Kansan Uutiset 22.02.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 8-003251-138 8 www.kansanuutiset.fi Viikko 8 Perjantaina 22.2.2013 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Elämän laskut ja nousut » Martti Korhonen puhuu kovimmasta vuodestaan s.12 Vanhuspalvelujen rakennemuutos 6 8-pallo 19 Correan jatkokausi 28
sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 22.?28.2.2013 Kulttuuri s.18 C Keskustelu s.26 00000 00000 000000 00000 00000 000000 00000 0000 ? A D Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 PUHELIN 14 09 759 601 EU-jäsenmaksun ruumiinavaus toimitus@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI LEVIKKI 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. Mitä EU:n huippukokouksessa kaksi viikkoa sitten päätettiin seuraavien seitsemän vuoden rahoituskehyksestä. Entisen europarlamentin budjettivaliokunnan jäsenen Esko Seppäsen mukaan puhdas arvaus. ?Komissio valmistelee rahoituskehyksen arvaamalla jokaisen 28 jäsenmaan osalta erikseen maan talouskasvun (BKT) ja arvonlisäverokertymän, joiden perusteella määräytyvät EU:n jäsenmaksut?, Seppänen toteaa Viikkolehdelle kirjoittamassaan analyysissä. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET 24 B A Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, , Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi 10 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ay-liikkeen koulutus uudistuu Menetyksen ja katoavaisuuden kuvaaja Anssi Mänttärin 1980-luvun halpatuotannoista avautuu vielä aarreaitta vuosikymmenen maailmaa tutkiville, totesi Peter von Bagh vuonna 1998. Eri ammattiliitot ovat ottaneet opiston toiminnan turvaamisen tosissaan ja luottamusmieskoulutuksen uudistaminen yhdessä liittojen kanssa on aloitettu. Enää ei eletä kädestä suuhun, iloitsee opiston säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Siltala. LEHTIKUVA 30 D Berlusconin viimeinen taisto Onnistuuko vanha kaupparatsu Silvio Berlusconi vielä kerran palaamaan Italian politiikan huipulle? Ehkä ei, mutta menestymällä edes senaatin vaaleissa hän voi tehdä tulevan hallituksen elämän vaikeaksi. Varsinainen yllättäjä voi olla koomikko Beppe Grillon protestiliike. 2 Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Jarmo Lintunen. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Nyt Mänttärin keskeinen tuotanto on julkaistu dvd:nä. Nyt opisto on fuusioitunut Rakennusliiton Siikarannan kanssa ja tulevaisuus näyttää turvatulta. Eero Tammi katsoo esseessään menetyksen ja katoavaisuuden kuuluvan Mänttärin vakioaiheisiin. Kuva Anssi Mänttärin elokuvasta Regina ja miehet (1983) Pari vuotta sitten SAK:n Kiljava-opiston tulevaisuus oli vaakalaudalla. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Mikko Pirnes p
vaikka Suomen talous on EurooSuomeen ei investoida aikana, jolloin korot pan vahvimpia. Syksyllä se repi sovitun koulutusoikeuden, kirjoituksessa torstaina. Lisäksi se joustavasta eläkeiästä. Pelkkä mekaamisen johtavan leikkauksiin ja kysyi, millä ninen eläkeiän alarajan korottaminen ei LEHTIKUVA/ JARNO MELA tavalla vanhan pääoman verohelpotukset pidennä työuria, kirjoittaa Rapo. Miksi uksia . Varmemmaksi vakuudeksi ovat ennätys alhaalla. Siinä ennakoitiin teenä, vaikka samaan aikaan vaahdotaan nyt Jyri Häkämies tarjoaa palkkaneuvotteluja, joiden lopputulos on nolyhteisöveron kevennystä, koska tästä on juuri ikääntyneiden työurista? lalinja. Miksi suomalainen totuutta vielä muokataan itselle mieluisaan työ ei kelpaa. Suurin lisäisivät talouskasvua. sijaan on työn tarjonnasta, ei työn puutteesta. keskityttävä tänä keväänä olennaiseen eli Jos näin on, niin hyvin on onnistuttu. työllisyyteen. ?Luontodiktaattorit määrää kansaa ekoaatteilla?. Elinkeinoelämän kesSamanlainen paniikki Suomessa vallitsee nykyisestä kusliitto vaatii kovia talouspäätöksiä jo nyt. neuvottelemaan palkoista jo keväällä, mikäli päivittäin ja työmarkkinajärjestöjä patistetaan ruotuun, neuvottelujen jo etukäteen päätetty tulos on nollaratkaisu. vaikka ne ovat jo sopineet uudistusten tulevan voimaan Vaadittuja kovia talouspäätöksiä ovat yritysten yhteisövevuonna 2017. rojen roima lasku ja eläkeikärajan roima nosto. Tilastokeskuksen väestörakenne- ja väestöennustetilasVallan vahtikoiran tehtävästään luopunut julkinen sana toista vastaava asiantuntija Markus Rapo osoittaa kuitenmyötäilee EK:n vaatimuksia, mutta kriittiset taloustutkijat kin Tieto&trendit-lehdessä, että eläkkeen alaikärajan noseivät niele kaikkea. taminen on marginaalinen asia. Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Sekä Tuomala että Rapo painottavat nyt julkisuudessa Matti Tuomala totesi kuluvalla viikolla yritysveron alentaesitettävien vaatimusten sijaan työllisyyttä. ?Kun Isojoki nousee, luontoäiti kostaa?. Se on vaikeasti hyväksyttävissä oleva asia. Liikenneministeri Merja Kyllönen, Vihreä Lanka 3/2013. porilainen ravioli © TARMO KOIVISTO 3. Viitteillä » Eläkkeen alaikätaina. Kaikilla saa olla sinusta mielipide ja toimittajat voivat kirjoittaa sinusta mitä vain tuntematta ja tietämättä sinua henkilökohtaisesti. Sen mukana ratkeavat muutSuomessa vallitsee laaja konsensus siitä, kin asiat. että talouden kriisi vaatii kipeitä leikkaEK voi puolestaan katsoa peiliin. Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan? Pääkirjoitus Työllisyys on avain kaikkeen HALLITUS KOKOONTUU puolivälitarkasteluun ensi tors- esiintynyt viitteitä vasemmistonkin suunnalta. Kaksi laulua, sama tekijä, välissä pari vuosikymmentä. Miksi 50 vuotta täyttänyttä suuntaan kuten Helsingin Sanomien pääkohdellaan työmarkkinoiden ongelmajätEK jatkaa sanelulinjallaan. Kuvassa Häkämies SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn kanssa. Tape Sanottua lisää epäilyTäviä elintarvikkeita kynsilaukka sitruuna maitotoffee » Ministeri on vapaata riistaa kaikille. Kyseessä on enemmänkin strategiapalaveri kuin lehti tarkoitti muun muassa vasemmistoliiton puheenrajan nostaminen on suurten päätösten tilaisuus. Niiden vuoro on kuukauden johtajan Paavo Arhinmäen blogia, jossa tämä kuitenkin marginaalinen asia. kuluttua järjestettävässä kehysriihessä. nimitti EK:n verovaatimusta ?härskiksi?. Kaikille tämä aikataulu ei riitä. Tuomalan mukaan ongelma ei ole budjettivaje eikä kestävyysvaatimuksilla ohjataankin talouspoliittista vaje, vaan työpaikkavaje, täydentää Tuokeskustelua siihen suuntaan, että budjettimala. kuria tarvitaan lisää ja työttömyydessä kyse Hallituksen on ?kovien päätösten. Alarajan nostamista vaaditaan ?suostuu
A kotimaa Perjantai 22. Mahdollisuudet Oasis-loistoristeilijän tilauksen saamiseksi Turkuun kariutuivat hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan kielteiseen kantaan pääomittaa Suomen STX:ää. Työntekijöillä on myös halu työrauhan pitämisestä TUI-laivojen rakentamisaikana. Pekka Helminen. Näistä lähtökohdista ei laajaa työmarkkinasopimusta synny. Koska Suomi ja työmarkkinat eivät ole kriisissä, EK:n olisi asiallista tulla mahdolliseen neuvottelupöytään ilman ennakkoehtoja, Huutola arvioi. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on ilmaissut EK:n olevan valmis neuvottelemaan palkoista jo keväällä vain, jos lähtökohtana ovat nollakorotukset. Tarkoitus on saada aikaan kustannussäästöjä. Samanaikaisesti Elinkeinoelämän keskusliitto on vaatinut kansallista ratkaisua kilpailukyvyn parantamiseksi. . Yrittäjien asiamies Markku Wuoti on arvioinut, että säästöjä voidaan saada kasaan 30 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilöstöllä on valmius neuvotella tulospalkkausjärjestelmästä, jossa palkkiot menevät yhtiön pääomittamiseen. helmikuuta 2013 Kurvit suoriksi s. O?shore-tuotanto, arktisille alueille rakennettavat laivat ja tuulivoimaloiden osat eivät yksinään pidä telakkaa pystyssä. Puheet arktisesta osaamisesta kevyitä Rajamäki sanoo, että poliittisessa keskustelussa arktisen osaamisen mahdollisuuksia on turhan optimistisesti pidetty esillä. Rajamäen mukaan säästöjä ei revittäisi työntekijöiden selkänahasta, vaan vähennykset on saatava aikaan koko tuotantoverkostoa kehittämällä. Henkilöstö, alihankkijat ja Suomen Yrittäjät ovat tehneet yhteisen aloitteen tilausten ja telakan pelastamiseksi. Loistoristeilijä vaatii monipuolista erikoisosaamista ja sen vaatiman alihankintaverkon. Tähän verrattuna arktisen aluksen tekeminen on yksinkertaisempaa. Rajamäen mukaan myös valtion on tultava mukaan TUI-alusten rahoitusjärjestelyihin samoin kuin valtion omistavan rahoitusyhtiön Finnveran. Sitä Rajamäki ei ennusta, millä hinnalla valtion tulisi lainoittaa TUI:n 800 miljoonan euron alustilauksia. Telakan tulevaisuudesta huolestunut hallituksen jäsen on kuitenkin optimistinen, että TUI-risteilijöiden työt saadaan pidettyä Suomessa. Hän arvioi, että valtiovallan ja telak- kayhtiön välillä neuvotteluyhteydet ovat rakentavat. Yhteiset säästötalkoot Turun telakan henkilöstö esittää säästökuuria yhtiön taloudellisen tilan parantamiseksi ja TUI-tilausten pelastamiseksi. Tilauksen jatkotyön lipuminen jollekin muulle telakalle on enemmän kuin epätodennäköistä. STX Finlandin hallituksessa työntekijöitä edustava Ari Rajamäki laskee, että Turun telakka tarvitsee pystyssä pitämisekseen puolen miljardin euron liikevaihdon ja Rauma ja Helsinki yhteensä saman verran. Yhtiöllä on telakat Turussa ja Raumalla, ja se omistaa mistaa puolet Helsingin te telaTELAKALLA TOIVOTAAN JARMO LINTUNEN EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunta hyväksyi keskiviikkona vaalilain uudistamisesityksen äänin 11?5. 17 JARMO LINTUNEN Huutola: Kriisiä liioiteltu SUOMEN TALOUSKRIISIÄ on SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Huutolan mukaan paisuteltu julkisuudessa. Keskusta ja perussuomalaiset vastustivat muutoksia. Nykyiset Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri yhdistetään uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Risteilijää on ehditty rakentaa jo runsaat kymmenen prosenttia. Arktinen rakentaminen ei edusta kuin murto-osaa ison risteilijän kauppahinnasta ja työllistävästä vaikutuksesta. Maan hallitus vaatii työmarkkinoille pikaisesti ?kriisiratkaisua?, jolla valtion talouden velkaantuminen saataisiin aisoihin. KU Turun telakan henkilöstö esittää säästökuuria yhtiön taloudellisen tilan parantamiseksi. Turun Telakka ei selviä ilman risteilijätilauksia » STX Finlandin hallituksessa työntekijöitä edustava Ari Rajamäki kiirehtii rahoitusratkaisua. Uudet vaalipiirit syksyllä 4 rakentaminen edustaa vain murto-osaa ison risteilijän kauppahinnasta. ja uskotaan, että saksalaisen TUI-varustamon ensimmäisen aluksen tilaus toteutuu joka tapauksessa. SAK kiittelee neuvotteluhalukkuutta mutta ei hyväksy ennakkoehtoja. Huutola paheksuu sitä, että talouden pelastuskeinoksi on ehdotettu useita asioita, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa. Huutolan mukaan vakautta työmarkkinoille saataisiin parhaiten jatkamalla nykyistä raamisopimusta. Samoin yhdistetään PohjoisSavon vaalipiiri ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Vaalipiirien yhdistämisellä halutaan parantaa eduskuntavaalien poliittista suhteellisuutta ehdokasmäärältään pienissä vaalipiireissä. Uudesta vaalipiirijaosta sovittiin kompromissina jo käytännössä hallitusneuvottelujen yhteydessä erityisesti vihreiden vaatimuksesta. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta päättää lain astuvan voimaan jo ensi syyskuun alussa. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa noudatetaan kuitenkin nykyistä vaalipiirijakoa. KU » Arktinen Ari Rajamäki uskoo, että kahden saksalaisen TUI-varustamon risteilijäkaupat toteutuvat Turussa. kasta, josta toisen puolen omistaja on Venäjän valtion yhtiö. Rajamäki ei jaksa uskoa siihen, että telakkayhtiö voisi tulla toimeen ilman risteilijätilauksia
