Kansan Uutiset 27.09.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 39-003251-1339 39 www.kansanuutiset.fi Viikko 39 Perjantaina 27.9.2013 Kansan Tahto | Satakunnan Työ lla Raamatu a mi s i l a t i p a k .6 päähän s Viron ay-liike pyytää Suomesta apua » Rakentajia on 60 000, mutta ammattiliitto puuttuu s.12 Thaipoimijat eduskunnassa 5 Vasemmistoliiton profiili 11 Kenian terrori-isku 24
Asiasta luullaan enemmän kuin tiedetään. A 10 A B 14 LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. TROSDAHL PUHELIN 4 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi Päivähoidosta luullaan enemmän kuin tiedetään Kansanedustaja Anna Kontula pitää päätöstä rajata oikeutta kokopäivähoitoon vanhempainvapaalla olevilta perheiltä harkitsemattomana. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Kuka rakentaa Tampereen tunnelin? Ihm Ihmiset ovat hin hinnoiteltavissa Tampereen kaupunginvaltuusto päätti tiukan äänestyksen jälkeen rantaväylän tunnelin rakentamisesta. sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 27.9.?3.10.2013 C Kulttuuri s.14 Keskustelu s.18 D Ulkomaat s.20 E Vapaa-aika s.26 F Pelit s.28 LEHTIKUVA/ TROND H. Julkisuudessa kannetaan jatkuvaa huolta hoivavastuunsa päiväkodeille ulkoistavista vanhemmista, vaikka selvityksissä ei ole löytynyt viitteitä säännönmukaisesta päivähoidon ylikäytöstä. IPCC:n odotetaan pitävän entistäkin todennäköisempänä ihmisen osuutta ilmastonmuutoksessa. Samalla korkeimpia arvioita lämpenemisvauhdista saatetaan pitää aiempaa epätodennäköisempänä, koska tahti yllättäen hidastui vuosina 1998?2012. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: All Over Press 2. Toinen asia on sitten se, kuka tunnelin rakentaa. Rakentamista perusteltiin muun muassa työllisyydellä, on puhuttu jopa 21 000 miestyövuodesta. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Lahden suomalaisessa kantaesityksessä lavalla nähdään vain Hannu Salesity minen, joka hallitsee tilan lavasäteilyllään. min TEATTERI VANHA JUKO/JANI MAHKONEN SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT LEHTIKUVA/ JIJI PRESS D 22 Kootut tiedot ilmastonmuutoksesta Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) jättiraportti julkaistaan tänään. Se hyökkäsi talouden ylivaltaa ja itseisarvoista kulutushysloud teriaa vastaan. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Helsingin Musiikkitaloakin rakennettiin yhden, kahden euron tuntipalkoilla. Laht Lahtelainen Teatteri Vanha Juko esittää tänä syksynä Terry Southernin Ihmekristittyä ((1959), joka kuuluu USA:n sodanjälkeiseen vastakulttuurin aaltoon. ?Jokaisella on hintansa?, ivaa teria päähenkilö, pohjattoman rikas ja tuhlaavaipääh nen Guy Grand. Kontula selvitti yhdessä eduskunta-avustaja Sanna Kyllösen kanssa päivähoitooikeuden rajaamisen vaikutuksia. Aikaisemmat kokemukset Tampereelta ja Helsingistä puhuvat sen puolesta, että pitkälti ulkomaalaiset
Niitäkin on nousupaineita. kuntia on, joissa talous on kunnossa eikä palvelujen tarValtio patistaa nyt kuntia lisäksi keventämään velvoitjontaankaan tarvitse puuttua. Karsiminen ei onnistu ilman tuskaa, LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN puoluevaltuustossa marraskuun lopulla. ja aina joku kärsii. Näin määritellen meillä elvytetään yli kymmenellä miljardilla. Kansantalouden kokoon suhteutettuna se on noin viiden prosentin ruiske. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, Jyty 8?9/2013 © TARMO KOIVISTO 3. Yhtälö on vaikea toteuttaa, vaikka nen . Guggenheim-säätiö hivuttaa museotaan väkisin Helsinkiin. Samaan sata velvoitetta. turvaudutaankin alibudjetointiin, sorrutaan toiveajatteaikaan kuntien on tehostettava toimintaansa, mikä voi luun tai odotetaan ihmettä. näkyä palvelujen huononnuksina. Kustannusten jatkuva potkimista papereita pyörittämästä. ToiVaikka kuntauudistus . byrokratian vähentämisellä voi olla ongelmiin. poisemmas tulevaisuuteen. tekee kuntalaistoteutettuna . Valtiovarainministeriö aloitti uudistukseen liittyvän Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää ja vielä useampi kiertueensa keskiviikkona Joensuusta. Taloudellisesti epätiyksikköä. kunnan talous oli tasapainossa. Päätuvat priorisoinnissa tekemään arvovalintoja. töksenteossa on kuitenkin aina katsottava kauHelpointa on vaatia ?byrokraattien. Sen ylioptimistiset laskelmat eivät vakuuta ja riskianalyysikin puuttuu. Maksaja olisi uudenkin ehdotuksen mukaan tuttu ja turvallinen, suomalainen veronmaksaja. Viime vuonna joka kolmanteitaan ja tehtäviään. Marraskuun lopulla sata velvoitetta. Eniten tehtäviä on sosiaali- ja terveyspalvekonkretisoituu, mitä uudistus kunnilta ja kuntapäättäjiltä luissa, joihin myös käytetään suurin osa kuntien budjettivaatii. Ei kiitos, rahareikiä on jo nytkin tarpeeksi! Pääkirjoitus Kunnissa ankeat talousnäkymät MONESSA KUNNASSA mietitään näinä aikoina päät punaikorottamaan veroprosenttiaan, jotkut jopa 1?1,5 prosent» Kunnilla on 535 sina, miten ensi vuodesta selvitään. Myös asiakasmaksuihin Kaikki kunnat eivät tosin ole veljiä keskenään. onkin väistämätön, niin se ei ten kannalta tärkeätä työtä. Varsinkin pienissä kunnissa korotusta. voi olla hankalaa tehdä riittävän ajoissa vaikeita päätöksiä, Kuntatalouden kehnot näkymät heijastuvat myös koska helposti astutaan tutuille varpaille. tavalla tai toisella saalta moni ?byrokraattikin. Vasemmistoliittokin ottaa näihin kantaa varoista. Kunnissa on toisaalta paras Kuntaliitokset tuonevat apua talouteen tieto siitä, miten karsiminen voidaan tehdä pitemmällä aikavälillä, mutta äkkiä tapahtuvia vahingot minimoiden. Yle Uutislakisääteistä tehtävarmassa tilanteessa koko vuoden kutinsa pitävän talousten (24.9.) mukaan yli kolmannes sen kyselyyn vastanvää ja vielä useampi arvion laatiminen ei ole helppo tehtävä. Pelkkä nousu, elinkeinorakenteen raju murros, väesbyrokratian karsiminen ei vielä rahallisesti tön ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat paljon auta, sillä sen osuus kuntien menoista monet velvoitteet pakottavat toimimaan nyt. on vain muutaman prosentin luokkaa. Kun asiat pitkitsamaan aikaan eteenpäin vieritettävään kuntauudistuktyvät, ne yleensä myös mutkistuvat. seen. Monissa kunnissa neista kunnista suunnittelee veronkorotuksia. Moni kunta joutuukin ensi vuonna myönteisiäkin vaikutuksia. Kuntapäättäjät joutuvat priorisoinnissa tekemään arvovalintoja. Tape Sanottua minäpäs tiedänkin, mikä käsi on oikea ja mikä vasen. niinpäs minäkin! tyTöjen vasen ainaskin on poikien oikea. Tänä vuonna valtiontalous on yhdeksän miljardia alijäämäinen ja kuntatalous pari miljardia. noin sadan . Poliittiset päättäjät joumuutoksia odottavat joutuvat pettymään. Sama tehottomuuttakin kunnissa yhä esiintyy ja löysiä on määrä kuntia haki valtion harkinnanvaraista valtionosuusvedetty pois jo vuosien ajan. Sinänsä turhan kuitenkaan ole ratkaisu kuntien akuutteihin lupa- ym. Se tuntuu jo kuntalaisen kukkarossa
Hän pitää summaa pienenä suhteessa miljardiluokan kestävyysvajeeseen. VASEMMISTOLIITON Päivähoidon turha käyttö olematonta Hallitus päätti elokuun rakenneuudistuspaketissaan rajata oikeutta lasten kokopäivähoitoon vanhempainvapaalla olevilta perheiltä. Se kuitenkin tiedetään, että jo nyt kokopäivähoitopaikoilla on paljon lapsia, jotka todellisuudessa ovat päiväkodissa osapäiväajan. 11 Turhan päivähoidon kupla JARMO LINTUNEN » Selvityksissä ei ole löytynyt viitteitä lasten pitämisestä hoidossa turhaan. kansanedustaja Anna Kontula pitää selvänä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta ei pidä lakkauttaa. Kontulan mielestä on selvää, että päivähoitojärjestelmä tulee uudistaa. . Koskaan ihmiskunnan historiassa ei pienten lasten hoivavastuu ole kasaantunut äideille niin vahvasti kuin viime vuosikymmeninä protestanttisessa lännessä. Iso keskustelu aloittamatta Selvityksessä listataan muutosehdotuksia hoitopaikkojen varausajan lyhentämisestä ja jo tulossa olevasta tuntilaskutuksesta varhaiskasvatusvelvollisuuden laajentamiseen. Kontulan kaipaa laajaa keskustelua myös kotihoidossa olevien lasten oikeudesta varhaiskasvatukseen. . syyskuuta 2013 Paavo Arhinmäki s.7 / Anne Huotari s. Kokopäiväpaikoillakin olevien lasten vanhemmat näyttäisivät pyrkivän lyhyisiin hoitopäiviin. Tekijät toteavat, että on vain vähän tietoa siitä, miksi perheet järjestävät lastensa hoidon niin kuin järjestävät. Tämän » Usein 4 perheillä on pätevä syy kokopäivähoidon tarpeelle. Kontula arvioi johtuvan kankeasta järjestelmästä, johon perheen arki ei sopeudu. Lisäksi usein perheillä on arkijärjen mukaan pätevä syy kokopäivähoidon tarpeelle: mielenterveysongelmia, toisen lapsen vaikeahoitoisuutta. Huoli väsyneistä äideistä Suomessa lasten päivähoidolla on kolme tehtävää: hoidon tarpeen täyttäminen, varhaiskasvatus ja lastensuojelu. Niissä kävi ilmi, että kyse oli vääristä päätelmistä. . A kotimaa Perjantai 27. Jatkossa kokopäivähoitopaikan saisi sosiaalisista syistä vain erillisellä hakemuksella. . Uudistuksen suurimmat riskit liittyvät päiväkotien lastensuojelulliseen tehtävään. Oletamme, että lapsi joustaa tämän mukana, laittaa aina uusiksi ystävyys- ja hoi- tosuhteet ja aloittaa uudessa ympäristössä. Kontula arvioi, että päivähoidon varhaiskasvatustehtävä ei vaarannu hallituksen kaavaileman uudistuksen mukana. Kaksikko teki selvityksen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pyynnöstä. Kontula arvioi, että hallituksen suunnittelemassa muodossa muutoksella saataisiin 20 miljoonan euron mekaaniset säästöt. Ei ole realistista, että vanhemmat raportoivat viranomaisille perhetilanteestaan todenmukaisesti, ainakaan ennen kuin tilanne on todella kriisiytynyt. Se ei ole optimaalinen tapa huolehtia lapsista, Kontula sanoi. Hän toteaa, että aiemmin äitien tukena olivat epäviralliset verkostot, kuten suvun muut naiset. . Hallitus päätti elokuun rakenneuudistuspaketissaan rajata oikeutta kokopäivähoitoon vanhempainvapaalla olevilta perheiltä. Asia on nyt valmistelussa. Kontulan perustaa näkemyksensä tiistaina julkistettuun selvitykseen, jossa hän yhdessä eduskunta-avustajansa, valtiotieteiden maisteri Sanna Kyllösen kanssa arvioi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksia. Pienten lasten vanhemmille on tyypillistä, että siirrytään nopeasti työttömyyden, työllisyyden, opiskelun, vanhempainvapaiden ja muiden järjestelyjen välillä, Kontula kuvaa nykyperheiden arkea. . Yleistä keskustelua on leimannut vahva käsitys siitä, että me kaikki tiedämme tällaisia vanhempia olevan, Kontula totesi selvityksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Viitteitä säännönmukaisesta päivähoidon ylikäytöstä ei kuitenkaan ole löytynyt erilaisissa selvityksissä. Kontula ja Kyllönenkään eivät niitä löytäneet. . Luku kertoo siitä, että meillä on jo nyt paljon koteja, joissa väsynyt ja masentunut äiti hoitaa vauvan lisäksi taaperoikäistä ja lapset mahdollisesti nukkuvat vielä eri aikaan niin, että äiti ei saa nukkua koskaan. Kuvassa päiväkotilapsia turvaliiveissä Helsingissä Kontulan mukaan julkinen keskustelu päivähoidosta perustuu oletuksiin tarpeettomasti lapsiaan hoidattavista vanhemmista. . Päinvastoin. Kontula kysyy. Enemmän kuin lasten tarhapäivistä Kontulan mielestä pitäisi olla huolissaan siitä, että äideistä arvioidaan 10?15 prosentin kärsivän synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. . Sitä keskustelua ei ole vielä aloitettukaan. Kontulan ja Kyllösen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksia -raportin julkaisi Vasemmistofoorumi. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. Koko keskustelu päivähoidon ylikäytöstä on kupla, Kontula sanoi. Hän kertoi selvityksen aikana penkoneensa yksittäisiä tapauksia, joissa väitettiin lasta pidettävän hoidossa ilman tarvetta. Ja vaikka niin tekisivätkin, kuinka auliisti säästöpaineissa kamppailevat kunnat taipuisivat tarveharkintaiseen palveluun, kun eivät ne näytä huolehtivan edes lakisääteisistä. Se on rakennettu kahdeksasta neljään -maailmaa varten, joka on aikaa sitten murentunut. Työmarkkinat ovat sellaiset, että aamuseiskalta voi tulla soitto että pääsetkö kasiksi töihin
