24.4.2024 / 10 € ku.fi N. Sivu13 EpäoikEudEnmukainEn maailma tarvitsEE oikEudEnmukaista mEdiaa. 4 / 2024 KAMPPAILU JATKUU Ay-liike ei aio antaa periksi
ku.?/tilaa Tilaus vain 99 € vuodessa
vappuTErvEhdyksET 40 KU:n lukijoiden perinteiset vapputervehdykset. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. sisältö 4/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). näin synTyi vuodEn uuTiskuva 10 Valokuvaaja Antti Yrjönen kertoo. 3 Esko-Juhani TEnnilä 07 1947–2024 Eurooppa äänEsTää 08 Mikä on eurovaalien tärkein teema. israEl on Eu:n sokEa pisTE 26 Gazan ja gazalaisten tuhoaminen ei ole johtanut silmien avautumiseen Euroopassa. Ei mikään viimEinEn TaisTo 13 Oikeistohallituksen toimet kiristävät vapputunnelmaa. rikollisTa soTaa 38 Israel tekee Gazasta elinkelvotonta. nEpalin kommunisTihallinTo 36 Pintaa syvemmältä. kasvaTuksEn prioriTEETiT 56 Suvi Jaakkolan essee. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. halliTus Ei suosioTa nauTi 12 Puoluebarometri mittasi suosion. kriTiikiT 60 risTikko 65 viimEinEn sana 67 Toivo Haimin kolumni. muuTosTEn vuodET 49 Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan odotukset EU:sta ovat jatkuvassa muutoksessa. kuusikon Tarina 54 Vangitut kansanedustajat vastustivat sotaa. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Painopaikka PunaMusta 2024. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. kuivuus koETTElEE oliivisaToa 22 Oliivipuilla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. lEikkuri iskEE TyöTTömiin 32 Huhtikuun alussa voimaan tulleet sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat rajusti
Alle kaksikymmentä vuotta sitten Halla-aho istui muutaman kaverinsa kanssa kapakan nurkkapöydässä puhumassa politiikkaa – nyt hän on arvojärjestyksessä Suomen toiseksi korkeimmassa tehtävässä. Keskustan johtavien poliitikkojen viesti vuosien 2019–23 hallituksesta on ollut sellainen, että ihan hevin puolue ei uudestaan samaan pohjaan lähde. Oikeistopuhuri niittää ympäri Eurooppaa, talouskuri iskee moukarilla takaisin, ja ilmastotoimista peruutetaan kovaa vauhtia. Tiedotusvälineissä tämän lupauksen pettämistä on käsitelty hyvin vähän. Punalippuliehuuedelleen työnpäivänävuonna2024.. Se on ikuisen opposition tie. Marssijoiden joukossa on entistä vähemmän työntekijöitä, akateemisesta taustasta tulevia entistä enemmän. Ongelma on siinä, että hienon historian kertominen harvoin innostaa. Vanhan kaartin liput liehuvat myös mukana. Jos vasemmisto haluaa hallitukseen, on vaihtoehtoja kolme. Totisesti elämme synkkää aikaa. Ajatukselle tulee helposti naurettua, mutta nykykuviossa vasemmistoliitto alistuu automaattisesti demarien valtaan. Mutta voisiko vasemmistoliitto pyrkiä hallitukseen, jossa ei SDP:tä olisi. Naureskelun asemesta olisi kannattanut pohtia äärioikeiston etenemistä. Kolmas vaihtoehto on hakea vaikutusta monien eurooppalaisten vasemmistopuolueiden tavoin. 4 Yhä porvari hallitsee pääkirjoitus tiä, miten puolue saa omat kantansa näkymään yhteiskunnassa. Valtatiet riittävät marssijoille hyvin, koska määrä on vuosien saatossa pienentynyt. Kenen jouKoissa vasemmisto marssii. Yksi haaste on mietKoKoomus Voitti eduskuntavaalit lupaamalla lopettaa velaksi elämisen. Li Andersson vei vasemmistoliiton hallitukseen, jollaista tuskin vähään aikaan Suomeen syntyy. Vasemmisto ja etenkin siihen kytkeytyvä ay-liike puhuvat paljon siitä, kuinka työntekijöiden oikeudet näyttäisivät hyvin erilaisilta ilman aiemmin tehtyä työtä. Yksi on toimia kuten nykyään, jolloin ovi avautuu SDP:n myötävaikutuksella. Hitaasti mutta varmasti halla-aholaiset onnistuivat muuttamaan yhteiskunnassa käytettävää kieltä ja siirtämään siedettävien sanojen asteikkoa entistä kärkevämmäksi. Näkyviä ja nopeita uudistuksia sen avulla ei välttämättä tehdä, mutta siinä säilyy mahdollisuus paitsi korostaa omaa ideologista puhtautta myös muuttaa sitä kuuluisaa narratiivia. Jos unohdetaan karmiva politiikka ja puhutaan pelkästään vasemmistolle rakkaan narratiivin muuttamisesta, suoritusta on pakko ihailla. Jussi Virkkunen v uonna 2024 yhä porvari