”Köyhän puolesta on aina taisteltu” Helsingin vasemmistoliiton Jorma Pikkarainen on nähnyt puolueensa nuortuvan, naisistuvan ja toimihenkilöistyvän. s.?2 > Työttömyysturvalaki on pahasti puutteellinen s.?10 Vain vasemmiston ja oikeiston yhteistyö voisi kaataa Orbánin s.?16 Suomea viedään USA:n syliin, sanoo Esko Seppänen s.?22 N o 8 K a n n e n k u v a : E m m a G rö n q v is t Perjantai 23.2.2018 | 3,5 € | 8-003251-188 www.kansanuutiset.fi Guardian: Yhdysvaltain riskialttiit ydinpommit Euroopassa s.?14
Yhteiselo alkoi alaikäisenä Ykspihlajan Reiman voimisteluporukassa vuonna 1962. Tämä oli ehtinyt pakata matkalaukkunsa, sanoa irti asuntonsa ja valmistutunut kaikin tavoin muuttaman Helsinkiin. . Pikkarainen muistuttaa, että tälle ilmiölle on myös vastavoima. Muun muassa leipomossa ja koulun keittiössä työssä ollut äiti toimi sosiaalidemokraattisessa naisliikkeessä. Vuosien varrella puolueessa on keskusteltu kiivaasti muun muassa ydinvoimasta, turkistarhauksesta ja ympäristöasioista. – Enää tätä vastakkainasettelua ei ole. Tänä päivänäkin suhtautuminen puolueen hallituksessa olemiseen keskusteluttaa vielä senkin jälkeen, kun enemmistö puolueen päättäjistä on ollut hallitukseen osallistumisen kannalla. Myös kuntapäättäjät syyllistettiin hallituksen päätöksistä. Vasemmistoliitto on ollut pääkaupungissa SDP:tä suurempi neljän vuoden takaisissa EU-parlamenttivaaleissa ja tämän vuoden presidentinvaaleissa. Vastakkainasetteluiltakaan ei ole vältytty. Helsingin vasemmistoliiton toiminnanjohtajana 2000-luvulla ja vuoden 2015 syyskuun alusta helmikuun 2018 loppuun asti Helsingin ja Uudenmaan alueen toiminnanjohtajana. Uudet ja vanhat työtavat täydentävät toisiaan Pikkarainen puolustaa uusien työtapojen ja some-kohtaamisten rinnalla on myös perinteistä puoluetyötä. Pikkarainen kasvoi hyvin aktiivisessa poliittisessa kodissa: Isä oli SDP:n Vaasan pohjoisen piirin työntekijä ja sittemmin SDP:stä erotetun skogilaisen siiven aktiivipoliitikko. Hän kertoo lähiajan kokemuksesta Hakaniemen torilla. Se heijastui syvästi kuntapolitiikkaan, jossa Pikkarainen oli korviaan myöten Uudenmaan piirin työntekijänä. . Ennen vasemmistoliiton perustamista vuonna 1990, ja pitkään sen jälkeenkin, puolueen kannatus ja puolueen vahvuus olivat pohjoisen, etenkin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, varassa. Opiskeluaikanaan Oulussa hän oli aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa.. Toiminut tätä ennen Helsingin ja Uudenmaan piirien työntekijänä eri tehtävissä 1990-luvulla. Ahkerimmat telttailijat löytyvät vasemmistoliiton lisäksi kokoomuksesta, perussuomalaisista ja SDP:stä. Nuoremmille sukupolville puolue on työpaikka muiden joukossa. – Luontevaa olisi ollut seurata isää ja muuta sukua, ja mahdollisesti jopa järkevämpää olisi ollut lähteä mukaan sosiaalidemokraatteihin, Pikkarainen naureskelee. . Toisin kävi. Muodollisesti kiista oli asemäärärahojen korottamisesta, mutta tätä painavampi syy oli puolueen sisällä velloneessa enemmistöläisten ja vähemmistöläisten valtataistelussa. SKDL:n Sosialistien sihteeri ja samalla myös SKDL:n tiedotussihteeri 1.9.1984–30.5.1990 eli vasemmistoliiton perustamiseen saakka. Nykyään erimielisyys ilmenee niin sanotusti normaalimmin, ei ole enää erillisiä blokkeja, toteaa Pikkarainen. Pikkarainen muistaa erityisen vaikeana vasemmistoliiton ensimmäisen vuoden Lipposen hallituksessa. Kajanojan sihteeri soitti, että SKDL jää pois hallituksesta eikä ministeri tarvitse sihteeriä. Pikkarainen ei tiennyt tuolloin, millaisessa historian saranakohdassa hän lähti ensin sivariksi ja sen jälkeen puolueen töihin. – Osa porukasta ajattelee, että ministerit huijaavat aina, toteaa Pikkarainen. Pikkaraiselle työ puolueessa on ollut elämäntapa. Hän on tehnyt työuransa puolueessa ja on edelleen innostunut työstään eläkeiän kynnyksellä. . – Olisi katastro. Teini-iässä hän sattui lukemaan T.I. Ammattiyhdistysliike oli hallitusyhteistyön takana, mikä osaltaan tasoitti ay-liikkeen ja puolueen välejä. Puhelun kuluessa sovittiin, ettei ministerin sihteeri tavoittanut tulevaa sivaria. Hän alkaa olla lajinsa viimeisiä edustajia, sillä täyden työuran puolueessa tehneet ovat katoavaa kansanperinnettä. Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968 oli 14-vuotiaalle Pikkaraiselle järkyttävä kokemus: Jorma Pikkarainen on yksi lajinsa viimeisimpiä. Siviilipalvelukseen Pikkarainen lähti Oulun kaupungin lähidemokratiakokeilun yhdyshenkilön paikalta vuonna 1982. Me aloitimme telttailun, ja sitten tulivat muut puolueet, muistuttaa Pikkarainen. Helsingissä jäsenten määrä sekä kannatus ovat nousseet tasaisesti, ja Helsingin piirijärjestössä on nykyisin eniten jäseniä. Vuoden 2011 eduskuntavaalien perussuomalaisten jytkyn ja viime eduskuntavaalien jälkeen Helsingin jäsenmäärä kasvoi vahvasti. Oizermanin Marxilaisuuden synty -kirjan, joka synnytti kiinnostuksen sosialismia kohtaa ja antoi ehkä alkusysäyksen kansandemokraattiseen liikkeeseen liittymiseen. Yhteinen taival vasemmistolaisessa työväenliikkeessä on kestänyt jo yli 50 vuotta. Hitaasti, mutta varmasti pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta. Pikkarainen tuntee aitoa iloa ja ylpeyttä puolueen etenemisestä Helsingissä ja Uudenmaan kannatuksen piristymisestä. Pikkarainen kertoo muutoksen tapahtuneen 2000-luvulle tultaessa. Hän viittaa elämänsä merkittäviin tapahtumiin vasemmiston poliittisten käännekohtien kautta. Vaikea Lipposen hallituksen aika Seuraavan kerran puolue palasi vasta Paavo Lipposen sateenkaarihallitukseen vuonna 1995, viisi vuotta vasemmistoliiton perustamisen jälkeen. Lipposen hallituskaudesta Pikkarainen muistaa hyvääkin. Ihmiset halusivat osoittaa konkreettisesti vastustavansa rasismia. TEKSTI SIRPA PUHAKKA KUVA EMMA GRÖNQVIST Otteita Jorma Pikkaraisen uralta . – Nämä aggressiiviset möykkääjät lisääntyivät huomattavasti pari vuotta sitten, kun turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi. SDKL jätti pääministeri Kalevi Sorsan kolmannen hallituksen väännön jälkeen historiansa viimeisen kerran. – On rankempaa kohdata ihmisiä kasvotusten, toteaa Pikkarainen. Kitkaa oli syntynyt ay-liikkeen ja puolueen välille puolueen perustamisvaiheessa muun muassa erilaisten ympäristökantojen vuoksi. Aiempina vuosina hän toimi kesäisin Oulun maakuntamuseossa ja -arkistossa. Oulussa historiaa opiskelleen Jorma Pikkaraisen, 28, piti aloittaa siviilipalveluksensa työministeri Jouko Kajanojan sihteerinä. Historian maamerkkejä Pikkaraisen historian harrastuneisuus kuuluu hänen puheissaan. 2 23.2.2018 Jatkoa etusivulta > E lettiin loppuvuotta 1982. Helsinki suunnannäyttäjänä Pikkaraisen ura puolueen työntekijänä tulee kestäneeksi yli 34 vuotta. – Oli tosi vaikea saada seuraavan vuoden kuntavaaleihin ehdokkaita. . Helsingin vasemmistoliitossa on nostettu muuta maata aikaisemmin uudenlaisia poliittisia kysymyksiä. , jos emme näkyisi teltalla. Aggressiivinen helsinkiläinen kävi syyttämässä puoluetta maahanmuuttajien hyysäämisestä sanoilla, jotka eivät ole painokelpoisia. Vaikeista hetkistä huolimatta hallituksessa pitää pyrkiä vaikuttamaan. Uudet ja perinteiset työtavat täydentävät toisiaan
SKDL:n kannatus ei enää ole koskaan palannut sille tasolle, jossa se oli ennen puoluehajaannusta. Vasemmistoliiton tähänastisen naispuheenjohtajien Suvi-Anne Siimeksen ja Li Anderssonin karisma on tunnustettu yli puoluerajojen. – Olin aina enemmistöläinen, korostaa Pikkarainen. Pikkarainen huomauttaakin, että valtaosa uusista puoleen jäsenistä on naisia. Rahaa hän käyttäisi palkkaamalla työvoimaa piireihin. Ollako vai ei olla työväenpuolue Vasemmistoliitossa käydään edelleenkin keskustelua puolueen työväenpuolueen luonteesta. Sosialistien kokouksessa keskusteltiin taajaan siitä, miten sosialistit eivät ole kommunisteja. Ikuinen optimisti odottaa vaalivoittoa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Suhde SKP:hen johtikin rituaaliseen pesäeron tekemiseen ja etäisyyden ottoon kommunisteihin. SKDL–vasemmistoliitolla on ollut hyvä herraja rouvaonni. Ikuinen optimisti odottaa vaalivoittoa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Rinnalle ovat nousseet vahvasti myös ympäristöasiat. Köyhän puolesta on aina taisteltu Pikkarainen on nähnyt puolueen muuttuvan ja puheenjohtajien vaihtuvan, mutta yksi asia on aina pysynyt: köyhän puolesta on aina taisteltu. Sosialistit eivät ole kommunisteja Pikkarainen kertoo, että hänenkin tuntemiaan kansandemokraatteja siirtyi vihreisiin vuosina 1982–85 turhautuneena puolueen sisäiseen riitelyyn. Pikkarainen kertoo itse riisuneensa punapaitansa vuonna 1979. Hän totesi tuolloin turhautuneena, ettei punaja sinipaitojen riitely johda mihinkään. Lisäksi tarvitaan perinteistä ja modernia vaalityötä sekä pientä onnea, etteivät viimeiset paikat jäisi käsin laskettavien äänten päähän. Puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi nousi