Kansan Uutiset 22.05.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

30 Viikkolehti Isisin vastaisessa etulinjassa s. Hinta 3,50 ? 21-003251-1521 21 www.kansanuutiset.fi Viikko 21 Perjantaina 22.5.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Valittavat konservatiivit s. 10 Rakkaudella kiusaamista vastaan » Musta Barbaari ja Prinssi Jusuf vastaavat kiusaajille musiikilla, rakkaudella ja naurulla s.16 Saara Särmä 14 Superfood 18 Tiina Sanila-Aikio 22. 40 Kehity yhteis styö palaa 1970luvulle ? s
KU:ssa 23.5.1995 puheenjohtaja Claes Andersson selvitti, mistä on kysymys. Anderssonin mukaan kolmas vasemmisto sai sisältöä 1960luvun vasemmistoradikalismista . Yhteiskunnallista työtä pitää tehdä kansalaisten näkemysten, tarpeiden ja unelmien lähtökohdista eikä se voi olla markkinoiden palvomista ja muiden asioiden alistamista KU:N ARKISTO » Etusijalla on ajatus tehdä asioita yhdessä. 2 Claes Andersson puhui taas sosialismista. markkina-ajattelulle, hän rajasi. Andersson piti markkinoita tehokkaina luomaan uutta varallisuutta, mutta painotti niiden kontrolloinnin merkitystä. Se merkitsee sitä, että sekä yhteiskunnallisessa toiminnassa että yksilöinä etusijalla on ajatus tehdä asioita yhdessä, huomioidaan kokonaisuus ja yritetään toteuttaa yhteiskunnan eri aloilla yhteiseen vastuuseen perustuvaa järjestelmää. SDP oli Anderssonin mielestä vielä kiinni ?toisessa vasemmistossa. Samaan aikaan hänen mielestään on mahdollista puhua sosialismista asiana ilman kytkentää komentotalouksiin. Mitä sosialismi sinulle merkitsee? . eli perinteisessä työväenliikkeessä. Markkinatalouden hyväksymisessä taas on suuria va- rauksia, Claes Andersson sanoi. . Matti Viialaisen haastoivat Rauno Merisaari, Minna Sirnö ja valituksi tullut Ralf Sund. Ohjelmateeseissä puhuttivat ?kolmannen vasemmiston. Muovisia menestyjiä ei kukaan muista edes ensi maanantaina, mutta Pertti Kurikan Nimipäivät jätti lähtemättömän jäljen. käsite ja myönteinen suhde markkinatalouteen. Nyt hän ei ottanut kantaa henkilövalintoihin. Kai Hirvasnoro. Kansan Uutiset, Viikkolehti 22.5.?28.5.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.28 C Keskustelu s.34 D Ulkomaat s.36 E Pelit s.44 Kannen kuva: Jarno Mela Ajankuva LEHTIKUVA/DIETER NAGL KAIKKENSA ANTANEET. pesäero demareihin VASEMMISTOLIITTO VALMISTAUTUI kesäkuun 1995 puolivälissä pidettävään puoluekokoukseen radikaalilla ohjelmauudistuksella ja puoluesihteeripelillä. Ei tullut euroviisuvoittoa, mutta tuli jotain paljon enemmän. Käsitteellä vasemmistoliitto myös teki pesäeroa demareihin. sen demokratia- ja tasa-arvoliikkeistä, ekologisesta ajattelusta, vähemmistöasioista ja kehitysyhteistyöstä. Bändille itselleen tuli kansainvälinen läpimurto ja kehitysvammaisille lujasti lisää itsetuntoa. 20 vuotta sitten ?Kolmas vasemmisto. Sitä kautta korostuvat paljon paremmin myös yksilön vapaudet ja mahdollisuudet, jos on järjestelmä, jossa lähtökohtaisesti pyritään saamaan puitteet ja lähtökohdat ihmisille mahdollisimman tasavertaisiksi. Edellisessä puoluekokouksessa Andersson vastusti avoimesti puoluesihteeri Matti Viialaisen valintaa
Vaalien toiseksi suurin politiikan ydin on niin lukittu, ettei siitä häviäjä kokoomus saa tahtonsa läpi vaavoida demokraattisesti kamppailla?, hän livoittajien keskustan ja perussuomalaissanoi. ten kääntäessä takkia leikkausten suhKokoomus on jo luonnostaan VM:n teen. Toimi Kankaanniemi (kuvassa) kulki Teuvo Hakkaraisen tietä ja muuttui poliittiseksi ongelmajätteeksi yhtä nopeasti kuin esikuvansa neljä vuotta sitten. Takinkääntöviikot huipentuvat Smolnassa Pääkirjoitus Erityisesti perussuomalaisia äänestäneillä voi olla höl» Uusliberalismi sitelleet välttämään taantumassa etupainotteista julkisen mistynyt olo, kun hallitusohjelmaa aletaan ensi vuoden budon politiikan talouden sopeutusta. On oltava myös vaalipiirissä vaalipiirin tavalla. Lisäksi puolue oli korottamassa perusheidän tarvitsemiinsa kuntien palveluihin, kuten kouluturvaa 800 miljoonalla ja vapauttamassa tuhannen euron tukseen ja päivähoitoon.? kuukausitulot kokonaan ansiotuloverotuksesta. PerussuoEnsimmäinen lainaus on perussuomalaisten tälle vuomalaisten vaalilupausten ja nyt tekeillä olevan säästöohjeldelle esittämästä varjobudjetista, jälkimmäinen keskustan man välillä on jopa kolmen miljardin ero. ryhmäpuheenvuorosta, joka koski ensi viikolla paikkansa Timo Soini on jo sanonut takinkäännön olevan suhteeljättävän hallituksen viimeistä budjettiesitystä. linen asia. Hallitus on tästä huolimatta taantujetissa muuttaa sanoista teoiksi. Ei siksi, että puoEnsi viikolla esitellään neljän miljardin lueita on useita, vaan siksi, että uuslieuron säästöt, kahden miljardin nopeasti beralismi on politiikan kaventamista, vaikuttavat rakenneuudistukset ja nelkuten filosofi Teppo Eskelinen asian jän miljardin toimet, jotka purevat kestäilmaisi Sosiaalifoorumissa heti vaalien vyysvajeeseen pidemmällä aikavälillä. jälkeen. Hajanainen suomalainen puolue?Sillä ei ole enää väliä millaisia hallijärjestelmä tuottaa usein kummallisia tuksia äänestetään valtaan, kun talouslopputuloksia. Puolue kyllä puhui vaaliohkaventamista. massa kiristämässä tuntuvasti ?nanssipolitiikkaa.? jelmassaan 2?3 miljardin säästöistä, mutta siitä noin miljardi ?Budjetissa leikkaukset ja veronkorotukset kohdistuvat oli tarkoitus kattaa leikkauksilla kehitysapuun ja Suomen pienituloisiin, perheellisiin, tavallisiin työssä käyviin sekä EU-jäsenmaksuun. omaksumassa myös kesmutta nyt sitä panevat toimeen myös palkusta ja perussuomalaiset. jon pienemmistä luvuista puhuneet Juha Hallitusneuvotteluita johtava puheenjohtajakolmikko tiedottaa Sipilä ja Timo Soini. kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? neuvotteluista päivittäin kertomatta mitään. ?USEAT TALOUDEN arvostetut asiantuntijatahot ovat suo- Tape Sanottua Aarnio: EN OLE ns.?PASILAN MIES?. SELLAISTA EI OLEKAAN. » Uusliberalismi on vienyt politiikan kyvyn kuvitella vaihtoehtoisia todellisuuksia. Hegemonia on vyönkiristäjillä ja piiskaajilla. Päätoimittaja Arja Alho, Ydin 2/2015 © TARMO KOIVISTO 3. VM:n virkamiesten leikkauslinjaa etäpääte, mutta nyt ovat ?talouden kovia kannatti ennen vaaleja vain kokoomus, tosiasioita. Perussuomalaisille ei enää riitä, että on oltava maassa maan tavalla. Viime vaalikaudella se oli hänestä ehdoton asia Vääränlaista säästämistä arvostelleet saavat nyt tehdä silloinkin, kun takki ei todellisuudessa edes kääntynyt. parempia päätöksiä Smolnan ensi viiSuomalaisen äänestäjän kuluttaLEHTIKUVA/RONI REKOMAA kolla päättyvissä hallitusneuvotteluissa. jansuoja on heikko
Ne ovat sitovia velvoitteita, joista valtio kantaa vastuun, totesi Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Reetta Toivanen. Ihmisoikeusliiton vuosiseminaari keskittyi perusturvaan ja riittävään toimeentuloon ihmisoikeutena. . julistautuneilla kokoomuksella ja perussuomalaisilla on nyt näytön paikka hallitusneuvotteluissa. ?Niiden olisi tartuttava nollatuntisopimusten kieltoon ja vietävä sitä eteenpäin tulevalla hallituskaudella. Ei sähköpyörätuolia käyttävä voi muuttaa kaupungin halvimpaan asuntoon, joka sijaitsee hissittömän talon kolmannessa kerroksessa, Justander muistutti. Seuraukset näkyvät viiveellä Seminaarin tavoitteena oli nostaa keskusteluun taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. . Vuosi sitten jättämässäni lakialoitteessa ja eduskunnan käsittelyyn tulevassa Operaatio Vakiduuni -kansalaisaloitteessa tuo minimi asetettiin 18 viikkotyötuntiin?. Verotulot laskevat, kansalaisten ostovoima heikkenee, mikä heikentää talouden kasvuedellytyksiä. ?Ei tarvitse olla ennustaja nähdäkseen, että työelämän rapautuminen murentaa yhteiskuntamme perustaa.? RESEPTI pätkä- ja silpputöiden yleistymistä vastaan on lainsäädännön uudistaminen. 24 KU:N ARKISTO ?Työväenpuolueilla. toukokuuta 2015 Paavo Arhinmäki s. nyt näytön paikka KANSAINVÄLISEN työjärjestön ILO:n tuore tutkimus varoittaa silpputyön vaaroista. Ihmisoikeudet eivät ole luksus, johon on joskus varaa. 7 / Kurvit suoriksi: Jukka Parkkari s. Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat vähemmän tunnettuja, sanoi Päivi Mattila. Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien loukkauksia on vaikeampi todentaa. Maailman väestöstä vain neljänneksellä on vakituinen työsuhde ja ILO vaatiikin hallituksilta toimia silpputyön ehkäisemiseksi. Vasemmistoliiton kansanedustajan Jari Myllykosken (kuvassa) mukaan ?työväenpuolueiksi. Näistä sopimuksista on pidettävä kiinni leikkauksista huolimatta, muistuttaa Ihmisoikeusliitto. Ihmisoikeusliitto muistuttaa hallitusohjelmaa valmisteleville puolueille, että perustuslaki turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. . Vai ovatko siniset puolueet työväen asialla vain vaalien alla, jättäen työväen yksin markkinavoimien armoille?. Perusturvalla elävät henkilöt joutuvat esimerkiksi valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä. Myös Euroopan neuvosto on huomauttanut Suomea perusturvan riittämättömästä tasosta. Nykyinen etuusjärjestelmä ei myöskään huomioi riittävästi vammaisten asumisjärjestelyistä koitu- » Ihmisoikeudet eivät ole luksus, johon on joskus varaa. via lisäkuluja. . Nyt nollatuntisopimuksilla työskentelee 83 000 ihmistä. ?Nollatuntisopimusten käyttöön pitää puuttua ja mahdollistaa nollasopimuslaisille ennustettava minimityöaika. Vuoden 2008 jälkeen nopeutunut työelämän silppuuntuminen muodostaa järjestön mukaan uhan yhteiskuntien vakaudelle. hän kysyy. Myllykosken mukaan vakituisen kokoaikatyön korvaantuminen epävarmalla osa-aikatyöllä johtaa monenlaisiin ongelmiin. Suomalaiset leikkaukset ja heikennykset eivät tapahdu tyhjiössä, vaan ovat osa laajempaa eurooppalaista kehitystä, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila muistutti. SUOMEN RATIFIOIMAT ?Työelämän rapautuminen murentaa yhteiskuntamme perustaa.? 4 Valintoja ruuan ja lääkkeiden välillä Seminaarissa puhunut Invalidiliiton sosiaalineuvoja Pirkko Justander puolestaan korosti perusturvan riittämättömyyttä. KU Ei sähköpyörätuolia käyttävä voi muuttaa kaupungin halvimpaan asuntoon, joka sijaitsee hissittömän talon kolmannessa kerroksessa, Invalidiliiton sosiaalineuvoja Pirkko Justander muistutti. Leikkaukset eivät saa rikkoa ihmisoikeussopimuksia » Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien loukkauksia on vaikea todistaa, ne tehdään hiljaa hivuttaen, toteaa Ihmisoikeusliitto. ihmisoikeussopimukset velvoittavat valtiota turvaamaan taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Nyt suunnitellut leikkaukset eivät saa vaarantaa ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. KU. A kotimaa Perjantai 22. Perinteisesti ihmisoikeuksiksi mielletään kansalais- ja poliittiset oikeudet, kuten esimerkiksi sananvapaus, äänioikeus tai oikeus välttyä kidutukselta. Leikkausten vaikutukset perusoikeuksille tapahtuvat hivuttaen. Tällainen kauaskantoinen, mutta vakava seuraus voi olla esimerkiksi indeksijäädytys perusturvaan