hallitsee, mutta hänen hallussaan ovat myös maailman valtatiet. Vapunpäivänä kaduille suuntaa jälleen tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea. Samaan aikaan perussuomalaiset ajavat kokoomuksen kanssa läpi harvinaisen radikaalia hallitusohjelmaa, jolla yhteiskunnan suuntaa muutetaan selvästi. Vasemmiston tuleValla puheenjohtajalla riittää haasteita ja mahdollisuuksia. Keväällä sosiaalisessa mediassa ilakoitiin, kun eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kävi Suomen delegaation kanssa laskemassa seppeleen Vietnamissa vallankumousjohtaja Ho Tši Minhin haudalle. Punalippu liehuu edelleen työn päivänä vuonna 2024. Mutta mitä kysymyksiä lukeva työläinen kysyy parinkymmenen vuoden päästä
5 Taas uusi eskalaaTio 01 ajassa Iran ja Israel ovat pitkään käyneet niin kutsuttua varjosotaa keskenään. Iran sanoi iskullaan kostaneensa Israelin tekemän hyökkäyksen Iranin konsulaattiin Syyriassa. Israelin iskussa kuoli useampia korkea-arvoisia Iranin armeijan upseereita.. Huhtikuussa siirryttiin uuteen tilanteeseen, kun Iran ampui ohjuksia ja miehittämättömiä lennokkeja Israeliin
– Tämä muutos ei ole iskostunut ihmisten mieliin tavalla, joka aiheuttaisi painetta poliitikkojen suuntaan, Miettinen sanoo. Kun Orpo istui valtiovarainministerinä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa (2015–2019), hän oli mukana ajamassa tiukkaa talouskuria EU:ssa. Paljon puhutaan Venäjän täysimittaisesta hyökkäyssodasta ja koronakriisistä, mutta niiden varjoon on etenkin Suomessa jäänyt ehkä vielä suurempi asia. Maailmalla teollisuuspolitiikka on tehnyt näyttävän paluun. Se on muuttanut toimintaympäristöä merkittävällä tavalla. Nyt tilanne on tyystin toinen. 6 ajassa Petteri OrPOn oikeistohallitus on näyttänyt olevansa EU-politiikassa vahva ei-puolue. UUsi vanha aikakaUsi Em m a G r ö n q v is t. JuSSi Virkkunen Timo Miettisen haastattelu alkaa sivulta 49. Hallitus on ollut estämässä niin yritysvastuudirektiiviä kuin ennallistamisasetusta. Suomessa teollisuuspolitiikalla on sanana aika huono kaiku, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen tässä lehdessä olevassa haastattelussa
Nyt elämä jatkuu ja pitää katsoa, missä ollaan alkaa sitten tekemään taas. Kommunismin romahduksen jälkeen Tennilä piti itseään marxistina, jossa vihreys voimistuu. Kai Hirvasnoro kuollut Lapin kansan edustaja esko-juhani tenniLä sKdl:n ja vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä kuoli huhtikuun alkupuolella 76-vuotiaana. Parlamentaarisen uransa hän päätti kuitenkin vasemmistoliiton riveissä. Vuodesta 2011 Tennilä avusti Kansan Uutisten Viikkolehteä useiden vuosien ajan. Vasemmistopoliitikon pehmeämpää Le h tik u va /k im m o m ä n ty Lä Esko-Juhani Tennilä 1947–2024. Siinä pitää olla tulisuutta ja todellista tahtoa ja yritystä. Vaikka vähemmistökommunisteja kutsuttiin änkyröiksi, hän oli ihmisenä kaukana siitä. Rovaniemellä vuonna 1947 syntyneen Tennilän sydämenasia oli Lappi, sen ihmiset ja työllisyys. Vasenryhmä oli Tennilän viides eduskuntaryhmä. Juttujen aiheet koskivat hänelle niin rakasta Lappia. sosialismin suurena erehdyksenä hän piti markkinoiden puutetta. Selviämistä auttoi sen tajuaminen, ettei ”tämä liike” ole tehnyt Suomessa läheskään kaikkea väärin. Toiseksi Esko-Juhani Tennilä teki todennäköisesti Suomen ennätyksen siinä, kuinka monessa eduskuntaryhmässä hän istui pitkällä urallaan. Nyt alistutaan, Tennilä moitti muistelmiensa julkaisutilaisuudessa vuonna 2013. tennilän Kolmas piirre oli sydämellinen huumori. Kun vasemmistoliitto meni hallitukseen keväällä 1995, Tennilä ja kaksi muuta edustajaa erotettiin vähän sen jälkeen ryhmästä. Ja olihan vielä neljäskin piirre: EskoJuhani Tennilän tavaramerkki oli, että hän ei käyttänyt solmiota eduskunnan täysistunnoissa aikana, jolloin pukeutumissäännöt olivat tiukemmat. Hänet valittiin eduskuntaan SKDL:n ja vasemmistoliiton listojen lisäksi taistolaisten vaalipuolueesta Devasta vuonna 1987 ja omalta listaltaan vuonna 1983, kun SKDL:n Lapin piiri ei hyväksynyt vähemmistöläistä Tennilää ehdokkaakseen. – Kävin omaa hommaani