Kansan Uutiset 21.11.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 47-003251-1447 47 www.kansanuutiset.fi Viikko 47 Perjantaina 21.11.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ ?Armeija ikon on Meks suurin kar telli? s. 28 Hevosen kesyttäminen muutti kaiken » Isomäen jännäri yhdistää ekologian ja kielitieteen s.24 Koillisväylä 14 Valtion sisäoppilaitos 27 Prahan samettivallankumous 32
Näin kiittää Jukka Mallinen Jani Saxellin (kuvassa) juuri M iilmestynyttä romaania Sotilasrajan unet. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Yksi ryhmän ehdotuksista on Paltamon mallin kaltainen työtakuu. A PERTTI NISONEN 18 B B 22 Sarjakuvalla sotaa vastaan S Saatana saapuu ttaas Moskovaan Sota on aina mieletöntä, mutta ensimmäisen maailmansodan asemasotavaiheen liejuisilla kuoleman kentillä mielettömyys kirkastui erityisesti. Tardin sarjakuva-albumissa Kirottu sota! tarina kerrotaan ranskalaisen rivimiehen silmin ilman minkäänlaista sankaruutta aruutta tai ylevyyttä. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.18 Kansan Uutiset, Viikkolehti 21.11.?27.11.2014 C Keskustelu s.26 D Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 JUSSI JOENTAUSTA 12 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI Täystyöllisyys nousee tavoitteeksi toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. On oikea hetki käynnistää täystyöllisyyteen tähtäävä talousohjelma, katsoo vasemmistoliiton talous- ja työllisyyspoliittinen työryhmä. Varsinaisesti Podemos perustettiin puolueeksi vasta viime lauantaina Madridissa; kokousta oli seuraamassa Jussi Saramo, joka tapasi myös Podemosin ?aivoiksi. kuvatun Íñigo Errejòn. Kannen kuva: Anna Upola-Lehto 2. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin palvelunumero 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? LEHTIKUVA/JAVIER SORIANO D PÄÄTOIMITTAJA Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Vasta keväällä toimintansa aloittanut uusi vasemmistopuolue Podemos on noussut parissa gallupissa jo Espanjan ykköseksi ja sen johtaja Pablo Iglesias (kuvassa) maan suosituimmaksi poliitikoksi. Albumin ilmiasu korostaa sodan monotonisuutta. P Pysäyttävä lisä uuteen historiallisseen tajuntaamme. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Sen puheenjohtajan Jouko Kajanojan mukaan aika on otollinen, sillä ilmapiiri on kääntymässä talouskuria vastaan ja piilotyöttömät mukaan lukien Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä. Jugoslavian hajoamissodista u ponnistava tarina ulottuu myös täp hän päivään, sillä Serbian myrkyllih nen kansallismielisyys tuntuu muutn ttaneen Venäjälle, Mallinen kirjoittaa. Venäjällä romaani myös huipentuu tavalla, joka muistuttaa romaania Saatana saapuu Moskovaan. 28 Podemosin hurja nousu Jouko Joentausta p. Sankaruudestakin tarinassa toki puhutaan, mutta sen tekevät ne, jotka keekoilevat univormuissaan rintaman takana
Joka neljännessä työpaikassa työnantaja on sanelsoa peiliin. utta sekä lisätä muun muassa lakkosakkoja. Lakko-oikeus on osa työdistu voimassa olevaan työehtosopimukelämän ihmisoikeuksia. seen eivätkä riko työrauhavelvoitetta. Kiistanalaisiksi luokiteltujen lakkojen Työntekijät joutuvat turvautumaan laktaustalla on useimmiten ollut nimenomaan koon vasta pakon edessä, kun muut vaityönantajien oma toiminta kuten työaika- ja kuttamiskeinot on käytetty. Ei se näin voi mennä. on paljon muitakin neuvotteluprosessiin liittyviä asioita, Eikö nimenomaan tähän pitäisi saada kiireesti muutos? kuten alipalkkauksen kriminalisointi, työehtosopimusten Ongelmia on nimenomaan paikallisella tasolla, jonne noudattaminen, paikallinen sopiminen, sopimuksettomat työnantajapuoli haluaisi siirtää entistä enemmän päätösalat tai työtuomioistuimen rooli. valtaa. Palkansaajajärjestöjen mielestä neuvottelujärjestelmää Työnantajapuoli on halunnut nostaa . Lakot vähenevät, kun lakko-oikeuksia puuttumatta kuitenkaan lakkojen syihin. parannetaan itse neuvottelukulttuuria ja rajoitetaan työnPallo on helppo heittää vastapuolelle, jos ei uskalleta katantajien melkein rajatonta tulkintaetuoikeutta työehtososoa peiliin. LakkoTyönantajat haluavat puhua nytkin oikeuden nakertaminen heikentäisi myös ?laittomista lakoista?, vaikka useimmiten ay-liikkeen edunvalvontaa ja koko sopikyse on mielenilmauksista, jotka eivät kohmusjärjestelmää. Sen tietävät neuvottelijat barrikun työnantajajärjestö käyttää huonoa kadin molemmin puolin. SDP:n sloganissa luvataan reilua Suomea ja ja kokoomuksen retoriikassa Suomea nousuun. jälleen kerran ? pitäisi kehittää niin, että puututaan lakkojen syihin eikä julkiseen keskusteluun halunsa murentaa työntekijöiden kovenneta vain niiden seurauksia. poliisi sai lopulta kaikki kiinni. sinne! » Pääministerimme suosikkihashtag on #hymiö. ikean parkkipaikaLA tapeltiin joukoLa laudanpätkien kanssa. Julkisuudessa on puhuttu kilöillä on ollut työnantajien kanssa neuvotteluongeljos ei uskalleta katennen muuta työnantajien halusta murentaa lakko-oikemia. Käsiteltävänä lut ratkaisut ilman neuvotteluja. Satakunnan vaalipiirissä kokoomus ja vihreät nimittäin aikovat lyödä hynttyyt yhteen ja lähteä äänitaistoon yhteisessä vaaliliitossa. Viime aikoina lakkojen määrät ovat Suomessa pimusta koskevissa kiistoissa. itse asiassa laskeneet. JARMO LINTUNEN Väkisin palkansaajien lakko-oikeutta ei Ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, murenneta. Ydinvoimaa vai ei? Pääkirjoitus Sanelupolitiikkaan saatava muutos Tätä tukee SAK:n keskiviikkona julkistama kysely, » Pallo on helppo hyvinkin hankaliksi muodostuneet neuvottelut työelämän jonka mukaan yli puolella työpaikoista luottamushenheittää vastapuolelle, pelisääntöjen uudistamisesta. Tätä retorista peliä feministien pitäisi onnistua purkamaan. Tutkija, elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen. Image 11/2014. © TARMO KOIVISTO 3. Kyse on suuresta taloudellista tilannetta keppihevosenaan. periaatteellisesta kysymyksestä. Vihreiden ei kannata syyttää tästä vihollisiaan, sillä he tekevät sen itse. Useimmiten nämä dossahan on myös, että yhteistoiminta ?laittomat lakot. Kaikkien tieyt-lakien rikkomukset. Monet kutsuvat vihreitä kokoomuksen puisto-osastoksi. ovat ulosmarsseja irtisanotyöpaikoilla ei toimi tarkoitetulla tavalla. mistilanteissa tai todellisia hätähuutoja, kun Sanelupolitiikalla ei saada toivottuja tulokKyselyn mukaan yli puolella työpaikoista luottamushenkilöillä on ollut työnantajien kanssa neuvotteluongelmia. isäntävalta on mennyt kohtuuttomuuksiin. sia eikä myöskään nosteta tuottavuutta. TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VÄLILLÄ ovat menossa Tape Sanottua oho!
Kansanedustajien vastalause on aloitteen uusi mahdollisuus, kampanjan poliittisen vaikuttamisen koordinaattori Milla Halme totesi tostaina. Tiukka äänestys odotettavissa Stubbiin ja SDP:n Antti Rinteeseen, jotta nämä kävisivät keskusteluja asian puolesta puolueidensa eduskuntaryhmissä. Haluan kuitenkin uskoa, että toivoa ei ole menetetty, hän sanoi äänestyksen jälkeen. Eduskunnan täysistunto äänestää laista ensi viikon perjantaina. Laki olisi hyväksytyksi tullessaan Suomen ensimmäinen kansalaisaloitteesta alkunsa saanut laki. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. Toivon, että heitä tulee vielä lisää, hän sanoi. Tasa-arvoisen avioliiton lakialoite perustuu kansalaisaloitteeseen, johon kerättiin ennätysmäärä eli 166 851 allekirjoitusta. 16 LEHTIKUVA/SEPPO SAMULI Lakivaliokunnan jäsenet kokoomuksen Jaana Pelkonen (vas.), SDP:n Kristiina Salonen ja vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen (oik.) saapumassa kokoukseen, jossa valiokunta antoi mietintönsä tasaarvoista avioliittolakia koskevasta kansalaisaloitteesta. Pekonen vetoaa Stubbiin ja Rinteeseen avioliittolaissa » Eduskunnan lakivaliokunta äänesti torstaina kansalaisaloitteeseen perustuvasta tasa-arvoisen avioliittolain hylkäämisen puolesta. VALIOKUNTA PÄÄTYI äänin 9?8 kannat- tamaan lakialoitteen hylkäämistä. Laki toteutuessaan antaisi samaa sukupuolta oleville mahdollisuuden avioitua keskenään. Valiokunnan tekemän, kansalaisaloitteelle kielteisen mietinnön puolesta äänestivät kokoomuksen Anne Holmlund, Kari Tolvanen ja Kalle Jokinen, perussuomalaisten Mika Niikko ja Kaj Turunen, keskustan Arto Pirttilahti ja Ari Torniainen, kristillisdemokraattien Peter Östman sekä muutos 2011 -ryhmän James Hirvisaari. Sitä vastaan äänestivät vasemmis- 4 toliiton Aino-Kaisa Pekonen, vihreiden Jani Toivola, RKP:n Stefan Wallín, kokoomuksen Jaana Pelkonen ja SDP:n Mikael Jungner, Suna Kymäläinen, Johanna Ojala-Niemelä ja Kristiina Salonen. Tiedetään kuitenkin, että muutama kansanedustaja on siirtynyt kannattamaan lakialoitetta. marraskuuta 2014 Kalle Hyötynen s. Nyt on tärkeää tehdä työtä asian eteen eduskunnan sisällä, pyrkiä asiallisin argumentein vaikuttamaan niihin kansanedustajiin, jotka vastustavat lakialoitetta. Pekonen vetoaa päähallituspuolueiden puheenjohtajiin, kokoomusta johtavaan pääministeri Alexander että aloitteella on vielä mahdollisuus mennä läpi. . Minusta suhtautuminen tasa-arvoiseen avioliittolakiin ei ole omantunnon kysymys vaan ihmisoikeuskysymys, Pekonen sanoi. Myös kansalaisaloitteen takana oleva Tahdon2013-kampanja uskoo, Aino-Kaisa Pekonen toivoo eduskunnan hyväksyvän tasa-arvoisen avioliittolain. Pekonen arvioi, että täysistunnon äänestyksestä on tulossa hyvin tasainen. . 11 / Eilina Gusatinsky s. He ovat tehneet yhteisen vastalauseen mietintöön. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Stubb ja Rinne asialle Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen totesi, että äänestyksen tulos oli odotettu. . Kumpikin on ilmoittanut kannattavansa sitä. . A kotimaa Perjantai 21. Torstaina siitä keskustellaan täysistunnossa. . 7 / Merja Kyllönen s. Lopputulosta on vaikea ennustaa
