8 / 2025 Israel nälkiinnyttää tahallaan Hoivan teoria ja käytäntö Sivu 36 Sivu 54 Tähän ei Tekoäly pysTy. Sivu 13. 20.8.2025 / 10 € ku.fi N YksIN Vietämme enemmän aikaa yksin kuin koskaan aikaisemmin
israEl nälkiinnyttää taHallaan 36 Vuosikymmenien ajan Israel rajoitti ruoan vientiä Gazaan kunnes siirtyi nälkiinnyttämiseen. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. sisältö 8/2025 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Erikoisia EHdotuksia Hoivakriisiin 08 koskEla pErää pääministEriltä ryHtiä 10 valtionbudjEtti idEntitEEttipolitiiikan välinEEnä 12 missä kaikki muut. poliittinEn tilannEkatsaus 43 KU keskusteli Paavo Arhinmäen kanssa. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. vaikEita aikoja itä-afrikassa 38 Pintaa syvemmältä. sotEbisnEs kukoistaa 28 Hyvinvointialueet kurovat alijäämiään umpeen, mutta yksityinen sotebisnes lihoo. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala (puheenjohtaja) Anna Mäkipää (varapuheenjohtaja) Saila Ruuth Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Tuula Kärki (henkilöstön edustaja) Risto Kalliorinne (varajäsen) Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. libEraali fantasia 48 Televisiosarja West Wing on täydellinen fantasia sarja politiikkanörteille. pakofantasia ilmastosta 20 Tutkijoiden mukaan päästöjä ei voi jättää vähentämättä. 3 ”Hallitus on toimintakyvytön” 07 Onko pääministeri kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten vanki. kiina naapurina 23 Kiinan voimistuminen näkyy Suomeen asti. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. 13 Indikaattorien mukaan eristäydymme muista. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. israEl ulkoisti ruoka-avun 33 Sadat surmatut avunhakijat vievät huomion laajemmasta tuhosta. kolumni 57 Noora Kotilainen työläiskirjailija ja pasifisti 58 Leo Ågren kuvasi köyhälistön arkea, sisällissotaa ja esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa. kalEvi suomElasta ElämäkErta 52 ”Aivojen, ei jalkojen liike.” kaikki tarvitsEvat Hoivaa 54 Tutkijat vaativat uudistuksia hoivan ehdoilla. rakEntEEt uusiksi 40 Jean-Luc Mélenchon luonnostelee vallankumousta. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Painopaikka PunaMusta 2025
Ajatuksen pahin ongelma on, ettei niin voi enää jatkaa. Miljardit lentävät sinne ja tänne, kun demarit, kokoomus ja muut lupaavat talouden tasapainottamista. Jostain on saatu exceliin sopiva kulmakerroin, jolla esitykseen on saatu hieno graafi. E i ole ihme, että epävakaina aikoina nostalgia vetää. Ranskalainen Alexis de Tocqueville kirjoitti 1800-luvun alkupuolella tehdyssä Demokratia Amerikassa -teoksessaan: ”Ihmiskunta on valtavassa sekaannuksessa, jonka keskellä kukaan ei pysty sanomaan, mitkä vanhoista instituutioista ja muinaisista tavoista jäävät jäljelle ja mitkä lopulta häviävät.” Nykyisessä myllerryksessä voi todeta, että hyvin sanottu. Hallitus tekee lisää leikkauksia, mutta velkaantuminen jatkuu. Julkinen talous on alijäämäinen, investointitarve iso, demografinen paine kasvaa, ja talousajattelu on viritetty kasvun varaan. Jokainen yhteiskunta on historiassa taatusti ajatellut, että tämä on nyt lopullinen – tästä ei meno enää muutu. Toisenlainen maailma ei ole mahdollinen, se on varma. Luokkayhteiskunta on täällä taas. Äärioikeisto hakee menneestä voimaa, keskustavasemmisto ja -oikeisto puolestaan kaipaavat hyvin lyhyeksi jäänyttä vakauden aikakautta. Orpon projekti on vielä kesken.. Se teki muutamista upporikkaita ja palautti eriarvoisuuden. Eikä vielä ole edes mainittu ekologista kriisiä. Jo pyörii helvetinkone kapitalistinen! Mutta ei toimi, sanoo epäilijä. 4 NostalgiaN uhrit pääkirjoitus Eduskuntavaalien jälkeen valtaan nousee hallitus, joka lupaa velkaantumisen loppuvan. Vasemmiston näkökulmasta turmiollista on, että suurimman hyödyn tästä kerää tällä hetkellä järjestelmää vastaan käyvä äärioikeisto, joka ei tarjoa oikeastaan mitään tilalle. suomessa vaihtoehdottomuus näkyy nykyisessä talouspoliittisessa keskustelussa. Jussi Virkkunen Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja. Lopputulosta on suhteellisen helppo veikata. Muutaman kymmenen vuotta pyörinyt uusliberalistinen ikiliikkuja on rikki. Vuotta myöhemmin Starmer on menettänyt kaiken suosionsa, ja maan suosituin puolue on nyt äärioikeistolainen Reform-puolue. Valtiovarainministeriö esittelee kalvoja, kuinka juuri sen hallituksen toimet auttavat hillitsemään velkaantumista. Toinen asia on sitten se, että se voi olla huomattavasti huonompi kuin nykyinen. Starmer kuten muutkin keskustavasemmistolaiset ja -oikeistolaiset poliitikot kauppaavat pahasti hapantunutta politiikkaa. Molempien katsantokanta on jopa huvittavalla tavalla väärässä. Sen voisi tiivistää ajatukseen, että yritetään jatkaa niin kuin ennenkin. Aina se on muuttunut, ja siksi nykyinen historiattomuus on hämmästyttävää. Ensinnäkin nykyinen malli on menettänyt tai menettämässä ihmisten luottamuksen. keväällä kauhisteltiin hallituksen kehysriihen päätöksiä. Sitä ei vain kuulu, mutta sitä odotetaan kuin Godot’ta. Vasemmiston taipumus puolustaa murtuvan hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita on ymmärrettävä, mutta katse on siirrettävä eteenpäin. Ei tulevaisuus ole kadonnut, vaikka keskustavasemmisto ja -oikeisto ovatkin menettäneet sen kuvittelemisen kyvyn. Syksyllä aletaan kauhistella, kun hallitus alkaa runnoa niitä eduskunnasta läpi. Keskustavasemmistolaisen Keir Starmerin vaalivoitto Britanniassa oli useamman analyysin mukaan osoitus, että ”tolkun politiikka” toimii. Katsoo sitten Saksaa, Britanniaa, Ranskaa tai Italiaa tai melkein mitä tahansa eurooppalaista maata, on ongelmavyyhti sama
5 HETKI ON NYT 01 ajassa Tasavallan presidentti on valmis tunnustamaan Palestiinan, kuten moni muukin maa. Israelin Gazassa tekemää kansanmurhaa tunnustaminen ei pysäytä, mutta symbolisena eleenä se olisi tärkeä. Kuva: LehtiKuva/aFP/eyad BaBa
Yhä harvempi tekee osa-aikatYötä Le h tik u va /a n tt i a im o -k o iv is to. Puolella kokoaikatyöhön siirtyneistä syy oli se, että työnantaja tarjosi kokoaikatyötä. Moni kyselyn vastaaja lopetti osaaikatyön ja jäi kokonaan työttömäksi nimenomaan lakimuutoksen vuoksi, sillä osa-aikatyön kannattavuus heikkeni. Sen sijaan niillä, jotka olivat lopettaneet osa-aikatyön, selkeästi suurin syy (63 prosenttia) lopettamiselle oli se, että soviteltu ansiopäiväraha pieneni liikaa lakimuutoksen myötä. Lakimuutoksella oli voimakkaampi yhteys osa-aikatyön lopettamiseen kuin kokoaikatyön aloittamiseen. 6 ajassa SuojaoSan poiStaminen työttömyysturvasta on näkynyt osa-aikatyötä tekevien kohdalla niin, että yhä useampi päätyi lakimuutoksen vuoksi työttömäksi kuin kokoaikatyöhön. Kyselyyn vastasi 2720 YTK:n jäsentä, jotka ovat viime vuonna työskennelleet osa-aikaisesti. Tämä käy ilmi tuoreesta YTK Työttömyyskassan kyselystä. Ennen lakimuutosta työtön saattoi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienensi työttömyysetuutta. Nyt kaikki työtulot pienentävät ansiopäivärahaa, mikä on heikentänyt osa-aikatyön taloudellista kannattavuutta. Kehitys johtuu viime vuonna voimaan tulleesta lakimuutoksesta, joka poisti sovitellun työttömyyspäivärahan suojaosan