tunnettu 60-lukulainen, kulttuuripersoona ja psykiatri Claes Andersson. Tilanne on vasemmistoliitossa normalisoitunut, toteaa Pikkarainen. Tämä näkyy etenkin Helsingissä, jossa viimeisimmissä eduskuntaja kuntavaaleissa nousi kärkeen monia vahvoja naisia. Itsekin hän jäi pois SKP:stä ja liittyi SKDL:n sosialisteihin, jotka olivat aktiivisimpia puolueen uudistamista ja vasemmistoliiton perustamista ajaneita toimijoita. Pikkarainen huomauttaa, että takana ovat ne ajat, jolloin puolueessa riideltiin ja riidat institutionalisoituivat, kuten tapahtui SKP:n sisäisten riitojen seurauksena. Sympaattinen oululainen Martti Korhonen oli sosiaalisin puheenjohtaja, mutta hänestä tuli välivaiheen puheenjohtaja. SKDL:n sosialistit lakkautettiin vasemmistoliiton perustamisen aikaan, mutta edelleenkin Pikkarainen toimii sosialistien työtä jatkaneessa helsinkiläisessä perusjärjestössä, Vasemmistoklubissa. Pikkarainen oli töissä Kulttuuritalolla 80-luvulla SKDL:n aikaan.. Tästä ei ole tingitty. Pikkaraisen mallilla menestyksen eväs vaalivoittoon olisi hyvä ehdokasasettelu. Tuolloin se koettiin tarpeelliseksi. Miehityksen jälkeen Neuvostoliittoon liittyvään tarinaan ei voinut enää luottaa, vaikka naiivi mielikuva maasta säilyi Pikkaraisen mukaan vielä pitkään miehityksen jälkeenkin. Puolueen toimintakulttuuri on muuttunut pikkuhiljaa vasemmistoliiton perustamisen jälkeen sukupolvien vaihtuessa. 3 23.2.2018 – Oli sokki, että Neuvostoliitto miehitti liittolaisvaltionsa. – Toivoa on, että eduskuntavaaleissa mennään eteenpäin, Pikkarainen sanoo. SKDL:n aikana puheenjohtajat Ele Alenius ja Kalevi Kivistö olivat omaa luokkaansa. Puolue on nuortunut ja naisistunut, mutta myös toimihenkilöistynyt. Helsingin ja Uudenmaan vasemmistoliiton toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen sanoo että Kulttuuritalon menetys on edelleenkin kova pala monille sitä talkootyöllä rakentaneille aktiiveille. Etenkään SKP:n vähemmistö ei luopunut uskostaan naapurimaan ylivertaisuuteen jumalasta seuraavana voimana. Stadilainen Paavo Arhinmäki siivitti Helsingin ja kaupunkien sekä nuorten ja naisten painoarvon nousua puolueessa. – Kaikissa puolueissa ollaan asioista eri mieltä, ja kaikissa puolueissa on riitoja. Asioista äänestetään, ja seuraavissa äänestyksissä ollaan toisessa porukassa eikä rakenneta päällekkäisorganisaatiota. Enää se ei herätä samalla tavalla intohimoja kuin aikaisemmin, mutta tärkeänä pidetään, että puolue ei unohda duunareita. Se oli tolkutonta. Tätä näkemystä tukevat myös SKDL/SKP:n vaalitulokset
Se on nyt julmasti petetty. Lapsilisässä ero on noin 17 euroa, kansaneläkkeessä 18 ja opintotuessa 59 euroa. EU-vastaisuuden ja rasismin lisäksi perussuomalaiset nousi vallankäyttäjäksi köyhän asialla. PS.. Luvut, jotka pohjautuvat hallitusten päätösperäisiin toimiin, ovat vastaansanomattomia: ”Muutokset vuodesta 2015 ja etenkin vuodesta 2016 eteenpäin näyttävät olevan enemmän yhdensuuntaisia. Sipilän hallituksen indeksija muut leikkaukset koskevat ankarasti työttömien perusturvaa, lapsilisiä, eläkkeitä ja opintotukea. SOSIAALIJA terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE julkaisi viime viikolla laskelmia nykyisen ja edellisen hallituksen tulonjakopolitiikasta. Tuloveroja ei ole varaa laskea ylimmissä tuloluokissa. Silloinkin tehtiin eräitä leikkauksia, mutta monia etuuksia parannettiin ja veromuutokset olivat tuloeroja tasoittavia. Vuosina 2012–2015 lainsäädännön muutokset olivat pienituloisia suosivia, 2015–2018 pienituloisille kielteisiä ja hyvätuloisille myönteisiä. Työttömän peruspäiväraha on vuonna 2019 noin 29 euroa kuukaudessa pienempi kuin se olisi ollut ilman indeksileikkauksia ja -jäädytyksiä. Kun uusia tulonjakotilastoja aikanaan julkaistaan, niissä näkyy myönteisenä suhdannekäänne. Timo Soini levitteli käsiään sinisten tammikokouksessa Säätytalolla. . 4 23.2.2018 kojen käsissä. 5 000 euron kuukausieläkkeellä hän hoitaa Afrikan laajakaistayhteydet kuntoon, mutta aktiivimallilaisena Linden olisi työnhakukurssilla. Niin pitää ollakin. Työllistyminen on vaikeaa nousukaudellakin, kun tukitoimet ovat pelkkää keppiä ja lannistamista. Yhä suurempi osa saa elantonsa palkkatyöstä ja nousee pois asemasta, jossa sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat elämään. kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. PÄÄKIRJOITUS ”PERUSSUOMALAISET EIVÄT hyväksy leikkauksia pienituloisimmilta. ”Köyhän asia unohtunut vanhoilta puolueilta”, oli kirjoituksen otsikkona. Kaikki eivät ymmärtäneet, että populistin kohdalla on sama, puhuuko pää vai alapää. Verot on asetettava maksukyvyn mukaan.” Näin kirjoitti silloin vielä perussuomalaisia edustanut, nykyisin takiaispuolue sinisissä lähes näkymättömiin kadonnut Timo Soini ollessaan matkalla vaalivoittoon ja hallitukseen. Pienituloisimmat ovat usein huonossa työmarkkinaasemassa. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Ex-ministeri Suvi Linden on elävä esimerkki siitä, että positiiviset kannusteet toimivat paremmin kuin keppilinja. Soini tuskin on niissä vaaleissa vastuuta kantamassa. PETOKSESTA ON kysymys nimenomaan siksi, että eriarvoisuutta on lisätty niillä toimilla, jotka ovat poliitikKöyhän asialla ratsastaneen Soinin törkeä petos LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN. Ensi vuoden vaaleissa hillotolppa sulaa nopeammin kuin keväthanget. Näiden ihmisten toimeentulotukiriippuvuutta hallitus pahentaa nyt muun muassa aktiivimallilla. . Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat selvemmin pienituloisiin kuin edeltävällä kaudella”, raportissa todetaan. Vertailuvuodet ovat 2013–2015. Korskeista puheista ja vaalivoiton huumasta jäljellä on noin 1,5 prosentin kannatus. Nyt tuloveroja on laskettu ylimmissä tuloluokissa, toisin kuin Soini vaalihuumassaan lupasi. Soinin petoksen ovat kyllä nähneet häntä äänestäneetkin
Libere e Uguali saa gallupeissa 5–7 prosentin kannatuksen. Yhtäläisyyksiä voi nähdä myös Espanjan Podemos-liikkeeseen. Lähtösysäyksensä liittoutuma sai napolilaisesta Je so’ pazzo -nimisestä sosiaalisesta keskuksesta. Je so’ pazzo (”Olen hullu”) toimii entisessä vankimielisairaalassa. ITALIAN VASEMMISTO on jo pitkään ollut toivottoman hajanainen. Sosiaalisen median käyttöä ja paikallistason kokouksia korostetaan. Gallupeissa PaP on saanut parin prosentin kannatuksen. Siihen on siirtynyt 59 alahuoneen edustajaa ja sitä johtaa senaatin puhemies Pietro Grasso.. Vaaliliitto peruttiin, ja lopulta joulukuussa muodostettiin uusi Libere e Uguali (LeU eli vapaa ja tasa-arvoinen) -liittoutuma. Siihen on lähtenyt mukaan muita sosiaalisia keskuksia, ammattiyhdistyksiä, kansalaisryhmiä ja opiskelijajärjestöjä. POTERE AL POPOLO Toinenkin uusi Aiemmin syksyllä hankkeilla oli laajempi vasemmistoliittoutuma. Mukaan on lähtenyt myös useita kommunistitaustaisia puolueita – merkittävimpänä Rifondazione Comunista – sekä muita pieniä puolueita. Tämä hanke kuivui kasaan, kun MDP:n johto oli jäsenten selän takana sopinut vaaliliitosta entisen puolueensa kanssa. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.fi Potere al Popolo aloitti ruohonjuuritasolta Napolista. Mallia ulkomailta PaP on ilmoittanut ottavansa mallia Britannian työväenpuolueessa Jeremy Corbynin tukena toimivalta vasemmistosiiven Momentum-liikkeeltä sekä Jean-Luc Mélenchonin La France insoumise -liikkeeltä. Joulukuussa perustettu Potere al Popolo osallistuu maaliskuun vaaleihin. Vaalikannatus on kuihtunut. Liittoutuma osallistuu maaliskuun vaaleihin, mutta se on sanonut varsinaisen tähtäimensä olevan kauempana, prosessissa, jossa paikallisyhteisöt ”saavat takaisin itseluottamuksensa muutoksen tekemiseen”, kuten liikkeen manifestissa sanotaan. MDP:n lisäksi LeU:ssa on mukana muun muassa Viiden tähden liikkeestä ja kommunistipuolueista eronneita. Viimeisin yritys radikaalin vasemmiston voimien kokoamiseksi johti vähän ennen joulua liittoutuman Potere al Popolo (Valta kansalle) perustamiseen. Potere al Popolo ilmoittaa olevansa rasismin ja seksismin vastainen sekä antikapitalistinen. Lähtötaustansa mukaisesti Potere al Popolo (PaP) korostaa voimakkaasti ruohonjuuritasoa. Se on yksi autonomisista sosiaalisista keskuksista, joita Italian kaupunkeihin on syntynyt 1980-luvulta lähtien, usein vallatUuteen Potere al Popolo -liittoutumaan on tullut jo toistasataa järjestöä. Mukana oli myös Demokraattisesta puolueesta eronneiden vasemmistososiaalidemokraattien muodostama Demokraattinen ja edistyksellinen liike (MDP). Puolueita on syntynyt ja hajonnut, liittynyt yhteen ja eronnut. Se haluaa ajaa prekariaatin ja maahanmuuttajien aseman parantamista, oikeutta työhön ja kohtuulliseen palkkaan, ilmaista terveydenhoitoa ja koulutusta sekä ympäristönsuojelua. 6 23.2.2018 Italian vasemmisto yrittää koota voimia tuihin rakennuksiin. Vaaliliitto oli edellinen yritys Italian vasemmiston kokoamiseksi. Sillä on yksi edustaja europarlamentissa, Barbara Spinelli, joka valittiin vuoden 2014 eurovaaleissa yhtenä kolmesta L’Altra Europa con Tsipras (Toinen Eurooppa Tsiprasin kanssa) -vaaliliiton kolmesta läpimenneestä. Siellä pyöritetään klinikkaa, soppakeittiötä, kirjastoa ja kulttuuritoimintaa. Tammikuun alun järjestäytymiskokouksessa liittoutuma valitsi puheenjohtajakseen Je so’ pazzon johtajan, yliopistotutkija Viola Carofalon. Esikuvien mukaan pyrkimyksenä on muuttaa kansalaisaktiivisuus vaaleissa vaikuttavaksi voimaksi