STTK:n tavoitteena ovat euromääräiset palkankorotukset. Suomessa viikoittainen työaika, kuten myös työuran mittainen työaika, on Euroopan lyhyimpiä. Poliisikuljetuksiin kuluva aika sivaisi runsaasti, ja tämä on pois esimerkiksi liikenteen ja muun turvallisuuden valvonnasta. EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta sanoi keskiviikkona, että sen on oltava ?hyvin maltillinen?. . EK haluaa nostaa asian uudelleen neuvotteluun. Minun on vaikea uskoa, etteikö tähän kysymykseen syntyisi valmiutta palata varsin pian. Työaikojen kategorinen pidentäminen vain lisäisi työttömyyttä, ja työajan pidentäminen on eri asia kuin työntekijän tarpeista tai työpaikan suhdannetilanteesta kumpuavat työaikajoustot. kesäkuuta mennessä. SAK ei aseta tässä vaiheessa palkkatavoitetta. SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola lisäsi, ettei työntekijöiden ansiotasoa ole tarvetta laskea. Työajoissa on löydettävä uusia malleja, jotka sopivat tämän päi- » Työntekijöitä yritettiin laittaa kantamaan koko tuottavuuden lasku. vän työelämään. STTK haluaa euromääräiset korotukset. TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT päättävät työl- lisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen jakson palkankorotuksista 15. Huutola on eri mieltä väitteistä, joiden mukaan työntekijöiden korkeat palkat olisivat aiheuttaneet Suomen hintakilpailukyvyn menetyksen. . SAK:n Lylynkään mielestä tässä vaiheessa ei kannata haikailla palkka- tai sopimusratkaisuja vuodesta 2017 eteenpäin, koska tahtotilaa kummallakaan puolella pöytää sen tekemiseen ei nyt ole riittävästi. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? SUOMEN kilpailukyvystä sivulla 6. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta (vas.), tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja EVAn hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila (oik.) osallistuivat EK:n kevätkokouksen seminaariin Helsingissä. 5. Tämä on mittava tapa kohottaa kilpailukykyä yksityisellä sektorilla ja hillitä julkisten menojen kasvua palveluja heikentämättä, hän sanoi. Alahuhta viittasi Suomen Pankin laskelmiin, joiden mukaan 6 prosentin työajan lisäys asteittain vuoteen 2017 mennessä johtaisi 11 miljardia euroa korkeampaan bruttokansantuotteeseen ja 5 miljardia euroa korkeampaan vientiin vuonna 2021. Myös STTK:n Palola uskoo, että asiaan palataan vielä, mutta ei työantajien ehdoilla. . Semi jätti tiistaina ensimmäisenä valtiopäivätoimenaan kirjallisen kysymyksen toimenpiteistä, joihin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen Poh- jois-Savon käräjäoikeuden Varkauden ja Iisalmen kanslioiden säilymisen. Oikeusministeriön asettama työryhmä on esittänyt käräjäoikeusverkostoa koskevassa raportissaan Varkauden ja Iisalmen kanslioiden lakkauttamista. Palvelut keskitettäisiin Kuopioon. . Valitettavasti taloustilanteemme on sopimuskauden aikana entisestään huonontunut, ja siksi edellytykset korotuksille ovat sopimuksen kahta ensimmäistä vuotta niukemmat. Palkkoja korotettiin ensimmäisenä sopimusvuonna 20 euroa kuukaudessa ja toisena 0,4 prosenttia. Nyt EK:n mielestä tämäkin on liikaa. Torstaina edustajistonsa kokousta pitäneelle STTK:lle EK:n linja ei käy. . Keskittämisellä haetaan tietenkin kustannustehokkuutta, mutta Suomen tuomariliittokin on todennut lausunnossaan, ettei toivottuja säästöjä saavuteta käräjäoikeuksia yhdistämällä ja niiden kokoa paisuttamalla, Semi kertoo. Semi toteaa, että kanslioiden lakkauttaminen heikentäisi oikeuspalvelujen saatavuutta ja aiheuttaisi huo- e ja mattavia lisäkuluja asianosaisille asianajajille. Suomen kilpailukyky ei ole romahtanut palkkakehitykseen vaan tuottavuuden romahtamiseen. Samalla palvelujen kessin jo kittäminen Kuopioon sitoisi poliisin ennestään niukkoja resursseja. ka kas. KU Palkkaneuvottelut odottavat hallitusohjelmaa » 0,4 prosenttiakin on liikaa EK:lle. Alahuhta väläytti puolen tunnin pidennystä työpäivään. . Asioissa on mahdollista edetä työ- ja virkaehtosopimuspöydissä neuvotellen. Seuraavaksi liittokierros Työmarkkinajärjestöt hautasivat tällä viikolla toiveet vakaus- ja kasvusopimuksen jatkamisesta sopimuskauden jälkeen. EK haluaa seuraavaksi yrityskohtaisuutta painottavan liittokohtaisen neuvottelukierroksen. Nyt näyttää siltä, että yhtä osapuolta, työntekijöitä, yritettiin laittaa kantamaan koko tuottavuuden lasku. Työajan pidennys takaisin Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kariutuivat kiistaan työajan pidennyksestä. Siten kohennetaan palkansaajien heikentynyttä ostovoimaa ja voidaan parhaiten tässä taloustilanteessa huo- lehtia sukupuolten välisen palkkaeron umpeen kuromiseen liittyvästä tavoitteesta, puheenjohtaja Antti Palola sanoi. SAK:n valtuustossa puhunut puheenjohtaja Lauri Lyly haluaa nähdä uuden hallitusohjelman linjaukset ennen kuin neuvottelut pääsevät kunnolla käyntiin. VASEMMISTOLIITON UUSI kansanedustaja, varkautelainen Matti Semi (kuvassa) on huolissaan käräjäoikeuksien toimintamahdollisuuksista maakunnissa
Vuosina 2002 ja 2003 osinkoihin meni jo puolet voitoista. Suomen kilpailukyky parempi kuin väitetään » Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pekka Sauramo varoittaa ?äärimaltillisesta? palkkaratkaisusta. HALLITUSNEUVOTTELUJA KÄYDÄÄN tilan- teessa, jossa niitä vetävä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on pyrkinyt kokoamaan yhteiskuntasopimuksen Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi etenkin Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Suomen kilpailukyky ei ole huono, Sauramo väittää artikkelissa, joka ilmestyi Talous ja yhteiskunta -lehden tuoreimmassa numerossa. Suomi halvin teollisuudessa Sauramon mukaan tuoreimmat tilastotiedot osoittavat yksikkötyö- kustannusten nousseen Suomessa ajanjaksolla 2000?2013 ainoastaan kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin Ruotsissa. Nyt osingot ylittävät verot. ERIKOISTUTKIJA 1990-LUVULLA teollisuusyritysten kokonaisvoitto oli 63 miljardia euroa. Siitä 35 miljardia euroa käytettiin si- 6 joituksiin konserniyrityksiin. Keskusteluissa on usein viitattu kuvioon, joka löytyy Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen Strategia Suomelle -raportista. Jos olisi varmuus siitä, että uhrautumisen ansiosta työllisyys Suomessa parantuisi, sille löytyisi hyvä perustelu. EK haluaa sen takaisin ja koska markkaa ei enää ole, kultakauteen palaaminen edellyttäisi sitä, että palkat nousisivat ?äärimaltillisesti?. Kaupat olivat huonoja. Tällaista varmuutta ei kuitenkaan ole?, kirjoittaa Sauramo. Summa on samaa luokkaa kuin 1990-luvun alun pankkikriisin hinta yhteiskunnalle. Suomesta ulkomaille on sijoitettiin tuolloin 70 miljardia euroa ja ul- Ritva Pitkänen tutki yhdessä Pekka Sauramon kanssa pääoman lähtöä Suomesta. Tutkimus ilmestyi tammikuussa 2006. komaalaiset yritykset sijoittivat Suomeen 50 miljardia. Ritva Pitkäsen vuonna 2007 Palkansaajien tutkimuslaitokselle tekemän arvion mukaan kymmenessä vuodessa suomalaisyritykset maksoivat tekemissään kaupoissa yhteensä 16 miljardia euroa ylihintaa. Nykyisen talous- ja kasvusopimuksen palkankorotuksista neuvotellaan kesäkuussa. Pekka Sauramon mukaan Suomen taloushistorian valossa vuosituhannen vaihde oli suomalaiselle vientiteollisuudelle kultakausi. palkkaratkaisujen seurauksena palkansaajien ostovoiman kehitys voi muodostua niin heikoksi, ettei kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä ole edellytyksiä laajentaa toi- mintaansa tuntuvasti. ?Siksi uudella hallituskaudella painopisteen kilpailukyvyn parantamisessa pitäisi olla muualla kuin hintaja kustannuskilpailukyvyn parantamisessa, esimerkiksi laadukkaiden vientituotteiden luomisessa ja niiden osaavassa markkinoinnissa. Sauramon mukaan paluu vuosituhannen vaihteen kultakauteen ei ole mahdollista ilman palkansaajien uhrautumista. ?Heidän tulisi olla valmiita siihen, » Nyt emme elä aikaa, jolloin vain palkansaajien tulisi uhrautua jonkun epämääräisesti määritellyn yhteisen edun nimissä. että he saavat nykyistä pienemmän osuuden Suomen kansantaloudessa syntyvistä tuloista. KU KU:N ARKISTO Eurostatin tietojen mukaan teollisuuden työvoimakustannukset ovat Suomessa matalammat kuin Ruotsissa ja Saksassa. Minne katosivat kultakauden hedelmät? Pekka Sauramo viittaa artikkelissaan vientiteollisuuden vuosituhannen vaihteen kultakauteen, jota EK hamuaa nyt takaisin ja keinona siihen on äärimaltilliseksi kutsuttu palkkaratkaisu. Entinen KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkänen kutsui tuota kautta osin Sauramon kanssa 2000-luvun alussa tekemissään tutkimuksissa kultamunaksi. Hän selvitti vuonna 2003, mihin Suomen suurimmat teollisuusyritykset käyttivät voittonsa, ?kultamunan?. Vastaus oli kasvanut osingonjako ja epäonnistuneet yrityskaupat. Vuosina 1990?2003 osinkoja maksettiin keskimäärin 40 prosenttia tilikauden voitosta. 1990-luvulla teollisuus maksoi hieman enemmän veroja kuin osinkoja. Sen mukaan vuonna 2013 hintakilpailukykyä mittaavat yksikkötyökustannukset Suomessa ylittivät Saksan tason 25 prosentilla ja Ruotsin tason 10 prosentilla, kun lähtökohdaksi otetaan vuosi 2000. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Pekka Sauramon mukaan vertailuun liittyy useita harhoja. Pääoman tuottoaste kotimaassa oli keskimäärin 11 prosenttia ja ulkomailla keskimäärin 6 prosenttia. Hän varoittaa, että ?äärimaltillisten. Nyt emme elä aikaa, jolloin vain palkansaajien tulisi uhrautua jonkun epämääräisesti määritellyn yhteisen edun nimissä?, Pekka Sauramo toteaa. Suomen silloisia työvoimakustannuksia valittavat yritykset ostivat toisia yrityksiä Hollannista, Ruotsista, Saksasta ja Norjasta. ?Mielenkiintoista on, että sijoituskanta on suuri maissa, joissa palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomea korkeampi ja joissa ei ole tapahtunut yhtä jyrkkää palkkojen kansantulo-osuuden laskua 1990-luvulla kuin Suomessa. Kyse ei ollut vain yritysten tai osakkeenomistajien tappiosta, vaan menetetystä kansantulosta, josta koitui noin kahden miljardin euron verotulojen menetys. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? KU:N ARKISTO. Jos tarkasteluajanjakso aloitetaankin vuoden 2000 sijasta vuodesta 1990, niin yksikkötyökustannukset nousivat Suomessa vähemmän kuin Ruotsissa, hän toteaa. EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreimpien tietojen perusteella työvoimakustannukset teollisuudessa ovat Suomessa matalammat kuin Ruotsissa ja Saksassa. Työtunnin kustannus välilliset työvoimakustannukset mukaan lukien oli Suomessa viime vuonna 35,9 euroa, Ruotsissa 41,8 euroa ja Saksassa 37,1 euroa. EK hamuaa takaisin kultakauteen Kilpailukyvyn parantamiseksi Suomessa vaaditaan ?äärimaltillista? palkkaratkaisua. Vaikuttaakin siltä, että Suomen nykytasoa korkeampi palkkojen kansantulo-osuus ei välttämättä merkitse kannattamatonta yritystoimintaa?, pohti Pitkänen tutkimuksessaan. » Yritykset ostivat toisia yrityksiä Hollannista, Ruotsista, Saksasta ja Norjasta. 1994?2004 suomalaiset yritykset kan- sainvälistyivät lähes Euroopan ennätysvauhdilla pääasiassa ostamalla ulkomaalaisia yrityksiä
merkitsevät hyvinvointipalveluiden pilkkomista kirveellä. Keskiviikkona luvattiin tietoa leikkauksista, tai ?säästöistä. Nämä ?turhat. Muu henkilöstö joudutaan vuosittain lomauttamaan Kansan Tahdon mukaan sen ilkolmeksi viikoksi vuomestyminen on uhattuna. sina 2015?2019. Tällaisia ?turhia. Tasapaitiin. Julkisuuteen esiteltiin vain jälleen uusi prosessikaavio. Tavoitteena kuitenkin on ilmesluetoimistolla seitsemän työntekityä tavalliseen tapaan joka viikko aijää, alueellisia toiminnanjohtajia yhnakin vuoden loppuun saakka, toimiteensä viisi. tusjohtaja Kovalainen kertoo. Säästötoimenpiteitä ovat muun Satakunnan Työ ilmestyy normuassa jäsenlehden ilmestymismaalisti torstaisin vuoden loppuun kertojen vähentäminen ja puoluesaakka. Heti hallitusneuvottelujen aluksi Timo Soini oli valmis myymään puolueensa keskeiset vaalilupaukset maahanmuutto- ja EU-politiikassa. JUSSI JOENTAUSTA Kolumni Paavo Arhinmäki paavo.arhinmaki@eduskunta.? Leikkaukset eivät ole prosessikaavioita Vasemmistoliitto vähentää vaalitappion takia neljä henkilötyövuotta. Myös Kansan Uutisille maksettavaa lehdistötukea pienennetään. misten kautta. Lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila kuvasi leikkauksia lapsiperheiden näkökulmasta twitterissä: ?Puhetta indekseistä. Kun ne on nyt kuitattu ja hyväksytty, jää jäljelle vain raaka leikkaaminen. ja ?uudistuksista. Sipilän insinöörikielellä. Noin joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä.? NYT TARVITAAN vahvaa punavihreää oppositiota kyseen- alaistamaan SSS-hallituksen leikkaukset. ja ?hyvin aikataulussa edeten?. virkamiehiä ei ole. Lisäksi vähennetään matkakunottamisen syynä on kevään eduskuntavaaleissa puolueen kärsimä vaaluja ja muita juoksevia menoja. litappio. Puolue kävi yhteistoimintaneuPUOLUEHALLITUS päätti lisäksi lopettaa vottelut koko henkilöstön osalta. Kansan Tahdolle, Satakunnan Työlle Niiden seurauksena tullaan vähenja Ny Tidille maksettavat lehdistötuet tämään yhteensä neljä henkilötyökokonaisuudessaan vuodesta 2016 alvuotta, eläköitymisten ja irtisanokaen. Vaalien jälkeen myös sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat heränneet puhumaan leikkausten turmiollisuudesta niin palveluille kuin myös kansantaloudelle. KU HALLITUSNEUVOTTELUJA ON käyty nyt kaksi viikkoa ?hyvässä hengessä?, ?olemalla yhtä puoluetta. KU VASEMMISTOLIITON Kansan Uutiset Oy:ssä yt-neuvottelut VASEMMISTOLIITON puoluehalli- tus on päättänyt lopettaa lehdistötuen Kansan Uutiset Oy:n Porissa julkaisemalta Satakunnan Työltä sekä vähentänyt Kansan Uutisille maksettavaa lehdistötukea vaalitappion seurauksena. Kansan Uutiset Oy:n hallitus on päättänyt lopettaa Satakunnan Työn julkaisemisen vuoden 2015 lopussa lehdistötuen loppumisen jälkeen. Kansan Uutisten ilmestymiseen leikkaukset eivät vaikuta. Kansan Uutisten Viikkolehti ilmestyy viikoittain ja verkkolehteä toimitetaan tavanomaiseen tapaan. LEHDISTÖTUEN leikkausten vuoksi yhtiössä on aloitettu yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on säilyttää työpaikat muualla kuin Porin yksikössä. Siksi punavihreän opposition pitää pyrkiä tarjoamaan myös yhdessä vahva vaihtoehto oikeistolaiselle talous- ja leikkauspolitiikalle. Vaikka vaalien jälkeen Vasemmiston kannatus on alamaissa, on meillä kaikki mahdollisuudet saada se nousuun. HenkilöstösääsSirpa Kovalainen KT:ssä. töiltä ei kuitenkaan vältytty. Yhtiön hallitus päättää kesäEläköitymisten ja irtisanomisten jälkuussa lehden tulevaisuudesta. keen puolueen palkkalistoilla on puo. virkamiehet ovat todellisessa elämässä esimerkiksi sairaanhoitajia, opettajia ja poliiseja. Ei olekaan ihme, että perussuomalaisten eduskuntaryhmästä on alkanut kuulua yhä voimistuvaa kritiikkiä. Ne ovat vaippoja, jauhoja, vaatteita, sähköä. Edellytyksiä ja e t jet vaalibud muutetaan. lehden julkaisemiettiin. Puoluehallitus sen jatkamiselle ei pienenn teki kaikki muut sitten enää ole, toteaa säästötoimenpiteet Kustannus Oy Kansan ennen henkilöstöTahdon toimitusjohtaja säästöjä. Leikkaukset eivät ole kuitenkaan powerpoint-kalvoja vaan ihmisten arkielämän heikentämistä ja kurjistamista. VALTION BUDJETIN suurimmat menoerät kohdistuvat sosi- aali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen ja sosiaaliturvaan. AluPuolueelta saatu tuki on eilla työskentelevien ollut keskeinen tekijä toiminnanjohtalehden ilmestymisen jien vastuualueita varmistajana. Tulevia ja tehtävänkuvia . Kuka kuvittelee, että neljän miljardin euron leikkaukset voidaan tehdä pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusteita romuttamatta? Samalla tavalla kuntien miljardit koskevat päivähoitoa, peruskoulua, terveydenhoitoa ja vanhuspalveluja. Ei leikkauksia saa aikaan luopumalla kymmenistä tuhansista turhista virkamiehistä valtiolla ja kunnissa niin kuin Juha Sipilä ja Timo Soini antoivat vielä ennen vaaleja ymmärtää. Media on innokkaasti uutisoinut hallitustunnustelija Juha Sipilän prosessikaavioista ja päätösten ?iteroinneista?. Tämän hallitusneuvottelijoiden rakentaman positiivisen mediahötön alle on jäänyt se, että hallitusneuvotteluissa ollaan tekemässä todella raju ja raaka leikkausohjelma. Silloin ei hallitusneuvottelijat selviä enää prosessikaavioilla vaan SSS-trion pitää lyödä pöytään oikeat luvut leikkauksista. Jäljelle jääville tulee lomautuksia. Vasemmistoliiton yt-neuvottelut päätökseen » Kansan Tahdolle, Satakunnan Työlle ja Ny Tidille maksettavat lehdistötuet loppuvat. Kansan Uutisten tuki pienenee. puoluehallitus teki valtuuston syyskokouksen muuttaminen yksipäiväiseksi. Puoluekoyt-neuvottelujen päättymisen jälkeen kousten kustannuksia samoin kuin päätökset puolueen talouden tasapaitulevia vaalibudjetteja pienennetnottamiseksi keskiviikkona. Moni perussuomalainen kokeekin tulleensa juksautetuksi. Totuus on edessä ensi viikolla. Se vaatii meiltä kaikilta aktiivisuutta. Neljän miljardin euron leikkaukset valtiontalouteen, kahden miljardin euron leikkaukset kuntatalouteen ja neljän miljardin euron ?rakenneuudistukset. Meidän on osoitettava, että toisenlainen politiikka on mahdollista. Suomi ei nouse leikkaamalla niiltä, joilla on kaikkein vähiten, mistä leikata. Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja. 7
krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com ssa tkimus Va ku Vasemmistoliitto EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ? +HOVLQNL . mukana 0$$,/0$ .</b66b -festareilla 23.?24.5. Viikkolehteä on jaossa koko festivaalialueella. Kansan Uutisten piste lauantaina klo 11?20 ja sunnuntaina klo 11?18 Mahdollisuuksien Tori -teltassa, paikassa C 222. Päätoimittaja Sirpa Puhakka on paikalla lauantaina klo 14?15 keskustelemassa lehdestä ja tuoreesta kirjastaan Vasemmistoliiton synty. Myynnissä rajoitettu valikoima kirjakauppamme tuotteita. Tervetuloa tapaamaan meitä & osallistumaan arvontaan, jossa palkintona upeita myrskysateenvarjoja! >> Järjestöhakemisto tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Katso: http://kauppa. kansanuutiset.fi Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16 Tervetuloa! ak ast y yt y väi s stu E P S I R at i yy ng Asi utu syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat Kirjakaupassa kymmeniä kirjoja ALENNETTUUN hintaan. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset 20? 8 Lintulahdenkatu 10, 3. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi US U T UU .DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ HULNRLVNLUMDVWR $8., 7, .( 72 3( -lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD . Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Yrjö Sirolan Säätiö Adressit onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net kätevä www.sirolansaatio.? Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. S ?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL? ?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ? ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3
