Kansan Uutiset 21.12.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 51-003251-1251 51 www.kansanuutiset.fi Viikko 51 Perjantaina 21.12.2012 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Silvian joululaulu s.10 Saunakansa 12 Suomalainen metsä 35 Erkki Saarela 42
09 7596 0254 JULKAISIJA A TOIMITUS 38 B A avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 16 ALUETOIMITUKSET Sosialismin ja lestadiolaisuuden Peltokangas Jarvan elokuva näki vuoteen 2012 Risto Jarvan elokuva Ruusujen aika sai ensiiltansa vuonna 1969. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Mikko Pirnes p. Kajanojan johdolla vasemmistoliiton puoluekokoukseen valmistuu asiakirja, jossa on tarkoitus ei enempää eikä vähempää kuin määritellä, mikä on punavihreä hyvinvointivaltio. Vasemmistoliiton puoluekokous on Tampereella. 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Kylän henkeä kuvaa, että sosialistiagitaattori saattoi puhua lestadiolaisille näiden omissa seuroissa. Näin Kreikan vasemmistonuoria määrittelee järjestön puheenjohtaja Nasos Iliopoulos (kuvassa) Viikkolehden haastattelussa. Hänen tuorein puoluetehtävänsä tähtää ensi kesään. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.30 Kansan Uutiset, Viikkolehti 21.12.?27.12.2012 C Keskustelu s.48 D Ulkomaat s.52 E Vapaa-aika s.58 F Pelit s.60 JARMO LINTUNEN 14 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi Punavihreää hyvinvointivaltiota määrittelemässä SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI Sunnuntaina 70 vuotta täyttävä Jouko Kajanoja liittyi SKDL:n jäseneksi vuonna 1968. ?En osaa kuvitellakaan kiehtovampaa tehtävää,? innostuu Kajanoja Viikkolehden haastattelussa. Synaspismoksen nuorisojärjestö on sitoutunut kaatamaan kapitalismin ja luomaan solidaarisuudelle ja ihmisten tarpeille perustuvan yhteiskunnan, hän jatkaa. Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, , Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (9 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2012 Kannen kuva: Jarmo Lintunen 2. Se yritti katsoa, millainen maa on Suomi vuonna 2012. Työväentalon suurremontin jälkeen ?piettiin komiat juhulat? ja pyydettiin puhujia Helsingistä, muun muassa ministeri Arvo Aalto (vas.) ja SKP:n keskuskomitean jäsen Pentti P. Monet tekniset visioinnit ovat toteutuneet ja lisäksi harvainvalta on syrjäyttänyt demokraattista päätöksentekoa. Pääosissa näyttelivät Ritva Vepsä ja Arto Tuominen. Perhon Peltokankaan kylä Pohjanmaalla oli todellinen aatteiden kylä. Sosialismi ja lestadiolaisuus elivät hyvässä sovussa raivaajakansan keskuudessa. Elokuvatutkija Markku Varjolan mielestä Ruusujen aika onnistui ennustamaan tulevaisuuden monessa Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 suhteessa oikein. Peltokangas. ONNI KIVIJÄRVI D 52 Sitoutunut kaatamaan kapitalismin Kuulumme suuntaukseen, joka eroaa täysin demareista, stalinisteista ja dogmaatikoista
Samalla unohtui, että ennen vuotta 1750 talous ei juuri kasvanut. Näin alhaiset luvut merkitsevät sitä, että työttömien määrä väistämättä kasvaa ellei jotakin tehdä. Hallitus on viime kuukaudet pyrkinyt nostamaan kansalaisten kriisitietoisuutta. Nyt julkistettua suhdannekatsausta on odotettu perustan antajaksi tilannearviolle ja sitä seuraaville talouspoliittisille päätöksille. Suomen tuotanto tökkii eikä vienti vedä. Talouskasvu on pysähtynyt eikä valoa juuri näy tulevanakaan vuonna. Viestit tosin ovat olleet viime aikoinakin hieman ristiriitaisia. Hyviä ehdotuksia löytyy, mutta ongelmana on, että lyhyellä aikavälillä on vaikeaa löytää nopeasti tepsiviä lääkkeitä. Työttömyyden kasvua hillitsee VM:n mukaan se, että talouden palveluvaltaistuminen jatkuu. Vaikka taloudenkehityksen yllä on runsaasti mustia pilviä, niin mihinkään synkkyyteen ei kuitenkaan ole syytä vajota. Nyt pitää unohtaa kaikenlainen sanelu tai uhkailu. Sanottua M A A H A N M U U T TO V I R A S TO M I G R AT I O N S VE R K E T F I N N I S H I M M I G R AT I O N S E R V I C E vai eTä paluumuuTaja? ilman minkään valtakunnan papereita. » Kasvusta tuli vallitseva olotila, ja jossain vaiheessa keksittiin ajatus, että se jatkuu ikuisesti. Energiapulasta johtuva kasvun pysähtyminen onkin tavallaan paluuta normaaliin olotilaan. Tietokirjailija Jussi Laitinen, Ympäristö 8/2012 olisi nyt keksinyt vähän uskoTavamman tarinan edes. © TARMO KOIVISTO 3. Talouden saaminen nousuun vaatii joka tapauksessa yhteistyötä, jossa mukana ovat niin puolueet kuin elinkeinoelämän kuin palkansaajajärjestöjenkin edustajat. Talouskasvun pysähtyminen ei tunnu joulun kaupassa, vaikkakin monilla varsinkin työttömiksi joutuneilla on varmasti nyt ankeampi joulu kuin vuosiin. Valtionvarainministeriö arvioi kokonaistuotannon pysähtyneen tänä vuonna. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi pärjää edelleenkin kohtuullisesti. Epävarmuutta lisää vielä sekin, että maailmantaloudessa ei Talouden saaminen nousuun vaatii yhteistyötä. näy selvää käännettä parempaan. Tape Hallitus valmistautuu suhdannekatsaus ohjenuoranaan puolivälitarkastukseensa helmikuun lopulla. Kansan Uutiset toivottaa lukijoilleen ja tukijoilleen rauhallista, iloista ja hauskaa joulua kullekin tarpeidensa mukaan! Pääkirjoitus Synkät ajat vaativat yhteistyötä VALTIOVARAINMINISTERIÖN (VM) kansantalousosasto jul» Nyt pitää unohtaa kisti torstaina suhdannekatsauksensa. kaikenlainen sanelu Hyvältä ei näytä, vaikka mitään järisyttäviä uutisia kattai uhkailu. saus ei tarjoakaan. Tosiasiat on tunnustettava, mutta aina on enemmän kuin yksi vaihtoehto. Jos puolivälitarkastelussa turvaudutaan rajuihin leikkauksiin, niin niillä pitkitetään taantumaa ja voidaan ajautua leikkausten kierteeseen. Nyt onkin pyrittävä luomaan uutta kestävää kasvua. Esimerkiksi joulukauppa näyttää vetävän jopa yllättävän hyvin. Tällaisessa tilanteessa yksisilmäiLEHTIKUVA sen tiukka säästölinja vain pahentaa tilannetta. Yksityisen kulutuksen kasvu on vaimeaa ja kotitalouksien velkaantuminen jatkuu. Se kasvaisi ensi vuonna vain 0,5 prosenttia. Euroalueeltakaan ei löydy apua ensi vuonna. Taloustilanne alkaisi kirkastua vasta vuoden 2014 puolella. Luvut ovat sen verran synkkiä, että lopputalven neuvotteluista ei tule mitään läpihuutojuttua. Valtiovarainministeriö ennakoi työttömyysasteen kohoavan ensi vuonna 8,1 prosenttiin eli nousua on puolisen prosenttia tästä vuodesta. Kasvuun vaikuttaa käynnissä oleva teollisuuden rakennemuutos. Nyt tarvitaan kasvua lisääviä toimia
Viime viikolla Madridissa järjestetyssä mielenosoituksessa vastustettiin terveydenhuollon leikkauksia. Ryhmä ekonomisteja vaatii sosiaalisempaa Eurooppaa » Kriittiset taloustieteilijät lukevat EuroMemorandum 2013 -raportissaan madonluvut nykyiselle talouskriisin hoidolle. Vyönkiristyksen sijasta he panostaisivat työllisyyteen. . Kun toivottu kasvu ei olekaan toteutunut, asetelma on jäänyt epätasapainoiseksi. EU-budjetti kymmenkertaiseksi Raportissa esitetään muun muassa verotuksen harmonisointia verokilpailun suitsimiseksi, painopisteen siirtä- mistä oikeudenmukaisuussyistä välillisestä verotuksesta takaisin suoraan tuloverotukseen sekä työajan lyhentämistä 30 viikkotyötuntiin työttömyyden supistamiseksi. Mullistavimpiin vaatimuksiin kuuluu kuitenkin esitys yleiseurooppalaisesta . Koulujen ylläpito. Raportti on otsikoitu ?Euroopan Unionin syvenevä kriisi: perusteellisen muutoksen aika on tullut?. 18 LEHTIKUVA/ PEDRO ARMESTRE EU:n taloussäännöt supistavat Espanjan taloutta 5?8 prosenttia, väittävät kriittiset taloustieteilijät. Hän ihmetteli myös, mitä kaikkia toimintoja siirrettäisiin kansallisvaltioilta EU-tasolle, jos EU:n budjetti kasvatettaisiin kymmenkertaiseksi. . A kotimaa Perjantai 21. Se syntyy vain niin, että suhmuroidaan, kähmitään ja pakotetaan hyväksymään erilaisia paketteja, jotka on tehty ilman avointa keskustelua. Juuri näin EU:ssa on viime aikoina toimittu, ja tämä on unionin suu- rin demokratiavaje, Tuomioja katsoi. Esimerkiksi joustoturvan yhteydessä on painotettu joustoja ja turvan on sanottu tulevan automaattisesti joustojen tuoman talouskasvun myötä. BUDJETTIVAJE ON pieni ongelma verrattuna paheneviin työllisyys- ja demokratiavajeisiin. Budjettikuri rapauttaa Euroopan kasvuedellytyksiä ja vaikuttaa koko maailmantalouteen. Näin tiivisti Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Attacin järjestämässä EuroMemorandum 2013 -raportin julkistamisseminaarissa tiistaina Helsingissä. Sen sijaan EU:n perusinstituutiot tulisi uudistaa demokraattisesti. Nykyisessä tilanteessa päävaihtoehtoina ovat Patomäen mukaan Emun hajoaminen tai yhteisen eurooppalaisen valtion luominen. Suomesta mukana ovat Patomäki sekä SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen. Uusien taloussääntöjen yhteisvaikutus on raportin mukaan se, että talous supistuu vuosina 2013?2016 koko euroalueella noin 3,5 prosenttia, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa 5?8 prosenttia ja Kreikassa ja Irlannissa noin 10 prosenttia. 4 » Päävaihtoehtoina ovat Patomäen mukaan Emun hajoaminen tai yhteisen eurooppalaisen valtion luominen. Vaikka Saksa on saavuttanut tiukalla palkkapolitiikallaan hyvän hintakilpailukyvyn ja vientiaseman, sen malli ei ole yleistettävissä, raportissa todetaan. . Jos kaikki toimivat näin, kasvun edellytykset rapautuvat, Patomäki arvioi. Laukkanen oli huolissaan sosiaalisen näkökulman puuttumisesta eurooppalaisesta työmarkkinamallista. nanssipolitiikasta suhdannevaihtelujen pienentämiseksi sekä rikkaiden ja köyhempien alueiden erojen tasaamiseksi. Tämä vaatisi raportin mukaan EU:n budjetin kasvattamista nykyisestä yhdestä prosentista noin kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkistamisseminaarin paneelikeskusteluun kutsuttu ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) nimittikin EuroMemorandumia eurofederalistien ja -idealistien raportiksi. . Sen on allekirjoittanut 350 talous- ja yhteiskuntatieteilijä. Uudenlainen EU pantaisiin alulle valitsemalla yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla EU:n perussopimukset uudistava Euroopan perustuslaillinen konventti, jonka työn tulos alistettaisiin kansanäänestyksille. Elias Krohn. Sosiaalipolitiikka? Perussopimukset uusiksi Patomäkikin korosti, ettei kannata nykyistä uusliberalistista kehityssuuntaa, jossa liittovaltiota kohti edetään askel kerrallaan kansalaismielipidettä väheksyen. Hän itse piti tärkeänä sekä eurooppalaisen että globaalin demokratian kehittämistä. 6 / Eilina Gusatinsky s. Siinä nähdään, että demokratiavaje parantuisi esimerkiksi vahvistamalla eurooppalaisia instituutioita ja tekemällä eurooppalainen budjetti. Ongelma on siinä, että tämä ei vastaa sitä, mitä Euroopan kansat haluavat. joulukuuta 2012 Aino-Kaisa Pekonen s