Yhtiön esitykset vaativat työsopimusten muutosta. KU Helsingin Bussiliikenne heikentämässä työehtoja 20 vuotta sitten LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN » Pääluottamusmies Hannu Toikkasen mukaan yhtiön talousongelmat eivät ratkeaisi heikennyksillä OMAISUUDEN MYYNTI ja työehtosopimuksen vaihtaminen ovat keinot, jolla Helsingin Bussiliikenne Oy:n (Helb) johto haluaa lähteä katkaisemaan Helsingin kaupungin omistaman yhtiön tappiokierrettä. Kaupunginhallituksen jäsenistä koostuva konsernijaosto antoi maanantaina Helbille ennakkosuostumuksen yhtiön talouden tervehdyttämisstrategiaan liittyviin toimenpiteisiin. Työehtosopimus ja työsopimus ovat kaksi eri asiaa. Hän kertoo, että takarajan lähestyessä numeroita on haettu verottajalta valtava määrä. . Ihmisillä on näissäkin vaaleissa oltava selkeä vasemmistolainen vaihtoehto valittavanaan, hän kuitenkin sanoi oman mielipiteensä. Hänellä oli myös jo valmiina PUTKI-niminen vaaliohjelma. P tarkoitti presidentti-instituution vallan kaventamista. U oli ulkopolitiikkaa . Anderssonin myönteinen vastaus oli sillä tavalla ehdollinen, että lopullinen päätös omasta ehdokkaasta tehtäisiin vasta huhtikuussa. . Niitä ei voi toteuttaa yksipuolisesti muuten kuin tilanteessa, jossa on olemassa taloudelliset tai tuotannolliset irtisanomisperusteet. EK:n vaatimukset samanaikaisesta palkkojen nollalinjasta ja työajan pidentämisestä, eläkeiän mekaanisesta nostamisesta ja yritysverotuksen rajusta alentamisesta ovat vasemmistolle ja ay-liikkeelle mahdottomia hyväksyä?. Suomen taloudellinen tilanne LEHTIKUVA Paavo Arhinmäki patistelee työmarkkinajärjestöjä neuvottelemaan ja sopimaan, mutta valittaa blogissaan huonoa ilmapiiriä: ?Sopiminen on kuitenkin vaikeaa niin kauan kuin työnantajien EK ajaa tavoitteitaan nykyisellä on vaikea, mutta Arhinmäen mukaan nyt lietsotaan tarpeetonta kriisipaniikkia. Osinkojen verovapautta leikkaamalla sekä pääomatuloverotusta kiristämällä voidaan myös saada lisää tuloja ja tasata ihmisten välisiä tuloeroja. Sundqvistin oli pakko erota sen jälkeen, kun STS-Pankin tilintarkastajat epäsivät pankin johtajilta vastuuvapauden Way Upin luototukseen liittyvien epäselvyyksien takia. Sundqvist ehti johtaa demareita 1,5 vuotta. kielteinen suhtautuminen Esko Ahon hallituksen linjaan. K oli kulttuuria, koska vasemmistoliitto on kulttuuriliike. I tuli ihmisläheisyydestä. . toukokuuta 2014. Se on johdon mukaan halvempi kuin nyt sovellettavat sopimukset, joissa työntekijöitä edustaa JHL. Yhtiön intressissä on ottaa käyttöön AKT-sopimuksen väljemmät säädökset työajoista ja tiukemmat säädökset loma-oikeudesta. Yhtiö ei ensimmäistä kertaa yritä muuttaa yksipuolisesti sekä kuljettajien palvelussuhteen ehtoja että työehtosopimuspohjaa. Hän kompastui bisneksiin veljensä kanssa omistamassaan Way Up -yhtiössä. Vanhoille työmaille veronumeropakko laajenee maaliskuun alussa. RAKENNUSALALLA UUSILLA Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan veronumero on purrut alan harmaaseen talouteen. helmikuuta 1993. Niihin lukeutuisi muun muassa yhtiössä noudatettavan työehtosopimuksen vaihtaminen julkisen puolen työehtosopimuksesta AKT:n sopimusalaan lukeutuvaan yksityisen auto- ja kuljetusalan työehtosopimukseen. Tämä on johtanut siihen, että vaikka meillä tänä päivänä on bruttokansantuote 3?4 kertaa isompi kuin 50- ja 60-luvuilla, niin tänään ei ole enää varaa mihinkään. Silloin oli varaa rakentaa tähän maahan kouluja, liikennettä, sosiaaliturvaa, eläketurvaa. Liikkeitään ja töissäolojaan saattaa joutua selittelemään myös jälkikäteen. Tulevaisuudessa kaikkien rakennustyömaan työntekijöiden on oltava myös sähköisen kulunvalvonnan piirissä. Tavoitteena on torjua harmaata taloutta, sillä myös ulkomaalaisten on maksettava veroa Suomeen. Aiemmin veronumerollinen henkilökortti on vaadittu vain rakennusalan työpaikoilla. Työnantajajärjestö Kiinteistöpalvelut ry velvoittaa jatkossa jäsenyrityksensä hankkimaan työntekijöilleen veronumerolla varustetun kuvallisen henkilökortin. Jäsenyritysten on lisäksi annettava tilaajavastuulain edellyttämät Tahdon, vastasi Claes Andersson tiedot yrityksestään ja kaikista alihankkijoistaan. Velvoitteet pohjautuvat liiton omaehtoiseen toimintaan, sillä veronumeroa koskeva lainsäädäntö ei vielä koske kiinteistöpalvelualaa. Velvoitteiden on järjestön mukaan oltava käytössä viimeistään maaliskuun alusta lukien. työmailla työskenteleviltä on vaadittu henkilötunniste veronumeroineen viime vuoden syyskuusta alkaen. ?Ehkä tarkoituksella unohdetaan, että Suomi on monien eri mittarien mukaan maailman kilpailukykyisimpiä ja onnistuneimpia yhteiskuntia.? Hänen mukaansa esimerkiksi yritysveron tasoa voidaan muuttaa, jos samaan aikaan tukitaan sen porsaanreiät niin, ettei tuotto vähene. Eteen on jo tullut sellaisia työntekijöitä, jotka ovat todenneet, että työt suomessa päättyvät, kun veronumero tulee. Eroaan hän perusteli sillä, että STS-Pankissa jatkuvista selvityksistä aiheutuu kohtuutonta haittaa puolueelle ja sen tavoitteille. Hän sanoi jäävänneensä itsensä Way Up -yhtiötä koskevista päätöksistä. Kai Hirvasnoro JARMO LINTUNEN Claes Andersson presidenttiehdokkaana vuonna 1993. 5. JHL:n mukaan yhtiössä pitää aloittaa työmarkkinaosapuol- KUUDEN MIEHEN lähetystö rakennus-, metalli- ja pape- Pääluottamusmies Hannu Toikkanen (vas.) ja Helsingin Bussiliikenteen toimitusjohtaja Juha Hakavuori keskustelivat tiistaina tilanteesta. ten väliset neuvottelut mahdollisista palvelussuhteen ehtoihin vaikuttavista muutoksista hyvissä ajoin kevään aikana. Esitykset vaativat työsopimusten muutosta Helbin runsaan tuhannen kuljettajan ja noin 125 muun työntekijän pääluottamusmiehen Hannu Toikkasen mukaan työehtosopimuksiin liittyvissä neuvotteluissa on edessä pitkä taival. Aikaa on. Voimassaoleva työehtosopimuskausi ja siihen liittyvä työrauhavelvoite päättyvät 31. maaliskuuta 2014. Ne perustuvat työnantajan laskelmiin, joista on ennenkin oltu eri mieltä. Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.? Veronumero käyttöön kiinteistöpalvelualalla ULKOMAALAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN pakollisen veronumeron käyttöönotto laajenee kiinteistöpalveluihin. VASEMMISTOLIITON PUHEENJOHTAJA tyylillä. Toikkanen olettaa neuvottelujen alkavan maalis-huhtikuun taitteessa. Jo nyt Toikkanen sanoo, ettei työ- ehtojen heikentäminen ole ratkaisu Helbin talousongelmiin. Hän uskoo, että neuvotteluissa joudutaan käsittelemään sopimusteknisten asioiden ohella monenlaisia lainopillisia kysymyksiä. . Työnantajan mukaan sopimuksen muuttamisen ajankohta olisi 1. UP rityöläisiä pyysi Claes Anderssonia vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi 19. kielteinen suhtautuminen EUjäsenyyteen, T talouspolitiikkaa . Nyt lähdetään markkinoiden tarpeista ja se on väärin. » Nyt lähdetään markkinoiden tarpeista ja se on väärin. ULF SUDQVISTIN kausi SDP:n puheenjohtajana päättyi 24. helmikuuta. Silloin lähdettiin ihmisten tarpeista. JHL:ssä todetaan, että nyt esitetty suunnitelma sisältää yhtiön aikaisemmin esittämiä tavoitteita. Nythän politiikka on paljolti sitä, että kovat arvot, varsinkin taloudelliset arvot ovat määränneet kaikki poliittiset päätökset. Tämä on vasemmistoliitolle myös itsetuntokysymys. Niitä ei Helbissä tällä hetkellä ole. Työnantajan väitettä käytössä olevan kuntapuolen sopimuksen jäykkyydestä ja kalleudesta ei Toikkasen mukaan ole todistettu
Vanhuksia makuutetaan sairaalamaisissa laitoksissa moninkertaisia aikoja esimerkiksi Ruotsiin verrattuna . Tämä mentaliteettihan täällä on, että kotona istutaan yksinään ja murehditaan. vastaava apulaispormestari Mikko Aaltonen sanoo, että uuden lain pilottikunnassa Tampereella on edessä palveluiden rakennemuutos. TAMPEREEN HUONOSTA taloudellisesta tilanteesta johtuen apulaispormestari Mikko Aaltonen (vas.) on tiukassa paikassa, kun palveluja pitäisi kehittää. Sen toteuttamisesta on kunnissa paineita ? puolueeseen katsomatta. Vasemmistoliiton puoluehallitus tiedotti viime viikolla, että puolue kampanjoi kunnissa vanhuspalvelujen puolesta. Suomalainen yksinäisyys ei ole pelkästään vanhojen ihmisten ongelma. Tällöin ihmisten kunto arvioidaan, että heille voidaan antaa sopivaa aktiivista tukea. Aaltonen tietää, että Ruotsissa palveluita tarjotaan kaikille ikäryhmille keskitetysti samoissa paikoissa. » Nyt käydään julkisten palveluiden puolustustaistelua. Tampere on yksi uuden vanhuspalvelulain pilottikunnista. Tämän vuoden talousarvio on jo valmiiksi laadittu 16 miljoonaa alijäämäiseksi. Talousmies Aaltonen laskeskelee, että jo palveluiden pitäminen nykyisellä tasolla . vaikka tarve olisi toisenlaisiin hoitoihin. Isäntänä pysyvä kaupunki tähtää hyvään palveluun, yksityinen sektori hyvään bisnekseen. . heinäkuuta 2013. Silloin ollaan ?rmojen armoilla. Jouko Huru. Meillä on kotiutustiimi, jonka tarkoituksena on aktiivisesti pyrkiä hoitamaan ihmisiä niin, että he pääsisivät kotiinsa suunnitellusti. Kun taloustilanne on mikä on, niin nyt käydään varmaan jonkinlaista julkisten palveluiden puolustustaistelua. Tampere uuden lain pilottikunta ?Kova paine on palveluasumiseen? Tampereen talous vajosi viime vuonna 29,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi huolimatta kiinteistöjen myynnistä 14 miljoonalla kaupungin omalle yhtiölle. Kaupungilla on nyt suunnitelma aktiivisesti vähentää sairaalassa asumista. puhumattakaan niiden lisäämisestä . Kova paine on tietysti palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Hän vastaa terveyttä ja toimintakykyä edistävistä sekä ikäihmisten palveluista. Uusi vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1. Tampereen vanhuspalveluja odottaa rakennemuutos JARMO LINTUNEN » Vanhuspalveluista Suomessa vanhusten ja nuorten palvelut on eriytetty. Ruotsiakin pidemmälle on menty Hollannissa, jossa koko yhteisön palvelut vauvasta vaariin on pyritty viemään samoihin keskuksiin, joissa eriikäiset ihmiset kohtaavat sosiaali-, kultsa is o tuuri ja vat s o Palvelu paa-ajan e d enki-suh r ? ä palveluita t n ä is . ä v ä hakiest t e säily t saan. . Aaltoselle sopii, että yksityisiltä ostetaan palveluita, mutta kaupungin omasta palvelutuotannosta ei pidä luopua. Aaltosen mielestä isäntä?renkisuhde on säilytettävä. Se on kulttuurisidonnainen ongelma. . Terveys- ja sosiaalipuoli eivät välttämättä kommunikoi. Se totesi, että ?vanhuspalvelut tulee pääosin tuottaa kunnan omina palveluina?. Nyt pyritään siihen, että kaupungin omatkin prosessit keskustelisivat keskenään. Aaltonen sanoo, että vanhuspalveluiden