NOR . NOR . 03 5656 6966 / 10/4 ? WWW.VAPRIIKKI.FI WWW KANSAN UUTISTEN verkkosivuilla julkaistaan joka päivä keski- määrin 15,43 uutta juttua. NOR 9DUDXNVHW /LSSXMHQ KLQQDW ½ ZZZ WHDWWHULNXXPH À 9DQKDPRLVLRQ VHXUDWDOR RQ 3RUYRR 0lQWVlOl WLHQ YDUUHOOD Q PLQ DMRPDWND 3RUYRRQ NHVNXVWDVWD Kansan Uutiset | Verkkolehti Kansan Uutiset Verkossa joka päivä Uutiset Mielipiteet Kulttuuri ULKOMAAT | 11.05 Blogit Vesi ei ole kaikkien oikeus Afrikassa Koe luonnontieteellinen museo ja 10 muuta näyttelyä yhdellä lipulla! KOTIMAA | 10.30 Sähkön pientuotanto tarkempaan syyniin ja verolle ti ke to pe la su Oho, taas tuli uutinen ? katso uutiskuvat ALAV ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. NOR . . NOR . Ja huomenna. LIput 4/6/9 ? ENSI-ILTA 10.6.2015 klo 18.30 Vanhamoision seuratalo, Kaarenkyläntie 112, 06500 PORVOO 0XXW HVLW\NVHW . NOR . (DRC/CG/FR/BR) RAY LEMA NZIMBU om ni Wa hls tr Ohja us To ula iv o K i tt Per Paa osassa Khaïra Arby Krapin kesateatterissa (Mali) Gustavo Nasuti (Argentiina) Rantatie 2 Tuusula Camerata Flamenco Project & Anette Ensi ilta 5 6 2015 klo 19 Muut esitykset 7 6 2 8 2015 KHAÏRA ARBY (Espanja/Suomi) Maailma pyorii yhden pomon ymparilla mutta kuinka kauan? TTiedustelut K KUT:n toimisto p p. yhtä poikkeusta lukuun ottamatta NÄKÖKULMA | 8.58 Elämä vailla kansantaloustieteen jumalaa 9. NOR . (09) 2735 4000 ?? ?????????? Atsuya Okuda (Japani) Maailman musiikin keskus www.globalmusic.fi mukana myös Maailma kylässä -festivaalilla. Mahdollisuuksien tori -teltta, A 138. Ray Lema NZIMBU 30.10.?12.11.2015 HELSINKI Koko ohjelma: etnosoi.fi ????????. Katsopas, siinä meni jälleen yksi! Kaikki jutut ovat ilmaiseksi luettavissasi: kannattaa seurata, missä tänään mennään. NOR . NOR . KANSANUUTISET.FI KOTIMAA | 10.09 Käräjäverkoston leikkaus: Poliisin aika tärvääntyy kuljetuksiin VIIKKO 12/2015 ma KOTIMAA | 9.21 Tutkimus: Saamelaisilla esiintyy syöpää vähemmän kuin muulla väestöllä . NOR . ??????????? ATSUYA OKUDA Astu sadun maailmaan MieliKUVITUS ? Rudolf Koivu 125 5.6.2015?6.1.2016 www.pukstaavi.fi Marttilankatu 12 Sastamala p.0103212950 SYNTYJÄ, SYVIÄ MUTABARUKA (JM) · SWOON (BE) · SAILA SUSILUOTO & ANTIKYTHERA · JUKKA NOUSIAINEN JONIMATTI JOUTSIJÄRVI · WIMME SAARI · IMA AIKIO & MIRO MANTERE · JUHA JYRKÄS · PEKKO KÄPPI JUHA VALKEAPÄÄ · HANNU SALAMA & HEPA HALME · HANNERIINA MOISSEINEN SIRPA KÄHKÖNEN · ANTTI SALMINEN · MARISHA RASI-KOSKINEN Käsikirjoitus JUSSI KYLÄTASKU - dramatisointi ANTTI VIITAMÄKI Ohjaus ja dramatisointi THOMAS PRYKE MIES joka ei osannut sanoa EI! 6.6.2015 klo 11-22 tampereella #annikinrunofestivaali . NOR
Jos meillä ei ole varaa kehitystyöhön, kenellä sitten on? YK-tavoite luisuu kauemmaksi Kansainvälisesti nyt on tärkeä vuosi kehityspolitiikalle, sillä tähän mennessä maailman tuli saavuttaa YK:n vuoden 2000 Millennium-kokouksessa asetetut vuosituhattavoitteet. Hallitusneuvottelujen työryhmän linjauksessa asetetaan ?pitkän aikavälin tavoitteeksi. Aiemmin on arvioitu, että tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi rahoituksen nostamista noin 1,5 miljardiin euroon. Kehitysrahoituksesta ollaan kuitenkin leikkaamassa hallituskauden aikana noin 200-300 miljoonaa euroa. Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.?. Ulkoministeriön omat arvioinnit ovat vuosikausia osoittaneet, että tämä ei toimi ja on huono tapa tehdä kehitysyhteistyötä. Tämä tarkoittaa kehityspolitiikan kannalta lähinnä Saharan eteläpuolista Afrikkaa sekä Aasian köyhiä valtioita, joissa talous kasvaa voimakkaasti. HALLITUSNEUVOTTELUJEN 10 Paluu 70-luvulle? Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen arvioi, että uusi hallitus pitkälti jatkaa nykyhallituksen kehitysyhteistyöstä vastaavan Sirpa Paateron (SDP) linjaa. . Suomalaisilla yrityksillä ei välttämättä pinna riitä paikallisten yrittäjien pitkäjänteiseen tukemiseen, koska heidän täytyy saada voittoja. Oman edun tavoittelun korostaminen kehityspolitiikassa olisi paluuta 20 vuotta taaksepäin. Nuikka muistuttaa, että Suomi on maailman vauraimpia maita. . Kehitystyötä tekevät kansalaisjärjestöt toimivat maailman köyhimpien ihmisten kanssa. Järjestö tukee esimerkiksi hunajan ja kahvin tuottajien osuuskuntia. Rahoista kuitenkin kilpaillaan ankarasti, ja Suomen sisäistenkin kehitysvarojen jakaminen on vielä jokseenkin auki. Myös Solidaarisuudessa painotetaan kehitysmaiden paikallista yrit- täjyyttä. Yrityksiä voidaan tukea esimerkiksi investointirahoituksella ja auttamalla niitä löytämään liikekumppaneita. Yhtä lailla yritystoiminnan vahvistaminen voi tarkoittaa kehitysmaiden instituutioiden ja oikeusjärjestelmän vahvistamista, koska siten yrityksille saadaan ennustettavampi toimintaympäristö, Puustinen sanoo. Ulkopolitiikan linjausten mukaan voimavaroja painotetaan maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Nuikka korostaa kehitystyön jatkuvuutta. . Tuloksellisuus- ja tehokkuusvaatimukset korostunevat entisestään, mutta ne koskevat kaikkia kehitysyhteistyön toimijoita. Yksi pelko uusissa linjauksissa on. Lappalainen miettii, tarkoittaako aikaisemmin puretun yritysten korkotukiluottojärjestelmän korvaaminen uudella järjestelmällä paluuta 1970-luvulle. Jos järjestöiltä leikataan, silloin leikataan näiltä köyhiltä, Nuikka sanoo. . Toivomme, että kansalaisjärjestöjen työn arvo nähdään. Järjestöissä rahoitusta pyritään täydentämään hakemalla muun muassa EU-tukia. Siinä mielessä linjaus yrityssektorin painottamisesta ei tule yllätyksenä. Kehitystyössä on vuosien aikana päästy hyvään tasapainoon, jossa kehitysmaiden oma poliittinen päätöksenteko on ratkaisevassa roolissa. Siihen Kepassa ollaan tyytyväisiä, että hallitusneuvotteluissa korostetaan naisten asemaa ja ihmisoikeuksia kehityspolitiikan kivijalkana. Leikkaukset sattuvat köyhimpiin Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka pitää kehityspoliittista maisemaa huolestuttavana. Se voisi viedä politiikkaa suuntaan, jossa avunantaja mää- » Jos meillä ei ole varaa kehitystyöhön, kenellä on? rittää painopisteet ja kehitysmaalle jää pienempi rooli. . Järjestöjen rahoitus on kivunnut vähitellen ylöspäin, ja vuonna 2014 luku oli 114 miljoonaa euroa. Yrityssektorin sisääntulo näyttää olevan maailmanlaajuinen kehityskeskustelua koskeva trendi. Lappalaisen mukaan kansalaisjärjestöjen rooliin ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Yritämme löytää köyhille alueille toivoa, työtä ja koulutusta sekä parantaa naisten asemaa. Haluamme edesauttaa sen toimimista kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteiden mukaan, Puustinen sanoo. Ulkoministeriö on pitkään halunnut, että suomalaiset yritykset näkisivät entisten köyhien ja kehittyvien maiden markkinat. REX/ ALL OVER PRESS Afganistan on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa jo vuodesta 2002. Hallitus haluaa yrityksille suuremman roolin kehityspolitiikassa » Kehitystyön linjaukset herättävät pelkoja leikkauksista ja vallanjaosta. ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä on linjannut, että tuleva hallitus painottaa kehityspolitiikassa kehitysmaiden yritystoimintaa ja verohallinnon vahvistamista. Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen kertoo, että yritystoiminnan korostaminen ei tarkoita suoraa vientitukea, vaan yritysten toimintaedellytysten parantamista. . kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin. Yksityissektori nähdään kansainvälisesti sektorina, joka luo eniten työpaikkoja
Harrastan myös matelijoita, akvaarioita. Neljännesvuositavoitteet pilaavat maailman » Liika kiltteys ja » Jumalauta, oman edun tavoittelu nyppivät varastopäällikkö Jari Hongistoa. jo tässä on moraali kohdillaan. . Scason on yksi Suomen suurimmista rengasnastatehtaista. Samalla, kun kyseinen kartanonparooni nostaa Suomen suurinta maataloustukea, jättiosingot monista yhtiöistä ja vielä malliksi muuttaa kirjoille Ruotsiin veroetujen takia. Jälkikasvu on minulle suuri innoittaja ja henkinen voimavara. Nuoret karsastavat termeinä kommunismia ja proletariaattia. Vaipoissa ollaan, kun kukaan ei jouda vessaan saattamaan. Suihkuun pääsee kerran viikossa. Olen omin silmin tämän kaiken nähnyt, en pelkästään lukenut lehdistä. Vain rikkaiden muksuilla oikeus opiskella? Kahden aikuisen lapsen isänä ja kahden pirpanan isoisänä Hongistoa nyppii opiskelijoiden eriarvoinen asema. Duunarin muksun, jolla on päätä ja motivaatiota opiskella, täytyy mennä töihin pystyäkseen opiskelemaan. . Miksi tämä ei voi kuitenkaan toteutua? Turkulainen varastopäällikkö Jari Hongisto (s. Miten voidaan kuvitella, että vanhus pystyisi itse pitämään puolensa ja hoitamaan yksin omia asioitaan tässä byrokratian nettilomakeviidakossa? . Nuorille pitäisi paremmin selittää, miten hyvinvointivaltio, työehdot ja muut edut on saatu taisteltua, ja mitkä tahot ovat nämä edut taistelleet. Jari Hongiston mielestä tarvitaan 2010-lukulaista vasemmistolaista retoriikkaa, nuorekasta ilmaisua. 11. Vanhustenhuollon rappiotila on todella järkyttävä asia Suomessa. Hoitajat raatavat alimiehityksellä alipalkattuina. Jumalauta, jo tässä on moraali kohdillaan. . Työsuojeluvaltuutettuna hän on ollut yli 20 vuotta. Vanhukset ja sairaat elävät elämää, missä mennään kuudelta illalla nukkumaan, eikä katsota edes televisiota. Hongiston päälliköimään varastoon mahtuu kerralla satatuhatta Kumho-autonrengasta, jotka tuodaan Etelä-Koreasta. Hongiston mielestä asiat menevät pieleen, koska maailmaa ohjaavat ekonomistit, poliitikot ja suurten korporaatioiden ahneet neljännesvuositavoitteet. . Jokainen voi laskea elääkö sillä ilman töitä. Onko vain rikkaiden muksuilla mahdollisuus nyky-Suomessa opiskella? Hongiston elämään tuovat iloa ja valoa vaimo, lapset, lapsenlapset, eläimet sekä matkailu. . Heidän kanssaan jaksaa usein niin kovaa arkea. Suurvallat tapattavat ihmisiä ja aiheuttavat kärsimystä miljoonille ihmisille, taatakseen kansalaisilleen halpaa bensaa puolen euron litrahintaan. Kotimaassa Hongistoa ihmetyttää nykysukupolvien ?kiltteys?. Miten on mahdollista, että joku Björn Wahlroosin asemassa oleva kritisoi vuodesta toiseen duunareita kalliiksi, laiskoiksi ja vastuuttomiksi, jos joku taho puolustaa esimerkiksi lakkoaseella oikeuksiaan. Kärsitään työttömyydestä ja kuunnellaan nöyränä mediasta ekonomistien lausuntoja, miten suomalainen työ on kallista. . Mielestäni tarvitaan 2010-lukulaista vasemmistolaista retoriikkaa, nuorekasta ilmaisua, vaikka arvot ja asiat ovatkin ihan samoja kuin ennenkin. Minusta duunari ei voi olla poliittisesti kuin vasemmalla. Hongiston mielestä avunsaanti on tehty niin vaikeaksi, että ihmiset nostavat lopulta kädet pystyyn ja antautuvat byrokratian edessä. . Olen taistellut äitini oikeuksista Kelan ja sosiaalitoimen kanssa verissä päin. 1961) on työskennellyt 34 työntekijän Scason Oy:llä vuodesta 1981 lähtien. Opintotuki plus mahdollinen asumistuki on 440 euroa kuussa, opintolaina 300 euroa kuussa. TUNNEN syvää huolta ja surua huoma- tessani kerta toisensa jälkeen ihmisen olevan sosiaalisesti maapallon tyhmin laji, joka ei osaa pelata joukkueena taatakseen elämän tuleville sukupolville. Kirjailija Juhani Sademaa on tiivistänyt tämän osuvasti: ihmiskunnalla olisi käsissään avaimet ratkaista kaikki suuret ongelmansa, tuoda onni, terveys ja hyvä elämä kaikille miljardeille ihmisille. Eläinten touhuja seuraillessa oma mielikin rentoutuu. Juha Drufva JUHA DRUFVA Avunsaanti tehty vaikeaksi Hongiston mielestä vasemmistolle ja ay-liikkeelle on tuhoisaa, jos nykytilanteen annetaan jatkua. . Oman edun tavoittelun lomassa ei ajatustakaan uhrata luonnonsuojelulle tai kestävälle kehitykselle, eikä suoda empatiaa sotien uhreille tai nälkää näkeville
