Kansan Uutiset 22.01.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 3-003251-163 3 Viikko 3 Perjantaina 22.1.2016 www.kansanuutiset.fi Valtapuolue runnoo Puolaa mieleisekseen s. 14 Jari Myllykoski 6 Yhtiöittäminen kunnissa 10 Tavoitteena onnellisuus 28. 26 Jättiläine n liikk uu har maal la alueella s. 16 Raiskauspuheesta tuli ase » Maahanmuuton vastustajien fantasioissa fakta ja ?ktio menevät sekaisin s
Sodan kiihtymistä edelleen pidettiin todennäköisenä. Näin totesi puolustusministeri William Perry. Samaan aikaan Venäjä hyväksyttiin ihmisoikeuksia tarkkailevan Euroopan neuvoston jäseneksi. Venäjän jäsenyys merkitsisi rautaesiripun lopullista murtumista, Lukin vetosi ennen äänestystä. Kai Hirvasnoro. hän ilmoittikin asettautuvansa ehdolle ?todennäköisesti?. Lopullinen päätös oli tulossa helmikuun puolivälissä. Terroristien tuhoaminen oli vain yksi merkki Kremlin otteiden kovenemisesta ja suosion kalastelusta ohi kommunistien ja nationalistien. 19.1.1996 uutisoitiin, että operaatiossa vapautettiin 82 panttivankia ja 18 oli kateissa. Jeltsin myös vahvisti kovan linjan miesten asemaa hallinnossaan. Venäläissotilaita kuoli 26 ja sissejä kolmisenkymmentä. Kovat otteet tulkittiin lähtölaukaukseksi Jeltsinin kampanjalle kesäkuun presidentinvaaleissa ja 22.1. Saa nähdä miten käy kesäkuussa, kun Huuh- kajat ottelee Belgiaa vastaan Brysselissä. Venäjä haki neuvostosta tukea nimenomaan maan demokratisoitumiselle. Lähteä sai muun muassa » Venäjän jäsenyys merkitsisi rautaesiripun lopullista murtumista. 2 Venäläinen Grad-raketti liikkeellä Pervomaiskojessa tammikuussa 1996. varapääministeri Anatoli T?ubais, joka oli Jegor Gaidarin johdolla alkaneen talousuudistuksen viimeinen toteuttaja hallinnossa. Gaidar muuten muistetaan myös Neuvostoliiton romah- dusta analysoivasta teoksesta Imperiumin tuho, joka ilmestyi suomeksi vuonna 2014. T?ubaisin erottamisen arvioitiin vievän talouspolitiikkaa duuman suurimmaksi puolueeksi nousseiden kommunistien vaatimaan suuntaan. Jeltsin sulki neuvotteluratkaisun T?et?eniassa pois jo marraskuussa 1995. Venäjän valtuuskunnan puheenjohtaja Vladimir Lukin korosti, että maassa on ensi kertaa vuosisatoihin ryhdytty toteuttamaan ihmisoikeuksia, lehdistön ja mielipiteen vapautta sekä perustaa vapaita kansalaisjärjestöjä. . Silloinkin vastassa oli Belgia. 20 vuotta sitten Vaalikampanjan verinen avaus VENÄJÄN OPERAATIO panttivankeja ottaneita tshetsheeni- sissejä vastaan päättyi verilöylyyn Dagestanissa sijaitsevassa Pervomaiskojen kylässä. Kannen kuva: Lehtikuva/ Patrik Stollarz Kansan Uutiset, Viikkolehti 22.1.?28.1.2016 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.16 C Keskustelu s.22 D Ulkomaat s.26 E Pelit s.32 F Media s.34 Ajankuva LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER SUOMEN JALKAPALLOMAAJOUKKUEEN ensimmäiset pelit uuden valmentajan Hans Backen komennuksessa eivät ole menneet aivan putkeen. Presidentti Boris Jeltsin päätti tuhota terroristit panttivankien hengestä piittaamatta. Huuhkajiksi maamme edustusjoukkue nimettiin vuonna 2007, kun Olympiastadionilla asustellut Bubi-huuhkaja päätti lähteä lentelemään viheriön ylitse kesken pelin. Siihen sillä oli Yhdysvaltainkin mielestä täysi oikeus
Ansiosidonnaista Hyytävän vastaanoton saaneiden paktyöttömyysturvaa leikataan. Sen sijaan työntekijöihin kohdenturäaikaiset työsuhteet lisääntyvät ja irtisavat haitat ovat todellisia. nomissuoja heikkenee. Kuvassa EK:n toimitalo Etelärannassa Helsingissä. van myös perustuslain ja kansainvälisten sirpa.puhakka@kansanuutiset.? TYÖMARKKINAT OVAT myllerryksessä tänä keväänä. Työmarkkinoiden pelisäännöistä käySipilän hallitus pakottaa työntekijät valitsemaan ruton valitsemaan ruton ja dään ideologista taistelua, jossa hallitus ja Elinkeinoeläja koleran välillä. Perinneskandaali ravistelee Suomea, koska uudessa postimerkissä on teollisesti valmistettu karjalanpiirakka. tai osan niistä . Paikallinen pakkolakiesityksiin. sopiminen edellyttäisi vahvaa neuvotteluTaistelu pakkolaeista on edessä, mikäli järjestelmää, mikä usein puuttuu pieniltä yhteiskuntasopimusta ei viidennellä yrityöpaikoilta. tyksellä synny. Hallituskumppani sisämiPaikallinen sopiminen romuttaa yleisLEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA nisteri Petteri Orpon (kok.) esitettyä maasitovuutta. Tässä muhii votteluissa ylimielinen. TyöPuolueen puheenjohtaja Timo Soini onkin yllättäen markkinoiden ja etenkin ay-liikkeen asemaa sopijaosapuoaktivoitunut. Hallituksen pakkolakipakeHallitus on sanellut myös työsopimuslatin taloudellisilta perusteluilta on pudonnut kiin muutoksia. Hän kantaa huolta suomalaisten työehtolena heikennettäisiin. jen puolesta. Työnantajat haluavat päästä hanmuuttajien palkkaamista muita heisopimaan työehtosopimuksia alemmista kommilla työehdoilla Soini tyrmäsi tämän. palkoista. Nämä ja moni muu fakta on pakotta» Sipilän hallitus jon riippuukin nyt työmarkkinaosapuolten neuvottelu- ja nut hallituksen patistamaan EK:n neuvottelupöytään. pakottaa työntekijät sopimistahdosta. Käytännössä tämä murentaisi Soinin kielteinen kannanotto on tekopyhä. työehtosopimusten aseman. Mitä vielä kolakien . on arvioitu oleherra pääministeri haluaa? Hallitus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK yrittävät monin tavoin padota ay-liikkeen valtaa. Nyt tuo selkänoja rakoilee. Perussuomalaiset män lakimuutoksia huomattavasti merkittävämpi. Näiden seurauksena määpohja. Kaikkein heiPuolue on sitoutunut hallituksen työntekoimmilla tässä muutoksessa olisivat pienkijöiden etuja leikkaaviin pahamaineisiin ten työpaikkojen työntekijät. EK:lla on ollut vankka tuki halideologinen pommi, joka on pakkolakeja ja muita työelälituksessa. Työntekijöiden kannalta yhteiskuntasokoleran välillä. män keskusliitto EK yrittävät monin tavoin padota ay-liikpimus olisi kuitenkin pakkolakeja myönteisempi tie. Sopikeen valtaa ja leikata työntekijöiden oikeuksia. misen kautta loivennettaisiin työntekijöihin ja etenkin julTyömarkkinaosapuolet hakevat vielä ratkaisua yhteiskisen sektorin naisiin kohdistuvia rajuja leikkauksia. kuntasopimusneuvottelujen raunioilla tällä kertaa EK:n Hallitus ajaa myös lainsäädäntöä, jolla laajennetaan ja aloitteesta. Työovat jo lähellä ahdinkoa kannatuksen huvetessa. markkinoiden marssijärjestys muuttuisi olennaisesti. Nopean tiedonkäsittelyn aikoina on syytä oppia hitaan elämän valmiuksia. Kasvatustieteen tohtori Pasi Sahlberg, Opettaja 1/2016 © TARMO KOIVISTO 3. Käsintehdyistä tuli mössöä, Postimuseosta on perusteltu kuvavalintaa. Toivottavasti helsinkiläissuunnittelijat eivät seuraavaksi ryhdy kunnioittamaan mustaa makkaraa ja korvaa sitä kuvassa aivan toisella, ihmisperäisellä, luonnontuotteella. Pääkirjoitus Työntekijöille edessä kylmää kyytiä sopimusten vastaisia. Tähän asti työnantajien asenne on ollut neulisätään yrityskohtaista paikallista sopimista. Pal- Tape Sanottua kotiin vaan. kummat? » Jos digitalisaatio todellakin muuttaa ajattelun taitoja ja hidastaa tiedollista oppimista, niin koulussa tulee pikemminkin lisätä kirjojen lukemista, empatian oppimista, oman itsensä etsimistä ja yhteistoiminnallisuutta
KU Toisen kauden kansanedustaja ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen pyrkii nyt puheenjohtajaksi. Vasemmistoliiton jäsenäänestys varmistui » Puheenjohtajan ?Työllistyminen ei edistyisi? TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK pitää epätodennäköisenä, että työllistyminen edistyisi hallituksen suunnittelemilla työsopimuslain muutoksilla. KU 4 paikkaa tavoittelevat ainakin Aino-Kaisa Pekonen ja Jari Myllykoski. järjestetään alkukesällä neuvoa-antava jäsenäänestys puolueen puheenjohtajasta. Tämä varmistui, kun myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen kertoi pyrkivänsä tehtävään. Hän on vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen, Pirkanmaan piirijärjestön puheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen. Pirkanmaan vasemmiston piirihallitus päätti myös tukea Pohjanmaan vasemmiston piirijärjestön puheenjohtajaa Kauko Niemeä, 51, vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi. 10 LEHTIKUVA/VESA MOILANEN Lyhyesti JUSSI JOENTAUSTA Torkkola ehdolle puoluesihteeriksi VASEMMISTOLIITON Pirkanmaan pii- rihallitus nimesi Sinikka Torkkolan (kuvassa) puoluesihteeriehdokkaaksi sunnuntaina. Myös Pohjanmaan vasemmiston piirihallitus päätti samana päivänä tukea Torkkolan valintaa. Kiinnostuksestaan tehtävään on Torkkolan lisäksi ilmoittanut hämeenlinnalainen Irma Taavela. Yhteiskuntatieteiden tohtori ja sairaanhoitaja Sinikka Torkkola, 55, työskentelee tutkijana ja pääluottamusmiehenä Tampereen yliopistossa. Jäsenäänestyksessä äänioikeutettuja ovat 29.4.2016 mennessä vuoden 2016 jäsenmaksunsa maksaneet puolueen jäsenet. Äänestys on neuvoa-antava, koska Suomen lain mukaan puoluekokouksen päätösvaltaa ei voi siirtää jäsenäänestykselle.. Meidän pitää pystyä tekemään hyvää yhteistyötä, mutta on hyvä, että vasemmistoliiton erilaiset arvot nousevat keskusteluun, hän sanoi. Pekosen mukaan hänelle tärkeitä asioita ovat työelämän kysymykset ja myös työelämän ja perheen yhteensovittaminen. Tietysti toivon, että saadaan VASEMMISTOLIITOSSA hyvä ja reilu kisa aikaan. KU JÄSENÄÄNESTYS Puheenjohtajaehdokkaille järjestetään maan kattava esittely- ja keskustelukiertue huhti- ja toukokuussa. Jäsenäänestys järjestetään postivaalina 16.5.?3.6. kotimaa A Perjantai 22. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut koeajan pidentämistä, takaisinottovelvoitteen joustavoittamista ja määräaikaisen työsopimuksen perusteen väljentämistä. . Kokousedustajia on 300. Myös vasemmistoliiton puoluesihteeri vaihtuu Oulussa, koska Marko Varajärvi ei pyri jatkokaudelle. Työnantajan on jatkossa helpompi päästä työntekijästä eroon. Työmarkkinajärjestöjä on hankkeen yhteydessä kuultu, mutta aitoa kolmikantavalmistelua ei ole ollut, koska tavoite on ollut jo valmiiksi annettu, lakimies Heli Ahokas STTK:sta sanoo. STTK:sta muistutetaan, että irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin perustein on Suomessa jo nyt hyvin helppoa. Juttu on sivulla kuusi. kesäkuuta. Kokouspaikkana on Oulun kaupunginteatteri. Äänestyksen tulos julkistetaan 6.6.2016. tammikuuta 2016 Merja Kyllönen s. 7 / Kalle Hyötynen s. Sarjan aloittaa kansanedustaja Jari Myllykoski. Puo- » Vasemmistoliiton puoluekokous pidetään Oulussa 10.?12. kesäkuuta. luekokouksessa hyväksytään myös vasemmistoliiton uusi poliittinen tavoiteohjelma. Kansan Uutiset haastattelee kaikki puheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat. Punaisen ja vihreän värin yhdistäminen oli hänelle ratkaiseva asia päätöksessä lähteä vasemmistoliiton toimintaan. Ylen haastattelussa Pekonen sanoi, ettei olisi lähtenyt haastamaan nykyistä puheenjohtajaa Paavo Arhinmäkeä. Ehdokasesittelyt Kansan Uutisissa Vasemmistoliiton puoluekokous pidetään Oulussa 10.?12. Aiemmin ehdokkuudestaan on ilmoittanut kansanedustaja Jari Myllykoski. Ehdokkuutta harkitsee vielä ainakin kansaedustajakolmikko Li Andersson, Hanna Sarkkinen ja Katja Hänninen. Ehdokkuudestaan Helsingin Sanomissa kertonut Pekonen toivoo kisaan mukaan lisää ehdokkaita.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) esitti viime viikonloppuna turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien palkkojen alentamista, jotta nämä pääsisivät nopeammin töihin. . VASEMMISTON puheenjohtaja, kansan- edustaja Paavo Arhinmäki (kuvassa) tyrmää kaavailut palkkojen polkemisesta. EK luopui ehdostaan, että myös AKT:n on jo ennalta sitouduttava sopimukseen. Joulun alla neuvottelut katkesivat AKT:n ilmoitukseen, että se valmistautuu liittokierrokseen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 erilaisia määräaikaisia työsuhteita oli 15 SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto prosenttia työsuhteista. Irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin perustein on Suomessa jo nykyisellään helppoa. Lehto muistuttaa, että Sipilän hallituksen esitykset ovat vanhoja keinoja ja tuttuja jo 90-luvun laman ajalta. Huutola oli oikeassa siinäkin, että asiassa tarvitaan EK:n liikahdus. Se tuli tiistaina, kun Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti olevansa valmis palaamaan neuvottelupöytään. Lehdon mukaan viime vuonna määräaikaisten osuus kasvoi. Tutut heikennyskeinot laman ajalta Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellun lakiesityksen mukaan työnantaja voi palkata uuden työntekijän irtisanotun tilalle jo neljän kuukauden kuluttua nykyisen yhdeksän kuukauden sijaan. STTK:n lakimies Heli Ahokas ar- ijöistä Työntek yhä tehdään n enemmä sseja heittopu kinoille. työmark vioi tämän helpottavan työnantajien mahdollisuutta kiertää työsuhdeturvaa. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta olisi kestämätön tilanne, jos luodaan kahden kerroksen työmarkkinat. Se ei helpottaisi sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja loisi täysin tarpeetonta vastakkainasettelua työntekijöiden välille, uskoo Arhinmäki. Hänen mukaansa turvapaikanhaki- joiden nopeampi pääsy työelämään turvataan viivytyksettä aloitettavalla ja turvapaikanhakijan aiemmalle osaamiselle perustuvalla koulutuksella. . sanelivat muutokset. Työsopimuslain muutos on yksi esimerkki monista hallituksen keinoista ajaa työelämän pelisääntöjä uusiksi. Kolmikantaisen työryhmän rooli on jäänyt nimelliseksi. Tuolloin helpotettiin määräaikaisella lailla työntekijöiden palkkaamista ja heikennettiin ehtoja muun muassa määräaikaisten osalta. Käytännössä virkamiehet . Vastaanottokeskuksiin tulisi palkata koulutettuja opettajia, joiden johdolla kieli- ja kulttuuriopinnot saataisiin aloitettua heti turvapaikanhaki- jan saavuttua. Selvitysten mukaan nämä muutokset eivät lisänneet työpaikkoja. Sekä Lehto että Ahokas arvostelevat lain valmistelun olleen luokatonta. Samalla voitaisiin kartoittaa hakijoiden osaaminen ja ammattitaito, Arhinmäki ehdottaa. Hänen mukaansa koulutetuille turvapaikan saaneille henkilöille on luotava nykyistä räätälöidympiä väyliä työelämään. Lehto muistuttaa, että he ovat jo ennestäänkin määräaikaisten työsuhteiden loukussa. hallituksen linjausten mukaisesti . Tämän jälkeen EK vetäytyi neuvotteluista. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies perusteli liikahdusta Suomen talouden vakavalla tilalla. Talouselämä-lehdessä hän sanoi, että päätökseen vaikutti osaltaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe, jossa tämä vetosi voimakkaasti työmarkkinasovun puolesta. SAK:N PUHEENJOHTAJAN Lauri Lylyn mukaan marssijär- jestys on se, että ensin neuvotellaan ja sitten katsotaan mahdollisen neuvottelutuloksen kattavuus. Neuvottelujen tavoitteena on alentaa yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla. Työmarkkinoilla mikään ei ole koskaan varmaa ennen kuin nimet ovat paperissa, mutta olisi suuri yllätys, jos hankkeen annettaisiin kariutua vielä kerran. Sopimusta tarvitsee kipeästi myös maan hallitus, koska asiantuntijalausunnoissa pakkolakien tehoon ei juuri uskottu ja ainakin osa niistä kaatunee joka tapauksessa perustuslakiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sitoumuksiin. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Lehto pitää työsopimuslain muutoksia työntekijöiden kannalta selkeinä huononnuksina. Päätökseen vaikutti osaltaan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe. 5. KU LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO Pätkätyön kynnys madaltuu » Määräaikaisten KU:N ARKISTO työsuhteiden perusteita löyhennetään. HALLITUKSEN AJAMAT työsopimuslain muutokset lisäävät pätkätyösuhteita ja madaltavat irtisanomisen kynnystä. Tulevaisuudessa määräaikaisiin työsuhteiseen voi palkata väljemmin ehdoin. Nyt puolue saa tahtonsa läpi. Työsopimuslain muutokset eivät ole yhteiskuntaneuvottelupöydässä. Nämä heikennykset hallitus ajaa läpi, vaikka yhteiskuntasopimus saataisiin neuvoteltua. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? LEHTIKUVA/JARNO MELA SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly palaa muiden työmarkkinajohtajien kanssa neuvottelupöytään. Työmarkkinoilla vielä yksi yritys » Tulppa irtosi, kun EK luopui AKT-ehdostaan PAKKOLAIT VÄLTETÄÄN ehkä sittenkin. Työmarkkinajärjestöt käynnistävät ensi viikolla uudelleen neuvottelut hallituksen kilpailukykypaketiksi kutsumien pakkolakien korvaavasta sopimuksesta. Vielä yhtä yritystä ennakoivat viime viikon Viikkolehdessä STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ja SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola. Uuden työntekijän koeaika pitenee kuuteen kuukauteen. Myös työntekijöiden takaisin palkkausaika irtisanomisen jälkeen lyhenee. Hallitus perustelee muutoksia työllistämiskynnyksen alenemisella. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto arvioi yhä harvemman pääsevän vakituiseen työsuhteeseen ja määräaikaisten työsuhteiden lisääntyvän. Hän pitää muutoksia työntekijöiden kannalta selkeinä huononnuksina. . Työntekijän asemaa heikennetään ja työntekijöistä tehdään yhä enemmän heittopusseja työmarkkinoille. Muutos lisää varsinkin synnytysikäisten naisten määräaikaisia työsuhteita. Kokoomuksen tavoitteisiin on jo pitkään kuulunut koeajan pidentäminen
loi puolueita, niin se tekee meistä kettutyttöjä, ja toki eläintenpidon eettisyys on meille tärkeää kuten myös lesbojen ja homojen asema, mutta usein äänestäjien mielestä tietyt asiat nousevat ?elämää suuremmiksi?. Kun media pro. Ihmiset saavat arvioida mieluummin hänen teemojaan. Puheenjohtajana hän uskoo vuorovaikutustaitojensa riittävän median kanssa pärjäämiseen. . Vasemmistoliiton puoluekokous LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO Jari Myllykoski » Syntynyt 27. Me olemme siinä mielessä huonoiten menestyvä oppositiopuolue. Jotain on, että kansa ei näe meissä vaihtoehtoa ja se on hankalaa. Myllykoskella on selvä näkemys siitä, mitä se jotain on. Vasemmistolaisia sympatiseeraava ay-liikekään ei ole pitänyt itsestään aktiivisesti ääntä. Asioista ei puhuta oikeilla nimillä, koska työpaikoilla ei puhuta politiikkaa ja ay-vaalitkin pidetään epäpoliittisin tunnuksin. . Puolueen sinänsä tarpeellisessa uudistumisprosessissa ajauduttiin eri raiteille kuin perinteinen äänestäjäkunta. . Se on sitten eri asia, kiinnostaisiko se. Vastakkainasettelua ei kuitenkaan tarvita. Ei riittävää yhteyttä ay-liikkeeseen Myllykoski lisää, ettei työväestöön ole tehty tietoista irtiottoa, mutta kiinteä yhteys ammattiyhdistysliikkeeseen pääsi katkeamaan. . Pidän yhtenä syynä perussuomalaisten nousuun sitä, että me häpeämme 1970-lukua ja silloista ayliikkeen voimakasta politisoitumista. Me tavallaan kannamme sitä taakkaa päällämme. Tämä näkyy niin, etteivät työpaikoilla edunvalvojina toimivat halua tuoda kasvojaan poliittiseen pelikenttään. Sillanrakentajan roolissa Myllykoski haluaa tässä keskustelussa itselleen sillanrakentajan roolin. Punavihreyden vastustaja hän ei ole. . Olisin kantaa ottava ja ahkera. Tuottaisin medialle tavaraa. Enää ei tarvitse toitottaa, että yrittäjä on aina riistäjä. Myllykoski ei halua arvioida, minkälainen puheenjohtaja hän olisi. Teolliset työpaikat, palkansaajat, ympäristöarvot ja eettisyys eivät ole minkäänlaisessa ristiriidassa. Tässä suhteessa eduskuntaryhmällä on Suomen nykytilanteessa hänen mielestään järkevä linja. Hyvinvoinnin luominen vaatii palkkatyötä ja siitä maksettavia veroja, muita työn muotoja väheksymättä. Palkkatyön lisäksi esimerkiksi ilman palkkasuhdetta tehtävä hoivatyö on työtä, joka tuottaa hyvinvointia kaikille. En meinaa viuhahtaa Näsinneulassa saavuttaakseni median huomion. loituvan puolueena, joka haluaa synnyttää jaettavaa eikä vain ole jakamassa. Jos unohdetaan viimeksi kuluneet 2?3 vuotta, niin kuinka monta työelämää koskevaa uudistusesitystä vasemmistoliitto on tuottanut julkisuuteen? Hänen mielestään nyt tapahtuu outoja asioita. Aikanaan on unohdettu pienviljelijät ja itsensä työllistävät kraatarit ja suutarit. Huumorintajuinen, iloinen ja paljon uusia avauksia tuottava, hän arvioi itseään. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?. Emme voi olla vain tätä. Puolue tarvitsee nyt ennakkoluulotonta vaihtoehtojen esittämistä usean puheenjohtajaehdokkaan voimin. Myllykoski haluaa vasemmistoliiton pro. Tämä on liian ahdas muotti » Kun media pro?loi puolueita, niin se tekee meistä kettutyttöjä. vasemmistolle. Hän toivoo, että puheenjohtajavaali palvelee puolueen linjakeskustelua ja linjavalintaa. Sille sektorille olemme tulleet uudistumisprosessin aikana, NAKKILALAINEN KANSANEDUSTAJA 6 mutta emme ole riittävästi palkkatyössä olevien ja palkkatyötä haluavien kiinnittymispuolue. Hän kiistää vastustavansa punavihreyttä, mutta muuttaisi punaisen ja vihreän suhdetta toisiinsa. Ne tukevat toisiaan, jos halutaan vahvistaa tätä maata, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus elannon tuovaan palkkatyöhön mahdollisimman laajalti. Hän toivoo vasemmistoliiton olevan puolue, joka tukee yrittäjyyttä ja sellaisen teknologian kehittämistä, jolla pelastetaan maailma parhaiten. . Politiikan nopeassa uusjaossa vasemmistoliiton kannatus seisoo paikallaan, vaikka perussuomalaiset romahtivat. . 6. Meidän telakkateollisuudessamme tämä on keskeinen juttu. Siellä missä perusrauta osataan vääntää, siellä myös tehdään koko ajan uusia innovaatioita tuotteen kehittämiseksi. Vasemmiston oltava luomassa jaettavaa Myllykosken mielestä puolueen johdolla ei ole tälläkään hetkellä mitään näkemyseroa tässä asiassa, mutta kenttäväki on ymmällään. . 1959 Vaasassa » Metalliliiton työehtosihteeri » Toisen kauden kansanedustaja » Nakkilan kunnanvaltuuston jäsen » Motto: Kun rakentaa siltaa, niin voi päästä toiselle puolelle. Kansanedustaja Jari Myllykoski ilmoitti jo viime huhtikuussa pyrkivänsä vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Työmiehen ja -naisen asialla » Jari Myllykosken mielestä punaisen ja vihreän vastakkainasettelua ei tarvita, mutta vasemmistoliitto profiloituu liian jyrkästi jälkimmäiseen. Jari Myllykoski otti vasemmistoliiton tappion viime kevään eduskuntavaaleissa niin raskaasti, että ilmoitti heti huhtikuussa pyrkivänsä puheenjohtajaksi vaikka Paavo Arhinmäen haastaen. Nyt hän kuulostaa vielä pettyneemmältä
Kun tapauksia alkaa tulla ja TEtoimistoista otetaan yhteyttä, niin sitten pikkuhiljaa nähdään, millaiset asiat nousevat hankaliksi. Yli vuoden työttömänä olleiden luku oli kasvanut edellisvuodesta 21%, työllistettyjen määrä taas pudonnut lähes puolella. Kuinkahan moni näistä työttömäksi kirjatuista on todellisuudessa työkykyinen. Jos valittavana on kokonaan työttömänä oleminen tai joku lyhyt työjakso, niin ilman muuta työ kannattaa ottaa vastaan. Hän jatkaa, että jos henkilö ajattelee asiaa työttömyysturvan näkökulmasta, niin muutoksia etuusoikeuksiin ei pitäisi tulla, jos henkilö on aikaisemminkin ottanut vastaan työkeikkoja eikä tilanteeseen ole tullut muutoksia. . Yksitos saattaa johtaa. kön päällikkö Tiina KorSiksi Rahkola suosittehonen rauhoittelee silpputyötä leekin Journalistiliiton lakimietekeviä. Nyt olisi syytä ryhdistäytyä! Haalata itsensä työnhakukurssille, körötellä pappatunturilla kolmenkymmenen asteen pakkasessa maalikylille kirjoittamaan toiveikasta CV:tä. Kainuulainen tarina, mutta totta myös muualla Suomessa. VIIME VUODEN lopulla työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 342 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Raihnainen keho on sanonut työsopimuksensa irti jo ajat sitten, mieli on vielä hauraalla otteella elämän syrjässä kiinni. Ihminen itse on epävarma, mutta työ- ja elinkeinotoimiston leima on selkeä: työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Antaahan se karenssikin rytmiä eloon kerran vuodessa. Ei ajokorttia, moponrenkkana ainoa kulkuväline. Itse varmaan toimisin niin, että odottaisin ennakkopäätöksiä. klo 15 Vastalause!-keskustelutilaisuus, jossa pureudutaan itsensä työllistäjiä, freelancereita, pätkätyöläisiä ja taiteilijoita huolestuttavaan lakimuutokseen. ALL OVER PRESS ?Ota työ vastaan? Korhosen viesti niille silpputyöntekijöille, jotka nyt lakimuutoksen vuoksi empivät ottaa töitä vastaan, koska pelkäävät sen myötä tulevansa määritellyiksi päätoimisiksi yrittäjiksi, on selvä: . siitä, onko kyse pää- vai sivutoimisuudesta. Uskooko joku tosissaan, että kun lisätään keppiä ja karenssia niin nämä ihmiset saadaan töihin? Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina kaikissa ikäluokissa ja kaikilla koulutustasoilla. Määrä oli 16 000 suurempi kuin edellisen vuoden marraskuussa. Toimintakykyongelmia ja niiden taustalla olevia sairauksia ei kuitenkaan tunnisteta riittävän hyvin tavanomaisissa palveluissa eikä vaikeasti työllistyviä ohjata kuntoutuksen piiriin, Kerätär toteaa. » Antaahan se karenssikin rytmiä eloon kerran vuodessa. MIKSI ME leikimme virallisesti, että tämä väestönosa olisi vain työpaikkaa vailla. Kenenkään etuusoikeuksiin eli myysturvan. Aina kannattaa töitä ottaa vastaan jo sen oman jatkotyöllistymisen näkökulmastakin. Silti moni silpputyöntekijä ei nyt uskalla ottaa töitä vastaan. voimaan tullut muutoon tai sitten työlinjan työttömyystos työttömyysturvalakiin tekee turvaneuvontaan. muista kuin työ- tai virkasuhteessa olevista yrittäjiä. kohtuuttomia u ja n on ny t li Lain toimeentilanteita. paikka. panon ohjaus on . Mietinnässä on, voisiko tätä päävai sivutoimisuutta muokata jotenkin selkeämmäksi. Hän tietää, että monet TE-toimistojen virkailijat ovat hädissään, koska työttömyysturvalainsäädäntö on niin epäselvä. Mutta voiko silpputyöntekijä ottaa nyt työtä vastaan? . Ihmisten on vuoden alusta kesvaikea ennakoida, kitetty Uudenmaan mihin pienikin muuely-keskukselle. Pykälä on aika hyvä, mutta reaalimaailma ei toimi yhtä selkeästi. Ääntä asiasta ovat pisiihen, millä edellytyksillä etuutta täneet lähinnä taide- ja kulttuurialan saa ja miten se lasketaan ja maksejärjestöt sekä freelancer-toimittataan, ei tule muutosta, hän sanoo. jat. Sitä kautta voimme vaikuttaa. Viimekädessä TE-toimistot ovat kuitenkin tulkinnoissaan itsenäisiä. VUODEN ALUSSA päivätöitä. Tulkinnan kohtuuttomuuksiin SAK yrittää vaikuttaa tahollaan. . Asiasta käydään keskusteluja ministeriön suuntaan, hän toteaa. Lainsäätäjän mielivaltaa Kysymykseen, pitääkö silpputyöntekijöiden nyt pelätä laintulkintoja, tutkija Anu Suoranta Helsingin yliopistosta vastaa, että ensisijaisesti on syytä pelätä lainsäätäjän mielivaltaa. Valtava määrä osaamista ja koulutusta valuu päivittäin hukkaan, ja myös miljardien hintalappu muuttuu koko ajan suuremmaksi. Samaan aikaan kun työttömyys kasvaa, hallitus leikkaa jo muutenkin riittämättömiä työllisyysmäärärahoja. ELY-keskusten ja TE-toimistojen voimavarat vähenevät jatkuvasti. Olisi reilua ja inhimillistä siivota kortistoista edes ne ihmiset, joilla todellista työkykyä ei ole. Moni silpputyöntekijä määritellään työttömyysturvalain muutoksen myötä yrittäjäksi. Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. 7. Ja jos asia mietityttää, kannattaa olla yhteydessä omaan TE-toimis- Kolumn Kolumni Merja Kyllönen merja.kyllonen@europarl.europa.eu Kortiston kierteessä KOTIMÖKKI KORPIMAILLA kymmenien kilometrien päässä taajamasta. Hän vakuuttaa, että lakihen Jussi Salokankaan freelancermuutos ei vaikuta itse asiaan eli siitoimittajille antamaa ohjetta muillehen arviointiin, onko yrittäjäksi määkin: TE-toimistossa pitää ilmoittaa olevansa työtön ja etsivänsä kokoritellyn silpputyötä tekevän työ päävai sivutoimista. Vielä hän ei kuitenkaan pysty kertomaan niitä tapoja, joilla TE-toimistoja tuetaan. . Muutos koskee kuitenkin kaikSen Rahkola myöntää, että lainkia niitä silpputyötä tekeviä, säädäntö soveltamisohjeineen joilla ei ole työsuhdetta on yhä monimutkaista ja ja vuotuiset työtulot SAK:ssa tiedetään, että jäävät alle yrittäjien pykälien tulkinta on eläkevakuutuksen aiheuttanut - ja aiistoilla alarajan eli 7557,19 heuttanee jatkossaTE-toim n e t s euron. kin . TEtoimistoilla on nyt linjausten paikka, hän sanoo. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.? KIRJASTO 10:SSÄ (Elielinaukio 2 G) Helsingissä järjestetään su 24.1. Tänään Oulun yliopistossa tarkastettava väitöskirja antaa jotain osviittaa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Raija Kerättären väitöskirjan aineisto on kerätty Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta, ja luvut ovat hurjat: yhden kunnan, Paltamon, kaikista työttömistä 27 % oli työkyvyttömiä avoimille työmarkkinoille, lisäksi 20 prosentilla todettiin kuntoutuksen tarvetta, 34 % työkykyarvioon ohjatuista todettiin työkyvyttömiksi. Kerätär toteaa, että pitkäaikaistyöttömien työkyvyttömyyden taustalla ovat usein hoitamatta jääneet mielenterveyden häiriöt. Oikeus työttömyysKohtuuttomia turvaan riippuu . Tämän tulkinnan Myöskään SAK:n ekonomisti Joonas Rahkolan mukaan syytä huotekee TE-toimisto. Silpputyötä tekevät pelkäävät laleen ei ole. kimuutoksen vievän heiltä työttö. kuten aikaisemtilanteita minkin . Menetänkö työttömyysturvani, kysyy silpputyöntekijä » Asiantuntijat vakuuttavat, että työttömyysturvalain muutokset eivät vaikuta itse etuusoikeuksiin
Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. . Hakemus toimitetaan osoitteeseen: apurahat@kotsaatio.fi ak ast y yt y väi s stu tkimus ku Va Lisätietoja säätiön sivuilta: www.kotsaatio.fi Asi yy Säätiön hallitus päättää apurahojen myöntämisestä huhtikuussa 2016. ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL utu ssa Käsittelijän työtehtäviin kuuluu etuushakemusten käsittely ja muut vaihtelevat kassan tehtävät. Hakijalta toivomme kokemusta etuuskäsittelystä ja hyvää tietotekniikan osaamista. Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2016 ng Hakijan tulee täyttää vuorotteluvapaalain mukaiset sijaisen edellytykset työsuhteen alkaessa. YYY QRVKMMQRCWNKP EQO E P S I R at i Haemme palvelukseemme kolmea etuuskäsittelijää määräaikaisiin työsuhteisiin vuorotteluvapaiden sijaisiksi. 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ? +HOVLQNL . 09 7596 0208 (+ postimaksu) Testaamme painatusta TILAA JA NÄY: http://kauppa.kansanuutiset.fi p. Työttömyyskassassa on jäseniä noin 23 000. S ?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL? ?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ? Apurahoja haetaan vapaamuotoisella hakemuksella 29.2.2016 mennessä. Ensimmäinen vuorotteluvapaan sijaisuus on ajalla 31.3.?31.12.2016, toinen 29.3.?11.9.2016 ja kolmas 28.3.?31.8.2016. syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. 09 759 60 200 kirjamyynti@kansanuutiset.fi Abcdef Ghijklm No. Abcdef Ghijklm No. Abcdef Ghijklm No. Abcdef Ghijklm No. Abcdef Ghijklm No. 8 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi NDQVDQ DUNLVWR tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. Pimeitä voimia vastaan! Nouseva nyrkki -heijastin 1 kpl.......3 ? 2 kpl.......5 ? 5 kpl.....10 ? » www.kansanuutiset.fi Tiesithän, että kestotilaus on määräaikaistilausta EDULLISEMPI? Useat SAK:n ammattiliitot ja -osastot myöntävät jäsenilleen lehtietua vuoden kestäviin tilauksiin. Kysy lisää: tilaukset@kansanuutiset.fi p. OCMUC [JFGV Haemme palvelukseemme H l l k O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC ETUUSKÄSITTELIJÖITÄ 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ X X Tarjoamme mielekkään työn ja hyvien työehtojen lisäksi mukavat työkaverit. Hakijalta edellytämme työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön tuntemusta ja työkokemusta sosiaaliturvan parissa. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9?16. Kirjakaupassa kymmeniä kirjoja ALENNETKaTtsUo:UN hintaan. http://kauppa. kansanuutiset.fi. Kassan toimitilat sijaitsevat Helsingissä Hakaniemessä osoitteessa Siltasaarenkatu 6. Kassalla on käytössä YAP-Kassa-maksatusjärjestelmä. Lisätietoja antaa kassanjohtaja Jenni Korkeaoja, p. 040 846 7511. Vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen toimitetaan viimeistään perjantaina 12.2.2016 sähköisesti osoitteeseen jenni.korkeaoja@selry.fi tai osoitteeseen Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Jenni Korkeaoja, PL 213, 00531 Helsinki. Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2016 julistetaan haettavaksi. .DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ HULNRLVNLUMDVWR Sääntöjensä ja strategiansa mukaisesti säätiö tukee kuluttajien asemaa ja vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen perintöä. $8., 7, .( 72 3( -lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD Apurahoja voidaan myöntää yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille. 1UVC [JFGV
Pitäisiköhän tänä päivänä kyetä löytämään parempi tasapaino elinkeinovapauden ja sosiaalisten oikeuksien välille. joidenkin haluavan käyttää perustuslakia omiin poliittisiin tarkoituksiinsa. ?Perustuslakivaliokunta ei voi näin tehdä eikä tee. Kommentti Perustuslaki harmittaa oikeistoa » Valiokunta ja oikeusoppineet jarruttavat ministerien ja kansanedustajien mielestä liikaa leikkauksia ja elinkeinovapauksia. aikoja, kun eduskunnan perustuslakivaliokunnan johto joutuu puolustamaan Suomen perustuslakia ja valiokunnan toimintaa hallituksen ministereitä ja muita oikeistopoliitikkoja vastaan. Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia. Perustuslain tulkinta on perustuslakiin perustuva tehtävä, jonka valiokunta ottaa vakavasti.? Perustuslakiasiantuntijat ovat jo pitkään olleet oikeiston nälvinnän kohteina. ELÄMME ERIKOISIA rustuslakiblogissa, että Suomessa on vuosikausia vellonut populistinen ja ?milloin mistäkin päivän- tai puoluepoliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta, ponnistanut perustuslain ja ihmisoikeussopimusten sekä perus- TURUN YLIOPISTON oikeustieteen professori Juha Lavapuro ja Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioivat Pe- tuslakivaliokunnan ja sen kuulemien asiantuntijoiden nälvintä?. Viime perjantaina perustuslain tulkitsijoiden arvosteluun yhtyi elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) asianajajaliiton tilaisuudessa. Jos eläkeasiat askarruttavat, ota yhteyttä, niin jutellaan lisää. Muuten voi käydä niin, että kansantalouden kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. Perustuslakia elinkeinovapauden tulppana ovat arvostelleet myös kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ja entinen kansanedustaja Kimmo Sasi. Lisäksi oikeusministeri Jari Lindström (ps) on pitänyt kansan oikeustajua tärkeämpänä kuin oikeusoppineiden mielipiteitä. Lavapuro ja Ojanen totesivat Perustuslakiblogissa, että jos perustuslakivaliokunta ryhtyisi tulkitsemaan perustuslakia sen mukaan, mitä erilaiset taloudelliset ja poliittiset intressit kulloinkin jonkun mielestä edellyttävät, ?ei meillä olisi perustuslakia tai sen valvontaa siinä muodossa kun ne tavataan ymmärtää länsimaisissa demokratioissa?. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? QPNKPGCTRC PGV CTRCLCKUGV PGVKUU¼ HYVÄÄ KASVUN VUOTTA! Toivotamme kaikille suomalaisille yrittäjille erinomaista kasvun vuotta 2016. Katso lisää www.elo.?. Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. p. Hänen mukaansa kysymyksiä herättää perustuslain säännösten ?kovin kapeaalainen tulkinta?. . 09 4366 320 -RNDLQHQ DGUHVVL RQ DLQXWNHUWDLQHQ NDSSDOH 2QQLWWHOX MD VXUXQYDOLWWHOXDGUHVVLW ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ tai käy osoitteessa www.elo.?/kysy <UM| 6LURODQ 6llWL| UV /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi 9. p. Me autamme pitämään unelmat elossa. Soita numeroon 020 694 730 6CXCTC CTRC T[ Beckerintie 10 . Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaniemme LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta. Helsinki . Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden » Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO Elinkeinoministeri Olli Rehn yhtyi niiden perustuslain tulkitsijoiden kritiikkiin, joiden mielestä perustuslaki haittaa elinkeinovapautta. maisemaa vasten, hän sanoi. REHNIN MUKAAN perustuslakia tulkitaan pahimmillaan ylettömän tiukasti ja toisinaan myös ideologisesti värittyneellä tavalla. . Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ja varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) totesivat yhteisessä kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 9.1