marraskuuta Toivakka antoi kuitenkin ymmärtää, että Suomi vasta miettii suhtautumista investointisuojaan. Samassa Huomenta Suomi -ohjelmassa kansainvälisen oikeuden tutkija Martti Koskenniemi totesi niidenkin olevan epätasa-arvoisia, sillä niitä on solmittu pääasiassa Suomen ja kehitysmaiden välille. . Hän sanoi, ettei politiikka ole ensisijassa oman profiilin kirkastamista ja protestointia, vaan puolueelle luottamuksensa antaneiden ihmisten asioiden hoitamista. Seuraavaan hallitukseen h pääsemistä korosti kaksi uu uutta asiaa. SAK:N HALLITUKSEN varapuheenjohtaja Matti Huu- tola (kuvassa) korostaa, että Suomessa on käytännössä massatyöttömyys. Toinen syy on se, että ihmiset ovat rationaalisia äänestäjiä. Vasta analyysin ja siitä käytävän keskustelun perusteella päätetään, miten jatkossa neuvotteluissa edetään. Neljäntoista jäsenmaan kauppaministerien kirjeessä tuotiin esiin halu edetä sopimuksessa, joka toisi EU-alueelle työpaikkoja ja kasvattaisi erityisesti pk-yritysten vientiä ja parantaisi kuluttajien asemaa. EU-komissaari Cecilia Malmströmille suunnatussa vetoomuksessa olivat 14 jäsenmaan kauppakomissaarin allekirjoitukset. Huomenta Suomessa 11. Ne lähtevät siitä, ettei suomalainen sijoittaja joudu kehitysmaan lainsäädännön armoille, tässä (TTIP) Suomi käsittelee itseään kehitysmaana. Aiemmin Koskenniemi on useissa yhteyksissä todennut, ettei järjestelmä ole muutettavissa, koska se on olemuksellisesti demokratian vastainen. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? Kai Hirvasnoro Hirv KU:N ARKISTO Miksi allekirjoititte vetoomuksen, Lenita Toivakka? . Arvioita on esitetty suuntaan ja toiseen. EU-komission mukaan se esimerkiksi parantaisi työllisyyttä, mutta päinvastoinkin voi käydä. Tähän on pyritty niin neuvotteluohjeiden julkistamisella kuin järjestämällä Euroopassa investointi- 20 vuotta sitten Puoluesihteeri Matti Viialainen viritti vasemmistoliittoa vaalikuntoon. 5. Vasemmistoenemmistöä ei syntynyt sittenkään, kun mukaan laskettiin Viialaisen ?järkevään oppositioon. KU Suomi vetosi kiistellyn investointisuojan puolesta » Ulkomaankauppaministeri katsoo toimineensa valtuuksiensa rajoissa, koska asiasta ei ole vielä päätetty. LEHTIKUVA/JARI LAM ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka allekirjoitti 21. Suurena puolueena SDP näyttäytyy uskottavampana. Investointisuojasta ja riitojenratkaisusta odotetaan komission analyysia julkisen kuulemisen tuloksista. vaan vähennetään kotimaista kulutusta tilanteessa, jossa vienti yskii. SDP sai 63 kansanedustajaa, vasemmistoliitto 22. He etsivät todellista vaihtoehtoa, sellaista joka astuu remmiin ja hoitaa asiat paremmin. . Työttömänä tai erilaisten työvoimapoliittisten toimien piirissä on 450 000 ihmistä. SAK:n valtuuston kokouksessa puhunut Huutola vaati, että työllisyyden on oltava ykkösasia maan hallituksen politiikassa ja tulevissa työmarkkinaratkaisuissa. Hän muistutti, että elvytystä ovat esittäneet useat kotimaiset ja kansainväliset ekonomistit. . Kun teollisuus on vaikeuksissa, ei pidä heikentää palvelualojen kotimaista kysyntää. lokakuuta vetoomuksen, jossa toivotaan erittäin kiistanalaisen investointisuojan (investor-state dispute mechanism, ISDS) pitämistä TTIPsopimuksessa. Yksi esimerkki vastaavasta sopimuksesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen on NAFTA, jonka loppusaldona Meksikossa oli toista miljoonaa työtöntä enemmän kuin ennen sopimusta Yhdysvaltain kanssa. . laskemat vihreät, jotka saivat yhdeksän kansanedustajaa. Oppositiohyöty meni siis pääosin demareille ja siihen Viialainenkin taisi olla henkisesti varautunut, sillä hän näki vasemmistoliitolla kaksi menestystä ehkäisevää rasitetta. Niistä toinen liittyi kommunismiin ja Neuvostoliittoon. . Investointisuoja on osa jäsenmaiden hyväksymää mandaattia. Kiistatonta tietoa Suomen ja Yhdysvaltain välisen kauppa- ja investointisopimuksen (TTIP) mahdollisista vaikutuksista ei ole. marraskuuta annoitte ymmärtää, että suhtautumista investointisuojaan vasta mietitään? . OIi siirrytty enemmistöpar enemmistöparlamentarismiin eli oppositiosta vaikuttaminen oli entistä vaike vaikeampaa ja lisäksi Euroopan un unioniin vaikutettiin parhaitten hallituksessa. Vasemmistoliitto valmisteli parhaillaan vaaliohjelmaansa. Va Valtiontalouden kuntoon saattam saattaminen on huolenpitoa vähäosaisista osaisista. Elvyttämällä luotu kasvu pysäyttää myös velkaantumisen. Tässä ei ole ristiriitaa, sillä osapuolet eivät ole vielä neuvotelleet investointisuojasta. Kansan Uutisten esittämiin kysymyksiin ministeri Toivakka vastasi sähköpostitse. EUROOPPA- JA Viialainen povasi vasemmistoenemmistöä VUONNA 1966 eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö. Sama on mahdollista toistaa vuonna 1995, sanoi vasemmistoliiton puoluesihteeri Matti Viialainen Viikkolehden haastattelussa 18.11.1994. 1991 valitussa eduskunnassa vasemmistolla oli 67 paikkaa; demareilla 48 ja vasemmistoliitolla 19. Kirjeessä viitattiin myös neuvotteluihin liittyviin huoliin ja allekirjoittaneet ministerit pitivät tärkeänä avointa eurooppalaista keskustelua aiheesta. Eri keskusteluissa on todettu, ja myös komissaari Malmström on kiinnittänyt huomiota siihen, että ISDS:ää tulisi uudistaa. Osaltaan konsultaatioiden tulokset antavat siihen hyviä eväitä. Suomella on jo investointisuojan sisältäviä sopimuksia 66 maan kanssa. Syksyn 1994 mielipidemittaukset lupailivat yhteensä yli 90 paikkaa. Vaalitulos ei Viialaisen toiveita täyttänyt. Heidän turvansa riippuu siitä siitä, missä kunnossa julkistalous o on. » Valtiontalouden kuntoon saattaminen on huolenpitoa vähäosaisista. Ministeri Lenita Toivakka ei katso antaneensa ristiriitaista tietoa investointisuojasta. suojaa koskeva julkinen kuuleminen, josta laadittua analyysia odotetaan. Miksi kuitenkin Huomenta Suomessa 11. Toimittajan kysyessä investointisuojasta Toivakka vastasi, että sitä koskevia mielipiteitä parhaillaan analysoidaan ja että julkisen kuulemisen jälkeen arvioidaan, miten asiassa toimitaan. TTIP-neuvotteluissa juuri investointisuoja on herättänyt kovinta vastustusta kansalaisten, aktivistien ja asiantuntijoiden parissa. Ennestäänkin niukan toimentulon varassa elävien palkkoja alentamalla ja työehtoja heikentämällä ei synnytetä uusia työpaikkoja . Jäsenmaat, mukaanlukien Suomi, ovat antaneet komissiolle ohjeet, joiden pohjalta neuvotteluja käydään ja kirje viittasi tähän. Ihmiset voivat viehättyä puheestamme, mutta he eivät vielä luota tarpeeksi siihen, että me hoitaisimme asiat. Uskottavuuden kannalta Viialainen piti tärkeänä päästä hallitukseen. Viialaisen m mukaan siinä tulisi korostu tumaan pääomien ohjaaminen keinottelusta tuotantoon, mutta m myös valtiontalouden tas tasapainottaminen. . Hallitus on toiminut oikein ja käynnistänyt monia isoja infrainvestointeja kautensa loppupuolella. Huutola muistutti, että EK ja Suomen Yrittäjät ovat esittäneet ratkaisuksi palkkojen jäädyttämistä ja sitä, että yritystasolla voitaisiin sopia erillisistä palkanalennuksista.
Tällä hetkellä ne sopivat myös hallitukselle vaihtoehtona työttömyydelle. Kreikan solidaarisuustalouden sydämessä ovat osuuskunnat, kertoi Georgia Bekridaki. ARTO HUOVINEN. Solidaarisuustalounalliset yritykset, aikapankit, ruokapiirit, vertaistuotanto. Moderni keskustelu solidaarisuustaloudesta alkoi Latinalaisessa Amerikassa ja Ranskassa 1980-luvulla reaktiona uusliberalismille. SOLIDAARISUUSTALOUDELLA EI 6 Rojavan kokeilu Viikkolehdessäkin on kerrottu Rojavassa eli Syyrian pohjoisosan kurdialueella käynnissä olevasta demokratiakokeilusta, jossa tarkoituksena on rakentaa hallintoa ruohonjuuritasolta lähtien ja etniset rajat ylittäen. Ehkä vähemmän tunnettua on, että Rojavassa kokeillaan myös solidaarisuustalouden pohjalle rakentuvaa talousmallia, jonka perusyksikköinä ovat 20?35 hengen yhteisöt. . Samalla kuiSolidaarisuustaloutta voitenkin solidaarisuustalous vat olla esimerkiksi osuuskunnat, voittoa tavoittelemattomat yritykset, ja PT ovat etääntyneet toivaihtopiirit, sosiaaliset ja yhteiskunsistaan. . Ohjaavia periaatteita ovat myös ekologisuus ja eettiset arvot. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? Kuin avointa lähdekoodia Brasiliassa solidaarisuustaloudella on jo pitkät perinteet. On putkahtanut esiin itseorganikeämpää kuin voiton tuottaminen. Olennaisia arvoja ovat tasa-arvoisuus, lue), vapaat ammattiliitot sekä Maatsoituneita, horisontaalisia organisaaoikeudenmukaisuus, ekologinen kestomien liike MST. tioita, esimerkiksi ruuan jakelua, sotävyys, yhteistyö, keskinäinen apu 1990-luvun uusliberalismin kausiaalisia klinikoita ja apteekkeja, iltaja tietysti solidaarisuus. della syntyi Cruzin mukaan valtakursseja. Solidaarisuustalous ei Bekridakin mukaan toiminnan vasti solidaarisuustalouden pros u isu Solidaar lähde täydellisen maailman jekteja vastauksena kaupunkien perusta ei ole hyväntekeväisyys, vaan jautu- suurtyöttömyydelle ja maaseu- ihmisten mobilisointi ja syrjäytymih o p teoriasta, vaan olemassa n e taloute n dun sosiaalisille kon?ikteille. sen estäminen. olevista talouden rakenkokeillaa ia ll a m teista. Viime vuosina on syntynyt . Kaikilla ei kuitenkaan ole yhteyksiä laajempiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin. Niitä voitaisiin verrata tietokonemaailman avoimeen lähdekoodiin vaikkapa ekologisen maatalouden tai jätteiden kierrätyksen aloilla. Ne eivät ole yksityistä omaisuutta, vaan kasautunutta yhteistä tietoa. Ne ovat työvoimavaltaisia tuotteita, lisilla klinikoilla halutaan osoittaa, miten monet jäävät nyt vaille hoitoa ja korostaa, että terveydenhoidon pitäisi olla yhteiskunnan tehtävä. Bekridakin mukaan kyseessä ei ole vain perustarpeiden kattaminen, vaan samalla etsitään uusia tapoja järjestää yhteiskunta. Liikkeen sydämessä ovat osuuskunnat. Yksi esimerkki siitä on parikymmentä vuotta aiheen parissa toiminut Antonio Cruz, joka nykyään työskentelee Pelotasin yliopiston solidaarisuustalouden yrityshautomossa. . Lähdetään liikkeelle uusia sosiaalisia liikkeitä ja soia r Syy omasta arjesta ja opitaan telidaarisuustalouden yritykalueella. set ja verkostot ovat vakemällä, sanoi Alhojärvi. kiintuneet. Esimerkiksi sosiaavaa rdiu k n . Osuuskuntia ja sosiaalisia yrityksiä yhdistää se, ettei voiton tavoittelu ole niille päätavoite. Vaihtoehtona solidaarisuustalous » Brasiliassa solidaarisuustalouteen luettavat hankkeet yleistyivät 1990-luvulla, Kreikassa taas nykyisen talouskriisin myötä. ole emmekä edes halua antaa sille yhtä ainoaa lukkoonlyötyä määritelmää, saAhmad Yousef on keskeinen henkilö Syyrian kurdiBrasiliassa solidaarisuustalouden piirissä työskennoi Tuomo Alhojärvi maanantaina alueen, Rojavan, talous- ja hallintokokeilussa. telee 1,5 miljoonaa ihmistä, sanoi Antonio Cruz. Helsingissä pidetyssä, Kansainvälisen solidaarisuustyön ja Helsingin dessa etsitään vaihtoehtoja kapitalisprosesseja ja metodeja, jotka kuluttayhteiskunnallisen opiston järjestävat vähän resursseja. tiselle järjestelmälle, mutta hallitukmässä seminaarissa. Brasilian diktatuuria (1964?1985) sen ytimessä katsotaan, ettei kapitavastustaneet marxilaisuus ja vapauKysymys on Alhojärven mukaan lismille tarvita vaihtoehtoa. tuksen teologia kehittivät osallistukuitenkin siitä, että halutaan irtauvan demokratian ja alhaalta ylöspäin tua ?talouden. Teoreettista kehitystyötä on tehty jo 15?20 vuotta, mutta sitä on päästy soveltamaan käytäntöön vasta kolmen viime vuoden aikana, kun Syyrian keskushallinnon ote on irronnut Rojavasta. Näin kertoi projektin keskeinen henkilö Ahmad Yousef, joka toimii talousministerinä yhdessä Rojavan kolmesta kantonista. Yousef luonnehtii Rojavan mallia sosiaaliseksi markkinataloudeksi, joka ei perustu voiton maksimointiin, mutta ei myöskään keskitettyyn suunnitteluun. Brasiliassa on 20 000 solidaarisuustalouden projektia ja niissä toimii puolitoista miljoonaa ihmistä. Se on paljon, mutta toisaalta vähän, koska kuitenkin kyseessä on vain 1,5 prosenttia työvoimasta, sanoi Cruz seminaarissa. Cruz pitää tärkeänä erityisesti kokemuksia, joita Brasiliassa on saatu sosiaalisista teknologioista ruohonjuuritasolla. . Erityisesti monet nuoret perustavat mieluummin osuuskunnan kuin lähtevät matalilla palkoilla yksityisiin yrityksiin. . ymmärtämisestä kaIhmisten mobilisointi tapahtuvan sosiaalisen mobilisaation pitalistiseen kasvuun ja tuottavuuteen tähtäävänä ja niiden ohjaamana käsitteitä, jotka Cruzin mukaan loivat Kreikassa solidaarisuustalous on pohjaa solidaarisuustaloudelle. kokonaisuutena. noussut viime vuosien talouskriisin Solidaarisuustaloudessa sosiaa1980-luvun uudelleen demokratiaikana, kertoi Solidarity 4 All -järjessoitumisen kaudella syntyivät nykyilisiin tarpeisiin vastaaminen on tärtössä toimiva Georgia Bekridaki. nen hallituspuolue PT (työväenpuo