kehittämisessä kaikilla puolueilla on sama tavoite: hyvä vanhuus ja hyvinvointi. Jos oma tuotanto lakkautetaan, niin tietotaito häviää organisaatiosta ja siirtyy . Terveydestä huolehtiminen yhdistetään toimeentulemisesta vastaamiseen. . Jos palveluita ei uudisteta kustannustehokkaammiksi, niin niihin ei ole taloudellisia edellytyksiä. Vanhuspalvelujen osalta kehitystä pitäisi viedä Aaltosen mukaan palvelujen monipuolistamisen kautta pois kalliiden laitospaikkojen linjasta ? vaikka riittävistä laitospaikoista Aaltonenkin haluaa puolueensa tavoin pitää kiinni. Kysymys on vanhuspalvelujen rakenteen muutostarpeesta. . Ruotsissa puhutaan viikoista, Suomessa kuukausista. . Vasemmistoliitolla on painotuksena ollut aina se, että palveluiden pitäisi olla julkisella organisaatiolla tuotettua. Mielipiteitä jakava kysymys on palveluiden yksityistäminen. Siinä tulee hoidettua sitä yksinäisyyden ongelmaakin, joka on meidän vanhuksilla suuri. Aaltonen sanoo, että Suomessa kodin ja yksityisyyden pyhyys tuottavat samalla yksinäisyyttä. Pilottihankkeet koskevat vanhusneuvostoa ja vastuutyöntekijää. Vastuutyöntekijän avulla on tarkoitus ottaa nykyistä kokonaisvaltaisemmin vastuuta vanhuksista kaikkine tarpeineen. Erimielisyyttä syntyy keinoista. . rmojen osaamiseksi. Valtionavut kattavat kustannuksista vain puolet, 54 prosenttia. Aaltonen sanoo, että tiukasta tilanteesta huolimatta tehtävästä pyritään selviämään: . Kotihoidontukeahan on koko ajan joka tapauksessa lisättävä, 6 Tampereen kaupungilla on suunnitelma vähentää aktiivisesti vanhusten sairaalassa asumista, Mikko Aaltonen. koska laitospaikat ovat aikalailla täynnä. Pois sairaaloissa makauttamisesta Suomessa keskitytään liiaksi sairaalamaisten vuodepaikkojen tarjoami- seen vanhuksille. vaatii kustannusten nitistämistä. . Se edellyttää sitä, että meillä pitää olla uusia tapoja toimia
Me ajateltiin olla innovatiivisia, kertoo Oulun tehtaan pääluottamusmies Tomi Juntunen työntekijöiden liikkeellelähdön motiiveista. . Selvityksen mukaan työtehtävissä ryöstörikoksen uhriksi joutuvat tyypillisimmin elintarvikeliikkeiden kassoilla ja kioskeissa yksintyöskentelevät naiset. 86 prosenttia kaupan henkilöstöstä pitää aukiolojen laajentamista ongelmallisena työn ja perhe-elämän yhteen sovittamisen kannalta. . Meillä Oulussa esimerkiksi ovat varsinkin osastojen luottamusmiehet ottaneet usein esille, miksi tällaista keinoa lähdetä käyttämään. Juntusen mukaan tällaisiin ajatuksiin on tultu, koska asioiden hoitaminen on paikallistasolle todettu niin vaikeaksi. . josta vastustajat eivät nyt puhu aloitteessaan mitään. Ammattiliiton arvion mukaan aukioloaikojen laajennus ei ole tuonut kokoaikatyötä vaan lisätunnit ovat jakaantuneet useamman työntekijän kesken. Tämä on erityisen huono uutinen tällaisena aikana, kun työpaikat ovat muutenkin vähissä, Atrian Karkkilan tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Satu Hakala-Rahko kertoo. Atrian mukaan Karkkilan tuotantolaitoksen lakkauttamisesta syntyisi noin yhden miljoonan euron vuosittainen kustannussäästö. Tieto Karkkilan yksikön lopettamisaikeesta julkistettiin samana päivänä, kun Atria tiedotti konsernin viime vuoden liikevoiton nousseen 30,2 miljoonaan euroon ja Atria Suomen 36,5 miljoonaan. Me emme oikeasti pysty asioita paikallisesti päättämään. Kemiran palveluksessa Suomessa on noin 1200 henkilöä, varsinaisia tuotantolaitoksia on viisi. KAUPUNGINVALTUUSTON enemmistö (35/67) vastustaa Paasikiven-Kekkosentien korvaajaksi suunniteltua rantaväylän tunnelia. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vastustaa tunnelia yksimielisesti. Ryhmäpuheenjohtaja, apulaispormestari Mikko Aaltonen sanoo, että valtuuston vankka vastustus on otettava vakavasti. Vasemmiston lisäksi kaupunginvaltuustolle jätetyn tunnelia vastustavan aloitteen ovat allekirjoittaneet sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten valtuustoryhmät. Toiminta vaarantuu, kun meillä jää seuraavan viiden vuoden aikana neljännes porukasta eläkkeelle, kuvaa Juntunen tilannetta Oulun tehtaalla. . Silppu- ja osa-aikatyötä tekevien olisi pitänyt saada lisää työtunteja ja sitä myötä kokonaisia työpäiviä. on aiemmin esillä ollut vaihtoehto . Yhteinen aika perheen kanssa on vähentynyt. Laki toki antaa siihen mahdollisuuden molemmille osapuolille. . -hankkeesta. Näin ei siis selvityksen mukaan ole käynyt, Pekonen sanoi. Sen sijaan turvattomuutta laki lisäsi kaupoissa, joissa on vain yksi myyjä. Odotamme nyt mitä työnantaja vastaa. Se aloittaa yt-neuvottelut Karkkilan tuotantolaitoksen henkilöstön kanssa. Haittoihin ja kustannuksiin nähden sillä saadaan vain marginaalista hyötyä. Aaltonen sanoo selkeästi, että vasemmisto ei kannata myöskään lyhyttä tunnelia. Hän jättää omaan arvoonsa pelottelut, ettei ratikkaa saataisi eikä erilaisia kevyenliikenteen väyliäkään rakennettaisi keskustaan, jos tunnelihankkeesta luovutaan. . Se ei kiinnostanut työnantajaa. tuotannon häiriytymiseen ja työ- sekä ympäristöturvallisuuden heikentymiseen. Yhtiö on sanee- Kemiran työntekijät ehdottavat työnantajalle yt-neuvottelujen aloittamista. rauksen jälkeen paikannut virhettään mm. ?pitkä tunneli. teettämällä poikkeuksellisen paljon ylitöitä ja ottamalla käyttöön nollasopimukset. Työntekijöiden mielestä viime syksyn saneeraus oli ylimitoitettu ja yhtiöltä karkea arviointivirhe. Juntusen mukaan työnantajalle esitettävät tarkennetut esitykset kerrotaan ensi viikolla. . KU 7. Kyllä Tamperetta kyetään kehittämään ilman tunneliakin. AALTONEN ARVIO, Jouko Huru Kauppa käy seitsemänä päivänä viikossa. Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä se, että rikokset tehdään pääsääntöisesti yöajan lisäksi juuri sulkemisaikaan, Pekonen sanoi. Lyhyempään sitä ei ole. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan lyhyen tunnelin kus- Myyjien turvattomuus on lisääntynyt EDUSKUNTA HYVÄKSYI vuonna 2009 lain, jolla kauppojen aukioloaikoja laajennettiin muun muassa niin, että kaupat ovat ympäri vuoden sunnuntaisin auki. Yritimme tuoda tämän tosiasian esille, mutta meitä ei suostuttu kuuntelemaan. Keskeistä on myös työn turvallisuus sekä työmatkojen sujuvuus ilta-aikaan, kun julkinen liikenne kulkee harvakseltaan tai ei enää ollenkaan, kertoi kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen keskiviikkona eduskunnan selontekokeskustelussa. Laajentuneet aukioloajat eivät näy työntekijöiden lisääntyneinä työtunteina. . Neuvottelut koskevat yhteensä 32 henkilöä. Atria aikoo selvittää vaihtoehdot Karkkilan valmisruokatehtaan tuotannon siirtämisestä Atrian muihin tuotantoyksiköihin Suomessa. Hänen mielestään jompi kumpi vaihtoehto toteutetaan joka tapauksessa. ENEMMISTÖ ALLEKIRJOITTAJISTA että tunnelin lyhytversio ei ole kaavoituksellisesti ja liikennepoliittisesti toimiva ratkaisu: . Se on on arviolta 75 miljoonaa euroa pidempää halvempi. Kustannusvertailut ovat ongelmallisia. Pitkään tunneliversioon on olemassa 62 miljoonan euron neuvoteltu valtionosuus. Kemiran työntekijät vaativat yt-neuvotteluja » Kemira Oyj:n Oulun, Äetsän ja Joutsenon tehtaiden työntekijät ovat jättäneet työnantajalle esityksen yt-neuvottelujen aloittamisesta kaikilla kolmella tuotantolaitoksella. erittäin poikkeuksellinen toimi, yleensähän aloittaan yhteistoimintaneuvotteluihin ryhtymisestä tekee työnantaja. Meillä muka päätetään paikallisesti, mutta todellisuudessa yhtiön keskushallinto pitää joka ikisessä pienessäkin asiassa päätösvallan itsellään. Sitä kiinnosti vain näyttävän manööverin loppuun vieminen. LEHTIKUVA/ BENJAMIN SUOMELA KYSEESSÄ ON Yhtiöltä karkea arviointivirhe Viime syksyn saneeraus oli työntekijöiden mielestä työnantajalta karkea arviointivirhe. Työvoiman vähentäminen on johtanut mm. Allekirjoittajat haluavat asian valtuustoon riittävän ajoissa ennen tunnelihankkeen ke- hitysvaiheen päättymistä, jotta irtisanominen olisi mahdollista ilman sanktioita. vastustaa koko tunnelihanketta, vaikka esitykseen onkin kirjoitettu ?pitkä tunneli?. Sillähän on käytännössä veto-oikeus. Kaupan työntekijöille ja kauppakeskusten pienyrittäjille vuonna 2009 säädetty liikeaikalaki on tuonut monia ongelmia. Atria lopettamassa Karkkilassa ATRIA SUOMI käynnistää toimenpideohjelman valmisruo- katuotannon tuottavuuden parantamiseksi. Ne ovat etenkin ilta-aikaan alttiita ryöstöille ja muille uhkaaville tapahtumille. . Puolet irtisanottiin ja toiselle puolelle sovittiin eläkejärjestelyistä. . KU LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.? Tampereen tunneli vastatuulessa TAMPEREEN Lyhyesti tannusarvio lasketaan uudelleen (AL 20.2.). Tilanne on paha, ja me halusimme lähteä liikkeelle hyvässä hengessä, ettei aina rettelöinnin kautta. Yhtiössä on käyty viime ja toissavuonna yt:t, joissa Juntusen mukaan on yksinkertaisesti sanottu irti porukkaa aivan liikaa, viimeksi syksyllä yhtiö vahvuudesta poistettiin vähensi 152 henkilöä. Olemme ottaneet työnantajan ilmoituksen vastaan järkyttyneinä. Tällä nimellä kulkeva hanke on mainittu myös sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton allekirjoittamassa pormestariohjelmassa. ?Lyhyt tunneli. Tässä ei ole mahdollista onnistua nykyisillä resursseilla. Keskushallinto jyrää Juntunen kertoo kipinän nyt toteutettuun liikkeellelähtöön tulleen kentältä. . Aloitteessa ovat mukana myös Skp:n ainoa valtuutettu ja neljä tunnelihanketta puoltavien ryhmien edustajaa. Esityksessä vaaditaan, että kaupungin on irtisanouduttava ns. Ajateltiin sitten lähteä kokeilemaan tätä tietä, kun normaalit neuvottelujärjestelmät eivät meistä toimi. Neuvottelujärjestelmä ei Kemira Oyj:ssä toimi niin kuin sopimuksissa on säädetty.. . Samalla tutkitaan mahdollisuudet sulkea Karkkilan tuotantolaitos. . Mutta nolostihan työnantaja toimisi, jos vastaa ettei mihinkään neuvotteluihin ole tarvetta. Työntekijöiden tavoitteena on varmistaa aloitteellaan Kemiran tuotanto- ja innovaatiokyvyn varmistaminen pitkällä aikavälillä
virka, työavain 110?5?13 3. Laitoshuoltajan oa. »Järjestöhakemisto Eduskunnan kanslian kiinteistötoimistoon haetaan laitoshuoltajia 1. Laitoshuoltaja (1.4.2013?28.2.2014), työavain 110?6?13 Hakuilmoitukset on julkaistu valtion työnhakusivustolla www.valtiolle.fi yllä mainituilla työavaimilla. Lisätietoja antavat Minna Majuri, (09) 432 2289 tai Riitta Huikari-Hyvönen, (09) 432 2298. Tiedustelut klo 8.00?11.00. Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle www.valtiolle.fi. Takaa tehokPohjolan an a n tal talvikeleissä. alvik lvike kel le eis issä ä. T UU S UU kaan turvallisuuden jäällä ja hyvän vetokyvyn lumessa. .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK 6+.## D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ O Ojantie 26, PORI, O puh. Laitoshuoltajan virka, työavain 110?4?13 2. ( (02) ) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 TALVIwww.valtarengas.fi Pohjolan olosuhteisiin kehitetty ja testattu nastaton talvirengas. RENKAAT POISTOHINNOIN! MAJALEIRIT JA TAIDELEIRIT ESPOON RUUKINRANNASSA: KAAPELITEHTAALLA: Majaleirit, jatkoleirit ja perheleirit Hut Building Courses also in English! Muotoilu-, kuvataide-, animaatio-, pienoismallija Unelmien talo -tietokoneleirit +358 9 685 6426 . vaatesäilytyksen Nastoitettu talvirengas, joka tarjoaa täydellistä Nastoitettu talvirengas, joka luottamusta Pohjolan tarjoaa täydellistä luottamusta talvikeleissä. Hakemuksen voi myös toimittaa eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään maanantaina 4.3.2013 klo 16.15. #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWK LC OWKUVCOKUGGP WKUV KUV UVCO UVC COKK SUNNUNTAITANSSIT 24.2.2013 klo 16-21 www.turva.fi Talkootie 4 01350 Vantaa puh. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Nasma Team EU-rengasmerkintä ei nas astar t enka ta tar enkaita. koske nastarenkaita. 8 R ? 0'6+56 Liput 12 ? sis. info@ arkki.net
