Ramboll kahmi vesistöjen tarkkailun Valtion tehtäviin kuuluvaa vesistöjen tilan tarkkailua tekee nyt lähes yksinoikeudella Ramboll Oy. Kilpailutuksessa kaikki ei mennyt ihan nappiin. s.?2 > Runsas kulttuurikaupunki ilman Guggenheimiakin s.?12 Timo Harakan Supercellsosialismi s.?16 Ihmisoikeuksien puolustamisesta tullut vaarallista s.?24 N o 4 K a n n e n k u v a : A n tt i Y rj ö n e n Perjantai 27.1.2017 | 3,5 € | 4-003251-174 www.kansanuutiset.fi Guardian: Venäjä hakee nyt ratkaisua Syyriassa s.?10
– Ramboll joutui opettelemaan paljon uusia toimintatapoja. Ylitarkastaja Jaana Marttila Uudenmaan ELY:stä sanoo, että Rambollilla ei selvästikään alunperin ollut tarkkaa käsitystä siitä, mistä asiasta tarjous oli tehty. Tarkkoja rahasummia hinnoista ja säästöistä Liljaniemi ei anna, koska sopimushinnat ovat sopijoiden välisiä tietoja. 2 27.1.2017 tarjoukset teki eri ihmiset kuin ne, jotka asiaa käytännössä hoitavat, hän sanoo. Viime vuoteen asti ELY-keskuksilla oli omat näytteidenottajat ja näytteiden analysointia teki muun muassa Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja monet paikalliset laboratoriot, joita on esimerkiksi vesiensuojeluyhdistyksillä. Jatkoa etusivulta >. Toisenlaisiakin näkemyksiä ongelmien määrästä ja laadusta on. Keskuksiin kohdistuneet säästövaatimukset johtivat yt-neuvotteluihin ja toimintojen ulkoistamiseen. Tilanteet Rambollin kanssa olisi voitu välttää, kommentoi tapahtunutta palvelujohtaja Harri Juvonen Suomen ympäristökeskuksesta. ”Hinta nousee” Kansainvälisen yrityksen hintapolitiikkaa arvostellaan monelta suunnalta. – Olemme Rambollin kanssa vähän kehitelleet järjestelmää, joka toivottavasti toimii nyt paremmin, mutta aika näyttää, Teppo sanoo. Osa näytteenottajista, joita kaikkiaan oli noin 40, siirtyi suoraan Ramboll-yhtiön leipiin 1+1–muutostukitoimenpiteen turvin. Aika paljon asiaa auttoi, kun meiltä siirtyi kaksi kokenutta näytteenottajaa heille, Teppo jatkaa. ” Pitää ymmärtää, mitä tilataan ja pitää huolehtia siitä, että tilaaja tekee sen mistä on sovittu.” tettujen eliönäytteiden analyysit. Nykyinen hintataso ei hänen mukaansa voi olla pysyvä. Tilausten valvontaan ja ohjeistamiseen on Vaasassakin jouduttu käyttämään työaikaa, mutta Teppo ei osaa arvioida avun määrää. Mukana luvussa on toki näytteenottoon tehty 20 prosentin säästö. Tulosten perusteella vesistöt luokitellaan ja määrätään niille toimenpideohjelmat. Välillä näytteitä on hänen mukaansa jäänyt ottamatta ja välillä on vääriä analyysivalikoimia. – Alunperin oli tarkoitus saada mukaan paikallisia toimijoita ja pieniä . Vuoden 2015 kilpailutuksen ulkopuolelle rajattiin valtion omat laitokset. Lapissa kilpailutuksen voitti Ahma Ympäristö Oy, muualla maassa Ramboll Finland Oy. Tänä vuonna kustannuksia nostaa myöhemmin kilpailuTEKSTI SIRPA KOSKINEN KUVAT ANTTI YRJÖNEN Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen tekemä vesistöseuranta PIrkanmaalla siirtyi kuluvan vuoden alussa Rambollille. Liljaniemi osallistui yhteyshenkilön roolissa tarjouskilpailun suunnitelleen ELY-keskusten hankintatyöryhmän työhön. Sen verran hän valottaa hintapuolta, että ennen ulkoistusta vuonna 2015 maastotyö ja analyysikustannukset olivat noin neljä miljoonaa yhteensä koko maassa. Nyt elyjen omat näytteenottajat on irtisanottu tai he ovat siirtyneet muihin tehtäviin. – Näytteet kuljetetaan nyt Lahteen. – Laboratorioanalyysien hinta laski, koska Ramboll ja Ahma pystyivät tekemään ne keskitetysti, teollisessa mittakaavassa, Liljaniemi selvittää. Laboratorioiden osuus oli kolme miljoonaa ja näytteenotto miljoonan. – Vesianalyysit Ramboll pystyy kyllä tekemään hyvin E LY-keskusten vastuulla on Suomen vesistöjen tilan seurata. Heille viime vuoden palkan maksoi siis valtio eikä Ramboll. Ympäristökeskus on myös auditoinut Rambollin laboratorion juuri vuodenvaihteessa. Liljaniemen mukaan positiivisesti yllättävää oli myös se, että viime kesään mennessä suurin piirtein kaikki uuden toimijan käytännön ongelmat oli selvitetty. Marttila sanoo, että Ramboll polki hintoja. Näytteenottoon asetettiin 20 prosentin säästövaatimus. – Ulkoistamisessa tilaajaosaaminen on arvossaan. Kukaan ei tiedä, paljonko ulkoistuksen säästöstä hupeni auttamiseen. Sen vuoksi ELY:n väki on joutunut auttamaan melkoisesti Rambollia, jonne ei ELY:n näytteenottajia Uudellamaalla siirtynyt. ELY-keskukset toteuttivat kilpailutuksen keskitetysti ja isoina 2-3 alueellisen ympäristökeskuksen hankinta-alueina. Mitkä säästöt. Tuntuu, että Valtion vesistöseurannan ulkoistuksessa häviölle jääneet syyttävät Rambollia hintasodan käynnistämisestä ja jopa saalistushinnoittelusta. – He eivät olleet perehtyneet siihen, miten iso kokonaisuus ympäristöhallinnon seuranta on. He ovat Marttilan mukaan joutuneet peräämään tuloksia ja valvomaan, että näytteet haetaan oikeista paikoista, oikealla tavalla, oikeista syvyyksistä ja oikealla analyysivalikoimalla. Sama summa varattiin viime vuodelle, mutta siitä kului Liljaniemen mukaan vain 2,5 miljoonaa. Esimerkiksi Rambollin näytteet analysoidaan pääosin Lahden laboratoriossa. Uudenmaan ELY:n väki on neuvonut ja käynyt näyttämässä näytteenottopaikkoja. – Ja suht hyvin on saatu se mitä on tilattu, hän lisää ja korostaa, että näytteiden määrän vähentyminen viidenneksellä ei asiantuntijoiden mukaan ”vielä merkittävästi vaaranna seurantojen luotettavuutta”. Yhdistys tekee yhä yrityksille ympäristölupiin liittyvää vesistöjen seurantatarkkailua. Ne vastaavat vesinäytteiden oton ja laboratorioanalyysien toimeenpanosta ja valvonnasta. Ensimmäisen vuoden hinnoittelussa tätä kaikkea ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Myös SYKEn laboratoriosta on irtisanottu väkeä. Toisin kuitenkin kävi. rmoja, kertoo ympäristövastuualueen johtaja Satu Pääkkönen Uudenmaa ELY:stä. Pari etelän ELY-keskusta oli tehnyt ulkoistamisen jo aiemmin, kuten Pirkanmaa, joka tuli Rambollille vasta tämän vuoden alussa. ELY-keskukset tekivät ison työn Rambollin sisäänajossa. Miltä näyttää toinen sopimusvuosi. ”Säästöt yllätti” Ylitarkastaja Petri Liljaniemi ympäristöministeriöstä kertoo, että Rambollin ja Ahman avulla näytteenotosta ja analyyseistä syntyi ensimmäisenä vuotena ”yllättäen” säästöä 40 prosenttia. Sopimukset ovat kolmen vuoden ja yhden optiovuoden mittaisia. Jos kuljetusyhteyksissä on jokin ongelma, se heijastuu heti tähän. Vaikeuksia kuljetuksissa Erikoistutkija Anssi Teppo Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksesta kertoo, että osa merinäytteistä on jäänyt ottamatta ja vesinäytteiden toimittamisessa on ollut ongelmia
Kilpailutus tehtiin keskitetysti, ja kilpailutusalueet olivat suuria. Hän pitää tärkeänä sitä, että valtionhallinnossa edistetään irtisanottujen uudelleen työllistymistä ja toimitaan samalla lailla vastuullisesti kuin tehtiin esimerkiksi Nokia-yhtiön laajoissa irtisanomisissa. Lisäkustannusten riski Tilaajaosaamista peräänkuuluttava Harri Juvonen on huolissaan uusista vesistöuhkista ja niiden tuomista lisäkustannuksista, joita ei kilpailutuksessa otettu huomioon. Mutta kenttätyön hinnan uskon nousevan. – Ihmettelemmekin miten tästä ristiriidasta selvitään. – Ehkä jopa saalistushinnoittelua, hän heittää. Samaa mieltä on limnologi, toiminnanjohtaja Jukka Mattila Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY). – Aiemmin pystyimme ottamaan lisäkohteita, jos tulee vaikkapa kalakuolema, tai jos joku ilmoittaa, että sinilevää on yhtäkkiä tullut jonnekin. Ala on nyt hänen mukaansa tosi tiukalla. Vesinäytteiden otto on tarkkaa puuhaa. Jos jostain näyte käydään ottamassa vaikka vain viiden vuoden välein tai ei ollenkaan, niin silloin tietoa ei ole käytössä päätöksenteon tueksi. Tästä kaikesta tiedetään todella vähän. Näytteidenottoja analyysipalveluiden ulkoistaminen on Marttilan mukaan jäykistänyt toimintaan. Eli äärimmäisen isoja minkään pienemmän yrityksen hoidettavaksi. Tärkeimmät asiat kuten vaikkapa happipitoisuus, typpija fostoripitoisuudet, veden sähkönjohtavuus, rautapitoisuus ja alkaliniteetti, säilytettiin mukana. – ELY:n kilpailutus käynnisti melkoisen hintasodan markkinoilla. Heidän mukanaan tuli kokemus ja paikallistuntemus. Toinen SYKE:n tehtävä tulee EU:n vesipuitedirektiivistä, joka edellyttää vesien tilan seurantaa ja raportointia. Ulkoistaminen ei Juvosen mukaan ole sinänsä uhka. Liikkumavaraa ei ole Ylitarkastaja Marttila kertoo, että Uudellamaalla säästö toteutettiin muun muassa harventamalla näytteiden ottoa ja karsimalla analyysivalikoimaa. – Tarjouskilpailussa sitä ei luvattu, eli kaikki eivät ole sitä voineet huomioida tarjouksen tekemisessä. Esimerkiksi Holmroos näkee 1+1-mallin käytön kilpailua vääristäneenä tekijänä. Kun kaksi ihmistä kulkee järveltä toisella ja kolmannelle, ajelee satoja kilometrejä päivässä, niin näytteenoton hinnoittelu ei laskujeni mukaan voi täsmätä sen kanssa, mitä näytteenottajalle pitäisi maksaa palkkoja ja päivärahoja, kertoo Marttila. Lisäselvitykset, joista ei ole välitöntä hyötyä, ovat jääneet pois. SYKE osallistuu vesistöjen seurantaan olemalla elyjen tukena näytteenoton suunnittelussa. 