Edes laki ei edellyttäisi yhtiöittäKuntapalveluiden yhtiöittäminen vie mistä, sillä niin sanotut luonnolliset valtaa demokraattisesti valituilta valmonopolit ovat yhtiöittämisvelvoittuustoilta, kun alati suurempi siivu teen ulkopuolella. Valtuutetut päätuutettujen kuin kuntalaistenkin sevät linjaamaan muun muassa siitä, ulottuvissa. lähteekö yhtiö tavoittelemaan mah-. Tyypillisemmäksi työsuhdemuodoksi on kovaa vauhtia nousemassa nollatuntisopimukset, joiden piirissä on jo lähes satatuhatta ihmistä. Mikä yritys lähtisi kuntabudjetista siirtyy yhtiöiden päärakentamaan omaa vesiverkostoaan täntävaltaan. Tiedot ovat niin valyhtiöjärjestyksestä. Uudella lainsäädännöllä velvoitettiin kuntaa yhtiöittämään palveluitaan, mikäli kunnan oma tuotanto estää kilpailua tai sen syntymistä markkinoilla. Perinteinen vakityösuhde yhteen työnantajaan tulee vuosi vuodelta yhä epätyypillisemmäksi. TYÖLLISTYMINEN EDISTÄÄ epäilemättä parhaalla mahdollisella tavalla kotoutumista. Sen keskeiset perustelut kun kohdistuvat pelkästään työsuhteen ehtoihin: riisuttuihin työnantajavelvoitteisiin ja työehtosopimusta alempiin palkkoihin! Todellinen tarkoitus lieneekin luoda maahan kolmannet työmarkkinat. Yhtiöt taas toimivat osakeyhtiötiöitettävä. lainsäädännön mukaan. Työpaikkaohjaajamallin henkiin herättäminen tulisikin nähdä yhtenä tärkeimpänä keinona maahanmuuttajien työllistämisessä. » Työllistyminen edistää parhaalla mahdollisella tavalla kotoutumista. TOSIASIA ON, että vaikka keskustelusta unohdettaisiin niin työntekijä- kuin työnantajapuolenkin intressit, ei varsinaisilla työpaikoilla ole valmiuksia ehdotettuihin maahanmuuttajien työllistämiskonsteihin. Paljon pitäisi tapahtua työpaikkajärjestelyjen, työnohjauksen ja ennen kaikkea johtamisen saralla, jotta haaveista tulisi totta! Tämän jälkeen voisimmekin sitten puhua vaikka niistä palkoista. Kirjoittaja on JHL:n järjestötoimitsija ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. 10 Turun kaupunginvaltuutettu Pirjo Rinne (vas.) sanoo kuntapalveluiden yhtiöittämisen avaavan portin palveluiden ulosmyynnille. Valtuustojen valta valuu kasvottomille kuntien yhtiöille » Jopa 80 prosenttia Suomen kuntien yhtiöistä toimii ilman selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja toimialaa. ovat olleet suomalaisissa kunnissa kiivasta yhtiöiden perustamisen aikaa. LAURI SIMOLA Kolumni Kalle Hyötynen kalle.hyotunen@gmail.com Työpaikkaohjaajat takaisin ÄÄNENPAINOT UUSIEN halpatyömarkkinoiden luomisen välttämättömyydestä ovat voimistuneet samaan tahtiin turvapaikanhakijoiden määrää koskevien puheiden kanssa. Sutjakkaasti kokoomuksen ultraoikeistosiipeen kotoutunut demariluopio Vartiainen avasi pelin vuoden ensimmäisinä päivinä ehdottamalla niin sanottua koulutustyösuhdetta. Ja ylipäätään yhtiöittämään toiis ä t t edelly voidaan sanoa, etmintojaan. Vasemmisto myös toimintojaan, joiden kohdalla voisi haastaa tämän salailun ilmapiipuheita avoimista markkinoista on rin, Peltokoski pohtii. vaikea perustella . Kyseessä on olennainen osa kunvaltuutetuilta tainfraa, eikä alalla ole aitoa kilpailua. Kunnat mistä. ä t it tei kaupunginvalvoivat edelleen peiö t h y tuutetulla, joka ei rustaa liikelaitoksia. Liikelaitokset ovat ole mukana yhtiön tai paremmin julkisen valyhtiöiden hallituksissa, lan kontrollissa, ja niiden ole minkäänlaista tietoa toiminta on läpinäkyvämpää. kaupungin omistamista yhtiöistä, Rinne sanoo. Liikelaitosten toimintaa ohjaa Uutta kuntayhtiötä perustettaessa kuntia koskeva julkisuusperiaate: asiakirjat ja päätökset ovat lähtökohkaupunginvaltuusto päättää yhtiön taisesti julkisia. Kaupungin budjetmuistuttaa, että laintiin kirjatut luvut eivät kerro yhtiöiden säädäntö ei edeli ei toiminnasta milytä aina kuntaa Edes lak i tään. Niin sanotuilla ?kilpailluilla markkinoilla? VIIME VUODET toimivat palvelut on lain mukaan yh. kuten vaikkapa vesilaitoksia. Budjettivalta karkaa . Uusia kuntayhtiöitä on noussut maan joka kolkkaan, ja markkinoiden aallokkoon on sysätty myös kuntien peruspalveluita. Ripeästi edennyt yhtiöittäminen nakertaa rajusti kuntapäättäjien ja kuntalaisten vaikutusvaltaa sulkien päätöksentekoa yhtiöiden hallitusten ja yhtiöjohdon piiriin . Työpaikoilla täytyisi tapahtua ennennäkemätön ?työreformi?, ennen kuin ehdotelmista tulisi totta. Mitkä alat ja niiden ammattityötehtävät ovat niin simppeleitä hommia, että niitä hoitaakseen ei tarvita kuin intoa alkaa? Takavuosina useilla eri työelämän aloilla alettiin järjestelmällisesti kouluttaa vakiintuneen henkilökunnan joukosta työntekijöitä työpaikkaohjaajiksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että työnantajalla ei olisi juurikaan velvoitteita verraten nykyiseen oppisopimusmalliin, vaikka työt teetettäisiin puoli-ilmaiseksi osana ?ammattikoulutusta?. Hämärän peittoon jää, mikä osa mallista tekee koulutusmuodon. Se mahdollistaa sosiaalisten verkostojen luomisen, kiinnittymisen yhteiskuntaan ja sivutuotteena luo vielä mahdollisuuden säälliseen toimeentuloon. Vuosikymmeniä työelämässä mukana olleena voi vain ihmetellä miltä aloilta näitä töitä löytyy. Usein yhtiöittämisiä perustelkaupunginhallituksen varsinaisena ja laan lailla, vaikka lain soveltaminen varajäsenenä vaikuttanut Pirjo Rinne on monin paikoin tulkintaky(vas.) on huomannut muutokset symys. käytännössä. Jukka Peltokoski . vaikka kyseessä ovat viime kädessä kuntalaisten omistamat yhtiöt, joissa pelataan kunnan rahoilla ja tuotetaan monin paikoin kunnan lakisääteisiä peruspalveluita. Kansan Sivistystyön Liiton opintokeskuksen koulutustuottaja Jukka Peltokoski arvioi kuntayhtiöiden yleistymisen käännekohdaksi vuonna 2013 voimaan tulleen uuden kunta- ja kilpailulain. Niitä koskee Kunnat yhtiöittävät kuitenkin salassapitovelvollisuus. Toistakymmentä vuotta kunnan verkoston viereen? Turun kaupunginvaltuustossa sekä . Ajatuksena oli, että työpaikkaohjaajat toimivat opastajina alalle kouluttautuvien ja työpaikoille tulevien ammattioppilaiden työharjoittelujaksojen tukihenkilöinä. Työpaikkaohjaaja opasti varsinaisen työn tekemisen lisäksi työturvallisuuteen, työpaikan käytäntöihin ja työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä
Yhtiöissä valtaa käyttää toimitusjohtaja ja yhtiön hallitus. Väkeä on vähennetty niin paljon, ettei yhtiö pysty hoitamaan kaikkia mahdollisesti tulevia urakoita, Wass arvioi. Lauri Simola nen on ehdolla vuoden mepiksi. Europarlamentaarikot valitsevat kevään aikana keskuudestaan eri alojen vuoden mepit. Yhtiöjärjestykset on hyväksytty Turussa käytännössä sellaisinaan. Turku ei ole poikkeus: kuntayhtiöistä tehdyn selvityksen mukaan jopa 80 prosenttia Suomen kuntien yhtiöistä toimii ilman selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja toimialaa. » Kuntapalveluiden yhtiöittäminen vie valtaa demokraattisesti valituilta valtuustoilta. nan läpinäkyvyys ja kontrolli ovat paremmalla tolalla. . Esimerkiksi Ruotsissa kuntayhtiöitä velvoittaa sama julkisuuslaki kuin kuntien liikelaitoksia. Kaupunki ei voi vaikuttaa yhtiön toimintaan juuri muuten kuin vaihtamalla yhtiön hallitusta yhtiökokouksessa, hän muistuttaa Lauri Simola Yhtiöittäminen on valtapeliä Turun kaupungin strategisten yhtiöiden omistajaohjauksesta ja valvonnasta vastaa konsernijaosto. Työttömien terveydentilan hyvä tuntemus, kyky arvioida heidän työkykynsä ja terveydenhuollon laaja yhteistyö ovat edellytyksiä onnistumiselle. Toinen suomalainen ehdokas on kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, joka on ehdolla ympäristöasioissa. Myös GUE/NGL:llä on toinen ehdokas, Alankomaiden Anja Hazekamp. Hänen alansa on eläinsuojelu. Nyt ainakin Turussa näyttää olevan päinvastoin, arvioi kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Johannes Yrttiaho (vas.). dollisimman suurta voittoa vai pyritäänkö kannattavaan toimintaan. Lyhyesti Kyllönen ehdolla vuoden mepiksi VASEMMISTOLIITON Merja Kyllö- . Vakituisen henkilökunnan määrää on vähennetty rajusti, ja samanaikaisesti on lisätty ulkopuolisen työvoiman käyttöä. UP/KU 11. Rinteen mukaan Turussa tilanne on ollut usein juuri tämä. . Yhtiöiden hallitusten jäseniä ei tarvitse valita suhteellisuusperiaatteen mukaan eli kuntavaalituloksen perusteella. KU Työttömien terveystarkastuksista vähän tuloksia TYÖTTÖMIEN terveystarkastuksia on tehty Suomessa jo kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi vuoden 2014 syksyllä käydyt yt-neuvottelut jouduttiin lopettamaan yhtiön johdon toimesta, kun henkilöstöä edustavat järjestöt huomasivat, että yt-neuvotteluiden aikana oli palkattu määräaikaista työvoimaa, Wass kertoo. MUITAKIN ongelmia on ollut. . Julkisomisteisten yhtiöiden tulee olla henkilöstön osallistumisen edelläkävijöitä. Yhtiöittäminen on kuitenkin palveluiden yksityistämistä parempi vaihtoehto, Rinne puntaroi. Yrttiaho kritisoi kaupungin todellista vaikutusvaltaa omistamissaan yhtiöissä kuitenkin kovin kevyeksi. . Strategisiin yhtiöihin lasketaan kaupungin kokonaan omistamat yhtiöt ja yhtiöt, joista kaupunki omistaa vähintään puolet. Konsernijaostossa vasemmistoliiton edustajana istuva kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Johannes Yrttiaho pitää Turun yhtiöittämispolitiikkaa pitkälti välineenä, jolla sementoidaan Turussa perinteistä kokoomuksen ja SDP:n sinipuna-akselin valta-asemaa entistä vahvemmaksi. . Yksi henkilöstön edustajista koki tulleensa painostetuksi ja epäasiallisesti kohdelluksi työnantajan toimesta, Wass listaa. Wass epäilee, että Kuntecin kohdalla kyse saattaa olla yhtiön harkitusta alasajosta, jota seuraa toiminnan ulosmyynti ja yksityistäminen. . Työttömien terveystarkastukset voivat tukea työhön paluuta, mutta pelkillä tarkastuksilla on rajoitteensa. Lähinnä pitkäaikaistyöttömille suunnatuilla tarkastuksilla on haluttu parantaa työhön paluuta. Vaikka tarkastuksia on pidetty tärkeinä, tulokset ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia. . Turussa lähinnä kokoomus ja SDP vihreiden tukemana pystyvät miehittämään jäsenmääriltään pienilukuiset yhtiöiden hallitukset omilla edustajillaan. Kuntalaisilta lähtevä valta ei yllä kaupungin osakeyhtiöiden hallituksiin asti, Yrttiaho kritisoi. Yrttiaho toivoo, että Suomessa otettaisiin oppia muista Pohjoismaista, joissa kuntayhtiöiden toimin- Henkilöstölle heittopussin osa KUNTAPALVELUIDEN yhtiöittäminen voi merkitä kylmää kyytiä työntekijöille, jos kilpailuetua haetaan henkilöstön selkänahasta. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n Etelä-Suomen alueasiamies Tomas Wass sanoo henkilöstön asemaan liittyvien heikennysten nostattavan monesti laineita, kun kunnan palveluita sovitetaan osakeyhtiömuottiin. Päätökset ovat lähtökohtaisesti julkisia. Yhtiöittäminen ei ole ulkoistamista Kuntapalveluiden yhtiöittäminen voi olla viimeinen oljenkorsi, johon tarttumalla turvataan kunnalle edes jonkinasteinen vaikutusvalta palveluihin. . Yhtiöjärjestykseen kirjataan myös yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärä; kuinka suurella tai pienellä porukalla päätöksiä tehdään. Rinteen mukaan yhtiöjärjestysten yksityiskohtiin puututaan valtuustosalissa ani harvoin . Kun taistelu palveluiden hoita- misesta kunnan omana tuotantona on hävitty, pitää kaikki tarmo suunnata kaupungin yhtiöissä vaikuttamiseen. Ne jäävät usein yksittäisiksi tapahtumiksi, toteutetaan usein ilman pitkäaikaista hoitosuhdetta, eivätkä ne tavoita kuin osan pitkäaikaistyöttömistä. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastushankkeissa on suositettu, että työttömien terveydenhuolto ja kuntoutus pitäisi järjestää kokonaisvaltaisesti ja selvittää samalla myös työttömän eläkemahdollisuudet. . Hallituksiin haetaan ?asiantuntijajäseniä?. Kilpailun järjestää vuosittain Parliament Magazine -lehti, joka karsii saamistaan ehdotuksista finalistit. Kitkaa työnantajapuolen ja henkilöstön välillä on riittänyt esimerkiksi Turun Kunnallistekniikkaliikelaitoksen ja Viherliikelaitoksen fuusioiduttua Turun Seudun Kuntatekniikka Oy:ksi (Kuntec) vuonna 2012. . Palkinnot jaetaan maaliskuussa. Vuoden mepiksi on ehdolla kolme parlamentaarikkoa 11 eri kategoriassa, jotka ovat turismi, liikenne, sisämarkkinat, liikunta, tutkimus ja innovaatiot, aluepolitiikka, kansalaisoikeudet, tietotekniikka, terveys, ulkoasiat, ympäristö, energia, työllisyys, talous, digiasiat, kehitys, hallinto, eläinten hyvinvointi ja maatalous. GUE/NGL- ryhmään Euroopan parlamentissa kuuluva Kyllönen on ehdolla liikennemepiksi. Jos yhtiöitä perustetaan, tulisi huolehtia kuntalaisten ja henkilöstön sanavallasta niiden johdossa. Näitä tarkastuksia ei tehdä kovin monessa kunnassa, vaikka työttömien työkyvyn ylläpitoon kannattaisi panostaa, nimenomaan seuraamalla heidän terveyttään, lääkäriasema Attendon työterveyshuollon ylilääkäri Jarmo Rantonen totesi Lääkäripäivillä Helsingissä.