On luopumisen aika. . Se syyllistyi voluntarismiin, ajatukseen, että kaikki on tehtävissä, jos puolue vain tahtoo. Neuvostoliiton romahdus oli jouluna 1992 vielä melko tuore asia. Hänen ei ole tarvinnut oma-aloitteisesti tehdä juuri mitään. Talouskinta. Ihmistä ei voi muuttaa niin nopeasti toisenlaiseksi. » Sosialistinen Oikeisto yritti puolustusselonteossa uittaa armeijalle automaattisten indeksikorotusten lisäksi puoli miljardia euroa. Vasemmisto esti hankkeen, sanoo Annika Lapintie. järjestelmä, sellaisena kuin se toteutettiin, oli surullinen asia. BMP-2 rynnäkköpanssarivaunu harjoituksissa Niinisalon tykistöprikaatissa. Selonteko pohjustaa tulevia asehankintoja » Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko rakentaa poliittista selkänojaa pohjoismaiselle yhteistyölle ja tuleville asehankinnoille. annettu turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteko pohjustaa Suomen tulevia asehankintoja. Jäänmurtajan arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Jäänmurtaja on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti Itämerellä ja kesäaikaan arktisilla vesillä. Yhtiön tiedotteessa kerrotaan, että laiva kykenee operoimaan jopa 40 asteen pakkasessa ja sen jäänmurtokyky on 1,5 metriä. Jäänmurtajan rakentaminen alkaa välittömästi ja toivottavasti yhtiön ilmoitus siitä, että se tuo telakalle töitä vuoteen 2015 saakka pitää paikkansa, sanoo Ilpo Vasemmisto sai tolkkua puolustusmenoihin » Oikeisto yritti armeijalle yli puolta miljardia lisäeuroa. eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie pitää hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa olennaisimpana, etteivät oikeiston pitkin syksyä esittämät vaatimukset satojen miljoonien eurojen lisärahasta armeijalle toteutuneet. . Suomen oman asetuotannon osalta merkittäviä vastakauppoja voisivat olla esimerkiksi Patrian monipuoliset panssaroidut ajoneuvot. Mutta nyt ollaan kalkkiviivoilla. Toisaalta se antoi hyvän kokemuksen. . Silloin sovittiin, että joulusaunassa tavataan. Viikkolehden joulunumerossa 79-vuotias Saarinen kertoi, ettei enää ole hinkua oikein mihinkään. Haaja uskoo jäänmurtajatilauksesta selviämisen edellyttävän lisätyövoiman palkkaamista. Oli säälittävää katsella ja kuunnella häntä. Sosialistinen järjestelmä, sellaisena kuin se toteutettiin, oli surullinen asia. Pääopetus on se, ettei väkivallan keinoin ja pakottamalla saada rakennettua pysyvää uutta. Sevahvana ei valmistella Natolonteon koko tara, s s e s jäsenyyden hakekasteluaikana se k u kokoom s olisi ollut yhteensä mista. . Keskiviikkona Nato hyväksyi virallisesti Suomen ja Ruotsin mukaantulon jo pitkään vireillä olleeseen yhteispohjoismaiseen Islannin ilmavalvontajoukkoon yhdessä Natomaiden Norjan ja Tanskan kanssa. SUOMI EI todennäköisesti tee vielä ensi vuonna uusia asehankintapäätöksiä, mutta selonteolla halutaan turvata poliittinen selkänoja tulevia hankintoja varten. Pohjoismainen yhteistyö on keskeistä sekä oman aseviennin että muista pohjoismaista hankittavan kaluston ja mahdollisten pohjoismaisten yhteishankintojen vuoksi. Lisäksi pohjoismailla on suunnitteilla pitkälle vietyä meri- ja ilmavalvontaa. Muiden pohjoismaiden puolella mittavinta on Ruotsin korkeatasoinen tuotanto ilmavoimille lähtien omista hävittäjistä. Myös Suomessa tuotettu asejärjestelmien ohjelmisto-, elektroniikka- ja optiikkatekniikka kiinnostaa muita maita. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Piipusta Aarne Saarinen ei luopunut, vaikka muuten oli luopumisen tunnelmissa. Jouko Huru 5. Suomihan osallistuu jo nyt laajasti yhteispohjoismaisiin sotaharjoituksiin. Saarinen sanoi, ettei pitänyt reaalisosialismin romahdusta kovin hämmentävänä asiana. . Tämä näkemys voitti, ja puolusVASEMMISTOLIITON yli puoli miljardia euroa. Armeijan rahatoiveita perustellaan asejärjestelmien kallistumisella. Kuitenkin samat tai vielä suuremmat kustannuspaineet kohdistuvat terveydenhuoltoon, vanhustenhoivaan tusmenoissa säilyy kohtuus ja harja muihin hallinnon aloihin. Koivistolla on ollut suhteellisen helppoa. Hän ei tullut toimeen ilman avustajaa, joka näytti missä kohtaa puheessa mennään. Silloisesta presidentistä Mauno Koivistosta Saarinen ei pitänyt. . Ihmisen perusominaisuuksiin kuuluu, ettei loppua haluta nähdä. Haastattelupäivänä häneltä oli mennyt kuulo oikeasta korvasta. Saariselle luopuminen oli helppoa, mutta hän pääsi seuraamaan läheltä, miten vaikeaa se oli aikalaiselleen presidentti Urho Kekkoselle. . KU u r pe ssa ja keskusta isissa. suomala LEHTIKUVA/ JARNO MELA JARMO LINTUNEN Haaja. Hän myös toivoo tilauksen poikivan lisätilauksia. Telakan palkkalistoilla on tällä hetkellä noin 400 henkilöä, joista työntekijöitä 260. Vasemmistoliitto ajoi selonteossa linjaa, että armeijan menolisäyksiin ei tule sitoutua, vaan puolustusmenoissa on huomioitava yleinen taloustilanne ja muun yhteiskunnan tarpeet. Armeija ei ole mikään talouden realiteettien ulkopuolinen saamistä ennallaan tai niiden vähentämistä. reke, vaan kaikkien on osallistuttava niiden ratkaisujen etsintään, joilla LAPINTIE KERTOO, että selonteon valSuomi pääsee taloustaantuman yli. mistelussa varsinkin oikeisto olisi haPuolustusmenojen lisäksi Vasemlunnut luvata armeijalle automisto sai tahtonsa läpi myös siinä, että selonteko toismaattisten indeksikotaa hallitusohjelman rotusten lisäksi jopa ä lä e Nato-kannan: tämän 150 miljoonaa euroa o t Asein hallituksen aikana vuodessa lisää. Selonteossa keskeistä on puolustusvoimien meneillään oleva rakenteellisten uudistus. Selonteon antaminen eduskunnalle on tärkeää, sillä Suomessa puolustuskyvyn ja niihin käytettyjen resurssien pitää pysyä eduskunnan hyväksymällä tasolla. Olin yhdessä Kekkosen kanssa Kostamuksessa. Luulen että jokainen ihminen kokee sen. . Lisävarustelulle ei anna aihetta myöskään Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne, hän sanoo. . Usein mielen valtaa alakuloisuus. Muutokset ovat tapahtuneet muualla. Entinen kommunistijohtaja oli joutunut vanhemmilla vuosillaan toteamaan, että työväenliikkeen reformistinen laita oli oikeamassa kuin vasen laita. . Luopumisen jälkeen hän kirjoitti kymmenen vuotta kolumneja Kansan Uutisten Viikkolehteen, mutta lopetti omasta halustaan lokakuussa 1992. Hänellä oli näköhäiriöitä, hän tankkasi puheessaan. TULI HIUKAN valoa työllisyyteen, kommentoi Arctech Helsinki Shipyard Oy:n työntekijöiden pääluottamusmies Ilpo Haaja (kuvassa) yhtiön Helsingin Hietalahden telakalle saamaa jäänmurtajatilausta. Yhteisyritys on sopinut jäänmurtajan rakentamisesta Venäjän liikenneministeriölle yhteistyössä Viipurin telakan kanssa. Perkele, elämä on ollut ihanaa. Selonteon ja rakenneuudistuksen valmistumista on jo etukäteen seurannut kaikista eduskuntapuolueista koostuva kontakti ryhmä. Uutena linjauksena selonteossa on pohjoismaisen yhteistyön korostamiTORSTAINA EDUSKUNNALLE nen. Hyvä tapa on kai sopeutua siihen luonnonlakiin, että elämä alkaa ja loppuu. KU 20 vuotta sitten Luopumisen aika AARNE SAARINEN toimi SKP:n puheenjohtajana 1966? 1982. Vasemmiston linjoilla on myös taantuman vuoksi esillä ovat veronkansalaisten selvä enemmistö: Maankorotukset ja säästöt, ja toimeentulon puolustustiedotuksen suunnitteluheikentämistä on vaadittu kaikkein kunnan tuoreen tutkimuksen muköyhimmiltä; työttömiltä, opiskelikaan kaksi kolmasosaa suomalaisista joilta ja eläkeläisiltä, Lapintie vertaa. kannattaa puolustusmenojen pitä
Siksi neuvottelut katkesivat. Sopimus oli ikään kuin työntekijöiden antama lainapaperi, jonka vakuutena oli työpaikkojen säilyminen. Jos käytäväsiivoja Pertti tai ohjelmistosuunnittelija Pirjo tekevät kaksi tuntia enemmän töitä viikossa, työn tuottavuus ei nouse koneen tavoin lineaarisesti. Jos Pertin ja Pirjon tekemän työn tuottavuutta halutaan nostaa, heille voidaan mahdollistaa esimerkiksi polkupyöräetu, tarjota liikunta- ja kulttuuriseteleitä tai osallistaa heidät muiden työntekijöiden kanssa työpaikan käytännön suorittavan työn kehittämiseen, josta on hyviä kokemuksia muun muassa Saarioisten tehtailla. Täten neuvottelut katkesivat eikä päätöstä saada aikaan enää tänä vuonna. EAY:n toimeenpaneva komitea (ETUC) pohti tarkkaan raporttia viime joulukuussa alkaneiden neuvottelujen kulusta. MIIA-MARI VIRTANEN Kolumni umni Aino-Kaisa Pekonen aino-kaisa.pekonen@eduskunta.? Häkämiehen harhat ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO on esittänyt jopa palkan- alennuksia palkansaajille. Samaan syssyyn EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ehdotti viikoittaisen työajan pidentämistä. Etätyö vähentää työntekijälle työmatkoista koituvia kustannuksia, jolloin työntekijälle jää selvästi enemmän rahaa kuussa käteen, eli ikään kuin enemmän palkkaa. Jos työajan pidentämiseen todella mennään, olisivat palkansaajat todennäköisemmin taipuvaisempia suostumaan siihen, jos heitä tullaan alasta riippuen eri tavoin vastaan. Kirjoittaja on Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kansanedustaja. 6 Työntekijäjärjestöt haluavat parantaa EU-tasoista työaikadirektiiviä. Esimerkkinä traktoritehdas Valtra, joka teki 1990-luvun lamassa sopimuksen työntekijöidensä kanssa palkan alennuksesta. Uutta neuvotteluajankohtaa ei ole sovittu. Euroopan komission antama määräaika päättyy vuoden vaihteessa. Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY ilmoitti viikko sitten, että sen mielestä työnantajien ehdotus eurooppalaisen työaikadirektiivin uudistamiseksi ei ollut hyväksyttävissä. ei ollut riittävän tasapainoinen, jotta neuvotteluja olisi siltä pohjalta kyetty jatkamaan. Kiistaa erityisesti työajan käsitteestä Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava julkaisivat joulukuun on pyrkinyt neuvotteluissa heikenalussa yhteisen tiedotteen, jossa ne tämään vallitsevaa oikeustilaa eritotesivat, että sopimuksen aikaan tyisesti päivystysaikojen ja vuosilosaaminen työaikadirektiivistä on vaikeaa. Kun elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti, ehdotettu palkkamaltti tarkoittaa ihmisten reaaliansioiden alenemista. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan kuluttajien ostovoimaan ja yritysten investointihalukkuuteen ja tätä kautta myös työllisyyteen. Palkan alennuksen voi vielä hyväksyä, jos se tehdään molemminpuolisena harkittuna sopimuksena, työntekijöiden ja työnantajan kesken. Moni palkansaaja matkustaa päivittäin kymmeniä kilometrejä kodin ja työpaikan välillä. Tällä tavalla työn tuottavuuden nettohyöty kasvaa ja ihmiset pystyvät käyttämään työaikansa tehokkaammin ja voiden paremmin. HÄKÄMIEHEN AJATTELUSSA on toinenkin harha. Samaa ei voi . Mies pesi ruokakaupan markiiseja viime kesänä Helsingissä. Neuvottelut eurooppalaisesta työaikadirektiivistä katkesivat » Vuosi sitten alkaneet neuvottelut EU:n työaikadirektiivistä katkesivat. Päätöstä ei saada aikaan enää tänä vuonna. EUROOPPALAISTEN työmarkkinaosapuolten neuvottelut Euroopan unionin työaikadirektiivin uudistamiseksi ovat katkenneet. Sopimus edellytti toki myös luottamusta ja avoimuutta. Työnantajapuolella on päinvastaisia tavoitteita. Me katsomme, että kuitenkaan sanoa kaikista EUpäivystysaikakin on aktiivista työntekoa, koska siinä ollaan koko maista. Työntekijät luopuivat lomarahojen kaltaisista palkanlisistä tietyksi määräajaksi, eli käytännössä lainasivat nämä rahat työnantajalle. Asiasta tehtiin kirjallinen sopimus ja työntekijät saivat rahansa korkojen kera takaisin, kun yritys selvisi taloudellisesta ahdingostaan. Toimistotyöntekijä saattaa suorittaa päivittäisen työtehtävänsä alle päivittäisen työajan, mutta sairaanhoitajan työpanosta tarvitaan osastolla vuorokauden jokaisena tuntina. Koneen voi ohjelmoida 37,5 tunnin sijasta toimimaan 39,5 tuntia viikossa ja työn tuottavuus kasvaa kahdella tunnilla. Se tuli siihen tulokseen, että työnantajapuolen ?viimeinen tarjous. Pidennys voisi hänen mukaansa olla esimerkiksi kaksi tuntia viikossa, joka merkitsisi 30 vuoden työurassa 20 kuukauden pidennystä. Häkämiehen mukaan työajan pidennys yhdistettynä palkkamalttiin olisi tavallaan palkkojen alentamista ja kilpailukyvyn parantamista ilman, että ihmisen tulotaso alenee. Työn tuottavuuden näkökulmasta viikkotyöajan pidentäminen kahdella tunnilla on tilastollinen harha, eikä sitä voi edes soveltaa sellaisenaan kaikilla aloilla. Etätyön teko on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja sitä tulee entisestään lisätä. Yhtiön piti näyttää tili- ja tilauskirjoista, että ilman säästöjä yritys ei selviä. Yksi työkalu säästöjen tekemiseksi on etätyön lisääminen niillä aloilla, joilla se on mahdollista. Se tarkoittaa sitä, että päällikkö Katja Lehto-Komulainen on pyritty poistamaan oikeus poiketa viikottaisesta enimmäistyösanoo, että keskeisin työnteajasta. Tiedotteessa listattiin kuusi mien osalta. Hänen mukaansa palkansaajien keskeisintä työntekijäpuolen vaatitavoitteena on ollut nykyisen tilan musta. SAK:n kansainvälisten asioiden parantaminen. Käytännössä s t a ?Me k mihenkilöt otetaan vaatimus koskee s y ys t selkeästi työaikasitä, ettei työ- ja että päiv iivista suojelun piiriin. t k a vapaa-ajan väliin n o aikakin saa luoda harmaata Palkansaaoa.? työntek vyöhykettä ei-aktiijien mukaan työaika-asiat ovat pohvisen päivystysajan joismaissa kohtuullimuodossa. sen hyvin. Järjestöt korostavat, että työajan valmiudessa, Lehto-Komulaiaikadirektiivi on uudistettava siten, että työntekijöillä on oikeus ja mahnen määrittelee. dollisuus sovittaa työ ja yksityisJärjestöjen tiedotteessa todetaan, että EU-tuomioistuimen oikeuskäyelämä yhteen. täntöä pitää noudattaa eikä direktiiEuroopan komission olisi tehtävä viä pidä muuttaa päivystysajan osalta esitys työaikadirektiivistä ensi keväänä, jotta Euroopan parlamentti huonommaksi. ehtisi käsitellä asian ennen toukokuussa 2014 alkavaa vaalilomaa. ?Työ ja yksityiselämä Työmarkkinaosapuolten neuvottelusovitettava yhteen? jen katkeaminen ja sopimisen määräSuomalaisia palkansaajajärjesajan umpeutuminen ennakoivat, että töjä eurooppalaisissa neuvotteaikataulu on liian kireä. luissa edustanut akavalaisen Tekniikan akateemisten TEK:n johtaja Ari Jouko Huru Åberg sanoo, että työnantajapuoli jouko.huru@kansanuutiset.?. Parannuksiin on kijäpuolen vaatimus on, pyritty ehdottamalla että työajan käsite on työsopimuksia, joilla säilytettävä ennale, m m o myös ylemmät toilaan
Koska Islannissa oli voimassa kieltolaki, pirtu myytiin hyvästä hinnasta ja rahoilla ostettiin silliä. Monikaan suomalainen tuskin osasi kuvitella, että joulupöydässä saattoi olla pirtulla maksettua herkkua. Saarinen sanoo, että toiminta ei kuitenkaan ollut laajamittaista. JOULUSILLIN PÖYTÄÄN Kurenuotta laskettiin kymmenmetristen soutu- tai moottoriveneiden avulla. PEKKA HELMINEN Kalastajat olivat Jarmo Saarisen mukaan merellä kahdesta ja puolesta kolmeen kuukauteen. » SuomaKolme kuukautta merellä Suomalaiskalastajat viipyivät merellä kahdesta ja puolesta kolmeen kuukauteen. Saksalainen sukellusvene U34 torpedoi aluksen pohjaan tämän nimikkovesillä. Keväällä pyydettiin Norjan rannikon edustalla ja myöhemmin siirryttiin Islannin vesille. Nordström oli jääkäriupseeri ja tiukka oikeistolainen. Ensimmäinen matka Islantia ympäröivälle merialueelle alkoi kesällä 1929. Laivasto toi 28-vuotisen toimintansa aikana Suomeen 14 miljoonaa kiloa silliä Alan perinnettä Rymättylän Röölässä jatkavat sillin jalostukseen erikoistunut Boyfood ja Toivo Saarnin perustama Silliperinnekeskus Dikseli, joka saa nimensä sillitynnyrin laisten syömästä sillistä neljäsosa oli kotimaisen miehistön pyytämää. sulkemiseen käytetystä työkalusta. Vuodesta 2012 Boyfood on ollut osa Felix Abba -konsernia. Myös naisia laivoilla Suomalaiset kalastivat valtamerillä vuosina 1929?1976. Pohjanmeren korkeat aallot hankaloittivat vesitason operointia, minkä vuoksi lennoista kuitenkin luovuttiin. . Alusten saapuminen oli valtakunnallinen mediatapahtuma. Yhtiölle oli annettu ulkomailta tuodulle kalalle tullivapaus. Valtio tuki sillinkalastusta myös muun muassa alusten omistuksen ja miehistöjen suomalaisuusastetta koskevilla säädöksillä. suomalainen valtamerikalastus 1929?1976 -näyttely Forum Marinumissa Turussa 5.5.2013 asti. 7. Yritystoimintaa Hangossa pyörittänyt liikemies oli sijoittanut ennen muuta elintarviketeollisuuteen. Elfving osti esimerkiksi Hangon Säilyketehdas Oy:n, jonka tuotannossa pyrittiin kehittämään varsinkin kalasäilykkeiden valmistusta. Samalla Elfving kiinnostui myös mahdollisuudesta hankkia tietty osa kalanjalostuksen raaka-aineesta ulkomaisten kalastajien sijaan omalla valtameripyynnillä. Sillinpyyntiä varten perustettiin Elfvingin Kalastuslaivue Oy. Suomalaiset ?päättivät?, että kalat eivät pelkää moottoria. Konstit olivat monet kalojen ?narraamiseksi?. Petsamon vesiltä kalastettiin pääasiassa turskaa. Toinen Suomen valtamerikalastuksen pioneeri oli loviisalainen liikemies Ragnar Nordström, joka perusti Loviisan Kalastus Oy:n vuonna 1931. Kun El. Hakiessaan polttoaineekseen kivihiiltä Puolasta suomalaiset toivat mukanaan myös aimo lastin pirtua. Suomalaisten syömästä sillistä noin neljäsosa oli kotimaisen miehistön pyytämää. Rymättyläläisveljesten Tauno ja Toivo Saarnin 1949 perustaman Rymättylän Säilyke Oy:n Saukko-laivasto nousi nousi legendaksi. ng joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja Nordströmkin oli vaikeuksissa, liikemiesten yh- tiöt yhdistettiin Suomen Kalastus Oy:ksi. Turmassa kuoli neljä merimiestä. Tutkija Mikko Meronen Forum Marinumista kertoo, että kapteeni Wilhelm Rollmanin johtama alus upotti alueella kaikkiaan seitsemän erimaalaista laivaa, joukossa myös englantilainen hävittäjä. Petsamon merialue oli saksalaisten julistamassa saarrossa. Emoaluksena kalastettaessa toiminut höyryalus Petsamo toimi torpedon osuessa rahtilaivana. Pekka Helminen pekka.helminen@kansanuutiset.? Sillien perässä . Suomalaiset kuuntelivat myös toisten radioliikennettä, kertoo amanuenssi Jarmo Saarinen merikeskus Forum Marinumista. Suomalaiset olivat ennakkoluulottomia ja kekseliäitä kehittäessään kalastusmenetelmiä. ?Sillipiikojen. Suomalaiset taistelivat silleistä » Aina 1970-luvun puoliväliin saakka suomalaiset valtamerikalastajat taistelivat sillisaaliista muiden apajille havittelevien kanssa. saattaminen ei ollut muutama vuosikymmen sitten itsestäänselvyys. Suomalaiset käyttivät silliparvien paikantamiseen lentokonettakin kesällä 1931. pääasiallisena tehtävänä oli perata kalat, poistaa pää ja sisälmykset. Vuonna 1937 hallitus kielsi kuitenkin naisten työskentelyn aluksilla. Valtion tuella kalastamaan Hankolainen liikemies Hemming Elfving oli keskeinen teollisen kalastuksen uranuurtajia Suomessa. Vuonna 1965 rymättyläläinen Saukko-laivasto toi Suomeen 1,23 miljoonan kilon ennätyssaaliin. Ennakkoluulottomuudestaan tunnettu varustaja Hemming El?ng palkkasi myös naisia laivoille. Miehistölle maksettiin peruspalkkaa sekä provisio saaliin mukaan. Saaliit vaihtelivat suuresti. Eipä ihme, että eräässä miehistöä esittävässä valokuvassa Nordströmin kuvaan on piirretty Hitler-viikset. Emoalus torpedolla pohjaan Kesäkuussa 1940 Nordströmin varustamon höyrylaivaa S/S Petsamoa kohtasi Suomen valtamerikalastuksen historiassa tiettävästi ainutlaatuinen haveri. Saarisen mukaan suomalaiset ottivat ensimmäisenä käyttöön moottoriveneet kurenuotalla kalastettaessa. . Lisäksi varustamot saivat halpakorkoisia lainoja valtamerikalastukseen. Kalastuksen lopetti EEC:n kalastuskomitea, joka halusi turvata hupenemassa olevat sillikannat. Parhaimmillaan suomalaisaluksilla työskenteli Saarisen arvion mukaan noin 200 henkeä. Junkers A50 Juniorin kahvoissa oli maamme tunnetuin lentäjä Väinö Bremer. Valtion vastaantulo meni niin pitkälle, että sillitynnyrien valmistuskin määrättiin tehtäväksi Suomessa. Saarisen mukaan Petsamon liittämisellä Suomeen oli suuri merkitys maamme kalastuselinkeinon kehittymiselle