hallituksen?kaatumisen?pelossa?olla. jättää?siellä?Palestiinan?tunnustamatta,. Petteri Orpon?(kok.)?toimintaan?asian?suhteen: Le h tik u va /M ik k o St ig. ja?kd:n?keikuttaa?venettä?ja?päättää. –?Israel?rikkoo?räikeästi?kansainvälistä?oikeutta?muun?muassa?käyttämällä. kansanmurhan?lopettamiseksi,?voidaan. ”tekevänsä?kaikkensa”?tilanteen. toimeenpantu,?Kivelä?sanoo. yhtä?ainuttakaan?vaikuttavimmista. laajentaminen?Gazassa?voi?johtaa. aikaan?pääministeri?Orpo?ja?ulkoministeri. tunnustamista?pitkin?kesää Puolueen?puheenjohtaja,?kansanedustaja?. palestiinalaisille.. facebook Europarlamentaarikko Merja Kyllönen Facebookissa 8. YK:n?edustaja?varoitti?elokuun. tulee?tehdä?nyt.?Hän?on?tyytymätön. kansanedustaja Mai Kivelä?muistutti?. siitä,?että?tilanne?Gazassa?on?painajaismainen.. alussa?siitä,?että?Israelin?hyökkäyksen. ovat?vaatineet?aktiivisesti?Palestiinan. nälkiinnyttämistä?aseena?ja?tappamalla. on?täysin?toimintakyvytön?tämän. Syyskuussa?pidettävässä?YK:n?yleiskokouksessa?on?tarkoitus?käsitellä. –?Sanat?eivät?enää?riitä.?Samaan. –?En?ymmärrä,?mitä?tässä?enää?odotellaan.?On?selvää,?että?Israel?toteuttaa. keinoista?Israelin?pysäyttämiseksi?ei?ole. tekemättä?mitään?Gazassa?tapahtuvan. Minja Koskela totesi,?että. Palestiinan?valtio?olisi?pitänyt?tunnustaa?aikaa?sitten,?mutta?viimeistään?se. Valtonen?kehtaavat?sanoa. Kun saa tarpeeksi monta iskua vasten kasvoja, ymmärtää kilttikin ihminen lakata kääntämästä toisen posken, kääntää selkänsä ja jatkaa matkaansa. ulkopuolelle. kriittisen?ulkopoliittisen?ja?kansainvälisoikeudellisen?kysymyksen?äärellä,. Petteri Orpo VaseMMistoliiton kansanedustajat . Myös kansanedustaja . ei?ole?mitään?tekemistä?arvojen?kanssa. elokuuta on?perussuomalaisten?ja?kristillisdemokraattien?panttivankina.. –?Seurauksena?maamme?hallitus. 7 –?Jos?Orpo?antaa?perussuomalaisten. Pia Lohikoski. arvioi?näyttävän?siltä,?että??pääministeri. gazalaisia?siviilejä?ruoka-avustuspisteille. Gazassa?systemaattista?kansanmurhaa,?Kivelä?sanoi. Kaikki ihmiset eivät ole ansainneet sinun hyvyyttäsi ja ystävällisyyttäsi. todeta,?että?arvopohjaisella?realismilla. pääministeri. Siinä kylliksi opetusta yhdelle ihmiselämälle. TuuLa KärKi ajassa OnkO pääministeri kristillisdemOkraattien ja perussuOmalaisten vanki. lievittämiseksi,?mutta?tosiasiassa. Palestiinan?tunnustamista.?Jos?Suomi. päätyy?se?perinteisen?viiteryhmänsä. Lohikoski?sanoi. katastrofaalisiin?seurauksiin?miljoonille
Kolme neljästä omaishoitajasta on tälläkin hetkellä naisia. Omaishoitajista vain joka seitsemännellä on sopimus hyvinvointialueen kanssa. Ehdotus liittyi keskusteluun julkisen talouden tilasta ja sen vaikutuksista vanhusten erityisesti ympärivuorokautiseen hoivaan. 8 Varman toimitusjohtaja Risto Murto ehdotti loppukesästä, että vastuuta vanhusten hoivasta vieritettäisiin yhä enemmän jälkeläisten vastuulle myös taloudellisesti. Kuva: Miia-Mari Virtanen. Murron keskustelunavausta kritisoitiin muun muassa siitä, että käytännössä hoivaajiksi päätyisivät pääasiassa naiset, joiden työurat ovat jo nyt sirpaleisempia sekä eläkkeet ja palkat pienempiä kuin miesten. Erikoisia Ehdotuksia hoivakriisin ratkaisuksi Kolme nostoa 1. Nykyisten kolmekymppisten sukupolvi on niin ikään ensimmäinen, jonka ansiotaso jää vanhempiaan matalammaksi. Monet hallituksen tekemät päätökset ovat nurinkurisia tähän ehdotukseen nähden. 3. Hallitus on esimerkiksi lakkauttanut vuorotteluvapaan, jota moni läheistään hoivaava tarvitsisi, ja toisaalta heikentänyt hoitajamitoitusta eli käytännössä hoidon laatua laitoksissa. Monet aikuiset lapset huolehtivat ikääntyneistä vanhemmistaan jo nyt. 2
Perheet kantavat vastuuta jäse nistään monin tavoin. Kansanmurhaajien oikeudet ajavat edelle. OrpoPurran hallitus viittasi molem mille kintaalla. 9 Politiikan vetomittari Perussuomalaisille on hallituksessa käynyt vaikka mikä, kun työntekijöiden oikeuksia on heikennetty. Usein sanotaan, että yhteiskun nan sivistys mitataan siinä, miten se pitää huolta heikoimmista. Siksi vasemmistoliitto kannattaa verotuksen progressiivisuuden vahvistamista ja rikkaiden osal listumista nykyistä enemmän yhteisiin talkoisiin, joiden tulokset nähdään vahvempana hyvinvointi valtiona. Olkaamme iloisia siitä, että Suo messa voi elää terveenä pitkään! Pe tt er i K iv im ä K i W iK im ed ia /C C BY -S a 3.0 va Se m m iS to lii tt o /a n tt i Y r jö n en. Omaistaan hoitavat ovat etupäässä yli 75vuotiaita naisia. teppo Kröger Yhteiskuntapolitiikan professori, Jyväskylän yliopisto vastuu vanhushoivasta kuuluu koko yhteiskunnalle. Hoivaköyhyys – jääminen ilman riittävää apua ja hoivaa – lisääntyisi ja johtaisi monen vanhuksen elä mänlaadun ja terveyden romuttu miseen. Kun puhutaan siitä, kenelle kuuluu vastuu vanhusten hoivasta, vastaus lienee, että meille kaikille. Yksi konkreettinen esimerkki vanhuk siin kohdistuvasta leikkauksesta on vanhuspalveluiden hoitaja mitoituksen höllentäminen. Mutta käytännössä on mahdotonta jättäytyä työelämästä siinä vaiheessa, kun hoidon tarve on ympärivuorokautista. Marinin hallitus kiristi hoitajamitoitusta varmistaakseen hoivan laadun ja hoitohenkilökunnan jaksamisen. Vastuu tästä on valtiolla ja hyvinvointialueilla. Juuri tämä sairauden loppuvaihe edellyttää yhteiskunnalta nykyistä suurempaa panostusta. ajassa Kenelle Kuuluu vastuu vanhushoivasta ja miKsi. Kuten laadukkaana, julkisesti tuotettuna vanhusten huoltona. On muistettava, että vanhuus ei ole sairaus. Vakuu tusjohtaja Murron ”avaus” siitä, että lasten on hoidettava vanhem pansa, osoittaa tietämättömyyttä. Omaishoi tajia on Suomessa noin 350 000, mutta vain noin 50 000 on tehnyt sopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Oikeistohallitus on päättänyt heikentää sivistyksen edellytyksiä leikkaamalla hoivasta. Yksilön ikääntyminen on osa normaalia elämänkulkua, ja väestön ikäänty minen on yhteiskuntarakenteelli nen prosessi, jonka seurauksista yhteiskunnan kaikkien eri sektorien tulee osaltaan ottaa vastuuta. Tätä viimesijaista kokonais vastuuta ei mikään muu taho voi kantaa. minna lindgren Kirjailija ja toimittaja vastuu kuuluu kaikille niin vanhusten hoivassa kuin kaikessa heikoimpien auttamisessa. Iso ei kuuluu, kun puhutaan Palestiinan tunnustamisesta. Heidän jaksamiseensa on panos tettava enemmän, ei rahakorvauk sella, vaan konkreettisella avulla, kotikäynneillä, apuvälineillä, tiedol la, seuralla, vapaahetkillä, mahdolli suudella harrastuksiin. 80 prosenttia yli 80vuotiaista ei tarvitse arkeensa mitään apua. minja KosKela Vasemmistoliiton puheenjohtaja suomi on ikääntyvä maa. Yksityiset palvelut tulevat joidenkin kohdalla kysymykseen, mutta julkista sektoria tarvitaan tasaamaan eri arvoisuuksia ja varmistamaan avun saaminen kaikille, myös niille, joilla ei ole läheisiä perheenjäseniä tai taloudellisia edellytyksiä yksityis ten palvelujen käyttöön. Muistisairaudet koske vat vain vähemmistöä ikäluokista. Siirtyminen ympärivuorokautiseen hoitoon on tehtävä helpommaksi. Yksillä asiat hoituisivat edelleen suhteelli sen hyvin, mutta toisilla eivät. Mikäli se jätetään perheille, seurauksena on merkittävä eri arvoisuuden lisääntyminen. Useimmat lapset hoitavat vanhem piaan jo nyt. Tämä on arvovalinta, joka näkyy paitsi hoitohenkilökunnan huonompana jaksamisena ja vanhustenhuollon heikentymisenä, myös julkisessa keskustelussa. Silti OrpoPurran oikeistohallitus on päättänyt saksia nimenomaan sosiaali ja terveyspalveluista. Lisäksi moni keskiikäinen nainen jäisi pois työelämästä kokopäiväiseksi omaishoitajaksi, mikä sekin lisäisi taloudellista eri arvoisuutta väestöryhmien välillä
