Sivu 13 INHIMILLISYYDEN, YHDENVERTAISUUDEN JA KESTÄVÄN YMPÄRISTÖN PUOLESTA. 22.4.2026 / 12 € KU.FI N 4 / 20 26. Kysyimme asiantuntijoilta, miten sen voisi tehdä. 4 / 2026 Budapestin kevät Intian muutos HUOMISEN HYVINVOINTI Sivu 32 Sivu 22 Hyvinvointivaltion pitää uudistua selvitäkseen
Maailma kylässä -festivaali 16.–17.5.2026 Lasipalatsikortteli, Helsinki Festari uudistuu! Tule kokemaan vaikuttava Puhelava Bio Rexissä, upeiden konserttien Musiikkilava Lasipalatsin aukiolla, terassibileet Torrefazionessa, näytteilleasettajien ständit Narinkkatorilla ja Bio Rexin lämpiössä, työpajoja ja lastenohjelmaa Luckanissa sekä paljon muuta! Ohjelmassa mm. Jamila & the Other Heroes, Yona, Ëda Diaz ja Jarmo Saari Republic! Tapahtuman järjestää Pääpartnerit K I Z A B A tilaa ku.fi hauskaa vappua!
KADONNEET YHTEYDET 53 Mika Pekkolan essee. INTIA HOUKUTTAA 22 Suomesta Intiaan ovat erikseen matkanneet sekä tasavallan presidentti että pääministeri. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. VIIMEINEN SANA 67 sisältö 4/2026 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Haapaniemenkatu 7–9 B 12 00530 HELSINKI (09) 759 601 ku@ku.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 601 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. RAPPIOSTRIIMAUS 58 Hanna-Riikka Kuisma kirjoittaa rappiostriimien raadollisesta maailmasta. 3 MUSTAJÄRVI EHDOLLE LAPISSA 07 Markus Mustajärvi asetettiin ehdolle. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. SARKKINEN JÄTTÄÄ EDUSKUNNAN 10 ”En ole täällä eläkeikään asti.” VELKAJARRU VOI KASVATTAA VELKAA 12 Uuden talousajattelun keskus selvitti asiaa. SADAN VUODEN PERSPEKTIIVI 49 Kun liikenneyhteyksistä on kyse, on Suomi käytännössä saarivaltio. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@ku.fi. HATKASSA 36 Sijaishuoltopaikasta karannut lapsi on alttiina väkivallalle, rikollisuudelle ja hyväksikäytölle. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. UNKARI TIPUTTI ORBÁNIN VALLASTA 32 Oppositio veti selkeän voiton Unkarin vaaleissa. VAPAAKSI MÄÄRITTELYN KAHLEISTA 55 Arviossa Daniil Kozlovin romaani. NATOSTA, REHELLISESTI 61 Noora Kotilaisen kolumni. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. RIISTO JATKUU 08 Miten puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön. PINTAA SYVEMMÄLTÄ 34 Miksi maltalainen toimittaja murhattiin. Painopaikka PunaMusta 2026. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala (puheenjohtaja) Anna Mäkipää (varapuheenjohtaja) Saila Ruuth Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Tuula Kärki (henkilöstön edustaja) Risto Kalliorinne (varajäsen) Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. HYVÄÄ VAPPUA! 41 KU:n lukijoiden perinteiset vapputervehdykset. EUROOPAN VASEMMISTO 28 Uusi Euroopan vasemmistoliitto aikoo ottaa paikan poliittisella kentällä. SÄÄSTÄ 10 MILJARDIA 13 Miten hyvinvointivaltiota pitäisi uudistaa
Ensi vaalikaudella hallituksen pitää sopimuksen mukaan sopeuttaa 8–11 miljardia euroa, ja kyse on on nettosopeutuksesta. Huuto alkaa vasta sitten, jos joku ehdottaa leikkausten asemesta veromuutoksia. Aino-Kaisa Pekonen saattaa ensi vaalikaudella olla ainoa vasemmistoliiton kansanedustaja, joka on valittu eduskuntaan ennen vuotta 2019. VASEMMISTON ONGELMA on seuraava. JUSSI VIRKKUNEN Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja. Eduskunnassa on tällä hetkellä enemmistö kansanedustajia, joiden mielestä vähintään kahdeksan miljardin eli 8 000 miljoonan sopeutus on pakko tehdä. Ei olekaan ihme, että vasemmistopuolueiden kannatus on noussut. 4 pääkirjoitus UUDEN RESEPTIN AIKA Oikeistohallituksen sopeuttamisen tuloksia listattiin ylempänä. Demarien epäselvät talouslinjat ovat sitten vielä oma lukunsa. Työntekijöiltä on viety ja työnantajille annettu, eikä ammattiyhdistysliike pystynyt sitä estämään. Monella muutosodotukset ovat varmasti kovat, onhan oikeistohallitus muuttanut Suomea hyvin merkittävällä tavalla. Se nostaa julkisia menoja, mikä nostaa velkaantumista, mikä nostaa sopeutustarvetta. Julkinen talous on ongelmissa, eriarvoisuus kasvaa, ja vauraus keskittyy koko ajan entistä enemmän jo valmiiksi varakkaille. Kahdenkymmenen vuoden ajan lääkkeeksi on esitetty samaa troppia – julkisen talouden leikkauksia ja veronkevennyksiä. Raportissa