010 420 2623 www.puistokulma.fi Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Nina Julia & Yötaivas Liput 12 ? sis. vaatesäilytyksen TAPANINTANSSIT KE 26.12.2012 klo 16-21 Talkootie 4 01350 Vantaa puh. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Heikki Koskelo & Taivaankaari Liput 12 ? sis. vaatesäilytyksen Leiki lumella turvallisesti! www.nkl.? 8. SUNNUNTAITANSSIT 23.12.2012 klo 16-21 Talkootie 4 01350 Vantaa puh
Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 9
Mutta jatkuva matkustaminen teki elämästä raskasta. Toinen iso rasti on ollut eduskunnan suuri valiokunta. Tunnissa olet tehnyt treenin ja joka puolella tuntuu. Iso syy on siinä, että perussuomalaiset syytävät populistista skeidaa keskusteluun, hän sanoo ja vaatii näiltä selvitystä siitä, miten kävisi Suomelle ja Suomen työllisyydelle, jos toteutettaisiin Timo Soinin vaatimus heittää heikot maat ulos eurosta. ?Mä katson, että tämä tsäänssi pitää käyttää niin hyvin hyödyksi, kuin pystyy.? Häirintää ja härskejä läppiä Kärsivällisyyttä Puolentoista vuoden hurjatahtinen opiskelu on takana ja työuupumus on kolkutellut. . Mutta sitten tulee joku teinari kadulla kertomaan, että se, mitä hän luki minusta, on helpottanut sen ahdistusta jossain Juupajoella. Modig muistuttaa, että homoseksuaalien nuorten itsemurhariski on nelinkertainen verrattuna heteronuoriin. . Ei tämmöinen olisi ollut 10 vuotta sitten mahdollista. Tarkkaa tietoa on vähän ja siksi tarkkoja kantojakaan ei pystytä muodostamaan, Modig sanoo. Hän toteaa, että rakentava keskustelu eurokriisistä on hankalaa. . Modig metroasemalta » Silvia Modigin kärsivällisyys on kasvanut. TEKSTI Tuula Kärki KUVA Jarmo Lintunen SILVIA MODIG innostuu, kun hän puhuu eurosta tai ympäristökysymyksistä, mutta eniten vauhti kiihtyy, kun hän puhuu syrjäytetyistä nuorista. Loistava puhuja vääntää rautalangasta, miten nuori joutuu sivuraiteelle. . Männistö on tosi oikealla, mutta yksi parhaista työtovereistani, vaikka olemme asioista usein vahvasti eri mieltä. Kaikki eivät ole luottaneet Modigin yhteistyökykyyn. . Ostin hänelle puolikkaan poron. Minulle oli iso pettymys, että hän ei olisi saanut sanoa sitä. Äidille lahja kuitenkin on valmiina. . Eduskunnassa kun ei voisi suuttua ja huutaa ihmisille. Huoli oli turha. . Tämä työ on opettanut kärsivällisyyttä, jota mulla ei ole ollut ollenkaan. Motivaatiota antaa myös usko siihen, että äänestäjille tärkeintä on edustajan pyrkimys edistää arvoja ja asioita. . Se viesti on varmaan selvä, että tulee pataan, jos koskee. Samaa ikävää asennetta osoitti Modigin mielestä myös tapa, jolla liikenneministeri Merja Kyllöseen (vas.) suhtauduttiin, kun tämä sanoi, että häntä nuorena naisena kohdellaan eri tavalla politiikassa kuin muita. . Se an- taa toivoa, että huomisen Suomi olisi nykyistä avarakatseisempi. Siinä Modig teki paljon töitä kokoomuksen Lasse Männistön kanssa. . Mitä mä tein, että musta tuli semmoinen, hän kysyy. Hän kuitenkin iloitsee siitä, että itsenäisyyspäivälehdissä näkyivät hänen ja hänen tyttöystävänsä lisäksi ainakin Pekka Haavisto Antonionsa kanssa sekä Marko Bjurström ja Jani Toivola partnereidensa kanssa. . -postia. Mulla on uusi kung fu -peli, joka on sikamagee. Hän sanoo, ettei osaa ostaa joululahjoja. Hän tietää kokemuksesta, millaista on norkoilla metroasemalla ja miettiä, miten saisi pummattua rahaa. Nyt hän on se vasemmistoliiton kansanedustaja, jonka kuva kelpaa iltapäivälehtien itsenäisyyspäiväjuhlakuvakoosteisiin, jonka pukuvalinnasta on juttua kymmenissä lehdissä ja jolta pyydettiin kymmeniä kommentteja linnan juhlissa. . Mikä elin tässä maailmassa on semmoinen, jolla ei ole. Mutta mun pitää huolehtia itsestäni paremmin. Hän käykin eduskunnassa vanhan tuttavansa, perussuomalaisten kansanedustajan Ritva Kike Elomaan kuntopiirissä. . Olen nähnyt, kuinka muutamat vanhemmat miehet suhtautuvat muutamiin nuoriin naisiin alentavasti ja heittävät täysin sopimattomia läppiä. Mistä lähtien ihminen ei ole saanut sanoa, jos häntä kohdellaan huonosti? Mä aion todellakin sanoa joka kerta, kun näen tai koen epäoikeudenmukaisuutta. Modigin mielestä suomalainen politiikka paljasti itsensä Kyllösen tapauksessa. . En antanut yhtään, hän sanoo. Hän ei tiedä, miten tässä näin kävi. . Koko ajan tulee uusia avauksia, six packia, two packia, ?skaalisopimusta, hän sanoo ja pitää hölmönä kirjoittelua siitä, että hallituksella on pakka levällään eurokriisissä. . En ole koskaan pyrkinyt julkisuuteen. Hän on kuitenkin ollut esillä tv-toimittajana ja muodostunut homoikoniksi. . Se käsittelee EU-asiat. . Mä katson, että tämä tsäänssi pitää käyttää niin hyvin hyödyksi, kuin pystyy. Voiko parempaa lasta olla, kasvissyöjätytär kysyy. MODIG VIETTÄÄ Hyvässä yleiskuvassa eduskunnasta on kuitenkin vanha tuttu särö. . Kaikki keskustelevat. . Etten voi tulla eduskuntaan hupparissa. Mutta kyllä se oli musta huppari, joka Modigilla oli päällään ensimmäisenä työpäivänä. Kung fu -joulu perinteistä joulua, josta tosin puuttuvat perinteiset jouluruuat, kuuset, koristeet, sukujuhlat ja lahjat. . Lisäksi mulle lähetettiin järjetön kokoelma miesten sukupuolielinten kuvia. Välillä Modigia kyllästyttää se, että hänen sukupuolinen suuntautuneisuutensa on esillä. . Jos ne kohdistuisivat minuun, menisin suoraan ilmiantamaan, Modig sanoo. Modigia ei ole häiritty. . Luulin joutuvani todistelemaan osaamistani, mutta täällä kunnioitetaan sitä mandaattia, jonka on saanut äänestäjiltä. Omassa eduskuntaryhmässä kuherruskuukausi jatkuu jo toista vuotta. Kike on mahtava tyyppi. Eduskunnassa Modigin yllätti myönteisesti se, kuinka tasavertaisia siellä ollaan. . Systeemi esittää, että täällä ei olisi lasikattoa, kun eduskunnassakin on paljon nuoria naisia. Se ei johdu mistään sisäänrakennetusta homouden vääristymästä vaan yhteiskunnan asenteista. 10 Pohjoismaat ja EU Tehtäviä vasemmistoliiton ensimmäisen kauden kansanedustajalle on kertynyt paljon. Kansalaistoiminnasta kautta politiikkaan tullut Modig on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja ja oli Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti. . Esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain aloitetta valmisteli kirjava porukka. Vihreää ajattelua saisi olla enemmän. En usko, että mun äänestäjät kokevat saavansa äänelleen vastinetta, jos seison aulassa vittuilemassa Jussi Halla-aholle. Äidin toinen huoli olivat Modigin vaatteet. . Olen ollut itse yllättynyt ja äiti ja tyttöystävä vasta ovatkin olleet yllättyneitä siitä, miten hyvin tulen toimeen niiden kanssa, jotka ajattelevat eri lailla kuin minä, Modig sanoo. Äidin suurin huoli Modigin päästyä eduskuntaan oli tämän kiivas luonne. Mutta miten politiikka olisi poikkeus, kun naisen euro on 80 senttiä, yritysmaailmassa ei pääse etenemään ja nuoret naiset joutuvat pätkätöihin?. Tajuun tän prosessin tosi hyvin, hän sanoo. Modigin puheessa vilahtaa usein Itä-Helsinki. Tassuttelen aamutakissa, nukun ja pelaan mun konsolipelejä. Minua ei muutenkaan hirveästi ole tytötelty saati, että joku tulisi koskemaan ilman lupaani. Ilman sitä en ymmärtäisi eurokriisistä puoliakaan. Jos se, että ihmiset voivat kauhistella, että kato, homo kävelee, johtaa siihen, että homoseksuaalisuus hyväksytään paremmin, niin mä voin olla se homo, joka kävelee. Tilanne on rauhoittunut siitäkin, kun Modig aloitti kansanedustajana. . Ketä voi kiinnostaa. Pohjoismaiden neuvoston kautta sain kattavan paketin siitä, mitä pohjoismainen näkökulma tarkoittaa Suomelle. Vasemmiston pitäisi pitää ympäristökysymyksiä esillä nyt, kun talous on kaapannut kaiken julkisen keskustelun, Modig sanoo. Hän kehuu myös sitä, että eduskunnassa töitä voi tehdä yli puoluerajojen. . Sain paljon ?tämä ei jää tähän saatanan lesbo. Se on sikahyvä
Mentiin suoraan kelaan. Sähläys päätyi siihen, että Modig ajoi kännissä kortitta auton päin porttikongia. . Sanoin, että ei kiitos, tv on perverssi ja tuottaa vääristynyttä maailmankuvaa. Kaverit kuitenkin puhuivat Modigin ympäri. Hän kiittää elämänsä suunnasta Helsingin kaupungin työllistämistoimia. . Jos yksikin kymppiluokkalainen siksi kelaa, että koko maailma on hänelle avoin, niin on voitettu jo paljon. Sitten ihminen alkaa unelmoida ja kohta se ei olekaan enää siinä, vaan on ottanut askeleen ulos. Hänen ryhmässään Sinisellä verstaalla oli 13 nuorta. . Piti mennä jonnekin Siniseen verstaaseen työharjoitteluun. Sininen verstas on nuorten työpaja. . Viimeksi, kun tsekkasin, meistä 11 oli työllistynyt haluamalleen alalle. Siinä on aika kova onnistumisprosentti. 11. Ajattelin, että olen 18 ja kämmännyt elämäni. Sitten kotiin tuli joku lappu. . Siitä saa luuserin leiman. . Kun olet liian pitkään vain ollut, sulta häviää perspektiivi, et näe enää metroaseman yli. Toivoa ei kuitenkaan kannata heittää. Jos sitä lappua ei olisi tullut, olisin ollut se teini, jolla on niin älyttömästi velkaa, etten olisi edes yrittänyt tehdä mitään. NIIN KÄVI monelle kaverille. . Ylen toimittaja Taneli Haro näki sen ja tuli vinkkaamaan lastenohjelmasta, johon haettiin tekijää. . Puoli vuotta ja olin Ylessä töissä. Se kävi niin, että komissaari tuli vierailulle ja Modig englanninkielentaitoisena joutui esittelemään verstaan. Huono koulumenestys tai sekään, että on tekemisissä poliisin kanssa, ei ole maailmanloppu. KYMPPILUOKAN JÄLKEEN Modigilla ei ollut juuri tulevaisuudennäkymiä. 90-luvun puolivälissä ei ollut tarjolla edes hanttihommia. Se oli mulle toinen mahdollisuus. Siellä oli ihmisiä, jotka käänsivät mun koko elämän suunnan. Siitä tuli kauheesti velkaa. JARMO LINTUNEN Kova onnistumisprosentti SILVIA MODIG, 36, päätyi heikosti menneen peruskoulun jälkeen kymppiluokalle Herttoniemen yhteiskouluun. Kun sua kohdellaan ihmisenä, joka tuskin menestyy, niin sä tuskin menestyt, koska ihminen käyttäytyy odotusten mukaan, varsinkin teini. Siksi Modig liikuttui kuultuaan, että hänen vanhassa koulussa teinit muistavat kertoa, että se kansanedustajakin kävi kymppiluokan. . Kansanedustajan työ on opettanut kärsivällisyyttä, jollaista mulla ei ole ollut ollenkaan, Silvia Modig tunnustaa. . Modig uskoo, että pienikin onnistuminen nostaa itsetuntoa ja ihminen voi nähdä sen metroaseman yli.
Suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä. Maatilalla saunalla on ollut eri rooli kuin liikkuvalla kaskenpolttajaperhekunnalla tai yksittäisellä erämiehellä . Siellä on kylvetty, hoidettu terveyttä, rentouduttu ja levätty Siellä on solmittu ja hoidettu tärkeitä suhteita tai käyty kauppaa. Sauna on yhä vahvasti osa suomalaista identiteettiä. Yhteiskunnan enenevä kaupungistuminen on muuttanut myös saunakulttuuria. Suomalaista saunaa hyödynnettiin lisäksi esimerkiksi kansan karaisemisessa rotuajattelun hengessä. Sauna istui varsin hyvin myös kolmannen valtakunnan ajatusmaailmaan elintilasta ja rotupuhtaudesta. Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.? TUOMO SÄRKIKOSKI: Kiukaan kutsu ja löylyn lumo. Pyrkii myös kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta. 12. Sittemmin sauna oli pitkään tilojen ensimmäinen asunto, jossa asuttiin kunnes » Sauna istui varsin hyvin kolmannen valtakunnan ajatusmaailmaan. varsinainen pirtti oli saatu rakennettua valmiiksi. Muualla hiipunut Särkikoski käy läpi saunan eri kehitysvaiheet savusaunasta tähän päivään. Suomalaissauna on historialtaan ja ilmenemismuodoiltaan tiiviisti liittynyt elinkeinoihin ja paikallisiin rakennustapoihin. Riefenstahlin estetiikka sovitti saunan rotuhygieeniseen propagandaan?, kirjoittaa Särkikoski. Eniten sitä on muuttanut asumismuotojen uudistuminen. On syntynyt uudenlaisia saunatyyppejä. Muutos ei ole koskenut vain saunomisen tapoja, eikä sen ulkoisia puitteita. Hänen mukaansa selitys on saunan itsenäisessä asemassa. Täällä saunalla ei instituutiona ole ollut sääntöjä, ei mitään uskonnollista tai muuta auktoriteettia, joka olisi ohjannut ja normeerannut sitä. Yhteys natsi-Saksaan Suomalainen sauna joutui aikoinaan myös natsi-Saksan propagandan työrukkaseksi. Särkisalon teos poikkeaa saunasta aikaisemmin kirjoitetuista teoksista muun muassa siinä, että siinä selvitetään saunan yhteiskunnallisia kytköksiä, Yhtenä esimerkkinä on selviLEHTIKUVA/ SA-KUVA, PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA tys suomalaisen saunan ja natsi-Saksan yhteydestä. Berliinin olympialaisten kisakylään suomalaisten toivomuksesta rakennetulla saunalla ja sen lämmöstä höyryävillä suomalaisurheilijoilla oli merkittävä sija propangandaohjaaja Leni Riefenstahlin arjalaista estetiikkaa tihkuvassa, kautta maapallon levitetyssä Olympia-elokuvassa. Vuoden 1936 Berliinin olympialaisista ja olympiasaunasta tuli Särkikosken mukaan lähtölaukaus saksalaisille oman germaanisen kylpykulttuurin henkiinherättämiselle. Propagandan välineenä Kansallissosialistinen ideologia muodosti oleellisen taustan tieteellisen saunakiinnostuksen kasvulle Saksassa. Näin joutuu varmasti myös moni kirjan lukija tekemään. Teos poistaa verhoa kansallisilta myyteiltä, lähtien käsityksestä, jonka mukaan suomalaiset olisivat jotenkin ylivertainen saunankeksijä- ja saunojasuku. Särkikoski aloittaa kertomalla jo 1900-luvun alkupuoliskolla julkaistuista selvityksistä ajanlaskumme alkuun sijoittuvista ?löylykylvyn. jo yli tuhat vuotta sitten. Volga-joen suomensukuisten kansojen elintapoihin kuului yhdeksännellä vuosisadalla oleskelu hikimajoissa, joiden sisään oli tuotu kuumia kiviä, joille viskattiin vettä. Suomalaisten esi-isien alkukantaiset asumukset olivat mäkien ja harjujen rinteisiin rakennettuja maasaunoja ja sellaisina myös kylpysijoja. Kiuas, uni ja kotiliesi tulivat osaksi niitä ikään kuin yhtä jalkaa. puhumattakaan nykyajan kotisanoista. Särkikoskella on näkemys myös siitä, miksi muualla maailmassa hiipunut sauna on Suomessa säilyttänyt asemansa. Kun muinaisen arjalaisen herrarodun ylemmyydelle alettiin hakea tieteen nimissä perusteluja, tulivat kuvaan myös sauna ja sen tutkimus. Särkikoski arvioi olympiasaunan päässeen ikään kuin näyteikkunaksi sille, mihin kansallissosialistisen rotuideologian kehittelyssä olikin tieteen nimissä ryhdytty. ?Berliinin olympialaisten suomalainen mallisauna yhdisti saunomisen ruumiinkulttuuriin ja sopi siten hyvin sosiaalihygieeniseen kuvaan. Selvitysten mukaan historioitsija Tacitus kertoi ensimmäisellä vuosisadalla germaanien maansisäisistä asunnoista ja tavoista heittää vettä kuumille kiville. Samaisissa selvityksissä kerrotaan myös tiedoista, joiden mukaan voidaan päätellä saunan olleen suomalaisen heimon ?puhdistus- ja parannuspaikka. Kirjat Saunakansan arvo on ansaittu » Sauna on pysynyt ja pysyy olennaisena osana suomalaista elämäntapaa. Helsingissä oli yleisiä saunoja 1940-luvulla yli 120, mutta nykyään niitä on enää kolme. Saunan merkitys on säilynyt, vaikka kehitys näyttääkin kertovan aivan muuta. kirjoittaneen Tuomo Särkikosken mukaan mökki- ja kotisaunojen yleistyminen on taannut sen, että suomalaisia voi edelleen kutsua saunakansaksi. Historian saatossa saunassa on synnytty ja asuttu. Saunomisella on ollut roolinsa myös kansallisaatteen nousussa, urheilussa ja suomalaisen designin kehityksessä. HISTORIATEOKSEN SAUNASTA Juuret jo ajanlaskun alussa Särkikoski kertoo törmänneensä arkistoja pöyhiessään löydöksiin, jotka pakottivat hänet muuttamaan ennakkokäsityksiään. 368 sivua. SAUNASEURA JUHLII Gummeruksen kanssa yhteistyössä Kiukaan kutsu ja löylyn lumo -teoksen julkaissut Suomen Saunaseura ry viettää 75-juhlavuottaan. Yli 4 000 jäsentä, joista noin kolmannes on naisia. Oma saunatalo Helsingin Lauttasaaren Vaskiniemessä. Seura vaalii saunakulttuuria ja korostaa saunomisen merkitystä terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Gummerus 2012. juurista
Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.? JARMO LINTUNEN Hyvää Joulua! 13. toivoo rauhallista joulua - kaikille Turvallista joulua. Olemme tehneet joululahjoituksen Pelastakaa Lapset ry:lle. Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa
Kokouksen tärkeimmäksi poliittiseksi viestiksi on tarkoitus laatia asiakirja siitä, mikä on vasemmis- Ydinasia on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisten ehtojen yhteensovittaminen. toliiton näkemys punavihreästä hyvinvointivaltiosta. Ja kenetkähän tätä asiakirjaa valmistelemaan valittiinkaan . Totesin olevani oikeastaan hyvinkin innokas tehtävään. Silloin hän totesi ilmoittaneensa hyvissä ajoin, ettei aio jatkaa vasemmistoliiton edustajana Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kului viikko, ja kenetkähän piirijärjestön ja uuden valtuustoryhmän yhteinen kokous ni- 14 mesikään ehdolle jatkamaan lautakunnassa ? Jouko Kajanojan. Kajanojan tuntevat eivät varmaankaan tapahtunutta ihmettele. On jopa niin, etten osaa kuvitellakaan kiehtovampaa tehtävää kuin se, sanoo Kajanojan Viikkolehden haastattelussa. Oheisesta listauksesta löytyy vahvistusta myös perustelulle, jonka hän esitti itselleen. . Mielen muuttumiseen ei kuitenkaan tarvittu kuin yksi puhelinsoitto puoluesihteeri Sirpa Puhakalta. . Kajanojapa hyvinkin. Kiehtovaan tehtävään Kajanoja kertoo, ettei ollut aikonut lähteä tähän projektiin. Olen toiminut. Mies on tunnollisuuden perikuva, ei osaa sanoa ei -mies tyypillisimmillään. Oheisesta listauksesta löytyy tälle näkemykselle hyvin painavaa todistusaineistoa 1980-luvun loppupuolelta, eikä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakuntaan myöntyminen ole ainoa tuore todiste. Kajanojan johdolla oli vasta valmistettu vasemmistoliiton marraskuussa kokoontuneen puoluevaltuuston käsittelyn pohjaksi perusteellinen asiakirja perusturvasta ja perustulosta, kun puoluejohdossa aloitettiin ensi vuoden puoluekokouksen valmistelut. Punavihreä hyvinvointivaltio -asiakirjan idea on antaa visio tulevasta yhteiskunnasta, sanoo Jouko Kajanoja. Ei mikään Ei-mies » Jouko Kajanoja on rakentamassa vasemmistoliitolle positiivista visiota maailmasta, johon pyrkiä. TEKSTI Hannu Hurme KUVA Jarmo Lintunen TÄMÄ HAASTATTELU tehtiin Jouko Kajanojan Afrikan-matkan vuoksi hyvissä ajoin ennen ylihuomista 70-vuotissyntymäpäiväänsä. Minulla on melko laaja kokemuspinta suomalaisesta yhteiskunnasta
Nykymenon jatkumisesta seuraa biodiversiteetin romahdus, luonnonvarojen loppuminen ja ilmastokatastro. Kajanojan mukaan nyt valmisteilla oleva asiakirja eroaa kummastakin. . Tehtävämme on kuvata, miten rakennetaan hyvää elämää ja tasa-arvoista maailmaa, joka on sopusoinnussa luonnon kanssa. Tampereen julistus? Kajanoja kertoo lukeneensa uudelleen Forssan vuoden 1903 ohjelman ja totesi jälleen sen olevan aivan ainutlaatuinen asiakirja. Ydinasia, josta olemme vakuuttuneita, on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisten ehtojen yhteensovittaminen. ?Tämä vaihe oli minulle ennen kaikkea yhteiskunnallisen ajattelun tankkaus, oman tietämyksen ja lukeneisuuden päivittämistä.. Poliittinen tavoiteohjelma on ikään kuin lista poliittisia vaatimuksia ja periaateohjelma taas toimii puolueen arvopohjana. Me katsomme olevan ehdottoman tärkeätä luoda positiivinen visio maailmasta, johon on syytä halutakin pyrkiä. Seminaarissa oli etsitty tosissaan uudenlaisia näkökulmia. Sen lisäksi että ne edellyttävät toisiaan, ne edellyttävät myös perinpohjaisia muutoksia yksilön ja lähiyhteisön elämästä kansallisiin ja globaaleihin rakenteisiin. Keskustelu takaa merkityksen Työryhmän työskentelyssä tulee kuuntelemisella olemaan yhtä tärkeä sija kuin keskustelulla. sekä sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu, työelämän koveneminen ja yhteiskunnallinen epävakaus. . Hän esitteli puoluevaltuustolle sen ensimmäisen kokouksen työskentelyn tuloksia. Uudenlaisia näkökulmia . kolmaslinjalaisena, SKP(y):n pääsihteeri, Devan presidenttiehdokas. » Jätti politiikan 1989 ja liikemieheksi Leningradiin. » 1991 takaisi Suomeen. Päätti toteuttaa unelmansa, väitöskirjan. 