1 ajassa Seuraa SomeSSa! Instagram @kansanuutiset fb.com/kansanuutiset Facebook Youtube @KansanUutiset blueskY @ku.fi
elokuuta. Se, että Purra kopioi toimintansa rapakon takaa, on Koskelan mukaan Orpon heikon johtajuuden mahdollistamaa. Petteri Orpo on osoittanut heikkoa johtajuutta ensimmäisen hallituskesän rasismikohusta lähtien. Tuula KäRKi ”Heidänpolitiikallaanonvakavia seurauksia kansalaisten hyvinvoinnille.” A n tt i Y r jö n en. Hän arvioi, että Riikka Purran sooloilu on osoitus Petteri Orpon johtajuuden puutteesta. Pääministeri Petteri Orpo puolestaan edustaa kokoomusta. Mutta tämähän on ihan tavallinen toimintatapa oikeistopopulistiselle puolueelle: Trump haluaa lopettaa opetusministeriön, Purra haluaa lakkauttaa opetushallituksen, Koskela toteaa ja vertaa Purran toimintaa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tekemisiin. 1 1 ajassa KosKela perää pääministeriltä ryhtiä Vasemmistoliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Minja Koskelan mukaan on poikkeuksellista, että pääministerin yli kävellään esityksellä, joka on käytännössä lista perussuomalaisten tavoitteita. Koskela viittaa valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen ensi vuodelle, jonka perussuomalainen valtio varainministeri Riikka Purra esitteli 6. KosKela painottaa sitä, että myös ekonomistit ovat huomauttaneet Purran listan olevan hallituksen omien kasvutavoitteiden vastainen. Nyt näemme sen seuraukset: Purran sooloilu on talouspoliittisesti vastuutonta, Koskela sanoo. – Orpo tiesi kyllä, mitä tilaa ryhtyessään yhteistyöhön persujen kanssa. – Kokoomus ja hallituskumppanit ovat kerta toisensa jälkeen kuitanneet Purran toiminnan, jotta heidän leikkaustavoitteensa eivät vaarannu. – Hehän ovat tehneet hallituspolitiikasta jopa tyylittömän saksikäsimeemin ja sivuuttaneet, että heidän politiikallaan on vakavia seurauksia kansalaisten hyvinvoinnille, Koskela sanoo. – Kokoomuksen ja RKP:n suunnalta on julkisesti äimistelty Purran sooloilua. Koskela muistuttaa, että vaikka Purran toiminta on suomalaisessa politiikassa epätyypillistä, se on perussuomalaisille tyypillistä. KosKela perää muilta hallituspuolueilta vastuunkantoa. – Petteri Orpo jää historiaan pääministerinä, joka on mahdollistanut sivistyksen alasajon ja yhden naisen Trump-kopion, sanoo Koskela
Ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen Suomen luonnonsuojeluliitosta (SLL) puolestaan ihmetteli, ”miksi miljardiluokkaan yltäviin ympäristölle haitallisiin tukiin ei ole vieläkään puututtu tosissaan. suomen merimies-unionista kyseltiin, onko valtiovarainministeri ylipäänsä kykenevä toimimaan tehtävässään. Ku Riikka Purra kommentoi budjettineuvotteluja medialle 6. Perussuomalaiselle eetokselle uskollisesti Purra haluaisi leikata erityisesti koulutuksesta ja tutkimuksesta. Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto (Loimu) moitti tätä kovin sanoin. Le h tik u va /M ik k o St ig Valtionbudjetti identiteettipolitiikan Välineenä 1 2 ajassa ValtioVarainministeri Riikka Purra teki elokuun alussa budjettiehdotuksen, jolla onnistui suututtamaan muun muassa työntekijät, työnantajat, eläkeläiset, opiskelijat, oikeistolaiset, vasemmistolaiset, opposition ja hallituskumppanit. Perussuomalaisilla taas on kova paine paikata vuotavaa reikää omassa kannatuksessaan, vasemmistoliiton Minja Koskela piikitteli tiedotteessaan. Alatalo huomautti, että Suomella pitää olla omaa suomalaista tonnistoa ja miehistöä, joilla merikuljetus saadaan hoidettua myös kriisitilanteissa. Perussuomalaiselle eetokselle uskollisesti Purra haluaisi leikata erityisesti koulutuksesta ja tutkimuksesta. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Anselmi Auramo puolestaan totesi SYL:n tiedotteessa, että jos esitetyt leikkaukset toteutetaan, ”tulee koulutuksen erityissuojelusta legendaarinen vitsi Suomen poliittisessa historiassa”. Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto (Loimu) moitti tätä kovin sanoin. Ku Riikka Purra kommentoi budjettineuvotteluja medialle 6. sak:n ekonomisti Tatu Knuutila totesi järjestön tiedotteessa leikkausten olevan kuin ”märkä rätti tavallisten kansalaisten kasvoille”. Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle puolestaan sanoi järjestön tiedotustilaisuudessa (Demokraatti 7.8.) leikkausten tutkimukseen, kehitykseen ja investointiin olevan ”kuin märkä rätti päin yritysten kasvoja”. Rkp:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoi paperin olevan ”poikkeuksellisen leimallisesti yhden puolueen ehdotus”, johon on käytetty tehottomasti virkamiesten aikaa (HS 6.8.). sak:n ekonomisti Tatu Knuutila totesi järjestön tiedotteessa leikkausten olevan kuin ”märkä rätti tavallisten kansalaisten kasvoille”. suomen merimies-unionista kyseltiin, onko valtiovarainministeri ylipäänsä kykenevä toimimaan tehtävässään. Niiden karsimisesta hyötyisivät luonto, ilmasto ja Suomen talous”. Hänen mukaansa leikkaukset tarkoittaisivat toteutuessaan suomalaisen merenkulun loppua, sillä varustamot ulosliputtaisivat aluksensa Ruotsiin ja Viroon, joissa tuetaan merenkulkua. Hänen mukaansa leikkaukset tarkoittaisivat toteutuessaan suomalaisen merenkulun loppua, sillä varustamot ulosliputtaisivat aluksensa Ruotsiin ja Viroon, joissa tuetaan merenkulkua. Nyt esitetyt leikkaukset muun muassa yliopistoindeksiin ovat myrkkyä suomalaiselle tutkimukselle ja korkealle osaamiselle, totesi Loimun yhteiskuntasuhdepäällikkö Aaro Riitakorpi järjestön tiedotteessa. – Hallituksella on nyt kova paine paikata valtiontalouteen itse poraamaansa miljardin euron rahareikää. Taustalla oli esitys leikata merenkulun miehistötuista. Alatalo huomautti, että Suomella pitää olla omaa suomalaista tonnistoa ja miehistöä, joilla merikuljetus saadaan hoidettua myös kriisitilanteissa. elokuuta. Nyt esitetyt leikkaukset muun muassa yliopistoindeksiin ovat myrkkyä suomalaiselle tutkimukselle ja korkealle osaamiselle, totesi Loimun yhteiskuntasuhdepäällikkö Aaro Riitakorpi järjestön tiedotteessa. Ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen Suomen luonnonsuojeluliitosta (SLL) puolestaan ihmetteli, ”miksi miljardiluokkaan yltäviin ympäristölle haitallisiin tukiin ei ole vieläkään puututtu tosissaan. Valtionbudjetti identiteettipolitiikan Välineenä Le h tik u va /M ik k o St ig 5167560.indd 12 11.8.2025 11.21.02. Kyse on jokaisen suomalaisen hyvinvoinnista ja sivistyksestä, mutta myös mahdollisuudesta luoda kasvua ja elinvoimaa koko Suomeen, tiivisti puolestaan Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio järjestön tiedotteessa. – Koulutukselta ja tieteeltä leikkaaminen on talouspoliittisesti suoraan sanottuna typerää. – Suomalaisen tonniston ja merimiesten vähätteleminen on kotimaalle epäisänmaallisin teko, mitä olla voi, sanoi Merimies-Unionin puheenjohtaja Joachim Alatalo. – On ennenkuulumatonta, että valtiovarainministeri kutsuu kansalaisten peruspalveluja, koulutusta ja sivistystä ”valtion toissijaisiksi menoiksi”. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies kuvaili järjestön sivuilla talousarvioesitystä ”umpipoliittiseksi ja populistiseksi paperiksi” sekä ”perussuomalaisen toivelistaksi”, joka naamioitiin valtion budjettiesitykseksi. 1 2 ajassa ValtioVarainministeri Riikka Purra teki elokuun alussa budjettiehdotuksen, jolla hän onnistui suututtamaan muun muassa työntekijät, työnantajat, eläkeläiset, opiskelijat, oikeistolaiset, vasemmistolaiset, opposition ja hallituskumppanit. Kyse on jokaisen suomalaisen hyvinvoinnista ja sivistyksestä, mutta myös mahdollisuudesta luoda kasvua ja elinvoimaa koko Suomeen, tiivisti puolestaan Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio järjestön tiedotteessa. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies kuvaili järjestön sivuilla talousarvioesitystä ”umpipoliittiseksi ja populistiseksi paperiksi” sekä ”perussuomalaisen toivelistaksi”, joka naamioitiin valtion budjettiesitykseksi. – Suomalaisen tonniston ja merimiesten vähätteleminen on kotimaalle epäisänmaallisin teko, mitä olla voi, sanoi Merimies-Unionin puheenjohtaja Joachim Alatalo. – On ennenkuulumatonta, että valtiovarainministeri kutsuu kansalaisten peruspalveluja, koulutusta ja sivistystä ”valtion toissijaisiksi menoiksi”. Jos ja kun Suomeen halutaan talouskasvua, pitää tulevaisuuteen investoida koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Juuri sen ilahtuneempia oltu kokoomuksessa ja kristillisdemokraateissakaan. – Hallituksella on nyt kova paine paikata valtiontalouteen itse poraamaansa miljardin euron rahareikää. Jos ja kun Suomeen halutaan talouskasvua, pitää tulevaisuuteen investoida koulutuksen ja tutkimuksen kautta. – Kuntien ja järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen on käytännössä leikkaus arjen palveluihin. Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle puolestaan sanoi järjestön tiedotustilaisuudessa (Demokraatti 7.8.) leikkausten tutkimukseen, kehitykseen ja investointiin olevan ”kuin märkä rätti päin yritysten kasvoja”. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Anselmi Auramo puolestaan totesi SYL:n tiedotteessa, että jos esitetyt leikkaukset toteutetaan, ”tulee koulutuksen erityissuojelusta legendaarinen vitsi Suomen poliittisessa historiassa”. Rkp:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoi paperin olevan ”poikkeuksellisen leimallisesti yhden puolueen ehdotus”, johon on käytetty tehottomasti virkamiesten aikaa (HS 6.8.). Niiden karsimisesta hyötyisivät luonto, ilmasto ja Suomen talous”. Taustalla oli esitys leikata merenkulun miehistötuista. Juuri sen ilahtuneempia ei oltu kokoomuksessa ja kristillisdemokraateissakaan. Perussuomalaisilla taas on kova paine paikata vuotavaa reikää omassa kannatuksessaan, vasemmistoliiton Minja Koskela piikitteli tiedotteessaan. – Kuntien ja järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen on käytännössä leikkaus arjen palveluihin. – Koulutukselta ja tieteeltä leikkaaminen on talouspoliittisesti suoraan sanottuna typerää. elokuuta
02 taustat ”Kaikki meillä olevat sosiaalista vuorovaikutusta ja yhdessäoloa mittaavat indikaattorit osoittavat, että tietynlainen eristäytyminen muista on lisääntynyt”, sanoo tutkija Riitta Hanifi.. 1 3 Missä KaiKKi Muut
1 4 2000-luvun ensimmäisinä vuosi kymmeninä ihmiset viettävät enemmän aikaa yksin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisölliset harrastukset, kuten yhdistystoiminta, ovat hiipuneet. Mitä vaikutuksia tällä kaikella on yhteiskunnalle?
1 5 Teksti Toivo Haimi
Yhteisöllisyys Yhdysvalloissa on vähentynyt entisestään. Yhdysvalloissa osallistuminen kaikkeen yhteisölliseen toimintaan, kuten kansalaisja vapaaehtoisjärjestöihin, hyväntekeväisyyteen, ammattiliittoihin ja poliittisiin puolueisiin oli ollut laskussa koko 1900-luvun loppupuoliskon ajan. Myös kyläily, siis ystävien luona vieraileminen, on vähentynyt, kaikissa ikäryhmissä, kaikissa suku puolissa ja kaikkialla Suomessa. Putnam teki merkittävän havainnon. Keskellä kauppakeskusta on yhteinen tila, jonne tullaan viettämään aikaa yksin. Ilmiö on ymmärrettävä. Myös partion, rotaryjen, Lions-klubien ja Punaisen Ristin osallistujamäärät olivat hiipuneet. Suomessa Tilastokeskus kerää tietoa sosiaalisista suhteista ja niiden muutoksista. Teoksessaan Putnam esitti varoituksen sosiaalisen pääoman romahduksesta ja sanoi sillä olevan kauaskantoisempia vaikutuksia: ihmiset keskittyivät enemmän itseensä ja perheeseensä kuin yhteisiin asioihin. Mutta USA ei ole koko maailma, eikä yhdysvaltalaisista tutkimuksista voi tehdä Eurooppaa tai Suomea koskevia johtopäätöksiä. Hän oli tutkinut amerikkalaisia keilaratoja ja todennut niiden asiakasmäärien nousseen 20 vuodessa merkittävästi. Sosiaalinen pääoma tuottaa myös luottamusta yhteisöön – liimaa, joka sitoo ihmisiä yhteen ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhdysvalloissa keilailtiin kyllä, mutta sitä ei tehty seurassa. Koska länsimainen liberaali demokratia vaatii toimiakseen osallistuvaa, yhteisesti asiat kokevaa ja asioista perillä olevaa väestöä, myös Yhdysvaltojen politiikka oli muuttumassa. Poliittiset puolueet muuttuvat pelkiksi kampanjakoneistoiksi, joilla ei ole muuta tehtävää kuin asettaa ehdokkaita ja kampanjoida heidän puolestaan. Erään pöydän äärellä lapsi kasaa palapeliä. Kun yhteisöllinen tekeminen vähenee, ihmisten käytettävissä oleva aika kuluu entistä enemmän yksin. Samalla kuitenkin keilailukilpailujen ja -seurojen osallistujaja jäsenmäärät olivat pudonneet. Siinä Putnam havainnollisti, kuinka hänen havaitsemansa ilmiö ei rajoittunut keilaratoihin. Putnam esitti huolen sosiaalisen pääoman rapautumisesta ja kehotti etsimään keinoja sen vahvistamiseksi. Se on kaikille avoin ja vapaa tila, jota voi käyttää maksutta esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen. Sellaisten nuorten määrä, jotka sanovat viettävänsä aikaa ystävien kanssa päivittäin koulun ulkopuolella on puolittunut 1990-luvun alun jälkeen. Kirjassaan Robert D. Robert D. Erään tutkimuksen mukaan vuonna 2023 amerikkalaiset viettivät enemmän aikaa keskimäärin yksin kuin vuonna 2021. Putnamin johtopäätös oli, että yhteisöllisyys oli katoamassa amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja että tämän seurauksena yhdysvaltalaisten sosiaalinen pääoma oli rapautumassa. Onhan viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana ihmisten arkeen tullut Yhteisöllisyys olikatoamassa amerikkalaisesta yhteiskunnasta.. Thompson kutsuikin artikkelissaan 2000-lukua ”antisosiaaliseksi vuosisadaksi”. Yhteisten asioiden yhteisestä hoitamisesta tuli yleisöurheilua, jossa kannatetaan