Kansan Uutiset 24.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

30 Eurovaalit 10 Kari Hotakainen 20 Espanjan aborttilaki 29. Hinta 3,50 ? 4-003251-144 4 www.kansanuutiset.fi Viikko 4 Perjantaina 24.1.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Liuskeöljyn vastustajille terroristileima het e i m a k r i V veivät, ukki Rautaru s.6 meni » Turvallisuuspalvelut ja öljy-yhtiöt toimivat kimpassa s
09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 22 SATAKUNNAN TYÖ Ajantaju katoaa pilkkiessä . Aktivistit paljastivat henkilöllisyytensä tässä kuussa. PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: All Over Press 2. sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 24.1.?30.1.2014 Kulttuuri s.18 C Keskustelu s.24 D Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 LAURI HANNUS 14 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi Palkkamaltin tulokset eivät jää kotimaahan SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI Solidaarinen palkkapolitiikka on ollut myönteinen käsite ja vielä 1980-luvulla siitä hyötyi koko kansantalous. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Ahvensyötin perässä sellainen nostaa suunsa ylös pilkkireiästä ja se on hauen menoa . 2000-luvulla todellisuus on vivahteikkaampi. Nyt häntä huolettaa Suomessa lisääntynyt sivistyksen vastaisuus: kaikki pitäisi tehostaa kapitalismin palvelukseen. Pitkän odotuksen jälkeen ahvenia alkaakin tulla intohimoiselle pilkkimiehelle, mutta Hackman haluaa vielä hauen. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Commission to Investigate the FBI paljasti FBI:n vakoiluohjelman COINTELPROn, jonka pääkohteisiin lukeutui pastori Martin Luther King (kuvassa King vuonna 1964). Yliopistojen syytetään junnaavan kalkkeutuneen tutkimuksen parissa. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. WIKIPEDIA D 28 Ennen Snowdenin aikaa oli COINTELPRO Edward Snowdenin vuotamista asiakirjoista käy ilmi, että NSA kerää monenlaista tietoa poliittisista aktivisteista heikentääkseen heidän uskottavuuttaan. Ennen Snowdenin aikaa jo vuonna 1971 Citizens. Pääoman liikkuvuuden aikana suomalaisiksi mielletyt monikansalliset yritykset voivat käyttää maltillisista palkkaratkaisuista saamansa hyödyn missä päin maailmaa tahansa, sanoo erikoistutkija Pekka Sauramo. Luulen, että saamme ahvenen. auringon laskiessa. Lyhyt päivä meni kuin huomaamatta. MIKKO MELA Kaikki kapitalismin alttarille? Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg on oman luonnehdintansa mukaan henkilö, joka ei suostu puhumaan vain kaunista ja hyvää taiteesta ja kulttuurista. Nainen, joka ei ole porvari eikä hetero, vaan feministi. Yleensä otan sangollisen, kaavailee Christer Hackman saapuessaan Nuuksiossa sijaitsevalla lammelle. Palkkamaltin työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja. A A 12 B 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p
Rautaruukin perustaminen oli yksi mertegia, niin nyt ajaudutaan päätöksestä toiseen, vailla selkää kittävä osa tuon ajan teollisuuspolitiikan strategiaa. linjaa. Tässä tarvitaan kansallista tutkimustyötä 1997. Valtio hävittää koko ajan omistusgelma voidaan ratkaista tuotantoa uudistaan. Nyt tarvitaan on nyt jälleen osa suomalaista teollisuuspoyhteistä näkemystä ohjelmasta, jossa oteLEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN liittista strategiaa eli se kertoo, että mitään taan huomioon myös työntekijöiden edut. strategiaa ei ole. Rakennemuutos on tosiasia, vaikka tällä Valtion osittain omistamat yhtiöt heisanalla voidaan puhujasta riippuen tarkoitluvat markkinoiden armoilla vailla selkeää taa hyvinkin erilaisia asioita. Näinhän käy väkisin, koska heidän mukaansa oman puolueen äänestäjät lähtevät nyt aiempaa innokkaammin liikkeelle! Pääkirjoitus Suuri linja puuttuu RAUTARUUKIN TARUN loppu on synnyttänyt keskustelun listamisen historiassa. Kun maan kotimaisen telakka- ja muun metalliteollisuuden Suomesta puuttuu elinkeino- ja teollisuuspoliittinen straraaka-ainehuolto. Yhdistymispäätöksessä neet ulkomaille. tähtäävät tähän suuntaan. Liian kauan luotettiin kulmat. Nokiaan ja sen imuun. Rautaruukki perustettiin 1960 valtionyhtiöksi turvaaPitemmän päälle tällainen tilanne on kestämätön. Kaikki puoluesihteerit arvioivat, että kevään EU-vaaleissa vaali-into kasvaa. Siksi nyt pitää pohtia, miten silä, Rauma-Repola ja Fiskars. Valtio on innovaatioiden kautta syntyy myös uusia myös enemmistöomistajana 36 suomalaityöpaikkoja ja uusille aloille. sessa yhtiössä. Suomesta on viimeisten vuosien aikana Rautaruukin perustajia olivat aikanaan kadonnut jo kymmeniä tuhansia teollisia valtion lisäksi Outokumpu, Valmet, Wärttyöpaikkoja. Niistäkin on enää vain rippeet jäl» Työpaikat ja myös kansallisvarallisuudestamme, sen tulevaisuudesta sekä jellä tai ne ovat täydellisesti muuttaneet muotoaan. investoinnit ovat jo myös kattavan teollisuuspoliittisen strategian puuttumiVanhaan aikaan ei tietenkään ole paluuta. Menikö Suomella liian kauan ?liian hyvin? on kylmästi sivuutettu alue- ja työllisyyspoliittiset näköja innovaatioissa pudottiin kelkasta. Muutoksessa katoaa väistämättä Valtiolla on kuitenkin yhä noin sata miljartyöpaikkoja ja myös ammatteja, mutta dia rahaa kiinni valtionyhtiöissä. esimerhakea silloin niin kauppiaista kuin tuotteistakin. kiksi pääkonttorin paikka tai ruotsalaisten ylisuuri ääniTyöpaikat ja myös investoinnit ovat jo pitkään karanvalta . Jos näillä markkiulkomaille. Fuusion myötä teräsjätti SSAB käytännössä nielaisee noilla tuotteet eivät mene kaupaksi, niin vikaa kannattaa Rautaruukin. Tuotekehittelystä ja uusista innovaatioista voisi kuiVuosien vieriessä Rautaruukki on muuttunut. Nyt suuryhpitkään karanneet sesta. tiöt toimivat globaaleilla markkinoilla. Yhtiö listenkin löytyä uusi perusta suomalaiselle teollisuuspoliittitattiin pörssiin 1989 ja valtio luopui osake-enemmistöstään selle strategialle. Ympyrä tavallaan sulkeutuu ja Rautaruukin kohtalo ja edelleen myös valtiollisiakin yrityksiä. Lista on pitkä jo ennen Rautaruukkia. tamalla. Niillä kaimuutokseen vastataan . Rakenneonsuuntaa. Fuusion liittyvät eri toimenpiteet . ihan konkreettikilla on ollut merkittävä rooli Suomen teolsesti. Rautaruukki fuusioituu ruotsalaiseen SSAB-teräsyhtiöön. Tape Sanottua » Vihreät arvot ovat monille finland... maailman ehkä kaLein ruoka ja asuminen, kurjin ilmasto, korkein vero- ja itsemurha-aste... ikään kuin ylellisyystuote. Ihmiset mielellään ilmoittavat kannattavansa kauniita asioita kuten ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua, mutta vaalipäivänä äänestävät lompakon mukaan. Politiikan tutkija Erkka Railo, Vihreä lanka 1/2014 voi raukkoja! tarvitsevat tosiaan apua. Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja: yritämme saada mahdollisimman hyviä ja terveitä maahanmuuttajia © TARMO KOIVISTO 3
7 / Eilina Gusatinsky s. Tämän harjoituksen ideahan oli muodostaa vahvat peruskunnat, jotka tuottavat kansalaisille palvelut. Se vaara on olemassa, jos nykyinen tilanne jatkuu. Hän viittaa kuntiin, jotka hyötyvät naapurien tuottamista palveluista. Juuri niitä, keskuksia ympäröiviä kuntia, pakkopykälä paljolti koskisi. . Voittajia olivat vain suurimmat keskukset ja 20 000?39 999 asukkaan kunnat, joihin myös kehyskunnat lukeutuvat. Tutkimuksen mukaan Suomesta puuttuu koko maan alue- ja yhdyskuntarakennetta ohjaava visio, jonka vuoksi muuttovirtoja ja niiden seurauksia on vaikea ennakoida. Siksi muuttovirrat muodostuvat ja ohjautuvat pitkälti markkinatalouden ehdoilla. Voittajia ovat muutamat isot tarjontaa hallitsevat rakennusliikkeet. Nettomuuton seurauksena eteläisen Suomen maakunnat saivat lisää kunnallisveronalaisia tuloja Pohjois- ja ItäSuomen maakuntien menettäessä niitä. Uusimaa keräsi noin puolet kaikkien muuttovoittoa saaneiden maakuntien nettotuloista. Muiden muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) ovat pohtineet samaa asiaa. Hallitus päätti syksyllä valtioneuvoston toimivallan kasvattamisesta. Nykyisessä laissa pakkoliitosmahdollisuus koskee vain vakavissa talousvaikeuksissa olevia kriisikuntia. Pitää muistaa ne palvelut Korhonen pitää nyt käynnissä olevaa pakkoliitoskeskustelua yhtenä osoituksena siitä, että kuva valmisteilla olevasta kuntauudistuksesta on hämärtynyt. . Jos haluamme taata kaikille palvelut, ei käy, että joku poimii rusinat pullasta. Voi miettiä, kuinka järkevää ylipäätään on tehdä lainsäädäntöä niin, että se hipoo perustuslakia. Hän ei ole ainoa, jota pykälä mietityttää juuri perustuslakiin liittyvistä syistä. Voidaan » Voisiko kunnille, jotka selvästi tuottavat palveluita naapureilleen, kompensoida sen valtionosuusjärjestelmällä? ihan hyvin miettiä, voisiko kunnille, jotka selvästi tuottavat palveluita naapureilleen, kompensoida sen valtionosuusjärjestelmällä, entinen kuntaministeri esittää. . A kotimaa Perjantai 24. Muutto on suuntautunut muutamiin kasvukeskuksiin. Alle 10 000 asukkaan kunnat ovat menettäneet väestöään voimakkaasti. Ne palvelut pitäisi pitää keskiössä eikä hallinto, hän sanoo. . tammikuuta 2014 Teppo Eskelinen s. Joka puolueessa tuntuu olevan kaksi tai kolmekin kantaa, hän laskee. Hän toteaa, että jotain on kuitenkin tehtävä. . Se saattaa kaatua perustuslakiin. Se olisi mielestäni viisaampaa kuin sotkeutua perustuslaillisiin ongelmiin. Hallinto on pieni osa Vaikka kuntauudistuksen yksi lähtökohta on säästää hallinnosta, KorKU Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? Suomi pakkautuu kasvukeskuksiin kehittämissäätiön tiistaina julkistaman tutkimuksen mukaan Suomessa on 2000-luvulla ollut yksi historian suurimmista muuttoliikkeistä. Se tuntuu keskustelussa usein unohtuvan jopa älykkäiltä ihmisiltä. Siksi kuntauudistuksessa ei mikään etene. » Annetaan rahaa niille kunnille, jotka tuottavat palvelut, jotta päästään eteenpäin kuntauudistuksessa, ehdottaa vasemmistoliiton kansanedustaja Martti Korhonen. Henna Virkkusen (kok.) kaksi viikkoa sitten esittelemä kuntarakennelain täydennys eli pakkoliitospykälä tarkoittaisi, että kuntien pakkoliitoksia voitaisiin toteuttaa kymmenellä kaupunkiseudulla ja se koskisi 25 kuntaa. Pakkoliitosseudut olisivat Joensuun, Turun, Tampereen, Kuopion, Jyväskylän, Oulun, Lahden, Porin, Seinäjoen ja Vaasan seuduilla. Esitystä on kritisoitu pitkin alkuvuotta niin hallitus- kuin oppositiopuolueista. KUNTAMINISTERI Miksi hipoa perustuslakia? Vasemmistoliiton kansanedustaja Martti Korhonen arvioi, että pakkoliitospykälässä on perustuslakiin liittyvä ongelma. . Nyt tämä ajatus on kadonnut ja käydään nollasummakeskustelua, jossa epäolennaisesta tuntuu tulevan olennainen, vaikka pitäisi muis- 4 taa, että hallinto ei ole itseisarvo. Kaikki puolueet ovat jakautuneet tässä asiassa. Kuntahallinnon kustannukset ovat kolmesta neljään prosenttia kuntien kokonaismenoista eikä hallinnon osuutta kuntien menoista saada millään nollaan. Hänestä olisi syytä siirtyä tuon maksimissaan neljän prosentin veivaamisesta miettimään sitä 96 prosenttia, joka käytetään muuhun kuin hallintoon. . 17 Jospa muutetaankin valtionosuuksia hosen mielestä siihen ei pidä kiinnittää liikaa huomiota. Hallinnon pitää vain palvella palvelujen tuottamista. Muutetaan rahoitusjärjestelmää Toinen ongelma on Korhosen mukaan poliittinen. . Helsinki kuitenkin menetti kaikista kunnista eniten tuloja nettomuuton vuoksi. KUNNALLISALAN Martti Korhonen arvioi, että pakkoliitospykälässä on perustuslakiin liittyvä ongelma. LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA. Jos vika on osin rahoituksessa, pitää korjata rahoitusjärjestelmää. Silloin korjaus voitaisiin tehdä valtionosuusjärjestelmän kautta