Hän kysyi, miksi SDP tekee aina 100 prosentin suuruisia virheitä. » Pankkituki siirtyy pankkien väliseksi kysymykseksi. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Jari Myllykoski puhui thaimaalaisille marjanpoimijoille eduskunnassa keskiviikkona. Esko Seppäsen mielestä pankkikriisisyyllisten armahtaminen oli käynnissä syksyllä 1993. 5. Valvontaelimiä tulee näennäisesti lisää, mutta vastuuta ei ole kenelläkään. Harmaan talouden kitkeminen on Euroopan Unionin keskeisimpiä haasteita. Jos kaikki valvovat, kukaan ei valvo.? SDP:tä Seppänen piti takinkääntäjänä pankkitukiasiassa. Meidän piti investoida paljon omaa rahaamme, jotta pääJuvalla, jossa poimijat ensin olisimme tänne töihin ja täällä meidän vat, he koettivat itse etsiä parempia piti itse maksaa kaikesta: ruoasta, marjastuspaikkoja, mutta marjayritys uhkasi lähettää nämä takaisin asumisesta, autosta. Thaimaahan, mikäli osoitetut paikat . Kukaan meistä ei tullut tänne aiheuttamaan ongelmia ja rettelöieivät kelpaa. mään. Olemme laittaneet rahan lisäksi tähän itsemme likoon, sitoutuneet tekemään kovaa työtä. Kontula sanoo olevansa erityisen pettynyt siihen, ettei poliisi kuullut marjanpoimijoita heidän tekemästään rikosilmoituksesta. . Emme tulleet tänne laiskottelemaan. Laiskoiksi retteilijöiksi leimaaminen loukkaa poimijoita, jotka tekivät 13?15 tuntia töitä seitsemänä päivänä viikossa ja keräsivät keskimäärin 1 686 kiloa marjoja. Keneltä saamme apua? Marjanpoimijat olivat eduskunnassa Vasemmistoliiton kansanedustajien Jari Myllykosken ja Anna Kontulan vieraina. Koska saimme niin huonot poiluvähennyksiä. Hallitus ottaa hallituspuolueiden ja sosialidemokraattien myötävaikutuksella pankkitukipäätökset ja tuen valvonnan itselleen. Työ on aloitettava Suomen mukaan lähte- misellä eurooppalaisen rahoitusmarkkinaveron valmisteluun. Pertunmaalla syntynyt Uotila on entinen Masa-Yardsin Helsingin telakan pääluottamusmies ja ammatiltaan levyseppä. Tähän tarvitaan vasemmiston vaalivoittoa ympäri Euroopan, Uotila sanoi. Uotila puolustaa vaalikampanjassaan suo- malaista työtä ja työpaikkoja ja nostaa esiin harmaan talouden torjunnan. . Se on suurin huolemme, he men oikeusjärjestelmän käytäntöjen kertovat tulkin välityksellä. mukaan. Claes Anderssonin lakialoitteessa esitettiin Suomen Säästöpankki Oy:n osakkeiden jakamista suomalaisille ja Martti Korhonen vaati pankkien strategisen omistuksen rajaamista muissa yhtiöissä yhteen prosenttiin. Korhosen mukaan roskapankit olivat vapauttamassa pankit ilman omistajanvastuun toteutumista ja jättämässä liiketoiminnan riskit veronmaksajille, vaikka eduskunta oli tammikuussa hyväksynyt omistajanvastuuta tarkoittavan ponnen. 1.10. Tähän asti heitä ovat auttaneet kansalaisjärjestöjen ja kirkon vapaaehtoiset. Toisen oppositiopuolueen SDP:n mielestä omistajavastuu toteutui riittävästi. . Olen työskennellyt monessa eri tulonsa jälkeen heinäkuun lopussa. maassa, muun muassa Singaporessa, Heidän mielestään keskeiTaiwanissa ja Etelä-Korenen ongelma oli se, etassa, mutta en koskaan tei marjayritys Ber-Ex niin hirveissä olosuhsään is m Oy osoittanut heille teissa kuin täällä le o ?En n ii n Suomessa, kertoo paikkoja, jossa olisi t y nell työsken riittävästi marjoja Jaroen Thongsri. losuho ä s poimittaviksi. Saarijärvellä, is e hir v ä ll ä Thaimaassa poimijoiden majaä t in teissa k u heille luvattiin hypaikassa tilat olivat sa.? vät poimintapaikat, hyvin ahtaat ja 73 Suomes ja että jos marjoja on poimijalla oli käytösheikosti, heidät viedään sään yksi suihku. paremmille paikoille. . Jos he eivät saa rahoja Ber-Ex -yhtiöltä, he toivovat apua Suomen hallitukselta ja viranomaisilta. Ihmiskauppa on niin vakava rikos, että rikosilmoituksen tekijää pitäisi kuulla ennen kuin asia päätetään jättää tutkimatta. Poimijat ihmettelevät, kuka on vastuussa heidän tilanteestaan. 1993 ilmestyneen Viikkolehden kolumnissa Esko Seppänen jatkoi asian käsittelyä: ?Nyt on käynnissä pankkien omistajien pelastaminen ja pankkikriisisyyllisten armahtaminen. Ehdokkuuden vahvistaa vasemmistoliiton puoluevaltuusto marraskuussa. He olivat järjestelleet Suomeen tuloa pitkään ja tänne lähteminen oli monelle elämän suurin päätös. . Nyt otetaan käyttöön roskapankkeja eli annetaan sala- ja piilopankkitukea pankkien pelastamiseksi. VASEMMISTOLIITON ESPOOLAINEN kansanedus- taja Kari Uotila aikoo pyrkiä Euroopan parlamenttiin. Tukena on ollut myös lakimies Ville Hoikkala ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO 20 vuotta sitten Pankkien omistajien pelastaminen alkoi ESKO SEPPÄNEN on yksi tärkeimmistä parin viime vuosi- kymmenen talouspolitiikan tulkeista Kansallisteatterin Neljäs tie -näytelmässä, jonka Yle esitti viime lauantaina ja joka on palannut myös teatterin ohjelmistoon. Syys-lokakuun 1993 vaihteessa Seppänen otti reaaliajassa kantaa pankkitukeen, sillä hallituksen esitys roskapankeista oli eduskunnan käsiteltävänä. Euroopan tulee olla maailman paras paikka myös pienituloisille ja vähäosaisille. Kaikki tulivat ajatuksenaan Poimijat epäilevät jopa, ettei yritys kerätä marjoja ja ansaita sillä rahaa, ehkä halunnutkaan marjoja, vaan ainoastaan rahastaa poimijoilta maksanoo Praisanti Jum-angwa. sut asumisesta ja autojen käytöstä. Poimijat korostavat, ettei kyse ole EDUSKUNNASSA VIERAILLEET vain rahasta. Poimijoiden mukaan mintapaikat, kellään meistä ei ole ra20 heistä ei edelleenkään ole saanut haa, emmekä pysty maksamaan velpalkkiota ollenkaan. kojamme, kun menemme takaisin He toivovat asiansa käsittelyä Suokotiin. Sitä vastusti yksin vasemmistoliitto. Uotila ilmoitti asiasta maanantaina. . Pankkituki siirtyy pois julkisuudesta ja pankkien väliseksi kysymykseksi, Seppänen sanoi eduskunnassa, missä lakia vietiin eteenpäin pikavauhdilla. Laki antoi hallitukselle avoimen valtakirjan perustaa omaisuudenhoitoyhtiöitä haluamallaan tavalla niille ehtoja asettamatta. Seppänen esitti yli miljoonan markan luottotappioiden keräämistä julkiseen rekisteriin. Poimijat toivovat, että miThaipoimijat ovat kotimaassaan käli Suomeen aiotaan tulevaisuumaanviljelijöitä ja jokainen heistä dessa tuoda marjanpoimijoita Thaion joutunut ottamaan suuren lainan maasta, heidän oikeuksistaan sovipäästäkseen Suomeen. taan maiden viranomaisten kesken. Eduskunnassa järjestetyssä tilaiKarut olosuhteet suudessa poimijat kertovat jännitteiden alkaneen pian heidän Suomeen . KU JARMO LINTUNEN ?Emme tulleet tänne rettelöimään? Asumisesta maksoivat myös ne poithaimaalaiset marjanpoimijat vaativat sotkamijat, jotka yöpyivät katetuissa perämolaiselta marjayritykseltä palkkikärryissä ja autoissa. oidensa välitöntä maksua ilman ku. Hän on ollut kansanedustaja 17 vuotta. EU:lta jää vuositasolla perimättä peräti 1 000 miljardia euroa verotuloja harmaan talouden takia, hän totesi.
Idea on, että ihmiset olisivat mahdollisimman omavaraisia. Toinen esimerkki on suhtautuminen velkaan. Tunnelma on odottava, miltei harras. Ennen arvostetut korkeakoulututkinnot nähdään nykyisin vain kulueränä. Hänen mukaansa sata vuotta sitten nykyiselle yksityistämisvimmalle olisi naurettu. EMILIA KUKKALA Kai Sadinmaa, Anna Kontula ja Antti Ronkainen lukivat Raamattua totutusta poikkeavalla tavalla Kallion kirkossa. ?Jeesuksen yhteiskunnallinen ja radikaali sanoma on vesitetty? » ?Kristikunnan terävimmät aivot ovat vuosituhansia miettineet, miten selittää, ettei Jeesus oikeasti tarkoittanut tätä?, totesi pappi Kai Sadinmaa vertauksesta kamelista ja neulansilmästä. KYNTTILÄT PALAVAT alttarilla, Kallion kirkon ala-aula on noin puolillaan kaiken ikäistä väkeä. Olemmeko varjelemassa vai yksinvaltiaina hallitsemassa? Esimerkkeinä taloudellisten ar- vojen ylikorostumisesta hän käyttää opiskelua ja luostareita. Joka 50. Hän ei ollut mikään harmiton pyhäkoulujen lammaspaimen, vaan vallanpitäjien kauhu, köyhien puolustaja, joka taisteli orjuutettujen puolesta viimeiseen veripisaraan. Tulkinnassaan Sadinmaa nojaa Vanhan testamentin profeettoihin. . Tilaisuutta mainostetaan Facebookissa Roomalaiskirjeen sanoin. ?Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. On sairasta, että niillä on oikeus luoda rahaa. Välillä lainataan Raamattua ja yleisö kommentoi, myös kriittisesti. Yhtä mieltä ollaan siitä, ettei kirkon tule sitoutua puoluepoliittisesti. Mutta melko laaja yhdenmielisyys tuntuu vallitsevan myös siitä, etteivät oma hyvä tahto ja yksityinen hengellinen elämä oikeuta silmien sulkemiseen todellisuudelta. Emilia Kukkala. Hän käyttää esimerkkinä omistukseen suhtautumisesta talonvaltauksia. . Jeesuksen radikaali yhteiskunnallinen sanoma vesitettiin ja hengellistettin. Liikkeellä on yli kymmenkertainen määrä tuottamatonta velkaa tuottavaan nähden, joka johtuu vain siitä, että on yksityisiä pankkeja. Raamatun suhde velkaan on ankara. . Jos velkojat pääsevät yhteiskunnassa niskan päälle, se on katastro?. Korko rikkoo Ronkaisen mukaan kahdeksatta käskyä, älä varasta. Suurin osa elää velkaorjuudessa ja hyvin pieni valtaeliitti päättää kaikesta, työn- ja tulonjaosta. Maailman varallisuudesta 40 prosenttia on 150 ?rman käsissä, kun 2,5 miljardia ihmistä elää alle kahdella dollarilla päivä. . Siksi hän kertoo tyrmistyneensä Raamatun profeettojen edistyksellisyydestä yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Yhteiskunnallista keskustelua on kaivattu . Jo oli aikakin, että kirkko avaa ovensa poliittiselle keskustelulle, kiittää Kallion seurakunnan jäsen yleisöpuheenvuorossa. Kirkossa ei ole liiaksi puhuttu talouspolitiikkaa tai kuultu ankaraa kritiikkiä vallanpitäjiä kohtaan. . Talousbloggari pitää erittäin surullisena luuloa, että elämme demokraattisessa ja edistyksellisessä yhteiskunnassa. . Hyvin vähän siitä, mitä omistamme, on omaa ansiotamme. Kontula on huolissaan yksityisomistuksen korottamisesta arvoon arvaamattomaan. Tilaisuus alkaa laulaja-lauluntekijä Joose Keskitalon musiikilla. Jumalan valtakunta. vuosi kaikki velat annettiin anteeksi. . Ronkaisen mukaan pitäisi keksiä järjestelmä, jossa velan antaminen, ellei se selvästi hyödytä myös ottajaa, on kiellettyä. . Esimerkkinä hän käyttää riemuvuotta. Teemoihin ovat johdattelemassa talousbloggari Antti Ronkainen, pappi Kai Sadinmaa ja kansanedustaja Anna Kontula. Jeesuksen seuraaminen ei ole mikään harrastus, se on kapinaa ja uhmaa! Hän jatkaa, ettei historiallinen Jeesus veljeillyt valtaeliitin kanssa, vaan syrjään työnnettyjen ja ulossuljettujen. . Joskus luostarielämälle omistautuneita arvostettiin, nyt heitä pidetään hulluina . Miksei kirkko ottanut kantaa perustuloaloitteeseen, kysyjä jatkaa saaden aplodit. Puhutaan velasta, EKP:sta, IMF:stä, Kreikasta, Saksasta ja Merkelistä, muun muassa. syyskuuta on tarkoitus puhua ?rahasta, vallasta ja rakkaudesta?. vuosi kaikki velat annettiin anteeksi. Näitä asioita julkisessa keskustelussa ei Ronkaisen mukaan kyseenalaisteta lainkaan. Latinan, heprean ja kreikan kielissä ei erotella korkoa koronkiskonnasta. (Room 13:8) Kun köyhien kirkosta tuli rikkaiden kirkko Sadinmaan mukaan 300-luvulla köyhien kirkosta tuli rikkaiden kirkko, vainottujen kirkosta tuli vainoojien kirkko. tai kenties pummeina. Suurin osa ihmisistä elää velkaorjuudessa Antti Ronkainen kertoo löytäneensä Raamatusta paljon radikaaleja yhteiskunnallisia vaatimuksia. Kaiken maailman pikkunilkkien, huorien, sutenöörien ja rikollisten. ?Olemmeko varjelemassa vai hallitsemassa? Anna Kontula siteeraa alustuksessaan Matteusta, ?lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa?. Maanpäällinen ?Jumalan valtakunta?, jossa kaikilla on leipää eikä 6 ketään alisteta, uhkasi sekä Rooman imperiumia että juutalaista temppelivaltioeliittiä. . Nyt! -tilaisuudessa 25. 13 suurinta pankkia ja 161 ihmistä, joista suurin osa valkoisia miehiä, hallitsevat käytännössä kaikkea. Joka päivä 35 000 lasta kuolee nälkään. » Joka 50. Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset. Vaikka hyvinvointi syntyy työstä, se syntyy myös luonnosta, joka on lahjaksi saatu.
