s.?2 > Kolmen kulttuurin kautta uusiksi suomalaisiksi s.?12 Satiiria Irakista tappouhkausten varjossa s.?30 Kymmenientuhansien laulajien maa s.?32 N o 51 K a n n e n k u v a : M a a ri t P ii p p o Perjantai 22.12.2017 | 3,5 € | 51-003251-1751 www.kansanuutiset.fi Tietovuoto vauhdittaa tiedustelulakeja s.?18. Paluu viimeiselle tulitikkutehtaalle Finn-Matchin tarina Vaajakoskella loppui vuonna 1995. Eri työtehtävissä toiminut Sanni Korhonen muistelee vanhan pakkauskoneen äärellä
Seuraavalla vuosikymmenellä tulitikkutehtaita alettiin perustaa eri puolille maata. Jyväskyläläisen Teeleidin vetäjä Anne Savela asettelee Tulitikkutytön taukotee -paketteja hyllylle ja kattaa teekuppeja pitkän pöydän äärelle marraskuisena iltapäivänä. Tehtailija Ivar Kreugerin keinona oli hankkia yritykselleen monopoleja ympäri maailmaa tarjoamalla köyhille valtioille valtavia lainoja. Pahasti velkaantunut liikemies Kreuger päätyi itsemurhaan vuonna 1932. Entiset työvuodet heräsivät muistoissa eloon, ja Teeleidin emäntä kuunteli pariskunnan tarinoita kiinnostuneena. 1840-luvulla Helsinkiin perustettiin kaksi muutakin tulitikkutehdasta. Punatiilisessä, tunnelmallisessa tehdasmiljöössä, joka oli aikoinaan keskittynyt puunjalostukseen, toimii nyt Teeleidin lisäksi kuntosali, hierontapalvelu ja kauneushoitola. Suomesta se hankki epäreilulla kilpaiVaajakoskella tehtiin parhaimmillaan kaksi miljoonaa tulitikkua tunnissa. Vientiä oli Uutta-Seelantia myöten. – Tikkulan arvokas historia avautui minulle aivan uudella tavalla tulitikkutehtaan tarinoita kuunnellessa. Kun Teeleidi aloitti Tikkulassa keväällä 2017, Finn-Matchin entinen remonttimies Jorma Vilkki otti tavakseen käydä siellä teellä vaimonsa Marja-Liisan kanssa. Finn-Matchin työntekijöiden muistoissa vuodet Vaajakosken tehtaalla olivat sekä vaativia että hauskoja. Finn-Matchilla työskenteli parhaimmillaan nelisensataa työntekijää, ja tulitikkuja tehtiin enimmillään kahden miljoonan kappaleen tuntivauhdilla. Ulkotulien loimussa pilkottavan teebaarin tiloihin tupsahtaa samalla ovenavauksella vilkkaasti rupatteleva joukko eläkeikäisiä rouvia ja muutama herrasmies. Ruotsalaisen Svenska Tändsticks Ab:n, sittemmin Swedish Matchin, periaatteena oli vallata kilpailijayrityksiä tieltään yrityskaappauksilla ja kartelleilla. Suomessa oli parhaimpina aikoina kymmeniä tulitikkutehtaita, ja kotimaisesta haapapuusta tehtyjä tikkuja vietiin ulkomaille aina Afrikkaa ja UuttaSeelantia myöten. Hänen tikkunsa olivat vielä puoliksi kotivalmisteisia. Tulitikkutehtaan lopetuksen jälkeen hän on jäänyt Tikkulaan pyörittämään pienimuotoista hammastikkutuotantoa Kesmex. Tehtaan tarinat heräävät eloon Finn-Match oli Vaajakoskella merkittävä työllistäjä lähes kahdeksankymmenen vuoden ajan, vuodesta 1919 vuoteen 1995 asti. 1930-luvulla Kreugerilla oli hallussaan 75 prosenttia maailman tulitikkutuotannosta, kunnes vauhtisokeus ajoi ruotsalaisyrityksen taloudellisiin vaikeuksiin. Paikka oli pariskunnalle erityinen, olihan heidän yhteinen taipaleensa alkanut tulitikkutehtaan käytävillä puoli vuosisataa sitten. Gottbergin Tulitikku-wapriikki. . On järkyttävää, että Suomessa ei voitu jatkaa tulitikkujen tekoa, sillä jo kansakoulussa meille opetettiin, että tulitikku on yksi Suomen tärkeimpiä vientituotteita, kertoo Nurminen. Swedish Match perustettiin vuonna 1917 nimellä Svenska Tändsticks Ab. Suomen ensimmäinen tulitikkutehdas aloitti 1842 Helsingin nykyisen asema-aukion tienoilla. Vilkit löysivät teebaarista tehtaan ajoista muistuttavia yksityiskohtia: vanhoja mustavalkokuvia, kokoelman tulitikkuetikettejä sekä patinoituneen pakkauskoneen. Kyseessä oli I. Yritys joutui koko toimintaikänsä ajan taistelemaan Suomi–Ruotsiottelua naapurimaan tulitikkutuotantoa vastaan. 2 22.12.2017 K oristeellinen samovaari kiiltelee hopeanhohtoisena, kun siihen kaadetaan höyryävää, sitruunalla maustettua mustaa teetä. . Suomalaisia tulitikkuja vuodesta 1840 . Tulitikkujen Suomi–Ruotsi-maaottelu Paikalla on myös Finn-Matchin viimeinen toimitusjohtaja Juha Nurminen, joka on nähnyt suomalaisen tikkutuotannon nousut ja laskut. Aiemmin näissä tiloissa toimineen Finn-Matchin henkilökuntaa on kutsuttu muistelemaan viimeisen suomalaisen tulitikkutehtaan toimintaa. Kunnes eräänä päivänä Jorma Vilkki kertoi suru-uutisen: rakas Marja-Liisa oli yllättäen nukkunut pois. . Vaajakoskella, entisen tehtaanpiipun kupeessa, ollaan viettämässä Tikkulan uuden yritysyhteisön pikkujoulua. Tulitíkkujen valmistuksella oli Suomessa pitkät perinteet. Tehdasmaisen tulitikkujen valmistuksen aloitti vuonna 1840 kuopiolainen kauppias Wasilji Moldakoff . Lähde: Wikipedia Jatkoa etusivulta >. Swedish Match kuitenkin nousi vielä Kreugerin jäljiltä jaloilleen ja jatkoi aggressiivisia yritysostojaan. TEKSTI JA KUVAT MAARIT PIIPPO Tämä vanha kuva Finn-Matchin tuotannon vuosilta on nykyisin Tulitikkutehtaan tytön taukotee -teepaketin etiketissä. Nyt vanhassa tehdasmiljöössä toimii Tikkulan yritysyhteisö. Tilanne oli kehoitus Savelalle: oli aika kerätä kokoon Tikkulan historiaa kutsumalla Finn-Matchin työntekijät yhteiseen muisteluhetkeen. Vuonna 1995 lähes kahdeksankymmenen vuoden ajan toimineen tehtaan tie päättyi ruotsalaiseen yritysostoon. Pelkästään Mäntsälässä toimi 1900-luvun alussa seitsemän tehdasta, joissa työskenteli tuhat ihmistä. – Finn-Matchin lopetus oli yllätys, sillä yritys oli kannattava ja SOK:n, OTK:n ja Keskon muodostama omistuspohja laaja. Kunnioitan kovasti sitä työtä, jota olette täällä tehneet, tervehtii Savela vierasjoukkoaan. rmassaan
Finn-Matcin vanha pakettikone toimii nykyisin Teeleidin tuotteiden rekvisiittana. Huumoria ja vaarallisia tilanteita Huumori auttoi jaksamaan tehdastyön taakkaa, ja tauoilla saatettiin leikkiä lumisotaa ja tehdä jekkuja. inipinnoitus, mutta tikku ei pala hyvin jos para. Teeleidin pöydän ääressä koetaan iloisia jälleennäkemisiä ja muisteluissa kuuluu lämmin yhteisöllisyys. Onnettomuus jätti traumaattisen muiston, mutta sittemmin tehdasturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Vanhimpia aarteita on ennen pahvin käyttöä valmistettu puinen tulitikkurasia. Työtä kilpaa koneiden kanssa Vaikka suomalaisen tulitikun historia sai synkän lopun, on tikkutehtaan työläisten tapaaminen silti riemukas. Samalla 1990-luvun lama heikensi omistajayrityksiä. Outinen opetteli pakettikoneen käyttöä seuraamalla oikeaa tehdastyötä. – Välillä roskapöntöt syttyivät palamaan, mutta meidän pojat olivat aina valmiudessa ja saivat palot hetkessä sammumaan, muistelee Pirkko Stolt. Myös legendaariset Jokelan tulitikkutehtaan kehittämät Sampo-tulitikut on jo pitkään tehty Ruotsissa. Myös Finn-Matchin työntekijöillä on omat aarteensa, tulitikkurasia, jonka etikettiin on painettu omat nimikirjaimet. Eräs koneenkäyttäjänä työskennellyt mies paloi pahasti, kun räjähdyksen kipinä sytytti nailonpaidan palamaan. Tehdastyö oli vaativaa monimutkaisten työvaiheiden vuoksi sekä yksitoikkoista rutiinien takia, mutta työyhteisössä vallitsi yhteenkuuluvuuden ja tasa-arvon tunne. Nurmisen mukaan tulitikun laadun voi pilata monella tapaa: vika voi olla raapaisupinnassa, tikku voi katketa tai se ei pala tasaisesti. Kaupan yhteydessä Swedish Match romutti suurimman osan Finn-Matchin koneista, jotta niitä ei voitaisi Suomessa enää hyödyntää. – Palkka oli pieni, mutta rahantulo tasaista. Elokuva antaa tehdastyöstä synkän kuvan ja näyttää Kati Outisen esittämän Iriksen tarkastamassa vakavana tulitikkupuntteja liukuhihnan äärellä. – Haastavinta oli kiire, kun koneen kanssa tehtiin kilpaa töitä, kertoo 18-vuotiaana aloittanut ja 30 vuotta Finn-Matchilla työskennellyt Seija Tarvainen. Tulitikun palamisen takaa para. Sanni Korhonen esittelee valokuvia entisiltä työvuosiltaan kollega Helmi Apille ja Finn-Matchin toimitusjohtajana toimineelle Juha Nurmiselle. Jo kansakoulussa meille opetettiin, että tulitikku on yksi Suomen tärkeimpiä vientituotteita. – Suomalaisen tulitikun laatu oli hyvä, mutta FinnMatchin toiminnan loputtua valituksia on kuulunut, Juha Nurminen kertoo. Naisvaltaisella alalla työpaikka tehtaalla periytyi usein äidiltä tyttärelle, mikä näkyi myös palkkatasossa. – Niitä tikkuja ei koskaan raapaista, vakuuttavat entiset tulitikkutehtaan tytöt. Tulitikkujen käyttö oli vuosikymmenien saatossa vähentynyt, kun avotulenteko harvinaistui ja kaasusytyttimet yleistyivät. Tulentekovälineiden kanssa työskentelyssä oli kuitenkin aina vaaran mahdollisuus, ja kerran tehtaalla sattui räjähdys sytytysaineen virheen takia. 3 22.12.2017 lutaktiikallaan muun muassa Kuopion, Mäntsälän ja Porin tehtaat. Finn-Matchin entinen remonttimies Jorma Vilkki viihtyy entisen työpaikkansa tiloissa nykyisin toimivan teebaarin asiakkaana.. Sillä rakennettiin oma talo ja ruokittiin perhe, Seija Tarvainen toteaa. Finn-Matchin historiasta on jäljellä vielä muutama tulitikkupuntti. Työvaiheita oli paljon, ja lähes kaikki tehtaalla olivat moniosaajia. – Tulitikkutehtaalla vallitsi ihmeellinen sopu. Finn-Match kamppaili ruotsalaiskartellia vastaan pitkään, mutta lopulta sekin joutui taipumaan Swedish Matchin ostotarjoukseen vuonna 1995. Työnjohtajatkin olivat mukana työläisten toiminnassa, eikä hierarkia kalvanut välejä, muistelee Marja-Leena Tistelgren. Laadun takana on pitkä kehitys Finn-Matchin toimintaa on ikuistettu Aki Kaurismäen elokuvaan Tulitikkutehtaan tyttö. ini ei ole imeytynyt puuhun kunnolla. Tehtäviä oli vaikkapa latomossa, seulalla, leikkurilla ja lipukekoneella, ja ennen automatisointia käsityötä tehtiin paljon. – Laadukkaan tulitikun takana on työprosessien pitkä kehityskaari, tietää Nurminen