omaa ehdokasta koti sohvalta käsin. Yksinolo ja yksinäisyys 25 vuotta myöhemmin Putnamin havaitsema kehityskulku on kaikkea muuta kuin pysähtynyt. Nyt Olohuone on lähes tyhjä. Erityisesti nuoret ovat Thompsonin mukaan vetäytymässä yksinoloon. Helmikuussa 2025 The Atlantic -lehdessä julkaistussa jutussaan toimittaja Derek Thompson kirjoitti karuja lukuja: yhdysvaltalaisten yhdessä toisten ihmisten kanssa viettämä aika putosi jopa peräti 20 prosenttia vuosien 2003 ja 2023 välillä. – Muutos, joka Suomessa on voitu havaita koko 2000-luvun ajan, on, että ihmisten kasvokkainen tapaaminen on vähentynyt huomattavasti, sanoo Riitta Hanifi. COVID-19-pandemia aiheutti ymmärrettävästi massiivisen lisäyksen yksin vietetyssä ajassa, mutta pandemian päätyttyä ihmisten toistensa kanssa viettämä aika ei palautunut ennalleen vaan jatkoi laskuaan. Tapaan Tilastokeskuksen tutkijat Juha Haaramon ja Riitta Hanifin Helsingissä, kauppakeskus Redissä sijaitsevassa Vapaakaupungin Olohuoneessa. Ilmiö ei koskenut vain poliittisina tai aatteellisina koettuja harrastuksia. Sohvalla joku tekee etätöitä, toisella puolella salia joku toinen lukee kirjaa. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa syntyviä verkostoja, ystävyysja tuttavuussuhteita ja yhteistä tietoa. Nopeimmin määrä laski 2010-luvulla. Putnam julkaisi havaintonsa vuonna 1995 julkaistussa esseessään, jota hän myöhemmin laajensi vuonna 2000 julkaistuksi tietokirjaksi Bowling Alone: The Collapse and Revival of American Community (Simon & Schuster). Eräs näitä seuraava on Vapaa-aikatutkimus, jossa viimeisin keruuaika oli vuonna 2017. 1 6 1990-luvun puolessavälissä yhdysvaltalainen sosiologi Robert D
Muuten ne hommat vievät kaiken aikasi ja voimasi. Siksi monien yhdistysten johtotehtäviin joutuu maanittelemaan ihmisiä läpi vuoden. Noin 5 000 yhdistystä ilmoitti toiminnastaan PRH:lle. Järjestötoiminnassa on paljon työtä, mutta siitä ei ole juurikaan yksilölle välitöntä hyötyä. Lisääntyneeseen yksinoloon liittyy myös lisääntynyt yksinäisyys. Vuositasolla rekisteröidään satoja uusia yhdistyksiä. Laskuun vaikutti COVID-19-pandemia, mutta se ei yksinään selitä ilmiötä. – Verkkososiaalisuus on erilaista kuin kasvokkainen. Kilpisjärven Kalastusseura r.y., Sairaitten ystävät r.y., Salpakankaan puolueettomat eläkeläiset r.y., Suomen pientalonpoikien puolueen Pielaveden Heinämäen puolueosasto r.y., R.Y. Verkkososiaalisuus ei kuitenkaan ole korvannut ihmisten tapaamista. Erityisesti nuorille on tuttu varoituksen sana ennen yhdistysten syyskokouksia: älä sitten suostu mukaan yhdistyksen hallitukseen. Näitä yhdistyksiä odotti poistaminen yhdistysrekisteristä, elleivät ne toimittaneet PRH:lle asianmukaista selvitystä toiminnastaan. – Sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Tilastokeskuksessa on tutkittu myös suomalaisten kokemaa yksinäisyyden tunnetta. Kenelle tahansa seuratoiminnassa tai sen ympärillä toimivalle on tuttu 80–20-sääntö. Se on “kevytyhteisöllisyyttä”, jossa painetaan tykkäysnappia. ”Suomessa yhdistystoiminta on kansainvälisesti verrattuna suurta”, kirjoitti tutkija Sanna Ryynänen Kansalaisyhteiskunta.fi-palvelussa vuonna 2020. Pohjois-Karjalan Demokraattinen Vaihtoehto r.y., Kuopion Yliopiston Akateeminen Voimisteluja Urheiluseura Kallan Luja r.y… Poistettavien yhdistysten nimet kertovat tarinaa muuttuneesta Suomesta. Yhdistysten luvattu maa Elokuussa 2016 Patenttija rekisterihallitus (PRH) julkaisi verkkosivuillaan listan yhdistyksistä, joiden toiminnasta PRH ei ollut saanut mitään tietoja kahteen vuosikymmeneen. Juha Haaramo pohtii, että ihmiset kuplautuvat ja polarisoituvat. Vapaa-aikatutkimuksissa on tutkittu myös ystävyyttä. Se ei ole kuitenkaan koko tarina. Erityisen paljon perustetaan kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyviä yhdistyksiä. ”Osittain syynä voi olla se, että suomalainen kansalaisyhteiskunta on alusta saakka syntynyt yhdistysten kautta. Vielä toimintansa lopettaneiden yhdistysten poistamisen jälkeenkin PRH:n rekisteriin jäi yli 106 000 yhdistystä. – Kaikki meillä olevat sosiaalista vuorovaikutusta ja yhdessäoloa mittaavat indikaattorit osoittavat, että tietynlainen eristäytyminen muista on lisääntynyt, Riitta Hanifi sanoo. Kuvio on tuttu useista yhdistyksistä, aina ammattiyhdistyksistä ja puolueosastoista maanpuoLisääntyneeseen yksinoloonliittyy myöslisääntynyt yksinäisyys.. Yhdistykset olivat Suomessa samanlaisia kokoontumisen, keskustelemisen ja vaikuttamisen paikkoja kuin kahvilat Keski-Euroopassa”, Ryynänen tuumi. Vuonna 2002 kuitenkin havaittiin, että myös yhteydenpito puhelimen tai internetin välityksellä oli ensin vähentynyt ja sitten säilynyt samalla tasolla. Ja jos joudut hallitukseen, älä tee yhtään enempää hommia kuin on pakko. Vuonna 2022 tunnettiin huomattavasti enemmän yksinäisyyttä kuin vuonna 2018. Yhdistysten määrä tai jäsenyys niissä ei ole kuitenkaan sama asia kuin aktiivinen toiminta. Sosiaalinen media osaltaan kiihdyttää tätä kehitystä. Vuoden 2017 Vapaa-aikatutkimuksessa kasvokkainen tapaaminen oli vähentynyt entisestään. 1 7 monenlaisia teknisiä vimpaimia, joilla ihmiset ovat voineet pitää yhteyttä toisiinsa, ilman että tarvitsee nähdä kasvokkain. Loppujen lopuksi sosiaalisessa mediassa aika pieni osa ihmisistä on aktiivisia, ja muut ovat seuraajia. Lopulta rekisteristä poistettavaksi päätyi 34 975 yhdistystä. Samalla ihmiset ajautuvat erilleen eivätkä tapaa kuin samanmielisiä – jos heitäkään, hän sanoo. – Some ei tuo ihmisiä yhteen samalla tavalla kuin kasvokkainen tapaaminen. Vuoden 2017 tutkimuksessa havaittiin, että keskimääräisten suomalaisten ystävien määrä on pudonnut huomattavasti siitä, mitä se oli vuonna 2002. Muut yhdistykset määrättiin poistettavaksi rekisteristä. He voivat kyllä kommentoida ja tykätä, mutta verkkososiaalisuus ei ole samanlaista yhteydenpitoa ystäviin kuin ihmisten tapaaminen, Riitta Hanifi sanoo. Voidaan siis sanoa, että Suomi on edelleen yhdistystoiminnan luvattu maa. Se kuuluu näin, kieli poskessa ja kärjistäen: 20 prosenttia yhdistyksessä toimivista ihmisistä joutuu hoitamaan 80 prosenttia kaikista hommista. Korona tietenkin vaikutti omalta osaltaan hetkellisesti, Juha Haaramo sanoo