Voisiko tällaisia asioita olla esimerkiksi varallisuusveron palauttaminen ja pääomatuloverotuksen lisäkiristys? Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja sekä kulttuuri- ja urheiluministeri. 7. Valtionyhruttava. tiöiden on oltava eturintamassa tekePiirihallitus muistuttaa, että mässä tätä muutosta?, piirihallitus toviime vuosien kilpailukykykeskusteaa. Kuvassa moottoritietyömaa Muurla?Lahnajärvi-välillä vuonna 2007. ?Valtionyhtiöiden bonusohjelmat jäihin? POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTO vaatii lakimuutosta, joka toisi valtionyhtiöiden bonusohjelmat yhtiökokouksien päätettäväksi. Viime päivien uutiset suomalaisen ja Suomeen kytkeytyvän rahaeliitin mielikuvituksellisia muotoja saavasta ahneudesta tulevat suomalaisille sokkina. Erityisesti on voitu pohtia sitä, mikä voi olla yhden ihmisen työn arvo. Myös työväenliike on joukkovoimallaan pitänyt huolen siitä, että se ei ole ollut mahdollista. Jollain tavoin on oltu samassa veneessä. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden vuoksi seuraavan kehysriihen yhteydessä on mietittävä keinoja, joilla myös kaikkein parhaiten menestyvät osallistuvat rakennetalkoisiin. Terveiset yt-neuvotteluiden Suomesta kertoivat, että yksin viime viikolla Suomessa lakkautettiin 1 600 teollista työpaikkaa. Tämä murtaa rajusti sitä, mistä yhteiskuntasopimuksessa sanotaan olevan kysymys. Jotkut ovat aina panneet muut soutamaan ja ostaneet pääomillaan paremmat paikat. Samalla tavallisen tallaajan kipeästi kaipaamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat joutumassa leikkuriin kuntien palveluvelvoitteita koskevassa myllyssä.? Paavo Arhinmäki paavo.arhinmaki@eduskunta.fi Kestääkö Suomi kahta todellisuutta? SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA on aina ollut läsnä jon- kinlainen yhteenkuuluvuuden tunne. Vasemmistoliitto vaatii ryhtiä valtion omistajaohjaukseen Kolumni » Vasemmistoliitto haluaa valtiolta vahvempaa omistajaohjausta. VALTION ON keskiviikkona kokoontuneen vasemmistoliiton puoluehallituksen mielestä käytettävä täysimääräisesti mahdollisuudet ajaa omaa etuaan, kuten muutkin omistajat tekevät. korottamalla pääomaveroa ja säätämällä solidaarisuusveron. Niin sanotun rakennepaketin sanottiin etukäteen koskevan kaikkia suomalaisia. Ainakin on kainosteltu sitä, että hyväosaiset rohmuavat itselleen kaiken muista piittaamatta. Tästä syystä Vasemmisto peräänkuuluttaa valtion kokonaan omistamien yhtiöiden säilyttämistä kokonaan valtion omistuksessa. Tämä on puolueen mielestä paras keino turvata sekä työpaikat että yhtiöiden pitkäjänteinen kehittäminen. Myös valtion osaksi omistamien yhtiöiden hallinnossa on uskallettava käyttää omistajan ääntä. Vasemmistoliiton mielestä malliesimerkki markkinoiden toimivuuden ja työllisyyden kannalta tärkeästä valtionyhtiöstä on Destia, jolle edellinen hallitus ja eduskunta ovat antaneet myyntiluvan. ?Teiden rakentamista ei kannattaisi kokonaan luovuttaa yksityisiin käsiin ja luoda siten veronmaksajien lypsyautomaattia helposti keskittyvälle ja kartellisoituvalle alalle.? Valtion on Vasemmiston mielestä oltava aktiivinen myös sellaisen uuden omistamisen suhteen, jolla Suomeen luodaan työpaikkoja. ?Telakoilla, kaivoksilla ja esimerkiksi ympäristö- sekä bioteknologiassa valtion kannattaa olla tarvittaessa mukana mahdollistamassa investointeja.. KU PEKKA HELMINEN Vasemmistoliiton puolehallituksen mielestä teiden rakentamista ei kannattaisi kokonaan luovuttaa yksityisiin käsiin. Rakennetoimet eivät kuitenkaan juurikaan ulotu eliittiryhmään. Vaikka valtio häviää valtavat summat rahaa tuhansien joutuessa työttömiksi, ei se ole muiden omistajien murhe. Keskiviikkona Oulussa kokoontunut piirihallitus esittää, että yhtiöiden lisäpalkkiot on hyväksyttävä yhtiökokouksissa joka vuosi. Valtionyhtiöiden pitää toimia pitkäjänteisesti ja katsoa suhdanteiden yli, eikä irtisanoa ensimmäisten joukossa työntekijöitään. Vasemmisto pitää hyvänä, että hallitus muutti valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä vuosi sitten, kun se muutti palkitsemisperusteita avoimemmiksi ja kohtuullisemmiksi. Ylimääräisten lisäeläkkeiden ja perusteettomien bonusten jakamisen lopettaminen on tervehdyttänyt yritysten toimintaa. ?Ryhtiliike jäi kuitenkin kesken. Valtion omistamilta yrityksiltä on edellytettävä kestävämpää toimin- taa muutenkin kuin palkitsemisten osalta.? Omistajan ääntä käytettävä Johdon kohtuuttomien palkitsemisten ja lyhytnäköisten joukkoirtisanomisten jälkeen valtion toimettomuutta on perusteltu muiden omistajien oikeuksilla. Vastapainoksi on haluttu huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta mm. Jos suunta ei olisivat myönteisemmät muutu, yhteisöveroale on pekaikkien kannalta. Onko kenenkään ihmisen työpanos niin arvokas, että siitä voidaan hulppeiden palkkojen jälkeen päälle maksaa vielä kertakorvauksena lähes 19 miljoonaa euroa. Joutuvatko suomalaiset tottumaan ajatukseen, että eliittiryhmät eivät enää kuulukaan meihin vaan edustavat globaalia kapitalismia tuolla jossain? Taloudellisessa taantumassa on jouduttu tekemään ikäviä säästötoimia ja veronkorotuksia. KU ?Tavallinen palkansaaja pakotetaan palkkamalttiin ja oikeisto horisee talkoista, jotka koskevat vain duunareita ja pienituloisia. Tai ansaitseeko kukaan sen päälle veroedut, joiden perusteella jättimäisistä tuloista peritään vain 35 prosenttia veroa. Jos tavallinen keskituloinen palkansaaja haluaisi tienata 19 miljoonaa euroa, hänen pitäisi olla kokopäiväisessä palkkatyössä lähes 500 vuotta. Näillä vaatimuksilla olisi enemmän katetta, jos yritysjohtajat näyttäisivät esimerkkiä. Nokian toimitusjohtajan Stephen Elopin palkka- ja bonusedut, Björn Wahlroosin epävirallisen elämänkerran kuvailema pröystäilevä elämäntyyli ja köyhien halveksunta sekä paljastukset tunnettujen yritysjohtajien ja vanhan rahasuvun veroparatiisiyhtiöistä ovat kaikki osoituksia siitä, miten yhteiskunnan taloudellinen eliitti on yhä enemmän irtautumassa yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Samaan aikaan kymmenet tuhannet tavalliset palkansaajat kokevat omassa arjessaan yt-neuvottelut, epävarmuuden omasta työpaikasta ja niukkuuden, joita vaikkapa kuntapalveluissa jaetaan. Kelamaksut poistettiin jo aiemmin. Samaan aikaan työntekijöiden reaalipalkat laskevat äärimaltillisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun myötä ja yli 8 000 ihmistä on laitettu kilometritehtaalle suuryhtiöiden massairtisanomisissa?, piirihallitus kummeksuu. telussa on haukuttu väärää puuta. Teollisuuden ongelmilla ei ole tutkimusten mukaan juurikaan tekemistä palkkakehityksen ja muiden tavanomaisten kilpailukykyindikaattoreiden kanssa. Ongelma on se, että suuryritykset ovat jakaneet voitot sijoittajille, toteaa piirihallitus. y k y PIIRIHALLITUS VAATII ?Jos niissä ink u il ?Kilpa vestoitaisiin uumuutosta vallalla n o elussa siin innovaatioihin olevaan ahneuden kesk ust ärää ja toiminnan laakulttuuriin. Suomalaiselta duunarilta vaaditaan malttia ja tyytymistä 20 euron korotukseen kuukaudessa. Kyseinen malli on käytössä muun muassa Sveitsissä. ?Elinkeinoelämälle tehtiin hallituksen toimesta valtava kädenojennus yhteisöveroalen myötä. Silti harva on halunnut hylätä venettä ja hypätä parempaan, vetää tappia irti ja jättää muita merihätään. NYT TÄMÄ yhteenkuuluvuuden tunne on vakavasti mure- nemassa. Milk uttu vä u a h jentamiseen posjardiluokan ilmaipuuta.? sen lounaan vastikettomien optioiden neeksi kaivataan nyt jakamisen sijasta, tutekoja työpaikkojen levaisuuden näkymät luomiseksi. Tällöin osakkeenomistajat voisivat halutessaan päättää bonushanojen kiinnilaittamisesta
ja 5. 134 EHDOKASASETTELUKOKOUS Sunnuntai 13.10.2013 klo 15 Linnavuoren kylätalolla (Akkavuorenrinne 4) Käsitellään sääntöjen ehdokasasettelukokoukselle määräämät asiat. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sääntömääräisessä edustajakokouksessa tulevat esille liiton sääntöjen 7 §:n 11. 09 7596 0200 AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry Hallitus Halpa hinta hengestä? Vasurilla-heijastin 2 e. 6 kpl / 10 e. TILAA: ilmoitukset@ kansanuutiset.fi tai p. / kpl KULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSA Hallitus .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. 6+.## 0 » www.kansanuutiset.fi ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ '6+56? D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? VÄHEMMÄN KULUTUSTA Oj ti 26 Ojantie 26, PORI PORI, puh. h (02) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 www.valtarengas.fi Katso lisää www.nokianrenkaat.fi 8 ilmoitukset@kansanuutiset.fi p. AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry:n XVI VARSINAINEN EDUSTAJAKOKOUS Hallitus ilmoittaa liiton sääntöjen 7 §:n 2. päivinä 2014 alkaen ensimmäisenä päivänä klo 11.00 Helsingissä Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6. Linnavuoren Metallityöväen Ammattiosasto ry. 09 7596 0200. postituskulut QPPKVVGNGOKUGGP LC OWKUVCOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK Kuljetusalan Työttömyyskassan varsinaisessa edustajakokouksessa tulevat esille työttömyyskassan sääntöjen 12 §:ssä mainitut asiat, kassan sääntöjen muuttaminen sekä työttömyyskassan hallituksen ja jäsenten edustajakokoukselle tekemät esitykset. Erikseen 10 . kohdan ja hallituksen tekemien päätösten mukaisesti, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n XVI varsinainen edustajakokous pidetään kesäkuun 12.-14. kohdassa mainitut asiat, liiton sääntöjen muuttaminen sekä hallituksen ja ammattiosastojen edustajakokoukselle esittämät asiat. KULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSAN XIV VARSINAINEN EDUSTAJAKOKOUS Kuljetusalan Työttömyyskassan hallitus ilmoittaa työttömyyskassan sääntöjen 12 §:n ja työttömyyskassan hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti, että työttömyyskassan XIV varsinainen edustajakokous pidetään kesäkuun 14. päivänä 2014 alkaen klo 8.30 Helsingissä Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6. Tuplat, kiitos. Kaksi Parkkaria 18 ? #FTGUUKV sis