Toiminnanjohtajana hän aloitti 1989. . Näin on käynyt. Se tekee minut surulliseksi, että perhoset, keijut ja muut sellaiset eivät välttämättä enää ole lapsille tärkeitä, 12 Kun Parasta Lapsille ry perustettiin, järjestössä luotettiin siihen, että kansalaisista löytyy halua auttaa. . Sydämen vasemmistolainen olen ollut aina, mutta sitoutuminen ei ole ollut tärkeää. Harvoin nykypäivänä pääsee tekemään näin pitkää työuraa. Lapsena hänen suuri haaveensa oli tulla oopperalaulajaksi. Vuosittain toiminnassa on noin 200 vapaaehtoista. Rahoitus pääosin Lasten Päivän Säätiöltä sekä Raha-automaattiyhdistykseltä.. Samoihin aikoihin autettiin Palestiinassa viittä päiväkotia Länsirannalla. Kermanille Chilen lasten avustaminen on elämää suurempi juttu, jossa myös Suomen valtio on ollut mukana melkein koko ajan. . Ulkoministeriön avustusohjelmissa huomioidaan alkuperäiskansat maan varallisuudesta riippumatta. Avainsanana yhteisöllisyys Solidaarisuus ei ole kuollut KU:N ARKISTO / JARMO LINTUNEN » Yhteisöllisyys on Sirpa Kermanin mielestä avainsana lastensuojelutyössä. toiminnanjohtajana 26 vuotta toiminut Sirpa Kerman vaihtoi eläkevapaalle tammikuussa. Kermanille tämä työ on ollut sydämen asia. Suomalainen lapsuus on näinä vuosina muuttunut todella hurjalla tavalla. Puuttuu aikuisen lämpöä ja läheisyyttä. Perhoset ja keijut kadonneet . Perustettiin vuonna 1945. Järjestää leiri-, viikonloppu- ja kerhotoimintaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Alussa toiminta kohdistui noin 20 vuotta niiden Chilen lasten koulunkäynnin avustamiseen, jotka olivat menettäneet joko molemmat tai toisen vanhempansa kenraali Pinocetin vainoissa. . Uuden puolueen jäsenkirjaa en kuitenkaan ottanut jostain syystä, mutta nyt olen aikonut sen tehdä. . Hän kävi musiikkikoulua ja oli konservatoriossa hyvin suosituksin. . Sitten meikäläiseen tarttui vallankumouksen siemen ja lähdin Sirola-opistoon, josta matka vei Tampereelle yliopistoon ja sieltä Vantaalle työntekijäksi kulttuuritoimistoon ja myös SKDL:n edustajaksi kaupunginvaltuustoon. Kerman oli aikanaan SKDL:n ja SKP:n jäsen sekä perustamassa 25 vuotta sitten vasemmistoliittoa. . Koskaan ei tullut sellaista tunnetta, että olisin leipäpapiksi ryhtynyt. PARASTA LAPSILLE RY:N Oopperalaulajan ura unohtui Sirpa Kerman lähti maailmalle Lahdesta. Hänen ?testamenttinsa? työnsä jatkajille on lyhyt ja ytimekäs: yhteisöllisyys. . Hän on omien sanojensa mukaan ?kunnon kommunistien kasvattama lapsi?. Vuonna 2007 siirryttiin Chilen suurimman alkuperäiskansan, Ma- PARASTA LAPSILLE RY Valtakunnallinen, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton lastensuojelujärjestö. Olen tosi ylpeä siitä, että myös Parasta Lapsille ry oli silloin aktiivinen ja uskalsi ottaa sen askeleen. Chile sydämen asia Parasta Lapsille ry on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä solidaarisuustyössä, ennen muuta Chilen lasten avustustoiminnassa. puchejen, lasten koulunkäynnin tukemiseen. Tätäkin toimintaa tukee ulkoministeriö, vaikka Chile ei enää ole kehitysmaaluokituksessa. Kaksi omaa leirikeskusta sijaitsevat Virroilla ja Haukiputaalla. Koostuu keskusjärjestöstä sekä noin kymmenestä paikallisyhdistyksestä ja toimintaryhmästä. Osallistuu kansainväliseen avustustoimintaan. Sitä ennen järjestöllä oli edelleen jatkuvia kampanjoita myös Vietnamin lapsille. Vaalien jälkeen olen ajatellut, että on se kuitenkin tärkeää. Lapsuus on muuttunut Kermania on omien sanojensa mukaan työssä auttanut, että hän on aina ollut yhteiskunnasta kiinnostunut ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. . 1980-luvun lopulla kerättiin varoja Nicaraguaan orpokodin avustamiseksi. Vierailut Chilessä ovat avanneet silmiä entisestään, kun hän on tavannut muun muassa kidutuksen uhreja. » Solidaarisuus ei ole kadonnut. Chilen avustuskampanja käynnistyi 1981. Järjestön toimintaan liittynyt kansainvälinen näkökulma on auttanut ymmärtämään tätä muutosta. Jos ajan virrassa ei olisi ollut mukana, paljon tärkeitä asioita olisi jäänyt havainnoimatta ja kokematta. . Nykypäivän lapsille on mahdollista mennä katsomaan sitä ?aikuisten elämää?, joka värittyy erilaisilla kanavilla. . Siinä ympäristössä, jossa vuodet ovat vierineet, tunnusmerkkinä oli, että aina kun nähdään halataan. Yhteisöllisyydessä on järjestön voima myös tulevaisuudessa. Kerman tuli lastensuojelujärjestön palvelukseen 1986 Vantaan kulttuuritoimistosta. Järjestön viesti on puhutellut sellaisia ihmisiä, joilla on hyvä sydän. Solidaarisuus ei ole kadonnut. Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.? Pitkän päivätyön lastensuojelujärjestössä tehneellä Sirpa Kermanilla on nyt enemmän aikaa muun muassa lastenlapsille. vaan ihan jotkut muut jutut. Kerman on tyytyväinen, että on saanut olla mukana ajassa, jolloin Suomen kulttuuriympäristö alkoi muuttua, kun meille alkoi saapua turvapaikan hakijoita ja kiintiöpakolaisia. . Silloin kun järjestöön menin töihin, lapset olivat ?tavallisia lapsia?. Nyt kun järjestön ovet suljin, on paljon puutteesta kertovaa lapsuutta ? eikä vain taloudellisesti. Onneksi edelleen on niitäkin, jotka näkevät ja ymmärtävät, että elämä ei voi rakentua vain oman itsen pönkittämiseen. . On löytynyt ihmisiä, jotka ovat ottaneet lastensuojelun elämänasiakseen ja ovat vuodesta toiseen mukana erilaisissa toiminnoissa. Kermania huolestuttaa ihmisten lisääntynyt itsekkyys ja oman edun tavoittelu. . En haluaisi olla nykyaikaisen tekniikan vastainen ihminen, mutta lasten elämään on tullut paljon sellaista tekniikkaa, jonka kautta he pystyvät pääsemään asioihin, joihin lasten ei pitäisi päästä. Kerman muistelee omaa lapsuuttaan, jolloin luettiin ?kiellettyjä kirjoja?, joista tuli aikuisten elämä esille. . Lasten ja perheiden elämässä on tänä aikana eletty jatkuvaa muutosta
KU 13. Kun hin- nat nousevat, alkaa keskituloisillakin energianhinta kirpaista, arvioi vasemmistoliiton meppi Merja Kyllönen, joka on kuluneena talvena valmistellut Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan lausuntoa energiaturvallisuudesta. Energiaturvallisuus kuulostaa kaasuputkilta, ydinvoimalta ja kansainväliseltä politiikalta, mutta energia liittyy moneen hyvin konkreettiseen asiaan. . Tämä tekee EU:sta hyvin haavoittuvan, ja se myös maksaa: miljardi euroa päivässä. VALIOKUNNAN LAUSUNTO, jonka Kyllönen valmisteli, painottaa omavaraisuutta, energiatehokkuutta ja energian säästämistä. . Me täällä parlamentissa uppoamme helposti keskustelemaan ulkopolitiikasta ja uhkakuvista, mutta kansalaisille energiaturvallisuus on hyvin konkreettista turvaa: lämmin koti, valoa, ruuan valmistusta, turvallisuuden tunnetta, Merja Kyllönen muistuttaa. . Varajäseninä toimivat Simo Mäki (JHL) ja Timo Lehto (Metallipiiri). Erityisen riippuvainen EU on öljystä. Yhtenäinen energiaturvallisuusstrategia voi olla vastaus moninaisiin haasteisiin: haasteisiin, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, energiatehokkuuteen, uusiutuvaa energiaa koskeviin tavoitteisiin, kestävään energiavalikoimaan, energiaturvallisuuteen ja innovatiivisten energiateknologioiden kehittämiseen . Lyhyesti SARIANNE HARTONEN Merja Kyllönen Eurooppa tarvitsee energiaremontin JOKA NELJÄS eurooppalainen elää jo energiaköyhyydessä. Jos haluamme siirtyä vähähiiliseen talouteen hyvissä ajoin ennen vuotta 2050, on meillä jo kiire toimia, Kyllönen muistuttaa. Sarianne Hartonen LUE LISÄÄ perjantaina Kansan Uutisten välissä ilmestyvästä Kyllikki-liitteestä. Anneliina Wevelsiep KSL:n pääsihteeriksi KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO KSL ry:n edustajiston kokous valitsi kes- kiviikkona sivistysjärjestön pääsihteeriksi Anneliina Wevelsiepin. Wevelsiep on toiminut KSL ry:n pääsihteerinä ja sivistysjärjestön ylläpitämän KSL-opintokeskuksen opintojohtajana vuoden 2015 alusta. Tätä ennen hän toimi KSL:n koulutuspäällikkönä vuodesta 2005 lähtien. Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin kolmivuotiskaudelle Mikko Koikkalainen (Vasemmistoliitto) ja varapuheenjohtajaksi Minttu Sillanpää (SEL) sekä liittohallituksen puheenjohtajaksi Pekka Närhinen (Vasemmistoliitto) ja varapuheenjohtajaksi VillePetteri Risberg (Metallipiiri). Liittohallituksen varsinaisia jäseniä ovat Jonas Ahlskog (FBF), Tiina Rajala (Eläkeläiset), Jaana Saaranen (SEL), Aino Sirén (Vasemmistonuoret), Helena Lehtinen (PAM), Marja Karmala (TEAM) sekä Katja Noro (PAM). Totta kai kyse on myös infrastruktuurista, riippuvuussuhteista ja rahasta, mutta myös kohtuudesta ja solidaarisuudesta. Me emme voi siis keskustella energiansaannista, tuonnista ja viennistä, ikään kuin irrallaan kansalaisten kokemasta todellisuudesta. Komission energiaturvallisuusstrategia lähtee siitä huolesta, että EU tuo yli puolet siitä energiasta, jonka kulutamme. kaikkeen tähän yhtä aikaa, Kyllönen visioi.