Jäsenmäärätilastot ovat yksi puoli tarinasta. Monissa järjestöissä toimintaa pyörittävät usein myös sellaiset ihmiset, jotka ovat muissakin yhdistyksissä aktiivisina. Tällainen kierre ei varsinaisesti motivoi lähtemään mukaan järjestötoimintaan tai pysymään siinä – varsinkin, jos on muutakin elämää elettävänä. Putnamin mukaan amerikkalaisten työntekijöiden järjestäytymisaste oli vuonna 1992 vain 15,8 prosenttia. Toisen puolen kertoo ay-toimintaan osallistuvien ihmisten määrä. Valta ja vastuut kasaantuvat samoille ihmisille, mutta syynä ei ole vallanhimo vaan aktiivisten ihmisten puute. Ja jos uupuneen ihmisen tilalle ei löydy ketään uutta, on jäljelle jääville taas enemmän hommia hoidettavaksi keskenään. Pandemian päätyttyä ihmisten toistensa kanssa viettämä aika ei palautunut ennalleen vaan jatkoi laskua. Pudotus on hätkähdyttävä: kolme neljäsosaa puolueiden jäsenistä on kadonnut. Pudotus on siis dramaattinen. Myös poliittisten puolueiden jäsenmäärä on laskussa. Nyt 25 vuotta myöhemmin SAK ilmoittaa jäsenmääräksi 773 091. Putnamin havaitsemista yhteisöllisyyden vähenemisen mittareista. Ammattiliittojen jäsenmäärä on ollut jo pitkään laskussa Suomessakin. Vielä 1980-luvulla noin 600 000 suomalaista oli jonkin eduskuntapuolueen jäseniä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n kaikkien jäsenliittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli vuonna 2000 noin 1 070 000. Ontoiksi koverretut Ammattiliittojen jäsenmäärän lasku – ja sen kautta ay-toiminnan väheneminen – Yhdysvalloissa oli eräs Robert D. Määrä oli puolittunut neljässäkymmenessä vuodessa. Kahdessa vuodessa puolueeseen on liittynyt kaksituhatta uutta jäsentä, ja jäsenmäärä on korkeimmillaan 20 vuoteen. Kuva: Lehtikuva.. 1 8 lustusjärjestöihin: tekevien ihmisten määrä vähenee, mutta tehtävien hommien määrä ei. Nyt eduskuntapuolueiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 150 000:n tienoilla. Osa jäsenkadosta selittyy työelämän rakennemuutoksella: kun entistä vähemmän ihmisiä työskentelee tietyllä alalla, vähenee myös alan ammattiliiton jäsenmäärä. Neljännesvuosisadassa on lähtenyt neljännes jäsenistä. Tässä on yhtälö, joka johtaa ihmisten palamiseen loppuun järjestötoiminnassa. 2010-luvun lopulla enää noin kaksi prosenttia. Kaikki puolueet eivät kuitenkaan ole samanlaisessa asemassa: esimerkiksi vasemmistoliiton jäsenmäärä nousi voimakkaasti vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen ja on nykyään noin 14 000:n tienoilla. 1980ja 1990-lukujen taitteessa noin viidesosa suomalaisista osallistui ammattiliittojen toimintaan
Toimistotyöntekijät voivat tehdä töitäkin kotoa käsin. Myös Derek Thompson tarjoaa selitykseksi teknologiaa ja elämäntavan muutoksia. Silti yhä pienempi piiri osallistuu puolueiden toimintaan, niiden poliittisten kantojen rakentamiseen ja kampanjatyöhön. 2020-luvulla elokuvia ja sarjoja voi katsoa kotisohvalta silloin kun haluaa, ostokset ja ravintolaruokaa voi tilata älypuhelinsovelluksilla kotiin, ja yhteydenpito ystäviin onnistuu pikaviestinten kautta. Osa ehdokaskadosta selittyy sillä, että kuntia ja kaupunkeja on vähemmän, ja sen myötä myös valtuustopaikkoja. Myös tämä kokemus on lisääntynyt, kertoo Tilastokeskuksen Riitta Hanifi. Jos vasemmisto pystyy hyödyntämään tätä samaa tunnetta ja luomaan yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta, on sillä menestyksen avaimet käsissään. Vuonna 2017 kirjoittamassaan kirjassa One Nation After Trump tutkija-toimittajat Thomas E. Aivan erityisesti hän toteaa ihmisten viettävän enemmän aikaa kotonaan. Kotona on mukavaa Miksi sosiaalinen vuorovaikutus on vähentynyt. Tämä johtaa puolueiden ja sitä kautta demokratian ”onttoutumiseen”, jota kuvasi politiikan tutkija Peter Mair teoksessaan Ruling the Void (Verso 2013). Jos ihmisen voimavarat hupenevat palkkatyötä tehdessä tai opiskellessa, ei tankissa ole niin sanotusti enää yhtään polttoainetta sosiaaliseen kanssakäymiseen. Asiat, joita varten piti ennen poistua kotoa, ovat nyt kodin ulottuvilla. n Myös poliittisten puolueiden jäsenmäärä on laskussa.. Korona-ajan eristys kiihdytti tätä kehitystä ja osoitti, että elämä eristyksissä voi olla mukavaakin. Mann, Norm Ornstein ja E. Putnamin selitys yhteisöllisen toiminnan hiipumiselle löytyi teknologiasta. Suuri kuva on silti selvä: sekä puolueiden jäsenyys että ehdokkuus vaaleissa kiinnostavat koko ajan harvempaa joukkoa Suomessa. Mukavuus ei kuitenkaan korvaa yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja tunnetta siitä, että on osa samaa yhteiskuntaa muiden kanssa. Selityksiä on monia. Huhtikuun 2025 kuntavaaleissa ehdolla oli yhteensä 29 950 ehdokasta. Kotona yksin viihteen parissa vietetty aika voi olla mukavaa, mutta sillä on hintansa. Puolueet ovat edelleen pääasiallisia organisaatioita, joiden kautta on mahdollisuus päästä ehdokkaaksi valtiollisiin vaaleihin ja vaikuttamaan asioihin. Kokoustaminen ja yhdistyksen hallinnointi ovat asiantuntijatyöhön verrattavaa hommaa, joka on usein kuluttavaa. Monet kääntyivät Trumpin ja radikaalioikeiston MAGA-republikaanien puoleen, koska kaipasivat yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta, joiden tunsivat hävinneen. Palataan vielä lopuksi keilaradoille. Yksi selitys on se, että työelämästä on tullut niin vaativaa ja stressaavaa, ettei työpäivän päätteeksi jaksa harrastaa mitään vaikeaa. Nyt 20 vuotta Bowling Alonen julkaisemisen jälkeen amerikkalaiset käyvät yli 30 prosenttia vähemmän ulkona kodeistaan. Dionne pohtivat, että Putnamin havaitsema yhteisöllisyyden ja kansalaisyhteiskunnan hiipuminen oli yksi tekijä, joka johti Donald Trumpin valintaan USA:n presidentiksi. Pudotus on vielä suurempi, kun sitä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä: vuoden 2004 kunnallisvaaleissa ehdolla oli 39 906 ehdokasta. – Vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty sitä, kuinka raskaaksi ihmiset tuntevat arkensa. Princetonin yliopistossa työskentelevä sosiologi Patrick Sharkey havaitsi, että kotona vietetty aika oli sidoksissa vähentyneeseen onnellisuuden tunteeseen. Vuonna 1991 Suomen Keilailuliitolla oli yli 20 000 rekisteröitynyttä keilaajaa. 2000-luvulla länsimaissa ihmiset pakenevat joukolla yhteiskunnasta ja yhteisöllisestä elämästä. Ehdokkaita oli peräti 15,9 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2021 vaaleissa. Aivan erityisesti opiskelijat ja nuoret eli 15–24-vuotiaat kokevat arkensa nykyään raskaammaksi. 1 9 Erityisesti suuremmilla puolueilla on vähemmän jäseniä, mutta edelleen paljon valtaa. Thompson myös kysyy, mikseivät ihmiset haluaisi viettää enemmän aikaa kotonaan. Vuoden 2024 lopulla heitä oli 7 449. Kodeista on viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana tullut suurempia, mukavampia ja viihdyttävämpiä. Kaikki on kotona, joten kotona ovat kaikki. J. Puhumattakaan palkattomasta vapaaehtoistyöstä tai yhdistystoiminnasta. Valtaa, tai oikeammin sanottuna osallistumista, olisi tarjolla, mutta yhä useampi kääntää sille selkänsä. Ihmiset viettivät entistä suuremman osan ajastaan televisioruudun edessä, koska television katseleminen oli mielekkäämpää kuin asioiden järjestäminen toisten ihmisten kanssa. Robert D. Tämäkin johtaa vallan kasautumiseen alati harvenevalle ja vanhenevalle joukolle. Osallistujien kato näkyy myös kuntavaalien ehdokasmäärissä
2 Pakofantasiana ilmastonmuokkaus