4 22.12.2017 tään myös jouluksi nimettyinä päivinä sitä ankaraa, epäinhimillistä todellisuutta, jonka me etuoikeutetut saamme unohtaa. PS.. Rauhoittumiselle pitäisi joka tapauksessa varata kalenterista oma erityinen hetkensä, jotta se ylipäänsä on mahdollista. PÄÄKIRJOITUS JO MUINAISET ROOMALAISET. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Turvallisuuspolitiikan seuraaminen voi olla vaikeaa. Nyt 2000-luvun toisella vuosikymmenellä se tuntuu erityisen tarpeelliselta, kun arki on täynnä uutisvirtaa ja tingeltangelia. Kerrankin voi hyvällä omallatunnolla aloittaa kirjoituksen näin. Pysähtyminen oman itsensä äärelle, yhteys eri sukupolviin – myös menneisiin, vanhat ja uudet perinteet tai vain löhöily ruuan ja tv:n vieressä. Lehdet eivät ilmestyneet, internetiä ei ollut ja Ylen tv-uutisetkin vaikenivat. Pari yötä nukuttuaan hän oli sitä mieltä, ettei asia vaikuta oikein mitenkään. VUODENKIERRON MUISSA JUHLISSA pyhä ja arki ovat jo sekoittuneet, mutta joulussa on vielä taikaa, joka – niin halutessa – antaa mahdollisuuden elää edes hetken pää pumpulissa ja paossa pahaa maailmaa. Jatkuva sisäinen hälytystila tappaa ihmisen vähitellen henkisesti. kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Alueella toimii kaksi Niinistöä ja lisäksi heistä toinen on itsensä kanssa eri mieltä. . Sekin on aivan viime vuosina ollut murtumaan päin, kun kaupat ovat aina auki ja monet ravintolatkin täydessä toiminnassa kaikki joulunpyhät. Eri sukupolvet kohtaavat muistoissa hautausmailla jouluna. Voisi sen aloittaa myös kiittämällä muinaisia germaaneja. Ensin presidentti Sauli Niinistö sanoi, että tietovuoto voi aiheuttaa vakavia vaurioita. Kumpaa toisen Niinistön kantaa nyt pitäisi uskoa. Kaupat sulkivat ovensa kahdeksi päiväksi, ravintolat olivat kiinni ainakin aattoillan eikä ollut edes uutisia. Vielä 1980luvun lopulla, alle 30 vuotta sitten, Suomi meni kirjaimellisesti kiinni samalla hetkellä kun Suomen Turku julisti joulurauhan. Joulu on viimeisiä yrityksiä erottaa pyhä arjesta – edes illuusiona. Se on ylellisyyttä, johon ihmiskunnan enemmistöllä ei ole mahdollisuutta. Ehkä sen voi itselleen sallia, jotta jaksaa taas välittää. Kuuluu kunnia kenelle tahansa, on vuoden pimeimpiin päiviin osuva hetken hengähdystauko länsimaisen kulttuurin pysyvimpiä ja parhaita keksintöjä. Niitä kaikkia tarvitaan hengähdystaukona, kun työelämä on muuttunut yhä totaalisemmaksi ja työttömyys rangaistusluonteisemmaksi. Silti muutos on ollut niin nopea, että ainakin vanhemmilla sukupolvilla menee pää pyörälle. Suuressa osassa maailmaa eleEdes hetkeksi piiloon pumpuliin LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN. Joulu on myös muistojen aikaa. Ei se välttämättä huono asia ole. Viimeisimpään tuli muutos sen jälkeen, kun Romaniassa tapahtui vallankaappaus jouluna 1989 ja koko Suomi oli uutispimennossa. . Kansan Uutiset toivottaa lukijoilleen itse kullekin sopivinta tapaa viettää joulua. Yksinäisille tai muuten joulun perhekeskeisyydestä ahdistuville tämä voi olla suuri helpotus
Lain mukaan työttömyyskassojen on tehtävä kaikki päätökset manuaalisesti, eli kone ei voi niitä hoitaa. Työttömyyden alun karenssipäivät vähenevät seitsemästä viiteen. Se rasittaa jatkossa hallituksen ja ay-liikkeen suhteita. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Ihmiskäsitys muuttuu sen mukaan, onko kyse suurivai pienituloisista, ja norminpurku on tässä maassa toisin sanoen vain keskiluokan etuoikeus. Ministereitä ei ollut paikalla, hallituspuolueiden edustajia muutama. Ensimmäinen käsittely yritettiin haudata myöhäiseen perjantaiiltaan, mutta pöydälle panon takia siitä päästiin puhumaan päivänvalossa. Asia ei silti jääne tähän. Kun kyse on työttömistä, kannatetaan keppiä, kontrollia, rangaistuksia ja holhouksen lisäämistä, mistä tässä esityksessä käytännössä on kyse. – Tämänkaltaisista puheista ei ole varjoakaan jäljellä silloin, kun puhe siirtyy työttömien toimeentuloon ja suomalaisiin pienituloisiin ja heidän asemaansa. Tuhansia päätöksiä kolmen kuukauden välein Oma lukunsa on aktiivimallin lisäämä byrokratia. Heistä Olavi Ala-Nissilä (kesk.) puolusti lakia sillä, että 70–80 prosenttia työttömistä voittaa, koska työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään. Työttömyyden kestäessä niitä tulee lisää, jos työtön ei pysty osoittamaan olleensa aktiivinen. Jos parannukset ovat tätä luokkaa, mitä te hehkutatte, niin se kertoo kyllä aika paljon tämän hallituksen poliittisesta linjasta, mitä työttömien toimeentuloon tulee, vastasi Li Andersson (vas.). Lisäksi SAK:n uuden mahtiliiton Teollisuusliiton valtuusto velvoitti liiton valmistelemaan poliittisia lakkoja aktiivimallia vastaan. Aktiivimalli hyväksyttiin keskellä yötä käydyn keskustelun jälkeen tiistaina äänin 103–90. – Tämä merkitsee Rakennusalan työttömyyskassassa 7 000– 10 000 uutta päätöstä neljä kertaa vuodessa eli kolmen kuukauden välein, sanoi Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. Lain lopullisessa käsittelyssä toistettiin ne ongelmat, jotka ovat tulleet ennenkin esille. Arvottomana jälkinäytöksenä sinisten Kaj Turunen sanoi budjettikäsittelyn yhteydessä lain hyväksymisen jälkeen, että mallista voidaan luopua, jos se sopii kokoomukselle. Viimeinenkin taistelu käytiin pitkälti opposition kesken. Alkoholilakia puolustettiin kontrollin vähentämisellä, mutta työttömille sitä säädettiin lisää. – Köyhät nähdään laiskoina, impulsiivisina ja moraalittomina, ja köyhien oletettu olemuksellinen erilaisuus oikeuttaa kontrolliin, joka keskitai yläluokkaan kohdistettuna olisi skandaali. Työttömien keskusjärjestö pitikin lain perusongelmana sitä, että kaikille työttömille ei riitä töitä tai palveluita, jotta työttömät voivat osoittaa aktiivisuutensa. Toinen käsittely tapahtui keskellä yötä. Istuntosaliin kiiruhtanut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kiisti tämän pian sanomalla, että tämä hallitus ei peru esityksiään. Työttömän tilanne on jatkossa arvioitava työttömyyskassassa uudelleen joka kolmas kuukausi. Keskustelu alkoi maanantaina kello 23.13 ja päättyi tiistain puolella kello 1.48. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI. 6 22.12.2017 Arvotonta näytelmää aktiivimallista loppuun asti EDUSKUNTA HYVÄKSYI työttömyysturvan aktiivimallin lopulta äänin 103–90. Leikkauksen peruutus on parannus. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa eli jo runsaan kahden viikon kuluttua. Hyväosaisille vapautta, köyhille kontrollia Li Anderssonin mukaan esitys kertoo myös hallituksen ihmiskuvasta. Anna Kontula (vas.) jatkoi, että aktiivimalli on klassinen esimerkki eliitin historiallisesta ennakkoluulosta köyhiä kohtaan. Kovin hyvää kuvaa siitä ei anna aktiivimallinkaan käsittely. Eduskunnassa on tällä viikolla kannettu huolta parlamentin arvovallasta yhden jos toisenkin perussuomalaisen kännitörttöilyjen takia. Alkoholilainsäädännön liberalisoimisen yhteydessä kokoomuslaiset ja monet keskustalaisetkin puhuivat siitä, kuinka pitää välttää kaikkea turhaa kontrollia ja viranomaisholhousta. Tämä osoittaa siksi, miten ihmiskäsitys muuttuu sen mukaan, onko kyse suurivai pienituloisista, ja norminpurku on tässä maassa toisin sanoen vain keskiluokan etuoikeus. Numerot taulussa. – Tämä parannus, johon edustaja Ala-Nissilä viittaa, eli omavastuupäivien määrän vähentäminen kahdella on siis hallituksen itse tekemä leikkaus ja heikennys, jonka te nyt perutte
Ero oli kuusinkertainen. anneh.huotari@gmail.com PERTTI NISONEN Tuloerot pysyivät ennallaan vuonna 2016 EDUSKUNNASSA ON koko syksy kiistelty tuloerojen kasvusta. Kokonaan perusturvan varassa puolella suurin tulolähde oli peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna. ANDERSSONILTA ALOITE LASTENSUOJELUSTA Anne Huotari Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja. Kun erikseen tarkastellaan suurituloisinta prosenttia, heidän tulojensa keskiarvo oli 156 800 euroa. TULOHAITARIN ALIMMASSA päässä kokonaan perusturvan varassa elävien määrä on noussut koko ajan viime vuosina. HUS:n johtaja Aki Lindén kävi kädenvääntöä (Potilaan Lääkärilehti 16.6.) Sydänsairaalan johdon kanssa hoidon perusteista ja hinnoista. JOULUTERVEHDYS SOTE-MINISTERILLE J oulun alla sote-soppa kiehuu jo yli äyräiden ja yksityistäminen etenee kovaa vauhtia, vaikka valinnanvapauslaki ei toteutuisikaan. Tämä johtuu siitä, että keskiviikkona lopullisesti hyväksytty ensi vuoden budjetti on tuloeroja kasvattava. Työttömien ahdinko on kasvanut, sillä vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 38 prosenttia. Pelkän perusturvan varassa elävien määrä on lisääntynyt 55 000:lla tällä vuosikymmenellä. Lisäksi HUS:n ostama Orton tulee samoille apajille jo pitkään toimineen Tampereen Coxan kanssa. Jonotuskaistalle jäävät ne ihmiset, jotka luottavat vielä perinteiseen julkiseen terveydenhuoltoon. Tampereen yliopistollisen sairaalan perustamalla Tays Sydänsairaala Oy:llä on toimipiste myös Helsingissä. Voisiko Li Andersson viedä ministerille joulutervehdyksen ja kertoa, mitä Suomen erikoissairaanhoidossa nyt tapahtuu ja että ministeri lopultakin viheltäisi yksityistämispelin poikki ennen kuin kustannukset karkaavat kokonaan käsistä. Muissa tulokymmenyksissä tulotaso kasvoi tasaisesti noin prosentin verran. Siikalatvan aikomus perustaa Mehiläisen terveyskeskus Ouluun oli lasten leikkiä verrattuna siihen, mitä nyt tapahtuu julkisessa erikoissairaanhoidossa. Kasvavatko tuloerot todella vuonna 2018, selviää vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen joulukuussa 2019, koska tuloerotilasto valmistuu aina lähes vuoden reaaliaikaa perässä. Heistä puolet on työttömiä. Suurin kasvu tapahtui 1990-luvun puolivälin jälkeen. Suurituloisimman prosentin tulotaso on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1995 vuoteen 2016. Kyseessä ovat henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta. Kilpavarustelu on tunnetusti kallista, mutta HUS on tytäryhtiönsä Hyksin Oy:n kautta avaamassa erikoissairaanhoidon klinikoita eri puolille Suomea. Ministeri Saarikko kirjoitti blogin, että maakunnasta on tultava kukkulan kuningas. Suomalaisista 4,7 prosenttia eli noin 250 000 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Ero oli kuusinkertainen. Taustalla on vuonna 2014 voimaantullut terveydenhuoltolain pykälä 48, joka antoi potilaille valinnanvapauden julkisen terveydenhuollon sisällä. Akatemiatutkija Oula Silvennoinen, politiikasta.fi 18.12. Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevien määrä on noussut 95 000:een kun heitä vuonna 2010 oli 61 000. Useissa kunnissa sosiaalityöntekijöillä voi olla jopa 80 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Tuloerot ovat nyt 1970-luvun alun ja vuosituhannen vaihteen tasolla. Jonotuskaistalle jäävät ne ihmiset, jotka luottavat vielä perinteiseen julkiseen terveydenhuoltoon. LI ANDERSSONIN lakialoitteen lastensuojelun sosiaalityön mitoituksesta allekirjoitti 32 kansanedustajaa eri puolueista. Väestön pienituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 0,7 prosenttia ja suurituloisimman kymmenesosan tulotaso 0,3 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Julkinen erikoissairaanhoito on lähtenyt keskenään kilpailemaan potilaista yhtiöidensä avulla, ja kumppaniksi haalitaan pörriäisiä. Aloitteella halutaan parantaa lastensuojelun kriisiytynyttä tilannetta. Ja mitä isot edellä, sitä pienemmät perässä. Reaalitulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä, mutta keskituloisilla enemmän kuin suurija pienituloisilla. Muun suurituloisimman kymmenyksen tulotaso on noussut 64 prosenttia, keskituloisten noin 48 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulotaso on noussut noin 34 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2016. Rahaksi muutettuina viime vuonna pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo oli 10 500 euroa, suurituloisimman 62 850 euroa. Tällä vuosikymmenellä tuloeroissa ei ole tapahtunut juuri mitään muutosta paitsi vuonna 2012. Kotisivuillaan Sydänsairaala markkinoi voimakkaasti yksityistä vastaanottoa, jonka kautta pääsee nopeasti julkiseen sairaalaan hoitoon. Myöskään viime vuonna tuloeroissa ei tapahtunut suurta liikahdusta mihinkään suuntaan, kertoi Tilastokeskus keskiviikkona. Pienimmillään tuloerot olivat 1980-luvun puolivälissä. Hän esittää, että yksittäisellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voi olla vastuullaan enintään 30 lasta. Pelkän perusturvan varassa eläviä on tänä jouluna 250?000. 7 22.12.2017 Antielitistinen populismi on fasisteille politiikanteon tekniikka erityisesti silloin, kun vallasta joudutaan taistelemaan edustuksellisen demo kratian ympäristössä. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo oli 10 500 euroa, suurituloisimman 62 850 euroa. Muina Kataisen hallituksen vuosina tuloerot pysyivät suunnilleen ennallaan. Kumppaninsa Mehiläisen kotisivuilla johtaja Lindén sanoo, että yhteistyöllä yksityissektorin kanssa he varmistavat, että hoitoon pääsyn perusteet pysyvät yhtäläisinä eri puolilla Suomea. ALL OVER PRESS/ISMO PEKKARINEN. Perusteita ei annettu tietosuojaan vedoten, vaikka omaa hoitoa kalliimpia laskuja alkoi tulla. Tämä on kestämätön tilanne, johon on puututtava. Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli noin 7 000 edellisvuotta enemmän ja lähes 55 000 enemmän kuin vuonna 2010. TULONJAKOTILASTO KATTAA 50 vuotta. – Lastensuojeluun tarvitaan kipeästi lisää henkilökuntaa. Kohta on yhteisyrityksiä kaikissa sairaaloissa, jos mopon annetaan karata kokonaan käsistä. Jyrki Kataisen hallituksen ensimmäinen budjetti oli selvästi tuloeroja supistava, koska perusturvaan tehtiin isoja parannuksia. Suomeksi sanottuna luotiin ohituskaista. Mitä tekee sosiaalija terveysministeriö
Kokeilu on tuonut Tampereella muutoksia kahteen asiaan. – Työttömällä voi olla kynnys pyytää tiukkaan tilanteeseensa apua kasvottomalta organisaatiolta, mutta minun kanssani ei kynnyksiä ole, sanoo Antti Salmi. Kokeilussa on mukana kymmenen kuntaa Pirkanmaalta. Työttömän vastuuvirkailijana toimii nyt OMA-valmentaja, joka hoitaa pitkälti kaikki työttömän asiat keskitetysti. Tarvittaessa hän ohjaa valmennettavansa työkykypalveluihin. Ihmiseltä ihmiselle Antti Salmi sanoo OMA-valmentajana tekevänsä työtä ihmiseltä ihmiselle. ANTTI YRJÖNEN. Keskusteluun osallistuu siis myös OMAvalmentaja, joka Salmen mukaan pysyy jatkossakin toiminnan keskiössä roboteista huolimatta. Sanon, että odota hetki, avaan tietosi koneelle. Ja kaikkia yhteyttä ottaneita hän on mielestään pystynyt tähän asti palvelemaan. Minulle on tärkeintä se, että ihmiset lähestyvät ja kysyvät. Valmennuksessa ei myöskään voi unohtaa työllistymistä häiritseviä tekijöitä, kuten työnhakijan terveyttä – Muun elämän pitää olla pitkälti kunnossa ennen kuin voi olla työelämässä, Salmi sanoo. – Jos voitaisiin, ehdottaisin sitä hänelle ja kertoisin myös mahdollisuudesta yhdistää palkkatukeen Tampereen kaupungin rekrytointilisä, mikäli asiakas täyttää myös sen ehdot. Työttömillä voi olla paljon korkeaakin osaamista, jolle ei ole tällä hetkellä työmarkkinoilla kysyntää. Elämä kuntoon Työttömyys on Salmen mukaan hyvin monikasvoista. Näiden kysymysten avulla omavalmentaja Antti Salmi selvittää yhdessä asiakkaan kanssa tämän tietä kohti työllistymistä. Tuuletusta yrittäjillekin Yritysmaailman puolellakin Salmi näkee tuuletuksen tarvetta. Työntekijöitä kokeilussa on kaikkiaan TE-toimistojen ja kuntien työllisyyspalvelujen väki yhteen laskettuna 288. Ettei tehdä kenellekään turhia kiertopolkuja, jos olisi suoriakin työllistymismahdollisuuksia. – Jos meillä on asiakkaana taitavia käsillä tekijöitä, joiden nykyisellä osaamisella ei ole kysyntää, voidaan katsoa, löytyisikö sopiva pikakoulutus. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi Tapoja auttaa työtöntä on paljon. – Mietitään, kävisikö omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella. Tai olisiko joku ammatillinen työvoimakoulutus hyvä tai oppisopimuskoulutus. – Yritykset voisivat lähteä itsekin enemmän kouluttamaan ihmisiä. Siten myös työnhakijan tarpeet ovat hyvin erilaisia. Seuraavaksi Salmi selvittäisi, voidaanko asiakkaan työllistymiseen käyttää palkkatukea. Salmella on 250 valmennettavaa. 8 22.12.2017 Täydellinen helmi löytyy pitkäaikaistyöttömästäkin TAMPERE ON mukana elokuussa Pirkanmaalla alkaneessa työllisyyskokeilussa, jonka myötä kaikki työttömyyskorvausta Kelasta hakevat asiakkaat siirtyivät te-toimiston asiakkuudesta Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden asiakkuuteen. Sitten tekisimme asiakkaalle vielä hyvän esittelyn, Salmi kuvaa yhtä mahdollista keskustelua työttömän työnhakijan kanssa. Asiakkaita alueella on yhteensä noin 22 000. Kokeilu kestää vuoden 2018 loppuun saakka. Tietenkin olisi mieluimmin soittanut kaikille, mutta siihen aika ei olisi riittänyt. – Tärkeää on selvittää, mikä kiinnostaa asiakasta ja mikä on työmarkkinatilanne, ettei uudelleenkouluteta turhaan. Toinen muutos on se, että työnhakijan työllistämisessä on käytössä hyvin monenlaisia palveluja ja järjestelmiä sekä osalla myös rekrytointilisä, jota työnantaja voi saada Tampereen kaupungilta työttömän palkkaamiseen. Salmi korostaa, että tapoja auttaa työtöntä on paljon. – Voisin ehdottaa, että siellä käydään asiakkaan kanssa läpi yleisimmät videohaastattelun asiat. Sähköpostilla pystyn hoitamaan hetkessä sellaisia asioita, jotka aikaisemmin olisivat vieneet paljon aikaa, jos olisi ensin varattu joku soittoaika. Sitten Salmi ehdottaisi asiakkaalle aikaa heidän yhteistyökumppaniltaan valmennustalo Spring Houselta. – Ja voi olla niinkin, että asiakkaan osaamiselle olisi kysyntää, mutta toiminnan pitäisi olla yrittäjämäistä. Ammattibarometri auttaa selvittämään työvoiman tarvetta eri ammateissa. Mitä osaamista työnhakijalla jo on, mitä osaamista hän voisi haluta ja millä osaamisella olisi kysyntää. Löytyisikö esimerkiksi uusia tapoja, joilla kysyntä ja tarjonta työmarkkinoilla voisi kohdata. Voidaan myös kysyä suoraan yrityksestä, että olisiko tämmöiselle henkilölle, joka oppii tekemällä, töitä suoraan. Hän toimii OMAvalmentajana työllisyyskokeilussa Tampereella. – Mutta kyllä se kannatti. – Paljolti asiat riippuvat työmarkkinoista. Salmi mainitsee esimerkkinä rakennusalan, jossa nyt on työvoimapula Tampereella. Kiitollista työtä OMA-valmentajan työ on Salmen mukaan ”järjettömän kiitollista”. Me voimme tarjota sopivia henkilöitä koulutettavaksi ja jeesata taloudellisestikin, jos yritys hoitaa koulutuksen, Salmi vinkkaa. – Lähetin yhdessä vaiheessa kaikille kontaktoimattomille asiak kailleni kirjeen, jossa kerroin kuka olen, lähetin myös sähköpostin ja linkin youtube-videoon, jossa kerron kuka olen ja mitä teen ja milloin heidän kuuluu ottaa yhteyttä ja missä asiois sa autan. Jos yrittäjyys kiinnostaa asiakasta, Salmi järjestää hänelle asiantuntija-apua yrittämisen muodoista, myös kevytyrittäjyydestä ja osuuskunnista. Salmi näkee oman tehtävänsä myös etsimisenä. Sen jälkeen tehdään asiakkaalle työllistämissuunnitelma ja katsotaan, olisiko hänen tapauksessaan käytettävissä taloudellisia tukia. Tampereella on parhaillaan kokeilussa puoliautomatisoitu keskustelurobottikin. Silloin pitää miettiä, pystyykö osaamistaan hyödyntämään yrittäjämäisesti tai pystyisikö sitä käyttämään jossain uudessa yhteydessä, Salmi sanoo. Esittely aiheutti melkoisen yhteydenottopiikin. – Asiakas voi soittaa ja kysyä, että mitä hän tekee, kun työnantaja pyysi työhakemusta. – Suurin osa asiakkaista on aivan puulla päähän lyöty ja kiittää, että todella huipputyötä, että tämmöistä he olisivat aina halunneet. Omaehtoinen opiskelu Kun asiakkaan ammattitaidolla ei ole kysyntää, selvitetään, mitä muuta osaamista hänellä on ja mitä osaamista hän haluaisi