Samalla yhteisyritykset kuitenkin rajoittavat sote-uudistuksessa luvattua valinnanvapautta ja voivat pahimmillaan tuoda miljardien lisälaskut, sanoo erityisasiantuntija Sari Bäcklund Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL:stä. Joka tapauksessa Meri-Lapin ulkoistuksen laillisuus punnitaan kevään mittaan markkinaoikeudessa. Asuinalueille perustetaan asukastupia ja olohuoneita, eri ikäisten kohtaamispaikkoja. KU MISTÄ SOTE-SÄÄSTÖT. Lapsiperheiden kotiapua on vähän saatavana. Jonkun markkinamiehen mukaan hyvä elämä on naiivi ajatus. Kiistaa käydään siitä, onko yli 400 000 euron ulkoistuksessa rikottu hankintalakia. YKSIN MERI-LAPIN kuntien päätös ulkoistaa Länsi-Pohjan keskussairaala ja alueen perusterveydenhuolto Mehiläinen Oy:n kanssa perustettavalle yhteisyritykselle tietää sopimuksen purkautuessa yhteiskunnalle miljardien sakkomaksuja. Tämä on auki. Silloin valinnanvapaus ei ole tärkein juttu, vaan tuki arjesta selviytymiseen. PohjoisPohjanmaalla se tarkoittaa 11 miljoonaa euroa. anneh.huotari@gmail.com HYVÄ ELÄMÄ TAVOITTEEKSI V aikka sote-maakunnista näyttää tulevan valtion talutuskoiria, niin haluan silti uskoa, että niissä voitaisiin tehdä uusia juttuja hyvän elämän saavuttamiseksi. Miten niitä toteutetaan. Nuorilta kysyttäessä se lienee kaverit. Osa uudistuksen tavoitteista on ristiriitaisia, jopa vastakkaisia, kuten laadun ja saatavuuden parantaminen ja miljardisäästöt. Anne Huotari Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan sotevalmistelun poliittisen ohjausryhmän varapuheenjohtaja. Palveluista tehdään ihmisille sopivia palvelumuotoilulla. Bäcklund huomauttaa, että mikäli kuntien kädet sidotaan yhteisyrityksiin vuosikausiksi eteenpäin, sote-uudistuksessa mainitut säästöt jäävät saamatta. Erityisen aktiivisesti yhteisyrityksiä on kaupannut eräs kotimainen yritys etenkin Uudenmaan ruotsinkielisille kunnille. Yritykset pyrkivät saamaan sopimukset valmiiksi ennen sote-paketin eduskuntakäsittelyä. Rajoituslain kiristyksillä haluttiin estää Meri-Lapin sote-ulkoistuksen kaltaiset ratkaisut muualla. Se tie on kuljettu loppuun, sanoo johtaja Kirsi Sillanpää Tehystä. Terveys, ihmissuhteet ja mielekäs tekeminen ovat yleensä Top 3 -listalla. Valtio on luvannut antaa maakunnille yhden prosentin verran rahoitusta hyvinvoinnin edistämiseen. Kuva Länsi-Pohjan keskussairaalasta. Tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten huolet olivat moninaisempia kuin vanhempien. Koska maakuntien pitää turvata valinnanvapaus, ne joutuvat neuvottelemaan kaikki ulkoistukMeri-Lapin tuoma rajoituslain tiukennus ei riitä. Meri-Lapin ulkoistus ehdittiin tehdä ennen näitä muutoksia. Miljardilaskuja tulossa sote-yhteisyrityksistä. Kunnille on perusteltu hankkeita, että tällä tavoin turvataan ruotsinkielisten palvelut jatkossakin. RAJOITUSLAIN KIRISTYKSILLÄ haluttiin estää Meri-Lapin sote-ulkoistuksen kaltaiset ratkaisut muualla. Sopimus on tehty 15 vuodeksi. Sopimuksia haetaan nyt yksittäisten kuntien kanssa. Kuntien pitäisi malttaa olla tekemättä pikaisia ratkaisuja, jotka tulevat tosi kalliiksi. Työministeri Jari Lindström, Uusi Suomi 20.2. Yritykset pyrkivät saamaan sopimukset valmiiksi ennen sote-paketin eduskuntakäsittelyä ja ennen maakuntalain voimaantuloa. Paljon palvelua tarvitseville sovitaan luotsi, jolle voi aina soittaa tarvittaessa ja joka ohjaa oikeaan paikkaan. Jonkun markkinamiehen mukaan hyvä elämä on naiivi ajatus. Ainahan voidaan jälkiviisaasti sanoa, että menikö se kuin Strömsössä. 7 23.2.2018 kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista. Hyvinvoinnin heikkenemiskokemukset liittyivät eniten naisiin, matalaan koulutustasoon ja alhaisiin tuloihin, ei parisuhteessa oleviin ja työelämän ulkopuolella oleviin. Työttömien lasten päivähoito-oikeutta on rajoitettu. Työnhakijoiden tueksi tulevat omavalmentajat Tampereen seudun työllisyyskokeilun mukaisesti. Aktiivimalli pitää heitä laiskoina, jos he eivät onnistu saamaan edes pätkätyötä. Bäcklund huomauttaa, että kotimaisten yritysten lisäksi kermankuorintaa ovat yrittäneet ylikansalliset terveysyritykset. Siellä on aktivoitu ja lisätty radikaalisti palvelutoimijoita. Maakunnalla on näissä tapauksissa oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta. Minusta ei. Miten heitä on tuettu viime vuosina. Laki on hänen mukaansa kirjoitettu niin epäselvästi, että irtisanomisista voi tulla kustannuksia. Jo nyt uuden maakunnan pitäisi seurata tilannetta, Bäcklund sanoo. set uudelleen ja/tai irtisanomaan sopimukset. Ja lopputulos onkin hyvän elämän myötä toisistaan huolta pitävät ihmiset ja pienemmät kustannukset. Lainsäädännön arviointineuvoston perjantaina antaman lausunnon mukaan valinnanvapauslain esitysluonnoksessa etenkin kustannuksista tarvitaan lisää määrällistä arviota. Tuoreessa Marika Kunnarin väitöskirjassa Aikuisväestön huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät pohditaan juuri tätä aihetta. TEHY VAATII tietoa, miten sote-uudistuksessa kaavailtu miljardien säästötavoite toteutetaan. Ja minä olen sen eduskunnassa sanonut, että eihän se mennyt. Yritykset esittävät kunnille yhteisyritysten perustamista siten, että enemmistö omistuksesta tulee yrityksille. Mitä jos kunnissa lopetettaisiinkin säästöjen etsiminen lähikouluja lakkauttamalla, ja lähdettäisiin panostamaan hyvinvointiin. – Voi olla, että kustannukset tulevat kunnalle tai maakunnalle. Sellaiset suomalaisten itsestäänselvyydet kuten turvallinen elinympäristö ja asuminen sekä vakaa yhteiskunta ovat monissa maissa köyhimmille vain haave. Kiristys koskee sopimuksia, jotka ovat voimassa vuoden 2020 jälkeen. YKSITYISET TERVEYSja hyvinvointialojen yritykset eivät näytä piittaavan sote-rajoituslain kiristyksistä. – Kun maakunnat ryhtyvät valmistelemaan sote-palveluja, niille ei saisi tulla yllätyksenä, että alueella on tehty kokonaisulkoistuksia. JHL:ssa toivotaan, että maakunnat heräisivät valvomaan omaa etuaan ja estämään ulkoistukset kuntien ja yritysten yhteisyrityksiin. UP/Birgitta Suorsa Mikäli kuntien kädet sidotaan yhteisyrityksiin vuosikausiksi eteenpäin, soteuudistuksessa mainitut säästöt jäävät saamatta. Nykyään pitkäkestoisiin ulkoistussopimuksiin täytyy liittää irtisanomisehto, jos ulkoistus koskee yli 30 prosenttia kunnan tai LEHTIKUVA/PANU POHJOLA LEHTIKUVA. Taloustilanteen heikkenemisellä oli vaikutusta muihin elämänalueisiin. Punnittavaksi tulee, olisiko tuon suuruusluokan hankinnat pitänyt kilpailuttaa Euroopan laajuisesti. – Totta kai palvelujen pitäminen lähellä houkuttaa kuntia. Rajoituslaki on voimassa vuoden 2019 loppuun. Eräälle kunnalle esitettiin mallia, jossa yhteisyritys ottaisi vastuulleen koko kunnan sote-palvelut summalla, jonka kunta on käyttänyt peruspalveluihin. Etsitään ensiksi riskiryhmät ja järjestetään heille sopivat palvelut. Julkisista sote-palveluista poistetaan portinvartijat. Bäcklund huomauttaa, että sopimuksissa mainituista korvauksista yrityksille ei ole kerrottu julkisuuteen. Kiristykset eivät JHL:n Bäcklundin mukaan näytä vähentäneen yritysten ärhäkästä markkinointia. – Varoitamme vakavasti, että säästöjä ei todellakaan voi enää yhtään kohdistaa henkilöstöön. Niinpä. Jos he onnistuvat, päivähoitopaikkaa on kiireessä vaikea saada. Jos kysymme Tuiran asukastuvassa piipahtaneilta, mitkä asiat heille ovat tärkeitä, ensimmäisenä vastauksena on yleensä terveys