läpi ja mietiskelin, mitä Lapin kansanedustajana olen tehnyt. Se oli viimeinen mahdollisuus korjata sosialismia, hän sanoi. – Minusta on erittäin taantumuksellinen ajatus, että oltaisiin tänä päivänä vain punaisia eikä ymmärretä vieläkään, että luonto asettaa reunaehdot kaikelle. Hän tuli suurelle yleisölle tunnetuksi 1970-luvun alussa Ajankohtaisen kakkosen toimittajana. Markkinaliberalismia vanha tulipalokommunisti ei kuitenkaan hyväksynyt. Hänen mukaansa tämä johtui siitä, että ei haluttu joutua väärään kuoroon ”eli niiden joukkoon, jotka inhoavat tai jopa vihaavat sosialismia sen idean vuoksi”. Häntä huoletti 1990-luvulla, että lama-aika hävittää vasemmistoliitosta vihreyden ja jäljelle jää vain punaista. Vuonna 2004 julkaisemassaan muistelmakirjassa Svejkin poika Tennilä myönsi taistolaisten virheeksi, että neuvostokommunismin epäkohdista vaiettiin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä 1990-luvun alussa Tennilä erikoistui työllisyyskysymyksiin ja veti sen työllisyysprojektia. Kansanedustajana tennilä puhui voimallisesti Neuvostoliiton kanssa tehtävän yhteistyön puolesta – niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa. 7 puolta olivat myös hänen kirjoittamansa runot ja lastenkirjat. Kansan Uutisten haastattelussa kesäkuussa 1993 Tennilä kertoi, että ensin sosialismin luhistuminen veti hiljaiseksi. Vaimon ja kavereiden kanssa huokailtiin, hän täsmensi masennuksensa laatua. – Kannatus pitää hankkia. Lapin ihmisiltä saadusta luottamuksesta kertoo, että hän sai lähes 15 000 ääntä ja meni kirkkaasti läpi suuremmalla äänimäärällä kuin SKDL:n ainoa edustaja. Eikä siinä kaikki. Kannanotot olivat voimakkaita, mutta niissäkin kukki huumori. Eduskunnassa 1975–2011 istunut poliitikko oli tunnettu ainakin kahdesta asiasta. Pettymys tuli kuitenkin jo ennen Berliinin muurin sortumista siitä, ettei Mihail Gorbatšov pystynyt uudistamaan sosialismia. Tennilän seurassa oli rattoisaa istua eduskunnan kuppilassa. – Silloin minulla oli todella vaikea vaihe ja olin pettynyt. Sosialismin luhistuttua hän joutui arvioimaan kriittisesti omaa entistä ajatteluaan. Nyt on viides kausi menossa, ja 90-prosenttisesti se on ollut ihmisten arkisten ongelmien ratkaisemista. Eduskunnasta pois jäätyään Tennilä palasi vanhaan ammattiinsa toimittajaksi. Täysistunnoissa hän oli ahkera puhuja ja välihuutelija. Nykyvasemmistolaisesta katsannosta hänen ajattelunsa oli hyvin radikaalia: työttömyysturva ei saa jatkua kovin pitkään, vaan ihmiset on tavallaan pakotettava työhön, Tennilä sanoi KU:n haastattelussa
On merkillepantavaa, että jäsenmaiden kesken vastauksissa oli suurta hajontaa. Kuva: Lehtikuva/AFP UUtispalvelU eUronews teetti vuoden alussa kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin, mitä politiikan osa-alueita eurooppalaiset pitävät EU:lle tärkeimpinä. Eurooppa äänEstää – Mutta Mistä. Kamppailu työttömyyttä vastaan (57 % vastaajista) Euronews/Ipsos, maaliskuu 2024. Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa vastanneista piti kamppailua hintojen nousua vastaan tärkeänä. 8 Euroopan parlamentissa Brysselissä äänestettiin 10. huhtikuuta siirtolaisuutta koskevasta lain säädännöstä. Suomessa luku oli alhaisin, ja täällä vain 45 prosenttia vastanneista piti hintojen nousua tärkeänä teemana. Sosiaalinen epätasa-arvo (64 % vastaajista) 3. EurooppalaisillE tärkEimmät vaalitEEmat 1. Talouskasvun tukeminen (62 % vastaajista) 4. Hintojen nousu (68 % vastaajista) 2. Esimerkiksi Portugalissa ja Kreikassa yli 80 prosenttia vastaajista piti hintojen nousua tärkeänä politiikkateemana. Kamppailu laitonta maahanmuuttoa vastaan (59 % vastaajista) 5. Toiseksi eniten vastauksia sai sosiaalisen epätasa-arvon vähentäminen ja kolmanneksi eniten talouskasvun tukeminen. Kysely toteutettiin 18 Euroopan unionin jäsenmaassa, jotka vastaavat noin 96:ta prosenttia EU:n väestöstä
