sivu 9 Guardian: Korona vauhdittaa kevyen liikenteen nousua sivu 22 SIVU 14 SiSko kiuru löytää pieniä iloja koronan keSkellä. 21/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. kansan uutiset . vIIkkolehtI | 22.5.2020 | 3,5 € | 21-003251-2021 | kansanuutIset.fI Leena Ruotsalainen pani tuulemaan Pertunmaalla sivu 3 Miten koronakriisi vaikuttaa ilmastokriisiin
Suurkiitos siitä kuuluu ammattitaitoiselle henkilöstölle. Tähän ilmiöön tarttui Sirpa Pääkkönen ja kirjoitti aiheesta kirjan Pätkiä ja potkuja. Viime vuosina on maalailtu uhkakuvia sote-palvelujen toimivuudesta, integraatiosta ja kustannuksista. Sote-järjestelmä on taipunut poikkeusoloihin yllättävän hyvin. Kesto Määräaikais. velka. Kaiken epävarmuuden keskellä Saksan Bundesliigan pelit tuovat valoa uuden normaalin keskelle. Monin paikoin henkilöstö ja koko sote-palveluverkosto ovat toimineet äärirajoillaan. 2 | KU 21 /2 02 Suomessa ikään ja sukupuoleen perustuva syrjintä työelämässä on erittäin yleistä. l S uomen sosiaalija terveyspalvelujen kestävyyttä, ketteryyttä ja riittävyyttä on koeteltu koronaepidemian aikana. Sotejärjestelmä on osoittanut muuntautumiskykyä poikkeusoloissa. Hallitus joutuu päättämään, että edetäänkö sote-uudistuksessa ennen koronaepidemiaan laaditun aikaikkunan puitteissa vai otetaanko aikalisä. HUS:n hartiat ovat monia muita sairaanhoitopiirejä leveämmät. Sote-uudistukseen nihkeästi suhtautuneet suuret kunnat peräävät aikalisää. Koronakriisistä lisähaaste sote-uudistukselle Tästä innostun nyt: jalkapallon paluu, vaikka edes tyhjille katsomoille. Sairauksia on jätetty hoitamatta tartunnan pelosta sen lisäksi, että terveydenhuollossa on keskitytty koronahoitoon. (10 %). Leikkausjonojen pituutta on helpompi arvioida kuin koronan jäljiltä jääviä henkisiä vammoja. Hoitojonot kasvavat. Lue Lisää sivu 18 Kuvanveistäjä Jasmin Anoschkinin eläinhahmot ovat saaneet suurta suosiota: ”Teoksieni ideologia pohjautuu siihen, että kaikki ovat epätäydellisyydessään täydellisiä ja kaikenlaiset ihmiset ja eläimet saavat harrastaa mitä lystäävät.” Lue Lisää 24 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Sote-lakien piti tulla eduskuntaan tämän vuoden loppuun mennessä. Pienissä kunnissa kipuillaan jo koronaepidemian lisäkustannuksista. Pahiten koronaepidemian koetteleman Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa arvioidaan hoitojonojen purkuun kuluvan ensi vuosi. Sote-palvelujen kantokyky vaihtelee eri puolilla maata, kuten on nähty konkreettisesti koronaepidemiankin aikana. TÄSTÄ INNOSTUN NYT JuSSi Virkkunen Politiikan toimittaja 21/2020 Perjantaina 22.5.2020. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA Antti Yrjönen Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Yli viisikymppisen Reine Palmqvistin tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Lähikuukausien ja jopa lähivuosien ajan puhuttaa eniten koronaepidemian aikana syntyvä hoitoPÄÄKIRJOITUS Sirpa puhakka Päätoimittaja sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi PS. Monen mielenterveyspalveluja tarjoavan yksikön käytävät kumisevat tyhjyyttään. Koronakriisi on vahvistanut sote-uudistuksen tarvetta. Sosiaalipalveluissa muhiikin iso velka. Henkilöstön venymisen ja joustojen varaan ei voi laskea pitkälle tulevaisuuteen. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Kaikissa sairaanhoitopiireissä on syntynyt terveysvelkaa
Asiat tapahtuvat nyt. – Tämä on kaunis pieni kunta, johon olen kotiutunut mainiosti. AjAssA KU 21 /2 02 | 3 01 AjAssA S anavalmis ja topakka Leena Ruotsalainen kertoo, ettei hän koskaan haaveillut kunnanjohtajan roolista. Kahdesta päätaajamasta, Kuortista ja Kirkonkylästä muodostuva Pertunmaa oli Ruotsalaiselle tuttu entuudestaan ystävänsä mökin ansiosta. Hetkessä elämisen taidon myötä hän ei ole tottunut asioita pelkäämään, edes koronan keskellä. Ihmiset tuntuvat välittävän toisistaan, ja nyt se on tarpeen. Kotkan nuorisotoimenjohtajan tehtävistä vaihtanut Ruotsalainen antaa erityisesti kiitosta kunnan korona-asioiden hoitamisesta. Vuosia nuorisotyötä tehnyt Leena Ruotsalainen kertoo laittaneensa jo kunnassa tuulemaan. Nuorisotyöstä kunnanjohtajaksi Etelä-Savossa sijaitseva Pertunmaa on saanut uuden kunnanjohtajan. Päätin, että en kuole nuorisotoimenjohtajana. – Olen tekijä ja en juurikaan haikaile mihinkään. Mökkikuntana tunnettu Pertunmaa on keskellä kaunista järvimaisemaa. TeksTi ja kuvaT Sampsa Hannonen Leena Ruotsalainen toivoo, että korona lisäisi ihmisten myönteistä otetta elämään ja halua hillitä ilmastonmuutosta.
koronassa. Sosiaalisessa mediassa aktiivinen Ruotsalainen jakaa ahkerasti kuulumisiaan Pertunmaalta. . hänen. olen. omiStaa osuuden?vaatimattomasta?kesämökistä?Lindowin. –?Aina?on?niitä?ihmisiä,?jotka?eivät?nauti?muutoksen?tuulista?tai?suorasta?viestinnästä.?Kunnan. Ruotsalainen. Tuore. peräänkuuluttaa. jako?kotiin?ensimmäisten?joukossa?ja?kotiapu?riskiryhmäläisille?saatiin?järjestymään?nopealla?aikataululla. kysymyksiin. näkee. ilmastonmuutosta. –?Kestävä?kehitys,?yhdenvertaisuus?ja?globaalit?ongelmat?koskettavat?myös?meitä,?pieniä?kuntia.?Nyt?elämme?kuitenkin?niin?sanotusti?kriisin. aloitettiin. . kanssa. hillitä. ärsyttävä,?kun?sille?päälle?satun,?miettii?Ruotsalainen?omaa?temperamenttiaan. voidaan?lähestyä?vaikka?kaupan?jonossa. Ruotsalainen?pohtii. otetta?elämään. Nuorisopalveluista ei leikata Kunnantalon?vieressä?sijaitseva?koulukeskus?on. –?Me. Syntynyt 14.?1.?1959 . tunnettu?Ruotsalainen?kertoo?ajoittain?tunnistaLeena Ruotsalainen . Retkeily ja kävely kuuluvat tuoreen kunnanjohtajan vakiintuneisiin harrastuksiin. vaipua. . Työt silti jatkuvat ja Leena Ruotsalainen kertoo tehneensä pitkiä päiviä koronakriisin aikana. . kehittymisen?kannalta?se?on?kuitenkin?oleellista.. etupainotteisesti.. . myös. samoista?väestöllisistä?kysymyksistä.?Pidän?täysin?luonnollisena?sitä,?että?nuori?lähtee?opiskelemaan?muille?paikkakunnille.?Oleellista?on?se,?mitä. olohuoneen?näkymä?Pankalammelle.. . yhteisöllisyyden?ja?tasa-arvon?merkitystä.?Globaaleihin. . Väestöllisellä?huoltosuhteella?tarkoitetaan?työikäisten?suhdetta?ei-työikäisiin.?Pertunmaa?ei?ole. hetkelliseen?dystopia-ajatteluun.?Olisihan?se?kuitenkin?hienoa,?että?tämä?näkyisi?ihmisten?halussa. Tosin?tiedostan,?että?saatan?olla?ajoittain?todella. l. Olemme?samassa?veneessä?muiden?kanssa. AjAssA 4 | KU 21 /2 02 –?Näyttäisi?siltä,?että?olemme?tehneet?asioita. olla. saattanutkin. Ruotsalaisen?lempipaikkoja?Pertunmaalla.?Ruotsalaisen?tavoitteena?oli?kiertää?luokissa?ja?tehdä?itsensä?näkyväksi?nuorten?keskuudessa,?mutta?viruksen?takia?suunnitelma?estyi. luopumassa. kuntien. mahdollisuuksia.?Se,?miten?virus?ihmiskuntaan?vaikuttaa,. moneen,. vansa?oman?vauhdikkuutensa,?joka?ei?kaikille?sovi. vierestä. –?Kyllä?tässä?on?vaikeat?taloudelliset?ajat?edessä.. Lempipaikka Pertunmaalla on. –?Minun?mielestäni?on?hyvä,?että?nuoret?kokeilevat?siipiään?ja?näkevät?maailmaa. Kasvunvara?televisio-ohjelmaa. tehnyt pitkän?uran?nuorisotoimessa?muun?muassa?Kotkassa?ja?Helsingissä.. Pieni,?alle?kahden?tuhannen?ihmisen?kunta?Etelä-Savossa?elää?lompakon?nyörit?kiristäen.?Koronavirus?kurmuuttaa?pieniä?kuntia?toden?teolla. haluaa. Kunnantalo on hiljentynyt ja valtuustosali kaikuu tyhjyyttään. –?Ajattelen,?että?tässä?on?nyt?mahdollisuuksia. nuorisopalveluita.?Olen?myös?tehnyt?selväksi,?että. muiden. näkemyksensä?mukaan?oleellista?myös?kuntatasolla. . kunnanjohtaja. kamppailemme. poikkeus?vanhenevassa?väestössä. MyöNteisyys keskiössä Ruotsalainen. Juontanut Yleisradiolla. ja. vaikka. on?kuitenkin?vielä?mysteeri. kunnanjohtaja,. myönteistä. kouluruuan. nuorista?tullaan?leikkaamaan?vain?kuolleen?ruumiini?yli,?linjaa?Ruotsalainen?hymyillen. jota. vuosina?1997–1999.. Tekevästä?asenteestaan?ja?suorasta?puheestaan. vastaaminen. lisäisi. ydintä?ja?keskitymme?tähän?hetkeen,?uusi?kunnanjohtaja?tiivistää. Meillä. Kunnan?nuorisopalvelut?ovat?Ruotsalaisen?mukaan?tällä?hetkellä?hyvällä?mallilla,?eikä?niistä?olla. öisin. kylästä,?aivan?Berliinin?. –?Meillä?on?hyvä?kattaus?liikuntaa,?kulttuuria?ja. kokemuksia?nuorille?annetaan?kotikunnassa.?Tällöin?voidaan?ajatella,?että?tänne?myös?paluumuutetaan?takaisin,?koska?muistijälki?on?positiivinen,. on
Kirsi Ojansuu (vihr.) piti yksipuolisena hallituksen näkökulmaa, jossa valtio-omistaja nähdään vanhanaikaisena. STT kokoomus myymässä soneraa 20 vuottA sitten Sonera on surullinen luku Paavo Lipposen toisen hallituksen historiassa. Esimerkiksi päivittäistavarakauppojen myyjistä on 80 % naisia, sosiaalija terveysalalla 85,5 %. On sanomattakin selvää, että näissä ammateissa altistus on päivittäistä ja vahvaa. Psykoanalyytikko Pertti Simula toivoo, että korona herättäisi miettimään ”millä lailla ollaan toimittu ja onko se lopultakaan järkevää”. Totta kai mahdollisuuksia on paljon vähemmän kuin normioloissa, mutta niinhän on kaikilla muillakin. Pitääkö kaikki hienot nähtävyydet käydä itse paikanpäällä katsomassa, Taj Mahal, Grand Canyon, Kiinan muuri, Rooman Colosseum ja vaeltaa turistivirtojen mukana, että saa otettua itsestä selfien ja lähetettyä ystäville. – Sama argumentti toistuu kaikkialla, missä julkista sektoria yksityistetään. Tämä on markkinavoimien läpi ajama mantra, joka vahvistuu lumivyöryn tavoin. Ulla-Leena Alppi blogit.kansanuutiset.fi/ arjen-vimma/ FeMinistinen jälleenrakentaMinen yHteiskunnallisesti kenties merkittävin sukupuolta koskeva korona-ongelma on naisenemmistöisten alojen korostuminen virukselle altistumisessa ja näiden alojen alipalkkaus. Tunnusomaisella maulla tai tuoksulla tarkoitetaan lisäainetta, jolla on saatu tupakkaan esimerkiksi mentolin maku. Myyntikielto perustuu EU:n tupakkatuotedirektiiviin. Naisenemmistöiset alat ovat tunnetusti yhteiskuntamme huonoimmin palkattuja. Hallituksessa vasemmiston ja vihreiden piiristä vaadittiin ainakin 10–20 prosentin omistusosuuden säilyttämistä. Suomessa savukkeissa ja kääretupakassa kaikki muut paitsi mentolin maku ovat olleet kiellettyjä vuodesta 2016 lähtien. Nyt voimme miettiä, haluammeko elää kuten tähän asti. AjAssA KU 21 /2 02 | 5 HallitusryHmien välillä vallitsee ideologinen kuilu, arvioi keskustan Seppo Kääriäinen keväällä 2000 Lipposen toisen hallituksen kiistoja. Minna Sumelius blogit.kansanuutiset.fi/ feministipistoja/ Le ht iK Uv a Bloginostot Le ht iK Uv a. Valtiolla oli jo valtuudet myydä omistuksensa 34 prosenttiin asti ja toukokuussa liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen haki eduskunnalta lupaa myydä tarvittaessa kaikki. Masennus ja muut mielenterveyden ongelmat voivat uhata ketä vain. Kaikista irvokkainta on se, mitä tällä hetkellä tapahtuu hoitoalan tes-neuvotteluissa. Kai Hirvasnoro mentolisavukkeiden my yntikielto tulee voimaan keskiviikkona. Uuden tupakkalain mukaan kuluttajalle ei saa tiistain jälkeen enää myydä tai luovuttaa savuketta tai kääretupakkaa, jossa on tunnusomainen tuoksu tai maku. Yksi kiistoista koski teleyhtiö Soneran myyntivaltuuksia. Meistä halutaan pitää huolta ja jokainen voimme käyttää talonpoikaistai kaupunkilaisjärkeä siinä miten ja missä liikumme turvavälit ja käsihygienian huomioiden. Valtion suuri omistusosuus rajoittaa Soneran kehittymistä telebisneksessä, kuului perustelu. Altistus ei näy palkkapussissa. Useimmat ovat jo pois työelämästä ja on mahdollisuus itse päättää lähteekö kauppaan tai lenkille, tapaako ystävää digiyhteyksillä tai livenä. mentolisavukkeet pois kaupoista tuPAKKA Matkailu koronan jälkeen eHkä tämä pysähdys tuli tarpeeseen. Ulla Länsiharju blogit.kansanuutiset.fi/ suoraa-puhetta-vasemmalta ei Minun kapinani niin, mielestäni meillä hyväkuntoisilla seitsemänkymppisillä ei ole hirveästi aihetta valittamiseen. Itse asiassa koen, että olemme parhaassa asemassa tässä kriisissä
Hän myös muistuttaa hallitusohjelman linjauksesta, jonka mukaan viiden hallituspuolueen yhteinen näkemys on tehdä Suomesta fossiilivapaa hyvinvointivaltio. TeksTi Jussi Virkkunen kuva Lehtikuva / Timo Aalto Turvetuotanto saa verotukea vuosittain lähes 200 miljoonaa euroa.. – Ainoa kestävä tie ulos koronasta on vihreä elvytys. Esimerkiksi jopa Vesa Vihriälän talousryhmä totesi hyvin suoraan, että nyt ”olisi syytä päästä eroon haitallisista verotuista, jotka esimerkiksi suosivat liikenteen ohella suurinta päästölähdettämme eli turpeen polttoa, Kivelä totesi Facebook-kirjoituksessaan. Siksi turpeen poltosta on luovuttava ja luovutaan, Kivelä toteaa. l Turpeelle ei luvassa jaTkoaikaa Turvetuotanto työllistää Suomessa suoraan muutamia tuhansia ihmisiä. – Myös turpeen verotuki näyttäytyy tässä tilanteessa vain entistä huonommalta. – Toki keskustelu käydään ilmastopolitiikkaa vasten, mutta turpeella voi olla sen kaltaisia huoltovarmuusaspekteja, joita ei voin noin vain sivuuttaa, Tuppurainen sanoi. kivelä painottaa KU:lle, että turve on fossiilinen polttoaine, ja niiden aika on auttamatta ohi. Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä kirjoitti Twitterissä, että turpeelle ei ole luvassa mitään jatkoaikaa. Turpeen energiakäyttöä tuetaan merkittävästi joka vuosi. Pian HS:n haastattelun jälkeen hallituskumppaneista niin vasemmistoliitosta kuin vihreistä älähdettiin kommentille. Se kuitenkin aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Tuppurainen väläytti Helsingin Sanomien haastattelussa, että turpeen alasajo saattaa lykkääntyä koronakriisin vuoksi. Tuppurainen itse puhui aikalisästä turpeelle. Vuonna 2018 sen verotuki oli 180 miljoonaa euroa, ja tälle vuodelle verotuen määrä on noussut 196 miljoonaan. AjAssA 6 | KU 21 /2 02 V altion omistajaohjauksesta vastaava eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) aiheutti pienen kohun viikonloppuna. – Ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka ei ole kadonnut yhtään mihinkään. Hallituksen koossapysyminen ja legitimiteetti on riippuvainen uskottavasta ilmastopolitiikasta. EU:n siirtymätuki on Suomessa nimenomaan turpeen alasajoon, Kivelä kirjoitti. Kivelä nosti myös esiin turpeen verotuen, johon hallitus ei alkuvuodesta pidetyssä ilmastokokouksessa tehnyt muutoksia. – Se pätee edelleen. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turpeen osuus Suomen energiatuotannosta on noin kuusi prosenttia
Anna Kotula 16.5. Kritiikkiäkin hallituksen ratkaisuista on tullut. Siksi täältä katsottuna on huvittavaa seurata Suomen semanttista keskustelua siitä, onko hallituksen tavoite ollut ”estää virusta leviämäSTÄ” vai ”estää viruksen leviämiNEN”. Sopivilla sopimuksilla saadaan valtiolle määräysvaltaa yritykseen ja näin varmistetaan, että valtion varoja ei käytetä väärin, kuten tukien maksamiseen osinkoina ulkomaiselle omistajalle. sairaanhoitaJa iida salminen, tehy 5/2020 twitter mökkivuokraus käy kuumana mAtKAiLu Vuokramökkien kysyntä on nyt kiivasta, ja kotimaanmatkailun toivotaan paikkaavan ulkomaalaisten peruutukset. Jos näin ei käy, pelkään, että moni vaihtaa alaa. Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n. – Mökkikesä on aina ollut Suomessa suosittu juhannuksesta elokuun puoleenväliin. Valtio on ottanut, niin kuin asiaan kuuluu, kriisinhoidossa pönkämiehen roolin, jotta talous, markkinat ja yrityselämä eivät jäätyisi ja halvaustila menisi ohi mahdollisimman pian. Ulkomaalaisten mökkivaraukset ovat suurimmaksi osaksi peruuntuneet kesä-heinäkuulta, Lomarenkaasta kerrotaan. AjAssA KU 21 /2 02 | 7 Alkukesän mökkivuokrAus käy tavallista kiihkeämpänä, kerrotaan vuokramökkien välityspalveluista Lomarenkaasta ja Nettimökistä. Voimme laittaa välittömästi liikkeelle infrahankkeita. Antakaamme arvoa kaikille politiikan toimijoille niin oikealta kuin vasemmalta, sillä meillä Suomessa on loistava edustukselliseen demokratiaan perustuva järjestelmä. Belgiassa on nyt kuollut koronaan yli 9 000 ihmistä. Työkaluna toiminee valtion omistama Suomen Teollisuussijoitus. Kansa ei ole pääoman takuumies. Suunnittelupöydällä on mittavia ratahankkeita, mitä odotamme. Kansalta veroina kannettu koronatukien raha ei ole lahja, kenellekään. KoLumni Toivon, että päättäjät tarjoaisivat meille epidemian jälkeen muutakin kuin kakkukahvit. Tautitilanne muuttuu ja tieto viruksesta karttuu. Lomarenkaan mukaan vuokramökkiä haetaan nyt lähempää kotipaikkakuntaa ja lyhyemmiksi ajanjaksoiksi. Infrahankkeiden sijoitus maksaa itsensä takaisin mittavien työllisyysvaikutusten ja verotulojen kautta. varapuheenjohtaja ja pääluottamusmies. STT koronAA on podettu nyt useampi kuukausi. Yksi varmimpia tukitoimia on yrityksien pääomittaminen osakkeita vastaan. Koronakriisissä sekä hallituksen että opposition ”linjaa” on tarkistettu moneen kertaan. Hallituksen toimet ovat olleet tarpeellisia, jotta ei tulisi kertarykäyksellä massasairastumista. Tämä tukimuoto on oivallinen. Elokuu on vielä auki ulkomaalaisten matkailun osalta. Enemmän minua huolettaisivat poliitikot, jotka eivät tarkista kantaansa tilanteen mukaan. Peräänkuulutan yrityksiltä ja valtiolta vastuuta siitä, että kaikki kantavat osansa, kun maksamme laskua. Miksi erilaisia toimia on. LAinAttuA pönkähommia ja takuumiehiä Jouni Jussinniemi Kirjoittaja on vasemmistoliiton 3. Yhteiskunta on ollut lähes kiinni ja kansa valistettu ottamaan etäisyyttä lajitoveriin ja iäkästä väestöä on suositeltu pysyttelemään kotosalla. Tässä ei pitäisi olla mitään ihmettelemistä. Mökille myös lähdetään useammin kaksin tai perheen kesken. Toteuttaessamme näitä toimia investoimme tulevaisuuteen ja toimivaan liikenneverkkoon. Erilaisia tuki-instrumentteja yrityksille on jo olemassa ja tarkoitus on kohdentaa toimet niitä tarvitseville. Sinne on ollut aina kova kysyntä eikä siellä muutosta niin paljon voikaan näkyä, mutta toukokuun loppu ja kesäkuu ennen juhannusta, siellä on selvästi enemmän kysyntää kuin aiemmin, kertoo Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola. Tarkoitus ei ole täyttää omistajien taskuja, vaan turvata yrityksen toiminta kuoleman laakson yli. Asiallinen kiritiikki kuuluu aina asioiden hoitoon ja politiikan tekoon. Jukka Lindström 16.5. No, siksi että mahdollisimman monella olisi työtä ja toimeentuloa, ja suurtyöttömyyden riski pienenisi. Uutena ilmiönä näkyy niin sanottu lyhytmatkailu. Ratahankkeet ovat myös oiva loikka kohti ilmastoystävällistä Suomea. Lomarenkaan mukaan toukokuun lopulla ja kesäkuussa ennen juhannusta on selkeästi aiempaa enemmän kysyntää
Nuo kaksi raidetta voisi sitten yhtyä kaikkia vapauttavaan perustuloon. Ei ole realistista eikä viisasta esittää tuntuvaa yleistä perustuloa samaan aikaan. Se voi edetä kahdella raiteella. Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Perustulokokeilun yksi opetus oli, että toimeenpano on työlästä ja vie aikaa. Työmarkkinatukea tulee parantaa niin, ettei se tipauta pitkäaikaista käyttäjää toimeentulotuen piiriin, kuten nyt tapahtuu. l M onet yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat menettävät koronaepidemian johdosta ansiotulonsa. Tämä ei toteudu käden käänteessä, mutta olisi erinomainen tavoite valmisteltaessa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ja yhteiskunnan resurssien entistä oikeudenmukaisempaa jakamista. koronasta johtuen on suuri ja pikainen tarve toimeentulo-ongelmien ratkaisemiseen. Itsensä työllistävien työttömyysturvan rakentamisesta ja toimeentulotuen ja työmarkkinatuen parantamisesta seuraa pitkä askel kohti perustuloa, sillä ne vähentävät perusturvan tarveharkintaa. Tutkija Johanna Perkiö on viimeistelemässä Vasemmistofoorumin julkaisuna raporttia perustulosta sosiaalisena osinkona. Tällöin voidaan ehkäistä perustulon tarpeetonta ajautumista suurituloisten kulutukseen ja rakentaa perustulo osaksi universaalin pohjoismaisen hyvinvointivaltion seuraavaa vaihetta. AjAssA 8 | KU 21 /2 02 joilla ei ole välitöntä kipeää toimeentuloturvan tarvetta. Sen toteuttaminen veisi hallinnollisista syistä paljon aikaa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin vappupuheessaan ehdottama kertasatanen poikkeaa yleisestä helikopterirahasta siinä, että sen käyttö rajattaisiin palvelujen ostamiseen. Huolellisen valmistelun tuloksena perustulo voidaan sovittaa ansiotuloihin, muuhun toimeentulotukeen ja verotukseen. Helikopterirahan ongelma on se, että mittavan määrän tukea saisivat sellaiset, Jouko kaJanoJa Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja Kelan entinen tutkimusjohtaja. Niistä pitäisi myös tulla pysyvä turva itsensä työllistäville. Pysyvä perustuloratkaisu edellyttää monia muutoksia toimeentuloturvaan ja verotukseen. Työttömyysturvan ulkopuolella eläville tulee ripeästi kehittää työttömyysturvaa, joka ei edellytä yrityksen lakkauttamista eikä palkkatyöhistoriaa. Perustulor atk a isus sa tuke a menee myös sellaisille, jotka eivät sitä kipeästi tarvitse. Muutosten tulee olla kohtuullisia ja kattaa suurimpiin vaikeuksiin joutuneet. Monet itsensätyöllistävät ja työttömyysturvaa saavat putoavat toimeentulotuelle. Useimmilla on työmarkkinatuki tai ansiosidonnainen työttömyysturva. Kertaluontoinen, kaikille tietyt ehdot täyttäville veronmaksajille, samansuuruisena jaettava helikopteriraha on mahdollista toteuttaa ripeästi. Toinen on edellä kaavailtu perusturvan parantaminen kohti perustuloa ja toinen on kaikille jaettava kansalaisosinko, joka voi aluksi olla vaatimaton. Tähän suuntaan ollaan jo onneksi menossa. Juuri nyt on syytä painottaa niiden ansiotulonsa menettäneiden ongelmien ratkaisemista, jotka putoavat tyhjän päälle eli joiden ainoaksi turvaksi jää toimeentulotuki. Perusturva tarvitsee pikaisia koronamuutoksia Horisontti Koronaviruksesta johtuvat toimeentulo-ongelmat kohdistuvat eniten itsensätyöllistäjiin. Toimeentulotukea tulee muokata vähemmän tarveharkintaiseksi sekä ehtoja ja määrää nykyistä säädyllisemmäksi. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. Perustulon rakentamiselle on vahvat perustelut. KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Ne ovat pahiten kärsineet koronaviruksesta
Nopeuttaako koronakriisi ilmastokriisin ratkaisulle välttämättömiä muutoksia. Le ht iK Uv a/ Da ni eL SL im. TausTaT KU 21 /2 02 | 9 02 taustat Koronapandemia on hiljentänyt tavallisesti niin vilkkaita suurkaupunkeja. Kuva New Yorkista
Kuvassa buddhalainen munkki Sri Lankan Colombossa. Korona ja ilmastokriisi: Muuttuuko kaikki vai palataanko entiseen. TeksTi Arto Huovinen Pandemian jälkeisen maailman määrittää se, pyritäänkö elvytysrahoilla takaisin vanhaan vai käytetäänkö niitä uutta luoviin investointeihin.. TausTaT 10 | KU 21 /2 02 Koronakriisi on näyttänyt, miten globaali kriisi vaikuttaa kaikkialla paikallisella tasolla
Koronakriisin aikana on öljyn tuottajille kertynyt valtavat varastot. Koronakriisistä ei pidä palata vanhaan talouteen, vaan rakentaa elvytys ympäristöystävälliselle pohjalle. PääsTövähennys rajallinen Kaupungeissa ja teollisuusalueilla nyt näkyvä ilman puhdistuminen ei tarkoita sitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi pienentynyt. Hän toteaa TomDispatchissa julkaistussa kirjoituksessaan, että viime vuonna IEA arvioi uusiutuvan energian ohittavan öljyn vuonna 2040 maailman ykkösenergialähteenä. Päinvastoin, huhtikuussa noteerattiin mittaushistorian korkein kuukausikeskiarvo. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että hiilidioksidipäästöt vähenevät tänä vuonna lähes 8 prosenttia. Heihin kuuluu amerikkalainen professori Michael T. ppm:n (miljoonasosan) vähentävää vaikutusta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. YK:n marraskuisen raportin mukaan tarvittaisiin seuraavien kymmenen vuoden aikana vuosittain 7,6 prosentin päästövähennys, jotta Pariisin sopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen M uutos on näkynyt avaruudesta. Kuvassa Khuraisin jalostamo SaudiArabiassa. Ilmastokriisillä on se ero koronapandemiaan, että muutokset tapahtuvat hitaammin. Edes koronakriisin aiheuttama energian kysynnän pieneneminen ei siis juurikaan vaikuta ilmastokriisiin, vaikka se poistaisi suunnilleen Intian vuosikulutusta vastaavan määrän. Se, pyritäänkö elvytysrahoilla takaisin vanhaan vai uutta luoviin investointeihin, määrittää joka tapauksessa pandemian jälkeisen maailman. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan se aiheuttaa vuosina 2030–2050 joka vuosi keskimäärin 250 000 sellaista kuolemaa, joita ei muuten tapahtuisi. Todellisiin muutoksiin tarvitaan suurempia päästövähennyksiä, ja niiden pitäisi olla pitkäaikaisia, kun taas koronakriisi on väliaikainen. Le ht iK Uv a/ is ha ra s. Nyt muutos voi Klaren mukaan tapahtua jopa muutamassa vuodessa. Näin nopeastiko se tapahtui. Se voisi tarkoittaa maaliskuusta vuoden loppuun ulottuvalla ajanjaksolla ehkä 0,6 Todellisiin muutoksiin tarvitaan suurempia, pitkäaikaisia päästövähennyksiä. Klare. Joidenkin muiden arvioiden mukaan päästövähennys olisi vain 5,5 prosenttia. Näemmekö nyt vilahduksen siitä, millainen olisi maailma ilman fossiilisia polttoaineita. Kuitenkin viime vuosina pitoisuus on kasvanut keskimäärin 2,4 ppm vuosittain. TausTaT KU 21 /2 02 | 11 olisi mahdollista päästä. Poliittisten päättäjien päälle painavat aina seuraavat vaalit, ja silloin tärkeintä on saada talous nopeasti käyntiin keinolla millä hyvänsä. Talouden TrendiT Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että koronapandemia on käynnistänyt pitkään vaikuttavia mekanismeja, jotka voivat merkitä loppua öljyn aikakaudelle. Pitkällä aikavälillä halpa hinta voi vähentää investointihaluja öljyyn. Koronakriisi on osoittanut, että valtavasti rahaa ja muita resursseja on kyllä heittää peliin, jos hätä on suuri. Miten koronapandemia vaikuttaa ilmastokriisiin. Savusumu suurkaupunkien yltä on väistynyt. Toiset taas ovat sitä mieltä, että muutos tulee lopulta olemaan vähäinen. Ko diK ar a Le ht iK Uv a/ Jo e Ly nc h. Kuitenkin myös ilmastokriisi tappaa ihmisiä. Toisten mielestä nyt on ainutlaatuinen tilaisuus nopeuttaa muutoksia, jotka olisivat joka tapauksessa välttämättömiä. Ilmastonmuutos on täällä jo nyt, mutta aikaperspektiivissä puhutaan vuosista ja vuosikymmenistä, ei viikoista ja kuukausista. Tuskin kukaan ilmastokriisistä huolestunut myöskään toivoo, että päästövähennykset tapahtuvat koronakriisin inhimillisellä hinnalla: kärsimyksellä, kuolemalla ja toimeentulohuolilla. Hiilidioksidi on pitkään ilmakehässä viipyvä kaasu. Arviot siitä menevät ristiin
