s.?2 > Radiotyö tuo vaihtelua vammaisille s.?8 ”Elämää on patriarkaatin jälkeenkin” s.?23 Elämäkertaelokuvan satavuotinen sykli s.?48 N o 51 K a n n e n k u v a : R o n i Le h ti Perjantai 21.12.2018 | 3,5 € | 51-003251-1851 www.kansanuutiset.fi Guardian: Bolsonaro tuomassa täystuhon Amazonasille s.?22. Falafeleistä elanto turvapaikanhakijoille Fahed Al-Badri sai juuri joulun alla vaimonsa Fatuma Jahilin ja Mohammed-poikansa Suomeen
– Siitä se lähti. Työnjako meni niin, että Laaksonen teki paperihommat, turvapaikanhakijat Al-Badri, Al-Janabi ja Kanaan Al-Ethawi tekivät falafelit. – Durgham Al-Janabia vainottiin kotimaassaan. Falafelejä kauppaketjuille Aluksi turvapaikanhakijat tekivät falafelejä Reko-lähiruokarenkaisiin. Nyt tulokset alkavat näkyä. – Tämä on ollut piinallista odottamista. Nyt he voivat rauhoittua. Eko-osuuskunta Kehrä, jonka puheenjohtaja Laaksonen on, alkoi pyörittää toimintaa. Alkuun heillä oli vastaanottoraha. Se on myönnetty hänelle toissijaisen suojelun perusteella. Laaksonen kertoo, että he tekivät kerran kokeilumielessä kahvilaan falafelejä ja saivat niistä hyvää palautetta. – Ehkä uutta tuotetta ei oteta myyntiin juuri joulun alla, mutta joulun jälkeen moni kuluttaja varmaan siirtyy kinkusta kasvisproteiineihin. Odottaminen on raskasta, koska se on täyttä tietämättömyyttä. a meo sasi esitä veesi.. Pari vuotta odotettiin oleskelulupaa, sitten odotettiin perheen kohtaloa. Sillä systeemillä Kaarinan Littoisissa toimiva falafel-tehdas pyörii yhäkin. Hän on selvinnyt hengissä häneen suunnatun autopommin räjähdyksestä. Al-Janabi sai turvapaikan vuosi sitten, kaksi vuotta odotettuaan. alkaen tuotetta on voitu tilata Sja Kkauppoihin, Isossa Omenassa Espoossa niitä jo löytyykin. Lopulta lähdin kyselemään Turun vastaanottokeskuksesta, löytyisikö sieltä joku avuksi, koska en olisi yksin selvinnyt siitä valtavasta määrästä säkkejä. Täällä on rauha, Al-Badri sanoo ja jatkaa että hän ei halua enää koskaan palata Irakiin. Laaksosen mukaan on ollut vaiheita, jolloin hän itse on tehnyt kutakuinkin kaiken. Hän tulee Basrasta, jossa he ovat asuneet pitkään sukulaisten nurkissa. Hän oli ollut mukana vaatekeräyksessä, joka käynnistettiin heti pakolaisryntäyksen alettua, ja edessä oli kerätyn tavaran vienti pakettiautolla Raaseporin vastaanottokeskukseen. Ilman joukkorahoitusta auttamisoperaatio tuskin olisi onnistunut. Ne hänelle takasi falafelien valmistus. Lopulta, lokakuussa Migristä näytettiin perheenyhdistämiselle vihreää valoa. Suunnitelmissa on Lotta Laaksosen mukaan järjestää myös Fatumalle töitä kasvispyöryköiden parissa. Hän ja toinen turvapaikanhakija lupautuivat auttamaan, ja siitä alkoi yhteistyö. Tarvittiin rahat lentolippuihin. Tekemistä ja elanto Laaksosen organisoimalla toiminnalla oli kaksi tavoitetta, hankkia tekemistä ja elantoa turvapaikanhakijoille. Silloin törmäsin Irakista tulleeseen Durgham Al-Janabiin. Idea laajamittaisempaan falafelien valmistukseen syntyi juuri tukikahvilassa. Shams on suomeksi aurinko. 13.12. – He varmasti haluavat tuotettamme lähikauppoihinsa ja oletan, että he käyvät toiveensa kertomassa kauppiaille. . Hänellä on todella rankkoja kokemuksia takanaan, Laaksonen sanoo. Lotta Laaksonen veikkaa, että ihan vielä joulumyyntiin heidän falafelinsä eivät ehdit. – Ja sitten täytyy käynnistää kielenopiskelut. – He ovat hyvin onnellisia, koska Suomessa on niin erilainen tilanne kuin Irakissa. joulukuuta lähtien Sja K-kaupat kautta maan ovat voineet tilata falafelejä myymälöihinsä. Eikä auttajia ole ollut kovin monta. Luomukasvispyöryköitä härkäpavusta, kikherneistä ja tavallisista herneistä. Perheenyhdistäminen oli mahdollista vasta kun isällä oli osoittaa vaaditut palkkatulot. Tänne tulo on Fatumalle iso kulttuurinen muutos. Avustusmatka Kreikkaan toteutui keväällä vuonna 2016. Iloinen päätös tiesi osuuskunnalle taas uusia haasteita. Ne Fahed maksoi TEKSTI SIRPA KOSKINEN KUVAT RONI LEHTI Ilman Lotta Laaksosta Fahed Al-Badrin ja kahden muun turvapaikanhakijan asiat tuskin olisivat yhtä hyvällä mallilla kuin nyt. Yhteistyö alkoi Lotta Laaksonen muistelee erästä päivää loppuvuodesta 2015. Nyt he ovat osuuskunnan työntekijöitä, ja saavat siitä elantonsa. Laaksonen uskoo, että kysyntää riittää, sillä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi perustettu falafel-tehdas on rahoittanut toimintaansa joukkorahoituskampanjoilla ja sitä kautta osuuskunnan projektia seuraavia ihmisiä on paljon. Toisen joukkorahoituksen turvin osuuskunta hankki torimyyntikojun. Hänelle haetaan työperusteista oleskelulupaa. Koska keräysvaatteita tuli valtava määrä ja varsinkin naisten ja lasten vaatteita jäi yli, Laaksonen organisoi avustusreissun myös pakolaisleirille Kreikkaan. Laaksonen laskeskelee, että nykyisessä tuotantotilassa ja vain pienillä lisäinvestoinneilla he pystyvät valmistamaan noin 10 000 laatikollista kuukaudessa. Al-Badrille piti siis löytää lisää töitä. Uusi vaihde päälle Syy siihen, että Shams-falafelit ovat nyt matkalla kohti kauppaketjujen hyllyjä, on oikeastaan siinä, että Fahed Al-Badri ei määräaikaisen oleskelulupansa vuoksi saanut aluksi lupaa perheenyhdistämiseen. Falafel-tehdas on siis olemassa, jotta on saatu rahoitettua kolmen maahanmuuttajan elämää Suomessa. Jatkoa etusivulta > Shams-falafelit . Olisi eri, jos tietäisi, mitä odottaa, Laaksonen sanoo. Mietin, mitä teen. Taloudelliset haasteet ovat olleet kovat koko ajan ja ne ovat Laaksosen mukaan yhäkin hankaloittamassa toiminnan vakinaistamista. Toivonkin, että tammikuu olisi meidän falafeleille hyvää aikaa. Jos omassa kaupassasi ei vielä ole tuotetta, esitä kauppiaalle tilaustoiveesi. . Vapaaehtoistyön konkari Laaksonen on laittanut kaiken tarmonsa vuoden 2015 pakolaisryntäyksessä Euroopaan ja Suomeen tulleiden ihmisten auttamiseen. – Mutta olinkin kirjoittanut kalenteriini väärän kellonajan. Ostamalla tuet turvapaikanhakijoiden työtä ja elannon hankkimista Suomessa. Kasvispyöryköiden myynti Turun torilla ei kuitenkaan sujunut suunnitellusti ja siitä jouduttiin luopumaan. Kolmas joukkorahoitus tuli toiminnan vakinaistamiseen. Tulin pari tuntia liian myöhään, jolloin kaikki pakettiautoa täyttämään lupautuneet vapaaehtoiset olivat jo lähteneet. Rahaa saatiin turvapaikanhakijoiden kanssa järjestetystä tukikahvilatoiminnasta ja myös joukkorahoituksella. Valmiutta kasvuun löytyy Tällä hetkellä kolmen miehen voimin valmistuu kuukaudessa noin 20 000 kasvispyörykkää, jotka pakataan kahdeksan pyörykän myyntilaatikoihin. . Pitemmän tähtäimen – valitettavasti, sillä käsittelyajat ovat pitkät – tavoitteena on tietysti ollut saada miehille oleskeluluvat ja tulevaisuus Suomessa. – Päätös oli ikävä yllätys. 2 21.12.2018 T uloksista kertoo parhaalla tavalla Fahed Al-Badrin ilo siitä, että hän on kolmen vuoden odotuksen jälkeen saanut juuri Suomeen vaimonsa Fatuma Jahilin ja 8-vuotiaan Mohammed-poikansa. Jo pitkään kasvispyöryköitä on valmistettu myytäväksi noin 15:een K-kauppaan Turun alueella. Avustusreissuun tarvittiin rahaa pakettiautoa varten. . – Kun Migrin kirje tuli, minun piti lukea se viisi kertaa, ennen kuin uskoin, kun se on minulla ollut suurin tavoite tämän viimeisen vuoden ajan, hän jatkaa. Al-Badrilla on nyt oleskelulupa neljäksi vuodeksi. Puskaradio toimii tässä varmasti hyvin. Kyse on ennakkoon tilatuista tuotteista, jotka toimitetaan lähiruokatoreille. Al-Ethawilla ei vieläkään ole mitään virallista statusta. Piti vaihtaa uusi vaihde päälle, jotta saimme TE-keskuksen ja Migrin asettamat tulovaatimukset täyttymään. Sitä on käytetty tähän mennessä kolmesti. Eipä siis ihme, että Al-Badri ylistää työtään osuuskunta Kehrässä: ”Falafel on elämäni!” Perhe asuu nyt aluksi falafel-tehtaan tiloissa. t k a Suomessa. Ensimmäisessä joukkorahoituskampanjassa osuuskunta haki rahaa tuotantotilan vuokraamiseen ja koneiden hankintaan. Ja nyt, tarkkaan ottaen 13. Mutta heille etsitään parhaillaan asuntoa Turusta