Se näkyy Suomessa myös vaalituloksissa. 9 KoKoomuKsen suosio on kestänyt. Tulevissa eurovaaleissa odotetaan äärioikeiston isoa voittoa. Usein kuulee sanottavan, että alle kuuden miljoonan kansan on turhaa tehdä toimenpiteitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. On kiinnostavaa, kuka tai ketkä ehdokkaat pystyvät parhaiten konkretisoimaan näitä asioita tavallisille äänestäjille. Nyt Eurooppa omalaatuisena poliittisena ideana ja sosiaalisena mallina on poikkeuksellisessa vaarassa. Koska EU edellyttää valtioilta yhteisiä sääntöjä markkinoilla, on sen jatkossa edellytettävä valtioita myös estämään veronkierto, ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen, monimuotoisuuden tuhoaminen ja työntekijöiden polkeminen aina vain heikommilla palkoilla ja työehdoilla. Kuinka kauan kantti kestää. Siihen liittyy Ukrainan tukemisen jatkuminen ja tuen kasvattaminen. lauri Holappa Tutkija eurovaaleissa tärKeintä on kysymys Euroopasta Puhuttaessa eurooppalaisuudesta ei yleensä viitata vain tietyllä maantieteellisellä alueella asuvaan väestöön, vaan ennen kaikkea erityiseen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen järjestykseen, jonka keskiössä ovat vahvat sosiaalivaltion ja oikeusvaltion instituutiot. Samalla EU:n taloussääntöuudistuksen myötä lähes kaikki jäsenvaltiot pakotetaan kiristämään finanssipolitiikkaa, mikä rapauttaa mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointivaltiorakenteita ja vastata ilmastokriisiin. Meillä eurovaalien tulos voi olla hyvin erilainen kuin eduskuntavaaleissa. Sen sijaan tärkeää on se, miten Euroopan unionissa valtaa käyttävät puo lueet pystyvät taklaamaan näköpiirissä olevan laitaoikeiston sekä Venäjämielisten poliittisten liikkeiden ja polii tikkojen nousun. Lisäksi Euroopan asema eräänä maailmantalouden keskusalueena on vaakalaudalla, jos se ei kykene viimein vastaamaan Yhdysvaltojen ja Kiinan teollisuusja turvallisuuspoliittiseen kilpailuun. Muualla Euroopassa eurovaalit ovat ikään kuin osa sisäpoliittista prosessia. Jussi saraMo Kansanedustaja tärKeintä on estää ”kilpailu kohti pohjaa”. Eurovaalien isoin kysymys on siis kysymys Euroopan ideasta. Nyt katse on perussuomalaisissa ja RKP:ssä, joiden kannatus on alkanut pudota. Tärkeintä on saada tavalliset ihmiset kiinnostumaan EU:n päätöksenteosta. Nyt kun Suomessa on vanhoillinen oikeistohallitus, joka ottaa pienituloisilta ja antaa suurituloisille, on tärkeää, että EU tasapainottaa päätöksentekoa Suomessakin. Se olisi jälleen yksi iso takaisku eurooppalaiselle oikeusvaltiolle. A n tt i Y r jö n en A n tt i Y r jö n en. Juuri siksi päätöksiä on tehtävä EU:n tasolla, joka voi isona markkina-alueena asettaa koko maailmalle kestäviä pelisääntöjä markkinoiden rajaamiseksi ja hallitsemiseksi. Alasajon sijaan EU:n on tehtävä nykyistä enemmän. Siinä on kaksi päänäkökulmaa, jotka liittyvät kahteen käynnissä olevaan kriisiin. Se taas johtaisi kiihtyvään valtioiden väliseen kilpailuun siitä, kuka myy ihmisensä ja ympäristön halvimmalla suurille yhtiöille. Sen puolustaminen ja kehittäminen vaatii sitoutumista ja panostamista. Toisena on turvallisuuspoliittinen kriisi eli Venäjän muodostama uhka. Mielestäni eurovaaleissa kyse ei ole siitä, onko EU kiva vai ei. Ensiksikin on ilmastokriisi ja siihen vastaaminen. Puolueiden pitää pystyä myös perustelemaan äänestäjille, miksi EU:n yhtenäisyys näiden kahden kriisin keskellä on tärkeää ja välttämätöntä. Suomessa ajatellaan usein, että eurovaaleissa päätetään jostain muusta kuin ihmisten arjessa tuntuvista asioista. erno laisi Politiikan toimittaja eurovaalien tärKein teema niin Suomessa kuin muualla Euroopassa on EU:n yhtenäisyys tulevina vuosina. Oikeistovaltaan siirtyminen tarkoittaisi EU:n alasajoa pelkäksi vapaakauppa-alueeksi. Aivan selvää on, että monet poliittiset voimat Euroopan unionissa ja Suomessa eivät ole tähän valmiita. Konservatiivien ja äärioikeiston johtama EU taantuisi maailman syrjäseuduksi. ajassa Mikä on eurovaalien tärkein teeMa
1 ajassa