syyskuuta, yhdessä hänet ilmiantaneen Olavi Heimanin kanssa. Suomessa tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan kuolemanrangaistus rauhanaikana kiellettiin. Kun kuolemanrangaistuksen poistamisesta kokonaan rangaistusjärjestelmästä äänestettiin eduskunnassa vuonna 1972, osa SMP:n ja kokoomuksen kansanedustajista vastusti sen täydellistä poistamista. ?...mutta niin kuin maisemakin on eri näköinen riippuen siitä miltä puolelta sitä katselee, niin on totuuskin?, kirjoitti kuolemaantuomittu Martta kirjeessä sisarelleen syyskuussa 1943. KESKUSTAN VÄLIKYSYMYS kotihoidontuen jakamisesta äidin ja isän kesken nosti perinteiset arvot esiin eduskunnassa keskiviikkona. Oppositio piti hallituksen kaavailemaan kotihoidontuen muutosta puuttumisena perheiden valinnanvapauteen. . Isän jääminen kotiin merkitsisi keskituloiselle perheelle 300 eurona vähemmän käyttörahaa kuukaudessa. HALLITUSPUOLUEISTA muistutettiin rakenteellisten uudistusten tarpeesta. . Näin hän pelasti muun muassa jatkosodan vakoilupäällikön, Yrjö Leinon hengen. Usean oikeudenkäynnin jälkeen Koskinen tuomittiin kuolemaan sotaja maanpetoksesta. Seuraavan kerran hänet pidätettiin ja tuomittiin vankeuteen vuonna 1933. Ei vain ole niin, että luku olisi tullut puhtaasi vapaaehtoisena valintana, hän arvioi. Vasemmistoliiton Kari Uotila puhui lapsista ja isistä. . Eikö myös isillä ole oikeus läheiseen ja tiiviiseen suhteeseen lapseen ja lapsella oikeus läheiseen suhteeseen myös isäänsä? hän kysyi. VUONNA 1949 Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.fi LEHTIKUVA/ MIKKO STIG Anu Vehviläinen 9. Vielä on kuitenkin myös perheissä olevassa perinteisiksi koettuja rooleja, joita ei valtiovallan kuulu lähteä säätelemään, sanoi perussuomalaisten Hanna Mäntylä. . Vapauduttuaan vuonna 1935 Koskisen oli yhä säännöllisesti ilmottauduttava poliisille, koska oli yhä vailla kansalaisluottamusta. Koskinen liittyi kiellettyyn Suomen ja Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden seuraan heti kun se perustettiin. Koskinen kuitenkin armahdettiin jouluna 1919 ja kotiin palasi luurangoksi laihtunut, mutta vakaumukseltaan vahvistunut nainen. Koskinen hankki ompelijan ammatin ja toimi KIRJALLISESTI LAHJAKAS maanalaisessa SKP:ssa. Hallitus on lähtenyt tielle, joka asettaa lapsiperheet keskenään eriarvoiseen asemaan, hän sanoi. . Hallitus antaa viestin, että lapset on raahattava mahdollisimman pieninä osaksi järjestelmää. Keskustan Anu Vehviläinen puhui rahasta. . Hänet tuomittiin ?osallisuudesta maanpetokseen. Valpo kuulusteli Koskista kerta toisensa jälkeen, mutta tämä ei suostunut kertomaan mitään. Tuomarit pitivät häntä ?täysin oppineena agenttina?. Luku kertoo myös siitä, että meidän työelämämme ei ole tasaarvoinen. 1940-luvun alussa Koskinen toimi maanalaisen kommunistisen liikkeen salaisena postikonttorina ja sai siten keskeisen aseman liikkeessä. Jatkosodan aikana Koskinen ryhtyi myös järjestämään piilopaikkoja ja ruokaa puoluetovereille, jotka olivat kieltäytyneet lähtemästä sotaan tai karanneet rintamalta. Tästä hänet ilmiantoi hänen apurinsa, sotilaskarkuri Olavi Heiman. Martta Koskinen asetettiin kenttäoikeuden eteen ensimmäisen kerran maaliskuussa 1943. Jotta voimme taata hyvinvoinnin myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme, meidän on kyettävä tekemään rakenteellisia uudistuksia, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) sanoi. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) huomautti, että vain viisi prosenttia Suomen noin 116 000 kotihoidontuen käyttäjästä on isiä. . neljäksi vuodeksi vankeuteen ja menettämään kansalaisluottamuksensa 10 vuodeksi. Hän istui Suomenlinnassa, Santahaminassa ja Tammisaaressa. Perusteena oli muun muassa hänen kotoaan takavarikoitu kirjoituskone, jolla oli kirjoitettu SKP:n papereita. Vankilassa Martta Koskinen tutustui muun muassa Hertta Kuusiseen. Kenttäoikeuden tuomio pysyi voimassa sotaylioikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa. a oli t s e is Sekä Koskinen itse, että k s Ko ä d hänen sisarensa Toini Forsh e t päätetty man kirjoittivat armahdusta va anovan kirjeen presidentti varoitta Risto Rytille. Kuvass a Ko in raitiotie- ja om nibussiosakeyh - Martta Koskisen teloituksesta kulunut tasan 70 vuotta » Malmin hautausmaalla Helsingissä on Punaisten muistokivi. Yksi siihen kaiverretuista nimistä on Martta Koskinen. SUNNUNTAINA 29. syyskuuta tulee kuluneeksi 70 vuotta Martta Koskisen teloituksesta. Yleensä anoi. k k esimer mukset johtivat tulokseen ja tuomiot lievennettiin, mutta Koskisesta oli päätetty tehdä varoittava esimerkki. Ryti hylkäsi armonanomuksen ja Martta Johanna Koskinen teloitettiin ampumalla 29. KANSAN ARKIST O/YRJÖ LINTUNEN Lyhyesti Perinteisiä arvoja ja valinnan vapautta kä ja ko a Koskinen oli pit n mukaan Martt ste au uv isk . ala 42 Aik elt a 19 ukausilippu vuod tiön joulukuun ku vaääninen na skisen Helsing inen. Kaiken ompelijan työltä liikenevän aikansa itsellinen nainen omisti puolueelle. Vuonna 1897 syntynyt Koskinen tuomittiin maanpetoksesta kuolemanrangaistukseen ja on viimeinen Suomessa teloitettu nainen. Hollolassa syntynyt Koskinen kävi koulua vain yhden vuoden, mutta oppi silti lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Navettapiikana toiminut Koskinen liittyi parikymppisenä punakaartiin ja vangittiin ensimmäisen kerran kansalaissodan sekavissa loppuvaiheissa syyskuussa1918
Viranomaisvalvontaa tarvittaisiin kuitenkin paljon enemmän. . Kaikkiaan tunneli jälkiseurauksineen työllistää tuhansia ihmisiä. Lindgren itse ei ole ottanut kantaa puolesta eikä vastaan. . Tunnelin arvioidaan työllistävän melkoisen määrän rakentajia, josta tunnelityö työllistää parhaimmillaan 400 ihmistä. Tosin kovin monta kaveria ei ole louhintapuolella, mutta on siellä muutakin työtä kuin louhintaa. Se karsii ainakin jonkin verran hämärämiehiä ja on jo karsinut. Tunnelihankkeen pääurakoitsijana toimii rakennusyhtymä Lemminkäinen, jolla olisi omaa louhintakalustoakin. . Hanketta vastustivat vasemmistoliiton ja perussuomalaisten valtuustoryhmät sekä suurin osa demareista. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.?. Tunnelin lisäksi rakennetaan infrastruktuuria ja ranta-alueelle uusi asuntoalue. Olen kuitenkin nähnyt, että eivät suomalaiset työttömät näissä hankkeissa välttämättä työllisty. Hän muistuttaa, että Helsingin musiikkitalon työmaaltakin löytyi yhden, kahden euron tuntipalkalla työskentelevää ulkomaista halpatyövoimaa. . Havainnekuvassa pohjoinen suuaukko Santalahden päässä. Tampereen rantatunnelin työpaikat voivat valua ulos » Tampereen rakentajat pelkäävät rantatunnelin satojen työpaikkojen valuvan ulkomaiselle työvoimalle. päätti viime viikolla äänestyksen jälkeen hyväksyä Tampereen rantaväylän rakentamisen. Rahaa vaativat myös monen päiväkodin ja koulun sisäilmaongelman ratkaiseminen. Lisäksi tunnelihankkeen uskotaan lisäävän yksityisautoilua, vaikka pitäisi kehittää joukkoliikennettä. Aaltosen mukaan koko hanke edustaa menneen maailman kaupunkisuunnittelua. Tunnelin rakentaminen varmistui 16. Veronumeron käyttöönotto toki helpottaa valvontaa. Firmoilla ei kuitenkaan ole tällaiseen suurta innostusta, pohtii Lindgren. Vasemmisto vastusti Vasemmistoliitto vastusti valtuustossa tunnelihanketta, vaikka se viime valtuustokaudella sitä vielä kannatti. Kyllä tässä takaraivossa on se ajatus, että ei se työllisyysvaikutus välttämättä niin iso ole. » Suuria ja tärkeimpiä hankkeita ovat kaupunkiraitiotien ja jätevesipuhdistamon rakentaminen. Valvonta tehokkaaksi Rakennusliitto tulee Lindgrenin mukaan parhaansa valvomaan, että Helsingin musiikkitalon tapaista skandaalityömaata ei tunnelityömaasta synny. . On jopa puhuttu 21 000 miestyövuodesta. Rakennusliiton Hämeen aluetoimiston aluepäällikön Jukka Lindgrenin mukaan Hämeen alueen rakentajien työttömyysprosentti on 12. Hänen mukaansa työttömiä rakentaTAMPEREEN VALTUUSTO 10 jia on kyllä nyt tarjolla. . Hanke maksa reilut 180 miljoonaa euroa, josta kolmanneksen maksaa valtio. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa jo tänä syksynä ja tunnelin pitäisi olla valmiina toukokuussa 2017. Huonoja ja epävarmoja puolia hänen mukaansa on kuitenkin enemmän. Ryhmän mukaan nykyisessä taloustilanteessa kaupunkilaisten rahat voitaisiin käyttää paremminkin. Suuria ja tärkeimpiä hankkeita ovat kaupunkiraitiotien ja jätevesipuhdistamon rakentaminen. Samoin työnantajien velvoite ilmoittaa kuukausittain keitä, kuinka paljon ja kuinka kauan heitä työmaalla on ollut. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että Lemminkäinen teettää työt omalla väellä. Yli kahden kilometrin pituisella Tammerkosken alitse kulkevalla tunnelilla korvataan Tampereen pohjoinen ohitustie. Sehän voi pilkkoa urakkaa ja teettää alihankintana sitä kenelle vain. Ryhmäpuheenvuoron käyttänyt apulaispormestari Mikko Aaltosen mukaan hankkeen ainoa hyvä puoli olisi mahdollisuus rakentaa rantaa ja saada Särkänniemen alue paremmin muun kaupungin yhteyteen. HAVAINNEKUVA/TAMPEREEN KAUPUNKI Tunneli tulee Naistenlahden ja Santalahden välille Näsijärven rantaan. Rakentajienkin keskuudessa on oltu erimielisiä, vaikka työpaikkojen tarve on huutava. syyskuuta, jolloin kaupunginvaltuusto hylkäsi äänin 36?31 aloitteen tunnelihankkeen hylkäämisestä. Tunnelin kannalla olivat kokoomuksen ja vihreiden valtuustoryhmät sekä osa demareista. Minusta sopimuksiin pitäisi saada vaikkapa kohta, että työmaalla pitää osata suomea. Tunnelia on perusteltu työllistämisvaikutuksella. Ammattimiehiä varmasti löytyy. Huonoja kokemuksia Töitä on siis tarjolla, mutta Lindgrenin mukaan on sitten toinen asia, onko niitä tarjolla suomalaisille rakentajille. . Aikaisemmat kokemukset esimerkiksi P-Hämpin parkkiluolan rakentamisesta osoittavat, että tunnelityöt tehdään aika pitkälti ulkomaisin voimin. Rantatunneli on ollut vuosia Tampereen suurin kiistakysymys. Valtuustoryhmän kannanmuutoksen takana oli hankkeen kustan- nusarvion nousu sekä ympäristöriskit
