 48 /2 02 EU-tutkija herättelee unionia visioimaan Maailma on edelleen täydessä myllerryksessä, ja Eurooppa etsii suuntaansa. koilta, kuten puolustus-, turvallisuus-, kauppapolitiikalta. Toinen kehitys, jota varsinkin Ranska on pitänyt viime aikoina esillä, on strateginen autonomia. Etenkin suhteessa kilpailupolitiikan asioihin. Voiko Eurooppa vain luottaa onneensa kansainvälisissä suhteissa. Globaalissa järjestyksessä on tapahtunut merkittäviä siirtymiä erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana
Mitä tulee arvopohjaiseen yhteistyöhön, siinä haasteet ovat suurempia. Koko fokusoituminen näihin sisämarkkinakysymyksiin on leimannut keskeisimpiä eurooppalaisia intohimoja EU:n ja sen edeltäjien tasolla. Jos katsomme kauppapolitiikkaa tai osin turvallisuuspolitiikkaa, siinä linja on ollut yhtenäisempi. Linja on näkynyt esimerkiksi brexit-neuvotteluissa, joissa yksikään maa ei ehkä odotuksista huolimatta ole lähtenyt vetämään omaa linjaa. EU jättää helposti tarvittavat päätökset tekemättä hyvinä aikoina. Näen, että ajattelun puute on tällä hetkellä yksi keskeisimpiä esteitä poliittisen linjan uudistamiselle. Tiivistäisin ja painottaisin ajattelun ja vision merkitystä. Yleisen maailmanpoliittisen vision puute, joka johtuu Euroopan omasta historiasta, on ongelman ytimessä. Mitä tapahtuu sisämarkkinoilla, pitäisi nähdä vahvemmin kytköksissä siihen, mitä tapahtuu ulkopolitiikassa. Se on yksi keskeisimpiä haasteita. Nyt on ihan uudenlainen tilanne, johon tarvittaisiin uudenlaista ajattelutapaa. Onko tässä väitteessä perää. Tässä Yhdysvallat on etulyöntiasemassa, koska heidän keskusjohtoinen järjestelmänsä mahdollistaa nopeamman reagoinnin. Kyllä tuossa on paljon perää. Meiltä puuttuu isompi visio siitä, miten esimerkiksi kauppaja turvallisuuspolitiikka voisivat toimia yhteydessä toisiinsa. TausTaT KU 48 /2 02 | 19 Itse lähestyisin tätä kuitenkin historiallisella kulmalla. Se on tällä hetkellä vähän kateissa. Myös Venäjä-pakotepolitiikassa yhtenäisyys on säilynyt hyvin. Haaste tulee osin siitä, että Euroopassa taas huokaistaan helpotuksesta, kun Biden valitaan ja Yhdysvallat tulee osaksi Pariisin ilmastosopimusta ja mahdollisesti nimittää tuomareita välimiestuomioistuimeen WTO:ssa. Politiikkalohkot toimivat eurooppalaisessa järjestelmässä erillään toisistaan. Eurooppa on ollut toisen maailmansodan jälkeisen ajan todella vahvasti sisämarkkinaprojekti. Kriisin hetkellä sitten ihmetellään, miksi ongelmiin ei löydy ratkaisua. Se on hyvä kysymys. ”Euroopan unioni on löytänyt itsensä hankalasta asemasta.”. Itse korostaisin enemmän strategisen ajattelun roolia ja sen merkitystä. l Miten hyvin riitaisana näyttäytyvä EU voi linjata hyvin suurista linjoista. Mutta jos tilanne olisikin toinen, miten EU pystyisi vahvistamaan omia instituutioitaan ja ajatteluaan sellaisella tavalla, että se selviäisi globaalin geopolitiikan uusista haasteista. Kun näitä asioita pohditaan eurooppalaisella tasolla, ongelma ei ole vain yksimielisyyden puute. Ei ole jaettua visiota, mitä Euroopan reagoiminen tähän uuteen tilanteeseen edellyttäisi
PuoliannoKsella ParemPi teho Kauan odotetut tutkimustulokset tuottivat maanantaina suuren yllätyksen. Koehenkilölle annetaan Oxford/AstraZenecan rokotetta. Niissä käytetään toisenlaista, uutta mRNA-teknologiaa, joka perustuu viruksen sijasta geneettiseen koodiin. – Jotta saataisiin rokotettua maailman kaikki riskiryhmiin kuuluvat ihmiset ensi vuoden kuluessa, tarvitaan vähintään 2 miljardia rokoteannosta. – Lisäkokeet ovat meneillään. Jos koehenkilöitä ei ole valittu samoilla perusteilla tai ilmaantuvuutta ei arvioida samoilla kriteereillä, ei vertailua voi tehdä. Toisin kuin muissa koronarokotekokeissa, tässä on kerätty viikoittain brittivapaaehtoisten lähettämät, heidän kotona antamansa näytteet. Oxford/Astra Zenecan mukaan rokote voi auttaa pysäyttämään tartunnat ja näin mahdollisesti estää koronaviruksen leviämisen sekä suojata ihmisiä sairastumasta. Ei voi suoraan verrata erilaisten kliinisten testien tuloksia. – Jos joku vielä epäilee, voiko rokotus auttaa selviämään pandemiasta, Oxford/AstraZenecan ilmoituksen pitäisi karkottaa epäilykset, sanoo Edinburghin yliopiston immunologian ja tartuntatautien professori Eleanor Riley. Le ht ik uv a/ Jo hn Ca ir ns. Hänestä on rohkaisevaa, että oikealla annostuksella sen teho voi olla jopa 90 prosenttia. – Tulokset kertovat, että rokote on turvallinen ja teholtaan verrattavissa sellaisiin luvan saaneisiin rokotteisiin – kuten