Kuvasta tekee mielestäni onnistuneen se, että siinä eivät näy pelkästään pettymys tai vitutus vaan myös lohtu ja yhteisö, jotka olivat vahvasti läsnä vaalivalvojaisissa. Kuva syntyi noudattamalla tavanomaisia ohjenuoriani: paikalla pitää pysyä riittävän pitkään, ja tilanteisiin pitää mennä riittävän lähelle. Oletin, että sillä tavalla löytäisin hetken, jossa illan aiheuttamat tunteet näkyisivät.” A n tt i Y r jö n en Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki syleili puolueen puheenjohtajaa ja tuolloista opetusministeriä Li Anderssonia eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon (oik.) katsoessa vierestä vasemmistoliiton vaalivalvojaisissa Helsingissä 2. 1 1 ajassa NäiN syNtyi vuodeN uutiskuva Antti Yrjösen vasemmistoliiton eduskuntavaalien valvojaisissa KU:lle ottama kuva palkittiin huhtikuun alussa vuoden uutiskuvana. Näin Yrjönen kertoo kuvan synnystä. huhtikuuta.. Seurailin puheenjohtajaa välillä lähempää ja välillä kauempaa ja odotin hetkeä, jolloin hänen ei tarvitse olla televisiokameran edessä tai lavalla pitämässä puhetta. Siksi kuva kertoo onnistuneesti illan tunnelmasta. Vasemmistoliiton tappio eduskuntavaaleissa oli sen verran karvas, että pettymystä olisi ollut turha peitellä. ”Politiikkaan liittyy usein vahvoja tunteita, vaikka toisinaan poliitikot pyrkivätkin ne piilottamaan
Yhtä paljon laski SDP:n mielikuva. Puolue arvioi, että sen keinoilla talous vahvistuisi yli neljällä miljardilla. 43 prosenttia ajattelee kokoomuksesta myönteisesti, kun toisena olevasta SDP:stä myönteisesti tuumii 41 prosenttia. Kaikkein myönteisimmin ihmiset ajattelevat nyt pääministerija presidenttipuolue kokoomuksesta. Suurten omaisuuksien, perintöjen ja pääomatulojen verotusta kiristettäisiin. Yli miljoonan euron omaisuuksille säädettäisiin maltillinen varallisuusvero, niin sanottu miljonäärivero. 1 2 ajassa Vasemmistoliitolta talouspaketti Vasemmistoliitto julkaisi huhtikuussa toimenpidelistan, jolla se vahvistaisi valtion taloutta. Siitä saa vapaasti ottaa mallia, sanoo kansanedustaja Minja Koskela. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ei suomalaisten suosiota nauti. – Vasemmistoliiton kestävyyspaketti on sekä oikeudenmukainen että ympäristöystävällinen. Syksyn puoluebarometristä laskua tuli neljä prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto leikkaisi esimerkiksi listaamattomien yritysten omistajien kohtuuttoman osinkoverotuen, josta pelkästään saataisiin jo yli puoli miljardia euroa. Mielikuva putosi peräti seitsemän prosenttiyksikköä viime syksystä. 61 prosenttia ihmisistä katsoo hallituksen toimineen huonosti tai melko huonosti. Huomionarvoista on, että hallituspuolue RKP:n riveistä ainoastaan 13 prosenttia katsoo hallituksen onnistuneen työssään. Hallituspuolue RKP:n mielikuva oli muuttunut vielä vasemmistoliittoa enemmän negatiivisesti. RKP:stä ajatteli myönteisesti 26 prosenttia vastaajista. Erilaisiin vakuutuskuoriin kertyvät, jopa useamman miljardin euron tulot, pantaisiin myös verolle. – Puolueita kuitenkin erottaa se, että siinä missä SDP:n edellinen tulos oli yksi sen parhaista, RKP:n tuore tulos on koko 2020-luvun heikoin, tiedotteessa kirjoitetaan. Tutkimusyhtiö Verianin (entinen Kantar Public) teettämässä mittauksessa 33 prosenttia vastaajista sanoi suhtautuvansa vasemmistoliittoon myönteisesti. Ku ”Hallitusleikkaa köyhiltä,pienituloisiltajaperuspalveluista.” A n tt i Y r jö n en Minja Koskela Arviot hAllituksen onnistumisistA tehtävissään 38 % 23 % 11 % 23 % 9 % 14 % 27 % 16 % 21 % 16 % 32 % 28 % 6 % 22 % 22 % 14 % 35 % 27 % 27 % 8 % 14 % 21 % 19 % 35 % 29 % 4 31 % 29 % 9 % 24 % 21 % 30 % 5 % 19 % 19 % 14 % 33 % 26 % 5 % 20 % 20 % 15 % 38 % 39 % 26 % 38 % 27 % 43 % 25 % 39 % 22 % 23 % 42 % 27 % 17 % 32 % 30 % 7 % 15 % 20 % 16 % 38 % 31 % 3 hyvin melko hyvin 50 % ei osaa sanoa melko huonosti huonosti 3/2024 5/2020 4/2022 4/2018 2/2023 2/2019 3/2021 10/2016 10/2023 11/2019 10/2021 10/2017 10/2022 10/2018 11/2020 4/2016 Puoluebarometri, Verian 42 % 23 % 30 % 29 %. Hallitus ei suosiota nauti ihmisten suhtautuminen vasemmistoliittoon on muuttunut kielteisemmäksi, selviää kevään puoluebarometristä
1 3 Kireä Vappu 02 taustat SAK:n Katja Syvärinen, Teollisuus liiton Turja Lehtonen ja vasemmistoliiton Li Andersson kertovat, miten hallituksen politiikka vaikuttaa työelämään ja mitä on odotettavissa vapun jälkeen.