Toimittaja Jukka Lindström Twitterissä 19.12. JARMO LINTUNEN. Esimerkiksi niissä kunnissa, joissa subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta oli rajattu, kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olleiden lasten määrä väheni. Työntekijöillä on valtion palveluksessa kertynyttä eläkettä, joka turvattiin yliopistojen siirtyessä yksityiselle sektorille. Tutkimuksessa arvostellaankin poliitikkoja poukkoilevasta päätöksenteosta varhaiskasvatuksessa. Noin kaksi kolmasosaa kunnista on rajannut subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta. Tämä merkitsisi käytännössä, että suomalaisten sosiaalija terveyspalveluja koskevaa säätelyä siirtyisi Euroopan unionin toimivaltaan, toteaa Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen. Pedagogisia tavoitteita pidettiin pääsääntöisesti hyvinä, mutta vanhempia uudistukset hämmentävät. Lasten määrä laski 13,5 prosenttia. Työntekijät arvioivat, että joukon kasvaessa lasten yksilöllinen kohtaaminen on kärsinyt. Tulokset osoittavat, että hallitus näyttää tehneen kaikkensa lasten varhaiskasvatuksen kriisiyttämiseksi. Se mahdollisti päiväkotiryhmien kasvattamisen, toisin kuin edellinen hallitus. Muutoksessa uhataan leikata pitkään yliopistossa työskennelleiden ammattilaisten eläkkeitä. Työntekijät kuvaavat levottomuuden, melun, tilojen ahtauden ja vaaratilanteiden lisääntyneen päiväkodeissa. Tutkijat kehottavatkin satsaamaan lasten ja vanhempien osallisuuteen, tiedonkulkuun ja lapsen edun arviointiin. – Tähän liittyy riski, että maakunnan tuottaessa valinnanvapauspalveluita sen toiminta lopulta kuitenkin katsottaisiin EU-oikeuden näkökulmasta yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä olevaksi markkinaehtoiseksi taloudelliseksi toiminnaksi. Hallitus teki mistä sitä varoitettiin varhaiskasvatuksen uudistuksen yhteydessä: lapset ovat nyt eriarvoisessa asemassa. 73 prosenttia vastasi ei. Osa-aikaisten lasten määrä nousi vastaavasti sekä tässä ryhmässä että alle kolmivuotiaiden ryhmässä. Suurimmat muutokset tapahtuivat 3–5-vuotiaiden ryhmässä. VARHAISKASVATUSRYHMISSÄ on hyvin erilaisia lapsia, kuten osa-aikaisia, osapäiväisiä tai laajennetun varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia, mikä johtuu varhaiskasvatuksen rajoittamisesta. 270 kunnasta vain yksi prosentti uskoo tavoitteen saavuttamiseen ja toinen siihen ”pääosin”. – Uudistuksen tavoitteet eivät toteudu hallituksen nyt ehdottamalla mallilla, vaan valinnanvapausmalli kaipaa yksinkertaistamista, selkeytystä ja korjauksia, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio. Osa vanhemmista tuntuu jäävän ulkopuolisiksi lastensa päiväkodin arjesta. Yhtiöön siirtyvät työntekijät ovat siivoojia, kiinteistöhuollon ammattilaisia ja vahtimestareita. Myös henkilöstön pedagogista osaamista tulisi lisätä. PEKKA PAJUVIRTA Kunnilta tyrmäys uudelle sote-laille KU UUSI SOTE-VALINNANVAPAUSLAKI sai erittäin kriittisen palautteen viime perjantaina päättyneellä lausuntokierroksella. 9 22.12.2017 Eduskunta paheksuu Hakkaraista heti sen jälkeen kun se on säätänyt alkoholilain, jonka perusteluissa todetaan, että se luo lisää hakkaraisia. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi Osa vanhemmista tuntuu jäävän ulkopuolisiksi lastensa päiväkodin arjesta. HELSINGIN YLIOPISTO yhtiöittää kiinteistöja tilapalvelunsa vuoden 2018 alussa Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelu Oy:ksi. Vanhemmat kritisoivat muutosten heikentäneen lasten ja perheiden tasavertaisuutta ja lasten vertaissuhteiden pysyvyyttä. Noin puolet kunnista on nostanut suhdelukua lain mahdollistamalla tavalla. KUNNALLISEEN varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määrä laski vuodesta 2015 vuoteen 2016 verrattuna. Yksi uudistuksen tavoite on hillitä sote-kustannusten nousua kaikkiaan kolmella miljardilla eurolla tulevina vuosina. Osa kunnista tarttui tilaisuuteen ja kasvatti lapsiryhmiä, eli yhtä aikuista kohti on aikaisempaa enemmän lapsia. . Kuntaliiton yhteenvedon mukaan lausuntoja annettiin valinnanvapauslaista annettiin noin 600, joista 270 tuli kunnilta. Kuntaliiton tekemästä yhteenvedosta ilmenee, että kriittisimmin siihen suhtautuivat kunnat – siis ne, joilla on eniten kokemusta sosiaa lija terveyspalveluiden järjestämisestä. Hallitus siis onnistui leikkaamaan varhaiskasvatukseen osallistumista. Osa työntekijöistä kokee, etteivät he ole saaneet tarpeeksi täydennyskoulutusta. kansanuutiset.fi /3823941 YLIOPISTO LEIKKAA ELÄKKEITÄ Hätähuuto varhaiskasvatuksen puolesta ALKUVIIKOSTA JULKAISTU selvitys lasten varhaiskasvatuksesta kertoo karusta todellisuudesta. Työntekijät ovat erityisen huolissaan kaikkein pienimmistä lapsista, erityistä tukea tarvitsevista lapsista sekä suomen kielen oppimiseen tukea kaipaavista lapsista. Erityisen huolissaan he ovat kaikkein pienimmistä lapsista, erityistä tukea tarvitsevista lapsista sekä suomen kielen oppimiseen tukea kaipaavista lapsista. Kuntaliiton mukaan lakiluonnoksessa on haettu ratkaisuja, jotka käytännössä johtavat samaan lopputulokseen kuin aikaisempi perustuslakivaliokunnan hylkäämä yhtiöittämisvelvollisuus, ilman, että maakunnan tarvitsee muodollisesti yhtiöittää tuottamansa valinnanvapauspalvelut. Samaan aikaan näissä kunnissa osa-aikaisessa tai osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olleiden lasten määrä lisääntyi sekä alle kolmivuotiaiden että 3–5-vuotiaiden ryhmissä. –?KOSKA KUNNILLA on vuosikymmenten kokemus sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä koko väestölle, olisi perusteltua, että niiden arvioihin uudistuksen toteutumisesta kiinnitettäisiin erityistä huomioita, sanoo Kuntaliiton sosiaalija terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen. VARHAISERITYISOPETTAJAT, lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja varhaiskasvatusyksiköiden varajohtajat suhtautuivat johtajia kriittisemmin siihen, miten uudistetut tavoitteet toteutuivat. Hallituksen viime vuonna tekemät muutokset kohtelevat lapsia hyvin eri tavoin. Osa on hyvin kriittisiä, vaikka osa on tyytyväisiä muutoksiin. Eläkemenetykset koskevat suurta joukkoa uuteen yhtiöön siirtyvästä henkilöstöstä. Kokopäiväisen varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia oli viime vuoden aikana noin 10 500 lasta 187 kunnassa. Nyt kokoomus on tullut katumapäälle: Se on esittänyt viisivuotiaille varhaiskasvatusta
Suomi päätti juuri osoittaa 15 miljoonaa eteläisen ja itäisen Afrikan alueelliseen energiaja ympäristökumppanuusrahastoon vuoteen 2022 mennessä. Yhdysvaltojen ero YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestöstä Unescosta ei saa Halosta hermostumaan. Halonen lisää, että paraikaa YK:ssa katsotaan, kuinka päällekkäisiä toimia voidaan vähentää ja toimintaa tehostaa. – Kaikki maailman tytöt ja pojat pääsivät kouluun, hän huomauttaa. Toisiin tarvitaan YK:ta, toisiin tavallisia kansalaisia. Jos ei löydä tarpeeksi hyviä ehdokkaita, pitää osallistua itse poliittiseen toimintaan. Vaikka kehitysyhteistyön määrärahoista leikattiin, tämä prioriteetti pidettiin. Guterresin mukaan pysyvä rauha rakentuu kestävälle kehitykselle. Maailma saattaa näyttää paikoin kaoottiselta, mutta Halonen muistuttaa, että taustalla tehdään hiljaista diplomatiaa, jolla haetaan ratkaisuja kriiseihin. Entä mitä tavallinen kansalainen voi tehdä kestävän kehityksen eteen. LEHTIKUVA/MIKKO STIG. Vuonna 2015 kestävään kehitykseen liitettiin ympäristötavoitteet. – Sitten kyllä alleviivaan, että kun meillä on demokraattinen maa, niin me äänestäjät vastaamme myös päättäjistä. Rauhaa rakennetaan monin tavoin Presidentti Halonen valittiin syyskuussa YK:n pääsihteerin António Guterresin perustamaan rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavaan paneeliin. Kyseessä on tiedepohjainen haastekilpailu, jossa fi naaliin edenneet tiimit esittivät ratkaisunsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Suomen tavoitteet kohdallaan Suomi ja suomalaiset kansalaisjärjestöt saavat Haloselta kiitosta sekä kehitysyhteistyössä että rauhanliikkeessä. – Minulla on paljon opittavaa rauhanvälityksen puolella. – Kun iso maa, kuten Yhdysvallat leikkaa kehitystyöstä, sen vaikutukset ovat suuremmat. Olemmeko valinneet oikeanlaisia ihmisiä päättäjiksi. Tarkoituksena on saada rauhanneuvotteluihin mukaan uskontokuntien edustajia, kansalaisjärjestöjä ja muita vakiintuneen yhteiskunnan toimijoita. Eurooppalaiset maat lähtivät Hollannin johdolla paikkaamaan YK-rahoitukseen tullutta aukkoa. UP/Birgitta Suorsa Olen nähnyt, kun Yhdysvallat lähti kansainvälisestä työjärjestöstä ILOsta, ja olen nähnyt, kun se tuli takaisin. Rahastolla tuetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa 15 maassa, joista kahdeksan kuuluu maailman köyhimpiin. 