Loppuihin lähes 1,4 miljoonaan eläkeläiseen se ei vaikuttaisi. Saadakseen 3 000 euron kuukausieläkkeen on täytynyt tehdä 40 vuoden työuran töitä yli 5 000 euron kuukausipalkalla eli vähintään 60 000 euron vuosiansioilla. ?Jotkut pääsevät tähän nopeastikin, esimerkiksi Nokian entisen toimitusjohtajan Stephen Elopin tuleva kuukausieläke on 5 900 euroa. Eläkeputkesta eroon pääseminen on ollut työnantajapuolen asialistalla vuosikausia. Putkessa isäntiä rassannee itse asiaa enemmän mallin rahoitus. Eläkkeistä päättävät ja neuvottelevat johtajat vastustavat eläkekattoa, mutta miksi, kysyy Palomäki. Melkein miljardin säästöt Eläkekatto tarkoittaa sitä, että eläkkeen ylittäessä tietyn kuukausittaisen rajan, ei eläkettä enää maksettaisi. Uudistus ei nimittäin millään lailla kykene, tai halua huomioida sitä, että alati kasvava osa nykytöistä tehdään epäsäännöllisissä työsuhteissa. Kommentin kritiikki on ymmärrettävä alalla, jolla jo nykyisenkin eläkeiän alarajan saavuttaa vain kaksi työntekijää kymmenestä. Alkusysäyksen eläkejärjestelmän uudistamiselle antoi ex- pääministeri Vanhanen. Työuraeläkkeelle pääsy edellyttää 38 vuoden lähes katkeamattoman työuran. Kausivaihteluista alttiille aloille ja muissa epäsäännöllisissä työsuhteissa työskenteleville 38 vuotta katkeamatonta työuraa on saavuttamaton päiväuni. Onhan me näitä aloitteita tehty, mutteivät ne yleensä mediassa meni läpi. Esimerkiksi vuoden lisätyöskentely kartuttaa eläkettä 4,8 prosenttia. FYYSISESTI RASKASTA työtä tekevien työntekijöiden ase- Viime vuosina mediasta on totuttu lukemaan lähinnä työnantajapuolen aloitteista. Onneton yritys tähän suuntaan on ratkaisuun rustattu uusi eläkemuoto, työuraeläke. Vanhusten laitoshoidon palvelujen kokonaismenot vuonna 2012 olivat 733 miljoonaa euroa. Turun osasto kirjoittaa tiedotteessaan Suomen olevan Viron ohella yksi harvoista Euroopan maista, joissa eläkekattoa ei ole säädetty. Rukan lumille suuntautuneen hiihtoreissun innoittamana ministeri lanseerasi idean eläkeiän alarajan mekaanisesta nostamisesta muutamalla vuodella. Turun metallityöväen ammattiosasto 49:n mukaan sovittu eläkeratkaisu heikentää entisestään työelämän heikoimmissa asemissa olevien asemaa. Tulevaisuudessa eläkettä kertyy koko ansiosta, koska työntekijän eläkemaksuja ei enää vähennetä ansioista. ?Superkarttuman. Eläkekatto toisi tähän ?edes pientä oikeudenmukaisuutta?. ?Nyt jos koskaan on syytä aloittaa keskustelu siitä, voitaisiinko korkeimpiin eläkkeisiin kohdistaa leikkauksia, kun kaikilta muiltakin yhteiskunnan jäseniltä vaaditaan uhrauksia?, osaston tiedotteessa todetaan. Osaston puheenjohtaja Antero Palomäki sanoo, että aloite on tarkoitus viedä liittovaltuustoon ja saada koko Metalliliitto mukaan. peruslähtökohtana on vanhentunut käsitys työntekijästä, joka koulun käytyään siirtyy sujuvasti työelämään ja työskentelee katkeamattoman työuran aina eläkkeelle pääsyyn saakka. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? Kirjoittaja on mittakirvesmies ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. 7. uudessa mallissa korvaa lykkäyskorotus. Näillä sanoilla alkoi kommentointi eläkeuudistuksesta Rakennusliiton hallituksessa viime perjantaina SAK:n edunvalvontajohtajan lopetettua alustuksensa eläkeratkaisusta. Mallista hyötyvien työntekijöiden määrä tulee olemaan marginaalinen. Silmiinpistävintä koko uudistuksessa kuitenkin on se, että ratkaisua lukiessa ymmärtää hyvin nopeasti, kuinka vieraantuneita työmarkkinajärjestömme ovat tämän päivän työntekemisen arkitodellisuudesta. Nykymallissa oleva piiloleikkuri poistuu. Ei saada näkyvyyttä, vaikka kuinka yritettäisiin. Ja rivijäsenet ihmettelevät, miksei mitään tapahdu. Turun metallityöväen ammattiosaston lisäksi mukana ovat ainakin Tampereen, Porin, Helsingin, Lahden ja Tornion metallityöväen ammattiosastot. Osaston mukaan eläketurvakeskuksen tilastojen pohjalta on laskettu, että 3 000 euron eläkekatto toisi viime vuoden eläkemenoilla las- kettuna jopa 855 miljoonan euron säästöt. Jos katto toteutettaisiin verotuksella, rahoilla voisi osaston mukaan kattaa lähes kaikkien Suomen lukioiden ja kirjastojen tai vanhusten laitospalvelujen kustannukset. Pääministerin aivopierua voidaan pitää lähtölaukauksena työmarkkinajärjestöjen 5,5 vuotta kestäneille neuvotteluille, sekä neuvottelujen tuloksena syntyneelle ratkaisulle. Uudistuksen ehkä suurin ja tärkein saavutus palkansaajille on työttömyysturvan lisäpäivien säilyminen ennallaan. Sitä paitsi useimmilla heistä, jotka saavat tai ovat saamassa hyvin suuria eläkkeitä, on myös runsaasti omaisuutta.? Metallilaisten mukaan eläkekatto olisikin melko kivuton tapa kerätä veroeuroja. ?Onhan me näitä tehty? ?PASKAKIKKAREESTA EI saa maistuvaa konvehtia, vaikka sitä kuinka kuorrutettais!. Tämä toimii niin, että mikäli työntekijä on kykenevä jatkamaan työssä eläkeiän alarajan saavutettuaan, kertyy korotusta jokaiselta lisäkuukaudelta 0,4 prosenttia lisää. ?Uudistuksen. Liitto pitää valtuuston kokouksia vähintään kahdesti vuodessa ja sen työvaliokunta valmistelee asioita liittohallitukselle. . Kuva Kuusakoski Oy:n kierrätysmetallin jalostamosta Turusta. Metallin isot ammattiosastot vaativat eläkekattoa » Jos eläkekatto asetettaisiin 3 000 euroon ja toteutettaisiin verotuksella, summalla kustantaisi koko vanhusten laitoshoidon. METALLILIITON SUURET ammattiosastot aloittavat kamppailun eläkekatosta, jollainen heidän mukaansa tulisi saada myös Suomeen. Hän hankki sen Nokialla neljässä vuodessa,. Jos 3 000 euron eläkekatto tulisi nyt voimaan, se koskisi kaikista eläkeläisistä vain noin viittä prosenttia eli 65 000 henkilöä. metallityöläiset huomauttavat tiedotteessaan. ?Olisi oikeudenmukaista, että kun eläkkeen aika koittaa, arvostettaisiin tehtyä työtä tasaisemmin. Ikääntyvistä, tehottomista työntekijöistä pitäisi työnantajapuolen mielestä päästä eroon huomattavasti nykyistä halvemmalla. Eläkkeen karttumissääntöihin on luvassa muutoksia. Uudessa mallissa eläkettä kertyy tasaisesti aina eläkeiän alarajaan asti 1,5 prosenttia. Antero Palomäen mielestä yritystä työntekijäpuolellakin ainakin ammattiosastojen tasolta löytyy, mutta otsikoihin se harvemmin päätyy. . PEKKA HELMINEN Kolumni Kalle Hyötynen kalle.hyotunen@gmail.com Työuraeläke on saavuttamaton päiväuni Turun metallityöväen ammattiosasto 49 haluaa saada koko Metalliliiton mukaan ajamaan eläkekattoa. Eläkekatto on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Koskisi viittä prosenttia Osaston mukaan Suomessa eläkkeet ovat pieniä. Myös Rautaruukin työntekijäin ammattiosasto sekä komennusja matkatyöläisten Helsingin seudun teollisuusasentajien osasto ovat ilmoittautuneet mukaan. maa uudistus ei odotuksista huolimatta kyennyt parantamaan. Vuonna 2012 keskivertoeläkeläinen sai eläkettä 1 486 euroa kuukaudessa
krs 00500 Helsinki p. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi Kaikkiin Viikkolehden tilauksiin kuuluu näköislehden lukuoikeus, jolla pääsee lukemaan verkossa olevan Viikkolehden näköisversion esimerkiksi jakeluhäiriön sattuessa tai vaikka matkoilla ollessaan. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. Jyväskylän Sähköalantyöntekijät ry os.26 Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. Kansan Uutisten Viikkolehti painetaan Suomen Lehtiyhtymän painossa Tuusulassa ja kuljetetaan sieltä Itellan postikeskukseen aikataulun mukaisesti. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. esille tulevat asiat. Tervetuloa. HALLITUS TO 4.12.14 klo 18 Piiritoimisto, Väinönkatu 28 B Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. SYYSKOKOUS Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.fi (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) Osaston sääntömääräinen Hämeentie 29, 6. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi 7DYDUD DUSD U\ 2 Vasemmistoliitto #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À <UM| 6LURODQ 6llWL| Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. Tunnukset voi tilata asiakaspalvelustamme, yhteystiedot yllä. RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 3 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi SYYSKOKOUS TERVETULOA! Johtokunta upassa Kirjaka ja niä kirjo kymme N ETTUU ALENN Katso: . hintaan pa. /kaup fi http:/ et. nuutis kansa 8 Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Jyväskylän Vasemmisto ry Esillä sääntömääräiset asiat ja ajankohtainen poliittinen tilannealustus. Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi pidetään osaston toimistolla, Vapaudenkatu 79A. Tiistaina 2.12.2014 klo 19.00 alkaen. Esillä sääntömääräiset ym. >> Järjestöhakemisto Pahoittelut jakeluhäiriöistä! Valitettavasti viime viikkoina on Viikkolehden jakelussa ilmennyt paljon alueellisia häiriöitä. Lehden valmistuksessa tai kuljetuksessa postikeskukseen ei ole ollut häiriöitä. Itellan palvelulupauksen mukaan lehti toimitetaan tilaajille perjantaina päiväpostin mukana. Nyt ongelmat näyttävät lisääntyneen myös muualla Suomessa. Toivomme tilaajien ilmoittavan meille jakeluhäiriöistä arkisin klo 9?16 puhelimitse maksuttomaan palvelunumeroomme 0800 97006 tai sähköpostilla: tilaukset@kansanuutiset.fi. Reklamoimme tapauksista Itellalle. Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi. p. krs 00500 Helsinki p. Jo pitkään on ilmennyt ongelmia Pohjois-Suomen jakelussa