12. 2012, syntyi Tammelassa. » Jo kouluaineissa havaittavissa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paatosta. Ylioppilaslehti, Arvo Salon ja Pentti Saarikosken kirjoitukset mielilukemista jo koululaisena. » 1961 kauppakorkeakouluun saamaan oppia kansantaloustieteestä, vuoden päästä Helsingin yliopistoon opiskelemaan sosiologiaa. » Opintojen loppuvaiheessa 1966 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon mm. laatimaan vuoden 1972 yleiskaavaa. » SKDL:n jäseneksi 1968, SKP:n 1971. Se on jo itse asiassa käynnissä. Jouko Kajanoja » Täyttää 70 vuotta 23. Ideana on saada asiakirjan valmisteluun mukaan mahdollisimman paljon henkilöitä, joilla on jotain sanottavaa sen aiheista. Tuntuu aika kivalta, että saan tällaisen tilaisuuden, jossa on mahdollista olla luomassa kokonaiskuvaa ja käyttää omaa kokemustaan hyväksi. . Pyrkimys on napakkaan punavihreän maailman olennaisimmat piirteet kuvaavaan asiakirjaan, kuuluu puheenjohtajan tiivistys työryhmän antoisassa keskustelussaan työlleen antamasta tavoitteesta. Asiakirjatyöryhmällä oli ensimmäisessä kokouksessaan käytössään muistiot puolueen ja piirien johtohenkilöiden elokuisesta seminaarista, jossa punavihreyttä (ekologiaa ja sosiaalisuutta) käsiteltiin Vasemmistofoorumin Ruurik Holmin alustuksen pohjalta. Asiakirjan suuntaviivoja työryhmälle luonnostellut Kajanoja kertoo olleensa iloisesti yllättynyt lukiessaan tuon seminaarin tuloksia. . Jos Suomessa joku on ollut hyvinvointivaltion rakentamisen malli, niin se on hänen mielestään Forssan 1903 ohjelma. Jos siitä ei ole käyty värikästä ja syvälle käyvää keskustelua etukäteen, ei sillä valmistuttuaankaan tule olemaan paljon merkitystä. Syvällinen keskustelu takaa sen, että koetaan, että nyt on tehty jotain arvokasta. Visio tulevasta Vasemmistoliitolla on voimassa oleva periaateohjelma ja edellisessä puoluekokouksessa hyväksytty poliittinen tavoiteohjelma. Itse hän sanoo meilannneensa sitä yli sadalle henkilölle, joista kaikki eivät suinkaan ole vasemmistoliittolaisia, valtaosa varmaankin muita. Keskustelu on jo ehtinyt tuottaa kiinnostavaa aineistoa esimerkiksi siitä, millaisin askelin tulisi muuttaa tuotantovälineiden omistussuhteita tai miten opintotuki, työttömyysturva, perusturva ja perustulo tulisi kytkeä yhteen. Kajanoja korostaa tällaisen toimintatavan tuovan asiakirjalle merkitystä jo ennen kuin se on lyöty lukkoon. . Välttämättömien muutosten esitetään tapahtuvan katastro?en tuloksena ja katastro?en välttämiseen pyrkivät ohjelmat esitetään usein kielteisiltä vaikuttavien supistusten ja uhrausten sarjana. Kajanojan työryhmässä näin ei haluta nähdä. . Väitteli 53-vuotiaana. vähän joka puolella taloudessa, sosiaalipolitiikassa, aluepolitiikassa ja kaavoituksessa . Etenkin työryhmän tamperelaiset jäsenet hykertelivät ajatuksesta: jospa Punavihreää asiakirjaa alettaisiin kutsua Tampereen julistukseksi. Puoluekokous on Tampereella 110 vuotta Forssan kokouksen jälkeen. 15. Tottakai esityksessäni näkyi myös anti, jonka olen saanut kirjallisuudesta ja osallistuessani monenlaisiin keskusteluihin, joissa on yritetty maalailla taivaanrantaa ja mietitty mihin suuntaan maailmaan pitäisi parantaa. Kajanoja kehuu työryhmäänsä. Se kävi heti ensimmäisessä kokouksessaan todella reipasta keskustelua ja näkemykset käsiteltävistä teemoista alkoivat jäsentyä nopeasti. Punavihreä lähtökohta näkyy jo siinä, miksi työryhmän mielestä tarvitaan radikaali yhteiskuntapolitiikan muutos. Nyt tulee rakentaa seuraavan vaiheen suuntaviivat. . ulkoasioissakin. Tarkoituksena on saada käyntiin todella iso keskustelu. . Punavihreä hyvinvointivaltio -asiakirjan idea on antaa visio tulevasta yhteiskunnasta. Ekologisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin paneutuneet liikkeet, esimerkiksi degrowthliike, ovat nostaneet esille pelottavia tulevaisuudenkuvia. Nähtävissä oli perinteisestä keskustelusta poikkeavaa otetta. Työryhmällä oli pohjapaperina ensimmäisessä kokouksessaan Kajanojan tuon aineiston pohjalta laatima listaus. . Mitä enemmän asiakirjan teemaa ajattelin, sitä kiehtovammalta tuntui päästä mukaan sen rakentamiseen. Työryhmässä on Kajanojan lisäksi yksitoista jäsentä. Se on se iso asia, johan vastauksia haetaan, sanoo Jouko Kajanoja. » 1996 Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijana ensin työllistämistuella, sittemmin hallintojohtajana ja johtavana tutkijana. » 2003 Kelan yhteiskuntatutkimuksen päällikkö, josta eläkkeelle 2008. » 2000 lähtien sosiaalipolitiikan dosentti. » 2010 lähtien pohjoismaisten eläkejärjestöjen edustaja Age-asiantuntijaryhmässä Brysselissä. » Eläkeläisenä valmistaa tutkimusraporttia Paltamon työllistämishankkeessa, luennoi vuosittain Turun ja Helsingin yliopistossa, ohjaa väitöskirja- ja lisensiaattitöitä, työskentelee vaimon yrityksessä toimialana työelämän kehittäminen. Niinpä työryhmässä korostetaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden yhteyttä. 1972 ensi kerran kunnallisvaaliehdokkaana. » 1972?1979 sisäministeriössä, valtioneuvoston kansliassa, kehitysaluerahastossa ja asuntohallituksessa. » 1981 työministeriksi. » 1982?1989 SKP:n puheenjohtaja ns. Minulla alkaa yksi tietokoneen faili jo täyttyä puheenvuoroja ja kommentteja. Kajanoja kertoo työryhmäläisten pyrkineen lähettämään tähänastista aineistoa tiedoksi laajalti. Muistioissa oli jännällä tavalla tuotu eri teemoja esille
Olen aina uskonut siihen, että Jumalan Pojan kautta päästään taivasten valtakuntaan ja sosialismi vie maalliseen onneen.? Kaikki samaa kantasukua Viime vuosisadan alussa Peltokankaallakin elettiin sääty-yhteiskunnan aikaa. Peltokankaan kylä tukeutui sosialismiin ja lestadiolaisuuteen » Perhon Peltokankaan kylä on ollut kummajainen pohjalaisessa ympäristössä. TEKSTI Jarkko Mänttäri KAKSI SUURTA AATETTA, lestadiolaisuus ja sosialistinen työväenaate, määrittivät Peltokankaan kylän yhteisöllisen hengen vuosikymmenien ajan. Myös monet henkiset harrastukset, niin 16 kansanvalistus kuin kulttuurikin kukoistivat eri muodoissaan. Sosialismia seurojen jatkeeksi Tapani Elgland kirjoittaa kirjassa vaiheista, jolloin suurten aatteiden yhteistyö sai alkunsa. ?Petteri Peltokankaan tuvassa oli lestaatialaisten seurat. Kun saarnat oli saarnattu ja virret veisattu, vieras nousi seisomaan ja pyysi saada puhua seuraväelle maallisista, yhteiskunnallisista asioista. Tulija oli sosialidemokraattisen puolueen kiertävä agitaattori Sormunen. Yhteistä aatteille olivat myös työn ja työstä elävän ihmisen arvostaminen. Aatteilla oli kylässä yhteisiäkin edusmiehiä ja -naisia, niin kuin Oskantuvan vanhaemäntä, Peltokankaan Kaisa, joka jätti kuolinvuoteellaan lapsilleen tällaisen testamentin: ?Minä olen köyhä nainen, enkä voi jättää teille suurta maallista perintöä, voin jättää vain oman uskoni. Se sijaitsi keskellä Peltokankaan mäkeä paikalla, johon perimätiedon mukaan kylänperustaja, sotamies Anders Töörni, oli pakomatkansa päättänyt ja ensimmäisen laavunsa pystyttänyt.? Kesken seurojen sisään astui outo kulkija, joka istahti penkkiin ja jäi sanaa kuulemaa. Mutta toisin kuin kartano-Suomessa, Peltokankaalla ei ollut torpparilaitosta, vaan. Nämä kaksi suurta aatetta, lestadiolaisuus ja työväenaate, määrittivät kylän hengen vuosikymmenien ajaksi. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut eläkkeellä oleva opettaja Satu Elgland, toimitussihteerinä Kansan Äänen entinen päätoimittaja Tapani Elgland ja kolmantena samasta sisarusparvesta oli mukana Jyväskylän aikuisopiston rehtorin virasta eläkkeellä oleva Mikael Elgland. Kun agitaattori oli asiansa esittänyt, Petteri-isännän kerrotaan lausuneen julki seura- Kylällä ei ollut punakaartia, muttei myöskään suojeluskuntaa tai lottajärjestöä. Yhteisvoimin rakennetusta työväentalosta tuli koko kylän kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus. Kylän värikkäät vaiheet on nyt tallennettu kyläyhdistyksen julkaisemaan 360-sivuiseen teokseen Peltokangas . Eikä Petterin tupa ollut mikään mökki, vaan komea pohjalaistalo kahdessa kerroksessa, kylän suurin rakennus. Rakentamisrahoja hankittiin erityisesti tanssien järjestämisellä. väen yhteiset tunnot: ?Nuin minäki oon sen aatellu, en vain oo osannu sanua.? Elglandin mukaan sillä, että sosialistiagitaattori puhui lestadiolaisille näiden omissa seuroissa, saattoi ole suurikin merkitys sille, miten Peltokankaan kylää seuranneet sata vuotta asuttiin ja rakennettiin. aatteiden kylä. Mielenkiintoisen kyläkirjan tekijät ovat Peltokankaalta maailmalle lähteneitä entisiä kyläläisiä. Muut ryhmän jäsenet ovat Leo Hautakoski, Keijo Honkonen, Kalevi Peltokangas, Pauli Peltokangas sekä kuvatoimittaja Kari Kivijärvi. Peltokankaan asukkaat olivat alkujaan korven eläjiä ja raivaajakansaa, jotka repivät leipänsä pellosta ja metsästä. Näiden ihmisten keskuuteen suuret aatteet synnyttivät yhteisöllisen kyläkulttuurin, jonka tuloksena kylään saatiin muun muassa työväentalo, sähköt, oma vesilaitos ja urheilukenttä. Väliin kiisteltiin ja kilpailtiin, mutta useimmiten toimittiin sovussa ja hyvässä yhteistyössä koko kylän parhaaksi