Jos meillä on huutava pula monen alan työntekijöistä ja toisaalta on ihmisiä pyrkimässä tänne turvaan tekemään töitä, niin miksemme yhdistä näitä kahta tarvetta. Pian falafelpaketteja löytynee kauppaketjujen hyllyiltä kautta maan. kaatin. 3 21.12.2018 Turvapaikanhakijoiden valmistamilla luomufalafeleillä riittää jo mukavasti kysyntää. omasta palkastaan, mutta jotta se oli mahdollista, osuuskunnan piti järjestää lisää kahvilatoimintaa ja muuta tuottoa. Luomua alusta loppuun Osuuskunta Kehrässä on mietitty tarkkaan turvapaikanhakijoiden työllistämistoiminnan ekologiset ja eettiset puolet. – Jo kansantaloudellisesti tämä olisi tärkeää, sillä nämä yksinäiset miehethän lähettävät kaikki kasaan haalimansa eurot perheillensä Irakiin. Öljyn hankintaan osuuskunta sai rahaa joukkorahoituksella. Työperäistä oleskelulupien saamista pitäisi ehdottomasti helpottaa. Haasteita riittää, sillä Migri tarkistaa vuosittain perheen tulotason, ja Al-Badrin oleskelulupakin on katkolla kun neljä vuotta täyttyy. Shams-falafelien tuotantoon osuuskunta on saanut luomuserti. Kikherne tulee Hollannin tukun kautta, Laaksonen selvittää. Miehet eivät shoppaile ja kierrätä rahojaan meidän systeemissä niin kauan kuin perhe on muualla. Osuuskunta Kehrän puheenjohtaja Lotta Laaksonen hoitelee paperityöt sillä aikaa kun turvapaikanhakijat pyörittävät kasvispullia. – Esimerkiksi härkäpapu tulee meille Iivonsaaren ekokylästä ja herne Pöytyän Myssyfarmilta. kaatti. Lisäksi sillä on yhteiskunnalliset yrityksen ja suomalaisen yrityksen serti. Kuvassa Irakista pakolaisina Suomeen kolme vuotta sitten tulleet Fahed Al-Badri (oik.) sekä Kanaan Al-Ethawi. Myös kaikilla muilla tuotteessa käytetyillä raakaaineilla on luomuserti. kaatin saaminen vei jonkin aikaa siksi, että osuuskunnan piti ensin kerätä rahaa, voidakseen ostaa ranskalaista luomuauringonkukkaöljyä. Heti töihin TURVAPAIKKAPOLITIIKASSA olisi Lotta Laaksosen mukaan paljon korjattavaa. Lentoliput järjestyivät ja perhe pääsi Suomeen. Tälle pitäisi tehdä jotain, koska irakilaisia on paljon Suomessa. Myös perheenyhdistämisen pitäisi Laaksosen mukaan olla nykyistä helpompaa. Luomuserti. Uurastus tuotti tulosta. kaatit. Kuvassa takana Kanaan Al-Ethawi.. – Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit täyttyvät tässä paukkuen, Laaksonen sanoo. – Ensinnäkin tulijat pitäisi saada heti töihin. Passi pitäisi uusia Tukholmassa. – Mutta miten menet sinne ilman passia. Ongelmia syntyy, jos esimerkiksi passi vanhenee. Suomessa ei ole Irakin suurlähetystöä. Päätösten pitkät käsittelyajat Migrissä huolestuttavat Laaksosta monesta syystä. Mutta kyse on välietapista. Perheen yhdistämiseenkin pitää lähteä käymään Turkissa Irakin lähetystössä, jossa on Suomen edustus. Useamman tuhat euroa maksaneella hankinnalla pyöryköitä paistetaan puolisen vuotta
. Toivoa siis on. Se on tärkeä edistysaskel. Katowicen ilmastokokouksen tulokset jäivät laihoiksi LEHTIKUVA/JANEK SKARZYNSKI. Onneksi yhä useammat ihmiset tiedostavat tilanteen, ja yhä enemmän paikallistasoilla tehdään ylintä tasoa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. VALITETTAVASTI SÄÄNTÖKIRJA ei itsessään leikkaa päästöjä lainkaan. Nyt olisi siis tarvittu jo tavoitteiden kiristämistä. Se vaatisi todellisia, yhteisiä ponnisteluja. PÄÄKIRJOITUS KATOWICESSA PIDETYSSÄ YK:n ilmastokokouksessa saatiin laadittua sääntökirja, jonka mukaan valtiot mittaavat ja raportoivat päästöjään. Myös yhä useammat yhtiöt ymmärtävät, että ne, jotka toimivat nyt, saavat etulyöntiaseman hidastelijoihin verrattuna. arto.huovinen@kansanuutiset.. PS.. Uusiutuvan energian tuottamisen ja varastoimisen kustannukset putoavat odotettua nopeammin. Trumpin politiikan arvioidaan jo Katowicessa rohkaisseen muita ilmastohäirikköjä. Tavoitteiden kiristämisestä puhutaan vasta kahden vuoden kuluttua. Mutta kaikkea ei voi jättää ensi vuosikymmenen loppukirin varaan, jos halutaan välttyä näkemästä ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset. Ilmastonmuutos on luonnontieteellinen ilmiö. Asiantuntijoiden mukaan meillä on suunnilleen 12 vuotta aikaa saada ilmastonmuutos hallintaan. Ehkä merkittävin saavutus oli se, että kokousprosessi pysyi elossa. Pahimpien pelkojen mukaan tämä olisi suistanut neuvotteluprosessin jo nyt raiteiltaan, vaikka ero voi toteutua aikaisintaan marraskuussa 2020. Jo siitä on vakavia seurauksia, mutta kaikkein pahimmilta katastrofeilta saatetaan välttyä. Tosiasiassa hallitukset onnistuivat jälleen lykkäämään tarvittavia ratkaisuja. Sitä ei taltuteta kokousteknisillä tempuilla eikä pikkunäppärällä vastuun sysäämisellä toisille. . Presidentti Donald Trump ilmoitti viime vuonna Yhdysvaltain vetäytyvän Pariisin sopimuksesta. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Toivotamme rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa kaikille lukijoillemme! Kansan Uutisten työntekijät Puheenjohtajana toimineen Puolan energiaministerin Michal Kurtykan riemuhyppy päättäjäisissä jäi mieleen Katowicesta. Politiikan pitäisi olla ohjaavassa roolissa. 4 21.12.2018 VALTIOIDEN VÄLISESSÄ ilmastopolitiikassa vallitsee eräänlainen ajatusharha. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi lokakuussa raportin, jonka mukaan lämpeneminen olisi saatava rajoitettua 1,5 asteeseen. Jos seuraavista kahdesta vuodesta tulee hukkaan heitettyjä, tästä on jo kuudesosa mennyt. Samalla saatiin lähes haudattua keinotekoiseksi muuttunut erittely kehittyneisiin ja kehittyviin maihin, jossa esimerkiksi Kiinaa on kohdeltu kehitysmaana. Chilen ilmastokokouksessa vuoden kuluttua on tarkoitus keskittyä teknisiin asioihin. Valtioiden Pariisissa 2015 tekemien lupausten perusteella ollaan menossa kohti 3–4 asteen lämpenemistä. Ei ole mitään takeita siitä, että kansainvälinen ilmapiiri paranisi. IPCC:n huoli ei Katowicen päätöksissä näy
Sähköliitossa ollaan tyytyväisiä ratkaisuun. Korvaussumma on kahdeksan miljoonaa euroa, päätti Satakunnan käräjäoikeus maanantaina. Veronkevennyksiin riitti jakovaraa Oppositiossa taas muistetaan koko vaalikauden kestäneet pienituloisiin kohdistuneet indeksileikkaukset sekä tällä viikolla julkaistut tulonjakotilastot: tuloerot ja pienituloisten määrä kasvoivat viime vuonna. Vasemmistoliiton kannatus on ollut kesästä asti vakaa ja oli nyt 9,6 prosenttia. 6 21.12.2018 Budjettipuheet ennakoivat: Vaaleissa jaossa niukkuutta EDUSKUNTA ÄÄNESTÄÄ ensi vuoden budjetin lopullisesti valmiiksi perjantaina, nauttii joulukahvit ja hajaantuu sitten lyhyeksi jäävälle tauolle. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, sillä Elektrobudowalla on mahdollisuus valittaa käräjäoikeuden päätöksestä. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi LEHTIKUVA/RONI REKOMAA. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tiedotustilaisuudessa budjettimietintöä esittelivät Mats Nylund (kuvassa vasemmalla), Ozan Yanar, Ville Vähämäki, Timo Harakka, Timo Kalli, Timo Heinonen, Matti Torvinen, Kari Uotila ja Peter Östman. Vihreiden kannatus kääntyi uudelleen kasvuun, ja se nousee vielä haastamaan keskustan kolmostilaa. – Mikä on tämän hallituksen linja. Asetelma on sinänsä aivan luonnollinen, sillä mielipidetiedusteluissa puolueet ovat selvä kärkikaksikko. Helmikuun alussa VM:n virkamiehet julkistavat puheenvuoron, jossa he tekevät ehdotuksia siitä, mitä tämä käytännössä merkitsee. Indeksijäädytykset taas ovat olleet yhteen laskettuna tämän vaalikauden aikana 300 miljoonan leikkaus kaikista pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloon. Hän muistutti jälleen kerran, että hallituksella on ollut 1,5 miljardia euroa liikkumavaraa hyvätuloisia suosiviin veronkevennyksiin. Vaalivuoteen lähdetään sunnuntaina julkaistun HS-gallupin tilanteesta, jossa SDP:n kannatus on 21,4 ja kokoomuksen 19,4 prosenttia. – Tällä on valtava merkitys suomalaiselle palkansaajaliikkeelle ja kotimaisille työehtosopimuksia noudattaville yrityksille. Kolmosreaktorin on tilannut Teollisuuden Voima, joka puolestaan on palkannut pääurakoitsijaksi ranskalaiskonserni Arevan. Tilaajan tulee kunnioittaa suomalaisia työehtoja, jatkaa Sähköliiton varapuheenjohtaja Hannu Luukkonen. Budjettikeskustelu ennakoi myös sitä, että vaaleihin rakennetaan asetelmaa, jossa päähuomion vie SDP:n ja kokoomuksen taistelu suurimman puo lueen paikasta. Yleensä maltillisesti esiintyvä Orpo syytti eduskunnassa Antti Rinnettä riidankylväjäksi. Elektrobudowa AS on toiminut Olkiluoto 3:n työmaalla aliurakoitsijana. – Samalla päätös viestii, ettei työn tilaaja voi vältellä omaa vastuutaan menemällä urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden selän taakse. Riita on jatkunut vuodesta 2011. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nuotittikin tulevaa keskustelua eduskunnassa: – Eli herätys jokaiselle tässä salissa ja herätys jokaiselle vaalilupaajalle, että meillä ei ole varaa keventää . Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ne siirtyvät sellaisinaan ainakin kokoomukseen vaaliohjelmaan. Se on, että satoi tai paistoi, kaikista pienituloisimmilta leikataan, Orpolle vastasi vasemmistoliiton Li Andersson. Prosessi on liitolle tähänastisista pisin ja saataviltaan mittavin. Oikeudenkäynti on ollut Sähköliiton historian toistaiseksi pisin ja saataviltaan mittavin. Budjettikeskustelun ja monien muidenkin viimeaikaisten tapahtumien perusteella voi jo ennakoida, että kevään vaaleissa puhutaan siitä mistä on puute: rahasta. Vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä työt jatkuvat loppiaisen jälkeen ja tehokasta peliaikaa on jäljellä pari kuukautta. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Vaalikaudella on tehty 300 miljoonan leikkaus kaikista pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloon. Olkiluodon puolalaisille miljoonakorvaukset PUOLALAISEN Elektrobudowa SA -yrityksen on maksettava Suomeen Olkiluotoon lähetetyille sähköasentajilleen palkkaja muut saatavat korkoineen sekä pitkän oikeudenkäyntiprosessin kulut. Sähköliitto haastoi silloin Olkiluoto 3:a rakentavan Elektrobudowa SA:n oikeuteen sähköasentajien palkkaja muiden saatavien vuoksi. nanssipolitiikkaa, vaan meidän keskeinen tehtävämme on pitää yllä talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta taata meidän hyvinvointiyhteiskuntamme. Maaliskuussa alkaa vaaliloma. Käräjäoikeus vahvisti EU-tuomioistuin vuonna 2015 antaman ennakkoratkaisun, jonka mukaan EU-maassa toimivan yrityksen on maksettava Suomeen lähettämilleen työntekijöille suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen mukaiset palkka, lomarahat, päivärahat, matka-ajan palkat ja muut edut. Sähköliitto haastoi puolalaisyhtiön oikeuteen vuonna 2011. Juha Sipilän hallitus on kuronut kestävyysvajetta umpeen neljä miljardia euroa, mutta uuden ennusteen mukaan se karkaa jälleen kaksi miljardia kauemmas. Valtiovarainministeriön ennuste kestävyysvajeen pahenemisesta tarkoittaa, että keväällä ei taas tunnu olevan varaa mihinkään. Puheenjohtaja Sauli Väntti kommentoi päätöksen olevan selkeä signaali ulkomaisille toimijoille, ettei Suomeen voi tulla tekemään töitä työehtosopimuksista välittämättä. Valtiovarainministeriö julkaisi juuri budjetin loppukäsittelyn alla taloudellisen katsauksen, joka kertoo kasvun hidastuvan ensi vuonna ja kestävyysvajeen kääntyvän nousuun väestön ikääntymisen ja heikon syntyvyyden takia