influenssarokotteisiin – joita tällä hetkellä käytetään laajasti ihmisten suojelemiseen kaikkialla maailmassa. Yhdysvalloissa sen sijaan täytyy tehdä lisäkokeita, koska siellä ei testattu puoliannoksen antamista. Vielä julkaisemattoman datan mukaan oireettomat tartunnat näyttävät vähentyneen rokotetuilta. asiantuntijat innoissaan Asiantuntijat ovat innoissaan uudesta rokotteesta, jota on pitkään pidetty yhtenä suurimmista toivoista pandemian taltuttamiseksi maailmanTarvitaan useita rokotteita, jotka suojaavat eri-ikäisiä ja taustaltaan erilaisia ihmisiä. Tarvitsemme useita rokotteita, jotka suojaavat eri-ikäisiä ja taustaltaan erilaisia ihmisiä, asuivat he missä tahansa. – On uskomatonta, että olemme saaneet yhden vuoden sisällä alustavia tuloksia kolmelta rokotteiden kehittäjältä, ja se kertoo todella poikkeuksellisesta globaalista tieteellisestä ponnistuksesta. Intian Serum Institute valmistaa miljardi annosta. Wellcome-yhtiön rokotejohtaja Charlie Weller sanoo, että kaikki tehokkaat rokotteet tulevat tarpeeseen. AstraZeneca ilmoitti toimittavansa tuloksensa Britannian viranomaisille välittömästi. On ollut etuoikeus osallistua monikansalliseen ponnistukseen, joka voi hyödyttää koko maailmaa. Osa koehenkilöistä sai ensimmäisellä kerralla puoli annosta ja neljä viikkoa myöhemmin täyden annoksen. Heistä 90 prosenttia sai suojan, kun taas kaksi täyttä annosta saaneiden suoja oli 62 prosenttia. – Jatkamme työtä, jotta voimme tarjota yksityiskohtaista tietoa lupaviranomaisille. Erityyppisille rokotteille laaditut testit eivät mittaa samoja asioita. Oxford/AstraZeneca on mukana Covaxissa, WHO:n johtamassa ohjelmassa rokotteen jakelemiseksi kaikille maille, ja se on tehnyt sopimuksia muiden maiden valmistajien kanssa. Hancock kuitenkin muistuttaa, että lupaviranomaisen on varmistettava rokotteen teho ja turvallisuus. Lisäksi on pystyttävä valmistamaan riittävästi rokote-annoksia koko maailmalle. TausTaT laajuisesti. Kahdelle muulle rokotteelle tämä on valtava logistinen ongelma. KaiKKia roKotteita tarvitaan Terveysministeri Hancockin mukaan rokote on saatavilla suurimmalle osalle briteistä ensi vuonna, jos se hyväksytään. Tämä aiheuttaa sen, ettei rokotetta siellä saada käyttöön ennen joulua. – Pääsemme askeleen lähemmäksi aikaa, jolloin voimme rokotteilla tehdä lopun COVID-19-taudin aiheuttamasta tuhosta, sanoo Oxfordin yliopiston tutkimusta johtava professori Sarah Gilbert Guardianille. Sarah Gilbertin mukaan ei pitäisi ajatella, että 95 prosentin tehoa osoittaneet kaksi muuta rokotetta olisivat parempia. – Tällä hetkellä emme tiedä, onko erossa kyse immuunivasteen laadusta vai määrästä. Hänen mukaansa Oxfordin rokote voi merkittävästi muuttaa globaalin pandemian suuntaa. Tohtori Richard Hatchett johtaa Covaxissa mukana olevaa CEPI-säätiötä. l Käännös: Arto Huovinen Oxfordin rokotetta ei tarvitse kuljettaa eikä säilyttää superkylmissä pakastimissa. Lisäksi on näyttöä siitä, että Oxfordin rokote toimisi vanhoilla yhtä hyvin kuin nuorillakin. Tutkijat sanovat, etteivät he pysty täysin selittämään, miksi parempi suoja saadaan antamalla aluksi pienempi annos. Britanniassa ja Brasiliassa tehdyt koerokotukset osoittivat rokotteen keskimääräiseksi tehoksi 70 prosenttia, mutta rokote toimi paremmin niillä, jotka saivat aluksi pienemmän annoksen. – Täytyy pitää mielessä, että nämä ovat alustavia tuloksia, sanoo Gilbert. – Arvelemme, että antamalla aluksi pienemmän annoksen saamme immuunijärjestelmän valmistautumaan toisella tavalla – viritämme sen reagoimaan paremmin, sanoo Oxford Vaccine Groupin johtaja, professori Andrew Pollard, joka on testien päätarkastaja. – Tämä on mainio uutinen – uusi rokote, joka voi estää oireita aiheuttavat tartunnat ja mikä vielä parempaa, on halvempi valmistaa ja helpompi jaella. Niiden tulokset voivat antaa hieman erilaisia lukuja lopulliseen analyysiin