Vuotuisten päästöjen vähentäminen ei välttämättä edes riitä ilmastokatastrofin välttämiseksi, Moore toteaa. Tai sitten harkitsemme jonkinlaista väliintuloa ja sen riskejä, joita emme vielä kokonaan ymmärrä. – Jos jostain syystä, katastrofin, rahojen puutteen tai vaikka poliittisen suunnanmuutoksen vuoksi tämä lopetettaisiin, niin siitä seuraisi äärettömän nopea ilmaston lämpeneminen. Lähteen mukaan se on kaikista esillä olevista teknologioista kuitenkin vaarallisin. – Lämpötilat reagoivat ilmakehän hiilidioksidin jatkuvasti kasvaviin kokonaispitoisuuksiin eivätkä siihen, mitkä ovat vuosittaiset päästöt. – Olemme mitanneet ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia jo 60 vuoden ajan. Rahoitettavia tutkimusryhmiä oli yhteensä 21. – Meidän pitää vielä tutkia näitä menetelmiä ulkomaailmassa, ei vain laboratoriossa tai tietokoneella. Jos päästöt samalla jatkuisivat, niin silloin ilmakehään kertyisi edelleen vuodesta toiseen kasvava määrä hiilidioksidia. Seuraukset olisivat tuhoisia, hän toteaa. – Osa esillä olevista teknologioista on paikallisia ja huomattavasti vähemmän riskialttiita, kun taas osa saattaa olla globaalisti hyvinkin tuhoisia, hän toteaa. Lapin yliopiston arktisen keskuksen tutkimusprofessori John Mooren mukaan valtioiden virallinen kanta on edelleen se, että Pariisin sopimus ja ilmastonmuutoksen hillintä riittävät. Vaikutukset. Teksti Anssi KosKinen Toukokuussa uuTisoiTiin, että Britannian tutkimusja kehitysrahasto ARIA oli antanut 56,8 miljoonaa puntaa ohjelmalle, jossa tutkittiin eri ilmastonmuokkaustekniikoita. ”Potentiaalinen joukkotuhoase” Eniten tutkittu ja huomiota saava ilmastonmuokkauksen teknologia on hiukkasten vieminen yläilmakehään, Moore sanoo. Sitä ei kuitenkaan pidä edes harkita ilman mittavia päästövähennyksiä, sanovat tutkijat. John Moore puolestaan on sitä mieltä, että olemme pakotettuja jonkinlaiseen ilmaston manipulointiin, mutta tutkimustyötä tarvittaisiin vähintään vuosikymmen ennen kuin eri menetelmistä edes tiedetään tarpeeksi. – Sitä voi pitää potentiaalisesti vahinkojoukkotuhoaseena, koska se saattaisi esimerkiksi ohjata monsuunisateita pois alueelta, jossa asuu satoja miljoonia ihmisiä. – Joko jatkamme nykyisellä polulla, josta on olemassa hyvin paljon tutkimusta, ja tiedämme, että hyvin pahoja asioita tulee tapahtumaan. Meidän pitää pärjätä hiilidioksidin kanssa vielä satoja vuosia. Epävirallisesti puhutaan kuitenkin muuta, kun päästövähennyksissä ei ole onnistuttu, hän sanoo. 2 1 Ilmastonmuokkauksesta tahtoo poliitikkojen puheissa tulla vaihtoehto päästöleikkauksille. ARIA:n verkkosivuilla ilmoitetaan, että ilmastokriisin uhkaavat käännekohdat, ”tipping points”, ovat jo lähellä, ja nyt rahoitettavilla ohjelmilla tutkitaan, voisiko ilmastoa viilentävä teknologia olla turvallista ja toteutuskelpoista. Lähde arvelee, että ihmisiin vetoaa scifi-elokuvamainen skenaario lentokoneista levittämässä hiukkasia korkealle yläilmakehään. Ilmastonmuokkauksesta puhuminen yhtenä yhteisenä terminä on vaarallista, koska silloin keskitetään huomio kaikista riskialtteimpiin toimintatapoihin ja oikeutetaan ne, sanoo BIOStutkimusyksikön tutkija Ville Lähde. Käyrä ei ole tasoittunut ollenkaan. Hiukkasten levittämistä yläilmakehään pitäisi vielä jatkaa koko ajan, hän toteaa
– Yläilmakehän hiukkasista seuraava viilentyminen ei aivan vastaisi kasvihuonekaasuista johtuvaa lämpenemistä. Jatkuva hiilidioksidipitoisuuksien kasvu ilmakehässä ja maapallon lämpeneminen aina lopulta ylittävät tekniset viilennyskeinot, hän toteaa. Lisäksi maapallon tuulija sadeolosuhteet saattavat muuttua hyvinkin kohtalokkaasti. – Fossiilisista polttoaineista luopumista on kiirehdittävä. Esimerkiksi brittiläinen Real Ice -start up on pumpannut merivettä talviaikaan jään pinnalle pohjoisessa Kanadassa. Menetelmä matkii suuria tulivuorenpurkauksia, joiden tiedetään laskevan maapallon lämpötilaa. Lisäksi menetelmän laajentaminen merkittävään mittakaavaan tulisi Real Ice -firman mukaan maksamaan miljardeja dollareita, kun vesipumppuja vaadittaisiin tuhansia. Vesihöyryn suihkuttaminen taivaalle haavoittuvaisen valliriutan suojelemiseksi on mittaluokaltaan ja riskeiltään kuitenkin aivan eri maailmasta, Lähde sanoo. Tätä tehdään Australian Suurella valliriutalla, jotta meriveden lämpötilaa saataisiin laskettua ja estettyä riutan kuoleminen. Tulivuori Pinatubon purkaus vuonna 1991 päästi stratosfääriin 15 miljoonaa tonnia rikkidioksidia. – Jäätiköiden sulamisen ja koralliriuttojen kuoleman hidastaminen kohdennetuilla toimilla saavat juuri nyt paljon vähemmän huomiota. Meriveden suihkutus eri asia Nyt jo käytössä oleva menetelmä on meriveden suihkuttaminen ilmaan, jolloin meren päällä olevat pilvet kirkastuvat ja estävät auringon säteilyä. Menetelmä ei sotke koko globaalia ilmastojärjestelmää. Tarvitsemme tällaisen vakuutuksen samalla, kun poistamme hiiltä ilmakehästä ja meristä kiireellisesti. Lähteen mukaan pienempiä paikallisia ja koko maapallon laajuisia ilmastonmuokkausteknologioita voi pitää mielekkäänä apukeinona vain, jos käynnissä on jo kunnianhimoisia ja johdonmukaisia vuodesta toiseen eteneviä päästöleikkauksia. 2 2 olisivat aivan käsittämättömät. Tarkoituksena on varmistaa, että auringonvaloa heijastava jääpeite kestää keväällä pitempään. – Jokin rikkaimmista maista saattaa ajatella, että me rikoimme ilmaston, joten me myös korjaamme, ja hiiteen muu maailma. Hänkin painottaa sitä, että ilmastonmuokkaus ei missään tapauksessa ole vaihtoehto päästöleikkauksille. Varsinainen ongelma ei poistu, eikä korjaustoimenpide auta kovin pitkään. ”Tilanneon samakuinjos työnnetään sormivuotavaan patoon.”. – Se ei myöskään auta sellaisessa tilanteessa, jossa päästövähennykset saadaan käyntiin, mutta ne ovat hitaita ja riittämättömiä. ”Ei korvaa päästövähennyksiä” Ilmaston manipulointi ei missään tapauksessa korvaa päästövähennyksiä, Moore sanoo. Ilmastonmuokkauksesta tahtoo julkisessa keskustelussa tulla poliitikkojen mielissä vaihtoehto päästöleikkauksille. – Ilmastonmuokkauksella saattaisimme välttää jotkin pahimmista riskeistä, kuten napajäätiköiden romahtamisen. Lähteen mukaan kaikki muut menetelmät jäävät hiukkaskeskustelun varjoon. Mikään ilmastonmuokkauksen menetelmä ei voi toimia pitkään ilman sitä. Jos nyt aloitetaan ilmastonmuokkaus, niin tilanne on sama kuin jos työnnetään sormi vuotavaan patoon, Lähde sanoo. Vesihöyry myös poistuu ilmasta parissa viikossa. – Nykyisessä tilanteessa ei olla saatu käyntiin minkäänlaista kunnollista päästövähennysten polkua. Teknologian riskejä ja sen vaikutuksia alueen ekosysteemiin ei vielä tunneta. Auringonsäteet heijastuvat vain, kun aurinko paistaa, eli päivällä, mutta ei vaikka kaamoksen aikaan. Moore on huolissaan siitä, että jotkut tahot saattavat lähteä muokkaamaan ilmastoa puutteellisilla tiedoilla. n Artikkelin taustoiksi on haastateltu myös Ilmatieteen laitoksen tutkimus professori Sami Romakkaniemeä. Hiukkaset heijastavat auringonsäteilyä takaisin avaruuteen. Tätäkin teknologiaa kokeillaan jo käytännössä. Riskejä ei vielä tunneta. Lämpenemisestä aiheutuvat suurkatastrofit saattavat johtaa hätiköintiin. – Kukaan ei halua tehdä ilmastonmuokkausta ennen kuin ollaan ilmiselvässä ”riko lasi” -katastrofi tilanteessa, ja Suuri valliriutta on nyt tässä tilanteessa, Moore sanoo. Britannian ARIA rahoittaa suurella summalla myös hanketta, jossa tutkitaan arktisen merijään paksuntamista, Moore kertoo. Seuranneiden 15 kuukauden aikana maapallon keskilämpötila laski noin asteella. Vaarana on esimerkiksi se, että hiukkasten vienti yläilmakehään vaikuttaa stratosfäärin otsonipitoisuuksiin, Moore sanoo
Teksti Teivo Teivainen Kuvat LehTiKuva. 2 3 Kiina naapurina Kiinan voimistuminen näkyy ja kuuluu meillekin saakka. Entä sen lähinaapurustoon