Sörnäisiin siirtyminen tuo opiston käyttöön nopeat tietoliikenneyhteydet ja näin saamme uutta teknologiaa opetustilanteeseen. Siihen luo paineita jo ympäristö sinänsä ja uudenlaiset toimitilat antavat siihen edellytyksiä. Toki työn keskiössä tulee edelleen säilymään luottamusmies-, työsuojelu- ja järjestökoulutus, mutta rehtori näkee muuton mahdollistavan myös ammatillisen koulutuksen kehittymisen. Karjalainen uskoo kuluvan vuoden menevän toimintojen siirtämiseen. JHL:n koulutus Sörnäisiin JULKISTEN JA Hyvinvointialojen lii- Hae nyt! Kartuta tietojasi ja taitojasi KSL-opintokeskuksen avoimissa koulutuksissa . Elävät verkostot ovat tänään oleellinen tekijä, kun halutaan kehittää koulutustoimintaa. . KU 9. Opisto valtaa kaksi kerrosta talosta, jossa liitto jo toimii. tai pyydä tarjous räätälöidystä koulutuksesta ryhmällesi! Siv isty ja oiva ll a! Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Tutustu ja hae: ksl.fi/koulutukset Tykkää: facebook.com/kslry Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. ton (JHL) koulutusopisto muuttaa ensi syksyksi Karjaalta Helsingin Sörnäisiin. Lisäksi toimitalomme vieressä sijaitsee Työväenliikkeen kirjasto, josta niin kouluttajat kuin koulutettavat saavat tarvittaessa ammattilaisten apua. rakentaminen, mikä Karjaalla on ollut olenYHTEISÖLLISY YDEN naista, on mahdollista myös uusitussa toimintatavassa, uskoo Karjalainen. Toiminnan sisältöönkin tulee muutoksia. . Ensi vuonna täyteen vauhtiin saatettavan koulutuksen sisällön hän sanoo määräytyvän liiton liittokokouksen hyväksymästä uudesta strategiasta. Liiton koulutuksesta vastaava Karjalainen uskoo Sörnäisiin siirtymisen vapauttavan koulutusresursseja tavalla, joka näkyy koulutuksen piiriin saatavien jäsenten määrässä. JHL:n koulutuksen piirissä on ollut vuosittain 11 000 jäsentä. Koulutustilaisuuksia liitto pitää vajaat 500 vuodessa. Opiston näkökulmasta muutto mahdollistaa uusien tapojen löytämisen JHL:n koulutustoimintaan, sanoo opiston rehtori Anne Karjalainen. Tarkoituksena on keskittää liiton osittain hajallaan ollut koulutustoiminta Sörnäisiin, jossa on valmiina valtavat verkostot hyödynnettävissä. . Raseborg-opistosta tulee JHL-opisto.
Oppilasmäärät eivät toteutuneet. Aivan lähelle on päässyt Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL. Luvut puhuvat puolestaan. Teamlaisten koulutusvuorokausien määrä nousi Kiljavalla viime vuonna 2 022:een. Siltalan mukaan tämä on seurausta liiton koulutusmarkkinoinnin tehostamisesta. . Sen ja TEAMin ohella kurssitustavoitteensa on ylittänyt muun muassa Posti- ja logistiikkaalan unioni PAU. Kiljava joutui näin varaamaan hukkaresursseja. Hannu Siltala oli TEAM-liitosta mukana opiston suurimpien käyttäjäliittojen edustajista kootussa työryhmässä joka sai tehtäväkseen suunnitelman laatimisen opiston toiminnan tervehdyttämisestä. Työryhmän työn tuloksena liitot 10 Seuraavaksi Kiljavan opiston toiminnan kehittämisessä paneudutaan työsuojelu- ja järjestökoulutuksen uudistamiseen, sanoo Hannu Siltala. » Kiljavan opistolla ei enää eletä kädestä suuhun. sitoutettiin täyttämään tilauksensa. Ne velvoitettiin maksamaan tilaamistaan kurssivuorokausista. . Nyt on jo käynnistetty luottamusmieskoulutuksen uudistaminen yhdessä käyttäjäliittojen kanssa. Fuusio laajentaa opiston koulutusrepertuaaria. Fuusio tapahtui erittäin otolliseen aikaan, sanoo Siltala, joka on myös Teollisuusalojen Ammattiliitto TEAMin kehittämispäällikkö. Kiljava-opiston kriisiajat vuosikymmenen alun vaiheilla ovat tuoreessa muistissa. Sitä ollaan tekemässä liitoista kootussa työryhmässä. Seuraavaksi uudistamisen kohteeksi otetaan Siltalan mukaan työsuojelu- ja järjestökoulutus. . Tulot koulutustoiminnasta ja valtionavut eivät riittäneet kulujen kattamiseen. Samaan aikaan oli menossa entisen työntekijän nostama oikeudenkäynti ynnä muita vaikeuksia. Olemme uudistaneet koulutusesitteemme ja koulutusta markkinoidaan kaikissa liiton tilaisuuksissa. Sen myötä Kiljavan opiston ohjelmaan tulee ammatillinen koulutus, joka on ollut oleellinen osa Siikaranta-opiston toiminnassa. Kiljavalla ei käytännössä ole ollut ammatillista koulutusta. Monet liitot liikkuvat 80 prosentin huitteilla tavoitteittensa toteuttamisessa. Nämä tiedot kertovat, että ay-liitot ovat ottaneet Kiljavan opiston tulevaisuuden turvaamisen tosissaan. Siikaranta-opiston fuusioitumisessa Siltala näkee Kiljavan opiston kannalta merkittävimpänä sen, että se on osaltaan ollut vastaus opiston tarpeeseen organisoida koulutustoimintaansa uusiksi. Käyttöasteemme oli viime vuonna yli 130 prosenttia, on Siltala laskenut. Näyttää hyvältä. Näin tilaukset osuivat kohdalleen. Henkilökunta jopa piti kuukauden pakkoloman. Parhaat ylittävät tavoitteet TEAM on Kiljavan opiston koulutuspalvelujen käyttäjäliitoista ollut pontevimpia. . Toisaalta liitot tehostivat koulutusmarkkinointiaan ja käyttäjämäärät saatiin kasvamaan. Tärkeä merkitys Kiljavan opiston tilanteen tervehdyttämisessä oli myös henkilökunnan vastaantulolla. Se toteutti keskuudessaan useita sisäisiä kehittämistoimia ja tehosti toimintaansa. Liitto siis ylitti kurssitustilauksensa 30 prosentilla. . Siitä on Siltalan mukaan puhuttu useasti, mutta asiassa ei aikaisemmin ole edetty. Enää ei eletä kädestä suuhun Siikaranta-fuusion lisäksi Kiljavan opiston toiminnan laajentamiseksi on hankkeille muitakin toimia. Käytössä ovat tarvittaessa olleet myös sähköpostit ja tekstiviestit. Ammatillinen koulutus mukaan Muista hienosti Kiljavalle panostaneista Hannu Siltala nimeää erityisesti AKT:n. Tämä skarppasi liittoja kahdella tavalla, kertoo Siltala. Niissä ryhdyttiin harkitsemaan tarkkaan mikä todellinen koulutustarve on. Kiljavan opistolla ei enää eletä kädestä suuhun -meiningillä, iloitsee Hannu Siltala. Hänen toiveikkuuteensa Kiljavan opiston positiivisesta tulevaisuudesta vaikuttaa vielä sekin, että opiston tervehdyttämisen seurauksena alkaa liietä rahaa jo tarpeellisiin ylläpito- ja jopa investointikorjauksiin. Myönteistä on sekin, että Kiljavan opiston toiminnan jatkumisen ansiosta Humanistinen ammattikorkeakoulu on voinut jatkaa toimintaansa luonnonkauniin Sääksjärven rannalla. Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.?. Sellaisia ovat muun muassa liittojen yhteisvoimin tilattavat erikoiskurssit. Seuraavaksi tärkeäksi vaiheeksi opiston toiminnan kehittämisessä Siltala nimeää panostamisen siellä toteutettavan koulutuksen yhteissuunnitteluun. . 2010 SAK:hallitus antoi koulutussäätiölleen seuraavan vuoden loppuun aikaa selvittää järjestön koulutustoiminnan ja henkitoreissaan eläneen opiston kohtalon. Työ on nyt tehty eikä ay-koulutustoiminta ole loppunut Sääksjärven rannalla Nurmijärvellä. JARMO LINTUNEN TOINEN OPISTON Liittojen sitoutuminen pelastajana Keskeinen syy opiston ongelmiin oli Siltalan mukaan se, että ay-liitot eivät täyttäneet kursseja tilaustensa mukaan. JARMO LINTUNEN Rakennusliiton Siikaranta-opiston fuusioituminen laajentaa Kiljavan opiston koulutustarjontaa. SAK:n valtuusto kokooontui viime marraskuussa Kiljavalla. Ay-liittojen ryhtiliike pelastamassa Kiljavan opiston » Opiston koulutustoiminnan uudistaminen ja ay-liittojen ryhtiliikkeen numeroin todistettavissa oleva tuloksellisuus toiminnan jatkamisen puolesta tuovat valoa SAK:n Kiljavan opiston tulevaisuuteen. säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Siltalan mielessä toiveikkuutta herättänyt tapahtuma on vuoden alussa voimaan astunut Rakennusliiton Siikarantaopiston fuusioiminen Kiljavan opistoon.
Kielten oppimisessa pyritään täydellisyyteen, vaikka ei kukaan osaa täydellisesti edes omaa äidinkieltään. Venäjän kielessä on paljon tuttua suomen kieleen, puhumattakaan länsieurooppalaisiin kieliin verrattuna. Sen vuoksi Mustajoki kehottaa heittämään ennakkoluulot nurkkaan. Hän sanoo myös, että tarve venäjän kieleen on suurin Itä-Suomessa ja näyttää siltä, että tätä tarvetta ei Länsi-Suomessa ja Helsingissä ymmärretä. » Jos asia on kiinni laista, sitä pitää muuttaa. 11. MEILLÄ SUOMESSA yhden, suurimman naapurimaan kieltä osaa vain noin kaksi prosenttia väestöstä . On ristiriitaa siinäkin, että Suomessa on tehty varsin paljon Venäjään liittyvää akateemista tutkimusta, mutta kielenopetus perustasolla on jämähtänyt paikoilleen. . Pointti tässä on opetusohjelma, eivät muut resurssit. Peruskoululaisille tulee kerta kaikkiaan saada muista aineista tilaa venäjälle, Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen korostaa. Jos asia on kiinni laista, sitä pitää muuttaa, ja Riikonen toivoo ministeriön olevan asiassa aloitteellinen. Tohmajärvellä on lähdetty omatoimisesti venäjän opetuksen laajentamiseen niin, että halukkailla peruskoulun 4-luokkalaisilla (ja siitä eteenpäin) on kaksi oppituntia viikossa enemmän kuin muualla Suomessa. Opetuksen laajentamisessa on kui- Aimo Ruusunen normaali. . Miksi emme opiskele venäjää? Vieras ja outo asia tuntuu mahdottomalta oppia, tarvittaisiin enemmän esikuvia ja malleja. venäjä tenkin mutkia ja jopa esteitä. ja tässähän ovat mukana jo maahanmuuttajatkin, muistuttaa Helsingin yliopiston venäjän kielen professori Arto Mustajoki. Hän kävi valottamassa venäjän kielen opiskelua ja asemaa Tampereella Suomi?Venäjä-seuran tilaisuudessa, mutta hän on puhunut epänormaalina jatkuvasta tilanteesta viime aikoina muissakin yhteyksissä. Emme hänen mielestään vieläkään tajua, mitä venäjän osaaminen merkitsisi ?kaikilla elämänaloilla?. Kielen kautta pääsee käsiksi naapurin mentaliteettiin, ja sen tunteminen auttaisi hoitamaan yhteisiä asioita. . Sen koki kahdeksan Kaakkois-Suomen kuntaa, jotka saivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä loppuvuodesta kylmää vettä niskaansa ehdotukselleen venäjän kielen kohentamisesta. Ehdotus koski venäjän opettamista koeluontoisesti viiden vuoden aikana 7-luokkalaisille B1-kielenä eli ruotsin sijaan. Käytännössä asetelma tiivistyykin ruotsin ja venäjän opetuksen eriarvoisuuteen. Venäjän ja ruotsin kielten osaaminen, opettaminen ja todellinen tarve eivät ole oikeissa suhteissa toisiinsa, professori Arto Mustajoki sanoo. tyä uuden kielen oppimiseen, Mustajoki sanoo. Hänen mielestään suomalaisia vaivaa myös erikoinen itselle asetettu vaatimus. Venäjän kieli edelleen paitsiossa AIMO RUUSUNEN » Tilanne on epä- Asetelma ruotsi vs. Kaikkien kielten oppiminen on vaikeaa, mutta yhtä kieltä opiskellut voi helpommin siir- . Itä- ja Kaakkois-Suomessa haluttaisiin keventää ensin mainittua (jota alueella ei juuri kukaan puhu) ja panostaa jälkimmäiseen.