10 22.12.2017 ” Ilmastonmuutos on kohtalon kysymys” KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN tarvitaan isoja ja pieniä tekoja, sanoo presidentti Tarja Halonen. Halonen huomauttaa, että jos ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistutaan, katastro. Kaikkiaan 18 hengen rauhanpaneelin toimikausi on kaksi vuotta. Suomi on pieni maa, mutta Halonen toivoo, että esimerkkimme toimisi hiivana ja toisi lisää hyvää. Toiveikkaasti tulevaisuuteen suhtautuva presidentti Tarja Halonen uskoo kestävään kehitykseen. – Kehitysmaissa ei erotella, onko katastro. Asiassa on presidentin mukaan yksi hyvä puoli. Toki ilmastosopimusta voi vesittää yksinkertaisesti siten, ettei anna rahaa. – Vaikka takaiskuja on ollut, tapahtuu myönteisiäkin asioita. – Pienellä aikavälillä erittäin myönteisiä tuloksia voidaan saada aikaan jo pelkästään sillä, että naiset saavat täydet oikeudet poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vastahakoisuus ei Halosen mukaan pysty vesittämään poliittista sopimusta, sillä moni maan osavaltioista ja alueis ta on sitoutunut tavoitteisiin. Opiskelen sitä tehokkaasti nähdäkseni kokonaisuuden, en tullakseni sovittelijaksi. Voimme olla toiveikkaita, mutta paluu vaatii myönteistä poliittista kehitystä. Jokainen meistä joutuu oppimaan uutta, Halonen kertoo. Halonen suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen. Väliin ehtivät uudet vaalitkin. – Olen nähnyt, kun Yhdysvallat lähti kansainvälisestä työjärjestöstä ILOsta, ja olen nähnyt, kun se tuli takaisin. – Olen sanonut, että rauha on yksi kehitysyhteistyön 17:stä tavoitteesta. Jäsenmaiden päämiesten ja hallitusten lisäksi mukaan tarvitaan kansalaisjärjestöjä, liikeelämää ja tiedemaailmaa, Halonen painottaa. Se on laajempi kuluttajakysymys. Tarja Halonen puhui Helsinki Challenge Award Party -tapahtumassa marraskuussa. – Suomessa painotetaan naisten, lasten, vammaisten ja vähemmistöjen puolesta tehtävää työtä. t yleistyvät, muuttoliike laajenee ja kriisien ratkaisemisesta tulee hankalampaa. Leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin naisten ja tyttöjen suojaksi toimivaan perheneuvontaan, seksuaalineuvontaan ja ehkäisyyn. – Ympäristötavoitteiden kova ydin, ilmastotavoite, on juridisesti sitova, eikä Yhdysvallat pääse siitä eroon kovin helposti. – Kuluttaa vain sen, minkä tarvitsee eikä sitä, mikä olisi kivaa. Vuonna 2000 asetetuista YK:n vuosituhattavoitteista moni saavutettiin, muun muassa äärimmäinen köyhyys puolitettiin. – Se on paljon vaativampi harjoitus. Seuraa, miten ja missä tuote on valmistettu tai tuotettu ja onko sen valmistuksessa kunnioitettu ihmisoikeuksia. ihmisen vai luonnon aiheuttama, koska ihminen on vastuussa kummastakin
Muistokirjoituksen voi lähettää osoitteella toimitussihteeri@kansanuutiset.. 11 22.12.2017 Tilaa uutiskirje Kansan Uutisten uutiskirje ilmestyy joka perjantai. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi Rakkaamme Artturi Erland MERILÄINEN s. Lämmin kiitos osanotosta.. Kirjoitusten suositeltava pituus on 3 000–3 500 merkkiä välilyönteineen. kansanuutiset.fi/uutiskirje Muistokirjoitukset Kansan Uutisissa Julkaisemme muistokirjoitukset pääsääntöisesti Kansan Uutisten verkkolehdessä. 21.3.1925 Sotkamo k. Varaa oma ilmoitustilasi: p. 31.10.2017 Hyvinkää Satoi ensilumi peitti vaippaan valkoiseen maan tumman uneen vaipuneen Avaruuden tähtitarhoihin pois läksit silloin ikiuneen rauhaiseen (Annikki) Kaivaten Annikki Raisa ja Mauri Annukka Sami ja Laura Esa Uurna laskettu perhehautaan omaisten läsnä ollessa. Uusi palvelu on lukijoillemme ilmainen. Verkkolehti löytyy osoitteesta www.kansanuutiset.. Kansan Uutisten toimitus Kansan Uutisten kotimaiset SUKAT 5 € Tilaa: http://kauppa.kansanuutiset.fi / kirjamyynti@kansanuutiset.fi 09 759 601 Tilaa nyt edullisesti! koot: 36-39 40-43 | 44-47 Verkkokauppa + postikulut 2,50 € Onko tämä paikka sinulle
Suomalaiset räyhäävät avoimesti Abdulla, kuten hänen perheensäkin, on joutunut myös huutelujen kohteeksi. He ovat paljon vaarallisempia kuin kadulla räyhääjät. 12 22.12.2017 voisi kirjoittaa yhden kirjan verran, miten ihmiset viestivät ennakkoluuloistaan ilmein, elein, sanoin tai teoin. Lähes 20 vuotta sitten kansalaisuuden saanut Abdulla kokee itsensä suomalaiseksi. Milloin minut hyväksytään tänne. Zahra Abdulla: Iso haaveeni oli opiskella lääkäriksi S omalialaistaustainen, kätilö ja lähihoitaja Zahra Abdulla kysyy nauraen iloisesti: – Milloin minusta tulee suomalainen. Kun kävelen kadulla, ihmiset luulevat, että olen uusi pakolainen. Olen ikuinen pakolainen. Ihmiset eivät tiedä, että mitä kaikkea minä olen tehnyt täällä. Kasvattajat, kuten opettajat tai päivähoidon työntekijät, Kelan virkailija, poliisi, lääkäri, hoitaja tai kansalaisuuden myöntävä virkamies voi tehdä päätöksensä ennakkoluulojensa varassa. Hän suhtautuu huumorilla kokemuksiinsa, vaikka hän TEKSTI SIRPA PUHAKKA KUVAT JARNO MELA Zahra Abdulla suhtautuu huumorilla kokemuksiinsa Suomessa, vaikka kohtaamiset suomalaisten kanssa eivät aina olekaan miellyttäviä.. Ulkonäön takia olen toisen luokan kansalainen, ikuisesti, summaa Abdulla. Humalainen katsoo oikeudekseen Kolme tarinaa suomalaisuudesta Somaliassa syntynyt Zahra Abdulla, Saksassa syntynyt Nicole Herbst ja Libanonissa pakolaiseksi syntynyt Elias Gharieb kertovat kokemuksiaan elämästään satavuotiaassa Suomessa. – Ennakkoluulot voivat vaikuttaa ja ohjata päätöksiä. – Minä en näytä kantasuomalaiselta
Me emme olleet tervetulleita. Hankalaa työn hakua Herbst on seurannut huolestuneena Saksan ja koko Euroopan konservatiivisuuden, ahdasmielisyyden ja äärioikeistolaisuuden nousua, joka näkyi Saksan vaaleissa AfD:n kannatuksen kasvuna tämän syksyn vaaleissa. – Nautin aika paljon myös, että voin asioida sähköisesti viranomaisten kanssa. – Ihastuin tavallaan suomen kieleen ja sitä kautta maahan. Jossain vaiheessa ei ollut enää koti-ikävä. Siellä on tilaa hengittää, luonto ja valo ovat upeita. Neuvostoliiton kautta Suomeen Lahjakas, kymppejä niittävä nuori nainen ei päässyt 1980-luvun lopulla opiskelemaan Somaliassa. En löydä oikeita sanoja, mutta politiikassa ei tunneta armoa, summaa Abdulla. Suomalaisten äänestyskäyttäytymistä hän ihmettelee: – Ovatko suomalaiset masokisteja, kun he äänestävät kokoomusta ja keskustaa. Helsingin Munkkiniemessä eräs mies tuli hetken kuluttua kysymään, että mitä te täältä haluatte. Kiitos siitä, sitä en unohda ikinä. Herbst on töissä kahdessa osa-aikaisessa työssä, Suo” Lapsillekin on syntynyt vaisto lukea ilmeitä.” Nicole Herbst: Olen vapaaehtoissuomalainen ” Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.” –?Suomen kieli on ihastuttava ja kaunis, vähän hassukin. Ihmiset ovat erilaisia. Se ei tullut yllätyksenä, kun muuttaa maasta toiseen eikä puhu äidinkielenään kieltä. Jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen, ja suomalaiset ovat huonoja peittelemään asenteitaan. Tuntui, että piti aloittaa nollasta. Välillä tuntuu siltä, että olen näkymätön, kun ihmiset eivät katso silmiin, ja ihmisten on vaikea ilmaista tunteitaan. Abdulla siirtyi viime valtuustokaudella vihreistä vasemmistoliittoon, ja hänet valittiin varavaltuutetuksi viime vuoden kunnallisvaaleissa. – Minut on otettu hyvin vastaan, ja monet arvostavat. Hän on ollut tienraivaaja kuntapolitiikassa: Hän oli ensimmäinen Helsingin somalialaistaustainen valtuutettu. Minulla ei ole Suomesta juuri ikäviä kokemuksia. Joulu rauhoittaa meidän perheen arkea, joka on hullunmylly. Kävin silloin maaliskuussa Suomenlinnassa, ja oli niin jääkylmää, että palasin samalla lautalla. Hänelle vakuutettiin, että hän pärjäsi tosi hyvin haastattelussa. Samaan aikaan Somaliassa alkoi sisällissota, ja diktaattori Siad Barre syrjäytettiin. – Kuulen, että olen jo liiankin suomalainen. Heidän kotimaastaan ei tiedetty mitään. Berliinissä käyn yhdestä kahteen kertaa vuodessa. Kävelin paljon, ja hengailin kavereiden kanssa. Herbst sai aluksi töitä siivoojana ja kahvilassa, mikä ei vastannut hänen yliopistokoulutustaan. Joskus se tuntuu tukahduttavalta. – Iso haaveeni oli, että minusta tulee lääkäri. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, kun hän vieraili vuosia ennen Suomeen muuttamistaan ensimmäisen kerran Helsingissä. Hän arvostaa myös sitä, että voi luottaa, mitä ihmiset sanovat ja lupaavat. ”Joulu on aina ihana, yritän järjestää vapaata. Hän sanoi, että täälläkin on ollut sotaa ja pakolaisuutta. . Ihmiset ovat paljon rauhallisempia ja inhimillisempiä.” >. Käyn mummon kanssa bingossa, harrastan kutomista ja uin avannossa. Abdulla tuli Suomeen vuonna 1990 Vainikkalan kautta. Turun Hirvensalossa eräs autoilija meinasi nyrjäyttää niskansa ohittaessaan heidät, ja toisen kerran nähdessään heidät kahvilassa ostavina asiakkaina. ”Käyn kerran vuodessa kotikylässä äitini luona. Suomalaisista jouluruuista lanttulaatikko on lemppari.” Perhejoulu . Hän muistaa, miten iltapäivälehdet herkuttelivat somalipakolaisten määrillä. Politiikan kilpailuhenkisyys on epämukavaa Lokakuussa 1996 oli pimeää, satoi räntää ja ihmiset olivat väsyneitä. Pärjäsin hyvin, vaikka opiskelu tapahtui venäjäksi. Monet opiskelijat lähtivät, ja niin minäkin. 