1 4 Ei mikään viimEinEn taisto
Päättynyt talvi oli ennennäkemättömien poliittisten työtaisteluiden talvi, mutta ponnisteluista huolimatta ay-liike ei saanut hallituksen päätä käännettyä. Teksti Toivo Haimi Kuvat Kimmo BrandT, Emma GrönqvisT, anTTi YrjönEn ja LEHTiKuva Ei miKään viimEinEn TaisTo. 1 5 Vappua eli suomalaisen työn, työväen ja opiskelijoiden juhlaa vietetään tänä vuonna Suomessa kireissä tunnelmissa
Lisäksi hallitus säätää lakiin vientimallin, joka estäisi muita aloja neuvottelemasta itselleen vientialoja korkeampia palkankorotuksia. poliittisia?työtaistelutoimia.. Lopputuloksena on ollut harvinaisen jännitteinen tilanne, kun ammattiyhdistysliike on vastustanut hallituksen toimia poliittisilla lakoilla. Toinen kysymys on yhtä vakava: mikä on ammattiyhdistysliikkeen painoarvo politiikassa, jos oikeistohallitus voi puskea politiikkaansa läpi välittämättä pätkääkään ammattiliittojen vastalauseista tai edes viikkotolkulla jatkuneesta lakkoilusta. Hallituksen suunnitelmissa on ollut muun muassa laajentaa paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin, helpottaa työntekijöiden irtisanomista ja rajoittaa lakko-oikeutta. Katja?Syvärinen?sanoo. Hallitus perustelee uudistuksiaan valtion taloustilanteella ja kilpailukyvyn parantamisella. Lakkoilusta huolimatta hallitus on ajanut politiikkaansa eteenpäin. Oppositio, ammattiliitot ja keskusjärjestöt taas ovat huolissaan siitä, että hallitus romuttaa suomalaista työmarkkinamallia peruuttamattomasti. Teollisuusliiton?lakkovahdit?päivystivät?piikiekkovalmistaja?Okmeticin?tehtaan?portilla?Vantaalla?11.?maaliskuuta.?SAK?ja?osa?sen?jäsenliitoista?aloittivat?tuolloin?uusia. Tilanne herättää muutamia ay-liikkeelle ja poliittiselle vasemmistolle kiusallisia kysymyksiä. Nyt on toisin. Ensimmäinen on se, kykeneekö ay-liike mobilisoimaan tarpeeksi vastustusta työelämään kohdistuvia heikennyksiä vastaan. 1 6 Kesällä 2023 virkaansa astunut pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus on käynyt ensi töikseen rukkaamaan suomalaista työelämää, työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa uuteen uskoon. Se on myös kuvannut uudistuksiaan ”pohjoismaisen mallin” mukaisiksi. On tavoiteltu sopuratkaisuja selkävoittojen sijaan. Ei Hakaniemi vaan 2,5 miljoonaa palkansaajaa Demokratiassa eduskunnalla ja sen enemmistön luottamusta nauttivalla hallituksella on tietenkin mahdollisuus toimia juuri sillä tavalla kuin se katsoo parhaaksi, toteaa keskusjärjestö SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. – Näin on ollut myös kaikkina aikaisempina –?Ennen?on?päätetty,?että?silloin?kun?työelämän?sääntelyä?tehdään,?ovat?työnantajat?ja?työntekijät?tasavertaisina?suunnittelemassa?sitä,?SAK:n?varapuheenjohtaja. Hallituksen toimet ovat olleet ammattiyhdistysliikkeelle isku päin pläsiä, sillä aikaisemmin käytäntönä on ollut, että työelämää ja sosiaaliturvaa koskevista kysymyksistä on neuvoteltu yhdessä sopimalla työmarkkinaosapuolten kanssa. Päätöksiä kirjataan lakiin eduskunnan porvarienemmistön turvin, ay-liikkeen työtaisteluista ja vastustuksesta huolimatta
– Ikään kuin ammattiyhdistysjohtajilla olisi jotain erityistä valtaa, jota nyt halutaan viimeiseen saakka puolustaa. Ay-liikkeen johdolla ei ole yhtään mitään sellaista valtaa, joka ei tule liittojen jäseniltä, Syvärinen painottaa. On kuvaavaa, että hallitus on jo nyt ensimmäisen toimintavuotensa aikana aiheuttanut omilla toimillaan enemmän poliittisia lakkoja kuin kaikki vuosina 1991– 2023 toimineet hallitukset yhteensä. Hallitukset ovat kunnioittaneet sitä sopua politiikan ja budjettivaikutusten puitteissa. Ennen on päätetty, että silloin kun työelämän sääntelyä tehdään, ovat työnantajat ja työntekijät tasavertaisina suunnittelemassa sitä. Sittemmin pääministeri Orpo on sanonut Yle Radio Suomen haastattelussa, että lakien voimaantulo vappuna olisi ”tarpeeton