1+1 vääristi kilpailua ELY-keskuksien irtisanottuja koski muutosturvapaketti, jossa valtio maksaa ensimmäisen vuoden palkan sille yritykselle, joka palkkaa irtisanotun vähintään kahdeksi vuodeksi. Leikkausten seuraus on Marttilan mukaan se, että nyt jäädään heikommalle ymmärrykselle kokonaisuudesta, siitä, mihin suuntaan vesistöt ovat menossa. Uutta kiireellistä seurattavaakin Marttilan mukaan olisi. Kysymykseen, voiko vesistöjen tila heiketä näytteenoton leikkausten vuoksi, Satu Pääkkönen vastaa: – Seurantaa ei tehdä seurannan vuoksi, vaan tietoa kerätään päätöksentekoa varten. – Tässä ajattelen alueellisia vesiensuojeluyhdistyksiä, joilla on paikallista osaamista, jonka merkitys jatkossa ehkä vielä korostuu, kun valtion aluehallinnon voimavarat supistuvat. – Miten ihmiskuin eläinlääkkeet kulkeutuvat vesistöissä ja mihin ne päätyvät. Nyt liikkumavaraa ei ole. Jyrki Ikävalko Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksestä on ottamassa ympäristölupiin liittyviä vesinäytteitä Rautavedestä Sastamalassa.. Tarjouskilpailussa hävinneen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan Joni Holmroosin mukaan hintakilpailu oli aggressiivista. Nämä analyysit vaativat spesiaalitietoa ja ne ovat kalliita. Jo ennen säästöjä olimme sellaisella tasolla, että EU-komissio oli ilmoittanut, että Suomessa ei riittävästi seurata vesistöjä, Marttila harmittelee. – Kun kilpailutetaan, pitäisi myös ennakoida mahdollisesti tulevia asioita ja pyytää niillekin arvio, optiohinta, hän sanoo ja viittaa esimerkiksi lääkejäämiin ja hormoniesiintymiin, jotka olivat tiedossa jo kilpailutuksen aikaan. Jos jostain ei ole riittävästi tietoa, kun päätöksiä tehdään, niin on siinä riskejä. Näin Ramboll sai lopulta kahdeksan ELYkeskusten näytteenottajaa ilmaiseksi itselleen vuodeksi. Ostamisesta vastaavat nyt elyt ja jatkossa maakuntavirastot. Kaikki järvet ja joet pidettiin kuitenkin mukana seurannassa. Juvonen toivoo, että ensimmäinen valtakunnallinen kilpailutuskierros ei tapa paikallisia toimijoita. – Silti kilpailutus tehtiin keskitetysti ja kilpailutusalueet olivat suuria, esimerkiksi Vaasa–Tampere–Turku -alue ja koko merialue vielä samassa. Liljaniemi kiittelee menettelyä. Näytteet pitää hakea oikeista paikoista vesistössä, oikealla tavalla, oikeista syvyyksistä ja oikealla analyysivalikoimalla. Hän muistuttaa, että ovathan elytkin itsenäisiä toimijoita. 3 27.1.2017 edullisesti omassa laboratoriossaan Lahdessa. – Mutta pitää ymmärtää, mitä tilataan ja pitää huolehtia siitä, että tilaaja tekee sen mistä on sovittu, hän sanoo. Holmroos arvelee, että maakuntauudistus ja itsenäiset maakunnat eivät tuo pienille paikallisille toimijoilla mahdollisuutta paluuseen. Maakunnat voivat toimia samoin, kilpailuttaa monta maakuntaa yhdessä. Se on heijastunut kaikkiin sen jälkeisiin kilpailutuksiin, Mattila sanoo. Kaikki eivät innostu rinnastuksesta Nokiaan, koska uusien näytteenottajien tarve kilpailun voittavassa yrityksessä oli tiedossa. – Mekin teimme todella tiukan tarjouksen, mutta näinhän se menee, että joillain on varaa ottaa hinnalla millä hyvänsä, hän sanoo
Pääministeri ehti juuri ja juuri sitä ennen antaa Bernerille täyden tukensa. 4 27.1.2017 jossa koko Suomi pala kerrallaan muutetaan yhtiöksi. Kuulostaa siltä kuin ministeri olisi ollut hölmöläisten peittoa jatkamassa. Kukaan ei kuitenkaan pystynyt osoittamaan, miten yhtiömalli ratkaisisi liikenneverkon rahoituksen. Berner sanoi, että kenenkään menot eivät kasva, mutta uutta rahaa tipahtaa jostakin miljardeja, vaikka välistä ottajiksi tulee lisäksi yksityisiä operaattoreita. Nyt kaksi vuotta myöhemmin velka on siis 2,6 miljardia. Poliittinen yksimielisyys korjausvelan hoitamisesta on olemassa. Uudet autot kuluttavat vähemmän polttoainetta ja edessä on siirtyminen sähköisiin ajoneuvoihin. Käteen ei jäänyt kuin konsulttien yli 300 000 euron lasku. Berner on oikeassa siinä, että liikenteestä kerättävillä verotuloilla korjausvelan hoitaminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Rahoitusmalleista työryhmä piti talousarviorahoitusta jatkossakin keskeisenä, mutta nosti sen täydentämiseksi esiin esimerkiksi elinkaarirahoituksen, valtion sisäisen lainan, liikennerahaston ja hyötyjä maksaa – mallin. PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN ”Ratkaisujen Suomi” -hallitus kulkee kriisistä kriisiin. Eduskunta kokoontuu ensi viikolla ja tarkastusvaliokunta ottaa pian kantaa Bernerin kannalta vielä vakavampaan Finavia-juttuun. Ministeri suhmuroi ja hallituskumppanit olivat epätietoisia hankkeesta. . Pään seinään hakkaamisen sijaan hallituksen olisi pitänyt tarttua jo keväällä 2015 Paula Risikon liikenneja kuntaministerinä johtaman työryhmän esityksiin. Maanantaina vuoden kestänyt valmistelu pysäytettiin. kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Vain kaksi vuotta sitten työnsä päättänyt parlamentaarinen työryhmä totesi, että liikenneväylien korjausvelka on noin 2,4 miljardia euroa ja kasvaa noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Anne Bernerin nostaminen ministeriksi oli Juha Sipilältä surkea ratkaisu. Bensaveron tuotto laskee vääjäämättä. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Sipilän ja Bernerin piinaviikot eivät päättyneet liikenneselvityksen keskeyttämiseen. Sipilän mahdollisen Terrafame-esteellisyyden punninta tulee sekin ratkaisuun. Kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat joulukuussa 2014 siihen, että korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodessa ja korjausvelan vähentäminen lisäksi vähintään 50 miljoonaa euroa vuodessa. On onnetonta, että ainoana ministerinä ilman erityisavustajaa toimiva Berner pääministerin siipien suojassa sählää tällä tavalla, sillä hänen selvityksessään esiin nostama asia on sinänsä vakava. Tai Bernerin ja hänen suojelijansa Sipilän pakkomielteisesti toteuttaman vallankumouksen yhdeltä osalta, Bernerin kysymys oli oikea, vastaus väärä . Uusia komiteoita ei tarvita, vaan jo kuitattujen linjausten panemista täytäntöön. Liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin suurisuuntainen liikenneuudistus ei olisi voinut mennä tässäkään mielessä pahemmin pieleen. Ei ole kahtakaan vuotta siitä, kun Sipilä julisti, että ”nyt me olemme yksi hallituspuolue, joka sorvaa yhteisen kantansa ulos, ja jonka takana sitten koko hallitus seisoo”. PS.. PÄÄKIRJOITUS LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
. – Tämä kampanja on meidän keinomme vastata siihen, hän sanoi kampanjasta. – Mitä moninaisemmin keinoin ihmiset pääsevät vaikuttamaan, sitä vahvempi demokratia meillä on. Niillä täydennetään sadan idean listaa verkkosivulla osoitteessa 100ideaa.. Tiistaina puolue julkisti sata ideaa, joilla kehittää kuntia ja kuntapäättämistä. Ne on kerätty puolueen aktiivien ehdotuksista ja niitä vasemmistoliiton tulevat kuntapäättäjät pyrkivät toteuttamaan. Kampanjaan voi osallistua Face bookissa, Twitterissä ja Instagramissa sekä lähettämällä puolueelle sähköpostia. – Listalla on myös paljon demokratiaja läpinäkyvyysideaa. – Helsingissähän nähtiin aikanaan, että maksu tuli maksamaan kaupungille yhtä paljon kuin tuotti ja samalla lisäsi terveyseroja, hän sanoi.. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER mänsä ohessa. Kaikki vaikuttamaan Puoluesihteeri Joonas Leppänen muistutti, että tutkimusten mukaan ihmisten kiinnostus politiikkaa on laskenut ja äänestäminen polarisoitunut. –?Puolueen tärkeä tavoite kuntatasollakin on lisätä kuntademokratiaa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi. Neljäs päivä vasemmistoliittolaisten on tarkoitus jalkautua ainakin sadassa kunnassa tapaamaan kuntalaisia kasvotusten. – Näin osallistamme ja lisäämme ihmisten vaikutusvaltaa poliittiseen agendaamme, Andersson sanoi. Maksuttomia liikuntaja kulttuuripalveluita alaikäisille, eläkeläisille, työttömille ja muille erityisryhmille. Puheena oli muun muassa se, että kunta voisi kompensoida pienituloisille lääkekorvausten omavastuun nousemisen vaikkapa laskemalla bussilipun tai liikuntamaksujen hintaa. Puoluesihteeri Joonas Leppäsen suosikki on terveyskeskusmaksujen poistaminen. Ideoita laidasta laitaan Tuula Kärki SUBJEKTIIVINEN PÄIVÄHOITO-OIKEUS palautetaan tasa-arvoisesti kaikissa kunnissa kaikille lapsille. Sata ehdokasta joka viikko Vasemmistoliitto aikoo kerätä vähintään sata uutta ehdokasta listoilleen joka viikko ehdokasasettelun loppuun eli 28. Hän nosti yhdeksi suosikikseen sosiaalisen luototuksen. Siinä esimerkkejä 100ideaa -listalla. helmikuuta asti. Nyt ehdokkaita on reilut 2 000. Vasemmistoliittolaiset haluavat nostaa vaatimuksia esimerkiksi kunnallisten yhtiöiden läpinäkyvyyden lisäämistä, puheenjohtaja Li Andersson sanoi. Andersson muistutti kunnallisen päätöksenteon perustuvan siihen, että tavalliset kuntalaiset tekevät sitä työnsä ja perhe-eläVasemmistoliitto keräsi sata kuntaideaa ja haastaa kansalaiset kertomaan lisää. – Pidin oman kampanjani aluksi avoimen suunnittelupalaverin Turussa, ja siellä oli minulle ennestään tuntemattomia ihmisiä. Lista on myös hyvä keino levittää hyviä käytäntöjä ympäri Suomen, puolueen puheenjohtaja Li Andersson sanoi ja haastoi samalla kansalaiset kertomaan lisää ideoita. – Puolueen tärkeä tavoite kuntatasollakin on lisätä kuntademokratiaa. Sillä vauhdilla päästään tavoitteeseen, joka on saada vähintään yhtä paljon ehdokkaita kuin oli viime kuntavaaleissa, noin 3 500. 