Autoilija ei silti välttynyt pysäköintivirhemaksulta. LENININ KUOLEMASTA tuli viime tiistaina kuluneeksi 90 vuotta. Turun telakalle sillä ei olisi ollut yhtä suurta merkitystä, sillä se tarvitsee isompia tilauksia. Hän toivoo sen vaikuttavan positiivisesti myös henkilöstön määrään. . KU LEHTIKUVA/ JARNO MELA 20 vuotta sitten Markan uudistuksesta miljoonalasku SUOMEN KOLIKOT uudistettiin euroajan kynnyksellä Itella vähentää rajusti henkilöstöään. Itellan vuoro räjäyttää yt-pommi vähentää 1 200 työpaikkaa postinjakelussa. Vallankumousjohtajan elämäntyötä KU:ssa 25. Yhtiökin on antanut ymmärtää, että jossain vaiheessa täytyy rekrytoida lisää väkeä, hän kertoo. Helsingin telakka työllisti vielä kymmenen vuotta sitten lähes 4 000 henkeä. Esimerkiksi nyt katukuvasta kokonaan kadonneet kolikkopuhelimet muutettiin näiden ohjeiden perusteella. Vuotta myöhemmin Suomen Pankki laittoi suunnitelmat kokonaan uusiksi, koska Ruotsi ei vastoin aiempia aikeitaan vetänyt pois täsmälleen uuden markan kokoista 50 äyrin kolikkoa. Viranomaiset toivoivat, että Suomen vanhat kolikot pidettäisiin liikkeessä aiottua pidempään, mutta tämä ei onnistunut, koska ne oli vedetty pois nopeutetulla aikataululla. Kuluttajilla oli lähes pelkästään uusia kolikoita, jotka eivät sopineet puhelinautomaattien lisäksi esimerkiksi parkkimittareihin. Asiasta kerrottiin keskiviikkona. Uusi murtaja korvaa valtion vanhenevaa jäänmurtokalustoa, parantaa jäänmurtopalveluita sekä varmistaa Suomen ulkomaankaupan kuljetuksia. PAMiin tulee päivittäin oidetttav a ana lyjä alipalkkauksesta ja hoidettavana a. 1. Jäänsärkijä kulkee nesteytetyllä kaasulla ja on liki saasteeton. 1924. Kai Hirvasnoro HAAJA TOIVOO Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? Suomen viimeiset markka-arvoiset kolikot vuodelta 1993. 5. 82 PROSENTTIA suomalaisista kannat- taa alipalkkauksen kriminalisoimista. Tämä selviää TNS Gallupin Palvelualojen ammattiliitto PAMille tekemästä kyselystä. PAMin 2. Kansalaisilta meni hermot, kun uudet markat eivät sopineetkaan moniin automaatteihin. Palsamoitu ruumis lepää edelleen mausoleumissa. Heidänkin murtajansa ovat tulleet matkansa päähän. Me olemme kuitenkin maailman parhaat laivanrakentajat, hän sanoo. Telakalla halutaan olla Suomen valtion hovihankkija, mutta Haaja uskoo, että seuraavat tilaukset tulevat jostain muualta. 1994 arvioinut apulaisprofessori Jukka Paastela totesi tämän viimeisinä vuosinaan havainneen kumouksen menneen vikaan. Tällainen tilaus on erittäin merkityksellinen juuri Helsingin telakalle. Julkunen ei ymmärrä, kenen etua EK ajaa vastustuksellaan. . Nyt väkeä on noin 600. tilauksen merkitsevän sitä, että telakan ammattitaitoon luotetaan laajemmin. . Murtaja valmistuu vuoden 2016 alussa. Liikenneviraston uusi jäänmurtaja on suunniteltu erityisesti Itämeren jäänmurtoon. Tilaaja on varma maksaja, hän sanoo. . Myös Ruotsin suuntaan katsellaan. . Tämä kolmas vaikuttaa tietenkin positiivisesti työllisyyteen ja talouteen. Lisäksi se etenee tasaisemmin kuin muut, on tärinävapaa. aivoverenvuotoon 53-vuotiaana 21. Telakan venäläinen omistusosuus on tuonut tilauksia Venäjältä. Idea tästä syntyi mahdollisesti faarao Tutankhamonin hautalöydöstä 1922. » Lenin kuoli Valtion jäänmurtajatilaus antaa toivoa rakentaa Liikenneviraston uuden jäänmurtajan, kun Arctech Helsinki Shipyard voitti tarjouskilpailun. Kansantaloudelliset menetykset arvioitiin sadoiksi miljooniksi. KU kertoi asiasta 26. Olenkin eritäin hämmästynyt, että EK ajaa järjestäytymättömien epärehellisten yrittäjien asiaa vastustaessaan alipalkkauksen kriminalisointia. us kohdistuu Useimmiten alipalkkaus nuoriin työntekijöihin ja maahanmuuttäin kysetajiin. Stalin puolestaan kehitteli Leninin kuoleman jälkeen marxismi-leninismin. Lenin kuoli aivoverenvuotoon 53-vuotiaana 21.1.1924. Sairaana ja kotiarestissa Gorkissa Lenin ei kuitenkaan pystynyt puuttumaan asioihin. Asenne käy Paastelan mukaan ilmi Leninin viimeisistä kirjoituksista, joissa hän arvosteli neuvostobyrokratiaa, isovenäläistä shovinismia ja eräitä vallankumousjohtajia. Testamentikseen sanotussa kirjeessä kongressille Lenin vaati Stalinin erottamista tämän raakuuden takia. tammikuuta 1994. Onnettoman tilanteen saivat aikaan valtiovarainministeriö, Suomen Pankki ja rahapaja, jotka tekivät kaiken juuri niin kuin ei olisi pitänyt. Suomen Pankki ilmoitti uusien kolikoiden ominaisuuksista automaattien ylläpitäjille vuonna 1992. 1. Alus pystyy kulkemaan pysähtymättä noin 1,6 metrin vahvuisessa tasaisessa jäässä ja tekemään 25 metriä leveää väylää 1,2 metrin jäässä. HELSINGIN TELAKKA HELSINGIN TELAKAN pääluottamusmies Ilpo Haaja pitää tilausta merkittävänä. Nyt telakalla on työn alla kaksi Venäjälle tilattua murtajaa. . PelkäsPelk käs ä on jatkuvasti satoja riitoja. elyssä tään PAMin oikeuskäsittelyssä a on tällä hetkellä lähes sata alipalkkaustapausta. varapuheenjohtajan Kaarlo Julkusen mielestä viesti on selvä: suomalaiset eivät hyväksy työn- antajien harjoittamaa varastamista. Alipalkkauksella tarkoitetaan tilanteita, joissa maksetaan työntekijälle alan työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suhtautunut alipalkkauksen kriminalisointiin kriittisesti. Irtisanomisia on tulossa 800. Yhtiö perustelee yt-neuvotteluja postin voimakkaalla kysynnän laskulla, joka on seurausta sähköisen viestinnän nopeasta lisääntymisestä. Osoitteellisia kirjeitä, sanomalehtiä ja aikakauslehtiä jaettiin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä yli 36 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn mukaan kaavaillut ylimitoitetut henkilöstövähennykset heikentävät Itellan kykyä hoitaa postitoimintaa postilain edellyttämällä tasolla. ITELLA AIKOO Yt-menettelyjä ei vielä ole käynmaan perustuvilla keinoilla?, liitto tonistetty muiden ammattiryhmien teaa kannanotossaan. osalta, mutta vuoden mittaan on odoPAU huomauttaa, että Itellan loptettavissa muun muassa sanomalehpusyksystä ilmoittamista mittavista lehtien, kirjeiden ja mainosten hindenjakeluun kohdistuvia vähennysnankorotuksista johtuen jaettavien paineita. lähetysten määrä alenee aiempia arPAU myöntää, että lehtien ja kirjeiden siirtyminen digitaaliseen vioita nopeammin. muotoon vähentää väis?Varsinkaan runsaasti tämättä työpaikkoja. työllistävän mainospos?Tämän kehitin hinnankorotuksia tyksen henkilösei olisi suuressa valisia tionyhtiössä pitänyt tövaikutukset Ir tisanom a olisi kuitenkin toteuttaa ilman hens s on tulo kyetty hoitamaan kilöstö- ja työllisyys800. pehmeillä, luonpoliittista arvioinnolliseen poistutia?, se korostaa. KU vuonna 1993. Tilauksen arvo on 123 miljoonaa euroa. Varsinainen hankintasopimus on tarkoitus allekirjoittaa helmikuun aikana. Jos he tilaavat uusia, toivomme, että Helsingin telakka kykenee olemaan kilpailussa mukana, Haaja sanoo. Haajakin korostaa Helsingin telakalla tehtyjen murtajien uutta tekniikkaa. . Tiedämme, että suurin osa alipalkkauksesta tapahtuu järjestäytymättömissä yrityksissä
Valtion omistamista osakkeista vastaava Solidium arvioi yritysten tilanteet vain talouden näkökulmasta. Fuusion myötä Rautaruukin osakkaiden ääniosuus on vain 25 prosenttia, vaikka Rautaruukin omistajien osuus osakkeista on 40 prosenttia. Arhinmäki pelkää, että suomalaiset joutuvat kärsimään tästä vääristyneestä äänivaltasuhteesta, kun vielä määräysvallan lisäksi niin yhtiön pääkonttori kuin muutkin toiminnot ovat Ruotsissa. LEHTIKUVA/ MARKKU RUOTTINEN Rautaruukin Raahen tehdas keskiviikon pakkasessa. hän kysyy. Pekosen mukaan valtion omistajaohjaus ei toimi. Vasemmistoliittolaiset arvostelevat voimakkaasti valtion omistajayhtiö Solidiumin roolia fuusiossa ruotsalaiseen SSAB:hen. Arhinmäki ei olisi hyväksynyt Rautaruukki-fuusiota » Vasemmistoliittolaiset peräävät vastauksia ministeri Pekka Haavistolta. VASEMMISTOLIITON puheenjohtajan, ministeri Paavo Arhinmäen mielestä Rautaruukin ja SSAB:n fuusiota ei olisi pitänyt hyväksyä toteutuneilla äänivaltaosuuksilla. Se ei ota huomioon päätösten yhteiskunnallisia vaikutuksia kuten työpaikkojen säilymistä. Arhinmäki asettaa kyseenalaiseksi Solidiumin tavan toimia. Lopulta 2014 Rautaruukin hallitus ja Solidiumin virkamiehet käyttivät heille annettua valtaa ja myivät yhtiön Ruotsiin. ?Valtio laittoi ensin kuntoon ja sitten myi Ruotsiin? Myös vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen perää vastauksia ministeri Pekka Haavistolta. . Eduskunta ei pysty siihen vaikuttamaan ja valta on liian harvojen käsissä. Kansanedustaja Jari Myllykosken mielestä Rautaruukin myynti on taas elävä esimerkki valtion omistajaohjauksen kädettömyydestä ja huonosta teollisuuspolitiikasta, ja altistaa suomalaisen perusteollisuuden ulkomaalaisten omistajien kylmiin käsiin. . Tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, miten yritys toimii suomalaisten työpaikkojen puolesta Raahessa ja Hämeenlinnassa. Arhinmäki kertoi mielipiteensä myös hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jonne fuu- 6 sio tuotiin tiistaina tiedoksi. Kun päätökset tehdään Solidiumissa, niin politiikoilla eikä hallituksellakaan ole mitään roolia päätöksenteossa omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriä lukuunottamatta. Nyt omistajaohjauksesta hallituksessa vastaa Pekka Haavisto (vihr.). Ei ole pakko hyväksyä Kansanedustaja Risto Kalliorinteen mielestä Rautaruukilla on mahdol- » Ministeriaitiossa ei osata kuin levitellä käsiä. lisuuksia jatkaa itsenäisenä teräsyhtiönä ja siksi myyntiä SSAB:lle ei pidä automaattisesti hyväksyä. . Miksi valtio on ensin laittanut yrityksen kuntoon ja nyt myy sen. Asioista tietää vain muutama harva poliittinen päättäjä ja siksi peräänkuulutankin Rautaruukin myynnin hyväksyneitä päätöksentekijöitä ja eritoten omistajaohjauksesta vastaavan Pekka Haaviston näkemyksiä asiassa. Kalliorinteen mukaan Rautaruukin myynnin merkkipaalut menivät näin: 2007 eduskunta antoi myyntivaltuudet silloisten hallituspuolueiden äänin, 2008 Vanhasen hallitus siirsi yhtiön osakkeet valtionomaisuusyhtiö Solidiumin haltuun, 2010 päätettiin lakkauttaa Rautaruukin hallintoneuvosto, jotta poliitikkojen viimeinenkin vaikuttamismahdollisuus katoaa. KU. Hallituksella ei ole päätösvaltaa asiassa. Solidiumin outo rooli Arhinmäki arvostelee valtion omistaman Solidiumin roolia, jonka muotoili edellinen porvarihallitus. Valtion omistukset ja toimet omistamissaan yhtiöissä ovat muuttuneet kasvottomiksi valtion omistuksia hoitavan Solidiumin kautta, hän arvioi. . ministeriaitiossa ei osata kuin levitellä käsiä osaaottavasti. Rautaruukissa on kahden vuoden ajan ollut käynnissä sopeutumisohjelma, jonka myötä yhtiö on saatu toimivammaksi. Viime vuosina on ollut yhdentekevää, kuka on ollut omistajaohjauksesta vastaava ministeri