Tutkija bongaa » Tutkija Saara Särmä pitää lukua siitä, ketkä pääsevät asiantuntijoiksi. TEKSTI Tuula Kärki tutkija, tohtori Saara Särmä ei yllättynyt siitä, että pari viikkoa sitten alkaneet hallitusneuvottelut käynnistettiin miehisin voimin. . Meillä on kato ollut aikojen saatossa jo paljon naisministereitä ja . Myös erilaisilla feministisillä ja meemejä seuraavilla nettisivustoilla siitä on kirjoitettu. . Sitä luettiin ihan hyvin, mutta ei se laajemmin levinnyt, Särmä sanoo. Helmikuussa Särmä sitten iloitteli tekemällä blogin kuvien ympärille TUMBLRiin. All male panels -blogi tekee näkyväksi sitä tosiasiaa, että puolet ihmisistä jätetään asiantuntijuuden ulkopuolelle julkisessa keskustelussa. Blogiin linkataan kuvia asiantuntijatilanteista, joissa esiintyy vain miehiä, ja päälle läiskästään peukuttavan näyttelijä David Hasselho?n kuva. Miksi juuri Hasselho?n kuva? . Tasa-arvo saavutettiin jo, hän veistelee, mutta toteaa, että kutsuttaessa ihmisiä tämmöisiin tilanteisiin perusteena käytetään pätevyyttä. . Katsojamääriä ei tiedetä, mutta seuraajaksi rekisteröityneitä alkoi tulvia ja viikossa heitä oli oli yhtäkkiä 5 000. Professorit ovat miehiä. Särmä kirjoitti aiheesta artikkelin tammikuussa Politiikasta.?-sivustolle. . Onhan hän jollain lailla valkoisen mieheyden kiteytymä. Mulla on sellainen asenne niin elämään kuin tutkimukseen, hän sanoo. . puoluejohtajia ja naispresidenttikin. Pitää kuitenkin muistaa, että pätevyyskään ei ole objektiivisesti mitattavissa oleva asia vaan perustuu mielikuvaan ja siihen, millainen kokemus kulloinkin koetaan riittävän arvokkaaksi, jotta se voidaan nostaa vallan paikoille. KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN David Hasselhofin hengessä Särmä keräsi huvikseen kuvia asiantuntijapaneeleista, joissa esiintyi vain miehiä. Se vaan oli mun mielestä tosi hyvä vitsi. ?Eihän tässä olla pyrkimässä naisten ylivaltaan.? Huumorilla esille Aluksi blogi levisi Särmälle tuttujen kansainvälisen politiikan tutkijoiden kautta ja sitten muutama feministinen tutkijajärjestö maailmalla nosti sitä esiin. Seuraajia oli satakunta, kunnes jotakuin- All Male Panels onnittelee miespaneeleja David Hasselhofin peukutuksella. kin yhdessä yössä, viime viikon tiistain ja keskiviikon välillä seuraajia alkoi tulvia. Kun sen käsittelyyn tulee mukaan huumori, se vapauttaa. Vaikka naisia ja miehiä on opiskelijoina jotakuinkin saman verran ja väitöskirjojakin kummatkin tekevät samassa suhteessa, uraa luovat vain miehet. Huumori on selviytymiskeino. Ehkä se iski siksi, että miespaneelit ovat monelle akateemiselle naiselle tuttu ilmiö, joka on herättänyt kiukkua. Sille voi nauraa, vaikka se ottaa päähän, Särmä arvelee. Suomalaisen median lisäksi englanninkielinen blogi on kiinnostanut muiden muassa BBC:ta, Hu?ngton Postia sekä Time-, Cosmopolitan-, New Statesman-, Independent- ja BusinessInsider-lehtiä. Ilmiö oli hänelle tuttu erityisesti yliopistopii- 14 reistä. Määrä kasvaa yhä. . Huumorin kautta viesti näyttäisi menevän aika paljon paremmin läpi kuin jos vain vakavasti puhun aiheesta. Hänestä hommaan kuin hommaan kannattaa liittää huumoria. . Haluan lisäksi leikitellä sillä, että missä menee vakavastiotettavuuden ja huumorin raja. Särmä toteaa, että ei hän usko yhdellä huumoriblogilla muuttavansa maailmaa.
Ja toivon, että omissa akateemisissa piireissä ei enää kehdattaisi koota miespaneeleja. Särmä määrittelee itsensä hömppäfeministiksi. . Toisten miesten pitäisi oikeasti purkaa vihaansa kapitalistiseen patriarkaattiin eikä feministeihin. TOMI PALSA Saara Särmä käyttää taidetta tutkimuskeinona. 15. Peräänkuulutan sitä, että koko ajan joka paikassa tehtäisiin sukupuoliskarppia analyysia. Ohessa oli teksti ?Tervetuloa tytöt?. Tohtoriksi hän väitteli viime vuonna Irania ja Pohjois-Koreaa irvailevista nettikuvista. Miksi feminisimi on uhka? Vaikka huumoriprojektista pääasiassa on tullut kiitosta, myös haukkuja tulee. Siinä tulee näkyväksi se, että miehet ovat vallan paikoilla. Eihän tässä olla pyrkimässä naisten ylivaltaan vaan tasa-arvoon eikä tasa-arvo määritelmällisesti edes voi mennä liian pitkälle. Hän muistuttaa siitä, että nimenomaan feministit nostavat paljolti esiin esimerkiksi miesten syrjäytymisen ongelmaa. . Kansainvälisen politiikan tutkimuksen piiristä minulle on varsin tuttua se, että mitä kovempi aihe, sitä miehisempää se on. Kuten usein feministejä, tätäkin projektia on syytetty herkkänahkaisuudesta samoin kuin toista viime viikkojen feminismikohua. Se liittyi Ko?n mainokseen, jossa jääkiekkoilija oli kuvakäsittelyllä puettu balettimekkoon. Olen usein törmännyt siihen, että koko feminististä tutkimusta pidetään vähän hömppänä. Hänen tutkimuksensa ovat kuitenkin vakavia. Vain tietyt miehet ovat vallan paikoilla hyötymässä sukupuolestaan, hän sanoo. . Uskon, että saan ainakin joitakin ihmisiä ajattelemaan tätä asiaa. miehiä . Jossain kohdissa miehet joutuvat huonompaan asemaan, mutta aika monessa kohdassa kuitenkin vielä naiset. Särmä liittäisi sukupuolijärjestelmän arviointiin mukaan luokka-analyysin. . Kokoomuslaiseksi feministiksi esittäytyvä Sini Korpinen kirjoitti twiitin, jossa piti tytöttelyn yhdistämistä heikkouteen asiattomana. Hän sai varsinaisen likasankoryöpyn päälleen, koska häntä pidettiin huumorintajuttomana feministinä. Särmä ei ymmärrä, miksi Korpisenkin twiittaus koettiin uhaksi. . Mun projektihan puuttuu juuri rakenteisiin. Niitä tuli muun muassa Ylen toimittajalta Sanna Ukkolalta, joka totesi, että All male panels on puuhastelua ja että feministien olisi syytä puuttua rakenteisiin. . Se on ironinen termi
Koulukiusaamiseen on puututtu lähinnä KiVa Koulu -hankkeella, Metso jatkaa. (KiVa Koulu® on kiusaamisen vastainen toimenpideoh- 16 jelma, joka on kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä.) . Tuntuu, että siinä keskitytään enemmän siihen, että kiusaajat pelkäisivät joutuvansa juttelemaan opettajan kanssa. Että kiusaajalle näytettäisiin ja kerrottaisiin, mitä kiusaaminen voi aiheuttaa. Minni Metso kertoo kohtaavansa itsekin jonkin verran väkivaltaa. Tyttöjen väkivalta on hänen mielestään lisääntynyt. . Mutta koskaanhan ei voi tietää, millainen tyyppi käy päälle. Minni Metso, Tuulia Vainio ja Joy Frances olivat järjestämässä Itäkeskuksen peruskoulun Väkivalta ei ole vaihtoehto » Itäkeskuksen peruskoulussa tempaistiin väkivaltaa ja kiusaamista vastaan bilemusiikilla ja rakkaudella. TEKSTI Anna Paju KUVAT Jarno Mela TOUKOKUUN ENSIMMÄISENÄ torstaina taivas Itä-Helsingin yllä on pilvetön. Tää katujengijuttu nosti taas Itää pinnalle. Itä-Helsinki erottuu eniten siinä, että nuoret itähelsinkiläiset ovat ylpeitä siitä, että ovat täältä. . Musta Barbaari (oik.) ja Prinssi Jusuf (Iyouseyas Belayneh) kertovat kasvattaneensa paksun nahan kiusaajia vastaan. Mutta kyllä muuallakin Helsingissä ja muualla Suomessa tapahtuu ihan samanlaisia asioista. Niitä ei vaan huomioida samalla tavalla. Vaikka väkivallattomuuden ja kiusaamattomuuden eteen on vielä tehtävä töitä, jakaa Minni Metso myös kehuja. . Tunnelmaa Itäkeskuksen koululla kuumentaa silti muukin kuin kevätaurinko. Juhlasalin lavan täydeltä hiphoppareita on tullut puhumaan ja esiintymään väkivallattomuuden puolesta, kiusaamista vastaan. Aloite tapahtuman järjestämisestä tuli oppilailta. Meidän koululla on tukioppilastoimintaa ja mahdollisuus järjestää kaikenlaista kivaa. Tämän jälkeen koko koulu kerääntyy juhlasaliin. Kun vajaat 450 koululaista kokoontuu yhteen, on meno välillä levotonta. Tunnelma on jännittynyt ja kun artistit viimein astuvat lavalle, on meteli korviahuumaava. Taiteilija-toimittaja Suvi Suvereeni (oik. Itse en myöskään ala haastaa tappelua. Esimerkiksi Myllypurossa, jossa itse asun, on ihan mahtava nuorisotalo ja Helsingissä yleensäkin on tosi hyviä. Niin kuin vaikka tämä päivä, eivät opettajat tällaista olisi tehneet. ITÄKESKUKSEN KOULUN teemapäivä alkaa KiVa-oppitunneilla kotiluokissa ja luokat 1-4 pitävät diskoa. Suvi Parrilla) vetää paneelikeskustelua, jossa esille nostetaan oppilaiden laatimia kysymyksiä kiusaamisesta, väkivallasta ja oman tien löytämisestä. Itä-Helsinki erottuu muista asuinalueista eniten siinä, että nuoret itähelsinkiläiset ovat ylpeitä siitä, että ovat täältä.. Ja kyllä tappelussa aina sattuu, että sillai se vähän pelottaa. Metson mielestä Itä-Helsinki poikkeaa muista asuinalueista yhdessä asiassa: . He pohtivat mitä kiusaamiselle voisi tehdä ja miten väkivaltaa voisi ehkäistä. Tarve yhteiseen keskusteluun nousi esiin viime syksyisten itähelsinkiläisnuorten väkivallantekojen jälkeen. Tuolloin katuväkivaltaa ja nuorisojengejä käsiteltiin julkisuudessa yhtäällä yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kautta ja toisaalla vain kauhisteltiin. Koulutempauksessa ote on käytännönläheinen ja ilme iloinen. . Ajateltiin, että jos tänne tulee ihmisiä, joita tässä koulussa ihaillaan, niin se saattaisi oikeasti koskettaa, kertoo Minni Metso, yksi ysiluokkalaisista aktiiveista. . Minua itseäni ei pelota, koska harrastan itsepuolustuslajeja ja tiedän kyllä mitä teen, jos joku käy päälle. Ei niin, että kiusaajia oikeasti kiinnostaisi se, että he ovat tehneet jotain väärin. Metso toivoisi, että kiusatun näkökulmaa tuotaisiin enemmän esiin.