EK ja Kokoomus esittävät eläkeiän nostamista, mutta sehän tarkoittaisi entistä pitempään kestävää tulppaa nuorille päästä töihin. Maahanmuuttomyönteisyys. semmistoliiton kannattajien mielestä Suomalaista varauksellisuus näholisi tärkeää, että argumentit olisivat dään rasismina. Kehityspessimismi ja antimaterialismi. Kuva viime kesän puoluekokouksesta. Kirjoittaja on oululainen valtuutettu ja Paltamon Työtä Kaikille ?kokeilun toiminnanjohtaja. 11. Tänä aikana etäisyydet muiden puolueiden kannattajiin keskustaa lukuun ottamatta ovat vain kasvaneet. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUKSEN mukaan vasemmistoliittolaiset ovat lähes kaikesta eri mieltä kuin muiden puolueiden kannattajat. Neljä viidestä vasemmistoliiton kannattajat muista selvimmin erottavasta kysymyksestä liittyy tavalla tai toisella verotukseen ja tulonsiirtoihin. He torjuvat ajatuksen, että kattavalla sosiaaliturvalla ja pitkälle menevällä yhteiskunnan huolenpidolla olisi yksilöä passivoiva vaikutus. Tutkimuksen mukaan kyse on vasemmistoliittolaisten maailmankuvasta. Olisiko tästä vassin ehdotukseksi työuran pidentämiseen. Mestari jaksaisi pitempään töissä ja kisälli ei olisi koulutettuna turhautumassa työttömyyteen ja saisi arvokasta työkokemusta. Saattaisi olla niin, ettei palkkaa tarvitsekaan leikata kuin puolet työajan leikkauksesta. Sosiaaliturva ei passivoi. voimia ja yrityksiä, kanna. Neljä luovuttajaa tarvittaisiin, että syntyisi koko rahoitus uuteen työpaikkaan kisällille, joka toisi työpaikalle viimeisimmän tiedon koulutuksesta ja osaamista tietoyhteiskunnan välttämättömistä taidoista. Oikein suunniteltuna se tuottaisi työnantajalle lisäarvoa, kun mestarin pitkä kokemus ja kisällin tuore tietotaito yhdistettäisiin. Mikä on SAK:n tai STTK:n kanta tänä päivänä? 1990-luvulla Suomessa oli kokeiluja 6+6 -mallista, josta tuli mielenkiintoisia tuloksia. Ensinnäkin se oli ekologista, sillä liikenneruuhkat vähenivät ja busseissa oli tasaisemmin väkeä. Vasemmistoliiton kannattajilla jyrkkä oma pro?ili » EVA-raportti kertoo radikalisoitumisesta 2000-luvulla. valtuuskunnan EVA:n Politiikan sekahaku -raportin mukaan vasemmistoliitto on radikalisoitunut 2000-luvun aikana. Jo toisena puolueen sessa. kannattajien tärkeimpänä pitämien . Kriittisyys markkinataloutta ja yrittäjyyttä kohtaan. Anne Huotari anneh.huotari@gmail.com VASEMMISTOLIITTOLAISTEN tärkeänä pitämät asiat pro. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sekä mestarin että kisällin työura pitenisi. » Suomessa pitäisi nostaa uuteen keskusteluun työn jakaminen. KU:N ARKISTO Vasemmistoliittolaiset sanovat yleensä ei sille, mille muut sanovat kyllä. Suomen ei Hyvinvointivaltiota a a k mu puolustetaan, olpidä osallistua in kannust laan huolissaan erikansainväliseen sia. arvoisuuden kasvusta, verokilpailuun. vaikutuk kritisoidaan markkina. loivat myös puolueen kannattajat ideologisesti selkeästi erilleen keskimääräisestä suomalaisesta. Vasemmistoliiton äänestäjien painottamissa asiKYMMENEN tärkeintä oissa yleiskuvaksi muorvalla u t li a vasemmistoliidostuu se, että valtiota ia s So n e ton kannattajat pitäisi vahvistaa ja e lu ei puo muista erottavaa markkinoita suitjien asiaa ovat nämä: sia tehokkaammin. kannatta le o n . Muut puhuvat verotukseen liittyvistä kannustinvaikutuksista, mutta vasemmistoliittolaisten mielestä veroja ei kannata alentaa, sillä se johtaisi ainoastaan verotulojen vähenemiseen ja tulonjaon muuttumiseen. Myöskään sosiaaliturvalla ei puo- lueen kannattajien käsityksen mukaan ole kannustinvaikutuksia. Mistä löytyy ensimmäinen paikkakunta, joka saa kaikki tahot yhteen miettimään käytännön ratkaisuja ja toteuttamaan ne? Tv-mainokset nuorten syrjäytymisestä ovat todella vaikuttavia, mutta tuntuvat sanahelinältä, jos ne jäävät vain mainospaloiksi. Valtio ja kunnat voisivat työaikaseteleillä tukea nuoren työllistymistä kisälliksi. TAAS TULI työttömyystilastot, joissa oli synkkiä lukuja, nuorten työttömyys oli kasvanut entisestään. Korkea verotus ei heikennä työasioiden listalla tulee äänestäjän kuhaluja. luttajansuojan kohentaminen. Onpa duunareissakin niitä, jotka vastustavat työnjakamista. Kun huutajalta kysyy, voisitko antaa palasen työajastasi nuorelle, alkaa kauhea valitus, että minun palkastani ette vie euroakaan. Mutta, kun teksti etenee alkaa keski-ikä tuntuakin hyvältä: omakotitalo, auto, on varaa antaa kymppi tippiä. Myönteinen asenne downshiftaukseen eli valmius tinkiä palkasta jos Mestareita ja kisällejä MIKKO KIVINEN kumppaneineen laulaa aluksi kaipaavansa nuoruuteen biisissä Keski-ikä on syvältä. Siksi va. Lähimmätkin puolueiden kannattajaryhmät, SDP:n ja vihreiden äänestäjät, ovat jo melko etäällä. Vasemmistoliitto on ollut runsaat kaksi vuotta hallituksessa viiden muun puolueen kanssa. Ihmiset jaksoivat paremmin ja tekivät tuottoisammin töitä. Mikään lainsäädäntö ei tällä hetkellä estä vaikka huomenna aloittamasta mestari-kisälli -mallia. Sen sijaan Suomessa pitäisi nostaa uuteen keskusteluun työnjakaminen myös työuria lisäävänä keinona. Verotusta ei pidä muuttaa kanVallankumouksella vasemmistonustavammaksi eikä omistajuutta liittolaiset eivät kuitenkaan halua artarvitse arvostaa erityisesti verotukvojaan edistää. Maahanmuuton katpöydällä jo ennen vaaleja. sotaan tuovan taloudellisia ja kulttuurisia hyötyjä. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? . Toisin kuin enemmistö suomalaisista, vasemmistoliiton kannattajat eivät allekirjoita väitettä siitä, että ihminen olisi oman onnensa seppä. Yhteiskunta ja olosuhteet ratkaisevat omaa tahtoa enemmän. Kolumni työaikaa lyhennetään. . Sen kannattajilla on kaikista eduskuntapuolueista omaperäisimmät mielipiteet, arvot ja asenteet, kertoo keskiviikkona julkistettu tutkimus. Vasemmistoliittolaiset ankkuroituvat selvästi puoluekentän vasempaan laitaan ja ovat kauimpana kokoomuksesta. Jatkuvan talouskasvun uskotaan tuhoavan ihmiskunnan ja luonnon. . ja lopulta laulussa huudetaan: Menkää nuoret töihin! Kun se olisikin niin yksinkertaista, että menisivät vaan. Juuri perheen perustamisiässä tulotaso on alhainen ja työsuhde epävarmin. Siitä hyötyisivät kaikki. Valta . Nato-jäsenyyden voimakas tetaan sääntelyn lisäämistä ja valvastustus. tionyhtiöitä. . Tähän kaatuu yleensä ajatus työn jakamisesta käytännössä. KUINKA MONI työntekijä olisi valmis luopumaan esimer- kiksi 20 prosentista palkastaan ja työajastaan nuoren hyväksi. Eniten näitä huutajia on työnantajissa, jotka mieluummin teettävät ylitöitä omalla väellään, kun ottavat nuoren töihin ja väsyttävät samalla porukat ennenaikaiselle eläkkeelle. Yksilön menestyksen ei nähdä muuttaa maailmaa pitää voittaa puoriippuvan yksilöstä itsestään. lelleen argumentoimalla
ALL OVER PRESS/SVERRE HAUGLAND/KÄSITTELY KU RAJAT YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ TIIVISTYNYT Suomen ja Viron ammattiliittojen yhteistyö on tiiviimpää kuin koskaan nyt, kun Viron liitot saavat Suomesta ja muista Pohjoismaista suoraa palkkatukea. Kyse on Baltian järjestäytymisakatemia . eli BOA-yhteistyöstä, jossa on mukana yli 30 liittoa ja järjestöä Pohjoismaista, Virosta ja Liettuasta. leviävät Pohjoismaihin. ETTA:n tavoitteena on värvätä BOA-rahalla ensialkuun 500 uutta jäsentä.. Tarkoituksena on vahvistaa liittojen jäsenpohjaa. On parasta, että virolaisrakentajat pistävät liiton pystyyn omalla mallillaan ja tavallaan, vastaa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ja lupaa voimakasta yhteistyötä heidän kanssaan. Suomen Rakennusliitto on kauppamerkki, brändi, johon luotetaan, Peep Peterson perustelee yhteistyötoivettaan. KU 12 ANDRES TEISS Virosta hankkeessa mukana olevan auto- ja kuljetusalan ammattiliiton ETTA:n puheenjohtaja Jaan-Hendrik Toomel myöntää, että BOA:n taustalla on pohjoismaisten liittojen pelkoa siitä, että ?Baltian työmarkkinoiden pelisäännöt. Suomesta mukana ovat ainakin AKT, Metalliliitto, PAM ja Pro. Pohjoismaisella rahalla Baltian ja etenkin Viron ammattiliitot palkkaavat uusia työntekijöitä ja järjestävät koulutuksia ja seminaareja
Suomalaisilla on valmis organisaatio ja lisäksi uskottavuutta. Tarvittaisiin näyttöä, konkreettisia esimerkkejä siitä, että ay-toiminnasta todella on hyötyä. . Edellinen vakavampi yritys oli vuosituhannen vaihteessa, mutta liitto ei saanut kipinää alleen ja hajosi jo ennen kuin oli edes toiminnassa. Tällä kertaa toivotaan vetoapua Suomesta. . He näkevät, miten Suomessa ay-toiminnasta on käytännön hyötyä ja miten siellä on resursseja ja kaikki toimii, ja vertaavat sitä Viroon. Virossa asiasta on käyty julkista keskustelua jo 20 vuotta, mutta työnantajat ja valtio pelkäävät vakuutuksen muodostuvan niin suureksi kulueräksi, että se leikkaa Viron kilpailukykyä. Suomessa vakuutuslaki säädettiin ensimmäistä kertaa jo 1800-luvun lopussa. Harjuniemi jarruttelee Suomen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo olevansa Petersonin kanssa samoilla linjoilla ja kannattavansa ajatusta virolaisten omasta Rakennusliitosta ? mutta tuntuu silti hieman jarruttelevan virolaisten intoa. Hän kertoo jutelleensa Petersonin kanssa yhteistyöstä ja olevansa valmis tekemään Viron rakentajien kanssa ?heitä jeesaavan yhteistyösopimuksen?. . Perusidea on, että Viroon muodostetaan yhteinen rakennusalan liitto Rakennusliiton kanssa, Viron ammattiliittojen keskusliiton EAKL:n puheenjohtaja Peep Peterson selvittää Tallinnassa. Peterson myöntää, että omin voimin Viron rakentajat tuskin järjestäytyvät tälläkään kertaa. . Pitäisi rakentaa koko organisaatio alusta alkaen, nollapisteestä, mikä veisi aikaa ja rahaa ja lopputulos olisi silti epävarma. Rakennusliitto tukee hanketta . Mutta niitä on vaikea antaa, kun ei ole toimintaa. . Täällä ei ole resursseja ja täällä kaikki ei toimi. Suomessa leipäänsä tienaavat ovat Virossa kuitenkin mielipidevaikuttajia, joten heidät pitäisi saada Viron oman liiton taakse aivan ensimmäisinä. Mutta miten? . Etenkin 90-luvulla menetimme otteen duunareista ja se ote on nyt vaikea saada takaisin. Eteenpäin Suomen maineella Voisi kuvitella, että Suomessa työskentelevät tuhannet virolaiset rakennusmiehet toisivat Viroon mukanaan ay-aatetta, mutta Petersonin mukaan totuus on jopa päinvastainen. . Tupot ja kolmikantaneuvottelut ovat Virossa tuntemattomia käsitteitä ja hallituksen eräänlainen kannanotto oli sekin, kun se päätti poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. . Suomen kautta, Suomen avulla, Suomen maineella, toistaa Peterson. TEKSTI Sami Lotila Vähintään joka neljäs Viron rakennuksilla työskentelevä saa palkkansa pimeänä. Yhteiset järjestelmät Käytännössä uusi suomalais-virolainen Rakennusliitto merkitsisi yhteistä jäsenrekisteriä, yhteisiä tietojärjestelmiä, yhteisiä sääntöjä ja toimintatapoja, yhteisiä resursseja ja ennen kaikkea: yhteistä edunvalvontaa. Kätevintä olisi, että Virosta muodostettaisiin Rakennusliittoon oma paikallisosastonsa, tai useampia osastoja. Työttömyyskassakin olisi yhteinen. Virolaiset haluavat kimppaan Rakennusliiton kanssa » Virossa ei ole rakentajilla lainkaan ammattiliittoa ja nyt sellainen halutaan perustaa yhdessä suomalaisten kanssa. Taustalla on työnantajien pelko siitä, että järjestäytyneet työntekijät ryhtyvät heti uhkaamaan lakolla ja aiheuttamaan muita ongelmia. Petersonin mukaan kukaan ei uskalla olla ensimmäinen jäsen. Tuoreen Euroopan-laajuisen tutkimuksen mukaan Viro pitää perää kun mittapuuna on ay-aktiivisuus. Kaiken kaikkiaan lienee parasta, että virolaisrakentajat pistävät liiton pystyyn omalla mallillaan ja tavallaan, reilusti Viron Rakennusliittona. Yhteistyömme tulee olemaan voimakasta! Bruttopalkka tuhat euroa Suomesta ja Rakennusliitolta haluaisivat mallia ottaa myös Viron vero- ja tullivirasto ja maan hallitus, jotka toivovat Viroon samanlaista työntekijöiden rekisteröinti- ja ehkä myös veronumerojärjestelmää kuin mikä Suomessa jo on. Viron työnantajat eivät ole asiasta yhtä innostuneita, sillä he pelkäävät byrokratian ja palkkakustannusten kasvua. Totta kai olisimme hankkeessa mukana. Harjuniemi myös muistuttaa, että jo nyt Suomessa Rakennusliiton jäseninä olevat virolaiset pääsevät nauttimaan suomalaisesta edunvalvonnasta. . Virossa rakennusalan yritykset ovat valtaosin pieniä, alle kymmenen miehen verstaita ? joiden varastot sijaitsevat autotalleissa ja konttorit pöytälaatikoissa. ISTOCKPHOTO 13. Virossa työikäisestä väestöstä on järjestäytynyt vain viitisen prosenttia, jos