Lääkekorvausten omavastuun korotus 50 euroon on tullut yllätyksenä apteekissa. Lisää leikkauksia on odotettavissa myös lääkekorvauksiin. Hallituksen tavoitteena on säästää vuoden kuluttua 150 miljoonaa euroa. Kelan arvion mukaan tästä säästöstä toteutuu tänä vuonna vasta 16 miljoonaa omavastuiden nostosta ja viitehintajärjestelmän laajentamisesta lääkelaastareihin. Rajummat leikkaukset lääkekorvauksiin ovat vasta tulossa, jos hallitus jatkaa linjallaan. » Samaan aikaan pienituloisiin kolahtavat myös muut hallituksen terveydenhuollon maksujen korotukset. Leikkaus yllätti lukijat verkkolehdessä juttu lääkekorvauksen leikkaamisesta herätti paljon huolestunutta huomiota. Antero Pönni kommentoi omavastuun tulevan täyteen jo heinäkuussa. Esimerkiksi monilla psykoosipotilailla voi olla täysin yllättävä tilanne:(, vastasi Hanna Koppelomäki. Leikkauksen arvioitiin lopulta tulevan kalliimmaksi kuin jos sitä ei olisi tehty. Ratna Rajala kirjoitti, ?etteivät näiden päätösten tekijät ajattele ihmisiä tai inhimillistä hätää, mutta kun tässä ei ole taloudellisestikaan mitään järkeä. Lääkkeiden hankintaa on siirrettävä myöhemmäksi. Lääkkeiden omavastuu kohosi vuoden alussa pienituloisimpien kohdalla muita useammalle ja enemmän. Omavastuu kohosi vähintään 30 euroa, 12?18 prosenttia, kaikkein alemmissa tuloryhmissä. Tämäkin korvaus on kohonnut vuoden alusta eurolla. KU Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? ALL OVER PRESS 12. Jos lääkkeitä ei ole varaa ostaa ja siksi ennen pitkää joutuu sairaalaan, niin kalliimmaksi se kuitenkin tulee. Ja montako väärää ratkaisua lääkärit tulevat tekemään, jos potilaat häpeissään vielä jättävät kertomatta, etteivät ole rahapulansa takia syöneetkään heille määrättyjä lääkkeitä?? Samaa mieltä oli Mika Nieminen: ?Köyhiltä jää väliin ennaltaehkäisevä hoito, lääkehoito. Me mennäänkin suoraan vasenta kaistaa ambulanssilla yhteiskunnalle siihen kalliiseen erikoishoitoon eli teho-osastolle, jos vaan ehditään. Lääkekorvauksen leikkaus sorsii pienituloisia » . Tämän jälkeen lääkkeestä joutuu maksamaan 2,50 euroa per lääke. Oli pakko jättää lääkkeet ostamatta. Hyvä- ja keskituloisen näkökulmasta näkökulmasta muutos voi näyttää pieneltä. Hallitus säästää, sairaat maksavat Takuueläkkeellä oleville, paljon sairastaville omavastuun korotus on suuri menoerä. Keskimäärin suurin omavastuu lääkkeistä on ollut yli 75-vuotiailla eli 285 euroa kuussa. Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen arvioikin, että lääkekaton jälkeen tehtyjen ostojen omavastuun korottaminen nostaa kustannuksia lääkkeiden käyttäjillä, joilla on ennestään korkea omavastuu. Omavastuun muutoksia voi luonnehtia erityisesti pientuloisia sorsiviksi. Valtaosalla nousee omavastuu 10?50 euroon vuodessa. kohtalokkain seurauksin . Samaan aikaan pienituloisiin kolahtavat myös muut hallituksen terveydenhuollon maksujen korotukset. Kunnilla on mahdollisuus korottaa eri palveluista perimiään maksuja jopa 30 prosenttia. Jos ei niin ruumishuoneelle.. Ei ollut viittäkymppiä nyt. NÄIN TOTEAA moni pienituloinen eläkeläinen tai paljon lääkkeitä tarvitseva työssä käyvä pienituloinen. Eli ensin maksan siitä 89,20+ 50 euron omavastuu. Tekee 139,20. Tämä napataan pienestä eläkkeestä, niin kyllä tuntuu! Eikä ole ainoa lääke.? ?En ole pienituloinen, en sinnepäinkään, mutta kyllä tuo yllätti erääseen synnynnäiseen,myöskin varsin vähäiseen, vaivaan säännöllistä lääkitystä syövänkin. Minun tilanteessani tosin selvisin hampaiden kiristelyllä, mutta moni pienituloinen ei syö viikkoon tämän vuoksi?, totesi Antti Halm. ?Niin, tai sitten jää lääkkeet syömättä . Aikaisemmin on paljon sairastavien lääkekuluja on vältetty nostamasta. Nyt omavastuun korottaminen lisää juuri vaikeasti sairastavien menoja. Lääkekatto antaa ja ottaa toisella kädellä Lääkekatto on 610,37 euroa. Kaikilla ei ole varaa maksaa omavastuuosuutta. ?2,5 kuukauden annoksen lähtöhinta on 234,71. Kuitenkin lähes 76 000 saa maksaa omavastuuta 50?100 euroa enemmän vuodessa. Omavastuu kohosi vaikeasti sairastavilla Omavastuu kohosi etenkin diabeetikoilla, psykoosia sairastavilla, epileptikoilla sekä MS-tautia sairastavilla, joilla on myönnetty erityiskorvaus taudin vakavuuden vuoksi. Paljon ja vaikeasti sairastaville kasautuukin kaksi muutosta: omavastuuosuus nousee ja lääkkeet maksavat senkin jälkeen aikaisempaa enemmän. Sipilän hallituksen aikana linja lääkekorvauksiin muuttui. Vastaava osuus ylimmissä tuloryhmissä oli kahdeksan prosenttia. Kelan selvityksissä suurin nousu oli 247 euroa vuodessa. kun menee apteekkiin hakemaan aiemmin muutamalla eurolla mukaan lähteneen erityiskorvatun lääkeannoksen, josta nyt pitäisi ekalla kerralla makKANSAN UUTISTEN saa 50 euroa
? Kansan Uutiset pureutuu asioihin, jotka jäävät muilta lehdiltä huomaamatta.? Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliiton puheenjohtaja 2 kk / 10 ? TUTUSTUMISTARJOUS Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Tutustumistarjous: . painetun lehden alv:n 10 %. Hinnat voimassa kotimaassa, paitsi Ahvenanmaalla. 13. Määräaikainen 2 kk / 10 ? . Kestotilaus, normaali hinta 12 kk / 156 ? Nimi Kestotilaus 12 kk?/?156 ? Kansan Uutiset ilmestyy kerran viikossa. ? tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 Katso kaikki tilausvaihtoehdot www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu POSTIMAKSU MAKSETTU Osoite Puhelin/sähköposti Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Kansan Uutiset Tunnus 5005076 00003 vastauslähetys Osoite Tilaushinnat sis
on noussut Saksassa yhdeksi keskustelun symboleista. 14 Euroopan pakolaiskriisi on kasvattanut negatiivista suhtautumista turvapaikanhakijoihin. Tämä näkyy muun muassa niin, että maahanmuuttoa vastustavat ovat huolestuneet kovaäänisesti suomalaisnaisten turvallisuudesta. Pääasiassa Irakista, Afganistanista, Syyriasta ja Somaliasta tulevat nuoret miehet ovat herättäneet epäilyksiä, etteivät tulijat ymmärrä pohjoismaisen tasa-arvon käsitettä tai sitä, ettei naiseen saa koskea ilman lupaa.. Raiskausuhkauksista on tullut monen tutkijan, poliitikon, järjestötyöntekijän ja toimittajan arkipäivää. Sen kahden viikon aikana, jolloin tiedot uudenvuoden tapahtumista ovat olleet epämääräisiä, keskustelu on kiepsahtanut omituiseen asentoon. Keskustelussa on asetettu vastapuoliksi asioita, jotka eivät ole vastakkaisia. Joka vuosi. Eikä ketään kiinnosta. Uudenvuoden joukkoahdistelut Uudenvuodenaattona Saksan Kölniin kokoontuneiden juhlijoiden joukossa sadat naiset joutuivat seksuaalisen ahdistelun ja varkauksien uhreiksi. Saksalaisviranomaisten mukaan hyökkääjät olivat arabi- ja pohjoisafrikkalaistaustaisia miehiä. ja lääppiminen. Ilkka Koskimäen The Telegraph -lehdelle antaman haastattelun mukaan puistoissa ja kaduilla tapahtuneet seksuaalirikokset olivat Suomessa tuntemattomia ennen viime vuotta, jolloin 32 000 turvapaikanhakijaa saapui maahan. Koskimäen lausunto käynnisti lääppijätkampanjan, jossa naiset kertovat kokemuksistaan ahdistelusta. Naiset, jotka muistuttivat, ettei Koskimäen lausunto pidä paikkaansa, ovat saaneet osakseen raivokkaan hyökkäyksen. Lääppijät-kampanjassa henkilökohtaisista kokemuksiaan kertoneita naisia on uhattu raiskauksilla ja heidän tarinoitaan epäilty valheiksi. Vaikka kukaan ei ole väittänyt, että maahanmuuttajan tai turvapaikanhakijan väkivallanteko olisi jotenkin vähemmän väärin, on syyttävä sormi silti kääntynyt kohti naisia, erityisesti feministinaisia. Naisasialiitto Unionin Facebook-seinä ja Twitter täyttyivät. Lausunnon koettiin syyllistävän ahdistelun uhreja ja siirtävän vastuun ahdistelusta heille. PÄIVÄ minä kirjoitan joka vuosi saman lehtijutun. Siinä kerron, että Suomessa suurin osa seksuaalisen väkivallan uhreista tuntee väkivallan tekijän ja että suurin osa uhreista on naisia, suurin osa tekijöistä miehiä. Naisten turvallisuus jää huutamisen jalkoihin » Ulkomaalaisten tekemiä naisten joukkoahdisteluja tutkitaan Helsingissä ja Kölnissä. Sittemmin tämä kumottiin. Nyt poliisi pitää ilmiötä laajuudeltaan ja tekotavaltaan poikkeuksellisena. Kerron, kuinka ne vaativat valtiota turvaamaan väkivallan uhrien oikeudet. 25. Että esimerkiksi turvakotipaikkoja on vain noin 20 prosenttia kansainvälisistä suosituksista. Kerron, että tasa-arvo- ja ihmisoikeusjärjestöt vetoavat maamme hallitukseen tilanteen korjaamiseksi. tammikuuta Helsingin poliisi julkisti selvityksensä siitä, miten naisia ahdisteltiin Helsingissä uudenvuodenyönä. TEKSTI Anna Paju Poliisin mukaan Helsingin keskustan alueella liikkui useita noin 10?20 ulkomaalaisen henkilön muodostamia porukoita, jotka kohdistivat seksuaalista ahdistelua yksittäisiin naishenkilöihin ja useamman naishenkilön muodostamiin ryhmiin. Uudenvuodenpäivänä Helsingin Poliisi tiedotti vielä näin: ?Helsingin poliisin uudenvuodenyö on tänä vuonna ollut aiempia vuosia rauhallisempi.? Sen jälkeen Helsingin poliisilaitos, Keskusrikospoliisi ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ovat antaneet keskenään ristiriitaisia lausuntoja. Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikön Ilkka Koskimäen lausunnon mukaan Helsingin tapahtumilla oli yhteyksiä Kölnin joukkoahdisteluihin. Naisrauha ja monikulttuurisuus, suomalaissyntyiset miehet ja ei-suomalaissyntyiset miehet, ?oikeat ongelmat. Järjestö teki rikosilmoituksen saamistaan viesteistä, jotka sisälsivät rasistista, seksististä ja transfobista kielenkäyttöä tai linkkejä, raiskausfantasiointia ja yhden tappouhkauksen. Rikosilmoitus tehtiin noin 80 viestistä, joita järjestö sai yhteensä 51 eri henkilöltä. Raiskauspuheilla pelotellaan ?Aina on mahdollista pitää noin käsivarren mittainen etäisyys?, sanoi Kölnin ylipormestari Henriette Reker uudenvuoden tapahtumista järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Listaan kuolleet, kerron raiskatut. Kerron, että Suomi ei täytä kansainvälisiä sitoumuksiaan naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien palveluiden järjestämisessä. Katupartioita naisten ja lasten suojaksi kootaan entistä innokkaammin. LEHTIKUVA/ROBERTO PFEIL On nähty suorastaan vahingoniloisia purskahduksia, koska ?nyt mokuttajatkin vihdoin tajuavat?. Samassa lauseessa halutaan suojella naisia ja toivotaan raiskausta ?suvakeille?, ?vihreille?, ?mokuttajille?, ?vihervasureille?, ?matunrakastajille. Samaan aikaan sukupuolisesta ahdistelusta puhuvia naisia uhkaillaan raiskauksilla. MARRASKUUN 25. ?Käsivarren mitta. Tapauksista yhtä tutkitaan raiskauksena, kahta raiskauksen yrityksenä ja kahtatoista seksuaalisena ahdisteluna. Päälleen kääntynyt keskustelu Lääppijätkampanjassa henkilökohtaisia kokemuksiaan kertoneita naisia on uhattu raiskauksilla ja heidän tarinoitaan epäilty valheiksi. Jos virallinen tiedotus ja julkinen keskustelu on ollut poukkoilevaa, niin sosiaalisessa mediassa keskustelu on räjähtänyt. . Joukkoahdistelusta on tehty lähes 800 rikosilmoitusta. 19. Verkossa vellovat salaliittoteoriat ja arvailut. ja?feminatseille. marraskuuta on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Seksuaalirikostapauksia sen tiedossa on 15