Rakenteellisiin muutoksiin tarvitaan poliittisia päätöksiä. ElvytystarvE ja halpa öljy Täysin päinvastaisella kannalla on esimerkiksi Jonathan Gornall Asia Timesin artikkelissaan. Yhdessä kaikki muutokset tarkoittavat Klaren mukaan sähkön kulutuksen kasvua. Gornall ei tässä yhteydessä pohdi öljyn halvan hinnan vaikutusta pitemmällä aikavälillä. tilaisuus muutoksEEn Pandemia on osoittanut konkreettisesti, miten globaali ongelma vaikuttaa kansallisesti ja paikallisesti. Se vähentää erilaisissa tapahtumissa käymistä, joihin sisältyy paljon autoliikennettä. Kiinan ja Intian kaltaisten nopeasti kehittyvien maiden öljynkulutus ei Klaren mukaan lähivuosina kehity aiemmin ennustettua tahtia. Gornall pitää varmana, että kun koronapandemiasta päästään, maailman taloudet lähtevät turbovaihteella kuromaan takaisin menetettyjä tuottoja. Nyt kuitenkin Klaren mukaan tuulija aurinkovoima ovat usein jo edullisin tuotantomuoto, kaasu niistä seuraava ja hiili kallein. Kaikki tämä koskee myös ilmastokriisiä. Globaali kauppa vähenee, Aasian kasvu hidastuu, eikä tärkeimmäksi öljynkulutuksen kasvun moottoriksi arvioitu Aasian keskiluokka kasvakaan aiemmin arvioidulla tavalla. Vaikka yksilötasolla käyttäytymisessä tapahtuisi muutoksia, ei ilmastonmuutokseen pystytä vastaamaan ilman rakenteellisia muutoksia. Hänen mukaansa pandemian voi kääntää tilaisuudeksi rakentaa talous toisenlaiseksi ja kestävämmäksi. Hänen mukaansa ajatus siitä, että koronapandemia ratkaisisi ilmastokriisin, on naiivia ja vaarallista toiveajattelua. Kiinan kasvun hidastuminen vaikuttaa puolestaan lukuisien muiden maiden vientituotteiden kysyntään. Lisäksi kriisin aikana on kertynyt valtavat öljyvarastot, mikä pitää jo ennen koronakriisiä pudonneet öljynhinnat alhaalla. Heikkenevä talouskasvu vaikuttaa kuluttajien ostovoimaan, mikä edelleen vähentää öljyn kysyntää. Euroopan unioni määritti talvella Green Dealin painopisteekseen. Gornall muistuttaa, että vaikka uusiutuvien osuus kasvaa jatkuvasti, se on yhä vain 9,3 prosenttia kaikesta maailmassa kulutetusta energiasta. Yhdysvalloissa kasvava työttömyys vähentää kysyntää. Monet saattavat jäädä pysyvästi tai osittain etätöihin. Tämä kohdistaa investointeja uusiutuvaan energiaan. IEA:n tuoreimman tilaston mukaan 38 prosenttia maailman sähköstä on tuotettu hiilellä, 26 prosenttia öljyllä ja maakaasulla, 26 prosenttia uusiutuvilla sekä 10 prosenttia ydinvoimalla ja muilla energiamuodoilla. Voisi olettaa, että se vähentäisi kiinnostusta investoida öljyntuotantoon, erityisesti hintaviin tuotantotapoihin kuten liuskeöljyyn tai arktisille alueille. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti huhtikuussa, että siitä pidetään kiinni. TausTaT 12 | KU 21 /2 02 Jonkinasteinen sosiaalisen etäisyyden pitäminen voi jatkua vielä vuosia. Se on myös näyttänyt, mitä tapahtuu, kun ei kuunnella asiantuntijoiden varoituksia, viivytellään ratkaisuissa sekä uhrataan terveys ja ympäristö talouden alttarille. Kysymykseksi tulee, millä sähkö tuotetaan. Koronakriisin seurauksena monissa maissa halutaan vähentää pitkiä globaaleja tuotantoketjuja, mikä vähentää pitkien kuljetusten tarvetta. Le ht iK Uv a/ in a Fa ss be nd er. Vaikka Klaren analyysin tavoin talous itsessään tuottaisi niitä, se ei riitä, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä. Tähän tarvitaan valtavasti energiaa, ja vain fossiiliset polttoaineet pystyvät nopeasti vastaamaan kysyntään. Harva poliitikko voi Gornallin mukaan vastustaa elvytystä halvalla, runsaasti tarjolla olevalla energialla, ja tämä voi keikauttaa ilmaston lämpenemisen kuilun reunan yli
Eristyminen on ansa. 5. TausTaT KU 21 /2 02 | 13 Von der Leyen on saanut tukea muun muassa Angela Merkeliltä ja Emmanuel Macronilta. Nuorten ilmastoliike piti huhtikuussa Saksan Essenissä sosiaalista etäisyyttä, mutta muistutti, että koronakriisin ohella on taisteltava ilmastokriisiä vastaan. Elvytyksessä on investoitava hiilitaloudesta vapautumiseen kaikilla talouden aloilla. Maailman finanssijärjestelmässä on otettava ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet huomioon. l. 2. Mutta jäävätkö puheet – kuten niin usein ilmastoasioissa – enemmän suuriksi sanoiksi kuin todellisiksi teoiksi, kun isoja päätöksiä aletaan tehdä. Vanhentunutta saastuttavaa teollisuutta ei pidä pelastaa. Saksassa jotkut poliitikot ovat koronakriisin vuoksi halunneet löysentää ilmastotavoitteita. Guterres kirjoitti huhtikuun lopulla New York Timesiin mielipidekirjoituksen, jossa hän kehotti tarttumaan ilmastokriisiin samanaikaisesti ja samalla ponnella kuin koronakriisiin. Molempiin kriiseihin vastaamiseksi on toimittava yhdessä kansainvälisenä yhteisönä. Sen mukaan selvä – useimmissa maissa ylivoimainen – enemmistö piti ilmastonmuutosta pitkällä aikavälillä vakavampana uhkana kuin koronaa. António Guterres esittää kuuden kohdan ohjelmaa (seuraavassa tiivistettynä). Rahaa on käytettävä kaikille reiluun muutokseen, jossa ketään ei jätetä. Investoinneissa ei voi enää jättää ottamatta huomioon kestämättömän kasvun planeetalle aiheuttamaa hintaa 6. Annetaan YK:n pääsihteerille António Guterresille viimeinen sana siitä, mitä pitäisi tehdä. Mutta sitten tuli kolmas kysymys: pitääkö talouden elvytyksen olla etusijalla, vaikka tämä johtaisi joihinkin ympäristölle huonoihin ratkaisuihin. Tukiaiset fossiilisille polttoaineille on lopetettava ja toteutettava saastuttaja maksaa -periaate. Mikään maa ei pärjää yksin. 4. Se pysyy samana sekavana paikkana. Kuukausi sitten julkaistiin Ipsosin gallup, joka oli tehty 14 maassa. YK:n pääsihteerin teesit Maailma tulee tuskin koronan jälkeenkään olemaan joko tai. 3. Der Spiegelin mukaan liike-elämä ei ole samaa mieltä. Tässäkin enemmistö oli selkeä kaikissa maissa, myös esimerkiksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Keskimäärin 65 prosenttia oli sitä mieltä, että koronan jälkeisessä elvytyksessä pitäisi ilmasto asettaa etusijalle. Vastaus otsikon kysymykseen lieneekin: on monia keskenään ristiriitaisia trendejä, joista jotkut edistävät muutosta kohti ilmastoystävällisempää maailmaa ja toiset taas jarruttavat sitä tai ovat jopa kääntämässä suuntaa taaksepäin. Nyt vastaukset jakautuivat, 6 maassa enemmistö vastasi myöntävästi, 8 maassa kieltävästi. 1. Guterresin mukaan ei pidä palata siihen, missä oltiin viime kesänä, vaan käyttää tilaisuus kestävämmän ja samalla vauraamman maailman luomiseen. Teollisuuden yhteistä muutosryhmää johtava Bernhard Lorentz sanoo Spiegelille, että kriisissä voittajia tulevat olemaan ne, jotka ovat teknologisesti edistyneimpiä ja päässeet pisimmälle kohti hiilineutraalisuutta. Jaettaessa veronmaksajien rahaa yhtiöille niiden on luotava ympäristöystävällisiä työpaikkoja. Höllennykset torjutaan erityisesti sellaisissa paljon hiilidioksidia tuottavissa yhtiöissä, kuten BASF, joissa on jo investoitu paljon puhtaampaan tekniikkaan