Toisaalta hallituksen enemmistö haluaa leikkauksia. Yhtä hyvin koko hallitusohjelman voisi nimetä ?rakennepoliittiseksi ohjelmaksi?. TAUSTALLA ON toki aivan järkevä huoli siitä, miten julki- sen talouden jälleenrahoituskyky säilyy. Sen kotipaikka, pääkonttori ja määräysvalta ovat Tukholmassa. kysymyksinä. Kun kukaan ei tiedä miten tämä tehdään, tehdään ihan vaan politiikkaa. Rakennepakettia lukiessa tulee selväksi, ettei se perustu mihinkään yksiselitteiseen käsitykseen ?rakenteellisen. UP jäsentyi pitkälti hallituskysymyksen ympärille. Niistä on tarkoitus vähentää yhteensä 900 kolmen vuoden kuluessa yhdistymisestä. Pron Markku Palokangas uskoo, että työpaikat lähtevät valtaosin Suomesta. . Se omistaa nyt noin 40 prosenttia Rautaruukin osakkeista ja näyttää toimivan kuin valtio valtiossa ilman, että päätösten alueellisia työllisyys- ja talousvaikutuksia otetaan huomioon. Kukaan ei näytä vahtivan sen toimia. PÄÄTÖKSESTÄ TOISEEN ajaudutaan Palokankaan mukaan siksi, että Suo- Sakari Tamminen jatkaa osakevaihtotarjouksen toteuttamiseen asti ja jää sitten 60-vuotiaana eläkkeelle. Pron Palokankaalla on mesta puuttuu elinkitkeriä terveisiä Tammikeino- ja teollisuusposelle: liittinen strategia. . Toivomme, että tännekin tulisi keskusteleva yrityskulttuuri ja sitä kautta pystyttäisiin nykyistä enemmän tekemään yhteistyötä. Niinpä yritetään leikata välittömästi ja viiveellä. Kuitenkin ne ovat nimenomaan vastauksia kysymykseen julkisen talouden jälleenrahoitusasemasta, mikä on julkilausuttu syy puhua ?rakennepolitiikasta. Mutta politiikan pitäisi vasta alkaa tästä. Kukaan ei pysty ennustamaan talouden kehitystä edes suuntaa-antavasti parinkymmenen vuoden tähtäimellä. Rautaruukki on nyt pyyhitty lopullisesti perusteollisuuden toimijoista pois Suomen osalta. Vuosi sitten Raahen tehtaalla oli yt-neuvottelut, joiden tuloksena irtisanottiin lähes 200 työntekijää. Tulevaisuuden suhteen hän on toiveikas. . Suomessa on huonompi irtisanomissuoja ja ruotsalaisten ammattiliittojen ja yritysjohdon tapa toimia on ihan toisenlainen. vaikka ilmeisesti siinä nyt onnistuttiinkin yllättävänkin hyvin. Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja. 7. ylipäänsä. Mikäli omia vastauksia julkistalouden kestävyyteen ei onnistuta esittämään tässä kehyksessä, politiikasta tulee hyvin vaikeaa. RAKENNEPAKETIN KÄSITTELYN aikaan julkinen keskustelu RAUTARUUKIN RAAHEN Pääluottamusmies Mika Vouti. Johdon konepajaostokset ympäri Eurooppaa veivät pääomaa tuotannolta, kunnes konepajat myytiin. Nyt on suomalalaisen tuotannon vuoro. . Valtio kelpaa kyllä omistajaksi giateollisuus on käyttällaisiin talvivaaroitänyt seminaareissa ja hin viime hädässä. Tämä on kuoselkärankainen lemanspiraali, lähti eläkkeelle. Tämä on Tamminen on tyyjossa yhtiöitä pa. li nspiraa a m pillinen henkilö, lastellaan koko le o u k joita EK ja Teknoloajan. Suomi jäämässä tytäryhtiötaloudeksi Kolumni » Rautaruukin ja ruotsalaisen SSAB:n yhdistyminen on taas yksi askel siihen, että osaaminen, tutkimus ja tuotekehitys siirtyvät muualle, arvioi Markku Palokangas Ammattiliitto Prosta. ja Rautaruukista tulee Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa toimiva teräsyhtiö, joka toimii maailmanlaajuisesti. Nyt tehtaan väki odottelee uuden yhtiön päätöksiä, jotka selvinnevät syyskuussa. ja ?periaatteiden? välisenä tuskailuna. Jospa uuden johdon toimet olisivat paremmat kuin entisen. Nykyisen johdon ansioksi Raahen tehtaan henkilöstö ei pysty muuta lukemaan kuin tehtaan myymisen. det Suomessa. Kun toimitusjohtajan visiot eivät onnistuneet, niin ratkaisuna hän myy tehtaan pois. Vouti uskoo toimintoja jäävän Suomeen, mutta yhtiönä Rautaruukki katoaa. Ohjelmassa on sikin sokin leikkauksia, tehostamista, työn tarjontaan liittyviä toimia, ja kasa ihan hyviä uudistuksia. merkityksestä. Varsin katkeria ollaan. Yhtä hyvin suomalaiset olisivat voineet ostaa SSAB:n ja pitää pääkonttorin Suomessa. Pitäisi nähdä myös mahdollisuuRautaruukki perustettiin vuonna 1960 turvaamaan kotimaisen telakka- ja muun metalliteollisuuden raaka-ainehuolto. Nyt ruotsalainen SSAB nielaisee sen. RAUTARUUKIN TOIMITUSJOHTAJA LEHTIKUVA/ MARKKU RUOTTINEN Raahessa ollaan varsin katkeria tehtaan pääluottamusmies Mika Vouti kuvailee henkilöstön tunnelmia yllättyneiksi ja surumielisiksi. . Siellä yritysjohto kuuntelee, täällä ei. Ja kun päätösvaltakin on Ruotsissa, niin Suomestahan ne lähtevät. LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN YHDISTYVÄSTÄ SSAB:STÄ LAAJEMMIN RAUTARUUKIN ja SSAB:n yh- distyminen on Palokankaan mukaan taas yksi esimerkki siitä, mitä seuraa, kun hallituksella ja Suomella ei ole elinkeino- ja teollisuuspoliittista strategiaa: valtio hävittää omistustaan. Palokangasta mietityttää valtion omistusyhtiö Solidiumin rooli. Periaatteessa mikä tahansa yhteiskuntapoliittinen toimenpide vaikuttaa julkisen talouden rahoitusasemaan ajan saatossa jotenkin. Tämä antoi kaikupohjaa oikeiston analyysille, jonka mukaan julkisen talouden kestävyys edellyttää leikkauksia. Vasemmisto kyllä esittää vaatimuksiaan, mutta ne kehystyvät esimerkiksi oikeudenmukaisuuden kontekstiin, harvemmin vastauksena Suomen talouden ongelmiin. Parhaillaan Rolls Royce havittelee Wärtsilää. Teppo Eskelinen teppo.eskelinen@vasemmistofoorumi.? Mitä tarkoittaa rakenne? RAKENNEPAKETTIKESKUSTELU TULI ja meni. Tai toisin sanoen: oikeiston ideologista valtaa osoittaa se, että vaikkapa veroparatiisien sulkeminen tai elvyttävät investoinnit olisivat näyttäneet rakennekeskustelussa puheenaiheen vaihtamiselta. Jos talouden perusongelma jäsentyy julkisuudessa akselilla vastuulliset leikkaukset-periaatteelliset torjunnat, oikeisto on voittanut riippumatta siitä, miten hyvin leikkausten torjunnoissa lopulta onnistutaan . Yksi asia jäi vaivaamaan: mitä tarkoittaa ?rakenne?? Tämän verran on selvää: tavallaan kaikki tietävät, että taantumassa pitäisi elvyttää. Tässä taas yksi . Alustavasti uusi yhtiö on ilmoittanut viiden prosentin henkilöstövähennyksistä kolmen vuoden siirtymäaikana. . Politiikka on sitä, mikä analyysi näyttää uskottavimmalta tämän epävarmuuden keskellä. Tietääkseni vasemmistolla ja oikeistolla on erilainen käsitys siitä, minkälaiset toimet edistävät valtion jälleenrahoituskykyä keskipitkällä aikavälillä. Solidiumin rooli olisi voinut olla Rautaruukin aktiivinen kehittäminen sen sijaan, että lähdetään myymään. Palokankaalla riittää mainitsemastaan kuolemanspiraalista paljon esimerkkejä. Potaustaryhmätilaisuuksitiivista työllistämiseen sissa saarnaamassa paikallisen sopimisen autuutta ja suomatähtäävää linjaa ei sen sijaan tunnu löytyvän. laisen työmiehen ahneutta. Palokangas sivaltaa, ettei se linja millään seminaareilla synny. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? . Vasemmiston ongelma näyttäytyi ?vastuun. Nokia myi matkapuhelimensa Microsoftille, TeliaSoneran syntyessä osaaminen ja kehitystyö siirrettiin Suomesta Ruotsiin, Kemiran lannoitebisnes myytiin Norjaan ja samalla pilkkahintaan meni myös miljardien arvoinen Soklin malmi, StoraEnsoa pyörittää käytännössä Wallenbergien suku. Uskon, että yhteistyö ja työn kehittäminen paranee uuden yhtiön myötä. Vasemmisto on kannattanut esimerkiksi valtiontalouden liikkumatilan kasvattamista, julkisia investointeja, veropohjan laajentamista ja veronkierron estämistä, sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin investoimista. Haasteena on politiikan julkisuus: nämä vaatimukset eivät näyttäydy ?rakennepoliittisina. SSAB:n nykyiset osakkeenomistajat saavat 75 prosenttia uuden yhtiön äänivallasta, Rautaruukin nykyisille omistajille jää 25 prosenttia. Viime vuonna kummallakin yhtiöllä oli noin 8 700 työntekijää
sis. Hakemuksen voi myös toimittaa eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään maanantaina 3.2.2014 klo 16.15. RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl su 26.1. klo 16-21 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S VÄRILOISTE Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaA puh. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Liput 13 . EDUSKUNNASSA on avoinna EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHEN toimi nelivuotiskaudeksi 1.4.2014?31.3.2018 Perustuslain 38 §:n 1 momentin mukaan tehtävään valittavan tulee olla etevä laintuntija. 09 7596 0200 8. narikan Tee työtäs laulellen! Vasurilla-cd 10 ? TILAA: ilmoitukset@ kansanuutiset.fi tai p. Tiedustelut klo 8.00?11.00. Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle www.valtiolle.fi. Oikeusasiamiehen tehtävistä säädetään perustuslaissa ja eduskunnan oikeusasiamiehestä annetussa laissa. Apulaisoikeusasiamiehestä on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeusasiamiehestä säädetään. Henkilöitä, jotka ovat käytettävissä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tehtävään, pyydetään ilmoittautumaan eduskunnan pääsihteerille 5.2.2014 kello 16.15 mennessä osoitteella eduskunnan hallintoosaston kirjaamo, Eduskuntakatu 4, 00102 Eduskunta. EDUSKUNNAN PUHEMIESNEUVOSTO #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWK LC OWKUVCOKUGGP WKUV KUV UVCO UVC COKK Eduskunnan kanslian kiinteistötoimistoon, siivoustoimeen haetaan laitoshuoltajaa määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.3.2014?31.3.2015 .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R 6? # 0'6+5 6+.# D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla www.valtiolle.fi, työavain 110?1?14. Lisätietoja antavat Minna Majuri, 09 432 2289 tai Riitta Huikari-Hyvönen, 09 432 2298
Hoidat talouden ja hallinnon päätöksenteon valmistelua. Edellytämme sinulta korkeakoulututkintoa sekä asiantuntijuutta ja työkokemusta vastaavista tehtävistä. Toimit itsenäisesti ja oma-aloitteisesti tehtävässäsi. Arvostamme työttömyysturvan tuntemusta. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. Lisätietoja tehtävästä antaa työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen p. tai postitse osoitteeseen Metallityöväen Työttömyyskassa, Irene Niskanen, PL 116, 00531 Helsinki. Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi Voit tilata kirjoja osoitteesta: kirjamyynti@kansanuutiset.fi tai soittamalla p. 09-759 60 240. Tai tule paikanpäälle tutustumaan kirjavalikoimaamme. Hinnat sis. Sinulla on hyvät organisointi- ja vuorovaikutustaidot sekä kehityshakuinen ja vastuuntuntoinen työskentelyote. Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan työn sekä kilpailukykyiset edut. 040 860 1637. Hakemukset, joihin pyydämme liittämään cv:n, tulee lähettää 7.2.2014 mennessä sähköpostilla osoitteeseen irene.niskanen@metalliliitto.. alv:n. Alle 50 euron tilauksiin lisätään postituskulut 3-5 euroa. Meiltä ostetusta kirjasta jää alv:n osuus Suomeen! 9. Työttömyyskassassa työskentelee 80 henkilöä. HAEMME TYÖTTÖMYYSKASSAN KESKUSTOIMISTOON TALOUSASIANTUNTIJAA Tehtäviisi kuuluu talouden ja hallinnon suunnittelu, koordinointi ja kehittäminen. METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA yksi suurimmista työttömyyskassoista, jäseniä on noin 115 000. Työttömyyskassa toimii Helsingissä sijaitsevan keskustoimiston lisäksi yhdessätoista aluetoimistossa ympäri maata