sitäkään. Peterson kertoo niin maan hallituksen kuin työnantajienkin suhtautuvan ammattiliittoihin voittopuolisesti kielteisesti tai vähintään epäilevästi. Olen esittänyt Suomen Rakennusliitolle yhteistyötä ja saanut sieltä myönteistä palautetta. Se työllistää 60 000 ihmistä, mutta siitä huolimatta maassa ei ole rakennusalalla lainkaan ammattiliittoa. Samaan aikaan Suomen Rakennusliitossa on jo yli tuhat virolaista jäsentä, ja virolaisjäsenten määrä kasvaa tasaisesti. Ei siis olekaan ihme, että haaveet alan ammattiliiton perustamisesta Viroon ovat jälleen virinneet. Viron palkkataso ei saavuta Suomen tasoa vielä edes 25 vuodessa, jos molemman maan palkat kasvavat nykyistä vauhtia, suhteuttaa Peterson. Vähintään joka neljäs Viron rakennuksilla työskentelevä saa palkkansa pimeänä, seteleinä suoraan käteen, jolloin verot ja lakisääteiset sivukulut jäävät maksamatta, eikä eläkettä pääse kertymään. Niin sanotut kirjekuoripalkat ovat etenkin pienten ?rmojen suosiossa. Vaikka rakentaja tienaa Virossa keskimääräistä enemmän, jää kuukausibruttopalkka silti noin tuhanteen euroon. . mutta myös toppuuttelee. Tallinna RAKENNUSTEOLLISUUS ON yksi Viron tärkeim- piä teollisuudenaloja. Suomen Rakennusliitto on kauppamerkki, brändi, johon luotetaan. Ay-liikkeen peränpitäjä Viimeiset 20 vuotta ovat olleet karua aikaa Viron ammattiliitoille ja viime vuosina niiden alamäki on vain jyrkentynyt. Kerta se on ensimmäinenkin, ja kuka ei haluaisi olla mukana tällaisessa innovaatiossa? Suomelle Viron rakentajien järjestäytymisestä olisi hyötyä niinkin, että Virosta Suomeen saapuvilla olisi jo valmiina tietoja aytoiminnasta, he olisivat valmiiksi rekisterissä, ja he olisivat mahdollisesti saaneet ammattiliitostaan perustietoja esimerkiksi työturvallisuudesta. Turvallisuuteen liittyvissä tiedoissa ja taidoissa on virolaisilla usein paljon petrattavaa ja Suomessakin virolaisrakentajat ovat alttiimpia onnettomuuksille kuin suomalaiset. Vahva ammattiliito voisi painos- taa valtiota ja työnantajia vihdoin suostumaan työntekijöiden pakolliseen tapaturma- ja ammattisairausvakuutukseen. Rakennusalalla työnantajien vastustus on erityisen kovaa ja työntekijöitä pelotellaan pysymään kaukana kaikesta, mikä vähänkin haiskahtaa ammattiliitolta, sanoo Peterson. . Virossa ammattiliitoilla ei ole lainkaan omia työttömyyskassoja, vaan kaikki mahdolliset tuet kanavoidaan valtion työttömyyskassan kautta. Kahden yhteiskuntajärjestykseltään varsin erilaisen maan ammattiliittojen kimppa tuntuu melkoiselta urakalta, mutta ainakin Peterson puhkuu taistelutahtoa. . Se on myönnettävä, että ammattiliitot ovat Virossa tehneet itsekin virheitä. Virossa kotona käyvät rakentajat usein naureskelevat pyrkimyksillemme
Guy Grand juoksuttaa ihmismassoja, jotka syöksyvät ja taipuvat mi-. Se etsii omaa ja tuoretta tai tulkitsee vanhaa uusiksi, usein onnistuen. Arvattavimpia ei ole uusinkaan työ, Jussi Sorjasen suomalaiseksi kantaesitykseksi ohjaama Ihmekristitty. Hän tutkii ja todentaa hintateoriaansa yhä rankemmin ihmiskokein. Jussi Sorjanen, 27, ohjaa melko uskollisena Southernin ajatuksille. Maailma ei voi muutoin pysyä pystyssä, eikä ihmiset elää hyvää elämää. VA OTA B kulttuuri Ei ole mahdollista, että hävitetään ajatus siitä, että ensisijaisesti ollaan ystävällisiä. Lavalla nähdään vain vanhajukolaisten grand old man Hannu Salminen, 58, ryhmän sisäinen perinteensiirtäjä, joka Sorjasen kanssa sovitti satiirisen romaanin monologinäytelmäksi. Hannu Salminen hallitsee tilan läsnäolollaan ja keskittyneellä ilmaisullaan. Terry Southernin Ihmekristitty (1959) kuuluu USA:n sodanjälkeiseen vastakulttuurin aaltoon, joka hyökkäsi talouden ylivaltaa ja itseisarvoista kulutushysteriaa vastaan. ?Jokaisella on hintansa?, ivaa päähenkilö, pohjattoman rikas ja tuhlaavainen Guy Grand. Runoilija Heli Laaksonen, Kirjasto 3/2013 Jokainen ihminen on rahan arvoinen TEATTERI VANHA JUKO/JANI MAHKONEN » Hannu Salmisen monologi puhaltaa eloon amerikkalaisen satiirin mammonaa kumartavasta ihmissuvusta. 14 LIKI 20 VUOTTA hengittänyt lahtelainen Teat- teri Vanha Juko ei laske ohjelmistojaan varman päälle
Laulu on osa historiikki-showta, jossa käsitellään viimeistä kolmeakymmentä vuotta musiikin ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Tennilän lisäksi vaikuttavaan esiintyjäkaartiin kuuluvat mm. kapellimestarit Jukka-Pekka Saraste ja John Storgårds, sävel- täjä Magnus Lindberg, sellisti Anssi Karttunen ja kitaristi Marzi Nyman. Avanti! syntyi vuonna 1983 Esa-Pekka Salosen, Olli Pohjolan ja Sarasteen aloitteesta. Uskonnot, aatteet ja yhteishyvän syrjäyttävää kulutusta palvova yhteiskunta? Amerikka, joka hylkää ja perversioi May?owerin aikaiset ja oman vallankumouksensa päämäärät. Vuosikymmenien aikana orkesterista on kehittynyt instituutio, tosin alati ennakkoluulottomuuteen pyrkivä. Avanti!n taiteellinen johtaja on klarinetisti Kari Kriikku. tässä takopuolellekin. pauksessa ruotsalaisessa kansanNäytelmästä syntyikin Ruotsissa kodissa . Heiskanen on valinnut pelkistetyn tekemisen tien. Hänen ohjauksensa on juuri niin karu kuin pitääkin, eikä aiheen mahdollistamiin ylilyönteihin ole lähdetty. Miten heidän tulee suhesityksiä viedään vankilamaailman ultautua ja ottaa työssään huomion esimerkiksi yhteiskunnassa . Näyttämöllä Hannu Salminen. Kantaesitys 20.9., esityksiä 26.10. Katsojan pääteltäväksi jätetään jatkoiko hän liian kauan. sestikään pidä helpoista haasteista. Sellaisesta ei ollut kyse nytkään, kun hän tarttui Bengt Ahlforsin ja Johan TIETO YHDEN näyttelijäseurueen jäsenen Bargumin ruotsalaisen Elisabeth Åsosallistumisesta kahden poliisin murbrinkin kirjan pohjalta kirjoittamaan haan johtaneeseen veritekoon näytelmänteon jälkeen varmasti vaikuttaa näytelmään. itse kunkin näytelmän katsojan kanKipupiste on nimenä Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttänanmuodostukseen. Hän pääsee hyödyntämään kykyjään monipuolisesti, liikunnallisuudesta sävykkääseen ääneen. Laulutaidollaan hän on vakuuttanut usein, kuten nytkin lopun En päivääkään vaihtaisi pois -karaokellaan. Kummallista, että Salmisen pitkällä uralla Ihmekristitty on hänen ensimmäinen monologinsa . Vankilavuodet ovat jättäneet jälkensä heidän roolihenkilöihinsä. Hannu Hurme KIPUPISTE. Jokin sielläkin odottaa, mutta mikä? Luksuslaiva . Edellyttäisi dramaturgista viilaamista, jotta yleisö imeytyisi tiiviimmin mukaan taikamatkalle . Hän laulaa Sepi Kumpulaisen hitin Armotonta menoa. Sellaiseen päästyään hän kunnostautuu ja istuu roolihenkilöönsä luontevasti, on sopivasti pelokas, empiväinen, lopulta kannassaan kuitenkin pysyvä. KAMARIORKESTERI AVANTI! täyttää tänä vuonna 30 vuotta. ja sellaisena varteenotettava ammatillinen voitto. Vankikolmikko Niko Saarela, Sampo Sarkola ja Tommi Rantamäki näyttelee niin kuin pitääkin. rajat ylittävien aatteiden skandaali. Useamminhan tämäntasoista sooloilijaa katselisi. Veli-Pekka Leppänen IHMEKRISTITTY. ei ehkä suuriakaan muutoksia, silti jalostusta ja rytmin hiomista. KU AVANTI!N juhlakauden avajais- tapahtuma la 28.9. Dramatisointi Bengt Ahlfors ja Johan Bargum, ohjaus Kari Heiskanen, lavastus Antti Mattila. Rooleissa Pekka Huotari, Oskari Katajisto, Jouko Klemettilä, Tiia Louste, Vappu Nalbantoglu, Leena Rapola, Tommi Rantamäki, Heikki Sankari,Niko Saarela, Sampo Sarkola, Aino Seppo, Jan-Christian Söderholm, Marjut Toivanen, Leenamari Unho, Timo Härkönen. 15. Teatteri Vanha Juko. Siinä on syntynyt kosvoitu, m olivat pääosassa kettava näytelmä, ei tehty. tähän yhteyttä otjoka tuo esille vankien näkemykset taneet vangit. Valitkoon kukin omansa. Esityksen vaikein asia: Miten pakata kiihtymistään kiihtyvä katastro. on laajasti vertauskuvallinen. yhden miehen ja yhden tunnin monologiin? Salminen hallitsee tilan Se ei aivan ongelmitta suju. Helsingin Kaupungin- teatteri. Terry Southernin romaanista Magic Christian (suom. Riisuttu lavastus on linjassa ohjauksen kanssa. Jouko Klemettilän pääroolista on jo ehtinyt aikaa kulua. Nämä halusivat, että Norén vankeinhoidosta ja yhkirjoittaa heidän kansteiskunnasta sekä kirjaisaan näytelmän oloista vanlijan halun tehdä näyttämölkilassa. linen toteutus tärkeäksi kokemastaan Empimisestään päästyään Norén aiheesta. Tapeltu olisi voitu, mutta niin ei tehty. Yhteisymmärrys on tekijätiimissä ollut ilmeinen. Ei liene ihme, jos möllä näytelmällä, jossa kerrotaan esitys saa yhden jos toisenkin pohtipuolitoista vuosikymmentä maan missä menee ymmärsitten Ruotsissa suurta ryksen osoittamisen raja, huomiota saaneesta, milloin ollaan ylitetty tunnetun näytelhyväuskoisuuden ramäkirjailijan Lars jat. lisi o u Norénin johdolla Ahlforsin ja Barlt e p Ta n toteutetusta progumin käsittelyssä ii n utta duktiosta. klo 19 Vanha ylioppilastalo, Helsinki. HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI/TAPIO VANHATALO hin tahansa päästäkseen käsiksi rikkauksiin. Lappuliisa syö juuri kirjoittamansa sakkolapun kun saa tukevan nipun rahaa; kansa sukeltaa suurten setelien perässä vaikka paskaan? Ihmiset ovat kuin ovatkin hinnoiteltavissa, korruptio on juurtunut ytimiin. Valta on ajatusten hallintaa ?Todellinen valta on sitä, että hallitsee ihmisten ajatuksia?, Grand oivaltaa ja paahtaa eteenpäin. 1970) sovittaneet Jussi Sorjanen ja Hannu Salminen, ohjaus ja lavastus Jussi Sorjanen, valot Simo Saukkola, äänet Janne Louhelainen. Hyppysellinen orientoivaa esitietoa ei olisi yleisöllekään pahasta. Voi uskoa, että ensi-illan jälkeen Ihmekristitty vielä iskostuu, jaksottuu ja putoaa uomiin luontevammin. Hannu Salmisella on näyttelijän keskeinen lahja: lavasäteily. Läsnäolollaan ja keskittyneellä ilmaisullaan hän hallitsee tilan. Tuo on se päälle leimattu airyhtyy yhteistyöhön vankien kanssa nes tässä näytelmässä. ja näin saa alkunsa tapahtumaketju, joka johti täysin odottamattomaan. PÄÄLLE LEIMATUN lisäksi näytelmän varProduktion edessä kaksi vangeista ilsinainen sisältö on puheenvuorossa, moittaa olevansa kansallissosialisteja. joka se on taiteen tekijöiden vastuusta, Siitä huolimatta työtä jatketaan ja sen moraalistakin. ruoreineen, kapteeneineen, matkalaisineen . Koko ihmispopulaation tuleva suunta. Juhlakauden avajaistapahtumassa lauantaina esiintyy myös vasemmistoliiton ex-kansanedustaja EskoJuhani Tennilä (kuvassa). Norénia syytettiin äärioikeiston aatteiden tukemisesta, mutta kannattajien toiminta. Tositapahtumiin perustuva aihe on dokumentaarisuudessaan haastava, mutta niin on myös se, miten sellaisen näyttämöllä julki panee. Hän hyökkää mediabisneksiin, keksii entistä yltiöpäisempiä provokaatioita, ja juttu huipentuu suuren kutsuvierasjoukon loistoristeilyyn s/s Ihmekristityllä. asti. Ihmiset ovat kuin ovatkin hinnoiteltavissa. Kipupiste-näytelmä on kaikessa dokumentaarisuudessaan haastava. Karua tositarinaa kansankodista OHJAAJA Kari Heiskanen ei aivan ilmei- hän jatkoi