Sitä tapahtui jo kun olimme tyttöjä ja sama on jatkunut, kun meistä on tullut aikuisia. Meille on puhuttu joukolla rivoja ja meille on vihjailtu. Ja niin tietävät miehetkin. Äänestämme eri Naisin kohdistuva ahdistelu ei lopu, vaikka maasta karkoitettaisiin jokainen turvapaikanhakija puolueita eikä meillä ole minkäänlaista agendaa maahanmuuton tai turvapaikkapolitiikan suhteen. Tässä, satunnaisessa ja hajanaisessa joukossa tapahtuu silti välitön tunnistaminen. Osaa ryhmän naisista yhdistävät kokemukset, joissa yksi, tai useampi kantasuomalainen mies tai poika yhdessä, on koskenut meihin ilman lupaa. Tämän tilan säätelyyn ja rajoittamiseen väkivalta, sen uhka ja sillä uhkailu ovat tehokkaita keinoja. Väkivaltaa voidaan todistetusti ehkäistä, mutta ei ilman työtä ja eikä ilman resursseja. Tarvitaan sekä ennaltaehkäisyä että palveluja väkivallan uhreille. Kuten erikoistutkija Sanna Aaltonen Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kirjoittaa: ?Kunnioituksen ja koskemattomuuden merkitystä sukupuolten välisissä suhteissa on hyvä tuoda esiin kotouttamisen yhteydessä, mutta sille on tarvetta myös supisuomalaisessa kasvatuksessa aina päiväkodista armeijaan ja oppilaitoksiin.? 15. Tieto ei pitänyt paikkaansa. Peiliin on vaikea katsoa Avaan keskustelun joukkoahdistelusta eräässä sosiaalisen median suljetussa ryhmässä. Silti asiasta ei puhuta. Siihen peiliin ei ole helppo katsoa, mutta siihen on katsottava. Se, että seksuaaliseen ahdisteluun reagoidaan vasta ja vain kun tekijöinä ovat ?muut?, tuntuu loukkaukselta jokaista ahdistelun uhriksi joutunutta kohtaan. On kaikkien etu, että jokainen ahdistelutapaus selvitetään. Häirinnän rajaaminen oman etnisen ryh- män ulkopuolelle ei ongelmaa ratkaise. Että suurin osa ei toimi näin. Silti. Jo ennen nykyistä pakolaiskriisiä ja jo ennen Kölnin ja Helsingin tapahtumia. Nyt raiskauspuheesta on tullut yhä tavallisempaa. Maahanmuuton ja raiskaukset niputtavassa keskustelussa fakta ja ?ktio sekoittuvat fantasioihin. Huhujen ja suoranaisten valheiden levittäminen ei ole vain verkossa liikaa aikaansa viettävien huvia, sitä tehdään myös entisten ja nykyisten kansanedustajien toimesta. Näin kirjoitti ex-kansanedustaja James Hirvisaari blogissaan kahden kantasuomalaisen teosta elokuussa: ?Kaksi suvakkihuorien tänne hinkumaa turvapaikanhakijaa raiskasi 14-vuotiaan tytön Kempeleellä. Edes joukkoahdistelu ei ole Suomessa uusi ilmiö. Naiset tietävät sen. Kuten neljän naisjärjestön kirjoitus HS:ssa muistuttaa, ?Euroopan unionin perusoikeusviraston vuoden 2014 tutkimuksen mukaan Suomessa jopa 71 prosenttia naisista oli kokenut seksuaalista häirintää 15 ikävuoden jälkeen?. Kyse on tasa-arvosta Naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen ahdistelu eivät lopu, vaikka joka niemessä ja notkossa partioisivat turvajoukot. Ryhmämme on pieni, eikä meitä yhdistä muu kuin eläinrakkaus. tammikuuta sanomalehti Karjalaisessa ilmestyneessä kirjoituksessaan, että turvapaikanhakijaa epäiltäisiin 15- vuotiaan tytön raiskauksesta Kuopiossa. LEHTIKUVA/PATRIK STOLLARZ Syyrialaiset pakolaismiehet jakoivat ohikulkijoille kukkia väkivallan vastaisessa mielenilmaisussa Kölnissä 16. Raiskaus on ase, jota maahanmuuttokeskustelussa käytetään usein pelotteena. Minkäänlainen seksuaalinen häirintä ei ole hyväksyttävää. Yhtä itsestäänselvää on, etteivät kaikki pojat ja miehet toimi näin. Se ei lopu, vaikka maasta karkotettaisiin jokainen turvapaikanhakija. Se loppuu vasta, kun tunnistetaan, että sukupuolinen häirintä on osa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joka puolestaan on osa (myös) meidän kulttuuriamme. Meitä on tuijotettu, meihin on tartuttu, kulkumme on estetty, kieltojamme ei ole uskottu. Tapahtumilla on ollut hiljaisia todistajia, jotka eivät ole tehneet mitään, mutta joissain tapauksissa myös ääneen kannustajia ja naurajia. Keskustelussa todetaan itsestäänselvästi: Nämä teot ovat yhtä kamalia ja yhtä tuomittavia, tekipä ne kuka hyvänsä. Raiskauksella uhkaaminen tai sen toivominen toiselle on myös väkivaltaa ja osa samaa vallankäyttöä. Kyse on tasa-arvosta; siitä tilasta, vallasta ja vapaudesta, joka naisella yhteiskunnassa on. Tunnetasolla alla oleva kuva kuvaa parhaiten sitä, mitä ikänsäkin valehteleville elukkaraiskaajille pitäisi tehdä.? (Kuvassa on tummaihoinen mies, jonka kasvot on ilmeisesti ammuttu murskaksi. Verta ja aivojen kappaleita valuu ulos.) Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen puolestaan väitti 14. Tässä ei ole mitään uutta. On kyse sitten toreista, julkisuudesta tai keskustelupalstoista. tammikuuta. On epäilty seksuaalisen ahdistelun ja raiskaustapausten lisääntyvän
Se tapahtui vuonna 2013. MINULLAKIN OLI 16 suuri kaivoskatastrofi Kainuuseen syntyi. Ta- paus on sen verran traaginen, että tuntui jotenkin väärältä satiirisesti nauraa sille. Päädyttiin kerronnallisesti ajoittain hyvinkin lakoniseen tosiasioiden loogiseen vyöryttämiseen, jossa tarinan voimana on suuren ympäristöonnettomuuden vääjäämätön eteneminen. Sen mahdollisti hyvä veli -verkostoista rakentuva korruptio. lmiryhmän käyttöön. Henkilödraamaa löytyy jonkin verran Perän kiroilevista räjähdyksistä ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) ympäristöosaston ihmisten ristiriidoista. Pesonen tapasi Perän. Hän nauhoitti pitkän haastattelunsa . Silloin Perä oli vielä yhteistyö-. Se on tarkoituskin: raiskaus ja sillä uhkaaminen on ikiaikainen, kulttuurien rajat ylittävä tapa hiljentää nainen. Siltä osin Salmenperän elokuva ei ole kuvitelmaa. Ihailtu ja inhottu Perä upposi tietenkin vain henkisesti. Mutta maine meni, ja osa rahoista. Talvivaaran ympäristövahingot kuitenkin jäivät. Totuus tarua ihmeellisempää Jättiläisen käsikirjoittaja Pekko Pesonen sanoo, että elokuvaan oli vaikea löytää sopiva tyylilaji. . Yhdessä ohjaajan kanssa päätettiin, mikä on roolihenkilön stressitaso missäkin vaiheessa. » Elokuva kertoo ihmisistä, jotka ovat päätöksenteon ytimessä. Peräänantamattoman kunnianhimonsa vuoksi Perä upposi mieluummin helvetinkoneensa komentosillalla kuin luopui riskejä sisältävästä hankkeestaan. Asioihin ei puututtu. Elokuvan nimi viittaa juuri tuohon pinnan alla olevaan isoon verkostoon. Ei Jättiläinen ole kuvitelmaa siltäkään osin, että yhdessä pääosassa on Jani Volasen osaavasti esittämä Talvivaaran todellinen voimamies Pekka Perä. . Kirjailija Elina Hirvonen, Maailman Kuvalehti 1/2016 HELSINKI-FILMI Pekka Perää esittävä Jani Volanen sanoo, että tässä minulla on henkilö, jolla on missio joka menee munilleen. Rakenteellinen korruptio loi Talvivaaran » Jättiläinen on Aleksi Salmenperän elokuva. Se kertoo hyvä veli -verkostosta, joka mahdollisti Talvivaaratragedian. varmaan halu tehdä tärkeä elokuva, ohjaaja Aleksi Salmenperä sanoo elokuvastaan Jättiläinen. Jättiläinen kertoo ?ktiivisen elokuvatarinan keinoin, miten Talvivaaran . Yritin ensiksi tehdä satiiria, mutta en saanut sitä toimimaan. Katsoin, että tässä minulla on henkilö jolla on missio, joka menee munilleen. WSOY B kulttuuri Raiskausviestit osuvat kipuun, josta lähettäjillä ei ole aavistustakaan
Halusin koko ajan, että Perälle ei naureta, Perää ei syytetä. . eteni. . Tämmöiset jääräpäiset miehet tai naiset ovat kiehtovia henkilöitä. Niitä voi tietyllä tavalla ihaillakin, vaikka ne olisivat mitä. Suureen kysymykseen elokuvansa sanomasta Salmenperä sanoo hetken mietittyään haluavansa kertoa, että asioihin voi vaikuttaa. . Sitä tapahtuu koko ajan. Tällaista on tapahtunut Suomessa, mutta ei Talvivaaran yhteydessä. Se on ihan arkipäivää Suomessa. Pesonen sanoo, että avainasemaan nostettiin valvova virkakoneisto. Kun Jättiläisen seuraan liitetään Markku Heikkisen kelpo dokumentti Talvivaaran miehet (2015) sekä erittelyt Markku Kuisman ja Pekka Seppäsen taloushistoriikista » Talvivaara-kiho on Volasen paahtamana melkoinen piru mieheksi. TOSITAPAHTUMIEN INSPIROIMIEN Suomen pahimmat bisnesmokat (2015), niin niiden kautta tapaus Talvivaara näyttäytyy melkoisena sirkuksena. kokoava käsikirjoitus liikkuu monella eri tasolla. Halusin, että kunnioitetaan sitä hahmoa. yllättävää kyllä . Kärjessä tulee kukapa muu kuin Peter Franzén, jonka hahmossa tavataan taatusti pohjoisen liukkain byrokraatti. Kokonaisuuden kannalta on vain hyvä, että osa henkilöistä ja tapahtumista on keksittyjä. Tapahtumat tekevät tutuksi piirteitä, joita yleensä tavataan kansainvälisissä yhteyksissä, erilaisissa korruptiota kartoittavissa elokuvissa. Jättiläinen tuo aiheeseen suomalaista lisävaloa. Perän nousun, uhon ja tuhon amok-juoksuna. Ohjaus: Aleksi Salmenperä. Jussi on avainhenkilö Talvivaaran ympäristölupien ja niiden sisältämien rajoitusten kirjoittamisessa. Yritettiin saada elokuvasta kaikki päivittely pois. Tarkoituksellisesti elokuvassa ei ketään syytetä rikoksista. Monissa kohtauksissa on rehevää elämänmakuisuutta. ktiivisiä hahmoja, mutta uskottavien tyyppien luomiseen käytettiin paljastuneita olemassa olevia käytäntöjä. . Suoraa korruptiota ja rikosta enemmän liikutaan harmaalla alueella, jossa demokraattisen päätöksenteon rajoja venytellään moneen suuntaan. Käytännöt ovat totta. fakta ja . . KU KONSERTIT su 20.3. Päähenkilön työ- ja