Kuivuus, vedenpinnan nousu ja luonnonvarojen ehtyminen johtavat humanitaarisiin kriiseihin ja sotiin, kuten esimerkiksi Syyriassa, toteaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho (vas.) ja Suojelupoliisin apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen seurasivat tiedustelulakien lähetekeskustelua. Tiedustelulait mahdollistavat tietoliikennetiedustelun mistä hallituksen esitysten sisällön tai käsittelyaikataulun kanssa. Vaatimukset sisältyvät Vasemmistonuorten maahanmuuttopoliittiseen Kukaan ei ole laiton kampanjaan. Hänen mukaansa syylliset on kuitenkin katsottu valmiiksi, jos tuona ajanjaksona Suomessa tapahtuisi väkivaltainen teko, vaikka sillä ei olisi mitään tekeVasemmistoja vihreät eivät luvanneet tukea nopeutetulle käsittelylle. Siksi kokonaisuus ansaitsee perusteellisen ja laajan käsittelyn, hän kirjoittaa laajassa arviossaan blogissaan osoitteessa liandersson.. Perustuslain muuttaminen kiireellisenä tarvitsee tukea myös oppositiosta, mutta vasemmistoryhmistä ja vihreistä sitä ei luvattu. – Ilmastonmuutoksen myötä ympäristökatastrofeista johtuva pakolaisuus kasvaa. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER ALL OVER PRESS. Hallitus poisti humanitaarisen suojelun oleskeluluvan perusteista keväällä 2016. Vasemmistonuoret korostaa, että ihmisiä lähetetään sota-alueille kuolemaan. 8 23.2.2018 Vasemmistonuoret: Kukaan ei ole laiton KU VASEMMISTONUORET VAATII humanitaarisen suojelun palauttamista oleskeluluvan perusteeksi ja humanitaarisen viisumin käyttöönottoa. – Valmisteluprosessin aikana on luotu kuva pakosta ja uhasta, jotka edellyttävät perustuslain muuttamista nopeutetussa järjestyksessä, painostusta kuvaili vasemmistoliiton ryhmäpuheen pitänyt Markus Mustajärvi. Oikeutta turvapaikan hakijoille -mielenilmaus Helsingissä tammikuussa 2012. Jatkossa ne tulevat Supon käyttöön myös tiedustelutarkoituksessa. n vuoksi. Aiemmin suojeluperuste on vastannut tilanteeseen, jossa henkilö ei voi palata lähtömaahansa epävarman turvallisuustilanteen tai ympäristökatastro. Vasemmistoliiton mielestä perustuslain muuttamisen kynnyksen tulee olla korkea. Oppositiosta perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat nopeutetun käsittelyn kannalla. poliittisena vaatimuksena on karkotusten lopettaminen. . Vasemmistoliiton IT-poliittisen työryhmän arvio tiedustelulaista: blogit.kansanuutiset.fi / parempaa-it-politiikkaa EDUSKUNNAN LOPPUKAUDEN suuriin kokonaisuuksiin kuuluvien tiedustelulakien käsittely alkoi lähetekeskustelulla tiistaina. Vasemmistonuorten mielestä pakolaisstatus ei voi olla ainoa keino saada turvaa. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) perusteli kiirettä Suomen turvallisuustilanteen heikentymisellä ja tarpeella varautua Suomen kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Kampanjan toimintapäivän 7.4. ”On tärkeää rehellisesti todeta, että tietoliikennetiedustelun myötä syntyy tilanne, jossa puolustusvoimien tai suojelupoliisin työntekijät avaavat rikokseen syyllistymättömien ja viattomien suomalaisten yksityisiä viestejä”, kirjoittaa Andersson. Sen tavoitteena on tukea turvapaikanhakijoita ja vastustaa pakkopalautuksia. Li Anderssonin mukaan kyse ei ole massavalvonnasta, jos sillä tarkoitetaan kaikkien ihmisten verkossa tapahtuvan toiminnan jatkuvaa seuraamista. Lakiesitysten keskeisinä muutoksina Suojelupoliisista tehdään puhdas tiedusteluorganisaatio ja siviilitiedustelun toimivaltuudet laajenevat merkittävästi. VASEMMISTONUORTEN mukaan Uuden-Seelannin hallitus suunnittelee uudenlaisen humanitaarisen viisumin luomista, jotta merenpinnan noususta kärsiviä Tyynenmeren saarien asukkaita voitaisiin uudelleen sijoittaan. Tällä hetkellä poliisilaissa määriteltyjä salaisia tiedonhankintakeinoja käytetään vain rikosten selvittämiseksi ja estämiseksi. Tiedustelulakien uudistamisen tarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys, niiden kiireellisyydestä taas ei. Suojelupoliisista tiedusteluorganisaatio Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan tiedustelulaeissa kyse on kansalaisten perusoikeuksiin puuttumisesta ja viranomaisten valvontavaltuuksien merkittävästä laajentamisesta. Uutta on myös mahdollisuus tietoliikennetiedusteluun, joka on herättänyt etukäteen kysymyksiä siitä, onko kyse ”massavalvonnasta” vai ei. Anderssonin mukaan keskeisiä kysymyksiä vasemmistoliitolle ovat tiedustelutoimivaltuuksien laajuus, kansalaisten tiedonsaantioikeus, tiedustelutoiminnan valvonta, kansainvälisen tiedustelutiedon vaihtamisen ja kaupankäynnin pelisäännöt sekä perustuslain muuttamisen perustelut. Hallituksen suunnitelmissa on myöntää yhteensä sata viisumia. Humanitaarinen viisumi vähentäisi myös tarvetta turvautua salakuljettajiin ja mahdollistaisi nykyistä paremmin hätää kärsivien auttamisen. Laki kuitenkin mahdollistaa täysin sivullisia edustavan joukon seuraamisen. Niitä ovat esimerkiksi terrorismin uhkan lisääntyminen ja hybridivaikuttaminen. Lakien voimaantulo ei viivästy kuin muutaman kuukauden, vaikka muutos tehtäisiin normaalissa järjestyksessä, Mustajärvi sanoi
Lassila&Tikanoja ei ole suostunut neuvottelemaan kenttäavustajien työehdoista IAU:n kanssa, vaan yhtiö soveltaa heihin kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta. Henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen ensimmäinen varoitus koskee yhden päivän lakkoa Helsingin yliopistossa 28. JHL on ilmoittanut hakevansa ostovoiman turvaavia palkankorotuksia ja palkkaohjelmaa, jolla kurotaan umpeen jälkeenjääneisyyttä kuntaja terveyspalvelualasta. Kaupan alalla paikallinen sopiminen ei kelpaakaan työnantajille. KU SIIVOUSTYÖSSÄ ALIPALKKOJA JUSSI JOENTAUSTA Lakkokevät uhkaa hoivaja opetusaloja MAALISKUUSSA ON odotettavissa useita lakkoja, jos sopimusneuvotteluissa ei päästä tuloksiin. Kyse on yli sadan euron eroista samojen ammattiryhmien palkoissa. jos sopimusta ei sitä ennen synny. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Kysymys ei ole niinkään paikallisesti asioiden neuvottelemisesta ja sopimisesta, vaan siitä, että työnantaja saa vallan määrätä. Epäselvyydet koskivat useimmiten palkkausta ja työaikoja. Palkankorotusten lisäksi kiista koskee paikallista sopimista. Monet alan yritykset tarjoavat pelkkiä nollasopimuksia silloinkin, kun työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. – Osalla työntekijöistä voi olla jopa kaksi nollasopimusta saman yritysbrändin alla. Myös yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstö on menossa maaliskuussa lakkoon, koska työnantajan palkkatarjous alittaa yleisen linjan. Henkilöstöä edustavien järjestöjen mukaan yliopistoväki kokee, että nyt riitti. Yliopistojen henkilöstö tekee koko maan kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeää ja vastuullista työtä. Työntekijät kertoivat esimerkiksi, että peruspalkka oli alle työehtosopimuksen minimin tai että iltalisiä ei maksettu. Ammattiliittojen mukaan työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Joutuu hirveästi tiivistämään. Palvelualojen ammattiliitto PAM julisti toimet perjantaina, jolloin alan työehtosopimusneuvottelut katkesivat. Yliopistoissakin kaksi varoitusta Myös yliopistoissa on päällä kaksi lakkovaroitusta. Myös rakennusalan työehtosopimusneuvottelut ovat käynnistyneet. Jos neuvotteluratkaisua ei synny, järjestöillä on valmius tehdä päätöksiä painostustoimenpiteiden laajentamisesta edelleen. Nyt asian oikea olemus alkaa paljastua: kysymys ei ole niinkään paikallisesti asioiden neuvottelemisesta ja sopimisesta, vaan siitä, että työnantaja saa vallan määrätä, PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoi. – Työnantajien yhteinen viesti on jo vuosikaudet ollut paikallisen sopimisen lisääminen. Neuvottelut ovat juntturassa muun muassa yksityisellä sosiaalipalvelualalla, jossa palkansaajajärjestöt ovat antaneet kaksi lakkovaroitusta. Etelä-Suomen 60 tarkastuksessa oli ravintoloita, kauppoja, kouluja ja metroasemia. VIIME VUONNA tehdyissä siivousta koskevissa yllätystarkastuksissa työsuojeluviranomainen löysi paljon epäkohtia. PAM uhkaa lakolla 1.–3. Yksityinen sosiaalipalveluala on ollut sopimuksettomassa tilassa helmikuun alusta asti. 9 23.2.2018 Jaaha, pitäisi valmistella kokoomusnuorten tilaisuuteen esitelmä aiheesta ”Mikä kokoomuksessa vituttaa?” Ei siinä mitään, mutta aikaa on annettu naftit 45 minuuttia. 12 kohteessa oli epäselvyyksiä työehdoissa tai syntyi epäily pimeästä työnteosta. Mutta jatkuvalla joustamisella ja tehtävien lisäämisellä on rajansa, jos työnantaja ei halua niistä palkita”, ne toteavat tiedotteessaan. maaliskuuta, jos neuvotteluratkaisuun ei päästä ennen sitä. Palkkojen lisäksi kiistaa on myös muista työehdoista. Anna Kontula Facebookissa 20.2. Työnantaja kuitenkin halusi asiat suoraan työnantajan direktio-oikeuden piiriin. Sen perustelu on ollut, että työpaikalla tiedetään parhaiten, miten asiat saadaan sujumaan. Kaupoissa ylityökielto Kaupan alalla on ollut voimassa ylityökielto maanantaiaamusta alkaen. helmikuuta ja toinen lakkoa kuudessa muussa yliopistossa 7. Nykyiset sopimukset päättyvät helmikuun lopussa. Näin kierretään työntekijän työsuhdeturvaa moraalittomalla tavalla, sopimustoimitsija Kalle Honkanen kertoo. ”Arvostuksen puutteesta kertoo, että yliopistotyönantaja ei halua noudattaa yleistä palkankorotuslinjaa. JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin. Kuvassa opiskelijoita Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Suurissa hoivayrityksissä on kolme kahden vuorokauden lakkoa ajalla 12.–21.3. Valtakunnansovittelijan toimistossa sovittelussa on kiinteistöpalvelualaa koskeva lakonuhka. PAM olisi valmis jättämään monia asioita työpaikalle työntekijöitä edustavan luottamusmiehen ja työnantajan sovittavaksi. Ensimmäinen koskee yksityisiä päiväkoteja ja se järjestetään 7.–8.3. maaliskuuta, ellei siivoojille, kiinteistönhoitajille ja talonmiehille synny sopimusta ennen maaliskuun alkua. Lisäksi Ilmailualan Unioni IAU uhkaa parin tunnin työnseisausten sarjalla Lassila&Tikanojan lentoasemapalveluja. Yliopistojen ensimmäinen lakonuhka koskee Helsingin yliopistoa 28.2