provokaatio”. – Kaikki päätökset, jotka ammattiliitoissa ja keskusjärjestöissä tehdään, nojaavat siihen, että liittojen jäsenet, aivan tavalliset työntekijät, ovat niille antaneet suostumuksensa. Ei ole mitään Hakaniemeä vaan 2,5 miljoonaa palkansaajaa, SAK:n, Akavan ja STTK:n liittojen jäsenet ympäri Suomea. Aikaisemmin on kuitenkin yhdessä päätetty toimia toisin. – Ei tämä ole mikään viimeinen taisto. SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen torjuu ajatuksen siitä, että ammattiyhdistysliike kamppailisi nyt vaikutusvallastaan tai jopa olemassaolostaan. Tätä käytäntöä tässä halutaan nyt rikkoa, Syvärinen sanoo. Hän kuitenkin täsmentää, että kysymys ei ole ay-liikkeen johdon vallasta, toisin kuin asia halutaan usein esittää. Poliittiset lakot eivät Suomessa kuitenkaan ole tähän asti olleet mikään ongelma. Jollain. Muun väittäminen on suomalaisen palkansaajan aliarvioimista ja vähättelyä, Syvärinen toteaa. Orpon hallitus on siis toimillaan lähtenyt taistoon suomalaista työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskuntaa vastaan. Orpon hallitus on ohjelmansa mukaisesti ajanut tuntuvia rajoituksia poliittisiin lakkoihin. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, jatkossa poliittiset työtaistelut Suomessa on rajattu 24 tunnin mittaisiksi. 1 7 vuosikymmeninä. Katja Syvärisen mielestä kyse onkin vallansiirrosta: aikaisemmin neuvottelupöytiin kuuluvia asioita ollaan siirtämässä maan hallitukselle ja eduskunnalle. Hallituspuolueilla vaikuttaisi olevan uudistustensa kanssa kiire: aiemmin keväällä julkisuudessa puhuttiin jopa siitä, että hallitus aikoisi säätää rajoitukset lakko-oikeuteen siten, että ne tulisivat voimaan jo vapunpäivänä
Kun tomu on laskeutunut ja jännitteistä on päästy yli, saattaa hyvinkin olla, että uudessa tilanteessa on vain häviäjiä. Syvärisen mukaan tulevaisuudessa on mahdollisuus parantaa luottamusta, mutta se vie aikansa. Luulen, että ne eivät osoittaudu pitkällä aikavälillä heidänkään näkökulmastaan viisaiksi, Katja Syvärinen tuumii. – En näe millään tavalla mahdottomana, että luottamus voisi uudestaan rakentua, kun päättäjät tulevaisuudessa vaihtuvat. Hän kuitenkin heittää ilmoille kysymyksen siitä, voidaanko tämän kaiken jälkeen sanoa, että joku on voittanut ja joku toinen hävinnyt. Luottamusta vai ei. Nyt ollaan tilanteessa, jossa minkäänasteisen luottamuksen sillan riippeitäkään ei enää ole olemassa, Lehtonen kuvailee. Nyt ollaan kuitenkin hänen mukaansa tultu aivan uuteen tilanteeseen, jossa hallituksen poliitikot ja elinkeinoelämän järjestöjohtajat ovat tehneet asioista henkilökohtaisia. Edes elinkeinoelämä, joka on näitä uudistuksia kovasti vaatinut. Lehtosen mukaan työmarkkinoilla luottamus osapuolten välillä on avainasemassa. – Kukaan ei ole saanut sitä, mitä haluaa. – Koko suomalainen työmarkkinajärjestelmä on tähän asti perustunut osapuolten luottamukseen ja sisäiseen neuvottelukykyyn, yhteiseen kykyyn tehdä hillittyjä ratkaisuja. Teollisuusliiton Turja Lehtonen sanoo antavansa pisteitä vastapuolelleen työmarkkinapöydissä, eli Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Myös SAK:n Katja Syvärinen sanoo, että nyt on kysymys luottamuksesta. On selvää, että maan hallitus tulee runnomaan kaikki esityksensä jollain tavalla läpi, kommentoi Suomen suurimman ammattiliiton, noin 200 000 jäsenen Teollisuusliiton, varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:lle. – Kun työehtosopimuksista on neuvoteltu, niissä pöydissä riitelevät aina asiat, eivätkä koskaan ihmiset, Lehtonen toteaa. – Mielestäni ei. – Kun se luottamus on kerran menetetty, ei se ihan heti uudelleen rakennu. 1 8 tavalla tästäkin tilanteesta tullaan ulos, vaikka hallitus ajaisikin tahtonsa läpi, Syvärinen sanoo. Sitä kuitenkin on nyt romutettu. – Nyt eivät enää keskustele asiat, vaan ihmisten henkilökohtaiset ideologiat menevät kaiken edelle.