Lisäksi 56 prosentilla tilanne on yhä huononemassa ja tilanne on paranemassa vain 5 prosentilla. Lopuksi vielä Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittajalle Timo Haapalalle ”kerrottiin”, että hävittäjien määrästä ei sovi tinkiä. Viesti on selvä – puolustusvoimien on saatava vähintään 64 hävittäjää. Sitten alkoi iltalypsy, josta saattoi havaita vaalien lähenevän. En minäkään ota kantaa taloustieteen teoreemiin, kun ei ole kompetenssia, Niinistö sanoi Verkkouutisille. – Professori (Roope) Uusitalo tekee itsestään pellen, kun ottaa kantaa asioihin, joita hän ei ymmärrä. 7 21.12.2018 Valtio ei ole viimeisen neljännesvuosisadan aikana tehnyt vielä yhtään sellaista osakemyyntiä yksityisille sijoittajille, joka olisi ollut taloudellisesti yhtä edullinen myyjälle kuin ne ovat järjestelmällisesti olleet edullisia yksityisille (ulkomaisille!) ostajille. Asiallisemmin Uusitalolle vastasi puolustusministeriössä uutta hävittäjähanketta vetävä evpkenraalimajuri Lauri Puranen. TÄLLÄ HETKELLÄ maailma on matkalla kohti neljän asteen lämpenemistä. Aseista rahaa ilmastolle. Vasemmistoliiton lisäksi muut puolueet eivät tästä kamalasti ole ääntä pitäneet. Jos meillä on varaa laittaa kymmenen miljardia ihmisten tappamiseen suunniteltuihin laitteisiin, on meillä myös varaa laittaa miljardeja toimiin, joilla pyritään estämään maapallolle kohtalokas lämpeneminen. Paketin pitäisi tuoda ratkaisuja esimerkiksi maantieliikenteen työntekijöiden sosiaalisen polkumyynnin lopettamiseen ja yritysten keskinäisen epäterveen markkina-aseman korjaamiseen. Todennäköisesti se tekee Suomesta paikan, jossa ei paljon puolustettavaa ole. Sitten alkoi iltalypsy, josta saattoi havaita vaalien lähenevän. On hämmentävää, että moni poliitikko puhuu hävittäjistä välttämättöminä, mutta ilmastopolitiikassa esiin nousee nopeasti raha. Toki niin kauan kuin kansallisvaltiot ovat olemassa, jonkinlainen väkivaltakoneisto jokaisella valtiolla kaiketi tulee olla. ALL OVER PRESS/REX/AVIATION IMAGES ILKKA SOLANTERÄ. Ja nämä kysymykset eivät tule yhdellä liikkuvuuspaketilla hoidetuksi – kun sattuvat olemaan edelleen pitkälti jäsenmaiden oman päätöksenteon alla. Tässäkin asiassa täysin tasavertainen toiminta voi tapahtua vain yhtenäisen eurooppalaisen sosiaaliturvan, liikenteen minimipalkkatason määrittämisen, ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan ja verotuksen samansuuntaistamisen kautta. Jos valtio voi käyttää yli kymmenen miljardia aseisiin, voi se käyttää rahaa myös välttämättömiin ilmastotoimiin. Nyt näyttää siltä, että laajaa ja liikennejärjestelmän toimivuuden turvaavaa ratkaisua haetaan vielä ensi vuoden alussakin. HELSINGIN YLIOPISTON taloustieteen professori Roope Uusitalo onnistui yhdellä Twitter-viestillä saamaan Suomen turvallisuuspoliittisen eli turpo-kentän sekaisin. Sen tien päässä on maailma, jonne ”ei todellakaan kannata mennä”, kuten Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski sanoi Kansan Uutisille. merja.kyllonen@europarl.europa.eu VÄÄNTÖÄ VIIMEISEEN ASTI E ikö sinun pitäisi olla jo kotimaata kiertämässä, mikä sinua siellä Brysselissä vielä pitää. Uusitalo pohti Twitter-viestissään edessä olevaa hävittäjähankintaa ja sotilaiden määrittelemää 64 koneen tarvetta. Hepulihan Uusitalon viestistä seurasi. – Luonnon köyhtyminen on jatkunut, ja se pitää nyt pysäyttää, sanoo puheenjohtaja Harri Hölttä. Itämeren jännittynyt tilanne, turvallisuusympäristön dramaattinen muutos! Tutut uhkasanat ovat jälleen käytössä, kun valtion väkivaltamonopoli vaatii lisää resursseja. Viimeksi kuluneet puolitoista vuotta (ennen ja jälkeen presidentinvaalien) Euroopan parlamentissa on hierottu poliittista sopua isosta maantieliikenteen sääntelykokonaisuudesta, niin sanotusta liikkuvuuspaketista (mobility package). Kuljettajien ajattaminen orjan asemassa päättyy, postilaatikkofi rmat laitetaan totaaliseen kieltoon, säännöllisin väliajoin kuljettajilla on oikeus päästä joko kotiin tai yrityksen kanssa sovittuun paikkaan viettämään pidemmät lepoaikansa, kabiinissa tapahtuvat lepoajat rajataan, turvalliset parkkialueet fasiliteetteineen varmistetaan rakentamiseen tarvittavan siirtymäajan puitteissa, epäterve pelaaminen kabotaasilla ja yhdistettyjen kuljetusten maantieosuudella loppuu… Valvonta ja toimeenpano paranisivat. Jussi Virkkunen jussi.virkkunen@kansanuutiset.fi Yhdysvaltojen Super Hornet -hävittäjä esiintyi Pariisin ilmailunäytöksessä vuonna 2007. REAKTIO UUSITALON kirjoitukseen kertoo paljon tilanteesta. Kysyjille on yksinkertainen vastaus: työ. Se on suomalaistenkin kuljettajien etu. Kirjoituksensa loppuun Haapala vielä hieman maalaili vanhoja kunnon talvisotavertauksia. Tämänkin vuoksi seuraavista vaaleista on tultava myös ilmastovaalit. Tämän hävittäjähankinnan jälkeen on yhdenkään poliitikon mahdoton sanoa, että välttämättömiin ilmastotoimiin ei ole varaa. Iso lainsäädäntökokonaisuus, josta olen osaltani vastuussa ja jolla on suomalaisille iso merkitys. Väännetään nyt loppuun saakka. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) päätti viedä keskustelun heti älyttömälle tasolle. Jaksan uskoa vielä kompromissiin, joka tekee kipeää jokaiselle mutta korjaa suuren osan epäterveen nykytilan ongelmista. Kaikki kunnianhimoiset tavoitteet kääntyivät enemmän omien kotimarkkinoiden suojaamiseen erityisesti Saksassa ja Ranskassa. Purasen viesti kuului, että 64 Hornet-hävittäjää pitää korvata täsmälleen samalla määrällä, kuten puolustusselonteossakin on linjattu. Vähintään 7–10 miljardin hävittäjähankintoja ei sovi arvostella, eikä edes sitä, että kolmen miljardin hintahaitari on melkoinen. AIHEESTA LISÄÄ VERKOSSA: kansanuutiset.fi /4008911 LUONNON KÖYHTYMINEN KIIHTYY Merja Kyllönen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Se pitää hälyttävinä ympäristöministeriön julkaisemia tietoja Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta. Ministeriön mukaan noin puolet maamme luontotyypeistä on uhanalaisia. Teknologia on olemassa, enää puuttuu poliittinen tahto – ja iso summa rahaa. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen puoleentoista asteeseen on edelleen mahdollista, mutta toimilla on todella kova kiire. Omat fi ilikseni ovat edelleen toiveikkaat. LUONNON KÖYHTYMISEN pysäyttäminen vaatii lisärahaa seuraavalta hallitukselta, sanoo Luonnonsuojeluliitto. Viime kesänä meillä neuvottelijoilla oli selkeät suuntaviivat yhteiselle sääntelylle. Mutta kai siitä sentään poliitikoiden pitäisi saada keskustella, minkälaisia pyssyjä ja kuinka paljon sotilaille hankitaan. Esko Seppänen Facebookissa 18.12
– Meillä on semmoisia aivoriihiä, joissa yhdessä mietitään. – Ohjaajamme Herkko Huttunen kuuli Radio Valosta ja päätti markkinoida asiaa saaden asiakkaat innostumaan asiasta, ryhmän toinen ohjaaja Arto Porvari kertoo. Se muun muassa osallistui OsatyökykyiKuusaan radiossa äänestetään ohjelmaideoista ja suunnitellaan yhdessä haastatteluja. Siitä, että ne ovat nisäkkäitä ja mitä kaikkea ne kissat ovat, Backman muistelee. Kuusaan Radion pioneereina toimivat ohjaaja Huttusen lisäksi Matti Backman ja Päivi Palomäki, jotka osallistuivat Radio Valon kurssille. Mielenkiintoisia haastatteluja Kuusaan Radio on tehnyt monipuolisesti ohjelmia ja haastatteluja. 8 21.12.2018 PARASTA ON OHJELMIEN TEKEMINEN M arraskuun lopulla Kuusaan Radiossa valmistaudutaan tekemään ohjelmaa, joka käsittelee kasvissyöntiä. Tarkoituksena on haastatella niin tavallisia kansalaisia kuin lääkäriä ja ravintoterapeuttiakin. Minulta on tullut aika monta ideaa, mutta on niitä tullut muiltakin, Uotila kertoo. Kuusaan Radion mediaryhmä kokoontuu maanantaisin ja keskiviikkoisin. Ajatuksista keskustellaan ja sitten äänestetään siitä, mikä aihe valitaan. Radio Valosta liikkeelle Kuusaan Radio aloitti toimintansa Carean tukemana loppuvuodesta 2015 osana Radio Valon toimintaa. – Ensimmäisessä lähetyksessä puhuttiin kissoista. – Joskus tarvitaan ohjaajan apua jutun kehittelemiseen, Uotila vielä lisää. Hiipumisen myötä Kuusaan Radio on etsinyt uusia alustoja ja sillä on nykyisin muun muassa oma YouTube-kanava ja Virikesilta niminen Facebook-sivu. Aihetta on pohdittu muutaman viikon ajan ja toimittajat ovat miettineet keitä kokonaisuuteen kannattaisi haastatella. Radio Valon tavoitteena oli tukea kehitysvammaisten hyvinvointia ja heidän omaehtoista tuettua mediatuotantoa ja järjestää muun muassa koulutuksia alaa koskien. Kysymyksiä on mietitty yhdessä ja muutama koehaastattelu on jo tehty. Matti Backman, Marjaana Pousi,. TEKSTI ANNI-HELENA LEPPÄLÄ KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Dannyn haastattelusta jäi muistoksi keikkalista. Pousi sanoo, että ideoita kehitellään ja juttuja suunnitellaan yhdessä tuumin. Radio Valo -projekti tuli päätökseen vuoden 2018 aikana, sen vähitellen hiljenevä sivusto toimii edelleen julkaisualustana, vaikka toiminta onkin siirtymässä Lyhty ry:n KiviMediaan. Toisinaan juttua päästään toteuttamaan ja äänittämään jo samana päivänä, mutta joskus aikaa menee pidempään. Kuusaan Radion toimittajat Matti Backman, Olli Uotila, Marjaana Pousi, Päivi Palomäki, J-P Saalasti ja Hannele Joukainen kertovat, että juttuideoita pohditaan yhdessä
