Kansan Uutiset 27.03.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 13-003251-1513 13 www.kansanuutiset.fi Viikko 13 Perjantaina 27.3.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Viikkolehti purkaa viisi veromyyttiä s. 15 » Steingrímur Sigfússon osoitti, että talouden voi pelastaa hyvinvointivaltio säilyttäen s. 18 Esko Seppänen arvioi Björn Wahlroosin kirjan s. 26 Mitä eet n o k i l a a v sy? eivät ky Mies, joka pelasti Islannin s. 38 Terveydenhuollon ulkopuolella 16 Eila Tiainen 22 Kivestä taidetta 28
Puolueella oli asiasta yksimieliset päätökset puoluehallituksesta ja eduskuntaryhmästä. Tämä oli lähes vallankumouksellista ajattelua, sillä oli kulunut alle kymmenen vuotta siitä, kun SDP ja kokoomus olivat ensi kerran samassa hallituksessa. Vasemmistoliitto ei sulje pois kuin kolmen suuren hallituksen, oli puolueen viesti presidentti Martti Ahtisaarelle maaliskuun toiseksi viimeisenä päivänä pidetyllä presidentinkierroksella. Sitä vietetään kevään ensimmäisenä päivänä, jonka ajankohta lasketaan auringon liikkeiden mukaan. Hän kaavaili etupainotteisia säästöjä ja ?merkittäviä leikkauksia? seuraavan vuoden budjettiin. . Persialaisen ajanlaskun mukaan elämme vuotta 1394. 20 vuotta sitten Vasemmistoliitto suuntasi hallitukseen VUODEN 1995 maalisvaalien voittajiin kuuluneessa vasem- mistoliitossa heräsivät kovat hallitushalut ja mahdotonkin alkoi näyttää mahdolliselta: puolue voisi olla samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa. Viikkolehti kysyi kaikilta hallitushaluja ja -ehtoja. Ilmeni, että kaikki haluavat ja useimmat ?kaikin voimin?, ?voimakkaasti. Sen jälkeen katsotaan talouskehitystä. Nyt tuntuu olevan sellaista ajattelua, että katsotaan ensin talouskehitystä ja jäädään miettimään, että tarvitaanko tässä oikeastaan säästöjä lainkaan. Kansan Uutiset, Viikkolehti 27.3.?1.4.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.22 C Keskustelu s.32 D Ulkomaat s.36 E Pelit s.44 Kannen kuva: Jarno Mela Ajankuva LEHTIKUVA/FARSHAD USYAN AFGANISTANILAINEN PERHE matkustaa moottoripyörällä juhlimaan Nowruz-juhlaa, joka on kansakunnan suurin juhla. Ykköstavoitteet olivat työttömyyden nopea vähentäminen ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen. Vasemmistoliitto oli valmis myös SDP:n vaatimiin säästöihin kunhan ne eivät kohdistu kaikkein köyhimpiin. Ei tässä nyt pitäisi leikkiä enää. Kai Hirvasnoro. Vasemmistoliittolaisille keskusta oli kokoomusta mieluisampi kumppani, mutta ovia ei suljettu mihinkään suuntaan. Puolueita kuultuaan Paavo Lipponen kertoi, että leikkaustarve on vielä suurempi kuin ennen vaaleja luultiin. Puolu- een mielestä velan osuus bruttokansantuotteesta oli saatava alenemaan mahdollisimman pian. Presidentinkierroksen päätteeksi Ahtisaari nimitti odoKU:N ARKISTO » Jos ei nyt pyritä vakavasti, niin milloin sitten? 2 Maaliskuussa 1995 alkoi näyttää siltä, että Claes Andersson ja Paavo Lipponen menevät hallitukseen. tetusti SDP:n puheenjohtajan Paavo Lipposen hallitustunnustelijaksi. Vasemmistoliitolla oli uudessa eduskunnassa 22 kansanedustajaa. tai ?tosissaan?. Nowruz on afgaanien uuden vuoden juhla ja persialaisessa kalenterissa vuoden ensimmäinen päivä. Henki oli, että jos ei nyt pyritä vakavasti, niin milloin sitten
Kokoomuksen kyljessä pörräävä ja vvarmuuden vuoksi keskustaakin liehittelevä puolustusministeri Carl Haglund pitää ruotsin kielen opetuksen kor korvaamista venäjällä vääränä signaalina lännelle. Työtkuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli siis 355 400 tömyyteen on turruttu, vaikka siinä muhii työtöntä työnhakijaa, mikä oli 31 600 enemLEHTIKUVA/MIKKO STIG kansallinen hätätila. Helmieivätkä työttömät järjestä enää mielenosoituksia. Kun mukaan lasketaan työ- ja hyödykemarkkinoilla on väljyyttä ja menetetyt verotulot ja tulonsiirtojen lisämekun korot ovat matalat, julkisten investoinnot, päädytään 7?9 miljardin kustannuspottien talouskasvua vauhdittavat ja tuottavuutta tiin, laski STTK:n pääekonomisti Ralf Sund tukevat vaikutukset ovat suurimmillaan?, tiistaina. Tuhansien ikääntyneimän kuin vuotta aikaisemmin. Rähmällään olon ennätyksiä ei tehtykään 1970-luvulla, vaan nyt. Vierailu USA:n lentotukialuksella sekoitti pään lopullisesti. Pääkirjoitus Työttömyydessä soitetaan hätäkelloja kun vaalikamppailun loppusuoralla taistelu leikkaajien » Leikkaus vähentäiten verotus. Se on työttömyys, jonka radikaali alentamija elvyttäjien välillä kiihtyy jälkimmäisten saadessa koko si työllisten määrää nen sulattaisi myös velan ja antaisi tilaa työn verotuksen ajan lisää tukea akateemisesta maailmasta. noin 24 000 henkilölkeventämiselle. Konkreettisen luvun esitti Palkansaajien tutkimuslailä jo ensimmäisenä Työttömyydessä ylitettiin helmikuussa kymmenen tos keskiviikkona julkaisemassaan talousennusteessa: jos prosentin haamuraja. Parhaan kuvan ongelman mittasuhjulkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia vuonna. teesta antaa kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön miteuroa, BKT:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista taama laaja työttömyys. Yhtä tuhannet nuoret ovat syrjäytymisvaarassa. työpaikkaa kohden on noin kuusi työtöntä. Inhimillisten menetysten lisäksi työttöJulkisilla investoinneilla on keskeinen rooli myys tulee euroissa hätkähdyttävän kalliiksi. Suomen uudelleenkäynnistämisessä ja työlliTyöttömyysetuuksia maksettiin viime vuonna syyden parantamisessa. Väite siitä, että työt1999. tömät olisivat laiskuuttaan ilman töitä on loukkaava, kun Massatyöttömyys ei pääse vaalikeskustelujen teemaksi katsoo tuoreimman työllisyyskatsauksen lukuja. Työttömyyden rahallinen hinta on toteaa PT ja lainaa IMF:n tutkimusta, jonka massiivinen kun sen suhteuttaa koko kulumukaan nämä investoinnit jopa rahoittavat van vuoden budjettiin, jonka loppusumma on itse itsensä. vajaat 54 miljardia euroa. Suurtyöttömyys on otettava huomioon, kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Työ- ja elinkeinotoimiston ovi käy tiheään. SUOMEN SUURIN ongelma ei ole velka eikä hyvätulois- Tape Sanottua » Yritysten nettotuloksestaan maksama osinkosuhde on 20 vuodessa noussut 25 prosentista 79 prosenttiin. EQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuo, Talouselämä 7/2015 hienoja hetkiä, kuulemma. © TARMO KOIVISTO 3. ?Tällä hetkellä, kun 4,8 miljardia euroa. Kun 355 400 työtöntä työnhakijaa 0,6 prosenttiin ja leikkaus vähentäisi työllisten määrää ja toimenpiteissä olevat 125 500 henkilöä lasketaan yhteen, arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. paljastuu, että todellisuudessa työtä vailla olevia on jo Työttömyydestä vaaleissa on puhuttu sen verran, että 480 000 . Avoinna den tiedot ja kokemus jäävät hyödyntämättä, samaan aikaan oli 61 200 työpaikkaa. siis melkein puoli miljoonaa! oikeisto haluaa leikata työttömyysturvaa, jotta se kannusEdellisen kerran näin suuri työttömyys oli helmikuussa taisi paremmin hakeutumaan töihin
Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki perustelee blogissaan, miksi näin. Kokoomus kärkeen kilvassa leikkauslistoista » Paavo Arhinmäki muistutti, että budjetti olisi tasapainossa, jos harmaa talous ja veronkierto saataisiin kuriin. otti uusia kierroksia maaliskuun viimeisellä viikolla. Lainakorko määrittyy koko laina-ajaksi nostohetkellä. Ne tuovat suoraan työtä ja välillisesti työtä hyödyttäen mm. Hän myös korosti, ettei valtion velan kasvu ole puolueen mielestä silti hyvä asia eikä valtio voi elää yli varojensa loputtomasti. ?Korko ei nouse? Arhinmäki totesi taas kerran, ettei Suomi ole Euroopan mittakaavassa erityisen velkainen maa, vaan yksi vähiten velkaantuneita. Hän kysyi, onko kuitenkin vastuutonta tuudittautua siihen, että korot ovat nyt näin alhaalla. ?Suomen valtion lainankorot ovat kiinteitä. 13 / Jukka Parkkari: Kurvit suoriksi s. maakohtaisella kirjanpidolla, rahoitusmarkkinaverolla ja automaattisella tietojen vaihdolla.? Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?. pieniä yrityksiä, kun ihmisten ostovoima paranee.? ?Haluamme siis ottaa tilapäistä elvytystä varten lainaa, jotta talous saadaan käyntiin?, hän selvitti puolueen talousoppia. ?Tiukkoja toimia harmaaseen talouteen? Arhinmäki kirjoitti, että valtion budjetti olisi tasapainossa, jos harmaa talous saataisiin kuriin ja verovuoto veroparatiiseihin tukittaisiin. ?Harmaaseen talouteen tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä, parempaa valvontaa ja kovempia sanktioita. Miljardien valuminen veroparatiiseihin voidaan estää mm. Puheenjohtaja Paavo » Nyt otettujen lainojen korot pysyvät nykyisellä tasolla koko laina-ajan. Arhinmäki perusteli laajasti blogissaan miksi ei. maaliskuuta 2015 Paavo Arhinmäki s. Etuuksien tasoa ei leikattaisi, mutta ne eivät nousisi nopeammin kuin palkat. A kotimaa Perjantai 27. 21 LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER Vasemmistoliitto erottuu talouslinjauksellaan selvästi kaikista muista puolueista. Valtiovarainministeriön virkamiesten hengessä Stubb esitteli torstaina ehdotuksen kuuden miljardin euron säästöiksi. Kokoomus esimerkiksi pienentäisi indeksiin sidottujen menojen korotuksia, mikä tuo tuhannen miljardin säästöt. Lisäksi kokoomus loisi paremman, mutta enimmäiskestoltaan lyhyemmän ansiosidonnaisen työttömyysturvan, ?joka kannustaa ottamaan työtä vastaan?. Vasemmistoliitto on eduskuntavaaleissa ainoa puolue, joka ei laadi leikkauslistoja. Vaikka lainakorot lähtisivät nousuun, nyt otettujen lainojen korot pysyvät nykyisellä tasolla koko laina-ajan.? ?Koska lainakorot ovat miinuksella ja kärsimme massatyöttömyydestä, investointeihin panostetut rahat maksavat itsensä takaisin muutamassa vuodessa. 7 / Anne Huotari s. PT:n mielestä esimerkiksi julkisten menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Tämä ei estänyt kokoomuksen puheenjohtajaa Alexander Stubbia lyömästä pöytään tähän asti kovinta leikkauslistaa. Akateemisesta maailmasta tulee koko ajan lisää kommentteja leikkausten kasvua ja työllisyyttä heikentävästä vaikutuksesta. ?Enää muutamaan vuoteen kukaan ei ole pystynyt esittämään yhtäkään menestyksellistä menojen julkisten leikkaamiselle rakentunutta talouspoliittista kokeilua?, totesi Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta alkuviikolla Akateemisessa talousblogissa. Suhdanne-ennusteensa esitellyt Palkansaajien tutkimuslaitos varoitti VAALIEN TALOUSKESKUSTELU 4 äkkijarrutuksesta
Juha-niminen mies taa 9. Haluan nauttia tästä tilanteesta, lapsen kasvamisesta, ja olla siinä aktiivisesti mukana.? Kevään vaaleissa Varajärvi pyrkii eduskuntaan Lapin vaalipiiristä. Arhinmäen perheeseen toinen lapsi » Varajärvi jatkaa kesän 2016 puoluekokoukseen. Vasemmistoliitosta kiirii muitakin vauvauutisia, sillä puheenjohta- Puoluesihteeri Marko Varajärvi jan, kansanedustaja Paavo Arhinmäen perheeseen on syntymässä lähipäivinä toinen lapsi. Eduskunta-avustaja Justus Mollbergin välittämän tiedotteen mukaan Arhinmäki ei tämän takia pysty osallistumaan vaaleihin liittyviin tilaisuuksiin tällä viikolla. Vasemmistofoorumin aloitteessa verovuotoja esitetään tukittavaksi neljällä lakimuutoksella. Marko Varajärvi ei pyri jatkokaudelle puoluesihteeri Marko Varajärvi ei pyri toiselle kaudelle. Hän kertoi aikeistaan Lännen Median haastattelussa, ja perusteli suunnitelmiaan perhesyillä. KU Lyhyesti Eurokriisin uutisointi mukailee eliittiä KOLME TUTKIJAA analysoi lähes tuhat eurokriisiä käsittelevää artikkelia Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Kalevasta ja Ilta-Sanomista vuosilta 2010-2012. Tällä hetkellä niistä yhtä johtaa nainen. Hän sanoo esittämiensä uudistusten tarkoituksen olevan muuttaa lakia siten, että verosuunnittelu, jota pidetään yleisesti sopimattomana, olisi entistä useammin laitonta. . Loputkin vaatisivat vain noin vuoden valmistelutyön. Avaukset ovat tulevan eduskunnan hyödynnettävissä. . Yhtiö on hankkinut kymmenien miljoonien verohyödyt perus- tamalla Alankomaihin tytäryhtiön, jonka nimissä se on välittänyt Brasiliasta tuotua sellua yhtiön Oulun tehtaalle. Varajärven perheeseen syntyi viikko sitten vauva. Varajärvi jatkaa tehtävässään kesän 2016 puoluekokoukseen asti. Töitä puoluetoimistossa jouduttaneen kuitenkin jakamaan, sillä osan vuodesta Varajärvi aikoo olla perhevapailla. Ensi viikolla hän pyrkii hoitamaan muutamia vaaleihin liittyviä puheenjohtajan tehtäviä. Lakimuutoksilla pyrittäisiin erityisesti rajoittamaan monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua. Finér väittää, että tällä hetkellä Suomen verolainsäädäntö ei vastaa yleistä oikeuskäsitystä eikä lainsäätäjän tahtotilaa. Sen sijaan kansallisten poliitikkojen ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan edustajien merkitys julkisuudessa jäi vähäiseksi. ?Rajaamalla julkista keskustelua lehdistö epäpolitisoi eurokriisiä ja tuotti näkemystä kriisipolitiikan vaihtoehdottomuudesta?, tutkijat kirjoittavat. Sellukaupan jättivoitot kirjattiin Alankomaihin, jossa sellu ei edes käynyt, koska se tarjosi yhtiölle massiiviset veroedut. FINÉRIN MUKAAN osa esitetyistä uudis- tuksista on toteutettavissa hyvin nopealla aikataululla. Hänen esityksessään esimerkiksi yhteisön tulisi olla Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sitä johdetaan tosiasiallisesti Suomesta. Finérin esittämät uudistukset purisivat esimerkiksi Stora Enson verokikkailuun. Useat lainkohdat ovat niin tulkinnanvaraisia, ettei verottaja voi puuttua verosuunnitteluun. KU LEHTIKUVA/VESA MOILANEN Aggressiivinen verosuunnittelu vie Suomelta arvioiden mukaan satoja miljoonia euroja vuodessa. Naisasialiitto Unioni jäi miettimään, mikä on miesten nimien ja kaikkien naisten suhde Suomen pörssiyhtiöi- den johdossa. Unioni kävi läpi suomalaiset pörssiyhtiöt ja huomasi, että niiden johdossa on enemmän juhoja, heikkejä, matteja, pekkoja, jareja, kareja, mikoja, timoja, artoja, jukkia ja vesoja kuin naisia. Kun Marimekon uusi toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko (kuvassa) aloit- Verovuodot kuriin neljällä lakiuudistuksella » Vasemmistofoorumilta valmis malli uudelle eduskunnalle. AJATUSPAJA Vasemmistofoorumin uu- dessa aloitteessa vaaditaan aggressiivista verosuunnittelua laittomaksi. Verosuunnittelun rajat uusiksi ?aloitteen kirjoittanut Lauri Finér esittää neljää konkreettista lakiuudistusta, jotka koskevat tuloverolakia, elinkeinoverolakia, verotusmenettelylakia ja väliyhteisölakia. Finér on poliittisesti sitoutumaton vero-oikeuden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Lehdistön hallitsevat kriisitulkinnat mukailivat eurooppalaisen päätöksentekoeliitin näkemyksiä, ja vaihtoehtoiset näkökulmat olivat harvinaisia. Vaihtoehtojen vähäisyyttä selittää pääosin se, että lehdistö suosi lähteenään melko yksimielisesti esiintynyttä eurooppalaista päätöksentekoeliittiä. Myös ekonomisteilla oli merkittävä rooli julkisuudessa, ja he toivat keskusteluun jonkin verran vaihtoehtoisia näkemyksiä. Media & viestintä -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli kertoo, että suomalainen lehdistö on käsitellyt talouskriisiä yksipuolisesti ja esitellyt lähinnä eliitin näkemyksiä kriisistä. Analyysin perusteella lehdistö käsitteli eurokriisiä enimmäkseen talouden näkökulmasta ja politisoi sitä pääosin erilaisten talouspoliittisten tulkintojen ja ratkaisutapojen kautta. Hän halusi kertoa aikomuksistaan hyvissä ajoin, jotta paikasta kiinnostuneet voisivat hyvissä ajoin valmistautua hakuprosessiin. Varajärvi toteaa Lännen Median haastattelussa, että puoluesihteerin työssä jää liian vähän aikaa perheelle: ?Se tarkoittaisi minulle liikaa poissaVASEMMISTOLIITON oloja kotoa. huhtikuuta, naisten lukumäärä nousee kahteen. Unioni huomauttaa, että ennen kuin Alahuhta-Kasko aloittaa, Suomessa on pörssiyritysten johdossa enemmän miehiä, joilla on sama etu- ja sukunimi, kuin naisia. Verolainsäädännön kehittämistä » Verolainsäädäntö ei vastaa yleistä oikeuskäsitystä eikä lainsäätäjän tahtotilaa. koskeva yksityiskohtainen keskustelu on Suomessa pitkälti valtiovarainministeriön virkamiesten vetämien työryhmien ja elinkeinoelämän etujärjestöjen käsissä. KU johtaa 6,8 prosenttia pörssiyhtiöistä, kun taas naiset johtavat vain 1,7 prosenttia firmoista. Suomessa on 118 pörssiyritystä. KU ALL OVER PRESS Lehdistö epäpolitisoi eurokriisiä. 5. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI NEW YORK TIMES kertoi maalis- kuun alussa, että Yhdysvalloissa on isojen yritysten johdossa enemmän John-nimisiä miehiä kuin naisia. Vaalikampanjointia Arhinmäki jatkaa pääsiäisen jälkeen normaalisti. Tiedotteen mukaan Arhinmäki pitää sekä isyyslomaa että vanhempainvapaata samoin kuin hän piti ensimmäisen lapsen kohdalla ministerinä toimiessaan. Arhinmäki ei aio muilta osin kommentoida perhe- tai yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita. Tämän vuoksi eräät näkökulmat ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Aggressiivisesta verosuunnittelusta Suomelle johtuvia veromenetyksiä ei ole kokonaisuutena tutkittu, mutta yksittäisiin tapauksiin perustuvan arvion mukaan kyse on jopa sadoista miljoonista euroista vuodessa. Koko yhteisöveron tuotto oli noin 4 miljardia euroa vuonna 2014
Esimerkiksi sähköala ja metalliteollisuus eivät ole Hietarinnan mukaan muutenkaan niin houkuttelevia Suomessa tällä hetkellä. Sitä ei edesauta, jos yrityksetkään ei- » Työntekijöistä noin puolet on ulkomaalaisia. vät voi enää palkata työntekijöitä. . Kotimaisen työvoiman kilpailukyky ulkomaisiin nähden on poskettoman heikko. Jos telakan omistajat toimivat kuten ovat ilmoittaneet, meillä ei ole hätäpäivää. Hän vaikuttaa myös Turun telakan hallituksessa henkilöstön edustajana. Toisaalta verkosto ei pysty sopimaan yksin laivakauppoja, joten telakka sopii ne kantaen ison osan rahoitusriskistä. Vientiteollisuutta hyvinvoinnin tueksi Ari Rajamäki ja Juha Hietarinta uskovat telakan uuteen omistajaan. mitä on luvassa kolmen kuukauden päästä. Pitkän linjan telakkamies Rajamäki aloitti työt telakalla jo vuonna 1975. Saksassa ja Ruotsissa teollisuuden arvostus on aivan toista mitä Suomessa. Rajamäki oli yhdessä alihankkijaverkoston edustajan Juha Hietarinnan kanssa mukana Varsinais-Suomen telakkatyöryhmässä ja uskoo tämän avanneen silmiä VarsinaisSuomessa. Nyt telakalla työskentelee omaa väkeä 1 350, joista työntekijöitä on 850 ja loput muun muassa toimihenkilöitä. Samoin teollisuuden merkitystä olisi yhteiskunnan kaikilla tasoilla korostettava sillä Suomi elää viennistä ja vientiin tarvitaan teollisuutta. Marjo Peltoniemi. Vuosi sitten oltiin sellaisessa tilanteessa, ettei tiennyt sissä kisoissa, mitä laivanrakennuskin on, pitää olla kunnon stadion, joka tarkoittaa telakkaa. Hän on toiminut telakkamiesten työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2000. Tallinkin tilaaman 212-metrisen modernin matkustajalautan lisäksi Turun telakan tilauskirjassa on nyt kolme saksalaisen Tui-varustamon tilaamaa risteilijää. . Perheyritys Meyer haluaa tehdä teollisessa ympäristössä teollisia tuotteita, mikä on hyvä uutinen. Telakalla toivotaan oman väen osuuden kasvavan. Marjo Peltoniemi Alihankkijaverkoston pk-yrittäjät toiveikkaita näkee varsinaissuomalaisena pk-yrittäjänä ja telakan alihankkijoiden edustajana toiveikkuutta ilmassa. Tämä vaikuttaa monien yritysten liikevaihtoon, sillä telakka ei pysty rakentamaan kaikkea omin voimin. Hän toivoo kuitenkin helpotusta työnantajan sivukuluihin, mikä helpottaisi suomalaisten työntekijöiden palkkaamista. Hietarinta on sähköalan pk-yrityksen LST Groupin omistaja ja toimitusjohtaja sekä Suomen telakkateollisuuden alihankkijoiden puheenjohtaja. Telakan kyljessä on syntynyt yrityksiä. Niin hyvältä kuin tilanne nyt TALLINKIN RAKENTAMINEN näyttääkin, juuri hiljattain Turun Sanomissa oli, että työttömyys alueellamme on 10 prosenttia. Nyt telakkamiehet ja aika moni telakan verkostossakin tietää, että on olemassa näkymiä aika pitkälle tulevaisuuteen. Viime vuoteen verrattuna usko tulevaisuuteen on palautunut. Telakalla on ollut meiltä on parhaimmillaan 50?60 työntekijää varusteluvaiheessa. Valtio saa lisäksi Finnveran yritystakauksista ja rahoituksista tuloa. . Meillekin tulee kenties pieni rekrytointitarve. alkaa kesän jälkeen ja se luovutetaan vuoden 2017 alussa, joten varusteluvaihe osuu ensi vuoteen. Telakalla toivotaan lisää tilauksia ja oman väen palkkausta. . Uutinen kuvastaa Rajamäen mukaan sitä, että kyseessä ei ole yhden tilauskannan investointi. . Hietarinta ehdottaa jonkinlaista helpotusta alle kolmekymppisien työllistämiseen, esimerkiksi jonkin sivukulun perimättä jättämisellä. Turun telakan tilaukset luovat uskoa koko Varsinais-Suomeen MARJO PELTONIEMI » Telakan työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki uskoo, että Turun telakan tilauksilla ja uudella omistajapohjalla on erittäin positiivinen yleisvaikutus koko seudulle. tunnelmanmuutos näkyy jo telakan sisällä ja alihankkijaverkostossa. Tässä täytyy työnantajana miettiä, ottaako töihin kaksi vuokrapuolalaista vai yhden suomalaisen, kun hinta on sama, Hietarinta tykittää. Alihankkijoiden työntekijöistä noin puolet on ulkomaalaisia. Esimerkiksi vuonna 2011 telakalla ei ollut meiltä ketään. Noin kolmannes liikevaihJUHA HIETARINTA 6 dosta tulee Turun telakalta. . Myös ulkomaiset työntekijät maksavat arvonlisäverot Suomeen. Telakalta tilatun laivan hinnasta noin 25 prosenttia tulee varustelua tekeviltä alihankkijayrityksiltä. Hietarinnan oma yritys on hyvä esimerkki siitä Turun telakan näkymien vaikutuksesta yhteistyökumppaneihin. Sellaista ei kuule pörssiyhtiön edustajan suusta. Rajamäki uskoo, että vaikutus ulottuu paitsi sellaisiin yrityksiin, jotka ovat suoraan tai välillisesti tekemisissä telakan tuotannon, suunnittelun tai rakentamisen kanssa, myös muihin alueen palveluihin kuten ravintoloihin, hotelleihin, takseihin sekä autokauppaan ja asuntokauppaan. Pelkästään telakalle toimittavia yrityksiä on yli 3 000. Alihankkijoiden yhteistyöhön ja edunvalvontaan keskittyvään verkostoon kuuluu kymmeniä telakoiden alihankkijoita. LST Group tekee telakalle sähkösuunnittelua ja sähköistystoimituksia. Kaikkiaan LST Groupissa on 150 työntekijää. Jos telakalta on kerran vuodessa toimitettu laiva, on tullut välejä, jolloin työt on haettava muualta. Edustettuina on yli 40 kansalaisuutta, eniten virolaisia. Suomen kilpailuvaltti tässä elämysteollisuudessa on, että pystymme ajallaan toimittamaan tilaukset, toteuttamaan toiveet ja myös itse luomaan innovaatioita sekä panostamaan energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Telakan ja verkoston välillä vallitsee Rajanmäen mukaan tiivis symbioosi. . Päättäjille vinkiksi, että jos sivukulujen osuutta saataisiin vähän pienennettyä, niin saisimmeko kenties kilpailukyvyn parannettua muutaman prosentin työttömiä töihin ja työttömyyskuluja täten pienennettyä, Hietarinta heittää. Kun Hietarannan yritys on hakenut työntekijöitä, niin paikkaan voi tulla 50-60 hakemusta, joista pääosa on alle kaksivitosia ammattikoulun käyneitä työttömiä nuoria. Tämä on paras kuviteltavissa oleva omistajaratkaisu, sanoo Ari Rajamäki viitaten Turun telakan eli nykyisen Meyer Turun toimitusjohtajan Jan Meyerin kertomiin investointisuunnitelmiin. SELVÄ Telakka työllistää laajasti Yle uutisoi hiljattain, että uusi omistaja investoi tänä vuonna telakkaan 10 miljoonaa euroa ja tulevaisuudessa mahdollisesti kymmeniä miljoonia. Investointeja tehdään niin tuotantolaitteisiin ja koneisiin kuin kunnossapitoon. Tallink-tilauksen myötä syvemmät kuopat toivottavasti tasoittuvat ja se luo myös ensimmäisen rekrytointinosteen vuosiin. Palkan ohella maksamme muun muassa sitä työttömyyttä. Kokoomuksen ja keskustan vaaliteemoista ei löydy kahta tärkeää sanaa, vientiä tai teollisuutta. Hän on seurannut aitiopaikalta eri omistajien kompurointia Masa Yardsin perustamisen jälkeen Kvaernerista ja Akerista viimeisimpään STX-yhtiöön. . He ovat ilmoittaneet olevansa velkaa seuraaville sukupolville sen, että te- lakka toimii. En sano, että palkkoja tarvitsisi lähteä pudottamaan varsinkaan käteen jäävää osuutta, mutta sähköasennusalalla palkkojen sivukulut ovat 80 prosenttia ja sille olisi jotain tehtävä jotta suomalaiset ja varsinkin nuoret työllistyisivät. Jos meinaa pärjätä kansainväli- » Suomi tarvitsee vientiteollisuutta tai hyvinvointiyhteiskunta romahtaa täydellisesti. Rajamäki toivoo, että siitä vallitsee yksimielisyys, että Suomi tarvitsee vientiteollisuutta tai hyvinvointiyhteiskunta romahtaa täydellisesti.
Se ei salli takuupalkka, lomarahat ja päivärait s yleis n kaasti latvialaisen vuokratyöntekijöihat. e s k sopimu o t h den pysyvää käytrakennusyhtiön EUT:n ratkaisut ovat omiaan vahe ö y t . iä s k töä vakituisten rineduksi. vistamaan käsitystä, ettei EU ole pely ä r mää nalla. Kiista koski yhtiön kästään yritysten vapauksien, vaan myös kansalaisten asialla. Järjestäytymisen vapaus edellyttää, että sen rikkomuksiin puututaan voimakkaasti ja välittömästi. Nyt pelko estää moneen tilanteeseen puuttumisen. KU Paavo Arhinmäki paavo.arhinmaki@eduskunta.? Gallupit eivät äänestä YLEISRADIO JULKISTI tällä viikolla laajan vaalipiirikohtaisten mielipidemittausten perusteella tehdyn arvion siitä, miten kansanedustajapaikat jakautuisivat vaalipiirikohtaisesti. Toisaalta jos tuudittautuu varmoihin paikkoihin, voi epävarmojen osuus kääntää kannatusta toiseen suuntaan. Mielipidemittausten pitää antaa siis intoa kaikille Vasemmiston jäsenille, kannattajille ja symppareille. Tekemällä kovaa vaalityötä viimeiseen iltaan asti on mahdollisuus kääntää politiikan suuntaa. Olen vieraillut kaikissa vaalipiireissä tämän kevään aikana. Niissä käytiin rajaa EU:n perusarvoihin kuuluvien markkinavapauksien ja työntekijöiden oikeuksien välillä. SAK:n ja ammattiliittojen EUedunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten arvioi tuomioistuimen ratkaisuilla olevan laajaa kantavuutta koko EU:n työmarkkinoilla. Samalla hän näkee ratkaisujen tukevan suomalaista yleissitovaa sopimusjärjestelmää. EUT:n helmikuussa antama ennakkoratkaisu koski puolalaisen yhtiön Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle lähettämiä työntekijöitä, jotka olivat liittyneet kannetta ajaneen Sähköliiton jäseniksi. Euroopan unionin tuomioistuin linjasi, että puolalaisille sähkömiehille on maksettava Tuomioistuin linjasi, että puolaOlkiluodossa suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kun epävarmojen joukko on suuri, tähän on erityisen hyvä mahdollisuus. Vastaavasti vaikka ei yksittäinen ehdokas nousisi ?kärkkyjien. Notkahdukseen ei ole varaa, jotta saamme epävarmat äänestäjät liikkeelle. Hyvällä yhteishengellä ja kovalla työllä voimme saavuttaa vielä enemmän kansanedustajapaikkoja, mitä mielipidemittaukset lupailevat. Tulos osoitti sen, minkä olemme jo pitkään tienneet. Innostus on ollut suurta, väkeä on käynyt hyvin tilaisuuksissa ja vaalityö on kovassa vauhdissa. Nyt pitää laittaa vielä uusi vaihde silmään. Kyllä perustuslaillisen oikeuden tulisi olla niin vahva, että sijaa pelolle ei ole. Se olisi ollut karmea kolaus EU:n voidaan rajoittaa vuokratyön käyttöä. yritystä maksamaan latvialaisille Hellsten korostaa päätöksen meruskottavuudelle ay-liikkeen silmissä. työntekijöille ruotsalaisia palkkoja kitystä myös kansallisille työmarkkinasopimuksille. joukkoon, on hänellä silti täydet mahdollisuudet tulla valituksi. Sekä Ylen mielipidemittauksen että alueellisten gallupien osalta pätee vanha viisaus, gallupit eivät äänestä. Mielipidemittaukset kertovat tunnelmista juuri sillä hetkellä. Kun vaalimainokset ilmestyvät katukuvaan, pitää kampanjointia kiihdyttää entisestään. Vaikka oikeus lopulta toteaakin nämä irtisanomiset laittomiksi, on vahinko jo tapahtunut. Kun kaikki on laitettu peliin, voimme hyvin mielin juhlia Vasemmiston vaalivoittoa sunnuntaina 19.4. » Nyt pitää laittaa vielä uusi vaihde silmään. Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja. 7. Kun otokset yksittäisten puolueiden osalta ovat väkisinkin hyvin pieniä, jo muutamalla maininnalla voi nousta mahdollisten läpimenijöiden joukkoon. Kun lähes puolet ihmisistä ei ilmoita omaa puoluettaan gallupeissa tai ovat epävarmoja puoluevalinnoissaan, voidaan nähdä vielä merkittäviä muutoksia tuloksessa itse vaalipäivänä verrattaessa mielipidetiedusteluihin. JOS VERTAA viime eduskuntavaalien ja eurovaalien tuloksia vaaleja edeltäneisiin mielipidemittauksiin, on Vasemmisto pystynyt petraamaan tulosta verrattuna arvioituun. Hän kijäliitto AKT. EUT ei taipunut julkisasiamiehen viittaa vuoden 2007 Työehtosopimus kannalle vaan linjasi, että Suomessa sa rajaa vuokratyönteLaval-tapaukseen, on noudatettava yleissitovan työehtoSuomes kijöiden käytön työjossa Luxemburgin sopimuksen määräyksiä, joihin kuua v atetta tuomioistuin rathuippujen tasaaluvat mm. Se merkitsee, ettei ruotsalaisella työmaalla. UP/Kari Leppänen EUROOPAN UNIONIN Osa työnantajista estää järjestäytymistä on yhdistymisvapaus, mikä koskee myös ammatillista järjestäytymistä. Tuomioistuimen mujos tuomioistuimen ratkaisut olisivat soi, että kansallisilla sopimuksilla kaan Ruotsin rakennusliitolla Byggmenneet toisin päin. nadsilla ei ollut oikeutta painostaa . Työntekijän annetaan suoraan ymmärtää, SUOMESSA JOKAISELLA että järjestäytymisellä on negatiiviset seuraamukset. . Järjestäytymistä estetään tänä päivänä moninaisin keinoin. Kannetta ajoi Hellsten näkee EU:n tuomioistuimen tää Suomen työehtosopimuksen alin Auto- ja kuljetusalan työntelinjassa viime aikoina myönpalkka. teistä muutosta. Kampanjan pitää olla nousujohteinen niin, että mitä lähempänä varsinainen vaalipäivä on, sitä enemmän teemme vaalityötä. Lailla on turvattu myös järjestäytyneiden työntekijöiden oikeus valita itselleen luottamusmies sekä kokoontua työnantajansa tiloissa. Arjen kokemus osoittaa kuitenkin toista, sanoo Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöpäällikkö Heidi Lehikoinen. . Me emme pärjää rahalla ostettujen mainosten määrässä monille puolueille, mutta tämän voimme korvata omalla työllämme. Kierrän vielä pääsiäisen jälkeen useammassa vaalipiirissä. Pelkkä työoikeutta voi rajoittaa vuokratyödirekmyös puolalaisten sähkömiesten asiehtosopimuksen alin palkka ei riitä. tiivillä. assa. HellsteEU:n vuokratyödiRuotsin Vaxholmiin länin mielestä olisi ollut murheellista, rektiivin sisältöä ensimhettämiä latvialaisia työnmäistä kertaa tulkinnut EUT kattekijöitä. palkkaryhmittely, urakan on noud n a v o kaisi kiistan kirkmiseen. Myös EUT:n viime viikolla antama ratkaisu koski vuokratyövoiman käyEU:n julkisasiamies otti kiistaan kanMuutosta tön rajoituksia, jotka perustuvat säitaa samassa hengessä katsomalla, EUT:n linjassa että puolalaisille sähkömiehille riitliöauto- ja öljytuotealan yleissitovaan työehtosopimukseen. Kuvassa Olkiluodon vanhat ydinvoimalaitokset Eurajoella. laisille sähkömiehille on maksettava suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa lisineen ja muine työmarkkinaosapuolten neuvotteluKaikuja Laval-tapauksesta kuului sopimusmääräyksineen. Vasemmistolla on erinomainen mahdollisuus vaalivoittoon. Viimeisten vaaliviikkojen aikana nähdään todennäköisesti myös alueellisten medioiden tekemiä mielipidemittauksia, joissa arvuutellaan myös mahdollisia läpimenijöitä. Vaalipiirikohtaisille arvioille, ketkä ovat mahdollisesti pääsemässä eduskuntaan, ei kannata antaa liian suurta painoarvoa. Puolalaisyritys vetosi puolustuksessaan Laval-tapaukseen. Työntekijöiden oikeudet voittivat EU:n markkinavapaudet Kolumni LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA » EU-tuomioistuimelta kaksi isoa ratkaisua. tuomioistuin EUT on pienen ajan sisällä ratkaissut kaksi merkittävää oikeustapausta työntekijöiden ja heidän edustamiensa ammattiliittojen eduksi. Röyhkeimmät työnantajat jopa ilmoittavat maksavansa työntekijän työttömyyskassan jäsenmaksun, mikäli työntekijä lupaa olla liittymättä ammattiliittoon. PAMIN MUKAAN oikeudessa käsitellään säännöllisesti tapauksia, joissa irtisanominen on tapahtunut, koska työntekijä on pyytänyt työnantajaansa noudattamaan lakia ja sopimuksia. Jopa soitto liittoon on koitunut joi- denkin kohtaloksi. . Ihminen on menettänyt työnsä ja perustuslakia on halveksittu, sanoo Lehikoinen.
S ?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL? ?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ? ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL 2QJLCPOCCP 8CUGOOKUVQP .CWMCCPVKG .CWMCC -QMQWMUGUUC M¼UKVGNN¼¼P U¼¼PVÑO¼¼T¼KUGV CUKCV .CWMCCP MWPPCP VGTXGJF[MUGP VWQ MWPPCPLQJVCLC ,CCMMQ -KKUMKN¼ 8CNVCMKTLQLGP VCTMCUVWU CNMCC 6GTXGVWNQC 2KKTKJCNNKVWU ng s E P S I R at i utu ssa tkimus 2++4+-1-175 NC MNQ .CWMCCP MWPPCPVCNQNNC ak ast y yt y väi stu -GUMK 5WQOGP 8CUGOOKUVQP ku Va -WUVCCNCPVKG 8CCUC 8CNVCMKTLQLGP VCTMCUVWU CNMCC MNQ -¼UKVGNN¼¼P U¼¼PVÑO¼¼T¼KUGV CUKCV LC GFWUMWPVCXCCNKV 2KKTKJCNNKVWU Asi yy 2++4+-1-175 UW MNQ -QVKTCPPCP V[ÑX¼GPVCNQNNC syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16 Tervetuloa! >> Järjestöhakemisto Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. Ka UN tso: http://kau kansanuu ppa. tiset.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. 2.6.1921 Lohtaja k. Yrjö Sirolan Säätiö Adressit Rakkaamme onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net kätevä www.sirolansaatio.? Arvi Elias JAAKOLA s. 3.2.2015 Helsinki Hetkenä aamun hiljaisen, tuli luoksesi rauha ikuinen. Ei täältä kauniimmin lähteä vois, kuin hiljaa nukkua pois. Kaipauksella muistaen Pertti ja Tuula Terhi, Aki, Anni ja Akseli Harri ja Tarja Erja, Sampo, Enni ja vauva Ilkka, Petra ja Tindra Ari ja Reija Jere, Paula, Nooa ja Niila Erno, Sirpa, Leo ja Ada Jerna ja Martti Pirkko Jarmo ja Marja muut sukulaiset ja ystävät Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8 Kirjakaupa ssa kymmeniä kirjoja ALENNET TU hintaan. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi. 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ? +HOVLQNL . 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi .DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ HULNRLVNLUMDVWR $8., 7, .( 72 3( -lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD . krs 00500 Helsinki p. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Jäähyväiset jätetty läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p
narikan www.puistokulma.fi OSTETAAN Kaikki TOYOTAT käteisellä, myös epäkuntoiset ja verovelkaiset. Nouto kotipihasta. Tarjoa myös muitakin paketti- ja lava-autoja. Puh. suljemme klo 14. 29 EHDOLLA EDUSKUNTAAN HELSINGISSÄ Hyvinvointi kuuluu kaikille Tutkittua tietoa päätöksentekoon. VERONIKA HONKASALO Punavihreä feministi, tutkija, VTT, valtuustoryhmän pj www.veronikahonkasalo.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton kulttuuripainoitteinen koko perheen vaalijuhla Turun VPK:n talolla 28.3.2015 klo 14.00-20.00 Eskelinkatu 5, Turku Paljon ohelmaa koko perheelle; kasvomaalausta, Maestro Markuksen ja tohtori Fiktio Faktan musiikkiseikkailu, huippumusisointia ja laatukohellusta ym, ym Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät Päivän päätteeksi esiintyy Tuula Amberla -trio su 29.3. klo 16-21 katja lukin & petoman TOIVOA TURVAA TASA-ARVOA Ilmoituksen maksaa Torkkolan tukiryhmä. Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh. Pääsiäisen vuoksi lehti ilmestyy viikolla 14 jo torstaina 2.4. Ilmoitusaineisto tulee toimittaa ti 31.3. 010 420 2623 sis. mennessä. Kiirastorstaina 2.4. 040-3650292 Tutkijatohtori, pääluottamusmies ja sairaanhoitaja Sinikka Torkkola eduskuntaan! www.sinikkatorkkola.fi 9
Se lupaa lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta hyödyntämällä konsernisynergioita sekä pa- » Kyllä tässä on takana konsernitason pyrkimys suurempiin voittoihin. nostamalla strategisiin yritysostoihin ja tuotekehitykseen. Työttömyys pahenee Kaavilla Kaavilla ei ymmärretä ollenkaan koko tuotannon lopettamista. Ytneuvottelut eivät yllättäneet, niihin on viime vuosina totuttu, mutta koko tehtaan sulkemista pidetään outona. . Viime syksynä tanskalaisomistuksessa oleva Intermail-konserni lopetti TuJÄLLEEN KATOAA 10 On selvää, että perinteisten kirjekuorien kysyntä on hiipunut ja hiipuu. Bong Suomi Oy lopettaa kirjekuorien valmistuksen ja yli 50 työntekijää ja toimihenkilöä saa lopputilin. Kaavilla tilannetta synkistää myös Lamituotteen konkurssi. Tuotanto on pudonnut jonkun verran, mutta töitä on ollut harvinaisen paljon. Koneet käyvät kolmessa vuorossa. Siinä tarpeessa työpaikat ovat pelkkiä pelinappuloita. Jatkossa Suomen markkinoita varten kirjekuoret tuodaan konsernin muilta tehtailta. Bong toimii 15 Euroopan maassa. Se on alan markkinajohtaja ja vastaa oman ilmoituksensa mukaan 70-prosenttisesti Euroopan kirjekuorimarkkinasta. Muutaman vuoden jatkoaika olisi pehmentänyt tilannetta, kun iäkkäämmät bongilaiset olisivat päässeet eläkkeelle tai eläkeputkeen. Minä pääsen putkeen, mutta nuorempien tilanne on hankala. Vuosituotanto on yli 100 miljardia kirjekuorta ja liikevaihto reilut kaksi miljardia dollaria. Investoijille konserni markkinoi itseään kasvavana toimijana keskittyvällä toimialalla. Lamituotteelta työttömäksi jäi parikymmentä työntekijää. . Puoliso voi olla työtön, on kouluikäisiä lapsia ja niskassa asuntolainat, Vartiainen kuvailee. Kirjekuorentie jää muistoksi Kaavin kirjekuoritehdas on pyörinyt vuodesta 1990. Koko Kaavin tehdas ja päävarasto lopetetaan, Pirkkalan jälkipainosta ja myynnistä työt loppuvat kahdeksalta henkilöltä ja yhtiöön vielä jäävät myyntihenkilöt joutuvat tämän vuoden aikana yhteensä 25 työpäiväksi pakkolomalle. Kaavin tehtaan sulkeminen tarkoittaa, että kirjekuorien teollinen valmistus loppuu Suomessa. Koneenhoitaja Timo Vartiaisen mielestä työn vähyyden takia koko tehdasta ei pitäisi sulkea. Ruotsalainen pörssiyhtiö lopettaa kirjekuorien valmistuksen Suomesta » Savolaisesta Kaavin kunnasta häviää 44 työpaikkaa. run kirjekuoritehtaan ja Bong sulki Tampereen tehtaansa jo vuonna 2006. Tarve parantaa tulosta yksi tuotannonala Suomesta. Työn vähyyden takia ei koko tehdasta luulisi suljettavan. Kyllä tässä on takana konsernitason pyrkimys suurempiin voittoihin, sanoo alusta asti kirjekuoritehtaalla koneenhoitajana työskennellyt Timo Vartiainen. Posti on ennakoinut kirjeenkannon vähentyvän. Suomen markkinaa varten Bong-konserni saanee kuoret halvemmalla muilta tehtailtaan. Se jäänee muistuttamaan, että sellainenkin teollisuuden ala on paikkakunnalla toiminut. Bong Suomi Oy osti tuotannon vuonna 2004 ja rakensi hallin kupeeseen oman varastonsa. Siitä ilmoitettiin samana päivänä, kun Bongin yt-neuvotteluista. Sen perusti liikemies Reijo Vättö. Pienestä savolaisesta kunnasta häviää 44 työpaikkaa. . Hallissa se on ollut kunnan vuokralaisena ja kunnan syliin joutunee myös Bongin omistama varasto. Bongin yt-neuvottelujen perusteluissa puhutaan myös pienenevien volyymien ?äärimmäisen kovasta? hintakilpailusta. . MATTI RONKAINEN Koneet tyrkkivät kirjekuoria Kaavin tehtaalla kolmessa vuorossa. Ei ole pelkoa, että kukaan toinen tulee tänne tekemään kirjekuoria, Vartiainen päättelee. Saarikko arvelee, että irtisanomislappuja ruvetaan jakamaan osalle porukasta huhti-toukokuussa. Matti Ronkainen. Kokonaan se ei lopu ja uusien pakkaustuotteiden kysyntä jopa kasvaa. Bong ei perustelekaan ratkaisuaan pelkästään markkinakehityksellä. Työttömiä on täällä ja lähikunnissa paljon. Sen mukaan kyseessä on ennen muuta tulosparannusohjelma, ?tarve radikaalisti muuttaa yhtiön rakennetta ja alentaa kustannuksia?. Uudenkylän teollisuusalueelle kunta oli rakentanut hallin ja nimennyt sille johtavan kadunpätkän Kirjekuorentieksi. Varastotoiminnat loppuvat lokakuussa, toteaa pääluottamusmies Antti Saarikko. Yt-neuvottelujen lopputulos on työnantajan pohjaesityksen mukainen. iskee pahiten Kaaviin. Kaavin tehtaan toiminta ajetaan alas vaiheittain heinäkuussa ja syyskuussa. Tukholman pörssissä noteeratun konsernin ?tulosparannusohjelma
Ensi viikolla ilkaisin, Ruuth sanoo. mestyy Pippuri-lehti, jossa esittäytyvät kaikki naisehdokkaat. VUODEN 2012 kuntavaalien jälSirpa Puhakka keen käytiin keskustelua naisten sirpa.puhakka@kansanuutiset.? osallistumisesta vaaleihin vasemKU:N ARKISTO Useita naisehdokkaita on kärkkymässä uutta eduskuntapaikkaa, sanoo Vasemmistonaisten puhenainen Saila Ruuth. Kansan Uutiset | Verkkolehti Kansan Uutiset Verkossa joka päivä Uutiset Mielipiteet Kulttuuri KOTIMAA | 17.01 Seppänen lyttää Wahlroosin perintöveropuheet: ?En usko? Blogit ULKOMAAT | 15.22 ti ke to pe la Oho, taas tuli uutinen ? katso uutiskuvat KANSAN UUTISTEN verkkosivuilla julkaistaan joka päivä keski- määrin 15,43 Podemosilla läpimurto Andalusian parlamenttiin su uutta juttua. Ja huomenna. Tämä taa itsenäisyyden. . KANSANUUTISET.FI KOTIMAA | 13.44 Stockmann taipui, Hulluilta päiviltä sopimuksen mukaiset korvaukset Järjestäjinä Helsingin ja Uudenmaan Vasemmistoliitot sekä Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ULKOMAAT | 11.40 VIIKKO 12/2015 ma Venäjä liitti Krimin valtauksen vuosipäivänä Etelä-Ossetian itseensä KOTIMAA | 10.19 Työtä vailla olevien määrä lähentelee puolta miljoonaa 11. Näissä vaaei ole erityisesti valeissa on erisemmistoliiton onn o tyisen tärgelma, vaan koko la il Nais keää puhua yhteiskunnan ja iä h kin mie n e e ll taloudesta demokratian kye d e nys n y k ja talouden symys, johon on i p korkeam elvyttämipalattava, Ruuth . e hdoll sestä kokototeaa. lähteä e naisuutena. VasemmistoElvytystä voinaiset on tukenut daan suunnata konaisehdokkaiden kamtimaisen kulutuksen lipanjointia. Ympäri maata säämiseksi myös naisvaltaisille järjestetään naisten yhteisiä kamaloille. Naisilla on edelleentilanteessa on ajankohtaista noskin miehiä korkeampi kynnys lähtaa esiin myös aikaisempia slogateä ehdolle. Katsopas, siinä meni jälleen yksi! Kaikki jutut ovat ilmaiseksi luettavissasi: kannattaa seurata, missä tänään mennään. Vasemmistoliiton ehdokkaista reilu 40 prosenttia on naisia. Mitään viisasten kiveä neja, kuten hyvinvointivaltio on ei ole löydetty tähän. . Kovan työelämän yhdistänaisen paras ystävä. Vasemmistonaisten Saila Ruuth vaaleista: Hyvältä näyttää naisten kannalta VASEMMISTONAISET kampanjoivat Hyvinvointivaltion tulevaisuus on Suomen suurin naiskysymys -sloganilla. Rahat saadaan veroina tapanjatilaisuuksia. Hyvältähän eduskuntavaalit näyttävät naisten kannalta. Useita naisehdokkaita on kärkkymässä uutta eduskuntapaikkaa, Ruuth sanoo. Tavoitteena on saada vähintään naisehdokkaiden määrää vastaavasti naisia eduskuntaan. Viimeisimmän Taloustutkimuksen selvityksen mukaan vasemmistoliitolle on ennakoitu kolmea lisäpaikkaa. Ruuth paimistonaisissa ja laajemminkin eri nottaa, että tässä taloudellisessa puolueissa. Hyvinvoinminen kodin ja arjen pyörittämitivaltio voi taata naisten vapautumisen kotoa ja varmisseen ei jätä tilaa politiikkaan osallistumiselle. Vasemmistoliitolla on 94 naisehdokasta. Vasemmistonaisten puhenainen Saila Ruuth arvioi, että vasemmiston naisehdokkaat ovat hyvin kiinni puolueen eduskuntapaikoissa. . Ruuth muistuttaa, että feminismi ei ole sukupuolesta kiinni. Vasemmistonaisten kampanjan pääteema on hyvinvointi- valtion korjaaminen
jäsen 27(7$$1 9$6788 ,+0,6(67b ZZZ HUNNLODXNNDQHQ À HNR (877$0$ ,(5521 $,+ 9$ 7$ ,7 . 8 72 7 9(52982 ,6 8 ,. $ $ ,//,67 9$ . .817,(1 5, 7( ,6 (. 5 -8/.,1(1 . » Kansanedustajaehdokkaita Helsinki Uusimaa VANHOJEN ÄÄNET VAIKUTTAMAAN MIRJA ARAJÄRVI Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestön vpj. XPalveluasuntoja vanhuksille XParempi maapallo lastenlapsillemme XAktiivinen vanhuus ja hyvä kuolema 25 Helsinki 7XOHYDLVXXWWD UDNHQWDHQ LKPLVLVWl YlOLWWlHQ 3/0 NLUYHVPLHV -DUL -llVNHOlLQHQ 8XVLPDD ZZZ MDULMDDVNHODLQHQ À Yritän muuttaa politiikan suunnan. 4 - 1 3 3 ) = ; -1 -*4ll ):7*/70*/5*" Työtä investoimalla ?ksusti velaksi! Työtä peruspalveluista! Eläkeläisille tasa-arvo! HKGRNDV YDVHPPLVWR IL MXNNDNDUKXOD !JNHUTK@@JRN 7XH YDDOLW\|WlQL WLOL ), YLLWWHHNVL 5DKDQNHUl\VOXSD 32/ 6¼O¼P KNOQKVWMUGP OCMUQKP KVUG Jukka Karhula OIKEUS OLLA TÖISSÄ 171 TERVE EK-2015, Vantaa, Uusimaa PIRKKO KOTILA 51-vuotias toimittaja, VTM, kaupunginhall. $00$7 $-(11(77$ $ / $ 67 78 .28/8 67$ 623,08.6, . 9(521. (5.., /$8..$1(1 HNRQRPLVWL MD NDXSSDWLHWHLGHQ WRKWRUL 8XVLPDD .RNHPXVWD 7DKWRD 2VDDPLVWD Varsinais-Suomi .DUL 8RWLOD 136 .DQVDQHGXVWDMD 8XVLPDD 12 ZZ LXR Z NDU WLOD ¿
Hakeeko robotti mummon sängystä, ottaa hellään syleilyynsä ja vie ulos. Yhteiskunta voisi rahoittaa sen pääosin, sillä se olisi pitemmän päälle edullisempaa kuin työttömyyden hinta. » Aikuisten Keski-Suomi YYY TCKUCPGP QTI ,CPPG'FWUMWPVCCP 144 www.melodioso.net ehdokkaasi@melodioso.net .DDUOR ,VR.DOOH -XONXQHQ Maksaja PRS:n seudun vasemmisto talous-, turvallisuus- ja energiapolitiikka. Työllisyyttä tukien. Kestävät energiaratkaisut. Toimivat liikenneyhteydet.? Oulusta eduskuntaan 4#701-'55'.+ 132 MARKKU EILOLA-JOKIVIRTA .DWMD .RWDODPSL 9DVHPPLVWRQ NDQVDQHGXVWDMDHKGRNDV NRXOXWXNVHOWDQL \PSlULVW|WHNQRORJLDQ LQVLQ||UL 7HHPRLQDQL DOXHSROLWLLNND QXRUHW MD \PSlULVW| WZLWWHU FRP NDWMDNRWDODPSL IDFHERRN FRP NDWMDNRWDODPSL HKGRNDV YDVHPPLVWR À NDWMDNRWDODPSL Aurinkoa eduskuntaan Luottamus, yhteisöllisyys, turvallisuus Muusikko/asiakaspalvelija Auri Niskanen Savo-Karjala Keski-Suomi 6DYR .DUMDODVWD HGXVNXQWDDQ LVRNDOOH À NDOOH VDYRNDUMDOD#JPDLO FRP #NDOOHMXONXQHQ WXNLU\KPl SXK WXNLWLOL ), .DQVDQHGXVWDMD XXGHOOHHQ DVLDOOHVL HGXVNXQWDDQ ,CPPG 4¼KU¼PGP ³3XKXWDDQ SLHQWHQ LKPLVWHQ DVLRLVWD ³ -'5-+ 571/+ NYT OLISI tehtävä muutoksia yhteiskuntarakentee- seen, että tulevaisuus saadaan edes välttävästi hoidettua. Nykyiset terveyspalvelut eivät ole järjestetty ihmisiä vaan järjestelmää varten. Jo nyt on nähtävissä, että perushoito, siis vanhusten peseminen tai pepun pyyhkiminen ei ole monenkaan unelma-ammatti. Tuleeko siitä siis robottien hommaa. Jos ongelmia löytyy, etsitään niihin ihmistä itseään kannustavat ratkaisut. Saattaa olla niinkin, että kehitetään sellaisia älyrobotteja, jotka osaavat aina puhua nätisti, eivät hermostu ja kannustavat myönteiseen ajatteluun. Kännykkä- ja tietokoneajan keski-ikäinen ei tyydy vanhuksena siihen, että kotona pistäytyy kiireinen talonmies toteamassa tilanteen, pistää Elviksen tai Deep Purplen soimaan ja juoksee seuraavaan paikkaan. EORJL WLDLVHQHOOXQ YXRGDWXV QHW )% (LOD 7LDLQHQ ZZZ HLODWLDLQHQ ¿ -XON (LOD 7LDLVHQ WXNLU\KPl neuvola olisi vähän niin kuin auton katsastus. Kirjoittaja on sosiaalialan työntekijä. 13. Loppujen lopuksi se on hyvin yksinkertaista. Yhteisöasuntoon muutetaan ennen kuin ollaan dementoituneita. Järkevää taloudenhoitoa ihmisten parhaaksi 2. Siellä jokaisella on kuitenkin mahdollisuus yksityisyyteen omassa huoneistossa, mutta yhteisiin tiloihin on helppo mennä. Teemataloihin voisi muuttaa omien harrastustensa perusteella. Jos kaikki on kunnossa, ajellaan vaan entiseen tahtiin. Kestävyysvajeen yhteydessä ei ole puhuttu vanhusten hoidosta ja siitä, miten se tulevaisuudessa järjestetään. Aikuisten neuvola olisi vähän niin kuin auton katsastus. Kaupunkeihin pitää kehittää yhteisöllistä asumista, kuten Tanskassa on tehty. » Kansanedustajaehdokkaita Pirkanmaa Kolumni Häme Mikko Aaltonen Rehellinen talousmies eduskuntaan Pirkanmaalta 1. Ei puhuta siitäkään, miten nuorten työttömyys ratkaistaan, sillä siitä se vasta kestävyysvaje syntyykin, jos yhä useampi nuori ajautuu pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolella. Nimittäin nykyisten nuorten varassa on se, miten meillä on rahaa järjestää suurten ikäluokkien vanhustenhoito 2020?2030-luvuilla. Kysymys on myös siitä, ketä kiinnostaa tulevaisuudessa vanhusten hoitaminen. Valitettavasti. Palataan vielä nuoriin. Tanskassa päätettiin vähentää radikaalisti nuorisotyöttömyyttä ja ratkaisu oli se, että kaikki nuoret ovat joko työssä tai opiskelemassa. Suomessa se voisi hoitua niin, että jokainen nuori saisi itse valita työn, mitä ja missä haluaa tehdä. Kalamiehet saisivat puhua kalajuttujaan, pitsinnyplääjät tutkia nettitikuilleen tallentamiaan luomuksia ja matkustelijat muistella matkakokemuksiaan. Hyvällä tuulella oleva vanhus jaksaa paremmin. ENSIMMÄISEKSI ON kuitenkin ratkaistava koko ajan kasvavat kansalaisten väliset terveyserot. VWTXCNNKPGP VWNGXCKUWWU Tue matkaani kansanedustajaksi! Tukitili: FI29 1113 3000 0758 00 Oulu V[ÑUWQLGNW LC MCWRWPIKPXCNVWWVGVVW ;NÑL¼TXK . Julkiset palvelut on turvattava 3. Pirkanmaalta maailmalle: Liikenteestä työtä ja kasvua Anne Huotari anneh.huotari@gmail.com Illmoituksen maksaja: Mikko Aaltosen tukiryhmä www.mikkoaaltonen.? Elvis vai Deep Purple yhteisökotiin? Vaasa REILUSTI REHELLINEN SUOMESSA ON keskustelun alla vain kolme aihetta: Sauli Isokoski EDUSKUNTAAN 22 6;©..
?Vaalien yksi tärkeimmistä keskustelunaiheista on Suomen julkinen talous ja miten se saadaan tasapainoon?, kuuluu talousosion alustus, joka leimaakin koko vaalikonetta. Eittämättä julkistaloudesta on puhuttu, mutta agendan asettajat motiiveineen jäävät piiloon. Omia vaalikoneita on niin valtakunnallisilla kuin paikallisillakin medioilla, niin kansalaisjärjestöillä kuin yrittäjilläkin. Tässä tarkasteluun on otettu Helsingin Sanomien, Iltalehden vaalikone sekä Ylen vaalikoneet, jotta sekä Sanoma Oyj, Alma Media Oyj että Yleisradio Oyj tulisivat edustettua valtakunnallisesti suurina mediataloina. Tarkastelu ei ole järjestelmällinen eikä täytä alkeellisimpiakaan tieteellisen tarkastelun kriteereitä, vaan on pikemminkin summittainen kokoelma lähinnä retoriikkaa ja sisältöä koskevia hajanaisia huomioita sisäpolitiikasta. Aluepolitiikkaa koskevat kysymysosiot on täytetty Helsingin mukaan, mikä osaltaan vaikuttaa kokonaistulosten luotettavuuteen. Lisäksi tarkastelussa on painotettu vaalikoneiden epäkohtia, eikä mahdollisia onnistumisia ja hyviä puolia. Hesari panikoi julkisesta taloudesta ja velasta Helsingin Sanomien vaalikoneen kysymykset on jaettu talous-, yhteiskunta-, periaatteet-, maailma- ja arvot-osioihin. Vaihtoehdoksi julkisista palveluista ja sosiaalietuuksista leikkaamiselle esitetään jälleen veronkorotukset. Kysymykset perustuvat siis . Kysymys on sikäli hyvin aseteltu, että työn verotuksen alentaminen toimii populistisesti joka suuntaan. Väitettä julkisen talouden epätasapainosta ei mitenkään kyseenalaisteta. Arvo-osiota perustellaan sillä, etteivät sen kysymykset välttämättä liity eduskunnan tehtäviin, mutta ?kertovat vastaajiensa arvomaailmasta?. Tällaisiksi arvokysymyksiksi lasketaan muun muassa palvelutuotannon julkisuus, syrjimätön adoptio-oikeus, tuloerot sekä veronkorotukset. kiristää. Harvemmin ratkaisuksi ehdotetaan pääoman verotuksen kiristämistä, kuten ei tässäkään. Pakkoruotsia, pakkotyötä ja pakkoliitoksia Seuraavassa osiossa etsitään ?periaatteellisia linjauksia?, kuten niin sanottua pakkoruotsia. Toinen väite koskee pakkotyötä, nimittäin kysytään, tulisiko ?velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka. Pelkkä janalle asettuminen ei kuitenkaan kerro pal-. Erityisesti julkisen talouden leikkaukset ja yksityistäminen nähdään arvokysymyksinä, ja niitä käsitteleekin peräti neljä kysymystä kymmenestä. Tärkeimmät kysymykset » Vaalikoneiden kysymyksenasettelut ovat vahvasti asenteellisia ja ohjaavat keskustelua kapeille urille. TEKSTI Emilia Kukkala ON JÄLLEEN se aika, kun ehdokkaat täyttele- vät vaalikoneita hiki hatussa ja äänestäjät toivovat koneiden valitsevan ehdokkaat puolestaan. Tavallaan arvo-osio siis palaa siihen, mistä talousosio lähti liikkeelle. Myytti kestämättömästä julkisesta sektorista Harvemmin ratkaisuksi ehdotetaan pääoman verotuksen kiristämistä. Kysymyksenasetteluissa väitetään, että julkisia tulee yksityistää, tuloerot ovat hyväksyttäviä ja että nykyisenlaiset ?palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle?. Kaikki kysymykset perustuvat oletukselle, että julki- 14 nen talous on kuralla ja velkaantuminen pysäytettävä, ja että tämä on polttavin talousongelma tällä hetkellä. Toinen lähtöoletus on, että pääomatuloihin tai tulonsiirtoihin köyhiltä rikkaille ei kosketa. Kolmas periaatteellinen pakko koskee sitä, onko kuntien määrää vähennettävä merkittävästi, ?vaikka pakolla?. Silmiinpistävintä Helsingin Sanomien vaalikoneessa on kuitenkin on arvo-osion pituus, semminkin kun suurin osa sen kysymyksistä voitaisiin siirtää mihin muihin osioihin tahansa. Jos taas on mahdollisimman samaa mieltä kaikkien väittämien kanssaa, kärkikolmikoksi tarjotaan kokoomusta, RKP:tä ja liberaalisia. ?Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.?, ?Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin?, ?Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan?, ?Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.?, ?Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä?. Jos ei ole mistään mitään mieltä eikä painota vastauksia, suosittelee kone kristillisdemokraatteja, keskustaa ja kokoomusta. Tähän palataan uudestaankin: ?Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää?, kuuluu väite. Seuraava kysymys koskee hyvin toimeentulevien palkkaverotusta, pitäisikö sitä kiristää. Nimittäin ensimmäiseksi lukijalta kysytään, pitäisikö velkaantuminen lopettaa, ?vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin?. Samalla kuitenkin unohdetaan mainita, millä menetetyt verotulot korvataan. ahkerasti propagoiduille . oletuksille tehottomasta ja suhteettoman suuresta julkisesta sektorista sekä kestämättömästä velkaantumisesta, mitkä molemmat ovat useaan otteeseen ja useilta tahoilta todistettu myyteiksi. Nämä käsitykset lienevät yksi sitkeimpiä vaalikoneita ja myös -keskusteluja leimaavia legendoja. Erimieliset kommunisteja, samanmieliset kokoomusta Jos Helsingin Sanomien vaalikoneessa on mahdollisimman eri mieltä kaikkien väittämien kanssa eikä painota vastauksia, kärkikolmikko muodostuu SKP:stä, vasemmistoliitosta ja STP:stä
ja nykyisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ei ole varaa. Ylen samanmieliset yllättäen perussuomalaisia Väitteistä voi tietysti olla eri mieltä, mutta kontekstia ne rajaavat silti. ja ?on aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna?. Jos taas on kaikesta eri mieltä, vaalikone suosittelee kokoomusta. Sen sijaan ehdokaskoneessa kaikkien väittämien kanssa samaa mieltä olevalle kaksi kolmesta suositellusta ehdokkaasta on perussuomalaisia ja yksi itsenäisyyspuoleen jäsen. Eri mieltä olevien kärkikolmikon puolestaan muodostavat vihreä, keskustalainen ja vasemmistoliittolainen ehdokas. Sekä puolue- että ehdokaskoneissa, jos pallot yrittää asettaa janalla mahdollisimman keskelle, eli ei olla mitään mieltä mistään, tarjotaan vastaukseksi kokoomusta ja keskustaa. Mutta vastatako kyllä vai ei esimerkiksi kysymykseen, oliko ennen paremmin? Iltalehden vaalikoneen väitteet eivät ole yhtä johdonmukaisen ideologisia kuin esimerkiksi Helsingin Sanomien. Myös maahanmuutosta on sekä puolesta- että vastaan-kysymyksenasettelut, mutta molemmat on tehty siltä pohjalta, mitä ?Suomi. Psykologista merkitystä on myös sillä, asettuuko ehdokas tai äänestäjä väitteitä vastaan vai niiden puolelle. Esimerkiksi näin: ?Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja. Kaikkea vastus- Iltalehden karikatyyrit perustuvat kaikkien tunnistamiin stereotypioihin, mutta vastaavat osittain huonosti nykytodellisuutta. tavista ehdokkaista taas kaksi kolmesta tulee STP:stä ja yksi keskustasta. Helsinki-keskeisiksi voi tulkita kysymyksenasettelut, kuten ?kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto. ja ?verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja?. Jos Ylen vaalikoneessa on kaikista väitteistä samaa mieltä, kärkikolmikosta kaksi kolmesta on perussuomalaisten ehdokkaita ja yksi itsenäisyyspuolueen. Vaalikoneen merkittävin kysymys lienee niin sanottu jokeri, onko vaalilupauksista pidettävä kiinni. Iltalehdenkin erimieliset löytyvät vasemmalta Iltalehdellä on sekä puolue- että ehdokaskoneet, joiden tulokset eroavat huomattavasti toisistaan. Puoluekoneen väitteitä ovat muun muassa, että eriarvoisuus on kasvanut liian suureksi, että kattava sosiaaliturva ei passivoi ja että nykyinen työelämä uuvuttaa liian monet. Toisaalta väitetään myös, että markkinatalouden kilpailu hyödyttää kaikkia ja että Suomen pitää liittyä Natoon. Esimerkiksi perussuomalaisten tyypillinen äänestäjä on kohtuullisen hyvätuloinen Etelä-Suomessa asuva yrittäjämies. ja ainoa mahdollinen asetelma. Vaalikoneet siis rajaavat vahvasti politiikan kenttää ja ohjaavat keskustelua tiettyyn suuntaan. ?Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja. hipsterin vai tuottajan asuste Iltalehden puoluekone luo täyttäjän huviksi sarjakuvamaisen ja karikatyyrimäisen keskiarvoäänestäjän kuvan jokaisesta puolueesta. Vähemmän yllättäen vasemmistoliitto on maiharitakkinen hippi ja perussuomalainen kuvattu verryttelyasussa verkkoperäinen lippalakki päässä. Vihreä ehdokas puolestaan on vaatetukseltaan jonkinlainen yhdistelmä kirpputoria ja design-asusteita, demareita kuvastaa sinihaalarimies ja kokoomusta sliipattu älypuhelinmies. Vaalikoneissa ei kysytty esimerkiksi ehdokkaiden kantoja parhaillaan neuvoteltaviin kauppasopimuksiin, pörssiomistusten julkisuuteen tai rikkaiden veronkiertomiljardeihin. 15. Koko tämä irrallisiin huomioihin pohjaava epätieteellinen analyysi kertoo puolueista ja ehdokkaista luultavasti yhtä paljon kuin itse vaalikoneetkin . Joukkoon mahtuu kuitenkin myös väitteitä, kuten ?ker- jääminen pitää kieltää. Tuskin. RKP:tä kuvastaa yläluokkaisen oloinen tennistyttö, keskustalaisella on Hankkijan lippis ja heinänkorsi suussa, kristillisdemokraatilla risti kaulassa. Karikatyyrit perustuvat kaikkien tunnistamiin stereotypioihin, mutta vastaavat osittain huonosti nykytodellisuutta. Väitteissä on ideologisia eroavuuksia enemmän kuin Helsingin Sanomien vaalikoneessa, ainakin mitä tulee taloutta ja työllisyyttä koskeviin kysymyksiin. Työosiossa esimerkiksi väitetään, että ?Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa?, mutta myös, että ?Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason?. Samoin kysytään, onko työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika, mutta toisaalta myös, onko ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettävä. Talousosioon tultaessa Yle sortuu samaan kuoppaan kuin Hesarikin. Ehkä huomionarvoisinta onkin se, mitä koneissa ei kysytä. jäävät kysymättä jonkaan ehdokkaan kyvystä perustella vastauksiaan. Jos puoluekoneessa on kaikesta samaa mieltä väittämien kanssa, tulokseksi tulee hieman yllättäen vasemmistoliitto. ei hirveästi mitään. tarvitsee. Kaksi kysymystä viidestä antaa ymmärtää, että Suomen julkinen sektori on kestämättömän laaja ja että palvelujen leikkaus on vaihtoehdoista listan kärkipäässä. Ehdokkaat opetetaan kerta toisensa jälkeen vastaamaan kysymyksiin, kuten korotetaanko veroja vai leikataanko julkisista. Sen sijaan agendan asettamisessa vaalikoneilla on suuri merkitys. Hän tuskin pukeutuu snapbacklippahattuun tai 90-lukua henkivään verryttelyasuun. Kuulostaako olennaiselta. ja ?palkkoja ei pidä korottaa lainkaan?. Hankkijan lippis . Moni maltillisesti janalle asettunut perustelee vapaassa osiossa vastauksiaan hyvinkin ymmärrettävästi ja järkiperäisesti. ?Sosiaali- ja terveyspalveluihin ei ole varaa? Yle on jakanut vaalikoneensa työ-, talous-, turvallisuus-, terveys-, äänestykset-, tulevaisuus- ja alueosioihin. Äänestäjille muodostuu mielikuva, että tämä on aivan olennainen kysymys
Suomessa moni odottava äiti jää julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle, vaikka oleskelulupa löytyisikin. TEKSTI Raisa Musakka 16. ?Jokainen äiti on hauras tulevan edessä? » Laki paperittomien terveydenhuollosta jää toteuttamatta tällä eduskuntakaudella. Asia koskee muun muassa lapsia ja raskaana olevia naisia
Itselle jäi se tunne, että nämä naiset joutuivat valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoja. Korppinen kertoo ryhmän jäsenten pitävän yhä yhtä muun muassa yhteisen Facebook -ryhmän kautta. Oppia muista kulttuureista Nykyään Joensuussa toimii terveydenhuollon ulkopuolelle jäävien tukena vuonna 2014 perustettu Global Clinic, joka pyörii vapaaehtoisvoimin. Olen itse raskaana ollessani ollut mukana sekä terveydenhuollon äitiysvalmennuksessa että erään järjestön äitien vertaistukiryhmässä. Mietimme tätä myös. Sain ohjaajapariksi Tansaniasta kotoisin olevan naisen, joka tuntee paljon kansainvälisiä opiskelijoita, ja on itse äiti. Ryhmä toimi vuoden 2013 ajan. Se, miten hauras jokainen on tulevan edessä. Missä vaiheessa raskautta se olisi mahdollista ja miten opintojen kävisi. Paperittomia ei ole paljon eikä heidän auttamisensa tulisi kovin kalliiksi yhteiskunnalle. Liiton kannanoton mukaan tämänhetkinen tilanne on vastoin Suomen hyväksymiä ihmisoikeussopimuksia ja lääkärin etiikkaa. Välttämättömänä pidetyn uudistuksen kaatuminen järkyttää paperittomien sekä muiden terveydenhuollon ulkopuolelle jäävien kanssa työskenteleviä. Yksi heistä on joensuulainen Anne Korppinen, joka toimii Suomen Pakolaisavun aluekoordinaattorina. . Puhuimme ihan tavallisista asioista, jotka synnytyksessä mietityttivät. Ja koska raskaus ei ole sairaus, sitä ei yleensä korvata. Raskauden ja synnytyksen hoidosta saattaa tulla useiden tuhansien eurojen lasku. Toki varsinkin ryhmän alussa mietimme sellaisia asioita, joita kaikkien äitien ei tarvitse miettiä, kuten synnytyksen hintaa. Korppisella on lämpimät muistot äitien vertaistukiryhmästä. . Tässä mielessä olemme hyvin samanlaisia, hän sanoo. . Ja tämä vain, jos kaikki sujuu normaalisti, erikoissairaanhoito maksaa paljon enemmän. Iloinen uutinen on siis monelle opiskelijalle taloudellinen mahdottomuus. Muun muassa Lääkäriliitto on pitänyt hallituksen esityksen mukaista uudistusta välttämättömänä. Äidit eivät jää yksin kotiin, vaan ympärillä on lauma naisia, toisia äitejä, jotka auttavat alkuun uuden vauvan kanssa. 17. Sen kautta saa yhteyden henkilöön, joka toimii yhdyshenkilönä asiakkaan ja vapaaehtoisen ammattilaisen välillä, Korppinen kertoo. Joensuussa on noin 50 paperitonta ulkomaalaista, jolla ei ole oikeutta terveydenhoitoon. Vuonna 2014 siellä hoidettiin 7 henkilöä, eli määrä on vielä pieni. . Raskaus ei ole sairaus, mutta sen seuranta lisää sekä äidin että lapsen hyvinvointia, Korppinen sanoo. . Ryhmästä tiedotettiin laajasti, mutta puhtaasti paperittomia oli vaikea saada mukaan. . Onko kaikki kunnossa, onko raskaudenkulku normaali, milloin kertoa raskaudesta tutuille, muuttuuko elämäni nyt täysin, kuinka yhdistän työn, opiskelun ja perheen? Nämä ajatukset yhdistävät odottavia äitejä ikään, kansalaisuuteen tai sosiaaliluokkaan katsomatta. Suomessa asuu kuitenkin joukko naisia, joiden täytyy miettiä myös sellaisia asioita, joita tulevien äitien täällä normaalisti ei tarvitse. Kuitenkin sain kuulla tarinoita yhteisöistä, joissa nämä asiat eivät ole hyvin, mutta synnytyksen jälkeistä masennusta ei tunneta. Idea ryhmään lähti, kun yhteistyökumppanini, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen maahanmuuttajien neuvontapisteeseen tuli henkilöitä, joilla ei ollut oikeutta terveydenhuoltoon, vaikka he olivat raskaana, Korppinen kertoo. . Oli ihana kuulla tarinoita siitä, miten eri kulttuureissa odottavia äitejä autetaan. Meillä on terveydenhuolto ja lapsikuolleisuus yksi maailman alhaisimmista. Tätä kautta syntyi myös idea vertaistukiryhmästä raskaana oleville naisille, joilla ei ollut pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa. . Voiko palata kotimaahan synnyttämään? Kieltäisikö lääkäri matkustamisen, jos lääkäriin pääsisi? Paperittomien odottavien äitien ja lasten jääminen julkisten terveyspalveluiden ulkopuolelle on ihmisoikeusongelma, joka nousi keskusteluun SDP:n kansanedustajan Kari Rajamäen estettyä paperittomien terveydenhuoltoa koskevan lain käsittely eduskunnassa viime viikolla. Suomessa ilman oleskelulupaa olevat ihmi- Suomen järjestelmä nykyisellään asettaa monet naiset mahdottomaan tilanteeseen. Kysymykset tässä englanninkielisessä ryhmässä olivat hyvin samantyyppisiä kuin kenen tahansa äidin. Erojakin silti oli. . Me ryhmän ohjaajat olemme itse äitejä ja olemme kokeneet synnytyksen ja äitiyden. Siinä mielessä kyseessä oli puhtaasti vertaistukiryhmä. Korppinen kertoo, että myös äitiysneuvolan terveydenhoitaja vieraili ryhmässä, jolloin naiset saivat kysyä häneltä kysymyksiä. . Jotenkin eniten mieleen jäi äitiyden yhdistävät tekijät. ALL OVER PRESS Julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle jää puhtaasti paperittomien lisäksi suuri joukko naisia, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Suomessa, vaikka he ovat raskaana. set eivät saa jatkossakaan kiireetöntä julkista terveydenhuoltoa. Miten paljon maksaa synnyttää Suomessa ja miten laskuista on mahdollista selvitä. Näin ajattelimme, että mukaan tulisi laajemmin ihmisiä. Mutta yksilöitä on paljon, eikä kukaan heistä halua olla tuollaisessa tilanteessa, vaan he ovat joutuneet valitsemaan huonoista vaihtoehdoista kaikkein vähiten huonon. Vertaisryhmätoimintaa Joensuussa Korppinen työskentelee Pakolaisavun Kasvokkain ?toiminnassa, jonka ajatus on se, että maahanmuuttajat ovat itse parhaita kotoutumisen asiantuntijoita, ja heidän tietojaan ja taitojaan on tärkeää käyttää kotoutumisen edistämisessä. Käytännössä Korppinen kouluttaa yhteistyötahoja ja maahan muuttaneita vertaisryhmätoimintaan Joensuussa. Osalle oli neuvottu, että kannattaa mennä kotimaahan synnyttämään. Julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle jää puhtaasti paperittomien lisäksi suuri joukko naisia, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Suomessa, vaikka he ovat raskaana. Tällaisessa asemassa ovat usein esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat, jotka ovat Suomessa opiskeluun liittyvällä oleskeluluvalla. Minusta on ihan järkyttävää, että kansanedustajille ei annettu edes mahdollisuutta tehdä asiasta päätöstä, ja nämä ihmiset, joita laki koskettaa, joutuvat edelleen elämään turvatonta arkeaan, hän sanoo. . Joko heitä ei Joensuussa ollut, tai kynnys ryhmään tulemiseen oli liian suuri. Vain huonoja vaihtoehtoja . Opiskelijoilla on aina tänne tullessaan vakuutus, mutta niiden kattavuudessa on suuria eroja. Muutenkin paperittomuus saattaa ihmisiä epäinhimilliseen tilanteeseen ja nämä hauraassa elämäntilanteessa olevat ihmiset joutuvat vielä heikompaan asemaan, kun virallista tietä ei saa apua. Rajamäen torppaama laki olisi määrännyt kunnat järjestämään kiireettömiä terveyspalveluita, jollaisiksi raskauden ja synnytyksen hoitokin katsotaan, paperittomille henkilöille. Ongelma on laajempi. Tämän lisäksi joka vuosi opiskelijoita jää terveydenhuollon ulkopuolelle raskauden aikana. Minusta tuntuu pahalta, että tilanteessa, joka on ihmiselle muutenkin uusi, hänelle tuotetaan paljon ylimääräistä surua ja murhetta. Se, mikä meidät erottaa, on ympärillä oleva tuki. Mietimme pitkään, miten voisimme tukea, ja toin esiin vertaistukiryhmätoiminnan. Ryhmän teemana oli raskaus ja kielenä eng- lanti. Mukana oli naisia Afrikan maista ja Euroopasta, enimmäkseen opiskelijoita. Joensuussa ei ole ollut tarvetta päivystystyyppiselle toiminnalle, vaan Global Clinic toimii puhelinnumeron takana. Paluulippu kotimaahan voi tulla melkein yhtä kalliiksi, eikä aina saa edes lentää. Uudistuksen vesittyminen järkytti Suomen järjestelmä nykyisellään asettaa monet naiset mahdottomaan tilanteeseen. RASKAANA OLEVAN naisen päässä pyörii pal- jon kysymyksiä, varsinkin, jos lapsi on ensimmäinen
Suomessa työeläkemaksut ja muita sivukuluja lasketaan veroasteeseen. ja ?jyrkästä progressiosta?, unohdetaan, että valtion tuloveroasteikkoa on alennettu useita kertoja siitä lähtien, kun Harri Holkerin hallitus aloitti verouudistuksen 1980-luvun lopussa. . Tuloveroasteikon ylimpiä veroprosentteja on alennettu parikymmentä prosenttiyksikköä tänä aikana. ?Menot paisuvat, tulot laskevat? Helsingin Sanomien verovertailu maalaa kuvan valtiosta, jossa verotulot laskevat samalla kun julkiset menot paisuvat. . Paisuvatko menot yli verotulojen. Valtion ja ?. Maksavatko veronalennukset itse itsensä? TEKSTI Pontus Purokuru n Oikeisto i ssa Suom a k ii r o t e r oi joka ei v , u u p jo on a . n mitään millekää KÄYNNISSÄ ON julkinen veropaniikki. Björn Wahlroos, Karl Fazer ja Maarit Toivanen-Koivisto ovat muuttaneet tai muuttamassa pakoon Suomen perintöverotusta. Helsingin Sanomien (24.3.) veromallivertailun mukaan Suomen on pakko leikata menoista, koska verotulot jatkavat laskuaan. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju väitti viikko sitten STT:n mukaan, että ?Suomen kokonaisveroprosentti on toiseksi korkein maailmassa Pohjois-Korean jälkeen?. kuntien työntekijämäärä 1989?2013 sisältäen liikelaitokset 300 000 LÄHDE: CIA WORLD FACTBOOK 200 000 1. Tämä väite ammuttiin sentään nopeasti alas, kun Taloussanomat tarkisti, että Pohjois-Koreassa verotus on hyvin minimaalista 11 prosentin veroasteella. Veromyyttejä riittää kyseenalaistettavaksi. Veroasteet suhteessa bruttokansantuotteeseen maailman 15:n kärki Pitäisi myös katsoa, kuinka paljon verotuksella saa palveluja ja muita hyötyjä kussakin maassa. On kuitenkin totta, että talouskriisin aikana Suomen veroastetta on nostettu noin 42 prosentista noin 45 prosenttiin. . Jos eläkemaksut poistetaan laskuista, Suomen veroaste on alle EU:n keskiarvon. 18 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 100 000 LÄHDE: VALTIOVARAINMINISTERIÖ 2. Sen sijaan pienituloisia suhteellisesti enemmän rokottavan kunnallisveron ja palkasta perittävien prosentuaalisten sosiaaliturvamaksujen osuus on kasvanut, mitä monetkaan verokeskustelijat eivät näytä huomaavan. . Keskustan Juha Sipilän mukaan Suomen veroaste on ennätyskorkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Suurin syy veroasteen muutoksen on se, että bruttokansantuote on romahtanut, sanoo Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo. Virallisillakin laskelmilla esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on edelleen Suomea korkeampi kokonaisveroaste. Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen huomauttaa, että kun puhutaan ?ankarasta työn verotuksesta. Julkiset menot eivät ole juurikaan paisuneet, Jussi Saramo sanoo ja luettelee lukuja: 1980-luvun lopussa val-. ?Ylikorkea veroaste? Usein väitetään, että Suomen veroaste on kansainvälisesti vertailtuna liian korkea ja vieläpä nousussa. Esimerkiksi CIA:n veroastelukujen mukaan Suomi on kymmenentenä maailman kärjessä. Kokonaisveroasteita on sikäli hankala vertailla, että luku lasketaan eri maissa eri tavalla. Siitä ei paljon puhuta, että työttömyysturvalla tai vastaavanlaisella sosiaaliturvalla elävien verotus on ankarampaa kuin samansuuruisen palkkatulon verotus. Grönlanti 79,6 % Kuuba 65,9 % Kuwait 63,6 % Lesotho 59,5 % Libya 58,6 % Norja 56,8 % Tuvalu 56,7 % Tanska 55,9 % Marshallinsaaret 54,6 % Suomi 53,7 % Ranska 51,5 % 700 000 Ruotsi 51,4 % 600 000 Malta 50,8 % 500 000 Bolivia 48,8 % 400 000 Itävalta 47,9 % ?. Veromyytit nurin » Onko Suomen veroaste liian korkea