1 9 Niillä johdetaan, aikaisemman asiajohtamisen sijaan, Turja Lehtonen moittii. Hallitus ajaa Suomeen niin kutsuttua vientimallia, jossa vientialat määrittelevät muiden alojen palkankorotusten katon. Toki toivon tässä olevani väärässä. Mutta porvareitakin on moneen junaan, Turja Lehtonen sanoo. Hän ennakoi myös sitä, että hallituksen ajamien työelämämuutosten sisällöt valuvat myös TES-pöytiin. – En usko, että työehtosopimuksia syntyy tämän vuoden puolella. Niistä tullaan Lehtosen mukaan kinaamaan, kun uusia sopimuksia neuvotellaan. – Laatunen on porvari, sitä ei kukaan kiistä. Mikään ei kuitenkaan nyt indikoi sitä, Turja Lehtonen sanoo. Kohti riitaista syksyä Turja Lehtosen mukaan on myös selvää, että jos asiat vetäytyvät taka-alalle ja kiistat henkilöityvät vielä enemmän, se hankaloittaa entisestään tulevana syksynä alkavia TES-neuvotteluita. Siinä lakiin olisi kirjattu, että valtakunnansovittelija ei voi tarjota muille aloille palkankorotuksia, jotka ylittävät vientialojen korotukset. Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi, että hallitus aiheuttaa toimillaan peruuttamatonta vahinkoa suomalaiselle työmarkkinajärjestelmälle ja suomalaiselle työelämälle. Tämä on pysyvä uusi asiaintila työelämässä ja työmarkkinapolitiikassa, Andersson kertoo. Hän sanoo ikävöivänsä työnantajapuolen vaikuttaja Lasse Laatusta, joka työskenteli Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtajana 2012–14. Hän katsoo, että hallituksella on pyrkimys –?En?usko,?että?työehtosopimuksia?syntyy?tämän?vuoden?puolella.?Toki?toivon?tässä?olevani?väärässä,?Teollisuusliiton?varapuheenjohtaja?Turja?Lehtonen?sanoo. Teknologiateollisuuden työehtosopimus, jonka piirissä on noin 90 000 työntekijää, umpeutuu marraskuun lopulla. Silloin ollaan jo helmikuussa 2025, Turja Lehtonen sanoo ja muistuttaa, että pitkät sopimuksettomat tilat eivät yleensä koskaan ole olleet hyviä asioita kenenkään näkökulmasta. Lisäksi paljon riippuu hänen mukaansa siitä, millainen työmarkkinamalli Suomessa on tulevaisuudessa käytössä. puheenjohtaja?Li?Andersson?sanoo.. – Jos hallitus saa vientimallinsa läpi, sehän tarkoittaa sitä, ettei Teknologiateollisuuden sopimuksia voida tehdä, ennen kuin AKT:n sopimukset on tehty. –?Tilanne?ei?lopu?tähän?kevääseen,?vaikka?hallitus. – Tilanne ei lopu tähän kevääseen, vaikka hallitus saisi nyt kaiken haluamansa läpi. saisi?nyt?kaiken?haluamansa?läpi,?vasemmistoliiton
Romutetaanko yleissitovuus. – Silloin tehdään myös paljon jäykempi järjestelmä työnantajienkin kannalta. – Ulkomainen yritys voi tulla Suomen markkinoille ja maksaa työntekijöilleen vaikkapa viiden euron tuntipalkkaa, jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Laki on laki, Li Andersson muistuttaa. – Tähän saakka vain työnantajaliittoon kuuluvat yritykset ovat voineet sopia toisin kuin valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittu, Syvärinen avaa. Kun lähdetään kirjaamaan näitä asioita lakiin, joustot poistuvat. Se tarkoittaa Anderssonin mukaan sitä, että lakkoja ja epävakautta on tulevaisuudessa enemmän. Nykyjärjestelmässä on paljon joustoja ja alakohtaisten erojen huomiointia. Erityisen huolissaan työntekijäpuolella ollaan paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin. marraskuuta 2023. JHL:n lakkovahdit kuvattiin Oulun uimahallin edustalla 7. Miten tästä eteenpäin. Katja Syvärinen pitää tällaista tilannetta täysin mahdollisena. Kun yleissitovuutta ei ole, ollaan tilanteessa, jossa töitä voidaan teettää jopa kolmen euron tuntipalkalla, kun yleissitovaa työehtosopimusta ei ole. Työehtosopimuksiin voidaan säätää mahdollisuus sopia toisin. marraskuuta 2023.. SAK:n Katja Syvärisen mukaan se voi johtaa työehtosopimusten yleissitovuuden katoamiseen, kun työnantajalta viedään houkutin kuulua työnantajaliittoon. – Jos mahdollisuus tähän annetaan kaikille, herää kysymys, miksi yritykset silloin enää kuuluisivat työnantajaliittoon. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan työehdoista on päätettävä lainsäädännön kautta, jos yleissitovuuteen ei voi enää luottaa palkkojen ja vähimmäistyöehtojen turvana. Jos niistä erotaan, laskee myös järjestäytyneissä yrityksissä työskentelevien osuus työvoimasta. 2 hajottaa koko neuvottelujärjestelmää yhä pienempiin osiin ja yrityskohtaisiin sopimuksiin. Lakkovahdit olivat Sinebrychoffin Keravan-panimon portilla 15. Huhtikuussa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) linjasi, että hänen mukaansa myös eläkkeistä on pakko leikata osana hallituksen säästöpakettia. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi minimipalkoista säätämistä lailla. Meillä kun ei lakisääteistä minimipalkkaakaan Suomessa ole