Mutta hän tykkää käydä juomassa oluttuopposen Korhosen Marttina eikä jonain muuna. Martti Korhosta arvosteltiin liian matalan profiilin puoluejohtajaksi eikä hän sitä kiistä. Se on häntä itseään palveleva valinta. 12
Eihän tämä mitään riemukulkua ole, mutta aina siellä menee asioita myös positiiviseen suuntaan. Tämä on työtä, jota pitää vaan jaksaa tehdä. Hallituksessa oleminen on SDP:n vasemmalla puolella kestopäänsärky. Ja väitän, että vasemmistoliitto on pystynyt viemään köyhän ja pienen ihmisen asiaa huomattavasti enemmän hallituksesta kuin sillä, mitä olisimme saaneet aikaan oppositiosta. ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen täyttää 60 vuotta 27. Nyt tulee huolehdittua itsestään paremmin kuin nelikymppisenä. Tuntemukset ovat niin syviä ja rajuja, ettei niitä pysty sanoin kuvaamaan. Puheenjohtajakiertueelle lähteminen puhuttiin keväällä kotona Riitan ja poikien kanssa. Minusta on ihan turhaa hurskastelua, että tehdään vääränlaisia päätöksiä. kello 12?15. Erollaan hän esti koko syksyn ja talven kestävän henkilöristiriitojen kärjistämisen ja otti samalla omaan niskaansa eurovaalitappion. . Ei ole kasvanut. Olet itse ollut kokoomuksen kanssa hallituksessa. Ratkaisua Korhonen pitää elämänsä kovimpana, mutta oikeana. Ei mikään puolue voi olla joillekin vain vaalikone, niin kuin se on ollut. Toisaalta on halu tehdä ja vaikuttaa. Joko ollaan tai ei olla. Kuntoilen säännöllisesti, yritän pitää ruuasta huolta ja elämäntavat ovat ehkä muutenkin tasoittuneet, kansanedustaja Martti Korhonen juttelee. Hän täyttää 60 vuotta ensi keskiviikkona. Kymmenen vuotta sitten tähän samaan aikaan Kansan Uutiset luonnehti Korhosta vasemmistoliiton optimistiksi. Mutta olen toiminut 40 vuotta järjestöissä ja demokratiaan sisältyy se, että sillä voimalla yritetään vääntää, mikä vaaleissa saadaan. helmikuuta. Joukkuepelaaja purkaa paineet nyrkkeilysäkkiin » Vaimon parantumaton sairaus ja vasemmistoliiton puheenjohtajakampanja. Sitä kevättä Martti Korhonen ei unohda. TEKSTI Kai Hirvasnoro KUVA Jarmo Lintunen EDUSKUNNAN DIPLOMAATTIHUONEEN syvässä nojatuolissa istuu mies, joka valmistautuu 60-vuotispäiväänsä hyvällä mielellä. . Siihen jaksaminenkin nojautuu. Silloin sitä ei voinut sanoa, mutta tarkoitus olikin olla hyvin lyhytaikainen puheenjohtaja. Kun jokainen viikko, päivä ja minuutti kuluu kalenterista ja joulu lähestyy, niin onhan se henkisesti ihan hirveää aikaa, ei sitä sovi kiistää eikä sievistellä. Ei siinä minusta hirveästi ole eroa, onko siellä kokoomuksen vai keskustan kanssa. Jos katsoo puhtaasti vasemmisto?oikeistojanalla, niin poikkeavatko kokoomus ja keskusta hirveästi toisistaan. Toisaalta Riitta jaksoi kannustaa, ja yhdessä oli sovittu, että lähden puheenjohtajakamppailuun. Taas piti moukaroida nyrkkeilysäkkiä, mutta ei se sen kummempaa ollut. Korhonen muistaa. . Järki sanoo, että ei tästä selvitä, mutta tunnepuoli sanoo, että jokainen päivä on arvokas ja jokaista päivää pitää vaan elää. Mutta meidänkin puolueen historiaa katsoessa on melkoinen joukko niitä, jotka olisivat aina oppositiossa ja huutavat sen nimeen, että siellä kannatus kasvaa. Siinä joutui tekemään isoja päätöksiä omasta ja muiden elämästä . Mutta niin kuin sanottu, en osaa vielä vastata. 13. Mahdollisten muistamisien tai kukkatervehdyksien sijaan pyydämme kartuttamaan avattua onnittelutiliä Oulun Osuuspankissa: ?Stipendirahasto Martti Korhonen?. Osaan ihmisistä on rakennettu niin voimakkaasti oppositio sisälle, ettei vaan löydy kykyä tilanteessa, jossa joutuu oikeasti kantamaan vastuun ihmisten edessä. . Olen 14-vuotiaasta tehnyt enimmillään kolmea työtä yhtä aikaa ja järjestöhommia samalla lailla. Vasemmistoliitto on ollut ja on edelleen tämän maan se voima, joka on kaikista heikoimman ihmisen puolella. Optimisesti ihminen alkaa ajatella, etteivät ne tienneetkään ja tästä selvitään. Tämä kuulostaa kovin juhlavalta, mutta minun ja monen muunkin mielestä puolue tarvitsi silloin sellaisen ratkaisun. Kalenterin kuluminen oli hirveää aikaa Puolison parantumattoman sairauden läpi käyneet sanovat usein eläneensä sellaisessa sumussa, etteivät muista siitä jälkeenpäin mitään. Uskallan väittää olevani paremmassa kunnossa nyt kuin silloin. Millaista se oli? . Siltikin vaikka joissain puheenjohtajapaneeleissa ajatus harhaili aivan muualla. Paineet puretaan nyrkkeilysäkkiin Oikein huonoina hetkinä Korhonen purkaa paineita hakkaamalla nyrkkeilysäkkiä eduskunnan kuntosalilla. Vasemmistopoliitikolle niitäkin riittää, koska lähes aina puolueessa on käynnissä jokin sisäinen kähinä. 60 on lukuarvona paljon, mutta mielen puolella tuntuu, ettei tässä nyt ihan kuusikymppinen ole. Vastaehdokas oli Paavo Arhinmäki. Puheenjohtajana Korhonen halusi Siimeksen traumaattisen lähdön jälkeen olla rauhoittaja ja joukkuehengen rakentaja. Tilin tuotto käytetään lyhentämättömänä liikuntatoiminnan tukemiseen kotikaupungissa. KANSANEDUSTAJA, Korhonen sanoo, ettei hallituksessa oleminen ole itseisarvo, mutta ei sitä ole oppositiossa oleminenkaan. . Juhlapäivän vastaanotto on Oulun Koskelankylän Walolla (Ketjutie 79, 90560 Oulu) lauantaina 2.3. Kun on ikänsä tässä liikkeessä ollut, niin silläkin on oma arvonsa. Kovimpana Korhonen pitää syksyä 2005. . Onko silloin 62-vuotias Martti Korhonen mukana pyrkimässä seitsemännelle kaudelle? Päätös on tekemättä ja saa olla vielä vuoden verran. . Kesällä 2005 Korhosen vaimolla Riitalla todettiin parantumaton syöpä eikä aikaa luvattu edes jouluun. Sittenkin kausi loppui kesken hänen jätettyään paikkansa kesäkuussa 2009 eurovaalitappion jälkeen. Korhonen kertoo, ettei olisi joka tapauksessa ollut käytettävissä puheenjohtajaksi enää keväällä 2010. Kierrokset kävivät kovilla, mutta siitäkin selvittiin. Heikoimpien puolella Tässäkin asiassa Korhonen puhuu mieluummin valoisasta puolesta, joka antaa voimaa. . Toisaalta se oli myös helpotusjoulu. Tiedustelut Osmo Hekkala (040 503 2280). Pitää jaksaa seuraavaan päivään ja hakea siitä hyvät puolet. . Se johtuu vastuun kantamisen vaikeudesta, Korhonen sanoo kokemuksella, johon sisältyy olemista oppositiossa, hallituspuolueessa ja neljä vuotta ministerinä. . Meni pari vuotta ja alkoivat elämän vaikeimmat ajat. synkkä joulu. . Mutta muuta vaihtoehtoa ei ole kuin elää. Toivo viriää, järki sanoo muuta Yhteinen joulu kuitenkin tuli . Ei niin kovaa aikaa elämässä oikeastaan muulloin ole ollut. ja myös puolueen kannalta. Varmasti tehdään. Oikeistopuolueita ne ovat kumpikin. Vaalit mietintään vuoden kuluttua Kahden vuoden kuluttua eduskuntavaalikampanjat alkavat taas kiihtyä. He tekivät ratkaisunsa siinä vaiheessa kun irtaantuivat ja minusta se ratkaisu on voimassa seuraavissa vaaleissakin. Martti Korhonen » Syntynyt 27.2.1953 Oulu » Autonasentaja 1971?1985 » Pääluottamusmies 1986? 1991 » Kansanedustaja vuodesta 1991 » Alue- ja kuntaministeri 1999?2003 » Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja » Asunut lapsuudestaan lähtien Oulun Koskelankylässä » Harrastanut muun muassa musiikkia, ralliautoilua ja purjehdusta Kokoomuksessa ja keskustassa ei suurta eroa Joukkuehengen rakentaja Martti Korhonen valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi toukokuussa 2006 äänin 273?150. Toisaalta kun omat lapset kasvoivat tässä juostessa ilman että isä ehti sitä juuri huomaamaan, niin lapsenlapset saattavat tehdä saman, jos ei hiljennä vauhtia, hän puntaroi. Oma aika houkuttelisi. . Itsehän me kysyimme ennustetta ja ammattilaiset vastasivat, että todennäköisesti ei joulua näe. Näinhän tämä on kulkenut ja se on minusta aivan käsittämätöntä. Tilinumero IBAN: FI8157413620542362. Mitta on ollut sillä puolella tiukalla, mutta ei katkeamispisteessä, hän kertoo. Parhaillaankin eduskunnassa istuu kaksi vasemmistoliiton jäsentä äänestämässä epäluottamusta vasemmistoliiton ministereille. Nähdäänkö heidät kuitenkin vasemmistoliiton listoilla taas kahden vuoden kuluttua? Jos Korhosesta on kiinni, niin ei nähdä. Mutta hän pelkää, että nähdään. . Sitä riitti kuitenkin seuraavaan kesään asti. Keväällä 2006 Korhonen kävi lisäksi puheenjohtajakampanjaa Suvi-Anne Siimeksen yllätyseron jälkeen. . Olen istunut varmaan sadoissa ellen tuhansissa kokouksissa ja ei kukaan muu tuo niissä esille kaikista heikompiosaisia koskettavia asioita
Jossakin jäsenmaassa . Tätä periaatetta nakerretaan unionin sisältä käsin. Pääministeri Jyrki Katainen esikuntineen selvitti EU:n budjettineuvotteluita eduskunnan suurelle valiokunnalle keskiviikkona 13. helmikuuta. Suomen kootut sekoilut EU:n » EU:n budjettien ?aleneva trendi? on propagandaa, kirjoittaa Esko Seppänen. TEKSTI Esko Seppänen EUROOPAN UNIONIN jäsenmaat ruokkivat unionia jäsenmaksuilla, joilla niiden omaa rahaa kierrätetään Brysselin kautta niille takaisin EU-rahana. Jos jäsenmaan rahoille syntyy sillä matkalla hävikkiä, se on nettomaksaja. Liittovaltion kannattajat eli federalistit pyrkivät korvaamaan jäsenmaksut päästöoikeuksien myynnillä ja verottamalla varainsiirtoa eli rahakauppaa. on aina sen verran porvareita, että he voivat estää EU:n perustuslain demokratisoimiselta vaadittavan yksimielisyyden. Perustuslakinsa mukaan EU on pääoman, tavaroiden ja työläisten liikuttelun vapauksineen oikeistolainen projekti ja (?nanssi)kapitalismin poliittis-juridinen olomuoto Euroopassa. Niin kauan kuin EU rahoittaa toimintansa jäsenmaksuin (eikä sille anneta verotusoikeutta), unioni muistuttaa valtioliittoa eikä liittovaltiota. Yksi suurimmista EU:n menojen nettomaksajista on pieni Suomi, joka helmikuun huippukokouksessa valoi maksuosuutensa betoniin seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi. Kaikille kokouksen päätöksille tarvittiin yksimielisyys, ja kun Suomi salli nettomaksunsa korottamisen, asia on nyt lyöty lukkoon myös kahden seuraavan eduskunnan osalta. Jäsenmaksu ja liittovaltio Vasemmistoliiton liepeillä on alkanut esiintyä sellaisia näkemyksiä, että EU:n voi ja sen saa tehdä 14 liittovaltioksi, jos siitä tulee vasemmistolainen liittovaltio. Se ei ole mahdollista. yksikin maa riittää . Jos EU:lle annetaan jäsenmaksuista riip-