13 22.12.2017 men Saksanopettajat ry:n sihteerinä ja koordinaattorina kirjallisuusagentuurissa. Siinä on paljon melodiaa, mutta se ole liian söpö kuten ranskan tai italian kieli, sanoo suomen kieltä yliopistossa opiskellut Nicole Herbst. Meitä on kohdeltu niin huonosti, niin moneen kertaan, että lapsillekin on syntynyt vaisto lukea ilmeitä. – En viihdy kovin hyvin kilpailuhenkisessä ilmapiirissä, vaikka haluan vaikuttaa. Joulu kotikylässä . Lapset ovat kotona, ja ollaan yhdessä perheen kanssa. Suomalainen sai sen paikan, vaikka se oli suunnattu saksaa äidinkielenään puhuvalle. – Heidän kanssaan tulee helposti juttuun. Sitten Gorbatšov oli menettämässä valtaansa, ja tuli panssareita. – Me ollaan eksperttejä lukemaan ilmeitä. – Elän varmaan jonkinlaisessa kuplassa. – Minusta on tullut suomalainen jo ajat sitten, mutta virallisesti vasta ensi vuonna, kun haen suomen kansalaisuutta. Herbst sanookin, että oli helppo muuttaa Suomeen. Kokoomus ajaa vain rikkaiden asiaa. Syntyykö Suomeenkin Beverly Hillsejä?, kysyy Abdulla. – Työn saanti oli vaikeaa. – Nuoret eivät välttämättä ymmärrä – ja joskus syntyy tappeluita. Tutustuin suomalaisiin Kölnissä. räyhätä bussipysäkillä Naistenklinikalla syntyneelle, Pukinmäessä asuvalle, tyttärelle kotimaahan paluusta. – Onneksi en tätä kaikkea ymmärtänyt silloin , ja hän jatkaa: – Täällä olin pakolainen, se oli suuri pudotus minulle yliopistoihmisenä. Eniten Abdullaa huolestuttaa eriarvoistuminen. Rakastan työtäni, tulen juuri ja juuri toimeen. – Se oli turhauttavaa ja masentavaa. Sanovat, että ”olet rehellinen ja teet hyvää työtä heikommassa asemassa olevien puolesta”. Neuvostoliitto alkoi hajota, ja sen myötä Abdullan tulevaisuuden suunnitelmat. Hän kertoo tyttärensä Jasminen kanssa tekemistään kävelyretkistä ”rikkaiden alueille”. Tilanne on toinen, jos on tummempi iho ja erilainen kulttuuritausta. Hän on ihastunut myös Lappiin. Jääkylmä Suomenlinna valloitti Herbst kokee olevansa jo enemmän suomalainen kuin saksalainen. Kaverini muutti Saksaan, ja paperisota on siellä hänelle painajainen, kertoo Herbst. Ymmärrän, että työnantajille on helpompi palkata suomenkielinen, sanoo suomen kieltä opiskellut Herbst. – Tuli olo, että tämä ei ole normaalia. Aikuisena ja hoitajana Abdulla sanoo ymmärtävänsä, että räyhääjät purkavat omaa pahaa oloaan. K ahdeksan vuotta Suomessa asunut Nicole Herbst kokee olevansa suomalainen, mutta ennen kaikkea eurooppalainen ja Saksasta kotoisin oleva vapaaehtoissuomalainen. Oli sopivaa työkokemusta ja pääsin haastatteluun. Kuusi vuotta Suomessa asunut Zahra Abdulla yllätti pääsemällä Helsingin kaupunginvaltuustoon. Toisin kävi. Lamakin vaikutti. Suomalainen on Herbstin mielestä ”voipaketti palkkiona bingossa, vappuna iloinen piknikki loskassa, kesällä eletään maanisessa mielitilassa ja ollaan samalla melankolisia, koska kaikki on pian taas ohi”. Zahra Abdulla sai opiskelupaikan Unescon stipendillä Neuvostoliitosta, jossa hänestä piti tulla gynekologi. Presidentti Koivistosta Abdulla puhuu lämpimästi: – Onneksi Mauno Koivisto puolusti meitä. – Jälkikäteen ihmettelen, että niin tapahtui. Se sijaitsee Heidelbergin lähellä Neckar-joen laaksossa. Hän kertoo lempiesimerkkinsä ikävästä kohtelusta työmarkkinoilla: – Hain assistentiksi Suomen kulttuurin vientihankkeeseen. Neuvostoliitossa olin vähän yli vuoden. Ikävä yllätys oli, että se prosessi kesti niin monta vuotta. Hänellä on laaja kaveripiiri, poikaystävä, jonka kanssa hän on menossa naimisiin
– Olen maahanmuuttaja, mutta olen osa ihmiskuntaa. 14 22.12.2017 omassa yrityksessä Helsingin Vuosaaressa, jossa hän omistaa korttelin kokoontumispaikan, Ulappasilta pubin. Juurtumista vauhdittivat perheen perustaminen, suomalainen vaimo ja lasten syntyminen. Vapautta ja vastuuta Gharieb kertoo pitäneensä vahvasti kiinni myös omasta kulttuuristaan, mutta: – Olen ollut suomalaisen kanssa naimisissa. Lähi-idässä oli turvatonta, siellä oli työtä, mutta myös yksinäisyyttä. Hän oli tehnyt töitä suomalaisten kanssa Libyassa, ja kun työt loppuivat, alkoivat jatko-opinnot houkutella. . . Kinkkua ja kalkkunaa syödään, maassa maan tavalla joulunakin. Pelkkä vapaus ilman elämän järjestystä ei onnistu. – Politiikka Lähi-idässä ei ole helppoa, siellä se tuntuu vaaralliselta. Lähes kolmetoista miljoonaa palestiinalaista odottaa itsenäistä valtiota, Gharieb sanoo. Olen 37 vuotta asunut täällä. Olen elänyt Suomessa 37 joulua. Hän on ollut töissä ravintoloissa, kirvesmiehenä rakennuksilla tai nyt Elias Gharieb: Olen elänyt kahdessa kulttuurissa P alestiiinalais-suomalainen Elias Gharieb syntyi pakolaisena Beirutissa 62 vuotta sitten. Aikaisemmin olin kii nnostunut urheilusta, etenkin jalkapallosta. Rahat olivat vähissä. – Toivon, että Palestiina itsenäistyy kuten Suomi sata vuotta sitten. 1980-luvulta lähtien Palestiinan politiikkaa seurannut Gharieb haluaa, että alueella tunnustetaan kahden valtion politiikka. Tiedän, että millaista on, kun saa päättää itse asioistaan. Olen elänyt kahdessa kulttuurissa, sillä lapset ovat syntyneet ja eläneet Suomessa. Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi hän on teettänyt pubin kanta-asiakkaille paikan nimellä varustetun 100-vuotisjuhlamukin. Hän uskoo lujasti, että Lähi-idässä vallitsisi rauha ja vakaus, jos Israel noudattaisi YK:n päätöksiä. Hän hakeutui suomalaisten ystäviensä kautta Suomeen, josta hän tiesi mitä oli kirjoista lukenut. Hän tuli Suomeen turistina, rakastui ja meni naimisiin. Vaimo houkutteli rakastuneen miehen jäämään, vaikka Ghariebia houkutti Ruotsi, jossa asui paljon sukulaisia. Hän on viettänyt 37 joulua Suomessa. – Kotoutuminen tapahtuu askel askeleelta. Itsestä riippuu, että haluaako kotoutua, elääkö maassa maan tavalla vai haluaako pitää pelkästään oman kulttuurinsa. kotona, eikä niin että soitetaan silloin ja kerrotaan, että bussi lähtee nyt Itäkeskuksesta, sanoo Gharieb. Ghariebin perheessä hyvät asiat on otettu suomalaisesta kulttuurista, mutta lapset ovat joutuneet elämään myös isänsä kulttuurin mukaisesti. Rakennan siltaa suomalaisten ja palestiinalaisten välillä. – Arabikulttuurissa vanhemmat määräävät. Pelasin vielä Suomessakin, ja sitä ennen nuorten edustajana Palestiinan maajoukkueessa. Tämä ratkaisisi myös Eurooppaa koettelevan pakolaisongelman. – Annetaan vapautta, mutta kello yksitoista pitää olla ” Rakennan siltaa suomalaisten ja palestiinalaisten välille.” –?Odotan, että joku päivä on itsenäinen Palestiina, ja ihmiset asuvat omassa maassaan rauhassa kuten muut kansalaiset maailmassa, sanoo Elias Gharieb. Jalkapallosta politiikkaan Gharieb ei ollut ollut kiinnostunut politiikasta, kun hän muutti Lähi-idästä Suomeen. He haluavat lapsilleen turvallisuutta. Vanhemmat olivat lähteneet pakolaisiksi Libanoniin vuonna 1948 ennen Israelin perustamista. Se oli mukavaa, lämmintä aikaa. Olen juurtunut Suomeen, sanoo yksityisyrittäjä Elias Gharieb, joka koki itsensä sitä ennen maattomaksi. Täällä on aivan erilainen sananvapaus ja vapaus. Vapautta on annettu lapsille, mutta on vaadittu myös vastuuta. Elias Ghariebista on tärkeää sanoa, että hän ei ole hakenut turvapaikkaa Suomesta eikä tullut pakolaisena. Annetaan vähän aikaa perheelle ja sukulaisille.”. ”Muistan lapsuuden joulun. On mukavaa, siistiä ja valkoista. Hän on ollut ehdokkaana useissa kuntavaaleissa. Puolueen valinnassa painoi suhtautuminen Palestiinan tulevaisuuteen. Hän on aina tehnyt töitä, elänyt omillaan. Menen hautausmaalla käymään, kuten muut suomalaiset. Hän painottaa moneen kertaan suomen kielen oppimisen merkitystä: Se on ensimmäinen askel kotoutumiseen. – Tuntuu, että Suomi on kotimaani. Ei ole helppoa muuttaa maasta toiseen. Vaatteet ja kengät ostettiin joulun tai pääsiäisen aikaan. Kun lapsi syntyi, ei voinut ajatella enää itsekkäästi, lapsesta ja perheestä tuli vastuuta. Alkoi juurtuminen Suomeen. – Elämä muuttui täydellisesti täällä. > Joulumuisto . Hänen ja vasemmistoliiton näkemykset kohtasivat. Hän liittyi kuitenkin vasemmistoliittoon 80-luvun lopussa
09 4366 320 Jouhevaa joulua ja Jouhevaa joulua ja ehoisaa ensi vuotta! ehoisaa ensi vuotta! Toivoo Eero Kasper Taipale, Helsinki JouluJouluiloa! iloa! Toivoo Satakunnan Vasemmistonaiset Rauhaisaa joulua Rauhaisaa joulua Toivovat Tuovi & Alpo Myllymäki, Vanha-Ulvila JouluJoulurauhaa rauhaa Toivoo Hämeen Vasemmistoliitto ry punaista joulua & punaista joulua & iloista uutta iloista uutta Toivoo Malminseudun Työväenyhdistys ry Punaista Punaista joulua joulua Toivoo Ilomantsin Vasemmistoliiton kj Jouluiloa! Jouluiloa! Toivoo Hankasalmen Vasemmisto Valoa & lämpöä Valoa & lämpöä Toivoo Jarmo Mukkala, Nummenkylä Kansan Uutisten kotimaiset sukat 5 € Tilaa: http://kauppa.kansanuutiset.fi / | kirjamyynti@kansanuutiset.fi | 09 759 601 Tilaa nyt edullisesti! koot: 36-39 40-43 44-47 Verkkokauppa + postikulut 2,50 €. 15 22.12.2017 Rauhallista joulua ja hyvää vuotta 2018, juhlitaan kotimaisella ruualla ja juomalla! Luotettavaa ja henkilökohtaista palvelua perheja perintöoikeuden alueelta. Helsingin PERHEOIKEUSKESKUS Itälahdenkatu 23 B, 040 7151 195 Rauhallista Rauhallista joulua! joulua! Toivoo PAU:n Oulun alueen os 140 Beckerintie 10 Helsinki p. parisuhdeoikeus perhevarallisuusoikeus testamentit perunkirjoitukset ja jäämistöoikeus lasten huolto-, elatusja tapaamisoikeusasiat Asiantuntevasti ja nopeasti