kotiasiat, maakunnan asia, valtakunnan asia, pörssin haamu ja monet privaatti-intressit muodostavat monikasvoisen labyrintin. Jussin marionetin osa on kuin ennalta määrätty. Haluttiin kuvata niitä tyyppejä, jotka ovat keskeisesti sen päätöksenteon ytimessä. Pesonen sanoo, että kaikki elokuvan virkamiehet ovat . Juonellisessa pääosassa on nuori ympäristötarkastaja Jussi, jota esittää Joonas Saartamo. . Jättiläinen on ansiokas urakka myös eturivin kuvaajiimme kuuluvalta Tuomo Hutrilta. Häntä voi tähänastisten näyttöjen perusteella pitää Salmenperän luottomiehenä. Eli näin: paras kotimainen vuosiin. JÄTTILÄINEN PÄIVITTÄÄ Jättiläisen on käsikirjoittanut Pekko Pesonen. ESSI SILJORANTA Harri-Ilmari Moilanen ENSI-ILTA on perjantaina Jouko Huru 22. Mukaan leikatut uutispätkät ministeritason päättäjineen täsmentävät paikoin farssimaisia piirteitä saavaa kokonaiskuvaa. Jättiläinen maalaa osuvan kuvan verkostojen mahdista. Tapahtumissa kaarretaan lopulta olennaisten kysymysten äärelle, mitä tulee ?yhteiseen hyvään?, ahneuteen, kyynisyyteen ja monen sortin omaan pussiin pelaamiseen. ktio ovat hedelmällisessä symbioosissa. Se myös tarkoittaa, että aitous on vahvoilla, mitä tulee tapahtumien kaareen suuren luokan moraalisena tarinana. Asia paljastui Pesoselle vasta käsikirjoituksen teon jälkeen julkisiksi tulleista poliisikuulusteluista. ei mitään hissuttelua, alusta lähtien on mentävä täysillä ja korkealla pro?ililla. Talvivaara-kiho on Volasen paahtamana melkoinen piru mieheksi ? härski ja suuruudenhullu pelimies, joka ei pahemmin piittaa pelin säännöistä. Teot ja tekemättä jättämiset saavat puhua puolestaan. Sepitteellisen materiaalin kautta elokuva saa laajempaa, yleispätevää todistusvoimaisuutta. JANI VOLASELLA Aleksi Salmenperä sanoo, että Jättiläisen moraalinen pohdinta rakennetaan ympäristötarkastajan rooliin (kuvassa Salmenperä ohjaa tarkastajaa esittävää Joonas Saartamoa). haluinen, mutta se loppui kun katastro. Totuus voi kuitenkin olla tarua ihmeellisempää. Tuomitsemisen Salmenperä jättää katsojille. Meillä on mahdollisuus kuunnella omaatuntoamme ja toimia henkilökohtaisen moraalin mukaan. . ktiivisen henkilön kujanjuoksu päättyy erottamiseen, kun hän yrittää lopulta epätoivoisesti puuttua pahenevaan ympäristöonnettomuuteen. Sormenheristelyä Salmenperä sanoo tarkasti varoneensa. Jopa Perä saa hänen mielestään asiallisen kohtelun. . Täysin kuvitteelliseksi luultu rekrytointikohtaus nähdään elokuvassa. Korruptiojättiläisen keskeisiä virkamiestahoja elokuvassa ovat Pohjois-Suomen AVI, Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö. Ei sormenheristelyä Salmenperä sanoo, että elokuvan moraalinen pohdinta rakennetaan ympäristötarkastajan kompromisseilla urkenevan uran ja häntä soimaavan omantunnon ristiriidan kautta. klo 14 ja 19 Vanhan ylioppilastalon juhlasali, Helsinki. Paras kotimainen vuosiin JÄTTILÄINEN (Suomi 2016). Usein tavallinen ihminen miettii, että tuommoiset asiat eivät ole minun käsissäni, että en voi vaikuttaa mihinkään. Perä ei kertonut Pesoselle, että oli yrittänyt palkata valvovia virkamiehiä. On hyvä, jos tuosta elokuvasta jää mieleen, että jos joku asia vaivaa, niin pitää tehdä jotain. Näiltä(kin) osin le?a saa viihdyttävää lisäpotkua erinomaisista näyttelijäsuorituksista. Osaksi siksi tarinaan ei kirjoitettu Talvivaaraa vastustanutta kansalaisliikettä eikä Sotkamon mökkiläisten epätoivoa. . Tämän . Pääosissa: Joonas Saartamo, Jani Volanen, Peter Franzen, Saara Kotkaniemi, Elena Leeve, Leea Klemola, Pertti Sveholm. on homma hanskassa ja pitoa silmäluomissa. Rekrytointi oli epäonnistunut. Henkilökohtaisen moraalin muodostaminen ja sen mukaan eläminen on tärkeää. Tältä pohjalta elokuva huipentuu johdonmukaisesti arvoisellaan tavalla Jussin suurta hämmennystä huokuviin tuntemuksiin: näinkö tässä kävikin? FIKSUSTI PALASET mallikkaasti Risto Jarvan ja Mikko Niskasen yhteiskunnallisesti värittyneiden töiden perinnettä nautittavan 2000-lukulaisesti rullaavaksi hienosyiseksi poliittiseksi jännitysdraamaksi. Niitä hän liikuttelee muutamaan otteeseen siihen malliin, että uskottavahan se on: siinä meillä melkoinen Pekka Perä. Pokkana Pekka toteaa poliisikuulustelussa, että on osattava iskeä isosti, ?hit big. Se ei typisty koomiseksi pintaraapaisuksi. Kysymys syyllisyydestä kohdistuu enemmän virkamieskunnan suuntaan. Naruja vetelevät isot pojat, eräs taustapiruista on appiukko (Pekka Valkeejärvi). Yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät nivoutuvat luontevasti ja näppärästi toisiinsa. Aluehallintovirastosta voidaan siirtyä kaivosyhtiöön kovapalkkaiseksi toimihenkilöksi. tammikuuta. 17. TEATTERILEGENDA Lapualaisoop- peran ensiesityksestä tulee maaliskuussa kuluneeksi 50 vuotta. Teatteri Vanha Juko toteuttaa tuolloin näyttämöllisen konserttiesityksen Arvo Salon kirjoittamasta ja Kaj Chydeniuksen säveltämästä teoksesta. Lapualaisooppera oli vuonna 1966 todellinen teatteritapaus. Se vavahdutti paitsi ylioppilasja kulttuuripiirejä myös poliittisia päättäjiä, ja loi pohjaa 1960- ja 70-lukujen laululiikkeen synnylle. Näytelmä kertoo 1930-luvulla vasemmistolaisia terrorisoi- neesta Lapuan liikkeestä ja sen johtajasta Vihtori Kosolasta. Lahtelainen Vanha Juko esittää Lapualaisoopperan kahdessa näyttämöllisessä konsertissa sen alkuperäisessä esityspaikassa Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. HELSINKI-FILMI/MALLA HUKKANEN Konsertti toteutetaan yhteistyössä Lapualaisoopperan vuonna 1966 esittäneen Ylioppilasteatterin kanssa. Perän motiivi ei ollut raha vaan näyttämisen halu ja kunniakysymys. Elokuvatarinan juonta ei kuljeteta . Samu Heikkilän leikkaamana tiivistunnelmaisuus ja juonikuvion ripeä askellus pitävät komeasti kutinsa. Aleksi Salmenperälle ja Pekko Pesoselle le?a on suuri voitto, kummankin tähänastisen uran paras elokuva. Kerronta täyttää mallikkaasti genren vaatimukset. Toivon, että tämä elokuva rohkaisisi juuri tähän. Lapualaisooppera julkaistiin kirjallisena äänilevynä 1960-luvulla ja cd-versiona 30 vuotta myöhemmin. elokuvien genressä Jättiläinen on kansainväliset mitat täyttävä tuttavuus . Käsikirjoitus: Pekko Pesonen. Nuori virkamiespäähenkilö Jussi (Joonas Saartamo) käy tapahtumien pyörteissä melkoisen jaakobinpainin. Tosi ja sepite, niistä muotoutuva antoisa mosaiikki
Prosessi syveni, kun valtiot pankkiriisin takia lisäsivät lainanottoaan vahvistaakseen rahalaitosten pääomapohjaa. Kasvukriisi eli reaalitalouden kriisi näkyy ensinnäkin korkeana työttömyytenä; onhan työttömyys pysytellyt esimerkiksi Euroopan unionin (EU) maissa vuodesta 2009 lähtien noin 10 prosentissa. EU:n järjestämät huippu- ja kriisikokoukset ovat näyttäviä mediatapahtumia, joissa kansallisten valtioiden johtajat siunaavat jo tehdyt päätökset. Prosessi johtaa siihen, että kansallisvaltioiden reaalitulot vähenevät: mikä pakottaa ne jatkuvasti karsimaan julkisia palveluja. Kirjan lopussa Streeck ehdottaa toimenpiteitä, joilla edelleen lykätä suurta kriisiä. Yksi lääke on talouden elvyttäminen Euroopan keskuspankkirahan ja in?aation turvin. Hyvinvointivaltion kukoistuksen aikana osapuolten suhteita oli hoidettu Keynesin opin mukaisesti yhteiskuntasopimuksen puitteissa siten, että valtio kykeni tyydyttämään sekä pääoman että palkkatyöntekijöiden odotukset. 1970-luvun tapahtumat, muun muassa talouskasvun hiipuminen, ?öljykriisit?, lakkoliikkeet, sosiaalidemokraattisten puolueiden ylivalta politiikassa ja työnantajien kasvavat velvoitteet aiheuttivat sen, että pääoma alkoi epäillä konsensuksen mielekkyyttä ja käynnisti toimintansa vapauttaa talous politiikasta uusliberalismin hengessä. tuu Streeckin analyysissa siitä, että pankit ovat antaneet liikaa sekä julkisia että yksityisiä lainoja, mikä tuotti ongelmia. Koska pääoman vaatimukset osoittautuivat vahvemmiksi, niin alkoi matka kohti liberaalia ylikansallista maailmaa. Hyvinvointiyhteiskunnan takaamasta verovaltiosta siirryttiin velkavaltioon ja vakauttajavaltioon. Valtioiden oli pakko vastata kansainvälisen pääoman vaatimuksiin . samassa määrin kuin ennen . Streeck tosin myöntää, että tähän liittyy ainakin 18. Tämä mahdollistaisi uuden kasvupolitiikan, mittavat julkiset ja yksityiset investoinnit tuottaen samalla reaalista velkaa vähentävän in?aation. Osa pankeista ajautui konkurssiin, mikä johti laajaan talletuspakoon. Tämä osakriisi ilmenee myös siinä, että taloudellinen kasvu on demokraattisen kapitalismin maissa pysytellyt 30 vuotta heikkona. Verovaltiosta velkavaltioon EU korvaa demokratian Pääoman odotukset vapaasta kansainvälisestä kaupasta sekä sijoitusten ja lainaustoiminnan kannattavuudesta olivat vastakkaisia kuin kansalaisten, jotka odottivat valtion politiikalta vakaata työllisyyttä ja sosiaaliturvaa. Valtiot lykkäävät kapitalismin lopullista kriisiä tuottaen samalla kolme osakriisiä: . Alaotsikko on huono, koska teoksen vahvin anti on meneillään olevan . eikä lykätyn . Täten valtiot ovat yrittäneet ensin suurin?aation sekä sittemmin valtioiden ja kansalaisten luotottamisen avulla hankkia rahaa korvaamaan pääomaverotuksen alentamisen aikaansaamat vähenevät tulot, joilla yrittää pitää yllä kansalaisten nykyistä tulotasoa. Pääoma ja yritykset eivät enää . Pankit alkoivat vaatia valtiota apuun ja ottamaan vastaan ?roskalainoja?, mikä kulminoitui syksyn 2008 tapahtumiin. Fiskaalikriisi eli julkisen talouden kriisi on tulosta julkisen talouden alijäämästä ja julkisyhteisöjen velkaantumisesta. mutta tavalla, missä valtio ei kokonaan hylkää kansalaisia. kriisin diagnoosi. Kirjoittajan mukaan demokraattisessa kapitalismissa on kolme perustavaa toimijaa: pääoma, palkkatyöntekijät ja valtio. halunneet rahoittaa veroja maksamalla hyvinvointivaltiota. Komissio ja muut ylimmät EU:n johtajat määräävät EU:n suunnan. Se on hyvä sikäli, että Streeck tarkastelee perusteellisesti sitä, kuinka demokraattinen kapitalismi on 1970-luvulta lähtien onnistunut lykkäämään valintaa demokratian ja kapitalismin välillä. nanssi-, ?skaali- ja kasvukriisin. Finanssikriisi eli pankkiriisi joh- Streeck väittää myös, että kansallinen velkavaltio on korvautumassa ylikansallisella vakauttajavaltiolla. Tämä merkitsee sitä, että EU alkaa muodostua supervaltioksi, joka asettaa julkiselle taloudelle budjettikattoja ja velkajarruja ja jossa ei enää vallitse demokratia. Kirjat Kapitalistinen demokratia » Pääoma halusi vapauttaa itsensä politiikasta. Se johti kolmeen kriisiin. WOLFGANG STREECKIN kirjan Ostettua aikaa alaotsikko Demokraattisen kapitalismin lykätty kriisi on sekä hyvä että huono. Demokraattisen kapitalismin valtioiden verotuotot vähenivät ja niiden budjettialijäämät kasvoivat