6 27.1.2017 Satasen haasteita vasemmistoliitolta SATA ON vasemmistoliiton kuntavaalikampanjan tunnusluku satavuotiaassa Suomessa. – On hieno periaate, että se on mahdollinen vaikuttamisen paikka kenelle tahansa, hän sanoi. Anderssonilla on jo hyvä kokemus siitä, miten kuntalaiset ideoi vat. – Kunta voisi tarjota kohtuuhintaista luottoa kuntalaisille, jos on äkillisiä isoja menoja esimerkiksi terveydenhuollossa. Heti tuli pari hyvää konkreettista ideaa, joita voisi viedä eteenpäin. Lukioihin maksuttomat oppikirjat. Sama tapahtuu myös kolmena muuna valtakunnallisena teemapäivänä. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.fi Mitä moninaisemmin keinoin ihmiset pääsevät vaikuttamaan, sitä vahvempi demokratia meillä on. Varsinaisen kuntavaalikampanjansa vasemmistoliitto avaa helmikuun alussa. – Meidän uudet jäsenet ovat kiinnostuneita ehdokkuudesta, ja näin ainakin kasvukeskuksissa ehdokasasettelu sujuu hyvin, puoluesihteeri Joonas Leppänen sanoi
7 27.1.2017 Onko hallitus perunut kohta kaikki muut päätöksensä paitsi leikkaukset koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Se vastusti ainoana sopimusta, ja vinoilua riitti pitkin viime vuotta kaikilta hallituspuolueilta. Mutta sillä voi olla ikävät seuraukset tulevaisuuden demokratialle. Puheenjohtaja Marko Piirainen on sopimuksiin olosuhteisiin nähden tyytyväinen. Siis näkemyksiä! Voiko tämä demokratian unohtava virkamiehistä kokonaan koostuva valmistelutoimielin täyttää perustuslain vaatimukset. – Jos hallitus tämän [kiky-sopimuksen] seurauksena ensi keväänä joutuu tasapainottamaan taloutta leikkaamalla vielä lisää, miten selitätte tämän esimerkiksi kajaanilaisille lastenkodin työntekijöille, jotka jo nyt ihmettelevät, miten heidän lomarahojensa leikkaaminen parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä. Siinähän asianosaiset virkamiehet käytännössä päättävät itselleen hallintomallin. Osastomme jäsen, Oulun yliopistossa tulevaisuudentutkimusta opettava Erkki Urpilainen, johdatteli meitä tulevaisuuden pohdiskeluun swot-analyysillä, mistä muodostettiin neljä erilaista tulevaisuudenkuvaa. Ensin kaatui ministeri Anne Bernerin liikennehanke, jota Sipilä ainoana ministerinä tuki julkisesti. Nimittäin maakuntamallin valmistelusta päättää lähes vuoden, siis valmistelun kannalta juuri kriittisimmän ajan, virkamiehistä koostuva valmistelutoimielin. Nyt Petteri Orpo saa taustatukea talouspolitiikan arviointineuvostolta. Ne pohjautuivat talouden ja yhteisöllisyyden ääripäihin. Sittenkin leikkaukset, ay-liike syntipukiksi Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi –?STRATEGISTA JOHTAMISTA noudatetaan jo lähes kaikille muilla elämänaloilla, nyt oli korkea aika tuoda se myös politiikkaan, pääministeri Juha Sipilä sanoi esitellessään hallitusohjelman eduskunnalle 2.6.2015. Viimeksi työstimme skenaarioita, miten tulevaisuudenkuviin oli päädytty. vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kysyi vaihtoehtobudjetin julkistamistilaisuudessa marraskuussa. Neuvoston kikykritiikistä voivat oman osansa ottaa myös suurin osa ay-liikkeestä sekä kaikki muut oppositiopuolueet paitsi vasemmisto liitto. Lisäleikkaustarve on itse aiheutettu. – Sopimuksissamme ei ole kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksiä 24 tunnilla vuodessa eikä kriisilauseketta. Tulipa mieleen tämä kukkarokunta, kun tällä viikolla luin maakuntavalmistelun tiedotetta 1.7.2017 aloittavasta väliaikaishallinnosta. NOLOINTA HALLITUKSELLE on, että se on ripustautunut nelisen viikkoa sitten voimaan tulleen kilpailukykysopimuksen varaan. Taktikko-Sipilän pitäisi ensin kääntää oma päänsä uuteen asentoon ja saada myös perussuomalaiset – todennäköisesti hävittyjen kuntavaalien jälkeen – taipumaan samaan huhtikuussa, mikäli hän haluaa pitää kiinni hallitusohjelmasta. Siihen istuvat kiistelemään jakkaroistaan johtajat niistä organisaatioista, mistä uusi maakunta muodostuu. Kriisilauseke sallisi alittaa paikallisesti tes-tason työpaikkojen säilyttämiseksi. Heti perään viiden professorin muodostama Talouspolitiikan arviointineuvosto lateli raportissaan kylmiä tosiasioita: työllisyystavoite ei täyty eikä käynnistynyt kasvu riitä taittamaan velkaantumista. Kaikessa hiljaisuudessa Sipilän hallitus on luonut virkamiesvallan vuosisadan tärkeimmäksi mainitun soteja maakuntauudistuksen valmisteluun. Neuvoston kiky-kritiikistä voivat oman osansa ottaa myös suurin osa ay-liikkeestä, joka sopimuksen hyväksyi sekä kaikki muut oppositiopuolueet paitsi vasemmistoliitto. Tarvitaan miljardin euron edestä lisää leikkauksia – juuri niin kuin valtiovarainministeri Petteri Orpo on jo hyvän aikaa sanonut, mutta Sipilä ja Timo Soini ovat väittäneet, että ei tarvita. Voiko tämä demokratian unohtava virkamiehistä kokonaan koostuva valmistelutoimielin täyttää perustuslain vaatimukset. Hippikunnasta ja yhteisöllisyysratkaisuista kerron joskus toiste. UP/KU AKT:LLE MONIVUOTISET SOPIMUKSET JUSSI JOENTAUSTA Anne Huotari Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan sotevalmistelun poliittisen ohjausryhmän varapuheenjohtaja. Hallituksen johtokolmikon ajatukset ovat viime viikkoina vieneet eri suuntiin. HALLITUS ON työllisyystavoitteessaan turvautunut vippaskonsteihin ja tulossa saattaa olla vielä yksi lisää. anneh.huotari@gmail.com HEIPAT DEMOKRATIALLE O lisiko se hippikunta vai kukkarokunta. AKT TEKI ilman meteliä monivuotiset työehtosopimukset kaikille 18 sopimusalalleen. Meno oli sen mukaista, ihmisistä ei välitetty, vaikka kunnan strategiassa asiakaslähtöisyys oli tietysti koristeena. Demokratian kukkaseksi on annettu maakunnille lupa perustaa vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä, joka voi antaa näkemyksiä. KOMMENTTI. Orpon mukaan paikallisen tai työpaikkakohtaisen sopimisen lisääminen voisi parantaa kilpailukykyä jopa viisi prosenttia Kun 40 000 työpaikkaa juuri kutistui 16 000:ksi, on Orpon viisi prosenttia laitettava vahvasti lainausmerkkeihin. Sen piti tuoda 40 000 uutta työpaikkaa, jolloin sopimusta kätilöineet veronkevennykset maksavat itse itsensä. Paavo Arhinmäki Twitterissä 23.1. Professoritason tyrmäys Sipilän hallitukselle: kilpailukykysopimus lisää alijäämää, työllisyystavoite ei toteudu. Kiky-neuvottelutkin välillä jumiuttaneesta paikallisesta sopimisesta saa kuitenkin kevääksi alibin tehdä leikkauksia, ”koska työmarkkinat eivät kanna vastuuta”. Työllisyys kasvaa tilapäisesti vain 16 000:lla. Ensimmäisenä vuotena ei tehdä yleiskorotuksia, myöhemmin seurataan teollisuuden yleistä linjaa. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA . Neuvoston mukaan sopimuksen vaikutuksia on yliarvioitu rankasti. Kukkarokunnassa tulevaisuuden luottamushenkilöt olivat luovuttaneet valtansa virkamiehille, joille talous oli arvo numero yksi. Julkisen talouden alijäämä kasvaa kilpailukykysopimukseen liittyneiden veronalennusten seurauksena puoli miljardia euroa. Sen hyödyllisyyttä lisää se, että miljardileikkauksen ”syylliseksi” saataisiin ay-liike. Viime viikolla Orpo pohti Kauppalehden haastattelussa, että lisäleikkauksista voidaan luopua, jos paikallisessa sopimisessa päästään eteenpäin. Strategi-Sipilän lisäksi nyt tarvitaan taktikko-Sipilää, ettei hallitus karahda täysin kiville jo puolimatkassa. Laki maakuntalain ja sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta, missä tämä virkamiesvallan ”kukkarokunta” siunataan, ei todellakaan ole yhtä mediaseksikäs aihe kuin autotai moottoripyörävero puhumattakaan ministereiden välisestä kinastelusta. Näin hulvattomaksi äityi meno oululaisen VasemmistoPlus-osaston tulevaisuusverstaassa, kun pohdimme Oulun mahdollisia tulevaisuuksia 2030-luvulle osana kuntavaaliohjelmatyötä. Työskentely oli niin mielenkiintoista, että parin tunnin istunnot hurahtivat hetkessä. Hippikunnassa talous oli heikossa hapessa, mutta yhteisöllisyys voimissaan, kun taas kukkarokunnassa talous kukoisti, mutta yhteisö voi huonosti