Olisi tosi tylsää jos me oltais kaikki samannäköisiä, onneks ei olla. . Jokaisella pitäisi myös olla joku ihminen, jonka kanssa puhua. Hänen veljensä Tiahu (Matias Lehtinen) samasta poppoosta komppaa: . Jos te ootte erilaisia, pitäkää sitä ylpeyden aiheena. Hei, mä oon tämän näköinen, mulla on tälläset hiukset, ne on vähän kiharat ja siihen tarttuu roskaa, hahah, se on tosi hauska juttu. Pitää keskittyä niihin asioihin missä on hyvä, kehittää niitä puolia. Ja kaikkein tärkeintä: teidän täytyy oppia rakastamaan itteänne. . Olen oppinut, että jos haluaa pärjätä vaikka musa-alalla tai muutenkin elämässä, on paljon parempi kohdella kanssaihmisiä kunnioittavasti ja hyvin. . Kannattaa aina koettaa hoitaa asiat puhumalla eikä alentua samalla tasolle riidanhaastajan kanssa. Trion vauhdikas esiintyminen nostatti biletunnelmaan myös Itäkeskuksen koulun oppilaat. missään tilanteessa . Kiusaamista on monenlaista. Se on tyhmää, koska on tosi tärkeää, että on jotain mitä tykkää tehdä ja jossa haluaa kehittää itseään. PANEELIN OSANOTTAJAT puhuvat omista kokemuksistaan. Osaa on kiusattu, osa on seurannut vierestä ja joku kiusannut takaisin. . Jutuissa onnistuu, kun niihin keskittyy. Kaikkein typerintä on heidän mielestään nälviä sitä, joka on löytänyt oman juttunsa. . Mä tykkään katsoo ihmisen kasvoja, koska te kaikki olette niin erilaisia. Tärkein juttu mitä teidän pitää tossa iässä tehdä, on tutustua toisiinne ja oppia rakastamaan toisianne. Mulle se on aina ollut musiikki. Ainut avain tällekin taistelulle on rakkaus. PANEELIN JÄLKEEN Minni Metso on tyytyväinen. . Jokaisen ihmisen, sekä nuoren että aikuisen, pitäisi löytää joku oma juttu, joka kompensoi pahaa oloa, jos joskus tuntuu siltä. Jos sua kiusataan ja sä vastaat samalla tavalla, olet myös kiusaaja. Ainut tapa lähestyä kiusaamista on rakkaus. Toivottavasti meidän koulussa tosiaan kuultiin mitä tänään puhuttiin. Vasta myöhemmin kiusattu on kertonut, että hänelle on jäänyt pahat traumat kouluajoista. Yllätys on hyvä puolustus, vinkkaavat TCT:n jätkät. . Musiikkialalla toimiessani olen huomannut, että kaikki kollegat, joita tapaan, ovat järestään tosi mukavia ja kilttejä tyyppejä. Mua on jäänyt harmittamaan suunnattomasti sellainen, että luokallamme kiusattiin yhtä tyyppiä enkä mä millään tavalla koskaan puuttunut siihen, kertoo Stig (Pasi Siitonen). . Me voidaan olla kavereita ja tehdä asioita yhdessä. Jos sulla on iso nenä tai jollain pieni nenä, sehän on mahtavaa. Olisi myös hienoa, jos tällaiset tapahtumat leviäisivät toisiinkin kouluihin. Se ainakin taatusti jää oppilaille mieleen, että Mustan Barbaarin ja Prinssi Jusu?n esiintymisen aiheuttaman villintymisen tuoksinassa tungoksen jalkoihin jää pienikokoinen alakoululainen poika. Olkaa ylpeitä siitä mitä olette tällä hetkellä. . Itsestään voi olla ylpeä ja itseään voi kehua, mutta senkin voi tehdä muita maahan lyömättä. Kaikkien panelistien viesti oppilaille on selvä: väkivalta ei ole vaihtoehto missään tilanteessa. Riidanhaastajalle voi vaikka hymyillä ja hyppiä ilmaan. Yllätyin siitä, kuinka paljon oppilaat innostuivat tästä. Jossain määrin musiikki on jopa pelastanut mut, kertoo TCT-yhtyeen T.L eli Tuomas Lehtinen. . Nälvien ja negatiivisella asenteella ei pärjää. Hip hop -kulttuuriin kuuluu tietynlainen pullistelu ja itsensä korostaminen. On piikittelyä ja haukkumista, mikä mun mielestä on tosi tyhmää. Se vie oikealle polulle. Eli jos joku tulee haukkumaan sua, sanot että toi on väärin ja mä haluan olla sun ystävä. Siinä me oltais voitu olla luokkana vahvempia ja ryhmänä pitää sen tyypin puolta. Stig korostaa ystävällisyyden ja positiivisuuden merkitystä. . Hänet pelastaa syliinsä itse Barbaari. Vahvan tehtävä on tukea heikkoa, isomman auttaa pienempää. 17. Stigin mielestä kiltteys kannattaa aina. tapahtumaa. TCT määrittelee tyylinsä party-hopiksi. Te ootte kaikki mukavan näköisiä, teitä kaikkia rakastetaan. Nykyään se tapahtuu paljon sosiaalisessa mediassa. Kannattaa olla ylpeä ja kantaa oma vastuunsa. VUOSAAREN KASVATTI Musta Barbaari (James Nikander) saa salin villiksi puhumalla rakkaudesta. . Heität bensaa liekkiin, jota et ole itse sytyttänyt mutta kasvatatte yhdessä sitä tulta, mikä polttaa lähestulkoon kaiken. . Vaikkei Stig ole varsinaisesti hoppari, hän tuntee myös sitä kenttää.
Pöytä ravintolaan on varattava viikkoja aikaisemmin. Samaan syntisäkkiin lehti lajittelee myös kvinoan, länsimaissa löydetyn superfoodin. Viime vuonna brittiläinen The Guardian ja yhdysvalloissa ilmestyvä Hu?ngton Post povasivat te?-viljasta seuraavaa Yhdysvaltain ja Euroopan ruoan megatrendiä heti kvinoan perään. on tätä nykyä lähinnä keskituloisten ja yläluokan herkkua. Pienituloisille se on luksustuote, joka korvataan halvemmilla ja ravintoarvoltaan huomattavasti heikommilla raaka-aineilla. ovatkin esimerkkejä maailman ruokajärjestelmien monimutkaisuudesta. Teff on nykyään keskituloisten ja yläluokan herkkua Etiopiassa. Teff saattaa olla pian liian kallista ruokaa köyhimmille etiopialaisille. Länsimaissa gluteeni on noussut vältettäväksi ravintoaineeksi. Kvinoa ja te. Te. Sen hinta on noussut viime vuosina muita elintarvikkeita nopeammin. Injera on aitoa te?ä, Hollywoodin tähtien ylistämää superruokaa. Injera on erittäin in. Ruokakrapula iski seuraavana päivänä. Dagens Nyheter kertoo, että te. Niinpä gluteenittomasti trendiruokaileva tarvitsee lautaselleen gluteenitonta ja ravitsevaa, kaloritonta ja samalla ravitsemuksellisesti rikasta. Terveiden ihmisten ei ole todistettu hyötyvän gluteenin välttämisestä. Teff on Etiopian toinen kulta Etiopian toinen kulta kahvin rinnalla on te?. Se on gluteenitonta ja erittäin kuitu-, rautaja kalsiumpitoista viljaa, jota on viljelty Etiopiassa tuhansien vuosien ajan. injera -buumi lisää aliravitsemusta Etiopiassa, joka on juuri toipunut satojen tuhansien ihmisten hengen vaatineesta nälänhädästä. Hyvä paha » Länsimaiset ruokavillitykset pahentavat piilonälkää kehitysmaissa. Terveysintoilijoiden suosimista kvinoasta ja teffista on tullut liian kallista ruokaa viljelijöiden omaan pöytään. TEKSTI Anna-Maija Alarto TARJOILIJA KANTOI illallisseurueellemme kym- meniä injeralättyjä etiopialaisessa ravintolassa Tukholman Södermalmilla. Maaseudun pienituloiset te?n viljelijät hyötyvät ALL OVER PRESS 18. Etiopian diasporan lisäksi ravintolassa istui muita kaltaisiamme äänekkäitä seurueita
ei ole niistä ainoa. . Ne eivät välttämättä täytä päivittäisiä ravintoainetarpeita, mikä on kohtalokasta erityisesti lapsille, Kihlström kertoo. Kihströmin mukaan piilonälkä eli riittävien ravintoaineiden puute aiheuttaa oppimisvaikeuksia. Länsimaiset villitykset nostavat ruuan hintaa ja superfoodien kuljettaminen aiheuttaa piilonälkää ja ravinnon köyhtymistä tuotantomaissa. » ALL OVER PRESS 19. Näistä 80 prosenttia lennätetään tuoreeltaan Washingtoniin, Lontooseen, Berliiniin ja myös Helsinkiin. Myös yksipuolinen ruokavalio aiheuttaa ongelmia, sillä monet ihmiset asuvat kymmenien kilometrien päässä vihannestoreista. superfood hinnan noususta. Kansainvälisen ruokapolitiikan tutkimuslaitoksen IFPRI:n mukaan vientikiellot voivat tosin pahentaa ruuan hinnan nousua. Jatkojalosteita saa kuitenkin viedä maasta. Kasvanut kysyntä on tuplannut kvinoan hinnan Perussa. Kvinoa on nyt aarre, joka on parantanut tuhansien köyhien viljelijöiden asemaa muun muassa Boliviassa. Etiopian kenties menestynein injera-yritys Mama Fresh valmistaakin päivittäin yli 10 000 injeraa. Kieltoa perusteltiin hinnan nousulla. Lännessä ollaan hieman pakkomielteisiä erilaisten superfoodien ja dieettien kanssa, toteaa Kihlström. Globaalin maailman monimutkaisesta ruokakuviosta löytyy toinen esimerkki quinoa eli kotoisasti kvinoa. Tuoreet hedelmät ja vihannekset eivät ole heidän saatavillaan, kiteyttää Kihlström. Noin vuosi sitten alkaneen te?-trendin merkitystä etiopialaisten ruokaturvaan ei voi vielä arvioida kokonaan. Etiopian ruokaturvan suurimpia ongelmia ovat alhaiset sadot, maanomistusolot, huonolaatuiset siemenet ja puutteellinen infrastruktuuri. Länsimainen kysyntä kuitenkin nostaa te?-viljan hintaa, ja se voi pian olla liian kallista ruokaa köyhimmille etiopialaisille. Piilonälkä vaikeuttaa oppimista . Samaan aikaan noin 10 prosenttia etiopialaisista elää länsimaisen ruoka-avun varassa. Maaseudulla elävien ihmisten pääasiallinen ruoka koostuu injerasta, joka tehdään varallisuudesta riippuen joko te?sta tai korvaavista aineista ja shirosta, joka on kikhernejauhosta ja chilistä tehty kastike. Te. He myyvät te?nsä sen sijaan, että söisivät sitä. Etiopian ja Suomen hallitusten välisessä kehitysyhteistyöhanke Agro-BIGissa työskentelevä Laura Kihlström tuntee paikallisen maatalouden ongelmat. Ruoan eettisyyttä on mietittävä maailmassa, jossa noin 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja toisaalta yli miljardi kärsii erilaisista liikalihavuuden aiheuttamista sairauksista. Te?stä kehitellään injeran lisäksi myös hampurilaissämpylöitä ja pitsapohjia. . Kehittyvässä Etiopiassa voi näin ollen olla tulevaisuudessa pulaa kognitiivisesti kyvykkäästä työvoimasta. Etiopian hallitus on kieltänyt te?-viljan viennin vuonna 2006