virallista tietoa jakavan Eurooppatiedotuksen mukaan . nettomaksaja 15 kertaa ja nettosaaja vain 3 kertaa. Vuosien 2000?2006 budjettikehyksen mukaan Suomen nettomaksu oli keskimäärin 70 MILJOONAA euroa. Maksumäärärahoja ei koskaan käytetä maksukattoon asti, ja siitäkin syntyy tilaa maksuja suuremmille maksusitoumuksille. ja kolmasosa Suomen nettomaksusta. Sillä tavalla alenevat rajusti näiden kahden maan todelliset nettojäsenmaksut. Luxemburg puolestaan hyötyy monen EU-elimen kotipaikkana eurokraattien rahavirroista. Euroopan talousalueen (ETA) Efta-maat tulouttivat EU:n budjettiin vuonna 2011 yhteensä 218 MILJOONAA euroa, mikä on niiden hinta pääsystä EU:n yhteismarkkinoille . EU:n virallisen tilastotoimen Eurostatin mukaan ? parempi kuin Suomessa. Jos Suomi ei olisi EU:n jäsen, sen sisäänpääsymaksu EU-maiden markkinoille olisi siis noin kolmannes nykyisestä nettojäsenmaksusta. 2 5000 00 000 ? 218 000000 ? budjettineuvotteluissa pumatonta ?omaa. Maksusitoumusmäärärahat ovat uudessa rahoituskehyksessä 960 miljardia euroa. Väärä luku Kataisen hallitus käyttää EU:n uuden vuosien 2014?2020 rahoituskehyksen kattolukuna summaa 997 miljardia » 15. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO TÄMÄ ON HYVÄ TIETÄÄ EU:N BUDJETEISTA Kahdeksantoista EU-jäsenyysvuoden aikana Suomi on ollut . eli kuusinkertainen sitä edeltäneeseen kauteen verrattuna! Suomi on niin antelias maa, että se on maksanut EU-jäsenyytensä aikana jäsenmaksua muiden maiden puolesta 2 500 MILJOONAA euroa. Nämä muut maat ovat Englanti, Saksa, Hollanti, Ruotsi ja Itävalta. Komissio on kuin taikuri, joka vetää tyhjästä hatusta sinne piilotetut numerot. EU:n budjeteissa on kahdet luvut: maksumäärärahat Komissio on kuin taikuri, joka vetää tyhjästä hatusta sinne piilotetut numerot. ja maksusitoumusmäärärahat. Maksut ovat sitä rahaa, jota komissio saa maksaa EU:n kassasta kunkin budjettikauden aikana. Tähän joukkoon kuuluu uutena maana Tanska, jossa sielläkin kansan kulutuskyky on Suomea suurempi. muinaisen Neuvostoliiton suunnittelukomitean Gosplanin viitoittamaa tietä kulkien . Hallituksen laskentatavan mukaan vastaava summa oli vuosien 2007?2013 budjettikehyksessä 405 MILJOONAA euroa . Niissä kaikissa kansalaisten kulutuskyky on . seitsenvuotinen rahoituskehys. Siinä asetetaan ylärajat EU:n vuosittaisille menoille. Ainoana maana rikas Saksa säilytti tulevien vuosien jäsenmaksualennuksensa täysimääräisinä. Hollanti ja Belgia ovat teoriassa Suomea suurempia nettomaksajia, mutta niillä on etu, joka on todellinen mutta jota jäsenmaksutilastot eivät kerro. Niiden satamien kautta tulee KeskiEuroopan sisämaihin tavaroita, joiden tullimaksujen keräämisestä Hollanti saa tänä vuonna 700 MILJOONAN ja Belgia yli 600 MILJOONAN kantopalkkiot (ja Suomi vaivaiset 50 MILJOONAA). rahaa, kyseessä on vallansiirto liittovaltion suuntaan. Seitsemän vuoden rahoituskehys EU:n vuotuisten budjettien pohjaksi valmistellaan . Maksujen maksimimäärä on uudessa vuosien 2014?2020 rahoituskehyksessä 908 miljardia euroa. Maksusitoumukset ovat lupauksia siitä, että EU maksaa maksumäärärahoista myös ne monivuotiset kulunsa, joihin komissio on sen sitouttanut. Niiden rahoittamiseen se ei saa ottaa velkaa. Komissio valmistelee rahoituskehyksen arvaamalla jokaisen 28 jäsenmaan osalta erikseen ja jokaiselta seitsemältä vuodelta erikseen maan talouskasvun (BKT) ja arvonlisäverokertymän, joiden perusteella määräytyvät EU:n jäsenmaksut
Suomen kootut sekoilut EU:n budjettineuvotteluissa euroa.Sellainen summa saadaan, jos maksusitoumuksiin lasketaan mukaan myös rahastotalous. Ne oli laskettu vuoden 2004 hinnoilla. Näiden lukujen perusteella ei selvästikään toteudu EU:n budjettien ?aleneva trendi. Elämä jatkuu. Stubbin oppi: ?Neuvottelujen loppuvaiheessa on aina kaksi tavoitetta: saada mahdollisimman hyvä diili ja saada lopputulos näyttämään mahdollisimman hyvältä kotona.? Lukujen todennettavuutta mutkistaa vielä se, että kaikkiin tulevien vuosien lukuihin sisältyy sama viive kuin edelliselläkin budjettikehyskaudella: Sen johdosta Suomen vuosien 2014 ja 2015 nettomaksut ovat alhaisemmat kuin loppukauden maksut, kun kaikkia asiaan liittyviä lakeja ei saada voimaan parin ensimmäisen vuoden aikana. Suomi maksaa omille maanviljelijöilleen omasta budjetistaan kansallisia maataloustukia toiseksi eniten kaikista EU-maista. Sen perusteella Suomen maksuosuus kasvaisi 0,26 prosentista kansantuloa 0,32 prosenttiin. Suomi palasi tässä yhteydessä omaan kansalliseen laskentatapaan, kun sen käyttämisellä nettomaksun lisääntyminen saadaan näyttämään prosenteissa pienemmältä ja nousevan vain 0,22 prosentista kansantuloa 0,27 prosenttiin. Suuressa ?rehellisyyden. Käytännössä me siis maksoimme valtaosan maataloustukiaisistamme itse, ja sen lisäksi me osallistuimme nettojäsenmaksullamme muiden maiden maatalouden tukemiseen 200?300 miljoonalla eurolla! On kritisoitu sitä, että Suomi ei vaatinut samanlaista jäsenmaksualennusta, jota Tanska alkaa saada 130 miljoonaa euroa vuodessa. EU:ssa se jatkuu niin, että Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) talousennusteen mukaan EU:n yhteisvaluutta-alue on tänä vuonna koko maailman pysähtynein (vähiten dynaaminen) talousalue. SIRPA KOSKINEN 16 Bulgaria laisen kansallisen laskentatavan, joka rahassa mitattuna näyttää tulevan Suomelle kalliimmaksi? Syy on se, että komission laskentatavan mukaan menojen todellinen kokonaismäärä ei täsmää budjettien lopullisen kokonaissumman kanssa; onhan komission luvuista jätetty pois joukko todellisia ulkosuhde- ja hallintokuluja. Vain Ranska on edellä. Tämä kerroin on taikurin hatusta vedetty ?ktio kuin ovat maakohtaiset BKT- ja arvonlisäveroarvaukset. Alexander Stubb vastaa kritiikkiin niin, että siinä tapauksessa Suomi olisi menettänyt niin sanotun maaseutukirjekuoren 600 miljoonaa eli 85 miljoonaa euroa vuodessa sekä oikeuden maksaa itse kansallista tukea siihen päälle. luonnonoloiltaan meitä paljon edullisempien . (siis se, että uusi rahoituskehys olisi alempi kuin edeltäjänsä). Siinä suurin menoerä ovat ne maksut Euroopan kehitysrahastolle, joita ei rahoiteta EU:n budjetista. Kun kokouksen loppupäätelmissä maksusitoumusten katto oli 960 miljardia ja maksumäärärahojen katto 908 miljardia euroa, olennaisen tärkeää on huomata niihin lukuihin liittyvä viittaus: ?Kaikissa luvuissa on käytetty vuoden 2011 kiinteitä hintoja.? Tämä viite kertoo, että kaikki budjettiluvut riippuvat komission käyttämästä 2 prosentin de?aattorista, siitä, että kaikki vertailut ovat silkkaa laskuoppia. Kun tätä uutta sopimusta edeltänyt vuosien 2007? 2013 maksukehys hyväksyttiin lopullisesti 17.5.2006, vastaavat luvut olivat paljon alhaisemmat: maksusitoumukset 864 miljardia ja maksut 821 miljardia euroa. Se ei näy Suomen nettomaksulaskelmissa (kuten eivät myöskään Suomen rajoilla perittävät ja EU:lle tänä vuonna lähetettävät yli 170 miljoonan tullitulot). Kun Suomen hallitus käyttää EU:n budjettikehyksestä tällaista lukua (997 miljoonaa), se johtaa suureen sotkuun verrattaessa tulevia mutta ?ktiivisiä maksusitoumusmäärärahoja realisoituneisiin maksumäärärahoihin. Ongelma syntyy eri vuosien erilaisesta hintatasosta. MAATALOUDEN KANSALLISET TUET 2011 Luettelo maatalouden kansallisten tukiaistensa maksajista vuonna 2011 osoittaa Suomen epäonnistuneen täydellisesti EU-jäsenyysneuvotteluissa (luvut miljoonaa euroa): Ranska Suomi Saksa Italia Budjettikasvu ei taitu Helmikuun huippukokouksen tulosta markkinoitiin suurena voittona Suomen ja eräiden muiden maiden vaatimuksille EU:n budjettikulujen leikkaamisesta. Sillä se on täydellisesti hiljentänyt kepun nettomaksukritiikin. EU:n budjetista saatavat aluekehitysrahatkin vähenevät erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomesta tavalla, josta päätetään vielä erikseen. Tässä ollaan eikä muuta voida. Kun EU ei suostunut kustantamaan Suomelle omaa maataloutta ja kansanäänestyksessä tarvittiin EU:hun liittymiselle maanviljelijöiden tuki, se ostettiin omalla rahalla niin sanottuna kansallisena tukena. Kaikkien muiden . Suomen nettomaksun korotus ei siis tule näkyviin uuden kehysbudjettikauden alussa. Sen sijaan budjettikauden lopussa vuonna 2020 Suomen nettomaksu saattaa hyvinkin olla sen vuoden rahassa lähempänä miljardia euroa kuin hallituksen laskemaa 520 miljoonan euron vuosikeskiarvoa. Hollanti Espanja Puola Kreikka Irlanti Englanti Romania Unkari T?ekki Itävalta Tanska Belgia Latvia Liettua Slovenia Ruotsi Viro Kypros Kataisen hallituksen sekoilu 1441 1195 892 833 697 690 681 414 379 325 260 238 222 189 92 89 86 86 68 41 34 22 22 19 10 5 5 Luxemburg Suomen hallitus palasi tässä yhteydessä käyttämään tulevien vuosien nettomaksun laskennassa Suomen omaa todellisiin lukuihin perustuvaa laskentatapaa, joka otettiin Suomessa vuonna 2007 käyttöön propagandatarkoituksessa Suomen nettomaksun näyttämiseksi todellista alhaisempana. Komission nettomaksuluvuista on jätetty jakamatta jäsenmaiden kontolle vajaat 10 prosenttia EU:n menoista, mikä pienentää systemaattisesti jokaisen maan laskennallista nettomaksua tuolla prosentilla. Miksi sitten Kataisen hallitus otti uusiokäyttöön sel- Slovakia Malta Portugali Maataloustuet Suomen erityisongelma EU:n budjettitaloudessa on maatalous. EU:lta saatiin vain 800 miljoonaa. Se on europropagandaa, jota kuvaa ns. puuskassaan Kataisen hallitus käyttää kaksinkertaista EU:n nettomaksuosuuden laskentatapaa meille yksinkertaisille ihmisille.. Suomi maksaa vuosittain noin 50 miljoonaa euroa tätä lähinnä suurten jäsenmaiden entisille siirtomaille annettavaa kehitysapua. Eräällä tavalla Suomen nettomaksulisää on myös tämä kansallinen tuki, jota näyttää luvatun MTK:lle EU:lta saatavien tukiaisten leikkausten vastapainoksi. Sellaiseen lupaukseen viittaa se, että MTK ei liene koskaan ennen kehunut hallituksen Brysselin tuliaisia. maiden maatalouden kustannukset EU kyllä maksaa. Vuonna 2011 me maksoimme omasta budjetistamme omia maataloustukiaisia noin 1 200 miljoonaa. (Tarkat luvut oheisessa taulukossa.) Omasta budjetistamme maksettavien maatalouden kansallisten tukiaisten ongelma periytyy jo jäsenyysneuvotteluista. Siksi komission lukuja pitää korottaa tietyllä kertoimella, jolla maakohtaiset liian alhaiset luvut palautetaan todellisten menojen tasolle