Muualla Euroopassa nimitellään protektionisteiksi ja nationalisteiksi, mikä ei voisi olla kauempana totuudesta, huokaisee koordinaattori Lucile Falgueyrac vapaakauppasopimuksia seuraavasta Seattle to Brussels -verkostosta. – Itä-Euroopassa järjestöjä syytetään Venäjän vakoojiksi. Sopimukset muuttavat perustan. Ulkomaankauppaja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) uskoo, että neuvottelupöytään palataan. Niitä voivat perustaa kapitalismin tuhoista kärsineiden ihmisten lapset. Uudet vapaakauppasopimukset kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja pahentavat ilmaston ja ympäristön tilaa entisestään. Vapaakauppasopimusneuvottelut käydään salassa. Kapitalismi luo vaarallisia liikkeitä Vapaakauppa kiihdyttää talousjärjestelmää, joka perustuu jatkuvaan kasvuun. Se on loistava parannus 3–4-vuoden takaiseen tilanteeseen, Falgueyrac naurahtaa. Vuonna 2015 suurpääoma vei valtiot välimiesoikeuteen maailmassa 72 kertaa. Seminaarissa puhunut ilmastoasiantuntija Risto Isomäki huomautti, että ultrakapitalismi saattaa jatkossa tuoda esiin entistä vaarallisempia liikkeitä. Hiilidioksipäästöt eivät ole enää merkittävästi kasvaneet viimeisen kolmen vuoden aikana. 8 27.1.2017 Vapaakaupan vastustajat kuulevat kunniansa jen yhtiöiden eduksi Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta on kuvaillut TTIP-sopimusta ennenäkemättömäksi vallansiirroksi. Talous ei hyydy eikä hyödy Vapaakaupan laajentamisesta hyötyvät suuryritykset. – Olemme ilmastonmuutoksen torjunnassa 20 vuotta myöhässä. Hän allekirjoitti ensimmäisinä töinään määräyksen, että maa vetäytyy Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta TPP:stä. Pahin asia uusissa vapaakauppasopimuksissa olisi investointisuoja. Falgueyracin mukaan samat ongelmat vaivaavat EU:n päätöksentekoa muissakin asioissa. TTIPneuvottelut eivät toistaiseksi etene, koska Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on suhtautunut vapaakauppaan kielteisesti. Ilmasto ja ympäristö ei sellaista kestä. Falgueyrac osallistui kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen ja Suomen TTIP-verkoston järjestämään seminaariin Annantalolla Helsingissä. – Meidän pitäisi muuttaa kauppapolitiikkaa sekä kaupan toimintatapoja ja miettiä vaihtoehtoja . Päästöt pitäisi kuitenkin saada nopeasti laskuun. – Yli 20 prosenttia tiesi. nanssikapitalismille ja yleensä kapitalismille. Uudet sopimukset voisivat moninkertaistaa tuon määrän. – Minusta on yllättävää, että poliitikot ja ammattiliitot ovat kannattaneet vapaakauppasopimuksia Suomessa innokkaammin kuin monissa muissa EUmaissa, Berliinissä työskentelevä Falgueyrac kummastelee. Painostus on vähän auttanut Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) viime vuonna Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 79 prosenttia suomalaisista kertoi tuntevansa TTIP-sopimuksen melko huonosti tai ei lainkaan. – Sopimukset muuttavat lain laatimisen säännöt eli sen miten sääntöjä tehdään tulevaisuudessa, ja miten niitä tehdään isoHämärien CETAja TTIP-sopimusten takana ilmastoa ja ympäristöä odottaa pimeys. Neuvotteluja haluavat pimittää valtiot ja Euroopan unioni. Euroopan parlamentti käsittelee CETA:a helmikuussa. Samaa pelkää Falgueyrac. Falgueyracin mielestä kahdenväliset ja monenväliset vapaakauppasopimukset pitäisi purkaa tai niitä pitäisi vahvasti muokata toisenlaisiksi ilmaston ja ympäristön hyvinvoinnin takia. JUSSI JOENTAUSTA. Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta on huomauttanut julkisuudessa liikkuvien suurempien TTIP-hyötyjen olevan oletuksia. Ranskalainen Falgueyrac huomauttaa, että sopimusten vaikutuksesta huolimatta ne ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Taloustieteilijät ovat arvioineet Applen iPhone 5:n julkaisun tuottaneen viisi kertaa suuremman BKT:n lisäyksen kuin TTIP-sopimus tuottaisi. EU:n ja Kanadan välisessä CETA-sopimuksessa ja EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä TTIP-sopimuksessa on valtavasti pelissä. Kansantaloudet hyötyvät vain vähän. Voisimme miettiä nykyistä paikallisempia vaihtoehtoja ja nykyistä paikallisempaa solidaarisuutta. Sen sijaan valtiot eivät voisi haastaa suuryrityksiä välimiesoikeuteen esimerkiksi ympäristörikoksista. Falgueyracin mukaan valtioiden on täytynyt hieman avata CETAja TTIP-neuvotteluja sopimusten valtavan merkityksen ja ulkoisen paineen vuoksi. Teemu Saintula Poliitikot ja ammattiliitot ovat kannattaneet vapaakauppasopimuksia Suomessa innokkaammin kuin monissa muissa EU-maissa. Koordinaattori Lucile Falgueyrac vapaakauppasopimuksia seuraavasta Seattle to Brussels -verkostosta huomauttaa ilmastonmuutoksen torjunnan olevan 20 vuotta jäljessä. VAPAAKAUPPASOPIMUKSIA vastustavien järjestöjen edustajia mustamaalataan. Kansainväliset yritykset voisivat viedä valtion välimiesoikeuteen, jos yritykset katsovat valtion vaikkapa lainsäädännöllään haittaavan bisnestä
maakuntaindeksi. Väitöskirjatutkija Mikko Poutanen, alusta.uta.fi 24.1. Valtiovarainministeriön mukaan tähän tarvitaan vuoropuhelua. Vähiten korruptoituneita maita olivat Tanska, Uusi-Seelanti ja Suomi. Etukäteen menokorotuksia arvioidaan ansiotasoindeksin, kuluttajahintaindeksin ja maakuntatyönantajan sotu-maksujen perusteella. Suomen Transparencyn puheenjohtaja Tommi Niinimäki ei yllättynyt. Määrä on noin 2 500 vähemmän kuin vuonna 2015. Osa lomautuksista on myös peruttu, kassan hallituksen puheenjohtaja Matti Mäkelä sanoo. Työttömyyden väheneminen näkyy myös siinä, että kassa maksoi viime vuonna keskimäärin neljä päivää lyhyemmän ajan korvausta työntekijää kohden kuin edellisenä vuonna. Pitkät välimatkat huomioon Kukin maakunta saa pääosan rahoituksestaan (89 %) ikäryhmien ja sosioekonomististen tekijöiden kuten sairastavuuden mukaan. 9 27.1.2017 Koska maakunnat ovat hyvin erilaisia niin menokuin tulopohjiltaan, siirtymäkautena eli vuosina 2020–2021 rahoitusta tarkistetaan vuosittain. TRANSPARENCY INTERNATIONALIN julkaisemassa CPI– korruptioindeksissä Suomen sijoitus tippui viime vuodesta yhdellä sijalla kolmanneksi. Virkarikosepäilyt ovat kasvaneet ja mediassa esillä olleet skandaalit ovat vaikuttaneet. Talouskuripolitiikkaa vaivaa looginen ongelma: yhtäältä tarvitaan makrotaloudellinen kriisi, jotta talouskurille saadaan poliittinen hyväksyntä, mutta toisaalta talouskurista ei ole kriisin taltuttajaksi. Harvaan asuttujen seutujen ja monikielisten maakuntien avuksi on kehitetty neljä uutta mittaria eli asukastiheys (1,5 %), vieraskielisyys (1,4), kaksikielisyys (0,3) ja saaristolaisuus (0,113). Pääsääntönä on, että mitä paremmin kunta on hoitanut sote-asiansa ja pysynyt menokurissa sitä helpompi sen on sopeutua tulevaan. Se huomioidaan määrärahoissa vasta vuonna 2022, kun tietopohjaa on riittävästi. Jäsenmaksu on tänä vuonna 0,64 prosenttia. – Olemme saaneet loppuvuodesta ja vuodenvaihteessa vähemmän ilmoituksia yt-neuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista kuin vuosi sitten. – Jäsentemme työttömyysprosentti on pienentynyt nyt vuodesta 2014 lähtien. Syrjäseutuja kielilisät mukaan rahoitukseen. Tätäkin korkeampia lukuja nähtiin 1990-luvun laman aikoina, Metallityöväen työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen kertoo. Tiukka menokuri koskee myös sosiaalipalveluja, pelastustointa ja ympäristöterveydenhuoltoa. Niillä on vielä vuosi aikaa tehdä säästöjä. Niinimäen mukaan on myös muistettava, ettei indeksi tavoita suomalaiselle yhteiskunnalle tyypilliseksi korruption muodoksi nähtyä rakenteellista korruptiota. Tiukka menokuri koskee myös sosiaalipalveluja, pelastustointa ja ympäristöterveydenhuoltoa. Kakkosvaiheessa valtiolta ja kunnilta siirretään maakunnille 1,3 miljardia. Myönteinen kehitys on antanut myös tilaa kassamaksun hienoiselle alentamiselle. Muihin yllättäviin maksuvalmiusongelmiin valtioneuvosto voi esittää lainan ottamista, valtiontakausta tai valtionavustusta. Metallin työttömyys pienin sitten vuoden 2008 KU METALLILIITON JÄSENISTÄ 27 000 sai ansiopäivärahaa vuonna 2016. Kunnilla vuosi aikaa säästää Arviot maakuntien sote-menoista perustuvat kuntien ja kuntayhtymien sote-menoihin. Näistä lasketaan ns. Lisäksi maakunnille osoitetaan vielä avoinna oleva erillisrahoitus. Rajoittimen toivotaan hillitsevän menoja, kun valinnanvapaus astuu voimaan. Säästöjen hakeminen on valtiovarainministeriön mukaan kuntienkin etu. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI LEHTIKUVA/RONI LEHTI. KU SUOMI TIPPUI KORRUPTIORAPORTISSA LEHTIKUVA Maakunnille tulee menokatto TERVEYSPALVELUJEN MENOT pidetään vastedes kurissa maakunnille tulevalla menorajoittimella. Maakuntaverosta on tulossa ehdotus myöhemmin. Vuoden lopulla käyttämättä jäänyt raha jaetaan maakuntien kesken. Vuosittain menot saavat kasvaa vain indeksin ja lisäksi enintään 0,5 prosenttiyksikön verran. UP/Birgitta Suorsa Kunnilta siirtyy maakunnille 17,7 miljardia eli soten, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon kustannusten verran. Enimmillään metalliliittolaisista työssäkäyvistä jopa noin puolet sai vuonna 2009 ansiosidonnaista päivärahaa. Valtiovarainministeriöstä painotetaan, että lisärahoitus pysyy niukkana kummassakin tapauksessa. Rakennemuutoksiin paikkausrahaa Maakunnat saavat helpotusta äkillisiin menoihin, kuten nopeisiin rakennemuutoksiin tai luonnonkatastrofeihin. Vielä on selvittämättä muun muassa, kuinka kunnat saadaan satsaamaan hyvinvoinnin edistämiseen, koska siitä tulevat säästöt vähentävät ennen muuta maakuntien menoja. Kymmenesosa tulee asukasmäärän perusteella. Kunnilta siirtyy maakunnille 17,7 miljardia eli soten, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon kustannusten verran. Määrät ovat myös ennustettua pienempiä. Uusia työpaikkoja syntyy nyt perinteisille vahvoille aloille, telakkaja autoteollisuuteen. Jälkikäteen menoja tarkastellaan toteutuneen maakuntaindeksin mukaan. Lisärahoitus osoitetaan erillisestä varannosta. Prosentti rahoituksesta määräytyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tänä aikana menot saavat kasvaa enintään indeksin sekä 1 prosenttiyksikön verran. Myöntö voi tulla esimerkiksi tilanteessa, jossa maakunnan omat säästötoimet eivät ole riittäneet tai jos rahoitusmalli ei vastaa maakunnan tarpeisiin