10 23.2.2018
Jotta nämä uudet yrittäjät ovat oikeutettuja työttömyyskorvaukseen taloudellisesti huonoina aikoina, on heidän todistettava TE-palveluille olevansa sivutoimisia yrittäjiä – eli työmarkkinoiden käytettävissä. Hallamaa kuvailee, kuinka hankala tilanne on niillä työttömillä, jotka ovat aiemmin toimineet itsensätyöllistäjinä ilman toiminimeä, ja jotka jäävät työttömiksi toimeksiantojen vähyyden vuoksi. 11 23.2.2018 Salla Luomanmäki toteaa, että hänen saamiensa tietojen mukaan lakiuudistus ei ole tuonut mitään suurta muutosta itsensätyöllistäjien työttömyysturvaan. Lakiuudistuksen keskiössä oli yrittäjyyden määritelmän selkeyttäminen. Esimerkiksi ensimmäisessä yhteydenotossaan TE-palveluille heidän tulee korostaa, että he etsivät uutta, täysipäiväistä työtä, eivät freelancetyötä. Epävarmuus ei ole vähentynyt Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja sekä Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry:n eli Entren puheenjohtaja Merkkejä itsensätyöllistäjien joukkovoiman kasvusta näkyy jo. – Edelleenkään itsensätyöllistäjä ei voi luottaa siihen, että jos TE-palvelut on tehnyt päätöksen hänen työttömyysturvastaan aikaisemmin, päätös olisi sama myös seuraavalla kerralla. Kriitikkojen pelot itsensätyöllistäjien työttömyysturvaongelmien räjähtämisestä eivät toteutuneet, mutta lakiuudistus ei myöskään ole parantanut tilannetta. Uudistuksen myötä työttömyysturvalaista poistettiin palkansaajien ja yrittäjien välimaastoon jäänyt ryhmä ”omassa työssä työllistyvät” ja heidät siirrettiin yrittäjien ryhmään. Journalistiliiton jäsenistä noin joka viides toimii freeE nnen kuin uusi työttömyysturvalaki astui voimaan 1. TEKSTI SINI LEMMETTY KUVITUS HANS EISKONEN ON EDELLEEN AUKKOINEN ITSENSÄTYÖLLISTÄJIEN TYÖTTÖMYYSTURVA lancerina, joten liitolla on suhteellisen hyvä tuntuma itsensätyöllistäjien työttömyysturvaongelmiin. Heidän on oltava todella tarkkana TE-palveluiden kanssa, jotta eivät menetä työttömyyspäivärahaansa heti työttömyyden alussa. >. Päätökset myös vaihtelevat alueittain. Siksi tarvitaan uusia ratkaisumalleja. tammikuuta 2016, itsensätyöllistäjät ja heidän edunvalvojansa esittivät mediassa huolestuneita puheenvuoroja lakiuudistuksen mahdollisista ongelmista. Uusi työttömyysturvalaki on ollut voimassa nyt yli kaksi vuotta. Vuoden 2016 lakiuudistus ei siis ole suoranaisesti vähentänyt yrittäjyyttä pohtivien tai kokeilevien jäsenten epävarmuutta omasta työttömyysturvastaan. Itsensätyöllistäjät, joilla ei ole yritysja yhteisötunnusta, toiminimeä, freelanceverokorttia tai edes ammatillisia verkkosivuja, luokitellaan siis nykyään yrittäjiksi TE-palveluissa. Sivutoimisuuden määrittelyyn ei edelleenkään ole olemassa valtakunnallisesti yhtenäisiä ohjeistuksia. Tämä näkyy jäsenten yhteydenotoissa, joissa ei ole toistaiseksi tullut vastaan suurta määrää isoja ongelmia. Tähän mennessä lakiuudistus ei ole suoriutunut tehtävistään mairittelevin arvosanoin. Vuonna 2016 voimaan astuneen uuden työttömyysturvalain tarkoituksena oli selkeyttää yrittäjyyden määritelmää sekä kehittää itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa. Sivutoimisen yrittäjyyden todistaminen Hallamaa korostaa, että itsensätyöllistäjien työttömyysturvan keskeisin ongelma on pysynyt samana lakiuudistuksen jälkeen: sivutoimisen yrittäjyyden tulkinnanvaraisuus. Hallamaa arvelee, ettei lakiuudistus ole näillä näkymin tuottanut itsensätyöllistäjille aiempaa suurempia ongelmia työttömyysturvansa kanssa. Toki yksittäisiä tragedioita on voinut tapahtua, mutta mitään suurempaa ongelma-aaltoa ei ole havaittavissa. Yrittäjyydestä kiinnostuneet Akavan Erityisalojen ja Entren jäsenet kuitenkin kyselevät edelleen säännöllisesti työttömyysturvastaan ja sen saamisen ehdoista. Pelättiin, että yhä suurempi osa itsensätyöllistäjistä eli kevytyrittäjistä, freelancereista ja ammatinharjoittajista jäisi työttömyysturvan ulkopuolelle. Journalistiliiton työehtoasiamies Hannu Hallamaan mukaan yhteydenottojen määrä kasvoi merkittävästi työttömyysturvalain uudistuksen tienoilla, mutta nyt määrä on tasaantunut pariinkymmeneen kuukaudessa. Tiedontarve ja huolet omasta työttömyysturvasta eivät kuitenkaan ole vähentyneet lakiuudistuksesta huolimatta
On esimerkiksi luotava nykyistä kestävämpiä eläkeja sairausvakuutuksia uusille yrittäjille ja tätä kautta tuettava heitä työelämän muutoksissa. Arviointi määrittelee sen, saako yrittäjyyttä kokeileva työtön jatkossa työttömyyskorvausta vai ei. Joukkovoimaa myös itsensätyöllistäjille. – Usein jäsentemme yhteydenotoissa esitetään niin sanottuja rajanvetokysymyksiä: missä menee pääja sivutoimisen yrittäjyyden välinen raja, mikä on laskutusosuuskunnan ja työosuuskunnan välinen ero, milloin on kyseessä työsuhde ja milloin toimeksiantosuhde. Vuonna 2016 itsensätyöllistäjien osuus kaikista työllisistä oli noin 7 prosenttia. – Tällä hetkellä ammattiyhdistykset eivät pysty puolustamaan yrittäjäjäseniään työneuvotteluissa. Neljän kuukauden kokeilujakso ei ole pitkä aika, mutta se voi olla alku jollekin isommalle muutokselle työttömyysturvassa. Toinen, vielä mittavampi sosiaaliturvan uudistus olisi perustulo, josta on meneillään kaksivuotinen kokeilu Suomessa. Kuten Pyöriän toimittamassa kirjassa painotetaan, itsensätyöllistäjänä ja ylipäätään pienyrittäjänä toimiminen voidaan luokitella sosiaaliseksi riskiksi. Tilastokeskuksen vuoden 2013 tietojen mukaan peräti 29 prosenttia itsensätyöllistäjistä kuuluu alimpaan tuloluokkaan ja 15 prosenttia toiseksi alimpaan. Tammikuussa 2017 Journalistiliitto perusti Mediakunta-nimisen työosuuskunnan, joka tarjoaa media-alan osaajille työkeikkoja ja ammatillista neuvontaa sekä hoitaa työnantajan velvollisuuksia. Työelämätutkija Pasi Pyöriän toimittamassa kirjassa Työelämän myytit ja todellisuus (2017) itsensätyöllistäjien ja palkansaajien tuloja suhteutetaan tehtyihin työtunteihin. Arkijärjelläkin voi ymmärtää, että jos neuvottelutilanteessa ovat vastakkain aloitteleva itsensätyöllistäjä ja liikevaihdoltaan satoja miljoonia euroja pyörittävä pörssiyhtiö, itsensätyöllistäjän neuvotteluasema ei ole kummoinen. Aina nämäkään perustelut eivät riitä TE-palveluille. Yhdistelmävakuutuksen yksityiskohtia suunnitellaan parhaillaan, ja suunnittelutyön pitäisi olla valmis vuoden 2019 alkuun mennessä. Lakimuutos antaa työttömälle aiempaa turvallisemman vaihtoehdon kokeilla yrittäjyyttä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2000 heitä oli 120 000, mutta vuonna 2016 jo 43 000 enemmän, yhteensä 163 000. – Monimuotoinen työelämä on tullut jäädäkseen: välillä ollaan palkkatyössä ja työttömänä, tehdään toiminimellä toimeksiantoja, siirrytään opiskelemaan ja niin edelleen. Sitä ajaa erityisesti Akavan Entre-järjestö. Palkansaajien suhteutettu tuntipalkka puolestaan oli huomattavasti korkeampi, 19–21 euroa. Luomanmäki myös pohtii, voisiko kokeilujaksoa pidentää tulevaisuudessa. n vaaran eli sen, ettei yritystoimintaa aloitteleva työtön ole oikeutettu työttömyysturvaan, vaikka hänellä ei ole juuri mitään yritystuloja. Vuonna 2016 työmarkkinajärjestö Akava ja akavalaiset jäsenliitot perustivat Entre-edunvalvontajärjestön nimenomaan yrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä varten. Myös Salla Luomanmäki painottaa itsensätyöllistäjien oikeuksista huolehtimista kollektiivisin keinoin. Kaikki nuo seikat vaikuttavat siihen, onko ihminen oikeutettu työttömyysturvaan vai ei. Yhdistyksen tavoitteena on esimerkiksi parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa sekä pilvija alustataloudessa työskentelevien oikeuksia. 12 23.2.2018 Jos he tekevät freelancekeikkatyötä, heidän on selkeästi tuotava ilmi keikkatyön pienimuotoisuus ja väliaikaisuus. Jos itsensätyöllistäjällä olisi jonkinlainen kollektiivinen tuki takanaan, se saattaisi rohkaista muitakin ryhtymään yrittäjiksi, Hannu Hallamaa pohtii. – Jos halutaan pitäytyä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiomallissa, itsensätyöllistäjien ja yrittäjien sosiaaliturvasta on pidettävä huolta poliittisin keinoin. Siksi tarvitaan yhdistelmävakuutus, joka joustaisi työtilanteen mukaan ja antaisi ihmisille katkottoman työttömyysturvan ja myös muunlaista sosiaaliturvaa, Entren puheenjohtajana toimiva Luomanmäki kuvailee. Yhtenä vaihtoehtona on heidän edunvalvontansa parantaminen ja joukkovoiman kasvattaminen. Kirjan tutkijat kyseenalaistavat yrittäjyyttä hehkuttavan retoriikan, jossa pienyrittäjyyden edistämistä perustellaan merkittävänä ratkaisuna työttömyyteen ja kansantalouden alavireisyyteen. Yhdistelmävakuutuksesta voi tulla kallis sen ottajalla ainakin aluksi, mutta Luomanmäen mukaan vakuutus on tärkeä askel itsensätyöllistäjien sosiaaliturvan kehittämisessä. Kasvava tarve eheälle työttömyysturvalle Työttömyysturvan ehtojen monimutkaisuus ja viranomaispäätösten ailahtelevuus eivät paranna itsensätyöllistäjien toimeentuloa, joka on jo ennestään heikko verrattuna palkansaajiin. Jakson jälkeen TE-palvelut arvioivat yritystoiminnan päätoimisuuden. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Hallamaa peräänkuuluttaa laajempia sosiaaliturvauudistuksia, muttei määrittele niitä sen enempää. Luomanmäki Akavan Erityisaloista ja Entrestä vahvistaa saman epävarmuuden itsensätyöllistäjien ja kevytyrittäjyyttä harkitsevien ihmisten keskuudessa. Yrittäjyyskokeilussa on potentiaalia Tämän vuoden alussa astui voimaan lakimuutos, jonka turvin työtön voi kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan ilman pelkoa työttömyysturvansa menetyksestä kyseiseltä ajalta. > Tuoreen lakimuutoksen turvin työtön voi kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan ilman pelkoa työttömyysturvansa menetyksestä. ALL OVER PRESS/ISMO PEKKARINEN/KÄSITTELY KU. Merkkejä itsensätyöllistäjien joukkovoiman kasvusta kuitenkin näkyy jo. Luomanmäki pitää perustuloa kiinnostavana keskustelunavauksena, mutta toteaa, että sen toimivuutta kannattaa arvioida vasta sitten kun perustulokokeilusta saadaan empiirisiä tuloksia. Elämäntilanteen mukaan joustava perustulo tasaisi vaihtelevia tuloja ja vieläpä ilman suurta byrokratiaa. Itsensätyöllistäjät tarvitsevat tukea jo nyt. Luomanmäki Akavan Erityisaloista ja Entrestä pitää lakimuutosta lähtökohtaisesti myönteisenä. Itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiselle on siis painetta. Vastaavat luvut palkansaajilla ovat 8 ja 10 prosenttia. Yhdistelmävakuutus on kuitenkin vielä työn alla ja perustulo toistaiseksi kokeiluasteella. Vuonna 2010 itsensätyöllistäjien tuntipalkka oli 8–15 euroa. Myös Hallamaa Journalistiliitosta näkee lakimuutoksen lupaavana. Yrittäjyyden tunnusmerkeistä kysellään paljon. Uudet yhdistykset ja työosuuskunnat ovat merkki siitä, että ihmiset kaipaavat muutakin kuin juhlapuheita, jotta pienyrittäjyydestä tulisi nykyistä varteenotettavampi vaihtoehto palkkatyölle tai työttömyydelle. Palkansaajien tulojakauma on myös huomattavasti tasaisempi kuin itsensätyöllistäjillä, eli keskituloisuutta ilmenee enemmän palkansaajien keskuudessa. Kohti isoja ratkaisuja Yksi suurempi sosiaaliturvan uudistus voisi olla yhdistelmävakuutus, jonka ottaja pystyisi sosiaalivakuuttamaan itsensä sekä palkansaajana että yrittäjänä. Nelikuukautisen jakson jälkeen TEpalvelut arvioivat yritystoiminnan päätoimisuuden. Luomanmäki alleviivaa enemmän palkkatyön tukemista poliittisin keinoin muuttuvassa työelämässä. Elämäntilanteen mukaan joustava perustulo tasaisi itsensätyöllistäjien vaihtelevia tuloja ja vieläpä ilman suurta byrokratiaa. – Se poistaa äärimmäisen katastro. Itsensätyöllistäjien määrä kuitenkin kasvaa Suomessa
13 23.2.2018 p. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9–16. Tervetuloa! Hallitus Tyköistuvat ja suorat mallit XS | S |M | L | XL | XXL | XXXL Verkkokauppa + postikulut 2,50 € Kansan Uutisten laadukkaat ja eettiset Tilaa nyt! Tilaa: kauppa.kansanuutiset.fi kirjakauppa@kansanuutiset.fi 09 759 601 + pposstikul stikulut 2 stikulutt ut ut 2,50 € lutt 2,5 2 50 € 25 25 €€ T-PAIDAT. Tervetuloa! Hallitus SDPL:n Tampereen Aluejärjestö ry VUOSIKOKOUS Su 18.3. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. Kokouksia tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. 09 4366 320 SDPL:n Hämeen Pioneerit ry VUOSIKOKOUS Su 18.3. Beckerintie 10 Helsinki p. klo 12:00 Näsilinnankatu 22 A 27 Esillä sääntöjen määräämät asiat ja liittokokousedustajien valinta. klo 11:00 Näsilinnankatu 22 A 27 Esillä sääntöjen määräämät asiat ja liittokokousedustajien valinta
Johdantotekstin kuvaus on talouspolitiikan näkökulmasta erittäin kiinnostava. Perusvuotena tapahtuvan sopeutuksen sijaan voitaisiin yhtä hyvin vaikuttaa tulevaisuuden julkisiin ylija alijäämiin, jotka määrittävät kestävyysvajeen. Jos esimerkiksi väestörakenne muuttuu sen jälkeen jälleen selvästi edullisemmaksi kasvun ja ikäsidonnaisten menojen kehityksen kannalta, kannattaa sopeutuksen kanssa odottaa rauhassa. Jos jokaisen hallituksen kädet sidotaan vaalikaudeksi kestävyysvajesopeutukseen, ei edes tärkeisiin rakenteita uudistaviin julkisiin investointeihin löydy välttämättä resursseja. Edellä esitetystä kuvauksesta voisi päätellä, että aikaa julkisen talouden sopeuttamiselle olisi neljä vuotta eli vuodesta 2013 vuoteen 2017. Siitäkin huolimatta, että vuoden 2013 kestävyysvajelaskelman mukaan velkaantuminen on nyt kestämättömällä uralla. Sellaisiakin, jotka hetkellisesti vaativat määrärahojen lisäämistä. Jos kestävyysvajeen laskennan logiikkaa seurataan talouspolitiikassa loppuun saakka, ylijäämiä on aikaa kerryttää aina maailmanloppuun asti. Tuore esimerkki tällaisesta on perhevapaauudistus, joka kaatui pitkälti vaatimukseen kustannusneutraalisuudesta. Jussi Ahokas Kirjoittaja on Suomen sosiaali ja terveys ry:n, SOSTEn pääekonomisti, joka on kiinnostunut hyvinvoinnin ja talouden välisestä suhteesta, järjestöjen taloudellisesta merkityksestä sekä poliittisesta taloudesta.. Valitut sanamuodot eivät kuitenkaan kuvaa hyvin sitä, millaisia politiikkasuosituksia kestävyysvajeesta nousee. Jo kevään kehysriihineuvotteluissa olisi syytä irtautua siitä talouspoliittisesta logiikasta, joka kestävyysvajelaskennasta on Suomessa johdettu käytäntöön. Euroopan komission vuoden 2016 laskelmissa suurimmat kestävyysvajeet olivat Slovenialla, Luxemburgilla, Maltalla, Liettualla ja Suomella. Kestävyysvajeesta ei voidakaan suoraan vetää johtopäätöksiä valtioiden maksukyvystä, joka euron olosuhteissa riippuu keskuspankin omaksumasta politiikasta ja rahoitusmarkkinoiden näkemyksestä. Sen jälkeen niiden suhde BKT:hen oletetaan vakioksi. Esimerkiksi ikäsidonnaisten menojen kehitystä arvioidaan vuoteen 2060 asti. Vaikka Suomi ei onnistunut kuromaan kestävyysvajetta umpeen vuoteen 2017 mennessä, rahoitusmarkkinat lainaavat edelleen valtiolle hyvin matalalla korolla. Kestävyysvajelaskelma ei myöskään kerro VM:n mukaan mitään siitä, mikä umpeen kuromisen aikataulun tulisi olla. Sen sijaan korkolistauksen viidestä kärkimaasta Kyproksella ja Italialla kestävyysvaje oli pienimpien joukossa ja Espanjalla sekä Portugalillakin vain euromaiden keskitasoa. E simerkiksi viittaus siihen, ettei kokonaisveroaste saa nousta julkisen talouden tilaa kohennettaessa on kestävyysvajelaskennassa ainoastaan laskelmiin sisällytetty tekninen oletus, ei politiikkasuositus. Yli 40 vuoden ajallakin oletuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, mistä VM myös muistuttaa. Aikaväli juontuu siitä, että VM laskee kestävyysvajeen aina nykyhetkestä neljän vuoden päähän, johon ministeriön keskipitkän aikavälin ennuste päättyy. 15 23.2.2018 KESTÄVYYSVAJETTA EI TARVITSE KUROA UMPEEN HETI M uistatko vielä Jyrki Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vuodelta 2013. Se olisikin mieletöntä. Vaikka laskelmat kertoisivat kestävyysvajeesta, meillä on edelleen hyvin aikaa tehdä kasvua vahvistavia julkisia investointeja. Usein julkisessa keskustelussa kestävyysvajetta on avattu jokseenkin tähän tapaan. Sen tavoitteena oli kuroa umpeen Suomen julkisen talouden kestävyysvajetta. Euroalueen osana Suomessa on syytä tarkkailla julkista velkaantumista, mutta liikkumatilaa julkisen talouden hoidossa on ymmärrettyä enemmän. Yksikään näistä maista ei kuitenkaan kuulunut viiden kärkeen eurovaltioiden pitkien korkojen tason vertailussa, joka kuvaa parhaiten valtioiden maksukykyriskiä. Rakennepoliittisen ohjelman johdannossa kuvattiin kestävyysvajetta seuraavasti: julkisen talouden rahoitusaseman olisi kohennuttava vuoteen 2017 mennessä yli yhdeksän miljardia euroa, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan hyvinvointivaltioon liittyvät velvoitteensa ilman kokonaisveroasteen nousua niin, ettei velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. VM:n kestävyysvajelaskelmassa, jossa tulevaisuuden julkisten tulojen ja menojen kasvua arvioidaan velanhoitomenojen, omaisuustulojen ja ikäsidonnaisten menojen osalta, ei ennusteta äärettömän pitkää tulevaisuutta. Kun ylijäämät kattavat alijäämät, ei kestävyysvajetta ole. Kuten Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kestävyysvajeraportissa vuodelta 2014 todetaan, kestävyysvajeindikaattori kertoo, ”kuinka suuri sopeutus julkiseen talouteen tarvitaan laskelman perusvuonna, jotta julkisen sektorin diskontatut tulot vastaavat sen diskontattuja menoja äärettömän pitkällä tarkastelujaksolla”. Kuten valtiovarainministeriön (VM) virkamiehet ovat muistuttaneet, kestävyysvajelaskelmasta ei voida päätellä järkevintä tapaa vajeen umpeen kuromiseksi eikä veronkorotuksia pidä rajata keinojen ulkopuolelle. Jos jokaisen hallituksen kädet sidotaan vaalikaudeksi kestävyysvajesopeutukseen, ei edes tärkeisiin julkisiin investointeihin löydy välttämättä resursseja. Vaikka ministeriö olettaa kestävyysvajeeseen vaikuttavien muutoksien tapahtuvan pääosin vuoteen 2060 mennessä, tästä ei voi päätellä, että vajeen umpeen kurominen pitäisi tehdä ennen sitä. Suomessa talouspolitiikan ohjenuoraksi on sen sijaan otettu kestävyysvajeen nopea umpeen kurominen. Tämä – sopivasti yhden hallituskauden mittainen – aikaväli on kuitenkin niin ikään laskutekninen seikka. R uotsissa valtiovarainministeriön alainen Konjunkturinstitutet on tunnetusti varoittanut käyttämästä kestävyysvajetta talouspolitiikan perustana. P eriaatteessa aikaa kestävyysvajeen umpeen kuromiselle on äärettömästi. Aikaväli on valittu siten, että laskelman taustamuuttujien kehityksestä voidaan tehdä paremmin perusteltuja oletuksia. E hkä juuri kestävyysvajelaskennan logiikasta ja sen äärettömän pitkästä tarkasteluaikavälistä johtuen rahoitusmarkkinat eivät näytä sanottavasti kiinnostuneen kestävyysvajeindikaattorista