2016 maksullisella C More -kanavalla nähdyssä jaksossa, koska häntä vuodesta 1997 esittänyt Mikael Persbrandt oli saanut roolista tarpeekseen. Tämä ei ole ole niin sanottu spoileri, jännityksen pilaava juonipaljastus, koska Gunvaldin poistumisesta kertoi Persbrandt itse julkisuuteen. kuin hirvi, sanotaan Mika Kaurismäen edelleen parhaassa elokuvassa Arvottomat. Ne perustuvat suoraan Sjöwallin ja Wahlöön kirjoihin. Enää Gunvald Larssonia ei ole. Kirjoittajan mukaan tämä mahdollisuus vaikuttaa ainakin tällä hetkellä epärealistiselta. Teosta Ostettua aikaa voi lukea eri tavoilla. Ensinnäkin sosiaalimenojen varassa elävät eivät juuri hyödy tämäntyyppisestä in?aatioperusteisesta kasvusta ja toiseksi kasvava in?aatio voimistaa uusien talouskuplien ilmaantumisen mahdollisuutta. Toinen kirjoittajan ehdotus perustuu devalvaatioon, jota hän pitää valtioiden oivallisena keinona parantaa kansallista kilpailukykyään. Tässä hän on melkein onnistunut. Ilkka Pirttilä WOLFGANG STREECK: Ostettua aikaa. Demokraattisen kapitalismin lykätty kriisi. demokraattisen kapitalismin kriisistä. Ajan riennossa jää huomaamatta sellainenkin merkkipäivä, että pohjoismaisen dekkarin synnystä tuli viime vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Niin rientää. Kansalaisilta, poliittisilta puolueilta ja kansallisilta valtioilta olisi viety taloudellinen valta ja tätä kautta niiltä olisi heikennetty ratkaisevasti mahdollisuutta vaikuttaa elämänmenoon. Streeck kirjoittaa myös, että vaihtoehto kapitalismille ilman demokratiaa olisi demokratia ilman kapitalismia. Sivuhenkilö tiin. Salapoliisiromaaneista nousee päähenkilöä kiinnostuli kriitikoidenkin arvostatavammaksi. Kymmenosainen Ruot50-vuotiaan Beckin vaie in okoko is n o sia kapitalistisena helvetkutus menestystuotteeksi n ä H sinen, k ö t tinä kuvaava dekkarisarja muuttuneelle ruotsalaisy ä k ja huono n dekkarille on suunnaton. päättyi vuonna 1975 roa a t yjamas Kirjoissa ei kysytä, kuka maaniin Terroristit. mut t a p ti. is t li Beck-sarjalle kävi niin sen teki, vaan miksi se tehe a k t ar k kuin usein käy. Ulkoiaalista kuvastoa taas aivan uusimmissa Becksesti juuri sellainen, millaiseksi Rolf Lassgård elokuvissa jäljitellään estoitta. Gunvaldin hahmotti alkuperäisissä tv-elokuvissa, joissa Beckiä esitti kirjoista tuttuun suKai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? rumieliseen ja nukkavieruun tyyliin Gösta AIKA RIENTÄÄ 19. 254 sivua. Mikael Persbrandt ei enää rähise Gunvald Larssonina. Gunvaldia ei ole enää » Pohjoismainen dekkari täytti 50 vuotta. Ekman. Sitä voi tarkastella vaikkapa suhteessa Suomen tilanteeseen ja katsoa sitä, miten maamme hallitukset, etenkin Ahon hallituksesta lähtien Sipilän hallitukseen saakka, ovat ratkoneet nykykriisiä. Tukea politiikalleen kirjan teeseistä saavat ne vasemmistolaiset ja myös nationalistiset tulkinnat, jotka ovat rankimmin uusliberalismia, nykymuotoista Euroopan unionia ja eurovaluutan säilyttämistä vastaan sekä suhtautuvat kriittisesti pääoman ohjaamaan kansainvälistymiseen. Steeck katsoo, että hän on Ostetussa ajassa tavoitellut ?kokonaisnäkemystä kaikista käynnissä olevista tapahtumista. Gunvald päätti päivänsä ensi kerran 1. Sen merkittävä henkilöhahmo Gunvald Larsson päätti päivänsä merkkivuoden päätteeksi. NYT POHJOISMAISEN dekkarin prototyypin luoMaailmanlaajuiseksi menestystuotteeksi neesta sarjasta on jäljellä enää Martin Beck. kehittyneen pohjoismaisen dekkarin kantaisä Muista kirjasarjan henkilöistä jälkimmäiseen komisario Beck syntyi vuonna 1965, tv-sarjaan otettiin mukaan vain nuori kun Maj Sjöwallin ja Per Wahtyöpaikkakiusattu Benny Skacke löön Roseanna, ensimmäinen ja hänetkin kirjoitettiin ulos jo romaani rikoksesta, ilmesensimmäisellä kaudella. n tyi. Hän on isokokoinen Beckin jalanjäljissä ovat syntyja huonokäytöksinen, yläluokkaiseen neet muun muassa Wallander ja Lisbeth sukuunsa välit katkaissut vasemmistolaiSalander . Kapitalismi ilman demokratiaa merkitsee valtiota, jossa se on tehnyt itsensä melkein tarpeettomaksi jättäen itselleen vain vain kaksi tehtävää: yhtäällä oikeusjärjestyksen ylläpito ja toisaalla rajojen puolustaminen. Gunvald Larsson mia yhteiskunnallisia kirjoja on sellainen. Tämä tietenkin edellyttää euromaiden kohdalla sitä, että ne ottavat uudelleen käyttöön omat valuuttansa. Demokratia vai kapitalismi? Streeck painottaa sitä, että valinta demokratian ja kapitalismin välillä tulee vähitellen eteen. Ostettua aikaa painottaa, että kapitalismin voitto demokratiasta on todennäköisempi valinta. samoin tv-sarja Silta, jonka visunen, mutta pyjamastaan tarkka elitisti. Suomentanut Mari Kukkonen Vastapaino 2015. 1. jatkoajalla ALL OVER PRESS » Pääoma alkoi epäillä konsensuksen mielekkyyttä ja käynnisti toimintansa vapauttaa talous politiikasta uusliberalismin hengessä. kaksi ongelmaa
Yksi esimerkki: kirjailija pohtii luvussa Kaunokirjallisuus, totta vai valehtelua juuri tuon dilemman perusolemusta ja määrittelee hyvin ytimekkäästi, mikä on kirjallisuuden tehtävä: ?Kaunokirjallisuuden tehtävä on kertoa yksilön kokemus, millaista on missäkin tilanteessa elää.? Minusta tämä vertautuu yhdysvaltalaisen runoilijan Ezra Poundin täsmäilmaisuun eli ?runous on tiivistettyä kieltä.? Jär venpää-Summasen tekstistä huokuu oppineisuus, lukeneisuus, perehtyminen totisesti siihen, mistä hän kirjoittaa. Sähköisen kirjan markkinointia on lisätty, sosiaalinen media tulvii mitä erilaisimpia tekstejä, joiden on ennustettu valloittavan perinteisen kirjan ja kirjallisuuden aseman. Monipuolisen kirjailijan Anelma Järvenpää-Summasen esseekokoelma Kaidepuita kaaoksen keskellä . Isä poltti tupakkaa ja tupakan hajussa olin tietenkin aina alitajunnassani aistinut isän läsnäolon?. Kaidepuita kaaoksen keskellä on esseekokoelma, joka tarttuu lukijaa käsipuolesta ja vie rohkean, toisinajattelevia näkökulmia avaavaan kirjanrakastajan maailmaan. Kirjailija kertoo olleensa nelivuotias isän kuollessa. Hän perustelee älyllisiä valintojaan erilaisten kytkösten kautta erittäin perusteellisesti, niin että lukijalla on koko ajan tunne kuinka kirjailija kuljettaa lukijaa kuin opastaen, mitä kirjailijantyö ja kirjallisuus ovat. Esseekokoelma on kirjoitettu niin sanotusti ?ajatusalta?, harkiten, perustellen ei huitoen. Kirjat ALL OVER PRESS/ISMO PEKKARINEN Kirjan ja kirjallisuuden kunniallisen menneisyyden palautus » Anelma Järvenpää-Summasen esseekokoelma kuljettaa lukijaa henkiseltä maamerkiltä toiselle. KIRJAN ja kirjallisuuden on ennustettu joutuvan alakynteen modernin mediamaailman puristuksessa. Kuluneiden 39 vuoden aikana hän on paitsi kirjoittanut omia teoksiaan, osallistunut erilaisten kokoelmien toimitustöihin, kirjailijakurssien ohjaukseen sekä esiintynyt kirjallisissa tapahtumissa. Järvenpää-Summasesta voi täydellä syyllä sanoa, että hän on kirjailija ja kirjojen rakastaja kieleltään, mieleltään ja sydämeltään. kirjoittaa omasta kehityksestään avaten lapsuutensa näkökulmia ja persoonaansa. On harvinaista, että kirjailija kertoo peittelemättä siitä, millaista oli olla toisenlainen lapsi, mitä vaikutusta JÄRVENPÄ Ä-SUMMANEN 20 sillä oli tulevaan kirjailijatyöhön. Hän lainaa osuvasti viimeistä painettua tietosanakirjaa Factumia (Weilin & Göös, 2005) käsitteen ?sivistys? määrittelystä. Se vaatii tekijänsä koko persoonan: havainnot ja muistin, mielteet ja mielikuvituksen, ajattelun ja unet?, kirjoittaa JärvenpääSummanen. Hän käyttää esimerkkinä kirjailija Anna-Leena Härköstä, joka pitää mukanaan vihkoa, johon kirjoittaa näkemäänsä, kokemaansa, kuulemaansa. H. kirjanrakastajan tunnustuksia palauttaa paikalleen kirjan ja kirjallisuuden kunniallisen menneisyyden eikä jätä muulle minkäänlaista epäilyksen sijaa. Järvenpää-Summasen kirjailijanura sai alkunsa J. Kun Paavilainen puhaltaa tupakkansa savua poispäin, hän kysyy, polttiko kirjailijan isä? ?Silloin oivalsin. Anelma Järvenpää-Summanen ?PARHAIMMILLAAN kuvaa, miten kirjailija on valppaasti kaikkea rekisteröivä huomioitsija. Hänen kehänsä kirjailijana kiertyy umpeen kuin Herakleitoksen määritelmässä alusta ja lopusta ympyrän kehällä: kirjailija kertoo, miten Matti Paavilainen avaa aikoinaan Järvenpää-Summasen lukon kehottamalla tätä kirjoittamaan isästään. Valinta on perustana sille, miten Järvenpää-Summanen kirjailijantehtäväänsä sisäistää ja ymmärtää. Anelma Järvenpää-Summasesta ja hänen esseekokoelmastaan voi sanoa Herakleitosta lainaten: ?Ihmisten, jotka rakastavat viisautta, täytyy perehtyä moneen asiaan totisesti.? Eino Kaikkonen ANELMA JÄRVENPÄÄ-SUMMANEN: Kaidepuita kaaoksessa ? kirjanrakastajan tunnustuksia. Kirjankustantamo Sanasato 2015. 133 sivua.. Järvenpää-Summanen merkitsee myös Helvi Hämäläisen muistiinpanot ja päiväkirjat. Muina Järvenpää-Summasta tukevina esimerkkeinä kävisivät muistiinmerkitsijöinä vaikka Piippolan vinttikamarissaan kirjoituksiaan lenova Pentti Haanpää, konekiväärikomppanian teltan nurkassa vihkoonsa kirjoittavan Väinö Linna tai Koillismaan kuvaajan Kalle Päätalo kuuntelemassa pikkupoikana pirtin penkillä aikuisten iankaikkia juttuja. Erkon novellikilpailun voitosta 1976. Kirjailija ei operoi sormi pystyssä ?näin-sinun-onluettava-ja-ymmärrettävä?, vaan yksinkertaisesti lukeneisuudellaan an- » Kirjojen rakastaja kieleltään, mieleltään ja sydämeltään. taa tilaa ja kuljettaa lukijaa lempeästi osoittaen henkisiä maamerkkejä, esimerkiksi edesmenneen kirjailijan Bo Carpelanin lauseella ?Olen oppinut kaunokirjallisuudesta vähintään yhtä paljon kuin todellisuudesta.? Onkin sanottava arvostavasti: Anelma Järvenpää-Summanen on kirjansa lukenut. kaunokirjallisuus onkin tutkimusta kokemuksesta nimeltä elämä