09 4366 320. Perjantain 3.2. @pamliitto 60 v Juhlimme Kansan Uutisten 60-vuotista taivalta kakkukahveilla perjantaina 3.2.2017 klo 14 – 18 Vilhonvuorenkatu 11 C 7. KU:n pitkäaikaisin kolumnisti Tuula-Liina Varis klo 16 jälkeen. Tavattavissa mm. Annetaan opiskelijoille mahdollisuus tutustua hyvään sanomalehteen! Kansan Uutiset tulee kouluun. krs, 00500 Helsinki. PL 326 00531 Helsinki p.010 298 7700 www.paperiliitto.. www.facebook.com/Paperiliitto pam.. Beckerintie 10 Helsinki p. Tervetuloa! Sanomalehtiviikkoa vietetään 30.1.-3.2.2017. 11 27.1.2017 AUTOJA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.. Kansan Uutisia on tekemässä myös nuoria. sähköpostilla tilaukset@kansanuutiset.fi tai p. 09 7596 0208. Lehteä voi tilata (enintään 100 kpl) kouluun / oppilaitokseen maksutta viimeistään 31.1. Lehteä voi käyttää opetuksessa niin yhteiskuntaopin kuin äidinkielenkin tunnilla
– Se tuo toki rahaa, mutta myös muuttaa kaupunkia sen omille asukkaille. Tapahtumia vain on entistä enemmän. Pieni merellinen kaamos Rossi luettelee Helsingin vahvuuksia: pienuus, pitkä rantaviiva ja yhteys luontoon, outo kaamos, saunakulttuuri, ruoka. 80-luvulla vahva ilmiö oli esimerkiksi se, että tyhjillään oleviin tiloihin tehtiin näyttelyitä taiteilijoiden yhteisponnistuksina ja elävöitettiin kaupunkia niin. Täällä on helppo liikkua ja käydä ker ralla katsomassa paljon vaikkapa kuvataidetta. Leena-Maija Rossi . Todella turistoituneissa kaupungeissa asukkaat kärsivät siitä. Hän toimi Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtajana vuodesta 2011 viime kesään saakka. Runsaudensarvi Rossin mielestä Helsinki on pieni runsaudensarvi, jossa on paljon muun muassa kaupunkiyhteisöllisiä tapahtumia: Lux Helsinki, ravintolapäivä, siivouspäivä, esittävän taiteen tapahtumia, esityksiä pienille yleisöille, musiikkia, festareita läpi kesän. Helsingin kaupunginmuseo on Leena-Maija Rossin uusia lempipaikkoja. Ei meidän tarvitse häpeillä museotai taidekenttää. Eikä puhua suomalaisista ja kansainvälisistä taiteilijoista. –?Usein uusia tiloja mainostetaan etukäteen kaupunkilaisten olohuoneiksi, mitä ne sitten eivät kuitenkaan ole sitä. 12 27.1.2017 > Kulttuurikaupungin olohuoneita T utkija Leena-Maija Rossilta jää paljon näkemättä Helsingissä, vaikka hän pyrkii seuraamaan kaupungin kulttuuritarjontaa aktiivisesti. Hän on toiminut myös kulttuuritoimittajana ja näyttelykuraattorina.. Hän on seurannut aktiivisesti Helsingin Guggenheim-museokeskustelua alusta alkaen ja ottanut siihen julkisesti kantaa. – Täällä on aina tapahtunut kiinnostavia asioita ja ollut ihmisiä, jotka ovat halunneet kokeilla uutta. Myös museot ovat vireitä. – Helsinkiläinen taksikuski kertoi minulle äskettäin, että Tallinnan liikenne ja isot risteilyalukset jumiuttavat liikenteen Helsingissä jo nyt eivätkä kaupungin liikennejärjestelyt muutenkaan kestä valtavaa turistien lisäystä. Sen arvellaan perustuvan pitkälti uuden Museokortin tuomiin kävijöihin. Vilkas tarjonta ei ole siis mitään uutta. Ne myös kokoavat itse ulkomaisia ja kotimaisia näyttelyitä. Ei Helsingin kulttuurielämä kaipaa elvytystä, hän sanoo ja vie pienelle kulttuurikävelylle kaupunkiin katsomaan asioita, jotka ovat silmien edessä, mutta joita ei ehkä silti huomaa. Helsinkiläinen Leena-Maija Rossi, 54, on tutkija. Rossi muistuttaa, että turismi on kaksipiippuinen juttu. Rossi pitää myös vääränä lähtökohtaa, jossa turisteja houkutellakseen olisi rakennettava Guggenheim-tyylisiä isoja kohteita. –?Tänne voi tulla kuuntelemaan päänsä kohinaa. – Oli hassunkurista kuulla hanketta perusteltavan sillä, että se elvyttäisi helsinkiläistä kulttuuria. Hänen kirjallinen tuotantonsa sisältää toistakymmentä teosta yksin ja yhdessä muiden tekijöiden kanssa. – Ne tuovat ulkomaisten tekijöiden nykytaidetta ja vanhempaakin taidetta kiinnostaviksi näyttelyiksi. Toinen aisti terästyy, Rossi sanoo. Melkein voisi nukahtaa. Turistit hakevat aitoja paikallisia asioita. –?Museossa makoilua olen kokenut aika paljon, mutta oivallukseksi näyttelyn nostaa se, että yksi aisti – kuulo –?suljetaan pois. – keräsivät kolmistaan 2016 aikana kaikkien aikojen ennätysyleisön, yhteensä 764 866 kävijää. Tilassa voi loikoilla tyynyillä kuulosuojaimet korvilla. . – Täällä tapahtuu niin paljon kaikenlaista, että ihminen ehtii nähdä vain pienen osan, hän sanoo. Rossi palasi kesällä Helsinkiin oltuaan viisi vuotta Suomen kulttuuri-instituutin johtajana New Yorkissa. TEKSTI TUULA KÄRKI KUVAT KARI SOINIO Yksi uusi museo ei tekisi Helsingistä elävää kulttuurikaupunkia, sillä Helsinki on jo sitä. Puhuttiin 550 000 vuosittaisesta kävijästä samaan aikaan, kun Kansallisgallerian taidemuseot – Kiasma, Ateneum ja Sinebrycho. – Helsingissä on lyhyet välimatkat ja hyvä julkinen liikenne. Yksi on luontomatkailu ja muu ulkoiluun liittyvä, vaikkapa revontulet tai hiljaisuus. Kaupunginmuseon aula voi olla, hän sanoo. Pidin sitä mielenkiintoisena asiantuntijalausuntona. Suomalaiset ovat kansainvälisiä. Nyt hän lohduttaa niitä, jotka pettyivät, kun kaupunginvaltuusto marraskuussa torppasi amerikkalaisen säätiön halun tuoda museonsa Helsinkiin. Kaupunginmuseo pyrkii laajentamaan museokäsitystä kokemukseen ja elämykseen neljännen kerroksen Hajunäyttelyllä, joka perustuu parfymööri Max Perttulan työhön. ?. Helsingin Guggenheim-keskustelu pyöri paljolti turismin ja bisneksen ympärillä. – He hakevat asioita, joita eivät ehkä omassa ympäristössään pääse kokemaan. Rossi väitteli fi losofi an tohtoriksi taidehistoriasta ja naistutkimuksesta vuonna 1999 ja on työskennellyt eri tehtävissä Helsingin yliopistossa
Ovien taakse kertyy väkeä ennen kuin ne aukaistaan kello 11. Tällaista ihmiset haluavat nähdä, Rossi arvioi. Leena-Maija Rossi on nähnyt kymmeniä turisteja kuvaamassa Esplanadin puiston valoja. Hänestä on hienoa, että enää ei puhuta jouluvaloista vaan kausivaloista ja valot palavat vielä joulukauden jälkeen. Suomalainen kirjastolaitos palvelee monella tavalla, mutta sisältää myös arkkitehtuuriltaan hienoja kohteita. –?Interiööri on aivan uskomaton. . –?Pimeyshän ei lopu jouluun, hän sanoo.. . Kansalliskirjasto Senaatintorilla on yksi viehättävimmistä. Kaupunkilaiset ovat löytäneet Helsingin kaupunginmuseon. 13 27.1.2017
Käytetään erilaisia välineitä ja tekniikoita sen mukaan, mikä parhaiten sopii teemaan. 14 27.1.2017 – Kun Amos Rex -taide museo ensi vuonna valmistuu, syntyy entistä laajempi keskittymä, jossa museot – Amoksen lisäksi Ateneum, Kiasma, Helsingin taidemuseo HAM ja Taidehalli – ovat kivenheiton päässä toisistaan. – Sauna on meillä herännyt uudella tavalla eloon. Sitä hän hätkähti tälläkin kertaa, miten hanakasti Guggenheim-säätiö ajoi museota Helsinkiin. Mutta voi miettiä, mitkä ovat syyt. Myös kansallisiksi instituutioiksi muodostuneet museot saatetaan mieltää etäisiksi, vaikka niihin olisi ilmainen sisäänpääsy. Se on kuitenkin suunniteltava hyvin. Yrjönkadun uimahalli on Leena-Maija Rossille rakas kohde. Hän muistuttaa siitä, että galleriatkin tekevät merkittävää kulttuurityötä. – Se on muuttunut viime vuosina. Turistin on todella helppo löytää niihin. Mutta. Siellä on yhä mahdollisuus uida alasti, mikä vaalii kulttuurimme kiinnostavaa suhdetta omaan ja muiden kehoon. Enää ei tarvitse mennä tavaratalon lamppuosastolle saamaan valohoitoa. – Se on kansainvälisesti aika erityistä ja hienoa. Yksi on New Yorkin Guggenheim-museo ja toinen ylikansallinen verkostoituminen, jossa on isoja ongelmia ja epäonnistumisia ja yksi onnistuminen, Bilbaon museo. Helsingin ominaispiirre on myös sen rantaviiva, paljolti luonnonläheinen ja luonnontilainen, toisaalta kunnostettu ja otettu käyttöön. – Amerikkalaisiin toimintatapoihin kuuluu sekin, että we will not take no for an answer, ei suostuta kuuntelemaan, jos joku sanoo ei, hän sanoo. – Tähän työhön pitää uskoa yleisöä aliarvioimatta. stelyä, mutta on myös idea läheltä tulevista tuoreista raaka-aineista. Hän katselee Esplanadin kausivaloja: Poroja, kuusia. Museot ovat kuitenkin puun ja kuoren välissä, koska