EM-kisojEn kohtalo häMärän pEitossa. TausTaT 22 | KU 48 /2 02 K esäkuussa 2012 Uefan silloinen puheenjohtaja Michel Platini toi julkisuuteen huiman hankkeensa järjestää vuoden 2020 jalkapallon EM-kisat 12 kaupungissa ympäri maanosaa. Uefalta odotetaan nyt järkeviä ja nopeita päätöksiä asiassa. Rotherham – Bournemouth X (2) 8. Jaetusta turnauksesta piti tulla Ranskan entisen supertähden visiossa koko maanosaa ennennäkemättömällä tavalla yhdistävä jalkapallojuhla. l vihjerivi 1. Tällä hetkellä kisojen kohtalo on hämärän peitossa. Sodan myötä alkuperäinen visio kansoja yhdistävästä turnauksesta on saanut yllensä murheellisen ironian kaavun. Samalla otteluiden järjestäminen hyökkäyssotaa käyvässä maassa on täysin kestämätön ajatus. Kritiikkiäkin osakseen saanut suunnitelma oli ennennäkemätön. Azerbaidžan aloitti syyskuussa Turkin tuella hyökkäyksen Armenian hallitsemalle kiistellylle Vuoristo-Karabahin alueelle. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 28.11. Turnauksen pelaaminen yhdessä valtiossa lienee kuitenkin viisain ratkaisu. Lokakuussa uefa päätti keskeyttää väliaikaisesti maaottelujen pelaamisen Armeniassa ja Azerbaidžanissa sotatilan takia. Manchester C – Burnley 1 2. Platinin mukaan kisojen jakaminen suurkaupungeille vähentäisi yksittäisille valtioille lankeavaa painetta rakentaa uusia stadioneita ja infrastruktuuria pelkästään kisoja varten. Birmingham – Millwall 1 (X) 11. Pandemiaksi nopeasti eskaloitunut koronavirusepidemia pakotti maaliskuussa Uefan siirtämään kisoja vuodella eteenpäin. Azerbaidžanissa ei voi pelata ja Venäjä on vaihtoehtona lähinnä huonoa huumoria. Valioliigan otteluista mielenkiintoisin on kohteen 2 Everton–Leeds. Kotijoukkue aloitti sarjan erinomaisesti, mutta edellisillä kierroksilla vauhti on hiipunut. Everton – Leeds U 1 (2) 3. Saman vuoden joulukuussa kaikki näytti suunnitelman kannalta vielä hyvältä, kun se taputettiin yksimielisesti eteenpäin Uefan päätöksentekoelimissä. Kuvassa Michel Platini kisakaupunkien julkistustilaisuudessa syksyllä 2014. Marcelo Bielsan luotsaama Leeds on puolestaan ollut liigan viihdyttävin joukkue ennakkoluulottoman pelitapansa vuoksi. Huddersfield – Middlesbrough 1 10. Koronatilanteen kehittymistä ei osaa kukaan ennustaa ja rokotteen tuleminen markkinoille kestää varmasti vielä pitkään. Aika tiimalasissa alkaa käydä vähiin. vakiokuPongiLLa seikkaiLLaan tuttuun tapaan Englannin sarjojen parissa. Le Parisien -lehti ehti jo marraskuun alussa uutisoida Uefan etsivän kisoille uutta ja nimenomaan yhtä isäntämaata. Perussuunnitelma pysyi kuitenkin samana. Championshipissä Norwichin Teemu Pukki on löytänyt maalivireensä. Tilanne mutkistui jälleen syksyllä, kun eräs kisojen isäntämaista lähti sotaretkelle. Ipswich T – Charlton 1 (2) EM-kisojen loppuottelu on alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus pelata Lontoossa. Uefa kiisti väitteet tuoreeltaan, mutta kattojärjestöstä myönnettiin yhden kisamaan vaihtoehdon olevan harkinnassa. Derby – Wycombe 1 13. Samalla myös toukokuulle 2021 Bakuun suunniteltu alle 19-vuotiaiden EM-lopputurnaus peruttiin. kello 16.58. Aviisin mukaan aiemmin kyseenalaisella tavalla MM-kisaisännyyden saanut Venäjä olisi jalkapallopäättäjien ykkösvaihto turnauksen järjestäjäksi. Kohteeseen kotivoitto kakkosvarmistuksella. Sheffield W – Stoke 2 9. Pukki osui viikolla Stokea vastaan kahdesti ja maalivire jatkuu lauantaina Coventryä vastaan. West Bromwich – Sheffield U X (2) 4. Norwich C – Coventry C 1 5. Blackburn – Barnsley X (2) 6. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1(2), X(2), 1, X(2), 1, X(2), 2, 1, 1(X), 1, 1, 1(2). Turkin on myös raportoitu värvänneen syyrialaisia ISIS-taistelijoita Azerbaidžanin tueksi. Watford – Preston 1 7. Perinteisesti arvokisat on aina järjestetty yhdessä tai kahdessa maassa. 1X2 TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva All Over Press/Salvatore di Nolfi Aika tiimalasissa alkaa käydä vähiin. Ottelut oli tarkoitus pelata edelleen Bakusta Dubliniin ulottuvassa suurkaupunkien verkostossa. kahdeksan vuotta myöhemmin korruptioskandaaleissa ryvettynyt ja Panaman papereihinkin nimensä saanut Michel Platini on unohdettu antisankari. Koronaviruksen takia alkuperäinen suunnitelma 12 kisakaupungista ympäri Eurooppaa vaikuttaa erittäin huteralta. Myös Platinin suuri visio on vaarassa romuttua. Varma ykkönen. Cardiff C – Luton 1 12
Esitysten tulee edistää ikääntyneiden työssä jaksamista, työkykyä ja osaamista vahvistavia toimenpiteitä sekä muutosturvaa ikääntyneiden työlliLe ht iK Uv a/ Ro ni Le ht i. teksti Kai Hirvasnoro Vasemmistoliiton mukaan muutosturvaa tulisi uudistaa niin, että työnantajien vastuuta erityisesti ikääntyvien työntekijöiden uudelleentyöllistymisestä vahvistettaisiin. Se ei todennäköisesti yksin täytä 10 000 työllisen vaatimusta vaan muitakin toimia tarvitaan. H allitus antoi syksyllä työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi etsiä keinot yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi 10 000 henkilöllä. Hallituksen toimeksiannossa oli toinenkin puoli. Määräaika päättyy ensi maanantaina marraskuun viimeisenä päivänä. Kolmikantaisesta työryhmästä ei ole juuri väliaikatietoja kuultu, mutta tiistaina Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että yhteistä pohjaa voisi löytyä. Politiikka KU 48 /2 02 | 23 03 politiikka Ikääntyneiden syrjintä ei ratkea työttömyysturvan heikennyksin Jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse ratkaisuun, vasemmistoliitolla on omat esitykset. Jos järjestöt eivät pääse yhteiseen näkemykseen, asia palaa hallitukselle, joka tekee päätökset vuoden loppuun mennessä. Ainoana riittävän mittaluokan keinona julkisuudessa on pidetty eläkeputken lakkauttamista