. Palkansaajapuoli on pahaenteisen hiljaa. Vastaus oli joka kerta selkeä. PAU tiedotti keskiviikkona olevansa erittäin huolissaan postipalveluiden tulevaisuudesta ja alan työpaikoista. Lähihistorian valossa nyt hieman hirvittää.. narikan www.puistokulma.fi Itella on jo joutunut palkkaamaan takaisin yli 200 irtisanomistaan noin 400 postinjakajasta. Tuo joulutervehdykset tänne konttorille 28.11. 010 420 2623 sis. KU 9. On tiedetty, että väkisin ei suomalaisilta palkansaajilta lakko-oikeutta viedä. Nyt ilmassa on Suokkaan mukaan jotain poikkeuksellista. . Palkansaajapuoli on aina tyrmännyt vaatimukset. klo 10-15, tarjoamme JOULUKAHVIT loa u t e Terv Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C, 7. krs. Tutustu samalla kirjakaupan kirjavalikoimaan. Kirjakaupassa paljon ale-kirjoja. Tee löytöjä vaikka joululahjaksi! Itella palkannut postinjakajia takaisin POSTINJAKELUA HOITAVA valtionyhtiö Itella on jo joutunut palkkaamaan takaisin yli 200 irtisanomistaan noin 400 postinjakajasta, kertoo ammattiliitto Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU. Itella on sittemmin aloittanut yhteistoimintaneuvottelut suunnittelu- ja esimiestehtävissä. PAU epäilee, että myös uudet irtisanomisaikeet paljastuvat virheiksi. Liiton mukaan lajittelutoimintojen keskittämisen aiheuttama työmäärä ja rekrytointitarve on jo lisääntynyt Helsingin postikeskuksessa dramaattisesti. KU Järj. On vain luvattu, että eläkeiän nostamisesta keskustellaan.? . Eläkeneuvottelujen alkuvaiheessa kysyin usealta SAK:n edustajalta, onko eläkeiän nostamisesta tosiasiallisesti jo sovittu. ?Mitään ei ole sovittu. Mitään ei ole tälläkään kertaa etukäteen sovittu. Hän kirjoittaa kuunnelleensa liki kolme vuosikymmentä kuunnellut työnantajien uhoa lakkojen lopettamisesta. . JOSTAKIN SYYSTÄ työnantajat esiintyvät poikkeuksellisen voitonvarmoina, kirjoittaa Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas blogissaan työnantajien vaatimuksista rajoittaa lakko-oikeutta. Hän vertaa tilannetta eläkeneuvotteluihin. . ja 5.12. Samaan aikaan aloittavat myös varapuheenjohtajiksi valitut Marko Piirainen (AKT) ja Pertti Porokari (Insinööriliitto). Valinnat tehtiin TP:n vuosikokouksessa tiistaina Helsingissä. TP:n nykyinen puheenjohtajana on Riku Aalto Metalliliitosta. varapuheenjohtajina ovat nyt Malinen ja Porokari. Teollisuuden palkansaajien teollisuuspoliittisessa linjauksessa vaaditaan muun muassa uuden teollisuus- ja elinkeinopoliittisen kasvustrategian luomista Suomeen. Lyhyesti ?Lähihistorian valossa nyt hieman hirvittää? 3.-7.12.2014 WANHA SATAMA KATAJANOKKA PIKKU SATAMAKATU 3-5, HELSINKI AVOINNA PÄIVITTÄIN KLO 10-18 Messulippu 5 ?, lapset 1 . / 0 ? . -kokouksen järjestämistä. Naisten Kulttuuriyhdistys LEHTIKUVA su 23.11. klo 16-21 tulipunaruusut Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh. Konkreettiseksi alkupaukuksi TP esittää erityisen ?Teollisuuden Korpilampi. KU Pron Jorma Malisesta TP:n puheenjohtaja TEOLLISUUDEN PALKANSAAJAT TP on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen ensi vuoden alusta alkaen
EK:ssa on laskettu, että vuonna 1946 määrätty hyvityssakko olisi nykyrahassa noin 300 000 euroa. Nykyisin lakkosakon kertakatto on noin 30 000 euroa. Lakkosakkojen roiman korottamisen lisäksi työnantajat haluavat lakiin pykälät aiheutettujen vahinkojen » Kysymys on koko järjestelmän uskottavuudesta. korvaamisesta laittomissa työtaisteluissa. Ei ole ensimmäinen kerta kun osapuolten näkemykset ovat kilometrien päässä toisistaan ja silti syntyy ratkaisu, Äimälä muistuttaa. Hänen mukaansa työmarkkinaneuvotteluissa yleensä löytyy ratkaisuja, jos jompikumpi osapuoli pitää asiaa riittävän tärkeänä. . Korotusosan korvausprosenttia alentamalla käytännössä peruutetaan siihen tämän vuoden alussa tullut korotus. Laista äänestetään lopullisesti perjantaina. Vasemmistoliiton ja vihreiden yhteisen vastalauseen mukaan leikkaus kohdistuu kaikkein pienintäkin ansioturvaa saaviin työttömiin, vaikka hallitus on julkisuudessa nimenomaan ilmoittanut tavoitteekseen, ettei vähemmän ansainneilta työttömiltä leikattaisi. Noin tuhat euroa ansainneella leikkaus on 50 euroa kuukaudessa. Valiokunnan enemmistön hyväksymässä mietinnössä myönnetään, että pienimpiä ansiopäivärahoja saavien kohdalla korotusosan alennus lisää toimeentulotuen käyttöä ja joissain tapauksissa myös asumistukea tarvitsevien määrää. Se pitäisi EK:n mielestä ulottaa aina henkilökohtaiseen edesvastuuseen asti. Palvelutyönantajien Paltan varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto pitää pelisääntöneuvotteluja niin tärkeinä, että järjestö arvioi koko työmarkkinajärjestelmän toimivuutta niiden tu- losten pohjalta. . EK haluaa lakot pelisääntöneuvottelujen pääasiaksi KU:N ARKISTO » ?Kivi kengässä? hiertänyt työnantajia vuosikausia. lakiasiainjohtaja Markus Äimälä luottaa, että meneillään olevat työmarkkinajärjestöjen neuvottelut pelisäännöistä johtavat tulokseen. EK:n laskelmien mukaan vuoden 1946 säädetyn lain määräämät lakkosakot vastaavat nykyrahassa enää kymmenystä tuolloi- sesta arvostaan. Ansiopäivärahaa alennetaan silloin, kun päivärahan perusteena oleva palkka ylittää 3 115 euroa kuukaudessa. Viikko sitten eduskunta hyväksyi jälkimmäisen muutoksen 10 äänin 118?23. Jos pelisääntöneuvottelut eivät tuota toivottua tulosta, arvioimme sopimusjärjestelmän toimivuutta hyvin kriittisesti, Aarto vakuuttaa. UP/Kari Leppänen Hallitus siirtää työttömiä toimeentulotuelle OSANA HALLITUKSEN huhtikuussa päät- tämiä valtiontalouden kehyksiä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta säästetään 50 miljoonaa euroa. Jos jostakin asiasta muodostuu iso ongelma, se on järkevää purkaa, Äimälä selostaa työmarkkinaneuvottelujen logiikkaa. Niin sanotut laittomat lakot ovat hiertäneet isona kivenä työnantajien kengässä jo vuosikausia, ellei peräti vuosikymmeniä. Siitäkin huolimatta, että työnantajien ja palkansaajajärjestöjen tavoitteet näyttävät täysin vastakkaisilta. . KU. Niiden hillitsemiseksi ei ole löytynyt ratkaisua yrityksistä huolimatta. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan ratkaisuja työmarkkinaneuvotteluissa yleensä löytyy, jos jompikumpi osapuoli pitää asiaa riittävän tärkeänä. Lakkosakot vain kymmenyksen alkuperäisestä? Työnantajapuolen mielestä työrauhalainsäädäntö on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen. Työrauhan pitämisessä on kysymys koko järjestelmän uskottavuudesta. Vastaan äänestivät vasemmisto-oppositio ja vihreät. Korkeimpien ansiopäivärahojen leikkausta vasemmistoliitto ja vihreät pitävät valtiontaloudellisten syiden vuoksi vaivoin hyväksyttävissä. HALLITUSPUOLUEET JA keskusta hyväk- syivät perjantaina esityksen, vaikka valiokunnan enemmistökin piti ko- » Noin tuhat euroa ansainneella leikkaus on 50 euroa kuukaudessa. Juha Sipilän keskusta siirtää yhdessä hallituksen kanssa työttömiä toimeentulotuen ja asumistuen asiakkaiksi. rotusosan pienentämistä aktiivitoimiin osallistuvilta ongelmallisena työttömyysturvan kannustavuuden näkökulmasta. Käytännössä lakipaketista seuraa, että esimerkiksi 4 000 euron tuloihin perustuvaa etuutta leikataan yhtä aikaa kolmella tavalla yhteensä LEHTIKUVA 300 eurolla. Vasemmistoliiton Erkki Virtanen esitti, ettei päivärahan korotettua ansio-osaa alennettaisi. Uudella laskentasäännöllä päiväraha on 82 euroa kuukaudessa pienempi kuin nykyisellä laskentasäännöllä. Samalla alennetaan myös päivärahan korotettua ansio-osaa kaikilta sitä saavilta tuloista riippumatta. Niiden kanta myötäili palkansaajajärjestöjen vastustavaa näkemystä, ettei työttömyysturvalain muutosta pitäisi tehdä ollenkaan, koska se heikentää työttömien toimeentuloa ja kohdistuu etuuksiin, joita on juuri korotettu vuoden 2014 alusta. Perussuomalaiset esittävät toisessa käsittelyssä lain hylkäämistä kokonaan
Savotta odottaa. Kirjoittaja on europarlamentin jäsen. 11. Suomi rakennettiin yhteiskunnaksi, jossa jokaisella on jonkinlainen mahdollisuus selviytyä elämässä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Hän pitää vasemmistoliiton kanMikko Jokio ja Ilpo Haaja. sanedustajamäärän nostamista kahTeologian kandidaatti desta kolmeen erittäin realistisena tavoitteena. Varapuheenjohtajiksi tavaalissa Tulkaa kaikki vaaliliitossa valittiin Antero Eerola Vantaalta ja suurimman äänimäärän ja jatkaa Pirkka Ruishalme Järvenpäästä. Piirikokouksessa hyväksyttiin eduskuntavaaliohjelma ja asetettiin tavoitteeksi vaalivoitto Uudellemaalle. Toisin kuin elinkeinoelämän lobbarit antavat jatkuvasti ymmärtää, Suomi kuuluu edelleen maihin joiden kilpailukyky on korkea. eli YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 25-vuotispäivänä. Kunnon kansalainen tekee tulosta. Seuraavat eduskuntavaalit mittaavat pitkälti Suomen tulevaa suuntaa. Pioneeriliitto osallistui aikanaan kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen valmistelemiseen. Postimerkkiarkeissa on pinskutoiminnan iskulauseena: ?Elämyksien, ilon, rauhan ja ystävyyden puolesta!? 10 merkin arkkeja (20 euroa) voi tilata sähköpostilla osoitteesta pioneeriposti@gmail.com. Piirtäjä Timppa eli Timo Mäkelä kertoo hakeneensa juhlapostimerkkiin lennokasta, hieman lapsenomaista otetta. Purkaa pitää, tehostaa ja kiristää, koska työtävieroksuvat, laiskat ja osaamattomat suomalaiset ovat johtaneet tämän maan pysyvään lamaan ja kauppataseet riippuvat ikuisessa alamäessä. Tehtävästä maan asioiden olevan huonosti, vaan luopuneen Riikka Korpinurmen seuon tehnyt selkeitä ja perusteltuja avaraajana piirijärjestön puheenjohtauksia siitä miten ne voitaisiin tehdä jaksi valittiin lauantaina Hanna Mittoisin, sanoo Mithiku. hiku. Hänen viimistoliiton puheenmeisin vaalimenesjohtajaksi valittiin lotyksensä on tuore. Vasemmistoliitto ei esimerkiksi HELSINGIN VASEMMISTOLIITON johto pytalouspolitiikassa ole tyytynyt toteasyy nuoren naisen käsissä. Se katsoi, ettei kotimaan suuntaan ole parannusta luvassa, mikäli porvaripuolueet ovat suurena enemmistönä vallankahvassa jatkossakin. Hämeen piirikokous vaati investointeja tulevaisuuteen. Kyllä hyvinvointivaltion ja erityisesti julkisen sektorin on maksettava tästä mässäilystä. Julkisesta sektorista on tullut kaiken pahan alku ja juuri, ja nyt siitä halutaan eroon ja nopeasti. Monella mittarilla mitattuna Suomi on menestystarina. KU Kolumn Kolumni Merja Kyllönen merja.kyllonen@europarl.europa.eu VAIN KOKO HANNU HURME Hyvinvointivaltio saa mennä? OLIPA KERRAN kansa, joka uskoi tasa-arvoiseen koulu- tukseen ja sivistykseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalityöhön, neuvolaan, kirjastolaitokseen ja kuntien omaan työhön. Viimeaikojen keskustelua kuunnellessa ei ole voinut välttyä siltä ajatukselta, että se kansa on hajonnut. Hyvinvointivaltion vakaat vastavoimat ovat päättäneet näyttää meille hyvinvointivaltion puolustajille, että kansakuntamme kivijalka on aikansa palvellut ja nyt hyvinvointivaltio joutaa jo romukoppaan. Mitä tarjotaan tilalle? 