Haastattelu tapahtui Korian Kallioniemen tanssilavalla, jossa järjestetään joka vuosi erityisryhmille tanssit. – Meillä oli semmoisia kysymyksiä, että kuinka kauan olet esiintynyt, Uotila muistelee. Sehän se tarkoitus lähetyksessä on, että jotain pitäisi heittää. Haastattelu oli oikein hyvä ja sellainen, että siitä sai paljon tietoa. Välillä miettii, että onko siinä puheessa mitään järkeä ja sitten on semmoinen tunne, että ei viitsisi mitään ihan älytöntä heittää. MARJA SEPPÄLÄ Juttuideoista keskustellaan ja eniten kannatusta saaneet toteutetaan. Tykkään tehdä näitä hommia ja editoida. – Joskus on vähän vaikeaa, kun pitää jotain ajatuksia ihan siitä vaan keksiä. Danny on esiintynyt tapahtumassa kahdesti. Saatiin maistiaisiakin, Päivi Palomäki muistaa. Uotila muistaakin heti vastauksen. Siinä on vähän semmoista alkukankeutta mulla, en tiedä onko jollain muullakin, Olli Uotila pohtii. > Päivi Palomäki ja Hannele Joukainen ovat osa Kuusaan Radion mediaryhmää.. – Teillä oli yksi sellainen kysymys, jolla erotuitte hienosti muista haastattelijoista, se oli se, että mistä tulee nimi Danny, Porvari auttaa. – Itse asiassa minä sain haastatella lakumestaria. Haastatteluja on ihana tehdä. 9 21.12.2018 sille tie työelämään (OTE) -seminaariin, jossa Radio Kuusaan toimittajat haastattelivat läsnä olleita ihmisiä. Välillä nämä juttuaiheet tulevat aivan itsestään, Porvari sanoo. Samassa tapahtumassa oli ensimmäistä kertaa tehty Kuusaan Radiolle oma piste, jossa soitettiin koostetta eri ohjelmista, ja tuotiin radiota esille. – Se oli se Daniel, joka tarkoittaa jumalan tuomaria. – Tavattiin siellä mielenkiintoinen persoona, Kouvolan Lakritsia johtava Timo Nisula, joka kutsui meidän koko porukan lakutehtaalle. Dannyn haastattelu on jäänyt hyvin toimittajille mieleen. Osa radion tekijöistä soittaa myös Kuusaan bändissä. Välillä roolit menevät vähän sekaisin, esimerkiksi kesken bändikilpailua yhtyeen jäsenet vaihtoivat osia ja alkoivat haastatella muita osallistujia. Kivaa ja haastavaa Radiotyö on koko ryhmän mielestä kivaa, mielenkiintoista ja välillä vähän haastavaakin. Yllättävät kysymykset saattavat olla ryhmäläisille vaikeita ja silloin ohjaajan läsnäolon merkitys korostuu. Riippuen vähän siitä millainen mielentila sattuu olemaan. Sinne mentiin sitten myöhemmin tekemään juttua. – Haastateltiin me Dannyakin, Pousi huomauttaa. Pousi sanoo, että on kivaa olla toimittaja. – Oli mulla ennen muitakin unelmia, mutta sitten innostuin näistä mediahommista aika paljon. – Se oli oikein mukava ja lämminhenkinen haastattelu, Palomäki kertaa
ilis kuunnella sitten se valmis työ. Ohjelma on myös tekijöilleen mieluisa. Ohjaaja Arto Porvari auttaa ryhmäläisiä tarvittaessa. Osallistujilta ei juuri palautetta tule, mutta monet haastateltavat ovat antaneet positiivista palautetta. Radiotyö tuo vaihtelua ryhmäläisten elämään. – On semmoinen pieni toivo, että joku parantaisi tapojaan, kun kuulee tämmöistä faktatietoa, joka liittyy esimerkiksi lihansyöntikysymyksiin. Siellä oli tosi mukavaa ja opittiin paljon, Palomäki jatkaa. Uotilan mielestä on hienoa, kun pääsee tuomaan mielipiteensä esille. – Kyllä ohjaajalla täytyy olla sosiaalija terveysalan perusosaaminen, täytyy muistaa vaitiolot ja huomioida osallistuvien asiakkaiden erityistarpeet. TOIMINNAN KESKIÖSSÄ on se, että se tarjoaa osallistujille kokemuksia ja mahdollisuuden päästä tekemään jotain mielekästä. Maanantaisin Kahvitauko Radio Kuusaan vakio-ohjelmiin kuuluu Kahvitauko, jossa toimittajat keskustelevat keskenään päivänpolttavista asioista. Palomäki kertoo lähteneensä ryhmään mukaan, koska halusi jotain päivätoimintaa. Äänittämisestä on vielä pitkä tie siihen, että ohjelma on radiokelpoinen. – Radiotoiminta tarjoaa osallistujille mahdollisuuden itsensä ilmaisuun, onnistumisen kokemuksia ja asiakas pääsee konkreettisesti kuulemaan oman äänensä. – Viime syksynä käytiin Tampereella oppimassa, Backman kertoo. Ne on niin parhaita ohjelmia, Marjaana Pousi kertoo. – Radiotoiminnassa ihmiset yleensä ottavat heidät haastattelijoina, eikä kuule semmoista, että voi kun kiva, kun kehitysvammaisetkin tekevät jotain. – Kuuntelen sitä aina netin kautta ja kommentoin aiheita. Ohjelmien editoimisessa ryhmällä on apuna yksi kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö. KUUSANKOSKELLA RADIOTOIMINTAAN osallistuu noin kymmenen hengen mediaryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa ohjelmaja haastatteluideoita ohjaajien avustuksella. Äänittämisestä on vielä pitkä tie siihen, että ohjelma on radiokelpoinen. Kerran viikossa tuleva Kahvitauko on muita ohjelmia nopeatempoisempi. 10 21.12.2018 Ohjaajat sivuosassa RADION TEKEMINEN vaatii myös ohjaamista, Kuusaan radiossa ohjaajat ovat sivuosassa ja auttavat tarvittaessa. Kuultiin ja nähtiin miten tehdään pop-up lähetyksiä. – Siinä on kolme aihetta ja puhutaan ajankohtaisista asioista, Matti Backman kertoo. Mediaryhmässä jokainen saa äänensä kuuluviin. Samaan aikaan täytyy olla semmoisia taitoja, joita ei välttämättä saa hoitoalan koulutuksessa, kuten pelisilmä ja tietynlainen heittäytyminen, jonkun verran pitää olla luovuutta mukana. Oppia tekemiseen Radion tekemiseen ryhmäläiset ovat saaneet oppia koulutusten kautta. Reppuselässä Päivi Palomäki.. – Ettei tarvi koko aikaa kotona kökkiä. – Aiheiden pitää olla sellaisia, että ne eivät ole liian vaikeita, niistä pitää olla myös tietoa, Palomäki sanoo. Parasta tässä on ohjelmien tekeminen, hän jatkaa. – Ollaan me oltu Helsingissäkin koulutuksessa, se oli todella mielenkiintoista. – On hienoa, että saa haastatella ketä haluaa ja onhan se tosi hyvä . Jokainen tietysti päättää itse mitä tekee, mutta semmoinen toivonkipinä on, että alkaisi toimimaan oikeammin. Ei tarvitse olla mikään ihmeellinen ruudinkeksijä, kunhan uskaltaa heittäytyä, Porvari sanoo. Ohjelman aiheet valikoituvat sen mukaisesti, mistä toimittajilla on tietämystä. Lisäksi erilaiset kokemukset, ihmisiin tutustumiset ja erilaisissa paikoissa käynnit ovat hienoja juttuja suhteellisen tasapaksun arjen rinnalle. – Se oli semmoinen kaksipäiväinen koulutus ja saatiin siellä oppia radiotyöskentelyä
Sörnäisten rantatie 25 A 1 . s.?2 >>> artikkelit vain Kansan Uutisissa Helsinki luo uutta työtä nuorille Maahanm uuttajan uorille suunnatt u Job’d-pilo tti mahdollis taa ensimm äiset kosketuk set työeläm ään ja parantaa yhdenver taisuutta . Ruua n hi mass a pahen isi. Tietojani ei saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin. 09-766429 . 2018 | 3,5 € | 20-0 0325 1-182 www .kans anuu tiset .fi Israe l teki jouk kom urha n Gaz an raja lla s.?18 tilaukset@kansanuutiset.fi | 09 7596 0208 | www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Määräaikainen 3 kk /28 € Kestotilaus 6 kk /81 € Kestotilaus 12 kk /159 € Tutustu digilehteen 1kk / 4,90 € Nimi Osoite Puhelin/sähköposti (sähköposti pakollinen digilehden tilauksessa) Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Kansan Uutiset Tunnus 5005075 00003 vastauslähetys Katso kaikki tilausvaihtoehdot www.kansanuutiset.fi/ tilaajapalvelu POSTIMAKSU MAKSETTU Tilaushinnat sis. s.?2 Maah anm uutta javanh ukset palve luiden ulkop uolella s.?12 Orjak aupan näky vä perin tö Iranin Bush ehriss a s.?20 Naise n asem a on aaltoli ikettä , sanoo Vuok ko Isaks son s.?24 N o 36 K a n n e n k u v a : Ja rn o M e la Perjant ai 7.9.2018 | 3,5 € | 36-0032 51-1836 www.k ansanu utiset.f i Guard ian: Wood wardin kirjan paljast ukset Trump ista s.?8 M v ul a s.?26 N o 27 Selviytymist arinoita ja mustaa huumoria Maria Peuran uusimmassa teoksessa esillä ovat Pohjois-Suom ea ravistellut pakolaiskriis i, arkinen vallankäyttö ja seksuaalinen hyväksikäytt ö. Teet sen helposti maksaessasi tilauslaskusi seuraavan kerran. 2. Varaa oma ilmoitustilasi: p. kansan uutise t.fi Liittee nä europ arlam entaa rikko Merja Kyllös en Kyllik ki misto n ääni assa n rauha nproje kti on n tarvits ee tukea . 11 21.12.2018 Onko tämä paikka sinulle. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi VAIHDA E-LASKUUN! 1. kansanuutiset.fi/uutiskirje www.tyovaenperinne.fi . Uusi palvelu on lukijoillemme ilmainen. s.?2 > EU vois i kerä tä myö s omi a varo ja, sano o Han na Sark kine n s.?12 KSL :n uusi pääs ihte eri Tuu la Kum pum äki elää kute n ope ttaa s.?20 Kok oom us keh uu yleis tuke a, joka ei toim i Brit ann iass a s.?26 N o 27 K a n n e n k u v a : E m m a G rö n q v is t Perja ntai 6.7.20 18 | 3,5 € | 27-00 32511827 www .kans anuu tiset. Maksa tämä lasku normaalisti verkkopankissa, seuraava tulee suoraan verkkopankkiisi. Valitse laskuttajaluettelosta Kansan Uutiset ja anna tunnistetiedoksi asiakasnumerosi, jonka löydät tilauslaskustasi. Tee e-laskusopimus verkkopankissa. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16. s mm yi ty yy Selviyty ja mu Maria ravistellut pak hkaa a antim ista. s.?2 > Yhteinen pöytä on vaihtoehto leipäjonoille s.?12 ”Uusi Silkkitie” kytkee Kiinan Eurooppaan s.?16 Espanjan kriisi kypsytti yrittäjän vasemmisto laiseksi s.?20 N o 6 K a n n e n k u v a : Ja rn o M e la Perjantai 9.2.2018 | 3,5 € | 6-003251-186 www.kansanuu tiset.fi Guardian: Fasistit nostavat päätään Italiassa s.?10 K a n n e n k u v a : E m m a G rö n q v is t y K a n n e n k u v a : Ja Mehi läiska to uhka a ruoka turva a Pölyt täjien häviä mine n veisi suure n osan ruoka pöyti emm e antim ista. painetun lehden alv 10 % sekä digilehden alv 24%. 5. fi Guar dian : Tekn olog iajät it kiris tävä t vero etuja USA: ssa s.?8 Vasem misto n ääni Euroo passa Merja Kyllön en on viihty nyt europ arlam entiss a, jossa EU:n rauha nproje kti on konkr etisoit unut hänell e. s.?2 > Mat ema tiik kak ylä ope ttaa turk kila isia oma an ajat telu un s.?12 Mie liku va aht aaji sta on vää rä, san oo Kim mo Kot ton en s.?22 Uus in tutk imu s sisä lliss oda sta on mon ipuo lista s.?24 N o 20 K a n n e n k u v a : Le h ti k u v a /L u is R o b a yo Perja ntai 18.5. 3. 4. Ota esille maksettava tilauslaskusi ja kirjaudu omaan verkkopankkiisi. Tilaa uutiskirje Kansan Uutisten uutiskirje ilmestyy joka perjantai. Jatko kausi on hauss a, mutta siihen hän tarvits ee tukea . Beckerintie 10 Helsinki p. s.?2 > Abortin vastusta minen yhdistää naisia Argentiin assa s.?12 Taitelijo illa ei ole suurta yhteistä asiaa, sanoo professo ri Pilvi Porkola s.?16 N o 24 K a n n e n k u v a : E m m a G rö n q v is t Perjantai 15.6.2018 | 3,5 € | 24-003251-1 824 www.kansa nuutiset.fi Guardian: Kimin ja Trumpin sopimukse n sisältö s.?8 Ukraina on edelleen läpeensä korrupto itunut s.?22 Abortin vastusta minen yhdistää naisia Argentiin assa s.?12 Taitelijo illa ei ole suurta yhteistä asiaa, sanoo professo ri Pilvi Porkola s.?16 Perjantai 15.6.2018 | 3,5 € | 24-003251-1 824 www.kansa nuutiset.fi Guardian: Kimin ja Trumpin sopimukse n sisältö s.?8 en asem a on liikett ä, sanoo ko Isaks son s.?24 N o 36 Sotaleiki t vaihtuva t sirkukse en Roosa Hannika inen, Arja Wuoti ja Pipsa Toikka vievät iloa ja naurua sinne, mistä se puuttuu. 09 4366 320 tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. s.?2 > Guar dian: Kestä äkö Trum pin ja valko isten krist ittyje n liitto . s.?15 Ohjaa ja Raed Zeno tahto o paran taa naist en asem aa s.?22 Bolly wood -elok uva on yhdis telmä viihd että ja asiaa s.?24 N o 21 K a n n e n k u v a : Le h ti k u v a / Y u ri K a d o b n o v Perjan tai 25.5.2 018 | 3,5 € | 21-003 251-182 1 www. Ruua n hinta nousi si, terve ytem me heikk enisi ja nälkä ongel ma maai lmass a pahen isi. Sinun tarvitsee vain tarkastaa lasku ja hyväksyä maksu veloitettavaksi tililtäsi. Hinnat voimassa kotimaassa. s.?2 > Hävittäji ä hankitta essa ei hintaa kysellä s.?10 Ukraina lainen ex-sotila s hakee turvapai kkaa s.?14 Manzan a-yhtyee n Piritta Lumous tekee eikä meinaa s.?22 N o 29 K a n n e n k u v a : E m m a G rö n q v is t Perjantai 20.7.2018 | 3,5 € | 29-0032511829 www.kans anuutiset.f i Guardian : Francon ajan uhreja aletaan selvittää s.?8 Lehdet 3 kk VAIN 28 € tutustu digilehteen 1 kk / 4,90 € Tila a lah jak si! Ilm oit ath an itse tila uks est a lah jati lau kse n saa jall e. perinne@tyovaenperinne.fi Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto AVOINNA TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 jouluiloa! Kangasalan Vasemmistoliitto Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva uh Elä täysillä – Turva turvaa Vakuutukset näppärästi verkosta turva Kun yö saap ui Ven ezu elaa n Köy hän ven ezu elal aise n tule vais uus siin tää mus tana kuin raak aölj y, eikä uutt a Chá vezi a ole näk öpii riss ä. Moniäänistä journalismia Bän di, joka synt yi tyttö jen välis estä ystä vyyd estä Fan ni Noro ilan ja Sonj a Kuit tisen femi nisti nen räpp ibän di SOF A ylist ää biise issä än kesk ener äisy yttä ja legg inss ejä. 00500 Helsinki . Pankki lähettää meille ilmoituksen asiasta, minkä jälkeen lähetämme tilauslaskut suoraan e-laskuna verkkopankkiisi
Sisään pääsee vain turvatarkastuksen kautta. 12 21.12.2018 Qatarissa kristinusko on löytänyt sijansa marginaalissa Q atarin pääkaupungin Dohan laidalla, keskeltä kuivaa kivikkoa löytyy harmaan muurin takaa kirkko Notre-Damedu-Rosaire. Hän kertoo, että kirkolla on kuusikymmentä työntekijää. 2000-luvun alussa tapahtui muutos, kun Qatarin valtio salli kristittyjen kokoontua harjoittamaan uskontoaan. Gonzaga kertoo. lippiiniläisyhteisö on Qatarin suurin, mutta ei suinkaan ainoa kristittyjen ryhmä. Jokaisella kirkkokunnalla on oma messunsa, emmekä enää tapaa toisiamme muuten kuin joulun kaltaisten suurten yhteisten juhlien merkeissä. Useimpia pelotti paljastaa uskontoaan, varsinkaan muslimeille. Läheisyys oli suurempaa maanalaisuuden kaudella Qatarissa 1980-luvulta asti asuneet Sunita Mascarenhas ja hänen miehensä Michael Mascarenhas muistavat vaikeat ajat hyvin. Tällä kertaa on lasten päivä, Bernard Balomares sanoo. Doha Kymmenen vuoden ajan Qatarin suurin kirkko on toiminut aasialaisista, arabialaisista, afrikkalaisista ja länsimaisista kristityistä koostuvan monikulttuurisen yhteisön turvapaikkana. – Ennen vuotta 2008 arvojemme ja uskontomme välittäminen jälkipolville oli vaikeaa,mutta oman kirkon rakentaminen muutti todella tilanteen, Balomares toteaa. Jouduimme siis järjestämään rukoushetket salaa yhteisömme jäsenten kodeissa, Michael kertoo. Filippiineiltä lähtöisin olevan Balomaresin vastuulla on järjestää perjantaisin katekismusopetusta yli 1 400 lapselle. Siihen aikaan uskovat joutuivat odottamaan puhelua, joka turvallisuussyistä tuli aina viime hetkellä, saadakseen tietää, missä rukoushetki pidettäisiin. Valtatieltä ei edes ollut tieyh teyttä kirkkoon, muistelee Dohassa 27 vuotta asunut intialainen kristitty Sunita Mascarenhas. Ajat ovat muuttuneet, ja kristityt tuntevat helpotusta voidessaan vihdoin rukoilla vapaasti luonteeltaan islaminuskoisessa maassa. Pihasta tulee tanssisali, ja lapset tanssivat vanhem piensa valvovan silmän alla. Tänään puheiden ohella soitetaan kristillistä pop-musiikkia. Nyt teemana ovat perheet, ja joka perjantai järjestetään erilainen tapahtuma. – 1980-luvun alussa ei kirkkoa ollut, ja ryhmissä rukoileminen oli kiellettyä. Eniten Qatarissa on fi lippiiniläisiä kristittyjä. Kirkon suurella pihalla järjestetään usein yhteisöhenkeä ylläpitäviä tapahtumia. – Kun kirkko avattiin, se oli kaukana kaikesta. On osattava toimia monien kansallisuuksien kanssa, Gonzaga toteaa. Kymmenestä aamulla iltakymmeneen messut seuraavat toisiaan, kun niitä pidetään Filippiineillä puhutun tagalogin, englannin, arabian, espanjan, ranskan sekä Intian eteläosassa Keralan ja Tamil Nadun osavaltioissa puhuttujen malajalamin ja tamilin kielillä. – Jotta voisimme rukoilla yhdessä, kuin yhtenä perheenä, vuokrasimme talon Dohan itäpuolella sijaitsevasta Ras Abu Aboudin lähiöstä, Sunita muistelee. Siitä tuli Qatarin ensimmäinen kristillinen pyhäkkö sitten 600-luvun. – Eri kuukausilla on teemansa. Maan valtauskonto on islamin sunnalaiseen haaraan kuuluva konservatiivinen wahhabismi. Sebastian Castelier ja Clément Pouré Intialaiset kristityt Sunita ja Michael Mascarenhas ovat asuneet Qatarissa jo lähes 30 vuotta.. Nyt tuntuu, kuin olisimme jokainen oma pieni saarensa. Vuonna 2008 Qatarin silloinen emiiri, sheikki Hamad bin Khalifa Al Thani auttoi kristittyjä avoimeen toimintaan antamalla heille tontin, jolle Notre-Dame-duRosaire -kirkko voitiin rakentaa. Yhden kirkon ympärille nousi monta muuta Katoliseen Notre-Dame-du-Rosaire -kirkkoon mahtuu kerralla 2 000 kävijää. Vuonna 2008 rakennettu, hieman syrjässä sijaitseva Notre-Dame-du-Rosaire kuvastaa hyvin kristinuskon herkkää asemaa Qatarissa. – Joinakin perjantaina jopa 100 000 ihmistä käy jumalanpalveluksissamme, Gonzaga kertoo. Sen ympärille ovat nousseet koptien, anglikaanien, Syyrian ortodoksien, kreikkalaiskatolisten sekä helluntailaisten kirkot. – Meillä käy uskovia myös Intiasta, Sri Lankasta, Egyptistä, Libanonista, Britanniasta, Yhdysvalloista, Ranskasta, Espanjasta ja muualta. He kokoontuvat säännöllisesti toisessa kirkon kappeleista. Yli sadantuhannen hengen . Katolinen kirkko toivottaa tervetulleeksi myös Syyrian maroniitit, jotka kuuluvat yhteen suurimmista idän katolisista kirkkokunnista. Sunita ei kaipaa uskonnon salaisen harjoittamisen aikaa, mutta myöntää, että tunnelma on nyt toisenlainen: – Silloin rukoilimme kaikki yhdessä. Balomares kiirehtii tavalliselta koululta näyttävän, kolmikerroksisen rakennuksen luokasta toiseen pujotellen käytävillä kymmenien lapsiaan odottavien vanhempien lomassa. Filippiineiltä kotoisin olevalla Gonzagalla on täällä johdettavanaan ainutlaatuinen pyhäkkö. – Tällaista täällä on ollut Kuwaitin vuoden 2015 itsemurhaiskusta saakka, mutta niinä kuutena vuotena jotka minä olen ollut täällä, meillä ei ole ollut mitään ongelmia, seurakunnan pappi Rallye S