Mikäli työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun ja kokonaisuus palautuu hallituksen pöydälle, vasemmistoliitto esittää monia toimia työntekijöiden muutosturvan parantamiseksi. Tällä osaltaan vähennettäisiin työnantajien kannusteita irtisanoa ikääntyviä työntekijöitä, joiden uudelleentyöllistyminen on muita hankalampaa. Vahvin irtisanomissuoja on pisimpään talossa olleilla. suojaosaksi pysyvästi 500 euRoa Ensi keväänä hallitus neuvottelee jatkotoimista työllisyyden parantamiseksi. – Vasemmistoliitto pitää selvänä, että keväällä työttömyysturvaan linjattavat uudistukset tehdään turvan tasoa ja kestoa heikentämättä. Isossa kuvassa ikääntyvien työllisyydessä onkin kyse näistä asioista eikä eläkeputken lopettamisesta, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson sanoi puoluevaltuuston etäkokouksessa lauantaina. – Vaikka käänteinen irtisanomisjärjestys ei sellaisenaan sovellu Suomen työmarkkinoille, on meilläkin tarpeen vahvistaa ikääntyvien turvaa irtisanomistilanteissa, hän sanoi. Myös Pekosen mukaan 500 euron suojaosa on vakinaistettava. Vasemmistoliitto esittää silloin työttömyysturvan suoja-osan nostamista pysyvästi 500 euroon, Andersson kertoi. vahvistettaisiin. Sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi päivää aiemmin, että työllisyystoimissa onnistuminen vaatii toimien kohdistamista todellisiin haasteisiin. Kun on lähettänyt työhakemuksen toisensa jälkeen saamatta kutsua haastatteluun, tuntuu varmasti irvokkaalta lukea päättäjien kommentteja siitä, kuinka sosiaaliturvaa leikkaamalla saadaan työllisyys nousuun. – Ikääntyneiden syrjintä on tosiasia, eikä se poistu heidän työttömyysturvaansa heikentämällä. Ratkaisuksi työuRan pituus Vasemmistoliitolla on omat esitykset, jos ikääntyneiden työllisyys palaa hallituksen pöydälle. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen on päätöksillään vähennettävä eriarvoisuutta, jolloin se ei voi rakentaa työllisyyspolitiikkaansa sosiaaliturvan leikkaamiselle, Pekonen sanoi. Politiikka 24 | KU 48 /2 02 syyden parantamiseksi. – Vasemmistoliitto pitää erittäin varteenotettavana työuran pituuteen perustuvaa irtisanomiskorvausta. Hallitus linjasi jo syyskuun budjettiriihessä seuraavia työllisyystoimia. – Sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sitoutunut hallitus ei voi tehdä politiikkaa, jossa työntekijöiden asemaa yksipuolisesti heikennetään. Sen sijaan sosiaalietuudet eivät nouse keskeiseksi työllistymisen esteeksi. Anderssonin mukaan Ruotsi on ikääntyvien työllisyyden mallimaa muun muassa siksi, että siellä on ikääntyviä työntekijöitä suojaava käänteinen irtisanomisjärjestys. Vasemmistoliitto pitää selvänä, että keväällä työttömyysturvaan linjattavat uudistukset tehdään turvan tasoa ja kestoa heikentämättä. – Se olisi konkreettinen tapa parantaa työnteon kannustimia heikentämättä vaikeassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa. OECD:n tuoreen raportin mukaan niitä ovat työvoiman terveysongelmat ja sopivien työmahdollisuuksien puute. Samalla korvaus toisi taloudellista turvaa irtisanomistilanteisiin pitkän työuran tehneille. työntekijöiden asemaa ei voi vain heikentää Anderssonin mukaan työntekijöiden muutosturvaa on syytä vahvistaa kautta linjan. Andersson tarkensi myöhemmin lauantaina, että työuran pituutta tarkasteltaisiin samalle työnantajalle tehdystä työurasta. Samalla muutosturvaa koskevia säännöksiä tulisi uudistaa niin, että työnantajien vastuuta erityisesti ikääntyvien työntekijöiden uudelleentyöllistymisestä Sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sitoutunut hallitus ei voi tehdä politiikkaa, jossa työntekijöiden asemaa yksipuolisesti heikennetään, Li Andersson sanoi vasemmistoliiton puoluevaltuustossa. l