niille asetetaan kovat tulosvaatimukset. Lähellä on muutakin: Sinebrycho. >. Tuttujakaan ei erottanut ihmisjoukosta. n taidemuseo, Didrichsenin taidemuseo, Espoon EMMA, Vantaan Artsi, Keravan taidemuseo, Hvitträsk, Tarvaspää, Tuusulan rantatie… – Ulottuvilla on paljon, hän korostaa. On hi. Valon ja pimeyden magiikkaa Rossi kuvailee tuoretta kaamoskokemusta: Helsinki Luxin avajaisissa valot oli sammutettu ja kymmenet tuhannet ihmiset vaelsivat hämärässä. – Minulle tapaus oli mielenkiintoinen osoitus siitä, että ihmiset voivat vaikuttaa kaupungin asioihin keskustelemalla, hän sanoo. Rossi arvelee, että Guggenheim-museota halunneilla on ehkä erilainen taidekäsitys kuin sitä vastustaneilla. –?Täällä näkee valokuvan lisäksi liikkuvaa kuvaa ja projisointia, esineinstallaatiota – kuten parhaillaan Heidi Kilpeläisen näyttelyssä. Rossin mielestä tila on voimakas ja vaatii taiteilijoilta tavallista enemmän korkeutensa vuoksi. Museoiden ei tarvitse olla elämystehtaita. Nyt on tullut Löyly, Allas ja Kulttuurisauna, jotka kiinnostavat sekä paikallisia että muualta tulijoita. Paikka voi olla haasteellinen suurten rakennusmassojen kannalta, mutta puistona, jossa olisi mahdollisuus vaikkapa ulkoilmaesityksiin, se varmasti toimisi. Huuto on Taiteilijayhdistyksen galleria Jätkäsaaressa. Hän iloitsee siitä, että kaupunki korostaa paikkoja valaistuksen suomilla keinoilla. Olisi hienoa, jos kaupunki nyt satsaisi reilusti esimerkiksi omaan museoonsa HAMiin ja taiteilijoiden toimeentuloon. – Siinä on aikamoinen ero New Yorkiin, jossa julkisen ja yksityisen ero on paikoitellen jyrkkä. Yksi paikallinen, eksoottinen asia on sauna. Itse uskon, että ihmiset kiinnostuvat myös vakavista kysymyksistä ja vakavista tavoista käsitellä aiheita. –?Minusta on hauskaa, että taide löytää heti uusille alueil le. Mielikuva museoista ja taiteesta voi olla elitistisempi kuin todellisuus. Toinen on ruokakulttuuri. – Myös käsitys siitä, mitä museo on ja miten siellä ollaan, voi olla erilainen. Niillä on kiinnostavaa, vertaisvalintaan perustuvaa ohjelmistoja, hän sanoo. Voi olla ihmisten joukossa rauhassa alasti ilman, että olisi muiden katseen kohteena. Helsingissä on mielenkiintoinen ja elävä galleriaverkosto. – Tämä aika pieni ja kevyt keino muuttaa ympäristöä ja auttaa ihmisiä kaamoksen yli. – Suoranaisia merkkejä kiinnostuksen jatkumisesta ei kuitenkaan ole näkynyt. ?. Jätkäsaareen on tullut jo useampia gallerioita, Leena-Maija Rossi sanoo ystävänsä Rita Jokirannan New Yorkissa kuvaamien videoiden ääressä. . Helsingin jotakuinkin ainoat porot ovat nähtävissä Esplanadin puistossa. –?Taiteilijavetoiset galleriat ovat taiteilijoiden yhteistoimintaa, jolla saadaan töitä esille. Silti ne helposti ovat vieraannuttavia eikä osa ihmisistä uskalla astua gallerioihin. – On ehkä ymmärretty, että ihmiset tarvitsevat valoa. Rossi pohtii esimerkiksi Guggenheim-museolle meren rantaan ajatellulle tontille sittemmin tehtyjä rantapuistosuunnitelmia. Rossi on monen muun tavoin esittänyt toivomuksen, että kun Guggenheim-hankkeesta luovuttiin, käytettäisiin siihen lupaillut rahat muuhun kuvataiteen tukemiseen. – Ihmiset ovat kehitelleet hienoja ideoita. . Toki on kiinnostavaa ja positiivistakin, että joku ulkopuolinen taho haluaa tänne noin pontevasti. Lisäksi kaupunkilaiset voivat pääosin vapaasti kulkea rannoilla. – Täytyy erottaa kaksi asiaa. Näyttelyt ovat kuitenkin valtavia satsauksia taiteilijoilta, ja toivoisi, että mahdollisimman moni näkisi niitä. Matkailija ei kuitenkaan välttämättä aina ole löytänyt Helsingissä saunaan. Kaupunkilaiset ovat esittäneet ideoita, mutta kaupungin suunnalta ei ole kuulunut mitään. – Keskusteluhan tavallaan osoitti, että kiinnostusta ja rahaa taiteisiin löytyy, hän hymähtää. Hän toteaa, että Guggenheim oli yksi aloite, ei sen kummempaa. – Seurasin keskustelua aika tiiviisti ja nähdäkseni kriitikot käyttivät asiallisia puheenvuoroja. Mielikuva poikkeaa todellisuudesta Rossi toivoo, että ihmiset menisivät museoihin. . Kaupunginhallitus oli hylännyt hankkeen jo vuonna 2012. – Ne pitävät yleisölle ilmaiseksi esillä uutta taidetta. – Paljon on ollut muitakin aloitteita, jotka eivät ole toteutuneet, ja sitten on tullut uusia asioita, jotka ovat toteutuneet. Siellä on tilat kolmelle näyttelylle. Ihmiset tarvitsevat ulkoilutilaa. Uusia tiloja otetaan käyttöön, kuten elokuvateatteri Dianasta galleriaksi muutettu Valokuvataiteilijoiden liiton Hippolyte. New Yorkissa liikkuvuusohjelmamme puitteissa tuotetussa seminaarissa herätti hämmästynyttä innostusta, että ihmiset Helsingissä voivat siitä vaan mennä uimaan luonnonveteen. Museoammattilaiset miettivät jatkuvasti, miten tavoittaa paremmin yleisöä. –?Se on hienoa 1920-luvun arkkitehtuuria. Lisäksi rahoitusta leikataan. – Tunnelma oli maaginen. Tämä on esimerkki siitä, että taiteen rajat eivät ole pitkään aikaan olleet selvät. Hän ilahtui Guggenheim-keskustelusta. Valon ja pimeyden kontrasti on kaunis, ja ihmiset ovat ylpeitä siitä, että kaupungissa on tällaista hienoa koettavaa. Kritiikki nostatti tunteita ja mikäpä siinä, tunteet liittyvät politiikkaan. Hieno Guggenhein-keskustelu Rossi pitää liioitteluna arvioita, joiden mukaan someraivo torppasi Guggenheim-museon tulon. Rossin mielestä Guggenheim-säätiön tarjoama franchising-systeemi on aikansa elänyt. Vaikka täällä on iät ja ajat ollut itselleni tärkeä Yrjönkadun uimahalli saunoineen, Harjutorin sauna ja muita, yleisten saunojen kulttuuri oli hiipumassa
Kreivillinen sukunimi elää yhä Šuvalovossa, josta Suomen ensimmäinen tietosanakirja kertoo näin: ”Šuvalovo, rautatieasema (III l.) Viipurin-Pietarin radan Venäjän-puolisella osalla, Pargalan ja Oserkin asemain välillä; 118 km Viipurista, 11 km Pietarista.” Pargala tunnetaan nykyisin Pargolovona ja Oserki Ozerkina, ”Pikkujärvinä”. Kun tullaan Venäjän puolelle, Buslovskajan eli Loukon jälkeen häämöttää radalle vielä Houninjärvi, mutta Lužaika, entinen Nurmi, on jo vedetön, vaikka juuri sieltä tulivat nurmikset, nuorisoluistimet, joissa terät kiinnitettiin hankalasti monoihin. Viipurissa vettä riittää, mutta se on merta eikä sitä oteta nyt huomioon. Joki on matala ja monin paikoin myös kapea: Beloostrovin eli Valkeasaaren kohdalla vastarannalle voi melkein harpata. Asemaa tärkeämpi nähtävyys oli kuitenkin rautatiesilta ja varsinkin sillan takana vaaniva punainen hämärä: Rajajoki oli lännen ja idän, hyvän ja pahan, Suomen ja Venäjän ikuinen raja. Suomi itsenäistyi puolivahingossa, joten tapahtumaa piti suurennella ja keksiä jostakin sota, jolla urhoollinen kansakunta itsensä vapaaksi riuhtaisi. Raja siirtyi tuolloin viinimarjoilta tuoksuvaan Siestarjokeen, joka alkaa Pohjois-Inkerin Lempaalasta, Larin Parasken mailta, ja laskee nyt Suomenlahteen Sestroretskin kaupungissa pitkin Vodoslivnoin kanavaa – kansan suussa Šiputškaa. Ei ole ruuhta rannalla, joka minun kultani kannattaa.” Myyttien todellisuudessa Rajajoki oli turhan vaatimaton ja samaa voi sanoa – juhlavuoden alkukuohuissa – myös joulukuun kuudennesta. Ja Saimaasta on tehty myös isoisän tilanteeseen sopivia lauluja: ”Kukkuu, kukkuu, kaukana kukkuu, Saimaan rannalla ruikuttaa. Tämä ei ole mahdollista, sillä Helsinki–Pietari-rata kulkee pitkin kuivaa ja karua maata ja junaan eksynyt turisti alkaa hiljakseen epäillä, että topeliaaniset legendat Suomen tuhansista tai peräti kymmenistä tuhansista järvistä ovat pelkkää puuta ja heinää. Alkuaan Suomen suuriruhtinaskunnan ja Pietarin kuvernementin raja kulki Inkerinmaan sisuksissa, mutta vuonna 1842 suuriruhtinaskunnasta lohkaistiin Kankaankylä, nykyinen Aleksandrovskaja, ja vuonna 1864 Sestroretskin asetehtaan iso alue. K uivaa, kuivaa ja yhtäkkiä, aivan viimeisillä minuuteilla, kun matkalaiset keräilevät jo kamppeitaan, radan vasemmalla puolella vilahtavat Suzdalinjärvet! Täällä Pietarin porteilla ei uskoisi Suzdalinjärviä kohtaavansa, mutta selityksenä ovat maaorjat, jotka kreivi Pjotr Šuvalov Suzdalista, Moskovan takaa, inkeriläisille tiluksilleen kuljetti. Matkustin kerran Leningradiin ryhmässä, jonka opas oli venäjän kielessä tuuliajolla ja maantiedossa hakoteillä. Karjalan kangas, hän lakkaamatta hoki, mutta mäntykangastahan Kannaksen maisema armeliaasti ajatellen on. Kannaksella, Suomenlahden ja Laatokan välissä, junamatkustajan silmään ei vesistöjä kuitenkaan siinnä. Kansallisessa mytologiassa Rajajoki paisui hyrskyäväksi kohtalonvirraksi. B eloostrovissa, Valkeasaaressa, Pietarin juna ylittää myyttisen Rajajoen, vaikka harva matkustaja parin sekunnin tapahtumaa edes huomaa. Kotiinpaluusta oli tehtävä äärimmäisen vaikea ja vaarallinen, joten Pietarin ja Suomen väliin ilmestyi äkkiä järvi, josta työmies ui viimeisillä voimillaan ylitse. Pirjo Hämäläinen Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Sinänsä tavallisessa tarinassa olivat aineksina etelähämäläinen työmies, sisällissota, pakomatka Pietariin, sekasortoiset olot Pietarissa ja vihdoin kotiinpaluu. Rajajoen kylä eli Perä-Kuokkala on jo kadonnut, mutta itsenäistymisen jälkeen sen asemasta tuli kansainvälinen turistikohde, jonka jugendtornit ja jugendkaaret huokuivat modernia tyylikkyyttä. Mutta kuinka mielikuva Saimaasta on voinut kertojan aatoksiin iskostua. Vaikka joki virtaa pääsääntöisesti pohjoisesta etelään, se kiertelee, kaartelee, lorisee, solisee, tyyntyy suvannoksi, laajenee tulvajärveksi, kutistuu lasku-uomaksi. Onko hän matkustanut Pietariin junalla ja ihastellut radanvarren laajoja järvimaisemia. T arinan isoisä kroolasi Saimaan yli, mutta oikeasti esteenä oli vain Rajajoki (entinen Siestarjoki, nykyinen Sestroretsk), jolla on sata ilmettä ja oikkua. Ozerki on myös sinisen metrolinjan asema, josta on enää hujaus Parnasin pääteasemalle. Omista sanoistaan liikuttunut kertoja, työmiehen pojanpoika, ei tapahtumia kovin tarkkaan tuntenut, mutta hän ymmärsi, että jokainen tarina vaatii huippukohtansa, komean lopetuksen. 