niitä esitetään kahdeksan miljardin edestä. Vasemmistoliiton kannatus on Ylen gallupissa yli 11 prosenttia. Isoihin muutoksiin vaaditaan ideologista yhtenäisyyttä, eikä tällä hetkellä ole näköpiirissä enemmistöä punavihreälle hallitukselle. Oikeistohallituksen jäljiltä Suomessa on työttömyyskriisi, konkurssien määrä on ennätyslukemissa ja julkinen velkaantuminen jatkuu. Lopputuloksena valtion rahat ovat päätyneet rikkaille ja kansalaisten sietokyky loppumassa. Sitten sopeutus on pöyristyttävä tai järkyttävä, kuten Orpo veroesitystä kuvasi. Ympäri länsimaailmaa tuskaillaan samojen ongelmien parissa. SUURIN MUUTOSTULPPA tulee luonnollisesti eduskuntapuolueiden hyväksymästä velkajarrusopimuksesta, jolla on tarkoitus suitsia julkista velkaantumista. Tästä noidankehästä varoitti Uuden talousajattelun keskus (UTAK) raportissaan. Vasemmistoliitto jäi ainoana eduskuntapuolueena sovun ulkopuolelle. Jos sopeuttaminen tehdään leikkaamalla, ei tilanne muutu paremmaksi, koska leikkaukset heikentävät talouskasvua. Kaikissa julkilausumissaan tavoitteissa hallitus on epäonnistumassa ja pahasti. Yhdenkin oikeistopuolueen mukanaolo tarkoittaa, että pääomalle epämieluisat uudistukset eivät etene. Nyt vaara on vielä suurempi – leikataan entistä kovempaa, mutta velkaantuminen ei taitu, koska maan talous syöksyy entistä kovempaa kohti lamaa. Lopputulos nähdään tietenkin vaalien jälkeen, mutta jo nyt voi sanoa, että pettymyksen vaara on suuri. Lopputuloksena leikataan vielä enemmän. Vertailun vuoksi: Petteri Orpon hallitus on nettosopeuttanut 3,5 miljardin euron edestä eli edessä on massiivinen urakka.. Oikeistovalta päättyy Suomessa keväällä 2027, mutta mikä tulee muuttumaan. Olisiko aika vaihtaa reseptiä. E duskuntavaaleihin on alle vuosi. MUUTOKSEN TUULET puhaltavat vasemmiston eduskuntaryhmässä. UTAK on suhtautunut kriittisesti velkajarruun, mutta jos siitä halutaan pitää kiinni, tulee sopeutus tehdä verokeinoilla eli nostaa veroja
5 01 ajassa NYT SE ON AUKI, NYT SE ON KII Persianlahden ja Intian valtameren toisistaan erottava Hormuzinsalmi on eräs maailman tärkeimmistä merireiteistä. Lisäksi salmen läpi kulkee kolmasosa maailman lannoitteista sekä merkittävä osa mineraaleista ja metalleista. Maaliskuussa Iranin hallinto sulki Hormuzinsalmen liikenteeltä vastatoimena USA:n ja Israelin pommituksille. USA:lle sodan ykköstavoitteeksi onkin noussut salmen avaaminen. KUVA: LEHTIKUVA/AFP. Sen läpi kulkee noin viidesosa kaikesta maailman öljystä ja nestemäisestä maakaasusta. Ironista on, että salmea ei olisi suljettu, jos Irania ei olisi pommitettu
Pohjoismaiden pääkaupungit yhdistävä rautatieyhteys olisi 50 vuoden projekti, joka maksaisi ainakin 50 miljardia euroa. Oikeisto tähyää nostalgisesti tarunhohtoiseen menneisyyteen, ja vasemmisto vastustaa oikeistoa. Sauli Hievasella on iso projekti. Isoille projekteille ja tulevaisuudensuunnitelmille on tilausta. 6 ajassa SUOMALAISTA POLITIIKKAA määrittää tällä hetkellä suurten visioiden, projektien ja tulevaisuudennäkymien puute. Hankkeen hyödyt kuitenkin kasautuisivat vuosisatojen ajan. JOTAIN UUTTA EM M A G R Ö N Q V IS T. Juttu alkaa sivulta 49. Otsikoissa toistuvat säästöt, leikkaukset, sopeutukset ja menneen säilyttäminen
Mustajärvi tunnetaan ulkoja turvallisuuspuolen työstään. Vasemmistoliiton Lapin piiri asetti lauantaina ensimmäiset kymmenen ehdokasta, ja Mustajärvi oli heistä yksi. Eikös tää oo aika kummelia. Mustajärvi istui eduskunnassa kaksi kymmentä vuotta 2003–2023. Vasemmisto liiton Lapin piiri aikoo ilmoittaa loput neljä ehdokasta myöhemmin piirihallituksen toimesta. Kappas, kun piti lyhentää hoitojonoja, niin oikeisto päätti auttaa niitä, joilla ei ollut vaikeuksia päästä hoitoon. Hänen lisäkseen ehdolle asetettiin muun muassa Piia Kilpeläinen-Tuoma, joka oli viime eduskuntavaaleissa parhaiten Lapissa ääniä kerännyt ehdokas. 7 ajassa VASEMMISTOLIITON ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi asettuu jälleen ehdolle eduskuntavaaleihin Lapissa. Vasemmistoliitto menetti viime eduskuntavaaleissa kansanedustajan paikkansa Lapissa. JUSSI VIRKKUNEN MUSTAJÄRVI EHDOLLE LAPISSA THREADS Markus Mustajärvi A N TT I Y R JÖ N EN Vasemmistoliitto menetti viime vaaleissa kansanedustajan paikkansa Lapissa.. Juhani Lohikoski Kevään 2023 eduskuntavaaleissa hän ei enää ollut ehdolla. Huhtikuun alussa KU julkaisi hänen mielikirjoituksensa, jossa Mustajärvi totesi Suomen olevan miehitetty maa. Kilpeläinen-Tuoma asuu Länsi-Lapin Pellossa. Mustajärvi on kotoisin Savukosken Martin kylästä. Lapissa puolueen ehdokaslistalla voi olla enintään 14 ehdokasta