ONNI KIVIJÄRVI itsenäisiä talonpoikia. Syyskesällä 1948 viettämään työväentalon vihkiäisiä. Niitä juhlittiin koko päivän ja ohjelma oli omasta takaa, niin kuin Peltokankaalla aina on ollut tapana. Kun talo oli koko kylän yhdessä rakentama, se on ollut myös kaikkien käytössä. Myöhemmin syntyivät vielä lapset Ari-Jouko ja Jarno. ONNI KIVIJÄRVI 17. Siellä on vietetty kesä- ja vappujuhlia, kruunuhäitä, äitienpäiviä, hirvipeijaisia ja luokka- ja kyläkokouksia. Monen toimen talo on palvelut myös kirkkona ja rukoushuoneena. Yhdistys syytti puoluetta sotapolitiikan tukemisesta, katkaisi välinsä ja siirtyi rauhanoppositioon. Hänen veljensä Uolevi Elgland (takana vas.) puolestaan toimi Jyväskylässä ilmestyneen Keski-Suomen Työn viimeisenä päätoimittajana ja Kansan Uutisten ensimmäisenä Jyväskylän aluetoimittajana. Sinne aatteen toi Amerikasta asti massa takaisin työväentalolle. toimittaja, kirjailija ja kansanedustaja Santeri Taustalla Särkisen talo sekä Mäkelä. Einon kauppa. Tapani Elgland arvelee, että Mäkelän vaikutus Peltokankaan sosialistien aatemaailmaan on ollut suuri. Siitä syystä Sosialidemokraattisen työläisliiton Peltokankaan osaston perustamiskokous oli koko kylän yhteinen hanke. Kylällä ei ollut punakaartia, muttei myöskään suojeluskuntaa tai lottajärjestöä. Yhdistys päätti lähes yksimielisesti lopettaa SDP:n alaisen yhdistyksen ja samalla perustettiin Peltokankaan Demokraattinen Yhdistys, joka liittyy uuden poliittisen suunnan SKDL:n jäseneksi. Uudessa järjestössä syntyi huima ajatus oman toimitalon rakentamisesta. Ei ihme, että muualla puhuttiin pilkallisesti ?Pikku-Moskovasta?. OSKI KIVIJÄRVI SDP:stä SKDL:n jäseniksi Suuria linjoja Peltokankaan työväenyhdistyksessäkin puitiin sotien jälkeen. Siitäkin tuli kylän yhteinen hanke. Peltokankaallakin viljeltiin Mäkelän edustamaa talonpoikaista maaseutusosialismia, johon sisältyi vähemmän Marxin teorioita, mutta sitäkin enemmän aatteellista ineurojen Kesken s nostusta, käytännön yhteiss t ui työtä ja kulttuuria. sisään a Myös Peltokankaalle syija outo k ulk vään juurtunut sodanvastaisuus, joka yhdisti kristittyjä ja sosialisteja, oli Elglandin mukaan Mäkelän peruja. Perheestä kasvoi muun muassa kaksi kansandemokraattisen piirilehden päätoimittajaa. SKDL:n kannatus Peltokankaan kylällä kipusi parhaimmillaan jopa 70 prosenttiin. Talon Selma Elglandin pesue on tässä kuvattuna kesällä 1944, jolloin isä-Väinö oli vielä sotahommissa. Vaikka talon synty oli poliittinen, talossa on läpi vuosikymmenten harrastettu aina enemmän muuta kuin politiikkaa. Tapani Elgland (äidin vieressä, vas.) työskenteli vaasalaisen Kansan Äänen päätoimittajana kymmenen vuoden ajan. Perheen muut lapset kuvassa ovat kaksoset Satu ja Mikael sekä Soile, Kari, Ilse ja Poju. Vasemmistolaisia järjestöjä riitti, kun sosialisteilla, kommunisteilla, naisilla, nuorilla, pienviljelijöillä ja työläisurheilijoilla oli kullakin omansa. Sen vuoksi vuoden 1918 kansalaissota ei jättänyt suuria arpia. Kansalaissodan jälkeisinä vuosina vasemmistolaiset elelivät kylällä aika hissukseen. Luokkataistelun tuiskeita kylälle toivat 30-luvulla lapuanliikkeen miehet, jotka aseistautuneina kiertelivät naapuripitäjässä Vimpelissä työväenmiehiä jahtaamassa. rakentaminen rahoitettiin tansseilla ja myöhemmin rahaa toi myös bingo. Vuosikymmenien aikana työväentalo on toiminut teatterina, konserttisalina, elokuvateatterina, urheilukeskuksena ja tietenkin nuorisotalona. Talosta tulikin koko kylän kulttuuri- ja vapaaajankeskus. Tapani Elgland arvelee, että Peltokankaan työväentaloa ainoaksi vasemmistolaiseksi taloksi, jossa lestadiolaiset ovat pitäneet jopa maakunnalliset Suviseuransa. Tietysti talo toimi myös poliittisen toiminnan keskuksena. Peltokankaalaiset eivät innostuneet yltiöisänmaallisuudesta sen enempää kuin yltiövallankumouksellisuudestakaan. Jo perustamiskokouksessa yhdistyksiin liittyi niin talollisia kuin mökkiläisiäkin ja yhtä lailla uskovaisia kuin pakanoitakin. Läpi vuosikymmenien niin lestadiolaisia kuin sosialistejakin kylällä johtivat Peltokankaat, Kivijärvet, Rauhalat, Patovitsit, Pajuojat ja Elglandit, jotka kaikki ovat joko suoraan tai avioliittojen kautta samaa kantasukua, sotamies Anders Töörnin jälkeläisiä. Sosialismin aate tuli Peltokankaalle naapurikylästä Vimpelin Sääksjärveltä, joka on koko Järviseudun työväenliikkeen synVappukulkue on käynyt Kankaalla kääntymässä ja jo palaanyinkoti
Ja meistä riippuu tyydymmekö syötettyyn totuuteen vai haluammeko kyseenalaista sen ja etsiä omia vastauksia. NO, PAATOS EI oikein sovi jouluun. Kuinka muuten voi selittää, että 400 000 venäläistä on hakenut viisu- 18 » Kirjoitukset Venäjästä olivat ongelmakeskeisiä. Selittääkö se jotain? mia viettääkseen uuttavuotta Suomessa. Tuntuu siltä, että vuodesta vuoteen tahti vain kiihtyy. mutta jostain syystä tämän yksinkertaisen asian ymmärtäminen tuntuu olemaan joillekuille vaikea hyväksyä). Venäjä on hyvin moninainen, kirjava . (Tunnustan, että toistan itseäni . Mutta silti kaupungit itärajan tuntumassa kasvavat, kauppoja rakennetaan, palveluita kehitetään. Gubinin jutussa ei ohiteta Suomessa olevia ongelmia, mutta suhtautuminen niihin on asiallinen. Mutta antaako se kokonaiskuvan elefantista. Salo on Nokian irtisanomisten jälkeen pyrkinyt etsimään uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa muun muassa teknologiaalan pienyrityksistä. Tulokset olivat mielenkiintoisat. Se, että sokea ihannointi on hiipumassa, ei tarkoita, ettei Suomesta tykätä. Mutta tänään pienetkin lapset osaavat selailla netissä ja saavat valistusta ikätovereilta, mikä on trendikästä juuri nyt. Väärät puhelimet, pelit, vaatteet (jos ne vielä mielletään lahjoiksi). Hän hämmästyi kysymyksestäni. Suomessa monet hämmästyivät kuinka yhden ihmisen touhu pilasi maan maineen naapurivaltiossa ja epäilevät, että mustamaalaaminen tapahtuu tilauksesta, kutsuvatkin sitä informaatiosodaksi. Helsingin yliopiston professori Arto Mustajoki yritti omassa puheenvuorossaan rauhoittaa suomalaisia toimittajia kertomalla, että Venäjän mediassa suurin osa Suomea koskevista jutuista on hyvin positiivisia. Voimme yrittää ulkoistaa osan auktoriteettisesta kasvatuksesta . Kirjoitukset Venäjästä olivat ongelmakeskeisiä. asioita, jotta he kavereiden silmissä pysyisivät kunnollisina eivätkä luusereina. Jotkut äidit ja isät yrittävät ehtiä postilaatikolle ennen jälkikasvua tuhotakseen lelumainoksia ajoissa. Mutta on turha ohittaa niitä epäkohtia, joista rakentuvat sen ihmisen väitteet (joita hän muuttaa sitten valheiksi). Tunnistamalla ongelmat ja ehdottamalla ratkaisuja päästään paljon pidemmälle kuin kieltämällä olemassa olevat vaikeudet. Ja niin kauan kuin kukin meistä ei opi näkemään moninaisuutta, on pyrkimyksiä asioiden yksinkertaistamiseen. Jossain vaiheessa Tampereen yli- opistossa tehtiin vertailu Venäjän ja USA:n kuvasta suomalaisessa valtamediassa. muun muassa Angry Birdsistä, suomalaisesta jazzista ja siitä, että innovaatiokeskus Skolkovo on kiinnostunut yhteistyöstä suomalaisten it-alan yrityksien kanssa. Muuten, kuinka paljon Suomessa kerrottiin aika suuresta Venäjän kaupan tapahtumasta Salossa. Se voisi onnistua Suomen kautta, onhan täällä vielä osaamista? SIIS SUHTEELLISUUDESTA. Tottahan se on, kaikki Venäjän ongelmat, joista täällä kirjoitetaan, pitävät paikkaansa. Ihan samalla tavalla kuin jokaikinen suurennuslasin avulla saatu tieto norsusta. Äitini, veljeni ja minun perheeni tarkoittaa yhteensä kuusi lasta ja seitsemän aikuista. Kaksi aikuistunutta poikaani voivat kertoa nuorimmille, mitkä asiat ovat tärkeitä. ärsyttävä ja ihana samaan aikaan. Selittääkö se jotain? Yleensä tähän saan muistutuksen sananvapaudesta ja totuudenmukaisesta journalismista. Jos Suomea pidettäisiin vihollisena maana, tuskin olisi niin paljon halukkaita tulemaan tänne. Hän kiinnitti huomiotani myös siihen, että lapsiskandaalin keskelläkin Venäjän televisiossa on ollut paljon positiivisia juttuja Suomesta . Skolkovo taas etsii mahdollisuuksia avata Euroopan markkinat. olen ennenkin käyttänyt samaa vertailua . Onko sillä väliä, eihän joulu ole sitä! Tärkeintä on olla yhdessä, puhua, lukea, ulkoilla, nauttia hyvästä ruuasta jota tehdään porukalla. Kaikki on suhteellista. JOULUKUUN ALUSSA Helsingissä tapasivat suomalaiset ja venäläiset toimittajat ja miettivät, miltä Suomi näyttää Venäjän mediassa ja päinvastoin. Kolumni / Eilina Gusatinsky Suhtautumisen taito NÄIN JOULUN ALLA tulee mietittyä monia asioita. Uutisointi Amerikasta oli monipuolisempaa, koska politiikan ohella oli paljon juttuja urheilusta, elokuvista, musiikista, tieteestä ja taiteesta. Ja siitä välittyy moninainen kuva yhteiskunnasta, josta voi oppia paljon. Kysyin myöhemmin yhdeltä moskovalaiselta toimittajalta, joka usein käy Suomessa, onko hänen mielestään suhtautuminen Suomeen jotenkin muuttunut viime aikoina. Esimerkkinä hän piti Dmitri Gubinin laajaa artikkelia, jossa Suomea verrataan Kuwaitiin: samalla tavalla me hyödynnetään öljystä saatuja tuloja, vaikka meillä ei mustaa kultaa olekaan. Miksi pe- rinteinen perhejuhla on muuttumassa hyvin kaupalliseksi touhuksi. Ja vaikka kuinka yrittäisimme mahduttaa sitä mustavalkoiseen lokeroon, se ei sinne mahdu. onhan vanhin pojistani asunut melkein vuoden Tansaniassa ja tietää, miltä todellinen hätä näyttää. Samoin kuin Suomi ei mahdu yhden touhuavan ihmisen antamaan kuvaan. Siinäkin oli esimerkki suhteellisuudesta. Vaikka kuinka vanhemmat yrittäisivät suojata omaa perhettään kyyniseltä kaupallisuudelta, mainokset opettavat muksuja vaatimaan joulupukilta ?oikeita. Näin aikuisena tuskin muistan, mitä lahjoja minäkin vuonna olen lapsena saanut, mutta yhdessä vietetty aika on jäänyt mieleen. Olemme koko perheen voimin lähdössä pakoon kaupallista joulua metsään. Tietääkseni siinä joulumme metsämökissä ei ole internetiä eikä telkkaria, joten saamme hiljentyä ja keskittyä olennaiseen. Hyvää joulua kaikille! Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.