Unkarissa on nyt kaksi äärioikeistolaista puoluetta, joista Fidesz on radikaalimpi, toteavat tutkijat Péter Krekó ja Attila Juhász helmikuussa julkaistussa englanninkielisessä kirjassaan The Hungarian Far-Right (Unkarin äärioikeisto). Jos haluamme lyödä Fideszin, meidän on kerättävä mahdollisimman paljon paikkoja yhden ehdokkaan vaalipiireissä, eikä se onnistu ilman yhteistyötä Jobbikin kanssa, toteaa mielenosoituksessa mukana ollut Márton Gulyás. Viraston mukaan puolue oli rikkonut lakia rahoittaessaan hallituksen vastaista ulkomainoskampanjaansa kesällä 2017. Matemaattisesti oppositiolla olisi hyvät voiton mahdollisuudet, jos se kykenisi asettamaan Fideszille yhden yhteisen vastaehdokkaan kuhunkin piiriin. Päähallituspuolueen Fideszin päämajan edustalle oli kokoontunut tuhansia mielenosoittajia. Fidesz ja Jobbik ovatkin vaihtaneet paikkaa. Sakot ovat lopullisia, eikä niistä voi valittaa minnekään Unkarissa. Tämä on aivan naurettavaa ja kertoo, millainen maa Unkarista on tullut, Gyöngyösi sanoo. Tuula Koponen ja Pentti Väistö Äärioikeistopuolue Jobbikin ideologi Márton Gyöngyösi sanoo, että ”Orbán on menettänyt järkensä, me taas olemme tulleet järkiimme”.. – Talousministeri Mihály Vargan mukaan viranomaiset ovat kuitenkin keskenään sopineet niin, että sakkojen eräpäivä on vasta vaalien jälkeen kesällä. Kirjeessä Unkarin nykymenoa luonnehditaan ”kansalliseksi häpeäksi” ja Fideszin hallintoa ”kleptokratiaksi” – niin korruptoituneeksi, että varastaminen on institutionalisoitua. Ágnes Hellner sekä historioitsija, entinen ulkoministeri Géza Jeszenszky. Myös useat asiantuntijat, esimerkiksi ÁSZ:n entinen apulaisjohtaja, ovat esittäneet vahvoja epäilyjä, etteivät sakkotuomiot välttämättä ole laillisia. – Orbán on menettänyt järkensä, me taas olemme tulleet järkiimme, Marton Gyöngyösi muotoilee puolueensa linjan muutoksen. Matemaattisesti kyllä, ideologisesti ei. Pian tarkastusvirasto ilmoitti myös neljän pienemmän oppositiopuolueen eli vihreän LMP:n, demokraattisen koalition (DK), Yhdessä-puolueen (Együtt) sekä Vuoropuhelun (Párbeszéd) syyllistyneen ”laittomaan kampanjarahoitukseen”, tosin niiden saamat sakot olivat huomattavasti pienempiä. Kuulostaa hurjalta, mutta voisiko se toimia. M oni ei ollut uskoa silmiään joulukuussa 2017 Budapestissa. Oppositio onkin vienyt asian EU:n tuomioistuimeen. Sakkotuomioita epäillään laittomiksi Mutta palataan hetkeksi joulukuisiin tapahtumiin. – ÁSZ ei ole kertaakaan 28-vuotisessa historiassaan sakottanut ainoatakaan puoluetta laittomasta kampanjarahoituksesta. Nykyään Gyöngyösi kuulostaa maltillisemmalta kuin maan ”illiberaali” pääministeri Viktor Orbán, joka uhmakkaalla retoriikallaan ja pakolaisvastaisuudellaan on ajanut Unkarin jatkuvaan riitaan Brysselin kanssa. Márton Gulyás on tunnettu vasemmistoaktivisti, jonka mielestä parlamentaarinen demokratia on mahdollista palauttaa Unkariin vain oppositiovoimien laaja-alaisella yhteistyöllä. loso. Jobbik ja Fidesz vaihtoivat paikkaa Márton Gyöngyösi on ollut yksi tärkeimmistä Jobbikin puolueideologeista yli 10 vuotta, ja hän ehdotti vuonna 2012 juutalaisten listaamista turvallisuussyistä. Vaalit käydään uudella järjestelmällä Unkarin uuden vaalilain mukaan parlamenttipaikoista 53 prosenttia eli 199 paikasta 106 jaetaan yhden kierroksen perusteella enemmistöpiireissä ja loput valtakunnallisen puoluelistan avulla. 16 23.2.2018 Vasemmisto ja äärioikeisto yhteistyöhön Unkarin vaaleissa. Mielenosoittajat olivat pääasiassa jobbikilaisia Árpád-raitaisine tunnuksineen, mutta monen hämmästykseksi heidän joukossaan oli myös EU:n lippuja heiluttavia vihreitä sekä liberaalia vasemmistoa edustavia poliitikkoja, jotka ensimmäistä kertaa historiassaan näyttäytyivät julkisesti äärioikeiston rinnalla. Nyt ymmärrämme, ettei demokratiaa kannata tappaa vaan pitää hengissä, jotta sitä voi parantaa. ”Kolmekymmentä vuotta sitten yksipuoluevaltaa purettiin, nyt olemme todistamassa sen rakentamista uudelleen. Olemme kaikki tästä vastuussa, ja ensimmäinen askel kehityksen pysäyttämiseksi on puolueiden yhteistyö”, allekirjoittaneet toteavat. – Tietenkin on surullista, että suurin oppositiopuolue on nimenomaan äärioikeistolainen, mutta nykyään sitä voi jo luonnehtia maltilliseksi äärioikeistoksi. Jobbikin miljoonasakko oli vasta alkusoittoa, ja jatkoa osattiin odottaa. Kirje julkaistiin Magyar Nemzet -lehdessä, ja sen oli allekirjoittanut 26 tunnettua unkarilaista tieteen ja taiteen eri alojen edustajaa, esimerkiksi . Oppositiosta katsottuna Orbánin kausi on ollut meille hyvä oppitunti. Ja yhtä selvää on, ettemme aio maksaa sakkoa, koska meillä ei yksinkertaisesti ole sellaista summaa, Gyöngyösi sanoo. Samanlaisen vetoomuksen esitti myös joukko Unkarin älymystön edustajia avoimessa kirjeessään oppositiopuolueille tammikuun lopussa. – Vaikka vastustamme pakolaisten jakamista Brysselin määräämien kiintiöiPääministeri Viktor Orbánin kampeaminen vallasta Unkarin huhtikuisissa parlamenttivaaleissa on mahdotonta, elleivät liberaali vasemmisto ja radikaali äärioikeisto yhdistä voimiaan. – Olemme nyt siirtyneet Unkarissa aivan uudelle aikakaudelle, sanoo Jobbikin kansanedustaja Márton Gyöngyösi Budapestissa. Vielä muutama vuosi sitten Jobbik poltti EU-lippuja ja olisi halunnut teettää hallituksella listan niistä juutalaisista, jotka ovat ”riski kansalliselle turvallisuudelle”. – Ajatukset, joita Orbán on toteuttanut, olivat alun perin meidän. Protestin syynä oli valtion tarkastusviraston (ÁSZ) äärioikeistolaiselle Jobbik-puolueelle langettama noin kahden miljoonan euron sakko. On päivänselvää, että opposition osallistuminen vaaleihin yritetään tehdä mahdottomaksi
Rekisteröityjä puolueita Unkarissa oli tammikuun lopussa noin 250, ja niitä syntyy koko ajan lisää. Jobbikin kannatus on tuoreimpien kyselyjen mukaan 17 prosenttia, MSZP:n 12 prosenttia, DK:n 7 prosenttia ja vihreän LMP:n 6 prosenttia. Islam on maailmanuskonto ja sen maltillinen siipi kumppanimme taistelussa äärivoimia vastaan, Gyöngyösi sanoo. – Mutta vasemmistoryhmien ja äärioikeiston ideologiset erot – Jobbikin maltillistumisesta huolimatta – ovat niin valtavat, että yhteistyö on erittäin vaikeaa, Balogh muistuttaa. Edellisissä parlamenttivaaleissa Fideszille riitti 45 prosentin äänisaalis ehdottomaan enemmistöön. Esteenä isot ideologiset erot Kelpaisiko rasistisimmat puheensa pyörtänyt ja kohti politiikan keskikenttää hivuttautunut Jobbik kumppaniksi muille oppositiopuolueille. Tapausta tutkii EU:n petostentorjuntavirasto Olaf. Unkari ei tarvitse nyt ideologioita vaan ratkaisuja, Gerencsér korostaa. – Sekä demokraattinen vasemmisto että Jobbik menettäisivät ääniä, jos ne liittoutuisivat, siksi emme usko yhteistyön toteutuvan, viestii DK puoluetoimistostaan. Vuoden 2014 vaaleissa lähes 150 puoluetta yritti parlamenttiin. 