Kiuru sanoo tottuneensa olemaan karanteeninomaisissa olosuhteissa. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Antti Yrjönen Sisko Kiuru sauvakävelee päivittäin nyt, kun uimahallit on suljettu. – Tutkijathan sanovat, että varsinkin 70 ikävuoden jälkeen ihmisen vastustuskyky heikkenee niin, että sairastuu helpommin. Olen kaksi kertaa ollut viiden vuoden aikana sairaalassa keuhkokuumeen takia, vaikka olen muuten ollut kohtuullisen terve. Helsingissä auttaa lisäksi, jos on saanut maksettua asuntonsa. Hyväntuulinen karanteenilainen. Ei kuitenkaan ole ulkonaliikkumiskieltoa ja ihmisiin voi pitää yhteyttä monin tavoin. Hän arvioi, että ne kärsivät, joiden talous on tiukoilla pandemian vuoksi. – Toisaalta kyse on siitä, mihin on tottunut. Häntä ei häiritse se, että ikäihmisiä kehotetaan olemaan varovaisia kontaktien suhteen jatkossakin. Tärkeintä on se, että kohtuullinen eläke juoksee, kun on uskollisesti tehnyt työtä. Siksi olen ollut aika varovainen, hän sanoo. Jos Sisko Kiuru ulkoilee ja seuraa politiikkaa ja uutisia. – En kuitenkaan ole huoleton sen suhteen, koska minulla on keuhkosairauksia. Se on kuolettava sairaus, Kiuru toteaa. Jos saa tartunnan, saattaa saada keuhkokuumeen. – Tämän kanssa voi pärjätä nykyisillä ohjeilla. TausTaT 14 | KU 21 /2 02 K oronavirus ei pelota Helsingin Kalliossa yksin asuvaa Sisko Kiurua, 83. Muutamien yksin elävien ystävien kanssa olemme todenneet, ettei meidän elämämme ole paljon muuttunut. – Minulla ei ole hätää
Sisko Kiurun päivät kuluvat pitämällä yhteyttä läheisiin ja seuraamalla politiikkaa. Kiuru sanoo, että hänen on vaikea ymmärtää hyvin toimeentulevia ihmisiä, jotka valittavat rajoituksista. Jonkin väliportaan hallinnon tehtävähän olisi ollut vahtia sitä, mutta kukaan ei tainnut ajatella, että tämmöinen tilanne tulee. Tilanne on erilainen sairailla ja niillä, jotka eivät uskalla liikkua. Tavallisesti hän käy vesijumpassa tai vesijuoksemassa päivittäin. – Mutta ei se ole iso harmi, kun pääsen sauvakävelemään. Oli Tšernobyl, 90-luvun lama, devalvaatiot, hän luettelee. – Hallituksessa luotettiin siihen, että suojatarvikkeita on varastoitu kunnissa, eikä otettu asiasta selvää. Jos ihminen on terve ja pystyy liikkumaan ja on sosiaalinen, hänellä on paljon tekemistä ja päivät täynnä. Sotaaika ja sen jälkeenkin oli köyhää. – Hallituksille tulee vastaan tilanteita, jollaisia ei ole ollut aiemmin ja tämä todella on sellainen. Kauppaan hän pääsisi helposti, ja voisi käydä vaikka yöllä, mutta tytär on halunnut hoitaa kauppareissut hänen puolestaan. l. Tavallisesti Kiuru käy usein teatterissa, harrastaa työväenopistolla ja yhdistyksissä. – Sanovat myös, etten saa käyttää julkista liikennettä. Parin naapurin kanssa vaihdamme kirjoja ja semmoista. halliTuksen kupru Kiuru on tyytyväinen hallituksen toimiin koronapandemian osalta. Puhun myös Sisko Kiuru sauvakävelee päivittäin nyt, kun uimahallit on suljettu. Kiurun mielestä pandemiasta johtuvista päätöksistä ja rajoituksista on tiedotettu hyvin. – Osaan lukea ja ymmärrän, mitä minulle sanotaan. Tällä kokemuksella ymmärrän olla lukematta iltapäivälehtiä ja ottamatta lööppejä tosissani. En kärsi siitä, mutta joskus menen pihalle katsomaan, josko siellä olisi joku, jonka kanssa voisi rupatella. – Nyt en tapaa ihmisiä, paitsi torilla. Yhden kuprun hän mainitsee: suojatarvikkeet. – Palvelin 15 vuoden aikana useampaa hallitusta ja näin erilaisia kriisejä. TyTär vahTii Entinen politiikan toimittaja ja valtioneuvoston tiedottaja aloittaa päivänsä koluamalla sanomalehden sivu sivulta. Ruuan hän laittaa itse. Kierrän tavallisesti Merihaan ja tulen torin kautta kotiin. – Se riippuu kunnosta. Minusta ministerit ovat pärjänneet aika hyvin. Hän ei usko, että yli seitsemänkymppisten elämä on kovin erilaista kuin nuorempien. ”Olensuulasja sosiaalinenihminen.” paljon puhelimessa Jotain hän kuitenkin kaipaa: uimahallia. – Katson uutiset ja politiikan ohjelmia, kun elän politiikasta. – Tytär vahtii, etten mene kauppaa, Sisko Kiuru nauraa. TausTaT on aina ollut sisävessa ja astianpesukone, katsoo maailmaa eri tavalla kuin, jos on kokenut niukempaa elämää. – Voisihan sitä tilatakin, mutta olen vastikään remontoinut keittiöni ja siellä on ihana laittaa ruokaa, hän kertoo. En ole käyttänyt, enkä edes ole ylittänyt Pitkääsiltaa maaliskuun puolivälin jälkeen. Olen lähtenyt Viipurista evakkoon kolmevuotispäivänäni, kun talvisota alkoi. – Olen suulas ja sosiaalinen ihminen, mutta osaan myös olla yksin, koska olen 30 vuotta asunut yksin
– Ajattelin, että silloin olisi ehkä siirrytty tämänhetkisen kaltaiseen tilanteeseen eli eristetty ryhmiä ja pidetty etäisyyttä. Koulut lähtivät toteuttamaan etäopetukseen siirtymistä ei tavoilla ja kun ohjeet vihdoin saatiin, tehtiin korjausliikkeitä. – Paluu lähiopetukseen sujui hyvin. Hän on jo ehtinyt tehdä kyselyn oppilaille etäkokemuksesta. Muutos entiseen arkeen on kuitenkin suuri. – He ovat joko itse riskiryhmään kuuluvia tai heidän perheessään on joku riskiryhmäläinen, Kopsa sanoo. Kouluun tulot ja lähdöt on porrastettu, saPeruskouluissa ja varhaiskasvatuksessa palattiin lähiopetukseen torstaina 14. Siirtyminen etäopetukseen neljännen jakMuutosten kevät Etäopetus oli hyppy tuntemattomaan, paluu kouluun sen sijaan ehdittiin valmistella hyvin. toukokuuta. Käpylän peruskoulu ei kadottanut yhtään oppilasta. Lukiolaiset jatkavat etäopiskelua. Kuva espoolaisesta Kirstin koulusta.. Se ohjeistettiin tarkasti ja sitä oli aikaa valmistella. – Useimmat kokivat hyväksi sen, että ensin oli opetustuokio ja sen jälkeen mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta. – Luokkani vaihtoi rakennusta ja opiskelee nyt kotitalousluokassa. Ville Teittinen olisi ollut valmis palaamaan lähiopetukseen jo aiemmin, vaikka etäopetus sujui häneltä stressittä. Hän kävi lähes tyhjässä koulussa koko etäopetusjakson töissä. TeksTi Tuula Kärki son alussa tuli yllätyksenä. Hän on kirjoittanut koronaviruksesta johtuvan poissaololuvan noin kymmenelle prosentille oppilaista nyt, kun koululaiset palasivat kouluun. – Osa opettajista ei heti ymmärtänyt, kuinka tärkeää oli kohdata oppilaat tiimeissä ja miiteissä, Kopsa sanoo. Ja koska Väinölä tyhjennettiin oppilaista, 4-, 5ja 6-luokkalaiset siirtyivät kadun yli Helsingin luonnontiedelukioon. Hän on jo vuosia paneutunut digitaalisen opetuksen mahdollisuuksiin. Kopsa muistuttaa siitä, että etäopetusjakso oli pitkä, melkein neljänneksen kouluvuodesta. Käpylän peruskoulussa on kolme rakennusta. Kuin joululoman jälKeen Kolmatta luokkaa opettava Ville Teittinen sanoo, että koulussa tunnelma on kuin joululoman jälkeen. Oli ihanaa, kun oppilaat palasivat ja pihalta kuului heidän puheensa sorinaa, hän kertoo. – Kävi selväksi, että oppilaiden takia tätä työtä tehdään. – Opettajille oli myös haastavaa etänä arvioida sitä, kuinka paljon voi mennä eteenpäin. Määräys on, että oppilaat opiskelevat ja syövät samassa rakennuksessa, eikä Väinölässä ole ruokasalia. – Oppilaat odottivat nimenomaan toistensa tapaamista, eivät sinänsä koulua, Teittinen arvelee. – Erityisopettajat, luokanopettajat ja kuraattorit tekivät paljon työtä sen eteen, että oppilaita saatiin kiinni ja liitettyä etäopetukseen. TausTaT K ä py l ä n pe ru s kou lu n rehtori Sirpa Kopsa johtaa 900 oppilaan, 70 opettajan ja 30 avustajan koulua
– Oli myös yllättäjiä. – Nyt keskustelemme paljon ja teemme pieniä projekteja, hän kertoo. – Tämä tuo kivasti ryhtiä ennen kesälomaa. – Menossa oli peruskoulun loppurutistus ja piti panostaa kouluun tosi paljon. – Varsinaista kovaa opetusta on tarkoitus olla aika vähän. Tuula Kärki erilainen päätös peruskoululle tuksessa hyvin pärjääville etäopetus olikin vaikeaa. Oli monia projekteja, joihin olisi ollut tosi hyvä saada kunnollista opastusta ja sitä olisi ollut helpompi kysyä lähiopetuksessa. Hän pitää pitkiä liikunnan tunteja, tekee linturetkiä ja pyöräretkiä luokkansa kanssa. Esimerkiksi kotitaloudessa sain tehdä tehtävät kaikessa rauhassa. Luokilla on omat alueensa. Pikkupirtin ja muiden ysiluokkalaisten viimeinen peruskoulukevät päättyy poikkeuksellisesti. – Oppilaat ovat samaan aikaan innoissaan peruskoulun loppumisesta mutta on myös haikea fiilis siitä, että tämä loppuu, muttemme saa normaaleja päättäreitä. Hän arvioi kuitenkin sopeutuneensa etäopetukseen hyvin. – Kun lauma lapsia opiskelee samaan aikaan, ryhmä auttaa erityisesti heikommin motivoituneita. Sitä Teittinen pitää hyvänä, että sekä oppilaat, opettajat että perheet ottivat huiman digiloikan. l Le ht iK Uv a/ he iK Ki Sa UK Ko m aa. osa opettajista antoi normaalia opetusta. – Ei ollut häiriötekijöitä. Totta kai kaipasin myös kavereiden näkemistä. Ja kyllä tässä ehditään jotain vielä oppimaankin. – Mulla alkoi päivä usein niin, että aloin suoraan tekemään matikan hommia. Luulisin, että siihen vaikutti mahdollisuus ohjata omaa toimintaa. – Lisäksi opin, millaiset opiskelutaktiikat sopivat mulle. Joillekin lähiopeLuokanopettaja Ville Teittinen ottaa rennosti lähikoulussa 23 kolmasluokkalaisen oppilaansa kanssa. – Monet opettajat, jotka ennen eivät halunneet koskea tietokoneeseen, ovat menneet hurjasti eteenpäin. Sitten oli niitä, jotka häiriköivät lähiopetuksessa, mutta nyt menestyivät hienosti. Ja niin sen pitääkin olla, hän sanoo. Etäkoulun alkuvaiheessa Pikkupirtti kaipasi lähiopetusta. – Sai tehdä asioita omaan rytmiin ja pystyi keskittymään paremmin. Jotkut opettajat kyselivät kuulumiset, antoivat tehtävät ja olivat sen jälkeen tavattavissa kysymyksiä varten. Rehtori Sirpa Kopsaa ilahduttaa se, että lasten äänet ympäröivät hänet jälleen. Hän koki, että joissakin aineissa hän oppi jopa paremmin etäopetuksessa. Pihaa on laajennettu viereiseen puistoon. Hän heräsi kahdeksan yhdeksän välillä. Yhdeksäsluokkalaisten arvioinnit on jo tehty. Hän neuvoi ja antoi palautetta koko koulupäivän. – Meidän koulussa on leppoisa henki. TausTaT KU 21 /2 02 | 17 moin ruokailu. Useimmat aikovat kuitenkin juhlia jollakin tavalla, laittaa juhlavaatteet päälle ja ottaa päättärikuvat. Se toinen pää taas on päässyt etäopiskelulla paljon eteenpäin ja kukoistaa. Hän arvioi, että opettajat ovat hyvällä mielellä. Hän arvioi, että koulujen avaaminen pariksi viikoksi oli hyvä ratkaisu. Pikkupirtti pitää parempana sitä, että asiat opetettiin miitissä, mutta hän oppi erityisesti itsenäistä työskentelyä. – Kohtaamiset on minimoitu ja se toimii hyvin. Myös kielissä opin tehokkaammin. Nyt hän opettaa kaikki aineet oppilailleen ja valvoo välitunnit. Hänestä etäopetus kuitenkin oli kevyempää kuin lähiopetus. – Luokan sisällä ei ole turvavälejä, mutta muita opettajia ei tavata, paitsi erityisopettajaa, eikä muiden luokkien oppilaita. Pyrkimys on, että jos jollain havaitaan koronavirus, vain yksi luokka joutuisi karanteeniin, Teittinen sanoo. Ensin oli ehkä pari miittiä eli etäyhteydellä hoidettua opetustuokiota. ”Kyllätässäehditäänjotain vieläoppimaankin.” K äpylän perusKoulun yhdeksäsluokkalainen Aino Pikkupirtti sanoo, että paluu kouluun kahden kuukauden etäjakson jälkeen oli jännää, koska tilanne oli taas uusi kaikille. – Normaalisti olisi aineopetusta eri opettajien johdolla, mutta nyt ollaan lähinnä luokanvalvojan kanssa omassa luokassa, kouluun tullaan porrastetusti, ollaan siellä joka päivä sama aika ja ruokaillaan niin, että ruokalassa on vain yksi luokka kerrallaan. Erityisesti pienille oppilaille se on tärkeää. Yllättäjiä oppilaissa Etäpäivä alkoi miitillä oppilaiden kanssa ja sitten aukesi Teittisen kuuma linja. Teittisen mukaan etäopetusjakso vaikutti niin, että heikot oppilaat ovat entistä heikompia. – Kaikki kiukuttelu, itku ja väsymys, jonka vanhemmat ovat kantaneet viime kuukaudet, on taas koulussa
TausTaT