24/7 auki olevaa businessyhteiskuntaa, jossa kaikki ovat itsensä työllistäviä pieniä tai keskisuuria yrittäjiä. Ne työt, jotka ennen hoidettiin kuntien tai valtion palveluksessa, tehdään paljon pienemmällä korvauksella yksityisesti. Vasemmistoliiton selvä noste näkyy myös aiemmin hiljaisten paikkakuntien toiminnan elpymisenä. Kansanedustajien määrä on mahdollista nostaa kahteen, jopa kolmeen. Eduskuntavaaliohjelmassaan Uudenmaan Vasemmistoliitto esittää muun muassa puuttumista asunnottomuuteen rakentamalla enemmän valtion tukemia edullisia asuntoja sekä raide- ja muun julkisen raideliikenteen lisäämistä. vasemmiston vaalivoitolla on mahdollisuuksia pelastaa hyvinvointivaltio Suomi, totesi Hämeen Vasemmistoliiton Heinolassa järjestetty vuosikokous. On panostettava opetukseen ja tutkimukseen, korjattava homekoulut, peruskorjattava rautatieverkkoa ja rakennettava asuntoja. Hämeen Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi valittiin Irma Taavela ja varapuheenjohtajiksi Ari Parviainen ja Charlotta Nummenranta. Se on raaka bisnes mikä tätä maailmaa pyörittää, samako tuo kuka ne sotaajat palvelleet ja maan rakentaneet hoitaa ja huolehtii. Se Mithiku on ollut vasemmistoliiton jäsen neljä on niin realistinen, että hänestä tavoitvuotta. SDPL ry viettää ensi kesänä 70-vuotisjuhliaan. Entiset pioneeritoimijat haluavat osallistua talkoilla tulevan tapahtuman järjestelyihin ja varojen kartuttamiseen. Talkooryhmä on tuottanut juhlavuotta tukemaan pinskupostimerkin. Sen suunnittelija on sarjakuvataiteilija Timppa eli Timo Mäkelä. Mäkelä piirsi aikoinaan SDPL:n lastenlehti Rakettiin sarjakuvaa, jossa seikkailivat Tiina ja Timo. Pinskupostimerkki otettiin käytSUOMEN DEMOKRATIAN töön torstaina 20.11. Kovemmin, tehokkaammin, korkeammalle . Jokainen on oman elämänsä seppä, siis pitäkööt kaikki vaivaiset ja huonomuistiset vain huolen itsestään. Naiset johtavat eteläisiä piirijärjestöjä » Vahva usko vaali- kirkkovaltuuston jäsenenä. Uusi piiripuheenjohtaja näkee vavoittoon siivitti vasem- semmistoliiton valtakunnan tason politiikan antavan hyvän selkänojan miston piirikokouksia. piiritason toiminnalle niin Helsingissä kuin kautta maan. . Hän viisalainen Armi Linsaavutti Haagan seurakundell. Hän on kaui o v eksi punginvaltuuston teeksi voi ihan hyTavoitte in v y varavaltuutettu, vin asettaa neljä h n iha HSL:n hallituksen kansanedustajaa. ä nelj asettaa jäsen sekä opetus. lautakunnan vaUUDENMAAN Vasemdustajaa e n a s n a k rajäsen. Instituutiot toimivat, innovoinnista saamme kiitosta, ja kaikkea kannattelee kaksi peruskalliota: terveys ja peruskoulutus. MISTÄ SIIS syntyy tämä kiihko ja kiire? Helsingin Vasemmistoliiton johtokolmikko: Puheenjohtaja Hanna Mithiku vierellään varapuheenjohtajat Mikko Jokio ja Ilpo Haaja. Pinskuille oma postimerkki Pioneerien Liitto . Vahvasti näyttää siltä, että kansakuntamme on todellakin valmis antamaan valtakirjansa enemmistönä heille, joiden mielestä hyvinvointivaltio on tehtävänsä suorittanut ja voi kadota horisonttiin. Sen pituinen se? Ellemme halua, että hyvinvointivaltion menestystarina päättyy, on julkisen sektorin puolesta taisteltava nyt. Viimeisten vuosien arvokkuudellakaan ei enää ole arvoa. Ja mitä ne syrjäytyneet nuoret tai ongelmat lastensuojelussa - nehän on jo niin last season että! Puhutaan pian jostain muusta. TÄMÄ MAA on luisumassa eriarvoistumisen ja vahvemmin pärjäävien maaksi, joissa heikoimmille ei ole tilaa. hyppää Suomi, hyppää! Äläkä mene porvaria opettamaan kuinka yhteiskuntarauha ja vakaa maa säilytetään
Jouko Kajanoja sanoo, että Paltamon mallin kaltainen työtakuu edellyttää käytännössä perustulon toimiakseen. 12
Nyt on oikea hetki käynnistä täystyöllisyyteen tähtäävä talousohjelma, katsoo Vasemmistoliiton työryhmä. TEKSTI Pontus Purokuru KUVA Jussi Joentausta TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ arvioi, että pitkä- aikaistyöttömiä on ensi vuonna sata tuhatta. Vaikeasti työllistyviä on nyt 170 000. Työryhmä korostaa, että takuun on syytä olla vapaaehtoinen, koska sanktioihin perustuva työllistämispolitiikka ei tuota hyviä tuloksia. Mahdollisesta työstä voitiin sopia yksilöllisemmin kuin työ- ja elinkeinoministeriön työllistämismallissa. Kajanojan mukaan työllistyminen hankkeessa paransi osallistujien tulevaisuudenuskoa, terveyttä, elämänhallintaa, itseluottamusta ja sosiaalisia suhteita. . Työvoimataloista muodostetaan asteittain työtakuuta toteuttavat keskukset. Työllisyysmäärärahojakin on vuosien ajan leikattu, ja TE-toimistoista on vähennetty väkeä. Miten kävisi, jos Vasemmistoliitto saisi päättää työllisyyspolitiikan uudistamisesta? Tärkeintä on kysynnän lisääminen, sanoo Jouko Kajanoja puolueen talous- ja työllisyyspoliittisesta työryhmästä. Jotta vältettäisiin 1990luvan laman vaikutuksena syntynyt pitkäaikaistyöttömien määrä, tarvitaan työllistämistä palkkatuella. kutsutut keskukset tulevat lakisääteiseksi ja ulotetaan vuoden siirtymäajalla koko maahan. Työtakuuta ja perustuloa kohti » Vasemmistoliiton työryhmän ehdottamalla työllisyyspolitiikalla on neljä ydinkohtaa. » Elvytys. Työvoimatalot tarjoaisivat työnhakijoille kaikki palvelut terveystarkastuksesta ja velkaneuvonnasta kuntoutukseen. Pitkäaikaistyöttömiä ja vajaatyökykyisiä opastettaisiin työvoimataloissa osuuskuntayrittämiseen, ja työvoimatalot tekisivät yhteistyötä kolmannen sektorin yhdistysten kanssa. Seuraavaksi kunnallisiin työvoimataloihin liitettäisiin laajaa työpajatoimintaa ja työpankkikokeilun tapaista työnvuokraustoimintaa. Lopuksi toteutettaisiin työtakuu ja perustulo. Paltamon malli ja työntakuu Kunnallisen työllisyyspolitiikan kehittäminen tähtää Paltamon mallin kaltaiseen työtakuuseen. Paltamossa vuosina 2009?2013 toteutetussa hankkeessa työllistämispolitiikka siirrettiin kokonaan kuntatasolle. Jokainen työtön oli tervetullut työvoimataloon, jossa kaikille tulijoille osoitettiin työtä, kunhan työtön pystyi tekemään sitä noin viisi tuntia päivässä. Tulos johtui siitä, että Tanskassa oli tarjota työpaikkoja ja meillä lähinnä sanktioita. Työvoimaneuvojasta on tullut nuorten silmissä rankaisija eikä auttaja. Näihin ongelmiin muutoin kehuttu Paltamon kokeilukin luisui. Lähtökohtana on, että työvoimapolitiikasta pitäisi päättää enemmän paikallistasolla. Suomessa kokeillaan parhaillaan työvoimanpalvelukeskuksia (TYP), joiden on tarkoitus tukea pitkäaikaistyöttömiä. Vapaaehtoisuus toteutaan rakentamalla perustulo. » Lisäksi työryhmä panostaisi työllisyyteen tarjoamalla pienille ja keskisuurille yrityksille lainarahoitusta ja neuvontaa. Piilotyöttömät mukaan lukien työttömiä on yhteensä lähes puoli miljoonaa. Julkisuudessa puhutaan suurtyöttömyydestä. Oikeus koskee myös heitä, joiden ei ole mahdollista tehdä työtä täysipäiväisesti. Käytännössä siis niille, jotka eivät pärjää työmarkkinoilla mutta haluavat kuitenkin tehdä töitä, järjestetään tuettu muoto tehdä töitä. Työryhmään kuuluvan Sari Kyllösen hahmotteleman ohjelman mukaan työtakuuseen voidaan edetä asteittain kehittämällä kunnallista työllisyyspolitiikkaa. Vaikka hankkeen lähtökohtana oli vapaaehtoisuus, työvoimataloon tuleminen kirjattiin työttömien henkilökohtaisiin suunnitelmiin ja tulematta jättämisestä seurasi karenssi. Toisaalta perustulo edellyttää, että jokaiselle on luotava houkutteleva mahdollisuus työllistyä. Usean miljardin vuosittainen elvytys lähivuosina vie kohti täystyöllisyyttä. Elvytys suuntautuisi julkisiin investointeihin ja tuotekehitykseen, koulutukseen, tutkimukseen, asumiseen, elämänhallintaa parantavaan sosiaalipolitiikkaan sekä työllistämispolitiikkaan. » Palkkatuki. Tämä näkyy esimerkiksi työttömien nuorten kokemuksissa ja nuorisotakuun epäonnistumisessa. Kun suomalaisten ja tanskalaisten nuorten suhtautumista työvoimaviranomaisiin tutkittiin, suomalaisten asenteet olivat kielteisiä ja tanskalaisten myönteisiä, Kajanoja kertoo. . Riittävän moni on sanonut, että pitää ryhtyä elvyttämään, Kajanoja arvioi. Lokakuussa esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sekä kaikki eduskunnan valtionvarainvaliokunnan kuulemat talousasiantuntijat vaativat elvytystä. Elvytystä ja palkkatukea Vasemmistolaista elvytysohjelmaa on luonnostellut professori Heikki Patomäki (KU 22.8.). Perustulo takaa vapauden, ja työtakuu estää ihmisiä syrjäytymästä. Perustuloa voidaan työryhmän mukaan lähestyä muun muassa nostamalla määrää, jonka työtön tai toimeentulotuen saaja saavat ansaita ilman, että se leikkaa tukia. Tätä varten talous- ja työllisyyspoliittinen työryhmä ehdottaa työtakuuta. Kansalaisille tulee subjektiivinen oikeus saada työ- tai koulutuspaikka työvoimatalon järjestämänä. Voi hyvin olla, että Paltamon malli on paras työtakuukokeilu, mitä maailmassa on ollut, Kajanoja sanoo. Perustulo takaa vapaaehtoisuuden Sanapari ?aktiivinen työllistämispolitiikka? tuo helposti mieleen kontrollitoimenpiteet, kuten valvonnan, karensseilla uhkailun tai vastikkeellisuuden. Heidän osaamisensa, työhistoriansa ja tavoitteensa käytiin läpi. Nyt on aito mahdollisuus saada uudenlainen meno koko yhteiskuntaan. Palkat noudattivat työehtosopimuksia. Kokeilussa työttömät saivat palvelunsa yhdeltä luukulta. kehitetään kuntajohtoisia työvoimataloja, jotka palvelevat kaikkia työnhakijoita ja joilla on vapaus muuttaa toimintaansa tarvittaessa nopeasti. Euromaiden pitäisi elvyttää yhtä aikaa, jotta elvytys olisi tehokasta. Jotain voi tehdä yksin Suomessakin. Suojaosuutta nostamalla ja tulojen vaikutusta poistamalla helpotetaan myös lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista. 13. Välittömästi työllisyyttä parantaisi palkkatuki. Kajanoja laskee, että jos Suomi käyttäisi vuodessa 400 miljoonaa euroa palkkatukeen, sillä saisi työllistettyä 40 000 ihmistä. Pitkäaikaistyöttömyys saataisiin purettua palkkatuella lähes kokonaan kolmessa vuodessa. Patomäki ehdottaa usean miljardin vuosittaista panostusta hyvinvointipalveluihin, sosiaalipolitiikkaan, ekologisesti kestävään tuotantoon ja infrastruktuuriin sekä uuteen teollisuuteen ja teknologiaan. Elvytys on askel kohti täystyöllisyyttä. Näin torjuttaisiin 1990-luvun lamana aikana syntyneiden pitkäaikaistyöttömien massojen uusi tuleminen. Palkkatuki kohdennettaisiin yrityksiin ja sitä annettaisiin kunnille itse päätettäväksi. Tuki olisi tarkoitettu vain ohjelman alkuvaiheeseen. Näin puretaan nykyistä 90 000 työttömän pitkäaikaistyöttömyyttä. » Kunnallisten työvoimatalojen perustaminen. Mahdollisuus työ- tai koulutuspaikkaan tulee myös sellaisille, joilla ei ole edellytyksiä kokoaikaiseen työntekoon. Ongelmana kuitenkin on, että elvytyksen täytyy kytkeytyä emu-ratkaisuihin. Noin 400 miljoonan euron vuosittaisella panostuksella palkkatukeen ja muihin aktiivisen työllistämispolitiikan välineisiin voidaan työryhmän mukaan vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä noin 40 000 tuhannella vuosittain. Silti työttömyysaste on nousussa, koska leikkaukset kuristavat taloutta. Jos talouden elvytys onnistuu ja työllisyystaso nousee, tarvittavan palkkatuen määrä vähenee. Typpejä, taloja ja takuita Vaikka yleinen työllisyystilanne olisi hyvä, aina on ihmisiä, joiden on vaikea työllistyä. Vasemmisto etsii täystyöllisyyttä » Ilmapiiri on kääntymässä talouskuria vastaan. Vuoden 2015 alusta nämä ?monialaiseksi yhteispalveluksi. Se tarkoittaa subjektiivista oikeutta työ- tai koulutuspaikkaan. Työvoimatalot kehitetään tekeillä olevan kuntien, TE-toimistojen ja Kelan pohjalta rakennettavan monialaisen yhteispalvelun pohjalta. » Työtakuu. Työryhmä korostaa myös omavaraisen ja ekologisen energiapolitiikan sekä koulutuksen merkitystä. Vaikka yleinen työllisyystilanne olisi hyvä, aina on ihmisiä, joiden on vaikea työllistyä. Työryhmä ehdottaa, että ?typeistä. Ryhmä esittää ohjelmaa, jonka lähtökohtana on jälkikeynesiläinen ajattelu ja Paltamon täystyöllisyysmallin yhdistäminen perustuloon.