KLO 15.15?16.15 RÄÄKKYLÄ Kari Uotila torilla, Vasemmiston teltalla. MA 30.9. Leskisen mielestä Paasilinnan tunnetuimpiin kuuluvassa tarinassa on mahdollisuus kuvata paitsi ihmisen ja luonnon suhdetta, myös ? ja ennen kaikkea . Kulttuuriareena Gloria Esityksen lisäksi pakettiin sisältyy runsas juhlabuffet alku-, pää- ja jälkiruokineen. Loppuillasta väkeä tanssittaa DJ KIPE! Ovet ja baari auki jo klo 18. KLO 18?20 JOENSUU Ravintola Sointula (Kirkkokatu 22).Kari Uotila ja Jari Myllykoski. Pullakahvitarjoilu. JÄRJESTÄÄ VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ 16 7LPR´7LPSSD´ 0lNHOlQ XXWXXV 5DNNDXGHQ WUDJHGLD VDUMDNXYDQD H VLV SRVWLNXOXW. klo 19. Varaukset 09 260 0907 . Rosa Liksom, Eeva Litmanen, Sinikka Nopola, Erno Paasilinna, Taina West. Show & Dine & Dance! 1.11. Haasteet ovat korkealentoiset, mutta näytelmässä elokuvan keinoihin turvautuva mieskolmikko taitaa olla ainakin löytämässä ratkaisun, johon Kukkonen tunnustaa päädyttävän sittenkin varsin feministisin keinoin. Näytelmässä esiintyvät Reino Nordin, Aarni Kivinen ja Paavo Kerosuo. kassaan turvautuva mies. klo 19. RYHMÄTEA TTERI KANSANEDUSTAJAT KIERTUEELLA Tule kertomaan arjestasi Pohjois-Karjalassa! Kansanedustajat Jari Myllykoski ja Kari Uotila tavattavissa. MA 30.9. Teatteri MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI ylpeänä esittää: Miehestä mittaa » Helsinkiläinen Ryhmäteatteri lähtee syksyn ohjelmistossaan pureutumaan miehen mieleen kahta kautta. TEATTERI JUKOSSA keväällä 2010 kantaesitetty Lähes onnellinen mies on puettu Pengerkadun näyttämölle uudeksi versioksi. ihmisen suhdetta koko ajan muuttuvaan yhteiskuntaan. Näytelmän käsikirjoitukseen ovat Leskisen lisäksi panneet puumerkkinsä Sami KeskiVähälä ja aikaisemmin Tallinnassa Jäniksen vuoden ohjannut Kristian Smeds. Näytelmän runsaslukuisassa roolistossa kiertävät Robin Svartström, Taisto Oksanen, Minna Suuronen, AnnaRiikka Rajanen ja Juha Pulli. Hannu Hurme OOT SÄ ONNELLINEN? Riemukas yleisömenestys kerrostalon erilaisista naisista! Ritva Holmbergin dramatisointi, ohjaus Jukka Keinonen. Esiintyjinä: Minna Kivelä, Eeva Litmanen, Reetta Ristimäki, Jussi Tuurna. Tarinat ja laulut mm. Liput 85 ?. Koko illan kemut samasta paikasta! LÄHES ONNELLINEN MIES: seuraavat esitykset pe-la 27.?28.9. Näytelmässä ollaan käsikirjoittaja-ohjaaja Juha Kukkosen mukaan muun muassa Kotiteollisuus-yhtyeen Jouni Hynysen Rakkaudella Hynynen ?teoksen innoittamana ruotimassa, mikä on todellisuus mieheksi kutsutun olion elämässä. Näytelmässä ollaan niin miestä, mutta mihin päädytäänkään. KLO 14?15 RÄÄKKYLÄ Kari Uotila Rääkkylän valtuustosalissa.Kahvitarjoilu. MA 30.9. liput@kapsakki.? JÄNIKSEN VUOSI: ensi-ilta KULTTUURIAREENA GLORIA Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki to 10.10
LOPRLWXNVHW#NDQVDQXXWLVHW ¿ S Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. Anna-Riikka Rajanen ja Robin Svartström Ryhmäteatterin Jäniksen vuodessa. $;91;R A85- » www.kansanuutiset.fi utta. kulkee hulluuden kautta. Esa Leskinen ohjaa uustulkinnan maaseutu- ja kesäte-tä attereita kiertäneestä änikArto Paasilinnan Jänikstä. sen vuosi -näytelmästä. inEsityspaikka on Helsinginkadun näyttämö. Tutussa komediassa pääosassa on jänikseen tus- K TOINEN REITTI miehen en mieleen
Muut suostuivat oitis, mutta Varis Vaakkuja kieltäytyi reissusta. Vuodesta toiseen Varis Vaakkuja pysytteli kotipuolessa, mutta kun pakkanen palellutti varpaat, se antoi periksi ja räpytteli meren yli Suvenmaahan. Yhden maininnan varaan jäävät kottaraisen lisäksi kuikka, kurppa, käenpiika, strutsi ja västäräkki. Agricolan lintuvalikoima on niin ikään laaja. Parhaiten muistetaan kielikukkaset tyyliin ?jalopeurukainen ja teuras nauta?. Lintulajeja Shakespearella on 64, yleisimpinä niistä kyyhkynen, hanhi, kotka, varis, pöllö, haukka, korppi, satakieli, leivo ja joutsen. Jo vuonna 1686 valtionarkiston sihteeri Sven Åkermarck sai väärennetyllä Agricola-sukupuulla aatelisnimen Leijonmarck. Protokollasihteeri Johan Georg Agricola laski olevansa suvun kahdeksatta polvea. Varis mulkaisi niitä vihaisesti ja tokaisi: ?Parempi hevosenpaska omalla maalla kuin kultajyvät vieraalla.? Tämän viisauden kätki sydämeensä koko varisten heimo eikä yksikään niistä ole syksyllä etelänmatkalle lähtenyt. Kansansatumme vihreän vihtametsän linnuista perustuu tositapahtumiin. Yhdistys tavoitteli monimuotoisempaa ympäristöä ja virkeämpää maa- ja kansantaloutta. Shakespeare mainitsee näytelmissään myös varpuset, mutta ranskalaiset siirtolaiset toivat niitä jo 1600-luvulla aterioittensa alkupaloiksi. Ilma oli kuitenkin kuuma ja ilmapiiri kolea. ?Kas, kas, mikäs teikäläisen tänne heitti?, muuttolinnut ilkkuivat. Hänen ?lunkinsa ansiosta Agricolat rekisteröitiin vuonna 1864 Suomen Ritarihuoneen aatelisluetteloon. Latinan ?agricola?, maanviljelijä, muistuttaa sellaisia sanoja kuin agrologi, agronomi ja Coca-Cola. Schie?elin hankki Englannista 60 kottaraista ja laski ne Keskuspuistossa irti. Pariisin salonkien sijasta Zelée päätyi suurperheen äidiksi ja Takahikiän taakse lähelle Oitin asemaa. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko. 17. Kun isojen talojen lehmät suljettiin navettoihin ja pienten myytiin lihaksi, kottaraiset katosivat. Syytä on vieritetty myös koululaisten niskaan, mutta tuliko ensin muna vai kana. Nykyisessä Raamatussa strutsi on yhä paikoillaan, mutta lohikäärme on vaihtunut sakaaliin. SHAKESPEARELLA OLI kaksi tytärtä, Susanna ja Judith, sekä kouluiässä kuollut poika Hamnet. Joskus 1970-luvulla kottaraisten kanta romahti kuitenkin niin, ettei joka pihan tummaa viheltäjää käytännössä enää tapaa. Laidunten lantaläjissä mönkivät kovakuoriaiset olivat kottaraisten mieliruokaa. Kotta- rainen rykäisi kuuluvasti ja aloitti: ?Suvenmaassa on kaikenlaista hyvää ruokaa, lähdetäänpä sinne!. Lopetettiinko kottaraisenpönttöjen veisto, koska ei ollut kottaraisia, vai koituivatko käsityön uudet opetussuunnitelmat kottaraisten pään menoksi? Kovin omituiselta joukkotuho tuntuu, sillä kottarainen on maailman yleisimpiä lintuja ja vihatuimpia vieraslajeja. New Yorkin Keskuspuistoon istutettaisiin kaikki ne linnut, jotka esiintyvät Shakespearen tuotannossa. Shakespeare mainitsee sen samassa yhteydessä kuin kottaraisen. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Shakespearen kottarainen LINNUT PITIVÄT vihreässä vihtametsässä kokouksen. Nykyisin varpuseen voi törmätä Himalajan huipuilla ja Kuolemanlaakson syvänteissä, muttei Saharassa, kaukaisimmassa Kaukoidässä, napaseuduilla eikä Suomessa, missä se on käynyt kottaraisen tavoin harvinaiseksi. WILLIAM SHAKESPEARE eli 1500-luvun jälkipuoliskolla ja Mi- kael Agricola sen alkupuoliskolla, joten he olivat saman humanismin, renessanssin ja reformaation ajan lapsia. Molempien teokset mullistivat käsitykset kirjallisuudesta ja kielen mahdollisuuksista. Shakespeare toi englantiin ainakin 1 700 uudissanaa, ja Agricolan sulkakynästä ovat lähteneet monet tutut termit sotaväestä hallitukseen. Kristian kuoli nuorena, joten hän ehti laittaa alulle vain yhden tyttären. Kunniankipeät teeskentelijät loihtivat kuitenkin Kristianille tyhjästä pojan ja ilmoittautuivat tämän perillisiksi. Haikara, hanhi, huuhkaja, kakari, korppi, kotka, kurki, metsäkana, mettinen, pelikaani, pääskynen, sorsa, strokki, strutsi ja varpulainen vilahtelevat hänen teksteissään. Eksoottisen strutsin tunsivat molemmat. Agricola taas huokaa Miikan kirjan suomennoksessa: ?Minun täytyy valittaa kuin lohikäärmeet ja murehtia niin kuin strutsit.. Niin kauan kun asutus oli Suomessa harvaa, varikset eivät löytäneet lumisilta tunkioilta kylliksi ruokaa, vaan joutuivat lentämään Keski-Eurooppaan, missä myös kottaraiset talvehtivat. Nykyisin kaatopaikoilla ja nakkikioskeilla riittää purtavaa, mutta samalla varikset ovat menettäneet maineensa ja vajonneet henkipatoiksi ja kujan öisiksi varjoiksi vain. ENTISAJAN MAALAISMAISEMAAN kuuluivat erottamattomina punainen tupa, perunamaa, koivu, tähti ja koivussa kottaraisenpönttö. Pohjois-Amerikassa kottaraisten määrä on ylittänyt 200 miljoonan rajan eivätkä hirveimmätkään maatalousmyrkyt pysty niiden leviämistä estämään. Ja mikä erikoista, koko suunnaton parvi on lähtöisin siitä viattomasta kottaraisesta, joka mainitaan yhden ainoan kerran William Shakespearen näytelmässä Henrik VI. LUONNONYSTÄVÄ Eugene Schie?elin sai vuonna 1890 runollisen idean. Suomessa on ollut neljä Agricola-sukua ja muualla vielä enemmän. Keskiajan ja uuden ajan taite oli nimen kulta-aikaa, sillä silloin vaikuttivat (Mikaelin ohella) varhainen humanisti Rudolf Agricola, säveltäjä Alexander Agricola ja mineralogian isä Georgius Agricola. Helsinkiläinen Zelée Agricola oli1860-luvulla lupaava taidemaalari, mutta sitten hän erehtyi menemään viriilin Hugo-serkkunsa kanssa naimisiin. Myös Agricolalla oli yksi poika, Kristian Agricola, josta tuli ennätysajassa Tallinnan piispa ja aateloituna Rymättylän Viljaisten herra. Häkeistä karanneiden kanta » Entisajan maalaismaisemaan kuuluivat erottamattomina punainen tupa, perunamaa, koivu, tähti ja koivussa kottaraisenpönttö. jäi heiveröiseksi, joten vuonna 1854 Brooklynissa vapautettiin satakunta varpusta, joiden oli määrä tuhota lehtipuita jyrsivät toukat. Euraasialainen varpunen valloitti pian Amerikan ja lopulta melkein koko maanpiirin. Seuraavana vuonna hän vahvisti joukkoa 40 uudella linnulla. Schie?elinin johtama American Acclimatization Society oli ponnistellut pitkään siirtääkseen Euroopasta eläimiä ja kasveja Amerikkaan. Amerikkalaiset pääsisivät näin omin korvin kuulemaan, millainen äänimaailma draamojen taustalla avautuu. Tuumasta toimeen