Poikkipuolista sanaa duunareilta ei hyväksytty. lähinnä Venäjältä tullutta . Tällä luvulla ei sentään aivan kärkeen päästy, sillä japanilaisilla leireillä kuoli sotavangeista noin 35 prosenttia. Saksan leireillä venäläisistä vangeista kuoli noin 60 prosenttia ja suomalaisista vangeista neuvostoliittolaisilla leireillä noin 40 prosenttia. Syksyllä ilmestyneessä kirjassaan Sotavankileiri nro 23 (Helsinki Kirjat) Terho Pimiä kertoo sotavankien kehnosta muonituksesta, jolla oli tietysti osuutta korkeaan kuolleisuuteen. Leiriläisille valmistettiin erityistä sotavankimakkaraa ja sotavankijuustoa, joita ei suomalaisille tarjottu. Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa (WSOY). Kirjassa kerrotaan muun muassa siitä miten erilaista pankkitoiminta oli Suomessa menneinä aikoina: ?Köyhänpuoleisen tai keskiluokkaisenkin yksityishenkilön oli 1900-luvun alussa jokseenkin mahdotonta saada luottoa kuin korkeintaan lyhytaikaisina vekseleinä, joita liikepankit suosivat rahan kiertonopeuden takia. Vuorineuvos Gösta Serlachius (1876?1942) taas nimitti kilpailevan liikepankin Yhdyspankin tirehtöörejä kiukuspäissään ?kuolemattomiksi?. siaalisen arvojärjestyksen muuttumattomuuteen. Lisäksi punakapinan syyksi on ehdoteltu ulkoapäin . Silloin piikkilankojen takana nälkään kuoli paljon enemmän väkeä kuin sisällissodan taisteluissa. 17. Pahimmillaan Suomenlinnan sotavankileirillä oli 8 000 vankia. rioitsija Oula Silvennoisen teos Paperisydän. Göstä Serlachiuksen elämä (Siltala). Viime vuoden lopulla ilmestyi Markku Kuisman ja Teemu Keskisarjan mielenkiintoinen kirja Erehtymättömät. Kurvit rvit suoriksi Jukka Parkkari jukka.parkkari@fonet.? Ei heikkohermoisille OIKEISTON SUUNNALTA aina silloin tällöin väitetään, että Suomen työväestö ja köyhät maatyöläiset nousivat vuonna 1918 sisällissotaan johtaneeseen kapinaan silkkaa ilkeyttään ja kateuttaan. Tuotto kertyi kaupasta ja teollisuudesta, joihin palvelut oli tietysti keskitettävä. Ja kylmä ja kova mies menestyikin aina melkoiseen kansainväliseen liiketoimintaan saakka. Silvennoinen kuvaa kuinka Serlachiukset olivat alaisilleen kuin kuninkaita. Hän ei kuitenkaan aloittanut tyhjästä, vaan pääsi enonsa Gustaf Adolf Serlachiuksen aloittamaa puuteollisuutta kehittämään. Siihen toki vaikuttivat muutkin syyt kuin pelkkä hyvä tahto. LOPUKSI TODETTAKOON, että vuoden 1918 punavankileireillä ei olut edes sotavankimakkaraa. Siihen oli vuoltu risti, ja sen luo tuotiin vuosikymmenten ajan salaa kukkia?, Oula Silvennoinen kertoo. JA SITTEN tekstiä, jota ei suositella heikkoher- VIIME SYKSYN kirja-antiin kuuluu myös histo- Suomenlinnan vankileiri oli toiseksi suurin sisällissodan seurauksena Suomeen perustetuista vankileireistä. Siitä löytyy roppakaupalla syitä siihen miksi Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty punakapinan aloittamiseksi 1918. Mäntän patriarkka Gösta Serlachius oli maamme vaikutusvaltaisimpia teollisuusmiehiä sotien välisenä aikana. Gösta oli tyly jopa omia lapsiaan kohtaan. Ja palkkaerot tehtailla olivat tietysti hirmuiset. Niitä valmisti kymmenkunta lihajalostuslaitosta. Sotavankien kuolleisuus Suomessa oli suurin heti jatkosodan alussa, jolloin vankien huomattava lukumäärä (kaikkiaan 64 000) yllätti muutoinkin ruokapulasta kärsivän maan. Sodan loppua kohden vankien oloja kohennettiin. marxilaista kiihotusta ja propagandaa. Kapinaan nousun syitä käsitteli erinomaisesti VTT Veli-Pekka Leppänen 1.2. Esimerkiksi sotavankimakkaran valmistukseen tuli käyttää ?teurastuksessa hylättyjä osia, kuten verta, maksaa pernaa, pötsiä, kiveksiä yms. Tällä perustella pankkitoiminnan ominaispiirteitä voisi tarjota vuoden 1918 sisällissodan syiden pitkään luetteloon.? Kuisman ja Keskisarjan kirjan nimen lähtökohtana on se, että Kansallis-Osake-Pankissa kutsuttiin sen korkeita johtajia ?erehtymättömiksi?. Useamman vuoden maksuajalle venytetty laina oli ylellisyys, josta pääsi osalliseksi vasta suurehko liikemies.? Kirjan tekijät arvelevat, että kehittyneemmässä pankkijärjestelmässä Linnan romaanin Koskelan Jussi olisi ostanut puoli-ilmaista suota ja lyhentänyt velkaa raivion tuotolla. Lainaan vielä Erehtymättömiä: ?Rahvaan luottokysyntä patoutui myös kaupungeissa, vaikka sosialismin nousua säikähtäneet äfäärifennomaanit tahtoivat turvata yhteiskuntarauhan kohottamalla Söörnäisten, Kolikkoinmäen tai Raunistulan työläiset omistavaan luokkaan.? Herrat uskoivat, että omistusasuntojen avulla duunareista voitiin kasvattaa ?itsetietoisia, kehittyneitä työmiehiä, jotka voisivat olla yhteiskuntamme tukena ja kaunistuksena?. Taloushistorioitsijat toteavat kuitenkin tylysti: ?Mutta kaupunkien proletariaatti jäi miltei yhtä lailla lapsipuoleksi kuin maalaiskurjalisto. Pankeissa ei ollut asuntolainaosastoja. Sääty-yhteiskunta nojasi so- moisille. Johtajat tienasivat melkein kuin nykyiset optiomiljonäärit. Silvennoinen toteaa jo eno-Serlachiuksen olleen tyyppiesimerkki isäntävaltaisesta yritysjohtajasta. Suhteet työväkeen rakentuivat eriarvoisuudelle. Tarkennetun reseptin mukaan sotavankimakkaraan voitiin käyttää ruhojen pää- ja sorkkalihat, pötsit, keuhkot, utareet, satakerrat, suolenpätkät ja punaiset verisolut. Sotavankimakkara ei ulkonäöltään juurikaan eronnut tavallisista makkaroista. teuraan osia?. Syksyllä 1942 ei sallittu enää laittaa kohtuja, pernoja, juoksumahoja, sukupuolielimiä tai luujauhoa. Heidän ainoa muistomerkkinsä oli kirkon lähellä sijainnut niin kutsuttu teloitusmänty. Tutkija toteaakin: ?Niin kuin kuningas alamaisiltaan, myös tehtaanisännät edellyttivät palkollisiltaan tottelevaisuutta ja nöyryyttä maksamistaan palkoista.? Sisällissodan jälkeen Serlachiusten valtakunnassa hävinneiden osa oli kova. ?Vilppulassa punaisten ruumiit maatuivat merkitsemättömässä joukkohaudassa. Jos arvioitte kuuluvanne tähän ryhmään niin lopettakaa lukeminen tähän! Toisen maailmansodan aikana kuolleisuus suomalaisilla sotavankileireillä oli kansainvälisesti vertaillen suuri, noin 30 prosentin luokkaa. ilmestyneessä Viikkolehdessä, mutta en malta silti olla palaamatta vielä asiaan. Mielestäni hyvän selityksen kapinan syihin maaseudun köyhälistön eli torppareiden näkökulmasta on antanut Väinö Linnan romaani Täällä pohjantähden alla sekä siitä tehdyt Edvin Laineen ja Timo Koivusalon elokuvat. Syitä tehdastyöläisten nousuun kapinaan tarjoaa jatkuvasti muun muassa uusin historiantutkimus. Tallettaminen oli kannatettavaa koko kansalle, mutta antolainaus kohdistui harvoihin etuoikeutettuihin.? Tutkijat päätyvätkin pohdiskelemaan: » Pankkitoiminnan ominaispiirteitä voisi tarjota vuoden 1918 sisällissodan syiden pitkään luetteloon. ?Mikäli aikakausia verrataan, saattoi 1930luvun velkaisella pientilalla raataminen sittenkin olla pienempi paha kuin loputonta sukanvarsisäästämistä edellyttänyt proletaarin tai torpparin taloudellinen itsenäistymisprojekti
Tunnistettavaa tästä 18 Tällaista esitystä ja käsikirjoitusta ajasta ja ihmisestä, jotain joku osuu, vaikka ei anna vastauksia. ei tehdä vain muita tarkkailemalla, omaa pimeää puoltakin on pengotHäiriötekijä näyttää kuinka meistä, rituaalein ja rutiinein, toimistounitava. Sysimusta näyttämö ja harmaan sävyt korostavat, että pimeällä puolella liikutaan. Kohtausten välillä välähtelevissä video- ja still-kuvissa ja epämääräsissä äänissä on painajaisten logiikka ja tunnelma, kaaos. Se koostuu episodeista, videopätkistä, kuvista, musiikista. Ensimmäinen puoliaika on sketsimäisempi, toinen aiheiltaan vakavampi, läsnä ovat niin julmuus kuin kuolemakin. Häiriötekijä kuvaa murtumakohtia normaalin ja epänormaalin, terveen ja sairaan, hallinnan ja sen kadottamisen rajalla. B kulttuuri ?En pidä katsojan itkettämisestä. Tilanteet viedään pitkälle kontrollin tuolle puolen eikä mitään selitellä. Kaikessa on silti jotain hyvin tunnistettavaa. Kuvassa Pirjo Lonka (maassa), taustalla Elina Kinihtilä. Pikimustaa ja häiritsevää » Häiriötekijä on julmaa huvia, joka järkyttää ja naurattaa melkein pissat housuun. Q-TEATTERIN HÄIRIÖTEKIJÄ on sukua oh- jaajansa Jani Volasen ja kumppaneiden televisiosarjoille Studio Julmahuvi ja Ihmebantu. Volasen ohjaama ja yhdessä näyttelijöiden kanssa käsikirjoittaman esityksen alaotsikko Synkähköt iltamat kuvaa hyvin esitystä. Ollaan irti ja ulkona Ihan arkisia tilanteita, kunnes... ja yritetään vimmaisesti saada kiinni Kohtausten käänteitä tai edes aijostain todellisesta. heita ei kannata tässä enempää pal- » Häiriötekijä häiritsee päätyttyäänkin. Se on hyvä merkki. jastaa, sillä juuri yllätykselliset ja absurdit näkökulmat ovat Häiriötekijän ydinmehua. Holtittomien tilanteiden vastapainoksi se on muodoltaan hallittu ja estetiikaltaan harkittu. Siitä syntyy läsnäolo; lavalla olvormuin, normein ja kohlaan tosissaan, ei tehdä iroteliain elein kuorrutenian kautta tai asettumalla vitsinkertojan tuista nykyihmisistä, paljastuu pienellä rooliin. in r raaputuksella piHäiriötekijässä e t t Q-tea t meä puoli. Se on hyvä merkki. Anna Paju HÄIRIÖTEKIJÄ. Häävideossa hymyillään ja nostetaan maljoja, mutta sekin näyttäytyy katsojalle tässä yhteydessä murhenäytelmän esinäytöksenä. Joku tässä tragedian ja komedian liitossa osuu ja uppoaa, en ole koskaan nauranut teatterissa niin vailla holttia kuin tätä esitystä katsoessa. Häiriötekijä häiritsee päätyttyäänkin. Pyrin siihen, että katsoja tuntee jotain, oli se sitten iloa tai surua.? Näyttelijä Armi Toivanen, Motiivi 2/2013. PATE PESONIUS Q-teatterin näyttelijät tekevät Häiriötekijässä tarkkaa ja taitavaa työtä. Ohjaus Jani Volanen, käsikirjoitus Volanen ja työryhmä. Lavalla Lotta Kaihua, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Elena Leeve, Pirjo Lonka ja Eero Ritala.. tehty. Esitys on hyvin lihallinen. Itsensä karvattomaksi ja hampaattomaksi muokannut ja ihan pehmeäksi vauvaksi syövä mies (Tommi KorArmotonta ajankuvaa pela) voisi olla sellaisen päähenkilö. Q-teatterin työryhmä on tehnyt tarkkoja havaintoja ajastamme, jossa taHajoava arki voitellaan 15 sekunnin julkisuutta ampumalla itseään niittipyssyllä Hajoava kopiokone, asuntonäyttö, peukaloon ja jakamalla siitä tehtyä uuden miesystävän esittely ystäville. videota netissä. Olemon vakavia, jopa y n on teh ä m h meko kaikki vain traagisia aineksia. y r ö ty toja in a töytäisyn päässä Joidenkin kohtav a h tarkkoja usten taustalla on hallinnan meneme. ajastam tunnistettavia uutyksestä? Hallittuun tisia. eloon eivät kuulu Niin erikoista oimyöskään ihmisruureyhtymää tai pakkomin eritteet ja toiminnot, miellettä ei olekaan, etteikö mutta nekin tuodaan näyttämölle. siitä olisi joku ?4D-dokumentti