17 23.2.2018 den mukaan, olemme varoittaneet (Orbánin) hallitusta lausunnoista, jotka lietsovat islamkammoa Unkarissa. MSZP:ssä ja DK:ssa ei uskota, että Jobbik olisi oikeasti hylännyt rasismin, antisemitismin ja EU-vastaisuuden, onhan linjanmuutos ollut myrkkyä osalle puolueen kenttäväestä ja paikallisjohdosta. – Unkarissa on kaksi miljoonaa Fideszin äänestäjää, kaksi miljoonaa opposition äänestäjää sekä neljä miljoonaa niitä, jotka eivät äänestä. Mielipidekyselyjen mukaan liike ei ylitä parlamenttiin vaadittavaa 5 prosentin äänikynnystä 8. Unkarin nykyinen, jo edellisissä vaaleissa käytössä ollut vaalijärjestelmä on suunniteltu kaksipuoluejärjestelmää silmällä pitäen, ja se on Fideszin etu. – Jos vasemmisto ja äärioikeisto todella ryhtyisivät yhteistyöhön, Fideszin lyöminen olisi matemaattisesti helppo nakki, sanoo Unkarin politiikasta päivittäin bloggaava Éva Balogh. Hallitus väittää unkarilaissyntyisen miljardöörin George Sorosin värväävän Eurooppaan miljoonia muslimitaustaisia maahanmuuttajia, ja se aikoo nyt ”pysäyttää” tämän kansalaisjärjestöjä kurittavan ”Stop Soros” -lakipaketin avulla. – Emme halua puhua vasemmistosta tai oikeistosta, sillä meillä on valtavasti ongelmia, esimerkiksi korruptio, köyhyys, Venäjän vaikutusvallan kasvu ja hirvittävässä kunnossa oleva terveydenhuolto. Baloghin mukaan opposition rahkeet eivät riitä Fideszin lyömiseen ilman (sosiaalidemokraattista) sosialistipuoluetta (MSZP) ja siitä irronnutta DK:ta, joka on entisen pääministerin Ferenc Gyurcsányn puolue. Fideszin ja sen apupuolueena toimivan kristillisen KDNP:n kannatus on ylivoimainen, 53 prosenttia. Vastapuoli on sirpaleinen ja toraisa. Yksi uusimmista puolueista on kansanliikkeenä syntynyt Momentum, joka jo vuosi sitten sai erävoiton Fideszistä torpedoimalla hallituksen olympiahankkeen. Hallituksen mielikuvissa on olemassa myös ”Sorosin puolue”: käsitettä käytetään propagandistisesti erityisesti vasemmiston mustamaalaamiseen. Nuoret keräsivät lähes 300 000 nimeä Budapestin kesäkisahanketta 2024 vastustaneeseen adressiin. Neljä miljoonaa nukkuvaa äänestäjää Unkarin 199-paikkaisessa parlamentissa on edustettuna yhdeksän puoluetta. PENTTI VÄISTÖ. huhtikuuta pidettävissä vaaleissa. Äskettäin Fideszin kannatus putosi 4 prosenttiyksikköä, kun pääministeri Orbánin vävyyn kohdistuneet väärinkäytösepäilyt tulivat helmikuussa julki – tosin hillitysti – myös Unkarin valtamediassa. Orbán on rakentamassa yksipuoluevaltaa. ”Orbán varastaa”, sanotaan Jobbikin julisteessa. Fidesz on lyötävissä, jos mahdollisimman moni noista neljästä miljoonasta saadaan äänestämään, vakuuttaa kuitenkin Momentumin tiedottaja Mária Gerencsér
18 23.2.2018
AJANKUVA KUVA MUNIR UZ ZAMAN / AFP-LEHTIKUVA TEKSTI KAI HIRVASNORO. Sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan tehtiin Myanmarin lisäksi Syyriassa ja Jemenissä. Rohingyoja arvioidaan olevan vähän alle tai yli 1,5 miljoonaa. . 19 23.2.2018 Ihmisoikeuksien alennustila on kuva ajastamme 1 MYANMARIN rohingya-vähemmistöön kuuluva lapsi kantaa polttopuita Bangladeshissa sijaitsevalla pakolaisleirillä. 3 MYÖS Suomen ihmisoikeuksista riittää huomautettavaa. Nimiä vetoomukseen on kerätty ympäri maailmaa. Siitä on raportoitu vielä helmikuussakin, vaikka Myanmar ja Bangladesh ovat samaan aikaan neuvotelleet pakolaisten paluusta. Amnestyn mukaan Myanmarin viranomaiset ovat käyttäneet näännytystaktiikkaa. Se uhkaa normalisoida vähemmistöjen syrjinnän, Amnesty International varoittaa viime vuotta koskevassa raportissaan. Amnesty arvostelee Suomea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien kaventamisesta, yksityisyyden suojaa uhkaavasta tiedustelulakipaketista, naisiin kohdistuvan väkivallan tukipalvelujen riittämättömyydestä ja translain puutteista. Ranskassa rajoitettiin oikeutta mielenilmaukseen, ja Venäjällä ja Puolassa heikennettiin naisten oikeuksia. Viime vuonna sadattuhannet heistä joutuivat pakenemaan Bangladeshiin vainoja, joissa tapettiin tuhansia siviilejä. 2 ROHINGYOJA kohdannut vaino on esimerkki isommasta kuvasta, josta Amnesty kertoo torstaina ilmestyneessä vuosiraportissaan: maailman johtajien vihaa täynnä oleva retoriikka on muuttunut teoiksi. Vuoden aloitti virkaan astunut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asettamalla ensitöikseen maahantulokiellon pakolaisille ja muslimienemmistöisistä maista tuleville ihmisille. Pääministeri Juha Sipilä saa Suomessa kerätyn 20?000 allekirjoittajan vetoomuksen maaliskuussa. Amnesty syyttää myös Australian ja Unkarin demonisoivan pakolaisia ja siirtolaisia. Suomen translain muuttaminen on ollut yksi Amnesty Internationalin kampanjoista. YK syytti syksyllä kriisin alkaessa Myanmaria etnisestä puhdistuksesta
Pintaa syvemmältä Afrinin sodan tueksi järjestetty mielenosoitus Turkin pääkaupungissa Ankarassa viime viikolla. Raportin kirjoittajien mukaan Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin kaltaista vahvaa ja sotilaallisesti pätevää johtajaa. Suhtautuminen Eurooppaan ja EU:hun oli melkein yhtä kielteistä: 73 prosenttia vastaan ja 21 prosenttia puolesta. Se perustuu muun muassa marraskuussa tehtyyn, CAP:n tilaamaan mutta turkkilaisen gallupyhtiön suorittamaan kyselyyn, samoin kuin historiallis-poliittiseen katsaukseen. Näihin toimiin turkkilaiset suhtautuvat CAP:n kyselytutkimuksen mukaan varsin pitkälle puoluekantansa mukaisesti. Suhtautuminen Venäjään on vähän lievempi, mutta kuitenkin 63 prosenttia vastaan ja 36 prosenttia puolesta. T ämä kansallismielinen rintama ei kuitenkaan ole Erdo?anin luoma, vaikka hän onkin osannut valjastaa sen tukemaan yksinvaltiuttaan. Kapinan kukistaminen esitetään sekä Erdo?anin puheissa että muissa yhteyksissä Konstantinopolin valtauksen ja itsenäisyyssodan tapaisena suurena sotilaallisena voittona. Valtakuntahan ulottui aikoinaan Espanjaan asti. Vastaajista 72 prosenttia oli tätä mieltä, vain 22 prosenttia toista mieltä. Sen Erdo?an on pyrkinyt tekemään toimintakyvyttömäksi vangitsemalla sen tärkeimpiä johtajia ja kansanedustajia. CAP:n kyselyssä udeltiin: Onko Turkki islamilaisen maailman luonnollinen johtaja. Raportin kirjoittamisen aikoihin ei vielä löytynyt sotaa, joka olisi tarjonnut Erdo?anille mahdollisuuden tulla Kemal Atatürkin ”seuraajaksi”. Vain puolet kansasta on kannattanut Erdo?ania, ja se on hänestä liian vähän. CAP:N RAPORTIT löytää netistä: www.american progress.org/issues/ security/reports M iksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?an kuukausi sitten aloitti Afrinin sotansa. Marraskuussa tehdyn kyselyn aikana Turkki oli kahtiajakautunut maa. Nyt Afrinin sota on luonut edellytykset vaientaa kaikki kriittiset äänet julistamalla sodan vastustajat maanpettureiksi. Tämä luultavasti onkin sodan päätarkoitus. Eräs AKP:n äänestäjä muotoili tämän näin: ”Eurooppa on sulkenut ovensa Turkilta kokonaan – länsimaat yrittävät tuhota tämän maan, koska Turkki on saanut takaisin sen voiman, mikä sillä oli osmanivallan aikana”. V allankaappausyritys on samalla tarjonnut Erdo?anille ja AKP:lle joustavan työkalun ulkoisten ja sisäisten vihollisten nujertamiseksi. Uskottavampi syy on pyrkimys kansan rivien kokoamiseen johtajansa taakse ajatellen ensi vuoden presidentinvaaleja. Jatkossa kysyttiin suhtautumista eri ulkomaihin. 20 23.2.2018 TURKIN KANSALLISMIELISTEN SOTA Yhdysvaltoihin suhtauduttiin hyvin kielteisesti: 83 prosenttia oli maata vastaan ja vain 10 prosenttia puolesta. Sota muuttanee kuitenkin luonnettaan Syyrian hallituksen ilmoitettua lähettävänsä joukkojaan Afriniin taistelemaan Turkin hallituksen joukkoja vastaan. AKP:n kannattajista 80 prosenttia kannattaa puhdistuskampanjaa, kun taas 70 prosenttia CHP:n, 51 prosenttia MHP:n ja 81 prosenttia HDP:n kannattajista vastustaa sitä. Niiden mukaan tämä hyvin vahva kansallismielisyys syntyi jo osmanien valtakunnan suuruuden aikoihin. Tällainen valta kiehtoisi myös tämän päivän turkkilaisia. Enemmistö, varsinkin AKP:n kannattajat, vastasi kyllä, kun taas HDP:n kannattajien mielestä tämä ei ole hyvä ajatus. Tämän takia täytyy lähivuosina rakentaa 228 uutta vankilaa. Syy ei ilmeisesti ollut Syyrian kurdien muodostama sotilaallinen uhka Turkille, sellaisen olemassaoloon tuskin kukaan on uskonut. Tällä hetkellä konfrontaatiolinja on vahvoilla. Naiset, vanhemmat henkilöt, vähemmän koulutusta saaneet ja köyhät kannattavat vahvimmin Erdo?anin toimia. Tämän osoittaa amerikkalaisen ajatuspajan Center for American Progressin (CAP) viime viikolla julkaisema laaja tutkielma turkkilaisten kansallismielisyydestä. Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com LEHTIKUVA/ADEM ALTAN. Erdo?anin sotaa tukee siis laaja kansallismielinen rintama, jonka ulkopuolelle on jäänyt ainoastaan HDP. Erdo?anin englanninkielisen äänenkannattajan Daily Sabahin kolumnistit kilpailevat Yhdysvaltojen mustaamisesta. Oppositiota edustaa nyt enää vasemmiston ja kurdien HDP. Nyt ovat jo täysin rinnoin sotaa tukemassa oikeistolainen kansallismielinen MHP, jonka Erdo?an on jo puoleksi liittänyt omaan AKP-puolueeseensa, keskustalainen kemalistinen CHP-puolue sekä MHP:sta eronnut ”Hyvä puolue”. Vaikka kaappausyritys lähti pienestä piiristä, erimielisten puhdistaminen yhteiskunnasta on saanut valtavat mittasuhteet: 150 000 ihmistä on pidätetty, joista 50 000 on vangittu. Sen sijaan 15.7.2016 tapahtuneen vallankaappausyrityksen kukistaminen on esitetty sotilaallisena voittona. Tämä oli raportin mukaan Erdo?anille hyödyllistä, koska monet kansallismieliset turkkilaiset näkevät maansa ”sotilasheimona” ja Turkin historiaa opetetaan kouluissa militaristisen näkemyksen valossa, ja näin se esitetään myös modernissa populaarikulttuurissa. Pitäisikö Turkin toimia aktiivisemmin Yhdysvaltoja vastaan. Turkin historiaa opetetaan kouluissa militaristisen näkemyksen valossa. M illaista johtajaa turkkilaiset kaipaavat. Erään kysymyksen kohdalla vastaukset olivat 44 prosenttia hallinnon linjan puolella, 44 prosenttia sitä vastaan, ja vastaava asetelma toistui monta kertaa