Kymmenen viime vuoden aikana alueen maat ovat kuitenkin pikku hiljaa hellittäneet uskonnonvapautta rajoittavia määräyksiään. Notre-Dame-du-Rosaire -kirkon seurakuntalaiset koostuvat monista kansallisuuksista.. – Kotona ei ollut tällaista elävää ilmapiiriä, ei samanlaista hengellistä ja inhimillistä läheisyyttä. Gonzaga. 13 21.12.2018 SEBASTIAN CASTELIER Persianlahdella kaikki kristityt eivät voi harjoittaa uskontoaan PERSIANLAHDEN ALUEELLA asuvat kristityt joutuvat sopeutumaan muslimienemmistöisten maiden sääntöihin. Filippiiniläisten kristittyjen määrä on Qatarissa noussut jo niin suureksi, että kaikki eivät mahdu viikoittain rukoilemaan yhdessä. Bahrain on tehnyt uskontojen välisestä dialogista tavaramerkkinsä, ja siellä jopa pidettiin vuonna 2014 kansainvälinen konferenssi, joka keräsi yhteen kaikkien maailman suurimpien uskontokuntien edustajat. Sunitan ja Michaelin mielestä täällä on kuitenkin hengellisesti erityisen rikas maaperä, jota he pitävät ainutlaatuisena. Siitä huolimatta laki on yksiselitteinen: islam on valtionuskonto ja ainoa sallittu uskonto. Käännytystyö on yhä kielletty Qatarissa, Omanissa ja Arabiemiraateissa, mutta kristityt saavat vapaasti harjoittaa uskontoaan pyhäköissä, jotka yleensä on rakennettu hallitusten lahjoittamille tonteille. Saudi-Arabia on jo kauan hangoitellut kehitystä vastaan. Dohassa voi avata oven ja puhua suoraan papille, helpommin kuin Intiassa, Sunita Mascarenhas sanoo ylistäen Notre-Dame-du-Rosairen kirkkoa. Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen Katolisen Notre-Dame-du-Rosaire -kirkon seurakuntapappi Rallye S. Kuningaskunta on Arabian niemimaan suurin valtio, ja siellä asuu noin 1,5 miljoonaa kristittyä. Aviopari Nica Pauline al Hassan, 27, ja Zaher al Hassan, 34, asuu Qatarin pääkaupungissa Dohassa. Nica on kristitty Filippiineiltä, Zaher puolestaan muslimi Libanonista. Viime huhtikuussa Saudi-Arabian kuningas Salman bin Abdulaziz Al Saud tapasi ranskalaisen kardinaalin Jean-Luis Tauranin, mikä saattaa ennakoida muutoksia. Tänä vuonna on kuitenkin Saudi-Arabiassa nähty useita merkkejä, joita kansainvälinen yhteisö on tulkinnut vihjeiksi avoimuuden lisääntymisestä. Kristilliset jumalanpalvelukset ovat ankarasti kiellettyjä, ja uskonnollinen poliisi pidättää sellaisiin osallistuneet. Siksi rukoushetkiä järjestetään salaa. Syynä ovat olleet sekä työperäisten maahanmuuttajien tarpeet että halu luoda positiivista mielikuvaa kansainvälisen yhteisön silmissä
Jotkut ehdokkaat käyttivät vallitsevia epävakaita oloja hyväkseen ja syyllistyivät laajaan ja järjestäytyneeseen petokseen. OLIN VALINNUT nuoren ja koulutetun ihmisen, jolle halusin antaa ääneni. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. Vaaleja ei myöskään pystytty viemään läpi aikataulussa: ensin ne myöhästyivät kolme vuotta ja sitten vaalipäivänä ilmenneiden ongelmien vuoksi ne venyivät kaksipäiväisiksi. Menin paikalle, mutta kävi ilmi, että se oli vain huhu. – Vain terveen poliittisen kilpailun – vaalien – kautta ihmiset voivat ajaa oikeutettuja vaatimuksiaan ja saada muutoksen aikaan yhteiskunnassa. Tiedän vain, että ajattelen asioista toisin kuin Hamida-ystäväni, ja jos vaalit järjestettäisiin uudelleen, pitäisin varani, että ehtisin antaa ääneni. Marzia on kuitenkin taistellut oikeudesta tavata lastaan. Hän kertoi minulle, että valituksia on tullut todella paljon. Joissakin maakunnissa parlamenttiin myös onnistuttiin valitsemaan uusia edustajia, jotka ovat nuoria ja koulutettuja. Äänestäminen on ainoa, mitä voimme tehdä, vaikka se itsessään olisikin vähäpätöinen teko. – Vallitsevassa poliittisessa kulttuurissa jotkut äänestäjät perustavat äänestämiskäyttäytymisensä etnisiin, kielellisiin ja alueellisiin syihin eivätkä mieti asiaa edustajien ansioiden pohjalta tai sen pohjalta, kuka pystyisi parhaiten ajamaan heille tärkeitä asioita parlamentissa. Hamida Haidari kertoo, että vaalivalituksia on tullut todella paljon. Äänestäminen olisi ollut oikeuteni, mutta en saanut käyttää tätä oikeutta Vaaleissa epäonnistuttiin monin tavoin: ensinnäkin ne myöhästyivät jo alun perin, sitten joillakin paikkakunnilla viranomaiset eivät lainkaan saapuneet avaamaan äänestyspaikkoja, koska turvallisuustilanne oli niin epävarma, ja joillakin äänestyspaikoilla taas vaalimateriaalit puuttuivat. Mohammad Baqir Rezayin mukaan afganistanilaiset ymmärtävät nykyään paremmin äänestämisen merkityksen. Ja aina on niitäkin, jotka ajattelevat, että vaalit ovat vain näytelmää ja kulissien takaista vehkeilyä; on totta, että jotkut ehdokkaista ostivat itselleen ääniä ja toisilla paikkakunnilla äänestyslaatikoita oli käyty täyttämässä vaaleja edeltäneenä yönä. Ehdokkaina oli monia nuoria ja koulutettuja ihmisiä, jotka puhuivat ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien puolesta, ja se antaa toivoa paremman tulevaisuuden mahdollisuudesta. Siksi meidän pitäisi mielestäni äänestää. . Esimerkiksi yksi kollegoistani sanoi, ettei hän äänestänyt, koska hänen äänellään ei kuitenkaan ole merkitystä. Tämä antaa aihetta toiveikkuuteen. Keväällä Marzia sai uuden työpaikan insinööritoimistossa. HAASTATTELIN Mohammad Baqir Rezayi’a, joka on kirjailija sekä tutkija ja valtiotieteen professori Kabulin yliopistossa. Tiedot muuttuvat kuitenkin kaiken aikaa ja on mahdoton tietää, mitä tästä kaikesta epäselvyydestä lopulta seuraa. Komissio ottaa silti kaikki valitukset vakavasti; se on jopa palkannut lisää tutkijoita käymään valituksia läpi mahdollisimman nopeasti. Jos äänestämme, emme menetä mitään, mutta jos emme äänestä, menetämme sen ainoankin mahdollisuuden, mikä meillä on. Ystäväni sanoi myös, että hänen näkemyksensä mukaan vaaleihin liittyy paljon epäselvyyksiä eikä hän nuorena koulutettuna afgaaninaisena uskonut vaalien rehellisyyteen. Toissa vuonna hän erosi puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaisesti isän vanhemmat huolehtivat tyttärestä. Marzia Gholami on 26-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. REZAYI SANOI myös, että vaikka vaalit olivat välttämätön ja tärkeä saavutus sodan runtelemassa maassa ja kriisiytyneessä nykytilanteessa, ei ongelmiakaan pidä vähätellä. Ensin töissä oli kiire enkä päässyt leimauttamaan syntymätodistustani ajoissa; leima olisi tarvittu äänestämiseen. Ja koska biometrinen tunnistusjärjestelmä ei toiminut, vaaleja jouduttiin jatkamaan niin, että äänestäminen kesti aiotun yhden päivän sijasta kaksi päivää. YSTÄVÄNI Hamida Haidari työskentelee vaalivalituksia käsittelevässä lautakunnassa. Uutisissa on kerrottu, että monet äänet olisivat olleet väärennettyjä eikä esimerkiksi Kabulin vaalitulos pitäisi paikkaansa. Mutta vaikka yritin, en onnistunut äänestämään. Paljon oli toisaalta myös niitä, jotka eivät äänestäneet viimeaikaisen turvattomuuden ja väkivaltaisuuksien vuoksi. Hän on vihainen, koska äänestäminen olisi ollut hänen oikeutensa, mutta koska hän ei voinut luottaa vaaliprosessiin, hän oli jättänyt äänestämättä. Ja vaikka vaalit olisivat epärehelliset, voin edes yrittää vaikuttaa asioihin. Usein tarvittavat asiakirjat ja todisteet kuitenkin puuttuvat. Itse ajattelen, että äänestämättä jättäminen ei auta meitä. Se mikä teki näistä vaaleista merkittävät, oli naisten ja nuorten sekä koulutettujen ihmisten laaja osuus sekä äänestäjien että ehdokkaiden joukossa. Käännös: Kirsi Mattila Vaaleissa oli yhä epärehellisyyttä. Sitten kerrottiin, että ne, joiden syntymätodistuksessa ei vielä ollut leimaa, voisivat vielä äänestää. Haidarin mukaan äänten laskeminen on itsenäisen vaalikomitean vastuulla, mutta valituskomissio on päättänyt tarkastaa myös laskennan tuloksen. MUSLIM HAZEM MURSAL SHAKOOR. . KIRJE KABULISTA Marzia Gholami . Hän totesi, että poliittisen tiedostamisen taso afgaanien joukossa on noussut ja ihmiset ymmärtävät äänestämisen merkityksen entistä paremmin. Toinen iso ongelma on se, että monet jättivät äänestämättä, koska katsoivat, ettei heidän äänellään ole kuitenkaan mitään merkitystä vaalien epärehellisyyden vuoksi. Kaikista näistä ongelmista huolimatta monet miehet, naiset ja nuoret osallistuivat vaaleihin. 14 21.12.2018 Tärkeät, ongelmalliset vaalit Marzia Gholami P arlamenttivaalit Afganistanissa myöhästyivät kolme vuotta, mutta lokakuussa ne saatiin pidettyä
09 4366 320 www.tavara-arpa.. pam.?/liity puh. onlinearpa.net arpajaiset netissä! Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme rauhallista joulua! YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki www.sirolansaatio.fi. 030 100 600 Taas toivotus hyvän joulun ja vuoden uuden, kotimaisten herkkujen kera niitä viettäkäämme! Rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! yvää Joulua ja Onnellista Uu a Vuo a! Yhteistyöstä kii äen Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki p. Liity ammattiliittoon. 15 21.12.2018 PIDÄ HUOLTA OIKEUKSISTASI TYÖELÄMÄSSÄ