» Lukijoiden joulutervehdykset seuraavilla sivuilla. KUVAT Jarmo Lintunen 19
390 NUUSKAKERHO PUTKIMIEHET Grekelä Esko Haring Kari Hievanen Sauli Huutola Matti Kallinen Kaija Laukkanen Erkki Lehto Anu-Tuija STADIN HURU- JA BOLTSIJENGI Hiltunen Matti Hiltunen Pia Karpinski Pekka Kuusinen Esa Lehtovaara Sirkka Niemi Sirkka Saari Kauko Suomenranta Vuokko Vaara Markku Vaara Tuula SAK TOIMISTO Alho Ahti Arponen Pentti Helin Jyrki Helminen Esko Härkänen Kalevi Järvinen Raimo Karhu Reijo Miettinen Hannu Raittio Raija Ristelä Pekka HELSINGIN PIIRIN SYYSPIIRIKOKOUS Arajärvi Mirja Bergius Pentti Grekelä Esko Haaja Ilpo. Aaltonen Hannu Aaltonen Katri Aaltonen Kustaa Aaltonen Paula Aaltonen Pauli perh. Aaltonen Rauni Aaltonen Toini Finni Hannu Hopia Annu Kananen Katri Kortelainen Kari Laine Pentti Lehtoväre Pekka Leskin Jevgeni Leskinen Helena ja Ensio Leskinen Raimo Ollikainen Heikki Pöri Eino Sakkila Toivo Söderholm Jack Rantanen Lahja Rantanen Aimo Rantasalmi Saidi Riitta ja Tintti Ruotanen Tapani Ruuskanen Usko Saarela Anna-Liisa Saikkonen Pirkko Sallinen Seppo Seutu Ulla Sinivalo Pirjo Sosoi Petteri Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Toivainen Ulla Torvi Jorma Tuomikoski Marjatta Tuorila Osmo Valtonen Ritva Valtonen Leila Väre Auli Väyrynen Ritva ELNU HTY:N NAISOSASTO Aaltonen Kauko Ahvenainen Meeri Annala Anneli Arajärvi Mirja Attila Mirva Berg Laina ja Toivo Björkbacka Oiva Bäckström Reino Dahl Ahti Eerola Ipi ja Tomi Ekblom Ritva Eriksson Erkki Halenius Martta Halenius Osmo Halenius Maija Halonen Maisa Halonen Heikki Henriksson Ritva Henriksson Jarmo Honkanen Raija Hyvönen Anna-Liisa Hänninen Kira Juntunen Elli Jurvala Assi Jurvala Lauri Jämsen Anja Jääskeläinen Kalevi Karppinen Ilmari Karvonen Maija Katainen Tuula Kauppila Eine Keränen Pia ja Olavi Kettunen Seppo Kiuru Sisko Koivisto Eeva Korhonen Sirkka Korhonen Martti Koski Antero Kosonen Esko Kostamo Anita Kyyrö Ritva Lahdenperä Oskar Laine Pentti Landén Pia Lehtonen Jouko Leskinen Helena Leskinen Ensio Lindeberg Irina Lääperi Matti Mäkinen Raija Mäkinen Rauno Nikiforova Anneli Onufriew Riitta Ja Jurkka Paajanen Kauko Pajuvirta Pekka Patrikainen Seppo Pelkonen Tuula Pesonen Irja Puhakka Sirpa Pylkkänen Sinikka Ruusunen Sanna Ruuth Saila Saarela-Kurtelius Aila Seutu Ulla HELSINKI 20 Taipale Petri Tuorila Esko Tuorila Ilkka Tuorila Osmo Tuorila Sampo Tuorila Sirkka Tuorila Teppo Turpeinen Isto Viinikainen Heimo Woltter Matti Väisänen Jorma KERHO RY. Ekblom Ritva Halonen Heikki Halonen Maisa Järvinen Anja Hammarberg Elsa Laakso Helga Lähdesmäki Raimo Mansikkamäki Liisa Marttinen Liisa Pitkä Kalevi ja Maija-Liisa Pitkä-Liukkonen Hannele Rantanen Raija Rantasalmi Saidi Reiman Eeva Ruikka Ilmari Tuorila Osmo KAARELAN VASEMMISTOLIITTO RY Arhinmäki Marja Arhinmäki Juha Halm Heidi Käyhkö Ulla Martimo Andersson Oili Nissilä Vappu Saarinen Terttu Suhonen Riitta Aaltonen Eila Haaja Ilpo Häkkinen Pirjo Häkkinen Seppo Inge ja Iiris Kallinen Reijo Risberg Helena ja Alvar Salomaa Martti Salonen Ilkka Turunen Erkki Turunen Maija JYRY 110 VUOTTA Ahonen Risto Alamehtä Taisto Berg Toivo Hakola Kauko Hakola Osmo Halonen Maija-Liisa Halonen Heikki Hammarberg Elsa Havia Outi Helin Jorma Hiltunen Valeri Honkanen Raija Karhunen Heimo Kasanen Heikki Kasanen Sa?r Keto Juhani Lehtonen Jouko Leskinen Ensio Leskinen Helena Lievo Ari Meskanen Teuvo Mikkola Marja Nenonen Terttu Nieminen Matti Paatelainen Matti Pelkonen Raili Rantala Antero Rantala Birgitta Rintala Onerva Rintala Pentti Ruotanen Tapani Seitajoki Reijo Sjöman Hannu Starck Leena Sundell Markku Sylander Kalevi Söderström Reijo Taipale Eero Kasper Taipale Nanna, Namu PUHELINMYYJÄT Haapanen Mikko Kivimäki Markku Kumpulainen Markku Leskinen Raimo Pelkonen Antti Pirinen Armi Salmi Jari-Pekka Siren Jouko KONTULAN VASEMMISTO JYRYN VETERAANIEN ITÄVÄYLÄN VASEMMISTO HELSINGIN KANSAN UUTISET Grekelä Esko Grekelä Kaisu Kantola Malla Koivunen Pekka Koskinen Ilja Koskinen Leena Levä Ilkka Lintunen Tiina Mäkinen Liisa Pöri Eino Saarela Anna-Liisa Seppä Hilkka Studnitskij Iris Studnitskij Reidar LAAJASALO Ahonen Risto Helin Jouko Hämäläinen Kari Jäntti Laila Jäntti Antti Karppinen Ilmari Merikanto Miikka Palviainen Raimo Tuppurainen Satu MALMINSEUDUN TYÖVÄENYHDISTYS RY Halonen Pauli Kaunola Reijo Laine Pentti Tokkari Kaija Tokkari Matti KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET RY OULUNKYLÄN OSASTO, Aaltonen Ulla-Liisa ja Kauko Arajärvi Mirja Gustafsson Ove ja Kaarina Halonen Maisa Halonen Heikki Henriksson Antti Kyyrö Ritva Pesonen Irja Puttonen Annikki Pöllänen Hertta Saarinen Inkeri Sairanen Ritva Salonen Sisko LEHTOSEN PORUKKA KANSAN UUTISET HENKILÖKUNTA Alén Johan Erdogan Tarja Hirvasnoro Kai Helminen Pekka Huovinen Arto Hurme Hannu Joentausta Jouko Joentausta Jussi Kivelä Sanna Korhonen Risto Kärki Tuula Lintunen Jarmo Miikkulainen Merja Mänttäri Jarkko Nyman Arja Paju Anna Pakarinen Johanna Pirnes Mikko Solanterä Ilkka Hänninen Arno Kemppi Hannu Kemppi Majlis Lehtonen Jouko Lehtonen Sinikka Lehtonen Tero Lehtonen Uuno Pete Raeske Ritva PÄIVÄKUMMUN KANNATUSYHDISTYS RY Ahvenainen Meeri Eloranta Tyyne Eskola Vesa Flytström Pirkko Gustafsson Ove ja ?Kati? Kangasaho Hellevi Kontio Ritva Kyyrö Ritva Novitsky Elbe Seutu Ulla Venäläinen M-L RAKENNUSLIITTO Keinänen Antti Koistinen Pekka Kortelainen Kalevi Kotonen Martti Kärppä Veikko Leinonen Heikki Niemi Tapio Nurmela Aulis Palviainen Raimo Poldanius Pentti Raaska Jorma Repin Vasili Rissanen Olli Salovaara Mikko Saukkonen Arvo OS