Ilman kielikuvia ei voi eikä tarvitse ajatella ja kirjoittaa, mutta niihin on hyvä kiinnittää huomiota. . EU:lle tämä ei välttämättä ole paha asia, kansallisvaltioille voi olla. Euroteemat kiinnostavat enemmän Professori Jan Sundbergin mukaan viisi vuotta sitten tuntui vaikealta löytääkään eurovaaliteemoja. aina. . Jos rikollisuuden kasvusta puhutaan mediassa ?petona?, ihmiset toivovat kovempia otteita. Tai entä jos äänestäisimme suoraan europuolueita, emmekä kansallisia. Toimittajat myös näkevät itsensä valistajina, eivät poliittisina toimijoina, joiden kirjoitus on aina poliittinen kannanotto . Soini oli median lellipoika viime vaaleissa, vertaa Sundberg. Hän uskoo, että Gotlannin ja Katalonian kaltaiset alueet tulevat antamaan vaaleihin oman lisänsä. Jos taas puhutaan ?viruksesta?, samat ihmiset esittävät sosiaalisia ratkaisuja. Eurovaalit eivät ole poikkeus. Juuri ne, jotka eivät äänestä, suhtautuvat koko yhdentymiseen ja unioniin kriittisesti. Wassin mukaan vanha väite siitä, ettei eurovaaleissa ole paljonkaan pelissä, ei enää pidä paikkaansa. Poliittinen eliitti on puolustusasemissa, vanha retoriikka ei enää uppoa, totesi Jan Sudberg. Populismille jätetään paikka auki Yliopistotutkija Emilia Palonen halusi muistuttaa, että populismista etsitään vastausta varsin kouriintuntuviin ja todellisiin tilanteisiin. Siinä kun Bryssel oli ennen po- » Eivät ihmiset äänestä puolueita, vaan mielikuvia puolueista. liittinen loppusijoituspaikka, nyt paikoista kisaa useita tämän hetken raskaan sarjan poliitikkoja. Sundberg ei usko populismin suosion muuttavan parlamentin valtasuhteita radikaalisti. Tässä taas on median rooli merkittävä. . Eivät ihmiset äänestä puolueita, vaan mielikuvia puolueista. Se voisi olla virkistävää. 10 suuksia europarlamentissa kuin kansallisvaltiossaan. . Puolustusasemiin joutuminen ei ole välttämättä huono asia. EU perustettiin eliittiprojektina rauhan ja talouden puolesta. Euroeliitti joutunut puolustusasemiin » Isoja muutoksia valtasuhteissa ei tapahdu, vaikka asiallinen kritiikki politisoi vaaleja. esimerkiksi kielikuvien kautta. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.?. Tosin ongelma populismista tulee vasta sitten, kun se on pelkkää puhdasta populismia. Äänestämättömyys voi olla protesti Uusia avauksia kaivataan Yliopistotutkija Emilia Palonen (edessä vas.), akatemiatutkija Hanna Wass ja VTT:n yhteiskuntatutkija Katri Vallaste sekä takana professori Jan Sundberg EU-vaaleja koskevassa keskustelutilaisuudessa Helsingissä. Unkaria tutkineen Palosen mukaan maassa EU-jäsenyydeltä odotettiin ihmeitä, mutta isoimmat ongelmat tulivat vasta liittymisen jälkeen. Vaikka ongelmien siemenet kylvettiin jo aiemmin, on tämä luonut tilaa populismille. . Ne voisivat liittyä esimerkiksi unionin alueen yhteiseen sosiaaliturvaan. . Sen sijaan se tullee vaikuttamaan käsiteltäviin teemoihin. Unkari on ollut Suomen kaltainen mallioppilas. Palonen penäsi puolueilta uusia avauksia populismin sijaan. Hyvä, että politisoidaan. Tutkija veikkaa, että vaalien yhteydessä tullaan puhumaan paljon radikaalisti eurokriittisistä puolueista. . Ihmisten mielipiteet muuttuvat käytetyn kielikuvan mukaan. HELSINGIN YLIOPISTON Kriitikon ei tarvitse olla rasisti Akatemiatutkija Hanna Wass toteaa matalan äänestysprosentin olleen eurovaalien ?murheenkryyni. Suuret puolueet eivät lähde mielellään kritisoimaan unionia, koska silloin he joutuisivat etsimään liittolaisia epätavanomaisista suunnista. Kritiikkiä esiintyy selkeästi oikealla ja vasemmalla, joskin se pohjaa hyvin eri käsityksille. Siitä piti huolen viimeistään Lissabonin sopimus 2009. . Emilia Palonen muistutti, että ksenofobialla ja antielitismillä on eroa. . 90-luku näytti, ettei sotaa pystytty pitämään poissa, nyt ei talouden taantumaakaan. Nyt, kun kriisin myötä yhden maan asioista on tullut kaikkien muiden maiden asioita, ei kiinnostus enää ole yhtä laimeaa kuin ennen. . Unionin johto esiintyy yleisen ja yhteisen hyvän puolustajana ja odottaa, että sen tahtoa noudatetaan kritiikittä, ylhäältä alas. Tällaiseen saumaan on populistin helppo iskeä. . EUkielikuvista ja euroskeptisyydestä väitelleen Vallasteen mukaan unionin yhdentymisestä puhutaan usein junana, mikä johtaa mielikuviin suunnasta, junasta jäämisestä ja vapaamatkustajista. Suomen mallioppijuuskin on mielikuva, eikä yksin positiivinen. Muiden maiden isoista puolueista ei tiedetä juurikaan. Vallaste penäsi toimittajilta vastuuta ja itsekriittisyyttä eurovaalikirjoitteluun. . Ei äänestämättä jättäminen välttämättä indikoi laiskuutta tai tietämättömyyttä, se voi olla myös protesti. Vallasteen mukaan eurokriitikoista puhutaan usein jotain pelkäävinä, mutta todellisuudessa kriitikoita pelätään. . Niillä voi olla enemmän vaikutusmahdolli- Hanna Wassin mukaan suurten puolueiden eliitti on hyvin euromyönteistä verrattuna suureen yleisöön. . Unkarin hallitus esittää kansalle eurokriittisempää kuin todellisuudessa onkaan. EteläEuroopan massatyöttömyys ei ole makuasia. . Lisääntynyt kiinnostus näkyy puheissa, mutta ei välttämättä äänestysvilkkaudessa, hahmottelivat tutkijat eurovaalien ennakkoasetelmia. LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN eurovaalitilaisuudessa tiistaina puhunut Katri Vallaste muistutti, että käytetyt kielikuvat vaikuttavat voimakkaasti mielikuviin
Kyse on pienestä rahasta, mutta usein juuri sen verran puuttuu, että saadaan esimerkiksi lapset kouluun tai tarvittavat lääkkeet säännöllisesti. Intian pilottihankkeessa perustulon vaikutuksia seurattiin eri paikkakunnilla puolitoista vuotta. Diergaardt toivoo sen jatkoa ja yleistymistä. Jos teollistumisen ongelmia ratkaistiin sosiaalipolitiikalla, miksei globalisaation ongelmia voida ratkaista globaalilla sosiaalipolitiikalla? Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? 11. Voipion mukaan 30 vuotta uusliberalistista politiikkaa on johtanut siihen, että talous on mennyt sosiaalisuuden edelle ja romahduttanut molempien pohjana olevan ekologian. . Ei ruokaa, vedenpitäviä kattoja, patjoja, sänkyjä, vaatteita eikä astioita. Voimme sanoa, että tämä ei pidä paikkaansa. Eduardo Suplicy teki esityksen perustulosta 1991, kun hänet valittiin São Paulon senaattoriksi. Aina kysytään, miksi kerron kokeilusta vain hyvää. Diergaardt sanoi toivovansa hänestä seuraavaa presidenttiä, ettei kokeilu jäisi vain kokeiluksi. Ulkoministeriön neuvonantaja Timo Voipio piti lopuksi lyhyen kommenttipuheenvuoron. tammikuuta Helsingissä. Eskelisen mukaan perustulo vähentää lahjoittajien kontrollia. Perustulo kaikille käsittäisi noin 5,7 prosenttia maan BKT:sta, jos sitäkään. Diergaardtin mukaan haasteena on, että perustulosta levitetään myös virheellistä tietoa. Mahdollisia etuja ovat myös byrokratian, hallinnon, holhoamisen ja leimaamisen väheneminen sekä sosiaaliturvan muuttuminen paremmin tämän päivän työmarkkinatilanteita vastaavaksi. Lisäksi perustulo on neutraali eri sukupuolirooleille sekä perhemalleille ja se tunnustaa symbolisesti jokaisen yksilöllisen arvon. Alkoholinkäyttö väheni Intian itsensä työllistäneiden naisten ammattiyhdistyksen SEWA:n Sarath Davala kertoi perustulokokeilusta, » Miksi kerron kokeilusta vain hyvää? Koska on vain hyvää kerrottavaa! jonka tutkimusjohtajana toimi. Yhdistys on kiinnostunut perustulosta, koska se on näkymättömän ja epämuodollisen työn tekijöille tehokkain tapa parantaa hyvinvointia. . Taloudellinen aktiivisuus, erityisesti pienyrittäjyys, on lisääntynyt. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden idea on esillä myös monissa uskonnoissa. . Tällä hetkellä on tarve näyttää aktiiviselta työmarkkinoilla, vaikkei ole työpaikkojakaan. ALL OVER PRESS Alkoholinkäyttö todella väheni perustulokokeilun aikana. Ansiotyöstä siirryttiin omavaraisuuteen ja kalastajien yhteistyö lisääntyi. Yhteisöissä tehtiin päätöksiä esimerkiksi säästää vettä kastelun sijaan karjalle tai rahoittaa yhteisesti hääseremonioita. . Perustulokokeilun aikana ihmiset ovat saaneet hankittua myös huonekaluja, koulupukuja ja radioita. . Yksi todennäköinen syy on se, että kun säännöllinen tulo tekee elämästä ennustettavampaa, myös ihminen tekee järkevämpiä päätöksiä. Ikivanha ajatus Namibian Otjiverossa koulunkäynti, itsensä työllistäminen ja pienyrittäjyys lisääntyivät merkittävästi perustulon myötä. Kehitysmaat näyttävät, että perustulo toimii » Namibian ja Intian pilottihankkeista on saatu arvokasta tietoa perustulon vaikutuksista käytännössä. Kylässä ei ole enää yhtään aliravittua lasta. Tapauksessamme perustulo olisi edullinen. Koulumaksun maksaneiden osuus on noussut 40 prosentista 90, viljely ja työnteko ovat lisääntyneet sekä itsensä työllistäminen kasvanut jopa 301 prosenttia. Namibian pääministeri ja presidenttiehdokas Hage Geingob kannattaa perustuloa. KEHITYSPOLITIIKALLA ON ?Pelkästään ilkeää? Kansainvälisiä vieraita kiinnosti suomalaisen järjestelmän, jota on totuttu pitämään pitkälti universalistisena, suhde perustuloon. Usein sanotaan, että ?ilmainen raha. Eskelisen mielestä suurempi kysymys onkin moraalinen. . Koska on vain hyvää kerrottavaa! Davala oli myös valmis kumoamaan yhden myytin. . Pähkinänkuoressa perustulo vähentää köyhyyttä tehokkaasti. . Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hän kertoi levittävän vääriä laskelmia kokeilusta ?puhtaasti ideologisista syistä?. Huikeita tuloksia Diergaardt kuvaili lähtötilannetta kokeilukylässä kurjaksi. Ei se ole tuotta- vaa, se on pelkästään ilkeää. Eskelisen mukaan Suomi voisi ottaa vahvan aseman maana, joka käyttää perustuloa uutena kehitysyhteistyövälineenä. Tutkija Johanna Perkiö Suomen perustuloverkostosta summasi lyhyesti kehitysmaiden perustulokokeilujen tuloksia. Kysymys on siitä, haluammeko todella rakentaa tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen järjestelmän, jossa kaikkien arvo tunnustetaan. Namibian evankelis-luterilaisen kirkon pääsihteeri Wilfred Diergaardt oli vakuuttunut perustulokokeilusta maassaan. Esitys hyväksyttiin Brasiliassa laiksi vuonna 2003. Suplicyn mukaan perustulon idea on vuosituhansia vanha. Kirkko oli kokeilun pääjärjestäjä ja Diergaardt seurannut sen etenemistä alusta asti. Kaksivuotinen kokeilu pienessä Otjiveron kylässä kesti tammikuusta 2008 joulukuuhun 2009. ryypätään. Monet kirkot, ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt ovat perustulon puolella. . Perustulo on tehokas työkalu myös kehitysyhteistyössä. pitkä historia solidaarisuuden ja auttamisen parissa, mutta tulonsiirrot ovat loistaneet poissaolollaan, muotoili Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja ja tutkija Teppo Eskelinen. Hän alusti Kansainvälisen solidaarisuustyön järjestämässä Perustulo kehitysyhteistyössä -seminaarissa 21. Menestyksekkäimmät järjestelmät ovat olleet universalistisia.