Ilmiö on monitahoinen, eikä useinkaan hahmotu riittävän tarkasti binääristen jaotteluiden kautta, kun siihen pureutuu syvemmin. Kun puhutaan työnantajista, kyse on usein myös itse verrattain heikossa työmarkkina-asemassa olevista itsensätyöllistäjistä ja mikroyrittäjistä. Se ei koske pelkästään työntekijöitä ja työnantajia, vaan ilmiö vääristää koko työmarkkinaa, kun reilut työnantajat eivät voi enää kilpailla riistoyritysten kanssa. Työperäinen hyväksikäyttö ja sen äärimmäinen muoto eli ihmiskauppa ovat esimerkkejä modernista orjuudesta. Lisäksi osa hyväksikäytön uhreista voi siirtyä itse hyväksikäyttäjiksi myöhemmin. Hyväksikäytön uhrit eivät usein tunnista itse olevansa hyväksikäytön kohteena tai pelkäävät ilmoittaa asiasta esimerkiksi karkottamisen tai kostotoimien pelossa. Samalla on myös laajasti esimerkkejä tilanteista, joissa suomalaiset yritykset tai yritysten avainhenkilöt syyllistyvät esimerkiksi kiskontaan. 3. Määrällisesti merkittävä osa hyväksikäyttäjistä ja hyväksikäytetyistä kuuluvat samaan kielitai kulttuuriryhmään. Työperäinen hyväksikäyttö keskittyy Suomessa erityisesti ravintola-alalle, rakentamiseen, marjanpoimintaan ja siivousalalle. Jopa tuhansia ihmiskaupparikoksia jää piiloon. Sen kitkemisen pitäisi olla työelämäpolitiikan tavoitteena kaikkialla. RIISTO JATKUU KOLME FAKTAA TYÖPERÄISESTÄ HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ 1. 2. Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa TYÖPERÄINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ on edelleen vakava ongelma suomalaisilla työmarkkinoilla. 8 Lähettitilien pimeä vuokraus on työperäisen hyväksikäytön muoto, jossa alkuperäinen lähetti antaa tunnuksensa toisen henkilön käyttöön, usein satojen eurojen kuukausivuokraa vastaan. Oma lukunsa ovat esimerkiksi alustatalouden yrittäjäehdoin toimivat työntekijät, jotka vuokraavat kohtuuttomin ehdoin lähettitilejään muille. Suomessa ihmiskauppa on rangaistava rikos, josta rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta.
Kun henkilölle myönnetään jatkolupa työnantajan moitittavan menettelyn perusteella, tulisi harkita, voitaisiinko työnantajalle tässä yhteydessä määrätä määräaikainen lupakielto tai seuraamusmaksu. Merkittävin kehitystarve on työnantajien seuraamusjärjestelmässä. MITEN TYÖPERÄISEEN HYVÄKSIKÄYTTÖÖN PITÄISI PUUTTUA. Toimivia esimerkkejä löytyy joistakin Euroopan maista tai kaupungeista. Turvapaikanhakijoille tarjotaan kotouttamispalveluja, mutta työntekijän oleskeluluvalla tuleville ei tarjota minuuttiakaan kielikoulutusta. Se on täysin mahdollista. Varsinkin kaukomailta leivän perässä tulevia ihmisiä huijataan lupauksilla hyvistä palkoista ja työoloista, jotka eivät paikan päällä toteudukaan. Tämä on vakava puute, sillä myös köyhistä maista tulevat työntekijät ovat usein haavoittuvassa asemassa. Tarvitsemme alihankintaketjuihin puuttuvaa lainsäädäntöä ja kovempia sanktiota. Poliisilla on viime vuosina kehittynyt hyvää osaamista ihmiskaupparikoksiin puuttumisessa, ja tähän panostaminen on edelleen tärkeää. Nyt seuraamukset kohdistuvat liian usein työntekijään. Työntekijä on useimmiten sellaisissa tilanteissa riippuvainen työnantajan järjestämästä majoituksesta. 9 POLITIIKAN VETOMITTARI Raakaöljyn hinta on pompannut uusiin ennätyslukemiin USA:n ja Israelin aloitettua sodan Irania vastaan. Luvan voimassaoloaikana on valvottava, että palkanmaksu ja työehdot toteutuvat. Jokaisella poliisilaitoksella pitäisi olla työperäiseen hyväksikäyttöön erikoistunut yksikkö. Hakijat eivät usein kerro kynnysrahojen perimisestä, joten pelkkä haastattelu ei riitä. Jos haluamme lisää työperäisiä maahanmuuttajia, on varmistettava, ettemme samalla tee heidän hyväksikäytöstään entistä helpompaa. Jatkolupavaiheessa voidaan arvioida, onko työsuhde toteutunut ehtojen mukaisesti. H EIK K I R A IS A N EN EM M A G R Ö N Q V IS T. On järkevää ehkäistä ongelmia ennalta, se on tehokkaampaa ja inhimillisestäkin