Lisää aluksia on rakenteilla. Toinen niistäkin oli Suomessa rakennettu. Koko Koillisväylällä Venäjällä on kuusi ydinmurtajaa, mikä on liian vähän. Haapavaara viittaa myös siihen, että pohjoisen työmaille ennustetaan työvoimapulaa, josta ensimmäiset merkit ovat Norjassa jo nähtävissä. Koillisväylällä jo liikennettä Haapavaara oli mukana matkalla, kun molemmat suomalaiset monitoimijäänmurtajat palasivat työkeikalta Kauko-idän pohjoisilta vesiltä. Tarvitaan maanteitä ja rautatietä sekä tietotekniikan yhteydet. Suomen olisi mentävä mukaan Norjan pohjoisiin hankkeisiin paljon suuremmalla panoksella kuin tällä hetkellä tapahtuu. Haapavaara seilasi Koillisväylää Tyyneltämereltä Atlantille suomalaisella monitoimijäänmurtajalle Nordicalla. Nordica ja Fennica ovat 1990-luvun alkupuolella Rauman Finnyardsilla valmistuneita aluksia, joiden pituus on noin 120 metriä. Alukset ovat monitoimimurtajia, joita talvella käytetään kotimaan vesillä ja kesäisin ne ovat töissä kaukaisilla öljykentillä, merikaapeleita vetämässä tai muissa vaativissa merirakentamiseen liittyvissä hommissa. Jäänmurtajat Suomesta Noin 60 prosenttia maailman kaikista jäänmurtajista on rakennettu Suomessa. Haapavaara painottaa, että Suomen on rakennettava omat liikenneyhteytensä Jäämerelle. Venäjä joutuu myös lopettamaan turistiristeilyt jäänmurtajilla Pohjoisnavalle, koska laivoja tarvitaan varsinaisiin töihinsä. Tällä hetkellä Koillisväylää pääsee kulke-. ainakin vielä. Kirjat Huima bisnes odottaa » Pelkästään Venäjä tarvitsee lähivuosikymmeninä 1 500 erilaista laivaa, jotka pystyvät kulkemaan jäissä. Haapavaara kehuu suomalaisia murtajia ja niiden miehistöjen osaamista. Suomalaisen pohjoisten olojen tietotaidon arvostamisesta hän esittää muun muassa seuraavan esimerkin: ?Kiinan valtamerihallinto, Kiinan arktinen ja antarktinen hallinto sekä Kiinan polaaritutkimusinstituutti valitsivat Aker Arcticin kehittämään Kiinan uutta polaaritutkimusjäänmurtajaa. Nämä laivat ovat vain osa mahtavasta arktisesta bisneksestä, joka on tulossa Suomen ulottuville, kun Koillisväylä avautuu liikenteelle. TEKSTI Jukka Parkkari 14 ASIANTUNTEMUSTA MEILTÄ löytyy, mutta innostus pohjoisiin projekteihin tuntuu olevan vähäistä . Mukana samassa saattueessa oli myös kaksi vanhempaa teknologiaa edustavaa venäläistä ydinvoimalla kulkevaa murtajaa. Myös Kanadaan on tulossa laiva, joka on suomalaisen suunnittelema.? Pelkästään kyky rakentaa huippuluokan jäänmurtajia ei riitä pääsemiseksi mukaan arktiseen bisnekseen. Se purjehtii jo. Näin on siitä huolimatta, että 2013 päivitetyssä Suomen arktisessa strategiassa on otettu tavoitteeksi Suomen kehittäminen arktiseksi suurvallaksi. Koillisväylän tarjoamat huimat mahdollisuudet on punaisena lankana toimittaja Heikki Haapavaaran teoksessa, joka on onnistunut yhdistelmä uusinta informaatiota tarjoavaa tietokirjaa ja jännittävää matkakertomusta. Korkeasta iästään huolimatta Nordica ja Fennica edustavat edelleen alan huippua, sillä niitä on päivitetty monella tavalla alusten valmistumisen jälkeen
Jarmo Vehkakosken valokuvien perusteella voisi toivoa, että Koillisväylää pitkin kulkevissa laivoissa olisi myös matkustajahyttejä. Jukka Parkkari HEIKKI HAAPAVAARA, JARMO VEHKAKOSKI (valokuvat): Koillisväylä. Pitkä löytöretki tapahtui valaanpyyntialukseksi rakennetulla Vegalla vuosina 1878?1879. Koillisväylällä on pituutta 6 500 kilometriä. Niitäkin Suomessa osataan rakentaa. Kehitys tuo myös uhkia Jarmo Vehkakosken valokuvien perusteella voisi toivoa, että Koillisväylän laivoissa olisi myös matkustajahyttejä. Haapavaara ei unohda kirjassaan lisääntyneen toimeliaisuuden pohjoiselle alueelle tuomia uhkia, jotka kohdistuvat ensisijaisesti herkkään luontoon ja alkuperäisväestöön. Pieniä kansoja on pohjoisilla alueilla nelisenkymmentä ja niiden olot ovat kovin erilaiset. Venäjällä kuitenkin kehnoimmat, Haapavaara arvioi. Venäjä haluaa koko Koillisväylän tiukasti valvontaansa, mitä muut maat eivät hyväksy. Auditorium 2014. 190 sivua. JARMO VEHKAKOSKI 15. Suunnitteilla on erikoisvarustettuja arktisia prikaateja ja pohjoisilla vesillä toimimaan kykeneviä sukellusveneitä on jo tilattu. Seuraavana vuonna laivojen määrä putosi 41:een huonompien jääolosuhteiden vuoksi. Liikenteen ja muun taloudellisen toiminnan vilkastumista odotetaan myös Luoteisväylällä, joka kulkee Kanadan ja Alaskan pohjoisrannikkoa pitkin. Sen edut ovat siis hyvin merkittävät, mutta ongelmana on se, että väylä on suurimman osan vuotta tiukasti jäässä. Pitkin Venäjän pohjoisrannikkoa on tarkoitus rakentaa rajavartioasemien ketju. Koillisväylä-kirja tarjoaa runsaasti tietoa ja seikkailun houkutusta. Koko matkalla on ainoastaan kaksi satamaa, joten maalta apua onnettomuustapauksissa on vain harvassa saatavilla. Ilmaston lämpeneminen lisää liikennemahdollisuuksia Koillisväylällä. Suomea Koillisväylällä maan vain venäläisten jäänmurtajien saattamana. Venäläisten suunnitelmissa on myös valtava määrä öljynporauslauttoja ja -laivoja. Esimerkit Kanadassa paikallinen väestö on jopa mukana luonnonvaroja hyödyntämässä. Presidentti Vladimir Putinin politiikka ja sota Ukrainassa ovat heijastumassa myös arktiselle alueelle. Vuonna 2012 väylää pitkin kulki jo 71 alusta. Satamia, teitä ja lentokenttiä on rakennettava, samoin kuin asuinalueita työntekijöille. Venäjä on siirtämässä sotavoimiaan pohjoiseen. 2012 Koillisväylän jääpeite oli heinäkuun kolmannella viikolla niin ohut, että laivaliikenne voitiin aloittaa. Jos Koillisväylä saadaan ilmaston lämpenemisen myötä laajempaan käyttöön, niin Euroopasta Aasiaan matkaavien laivojen ei tarvitsisi enää kiertää Afrikan eteläkärjen ympäri tai käyttää Suezin kanavaa, jossa on jo tungosta. Kun taloudellinen toiminta arktisella alueella vauhdittuu, niin siellä tarvitaan paljon muutakin kuin uusia laivoja. Se lyhentää Aasian ja Euroopan välistä lai- Koillisväylällä lyhentää Aasian ja Euroopan välistä laivamatkaa 5 000?8 000 kilometriä. vamatkaa 5 000?8 000 kilometriä. Sielläkin on kyse ensisijaisesti arktisten luonnonvarojen hyödyntämisestä. Suomalaisen löytämä väylä Suomalaisten kiinnostusta Koillisväylää kohtaan luulisi lisäävän senkin, että reitin Euroopasta Venäjän pohjoispuolitse Tyynellemerelle löysi Helsingissä syntynyt tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld
Se taas saa joitakin tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi, ei-toivotuksi. En usko, että se on ollut helppoa. Olen venäläinen . Mutta hän ei ole, koska kaksoiskansalaisuuttakin pidetään nyt epäilyttävänä, vatvotaan viidennen kolonnan uhkia . Teen siis sitä mistä suurin osa vain puhuu... Mutta miksi minä joka päivä luen lehdistä kuinka paha Venäjä on. Tiedän, etten lopeta rakastamasta venäläistä kulttuuria, kieltä, ajattelijoita enkä uskomista Venäjän tulevaisuuteen. Tuskin muutun toisenlaiseksi Eilinaksi sen takia, että naapurini alkaa pelätä Venäjän johdon toimia. Hyvin usein unohdetaan, etteivät maan johto, valtio ja kansalaiset ole yhtä ja samaa. Jopa tilanteessa, jossa kansan tuki johtajille on mielettömän korkea, se ei minusta tarkoita omalla kohdallani mitään. Ja ehkä selitykseksi muille, miksi yhteenkuuluvuus on tärkeä myös tänne muuttaneille. Muistan hyvin, kuinka vaikea oli ollut voittaa heidän luottamuksensa. Toisia se vahvistaa, toisia pakottaa sulkeutumaan ja tekee onnettomiksi. vanhat venäläiset ovat löytäneet vahvan yhteenkuuluvuuden suomalaisuuteen säilyttäen siteet venäläiseen kulttuuriin ja kieleen. Kysymyksessä oli tietysti venäjänkielisen vähemmistön tilanne tai oikeastaan suhtautuminen Suomen mediassa vallitsevaan Venäjä-kuvaan. Yritin tapani mukaan vastata ottaen huomioon rauhallisesti sekä moninaisen venäjänkielisen väestön että suomalaisten ristiriitaiset tunteet Venäjään. Yritän ymmärtää niitä, jotka ottavat hyvin henkilökohtaisesti kaiken negaation, mitä kirjoitetaan ja kerrotaan tänään Venäjästä. Entä eurooppalaista. Luulen siis ymmärtäväni, miten herkällä alueella liikutaan, joten ei kannattaisi turhia ilkamoida eikä varsinkaan käyttää sanan säilää omien etujen ajamisessa. Pois sulkeminen on mielestäni hyvin vaarallista varsinkin nuorelle sukupolvelle. tukea antavia ja kannustavia. ?Olen 50-lukulainen kantasuomalainen Hämeestä, mutta aistin lapsuudessani, että en täysin kuulunut hämäläisiin ja syynkin tajusin. Haluan lisätä vielä että työkseni vien suomalaisia yrityksiä ulkomaille. Taannoin yksi tuttavani kirjoitti Facebookissa: ?Venäläisvastaisten kirjoitusten vuoksi olen tänään perunut tietyn lehden tilauksen. Yhdessähän me tätä elämää eteenpäin viemme?. MIETIN TÄÄLLÄ syntyneitä ja kasvaneita lapsia, maahanmuuttajataustaisia, niin kuin virallisissa kirjoissa on tapana asia ilmaista. Vai oliko se toisen polven maahanmuuttajia. Pelko, että uudet siirtolaiset särkevät sen hauraan tasapainon, minkä he ovat luoneet suomalaisessa yhteiskunnassa ennen meitä, on ollut käsiin koskettava. Jotenkin tuntuu, että se pelko on palaamassa, enkä tykkää siitä. On se kolmaskin vaihtoehto, mutta tuskin kukaan toivoo sitä. Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.. Joka päivä negatiivista ja negatiivista, ei mitään positiivista mistään! Miksi maksaisin siitä että joudun lukemaan joka päivä ties kenen nerojen mielipiteet maasta missä olen syntynyt. Onko se omien vai meidän kaikkien etujen ajamista? Olen usein pohtinut, voiko esimerkiksi olla suomalaista venäläisyyttä. Siis se toi- 16 » Voiko esimerkiksi olla suomalaista venäläisyyttä? seuden tunne. Kun yritän puhua tästä, niin usein saan takaisin ehdotuksen lähteä takaisin sinne mistä tulin: ?Miksi te olette tulleet tänne pieneen ?kurjalaan?, olisitte pysyneet siellä ihannemaassanne, jos teille on niin vaikeaa olla meille niin rakkaassa Suomessamme?. ?Meitä pahemmin ahdistuneita evakko -suomalaisia oli noin puolimiljoonaa ja vielä se meistä tarttui lapsiimmekin? Samantyyppiset, ehkä vähemmän korrektit kommentit ovat tulleet hyvin tutuiksi. Onneksi on toisenlaisia palautteita . Mutta joku venäjänkielinen saattaa ahdistua tästä muuttuneesta ilmapiiristä. Oli taas mahdollisuus hämmästellä tätä kuukausi sitten annettuani pienen kommentin televisiossa. kaikki 66 000 ja ne ?tyhmät. Vaikka hän vihaisikin Venäjän politiikkaa ja sen harjoittamaa propagandaa, ihmisoikeusrikkomuksia ja niin edelleen, niin kaikki nämä palikat yhdessä tekevät hänestä heikon ja ahdistuneen. TOISTEN KANTOJEN ymmärtäminen ei tarkoita hy- väksymistä, mutta auttaa näkemään yhdistäviä lähtökohtia ulospääsyksi ahdistuksesta. Ovathan monet taas luopuneet venäläisyydestä, koska he eivät kestäneet ainaista yhdistämistään naapurivaltioon. Kolumni / Eilina Gusatinsky Pelko on palaamassa MIELENKIINTOISTA KUINKA eri tavalla reagoidaan samaan tekstiin tai esiintymiseen. minäkin, perheeni ja ystäväni ovat kaikki pahoja. . Olen nimittäin isän puolelta siirtokarjalaisia. Niin tai näin, heiltä ei saa viedä pois oikeutta tuntea itseään suomalaiseksi, oli heidän taustansa mikä tahansa. turistit jotka tuo rahaa tänne?? Uskoisin, että tällaista purkausta ei olisi ollut, jos kaveri olisi varma omasta asemastaan tässä yhteiskunnassa. Monet tuntemani ns. Siihen tarvitaan meitä aikuisia, viisaita ja ymmärtäväisiä. ja melkein päivittäin lööpeissä on paha ja pelottava naapurimaa esillä