Politiikka KU 48 /2 02 | 25 42,8 % 12,3 % edellisvuoden syyskuusta. koluMni saramo selvityttää oppiva investin tuleVa opetusministeri Jussi Saramo aikoo käynnistää arvioinnin Sipilän hallituksen perustamasta Oppiva Invest Oy:stä, jota hallitus pääomitti 80 miljoonalla eurolla. Työvoiman tarjonnan osalta tarvitsemme sekä ennaltaehkäiseviä toimia työkyvyn tukemiseksi että uusia toimintamalleja osatyökykyisten auttamiseksi työmarkkinoille. – Ei voi olla kohtuuton vaatimus, että työnantajat noudattaisivat lakia ja sopimiaan sopimuksia. KU alipalkkaus kriminalisoitava työeläMä Yksi hallitusohjelman päätavoitteista on nostaa Suomen työllisyysastetta. VTV toteaa raportissaan, että Opetusja kulttuuriministeriön tai Opetushallituksen tulee teettää puolueeton arviointi Oppiva Invest Oy:n toiminnan yhteiskunnallisista hyödyistä ja kustannuksista viiden vuoden sisällä. Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa virkamiesten osaamista tai puolueettomuutta, mutta sosiaaliturvan käyttäytymisvaikutukset ovat siinä määrin monimutkaisia, että parhaatkaan laskentamallit eivät tuota niistä välttämättä luotettavaa tietoa. Etenkin kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden oloissa sosiaaliturvan leikkaukset näyttäytyvät huonona vaihtoehtona ja toisaalta tarve työkykyja osaamispanostuksille kasvaa. Esimerkkinä työllisyystoimien vaikutusarvioinnin haasteista voi pitää nyt jo purettua aktiivimallia, jonka piti VM:n etukäteisarvion mukaan tuoda 5000–12 000 lisätyöllistä. Juuri nyt on oikea aika investoida työkykyyn ja rakentaa sellaista työelämää, johon kaikki ovat tervetulleita, ja jossa kaikki pidetään mukana. Kaikilta se ei kuitenkaan onnistu, joten alipalkkaus on kriminalisoitava, toteaa Myllykoski. Palkkaa saatetaan Myllykosken mukaan maksaa reilusti alle työehtosopimuksen alimman palkkaluokan tai väärän palkkaluokan mukaan, tai ylityöja matkakorvaukset voidaan jättää maksamatta. Sosiaaliturvan leikkaamisen pelko ei siis motivoinut ainakaan pitkäaikaistyöttömiä vaan vaikutus saattoi olla jopa negatiivinen. Pääkaupunkiseudulla laskua kertyi läPinäkyvyys Matkailu Vasemmistoliiton kansanedustajan Jari Myllykosken lakialoitteessa, josta käytiin lähetekeskustelu alkuviikosta, esitetään rikoslakiin lisäystä, jonka perusteella työehtosopimuksessa sovittuja palkkaa koskevia määräyksiä rikkova työnantaja voitaisiin tuomita rangaistukseen. UUtta työtä ei lUoda sosiaalitUrvaleikkaUksilla aino-kaisa Pekonen Kirjoittaja on sosiaalija terveysministeri. Olen sanonut suoraan suhtautuvani skeptisesti sosiaaliturvaleikkauksia koskeviin työllisyysvaikutusarvioihin. Pyrin käynnistämään arvioinnin yhtiöstä heti alkuvuodesta, Saramo linjaa. Tarve arvioinnille käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvityksestä, jossa se tarkasteli seitsemää vuosina 2017–2019 perustettua valtion erityistehtäväyhtiötä. Lopulta myöskään VATT:in tutkimus aktiivimallin vaikutuksista ei pystynyt osoittamaan mallille myönteistä työllisyysvaikutusta. – Raportti on melko tylyä luettavaa, Saramo arvioi. Valtio pääomitti yhtiöitä yhteensä noin 490 miljoonalla eurolla. – On erittäin tärkeää sekä eduskunnan budjettivallan että hallinnon läpinäkyvyyden kannalta, ettei valtion rahaa tarpeettomasti piiloteta osakeyhtiöihin, joita ei julkisuuslaki koske. VATT oli lausunnossaan varovaisempi, ja toi esiin mallin mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, eikä ottanut kantaa lopulta edes vaikutuksen etumerkkiin. Uusien työpaikkojen luomisessa avainasemassa on nyt elvyttävä finanssipolitiikka, Suomen elinkeinorakenteen uudistaminen ja väestön osaamistason kasvattaminen. Samaan aikaan käynnissä olleen perustulokokeilun kiinnostavimpia tuloksia oli se, että työllisyys kehittyi myönteisemmin perustuloa saaneilla kuin aktiivimallin piirissä olleilla työttömillä. KU Opetusministeriksi nouseva Jussi Saramo. Hallitus on sitoutunut siihen, että sen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot kaventuvat, mikä osaltaan ohjaa myös työllisyystoimien keinovalikoimaa. An tt i Yr jö ne n An tt i Yr jö ne n Jari Myllykoski.. Lähde: TiLasTokeskus laski syyskuussa 2020 kotimaisten matkailijoiden yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä verrattuna viime vuoteen