näkökulmasta parempi tapa toimia. Rikosseuraamusta ketterämpi hallinnollinen sanktio loisi kannusteet noudattaa lakia. He ehtivät nukkua yön autoissa, keskellä talvea, ennen kuin aamulla soittivat Rakennusliittoon. Tällä hetkellä viranomainen voi lähinnä kehottaa laitonta palkkaa maksavaa yritystä toimimaan jatkossa oikein, ja uhkasakkoprosessi voi kestää vuosia. Rikosprosessi on raskas keino, joten sen rinnalle tarvitaan hallinnollisia sanktioita. Monet suuremmat yritykset ovat oma-aloitteellisesti itse rajoittaneet ketjujen pituutta, koska valvonta on niin hankalaa. Rakennusalan erityisongelmana ovat pitkät alihankintaketjut, jotka mahdollistavat hyväksikäytön ja ihmiskaupan. Vastuu loivenee ketjuissa. Järjestökentällä esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelulla on tärkeä rooli, mikä näkyy siinäkin, että iso osa rikostutkintaan edenneistä jutuista on tullut sen kautta. Sodan taloudelliset seuraukset tuntuvat kaikkialla maailmassa. Tarvitaan parempaa tiedonvaihtoa ja tietojärjestelmiin panostamista, jotta voidaan tunnistaa esimerkiksi toimijat, jotka perustavat uusia yrityksiä vilpillisen toiminnan jatkamiseksi. Laajemmalla tasolla: kun Suomeen saapuu yhä enemmän työntekijöitä globaalista etelästä, heidät jätetään usein oman onnensa nojaan. ajassa JOHANNES HIRVELÄ Maahanmuuttoviraston tietoja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja TYÖPERÄISEEN hyväksikäyttöön puuttuminen edellyttää toimia kolmella tasolla: Ennen oleskeluluvan myöntämistä viranomaisten on voitava tunnistaa sekä vilpilliset työnantajat että haavoittuvuusriskissä olevat hakijat nykyistä paremmin. Siksi puuttuisin tähän juurisyyhyn rajoittamalla ketjutusta. Tällaisten toimijoiden toimintaedellytykset tulisi turvata. Muistan tapauksen, jossa ulkomaiset rakentajat olivat turhaan yrittäneet vaatia palkkojansa ja joutuivat ulos asunnosta. NINA KREUTZMAN Rakennusliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija MONI EI tiedä tai ymmärrä, että ihmiskauppaa todella tapahtuu rakennusalalla täällä Suomessakin. PAAVO TEITTINEN Helsingin Sanomain toimittaja ja tietokirjailija TYÖSUOJELUVIRANOMAISTEN toimivaltuuksia pitää vahvistaa merkittävästi
1 ajassa SEURAA SOMESSA! INSTAGRAM @kansanuutiset fb.com/kansanuutiset FACEBOOK YOUTUBE @KansanUutiset BLUESKY @ku.fi
Vuonna 2015 alkanut kansanedustajan ura päättyy siis vuo teen 2027. Puolueella on nyt tosi hyvät näkymät. SARKKISEN KANSANEDUSTAJAURAN aikana politiikan tekemisen tahti on kiihtynyt – ainakin näkyvä osa. Nyt olen esimerkiksi val tiovarainvaliokunnassa, ja olen kokenut työn hyvin mielenkiintoisena. Siksikin tämä päätös on ollut vaikea, koska on pitänyt ajatella, jättääkö puo lueen pulaan. HANNA SARKKINEN JÄTTÄÄ EDUSKUNNAN VASEMMISTOLIITON OULULAISEN kan sanedustajan Hanna Sarkkisen pitkään kestänyt harkinta on päättynyt: ensi kevään eduskuntavaaleissa hän ei aio olla enää ehdolla. – Mutta silloin kun puolueella menee hyvin, silloin on oikea aika jäädä pois. Olen ensi keväänä ollut 12 vuotta edus kunnassa ja 19 vuotta politiikassa. 1 1 ajassa Hanna Sarkkinen on filosofian maisteri ja juuri valmistunut työn ohella tehdyistä johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnoista. Toinen suuri muutos on tapahtunut vasemmistoliitossa. Minusta tun tuu, että en aina edes ehdi muodostaa jostain asiasta lopullista ja perusteltua mielipidettä, kun se on jo mennyt ja ollaan jo seuraavassa asiassa. Sen hän myöntää, että kovin poliit tinen nälkä on vähän kadonnut. Se on pitkä aika elämässä, ja nyt tuntuu, että on aika tehdä jotain muuta, 38vuotias Sarkkinen sanoo KU:lle. – En koe, että olisin jotenkin nähnyt kaiken, vaikka monissa liemissä minut onkin keitetty. Asioiden nopeus on poliittisen urani aikana kiihtynyt todella paljon, eikä se ole varmaan kenenkään syy, mutta itselleni se tuntuu hankalalta. Mitään työpaikkaa ei ole odottamassa, vaan Sarkkista odottaa työnhaku. – Puolueen kannalta istuvana kansanedustajana on hirveän vaikea jäädä pois vapaaehtoisesti, koska vaalitapamme on niin henkilövetoinen. SARKKINEN TOIMI viime vaalikaudella kahden vuoden ajan sosiaali ja ter veysministerinä, kun vasemmistoliitto oli mukana Sanna Marinin (sd.) joh tamassa hallituksessa. Hän on pitänyt ja pitää edelleen kansanedus tajan työstä