Oulu 95,0 Kannus 92.7 Kokkola 96.7 Pietarsaari 94.6 Kaustinen 103.7 Lestijärvi 99,1 Pihtipudas 87,9 Vimpeli 89,7 Vaasa 103,0 Viitasaari 89,6 Alajärvi 107,9/100,0 Seinäjoki 99,1 Pylkönmäki 90,5 Äänekoski 102,8 Kauhajoki 91,3 Järviradion J ärviirad dion nettikaupasta net tikau aupastta Musiikkia: ? ? ? ? ? ? ? Jussi Roponen Tanssilevyjä Harri Nuutinen Dimitri Isberg Rautalankaa Leif Lindeman Veikko Ahvenainen Tutustu myös: ? ? ? ? CD-postikortit jouluksi Eteläpohojalaanen vitsikirja Helavyö heiluu DatArto MLK-10 Laskutus ja reskontra muistitikulla . Relaxant jalkavoide Kuopio 98,7 Jyväskylä 91,3 Kankaanpää 107,2 Tampere 107,4 Pori 98,3 Riihimäki 104,9 Turku 88,0 Helsinki 103,1 17
He istuvat kerjuukuppi kourassaan, kun sodasta vähemmällä selvinneet juhlivat. Jokapäiväinen kuolema Jos selviää hengissä, palkintona on uusi päivä helvetissä. Tardi » Tardi, koko nimeltään Jacques Tardi, on ranskalainen sarjakuvataiteilija, joka syntyi vuonna 1946. » Tardin sarjakuvien aiheet käsittelevät usein Ranskan historiaa. » Tunnetuimpiin töihin kuuluvat Adèle-sarja sekä Nestor Burma -sarja. » Kirottu sota! ilmestyi ranskaksi kahdessa osassa vuosina 2008?2009. Tardin kirjassa puhutaan kyllä aseista, mutta ei ihailla niiden hienoja teknisiä ominaisuuksia. Kateus haihtuu, kun lentäjäsankari putoaa elävältä palaneena maahan. Kirottu sota! ei ole mitään kevyttä iltalukemista, mutta ehdottoman tarpeellinen se on. Päähenkilön mietteissä esiintyvä huumori on sysimustaa. Tarina on niin vahva, ettei se tarvitse mitään visuaalisia tai kerronnallisia temppuja tuekseen. Mutta sotilaslääkäri saattoi hyvinkin käräyttää itse aiheutetuista vammoista. Siitä sotilas joutui oman armeijansa teloitusryhmän eteen. Teloitettavaksi joutui myös niskuroinnista, asemiensa jättämisestä, pelkuruudesta. JEAN-PIERRE VERNEY: Kirottu sota! Suomentanut Heikki Kaukoranta. Miljoonat miehet kyyhöttivät juoksuhaudoissa. Jos se onnistui, palkintona oli uusi samanlainen päivä samassa helvetissä. Toivonsa menettäneet tappoivat itsensä, kadottivat järkensä tai vahingoittivat itseään päästäkseen pois rintamalta. Heidän joukossaan ovat ne, jotka tilannekartan ääreltä lähettävät tuhat, kymmenentuhatta tai satatuhatta miestä surman suuhun strategisesti tärkeän kukkulan valloittamiseksi. Kotirintama ei tiedä sodan todellisuudesta, siitä pitää sensuuri huolen. Sodan jälkeen raajarikot, silmäpuolet, mielipuolet ovat ikävä muistutus siitä, mitä tapahtui. Pikemminkin näen sen korostavan itse sodan monotonisuutta, jossa kuolema on aina kauhistava, mutta samalla niin jokapäiväinen, että se kuuluu arkeen. Ja monet kuvat ovat niin vahvoja, että ne jäävät pitkäksi aikaa mieleen. Dialogia ei ole lainkaan, vain päähenkilön monologi. Teloitettavaksi saattoi huonolla tuurilla joutua myös ihan kasvatuksellisista syistä: taisteluhengen nostattamiseksi tai muuten esimerkin vuoksi. Sota on aina mieletöntä, mutta ensimmäisen maailmansodan asemasodassa sen mielettömyys näkyi erityisen kirkkaana. Jalava 2014. 136 sivua.. Albumin sivut koostuvat melkein poikkeuksetta kolmesta allekkain olevasta panoraamakuvasta. Tämä ei ole haitta. Ehkä 18 Omassa taiteenlajissaan Tardin sarjakuva-albumi Kirottu sota! on painavimpia sodan järjettömyydestä kertovia puheenvuoroja. Tarina kerrotaan yhden nimeltä mainitsemattoman ranskalaisen rivimiehen silmin, mutta yhtä lailla esiin tuodaan kärsimykset saksalaisten ja muiden osallistujien taisteluhaudoissa. Tardi muistaa myös niitä siirtomaiden miehiä, joita rahdattiin laivalasteittain rintamille kuolemaan eurooppalaisten ?isänmaidensa. B kulttuuri Rinta rottingilla sanomme, että Suomi on vapaa maa, kun sen pitäisi olla vastuuntuntoisten maa. Näyttelijä Tom Pöysti, Jyty 11/2014 Kirottu, kirottu sota » Tardin sarjakuva-albumi on painava puheenvuoro sodan mielettömyydestä. siksi monet sodanvastaisista klassikoista kuvaavat juuri noita liejuisia, pommikuoppien täplittämiä kuoleman kenttiä. Sodan järjettömyys SYKSY 1914 oli hirvittävä. Vaatteet ja varusteet olivat huonot; olihan elokuussa alkaneen sodan odotettu kestävän vain muutamia viikkoja. Mutta se ei päättynyt muutamassa viikossa, vaan jatkui vielä vuosia. Jokainen aamu herätessään miehet toivoivat vain, että he olisivat vielä illalla elossa. Aika ajoin heidät lähetettiin juoksemaan liejuiselle, piikkilankojen katkomalle kentälle kohti vastustajan konekivääreitä. Miehet olivat viluisia, väsyneitä, likaisia ja haisevia. He keräävät kunnian ja suosion. Ne ovat vain esimerkkejä siitä, miten kekseliäs ihminen on kehittäessään keinoja toisten tappamiseksi. Juoksuhautojen miehet saattavat hetken kadehtia verisen sotkun yläpuolella kaartelevia lentäjiä. puolesta. Tardin sodassa ei ole ripaustakaan sankaruutta tai ylevyyttä. Eikä siinä oikeastaan ole jännitystäkään, on vain alistunut halu selviytyä jollakin tavalla seuraavaan päivään ja ehkä jopa sodan loppuun asti. Sankaruudesta puhuvat ne, jotka keekoilevat puhtaissa univormuissaan turvassa ja lämpimässä. Tapahtumat kerrotaan kronologisessa järjestyksessä. Albumiin liittyy tekstiosuus, jossa Jean-Pierre Verney käy läpi ensimmäisen maailmansodan historiaa. Arto Huovinen TARDI
kevyeeseen mumuistelevat runsassanaisesti edesmennyttä taitelijaa. Jokainen hetki saattoi olla viimeinen. Tarina lennättää eteen sarjan ihmisiä ja tilanteita, joita sota-aika heittelee sattumanvaraisesti. Palava kaupunki kertoo musiikin ja draaman keinoin sota-ajan tunteista. Anna-Mari Kähärä on säveltänyt esitystä varten autenttisia sota-ajan tekstejä suomalaisilta runoilijoilta. 450 sivua. VIIMEISET SANAT Juice Leskisen viimeisestä päivästä ja matkasta täältä pois Antti Heikkinen kirjoittaa taidokkaan reportterin tavoin: ?Ambulanssin saapuessa Juice sai suustaan enää yhden lauseen. Hän katsoi anovasti vaimoaan ja sanoi viisikymmentäkuusi vuotta kestäneen maallisen vaelluksensa viimeiset sanat: . Sitten kun tähän kaikkeen JUHANI JUICE LESKISEN yhdistyi tää verbaalinen voimistelu, niin kyllä mä kiinnostuin. kuten moojaan ik a Vaikka Heikkinet muutkin tytn e n Kuoli en n nen tunnustautöystävät . 1985) on kirjoittanut sen elämästä autenttisuuden maun, ihailemastaan toisesta savolaisesta, tulee monien höpinöiden julkaisemiJuankoskella syntyneestä sen tarpeellisuutta helposti Leskisestä ainutkerkritisoineeksi. taisen ja herkän eläEsimerkiksi Leskimänkerran nimeltä sen kouluajan heila, Risainen elämä. Anna . Vanhoista myyteistä sekä historiallisista ja biologisista tosiasioista hän rakentaa taas yhden pelottavan tulevaisuudenkuvan. Tämä musiikin ja draaman liitto vie yleisön keskelle vuoden 1944 Helsinkiä. Esityksen ohjaa Taru Mäkelä ja rooleissa nähdään Reetta Ristimäki, Suvi Isotalo, Kari Hevossaari ja Sinikka Sokka (kuva). PALAVA KAUPUNKI. Satiirisuus, ironisuus, kaikki nää löytyi sieltä ujosta, pitkätukkaisesta ja savolaisella tavalla kierosta kundista.? Legendaarinen epälaulaja M. Lähtö oli nopea, Juice vain nukkui pois.? 19. Uutuusteos Kurganin varjot luottaa vahvan tarinan voimaan ja onnistuu. Ja valitettavasti hän perustelee väitteensä niin monilla tutkimustuloksilla, että Mustanmeren muuttuminen tappavaksi kaasuksi taitaa olla mahdollista. » KURGANIN VARJOT on jännitystä, biologiaa, myyttejä ja kielitiedettä. se olikin varmaan aika siunaukongelmiensa kanssa taisteleva nero. sellista. Tammi 2014. Se on ehdoin tahdoin tehtyä, eikä pidä surkutella sitä lopputulosta, koska se on sitä mitä tilattiin.? ANSIOKKAINTA HEIKKISEN Jouko Huru ANTTI HEIKKINEN: Risainen elämä. Juice Leskinen 1950?2006. Aluksi kirjaa lukiessa tuntuu, että Isomäki on innostunut liikaakin kielitieteellisistä havainnoistaan, mutta alkupuolen esitelmät jatkuvaa liikettä ilmaisevista indoeurooppalaisista kielistä kannattaa kyllä lukea tarkkaan. Se riittää ilman trillerimäisiä kiihdytyksiä ja jarrutuksia. Juice Leskinen vuonna 2008. KURGANIT OVAT euraasialaisia muinaishautoja, jotka kätkevät sisälleen muinoin kukoistaneiden sivilisaatioiden salaisuuksia. joka kuitenkin kuoli liian varhain pienen heiveröisen ihmisen tavoin. Oman tekstinsä lopun kruunuksi Heikkinen on laitattanut Juicen omalla käsialallaan kirjoittamia rivejä lauluistaan ja itsestään: ?Mun biisit jää mun jälkeen, sen mä tiedän?. ?Ja kuka hyvänsä laittaa elämänsä risaiseksi, niin varautukoon siihen, että elämästä tulee risainen. Leskijäljen suomalaiseen . Anna viiniä. Ambulanssimiehet kielsivät, Juice ei viiniä saanut. 