senkin takia, että Hackmanin vaimo ja tyttäret ovat vakavasti kala-allergisia. Hackmanille se on kuin saapuminen lapsuuden maisemaan. . Mutta luulen, että saamme ahvenen, saamme kalan. Minä olen liikkunut Nuuksiossa jo ennen kuin tästä tuli kansallispuisto ja rauhoitettu alue, Hackman kertoo.. Mutta pilkkimies jaksaa odottaa... Myös ajantaju katoaa mieliharrastuksen parissa. CHRISTER HACKMAN katselee rauhallisena peilikirkasta lampea Nuuksion kansallispuistossa Espoossa. Ahvenet ovat menneet sekaisin, hän kertoo. . Valo-olosuhteet ovat olleet hankalia, välillä on lunta jään päällä, sitten taas valo pää- TEKSTI & KUVAT Mikko Mela see helposti läpi. Monet niistä näyttävät ihan identtisiltä. Pilkkimiehen aika » Talven hidas ja epävarma saapuminen käy kiireisen ihmisen hermoille. Intohimoinen kalastus alkoi heti ensimmäisestä kerrasta, kahdeksanvuotiaana. . Hän miettii, kuinka ahvenet mahtavat käyttäytyä yhdessä hänen lempipaikoistaan. . Hackmanilla tuntuu välillä olevan kalan näkökulma asioihin. Yleensä otan sangollisen, hän kertoo ääni innostusta täynnä. Odottaminen, toivominen ja taianomaisen tunnelman luominen kuuluvat asiaan. ä on Tärkeint keskellä n o n n o lu n ja itse olemine inta. tämä toim 52-vuotias Hackman on täysin kaupunkilainen, kotoisin Helsingin keskustasta, jossa hän kävi myös koulunsa. Huhut ja kertomukset kulkivat hänen edellään: soittaa erikoisilla rummuilla arabialaista ja afrikkalaista musiikkia, keräilee marjoja valtavia määriä ja kalastaa lähes aina. Kun niitä lähestyy, on kuin tulisi koko ajan samaan paikkaan. Ulkopuolisen ajantajukin alkaa kadota. Kohtalon oikku! Asian kanssa on kuitenkin elettävä, sillä hän suhtautuu intohimolla myös varttuneella iällä perustettuun perheeseen. Nuuksion kansallispuistossa on noin sata lampea. Minua ei saatu koko päivänä pois järveltä, selkäkin paloi silloin pahasti. Aikanaan häntä kutsuttiin yliopistolla ja laajan tuttavapiirin keskuudessa hyväntahtoisesti ?Pilkkimieheksi?, koska hän kulki aina talvisin pilkkivaatteissa. Hän miettii jään alla tapahtuvia asioita. Hän kutsuu metsää toiseksi kodikseen. Joskus hän syö kalat jo metsässä, nuotion äärellä . Suuria saaliita, pelkästään ongella. Muita pyydyksiä hän ei käytä vieläkään. . Kamppailu kalan kanssa täytyy käydä itse. Tiedettä vai taikaa? Seuraavasta lammesta tuli jo pari pientä ahventa. 12 Kun hän alkaa puhua kalastuksesta, käy ilmi, että kyseessä on melkein pakkomielle
Tietysti olisi parempi, että se olisi vähän paksumpaa, koska paksuus kuitenkin vaihtelee eri paikoissa. Sen verran jää rasahtelee rannassa, että tekee mieli kysyä, onko hän uponnut koskaan? . Luulen, että saamme hauen. Jotain tässä nyt on... Silloin ne tulevat!?. Ihmettelin miksei hauki juurikaan vetänyt. . Aikamoinen vonkale. Ahvenia alkaa tulla yhä kiihtyvällä tahdilla. Kalastamisen tiede ja taikuus on nyt valjastettu käyttöön. Suunnistan pimeässä metsässä hänen äänensä mukaan. Lammelle päästyämme maisema avautuu jo hienosti. Hän tarttuu sitä leuoista ja vetää. Hauki putkahtaa ulos pienestä reiästä voimalla. Vähitellen Hackmanin suu leviää spontaaniin hymyyn. Lapsenomainen ilo paistaa kasvoilta. Eikä se ollut aivan pieni. 13. Varovaisuus kannattaa kyllä. ?Olen liikkunut Nuuksiossa jo ennen kuin tästä tuli kansallispuisto.? Mitään ei tapahdu Kaikkien huhujen ja ennakkorummutuksen perusteella Hackman on todellinen kalastuksen taikuri. Tällä kertaa ahvenet menevät kuitenkin lahjana vanhemmalle rouvalle, joka on sellaisia toivonut. Hackman tuntuu olevan intohimon vietävänä, eikä halua millään lopettaa. Lopulta hän keksii laittaa elävän ahvenen koukkuun. . Tärkeintä on kuitenkin luonnon keskellä oleminen ja itse tämä toiminta, hän sanoo. . Kolmannessa tärppää. Se on teräsjäätä, melkein kymmensenttistä. kalat kyllä huomaa sinut, ne näkevät liikkeen. Seuraavasta lammesta tulee jo pari pientä ahventa. Aurinko on vasta nousemassa. Silloin putosin ihan kunnolla. Kestää kyllä! . Vain tärkeimmät ovat jääneet: kalastus, musiikki, marjastus ja perhe. Olen yhden kerran, 12-vuotiaana. Hauki työntää ison suunsa ulos pilkkireiästä. Hyvin nopeasti poikkeamme tallatuilta poluilta poispäin, yhä syvemmälle ?kaupungin erämaahan?. Hackman kairaa heti reikiä jäähän ja toteaa: . Hackman kertoo Nuuksion eläimistä. Neljän kilometrin kävelyn aikana tarinat alkavat elää. Hackman puhelee itsekseen: . Siksi tuntuukin yllättävältä, kun kalastus alkaa niin tuttuun tapaan: mitään ei tapahdu. Alkaa olla se aika, hän sanoo salaperäisesti. Eikä mene kauan, kun iso kala näkyy jo jään läpi. Ystävät ja ruoka limittyvät näihin. Hauki putkahti ulos pienestä reiästä voimalla. Nappasin kiinni heti, ennen kuin se ehti aloittaa, Hackman kertoi yksinkertaisen salaisuuden. Kotimatkalla hän kysyi mietteliäänä: ?Eikö se hauki tullutkin juuri auringonlaskun hetkellä. Rauhallisesti Hackman vetää sen reiän kohdalle. Aurinko on juuri noussut ja pienessä lammessa on kohta kymmeniä reikiä. Aluksi Hackman on hyvin rauhallinen. Hän tietää, että olosuhteet ovat vaihtelevia ja niin kuuluu ollakin. . Ämpäri täyttyy pikku hiljaa. Isoa haukea Hackman lähtee valmistamaan naapuriin. Pilkkimiehen aikaan ei mahdu turhia asioita. Tilanne selvästi huolestuttaa. Marjastuksessa taas määrät ovat tärkeitä, se on enemmän elinkeino minulle. Vähitellen eleet ja ilmeet muuttuvat kireämmiksi, tarkemmiksi. Todellakin. Olimme olleet kalassa auringonnoususta sen laskuun. Hackman myy kalaa ja marjoja suoraan kaupunkilaisille tutuilleen
Analyysi pitää nyt olla sillä tavalla vivahteikas, että vaikka Suomen taloudella menee huonosti, niin näillä monikansallisilla yrityksissä voi periaatteessa mennä ihan hyvin, koska niiden liiketoiminta voi hyvinkin kukoistaa Suomen rajojen ulkopuolella. Vanhoja fraaseja ?Ennen vanhaan saattoi sanoa, että se mikä on hyväksi EnsoGutzeitille on hyväksi koko Suomen kansalle.? Sauramo sanoo, että elinkeinoelämä perustelee omia vaatimuksiaan palkkaneuvotteluissa vanhoilla kansallista yhtenäisyyttä korostavilla mutta globalisaation oloissa paikkansa pitämättömillä fraaseilla, koska se on heille edullista ja helppoa. Nyt asia on toisin. . Vielä 1980-luvulla ajatus toimi. Se oli sellainen 80-lukulainen tapa hahmottaa tätä asetelmaa. Kaikki huomattavat leimallisesti suomalaiset vienti?rmat ovat käytännössä monikansallisia ja siten niiden tuotanto voi tapahtua muualla kuin Suomessa. Globalisaatio on Sauramon mukaan ehdottomasti vahvistanut työnantajan asemaa.. Mutta nykyään ei voi sanoa, että se, mikä on hyväksi Nokialle, Stora Ensolle tai UPM:lle, olisi hyväksi koko Suomelle, kansa mukaan lukien. . Solidaarisen palkkapolitiikan pohja on murentunut » Ay-liikkeessä kannattaa pohtia nykyistä enemmän sitä, mitä solidaarinen palkkapolitiikka tarkoittaa 2000-luvulla, erikoistutkija Pekka Sauramo sanoo. TEKSTI Jouko Huru VIIME SYKSYNÄ palkkamaltti oli valttia. Ongelma on se, että palkkamaltin tulokset eivät välttämättä näy Suomen kansantaloudessa ja työllisyyden paranemisena samalla tavalla kuin joskus aikaisemmin. Sauramo kritisoi termiä ?suomalainen vientiteollisuus?. Ja ne ovat myös toimineet niin. Sauramo sanoo, että elinkeinoelämän hellimä ajatus palkkamaltin koitumisesta kansantaloutemme hyödyksi on kotoisin siltä ajalta, kun yritykset olivat kansallisia. Hän sanoo, että elinkeinoelämä on valinnut kielen ja termit, joilla puhutaan, ja ay-liike on lähtenyt siihen mukaan kansallisista olosuhteiden pakosta. Ulkopuolisen korvin molemmat puhuvat työllisyyden hoidon tärkeydestä. Oikeasti 80-luvun käsitteillä ja ajatusmalleilla ei voi puhua 2000-luvun taloudesta. . Am- mattiyhdistysliike lähti mukaan elinkeinoelämän vaalimaan ajatukseen, että laman kourissa maltilliset tuloratkaisut ovat työllisyyden ja uuden nousun kannalta välttämättömiä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo kuitenkin kyseenalaistaa ajatuksen, että palkkamaltilla tuotetaan automaattisesti vientiteollisuudelle edellytykset menestykseen, Suomessa. Sauramon kritiikin perusidea on, että ny- 14 kyisen pääoman vapaan liikkuvuuden aikana suomalaisiksi mielletyt suuret monikansalliset yritykset voivat ihan vapaasti käyttää maltillisista palkkaratkaisuista saamansa hyödyn missä tahansa maailmalla tytäryhtiöittensä avulla. . Ennen vanhaan saattoi Suomessakin sanoa, että se mikä on hyväksi Enso-Gutzeitille on hyväksi koko Suomen kansalle
Ne voivat siirtää sekä pääomaa että toimintaa pois Suomesta. . En ajattele, että tämä peli on Suomen osalta jotenkin pysyväisluonteisesti menetetty. josta koko Suomen kansantalous hyötyi. Nyt hyvin menestyvien yritysten niin sanotut ylivoitot eivät jääkään välttämättä maahan vaan ne sijoitetaan sinne, missä ne glo- baalisti tuottavat parhaiten. . Tällöin tarkoitetaan, että työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan lait pitävät kyllä siitä huolen. Sauramo ei ole yhtä jyrkkä. . Itsekin hän sanoo tarkastelleensa ajankohtaisia ilmiöitä niin, että tuo ?luonnonvoimaisuus. Jos tehdään sellainen diagnoosi, että ollaan rakennemurroksessa, niin se on ihan hyvä lähtökohta. Sen avulla palkkahaitari on pysynyt aika kapeana. Solidaarisen palkkapolitiikan kansantaloudellinen perustelu on aiempaa heikompaa. Sen pohja on murentunut. Uskon, että esimerkiksi puunjalostukseen perustuvia uusia innovaatioita on mahdollista kehittää laajemmassa mittakaavassa mitä on tehty. . ALL OVER PRESS KU:N ARKISTO . Monet taloustutkijat ottavat sen luonnonvoimaisuuden annettuna. Mutta uskon, että globalisaatio ja siihen liittyvä pääoman ja tavaroiden vapaa liikkuvuuden jatkuminen ovat viime kädessä kiinni ratkaisevasti ihmisten tekemistä poliittisista päätöksistä. Informaation siirron vallankumous on johtanut siihen, että maapallo on , ele ?En ajatt nyt yksi yhtenäinen toiminta-alue. on Sauramo kuitenkin esittää, että siiettä peli henkin voidaan haluttaessa vaikuta lt osa taa poliittisilla päätöksillä. Suomen .? y t t e . Jos pääoman vapaa liikkuvuus aiheuttaa suurta harmia, niin siihen voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä ja panna hiekkaa pääoman nopean liikkumisen rattaisiin, Pekka Sauramo esittää. Pääoman