paljon ja kokee olevansa siinä hyvä. Kun vaihtaa valiokuntaa, vaihtaa käytännössä työtä, Sarkkinen sanoo. Sekin vaikutti päätökseen olla hakematta jatkokautta. – Koko ajan pitäisi olla somettamas sa ja ottamassa kantaa. JUSSI VIRKKUNEN EM M A G R Ö N Q V IS T. – Olen sanonut aina äänestäjille, etten ole täällä eläkeikään asti. Jos tulee nuorena politiikkaan, ei voi automaattisesti ajatella, ettei tekisi elämässään enää mitään muuta. Nyt olen joutunut miettimään, pidänkö vai enkö pidä siitä ajatuksesta kiinni. – Lopulta päädyin tähän, koska se vain tuntui oikealta ratkaisulta. – Kun tulin aikoinaan valituksi, ajattelin, että olen kolme kautta kansan edustajana. Sarkkinen painottaa, ettei ole mil lään tavoin katkerana lähdössä. Kolmen vaali kauden aikana hän on istunut myös monissa eduskunnan valiokunnissa. Puolue on muut tunut reilussa kymmenessä vuodessa todella paljon, viime eduskuntavaalien jälkeen puolueen jäsenmäärä on kasva nut noin 9 000:stä yli 15 000:een. Tämä ei missään ollut helppo päätös, ja olen miettinyt tätä vuoden ajan joka päivä. Tulevasta hänellä ei vielä ole tietoa. Tämä talo han tarjoaa loputtomasti erilaisia posi tioita. Samalla puolueen kannatus on noussut reilusti
VM ei ota riittävästi huomioon suhdannetilannetta tai leikkausten pitkäaikaisia kerrannaisvaikutuksia. VAIHTOEHTONA KYYRÖNEN esittää verotuksen kiristämistä ja taloukasvua elvyttäviä investointeja. 1 2 ajassa VELKAJARRU VOI KASVATTAA VELKAA Valtiovarainministeriön arviot leikkausten kielteisistä vaikutuksista puhuttavat. Kyyrönen kirjoittaa, että tutkimuskirjallisuus ja pohjoismaiset arviot viittaavat siihen, että finanssipoliittinen kerroin on korkeampi. Petteri Orpon (kok.) hallitus on nettosopeuttanut julkista taloutta noin 3,5 miljardilla eurolla. Kärjistäen se tarkoittaa, että miljardin sopeutus supistaa taloutta vain puolella miljardilla. – Noin 10 miljardin euron nettosopeutukset seuraavalla hallituskaudella eivät laskelmiemme mukaan onnistu taittamaan julkista velkasuhdetta. Sopimuksessa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen pitää laskea 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa, kunnes julkisen velan taso on alle 40 prosenttia. Samalla ne heikentävät bruttokansantuotetta pitkäaikaisesti jopa noin 20 miljardilla eurolla, Kyyrönen toteaa tiedotteessa. – Yhteisöverokannan korottaminen ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen ovat esimerkkejä julkista taloutta vahvistavista veronkorotuksista, joilla ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun Suomessa. Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta hyväksyivät niin kutsutun velkajarrusopimuksen viime vuoden joulukuussa. Veroja pitäisi korottaa 8 miljardilla eurolla ja julkisia investointeja 5 miljardilla. VM arvioi finanssipoliittisesti kertoimeksi 0,5. LE H TIK U VA /M A R K K U U LA N D ER KYYRÖSEN MUKAAN valtiovarainministeriö (VM) aliarvioi sopeutuksen kielteisiä vaikutuksia. Ne heikentävät kasvua eivätkä auta taittamaan julkista velkaa seuraavan hallituskauden aikana. Hän kirjoittaa, että kova sopeutus uhkaa tehdä 2030-luvusta kolmannen perättäisen hukatun vuosikymmenen Suomen taloudelle. Kuvassa valtiovarainministeri Riikka Purra ja ministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä. Tämä johtaa siihen, että EU:n finanssipolitiikan säännöt ja velkajarrulaki määräävät jälleen uuden massiivisen sopeutuskuurin vuonna 2031 alkavalle hallituskaudelle, Kyyrönen sanoo. Raportin laskelmat on tehty Euroopan komission velkakestävyysanalyysimallilla, jota Kyyrönen on jatkokehitellyt. JUSSI VIRKKUNEN. – Investointeja pitäisi taas kohdentaa väyliin, julkiseen asuntotuotantoon, korkeakoulutukseen, pääomasijoituksiin ja vihreää siirtymää tukeviin selektiivisiin teollisuuspolitiikan toimenpiteisiin. Tällä hetkellä velka-aste on lähellä 90 prosenttia. – Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän. VELKAJARRUSOPIMUKSEN edellyttämä talouden sopeutus uhkaa johtaa Suomen velkaantumisen kasvamiseen, vaikka tavoite on päinvastainen. Asia käy ilmi Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) tuoreesta selvityksestä, jonka on tehnyt UTAKin pääekonomisti Otto Kyyrönen. Se astuu voimaan vuonna 2031
1 3 02 taustat MITEN HYVINVOINTIVALTIOTA PITÄISI UUDISTAA?