347 sivua. Isomäen haastattelu sivulla 24. Herkkä elämäkerta Juice Leskisestä » Fani ei pyhitä, vaan kertoo paikoin inhorealistisestikin taiteilijan elämästä. (1950?2006) Ylevöittävästi hän sanoo, että Leskikuolemasta tulee maanantaina 24. sestä pursunnut lämpö, ystävällisyys, marraskuuta kuluneeksi kahdeksan auttavaisuus sekä rakastamisen halu hakevat vertaistaan. vuotta. Meksikossa on tuhansia vähän kartoitettuja rakennuksia, jotka kuitenkin kertovat elämän loppuneen lyhyessä ajassa. Ei kukaan Suomessa ole tehnyt undergroundia Jarkko Laineen, Markku Innon ja minun jälkeen.? Juice-kirjassa on ehkä rivien väliin kirjoitettu ihmettely siitä, miten pienestä Juhanista tuli suuri Juice . A. Numminen on lausunut arrogantisti Leskisestä, että ?ei meistä kukaan häntä niiden näytenauhojen perusteella lahjakkuutena pitänyt, mutta piristävänä ilmiönä toki. Sari taputti paareilla makaavaa miestään jalkaan ja sanoi, että kaikki menee hyvin. Ambulanssissa Juice menetti tajuntansa.? ?Juice Juhani Leskinen kuoli 24. marraskuuta Tampereella. Voisiko myös meidän sivilisaatiotamme kohdata äkkiloppu, ja jos, niin miten? Risto Isomäen skenaariossa Mustallamerellä käynnistyvä ekologinen muutos muuttuu samanlaiseksi tappajaksi kuin eurooppalaisten Meksikoon tuomat taudit intiaanikansojen parissa. Undergroundista niillä nauhoilla ei kuitenkaan ollut kyse, kuten ei Juicen tuotannossa muutenkaan. Ilmaston lämpeneminen, haihtuvuus, kasteluveden lisääntynyt käyttö ja vesistöistä hapen syövät lietepäästöt vastaavat yhteisvaikutukVoisiko myös sellaan pahimmassa meidän sivilisaa- tapauksessa intiaanitiotamme kohdata kansat tuhonneita tuberkuloosia, in?uensäkkiloppu? saa ja eri rokkotauteja, jos Isomäkeä on uskominen. TEATTERI AVOIMISSA OVISSA saa helmikuussa kantaesityksensä Finlandia-ehdokas Sirpa Kähkösen näytelmä Palava kaupunki. Näytelmä on kollaasi, tunnelmiaan ja näkökulmiaan vaihtava tarinoiden kaleidoskooppi. Ensi-ilta 10. Se tuo katsojan eteen viipaleita tilan- teesta, jolloin Helsinki eli suuren valomerkin aikaa. 2015 teatteri Avoimet Ovet, Erottajankatu 5, Helsinki. SIRPA KOSKINEN Kirjat Viimeisellä rannalla RISTO ISOMÄKI on yhdistänyt kolmessa ekotrilleriksi luokitellussa romaanissaan taidokkaasti maailmanparantajan ja jännityskirjailijan roolit. Siltala 2014. Se tonkii paiLeskisen kanssa. Juice oli kuulemma koin ehkä turhankin valittanut, ?että mä en inhorealistisesti Leskisen elämän tunkioita. anna sen ees pussata?. Mutta rocksankarin ruumiinMielenkiintoista sen sijaan on lukea, mitä Suomi-rockin kummiavaukseen on varmaan omat syynsä. setä, Love Recordsin yksi perustajaNiistä lukijakunnan pohjattoman jäsen Atte Blom on muistellut ensiuteliaisuuden tyydyttäminen ei liene vähäisin. Vaikka runsaat siikkiin. Nuori nilsiäläinen toimittaja Antti muistelusitaatit luovat kirjaan LeskiHeikkinen (s. Sarasvatin hiekkaa -romaanista (2005) alkaen hän on puhtaan jännityksen rakentajanakin noussut Suomen kärkikaartiin. Enää Isomäen ei tarvitse kosiskella lukijoita takaa-ajoilla ja viime hetken pelastuksilla. Säveltäjä, sanoittaja ja laulaja Leskinen jätti varhaisesta poismeKirjaansa varten Heikkinen on nostaan huolimatta lähtemättömän tehnyt satoja haastatteluita. Isomäellä on yllättävä teoria siitä, miksi länsimainen ihminen elää kuin tuhotakseen itsensä. Romaanin loppu jää avoimeksi, mutta on varovaisen toiveikas. Kai Hirvasnoro RISTO ISOMÄKI: Kurganin varjot. saa e is eiverö tuu Juice-faniksi, pulista paljon yhpienen h in. o v a t hänen kirjansa ei dentekeviä juttuja n e ihmis ole Leskistä pyhitseurustelustaan tävä. nimenomaan sen sukulaiset, ystävät ja työtoverit suomenkieliseen . Paljastukset ovat varmaan vaikutelmaansa Juicesta: villinneet kirjan myyntiä. ?Hahmotin Leskisen tyyppinä, joka puhuu todellisuudesta ja maaHEIKKINEN KIRJOITTAA, että Leskinen ilmasta, asettaa kysymyksiä ja kyoli hankala, rikkonainen, yksinäiseenalaistaa, mutta ei anna vastauknen, itsepäinen ja henkilökohtaisten sia . 2
Juha Hurmeen esiin nostama . tuli samaa kyytiä tuomiorovasti ja ?domkapitelista. Heti kotiin päästyään hän toteutti hiilikaivoksessa kypsyneen haaveensa ja hankki oman (vangitun) punatulkun. ja 20 » Syystalvesta pihoihin tupsahtaa punatulkku, joka ennustaa pyryä ja kuolemaa. kansan suussa paljon myöhemminkin punakupulintu, suojapulmunen, kuolemanlintu tai kuolinvarpunen, mutta ?talven ruusun. Ranskassa taas kehitettiin samoihin aikoihin ?serinette?, veivattava urkulaite, joka huijasi punatulkkuja ja muita häkkilintuja laulamaan. Saksalaiset lähestyivät punatulkkuasiaa vähän tieteellisemmin. ja ?tulkusta. Italiassa se on ?duomo?, Saksassa ?Dom?, Unkarissa ?dóm. Juteinia pidetään suomenkielisten kirjailijoiden esikoisena, mutta siinä missä Hornborgin pääteos oli valistushenkistä proosaa, Juteini suolsi sellaisia pilkkarunoja kuin Kiwi-piirros Häpy-patsaassa Suomen oppineille. Valtaherrojen silmätikuksi joutui vain Juteini. loso?oista. ?Et sinä enään minua tunne. Tuomiopäivä ja tuomiosunnuntai viittaavat viimeiseen tuomioon, kun taas tuomiokirkolla, tuomiorovastilla tai tuomiokapitulilla ei ole tuomitsemisen kanssa mitään tekemistä. Näiden viattomien sanojen lähtökohtana on latinan ?domus?, talo ja koti, jonka sisustajat muistavat Domuskeittiöistä ja maalaisylioppilaat Domus Academican kahden hengen ja kahdeksan neliön loistolukaaleista. Ongos se mahdollista?? punakupulintu kyselee romuluiselta käeltä, jonka hän on poikasesta kasvattanut. olivat yhteiskunnallisia satiireja. Villeimpänä Hornborgin huumori rehotti Turun Wiikko-Sanomissa vuonna 1831 ilmestyneessä runossa, jossa herttainen morsian ei ole, taivaan kiitos, lipilaari, öykkäri eikä lakkari. Liberalismin kannattajaksi morsmaikkua tuskin epäiltiin, mutta Raamatun kielessä lipilaari tarkoitti lavertelijaa ja öykkäri pöyhkeilijää. Kuten käki munii pikkulintujen pesiin, käensieluinen ihminen käyttää toisia hyväkseen, Hornborg, Pohjolan Aisopos, evästää. ?Kaksisataa vuotta sitten Suomi kuului valtioon, jonka väestöstä puolet oli maaorjia. Läntisessä Suomessa lintua kutsutaankin tuomioherraksi ja pohjoisessa tuomiherraksi, vaikka ruotsin ?domherre. Linnun taidot ylittivät kaikki odotukset, sillä se oppi sävelmät nopeammin kuin etevä opettajansa. MEIKÄLÄISISSÄ TEKSTEISSÄ punatulkku oli 1800-luvun puoliväliin asti ?punarinda. ja ?Huomenna on raapulapaiva?, mutta alkuperäistä väärinkäsitystä sietää vähän vakavamminkin pohtia. Suomen kielessä on kahdenlaisia tuomioita. tuomiokapituli. Käännösvirheet vastasivat hyvin sitä kuvaa, jonka kirkko halusi itsestään antaa. Kirkon mielestä mies oli kerettiläinen ja kenraalikuvernöörin mielestä kapinallinen, joten vuonna 1829 (poikkeuksellisesti ruotsinkielinen) mietekirja Anteckningar af tankar poltettiin parhaaseen natsityyliin Vanhalla raatihuoneentorilla Viipurissa. JUTEINI MUUTTI vasta aikamiehenä Viipuriin, mutta Horn- borg syntyi vuonna 1774 Viipurin eteläpuolella Koivistolla ja opiskeli Pietarissa kirurgiksi. Faabelikokoelman konstikas otsikko . Jaakko Juteini elämäntyönsä tekivät. Ja mitä opimme tästä. Jürgen Nicolai, ornitologi ja suomeksikin käännettyjen määritysoppaiden tekijä, vapautui sotavankeudesta vuonna 1947. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Punatulkku, tuomari ja pappi ?TANAN ON Dolmio-paiva?, italialainen isänukke honot- taa televisiossa ja ojentelee pastakastikepurkkia. vastaa kuitenkin ajan monisanaista tyyliä. ?Lupilupaisen. ja Ruotsissa ?domkyrka?. Masennukseen taipuvaisessa Suomessa joku ahdistunut sielu ei sanan sisältöä hoksannut, vaan käänsi ?domkyrkan. Hornborg johti kieli poskessa metsänhaltija Lupi-Lupasta, jolta aneltiin pyyntionnea lausumalla: ?Anna Ukko uuhiasi, Lupi-Luppa lampaitasi.? Kun Lupi-Luppa muistutti antiikin lehtojen satyyreja ja satyyreilla oli toimintaohjeenaan satiiri (kuten Samuel Beckett huomautti), ?lupilupaiset sadut. Vaikka mainostaja, Mars-patukoista parhaiten tunnettu amerikkalais?rma, ei pakokauhuun varmaankaan pyri, suomalaisten korvissa Dolmio-päivä kuulostaa tuomiopäivältä. Mainoksesta on väännetty monenlaista vitsiä: ?Tanan on solmiopaiva?, ?Tanan on Gambina-paiva. täytyy olla runoilijain päästä lähtöisin. tarkoittaa tuomiokirkon pappia eli kaniikkia. Papiksi punatulkun tekevät musta päähine, punainen rintamus ja arvokas käytös, mutta mistä suomalaiset keksivät tulkun. Niinkin myöhään kuin vuonna 1958 lisättiin löylyä sijoittamalla marraskuun loppupuolelle erityinen tuomiosunnuntai. Nimi lainattiin Ruotsista, missä ?domssöndagen. Lakkari oli panettelija, ?kuin käärme, joka lumoomatta pistää?. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Wähän totuutta, Kolmessa Jako-Luokassa, Paljasta lupilupaisia satuja . oli ollut vuodesta 1921 lähtien kalenterissa, mutta kun ruotsalaiset kevensivät päivän 1980-luvulla ?Kristus konungens dagiksi?, suomalaiset pitävät tuomiosunnuntain helvetinkauhuista edelleen kiinni. SYYSTALVESTA PIHOIHIN tupsahtaa punatulkku, joka en- nustaa pyryä ja kuolemaa. tuomiokirkoksi. hersyneet sananmuunnokset. Typertynyt punakupulintu esiintyy myös Herman Emanuel Hornborgin vuonna 1818 julkaisemassa faabelikokoelmassa, joka ammensi Jean-Jacques Rousseaun ja John Locken . ?Domprostista. Ajatus, että tämä teksti ilmestyisi suomeksi, oli mahdoton kuin kuumatka?, kielentutkija Janne Saarikivi kirjoitti taannoin. Saarikiven sanat kuvastavat sitä ilmapiiriä, jossa Hornborg ja . Myös piispankirkkoon yhdistettiin niin lämpimiä tunteita, että sitä alettiin kutsua ?kodiksi?. Leikkaussaleihin kyllästyttyään Hornborg lähti Turkuun, luki papiksi ja pysytteli kuolinvuoteensa 1843 saakka Uudellakirkolla, Kannaksen rannikkopitäjässä. Venäläisen Suomen syntyperäisenä asukkaana Hornborg osasi useita kieliä, myös suomea, joskin sen kirjallinen muotoilu tuotti ymmärrettäviä vaikeuksia. Yksitotiselta kuulostava ääni (bytt, bytt) oli jonkun mielestä ehkä tulkutusta eli urputusta, mutta vallan hyvin tulkku voisi olla yhteydessä myös tulkkiin, sillä koiraspuolinen punatulkku on lahjakas matkija. Englannissa julkaistiin vuonna 1717 nuottikirja The Bird Fancyer?s Delight (Linnunystävän ilo), johon oli koottu punatulkulle, hempolle, kottaraiselle, leivoselle, satakielelle ja papukaijalle sopivia kappaleita. Aivan oma lukunsa ovat ornitologien alatyyliset, ?punasta