Sen pitää kyetä sekä valtaamaan vieras solu että tuottamaan jälkikasvua, joka kykenee siirtymään uusiin soluihin. Elossaoleville omaishoitajille ja hoidettaville lipun nostaminen lipputankoihin kautta Suomen niemen kerran vuodessa olisi vielä hienompi ele. Epävirallisia ja satunnaisempia kansanvallan muotoja ovat nettisome ja kuppilasome. Markku J. Sioista alkunsa saanut influenssa uhkasi vuonna 2009. Sama koskee konsertteja. Joukkotiedonvalaisu on kaiken päätännän vahva perusta ja demokratian edellytys. Tiedonvalaisuilla tarkoitetaan useiden ihmisten nettiin tai paperikirjeeseen samasta aiheesta kirjoittamia omakohtaisia totuuskuvauksia eli: faktoja ja mielipidettä tai palautetta sekä parannusehdotuksia. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Liputuspäivä näille arjen sankareille olisi vähintä, mitä voisimme heille tarjota. Se olisi myös muotoiltava työsuhteeksi, joka sisältäisi oman työehtosopimuksen ja takuun siitä, että hoitajan ja hoivattavan hyvinvointi taataan. Onneksemme rahankaan ei aina tarvitse ratkaista. Jos emme luota kulkutautien ja paranemisen jumalan, Sekhmetin, hyvään tahtoon ja kykyihin, on tärkeää varautua myös tuleviin kulkutauteihin. Itsestäni tuntui hyvältä, kun lippu liehui puolitangossa, kun omaiseni sai julkisen kunnianosoituksen, edes kerran elämässään, edes kuoltuaan. Koronalisääkään unohtamatta. Tällaista kerrotaan arvostettavan, mutta olisiko tullut aika näyttää arvostus tekoina. Esko Järvenpää Jämsä Kulttuuria kotisohvalle demoKratia on luonnollinen tapa elää ja vaikuttaa omiin asioihinsa, ja siksi se on politiikan ylin arvo. Ne kaikki kohdistetaan päättäjille. Tuhoisin pandemia lienee espanjantaudiksi kutsuttu influenssa (1918), joka ilmeisesti oli peräisin Kansasista Yhdysvalloista. Politiikka 26 | KU 48 /2 02 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Asumisväljyyden kasvun lisääminen on yksi keinoista, mutta hidas. Ravintoa haetaan yhä tavalla, joka mahdollistaa sellaisten tartuntatautien saannin, joihin ihmisen keho ei ole kehittänyt vasta-aineita. Charles Darwinin aikoinaan havaitseman lajiintumisilmiön (evoluutio) mukaisesti kaikki eliöt pyrkivät samanaikaisesti sekä säilyttämään alkuperäisen ilmiasunsa että sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Omaishoitosuhteessa jylläävät todella vahvat tunteet: mukana on rakkautta sekä kiintymystä, toki myös pelkoa ja epävarmuutta. Ne liittyvät saumattomasti toiseen uhkatekijään, väestön hallitsemattomaan kasvuun. Hänen silmänsä olisivat tuikkineet tästä kuin tähdet. Olipa kyseessä sairaan lapsen, puolison tai vanhuksen omainen, tarvitsee hän niin yhteiskunnan kuin ympäristönsä tukea ja ymmärrystä. Myös muunkielisiä nimiä on, ja kielimuurit pitäisi murtaa. Henkilöstöä lomautetaan tai toiminta on muutoin vajaata. Kekäläinen Espoo omaiShoitajien viiKKo on vuosittain järjestettävä teemaviikko (nyt 22.–29.11.), jolla halutaan nostaa esiin omaishoitoasioita. Joukkotiedonvalaisu on demokraattista liikehdintää, luonteeltaan yhteinen eli kollektiivinen mielenilmaus. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Pl 64 00501 Helsinki Sahkopostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto Jos emme luota kulkutautien ja paranemisen jumalan, Sekhmetin, hyvään tahtoon ja kykyihin, on tärkeää varautua myös tuleviin kulkutauteihin. Toisaalta meillä ei ole syytä pitää taiteilijoita piilossa tautiaikaan, koska silloin juuri kansa tarvitsee heitä. KulKutaudit ovat yksi ihmiskunnan tulevaisuutta vakavasti uhkaavista tekijöistä. Monissa kehitysja kehittyvissä maissa tilanne on toinen. Sana demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, ja se tulee antiikin kreikan kielen sanoista demos eli kansa ja krateim eli valta. demokratia vahvaksi joukkotiedonvalaisulla. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Nykyinen kulkutauti, korona, voi äityä pahemmaksi, mutta toivomme tietenkin sen hiipuvan rokotusten ja laumasuojan myötä. Näin pääsi käymään Wuhanissa. Seurauksena on ollut pula ravinnosta, jolloin kaikki kyseenalainenkin syötäväksi kelpaava joutuu vatsan täytteeksi. Elossa ollessa sen toteaminen omin silmin antaisi viestin, että yhteiskunta ei ole unohtanut! Jorma Talikka Janakkala omaishoitajat olisivat ansainneet oman liputuspäivän Korona rajoittaa nyt pitkään perinteisiä teatterija konserttipalveluja. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Ainakin ensimmäinen sairastunut oli amerikkalainen sotamies. Veronmaksajien rahoittama YLE voisi ottaa syötön vastaan ja vähentää turhanpäiväisiä ulkomailta ostettuja ohjelmia. YLE voisi madaltaa kynnystä, ja samalla se olisi mukana edistämässä kansanterveyttä. Demokratiaa pidetään välttämättömänä politiikassa ja kaikessa päätöksenteossa, ja nykyisin arvostetaan sen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, josta esimerkkinä pyrkii toimimaan EU. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Virallista demokratiaa ovat rekisteröidyt yhdistykset, monista niistä muodostuvat demokraattiset liitot sekä niitä vielä ylempänä olevat keskusliitot. Monella alueella lähiruuan tuotanto ei ole kyennyt vastaamaan väestön määrän kasvua. Työ on yksinäistä vuorokauden läpi jatkuvaa hoivaamista. Katsojaluvut olisivat korkeat, sillä moni on haaveillut teatterikäynnistä, mutta Pielavedeltä ei sinne helposti lähdetä, vaikka teatterin ystävä olisikin. 1957 meitä vaivasi ”aasialainen” ja 1968 ”hongkongilainen”. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Tarkoituksena on tarjota päättäjille mahdollisuus ymmärtää paremmin niiden henkilöiden elämää, joiden asioita he hoitavat. Yhteistyö ja toisten tarpeiden huomioon ottaminen on muidenkin ihmiskuntaa uhkaavien ongelmien ainoa ratkaisukeino. Ongelmat ovat moPitäisikö kutsua Sekhmet torjumaan covid-19:ää. Ruokahuoltomme toimii, ja puuttuvia ravinteita hankitaan vaihtokaupalla niistä maista, joissa tuotteita on mahdollista tuottaa ilman kasvihuonetta. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Siipikarjan ja sikojen lisäksi näyttää kehittyvän uusia pandemialähteitä, Wuhanissa ilmeisesti lepakot. On myös taattava, että hoidettavan poismenon jälkeen taataan omaishoitajalle inhimillinen paluu surun keskeltä arkeen. Matkustusrajoitukset eivät varmasti ole suosittuja, eikä eläinten eristäminenkään ihmisistä suju noin vain. Olisin sen suonut hänen näkevän omin silmin elossa ollessaan. Kuvauksien järjestäminen voisi alkaa Kansallisteatterista. YLE toteuttaisi näin ohjelmaperiaatteitaan erinomaisesti: koko kansa teatteriin. Ilman tietoa ei kannata toimia. Suomessa tilanne ei ole näin paha. Kapitalismi ja demokratia ovat sisarukset. Yhdistykset, ja liitot voivat laatia niistä lyhennelmiä. ninaiset, ja niiden ratkaisu ei tule onnistumaan ilman laajenevaa kansojen välistä yhteistyötä. Jos tauti on alun perin lähtenyt jostakin muusta eliöstä kuin ihmisestä, virukselle tulee sopeutumisongelma. Ohjelmien laatu nousisi huimasti. Voimme hankkia omasta maastamme muita laadukkaampia elintarvikkeita, vaikka ne olisivatkin hiukan kalliimpia. Silloin sitä varten kehitetty rokote aiheutti joillekin toisen sairauden, narkolepsian. Teattereiden talous ja toiminta taattaisiin siirtymällä vihdoin digiaikaan
Nyt tarvitaan toimia niin päättäjiltä kuin kansalaisilta. Olihan se niukkaa, mutta tuskin sen onnettomampaa. Kun halutaan konkreettisesti esitellä vastuullista kulutustasoa, jalustalle nostetaan viime vuosisadan puolivälin tai vähän sen jälkeinen kulutustaso ja elämäntyyli. Jos ei kauppoja kiertelemällä, niin ainakin verkossa. maailman Ylikulutuspäivää vietettiin 22.8. Ensimmäinen maailmalaajuinen nettitiedonvalaisu vuodelta 2000 kaatoi Kansainvälisen Psykiatriliiton Yhdysvalloissa, ja se oli junailtu puoliksi Jyväskylästä. Ostamalla sitä ja tätä perheesi nauraa ja rakkaus kukkii. l Sirpa KoSKinen Toimituspäällikkö Demokratian pohja ovat kansalaiset, joten demokraattisesti ilmi tuotuna faktat omasta elämäntilanteesta ovat nyt valtaa – taloudellista, poliittista ja muuta kansanvaltaa. Siihen osallistuvat alan potilasjärjestöt kansainvälisen kattojärjestön hoitaessa kokoonkutsun. Onneksi sentään on tahoja, jotka yrittävät ohjata kansalaisia oikeaan suuntaan. Mustana perjantaina, jota moni kauppa on venyttänyt useamman päivän mittaiseksi, kuluttaja voi tehdä ”hyviä kauppoja”, ostaa edullisesti kaikkea tarvitsemaansa. Kuluttajia houkutellaan roimilla alennuksilla ja pidennetyillä aukioloajoilla. Eli tilanne on fifty-sixty, jos nimittäin ihmiset toimivat sen suuremmin asioita ajattelematta, sillä fiiliksellä, jonka korona-ajan synnyttämä turhautuminen on luonut. Kumpikohan voittaa. Ennen ostamista kannattaa kuitenkin pysähtyä hetkeksi miettimään noita sanoja ”kaikkea tarvitsemaansa”. Maailmanlaajuisia ongelmia onkin nyt paljon yhtäaikaa. Se oli koronapandemiasta johtuen yli kolme viikkoa myöhemmin kuin vuonna 2019. Tärkeintä olisi kysyä itseltään, mikä saa ostamaan ja miksi, mitkä asiat tuovat oikeasti onnea – ja pysyvää sellaista”, ohjeistaa Luonto-Liitto. Nuorilla polvilla ei tuosta ajasta ole muistikuvia. Jonnekin menneiden vuosikymmenten kuluttamiseen meidän on vielä pakko palata, sillä jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin lähes neljän maapallon luonnonvarat. Räikkönen kyllä mielellään viettää tarkasti valitut kesäpäivät Suomessa jahdillaan tanssien ja lentää Sveitsistä satunnaisesti Linnan juhliin Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Samaan