Silloin hän pääsi jouluna neljäksi tunniksi käymään kotona kovan kipulääkityksen turvin. Ahlgren on myös kokemusasiantuntija, josta saa pieniä lisätuloja. Hän pyytää peremmälle keittiöön istumaan ja tarjoaa teetä. Mielestä pyyhkiytynyt joulu On yksi joulu, joka menee Ahlgrenin kohdalla karuudessa ohi muiden. Rauhoittuminen ja omien akkujen lataaminen ovat mielessä. Olet silloin ö-luokan kansalainen ja hylkiö. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Usein joulunpyhinä hän oli töissä, koska taloudellista mahdollisuutta joulun viettoon ei ollut. Oli hirveän iso helpotus päästessäni asumaan vanhempieni luokse. Mies vietti sairaalassa kolme kuukautta. Ahlgren harrasti ampumaurheilua. Joulunpyhät töissä Ahlgren suoritti linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon ja sai töitä Helsingistä. – Häpeä oli niin suuri, että vetäydyin toiseen huoneeseen, kun vieraita tuli kahville. Ehkä pystymme ostamaan vaimoni kanssa jouluruuat. 16 21.12.2018 Kun sanaa joulu ei edes mainita K ylmä tuuli käy toppatakin lävitse. Viime huhtikuussa hän sai maksettua viimeiset velkansa. Jouluruokiin ei ole ollut varaa, eikä lahjojen ostamista ole voinut ajatellakaan. Monet pitävät siitä, kun pääsevät rapsuttamaan Nallea, Ahlgren kertoo. – Sairaalasta ehdittiin ilmoittaa jo vaimolleni, etten selviä. Olisin päässyt paljon helpommalla, jos olisin saanut apua silloin. Silloin se tuntui pahalta. Sitä ennen Ahlgren oli tehnyt konkurssin tilitoimistossaan monen muun 1990-luvun laman yrityksen tavoin. Ajattelin, etten ansaitse mitään, hän summaa. Viimeiset yli kymmenen vuotta hän on pyrkinyt viettämään joulun ajan niin kuin kaikki muutkin arkipäivät. Henki säästyi viime hetkellä. En missään tapauksessa ole katsonut joulurauhan julistusta. Velattomuus tuo tänä jouluna uutta toivoa. – Jotkut vanhoista tutuista luulivat, että olin vankilassa vankina. Vantaan vankilassa työskennellessään Ahlgren sai polvivamman 2009. Parhaillaan he etsivät pakastinta lahjoituksena sitä tarvitsevalle. Säännöllinen tulo ja tieto siitä on auttanut, vaikka summa ei iso olekaan. Hän pääsi velkasaneeraukseen. – Oli pelastus, etten joutunut taivasalle. Seitsemän vuoden Kela-taistelun jälkeen Ahlgren pääsi sairaseläkkeelle kaksi vuotta sitten huhtikuussa. Ruokaa ei ollut, sähköt oli katkaistu, ja nimismies oli käynyt tuomassa häätölapun. Kahdeksan vuoden aikana hänellä oli ollut parhaimmillaan useita työntekijöitä. Jossain vaiheessa olen pyörätuolissa. Joulu ei ole ollut minulle ilon juhla, vaan ahdistava pakko. Ruoskin itseäni aivan hirveästi. – Terveyteni heikkenee koko ajan. – Niillä aseilla meinasin tappaa itseni. – Olin toistakymmentä vuotta löysässä hirressä. – Jutut ovat täällä välillä aika rankkoja. Viisivuotias gri. Ahlgren puhuu avoimesti omasta velkaantumiskierteestään. Tänä jouluna parin pienen paketin ostaminen on pitkästä aikaa mahdollista. En pystyisi kuvittelemaan velkaantuvani enää. Hänelle itselleenkään ei ole helppoa keskustella joulusta. Kun luottotiedot lähtevät, se vaikuttaa niin totaalisesti kaikkeen. Vanhempien luona asuminen auttoi, pikkuhiljaa asiat alkoivat järjestyä. Hän velkaantui uudestaan, rahat eivät riittäneet sairauskuluihin. Hänellä oli jo ase ladattuna suussa. Ahlgren opiskeli vielä itsensä logistiikkainsinööriksi. Joulunpyhinä Ahlgren aikoo silti käydä joka päivä toimistolla päivystämässä, jos joku sattuisi tarvitsemaan rinnalla kulkijaa. Täällä ihmiset eivät puhu joulusta. Kipu oli hellittämätön. Siitä joulusta en muista oikein mitään. Kaupungilla on hienoja näyteikkunoita ja jouluvaloja, eikä itselläni ole mitään arpaa mennä ostamaan. Taksilupa ja linja-auto-kortti on otettu pois halvaantumisriskin takia. Kun rahat loppuivat, en uskonut putoavani niin alas. TEKSTI: VIRPI KIRVES-TORVINEN KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Jyväskyläläisen Ari Ahlgrenin mukaan rahatonta voi auttaa erityise. Sen jälkeen hän työskenteli sijaisvartijana niin Laukaan kuin Vantaan vankiloissa. Rahallista apua se ei tarjoa, mutta vertaistukea senkin edestä. Ajatuskin varattomuudesta joulun alla tuntuu hyytävältä. Kotiuduttuaan sairaalasta Ahlgren ei pystynyt palaamaan kunnolla töihin, vaan joutui pitkille sairaslomille. Laukaan vankilassa hän tapasi myös vaimonsa, joka oli siellä vanginvartijana. – Esiinnyn aina omalla naamalla ja nimellä. Kaksi selän nikamista oli luutunut väärään asentoon. Nykyisin ajattelen, että siinäpähän huutelevat. Ari Ahlgren, 57, ottaa lämpimästi vastaan Rahattomien toimipisteessä Jyväskylän Kortepohjassa. Palkasta suurin osa meni suoraan velkoihin. on Nalle seuraa perässä ja katsoo suoraa kohti lempeillä silmillään. Sain ihmisarvoni takaisin. – En enää odotakaan joululta mitään kulutusjuhlaa. Rahattomuus vei aikoinaan Ari Ahlgrenin halun elää joulun alla. Ahlgren oli myös perustamassa vankilasta vapautuneille KRIS:in aluetoimipistettä Jyväskylään 1990-luvun lopussa. Opin rahankäyttöä kantapään kautta. Jo silloin hän huomasi vapaaehtoistyön voiman ja merkityksen. Vanhemmat antoivat lopulta anteeksi, vaikka olivat joutuneet lainojen takaajina velkojen maksajaksi ja muuttamaan pienempään asuntoon. Se auttaa kuuntelijaakin kertomaan oman tarinansa. – Jo nyt pikkuisen ahdistaa. Kaveri otti huonekalut säilytykseen. Rahattomat-yhdistyksen hän perusti neljä vuotta sitten auttaakseen muita velkataakkansa alla painivia. Meillä joulun lähestyminen ei näy. Jos radiosta on tullut joululauluja, Ahlgren on sammuttanut sen tai vaihtanut kanavaa. Vaimo työskentelee sairaanhoitajana ja opiskelee. Pian seurasi selkävamma ja verenmyrkytys. Yhtäkkiä mielen valtasi ajatus teon lopullisuudesta; mitä ihmettä hän oli tekemässä
Nyt en muista, milloin olisin siellä viimeksi käynyt. Rahattomat toimittaa ruokaa tällä hetkellä viidelle perheelle suoraan kotiovelle myös joulun aikaan. Kun Rahattomilla oli toimintansa esittelypäivä Jyväskylän keskustan kävelykadulla, Ahlgren kuuli, miten joku nauroi, mihin tällaista toimintaa tarvitaan sanoen: ”kyllä jokaisen pitää omat raha-asiat osata hoitaa”. – Isäni oli köyhistä oloista. 17 21.12.2018 sti vierellä kulkemalla, olemalla läsnä vaikeassa tilanteessa. Myös vaimo menetti luottotietonsa otettuaan lainaa omissa nimissään yrittäessään maksaa miehensä velkoja. Olin niin pollea poika.”. Kun Ahlgrenilla meni vielä yrityksessään hyvin, oma ajatusmaailma poikkesi aika lailla nykyisestä. – Ihmiset pitävät työpaikasta viimeiseen saakka kiinni. Jos jollakulla rahat ovat loppuneet tämän joulun alla, Ahlgren kannustaa avaamaan suunsa edes yhdellekin ihmiselle. Ihmisellä täytyy olla toinen mahdollisuus, Ahlgren sanoo. Se söi muutenkin lopussa olleita voimia. Saatoin pudottaa pari kolikkoa Pelastusarmeijan joulupataan. Olin niin pollea poika. Monet kävelevät pitkiä matkoja töihin. – Kävin joulukirkossa silloin, kun meni hyvin. Ei ajatustakaan köyhille Ahlgren on nähnyt monien sitkeän taistelun rahavaikeuksien keskellä. Toiminta tulisi tarpeen myös muissa kaupungeissa. Ahlgren ei ole juuri mainostanut asiaa, koska toistaiseksi heillä ei ole mahdollisuutta useampien auttamiseen. Lopulta pariskunta muutti Jyväskylään. Lapsuuden jouluista Ahlgrenilla on hyvät muistot. Pankinjohtaja saattoi soittaa minulle, että nyt pitää ostaa uusi auto. Myös Ahlgren käveli aikoinaan Jyväskylästä Palokan Kirriin viidentoista kilometrin matkan töihin ja takaisin, koska halusi piilottaa, miten huonosti asiat olivat. Silloin hän sai muutaman lahjankin. Saatoin pudottaa pari kolikkoa Pelastusarmeijan joulupataan. Toinen mahdollisuus Viime jouluna Ahlgren pystyi kuuntelemaan pitkästä aikaa joululauluja. Hän arvosti, että ruokaa piti olla. Kymppi saattaa olla ratkaiseva rahattomalle. Ahlgrenilla on ollut haaveena laajentaa Rahattomien toimintaa muihinkin kaupunkeihin. – En ajatellut köyhiä ollenkaan. Ahlgren arvostaa Hurstin ruuanjakelua. – Kannattaa hakea apua eikä pitää kulissia yllä. ”En ajatellut köyhiä ollenkaan. – Yhteiskunta on liian jyrkkä. Tänä vuonna voisin ehkä mennä sinne, hän tuumaa. Kovat arvot jyräävät, satuttavat varsinkin joulun alla. Kuvassa myös hänen Nalle-koiransa. He pitävät kulissia yllä eivätkä näytä, miten huonosti heillä oikeasti menee. Joskus ihmiset ovat nauraneet kippurassa huomattuaan Rahattomien toimipisteen ja kuvanneet itseään sen edessä. Kerran se kirpaisee, jos naapuri saa tietää. Ahlgren pääsi toistamiseen velkasaneeraukseen, mikä ei ollut itsestäänselvyys
Jatkoin osaaikaisena päätoimittajana Libero-lehdessä ja vapaana toimittajana viime kesästä. Lisäksi asiaa käsiteltiin ikään kuin poliittisena tekona Vaikka olen toiminut politiikassa ihan eri tasolla kuin Aalto, tunnistin sen vaikeuden, että kun tunnustaa sairautensa ja hakee apua siihen, joutuu samalla luopumaan poliittisesta roolistaan. Lääkitys toimi ja oli sellainen olo, että asiat ovat normaalisti ja hyvin. Pohjimmiltaan luulen, että ihmisiä toisiaan vastaan kilpailuttava yhteiskunta on aika keskeinen syy masennukseen. VIHREIDEN EDELLISEN puheenjohtajan Touko Aallon sairauskertomuksen seuraaminen on saanut minut ajattelemaan, että politiikka altistaa näille ongelmille. Viikossa suurin osa päivistä saattoi olla sellaisia, että tuntui, etten saa mitään tehtyä. Olin tippunut vaaleissa valtuustosta, mutta sekään ei helpottanut oloa. Terapian myötä tuntuu, että olen täysin eri ihminen kuin vuosi sitten. Olen ensimmäistä kertaa käsitellyt myös uskonnollista taustaani, oivaltanut asioita, jotka sieltä vaikuttavat, ja toisaalta myös oivaltanut, että kaikki ei liity uskontoon, vaan ihan vain luonteeseeni tai muihin kokemuksiini. EN SYYTÄ sairastumisestani mitään tiettyjä yksittäisiä asioita. Siitä seurasi stressi ja huono omatunto alisuorittamisesta. Koko ajan tuntui, etten saa mitään tehtyä. Olen yleensäkin viime tingan tekijä. Olin saanut apua työn tekemisen ongelmiin jo vuotta aiemmin. Silloin masennus vaikutti kaikkeen muuhun paitsi työhön, etenkin kotielämään, ja aiheutti lamaannuksen ja itsesäälin tunteet. Diagnoosi oli keskivaikea masennus. Nyt kuitenkin töitä alkoi kasautua ja se johti siihen, että tein huonompaa jälkeä. ”On ollut jännä huomata, miten työkyky on palautunut.” Nyt Niko Peltokangas tekee töitä neljä päivää viikossa. Kuukauden työrupeaman jälkeen jäin kahdeksi kuukaudeksi isyyslomalle. Aloitin uudestaan lääkityksen. Sen jälkeen olin osa-aikasairauslomalla muutaman kuukauden ja töissä 40-prosenttisesti. Aloitin lääkityksen, mutten ollut vielä valmis käsittelemään eroa uskonnollisesta liikkeestä. Nyt aloitin myös terapian ja siitä minulla on tosi hyvät kokemukset. HENKILÖKOHTAISTA. Jos näkisin omien ystävieni ja tovereitteni sairastuvan, haluaisin suojella heitä, en naureskella sairastumiselle. Nyt teen käytännössä neljä päivää viikossa töitä. Stressi johti lamaantumiseen. Samalla se on poikkeuksellisen kyvytön ympäristö käsittelemään niitä, koska politiikkaan liittyy vahvasti vahvalta näyttämisen mielikuva. Lopetin Vasemmistonuorten tiedottajan työt. On ollut jännä huomata, miten työkyky on palautunut, ei välttämättä ihan kokonaan, tai en tiedä, mikä tarkoittaa kokonaan, koska olen myös kyseenalaistanut niitä vaatimuksia, joita aiemmin asetin itselleni. OLIN TAVALLAAN yllättynyt masennuksen uusiutumisesta, mutta toisaalta se oli luontevaa kehityskulkua. Sairauteen ja siitä ulos Vasemmistoliiton toimija ja raahelainen varavaltuutettu Niko Peltokangas, 35, sairastui masennukseen. Pystyin jättämään ne hallitusti pois enkä tarvinnut niitä moneen vuoteen. 18 21.12.2018 S airastuin ensimmäisen kerran asuessani Raahessa 2011. Näiden asioiden eritteleminen on ollut tärkeää. En oikeastaan tiedä, mikä lopulta aiheutti sairastumisen, koska elämäntapahtumana ero oli helpottava ja vapauttava ja oma perheeni oli mukana prosessissa. Olin eronnut Jehovan todistajista, joihin olin kuulunut lapsesta asti. Tarvitsen sen yhden lisäpäivän palautumiseen, jotta pystyn työskentelemään täysillä. Alkoi syntyä uusi arki ja uudet ympyrät Jehovan todistajien jälkeen. VIIME VUODEN syksyllä sain uudestaan diagnoosin. TEKSTI TUULA KÄRKI KUVA JARNO MELA . En saanut tartuttua töihini. En osaa arvioida, milloin sairastuin uudelleen, koska työkyky oli heikentynyt jo pidemmän aikaa. Sain luvan jäädä kuukauden sairauslomalle. Työstimme sitä silloisen puolisoni kanssa yhdessä. Suututti, kun luin Aallon sairastumisesta kommentteja, joissa todettiin, että onpa hän herkkä tai että eipä hänestä ollut tähän. Se tietysti johtaa siihen, ettei enää pidä työstään ja toivoo vain pääsevänsä pois töistä. Söin lääkkeitä vuoden puolitoista. Tämä kaikki kertautui ja kasautui
Matti Salminen käy läpi Paasilinnan kirjailijavaiheet teoksessaan Erno Paasilinnan kirjallinen elämä. Vuonna 1970 ilmestynyt 19 satiiria sisältävä Alamaisten kyyneleet on havainnollinen läpileikkaus Paasilinnan tyylistä ja kirjailijanlaadusta. MATTI SALMINEN: Erno Paasilinnan kirjallinen elämä. He varttuivat kymmenen vuoden turvallisella etäisyydellä ennen suurten ikäluokkien aloittamaa suurhyökkäystä kulttuurisesta eetteriherruudesta. Juha Drufva Erno Paasilinna muotokuvansa julkistamistilaisuudessa huhtikuussa 1999. Paasilinna tunsi mystisen ”kapinakenraalin” 1950-luvun lopulta oululaisen Kaltion haastatteluista. Lopulta 1975 Paasilinna ilmoitti Otavalle ja Walleniukselle suunnitelmien muutoksesta. Jutut käsittelevät eri näkökulmista ja eri tyylikeinoin yhtä ja samaa aihetta: nykyisen maailman konkurssia. Tähän 50 vuoden väliin mahtuu lähes 50 teosnimikettä sekä lukuisia tunnustuksia, palkintoja ja riitoja maailman kanssa. KIRJA. Molemmat kesken jääneet elämäkerrat käsittelivät oman aikansa vallanhaltijoita, Paasilinnan toteutuneet elämäkerrat puolestaan kirjailija Timo K. Mukasta (1944– 1973) ja aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisesta (1905–1941) vallan kohteita, alamaisia. Koska Paasilinna ei saanut Karjalaiselta niitä tietoja, joita halusi, hanke tyssäsi. Vuonna 1990 kirjoituksessaan Itsenäisyys on kieli Paasilinna maalaili, miten kaupankäynti on saanut totaalisen vallan yhteiskunnassa. 50 teosta 50 vuodessa ja moni teos jäi lisäksi kesken. 35-vuotias Paasilinna luonnehti Kariston hallitukselle 5.3.1970 päivätyssä kirjeessä tulevaa teostaan: ”Tämä ei ole romaani, ei pakinakokoelma, ei novellikokoelma eikä esseekokoelma. Ja kuten tiedämme, leikin lasku on ulosottokelpoinen. Mitään ohjelmaa minulla ei ole esitettävänä. Salmisen mukaan alamaisten parissa Paasilinna ylsi terävimpään ilmaisuunsa. LEHTIKUVA . Näin kävi kuusi luokkaa kansakoulua käyneelle Petsamossa 1935 syntyneelle Erno Paasilinnalle (1935–2000), ensimmäisen kirjallisuuden Finlandia-palkinnon 1985 pokanneelle, omien sanojensa mukaan epäkirjailijalle. Tietysti se on utopia.” Lopuksi Paasilinna tunnusti, ettei löydä kotia politiikasta, isänmaasta, idästä eikä lännestä: ”En ole pyrkinytkään olemaan samaa mieltä kenenkään kanssa.” Kokoelman juttu nimeltä Vittu aiheutti kustantajalle päänvaivaa, mutta lopulta Vittu pääsi kirjan takakannen esittelytekstiinkin. Se on päässyt sanelemaan yksipuolisen kehityssuunnan ja muuttanut myös kielenkäytön itselleen sopivaksi: ”Tämän hetken Suomessa kaiken keskus on raha, kilpailukyky, menestys ja valta.” Matti Salmisen teos kannattaa ehdottomasti lukea. Kyseisellä vuosikymmenellä syntynyt harvalukuinen joukko loi maailmankuvansa 1950-luvulla. Kuinka pitkälle Paasilinna olisi voinut kriittisyyttään viedä Walleniuksen ja Karjalaisen tapauksessa. Se on oikeastaan kaikkia: ironinen, satiirinen, pessimistinen käsitys maailmasta. Vai oliko Paasilinnan lopulta mahdotonta samaistua vallanhaltijoihin. Toisenlaiset olivat 60 vuotta sitten sosiaalisen nousun portaat tiedon ja sivistyksen voimalla. Ahti Karjalaisen (1923–1990) elämäkerran kirjoittamisesta Paasilinnalla oli 1980-luvulla Otavan kanssa jo kustannussopimus. Tarina alkaa Tervolan Varejoen kylästä vuonna 1950, kun 15-vuotias Erno julkaisi Lapin Kansassa uutisluonteisen tarinan ”Sisukas kana Varejoella.” Kirjailijan kuolinvuonna 2000 ilmestyi artikkelikokoelma Hyökkäyksiä ja puolustuksia, sekä Matkakuvia menneiltä ajoilta. ”Vittu” aiheutti päänvaivaa kustantajalle Matti Salminen ohjaa lukijan erittäin valaisevasti Paasilinnan kirjailijanuran myrskyjen ja tyventen halki. Se on samalla pikakelaus sodanjälkeiseen suomalaiseen kulttuurimaisemaan, jolle taisi käydä kuten huumorille: molemmat kuolivat liialliseen leikinlaskuun. Häneltä jäi kesken elämäkertahanke jääkärinä, lapuanliikkeessä sekä talvisodassa Lapin ryhmän komentajana toimineesta, satuja ja pohjoisen tarinoita kirjoittaneesta kenraalimajuri K.M. Viimeinen juttu Punainen tuuli on lähinnä anarkismin yllytys. Paasilinna, Karjalainen ja Kapinakenraali Mielenkiintoa herättävät Paasilinnan tuotannossa myös ne teokset, jotka eivät ilmestyneet, vaikka niiden piti ilmestyä. Pula-aikana 1930-luvulla syntyvyys laski. Hanke eteni 1970-luvulla jo sisällysluettelon ja alkuluvun kirjoittamiseen työnimellä Kapinakenraali. Häneltä puuttui kriittisyydelle tärkeät varaventtiilit, vaihtoehtoiset näkemykset, niin sanotut ”ketunlenkit.” Turun Sanomien kriitikko Aarre Luhtala epäili 1972 ilmestynyttä Paasilinnan teosta Mainio vallankumous arvioidessaan, että seuraako tuollaisesta palokärjen tolppaan nakuttelusta mitään: ”Huomio on kiinnitetty äänekkääseen punapäälintuun, ei siihen tosiseikkaan että tolppa ilmeisesti on laho ja toukkainen.” Paasilinnan kaltaista kirjallista ja yhteiskuntakriittistä keskustelijaa ja ravistelijaa kaivattaisiin kenties kipeämmin kuin Paasilinnan elinaikana, koska silloin, enimmäkseen Kekkosen aikana, asiat olivat vielä hyvin tähän päivään verrattuna. Tämän hetken Suomessa kaiken keskus on raha, kilpailukyky, menestys ja valta. Kirjaileva kenraali oli silloin mieltynyt kirveellä veistettyyn korpien mieheen ja halusi hänet elämäkertansa kirjoittajaksi. Kun maakuntayliopistotkaan eivät vielä olleet tuhoamassa sivistystä, saattoi itseoppinut kirjoituskoneenkuljettaja nousta ainoana oppineena kirjallisuuden ja kulttuurikeskustelujen ilmalaivan kapteeniksi. Palokärjen tolppaan nakuttelua Salminen huomauttaa, että Paasilinnan heikkous oli liiallinen herkkähipiäisyys itseen kohdistuvalle kritiikille. Wallenius kirjoitti Paasilinnalle kitkerän kirjeen 16.12.1975, jossa hän syytti Paasilinnaa kirjallisesta murhasta. 19 21.12.2018 Erno Paasilinnan kirjallisen elämän myrskyt ja tyvenet R ikkaita suosivan uusliberalistisen politiikan myötä sosiaalinen liikkuvuus on pysähtynyt. Walleniuksesta (1893–1984). Into 2018, 256 sivua
20 21.12.2018 Joulurauhaa Joulurauhaa ja onnnellista uutta vuotta Yksi kirje kertoo enemmän kuin tuhat peukkua | www.pau.. HYVÄÄ J O U L U AA V O ÄÄ V J O O Y O U J ÄÄ V Ä Ä O Ä A ÄÄ O O U A O U J O L O U O U 2018 Itäväylän Vasemmisto ry JHL toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2019! Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on Suomen monipuolisin eri alojen ammattilaisia ja opiskelijoita yhdistävä ammattiliitto. Vasemmiston järjestötyöntekijät ry os 623 Malminseudun Työväenyhdistys Ry Jyskä-Vaajakoski Vasemmistoliitto ry Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto Rauhallista joulua! Jatketaan yhteistyötä täydellä tarmolla ja suurella sydämellä M ER JA KY LLO NE N.F I VA SE M M IS TO N M EP LO NE N.F I VA SE M M I Savo-Karjalan Vasemmisto