TyöTä voi saada vain suhTeilla Palmqvistin näkemys varttuneen työnhausta on se, että työtä voi saada vain suhteilla. Naisen on vaikea voittaa suomalaisessa työelämässä. Lapsia syntyi kaikkiaan kuusi. – Lisäksi kaikki haastattelemani ihmiset ovat valtavan motivoituneita. Seuraa surua, tuskaa ja luopumista sekä turhautumisen tunnetta. Erityisesti asiantuntijatyössä on suuri imu, ihmiset todella haluavat tehdä sitä. – Kuulin keittiömestarin ja kokin puhuvan minusta selän takana. An tt i Yr jö ne n. Hän sai ensimmäisen lapsensa 19-vuotiaana. Rakastan olla kirjojen keskellä, Palmqvist sanoo. Lisäksi hiljaiset hetket eivät minua haittaa. Sirpa Pääkkönen kirjoitti kipeästä aiheesta kirjan. Hänelle Palmqvistin ikä ei ollut rasite, vaan päinvastoin. Erityisesti ikään ja sukupuoleen perustuva syrjintä on Suomessa yleisempää kuin verrokkimaissa. Minä pystyn puhumaan heidän kanssaan vaikka mistä. Palmqvistin mielestä se on täysin työnantajan ansiota. Palmqvist, 56, istuu tyytyväisenä työpaikkansa, antikvariaatti Keltaisen Planeetan tiskin takana. Reine?Palmqvist,?56,?kertoo?tyytyväisenä?työpaikassaan?antikvariaatti. Tästä huolimatta Suomi on korkean työsyrjinnän maa. –?Rakastan?olla?kirjojen?keskellä,. Tämä on niin ihanaa. Suomessa on hyvä lainsäädäntö ja työntekijöiden syrjintä kielletään monessa pykälässä. Heitä loukkaa suunnattomasti kuulla juttuja ”laiskoista työttömistä”. Hän vietti 20 vuotta kotona lasten kanssa. Kaikki hänen yrityksensä hakea töitä avoimissa hauissa johtivat nuoremman ihmisen palkkaamiseen. ei vain onneTTomia loppuja Tarinoita toki on yhtä paljon kuin työttömiäkin, ja niissä on myös onnellisia loppuja. Siellä hän törmäsi ensi kertaa ikäsyrjintään. – Antikvariaatissa käy kaikenlaisia ihmisiä. Koeaikaa on haastatteluhetkellä jäljellä päivä. Sen jälkeen Palmqvist on saanut elämänsä ensimmäisen vakituisen työpaikan. Sen jälkeen hän erosi lasten isästä ja alkoi pyrkiä työelämään vasta lähemmäs 50-vuotiaana. TausTaT KU 21 /2 02 | 19 Nuorena raskaussyrjintää, nelikymppisenä ikäsyrjintää Reine Palmqvist kuuluu niihin onnekkaisiin, jotka työllistyivät yli 50-vuotiaana. Kirjan tarinoissa toistuu sama kuvio: yli 50-vuotias, usein nainen, saa potkut yt-neuvotteluissa. selviytyi?ikäsyrjinnästä. – Edelleen ajoittain tuntuu, että heräänkö joku päivä unesta. – Työn mukana menee niin paljon: vakaa toimeentulo, mutta myös työkaverit, arjen rytmi ja sosiaaliset kontaktit, Pääkkönen kertoo. Palmqvist opiskeli kokiksi ja teki erilaisia pätkätöitä laitoskeittiöissä. Keltaisessa?Planeetassa.?Hän. Ahkerakaan työn hakeminen ei tuo uutta työtä, haastattelukutsuja tippuu harvakseltaan eikä tiedusteluihin vastata. TeksTi Salla Nazarenko S yrjiNtä työelämässä on Suomessa selkeästi suurempaa kuin verrokkimaissa ja koskettaa erityisesti naisia. Palmqvist kertoo hymyillen tehneensä elämässä ”kaiken väärin”. Sirpa Pääkkösen tuore kirja Pätkiä ja potkuja – naisten kokema ikäsyrjintä työelämässä pureutuu aiheeseen laajasti, tarjoten niin tilastotietoa kuin ihmisten tarinoita
työllistyvä. myös. olisi. olla?näin?paljon?rahaa! Palmqvist??on?ennen?nykyistä?työtään?työllistynyt?vapaaehtoistyönsä?kautta?muun?muassa?sarjakuvafestivaalille. tottunut. Ilmiö?on?kuitenkin?todellinen.?Pääkkösellä?on. henkistä. että?heillä?on?nuorempia?huonompi?kunto. keittiöissä,?Palmqvist?muistelee.. Meillä. Ikääntyneet. Aivotutkimus?osoittaa,?että?ikääntynyt?pystyy. ikäsyrjintä. –?Minulla?on?aina?ollut?tekemistä.?Olen?tehnyt. olin. Sirpa?Pääkkönen?uskookin,?että?toivoa?on. virkamiehet. tehdä.?Keinoja?on.?Itse?kannatan?anonyymiä?rekrytointia,?jossa?alkuvaiheessa?ei?näy?hakijan?nimi,. avustamiseen. omaksumaan?nuorta?helpommin?asioihin?liittyvää?tietoa,?mutta?sen?sijaan?merkityksettömän?tiedon?oppiminen?vaikeutuu.?Myös?sanavarasto?on. –?Yleinen?harhakäsitys?ikääntyneistä?työntekijöistä?on?se,?etteivät?he?enää?opi?uusia?asioita?tai. ikäsyrjinnästä.?Hän?menetti?työnsä?yt-neuvotteluissa?vuonna?2015?ja?koki,?että?sekä?yt-neuvottelujen?kulkua?että?sen?jälkeistä?työnhakua?väritti. on. on. ovat?tuttuja?Sirpa?Pääkköselle. ääneen,?että?kansalaiset?pysyisivät?mahdollisimman. päiväkotien. Lisäksi. –?Ruotsissa. kokevat. työssä. haaskaamista. –?Toisaalta. Pääkköselle?kävi?hyvin.?Hän?on?onnistunut?työllistämään?itsensä?yrittäjänä,?ja?lisäksi?häneltä?pyydettiin?esikoiskirja. 55–64-vuotiaista. 76. ”Ihanteellisessatilanteessa työpaikoillaolisikaikenikäisiä.” uudesta?elämäntilanteestaan. ensimmäisen. ilmiön?pohja?on?syvällä?rakenteissa?ja?asenteissa. –?Toinen?asia?olisi?TE-toimistojen?resursointi.. lyhyeksi. sosiaalisessa?mediassa?työntekijää?uuteen?kauppaansa. stigmatisoiva?asia,?koska?työ?ei?ollut?hänen?identiteettinsä?ykkösasia. hankalasti. Näiden. kuitenkin. Työttömyys?oli?minulle?lähinnä?taloudellinen?ongelma.. työn.. kuin. mielelläni. –?Jos?tässä?on?onnistuttu?muualla?maailmassa,. TE-toimistoilla?olisi?aikaa?auttaa?ihmisiä?räätälöidyssä?työnhaussa,. vähällä. mieletöntä. kuin?järki?ja?kroppa?kestävät.. täältä,?suorastaan?hämmästyin:?miten?minulla?voi. aikaa.. –?Jatkan. kaikki. joka?huolehtii,?että?viimeksi?taloon?tulleet?joutuvat?yt-neuvotteluissa?lähtemään?ensin. niin?miksei?onnistuttaisi?meilläkin??Tämä?tilanne. ikä?eikä?sukupuoli. Av is Ad o. työvoimapulaa.. vapaaehtoistyötä?erilaisilla?kulttuurifestivaaleilla.. on. rahalla.. palkkani. saada. pitkään. HarHaluuloja ikäänTyneisTä Reine?Palmqvistin?tarinan?kaltaiset?kokemukset. työpaikoilla. –?Olen?listannut?kirjan?loppuun,?mitä?asialle?voi. työelämässä,?Suomessa?luku?on?62,5.?Uskon,?että. yhteen. irtisanomissuoja,. kuormitusta?vanhoja?enemmän.. moni. Kummastakaan?väitteestä?ei?ole?pitävää?tutkimustietoa.?Aivotutkimus?esimerkiksi?osoittaa?aivan?päinvastaista.?Työolobarometri?on?osoittanut,. kaikenikäisiä,?Pääkkönen?pohtii.. Reine?Palmqvist?on?silminnähden?onnellinen. että?vanhempien?työntekijöiden?kunto?on?parantunut.. ovat. l Sirpa Pääkkösellä kävi hyvin, sillä hän onnistui työllistämään itsensä yrittäjänä, ja lisäksi häneltä pyydettiin esikoiskirja. TausTaT 20 | KU 21 /2 02 –?Ruotsissa. niin. muuhun. keinoja syrjinnän kampiTTamiseen Sirpa?Pääkkösellä?on?myös?itsellään?kokemusta. Kun. on. nuoret. Jos. koulutetun. pitkään?työelämässä. –?Sekin?on?ihan?päiväkotikamaa,?he?sanoivat?tarkoittaen,?ettei?minusta?ikäni?takia?olisi?enää. sain. kontaktien?kautta?hän?sai?myös?nykyisen?työnsä.?Facebook-kaverina?ollut?nykyinen?esimies?huhuili. prosenttia. ikääntyneillä?parempi. elämään. erittäin. voisi. ja. toivovat. –?Ilmoitin?olevani?kiinnostunut,?ja?tässä?sitä?ollaan. esimerkiksi. altavastaajia.. runsaasti?kohtalotovereita.. tässä. –?Ihanteellisessa. tilanteessa. Samaan?aikaan?työnantajajärjestöt,?poliittiset?puolueet. työvoiman. Työ on idenTiTeeTTikysymys Palmqvist?kokee?työttömyyden?olleen?vähemmän