Hän arvioi Ylen haastattelussa (6.3.) velkajarruun liittyvien sopeutusten olevan niin valtavia, että koko hyvinvointivaltion palvelulupaus joudutaan miettimään uudelleen. – Se tavoite ei hoidu sillä tavalla, että me pikkuisen sipistellään sieltä täältä asioita, Niemelä sanoi. Viime aikoina keskustelu aiheesta on henkilöitynyt valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelään. KU heitti pallon eteenpäin eri alojen asiantuntijoille – jos näin on, miten sinä miettisit uusiksi hyvinvointivaltion?. 1 4 Teksti TOIVO HAIMI ja EMILIA MÄNNYNVÄLI Kuvat LEHTIKUVA Kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet velkajarruun, joka sementoi EU:n sääntöjä tiukemman talouskurin hallituksesta riippumatta. Konkreettisia esityksiä siitä, mistä noin kymmenen miljardia euroa säästetään, on kuultu vähemmän
1 5 SÄÄSTÄ 10 MILJARDIA
Minkä varaan rakentaisin tulevaisuuden suomalaisen hyvinvointivaltion. Palvelulupausnäkökulma sivuuttaa nähdäkseni tämän ideologisen perustan kokonaan ja katsoo hyvinvointivaltiota eräänlaisena palveluntuotta jana yksityisille kotitalouksille. Meillähän koko hyvinvointivaltioprojektin ytimessä oli investointinäkökulma: ajateltiin, että panostamalla kollektiivisesti väestön hyvinvoin tiin, koulutukseen, osaamiseen ja tulevaisuus uskoon syntyy yhteiskunnallinen hyvän kehä, josta kaikki yhteiskunnan jäsenet hyötyvät. Oikeastaan se kertoo minulle, että pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta ollaan Suomessa ajatuksellisesti luovuttu. Tästä tarvittai siin kattavaa ja laadukasta tietoa. Takana on jo yli kolme vuosikymmentä jokseenkin yhtäjaksoista julkisen talouden sopeuttamista ja siten hyvinvointivaltion leikkaamista, joten on aika vaikea hahmottaa, mitä kansalaisille konkreettisesti luvataan. Toinen kysymykseni kuuluu, onko oikea tapa lähestyä hyvinvointivaltiota laisinkaan tällainen palvelulupausnäkökulma. Tämä projekti on valtava investointihanke, joka käynnistyessään kutsuu mukaan kaikki ihmiset: työllistää, antaa merkitystä elämään ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Oma tuntemukseni on, että erityisesti pieni tuloiset ihmiset ja he, joille on kasaantunut päällekkäisiä haasteita elämissään, eivät saa enää tarvittavaa tukea julkisista palveluista, sosiaali etuusjärjestelmästä tai kolmannen sektorin so siaali ja hyvinvointipalveluista. Sanoisin, että sel laisen kestävyysmurrosta edistävän siirtymäpoliit tisen projektin, joka tarttuu kansallisesti aikamme suurimpiin kestävyyshaasteisiin: ilmastonmuutok seen, luontokatoon, luonnonresurssien ylikäyttöön sekä yhteiskuntarauhan murenemiseen. En viittaa tässä siihen, mitä on esimerkiksi lain säädännössä luvattu, vaan siihen, millaista julki sen vallan tukea on kansalaisille aidosti saatavilla, kun eri elämäntilanteissa tukea tarvitaan. 1 6 Jussi Ahokas, ekonomisti, BIOS ”Ensimmäiseksi haluaisin ymmärtää, mikä suomalaisen hyvinvointivaltion palvelulupaus todella on tässä hetkessä. Hyvinvointivaltio kapenee vakuutukseksi, kun pohjoismaisessa mallissa sillä oli syvällisempi yhteiskunnallinen rooli. Hyvinvointipal veluiden ja sosiaaliturvan integrointi tällaiseen projektiin olisi tärkeä tehtävä.” A N TT I Y R JÖ N EN
Tukiaisten leikkaaminen on välttämätöntä. En tiedä, voiko niitä kuitenkaan pitää palvelulupauksen uudelleen miettimisenä! Ylipäänsä kaiken sosiaalipolitiikan pitää tähdätä siihen, että työkykyiset elättävät itsensä. Kuten Niemeläkin sanoo, mikään menokohde ei voi olla turvassa leikkauksilta. Muutamia seikkoja, joita voidaan pitää palvelulupauksen miettimisenä, tulee kuitenkin mieleen. Sopeutustarve on tosiaan erittäin suuri. Se on tulonsiirto hyväosaisille, maltillinen lukukausimaksu olisi monella tavalla hyvä asia. Itse ajattelen kuitenkin, että hyvinvointivaltion perusta voidaan säilyttää sopeutuksista huolimatta. Sukupolvien välinen tulonjako on myös otettava tarkasteluun. Yritysten ja maataloustuottajien hyvinvointivaltion palvelulupaus on myös mietittävä uudelleen. Hyvinvointialueiden rahoitus, määrä ja ohjaus on myös ilmeinen kehittämisen paikka. Keskiluokalle kohdistuvat tulonsiirrot pitää ottaa erityistarkasteluun. Vanhempainetuuksien anteliaisuutta pitää miettiä, toki niiden tasa-arvoisesta jakautumisesta huolehtien. Ilmeinen palvelulupaus, joka pitäisi miettiä uudelleen, on maksuton yliopisto. Yksi hyvä lähtökohta ovat indeksijäädytykset, jotka säästävät joka puolelta. Kuntasektori on myös tärkeä kohde. Maahanmuuttajien sosiaaliturva on myös yksi mietinnän kohde. 