Elämä on uusintamista (The Care Economy: sivistys, terveys, sosiaalisuus). Ehdotan seuraavia seitsemää käännettä vasempaan ohjelmatyön lähtökohdiksi: 1. YK:n vuotuinen ruokakokous aavisti jo kesäkuussa 2008, että mellakoita aiheuttavia ruokakriisejä on tulossa. Vuoteen 2050 mennessä meitä on maapallolla 9,6 miljardia. Me tarvitsemme ruokaa 70 prosenttia nykyistä enemmän. Ihmiskunnan tärkeintä ruokaa on vilja. Kaiken tuotannon tulee palvella uusintamista eikä uusintamisen taloutta. 3. Tässä kohdassa ei voi välttyä ajatukselta palkkojen alentamisesta matalasuhdanteen koittaessa. Ammattiosastot vaativat Metalliliiton hallitusta ja valtuustoa hylkäämään keskusjärjestöjen solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen. METALLIN HELSINGIN ALUEEN Helsingin metallityöväen ammattiosasto 5 Hietalahden telakkatyöväen ammattiosasto 41 Strömbergin tehtaan työntekijäin ammattiosasto 70 18 Kirjoittajan mielestä turvetuotannolla on suuri merkitys kansantaloudelle ja koko maailman ruokkimisessa. Toinen puolisko tulisi tasaisilta suolakeuksilta, vapautuvilta turvesoiden pohjilta. Tästä on näyttöä valtionyhtiö Vapolla. Ja lisäksi tulevaisuuden ihmiskunta kiittää meitä siitä lisäruoasta, mikä kasvaa turvetuotannon jälkeensä jättämillä pelloilla. Veli Pohjonen Vantaa Seitsemän käännettä vasempaan VASEMMISTOLIITTO EI OLE pystynyt esit- tämään uskottavaa vasemmistolaista vaihtoehtoa. Arkipyhiä ollaan siirtämässä lauantaiksi ja neuvottelujärjestelmää uudistamassa. Se vastaa 30 000? 40 000 työpaikkaa. Lähitulevaisuudessa turpeella on vielä laajempi merkitys. Suomessa lisäviljan ala tarkoittaa 500 000 hehtaaria. Tätä nykyä raha ei ole enää merkki jo tehdystä työstä, vaan hyväksytty lupaus työn tekemisestä. Turvetalous POLTTOTURPEEN KÄYTTÖ raivaa lisäpeltoa, jota tarvitsemme tällä vuosisadalla. Nykyiset kansannousut PohjoisAfrikassa ja Lähi-Idässä alkoivat, kun ruokaa ei ollut riittävästi. Velkataloudesta yhteisvarantoihin (from austerity to prosperity). Suomessa olisi mahdollista jalostaa vuoteen 2050 asti ympäristöserti?oitua turvetta kuusinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Tuotanto palvelemaan uusintamista. Enää ei ole perusteita pankkien tyhjästä synnyttämälle yksityiselle velkarahalle ja yksityisveroiksi muuttuneille koroille. 2. Työn ja ympäristön liitto niiden vastakkainasettelun sijaan. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Kunnallishallinto on liukunut kovapalkkaisten virastojohtajien pelinappulaksi. Korko mittaa epäonnistumisen riskiä. Sopimus määrää sellaisia aiheita työryhmien käsiteltäviksi, jotka huonontavat vakavasti työntekijöiden työehtoja. Sopimuspaperi sisältää kohtia, joista on pakko vetää johtopäätöksenä tosiasia, että keskusjärjestöja liittojohtajat puhuvat kalseasti työntekijöiden ohi vähät välittämättä heistä keitä heidän tulisi edustaa. Sinänsä 20 euron sopimuskorotus kuukaudessa kuulostaa äkkiseltään pilailulta. Työn on vuokrattava yhteisvarantoja reaalista tuotantoa var-. Ahti Kansa, Kotka. JARKKO MÄNTTÄRI Keskusjärjestöt heikentämässä työehtoja isot ammattiosastot 5, 41 ja 70 kummeksuvat suuresti keskusjärjestöjen allekirjoittamaa Työllisyys- ja kasvusopimusta. Ammattiosastojen mielestä on käsittämätöntä, että lähes täydellisesti työnantajapuolen intressejä ajava sopimuspaperi hyväksyttiin mukisematta ja kyselemättä siitä lainkaan työntekijöiden mielipidettä. Vaikka tiedossa on, että Metalliliitto käy neuvotteluja Teknologiateollisuus ry:n kanssa erikseen myös muista kysymyksistä, ei tällaista pohjasopimusta saata irvihampainkaan hyväksyä. Me kaikki maksamme jättivelan korkoa veroina. Kolmen prosentin korolla jokainen työssä käyvä keskiverto suomalainen maksaa vuodessa palkastaan 1 046 euroa. Kotimaisen lisätyöpanoksen arvo olisi 1,7 miljardia euroa vuodessa. Tarvitsemme sitä niin kauan kuin Norja tarvitsee öljyä ja Saksa kivihiiltä. Velkaantumisen ja työttömyyden ehkäisemiseksi kotimaisesta turpeesta kannattaa pitää kiinni. Kuvan turvesuo sijaitsee Konnevedellä KeskiSuomessa » Keskusjärjestö- ja liittojohtajat puhuvat kalseasti työntekijöiden ohi. Turpeella edelleen kiistämättömiä etuja oli huipussaan vuonna 2007. Yritysten ensisijaiseksi tehtäväksi on määritettävä tuottaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä hyödykkeitä ja palveluja eikä voittoja omistajilleen. 5. Velkaantumisen merkitys on kasvanut taas lama-aikana, kun valtion velkamme on paisunut kaikkien aikojen ennätykseen, 89 miljardiin euroon. Kohautatko olkapäitäsi kuolleelta tuntuvalle luvulle. Perinteinen lautakuntaverkosto on ajettu suppeaksi aloiteoikeuttaan puolustavaksi kääpiöksi, jonka yli johtajat kävelevät. Edessämme ovat EU-, eduskunta- ja kunnallisvaalit. Ulkomaan kauppaamme turve on helpottanut yli 40 vuotta, vaihtoehtona velaksi ostettavalle kivihiilelle. Sitä paloi 28 miljoonaa irtokuutiota. Se myi vuonna 2011 perhetiloille noin tuhat hehtaaria suopohjia. Niitä oli valmisteltu muutamia kymmeniä vuosia, ensin raivaamalla hapan turve energiaksi, ja sitten esikasvattamalla valmiilla peltosaroilla ruokohelpeä. Turve on Suomen ainut fossiilipolttoaine, mutta sellaisena kiusallisen välttämätön. Meidän on kehitettävä massiivinen investointiohjelma perusteollisuuden ja energiatalouden ekologistamiseksi. 4. Nämä tarkoittavat työajan pidentämistä sekä työtaisteluvapauden ja lakko-oikeuden tylyä rajoittamista. Sopimukseen kirjattu työajan vakiintuminen antaa keinon ajaa työsopimuksessa määritellyn työajan yli mahdollistaen 0-40 tunnin työajan viikossa. Tällä menolla turvetuotanto päättyy parissakymmenessä vuodessa. Turvetuotannon jatkamista puoltaa kuitenkin kolme tekijää: velkaantuminen, työllisyys ja lisäpellot. Puolet siitä saamme nykyisistä kesannoista. Korkovero valuu ulkomaille. Kotimaisen turpeen tuotanto vähentäisi sitä, ulkomaiset öljy ja kivihiili sitä koko ajan lisäävät. Turpeen työllistävästä vaikutuksesta teki vuonna 2012 laskelman VTT:n tutkija Antti Kivimaa. Lisäksi liittoja kehotetaan neuvottelemaan ja miettimään työsopimuskeinoja, joilla turvataan yritysten ja julkisyhteisöjen toiminta, kun yritys tai julkisyhteisö joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Sen tuotanto tarvitsee lisää peltoa. Raha ilmaisee siis yhteiskunnallista valtasuhdetta. Raha ei ole velkaa pankeille vaan yhteisöllinen resurssi, jonka generoinnin tulee olla yhteisöllisesti omistettua ja hallinnoitua. Nyt olisi siis vaihtoehdon aika. Lähemmin tarkasteltuna sopimuksessa oleva sopimuskorotuksen määrittely kertoo, että siihen sisältyvät myös muut kustannusvaikutteiset työehtojen muutokset. Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei edes tuo 20 euron korotus ole täysin varma. Mahdollinen yleiskorotus astuu voimaan vasta maaliskuussa 2014. Paperi osoittaa, että aloite on täydellisesti työnantajien käsissä. Vuonna 2013 lukema on putoamassa siitä alle puoleen, 12 miljoonaan kuutioon
Puolueyhdistysten määrä on melko mitätön. Nyt ollaan aatepoliittisen tyhjiön pohjalla ja suurpääoma ja . Järjestelmä mätäni ja hajosi kymmeniin alueellisiin kriisipesäkkeisiin. Leninin lupaamaa neuvostohallintoa ei toteutettu. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi ten eikä pääoman työtä voittoja varten. Hyväksyttäisiin säädelty ja valvottu kapitalismi. Säätelymekanismista puhutaan epämääräisesti. Kahlasin ohjelmaluonnoksen lävitse ennen päätöskokousta ja tuli sellainen tunne, että varotaan puuttumasta pitemmälle tähtäävään tavoitteeseen. Perinteinen lautakuntaverkosto on ajettu suppeaksi aloiteoikeuttaan puolustavaksi kääpiöksi, jonka yli johtajat kävelevät. Onko kasvavalla köyhälistöllä tulevaisuutta? Vasemmistososialisti tutkija maisteri Niilo Koljonen markkinoi aktiivisesti sosialidemokraattisen puolueen tuella 1960- ja 70-luvuilla yritys- ja virastodemokratian uudistusta suomalaiseen yritystalouteen ja valtionhallintoon. Jos työ ja työntekijät vuokraavat pääoman käyttöönsä, he myös ovat omistavat työnsä tulokset. 6. Tavaroiden paljoudesta ihmisen kaikinpuoliseen kehitykseen: tavoitteenamme on ihmisen kaikkien voimien tasapainoinen kehittäminen kokonaisuutena (Kraftbildung) eikä mahdollisimman moninainen tavaratuotanto (Sachbildung). 7. Näiden käänteiden ohjelmallinen rakentamien edellyttää vasemmistoliiton välitöntä siirtymistä oppositioon. Matti Vesa Volanen Jyväskylä Miten päästään sosialismiin ? 20.9. Paasio, Sorsa ja Koivisto lähtivät rakentamaan konsensusta suurpääoman ja porvaripuolueiden kanssa ministerisosialismin pohjalta. Hänen mukaansa ohjelma markkinoi tavoitteenaan olevan sekatalousjärjestelmän, joka turvaisi kohtuullisen hyvinvoinnin. Venäjän monikansallinen valtio kävi lävitse Stalinin puoluediktatuurin ja gulag-leirijärjestelmän huiman nousun ja surkean lopun. Siinä verilöylyssä lyötiin bolseviikkien valtaunelman ruumisarkkuun ensimmäinen naula. Kysymys neuvostojärjestelmän rakennemuodoista on eräs tärkeä tutkimusalue, kun aletaan kehittää vasemmiston ja työväenluokan elävää ja hyvin toimivaa organisaatiota. Kirjoitin mielipiteessäni, että Eurooppa tarvitsee pelastuakseen demokraattisen sosialismin. On hieno asia, että Joona Mielonen Ele Aleniusta tutkiessaan alleviivaa sosialismi-käsitteen rehabilisoitumisen tarvetta. Hallituksesta oppositioon. oli Joona Mielosen mielenkiintoinen keskusteluavaus terveeseen aatekeskusteluun. Mielonen kiinnittää huomiota Vasemmistoliiton puoluekokouksen päätökseen punavihreästä ohjelmasta. Osallistuin Koljosen ja monien nuorten tutkija-aktiivien rinnalla uudistuksen opiskeluun. Komiteamietintöjen ja moniasteisen sovellutusriitelyn jälkeen Sdp jätti Koljosen ja suuryrityksien työläiset nuolemaan näppejään. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. tari, Josef Stalin kirjoitti aikanaan, että kun ideologia on selvinnyt, sen voiton ratkaisee organisaatio. Puolueen järjestörakennetta on tarkasteltava sen perusteella, mihin pyrimme. Jos päämäärämme on sosialismi, eivät puolueen nykyisen rakenteen piirijärjestöt ja paikalliset kunnallisjärjestöt riitä. Kannattaa lukea Koljosen kirjat uudelleen. Ahti Kansa Kotka Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. www.turva.fi 19. nanssikapitalismi vaativat köyhiltä vyön kiristystä suoranaisella uhkailulla. Koljonen suunnitteli henkilökuntaneuvostoja Suomeen. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Se oli hänen suuri unelmansa, joka tuhottiin silloin. Pääoma vuokraa työtä ensisijaisesti voittojen keräämiseksi. Samoin tarvitaan alueellisia vanhuusneuvostoja, nuorisotyön neuvostoja, kulttuurityön kehitysneuvostoja. Kunnallishallinto on liukunut kovapalkkaisten virastojohtajien pelinappulaksi. Tarvitaan neuvostoverkoston rakentamisen ohjaajia ja sen sisällön opiskelua. Eräs organisaation rakennusmesVIIKKOLEHDESSÄ Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Tarvetta todella on, on tarvetta nostaa aatepoliittista tasoa ja työväenluokan tavoitteita pelkän hyvinvointivaltiokäsitteen puolustamiskysymyksistä. Tosiasioiden tunnustaminen ministerisosialismin tasolla on vaikeaa. Koneisto panee selittelemään joka viikko jotain korjattavaa ongelmaa, jonka ratkaisu vain siirtyy ja siirtyy. Lukiessani aikanaan Aleniusta jäin odottamaan viisaalta ajattelijalta sosialismin toteuttamisen rakennuspalikoita, eli tehokkaasti toimivia yhteiskunnallisen organisaation työelimiä. Se murskattiin Kronstadin sotilas- ja työläisneuvoston tuholla 1921. Koulujen vanhempainneuvoston rinnalla olisi pitänyt olla kyläneuvosto tai kaupunginosaneuvosto seuraamassa väestörakenteen muuttuvia tarpeita. Elävän ja arkipäivään hyvin kiinnittyvän neuvostorakenteen ulottuminen yhteiskunnan jokaiselle tasolle on suuri tulevaisuuden tavoite. Tämän hetken kuntauudistusriita on syöksynyt laajaan ongelmakenttään, kun kuntien perusasukkailta on puuttunut tehokas uudistuksia ennakolta pohtiva neuvostoverkosto. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. » Tosiasioiden tunnustaminen ministerisosialismin tasolla on vaikeaa. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun