Viikkolehti | 26.11.2021 | 3,5 € 47-003251-2147 | kansanUUtiset.fi Bosnia-Hertsegovina sodan partaalla sivu 20 Esikoiskirjassa ei julisteta sivu 3 Feministit eivät luovuta Afganistanissa sivu 7 Mistä Metsäkiistassa on kyse?. 47/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. SIVU 23 kansan uutiset
LUE LISÄÄ SIVULTA 6 Palkkatuetun työn teettämistä yhdistyksissä on heikennetty useasti vuosien varrella. Miksi tämä ei kelpaa keskustalle. Seuraavassa mittauksessa sekin voi mennä rikki, sillä viimeksi kaulaa oli enää 0,5 prosenttiyksikköä. Kertooko tämä myös Annika Saarikon omasta sitoutuneisuudesta hallitusyhteistyöhön. 2,5 vuotta keskusta on profiloitunut hallituksessa jurnuttamalla. Hallituspuolueiden yhteen laskettu kannatus oli lokakuussa 55,2 prosenttia. Eriarvoisuuden vähentämisessä on ollut vahva ote ja ikuinen leikkauskierre on käännetty investoinneiksi tulevaisuuteen. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Lehtikuva/Roni Rekomaa Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Tuula KärKi Toimittaja 47/2021 Perjantaina 26.11.2021. Keskustassa kannattaisi vaihteeksi katsoa mielipidemittausten toista lukua. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Hakeeko keskustan puheenjohtaja hakemalla konfliktia, jolla ottaa lähtöpassit. Miksi puolue haikailee politiikkaa, joka toi sille viimeksi 7,3 prosenttiyksikön vaalitappion. Nauttikaamme kaamoksesta! lillä on selvä. Sanna Marinin hallitus on edelleen hyvin suosittu. Kesto Määräaikais. Ero keskustan ja kannatuksesna pitäneiden ja sitä jopa kasvattaneiden hallituspuolueiden väPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. Nykyinen versio tahtopolitiikasta on levittää epäluottamuksen myrkkyä ympärilleen. Seurauksia voi katsoa pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteesta. l K eskustan puheenjohtajana haluan, että meistä huokuu aina tulevaisuudenusko ja myönteisyys, Annika Saarikko sanoi viime viikonloppuna. Ei toimi. Myönteisyydestä puhuneella Saarikolla ei ollut tarjota yhtään hyvää esimerkkiä hallituksen saavutuksista puolueensa valtuutetuille vaikka hän tiesi, että alunperinkin heikko sitoutuneisuus siihen on lasketellut alamäkeä viime aikojen riitojen takia. LUE LISÄÄ SIVULTA 18 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Uutismedian liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. (10 %). 2 | KU 47 /2 02 1 Olemme dinosaurusten tiellä, menossa kohti sukupuuttoa, muistuttaa kolumnissaan Mike Pohjola ja suosittaa luopumista fossiilisista polttoaineista – jotta emme itse muutu fossiileiksi. Kokeile myönteisyyttä, keskusta Nyt saa piiloutua marraskuun pimeyteen, kurkkia sieltä kausivalojen ja kynttilöiden lämpimässä valossa. Ylen uusimmassa mielipidemittauksessa se oli 11,9 prosenttia. Ei tarvitse suorittaa mitään. Viime vaalien 13,8 prosentista keskustan kannatus on pudonnut edelleen. Marinin hallituksella on runsaasti talousja työllisyysnäyttöjä, joilla sen puolueet voivat tavoitella vaalivoittoa vuonna 2023. Toiset pitävät esillä hallituksen saavutuksia, keskusta vaikenee niistä ja vaikeroi nykyisiä ja edessä olevia vaikeuksia. Juha Sipilän hallituksen kannatus samassa kohtaa hallituskautta oli 41,5 prosenttia. Yhden henkisen kipukynnyksen yläpuolella keskusta on pysynyt vain sen ansiosta, että vihreiden suorituskyky kolmella ministerillä on niin vaatimaton. Aika vaikea uskoa. Nyt vain alle kymmenen prosenttia on työvoimapoliittisessa palvelussa
Kun kaikki on vain lainaa Emilia Kukkalan esikoisteoksen päähenkilö voi olla kirjailijan näköinen, mutta se on harhaa. Kukkala kirjoittaa lehtijuttuja ja taidekritiikkiä, kirjoitti yhdessä Pontus Purokurun kanssa tietokirjan, tuli tunnetuksi bloggaajana aikana, jolloin bloggaus oli uutta. Hän oli lisäksi Kansan Uutisten toimittaja. AjAssA KU 47 /2 02 1 | 3 01 AjAssA K irjoittaminen on ollut oleellinen osa kirjailija-toimittaja Emilia Kukkalan tapaa olla olemassa. Se on minulle melkein kuin hengittämistä, hän sanoo. – Mua ahdisti tosi paljon se huomio, joka siihen liittyi. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Emma Grönqvist Emilia Kukkala halusi kirjoittaa naisesta, jota ei rangaista.. – Tuskin pääsisin eroon kirjoittamisesta, vaikka haluaisinkin. Mutta olen silti ylpeä siitä saavutuksesta, Kukkala sanoo nyt. En ole ihminen, joka nauttii ison huomion kohteena olemisesta, ja olin tosi nuori silloin. Pantterin puremia oli uskomattoman suosittu blogi aikanaan
Halusin tietoisesti myös tehdä helposti luettavan kirjan. nainen, joTa ei rangaisTa Kukkalan teos on niin sanottu road novel, vaellusromaani. – Yleensä näissä kirjoissa reteesti elävä tyyppi on jäbä. Auto on kuitenkin hänelle työkalu. Toinen Tulossa Kukkalan esikoisromaani Kaiken jälkeen (Into 2021) julkaistiin tänä syksynä, ja toinen romaani on jo tulossa. Muttei syrjäytyneistäkään, hän sanoo. – Ajatus romaanista on ollut takaraivossa tosi pitkään. Mutta millaisista ihmisistä romaani kertoo. Kirjan Lainalle läheisin asia maailmassa on auto, Nissan Sunny. Lisäksi valmisteilla on esseekokoelma. – Tuntui, että kehityin kirjoittajana prosessin aikana niin paljon, että sen jälkeen melkein kaikki aiemmin kirjoittamani alkoi tuntua ihan skeidalta. Juontakaan kirjassa ei paljon ole. Romaanin kirjoittaminen erosi kaikesta aiemmasta kirjoittamisesta: – Mitään tekstiä en ole koskaan niin pitkään ja pieteetillä hionut kuin romaania, hän sanoo ja kiittää kustannustoimittajaansa Tarja Lipposta. Kukkala kuitenkin korostaa sitä, että Laina on selkeästi oma hahmonsa eikä missään tapauksessa kirjailijan alter ego. Kukkala arvelee, että ehkä on helpompi sanoa, kenestä se ei kerro. – Hahmo vaikkapa nauttii seksistä seksin vuoksi. En edes osaa sanoa, kuinka pitkään, Kukkala sanoo. – Joskus liioitellen mietin, mitä jäisi, jos punk otettaisiin pois. Halusin kirjoittaa naisesta, mutta säilyttää hänellä ominaisuudet, joista naisia yleensä rangaistaan, ei pelkästään tosielämässä vaan myös kirjallisuudessa, Kukkala sanoo. – Toimittamisesta tulee se iso etu, että osaa tiivistää. Alussa yritin tehdä päähenkilöstä keskiluokkaisemman eli kaunokirjallisuuden kentällä uskottavamman hahmon. Usein tällaisesta seuraa, että naisesta tulee joko uhri tai häntä rangaistaan eli hänelle käy jotenkin huonosti. – Jos olisin halunnut kirjoittaa julistavan kirjan, olisin kirjoittanut pamfletin, hän sanoo. Kukkala itse soittaa bassoa ja rumpuja, mutta punk on hänelle enemmän kuin musiikkia. Iso osa ystävistäni ja sosiaalisista ympyröistä liittyy siihen, hän sanoo. Mutta hän ei antautunut siihen, onneksi. Useinhan esitetään, ettei nainen voi vain nauttia seksistä, vaan hänellä on sille vain välineellinen merkitys hyötymisen tai uhrautumisen kautta. Kirjailijan mukaan yhteiskunnallinen sanoma ei ole keskeistä kirjassa, vaikka siinä on monia yhteiskunnallisia teemoja. – Itseäni lukijana eivät juonet kiinnosta hirveästi, Kukkala sanoo. Hän lähtee reissuun, ensin Ruotsiin, Tanskaan, Keski-Eurooppaan ja Baltiaan, sitten Kainuuseen. – Lainahan tavallaan käyttäytyi stereotyyppisesti ajatellen miesmäisesti monissa tilanteissa. Sitten ajattelin, etten halua kirjan sivuille paskaa musiikkia. AjAssA 4 | KU 47 /2 02 1 Emilia Kukkala lainasi musiikkimakunsa kirjansa päähenkilölle: hard core punkia ja hiphoppia. Sellaiset ominaisuudet on liitetty keskiluokkaan. ei paskaa musiikkia kirjaan Päähenkilössä on muutamia Kukkalaan itseensä liittyviä piirteitä. Sitä Kukkala kysyy. Musiikkimakunsa kirjailija on lainannut Lainalle sellaisenaan: hard core punkia ja hiphoppia. ”Lainahan tavallaan käyttäytyi stereotyyppisesti ajatellen miesmäisesti.” – Joitain on ehkä hämmentänyt se, että kuvaamani kaltaiset ihmiset ovat neuvokkaita ja aktiivisia. – Oleellista on ehkä miettiä, mitä Lainasta kertoo se, että auto on hänen elämässään pysyvin asia, Kukkala pohtii. – Kirjoitin minulle tutuista ihmistyypeistä. Myös Kukkala pitää autoilusta, erityisesti road tripeistä. Hän arvelee, että romaanissa näkyy hänen toimittajataustansa. l. – Totta kai kirjailija pöllii kaikkea, mitä kuulee tai näkee tai mitä omassakin elämässä on ollut, mutta soveltaen. Materiaalisista asioista voi olla vielä helppo luopua, mutta entä defensseistä, traumoista, peloista ja omista päähänpinttymistä. Ehkä monimutkaisemmat asiat ovat kirjan teemoissa, eivät kielessä. Laina tekee töitä kaupan kassalla ja asuu betonikolossissa. luopumisen vaikeus Kirja kertoo Lainasta, joka päättää luopua kaikesta. – Mietin sitä pitkään. Suurin osa on tietenkin täysin keksittyä. – Ei ainakaan kovin keskiluokkaisista ihmisistä
Tämä on törkeää työnhakijan hyväksikäyttöä. klo 18 Rakennusliiton osasto 10:n tiloissa, Sorinkatu 4. Sanamuunnokset olivat pieniä, mutta niitä tulkittiin henkiseksi hyvästijätöksi Suomen liittoutumattomuudelle. Miten tämä voi olla todellista. Todellisuudessa työnhakijan työpanos siis hyödynnetään ilman korvausta. AjAssA KU 47 /2 02 1 | 5 Muistio 26.–27.11. Yhtenä ainoana päivänä sain kuulla kolmesta tapauksesta, jossa kaupan alan työnhakija joutui tekemään koevuoroja. Jokainen palvelualalla työskentelevä tietää, ettei lauantai-iltana tai sunnuntaina ole sellaista miehitystä, että koevuoron tekijää ehdittäisiin perehdyttää. sähKöposti: muistio@kansanuutiset.fi. Sote – uhka vai mahdollisuus -teemaan johdattelee Sirkku Ingervo. Tapahtumiin on ollut ennakkoilmoittautuminen, mutta ohjelmaa voi seurata suorana verkossa Youtuben kautta, ks. Vasemmistoliiton tampereen Kunnallisjärjestön syyskokous ma 29.11. Vuoden 1997 selonteossa Naton laajenemisen katsottiin synnyttävän epävarmuutta Suomen lähialueilla. Yhdessä tapauksessa yksi vuoroista oli lauantaivuoro, joka kesti klo 23.15:een saakka, toisessa tapauksessa yksi vuoroista oli sunnuntaivuoro. Jos vallitsevat olosuhteet muuttuvat, voidaan liittoutumattomuudestakin luopua. 29.11. Anne nymAn Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies. 7.12. Mahdollisuus on nimeltään koeaika. klo 18, Vaasankatu 10. JyVäsKylän Vasemmiston keskustelut jatkuvat ti 7.12. Heidän mukaansa hallitus vältteli ottamasta kantaa siihen, miksi näin on tehty. Neljä vuotta myöhemmin sen laajenemiseen suhtauduttiin myönteisesti. koevuoroista. Laki ja työehtosopimukset antavat jo mahdollisuuden kokeilla, sopiiko työntekijä kyseiseen työhön. Olen pöyristynyt ja närkästynyt. Tuskin kukaan edes pystyy seuraamaan, miten hän pärjää. Me tarvitsemme kaikki kynnelle kykenevät työelämään. Puhutaan ensimmäisistä oikeista työpaikoista, ja sitten tehdään tuollaisia temppuja, ihan kuin varmistamalla varmistettaisiin huono ensivaikutelma työelämästä. Valiokunnissa kuullut asiantuntijat arvioivat Suomen turvallisuuspolitiikan perusteiden muuttuneen edellisestä neljän vuoden takaisesta selonteosta. Potentiaalinen työnantaja oli joka kerta samaan ketjuun kuuluva marketti. Nato-jäsenyyttä kuitenkin kierreltiin ja kaarreltiin, mutta puolustuskyvyssä liittoutumattomuus ei ollut enää ehdotonta. KoluMni LE HT IK UV A TiedoT TapahTumapalsTalle viimeistään maanantaihin klo 16:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. KahdeKsannet stadin työväenkirjallisuuspäivät Helsingissä 26.–27.11. olen tänä syksynä kuullut ensimmäistä kertaa elämässäni nuorilla työnhakijoilla teetettävistä ns. Ilmaiselle työn teettämiselle on kaksikin nimeä: yksi on talkoot – ja toinen nimi on huomattavasti rumempi. KaiHirvasnoro henkinen hyvästijättö liittoutumattomuudelle 20 vuottA sitten Suomen armeijan Nato-yhteensopivuus tuli konkreettisimmillaan esille Naton johtamassa kriisinhallintaoperaatiossa. Tässä siis toimitaan väärin sekä työnhakijaa että vakituisia työntekijöitä kohtaan. Toisekseen nämä työvuorot ovat pois vakituisilta työntekijöiltä. Kuvassa suomalaiset KFOR-joukot saapumassa Skopjeen. Jos et suostu koevuoroihin, et myöskään pääse töihin. Pidetään huolta, että sitä ensimmäistä työpaikkaansa hakevaa nuortakin kohdellaan reilusti! Haluammeko nuoret työelämään vai emme. Ravintola-alalla on myös samanlaisia palkattomia koevuoroja. Koevuoroja ei kaupan ja matkailuja ravintolapalvelujen työehtosopimus edes tunne. Samalla itketään krokotiilin kyyneliä, kun työntekijöitä ei löydy. Jokaisessa tapauksessa työnhakija joutui tekemään kolme täyttä työvuoroa ilman korvausta. edusKunta Käsitteli syksyllä 2001 hallituksen selontekoa turvallisuusja puolustuspolitiikasta. www.tyovaenkirjastonystavat.fi/ stkp2021/
”Kansalaisfoorumi käy puntaroivia keskusteluja tutkimustiedon pohjalta ja tekee ehdotuksia sosiaalisesti oikeudenmukaisista päästövähennyskohteista ja luonnonsuojelutoimista. Mutta toisin kuin dinosaurukset, me olemme saaneet siitä ennakkovaroituksen ja voimme vielä estää sen. Me olemme aiheuttamassa tuon tappoiskun itse itsellemme. Suuri ongelma on, että näin rajut päästövähennykset eivät sovi yhteen rajattomaan kasvuun ja rajattomasti kasvaviin hiilipäästöihin nojaavan markkinatalouden kanssa, jota jotkut eduskuntapuolueet – sekä Emma Kari ja Sauli Niinistö – kannattavat. Vielä voimme päättää toisin. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto.. Fossiilimatkalla fossiileiksi Kolumni Olemme dinosaurusten tiellä kohti sukupuuttoa. Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, jos ei päästä eroon kasvavia päästöjä vaativasta kapitalismista, joka meteoriitti-iskun lailla tuhoaa planeettamme. Toki monen ihmisen elanto riippuu niistä, eikä heidän pidä joutua sivustakärsijöiksi vaan heidätkin on pelastettava uuteen elämäntapaan. Sen rinnalla metsäteollisuuden kannattavuuslaskelmat, turvealan työpaikat tai Intian hiilivetoinen talouskasvu ovat merkityksettömiä rippusia. Heillä on kolme tavoitetta, jotka ovat hyviä mutta riittämättömiä. Valitettavasti talouden etujärjestöjen haave digitaalisen kasvun ja päästöjen irtikytkennästä ei ole toteutunut eikä mahdollinen. l I lmastonmuutos ei ole vain yksi poliittinen aihe muiden joukossa. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. Mike Pohjola Kirjoittaja on kirjailija, pelisuunnittelija ja yrittäjä. Liike haluaa hallituksen julistavan Suomeen ilmastoja ympäristöhätätilan ja ryhtyvän säännölliseen kriisitiedotukseen. Sen sijaan on siirryttävä ekologiseen kasvuun ja hiilinegatiiviseen jälleenrakentamiseen, jossa lisääntyneet työpaikat ja kasvava hyvinvointi syntyvät hiilipäästöjen vähentämisestä. Se on meille ihmisille elämän ja kuoleman kysymys. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Kuolleista dinosauruksista on jäljellä fossiileita. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Ympäristöministeri Emma Kari ja presidentti Sauli Niinistö ovat yhtyneet näkemykseen hätätilasta ja Kari onkin luvannut aloittaa kriisitiedotuksen. Tiettävästi useimmat dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon meteoriitti-iskun aiheutettua ydintalven, joka muutti planeetan niille elinkelvottomaksi. www.kansanarkisto. Kolmas va atimus on, että hallituksen on luotava sitova lainsäädäntö hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä, ja aloitettava välittömästi laaja ekologinen jälleenrakennus. Olisi vähättelyä sanoa, että ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on aikamme tärkein poliittinen haaste. on vaiKea kuvitella, että mikään toinen hallituspohja olisi toteuttanut kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, mutta myös Marinin hallituksen teot ovat auttamattoman vajavaisia. Meidän on luovuttava fossiilisista polttoaineista, jotta emme itse muutu fossiileiksi. AjAssA 6 | KU 47 /2 02 1 Elokapina haluaa myös laajentaa demokratiaa niin, että Suomen hallitus kutsuu koolle kansalaisista satunnaisotannalla valitun kansalaisfoorumin. Fossiileista on muodostunut kivihiili, maakaasu ja öljy, joiden energiakäyttö aiheuttaa valtavia hiilipäästöjä ja pahentaa ilmastonmuutosta. Elokapina-liike on nostanut esiin tämän ristiriidan ja ongelman. Eduskunnan on käsiteltävä foorumin ehdotukset.” Tällaista ovat jo ehdottaneet eräät Vasemmistoliiton kansanedustajat sekä hiljattain myös Vasemmistonuoret. Se on, päinvastoin, kaikkien aikojen tärkein asia. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Marinin hallituksen ohjelmassa on vuosi 2035, Vasemmiston ilmasto-ohjelmassa vuosi 2030, molemmat liian hitaita
TausTaT KU 47 /2 02 1 | 7 02 taustat Taleban esitteli toimittajille naisten koulutusta syyskuussa. ”Olemme yhtä lahjakkaita kuin naiset muualla maailmassa, mutta talebanit luulevat tämän maan kuuluvan miehille.”. Teknillisen korkeakoulun luokkaan saapui kymmenittäin huntuihin ja kaapuihin pukeutuneita naisia
TausTaT 8 | KU 47 /2 02 1 AfgAAninAiset etulinjAssA Talebanin paluu valtaan 20 sota vuoden jälkeen on ollut katastrofi monille naisille, jotka kieltäytyvät elämästä uuden naisvihamielisen hallinnon alla. TeksTi Wilson Fache kuvaT Adrien Vautier. Riskeistä huolimatta feministiaktivistit uskaltavat haastaa fundamentalisteja maan kaduilla
Farida pohtii, taipuuko yliopisto talebanien edessä ja lopettaa opetuksen naisille. Tällä hetkellä naisten koulutus ei ole varsinaisesti kielletty, mutta toistuva uhkailu saa Faridan pelkäämään pahinta. Hänen sisarentyttärensä Razia, joka on lähes hänen ikätoverinsa, joutui lähtemään maasta. Afgaaniaktivistien ja -feministien joukkopako Talebanin valtaannousun jälkeen on eristänyt yhä enemmän niitä, jotka Faridan tavoin ovat päättäneet jäädä ja kamppailla oikeuksiensa puolesta. Toivo elää – toistaiseksi, mutta hänen eilen kuvittelemansa tulevaisuus tuntuu yhä enemmän saavuttamattomalta. Sen jälkeen, kun Talebanin konflikti Yhdysvaltoja vastaan päättyi viime elokuussa, ääriliike aloitti uuden sodan – tällä kertaa joka toista afganistanilaista vastaan. Siirryttyään toiseen taksiin kolme toverusta lähtivät uudelleen matkaan ottaakseen kyytiin vielä kaksi ystäväänsä: kaksoset Sudaban ja Zarifan, jotka he olivat tavanneet uima-altaalla vuotta aikaisemmin. Farida on polvillaan kaksionsa olohuoneessa. – Joku taleban tuli luennollemme ja sanoi, ettei naisten ole tarpeellista lukea taloustiedettä, lakia tai tekniikkaa. Hän pelkäsi olevansa Talebanin tähtäimessä, koska oli työskennellyt presidentinpalatsissa. Farida, hänen sisarentyttärensä Razia (joka ei ollut vielä paennut) ja heidän ystävänsä Taiba halasivat rakkaitaan ”kuin viimeistä kertaa” ja hyppäsivät taksin kyytiin. Sitten hän haaveili urasta liikenaisena, joten hän palasi opiskelemaan taloustiedettä yksityiseen yliopistoon Kabulissa vuonna 2019. Islamistien valtaannousu kahta vuorokautta aikaisemmin oli syössyt Afganistanin pääkaupungin kauhun valtaan. – Mitä aiotte tehdä, kysyi taksikuski, jota epäilytti jo valmiiksi kolme nuorta naista matkalla yksin Kabulissa tasavallan kaatumisen jälkimaininMazar-e Šarifin kaupunki 5. Tänään Farida ei enää haaveile. He sopivat pysähtyvänsä matkan varrella ostamaan paperia ja tusseja, koska heidän piti askarrella kylttejä. TausTaT KU 47 /2 02 1 | 9 F a rida h a av eili työskentelystä sairaalassa, joten hän ryhtyi sairaanhoitajaksi. elokuuta, kahdeksalta aamulla. Nämä viisi aktivistia olivat nyt ei vielä tiennyt, olisiko edes mahdollista osoittaa mieltä kadulla menettämättä henkeään. Hän asuu asunnossa vanhemman siskonsa ja lankonsa kanssa. – En voi kuljettaa teitä. – Aiomme järjestää mielenosoituksen näyttääksemme Talebanille, että naiset ovat osa tätä yhteiskuntaa, naiset vastasivat yhteen ääneen. Talebanille se ei kuitenkaan riittänyt, vaan se määräsi täyden sukupuolierottelun eri lukujärjestyksineen. Auto pysähtyi siihen. Hänen perheensä muutti sinne Kabulin valtauksen jälkeen. ”Aiommejärjestäämielenosoituksennäyttääksemme Talebanille.”. Tunsin vereni kiehuvan, sanoo 26-vuotias Farida, joka ei pysty pidättelemään vienoa hymyä. Historiallinen protesti Tiistai, 17. Hänen sitoumuksensa sai alkunsa uuden hallinnon ensimmäisinä tunteina, aikana, jolloin hän geissa. syyskuuta. Hänen yliopistonsa on jo joutunut pakon edessä asentamaan suuren mustan verhon luokkahuoneeseen erottamaan miesja naisopiskelijat toisistaan. – Olen pahoillani, kuski sanoi ääni väristen. He olivat päätöksensä tehneet. Nyt jäljellä on enää kolme naisopiskelijaa, sillä neljäs ei enää uskalla osallistua opintoihin
– Odota meitä täällä. Oli liian myöhäistä kääntyä takaisin. Kahden kadun risteystä vartioivat Talebanit olivat ällikällä lyötyjä. Luokassa opetetaan journalistiikkaa, ja sukupuolet on erotettu toisistaan verholla. He olivat kaikki 24–26-vuotiaita ja johtamassa todennäköisesti ensimmäistä mielenosoitusta Talebania vastaan liikkeen salamannopean voiton ja valtaannousun jälkeen. Jos mitään tapahtuu, tulemme takaisin ja suojaudumme autoon, he pyysivät kuljettajalta. Naiset ovat 50 prosenttia yhteiskunnasta. Nyt olemme koulutettuja ja voimakkaita. Meidän oli särjettävä pelko, sanoo 24-vuotias Sudaba. Talebanin pitäisi kammota meitä, eikä toisinpäin. Kun he saapuivat Zanbaqin kiertoliittymälle presidentinpalatsin sisäänkäynnin luona, heidän sydämensä pamppailivat niiden mustien kaapujen alla, joita heidän oli nyt pakko käyttää. – Ajattelimme, että se olisi vaarallista, mutta meidän piti näyttää tietä. Ne ovat aivan yhtä tehokkaita kuin aseet, Sudoba painottaa. Avicennan yksityisessä yliopistossa Kabulissa. Lähtiessään kahta tuntia myöhemmin he olivat tehneet historiaa. – Emme ole samoja afgaaninaisia kuin 20 vuotta sitten. – Missä on Afganistanin naisten paikka uudessa hallinnossa. Ilmassa on kiireen tuntua: jokaisena uutena päivänä heidän oikeutensa tuntuvat sulavan pois kuin lumi auringossa.. – Kännyköidemme ja sosiaalisen median ansiosta meillä on työkalut järjestäytyä ja levittää kamppailuamme. aseistautuneita kylteillä, joissa luki englanniksi, paštuksi ja dariksi: ”Tässä ovat afgaaninaiset”. Vallanvaihdon jälkeen vain harvat opiskelijat ovat uskaltaneet tulla luennoille. Varsinkin, kun muutamat ohikulkijat alkoivat kuvata tilannetta videolle. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun afgaaninaiset olivat julkisesti ilmaisseet vastustavansa uutta hallintoa. ”minä olin kohteena” Videoita ja kuvia tästä ensimmäisestä mielenosoituksesta alkoi kiertää laajalti mediassa ja verkossa. Taiba piti puheen. TausTaT 10 | KU 47 /2 02 1 Syyskuun 7. – Tavoitteenamme oli rohkaista muita naisia vastarintaan, ja se toimi. Afgaaninaiset ovat olemassa. Massoud johti vastarintaa ensimmäistä Taleban-hallintoa vastaan vuosina 1996– 2001. ”älkää vaientako ääniämme” Sudaba, Zarifa, Taiba, Farida ja Razia tarrasivat kiinni kyltteihinsä ja kulkivat kohti kiertoliittymän keskelle pystytettyä muistomerkkiä. Saimme paljon viestejä, toteaa 26-vuotias Taiba, joka tulee läntisestä Farahin maakunnasta. Pyydän, älkää vaientako ääniäm me, nuori nainen vetosi. Älkää vaientako ääniämme. Sudaba on kotoisin Panjširin laaksosta, ikonisen vastarintajohtaja Ahmad Šah Massoudin kotiseudulta. Heidän läsnäolonsa houkutteli nopeasti paikalle joukon sivustakatsojia. – Islamilaisten sääntöjen ja Allahin mukaan poliittinen osallistuminen, elämä, opinnot ja työ ovat naisten etuoikeuksia, hän muistutti talebaneille, jotka pyrkivät määräämään maahan ultraradikaalin tulkinnan šaria-laista. Kuljettaja sivuutti pyynnön ja ajoi kiireen vilkkaa pois. He eivät tuntuneet tietävän, miten reagoida, ja antoivat naisten protestoida. WhatsApp-ryhmäkeskusteluja syntyi moninkertainen määrä keräten yhteen tusinoittain afgaaninaisia valmiina johtamaan vastarintaliikettä
– Sinä olet roisto, sanoo rynnäkkökiväärimies naiselle. – Naisten tulisi päästä mukaan hallitukseen, sanoo toinen mielenosoittaja, joka vaikuttaa hädin tuskin täysi-ikäiseltä. – Aiomme jatkaa kamppailuamme ja kieltäytyä vaikenemasta niin pitkään kuin mahdollista. – Veli, kuuntele minua, nuori nainen vastaa rauhallisesti, kun samalla kaksi talebania ryntää häntä kohti. – Meillä ei ole enää asiakkaita, sanoo 17-vuotias Zahrah murheellisena. – Mutta me olimme erilaisia. Khatera itse on saanut useita tappouhkauksia. Se oli toinen maail ma. Vaaleanpunaisiin, vihreisiin ja keltaisiin kyltteihin on huolellisesti kirjoitettu: ”Epäoikeudenmukaisuuden edessä seisomme vuoren lailla”. Tervehdyksen voi lähettää myös sähköpostilla ja tarvittaessa voit pyytää henkilötervehdyslomakkeita: ilmoitukset@kansanuutiset.. Vaikka ”islamilainen emiraatti” ei ole (vielä) virallisesti kieltänyt naisilta urheilemista, monet naiset ovat pelänneet harjoittelua, sillä eräs vanhempi virkamies julisti urheilun olevan ”tarpeetonta ja sopimatonta” naisille. Kunnioittakaa oikeuksiamme! hän huutaa ja osoittaa sormellaan komentajan silmien väliin. Farida, joka on ollut kaduilla elokuun 17. – Kansainvälinen yhteisö antoi meille siivet ja sitten leikkasi ne pois, väittää Khatera, joka perusti Afganistanin amerikkalaisen yliopiston naisten jalkapallojoukkueen vuonna 2012. Ohuen maalikerroksen alta paljastuu kuitenkin vielä täyteläisiä hymyjä ja täydellisesti nypittyjä kulmia. – Ennen noin 40 naisuimaria tuli tänne joka päivä. Samalla voit maksaa tervehdyksen. Nykyään keskimäärin vain yksi tulee päivässä, sanoo tilan johtaja murheellisena. Miten siis voimme olettaa heidän antavan meidän harrastaa urheilua uuden hallintonsa alla. Viisi viikkoa myöhemmin Taleban tuli Kabuliin ja pakotti Khateran piilottamaan pokaalinsa ja pelipaitansa. l Käännös: Toivo Haimi ”Toivon,ettämeilläolisiollut rohkeuttaosoittaamieltä.” Jouluna on hyvä muistaa kumppaneita Lähetä tervehdys 7.12.2021 mennessä Kansan Uutisten verkkosivulla osoitteessa: https://ilmoitukset.kansanuutiset.. – He lähettivät meille uhkauksia, sieppasivat meitä ja toisinaan jopa yrittivät tappaa meitä. – Minusta tuntuu, että olemme menossa ajassa taaksepäin, koska ennen vuotta 2001 naisilla ei ollut ääntä yhteiskunnassa. Talebanin paluun jälkeen yliopisto on suljettu. Tätä monet afganistanilaiset naiset pelkäävät: Sitä, että lisääntyvät uhkaukset ja heidän vapauttaan rajoittavat säännöt tekevät heistä vankeja omissa kodeissaan. Tämä uusi sukupolvi sen sijaan taistelee vastaan. Koulutyttöjen aallot, jotka ennen täyttivät kaupungin kadut, ovat poissa. Tuntuu, että olemme menossa ajassa taaksepäin siihen aikaan, sanoo Khatera, joka oli Afganistanin naisten jalkapallomaajoukkueen hyökkääjä vuosina 2007–2013. Lukiot avattiin uudelleen, mutta vain pojille. Amun uima-altaalla kaupungin länsiosassa naisten osasto on tyhjillään. – Taleban on aina pitänyt naisurheilijoita kohteenaan, Kathera painottaa. Hän lisää ennen kääntymistään ympäri: – Emme halua ikävyyksiä, olemme täällä ainoastaan vaatiaksemme takaisin oikeuksiamme ja kunniaamme. Eli jos tämä kauneushoitola suljetaan, minulle ei jää enää mitään. Sen sijaan läheisen kuntosalin miehiä esittävät julisteet öljyttyine vastalihaksineen on jätetty ennalleen. – Ole hiljaa! käskyttää Taleban-komentaja nimeltä Jarnal Mubin mustassa parrassa ja samanvärisessä turbaanissa. Länsimaiden äkillinen vetäytyminen elokuun lopulla pyyhki pois kahdenkymmenen vuoden edistyksen ja saavutetut oikeudet. – En voi enää mennä kouluun. omien Kotiensa vanKeja Lentokentän valtakadulla kuusi kauneussalonkia on maalattu valkoisiksi peittämään julkisivuja koristaneiden mallien kuvia. LA TA JOULUTERVEHDYS KANSAN UUT S N PUOLUEJA AMMATT OSASTOJEN TERVEHDYKSET Pieni tervehdys 70 € Iso tervehdys 130 € HENK LÖTERVEHDYKSET Nimitervehdys 5 € Kuvallinen henkilötervehdys 25 € kansanuutiset.fi. Kassissa on julisteita, jotka Farida on jo valmistanut seuraavaa mielenosoitusta varten. Muu joukkue riemuitsee ja taputtaa. Taleban-taistelijan pakottamana hänen piti kiivetä tikapuut ylös ja leikata keittiöveitsellä juliste, joka esitti naisten kasvoja. Hänellä on edelleen yllään vaaleanpunainen mekko, piilossa mustan kaavun alla. Hieman myöhemmin jotkin koulut ovat saaneet luvan avata jälleen ovensa tytöille, mutta muualla maassa tyttöjen on edelleen pakko pysyä kotonaan. Jos järjestäytyminen täällä Afganistanissa todella muuttuu mahdottomaksi, siirrymme toiseen maahan ja jatkamme kamppailuamme sieltä, hän selittää. Perusteena oli, että uusi hallinto tarvitsi aikaa luodakseen ”turvallisen ympäristön” tyttöjen koulutukselle. – Toivon, että meillä olisi ollut rohkeutta osoittaa mieltä heidän laillaan silloin, kun Taleban oli täällä vallassa 1990-luvulla, sanoo 43-vuotias Alema. TausTaT 12 | KU 47 /2 02 1 kääntämästä kelloja taaksepäin. Katoavat Koulutytöt Kabul ei oikeastaan ole enää Kabul. Monet afganistanilaiset naisurheilijat ovat paenneet maasta, ja maahan jääneet tuntevat olevansa vaarassa. Entisen urheilijan heinäkuun 8. USA:n miehitys ja sen päivittäinen väkivalta olivat monille tragedia, mutta afgaaninaisille ne olivat lupaus suuremmasta vapaudesta. – Ei, sinä meistä olet se roisto! En minä, aktivisti vastaa, ja hänen silmissään on tulta. Sitten minun on pakko pysyä kotona ja olla toimettomana, hän murehtii. päivästä lähtien, ei aio antaa sen tapahtua. Hän laskee kassin maahan sisarensa eteen. Silloin emme olleet koulutettuja ja tottelimme miehiä. Hänen 20 vuotta vanhempi siskonsa katsoo sivusta huolestuneena, mutta ylpeänä. päivänä kuvaamilla videoilla näkyy noin 20 nuorta miestä ja naista, osalla heistä hiukset poninhännillä, pelaamassa sisäjalkapallokentällä. Yhdellä videolla näkyy pelaaja numero 15 juoksemassa ja syöttämässä pallon joukkuetoverilleen, joka tekee maalin. – Ei, älkää koskeko minuun! Älkää tulko lähelleni! Miksette anna minun puhua. Hän on erään kauneushoitolan työntekijä. Hän nousee ylös ja hakee muovikassin, joka on ollut hänellä piilossa vaatekaapin pohjalla. Toivon, että olisin ollut samanlainen, hän sanoo hymyillen
Sen valuma-alueella oli viisi suurta turvetuotantoaluetta, joiden koko oli suurimmillaan yhteensä noin 900 hehtaaria, Alanko kertaa. An ni nA M An ni lA. Sitä ennen hänellä ei ollut käsitystä Suomen vesistöjen tilasta. Tänä syksynä hän Vuosien tutkimustyö turpeennoston tuhoista: ”Jatkuva ympäristörikos” Oman mökkijärven huono tila käynnisti pirkkalalaisen Jussi Alangon selvitystyön turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin. TeksTi Tinja Huoviala Jussi Alanko tutkii Pyhäjärven veden laatua Turrin rannalla Pirkkalassa. Turvetuotanto oli etäinen asia ja jotain, millä leivotaan hyvinvointia maahamme. Valumat vastaanottavan vesistön pinta-ala taas on 1 100 hehtaaria. – Sitä voi miettiä, millainen yhtälö on, jos turvetuotantoalueiden vedet valutetaan järveen. TausTaT KU 47 /2 02 1 | 13 K iinnostus alkoi, kun Jussi Alanko osti vaimonsa kanssa kesämökkitontin Keuruun Martinjärven rannalta vuonna 2006 ja rakensi sinne mökin. Havainto sai Alangon tarttumaan ja perehtymään aiheeseen, vaikka tuskin hän silloin tiesi, kuinka iso savotasta tulisi. Sitten selvisi, että järvi oli todella huonossa kunnossa
– Turveteollisuuden kertomaa totuutta virallisempaa ei ole, hän hymähtää. Turvesuo on kasviton ja jatkuvasti harattu alue, jota sateet, tuulet ja tulvat huuhtovat, Jussi Alanko muistuttaa. Huhtikuussa Vapo ilmoitti vaihtavansa nimensä Neova Oy:ksi. – Oikeasti luonnontilaisilta soilta tulee humusta yleensä 15 milligramman luokkaa litrassa. Sittemmin nettolaskennasta on päätetty luopua, mutta humus on yhä ongelma. Alangolta on pakko kysyä, miksei hän luota tutkittuun, viralliseen tietoon. Näiden osalta prosessit ovat vielä kesken. Sitä tulee sekä turvetuotantoalueilta että metsäojista. – Tämä on ensimmäinen näkyvä huijaus, ihan tolkuton huijaus. Tapaus päättyi niin, että vuonna 2015 korkein hallinto-oikeus myönsi ympäristöluvan kahdeksi vuodeksi. Alanko huomauttaa, miten jo muutamien millimetrien lieju on rapujen elämälle kohtalokasta. – Se sai epäilemään, ettei elyssä ollut puhtaat jauhot pussissa. Elyt suojelevat turvetuotantoa. Alanko kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksista, joissa turvemailla harjoitetun metsätalouden päästötiedot ovat moninkertaistuneet. Vesienhoitoyhdistys sai erävoittonsa. Näinhän se ei voi olla. Mistä voi tietää, että liete on peräisin juuri turvetuotannosta. Havainnoistaan huolestuneena Alanko kertoo lähteneensä ensimmäiseksi Keski-Suomen elykeskukseen neuvottelemaan yhdessä vastaperustetun Martinjärven vesienhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Jarkko Nisulan kanssa. Alanko on selvittänyt, mistä kummallinen tulos johtuu. – Desimaalipilkkua ei ollut siirretty tarpeeksi montaa pykälää, Alanko kuittaa. Päästöraporteissa on ilmoitettu, että turvetuotantoalueelta tulevan veden humuspitoisuudet ovat pienempiä kuin suolla oli luonnontilassa. Erävoitto vEsiEnhoitoyhdistyksEllE Käynnistä alkoi oikeusprosessien jatkumo. On tehty perustavaa laatua olevia uudelleenarviointeja, hän sanoo, kuten se, että päästöt jatkuvat niin kauan kuin turvetta on. Siitä päätelmästä ei ole tarvinnut luopua sen koommin. Ja tätä Suomessa salaillaan hirveästi. valtion valjastamaa tutkimusta Martinjärven syvänteet ovat täyttyneet turvelietteestä. Vapo teki hakemuksen ja Martinjärven vesienhoitoyhdistys muistutuksen siihen. GTK saa osansa Alangon kritiikistä. Esimerkiksi valtion Geologinen tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt omia tutkimuksiaan. Alkajaisiksi selvisi, että lähinnä sijaitseva turvetuotantoalue toimi ilman ympäristölupaa – kymmenen vuotta sen jälkeen, kun se tuli pakolliseksi, Alanko huomauttaa. TausTaT 14 | KU 47 /2 02 1 on julkaissut kirjan Järviin haudattu totuus. Lisäksi luonnonsoilta tulevat vesimäärät ovat huomattavasti turvekenttien valumia vähäisempiä. An ni nA M An ni lA. Neljän muun turvetuotantoalueen ympäristöluvat ovat kunnossa, mutta Alangon mukaan päästötiedot ovat niissä vääriä. Luonnontilaisen suon humuspitoisuudeksi on vain päätetty, sitä tutkimatta, 35–45 milligrammaa litraa kohti. Eloperäistä lietettä saa laskea niin paljon kuin sielu ”Valtioon mennyt pitkälle, mutta mikäon mennessä, kunonkoko koneisto hallussa.” Alanko kertoo, miten Vapon ilmoittamat päästötiedot olivat nyt hyvin erilaisia. Tutkimusten mukaan turvetuotannolla ei ole minkäänlaisia merkittäviä vaikutuksia järviin. Ja paikoitellen sitä on tullut metrikaupalla, Alanko jatkaa. Mikseivät olleet myöntämättä kokonaan, Alanko kysyy, sillä käytännössä lyhyt lupa – Elyt suojelevat turvetuotantoa, Jussi Alanko väittää. Valtio on valjastanut sen tuottamaan tutkimuksia, joiden väitteet eivät pidä paikkaansa, hän sanoo. Kirjoittaja kertoo haastatelleensa 50:tä tutkijaa ja valistunutta vesistöaktiivia sekä ”tehnyt sitä, mitä elyn (elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen) tutkijat eivät todennäköisesti ikinä tee, eli tutkinut Vapon (valtionyhtiö Vapo Oy) päästöraportteja”. – Totta kai lietettä tulee ihan toisella tavalla kuin metsäojista. – Yleensä on kolme mitattavaa komponenttia eli kiintoaine, fosfori ja typpi, joille on rajat. Niiden perusteella ongelmia ei ole. Sitten peliin puuttui Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto, joka puhalsi sen poikki ja kuulutti luvan uudestaan, joten koko prosessi alkoi alusta. EsimErkkEjä riittää Jussi Alanko kertoo, miten järville ikävin turvetuotannon seuraus on humus, orgaaninen aine, jolle ei ole asetettu päästörajoja. – Kuvitteellinen luku, Alanko kuittaa. tarkoitti turvetuotannolle lähtöpasseja. Tilanne oli omituinen: pälyilyä ja tenttausta siitä, minkä verran he olivat perillä aiheesta. Lietettä myönnetään muodostuneen noin 40 vuoden aikana joitakin senttimetrejä, ja äkkiseltään määrä kuulostaa pieneltä. – Valtio on mennyt pitkälle, mutta mikä on mennessä, kun on koko koneisto hallussa. Turvealalle asti uudelleenarvioinnit eivät ole kantaneet
Ihmisillä olisi oikeus korvauksiin, ja täl laisia ihmisiä on Suomessa kymmeniätuhansia. Ja vielä kolmas: turvetuotannon vaikutukset eivät Alangon selvitysten perusteella kohdistu vain turvetuotannon alapuolisiin vesiin, vaan humusta kelluu järvissä niin kauas kuin vettä riittää. Se, mitä järville on tehty, on jatkuva, törkeä ympäristörikos, hän luokittaa. GTK toimii työja elinkeinoministeriön alaisuudessa. – Totta kai vaikutuksia näkyy, sillä kaikki ihmistoiminta vaikuttaa järvisedimenttien koostumukseen, kuten myös luonnolliset prosessit. – Vaikutukset ovat hyvin tapauskohtaisia riippuen siitä, minkälainen on vastaanottava vesistö ja kuinka paljon turvetuotantoa vesistöalueella on. Alanko epäilee, että koko tilanteeseen ei päästä käsiksi sen mittaluokan vuoksi. Se ei riko lakia, vaikka järvet menevät pilalle. – Turvemäärät, joita järviin on tullut, ovat siellä ja pysyvät. sietää. soiden käyttö ja resurssitalous -ryhmän ryhmäpäällikkö Tuija Vähäkuopus Geologian Tutkimuskeskuksesta (GTK) kertoo keskuksen elokuussa 2020 julkaisemasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten turvetuotanto näkyy järven sedimenteissä. Tinja Huoviala Ely-keskuksen ja GTK:n edustajat kommentoivat Jussi Alangon väitteitä. – Se oli šokeeraavaa, ettei ole toimivaa ympäristöhallintoa, vaan se on alisteinen taloudelliselle toimeliaisuudelle ja sen ehdoilla mennään. Salo korostaa, että turvetuotannon haitat ovat kyllä tiedossa. – Jääkauden jälkeen kertyneitä liejuja voi olla paksulti, mutta ne ovat luonnon eri prosessien vuosituhansien aikana kerryttämää tavaraa. Ojat kunnolla tukkoon ja antaisi luonnon hoitaa. Jussi Alanko kaipaa päästöjen rajoittamista niin, että järvien puskurikyky riittää vastaanottoon. Hän korostaa, että kyseisessä tutkimuksessa ei selvitetty vaikutuksia veden laatuun. Sitä ei hänen mukaansa tiedetä, tiivistyykö lieju vuosikymmenten aikana, mutta se kyllä tiedetään, että kun päästöt vähenevät, järven vesi kirkastuu. Toisen esimerkin hän kertoo kymmenen vuoden takaa, jolloin rankkasade huuhteli turvetuotantoaluetta. Turvetuotanto on yksi osa ympäristöä kuormittavaa toimintaa. Tutkituissa järvissä viimeaikaisten kertymien osalta puhutaan senttimetreistä, ei metreistä, mikä on tyypillistä Suomen järvissä, Vähäkuopus avaa tutkimustuloksia. TausTaT KU 47 /2 02 1 | 15 ”Riippumatontaja puolueetontatutkimusta” Y mpäristönsuojelun asiantuntija, turvetuotannon valvoja Sirpa Salo Keski-Suomen ely-keskuksesta muistuttaa, että ely-keskukset hoitavat niille annettua tehtävää lakeja ja asetuksia noudattaen. Tieteellisen tutkimuksen tekemistä kontrolloidaan hyvinkin tarkasti. Kansalaisaktiivin tavoitteena on, että saastuttaminen loppuisi. Elyn mittauksen perusteella järveen oli tullut yhden sateen seurauksena kiintoainetta 3 500 kilogrammaa, vaikka Vapo oli laskenut koko vuodelle 2 000 kilogramman arvion. Kaikkein järkyttynein hän on ollut siitä, millainen yleiskonkurssi on käsillä. – Mahdoton yhtälö. Vähäkuopus huomauttaa, että ministeriö ei kuitenkaan sanele, mitä GTK:n pitää tehdä ja tutkia, sillä se esittää tutkimusaiheensa itse ja oman strategiansa pohjalta. Vesistöissä se näkynee aikanaan. Tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet tekemään tutkimusta alan sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti, ja sitä myös valvotaan, kuten tieteen tekemisessä on tapana. Salo arvioi, että turvetuotannon hiipumisen myötä myös ympäristövaikutukset vähenevät. Mitä nopeammin se tapahtuu, sitä parempi. – Riippumaton tutkimuslaitos julkaisee tiedon sellaisena kuin se tulee. Järvien pohjiin kerääntyy materiaalia koko ympäröiviltä alueilta. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on tehnyt hyvien tieteellisten käytäntöjen ohjeet, joihin GTK on sitoutunut ja joita se noudattaa. Tarkkailujen ja tutkimusten perusteella tiedetään, että turvetuotanto voi aiheuttaa vesistöissä esimerkiksi liettymistä ja rehevöitymistä. Vähäkuopus korostaa, että GTK on tutkimusorganisaatio, joka tuottaa riippumatonta ja puolueetonta tietoa. Se on ainoa toimiva ratkaisu. – Kun tämäntyyppisiä esimerkkejä on tarpeeksi jonossa, alkaa hahmottua huijaus ja sumutus. Siksi sitä varten ovat olemassa muun muassa lupamenettely sekä valvontamenettelyt. Henkilötervehdyksen hinta 5 € / hlö Henkilön nimi TEKSTATEN SUKUN M , ETUN M € kansanuutiset.fi Jouluna on hyvä muistaa ystäviä ja yhteistyökumppaneita Laita Joulutervehdys Kansan Uutisiin. Kuvittelin, että elämme oikeusvaltiossa. l Paikkakunta Postinumero Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat Tervehdykset lähetetään 7.12.2021 mennessä joko postitse Kansan Uutiset Oy, Hämeentie 105 A 2.krs, 00501 HELSINKI tai sähköpostilla ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tervehdykset voi maksaa Kansan Uutisten tilille F 64 2100 1800 0395 16, NDEAFIHH, viite 33501 Tervehdykset voi myös lähettää netin kautta https://ilmoitukset.kansanuutiset.fi/ Netissä tervehdykset voi maksaa verkkopankkimaksuna. Alangon mielestä nyt olemme kuitenkin turvetuotannon alasajon myötä jonkinnäköisellä toipumisuralla. Valvonnalla pyritään suojelemaan ympäristöä. Aluehallintovirastot eli avit ovat lupaviranomaisia, ely-keskusten tehtävä on valvoa
perussuomalaisia. usein. Suurissa. tuetaan. olevassa. ja. sijaan. joidenkin?ryhmien?etujen?ajamisen?välillä. kun?väestö?pakkautuu?tiiviimmin?muutaman?kasvukeskuksen?ympärille.?Miten?vasemmistolle?käy. teollisuuspaikkakunnilla. pääkaupunkiin,. kärsi. ja. yhtenäis-Suomessa”.. muutosvauhdissa. TeksTi Jussi Virkkunen B ritannias sa t yöVäenpuolue koki. yhtenäistä?Suomea?koskaan?ollutkaan.?Koikkalaisen?mielestä?ei. puhetta,. Pitkään?käynnissä?ollut?kaupungistumiskehitys?on?muokannut?yhteiskuntia?ja?myös?eriyttänyt?niitä.?Myös?Suomen?eriytymisestä?on?puhuttu,. koulutusaste?on?korkeampi,?ja?koulutetussa?väestössä?näkyy,?että?erilaiset?arvokysymykset?ovat?merkitsevämpiä?kuin?vähemmän?koulutetuilla.?Nämä?eivät. ole?ristiriidassa,?mutta?eri?asiat?ovat?prioriteettilistan?kärjessä. äänestettiin. kannatukseen. Epävarmuuden?lisääntyminen?yhteiskunnassa?saa?helposti?ajattelemaan?asioiden?olleen?ennen?paremmin. KU:n. ovat. Toki?eri?maissa?sisäpoliittiset?asiat?tuovat?oman. kasvusta?syrjään?jääneillä?alueilla?päädyttiin?äänestämään?populisteja?eli?perussuomalaisia.?Toisaalta. vaikka?koko?maan?tasolla?puolue?kärsi?rökäletappion.?Etenkin?koulutettujen?nuorten?suosimilla. etenkin. väittämä,. suuria. myös. oikeistopopulistit. asia. TausTaT 16 | KU 47 /2 02 1 Vasemmisto kasvaa kaupungeissa –?Ne?ovat?usein?myös?korkeakoulukaupunkeja. vasemmistoliitto. osion. murskatappion?vaaleissa,?kun?se?menetti. nähtiin. niin. ympärysalueita?siis. Mutta?oikea?kysymys?onkin,?onko?mitään?suurta. kannatuksen. kosto,. puoluesihteeri?Mikko. vanhoilla. –?Maakuntien. Helsinkiin.. Vasemmiston. murtuneessa. Lauri Holappa?puhui?aiheesta. rajussa. tässä?myllerryksessä. –?Kirjan. alueilla?puolueen?kannatus?oli?vahvaa. M ar KU s so M M er s –?Meillä?on?aina?ollut. –?Meillä?on?aina?ollut?kohtalaisen?suuria?arvoeroja?maakuntien?välillä. kaupungeissa?puolueen?kannatus?on. tukialueensa.. myös. muihin?Suomen?mittapuussa?suuriin?kaupunkeihin. sivuilla.. alueiden. joulun?alla?tutkija. että. alueet kostivat tai sitten eivät Viime. ajaminen. havaittiin,. murros. –?Meidän?ydinkannattajajoukollemme?merkittävä. suurta,?niiden?ulkopuolella?pientä.?Yhdysvalloissa?demokraattien?kannattajakunta?on?muuttunut?–?se?on?nyt?korkeasti?koulutettujen?kaupunkilaisten. yhteiskunnassa. Viime. jälkeen. Mutta. muutoksesta. tapaa. voi?kutsua?syrjäseuduksi. Vasemmiston?ongelmana?ja?tärkeänä?kysymyksenä?Koikkalainen?pitää?tasapainoilua?arvojen?ja. niiden. kaikkialla on Murroksen aika Kuten?tässäkin?jutussa?on?jo?todettu,?vasemmiston. puolue. jotka?eivät?ajattele?niin?arvopohjaisesti.?Heillä?äänestys-?ja?kannatuspäätökseen?vaikuttaa?etujen. Mikko Koikkalainen. eduskuntavaalitutkimuksessa. jota. Se. monella. vasemmiston?asemaa?murtuneessa?yhtenäis-Suomessa. että. niissä. kun. painottuu. Helsingissä?vasemmisto?oli?suurin?puolue?kuudella?äänestysalueella.?Ne?ovat?myös?pitkälti?suoMinne menet, vasemmisto -juttusarjan viidennessä osassa pohditaan vasemmiston asemaa eriytyvässä Suomessa. Suomesta,?jonka?globalisaatio?hajotti.?Niinpä?tämänkin?jutun?alkuasetelmassa?on?astuttu?perussuomalaisten?ansaan,?kun?on?lähdetty?pohtimaan. ymmärrettävää.. monella. kaupunkeja. mutta. vanhat. –?Ja?se?painottuu?samalla?tavalla?kuin?suomalainen?muuttoliike. On?aika?ottaa?yhteys?ihmiseen,?joka?tuntee?puolueen?jäsenistön?ehkä?parhaiten?Suomessa. Tällä?hetkellä?puolueen?jäsenmäärä?on?Koikkalaisen?mukaan?korkeampi?kuin?koskaan?2000-luvulla. painottaa,. Vasemmiston?muuttuvasta?kannattajakentästä. kesän. sanottu. Entisajan?romantisointi?on?Koikkalaisen?mielestä. tappionsa. myös. kannattaa. on. keskuksiin?ja?samoin?myös?vasemmistoliiton?jäsenet,?sanoo?puoluesihteeri. Koikkalainen. on. toisen. painottuvan. ajatellaan. mausteensa,?mutta?Pikettyn?havainto?kannattajakunnan. Thomas Pikettyn?kirjaan. eduskuntavaalien. kuntavaaleissa. Koikkalainen?sanoo.. että. Kohti. tehnyt?muutoksen.?Kannatus?keskittyy?kaupunkeihin,?mutta?ei?etelään,?tätä?Koikkalainen?painottaa.?Samoin?häntä?harmittaa?mustavalkoinen?kahtiajako?kaupunkien?ja?niin?sanottujen?syrjäseutujen?välillä.?Kaupunkien?vieressä?olevia?alueita?ei. vasemmistoliittoa?on?arvopohja.?Mutta?meillä?on?paljon?ihmisiä,. alkaneet?helliä?ajatusta?myyttisestä?yhtenäisestä. keskuskaupungeissa. Mikä onkaan oikea kysyMys Ajatus?oli?haastatella?Koikkalaista?teemalla?”vasemmisto. totta.. kovimmat. –?Meillä?on?samaa?ilmiötä?[kuin?muualla].?Vasemmiston?kannatus?painottuu?kasvukeskusten. kaupungeissa.?Tutkimuksessa?todettiin,?ettei?mitään?alueiden?kostoa?tapahtunut. paljon. tapaa. riittänyt. virheellisesti. tämä. kannatus?on?murroksessa?eri?puolilla?Eurooppaa.. on. Sen. lehden?haastattelussa?ja?viittasi?ranskalaisen?ekonomistin. vahvalla?datalla,?on?se,?että?vasemmistosta?on?tullut?korkeasti?koulutettujen?yhteenliittymä.?Korkeampi?koulutus?ennustaa?vasemmiston?äänestämistä,?Holappa?sanoi. äänestää. kohtalaisen?suuria?arvoeroja?maakuntien?välillä,?vasemmistoliiton. Saksassa?vasemmistopuolue?Linke?menestyi?parlamenttivaaleissa?hyvin?esimerkiksi?Berliinissä,. sanottiin,
vuosikymmentä. syrjäseutuja. jäsenistö. esiin. myös. Ja. apulaisprofessori. olen?ollut?sitä?mieltä,?että?meidän?periaateohjelmamme?vaatii?päivittämistä. kauan?ollut?tuttua?vasemmistolle. saman. . Koikkalainen. Se?näkyy?siinä,?että?puolue?on?saanut?vetovoimaa.. olleet. enää. identiteettipolitiikkaan.?Toisaalta?niistäkin?moni. ovat. radikaalia?uudistamista,?vaan?päivittämistä. jo. Samalla?poliittinen?linja?vaatii?päivittämistä.?Ei. Haastattelun?lopuksi?Koikkalainen?palaa?vielä. –?Tässä?näkyy?kehitys,?joka?Suomessa?on?ollut.. metrolla?voi?ajaa?Helsingissä?Suomen?päästä?päähän.?Yhteiskunnan?eriarvoistuminen?ja?eriytyminen?tiivistyvät?siinä. keskuudessa. nostaa. kaupunkimaantieteen. KU:n. eivät. ajatukseen?vasemmiston?roolista?muuttuvassa?yhteiskunnassa. että. asian,. Niin. Sen?tilalle?on?tullut?eri?asioita,?jotka?usein?liittyvät. kaupunkien?sisältä?–?esimerkiksi?Helsingissä?ne?keskittyvät?kaupungin?itäosiin.?Bernelius?tiivisti,?että. todettava. haastattelussa.. l situimpia?alueita?korkeasti?koulutettujen?nuorten. . suomalaisen?vasemmiston?arvopohjaydintä,?Koikkalainen?muistuttaa. luokkatietoisia.. ole. puoli. se,. Venla Bernelius. vaihtuu.. –?kuten?vähemmistöjen?aseman?ajaminen?–?on?jo. puhui. löytyy. . kovin. sanottuja. Vasemmiston jäsenmäärä painottuu samalla tavalla kuin muuttoliike. Minne menet, vasemmisto . JuttusarJassa tarkastellaan vasemmiston mahdollisuuksia ja haasteita . josta. . sarJa alkoi puheenjohtaja Li Anderssonin haastattelulla. nykyään. sarJan aieMMat osat löytyvät KU:n verkkosivuilta.. merkittävä?osa?on?liittynyt?puolueeseen?viimeisen?kymmenen?vuoden?aikana.?Vasemmisto?uudistuu.?Nyt?meidän?pitää?pystyä?ottamaan?käsittelyyn?uudet?poliittiset?kysymykset.?Tämän?takia. –?On. Ihmiset. TausTaT KU 47 /2 02 1 | 17 –?Nekin
– Tunnelmat olivat vakavat. Moni aktiivi ajatteli toiminnan olevan vain tilapäistä. Tekemisen inToa lama-aikana Pirkko Kyckling jäi vuonna 1992 työttömäksi Insinöörilehtien (nykyinen Talentum) kirjankustanTyöttömän tukena arjessa ja kabineteissa Lama-ajan kriisitunnelmissa työttömät järjestäytyivät yhdistyksiin. Aiemminkin työttömillä oli alueellisia toimikuntia. Työttömyydessä kärvistelevät ihmiset tekivät jopa itsemurhia. TeksTi Elias Krohn kuva Emma Grönqvist Helsinkiläinen Pirkko Kyckling on uurastanut työttömien yhdistystoiminnassa kohta 30 vuotta – makkaran grillauksesta taloushallintoon.. Nyt 30 vuotta myöhemmin yhdistystoiminnalla on edelleen tärkeä rooli. TausTaT 18 | KU 47 /2 02 1 K un 1990-luvun lama iski Suomeen, lähes täystyöllisyydestä siirryttiin parissa vuodessa kaikkien aikojen suurimpaan työttömyyteen. Valtakunnallinen työttömien yhteistyöjärjestö perustettiin Tampereella syksyllä 1991 ja rekisteröitiin seuraavana vuonna nimellä Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö (TVY). 1983 perustettiin Karenssisanomat, josta tuli sittemmin TVY:n lehti, Haapakoski kertoo. – Se järjesti rukkasmarssin vuonna 1979, ja 1982 oli jopa nälkälakko. Vuonna 2017 se sai nykyisen nimensä: Työttömien Keskusjärjestö ry. Järjestöihin tuli työttömiä monista taustoista, sekä palkansaajia että yrittäjiä, kertoo Työttömien Keskusjärjestön nykyinen toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski. Jo vuonna 1976 oli perustettu Tampereen työttömien tiedotusvaliokunta. Työttömät alkoivat järjestäytyä edunvalvonnan ja vertaistuen merkeissä
Lainsäädäntötyössä on toteutunut esimerkiksi Työttömien Keskusjärjestön pitkäaikainen tavoite työttömyysturvan suojaosasta eli mahdollisuudesta pieniin ansiotuloihin ilman työttömyysetuuden leikkausta. Tälläkin hetkellä vain alle kymmenen prosenttia heistä on työvoimapoliittisessa palvelussa, Haapakoski sanoo. l Mutta vähitellen asenteet alkoivat muuttua. – Työttömien yhdistyksiin alettiin suhtautua aiempaa vakavammin. oTeTaan koppi vaikeuksien keskellä Työttömien yhdistysten toimintaan on tullut vuosien mittaan monia ulottuvuuksia: EU:n ruokaavun jakamista, työttömien työllistämistä palkkatuella, kuntouttavaa työtoimintaa. Kun heidän lapsiaan ja lapsenlapsiaan myöhemmin joutui työttömäksi, he huomasivat, ettei asia ihan näin olekaan. – Seurauksia voi katsoa pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteesta. Juhlassa jaettiin ansiomitalit, jotka presidentti myönsi viime vuonna työttömien yhdistysten aktiiveille. rekryToinTi pullonkaulana Nykyisen hallituksen aikana keskusteleminen työttömien ongelmista on ollut aiempaa helpompaa, sanoo Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi. – Etenkin miespuolisissa soittajissa oli paljon sellaisia, jotka eivät voineet hyväksyä tilannettaan. Toiminta oli vilkasta. Työttömyysturvaan on saatu tasokorotuksia viimeksi vuosina 2012 ja 2020. – Yksi keskeinen ongelma on rekrytointi. Työttömät kerääntyivät mielenilmauksiin eduskuntatalolla Helsingissä sekä muissakin kaupungeissa. Työmarkkinatuen puolison tuloihin liittyvä tarveharkinta on poistettu. Esimerkiksi työmarkkinatukea suunniteltiin rajattavaksi 300 päivään, minkä jälkeen työtön ei enää olisi saanut muuta kuin toimeentulotukea. TyöTTömien akTiiveja palkiTTiin Pirkko Kyckling on jo eläkkeellä, mutta hän jatkaa päivittäin vapaaehtoista uurastustaan Helsingin Työkanava HeTy ry:ssä Sörnäisissä. Vaikka työllisyystilanne on koronataantuman jälkeen nopeasti parantunut, pitkäaikaistyöttömyys on jälleen riesana. Yhdistysten toiminnassa valtionavustuksiin liittyvä byrokratia on lisääntynyt tiukennusten myötä. Tämä saatiin torjuttua, Haapakoski mainitsee. Hoidan taloustoimistoa ja haluan viedä järjestöä eteenpäin, Kyckling kertoo. Helsingin Työttömillä oli kriisipuhelin, johon Punaisen Ristin työntekijät sekä tehtävään koulutetut HeTyn toimijat vastailivat iltakymmeneen asti. TausTaT KU 47 /2 02 1 | 19 tamiseen liittyvistä tehtävistä. On autettu eläkkeelle hakemisessa ja velkajärjestelyihin pääsemisessä ja opastettu terveystarkastuksiin. Asenteisiin on vaikuttanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan vaikuttavuustutkimus, jonka mukaan palkkatuettu työ yhdistyksissä ei edistä työttömän päätymistä avoimille työmarkkinoille. – Tuntui pahalta, kun tuli varsinkin vanhempia ihmisiä sanomaan, että minulla oli nuorena monta työtä, te ette vain halua tehdä työtä. On ruokalatoimintaa, autopajoja, mediapajoja, kierrätystä, kirpputoritoimintaa sekä atkja muuta koulutusta. Palkittujen 15:n joukossa oli myös Pirkko Kyckling. Murrostorstain myötä voimistui poliittinen liikehdintä työllisyyden edistämisen puolesta, kertoo Jukka Haapakoski. Hän kaipasi uusia aktiviteetteja ja alkoi asuinpaikassaan Helsingin Vuosaaressa järjestää työttömien yhteistoimintaa. – On tullut uusia toimijoita, ja keskustelu kentällä on vilkkaampaa kuin pitkään aikaan. Juhlapuhujina olivat muun muassa sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. – Olemme pystyneet myös estämään sen, ettei karensseja määrätä työttömälle vain siksi, ettei hän ole vastannut puhelimeen. – Ihmiset olivat hyvin kiinnostuneita tekemään kaikkea, koska eivät halunneet olla vain kotona. Esko Ahon (kesk.) lama-ajan porvarihallituksen aikana esillä oli rajujakin leikkausehdotuksia. ”Jotkuteivät uskaltaneet edeskotona ilmoittaa jääneensä työttömäksi.”. Nyt ymmärretään, ettei työttömyys johdu siitä, että työttömyysturva passivoisi. Moni pitkäaikaistyötön on päässyt yhdistyksen kautta avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. TorsTai oli Toivoa Täynnä Tärkeä tapahtuma oli murrostorstaiksi nimetty marraskuun neljäs päivä 1993. Kuten monella muullakin alalla, valtion ja kuntien rahoitusta on haettava perustoiminnan sijasta entistä enemmän hankkeisiin. – Kunnostimme sen nopeasti muun muassa rakennusalalla toimineiden työttömien voimin. Pian murrostorstain jälkeen Helsingin Työttömien aktiivit alkoivat kiertää Helsingin kaupunginosissa viikoittain. Toiminta oli siihen mennessä ollut vertaistukea, kuten ruokalatoimintaa. Oli ihmisiä, jotka eivät olleet saaneet lämmintä ruokaa viikkoon, Kyckling kuvailee. palkkaTuki Tärkeä piTkäaikaisTyöTTömälle Palkkatuetun työn teettämiseen yhdistyksissä on sen sijaan tullut vuosien varrella heikennyksiä. Työttömien yhdistyksissä on sen sijaan koko ajan se eetos, että pyritään järjestämään polkuja eteenpäin, Haapakoski kommentoi. Pian perustettiin Helsingin Työttömät ry (nykyinen Helsingin Työkanava HeTy ry), jossa Kyckling on uurastanut vapaaehtoistyössä, välillä palkattunakin, tähän päivään saakka. – Jaoimme ilmaista hernekeittoa ja kutsuimme päättäjiä puhumaan. – Sitä haluaa aina auttaa ihmisiä. – Peruslähtökohta on, että on jokin paikka, joka ottaa kopin, vaikka kuinka paljon olisi elämä heittänyt vastoinkäymisiä tielle, Haapakoski luonnehtii. Joidenkin työssäkäyvien asenteet työttömiä kohtaan olivat Kycklingin mukaan kovia. Kaikkihan tiesimme, ettei lama ollut itsestä kiinni. Työttömyys oli noussut jo yli 400 000:een. – Olemme puhuneet johdonmukaisesti, että perusturvan pitäisi olla korkeampi, jottei työttömän tarvitsisi hakea toimeentulotukea, Haapakoski toteaa. Työttömien keskusjärjestö vietti 30-vuotisjuhliaan Tampereella 17.11. Jotkut eivät uskaltaneet edes kotona ilmoittaa jääneensä työttömäksi vaan lähtivät joka aamu ikään kuin töihin, Kyckling kertoo. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana palkkatuista leikattiin. Yli viisikymppiset, väärän nimiset ja pitkäaikaistyöttömiin lukeutuvat eivät pääse rekrytointiprosesseista läpi, Hirsjärvi sanoo. Yhdistys sai kaupungilta vuokralle ison tilan keskeiseltä paikalta, Kampissa sijaitsevasta Tennispalatsista, jossa nykyään toimii elokuvateatteri. – Yhdistyskenttä on laaja, ja monissa yhdistyksissä ei tällaiseen pyritäkään. Hän toivoo tilanteeseen apua kehitteillä olevasta pohjoismaisen työnhaun mallista. Kaadoimme seiniä, perustimme keittiön ja luokat, aloitimme atk-koulutuksen, Kyckling muistelee. Hirsjärvi iloitsee siitä, että työttömien yhdistysten jäsenkenttä on viime aikoina aktivoitunut
Serbitasavallasta on vahvistettu, että Srpska vetäytyy kaikista liittovaltion tehtävistä, kunnes kansanmurhalaki on kumottu. Huttunen huomauttaa, että ennen sotaa ja maan jakoa bosniakeista suuri osa asui nykyisen Srpskan alueella – Liittovaltion politiikkaa ovat halvaannuttaneet etnisperäiset rakenteet. Nyt Bosnia-Hertsegovinaa uhkaa sotilaallinen konflikti. Dodik ilmoitti lokakuun lopussa, Bosnian Serbitasavallan Srpskan presidentti on ilmoittanut, että Srpskalle perustetaan oma armeija. Huttunen sanoo, että vihanpidon syitä on vaikea pyyhkiä ihmisten muistista. Kansainvälisen yhteisön korkeana edustajana tähän syksyyn asti oli itävaltalainen diplomaatti Valentin Inzko. Bosnian serbijoukot surmasivat tuolloin 8 000 bosnialaista muslimimiestä ja -poikaa. Le ht iK Uv a/ eL vi s Ba rU Kc ic. Federaation väestöstä valtaosa on bosniakkeja, jotka ovat muslimeja, vähemmistönä ovat katoliset kroaa tit. TeksTi Jouko Huru B osnia ja Hertsegovinan muodostamisesta sovittiin Daytonin rauhansopimuksessa vuonna 1995. Srebrenican verilöylyn muSta varjo Räikein esimerkki etnisistä valtiotason konflikteista koskee Srebrenican kansanmurhaa heinäBosnian Serbitasavallan eli Srpskan presidentti Milorad Dodik (ylh.) ja professori Laura Huttunen (oik.). Dodikin politiikassa syvimpänä ideana on ehkä ajatus, että Srpska pitäisi liittää isoon Serbian valtioon. Federaatio sijaitsee valtion keskellä ja Serbitasavalta sen itäpuolella repaleisena ison Serbian vastaisena raja-alueena. Bosnia-Hertsegovina jaettiin kahteen osaan, Bosnia ja Hertsegovinan federaatioon (Federacija Bosna i Hercegovina) ja Serbitasavaltaan (Republika Srpska). Koko väkiluku on 3,2 miljoonaa. Vuoden 2000 arvion mukaan koko väestöstä 48 prosenttia on bosniakkeja, 37 prosenttia serbejä, 14 prosenttia kroaatteja ja loput muita. Bosnia-Hertsegovinaa tunteva sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen Tampereen yliopistosta sanoo, että valtion poliittinen jämähtyneisyys ja nousevat konfliktit johtuvat pääosin siitä, että valtion rakenne perustuu etnisiin jakoihin. DoDik irrottaa SrpSkaa liittovaltioSta Liittovaltion presidenttikollegion serbijäsen Dodik uhkasi heti uuden lain jälkeen, että Srpska irrottautuu kaikista liittovaltion yhteisistä instituutioista, kuten asevoimista, verohallinnosta ja korkeimmista oikeuselimistä. Serbien vetäytyminen päätöksenteosta merkitsee koko valtion päätöksenteon halvaantumista. Valtio jaettiin etnispoliittisin perustein. Huttunen arvioi, että Dodikin valta perustuu paljolti lietsottuihin etnisiin uhkakuviin ja jopa vihanpitoon. Srpskan kansalaiset ovat pääosin ortodoksisia serbejä. – Vähintä, mitä voi odottaa, on, että vastapuolet tunnustaisivat tosiasioina ne ikävät asiat, jotka ovat tapahtuneet. Kaksitoista vuotta korkeana edustajana Bosniassa toiminut Inzko teki kovasti töitä, että liittovaltio pysyisi kasassa. Bosnia-Hertsegovina ei ole täysin itsenäinen, vaan sitä valvoo kansainvälinen yhteisö YK:n kautta. TausTaT 20 | KU 47 /2 02 1 BosniaHertsegovinaa uhkaa sotilaallinen kriisi kuussa 1995. hävisi alkukesästä valituksensa Haagin vetoomustuomioistuimessa, joka säilytti hänen elinkautistuomionsa kansanmurhasta voimassa. Srpskan presidentti Milorad Dodik reagoi Inzkon lakiin heti väittämällä, että Srebrenican kansanmurhaa ”ei tapahtunut”. Kukaan ei uskalla perääntyä tai tulla vastaan, kun pelkona on oman aseman menettäminen. Maassa on edelleen vuoden 2004 lopulla Naton Sfor-joukot korvanneita EU:n Eufor-joukkoja (aluksi 6 500, nyt alle 1 000 sotilasta) ja poliisivoimia (EUPM). Hänen työtään on jatkanut saksalainen diplomaatti Christian Schmidt. Srebrenican operaatiota johtanut serbikomentaja Ratko Mladi. Huttunen ei kuitenkaan usko, että poliittisesti nykyisen kaltaista ja köyhää Srpskaa haluttaisiin kovin innokkaasti osaksi Serbiaa. Alueet ovat lähes yhtä suuria. Yhdysvaltain johdolla neuvoteltu sopimus päätti kolme ja puoli vuotta kestäneen Jugoslavian hajoamiseen liittyneen Bosnian sodan (1992–1995). Hän käytti valtuuksiaan ja sääti heinäkuussa viimeisenä isona toimenaan liittovaltioon lain, joka kieltää kansanmurhan kieltämisen. Hän on irrottamassa Srpskaa liittovaltiosta. Niissä vallassa olevat kansallismieliset edustajat pitävät kiinni oman ryhmänsä kapeasti ymmärretyistä eduista