Che ei koskaan liittynyt kommunistiseen puolueeseen. Erikoisinta Kuuban vallankumouksessa oli se, että saaresta todella tuli kommunistinen sanan viime vuosisadalla saamassa merkityksessä: kapitalistinen tuotantotapa korvattiin Neuvostoliiton esikuvan mukaisella valtiokollektivismilla. Uusi kirja valottaa 50 vuotta sitten kuolleen vallankumousjohtajan ajattelua ja poliittista toimintaa. Kuollessaan tämä Kuuban vallankumouksen keskeisiin johtajiin kuulunut argentiinalainen lääkäri oli 39-vuotias. Che toimi kuitenkin koko ajan yhteisymmärryksessä Castron ja Kuuban hallituksen kanssa. Samuel Farber pitää mahdollisena, että Fidel Castro olisi ehkä ollut valmis johtamaan ei-kommunistista Kuubaa, mutta siinä tapauksessa välit Guevaraan ja pikkuveli Raúliin olisivat katkenneet Sosialismi ylhäältä Farberin mielestä Che Guevara oli rehellinen vallankumouksellinen ja internationalisti, jonka lukeneisuus myös oli laajaa ja monipuolista. On mielenkiintoista verrata ajatusta George Orwellin havaintoon, jonka hän teki Espanjan sisällissodan aikana vallankumouksellisessa Barcelonassa joulukuussa 1936. Maan armeija oli yhdessä Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun CIA:n kanssa jäljittänyt Guevaran ja ottanut tämän vangiksi. Che itsekin ehti myöntää epäonnistumisensa. Fidel Castron pikkuveljen Raúlin ohella Che kuitenkin kuului niihin Heinäkuun 26. Molemmat hankkeet kariutuivat lähes alkuunsa: sitä, mikä paikallisista syistä oli onnistunut ja nauttinut laajaa kannatusta Kuubassa, ei voitu toistaa aivan toisenlaisissa oloissa Afrikassa tai Andien rinteillä. Guevaran ”sosialismissa” työläiGuevara kirjoitti, että yksilö muuttuu tasa-arvon vallitessa onnelliseksi rattaaksi ”sosialismin” koneistossa. Haavoittunut ja surkeassa kunnossa oleva Che teloitettiin seuraavana päivänä ampumalla. Toinen luku on omistettu Chen käsityksille vallankumouksesta, kolmas hänen toiminnalleen vallanpitäjänä Kuubassa ja neljäs kysymykselle, millaiseksi Che ymmärsi sosialistisen talouden. Guevara kirjoitti, että yksilö muuttuu tasaarvon vallitessa onnelliseksi rattaaksi ”sosialismin” koneistossa. päivän liikkeen johtajiin, jotka vahvimmin ajoivat lähentymistä Kuuban vanhaan kommunistipuolueeseen PSP:hen sen jälkeen, kun puolue oli empimisen jälkeen ryhtynyt tukemaan seikkailijana pitämäänsä Fidel Castroa. päivän liikkeeseen, joka oli asettanut tavoitteekseen Kuuban diktaattorin Fulgencio Batistan kaatamisen vallasta. Guevara de la Sernan sivistyneistökotiin Rosariossa Argentiinassa syntynyt, luonteeltaan boheeminen Ernesto eli lyhyen, mutta monivaiheisen elämän. HAYMARKET BOOKS. 16 22.12.2017 . Kuubalaisen valokuvaajan Alberto Kordan sattumalta nappaama otos Guerrillero Heróico, Sankarillinen sissi, on 1900-luvun kuuluisimpia valokuvia: on mahdotonta edes arvailla sitä määrää t-paitoja, joita juuri tämä kuva Chestä koristaa. Samuel Farber on kirjoittanut monta teosta Kuuban vallankumouksesta. Jo eläessään Chestä oli tullut yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ajavan vallankumouksellisen malli, ja myytti kasvoi entisestään hänen väkivaltaisen kuolemansa jälkeen. Latinalaisen Amerikan kiertomatkallaan Meksikoon ajautunut Che liittyi vuonna 1955 Castron johtamaan Heinäkuun 26. Teollisuusministerinä juuri Che johti Kuuban siirtymistä yksityiskapitalismista valtiojohtoiseen kollektivismiin. Ministeri ja valtionpankin johtaja Farber ei kirjoita elämäkertaa, vaan keskittyy tarkastelemaan ja arvioimaan Che Guevaran ajattelua ja toimintaa sekä vallankumouksellisena että Fidel Castron hallituksen jäsenenä. Reportaasikirjassaan Katalonia, Katalonia! Orwell kirjoittaa, että ihmiset yrittivät käyttäytyä niin kuin ihmiset eivätkä niin kuin rattaat kapitalismin koneistossa. Guevaran poistumiseen Kuubasta vuonna 1965 vaikutti myös se, että hän oli katkaissut välinsä itsekkäänä pitämäänsä Neuvostoliittoon, jonka antamasta avusta Kuuba oli tullut riippuvaiseksi Yhdysvaltojen julistettua Kuuban taloussaartoon. Che Guevarasta on vuosien mittaan kirjoitettu useita kirjoja. Farber kirjoittaa, että Che näyttää ainakin implisiittisesti hyväksyneen Marxin ajattelusta poikkeavan käsityksen, jonka mukaan yhteiskunnallinen tasa-arvo ja yksilöllisyys olisivat ristiriidassa keskenään. Che Guevaran kommunismi Matkatessaan vastavalmistuneena lääkärinä Latinalaisessa Amerikassa nuorta Guevaraa oli šokeerannut köyhyys niin monessa mantereen maassa. Kuubalainen kommunismi kopioitiin Neuvostoliitosta ja Itä-Euroopasta. Guevaralle oli vierasta ajatus, että sosialistinen tai kommunistinen yhteiskunta Marxin tarkoittamassa mielessä voi syntyä vain järjestäytyneen työväenliikkeen toiminnan tuloksena demokraattisesti alhaalta ylöspäin. Samuel Farber on jakanut uuden kirjansa neljään lukuun. Ensimmäisessä hän tarkastelee Guevaran nuoruutta siltä osin kuin sillä on kosketuskohtia hänen myöhempiin vaiheisiinsa. Hannu Reime Toinen Guevaran ajatteluun vaikuttanut asia oli yksittäinen tapahtuma, Jacobo Árbenzin edistyksellisen hallituksen syökseminen vallasta Guatemalassa Yhdysvaltojen tuella vuonna 1954. Vallankumouksellisten marssittua voittoisina Havannaan uudenvuodenpäivänä 1959 Che Guevaralle annettiin pian merkittäviä tehtäviä muun muassa teollisuusministerinä sekä valtionpankin johtajana. KIRJA Che oli vallankumouksellinen, mutta ei demokraatti S yksyllä tuli kuluneeksi 50 vuotta Ernesto Che Guevaran kuolemasta syrjäseudulla kaakkoisessa Boliviassa. Tuorein niistä on New Yorkissa asuvan kuubalaissyntyisen historioitsijan Samuel Farberin tutkielma Che Guevaran politiikka: Teoriaa ja käytäntöä. Farber on aikaisemmin kirjoittanut Kuuban vallankumouksesta kolme laajempaa teosta, joista tuorein on esitelty myös näillä palstoilla. Demokraatiksi häntä sitä vastoin ei voi kutsua. Sitten vuonna 1965 Che yllättäen katosi julkisuudesta. Suuren pohjoisen naapurin ylivalta Latinalaisessa Amerikassa ja sen pönkittämä yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus muovasivat Guevarasta vallankumouksellisen. Uuden hallituksen korkeana edustajana hän vieraili ulkomailla solmimassa suhteita erityisesti vastaitsenäistyneisiin kolmannen maailman valtioihin ja neuvostoblokkiin. Hän oli koonnut pienen sissijoukon, joka yritti tehdä vallankumouksen ensin Kongossa ja sitten Boliviassa. Tämä kokemus muutti aikaisemmin verraten epäpoliittisen nuoren miehen kommunistiksi. Näissä kahdessa roolissa Guevara ehti toimia yhteensä vain runsaat 12 vuotta. Samuel Farber korostaa sitä, että Che Guevara ei salannut mielipiteitään, joten häneltä myös puuttui poliittisen laskelmoijan taju. Fidel Castrohan oli julistanut Kuuban vallankumouksen ”sosialistiseksi” huhtikuussa 1961 päivää ennen Yhdysvaltojen tukemaa Castron vastustajien maihinnousuyritystä Sikojenlahdella
ALL OVER PRESS/JENNY MATTHEWS. Tämän päivän Kuubassa Ernesto Che Guevara on kunnioitettu suurmies vuosi sitten kuolleen Fidelin ohella. SAMUEL FARBER: The Politics of Che Guevara. Alberto Kordan ottama valokuva koristaa kolmen peson seteliä, ja kuubalaisten koululaisten tunnuslauseena on yhä Seremos como el Che, ’Meistä tulee sellaisia kuin Che’. 17 22.12.2017 nen on koneiston onnellinen osa, ehkä onnellisempi kuin Chaplinin esittämä vaihetyöntekijä elokuvassa Nykyaika, mutta korvattavissa oleva osa yhtä kaikki. Haymarket Books 2016. Mutta Guevaran ajatuksilla ei enää ole merkitystä maassa, joka iäkkään presidenttinsä Raúl Castron johdolla pyrkii kommunistisen puolueen johtamaan kapitalismiin ilmeisinä esikuvinaan Kiina ja Vietnam, jotka ovat jo ottaneet paikkansa kapitalistisessa maailmanjärjestyksessä. Theory and Practice. 162 sivua. Kuuban erityisongelmana myös tällä tiellä on suuri pohjoinen naapuri. Alberto Kordan ikoninen otos sankarillisesta Che Guevarasta on maailman käytetyimpiä kuvia. Che Guevaran poistumiseen Kuubasta vuonna 1965 vaikutti myös se, että hän oli katkaissut välinsä itsekkäänä pitämäänsä Neuvostoliittoon