Vaikka sen tarkoitus on todennäköisesti vain kasvattaa katsojakunta suomenkielisiä laajemmaksi, näyttämön takaseinään heijastetut tekstit tuovat esitykseen yhden ulottuvuuden lisää. Anna Paju EURYDIKE. Kyse on kansakunnan historiasta ennen Helsinkiä, Soikkanen alleviivaa. Kyse ei ole siitä, että Turun ja Helsingin yliopistot taistelisivat pronssikuvan omistuksesta. Niin isoa virhettä ei olekaan ettei sitä jollain tavalla saisi korjattua. Vaikka oltaisiin miten syvällä ja tuntuu ettei ole ulospääsyä, niin toivoa on aina. Toisaalta oman kohtalonsa voi Kilven mielestä myös tietoisilla ratkaisulla sinetöidä, kuten tekee elokuvan ja romaanin Lalli, Piken entinen miesystävä. AKU LOUHIMIEHEN tulee vahva tunne siitä, että kirjoittaja tuntee maailman . Emmi Parviainen, Harri Melko hirviömäistä Lallia 8-pallossa näyttelevän Eero Ahon (oik.) mukaan kusipäistäkin hahmoa on rakastettava tai ainakin nähtävä kaikki tämän silmin. Ahon vieressä ohjaaja Aku Louhimies. Nousiainen, Juha Muje, Petri Manninen. Ohjaus Yana Ross, roo- leissa mm. Jos joku ymmärrys lisääntyisi vaikka siitä, ettei vankilasta vapautumisen jälkeen ole kauhean helppoa tulla elämään takaisin. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? 8-PALLO on kuvattu keväällä 2011 Helsingissä, Espoossa ja Marko Kilven kotikaupungissa Kuopiossa. Ensi-ilta elokuvateattereissa 22. helmikuuta. LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA Lyhyesti Visuaalinen, mutta viileä Eurydike YHDYSVALTALAISKIRJAILIJA Sarah Ruhlin näytelmä Eurydike kertoo kreikkalaisen Orfeus-myytin Eurydiken näkökulmasta. Lyhyesti: Kirjoja rakastava, mutta bimbomainen Eurydike ja musiikista elävä Orfeus rakastuvat, vaikka eivät näytä todella kohtaavan toisiaan. Elokuva, jossa olisi kesä ja häät ja luksusveneitä, olisi aika erilainen. Louhimies paljastaa kuitenkin yhden agendansa; hän haluaisi suvaitsevaisuuden lisääntyvän. . Miten Eurydiken isä saa Tuonpuoleisessa yhteyden kaiken unohtaneeseen tyttäreensä? Mistä syntyy ihmisten ja sukupolvien välinen side? Sukupolviteema on näyttämöllä läsnä myös Emmi Parviaisen (Eurydike), neljännen polven näyttelijän hahmossa. Yana Rossin ohjaus on unenomainen, käytössä on muun muassa nykysirkukselta lainattuja keinoja. Esimerkiksi Eurydiken saapuminen tuonpuoleiseen nousee sekä visuaalisuudellaan että fyysisyydellään esiin. ?Mitä mietit?. Soikkasen mukaan Sollennitetssalen on Suomen Ruotsin-vallan ajan historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävin juhlasali. . Niin kauan kuin Turun Akatemiatalon juhlasaliin ei saada rintakuvaa takaisin, sali on hänen mielestään raiskattu. . TURUN YLIOPISTON poliittisen historian professori Timo Soikkanen haluaa Aleksanteri I:n rintakuvan takaisin Turkuun. Ruotsin-vallan ajan arvokkaimman juhlasalin saattaminen alkuperäiseen asuunsa on merkittävä teko koko maan historian ja kulttuurin kannalta, Soikkanen sanoo. Sisätiloihin tarkoitettu patsas on saanut virttyä ulkoilmassa Kansalliskirjaston puutarhassa Helsingissä vuodesta 1957 lähtien. Helsingin yliopisto on nyt päättänyt siirtää veistoksen laitoksen päärakennuksen kolmanteen kerrokseen. Niissä on realismin ja autenttisuuden tunne, sanoo Aku Louhimies. Se ei ole ihme, sillä Marko Kilpi on paitsi kirjailija ja entinen dokumentaristi, myös vanhempi konstaapeli Kuopiosta. Louhimies kertoo päässeensä itsekin elokuvaa valmistellessaan kulkemaan poliisien mukana ja tapaamaan ihmisiä, jotka elävät tarinan kuvaamassa maailmassa. . KU Toivoa on, muttei ehkä kaikilla holi on mukana usein, mutta huumeisiin liittyy aina moniongelmaisuus, mikä tekee sekä huumerikosten selvittämisestä että huumeongelmaisten auttamisesta työlästä. » Aku Louhimies teki elokuvan romaanista, joka sai alkunsa valokuvasta. AKU LOUHIMIES kertoo pitävänsä paljon tänään ensi-iltansa saava elokuva perustuu Marko Kilven palkittuun romaaniin Elävien kirjoihin (2011). Tämä rikosromaani puolestaan sai ideansa Kilven näkemästä valokuvasta. . Itse sanoisin kaikkia päihteitä yhtä ongelmallisiksi, alkoholihan on aika usein läsnä kaikessa mihin poliisi joutuu puuttumaan. Marko Kilpi tarkentaa, että alko- » Tulkinnat tekee katsoja. dokumenttielokuvista. . Yhteys katkeaa lopullisesti. Mikä merkitys sanoilla ja muistilla on ihmisten kohtaamisessa, mitä tapahtuu, kun ei ole kieltä, ei muistia. KILVEN KIRJOISTA Marko Kilpi sai romaanistaan Savonia-kirjallisuuspalkinnon. josta kirjoittaa. Siinä oli äitivanki. Alkuperäisteoksessa juonirönsyjä on runsaammin, mutta Louhimiehen elokuva keskittyy nimenomaan valokuvan hahmoon. Vankilasta siviilielämään palaava nuori äiti Pike (Jessica Grabowsky) kamppailee irti entisestä elämästään ja huumemaailmasta. Kansallisteatteri. 19. on vaarallinen kysymys. Kun Orfeus ja Eurydike kaiken kaipaamisen jälkeen viimein kohtaavat, he puhuvat toistensa päälle, kuuntelevat toisiaan entistä vähemmän. Siihen motivoi erityisesti pienen tytön äitiys. Marko Kilpi uskoo, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa alusta. . Sen tulkinnan saa hänen mielestään tehdä katsoja. . Se yhteiskunnallinen todellisuus, jonka poliisi kohtaa on hyvin erilainen kuin se, jonka minä arjessani kohtaan. Näiden maailmojen eriarvoisuus on Louhimiehen mukaan silmiinpistävää. . Tietenkin teen valintoja siinä millaisia aiheita kuvaan. Kivien kuoron kammottavat ja hämmästyttävät hahmot ovat kekseliäät. Tunnetasolla esitys kuitenkin jättää katsojan etäälle. Esityksessä on sekä englannin että venäjänkielinen tekstitys. Olen yrittänyt ajatella niin, että . Eurydike saa kirjeen kuolleelta isältään, kuolee hääpäivänään ja joutuu Tuonpuoleiseen, josta Orfeus hänet yrittää noutaa. Esitys vie ajatukset niin muistisairauksiin, vanhenemiseen kuin kaikenlaiseen kommunikoinnin vaikeuteen. ktio on paikallaan kuvaamaan todellisuuden illuusiota silloin kun mennään aiheisiin, joita ei dokumentin keinoin voi näyttää. Ohjaaja ei halua antaa lukuohjeita elokuvilleen, eikä 8-pallon kohdallakaan määritellä, onko kyse rikostarinasta vai yhteiskunnallisesta elokuvasta
Järvinen itse arveli järjestäneensä ?ehkä toistasataa? mielenosoitusta. Lehdistössä hänet ristittiin ?barrikadimaisteriksi. ja suojelupoliisin mielenosoittajia varjostavat tiedottajat alkoivat käyttää raporteissaan samaa lempinimeä. Toinen ?barrikadimaisteri. Hän valitsi kirjaltajan oli väkeä kaikista vasemmistoammatin, mutta jatkoi opiskelusuuntauksista, Vietnamin Ystäaan iltaoppikoulussa ja yliopisvyyden Komitea ja Lokakuun 16. päivän liike, joka menetyksellitossa akateemiseen loppututkintoon saakka. sesti vaati rukouslauantaiden huvikieltojen poistamista. Järvinen oli homoseksuaali, ?Barrikadimaisteri. Molemmat olivat oikeitakin maistereita. Marssijat vastaan tutkijat NUOREMPI POLVI Itsekin aktiivisesti 1960-luvun radikaaliin nuorisoliikehdintään osallistunut toimittaja Bjarne Nitovuori on kirjoittanut mainion perusselvityksen tuon ajan monista järjestöistä ja liikkeistä sekä erityisesti niiden järjestämistä mielenosoituksista. Samalla kirja on päähenkilönsä Yksi Järvisen kiinnostuksen kohteista oli Sadankomitea, jossa hän kuului ?marssijoihin?; Nitovuoren mukaan siis häviäjiin, koska ennen pitkää niskan Sadankomiteassa päälle pääsivät ?tutkijat?, joiden joukosta tulikin sitten kansanedustajia ja korkeita virkamiehiä. Huotarista tuli maolainen, mutta Järvinen pysyi jonkinlaisena vasemmistososialistina, jonka poliittinen ura huipentui varavaltuutetun asemaan Helsingin kaupunginvaltuustossa. Järvisen haaveena oli muotoilla TPSL:stä uusi radikaali vasemmistopuolue SKDL:n ja SDP:n väliin. Lapsena sairastetun polion vuoksi Barrikadimaisteri Pentti Järvinen ja 1960-luvun marssijat. oli ollut mikä hänen lähipiireissään oli mukana jo hieman varhaisemyleisesti tiedossa. Kirjat Barrikadimaisteri Suponkin kirjoissa » Pentti Järvisen Pentti Järvisen poliittinen henkilökuva. muotokuva laajenee 1960-luvun uusvasemmiston historiikiksi. ei tietysti tiedä Pentti Järvisestä (1936?2001) mitään, mutta varmasti monet 1960-luvun radikaaleista muistavat hänet lukemattomien marssien ja mielenosoitusten organisoijana. Loansainnut Järpussa on luettelo vinen sai 1980-lueri porukoista lukivulla työpaikan jan helpottamiseksi. Ruotsista ja jäi sinne. Eräänlaiseksi 1960-luvun Hänestä tuli jopa Ruotsin kansarauhanliikkeiden pahaksi henlainen. geksi kirja nostaa Suomen RauKirjansa lopulla Nitovuori hanpuolustajien pääsihteerin pohtii, mitä ?Barrikadimaisterin? Mirjam Vire-Tuomisen, joka ajoi 1960-luvusta jäi käteen: ?Suoran kaikissa käänteissä tiukasti Mostoiminnan järjestäjänä Pentti kovan asiaa. Järvinen oli edelläkävijä. järjesti luepoliitikkona hän epäonnistui kesällä 1968 kymmenen Punaitavoitteissaan.? set lauantait -nimellä tunnetNitovuori antaakin ymmärtää. Puo?Barrikadimaisteri. Ennen ja jälkeen TPSL-vaiheensa Järvinen oli sosialidemokraattisen puolueen jäsen. Järvisen organisoimiin järjes- hän oli monivammainen. Järvinen ei kyivät ?Barrikadimaisterin. Osan töihin kuuluivat myös Sosialistilapsuuttaan hän vietti lastennen opiskelijayhdistys SOY, jossa kodeissa. oli Tauno-Olavi Huotari. 226 sivua. VILLE SUTINEN Bjarne Nitovuori 20. että 1970-luvun suurissa tua mielenosoitusta, mutta jo samana vuonna hänen oma aktiiVietnam-mielenosoituksissa nävisuutensa lopahti. Siitä ei kuitenmassa Faros-seurassa, kaan juuri puhuttu, sillä joka oli uusvasemhomoseksuaalisuus mistolainen akaoli Suomessa kriteeminen kesminalisoitu aina i y s kustelukerho. vuoteen 1971 y p Jär vinen Nitovuoren saakka. isena kirja kerLeipänsä jonkinla o t too näiden ja Suomessa is m vasem usean muunTyöväen Siina. kin järjestön vistysliitosta sosialist vaiheista. anollut mukana enää edes Vanhan tamat opit. valtauksessa. Jukka Parkkari Ruotsin kansalaiseksi BJARNE NITOVUORI: Järvisen henkilökohtainen elämä ei varmasti ollut helppoa. Into