vapaus ei ole luonnonlaki pohdittu Suomen kilpailukykyä ja vientiteollisuuden ongelmia. On koettu oikeudenmukaiseksi, että palkankorotukset ovat olleet kauttaaltaan suurin piirtein samaa luokkaa. Sauramo analysoi, että solidaarinen palkkapolitiikka toimi vielä 1980-luvulla hyvin. Eri alojen suunnilleen samansuuruiset palkankorotukset tuottivat kyllä hyvin menestyville yrityksille suuret voitot, mutta ne investoitiin Suomeen . Voi olla, että ay-liikkeessä kannattaa pohtia nykyistä enemmän sitä, mitä solidaarinen palkkapolitiikka tarkoittaa 2000-luvulla. PÄÄOMAN VAPAA liikkuvuus on välttämättömyys. on ikään kuin annettu dominoiva prosessi. . Syyllisiksi ongelmiin on löydetty poliitikot, ahne ay-liike tai liian suuri julkinen sektori . Metsäteollisuuden ongelmat kiteytyvät paperia käyttämättömässä lukualustassa iPadissa. HUIPPUSEMINAAREISSA ON huolimatta Wahlroos väittää liian suuria palkkoja Suomen viennin ja kilpailukyvyn ongelmiksi. Pohjimmiltaanhan tässä on kysymys siitä, että yrityksillä on niin sanottu exit-optio. Jos katsotaan, että pääoman vat e n me paa liikkuvuus voi kerta kaikkiaan aiheuttaa suurta harmia, niin kyllähän poliittisilla päätöksillä voidaan siihen vaikuttaa. Tämän kaltaista rakenneongelmaa ei ratkaista äärimaltillisilla palkankorotuksilla. Sauramo toteaa, että rakenneongelma ratkaistaan tuotantoa uudistamalla. . Sitä hoetaan mantran tavoin markkinatalouden toimivuuden luonnonvoimaisena perusedellytyksenä. Sauramo on eri mieltä. Palkkamaltin työllisyysvaikutukset ovat käyneet koko ajan epävarmemmiksi. Yritysten valta kasvaa? Maailmalla on sellaisia taloustieteilijöitä, jotka sanovat, että työntekijäpuolen pitää luopua solidaarisesta palkkapolitiikasta ja mitata kustakin yrityksestä sen voitto työntekijöille. Sillä tavalla yritysten talouspoliittinen valta ei kasvaisi helpon vaurastumisen avulla. Sauramo lisää: . Meillä on jo olemassa erilaisia suosituksia siitä, että pannaan hiekkaa pääoman nopean liikkumisen rattaisiin. Sauramo ei pidä sitäkään kirkossa kuulutettuna, että pääoman vapaaseen liikkumiseen puuttuminen olisi välttämättä suurten talouksien asia. Jouko Huru 15. Nokian puhelinbisneksen romahdus konkretisoituu kilpailijan tuotteeseen iPhoneen. Ay-liikkeen lisäksi Wahlroosille syypäitä ovat poliitikot. Siis halvemmat puhelimet ja paperi sekä yltiöliberalistinen politiikka ratkaisisivat ongelmat? Sauramo napauttaa, ettei Suomella ole hintakilpailukykyongelmaa vaan paha teollista tuotantoa koskeva rakenneongelma. . Suomessa ay-liike on pyrkinyt solidaarisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen siitäkin huolimatta, että oikeudenmukaisuus työmarkkinoilla ja palkanmuodostuksessa on selkeästi vaikeampaa kuin aikaisemmin. Eräät alan asiantuntijat ovat sanoneet, että solidaarista palkkapolitiikkaa ei tarvitse noudattaa keskitetysti sen takia, että se takaisi julkisen ja yksityisen sektorin suurin piirtein saman suuruisen palkkakehityksen. puhujasta riippuen. Palkkamalttia on toitotettu etenkin elinkeinoelämän suunnalta keskeiseksi ehdoksi kilpailukyvyn saamiseksi nousuun. Vientiteollisuuden ongelmista puhuessaan Pekka Sauramo viittaa esimerkkiin, jota myös Björn Wahlroos on käyttänyt. Siinä kiteytetään ongelma kahteen sanaan, iPhone ja iPad. Yritys tai EK voi todeta, että jos ette suostu tämmöisiin äärimaltillisiin palkkaratkaisuihin, niin sitten yritykset lähtevät Suomesta. Se saattaa heijastua vaikeuksina, jotka näkyvät esimerkiksi huonona työllisyyskehityksenä. HYVÄSTÄ RAKENNE-ESIMERKISTÄÄN . Ei ole enää yhtä selvää kuin aiemmin, että perinteisestä solidaarisuudesta kannattaa lähtökohtaisesti pitää kiinni. Tällä tavalla maailma on muuttunut 80-lukuun verrattuna. Solidaarisuus sopi 80-luvulle Laajakantaisissa palkkaneuvotteluissa syntyy väistämättä kansantalouden näkökulmasta osapuolten välille epäsuhtainen tilanne. Työntekijät sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ovat palkkoineen osa kotimaista kansantaloutta, mutta monikansalliset yritykset ovat osa globaalia taloutta. Solidaarinen palkkapolitiikka on monella tavalla ollut myönteinen käsite. Palkkavaatimusten asettaminen on mennyt hankalammaksi. . Ne voivat käyttää tätä optiota aseenaan palkkaneuvotteluissa
Niiden aseiksi määritteleminen kuuluu niin sanottujen kaksoiskäyttötuotteiden piiriin. Suurinta huutoa maailmalla käytävissä terroristijahdeissa ovat miehittämättömät lennokit, jotka saattavat kantaa kameroiden lisäksi myös räjähteitä. Sen takia olen kirjoittanut myös sijoittamisesta ja omistamisesta. Hän sanoo kuitenkin, että nämä suomalaiset ovat pieniä asekauppiaita, eivät suuria aseiden toimittajia. Likaiseksi asekaupaksi Pykälä luokittelee sellaisen, jossa ei välitetä siitä, minkälaisiin käsiin aseet joutuvat. . Jonkin verran myös logistiikasta ja loppukäyttäjäongelmasta. Pykälän mukaan esimerkiksi kranaatinheitinjärjestelmät ja sotilaskäyttöön sovellettujen miehittämättömien lennokkien tekniikka edustavat Suomesta vietävien aseiden huippua. Pykälän kirja on ensimmäinen kattava suomalaista asekauppaa käsittelevä opus sitten vuoden 1984, jolloin Suomen Rauhanliitto julkaisi yliopistotukijoiden kirjoittaman teoksen Suomen asevienti. Lennokkien onnettomuudet tapahtuvat usein siinä, kun ne lähtevät lentoon ja laskeutuvat. Kyberyhteiskunnan aikana saattaa yksi ohjelmisto olla vaikutuksiltaan mittava. Eikä tämä taas tarkoita sitä, että Suomi olisi tässä tapauksessa välttämättä harmillinen. Pykälä puhuu ei-materiaaliseen sotatarvikkeiston globaalisen merkityksen arvioinnin vaikeudesta: . Pykälä pitää kuitenkin merkittävänä, että päättäessään aseviennistä EU-maat saavat ottaa huomioon asetuotantonsa puolustuspoliittiset tarpeet. . Rahan, vallan ja sodan ytimessä. Suomalainen Vaisala on kehittänyt säähavaintotekniikkaa ja -ohjelmistoja, joita käytetään varsin laajasti näissä lennokeissa. . Ne ovat pieniä merkittäviä osia kokonaisuudesta. Jouko Huru jouko.huru@kansanuutiset.? JARMO PYKÄLÄ: Suomalainen asekauppa. Rauhanpuolustajat & Like 2014.. Kuva yhdysvaltalaiselta lentotukialukselta Bahrainista 6. Asevientilainsäädännön rikkojat ovat rikollisia. Suomessa noudatetaan Euroopan unionin asevientisuosituksia, joissa kielletään vienti kriisialueille ja ihmisoikeuksien loukkaajille. 12. Maisteri Pykälä sanoo pyrkineensä tekemään tavalliselle kansalaiselle sopivan yleistajuisen informatiivisen kirjan asekaupasta. . Joissakin tietyissä tuoteryhmissä Suomi saattaa olla merkittävä. Viime vuosien suurin yksittäinen asevientierä on ollut nykyaikaisen kranaatinheitinjärjestelmän myyminen Yhdysvalloista Saudi-Arabiaan toimitettaviin panssariajoneuvoihin. Pykälä mainitsee suomalaisiksi huipputeknisen aseviennin piiriin kuuluviksi tuotteiksi esimerkiksi miehittämättömien lennokkien ohjelmisto- ja tuotevarustelun. Suomi on 20. vaikka pykälistöä onkin kehitetty. Vaikeimpia tapauksia ovat erilaiset tietokoneohjelmat ja niiden sovellutukset. LEHTIKUVA/ MARK WILSON Vaisalan kehittämää säähavaintotekniikkaa ja -ohjelmistoja sovelletaan varsin laajasti miehittämättömissä sotilaslennokeissa. Käytännössä se tarkoittaa muun » EU:ssa saa ottaa huomioon aseviennin puolustuspoliittiset vaikutukset. muassa asetuotannon ylläpitämisen edellytysten luomista viennillä. Tutkimuksiensa perusteella Pykälä ei osaa arvioida, vahingoittaisiko suomalaisen aseviennin lopettaminen Suomen maanpuolustusta. Huippuosaamista löytyy Aseviennin suuriin määriin tuijottaminen ei Pykälän mukaan kerro nykytekniikan aikana aina koko totuutta asekaupan vaikutuksista tai merkityksestä. . Suomalaiset ovat olleet mukana myös lennokkien tiedonsiirtojärjestelmien kehittämisessä. Halusin avata koko asetuotanto- ja vientiketjua ja katsoa, miltä se näyttää alusta loppuun. Niitä käytetään maailmalla esimerkiksi terroristijahdeissa. Pieni ei välttämättä aina tarkoita harmittomuutta. Vain viisi suurinta viejää vastaa 80 prosentista kokonaisaseviennistä. Suurin aseiden viejä on tietysti niiden suurin tuottaja, Yhdysvallat. Suomalaisia aseviejiä on Pykälän mukaan myös likaisessa asekaupassa. suurin aseviejä Pykälä asettaa suomalaisen aseviennin globaaleihin puitteisiin sanomalla, että rahassa mitaten suomalainen asevienti on pientä maailmalla. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on tukenut julkaisua. Maailman 20. 2013. Sotilaslennokkien tekniikka Suomen aseviennin huippuosaamista » Kranaatinheitinjärjestelmät ja sotilaslennokkien tekniikka edustavat Suomesta vietävien aseiden huippua. SAFERGLOBE FINLAND -tutkimusverkoston toiminnanjohtaja Jarmo Pykälä on julkaissut kirjan Suomalainen asekauppa. Samoin tarkkuuskiväärit ja niiden varustus ovat asetuotannon suomalaishuippuja. . Onnettomuudet johtuvat usein siitä, ettei huomioida säätilan vaikutuksia herkkiin lentolaitteisiin. . Rahan, vallan ja sodan ytimessä. Saattaa olla hyvin vai- kea mitata, merkitseekö sen vienti paljon vai vähän. Mikä on asevientiä? Pykälä sanoo, että huipputekniikan asevienniksi määritteleminen on ollut jo vuosia vaikeaa . Pykälän kirjan julkaisee Rauhanpuolustajat ja Like- 16 kustantamo Pystykorvakirja-sarjassaan. suurin aseviejä maailmassa. Pykälä luettelee, että 90 prosenttia maailman asekaupasta on kymmenen suurimman aseiden viejän hallussa