voidaan päästä vastuullisella kuluttamisella. Luonto-Liiton mukaan tämä osoittaa, että kulutuksen muuttaminen on mahdollista lyhyessäkin ajassa, kun on pakko. Globaalien ongelmien ratkaisemiseen vaaditaan liittojen tai keskusliittojen välistä kansainvälistä yhteyttä. Viimeinen sana Kuluta! – Älä kuluta! M a r r a s k u u n v i i m e i n e n perjantai yrittää olla sekä yhtä Black Friday -kulutusjuhlaa että Älä osta mitään -päivä. Esimerkiksi Luonto-Liitto varoittelee Black Friday -ilmiöstä ja tarjoaa ratkaisuksi tämän perjantain viettoa ostamatta yhtään mitään. Mutta ehkäpä onnea ja merkitystä elämäänsä saa sittenkin kuluttamalla niukasti ja säästämällä aina kun vain voi. Tuntuu että olemme tuuliajolla. Monestihan kuluttaminen rinnastetaan onneen. ”Ylikuluttaminen johtaa metsäluonnon köyhtymiseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen sekä luonnonvaraisten lajien elintilan kaventumiseen. Politiikka KU 48 /2 02 | 27 Veropakolaisuus maksaa Suomelle 7–8 miljardia vuodessa. Kollektiivinen mielenilmaus voi olla suppeampi tai laajempi. Viime päivien mainossisällöt netissä ja postilaatikossa todistavat, että ilmiö on otettu täysillä käyttöön myös Suomessa. Vähän vanhemmilla on. Yksi näistä veropakolaisista on F1-kuljettaja Kimi Räikkönen, jonka uran jatkosta uutisoitiin suuresti iloiten valtamediassa. Tiedonvalaisun kohteet saivat ajatella uudelleen asiat asiakkaidensa kannalta, joiden tilanne muuttui paremmaksi viiveellä. Tämä perustui valtiovarainministeriön teettämään arvioon. Sirpa Anne Hämäläinen Jyväskylä vuoden 2018 presidentinvaaleissa ehdolla ollut vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen, arveli veropakolaisuuden maksavan Suomelle 7–8 miljardia vuodessa. Hieno uutinen se ei ainakaan ole suomalaiselle duunarille tai pienyrittäjälle, joka raataa päivästä toiseen pienellä palkalla ja maksaa ohessa valtion kassaan veroja. Toisaaltahan koronaa pelkäävä kansa käy tekemässä vain välttämättömät ostokset. Veropakolaisuuden on loputtava! Onni Kivelä Forssa kimi räikkösen jatkon ei pitäisi merkitä suomalaisille mitään. Korona tuo tällä kertaa vielä oman lisänsä vääntöön. Taustalla ovat Mahatma Gandhin passiivisen vastarinnan metodit Intiasta ja työ rauhan puolesta, koska juuri huonosti ratkaistut ongelmat aiheuttavat aseellisia konflikteja. Urheiluruudun haastateltavana ollut asiantuntija Jukka Mildh väitti, että Kimi Räikkösen jatkaminen olisi hieno uutinen suomalaisille. Joukkotiedonvalaisu on kansalaisen kannalta helppo tapa vaikuttaa yhteiskuntaan ja maailmanmenoon ja oikein hoidettuna väkivallattomien vallankumousten väline. YhdYsvalloissa Black Friday on kauppojen joulusesongin avauspäivä. Toisaalta taas nyt kun harrastus-, liikuntaja kulttuurimahdollisuudet on ainakin pääkaupunkiseudulla kielletty, moni voi viihdyttää itseään kuluttamalla. Se on kuulemma suurin yksittäinen ostospäivä sikäläisille kaupoille
KU kk / digilehti kk / , Määräaikainen kk Kestotilaus kk Kestotilaus kk digilehti ilmaiseksi KU kk Digilehti kk , . + digilehti ilmaiseksi P DÄ YSTÄVÄS AJAN TASALLA 3 KK 30 € KUN HALUAT HÄNEN PYSYVÄN KUULOLLA P DEMPÄÄN 12 KK 162 € Vältä jouluruuhkat, hanki joululahja ystävällesi helposti netin kautta kansanuutiset.?/tilaa J h y y k Tilaa itsellesi tai toverillesi Kansan Uutisten printtilehti. painetun lehden sekä digilehden alv . JOULU ON PUNA NEN Anna lahjaksi luotettavaa tietoa ihmisistä ja ilmiöistä. Hinnat voimassa kotimaassa. Digilehden tilaus hoituu suoraan sivuiltamme: kansanuutiset.fi/tilaa-digi Ammattiliiton jäsenenä saat tilauksestasi alennusta, kysy lisää edustasi tilaajapalvelustamme: kansanuutiset.?/tilaajapalvelu Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Maksajan osoite Tietojani saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin Tilaushinnat sis. Samalla voit maksaa tervehdyksen. mennessä Kansan Uutisten verkkosivulla osoitteessa: https://ilmoitukset.kansanuutiset.. Henkilötervehdyslomakkeita voi tilata samasta osoitteesta. Tervehdyksen voi lähettää myös sähköpostilla ilmoitukset@kansanuutiset.. UUTENA T LAAJANA HALUAN TSELLEN Vasemmistoliiton synty -kirja Kansan Uutiset Tunnus Vastauslähetys Postimaksu maksettu Jouluna on hyvä muistaa ystäviä ja yhteistyökumppaneita Laita Joulutervehdys Kansan Uutisiin PUOLUEJA AMMATT OSASTOJEN TERVEHDYKSET Pieni tervehdys 70 € Iso tervehdys 130 € HENK LÖTERVEHDYKSET Nimitervehdys 5 € Kuvallinen henkilötervehdys 25 € Lähetä tervehdys 4.12. Saat itsellesi Vasemmiston synty -kirjan ILMAISEKSI!