Heikomman ruoan ravitsemustason seurauksena on liikalihavuutta, kakkostyypin diabetesta ja piilonälkää. Soija ei ole myöskään lähiruokaa. VEGAANIEN SUOSIMAA soijaa pystyttäi- peräisin olevaa proteiinia, kuten soisiin tuottamaan riittävästi nykyisillä jaa. Väestöstä yli 20 prosenttia elää edelleen aliravittuna. . Eroosio uhkaa ja maaperä on köyhtynyt vuoroviljelystä luopumisen myötä. . Kehittyville maille vientitulot ovat tär- 20 Kvinoan tehoviljely köyhdyttää maaperää Tuotantoalueilla on syntynyt kiistaa maasta ja vesivaroista viljelijöiden ja laamankasvattajien välillä viljelijöiden haaliessa lisää peltoalaa kvinoalle. Ostoruuan varassa oleviin kotitalouksiin hinnannousu on iskenyt pahiten, koska perheillä ei ole enää ollut varaa ostaa kvinoaa vaan se on korvattu halvemmilla tuotteilla. Kyse voi osittain olla myös ruokavalioiden globalisoitumisesta. Kasvanut kysyntä onkin tuplannut kvinoan hinnan esimerkiksi Perussa. . Kvinoasta saatava hyvä hinta voi kuitenkin yksipuolistaa viljelyä ja heikentää näin ympäristöä, kertoo Karttunen. Kvinoan tuottaja Bolivia kärsii vakavasta ruokakriisistä. Kehitysmaiden köyhille kuluttajille hintojen nousu aiheuttaa välittömän ruokakriisin. Fennovegaanin ruokavalio koospelto-aloilla, jos sitä ei käytettäisi retuu lähialueella tuotetuista kasveista huksi. Ahti kertoo toisen Vastuullista syömistä elollisen ruumiin syömisen pohtinut Vegaaniliittoa edustava inhottaneen häntä jo alakouluElmeri Ahti pyrkii mahdollisuuksien laisena. Murrosiässä eläinten oikeumukaan välttämään soijan käyttöä tai det korostuivat Ahdin ravitsemusesyö vain Euroopassa tuotettua soijaa. tiikassa, koska ajatus ihmisen oikeuKvinoan sijaan Ahdin lautaselta löytuksesta tappaa toisia eläimiä omaksi tyy hampunsiemeniä. ravinnoksi tuntui väärältä ja koh. Viljelijäperheet korvaavat aiemmin ravitsemuksen perustan muodostaneen kvinoan halvemmilla raaka-aineilla, kuten vehnällä ja riisillä. ALL OVER PRESS keitä. Se on ainoa tunnettu kasvi, joka sisältää kaikki ihmiskehon tarvitsemat aminohapot. Tähän asti tuotanto on ollut pienen mittakaavan viljelyä, mutta on viitteitä sen siirtymisestä muihin maihin. Nälän tyydytANNA-MAIJA ALARTO tämisestä on tehty länsimaissa niin helppoa, että laiskuus ajaa valitettavan usein eettisten ja ravitsemuksellisten valintojen edelle, Ahti miettii. Globaalin ruokaturvan näkökulmaa pohditaan Ahtin mukaan myös vegaanipiireissä. Ruokaturva maailmassa, Karttunen, Kihlström ja Taivalmaa 2014. Laura Kihlströmin blogi selamselam.me The Guardianin artikkeli: Move over quinoa, Ethiopia?s teff poiset to be next big super grain. Soijan sijaan kotimaista proteiinia » Vegaaninen ruokavalio on osin ongelmallinen ruokaturvan kannalta. Länsimainen telun aiheuttamaa aliveganismi voi aiheutravitsemusta ja näs taa lihansyönnin lilänhätää, hän selu u avarais m o a k sääntymistä esivittää. o u R ä ä e k merkiksi LatinalaiVegaanisen ruor ä t olisi . sessa Amerikassa. kavalion keskeinen le il anso Kanan kilohinta eettinen periaate kaikille k on Perussa kvinoaa on useimmiten kähuomattavasti alhaisitys eläinten oikeuksempi. sista. Hänen mukaansa ruokaspektriä voisi laajentaa. Silloin myös superfoodit tulevat omalta alueelta, kuten Suomessa metsämarjat ja ruis, Karttunen toteaa. Myös Etiopian Bahir Darissa työskentelevä Kihlström muistuttaa, että Suomessa kasvaa kotoperäistä gluteenitonta viljaa, kuten hirssiä ja tattaria. . Lisäksi se on gluteeniton ja vähäkalorinen. Ruokatrendit köyhdyttävät köyhimpiä Te. Lajeja löytyy Suomessa viljeltäväksi. . Sen ja öljyVegaani ruokaturva hampun viljelyä Suomessa tulisi ehtärkeää dottomasti lisätä, tuumaa Ahti. Vegaanisessa ruokavaliossa hän painottaa myös ravinnon terveyttä ja Öljyhamppua ja ympäristökysymyksiä. härkäpapuja . Ranskanperunat ja hampurilaiset ovat levinneet maailman joka kolkkaan, toteaa Karttunen. » Kvinoa oli inkojen tärkeimpiä viljelykasveja ja soturien perusruokaa. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on arvioinut kvinoan soveltuvan myös astronauttien ravinnoksi avaruuslennolla. Andien vuoriston alkuperäiskasvi kvinoa onkin todellinen terveyspommi. Se joutuu tuomaan elintarvikkeita samaan aikaan kun se vie niitä maatalousbisneksen tarpeisiin. Hänen mukaansa kyse on muutamasta prosentista tuotetun kvinoan kuluttajahinnasta. Kaikissa ostoksissa pitäisi kyetä tekemään valintoja siten, että ympäHän kertoo olleensa aiemmin vuoristökysymykset, tuotannon työolot sia fennovegaani, mutta perheenlija ruokaturvakysymykset vaikuttaisäyksen myötä kotitalouteen on jousivat valintaan. Ne ovat edelleen raaka-aineen tuottajia, kun jatkojalostuksesta kertyvä hyöty lähes poikkeuksetta kasautuu rikkaimmille maille, Karttunen kertoo. Merkittävimmät kvinoantuottajat Bolivia ja Peru vievät kvinoaa Yhdysvaltain, Australian ja Euroopan markkinoille sekä yhä enemmän myös Kiinaan. Hänen mukaansa kvinoan tarina osoittaa, miten ruoasta on tullut globaalihyödyke muiden tavaroiden rinnalle ja sitä kuljetetaan maailman laidalta toiselle. . En pidä superfood-villityksiä asiallisena. Esimerkiksi Välimeren tai Itämeren dieetti, jotka perustuvat pääasiassa lähialueilla tuotettuun ruokaan, takaavat alueen ihmisille hyvän ja monipuolisen ravintoaineiden saannin. Soijan tieltä kaadetaan sademetsiä. Tämä on siis arvio. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:ssa asiantuntijana työskentelevä Kaisa Karttunen on seurannut kansainvälistä kvinoa-kirjoittelua. Loistava esimerkki on nauris, joka on liki tyystin kadonnut ruokavaliostamme. Todennäköisesti paraikaa kehittyy jo uusia trendejä, jotka syrjäyttävät aiemmat superruuat. . Erityisesti hinnan nousu kurittaa ostoruuan varassa olevia köyhiä talouksia, joiden ulottuvilta kotoperäinen ravinteikas raaka-aine karkaa niiden lautasille, joilla on varaa valita ja rahaa maksaa. Molinan agrikulttuuripuolen professori Waldemar Mercado Universidad Nacional Agraria La Molina -yliopistosta kertoo, ettei Perussa ole tehty tutkimusta viljelyn sosioekonomisista vaikutuksista eikä näin ollen ole myöskään selvitetty tuotetun raaka-aineen todellisia viljelijähintoja. Viljelijöiden tulotaso on noussut, mikä on nostanut perheitä äärimmäisestä köyhyydestä. Kysyntä kannustaa tuottamaan lisää, ja kysynnän kasvaessa raaka-aineen hinta nousee kunnes se on liian kallista heille, joiden ruokapöytään se on perinteisesti kuulunut. Kvinoa kertoo myös kehittyvien maiden roolista globaaleilla ruokamarkkinoilla. Niiden hinnan nousu ei automaattisesti tukevoita pienviljelijäperheen palkkapussia. Kvinoa on nyt aarre, ja se on parantanut tuhansien köyhien viljelijöiden asemaa vaikkapa Boliviassa. Ihmiskunnan ravinto koostuu pääosin 12 kasvilajista ja muutamasta eläinlajista. Kotimainen härkäpapu on ehdotuuttomalta. ton suosikkini ja perinteinen suomalainen proteiinin lähde. ja kvinoa kulkevat länsimaisten markettien hyllyille lukuisten välikäsien kautta. Meidän kannattaa siirtyä kasvispainotteiseen ruokavalioon ja vähentää ruokahävikkiä. Etiopian te?n viljelyn lisääntyminen voi niin ikään yksipuolistaa maan ruokatuotantoa. Ruokaomavaraisuus olisi tärosa ravinnoksi. keää kaikille kansoille. Perinteiset vuoroviljelyyn ja yhteiseen maankäytön jakoon nojaavat yhteisöt ovat riitaantuneet. Siinä olisi yksinkertaista ravitsemusetiikkaa jokaiselle asiasta kiinnostuneelle, summaa Kihlström. LÄHTEET muun muassa: Nälkä ja yltäkylläisyys. Putkilokasvi kvinoan jyväsissä on myös tyydyttymättömiä rasvahappoja, ravintokuituja, foolihappoa, bja c-vitamiineja, rautaa, sinkkiä, kaliumia ja kalsiumia. Kun lajeja tuotetaan yksipuolisesti, on raaka-ainepörsseissä sijoittajien aikaansaama hintavaihtelu jatkuva uhka ruokaturvalle. Tällä hetkellä arviolta 130 000 viljelijäperhettä tuottaa kvinoaa Boliviassa ja Perussa. OmavaraiMyös kvinoaa tarjotaan suus parantaa ruokaturvaa, ja proteiinin lähteeksi veestää ruuan hinnan vaihgaaneille. Lisäksi marjat ja luonnon kasvit ovat todellisia superruokia. Meillä on riittävästi duttu ostamaan myös tuontikasveista tietoa, mutta tahtoa ei. Maailmanmarkkinoilla liikkuja suosii kotoperäisyyttä. vasta soijasta käytetään vain murto. Ja uhka kasvaa, kun köyhyys lisääntyy, kiteyttää Ahti. Fennovegaani Elmeri Ahti on perheenlisäyksen myötä ostanut kotitalouteen myös tuontikasveista peräisin olevaa proteiinia. Anna-Maija Alarto. Tähän saattaa jatkossa liittyä ongelmia, jos suuret tuottajat sysäävät pienet pois markkinoilta, spekuloi Karttunen. Bolivialaiset haluaisivatkin pitää alkuperäiskasvin siemenet kansallisomaisuutenaan. Tällöin kvinoaa ei uhkaisi geenimuuntelu eikä mikään suuryhtiö voisi patentoida siemeniä. Maassa on noussut huoli myös ruokaturvasta ja ruokasuvereniteetista. Ruoan hintakehityksestä on tullut arvaamatonta. Hintavaihtelu vaikeuttaa myös pienviljelijöiden asemaa, koska heidän ei ole helppo sopeuttaa tuotantoaan hintaodotusten mukaisesti. Erilaiset ruokabuumit saattavat olla kohtalokkaita