suuttui luennoitsija. . Kuinka voisin selittää sen yksinkertaisesti. Ette osaa ajatella globaalisesti. Itse asiassa jo monet kansalaiset uskovat vakaasti että näin se on. He ovat myös valmiit tukemaan aloitetta, joka pakottaa pitkäaikaistyöttömät tekemään jotain hyödyllistä sosiaalitukien saamiseksi. Kolumni / Eilina Gusatinsky Totuuksia meille NETISSÄ TÖRMÄSIN mielenkiintoiseen venäläiseen selityk- seen siitä, mitä on globalisaatio. Moskovaan kutsuttiin kuuluisa taloustiedemies, jonka oli selitettävä, mistä globalisaatiossa on kyse. . Mutta jotenkin tuntuu, että pelkkä halu ei enää riitä. kysyttiin paikalta. . Teille Valko-Venäjältä toimitetaan savea, josta te teette mongolialaisille paimenille savipillejä! TUO TULI mieleen kun kuuntelin Kataisen hallituksen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin innokkaita puheita vaivihkaa valmistellusta vapaakauppasopimuksesta EU:n ja USA:n välillä. Entäs meillä? . Kuvitelkaa, että täällä tehdään savipillejä, joita toimitetaan Mongoliaan paikallisille paimenille, joiden tehtävä on kasvattaa lampaita. Meille? . Puhumattakaan nyt siitä, että valtiolla ja kunnalla päätavoite ainakin teoreettisesti on saada ihmiset pysymään terveinä, mutta yksityinen palveluntarjoajan päämäärä on voitto, joka ei synny, jos ei ole asiakkaita. EN JAKSA ajatella niitä veroparatiiseja ja kansainvälisiä pörssiyhtiöitä, joilla on paljon enemmän resursseja saada vallanpitäjät uskomaan kuinka väärin on pyrkiä ylläpitämään hyvinvointivaltiota. en osannut kyseenalaistaa maan arvojohtajan tietoisuutta asiasta. Huoli- matta siitä, että tänään jokainen pääsee saamaan vaikka kuinka paljon taustatietoja kaikista mahdollisista lähteistä, päättäjät ja lobbarit uskovat siihen, että meille voi syöttää mitä tahansa ja me nielemme kaiken kysymättä. Ja valitettavasti näin me teemmekin. Meille. Meille? . Vai onko vaihtoehtona istuminen luentosalissa ja epätoivoinen huutaminen takarivistä ?Entäs meille?? Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja. 17. Henkilökohtaisesti minulle jäi se käsitys, että toimit- » Tuntuu siltä, että tämän päivän trendi on vedätys. tajat lähtivät lähinnä jalostamaan presidentin ajatuksia. Puheen päällimmäisestä ideasta tuli jo jonkinlainen totuus. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa seminaarin jälkeen luki: ?Suomessa julkisen sektorin osuus kokonaistuotantoon suhteutettuna on maailman huippua: yli 58 prosenttia. Se on enemmän kuin muissa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa?. Siinä sotkeutuivat suhde- ja osuus-käsitteet, ja meni viikko, ennen kuin samassa lehdessä kirjoitettiin siitä, että julkisten palvelujen osuus bruttokansantuotteesta on viime vuosina ollut hiukan alle 20 prosenttia. Saa vain toivoa, että täsmennetty tieto saavutti lukijoita. Kuultuani presidentin puheesta Selkäranka-seminaarissa . eiväthän tavalliset kansalaiset uskalla kysyä, millä rahalla ne yksityiset palvelut sitten ostetaan. Ei, ne toimitetaan Ranskaan, jossa parhaat suunnittelijat tekevät niistä hienoja turkkeja ja nahkatakkeja ja toimittavat niitä? . No ei, kysymys on nimenomaan globalisaatiosta. Mongolialaiset toimittavat vuodat Kreikkaan, jossa niistä tehdään erinomaisia raakaturkiksia ja toimitetaan? . Turkit menevät USA:han ja niitä myydään parhaissa New Yorkin putiikeissa. . ?Onhan se tyhmää maksaa liikaa?? Vaikka sain ylpeän vastauksen, ettei hänenlaisiaan noin vain löydy, katseessa näkyi pieni merkki siitä, että Nokian ja muiden saman alan yritysten kohtalo näyttäytyi hänelle uudella tavalla. TOTTA KAI kukin meistä haluaisi uskoa, ettei Suomea kos- kisi alussa mainitun taloustieteilijän visio globalisaatiosta. En ole ekonomisti ja tuskin ymmärtäisin kaikkia asiapapereita, jos saisin ne käsiini. Mutta kyseisen ministerin innostuneisuus on minulle varoitusmerkki samalla tavalla kuin Guggenheimin tai NATOn puolustajien puheet . Lampaiden vuodat taas toimitetaan? . Täytyy oppia kyseenalaistamaan meille syötettyjä totuuksia, jaksaa etsiä vaihtoehtoisia tietoja ja uskaltaa toimia . Kuinka kehtaattekin olla niin itsekkäitä. lähinnä somessa ja blogeissa. EN TIEDÄ, lähtikö valtamedia purkamaan presidentin puheen lähtökohtia. jossa hän pahoitteli julkisen sektorin suuruutta ja ehdotti menojen supistamista, muttei suorittava portaan kustannuksella . en voi sille mitään. TUNTUU SILTÄ, että tämän päivän trendi on vedätys. Miksi sitä ei voi uudestaan ottaa käyttöön, olivat puitteet muuttuneet kuinka tahansa. Hyvin nopeasti löytyi ihmisiä, joille auktoriteetti ei ole este käsitellä faktoja faktoina . Kysyin yhdeltä innokkaalta, eikö hän ymmärrä, että hän itse voi jäädä työttömäksi, koska hänen työnantajansa voi tällä tavalla saada ilmaisen työntekijän. vaikkapa aluksi esittämällä oikeita kysymyksiä. Jos olen ymmärtänyt oikein Suomen hyvinvointivaltion rakentamishistorian, varteenotettavaa kokemusta on ollut. Epäilen kyllä, koska halu yksityistää julkisia palveluita on tietyillä piireillä suuri . aloitti luennoitsija.
ALL OVER PRESS B kulttuuri Etsivätarinoissa etsitään totuutta. ja heittävät häkeltyneinä itseironista herjaa. Kun Anselmi, nuori ihmissusi -elokuvan levittäjä Miika Norvanto (Black Lion Pictures) kehuu tekijöitä rohkeiksi, ohjaaja, käsikirjoittaja ja leikkaaja Matti Pekkanen vähättelee: . Jotkut sanoo sitä kohteliaasti rohkeudeksi. Itse tiedän oman oppimishistoriani, etten ole oppinut mitään muuten kuin menemällä perse edellä puuhun. Soukkala lisää, että elokuvan on mahdollistanut vain mukaan huijattujen hurja talkoohenki. Koko tarinan isä, yhtä pääosaa esittävä Sami Palolampi kuittaa omalta osaltaan vuosikymmeniä kypsytetystä haaveesta:. Kyllä kai me vähän tyhmiä oltiin, mutta ilman sitä tyhmyyttä ei asioita tapahdu. Tekijät puhkuvat intoa kuin tekoprosessi olisi edelleen kesken . Sitähän myös koko elämä on. Etsimme syitä. Se on dekkarin kaava. Jos olisimme tienneet oikeasti, ei varmaan olisi rohkeus riittänyt. Ennen perustettiin bändi, nyt tehdään oma elokuva. Tuottaja Mikko Soukkala tunnustaa: . Siksi me olemme täällä. Ohjaaja Jane Campion, Suomen Kuvalehti 3/2014 Anselmi, nuori ihmissusi -elokuvan upeimman roolityön tekee rock-muusikkona tunnettu Pauli Hanhiniemi pappina. Omatekoinen maalainen ihmissusi » Elokuva Anselmi, nuori ihmissusi kertoo suomalaisen maalaisversion ihmissusien pelosta. 18 HARRASTELIJOIDEN OMARAHOITTEISEN elokuvan lehdistötilaisuus on kuin talkootanssit. Rohkeudesta voisi sanoa, että eihän me tiedetty ollenkaan, mitä ollaan tekemässä
Ihmissuden siittää pappi . Mutta, poikkeuksellisen hyvää, hyvin esitettyä musiikkiteatteria se on. OULUN KAUPUNGINTEATTERI/ JUSSI TUOKKOLA Maijala toivoo katsojan poistuvan ohjaamistaan esityksistä muuttuneena ja valmiina ottamaan kantaa näkemänsä. Niin totisesti tapahtuu Oulussa. Näyttämansa lupaukset Tuntematon sotilas- oopperasta vavahdutmölle oksentelevan, järkytyksestä tärisevän Riitaojan välitavasta alkukohtauksesta lähtien. Elokuvateatterit uskovatkin tähän sympaattiseen elokuvaan, koska se alkaa pyöriä 30 valkokankaalla. Jouko Huru Elokuvan mahdollisti mukaan huijattujen hurja talkoohenki. löydöt ovat mahdollistaneet matkan yksityiskohtaisen käsittelyn. Samalla väitös antaa uutta tietoa Neuvostoliiton kulttuuridiplomatiasta Stalinin vainojen 1936?1938 jälkeen. Ville Laamasen väitöskirja Suuri levottomuus. Uudet arkisto- . Hän on pitelemättömän hyvä näyttelijä ja kelpo (Aki Alamikkotervo) laulaessa Herran siunausta synkeän laulaja. Pylkkänen myös parodioi niin sotilas- kuin viihdemusiikkiakin, jopa virsiä. Maijala on karistanut kannoiltaan Edvin Laineen elokuvasta tutut hahmot. Kunnes hänkin synkistyy. kaa, korvat lukkoon lyövä, kautta esityksen jytisevä jumalaton jyske, pauke ja räjähLammion puheroolin tulkitsee nauretus ja u lm tely. Kungfu-liikkeitä notkeasti sätkivällä kurista piitmarssimusiikin säestyksellä. taamattomalla veijarilla on häpeilemätön tappaEsirippu aukeaa, ja katsoja kohtaa näyttämöllä seisovat sotilaat Paloaukealla. Sillä nyt on tosi kysymyksessä, sota tavasti terhentelevä Janne Raudaskoski ju n Soda ei anna armoa. koikkelehtien kuin mikäkin kuovi. s y y m mielettö Toisen näytöksen alussa luetaan SoKristjan Moisnik tulkitsee komeasti yksen it s e taromaanin rajua teloituskohtausta. Lehdon roolin järkyttävine kuolinkampt ä v jyllää . n Järkyttävä esitys päätyy suureen, pailuineen. Kaunisääninen oululainen ä ä itk jälkeen p kauhistuttavaan pimeään, jonne Kospoliisi, Petrus Schroderus on mies paikela kävelee. Anselmi-elokuvan ihmissudet liittyvät tietyn kylän omaan historiaan. Niin kuin kokonaiset kansakunnat ja kaikki, joita sota satuttaa. osan Linnan kuvaamista kohtauksista niin, että ne jäävät vajaiksi joko tyystin, tai täydentyvät myöhemmin esityksen Siskotuulikki Toijonen edetessä. Hän on pelokas, sielunsa särkenyt, traumaattinen, Nicholas Söderlund Koskelana on vaikuttava, silloinkin, kun hän vain hiljaisena tarkkailee tapahtumia kasvot liidunvalkoisina. 19. pastorin Esityksen verrattomin hahmo on Juha Pikkarainen Rokkana. Ja sitten se almisen meininki ja ronskit otteet. Hän myös sämplää Tuntemattoman sotilaan henkilöiden repliikkejä milloin kenenkin suuhun. Fragmentaarisuus ei ole eduksi oopperan henkilökuvien TUNTEMATON SOTILAS -OOPPERA. Kokeneena esiintyjänä hän saa hahmoonsa arvoituksellisuutta, syvyyttä ja voimaa. Tarinassa hyödynnetään ikivanhoja suomalaisia kauhutarinoita synkillä soilla eläneistä kummituksista, jotka ovat kotoisin tuonpuoleisesta. Tarina rakentuu niin, että siitä muodostuu oma todellisuutensa . Tuskinpa paatuneinkaan sotahullu halajaa tosielämässä näkemäänsä mielettömyyttä, mutta kenties kokee taiteen koskettavuuden. OHJAAJA Tuntematon sotilas ei ole helppo teos taipumaan oopperaksi. Hänestä tulee tiettyjen ehtojen täyttyessä himokas tappamiseen pystyvä ihmissusi. Elokuvan tarinan perusasetelma on hyvää maalaisdraamaa. jota katsoja ei sekoita arkitodellisuuteen. Parhaita esimerkkejä onnistuneista kotimaisista mustalla huumorilla höystetyistä hirviöelokuvista ovat Olli Soinion Kuutamosonaatti (1988) ja Kuutamosonaatti II: Kadunlakaisijat (1991). Poikahuumoria Anselmi-elokuvan tarina on niin lähellä perinteistä maalaiskomediaa, ettei siitä aina tiedä, ovatko tekijät ihmissusipelkojen perimmäisten syiden jahdissa vai sittenkin tekemässä vain pilaa. Tuotantohistorian perusteella Anselmia voi hyvällä pitää poikahuumorin kelvollisena, mutta vasta aikuisena aikaan saatuna tuotoksena. Matkat tapahtuivat tilanteessa, jossa vapaamieliseltä 1920-luvulta periytynyt moder- nismi ja seuraavaa vuosikymmentä määrittänyt totalitarismi kohtasivat. Turun yliopistossa väittelevän Ville Laamasen tutkimus tuo uutta tietoa tähän asti huonosti tunnetusta Neuvostoliiton-vierailusta kesällä 1939. KIRJAILIJA Olavi Paavolainen matkusti 1930-luvun lopulla Saksaan, Etelä-Amerikkaan ja Neuvostoliittoon ymmärtääkseen ?mitä maailmassa nykyisin oikein tapahtuu?. Tauno Pylkkäseltä (1918?1980) tilattiin Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaan patrioottinen ooppera isänmaallisen hengen nostattamiseksi. Sodan julmuus ja mielettömyys jylläävät esityksen jälkeen mielessä pitkään, ahdistavana ja käsittämättömänä. Siinä valkokankaalle piirtyksellä Maijala tuo sotilaiden kauhun ja tuskaisuuden esiin tyy toinen toistaan karmaisevampia fotostaatteja taistelusyvällisemmin kuin missään näkemässäni sotadraamassa. Nicholas Söderlund Koskelana on vaikuttava, silloinkin, tantereelta ja arkkuihin asetetuista, silvotuista sotilaista. Yhdellä heistä ei ole päätä? kun hän vain hiljaisena tarkkailee näyttämön sivustalla taVirittyneeseen aamutakkiin sonnustautunut Sarastietä pahtumia kuoleman kuvajaisena, kasvot liidunvalkoisiksi esittävä vanhus, (Risto Tuorila) toteaa Jalovaaran synkin maalattuna. sanoin: ?Suomi on kuollut. Nykyaikaa siinä on se, että ihmissudet ovat siirtyneet asumaan tavallisen kansan keskuuteen. Kauhuelokuvan ja eri toten sen hirviö-genren perinne on hauras Suomessa. Musiikki ei ole suuren yleisön suosimaa Puccini-hehkutusta, vaikka säveltäjää pohjolan Pucciniksi markkeerataankin. Libretto Tauno Pylkkänen ja syventymiselle eikä tapahtumille, joita kaksinäytöksisessä Edvin Laine Väinö Linnan romaanin pohjalta. Ohjaus Lauri oopperassa on liian kanssa. Maijala. Se on ekspressionismiin ja symbolismiin nojaavaa vapaatonaalista, ?ostakovit?in musiikista kaikupohjaa hakevaa, ajoittain riitasointuista sointikudosta. Jos on tarpeeksi paljon yhtä hulluja ihmisiä samassa paikassa, niin syntyy vaikka kokopitkä elokuva. Hauras genre Anselmi, nuori ihmissusi on tarina maalaisnuorukaisesta, joka miehuutensa kynnyksellä herää omaan pimeään perintöönsä. Ratkaisu on monitulkintaikallaan komeana ja jämeräotteisena kapnen ja vaikuttava. teeni Kariluotona. Markus Lehtisen johtama orkesteri soittaa MAIJALAN KARNEVALISOIDUT näyttämökuvat ja laulahyvin jazzin jytkeeseen ja viihteeseenkin taipuen. Musiikin suvantokohdat, joita Maijala käyttää sotilaiden jien liioiteltu ilmaisu ovat komeaa katseltavaa ja terävää piikittelyä viihdeteollisuuden sotamässäilyä yhtä hyvin kuin mielen murtumisten taustana, soivat sävykkäästi. siloteltua sodan ihannointia vastaan. Maijalan jermut, niin mainioita kuin ovatkin, eivät ole Jostain syystä, jota en ymmärtänyt, Maijala on pilkkonut sankareita. Lapsettomaan perheeseen saadaan perillinen aikaan, kun paikkakunnan pappi houkutellaan kyvyttömän isän sijaan panemaan lapsi alulle. Hautoja peittävi hanki. Olavi Paavolai- sen kulttuurinen katse ja matkat 1936?1939 tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 1. asti Oulun kaupunginteatterissa. teatteriakaan. Maijala joukkoineen vahvistaa taatusti katsojien pasi?stisia näkemyksiä. Musiikin johto Markus Lehtinen. jolla on ilmeisesti suhde ainakin sielunviholliseen. Upeimman roolityön elokuvassa tekee rockmuusikkona tunnettu Pauli Hanhiniemi pappina. KU VÄITÖSKIRJAN ANTIIN palataan tarkemmin Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Traaginen ja koskettava sotaooppera Lauri Maijala lunasti viime Viikkolehdessä antaalati taistelutantereelta pakoon pyrkivä ressukka. Suuvaahdossa puhuttiin ja tehtiin sitä tarinaa. Niin äänellisesti kuin näyttämöllisesti taitavia velikultia joka ikinen. Laulajina esityksen upeimpaan rooliin yltää karismaattinen Jouni Bäckström Lahtisena. VÄINÖ LINNAN HIEMAN YLLÄTTÄEN, oopperan keskushenkilöksi nousee erin- omaisesti näyttelevä ja hyvin laulava Matias Haakana Riitaojana. helmikuuta klo 12. He ovat uhreja. Orkesteri Oulu Raadollinen ja tärkeä esitys ei oikein ole oopperaa, eikä Sinfonia. Vuosikymmeniä sitten nuoret perustivat rockbändin, nykyään osa heistä tekee oman elokuvan. Elokuvateknisesti Anselmi on täysiverinen viihde-elokuva. Nyt näyttämöllä sotivat, uhoavat ja murtuvat oman aikamme jermut. Genrenä kauhuelokuvat sisältävät usein vahvaa mustaa huumoria. 2. Esitykset 8
Klovnit soittavat ja laulavat rock-klassikoita Neil Youngista U2:een ja Johnny Cashiin. Teoksen dramaturgia syntyy työryhmän mukaan joka esityksessä uudelleen. . Yritän kuvata maailmaa niin, että kuva olisi täyteläinen. Käytännössä klovneja ei voi ohjata. on myös kirjailija Hotakaisella tuttu. Talon hankkimisesta tulee hänelle pakkomielle. . Isien tekemää teatteria » Kari Hotakainen kirjoitti 12 vuotta sitten romaanin, jossa kotirintamamies sekoaa koettaessaan saada perheensä takaisin. Kotirintamalla . RedNoseClub on kuitenkin tuonut puheen klovneriaan. Ilman huumoria se on mahdollinen, mutta aika harvinaista se on. Puhuvat ja laulavat klovnit . Hotakainen kirjoittaa klovnikieltä, lyhyttä ja toteavaa. Teatteriklovneriaan sopii hyvin se, että työskennellään tunnetun teoksen kanssa, jolla on kollektiivinen resonanssipinta. kunnostautunut mies putoaa tyhjän päälle. Matti oivaltaa, että hankkimalla talon hän voisi saada vaimonsa pyörtämään eropäätöksen. Toinen on se Hotakaisen kirjoittama ja toinen se, miksi juuri nämä ihmiset kertovat juuri tämän tarinan. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? JUOKSUHAUDANTIESTÄ laajemmin Kansan Uutisten Verkkolehdessä. KARI HOTAKAINEN JA TYÖRYHMÄ: Juoksuhaudantie. Hahmojemme kaikupohja olemme me itse. Kun on tyhjä ruutu ja ollaan tilanteessa, jossa pitää alkaa kuvata maailmaa, yritän päästä tilaan, jossa mulla ei ole mitään mielipidettä siitä, JUOKSUHAUDANTIE Kari Hotakaisen Finlandia-palkittu romaani (2002) kuvaa talonhankinnan kautta suomalaisesta perheestä ja miehen muuttuvaa roolia. Päähenkilö Matti Virtanen on menettänyt perheensä. Päähenkilö Matti Virtasessa on minua makaronilaatikon resepti ja se, että lasten hoitaminen ja ruoan laitto sujuvat, kun olen paljon kotona ollut. Ainakin omassa elämässäni. Talon hankkiminen ei ole ajattomuutta, mutta tunteiden muuttaminen teoiksi ehkä on. Klovni yhdistetään usein sirkusmiljööseen, mykkään komediaan ja mimiikkaan. Hotakaisen havainnot maailmasta ovat tarkkoja siivuja, hän on melkein klovni itsekin, sanoo Timo Ruuskanen. Myös elävällä musiikilla on Juoksuhaudantiessä keskeinen rooli. puhuvia klovneja.. Päämääränsä saavuttaakseen hän on valmis äärimmäisiin tekoihin. Romaanin pohjalta on tehty elokuva ja useita teatterisovituksia. » Hotakaisen havainnot maailmasta ovat tarkkoja siivuja, hän on melkein klovni itsekin. onko maailma humoristinen vai traaginen vai jotain muuta. . Ajatus oli tehdä siitä esitys, kertaa näyttelijä Timo Ruuskanen ajatuksia muutaman vuoden takaa. . Että ihmisillä on teoksesta jo jonkinlainen käsitys tai siihen jonkinlainen suhde. Aiemmin RedNoseClub-ryhmä on tehnyt esimerkiksi Hamletin, jossa klassikko palasteltiin uuteen järjestykseen, tutut teemat säilyttäen. MIKKO ITÄLAHTI ALUSSA OLI Hotakainen ?Modernin miehen taakka. Mutta ne linkittyvät toisiinsa aina uudella tavalla. ruoanlaitossa ja lastenhoidossa . Me kerromme kaksi tarinaa. Kuvasta puuttuva ohjaaja Otso Kautto on neljän lapsen isä. että se on semmoinen ele. Hotakaisen mielestä ei pidä siirtyä sanoista tekoihin, vaan sanoista sanoihin. . Kun klovnit improvisoivat, minun tehtäväni on muistaa mitä tapahtui, jotta tilanteet voidaan yhdessä purkaa. Perusrakenne on se, että molemmat esittävät Matti Virtasta. Esitykset Teatteri Avoimissa ovissa, Erottajankatu 5. Olen ollut valmentajan ja kovale- vyn asemassa. Kun sanoo, niin ei tarvitse sitä sohvaa hankkia. Kahden klovnin esitys on Hotakaisen mukaan ?onnellinen kohta Juoksuhaudantien historiassa.? . Mutta ei niin, että näyttelijät Ruuskanen ja Vasama esittävät näitä kaikkia henkilöitä, vaan klovnit Zin ja Mike esittävät, selventää Kautto. . Hän sanoo Juoksuhaudantiessä hahmotelleensa mieskuvaa, johon on kasvanut, mutta joka edelliselle miespolvelle on vieras. . Silloin kuvaus miehestä joka aamuyöstä kantaa korvatulehduskierteessä olevaa lasta, tuntui kauhean tärkeältä. Nyt puhutteleekin mies, jonka pohtii tyttären kasvua nuoreksi naiseksi. Ruuskasen klovnikollega Tuukka Vasama avaa prosessia lisää: . RedNoseClub, Teatteri Quo Vadis. Kun aloitimme esityksen tekemisen, lapseni olivat pienempiä. Puoliso saattaa hämmentyä, että mitä helvettiä sä tommosen sohvan oot ostanut. Nyt helsinkiläiset perheenisät tuovat tarinan näyttämölle punaiset nenät naamallaan. kahden näyttelijän henkilökohtainen ja yhteinen kokemus. . Sanoin silloin ja niin ajattelen yhä, että kirjoitin romaanihenkilön, josta pidän, mutta jota en halua koskaan tavata. Virtasella nimittäin karkaa mopo lapasesta. Meillä molemmilla oli pienet lapset, olimme jatkuvasti kaatoväsymyksessä ja kotirintamamiehen arjen syövereissä. Kirjoittaessani kulma tähän aiheeseen oli äärimmäisen koominen. Tragedioita tästä on jo tehty. Hotakainen ei itse pidä itseään humoristina, vaan ?estyneenä perheenisänä, joka kirjoittaa?. . Vastaan, 20 Kotirintamamieheys yhdistää Juoksuhaudantien tekijöitä Timo Ruuskasta (vas.), Kari Hotakaista ja Tuukka Vasamaa. Teatteriklovneria on uusi laji, vaikka sen taustalla onkin vanha perinne, ohjaaja Otso Kautto kertoo. . Meidän pitää hoitaa vanhoihin sukupuolirooleihin kuuluvat asiat, mutta myös uusi miehen rooli: pestä pyykit ja laittaa ruokaa, hoitaa lapset, antaa vaimolle omaa aikaa, ymmärtää ja olla läsnä. Yksittäinen virhe, pieni horjahdus tai katsomosta kuuluva naurahdus saattaa heilauttaa kokonaisuutta ihan uuteen suuntaan, kertoo Tuukka Vasama. Ohjaaja Kautolle tämä tarkoittaa sitä, ettei harjoituksissa ole tylsää. . On sovittu tietyistä asioista tai kohtauksista, jotka toistuvat. Juoksuhaudantie on tyyppiesimerkki siitä, ettei kirjoittaessaan voi aavistaa, mikä aihe ihmisiä kiinnostaa. Esitys vierailee myös Tampereen työväenteatterissa ja Lahden kaupunginteatterissa. REDNOSECLUB Helsinkiläisten näyttelijöiden vuonna 2005 perustama klovniryhmä, joka työskentelee ranskalaisen Philip Boulayn opein. Ei sirkusta, eikä lastenteatteria, vaan teatteriklovneriaa ja ?lentokenttäenglantia. Tuukka huomasi, että samat teemat löytyvät Juoksuhaudantie-kirjasta. Esitystä on työstetty pitkään ja se muuttuu koko ajan. . Mutta siitä tuli kuitenkin minun kuuluisin kirjani. . Sitä myötä kun elämäntilanteemme muuttuu kotona, muuttuu myös se mitä teemme näyttämöllä. . Ja myös kaikkia muita henkilöitä.