– Miksi näiden tiedustelutoimivaltuuksien kiirehtiminen olisi oikea vastaus tähän ongelmaan, sitä en ymmärrä itse, Andersson sanoo. Tiedustelulaki pomppasi esiin Tietovuodon jälkimainingeissa nostettiin esiin uuden tiedustelulain tarpeellisuus ja etenkin sen kiireellisyys. – Kotietsinnän ongelma nähdäkseni on se, että toimenpide jo itsessään murentaa ihmisten luottamusta lähdesuojan pitävyyteen, Andersson pohtii. Kotietsintä toimittajan kotiin vie poliisin ja muut viranomaiset Arhinmäen mielestä vähintäänkin kaltevalle pinnalle. Siinä missä puolustusvoimien Viestikoekeskus ei kerro mitään toiminnastaan, Ruotsissa vastaavaa tiedustelua tekevä FRA viestii toiminnastaan Suomen mittakaavassa todella paljon. – Tällaisiin uutisiin on totuttu maissa, joissa ei ole lehdistönvapautta. – Suomi on ehkä ollut hieman niukka näissä asioissa, mikä on perustunut turvallisuuskulttuuriin. – Vaikka suhtautuisi kriittisesti jonkun asiakirjan salaamiseen, ei se oikeuta itse ”purkamaan” salausta. LEHTIKUVA/HANNU RAINAMO. Suomessa Viestikoekeskuksen sijainti Tikkakoskella on ollut julkinen salaisuus, mutta FRA kertoo avoimesti sijaintinsa. Ruotsin sotilastiedustelu on koonnut nettisivuilleen myös kysymyksiä ja vastauksia -palstan uteliaimmille. Andersson pitää täysin ymmärrettävänä, että viranomaiset ovat käynnistäneet poikkeuksellisen kovan jahdin vuotajan löytämiseksi. Kotietsinnällä tuleekin olemaan kauaskantoisia vaikutuksia siihen, miten journalismia voidaan Suomessa jatkossa tehdä. – Mutta kun erityisesti puolustusministeri Niinistö ja puolustusvoimien korkeat työntekijät ovat lähteneet hyökkäykseen Helsingin Sanomia vastaan, niin herää kysymys, onko osoite ihan oikea. Vastaava reaktio nähtiin kesällä tapahtuneen Turun puukotusiskun jälkeen, jolloin uusia tiedustelulakeja vaadittiin kiireellisesti voimaan. Sen takana on virkamiehen tekemä arvio, jota pitää Arhinmäen mukaan arvioida kriittisesti. – Tuon turvaluokituksen materiaaleja ei pitäisi vuotaa yhtään minnekään, hän sanoo. Jussi Virkkunen jussi.virkkunen@kansanuutiset.fi Sotilasalueesta ja kuvauskiellosta kertova kyltti Jyväskylän varuskunnan ulkopuolella, missä sijaitsee Viestikoekeskus. Tietovuototapaukseen liittyvässä kirjoituksessaan Arhinmäki kertoo, että eduskunnassa melko usein kyseenalaistetaan jonkin paperin salaus. Viranomaisten hyvin poikkeuksellisten otteiden Andersson arvioi johtuvan siitä, että Helsingin Sanomille vuodettiin korkeimman turvaluokituksen papereita. 18 22.12.2017 Kotietsintä toimittajan kotiin herättää huolta vasemmistossa H elsingin Sanomien tekemä juttu puolustusvoimien salaisesta tiedustelulaitoksesta eli viestikoekeskuksesta nousi viikon puheenaiheeksi Suomessa. Salauspäätöksiä arvioitava kriittisesti Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen puolustaa niin ikään tiedotusvälineitä. – Sen lisäksi pitää pitää huolta vapaan, demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista kuten lähdesuojasta ja vapaan median asemasta. Luonnollisesti kaikkea FRA ei toiminnastaan kerro, mutta ero Suomeen tulee selväksi. Asia sai poikkeukselliset mittasuhteet, kun poliisi teki toimittajan kotiin kotietsinnän. FRA kertoo esimerkiksi nettisivuillaan organisaatiostaan, työntekijöiden määrästä ja myös laitoksen budjetista. FRA:lla on lisäksi kaksi viestinnästä vastaavaa työntekijää. – Viranomaistahot painottivat, että tiedustelutoimivaltuudet eivät olisi todennäköisesti estäneet puukotusiskua. Tietovuodosta käynnistettiin rikostutkinta samana päivänä kun juttu julkaistiin. Hän ihmetteleekin, miksi esimerkiksi puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) hyökkäsi jutun tehnyttä tiedotusvälinettä vastaan. Käytännössä ruotsalaiset kertovat avoimesti kaiken sen, minkä Helsingin Sanomat kirjoitti viestikoekeskuksesta. Hänkin huomauttaa, että journalistinen riippumattomuus ja lehdistönvapaus kuuluvat erottamattomasti oikeusvaltioon. Ruotsi edellä avoimuudessa Tietovuoto nosti tapetille Arhinmäen mainitseman salauskeskustelun. Siitä huolimatta se on vastaus, johon vedotaan tilanteessa kuin tilanteessa. – Sitä ei ole syytä kyseenalaistaa myöskään tutkittaessa HS:n toiminnan laillisuutta, mikä ilmenee aikanaan esitutkinnassa ja mahdollisessa oikeudenkäynnissä, Kyllönen kirjoittaa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomauttaa, että lähdesuoja on riippumattoman journalismin perusta. Korkeimman turvaluokituksen paperien vuotamisen pitääkin johtaa toimiin. Kotietsinnällä poliisit pyrkivät murtamaan toimittajan lähdesuojan. Vastuullinen linja tässä tapauksessa olisi julkilausuttu pyrkimys huolehtia molemmista. – Tuohan on ennen kaikkea hänen hallinnonalalleen erittäin iso kysymysmerkki. Anderssonin tavoin Arhinmäki ymmärtää reaktion rajuuden, koska vuodetuissa asiakirjoissa oli korkeimman luokituksen papereita. Itse jutussa ei Anderssonin mielestä ollut mitään, mikä vakavasti vaarantaisi Suomen kansallisen turvallisuuden. Koskaan ei voi taata ”Tällaisiin uutisiin on totuttu maissa, joissa ei ole lehdistönvapautta.” Viranomaisten reaktio tietovuotoon saa pääosin ymmärrystä, koska vuodetuissa papereissa oli korkeimman turvaluokituksen asiakirjoja. Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki kirjoittaa, että asiakirjojen salauspäätös ei ole ainoa totuus
Arkisesti ilmaistuna sananvapaus tarkoittaa kansalaisten oikeutta tietää, mitä maassa tapahtuu. Syyksi on ilmoitettu terrorismin uhka. – Ihmisillä on ihmeellinen käsitys, mikä on median rooli, hän sanoo. Hallitus on ajanut perustuslain muuttamista kiireellisenä eli tämän eduskunnan aikana. Ne saattavat pahimmassa tapauksessa kahlita kriittistä keskustelua tiedustelulakien sisällöstä. Toivottavasti näin ei käy, mutta pelottavalta näyttää. Kuka uskaltaa enää kyseenalaistaa tiedustelulakien sisältöä. Se ei ole huono asia, pyöritteli Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntija Lars Nicander Ylen haastattelussa. Lähdesuojasta on pidettävä tiukasti kiinni. Tämä ei kyseenalaista jutun julkaisemista vaan siitä syntyneitä ylilyöntejä. Aunesluoma puolustaa kohun aiheuttaneen jutun julkaisua, mutta on pettynyt poliittisen johdon kommentteihin. KANSALAISTEN OIKEUS saada tietoa korostuu entisestään, sillä hallitus tuo ensi vuoden alussa eduskuntaan tiedustelulait. Olennaista on pohtia, millaiset oikeudet annetaan viranomaisille yksityisyyden suojan kaventamiseen. Presidenttikin oivalsi yön yli nukuttuaan, että mopo karkasi käsistä, ja hän veti puheitaan takaisin. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Kansalaisilla on oikeus tietää Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi HELSINGIN SANOMIEN kohujuttu sotilastiedustelusta ei paljastanut juuri mitään sellaista, mitä maanpuolustusasioita seuraava valistunut kansalainen ei tietäisi. KOMMENTTI mitään, ja kun jotain tapahtuu, voi ottaa mallia muista maista ja heidän kokemuksistaan. Jo lain säätämisjärjestys on poikkeuksellinen. Kansalaiset voivat joutua tiedustelun kohteeksi ilman, että he saavat välttämättä koskaan edes tietää asias ta. – Olisi äärimmäisen tärkeää, että presidentti tuo riittävästi näkökulmia esiin. Presidentin kommentit ovat aina poikkeuksellisia, koska niitä tulee melko harvoin. HS:N VUOTOJUTUN julkisanottuna tavoitteena oli vauhdittaa keskustelua sotilasja siviilitiedustelusta. Presidentin kovat lausunnot saivat median näyttämään jos ei nyt rikolliselta niin kuitenkin syylliseltä. Lakiehdotuksissa vedotaan kansalliseen turvallisuuteen, joka käsitteenä jää epämääräiseksi. Perimmäiset HS:n ja lehdelle vuotaneen lähteen motiivit jäävät ainakin tässä vaiheessa arvailujen varaan. Tiedustelulakeja valmistelleen työryhmän puheenjohtajan Tapani Töllin (kesk.) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) puheet ovat ääriesimerkkejä siitä, miten poliitikot hanakasti suojaavat oikeuttaan salata asioita. Moniko poliitikko ottaa riskin, että joutuu somekansan areenalla syytetyksi maanpetoksesta. Näyttää siltä, että syntynyt kohu vauhdittaa tiedustelulakien säätämistä. Ne avaavat mahdollisuuden massamittaiseen verkkotiedusteluun. Ne myös ohjaavat kansalaisten reaktioita, mikä tekee niistä entistä merkityksellisempiä. Hän sanoo saaneensa sen tiimoilta poikkeuksellisen paljon palautetta, joka on paljastanut mielenkiintoisia asioita. Maanpuolustus ja sotilastiedustelu eivät voi olla vain poliitikoille ja virkamiehille pyhitettyjä asioita. Ehdotettujen tiedustelumenetelmien käyttöedellytykset ovat hyvin väljiä verrattuna voimassa oleviin pakkokeinoja poliisilaeissa säädettyihin pakkoja tiedonhankintakeinojen käyttöedellytyksiin. Seuranneessa kohussa kansallisen turvallisuuden ja isänmaallisuuden puolustaminen on peitonnut monien poliitikkojen puheenvuoroissa sananvapauden. . Niinistö ei ainakaan vielä ole tehnyt näin. Erityisesti presidentti Sauli Niinistön olisi pitänyt tuoda enemmän näkökulmia esiin, Aunesluoma sanoo. Nähdyt poliitikkojen ylireagoinnit aina presidentti Sauli Niinistöä myöten osoittavat, että salailun kulttuuri on juurtunut syvälle. Seuraavana päivänä poliisi teki toimittajan kotiin kotietsinnän. 19 22.12.2017 Helsingin Sanomat kertoi Viestikoekeskuksesta viime lauantaina. Tätäkin on nyt kyseenalaistettu. Tiistaina Niinistö sanoi, ettei se näyttäisi vaikuttaneen Suomen Venäjä-suhteisiin.. Tämäkö oli vuotajan motiivi. Kuka uskaltaa enää kyseenalaistaa tiedustelulakien sisältöä. Sananvapauskysymys on niistä yksi, Aunesluoma sanoo. Presidentti on tosin pehmentänyt kantaansa siinä, onko tapaus aiheuttanut suurta vahinkoa Suomen turvallisuudelle. Tiedustelulakien tarpeellisuudesta on laaja yhteisymmärrys. Tutkimusjohtaja pettyi presidenttiin Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma on osallistunut aktiivisesti aiheesta käytävään keskusteluun. Viime aikojen kohu osoittaa, että kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan äärimmäisen tunnepitoisesti, jopa valtion ylintä johtoa myöten. Kohu tasoitti tietä niille, jotka vaativat mahdollisimman väljiä oikeuksia viranomaisille
20 22.12.2017 Lämminhenkistä JOULUA JOULUA & & menestyksekästä VUOTTA VUOTTA 2018 HYVÄÄ J O U L U AA V O ÄÄ V J O O Y O U J ÄÄ V Ä Ä O Ä A ÄÄ O O U A O U J O L O U O U 2017 Ammattiliitto JHL toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Jouhevaa joulua ja Jouhevaa joulua ja ehoisaa ensi vuotta! ehoisaa ensi vuotta! Toivoo Eero Kasper Taipale, Helsinki Tunnelmallista joulua Tunnelmallista joulua Toivottavat Leena & Hape Puistolasta Rauhallista joulua & Rauhallista joulua & onnellista uutta vuotta! onnellista uutta vuotta! Toivoo Ritva & Veikko Vennonen, Halikko Iloista joulua! joulua! Toivoo Akaan Vasemmistoliitto