15 27.1.2017 KUN ISOISÄ SUOMEEN UI K uulin joskus kesällä tarinan, jota olen sittemmin miltei päivittäin ajatellut. Maaorjien asuinpaikkaa alettiin sanoa Suzdalinkyläksi ja läheisiä lampia Suzdalinjärviksi. Tämän rajajoen linjauksesta on kai aikoinaan paljonkin kiistelty, sillä raja halkoo kiihkeänä siksakkina kapeaa uomaa. Mikael Agricola kuoli Kuolemajärvellä ja raja kulki yhtä loogisesti Rajajoessa, mutta kun suomalaiset vannoivat talvisodan alla, miten tuumaakaan isäimme maasta ei anneta pois, rajalla oli ikää vasta 75 vuotta. H etkeä ennen Vainikkalan raja-asemaa pilkahtaa näkyviin pari lampea ja niitä seuraa välittömästi radan ensimmäinen järvi, Telkjärvi, jonka lahti jatkuu Hounijokena kohti Venäjää. Niin, kai se oli Saimaa, kertoja hiukan arastellen lisäsi, mutta karkotti pian epäilykset ja totesi napakasti: Kyllä, Saimaa se oli. Niillä molemmilla on täytetty itsenäisyyssodan tyhjänä ammottavaa aukkoa. Ratkaisuja keksittiin kaksittain: sisällissota ja talvisota. Nimi tarkoittaa Parnassosta, mutta ei Kreikan vuorta, vaan Katariina Suuren tilaamaa runokukkulaa. Kansallisessa mytologiassa Rajajoki paisui hyrskyäväksi kohtalonvirraksi ja työmiehen pojanpoika näki joen jo Saimaana, joka oli hänelle tuttu risteilyistä, kylpylöistä, norpista ja Nestori Miikkulaisesta
Tavoitteena on aktivoida puoluetoimintaa laajemminkin kuin SDP:n piirissä. Yllättävän ideologinen hallitus Harakka ihmettelee nykyhallituksen toimintatapoja ja katsoo hallitusohjelman ilmentävän avointa oikeistoideologiaa. Liike 2020 pyrkii muuttamaan poliittista ajattelua. HARAKAN VERSIO SOSIALISMISTA. Mukana on sosiaalidemokraattien lisäksi muiden puolueiden aktiiveja sekä sitoutumattomia toimijoita. – Arhinmäki oli tuulettamassa Syrizan vaalivoittoa ja siitä voisi päätellä, että EU-politiikan lähtökohta olisi kanTEKSTI JOONAS PULKKINEN KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER ” Olen ajatellut, että jos sosialismi koskee työn ja pääoman suhteen määrittelemistä, on mielekästä puhua sosialismista pyrkimyksenä tasoittaa talouteen ja eriarvoisuuteen liittyviä eroja.” Supercell-sosialismissa kunnat järjestävät yrityksille kannustimet harjoittaa toimintaa kotimaassa. Hoetaan, että suomalainen yritystoiminta ei tuota niin paljon katetta, jotta sillä voisi rahoittaa nykykokoisen julkisen sektorin. – Kiky-sopimus todisti, minkä varassa näitä sopimuksia Suomessa tarvittaessa tehdään. Näin syntyy työpaikkoja ja kertyy verotuloja. Ajatustensa tueksi hän on pannut alulle liikkeen. – Supercell-sosialismi väittää, että hyvinvointiyhteiskunta on myös taloudellinen etu. Vasemmistoliiton EU-linja on jäänyt Harakalle epäselväksi. Se tarkoittaa, että kaikki välilliset resurssit ovat käytössä. Hän kritisoi esimerkiksi Maastrichtin kurisääntöjä ja katsoo, että jäsenmailla tulee olla mahdollisuus poiketa näistä väliaikaisesti suurtyöttömyyden tai suhdannevaihteluiden aikoina. Kannattaa myös muistaa, että Stubbin hallituksen ainoa saavutus oli se, jota se ei edes itse saavuttanut. Entä miten hallituksen toimet ovat vaikuttaneet Harakan käsitykseen sopimusyhteiskunnasta. Supercell-sosialisti Liike 2020:n ohjelma pyrkii osoittamaan, että ajatus hyvinvointivaltiosta ei ole ristiriidassa markkinatalouden ihanteiden kanssa. Vasemmistoliitto ja vihreät saavat oppositioyhteistyöstä tunnustusta. Ratkaisu on Supercell-sosialismi, jossa kunnilla ja yrityksillä on roolinsa. Räikeimmin ideologisuus ilmenee ”kaverikapitalismina”. Hallitus kykenee jäädyttämään pienituloisiin eläkeläisiin kipeästi osuvan kansaneläkeindeksin, mutta antamaan hyvin toimeentuleville merkittäviä verovähennyksiä. – Liikettä yhdistää ajattelu yhteiskunnan edusta. – Suomea leimannut keskinäinen luottamus solidaarisuuteen ja yhtenäisyyden tunteeseen on kärsinyt. – Suhtaudun epäillen ajatteluun, että toinen osapuoli pyrkisi etuun ja toinen ei. Kenen tahansa menestyminen mahdollistetaan valtion takaamilla materiaalisilla eduilla. – Oikeistoretoriikkaan kuuluu ajatus julkisesta sektorista ja liiketoiminnasta vastakkaisina etuina. Eli työmarkkinajärjestöjen neuvottelema eläkeratkaisu, jonka merkitys pitkän aikavälin kestävyysvajeeseen on prosenttiyksikön luokkaa. Parlamentarismin lähtökohta on tunnustaa kaikkien vaikuttajien pyrkimys hyvään, mutta myös eroavuudet keinoista ja ajatuksista sinne pääsyyn. Yritykset saavat tarvittavat kannustimet harjoittaa toimintaansa kotimaassa, syntyy työpaikkoja ja kertyy veronkantoa. – Kun puhutaan vaikka omista vastuualueistani, valtiontalouden ja verojen kysymyksistä, niin kokemukseni mukaan yhteinen käytännön linja löytyy. Keskinäinen kunnioitus nykyisen hallituksen aikana näyttää ikävä kyllä selvästi kärsineen. Vasemmistoliiton EU-suhde epäselvä EU-linjoissaan Harakka haluaa nähdä sosiaalidemokratian vastavoimana äärioikeistolaisille ja populistisille liikkeille, sekä vahvistaa euro-alueen vastuullista talouspolitiikka. Sopimusyhteiskunnan tulevaisuuden edellytykset täytyy pitää edelleen voimassa. Tämä saattaa rapistaa poliittista elämää laajemminkin. Sosiaaliturvajärjestelmän hän haluaisi yksinkertaistaa, mutta vastikkeetonta perustuloa hän ei kannata. Liike 2020:n tarve herättää kysymyksiä Harakan yleisestä suhtautumisesta puoluepolitiikkaan. Mitä Harakka kansanedustajana ajattelee esimerkiksi hallitus-oppositio-jaottelun mahdollisuuksista tehdä kansallisen edun mukaisia ratkaisuja. Tulonsiirtojen leikkaaminen kaikilta veronmaksajilta on hallitukselta hänen mukaansa riskin tie. Vastapalvelukseksi yritykset maksavat kohtuullisen määrän veroja ja huolehtivat, että sovituista työehdoista ja oloista pidetään kiinni, selventää Harakka. 16 27.1.2017 P uheenjohtajaksi viikon kuluttua pidettävässä puoluekokouksessa pyrkivällä Timo Harakalla on halu tehdä SDP:stä tulevaisuuspuolue. – On selvää, että jokaisen puolueen, joka pyrkii saamaan valtakirjan johtamaan Suomea seuraaviksi neljäksi vuodeksi on pystyttävä esittämään näkemys lähitulevaisuudesta, perustelee Harakka. Kunnat tarjoavat laadukkaat tarvittavat palvelut sekä yrityksiä palvelevan infran. Ajattelutavoissa on eroja, mutta edellytykset yhteistyölle seuraavien vaalien jälkeen ovat erinomaiset, arvioi Harakka. Liike 2020 ry:n tavoitteena on vastata globalisaation ja digitalisaation haasteisiin, esittää taloudellisesti kestäviä ja eriarvoisuutta estäviä ratkaisuja. – Ohjelmallisine pyrkimyksineen se on yllättävän ideologinen
Muistan tv-toimittajana suorassa lähetyksessä kiusanneeni Claes Anderssonia, että leikkasitte sitten asumistukea seitsemän prosenttia. Kalevi Sorsa totesi 1980-luvun lopulla, että hänen aikansa vallitseva järjestelmä oikeastaan on sosialistinen. Mitä hän tekisi pääministerinä toisin kuin Lipponen. Harakalta on pakko kysyä sama kysymys kuin Kalevi Sorsalta astuessaan SDP:n puheenjohtajaksi. Onkin . Meneekö SDP vasemmalle vai oikealle. – Hallitushan joutui leikkaamaan kaikkien köyhimpien suomalaisten etuuksia. Heittäisin tässä pallon sinne päin, että mikä se tavoite on. Vasemmistoliiton menneisyyden sisäiset kiistat hän ymmärtää. Tuolloin Harakka toimi vielä toimittajana seuraten aktiivisesti kotimaan politiikkaa. Nimitys tulee menestyvästä peliyhtiöstä, jonka johtajat maksavat suurista tuloistaan suuria palkkaveroja toisin kuin useimmat muut Suomen suurituloisimmat. Ei SDP:n hohdokkainta aikaa Viimeisimmän SDP-vetoisen hallituksen pääministeri oli Paavo Lipponen, jonka kumpikin hallituskausi muistetaan vasemmistoliiton jäsenistössä ristiriitaisena ja puoluekenttää repivänä. ” En ole kuitenkaan kuullut, mikä oikeastaan on vasemmistoliiton suhde EU:hun.”