ja tuloveron alarajan nostamisesta 12 000 euroon. 19. Palkkatyöläisten alaraja 15 000 e (työtulovähennyksen vuoksi). Poistetaan ?vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Ei varsinaisia laskelmia. Työtulovähennyksellä kevennetään hieman palkansaajien verotusta pienituloisiin painottuen, ?450 milj. Yrittäjävähennys ?130 milj. 800 miljoonaa toteutetaan veroperustemuutoksin ja 200 miljoonaa paikkaamalla veropohjan aukkoja sekä tehostamalla harmaan talouden torjuntaa.? Miljardi lisää verotuloja, mm. Yle-veroa leikattava. Osittainen osinkoverovapaus pörssiyhtiöiltä pois.? Perinnöt ja varallisuus ? Varallisuusvero takaisin. Perintöjen verotusta alennetaan, ?65 milj. Yritysvarallisuutta suositaan perintöverossa. Omaisuuden verotuksen kiristäminen, ei laskelmia. Vuoden 2005 versiota tiukempi varallisuusvero, +200 milj. Prosentin varallisuusvero 325 000 e ylittävästä varallisuudesta. Arvonlisävero (ALV) ja välilliset Korotetaan miljardilla. Ei korotusta ruoan ja lääkkeiden osalta. Korotus ?ainoastaan hyvin perustellusta syystä?. ? Kahden prosentin alennus: ruoka, ravintolat, lääkkeet, kirjat, tilatut lehdet, liikunta, henkilökuljetus, kulttuuri, majoituspalvelut, jne. Pidemmällä ajanjaksolla luovutaan alemmista alv-kannoista (ruoka, lääkkeet, kulttuuri, jne.). Muuta Kevennetään auton hankinnan verotusta ja sen käyttöveroa. Autovero kokonaan pois. Suurituloisten veroa ylös. Verohelpotuksia First North -pörssiin. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapauden yläraja alas. Lisäksi halutaan verohelpotuksia First North -pörssiin. Kokoomuksen malli on selkeästi tuloeroja lisäävä, sillä se alentaisi tuloverotusta kahdella miljardilla kaikista tuloluokista ja korottaisi arvonlisäveroa miljardilla. vähennysoikeus. Alaraja 6720 e vuodessa, ?840 milj. Yritys- ja pääomatulo ?Uudistetaan yritysverotusta siirtymällä asteittain kohti Viron yritysveromallia.? ?Viron mallin kaltainen kannustin.? Yhteisöverolle jaksotusjärjestelmä (kohti Viron mallia), ?75?200 milj. Alennusta perustellaan hyödyllä pienituloisille kuluttajille ja kotimaisille yrittäjille. Demarit lisäisivät verotuottoja miljardilla muun muassa verottamalla pääomatuloja ja paikkaamalla verojärjestelmän aukkoja. Puolue ei esitä laskelmia. Jonkinlainen punavihreä verolinja on hahmoteltavissa SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden linjausten pohjalta. Alle 10 000 euron vuositulot olisivat verovapaita, ja koska työtulovähennys säilyisi, palkkatyöläisten alaraja olisi 15 000 euroa. Puolue alentaisi arvonlisäveroa ainoana. Poistetaan joitakin verovähennyksiä, +250 milj. Kevennetään verotusta pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta työtulovähennyksen avulla. Alaraja 10 000 e vuodessa. Perussuomalaiset ja kokoomus huojentaisivat verotusta merkittävästi. Vihreiden veromalli säilyttäisi nykyiseen veroasteen mutta hienosäätäisi esimerkiksi vapauttamalla veroista alle 6 720 euron ansiotulot ja alle 2 000 euron pääomatulot. Vasemmistoliitolla on radikaalein verouudistus. Puolue yhdistäisi tulo- ja pääomaverotuksen ja tekisi siitä yhtäläisesti progressiivista. ?Tuloerot vähenevät 1,7 giniyksikköä. +755 milj. Alle 2000 e pääomatuloille verovapaus. Yli 30 000 e pääomatuloille kiristys. Säätiöiden sijoitukset kasvuyrityksiin verovapaiksi. ?Verotuottoja haetaan lisää mm. 70 prosentilla tulot kasvaa, menettäjänä lähinnä suurituloisin kymmenys.? Kokonaisveroaste säilytetään. Puolue tavoittelee myös Viron kaltaista yritysveromallia, jossa yritykseen jätettyä voittoa ei verotettaisi. Perussuomalaisten veromalli on epämääräisin ja kallein. Alle 1000 e osingot verottomiksi. Tuloveron ja pääomatuloveron muutokset yht. Puolueet keventäisivät pienituloisten verotusta ja kiristäisivät omaisuuden verotusta. Keskustan veromalli on kattava mutta sisällöltään jyrkän oikeistolainen. Toimeentulotuen etuuksia ei veroteta takaisin (?115 milj.). Ympäristöverot +125 milj. Uuden auton ostaminen halvemmaksi, käyttövero korkeammaksi. Tupakka-aski +0,95 ? (+125 milj.). ?Verotuottoja lisätään miljardilla. Poistetaan ympäristölle haitalliset verotuet, +800 miljoonaa. Puolue haluaa alentaa perintöverotusta ja suosia yritysvarallisuutta. yhteisöveroa kiristetään, hallintarekisteriin 30 prosentin lähdevero, uraanivero. Energiaveroa alas ?sadoilla miljoonilla?. Kotitalousvähennys vanhusten terveyspalveluihin ja yksineläville tuplana. Säädetään maaaines- ja kaivosvero. Tukitaan veronkiertoa. HIENOSÄÄTÖÄ JA YKSI TÄYSUUDISTUS Eduskuntapuolueiden veromallit vastaavat verokeskusteluun eri tavoin. al li t va ra l l is uu s l as ot a tu l oer au tov ero a la s t oise itul pien iä yks en n kev Vi ro nm lös y t ro e o ul ve ro ki oikeistolainen malli r is ks ty iä vasemmistolainen malli KOKOOMUS PERUSSUOMAL. KESKUSTA SDP VASEMMISTO VIHREÄT Tuloverot Vaalikauden aikana kevennetään kahdella miljardilla kaikista tuloluokista. Alaraja 12 000 e vuodessa. Ainoastaan SDP ja Vasemmistoliitto kiristäisivät verotusta. Puolue ei esitä lukuja, mutta pudottelee kuitenkin vaatimuksia autoveron täydellisestä poistamisesta, Viron mallista, energiaveron laskemisesta ?sadoilla miljoonilla. pääomatulojen verotuksesta.? Varakkaiden listaamattomien yritysten veroedut poistetaan. Pääomatulojen eriytetty verotus poistetaan, niitä verotetaan ansioina
Kerroin on sitä isompi, mitä pienituloisemmille rahaa annetaan, ja kerroin on isompi palkka- kuin pääomatulojen kohdalla. Myös Ralf Sund pitää myyttinä näkemystä, jonka mukaan veronalennukset rahoittaisivat itsensä . Kaikkiahan verotetaan koko ajan moneen kertaan, Saramo kommentoi. . Varakkaammat puolestaan hyötyvät infrastruktuurista ja turvallisuudesta. Pohjoismaissa ihmiset ovat yleisesti valmiita maksamaan korkeita veroja, koska he kokevat saavansa niille vastinetta toimivien julkisten palveluiden muodossa. Lähde: Reima Launonen: Kuningasjako. Samoin oikeisto on perustellut tuloveron laskemista. Yritysten verohelpotukset olivat Saramon mukaan väärä tie. . Puolueen mukaan esimerkiksi ICT-kustannuksista säästäminen edellyttää ensin lisäpanostusta, jotta järjestelmät saadaan kustannustehokkaiksi. Vasemmiston näkemyksen mukaan voimme vaikuttaa siihen, miten talous pyörii, Saramo linjaa. Veroista hyötyy koko yhteiskunta infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja järjestyksen ylläpitämisen kautta. 20 ANNA UPOLA Perintöveroa arvostellaan herkästi siitä, että siinä verotetaan omaisuutta, jota on jo verotettu aikaisemmin. . Miksi verotus on oikein (Into 2013). 80 60 40 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 20 LÄHDE: KANSANTALOUDEN TILINPITO, TILASTOKESKUS 3. päinvastoin, sillä se on maailman tehokkain julkinen sektori. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund katsoo, että hyvinvointivaltion pahimpia uhkia on kansainvälinen verokilpailu. Yhteisöverojen alentamista perusteltiin sillä, että veronalennukset rahoittavat itse itsensä. ?Veronalennukset maksavat itse itsensä? Vasemmisto perustelee taloustoimia usein dynaamisilla vaikutuksilla: esimerkiksi elvytys lisää taloudellista toimintaa ja tuo sitä kautta verotuloja. Perintö pitäisi ajatella tulon näkökulmasta. Ja nythän on nähty, että yhteisöveron laskun elvyttävä kerroin oli surkea. . tiolla oli 215 000 työntekijää, nyt heitä on 85 000. Verotuksen kannalta olisi todella oleellista, että pystyttäisiin elvyttämään taloutta, Saramo sanoo. Vasemmistoliitto tarjoaakin leikkausten sijaan elvytystä vaikka velkarahalla. Isosta palkkatulosta maksetaan isoa veroprosenttia. On nurinkurista, että ihmiset ovat omaksuneet veromyyttejä, jotka toimivat sekä heidän omaa etuaan että yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta vastaan. 5. Narulla ei voi työntää kysyntää. Koska olemme kysyntälamassa ja yritykset eivät investoi, koska niiden tuotteille ei ole kysyntää, ongelma ei ratkea antamalla yrityksille lisää rahaa. Minkä takia sen pitäisi olla vähemmän verotettua. Oikeiston retoriikassa Suomi on ajopuu, joka ei voi millekään mitään, ja kaikki pitää vain sopeuttaa. Murheellisena rypyt otsalla katselen ja kauhistelen tilannetta. Verotulot Suomessa 1989?2014 miljardia euroa 100 4. Sama koskee pääomatuloa. . Ennen säästöjä on elvytettävä. . Reilusti yli puolet valtion työntekijöistä on vähennetty. Kunnissa työntekijöiden määrä on kasvanut, ja jos laskee valtion ja kunnat yhteen, julkisen sektorin koko on pysynyt suurin piirtein samana vuosikymmenten ajan. Toisaalta julkinen sektori tekee nykyään asioita, joita se ei tee ennen. Maailmanpankin kokoomatilaston mukaan Suomen julkinen sektori ei ole mikään ongelmapesäke . Heikko-osaisemmille verotus turvaa oikeuksien toteutumista. Jos menen ostamaan kaupasta ruokaa, olen maksanut veroa palkasta, josta on maksettu myös sivukuluja. Tuotteesta maksetaan arvonlisäveroa, ja alkutuotetta tehdessä on maksettu monenlaisia veroja. Kun raha kiertää yhteiskunnassa, sitä verotetaan jatkuvasti. Yksi esimerkki tästä on Suomen yhteisöveron alennus, jossa taustalla oli Ruotsin yhteisöveron alennus. . Perinnöt eivät ole tässä mitenkään erityisasemassa. . ?Perintöjä verotetaan moneen kertaan? MIKSI VEROTUS ON OIKEIN? Verotuksella tuotetaan julkiset palvelut, rahoitetaan välttämätön infrastruktuuri ja ylläpidetään muun muassa oikeusjärjestelmää. ?Pakko leikata, koska verotulot vähenevät? Johtaako verotulojen lasku pakollisiin leikkauksiin? . Lisäksi verotus on väline, jolla voidaan tavoitella yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Tutkija Reima Launosen mukaan verotuksen eettiset näkökulmat ovat Suomessa usein jääneet laskelmien ja poliittisten tavoitteiden jalkoihin. Eettinen näkökulma verotukseen tuottaa erilaisia johtopäätöksiä kuin ekonomistien lähestymistapa. Esimerkiksi kulutuksen verottaminen on ongelmallisempaa kuin tulojen verottaminen, koska se ei ota huomioon ihmisten maksukykyä. Verotus ei ole vain tulonsiirtoa rikkailta köyhille, vaan veroista hyötyy koko yhteiskunta infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja järjestyksen ylläpitämisen kautta. Edes EU:n sisällä tässä ei juurikaan ole edetty. Ainoa lääke on pyrkiä kansainvälisellä yhteistyöllä harmonisoimaan verotusta. Tämä ilmiö on kaikkinensa vastenmielinen ja vaarallinen. Oikeisto epäilee, pitävätkö arviot paikkaansa. Saramo huomauttaa, että viime hallituskaudella oikeistokin löysi verojen dynaamiset vaikutukset silloin, kun sille sopi. Mutta onhan se totta, että jos porukka on työttömänä, niin verotulot eivät kasva niin paljon kuin niiden pitäisi kasvaa, Saramo sanoo. Pitää myös paikkansa, että Suomen väestö vanhenee ja työtä tekevien ja veroja maksavien ihmisten osuus vähenee. Työttömyys tuo nopeasti kuluja, koska työttömille täytyy maksaa korvauksia ja pitkäaikaiseen työttömyyteen liittyy sairausriskejä. Veroparatiiseja löytyy myös EUmaiden joukossa. Lisäksi työttömät eivät tuo verotuloja palkkojen kautta eivätkä kuluta palveluihin tai tavaroihin, jolloin verotulot jäävät jälleen saamatta ja kysyntä laskee. . Jostain syystä on vaikea myöntää, että veronalennukset lisäävät valtion ja kuntien velkaantumista, josta seuraa julkisten palvelujen alasajoa. Yleisesti Sund pitää ristiriitaisena sitä, että useat puolueet vaativat veroja alas samalla, kun vaativat valtiolta ja kunnilta parempia palveluja. Veromyytit toimivat sekä ihmisten omaa etua että oikeudenmukaisuutta vastaan.. Perintö on tulo, jonka eteen saaja ei ole tehnyt työtä. Taloudet sovittavat verokantojaan ja -asteitaan alimman tarjouksen mukaan kilpailussa kohti nollaastetta. . Verotulot ovat itse asiassa kasvaneet viime vuosikymmeninä