1 7 Heikki Pursiainen, tutkimusjohtaja, Helsingin kaupunki ”Minusta juttu palvelulupauksen miettimisestä uudelleen kuulostaa vähän budjettiosaston äijäilyltä. Eläkemaksu on jo niin suuri, että se vie tilaa verotukselta ja vaikeuttaa siten sopeutusta.”. Olen hiukan hämmästyneenä seurannut vasemmistopoliitikkojen – kuten Minja Koskelan – lipsumista tästä ilmeisestä periaatteesta. Jotta peruspalvelut voidaan pitää kunnossa, tulonsiirtokimaraa on mietittävä hyvin tarkkaan. Se on alue, jossa voitaisiin todella miettiä uudelleen, mitkä ovat kuntien tehtävät ja millaiset kunnat voivat selvitä näistä tehtävistä. Sen perusfilosofiaa ei tarvitse miettiä uudelleen. Yksi on tasapaino tulonsiirtojen ja palvelujen välillä. Millainen palvelulupaus huolehtii myös siitä, että Suomeen tullaan oikeasti töihin
Hyvinvointivaltion uudistamisen on oltava ennen kaikkea demokraattista. Solidaarisuuden pitäisi olla hyvinvointivaltion uudistamisen tärkeimpänä lähtökohtana. Monessa muussa maassa valtiovarainministeriö on paljon enemmän taka-alalla. Rahastojen kartuttamiseen voidaan palata tilanteen helpotuttua. Myös julkisen omaisuuden myynti on yksi käyttökelpoinen keino velkaantumisen hillitsemiseksi. Kaiken uudistustyön taustalla on kuitenkin pidettävä mielessä, miksi hyvinvointivaltio alun perin rakennettiin. Jos sama politiikka jatkuu seuraavat neljä tai kahdeksan vuotta, pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli Suomessa romuttuu. Rakenteellisesti merkittävin uudistusajatus voisi olla sosiaalivakuutusperiaatteen vahvistaminen. 1 8 Heikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto ”Kysymys hyvinvointivaltion uudelleenmäärittelystä on sikäli relevantti, että poliittiset puolueet ovat sitoutuneet 8–11 miljardin euron sopeutukseen, talouskasvun näkymät ovat heikot, syntyvyys on alhainen ja väestö ikääntyy. Uskon silti, että näistä sopeutustarpeista voidaan selvitä. Lisäksi on syytä tarkastella maltillisia, kohdennettuja sopeutustoimia sekä veronkorotuksia osana tasapainoista kokonaisuutta. Järjestelmässä on vahvoja polkuriippuvuuksia, ja etenkin vanhemmille ihmisille on luotu oikeutettuja odotuksia toimeentulon ja hoivan suhteen. Sopeutuksen keinovalikoiman on myös oltava laajempi kuin pelkät leikkaukset. Järjestelmä myös kannustaisi ihmisiä palkkatulojensa kasvattamiseen, koska vakuutusturva paranee palkasta maksettujen maksujen mukaan. Myös eläkejärjestelmän ylijäämiä voitaisiin tilapäisesti hyödyntää, esimerkiksi pidättäytymällä eläkerahastojen kasvattamisesta sinä aikana, kun suuret ikäluokat tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Sote-uudistuksen vaikeus ja sosiaaliturvakomitean vaatimattomat tulokset osoittavat, ettei radikaali uudelleenkäynnistys ole realistista. Nämä saavutukset ovat hauraita: jos kansalaiset menettävät luottamuksensa julkisiin palveluihin, hyvätuloiset siirtyvät yksityisten vakuutusten tai palveluiden piiriin, mikä käynnistää negatiivisen kierteen ja nakertaa koko järjestelmän luottamusta ja rahoituspohjaa. Kun kansalaiset maksavat vakuutusmaksuja, heille syntyy realistinen käsitys siitä, millaista turvaa he voivat odottaa saavansa. Tällä hallituskaudella valtiontalouden sopeutus on kohdistunut lähes yksinomaan pienituloisiin: so siaaliturvasta on säästetty ja pienituloisten verotus on kiristynyt, kun taas hyvätuloisten veroja on alennettu. Lisäksi se on tuottanut maailman pienimmät tuloja terveyserot sekä aidon mahdollisuuksien tasa-arvon. Niistä ei voida oikeudenmukaisuusnäkökulmasta luopua. Muutokset ovat historiallisesti aina olleet inkrementaalisia ja syntyneet vastauksina kriiseihin, eivät systemaattisen suunnittelun tuloksena. Meillä se toimii eräänlaisena superministeriönä, joka osin teknokraattisesti ja demokratian harmaalla alueella käyttää asiantuntijavaltaa. Huolestuttavaa on valtiovarainministeriön erittäin voimakas rooli asiassa, jonka pitäisi olla laaja poliittinen kysymys. Kysymys hyvinvointivaltion tulevaisuudesta on kuitenkin poliittinen eikä teknokraattinen kysymys.” W IK IM ED IA /S O PP A K A N U U N A /C C BY -S A 4 .0. Harjoitettu politiikka on ollut erittäin epäsolidaarista. Sosiaalija terveyspalveluissa sekä sosiaalisten tulonsiirtojen osalta voitaisiin ottaa käyttöön vahvempi vakuutusperiaate, jossa rahaa on käytännössä korvamerkitty keskeisiin tulonsiirtoihin ja ehkä myös palveluihin. Se on ollut tehokas ja edullinen tapa hallita sosiaalisia riskejä. Ajatus siitä, että hyvinvointivaltio ”bootattaisiin” tyhjältä pöydältä 2000-luvun tarpeisiin, on syytä sivuuttaa. Niiden sijaan palveluiden lisärahoitusta tulee hakea niiltä, joilla sitä on