. En ole kuitenkaan kuullut, mikä oikeastaan on vasemmistoliiton suhde EU:hun. Varmasti oli kiusallista, että keskellä Suomen ainutlaatuisinta nousukautta 1990-luvun lopussa käy niin, että kaikkein köyhimmän kymmenyksen tulotaso laski, ei edes suhteellisesti vaan absoluuttisesti. – Mitä muuta sosialismi sitten on. Jos käsite on näin laaja, se voi tarkoittaa aivan mitä vaan. 17 27.1.2017 sallisen talouspolitiikan itsemääräämisoikeuden palauttaminen. He ottavat tulonsa kevyemmin verotettuina pääomatuloina. Hän sanoi SDP:n menevän eteenpäin! Minä taas vastaan, että SDP menee ylöspäin! Timo Harakka on julistautunut Supercell-sosialistiksi. Jos ei puhuta Supercell-sosialismista, mitä sosialismi on Harakalle nykykäsitteenä. Vasemmistolla oli pitkään vaikeuksia operoida käsitteen kanssa, kun tuotantovälineiden yhteisomistukseen siirtämisen tavoitteesta luovuttiin. Anderssonin määritelmä taas palautuu Sartren 1950-luvun ajatteluun. Käsittääkseni yhteinen todistus on, että yhteistyö sujui mallikkaasti, ja että Lipposen johtamistapaa pidetään aika esimerkillisenä. nanssikriisiin valossa ymmärrettävää pitää velkaantuneiden ja alijäämäisten maiden puolia. Kaikkien muiden tulot taas nousivat 45 asteen kulmassa. Luovutaanko eurosta. – Muistan oikein hyvin, mitä Sorsa vastasi. – Siltä osin miten hallitusta johdettiin ja miten puolueet tekivät yhteistyötä ei ole eritystä syytä ajatella pontevasti toisin. Onko sitä olemassa vai eikö ole. Olen ajatellut, että jos sosialismi koskee työn ja pääoman suhteen määrittelemistä, on mielekästä puhua sosialismista pyrkimyksenä tasoittaa talouteen ja eriarvoisuuteen liittyviä eroja. Sosialismi on tasa-arvoa 1990-luvulla Andersson uudelleenmääritteli sosialismin tarkoittavan humanismia. Meillä periaateohjelmassa käsitettä ei viimeksi esiintynyt, mikä harmitti monia jo historiallisista syistä. – Sosialismi -kysymys on kiinnostava. Vai tulisiko EU:n lähteä enemmän kansallisvaltioiden keskinäisen neuvottelun tielle, joka ei ole perinteisesti ollut kovin vasemmistolainen kanta. Ei se SDP:nkään hohdokkainta aikaa ole, nauraa Harakka
18 27.1.2017
3 PARISSA KUUKAUDESSA pystyyn polkaistu Women’s March lienee nopeimmin kasvanut ruohonjuuritason organisaatio Yhdysvalloissa. Huomiota on herättänyt esimerkiksi eräs paikallistason poliitikko, 71-vuotias republikaanimies Connecticutista. Ainakaan Women’s March ei lopettanut marssiin, vaan käynnisti uuden kampanjan ”10 Actions 100 Days”, jossa toteutetaan jokin teko kymmenen päivän välein Trumpin kauden sadan ensimmäisen päivän aikana. Järjestäjien mukaan se keräsi yli miljoona osallistujaa ja varovaisimpienkin arvioiden mukaan vähintään puoli miljoonaa – joka tapauksessa rutkasti enemmän kuin Trumpin virkaanastujaiset. 19 27.1.2017 Naisten voimin Trumpia vastaan 1 TOISTAISEKSI LAAJIN mielenosoitus Donald Trumpia vastaan oli lauantainen naisten marssi Washingtonissa. Nyt kysytään, miten jatkuu vastarinta Trumpia vastaan. Kaikki mielenosoitukset eivät kuitenkaan kerää jättiyleisöjä. TEKSTI ARTO HUOVINEN KUVA MARIO TAMA / GETTY IMAGES / LEHTIKUVA . 2 TOISAALTA TRUMPIN valinta on kannustanut tunkkaisia asenteita nousemaan pintaan. Vaikka Trumpin naisiin kohdistama halveksunta oli marssien sytykkeenä, niissä puolustettiin laajemminkin ihmisoikeuksia, ja mukana oli myös miehiä. Tarkalla silmällä seurataan myös Trumpin työministeriksi ehdolla olevaa Andrew Puzderia , joka urallaan suuren pikaruokalaketjun omistajana on tullut tunnetuksi seksistisistä lausunnoistaan (”Rumilla naisilla ei myydä hampurilaisia”). Hän kouri naista haarovälistä uhoten: ”Enää ei tarvitse olla poliittisesti korrekti”. Tiistaina kolme järjestöä (MoveOn.org, People’s Action ja Working Families -puolue) järjesti eri puolilla maata mielenosoituksia, joissa kehotettiin senaattoreita vastustamaan Trumpin räikeimpiä virkanimityksiä. Nämä naisten marssiin liittymättömät tapahtumat keräsivät reilut 10?000 osallistujaa. AJANKUVA. Mielenosoituksia järjestettiin lisäksi ainakin 161 kaupungissa kaikissa seitsemässä maanosassa – jopa Etelämantereella tutkimusaluksessa
Jonesin mukaan tärkein kampanja-asia vuosiin on pysäyttää julkisen terveydenhoidon (NHS) ja sähkönjakelun yksityistäminen. Brexit lietsoi vihaa ja rasismia Brexit-äänestyksessä Left Unity kannatti EU:ssa pysymistä. Left Unityn pariintuhanteen noussut jäsenmäärä kutistui, kun useat sadat erosivat ja liittyivät labouriin. Tämä nosti esiin väitteitä, että Left Unityn kaltaiset pienet vasemmistoryhmät ratkaisivat vaalin. Arto Huovinen Brexit-äänestyksen tuloksena Britanniaan saatiin entistäkin oikeistolaisempi hallitus, sanovat Left Unity -puolueen Len Arthur ja Nick Jones. Mutta mielestämme vasemmiston on yhdessä taisteltava muutosohjelman puolesta EU:ssa, sanoo Arthur. Hän itse toimii opettajana Yorkshiressä. Terveydenhoidon yksityistämistä vastaan Arthurin mukaan Britannian hallitus ei tiedä, mitä se tekee. – Emme siksi, ettemme näkisi EU:ssa arvosteltavaa. – Heti brexit-äänestyksen jälkeisinä päivinä rasistiset hyökkäykset lisääntyivät 400 prosentilla. – Kouluja kehotettiin kyselemään oppilailta, ovatko heidän vanhempansa brittejä. – Puolueen tunnusväreissä musta viittaa anarkismiin, punainen kommunismiin, trotskilaisuuteen ja sosialismiin sekä vihreä ympäristöliikkeeseen. EU-vaaleissa sekä Skotlannin, Walesin ja PohjoisIrlannin itsehallintovaaleissa on eri asteisesti suhteellinen vaalitapa. Meillä Leedsissä 30 ihmistä hyökkäsi puolalaisen kimppuun ja melkein tappoi hänet. Arthur korostaa, että Left Unity ei ole erilaisten vasemmistoryhmien yhteenliittymä vaan perustuu yksilöjäsenyyteen. Jonesin mukaan suvaitsemattomuus on lisääntynyt erityisesti alueilla, joissa äänestettiin vahvasti brexitin puolesta. Lisäksi puolue toimii Englannissa, mutta ei Skotlannissa eikä Pohjois-Irlannissa. Ihmisten kimppuun käytiin vain sen takia, että he puhuivat vierasta kieltä. Jonesin sanoin puolueen vaalimenestys on ollut ”minimaalista”. Corbynin valinta muutti tilanteen Syyskuussa 2015 labourin puheenjohtajaksi valittiin yllättäen vasemmistosiiven Jeremy Corbyn. Seuraavat vaalit ovat vasta vuonna 2020. Tiedämme, että leikkauspolitiikka tekee ihmiset entistä onnettomammiksi. Len Arthur vastaa Walesista Left Unityssa. Ihmiset on lietsottu tosi vihaisiksi Euroopalle. Labourissa on kuitenkin yhä huomattava oikea siipi, sanoo Jones. Jones toteaa, että brexitistä käytiin ”todella rasistinen, ksenofobinen, miljonäärikapitalistien johtama kampanja”. Tämä asetti Left Unityn aivan uudenlaiseen tilanteeseen. ARTO HUOVINEN. Siltana toimii myös Corbynin tueksi perustettu Momentumliike. – Vallalla on nationalistinen kertomus. Brexit lisäsi suvaitsemattomuutta Britanniassa. Left Unityyn on tullut ihmisiä monenlaisista traditioista, sanoo Nick Jones, joka myös kuuluu puoluehallitukseen. Tärkeässä asemassa oli elokuvaohjaaja Ken Loach, joka oli käynnistänyt vetoomuksen uuden puolueen perustamiseksi. Omat vaikeudet leimataan EU:n kostoksi, kirottujen ranskalaisten tai liiaksi vahvistuneiden saksalaisten viaksi. Tällainen on kauheaa, on tehty ksenofobiasta hyväksyttävää. Haluamme luoda labourille painetta vasemmalta. Corbyniin kohdistuu painetta siirtyä oikealle, koska työväenpuolue menestyy huonosti gallupeissa. Vuoden 2014 kunnallisvaaleissa se oli mukana muutamissa vaalipiireissä, joissa se sai parin prosentin kannatuksen. – Saimme äänestyksen tuloksena entistäkin oikeistolaisemman hallituksen, joka tekee vielä pahemmat ay-lait ja myötäilee rasistien ajatuksia. 20 27.1.2017 Puolue ilman omia ehdokkaita L eft Unity on pieni, syksyllä 2013 Britanniaan perustettu vasemmistopuolue. Pieni vasemmistopuolue Left Unity joutui pohtimaan olemassaoloaan, kun vasemmistosiiven Jeremy Corbynista tuli labourin puheenjohtaja. Jones kertoo, että osa Left Unityn jäsenistä rekisteröityi äänestykseen, hän itse ei. – Tuemme täysin monia osia Corbynin politiikasta ja pyrkimyksistä. Arthur sanoo, että nationalistien paine tuntuu myös labourissa. Loach katsoi, ettei labouria pysty uudistamaan. Arthurin mukaan henkilökohtaiset ratkaisut eivät kuitenkaan aiheuttaneet vihamielisyyttä, vaan paikallistasolla tehdään edelleen yhteistyötä. Vaikka olemme hyvin pikkuruinen järjestö, meillä on periaatteemme. Independent-lehden laskujen mukaan Corbynin voittoon jo ensimmäisellä kierroksella riittivät kuitenkin labourin jäsenten äänet. Taustalla oli tyytymättömyys työväenpuolueen (labourin) valumiseen oikealle ja sen vasemman siiven alamäkeen, kertoo Left Unityn puoluehallituksen jäsen Len Arthur. Sekä parlamenttiettä paikallisvaaleissa on yhden edustajan vaalipiirit. – Siksi Left Unity on yhä olemassa. – Britannian vaalijärjestelmä on täysin meitä vastaan. Se joutui miettimään olemassaoloaan. Takana on ihmisten pelko, että heidän äänensä menee hukkaan. Emme voi hyväksyä perääntymistä sodan ja rauhan kysymyksissä tai maahanmuuttovastaisuutta. Corbynin puheenjohtajaksi nostaneeseen puolueäänestykseen saivat osallistua kolmen punnan maksulla myös muut kuin jäsenet. – Olen ollut vaaleissa ehdokkaana, ja liian näkyvistä osallistujista olisi ollut Corbynin kampanjalle vain haittaa. Ratkaisuksi tuli, että puolue jatkaa, mutta ei toistaiseksi aseta ehdokkaita vaaleissa. – Tärkeää on, että maksimoimme Corbynin mahdollisuudet voittaa parlamenttivaalit