1 9
Ne ovat kuitenkin asioita, jotka tuottavat terveyttä. Ajan myötä kansalaisille on syntynyt odotuksia hoivasta ja palveluista. Jos käytämme enemmän, se on pois koulutuksesta, kulttuurista ja infrastruktuurista. OECD on antanut Suomelle samat haukut jo vuosikymmeniä: ennaltaehkäisevät rakenteet ovat heikkoja, avoterveyspalvelut ovat rapistuneet ja järjestelmä on liian sairaalapainotteinen. Suurin haasteemme on lyhytjänteisyys. Uudistamisen keskeinen väline on systeeminen ajattelu. Muutos kohtaa aina vastustusta, ja se on täysin normaalia. Uudistus ei synny ylhäältä alas saneltuina käskyinä. Voisi olla hyväksi tehdä mielikuvaharjoitus, jossa kysytään avoimesti: mitkä ovat ne ydinasiat, joista emme missään tilanteessa luovu, mitkä ovat neuvoteltavissa ja mistä voitaisiin tarvittaessa luopua. Nämä eivät tule kenellekään yllätyksinä. Uskon, että ihmiset ovat kyllä aktiivisia, kykeneviä toimijoita, eivät vain palvelujen passiivisia vastaanottajia. Päättämättömyydellä on aina vaihtoehtoinen kustannus: tekemättä jättäminen ei ole mikään neutraali valinta. Parhaat oivallukset syntyvät niillä ihmisillä, jotka tekevät työtä kentällä. Ongelma on se, ettemme ole osanneet järjestää tarvittavia palveluja ajoissa ja joustavasti. Siksi tarvittaisiin näkyvä, tavoitteellinen ja pitkäjänteisesti johdettu muutosprosessi, jossa tavoitteena olisivat laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus on määritelty, ja niitä mitattaisiin systemaattisesti. Johtajuus tarkoittaa kykyä viedä perusteltuja muutoksia läpi myös kitkaa vastaan. Sanoisin, että samaa rohkeutta tarvitaan nyt.” LE H TIK U VA /H EIK K I SA U K K O M A A. Rokottamisen ja syöpien ehkäisyn hyödyt näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Tätä harjoitusta ei pidä tehdä ennakkoasenne edellä, vaan aidosti tutkivalla mielellä. Terveydenhuoltoa ei voi tarkastella irrallaan muusta yhteiskunnasta. Meillä ei kuitenkaan ole koskaan ollut yhteisesti muodostettua palvelulupausta, vaan pikemminkin hiljaisia oletuksia siitä, mitä ihmiset voivat odottaa. Ikääntymiseen ei ole varauduttu, vaikka kehitys on ollut tiedossa 1940-luvulta lähtien. Ikäihmiset eivät kuitenkaan automaattisesti ole ongelma, eikä hoidon tarve ole ongelma. Uudistamisen esteinä ovat oletukset polkuriippuvuudesta: asiat tehdään niin kuin ne on aina tehty. Tämä kierre on kansanterveysja kansantalousongelma, johon puuttuminen on investointi, ei kustannus. Vuonna 1917 lähdimme liikkeelle järkyttävistä oloista — nälänhädästä ja sisällissodasta — ja silti rakensimme neuvolajärjestelmän, lastensairaaloita ja 1970-luvulla hyvinvointivaltion. Suomalaisissa on sitkeyttä ja kykyä selviytyä vaikeista tilanteista. Niihin varautuminen on kuitenkin yhteiskunnallista kehittämistä parhaimmillaan. Köyhyys on Suomen suurimpia terveysongelmia. Tämä tekee avoimen keskustelun vaikeaksi. Tiedämme jo nyt, että väestörakenteemme on epäedullinen, että ikääntyminen jatkuu ja että ihmiset elävät terveinä pitempään. 2 Kristiina Patja, terveydenhuollon professori, Helsingin yliopisto ”Hyvinvointivaltion uudistaminen ei onnistu ilman rohkeaa mielikuvitusta. Käytämme soteen noin 32 miljardia euroa eli kolmanneksen valtion budjetista vuosittain. Johtajan tehtävä on antaa suunta, puitteet ja mittarit. Ravintolatupakoinnin kieltämistä vastustettiin aikoinaan raivokkaasti, mutta ravintolat kukoistavat kiellon seurauksena. Sosiaalija terveydenhuollon aikaperspektiivi on viisi, kymmenen, jopa 20 vuotta. Sama logiikka koskee kansalaisia. Silti katseemme on koko ajan varpaissamme. Silloinkin tavalliset ihmiset uskalsivat kuvitella toisenlaisen tulevaisuuden. Köyhyys sairastuttaa, ja sairaus köyhdyttää