Sekä meksikolaiset että mongolialaiset saattavat muistella kaiholla sellaista muinaisuutta, jolloin merkittäviä osia suurvallaksi nousseesta naapurista kuului heille. Kiina on muuttunut valtavasti Yhtäältä Intia on Kiinalle kilpailija ja hankala rajanaapuri, mikä tietenkin heikentää Kiinan vaikutusvaltaa Etelä-Aasiassa. Kiertelin talvella Kiinassa ja neljässä sen naapurimaassa. Keski-Amerikassa ja Karibialla vaikuttamisen välineistöön kuului tykkiveneistä maihin nousseita merijalkaväen sotilaita, lainoihin kytkettyä talouspoliittista kurinpitoa ja monenlaisia hurmaamispyrkimyksiä. Entä maailman uudeksi mahtivaltioksi aikova Kiina. Myös kiinalaisten liikeyritysten poikkikansallinen valta on lisääntynyt. Kiina itse on muuttunut valtavasti siitä, kun ensi kerran kiertelin siellä muutaman kuukauden vuonna 1986. Nepalissa ja Pakistanissa kerrottiin näkyvästi ministereiden ja pormestarien vierailuista Kiinassa. Yksi Kiinan naapurimaiden lehdistössä muutoinkin esiintynyt Kiinan ihailun tapa oli kertoa, kuinka Kiina on onnistunut joissakin suurkaupungeissaan vähentämään ilmansaastetta. Valtion valvontataipumusten suhteen asiat ovat myös säilyneet ennallaan. Jotkut niistä käyttävät hyvinkin rasistista kieltä puhuessaan kiinalaisista. Joillakin on ollut tapana leikata hiukset mongolialaisilta naisilta, joiden arveltiin harrastaneen seksiä kiinalaisen kanssa. Pöydässämme kaikki olivat yhtä mieltä, että nyt osat ovat vaihtuneet. Näin on käynyt erityisesti Pakistanissa. Siinä mongolien Tsingis-kaani ajoi kauan sitten Pekingiin orillaan, huh hah, ja kiinalainen väki joutui paniikkiin torillaan. Vaikutelmaani vahvisti, että vierailin tällä kertaa nimenomaan suurkaupungeissa: uusinta teknologiaa uhkuva Shanghai, historiallisesti kiehtova Nanjing ja ruokakulttuuristaan Unesconkin kautta tunnettu Chengdu. Jännitteet vaikuttavat Kiinan mahdollisuuksiin luoda maailmanpoliittiselle nousulleen omaa takapihaa. Toisaalta heidän puheensa kuulostaa hiukan samalla tavoin vasemmistohenkiseltä kuin antikolonialististen kaivoskriitikoiden argumentit muualla maailmassa. 24 Kun YhdYsvallat viime vuosisadalla nousi johtavaksi valtioksi maailmanjärjestelmässä, asia näkyi aluksi erityisesti sen omana takapihanaan pitämissä maissa. Toisin kuin aikoinaan Yhdysvalloilla, Kiinalla on rajanaapurinaan toinen maailmanpolitiikan ytimeen rynnistävä suurvalta. Keskityin hakaristitutkimukseni ohella Kiinan vaikutusvallan kasvuun. Niistä Kiina on vaikutusvaltaisempi, mutta ei ylivoimaisesti. Osa hakaristisymbolia kantavista aktivisteista ihailee avoimesti Adolf Hitleriä, koska tämä oli ”aito nationalisti”. Toisaalta Kiinan ja Intian jännite voi kannustaa Kiinaa tukemaan aiempaa ponnekkaammin maita, joilla on itselläänkin jännitteitä Intian kanssa. Kiina oli autoritäärinen valtio jo 1980-luvulla, ja se on sitä nytkin. Monin tavoinhan kyse on elämää helpottavasta teknologiasta, mutta samalla helpottuu kansalaisten valvonta. Bricsistä on tullut esimerkki globaalin etelän poliittisesta järjestäytymisestä. Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa oli myös helppo löytää haikailua Tsingis-kaanin suurvallan aikaan. Haluatteko kuulla, vaikken osaa laulaa. Yhdysvaltojen viime aikoina osoittama halveksunta ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa kohtaan on avannut Kiinalle monenlaisia maalin paikkoja. Samalla ryhmä on sisäisesti jakaantunut. Perinteisten tammanmaitojuomien inspiroimana kerroin mongolialaiselle pöytäseurueelleni, että maan muinainen suurvaltakausi muistetaan Suomessakin erityisesti iskelmäsankari Frederikin rallatuksesta. Kiinan ja Intian välillä on vakavia jännitteitä. Käsiini osuneissa pakistanilaisissa lehdissä Kiinaa kehuttiin melko yleisesti ja usein melko estoitta. Matkani ensimmäisessä kohteessa Mongoliassa kiinalaiset kaivosyhtiöt ovat kohdanneet protestiliikkeitä. Vaikka erityisesti vaurastuneiden kiinalaisten vapaus on Kiinalainenvalvontateknologiakiinnostaa myösnaapurimaita.. Mongolialaisten Kiina-suhteesta minulle tuli erityisesti mieleen meksikolaisten suhde Yhdysvaltoihin. Kiina ja Intia ovat molemmat globaalin etelän rautanyrkiksi toisinaan kutsutun Brics-ryhmän perustajajäseniä. Muutos oli ollut ilmeinen jo vierailuillani 1990ja 2000-luvuilla, mutta nyt minua ällistytti sähköautojen ja monenlaisten robottien määrä. Koska kaupunkien saastuminen on kärjistynyt monissa Aasian maissa, Kiinan kokemuksista halutaan oppia. Kiinasta on tullut Pakistanin tärkein varustelija. Miten Kiinan voimistuminen näkyy sen lähialueilla. Sitä voi hyvästä syystä pitää jonkinlaisena eturyhmänä, jonka jaettu tavoite on muuttaa maailmanpolitiikan pelisääntöjä suopeammiksi globaalille etelälle
Intia kehittää omaa taloudellista yhteistyötään Konttialus Qingdaossa heinäkuussa.. 2 5 joiltain osin lisääntynyt, valtion tarkkaileva katse pureutuu heihinkin aiempaa tehokkaammin. Tapaamisissani intialaisten turvallisuuspolitiikan tutkijoiden kanssa Kiina näyttäytyi selvästi suurimpana strategisena haasteena – sekä taloudellisesti että sotilaallisesti. Lennettyäni Himalajan vuorijonon yli Nepaliin huomasin Kiinan vaikutuksen näkyvän niin infrastruktuurissa kuin symboliikassa. Sichuanin provinssin kulinaarista mainetta pönkittävällä kung pao -aterialla Chengdussa kuulin maaseudun viljelijöistä, jotka käyttävät algoritmiseen kasvojentunnistukseen kehitettyjä kameroita tunnistamaan pelloille tunkeutuvia tuhohyönteisiä. Tarkastuspisteiden, melkein kaikkialla lymyävien kasvontunnistuskoneiden sekä kansalaisten algoritmiperustaisen luokittelun ja riskiarvioinnin verkostot toimivat tehokkaasti. Moni naapurimaidenkin poliitikko haluaa oman tarkkailukoneistonsa käyttöön kiinalaista teknologiaa. Kiinalaista valvontateknologiaa voi käyttää myös muiden kuin kansalaisten kurinpitoon. Tämä tuli esiin myös pohdinnoissa siitä, miten Intia voisi rakentaa vaihtoehtoisen infrastruktuuriverkon niille maille, joita Kiina houkuttelee uudeksi silkkitieksi kutsutun ja kömpelösti suomennetun Vyö ja tie -aloitteensa piiriin. Kiinalaiset projektit ovat keino sitoa Nepal poliittisesti ja taloudellisesti Pekingin etupiiriin. Erityisesti Nepalin kuninkaanvallan kumonneet kommunistijohtoiset hallitukset ovat lähentyneet Kiinaa, joka on luvannut apua tiehankkeisiin, sähköverkon parantamiseen ja koulutukseen. Tiibetin pakolaisten kokoontumisia on rajoitettu. Pääkaupunki Katmandun laitamilla kohoaa kiinalaisrahoitteinen uusi kehätie, jonka varrella kiinalaiset rakennusyritykset mainostavat itseään sekä nepaliksi että kiinaksi. Intiassa Kiinan vaikutus näkyi ennen kaikkea vastakkainasettelun kautta. Nepalin poliittisissa piireissä Kiinan suurlähetystön edustajat ovat näkyviä hahmoja. Sievistelevää realismia osataan Suomen ulkopuolellakin. Osalle nepalilaisista kansalaisaktivisteista huolta aiheuttaa esimerkiksi Kiinan pyrkimys vaikuttaa siihen, mitä Kiinan valloittamaan Tiibetiin liittyvää toimintaa Nepal sietää. Vaikka usein toistellaan, että niihin ei sisälly samanlaisia ehtoja kuin länsimaiden kehitysapuun, Kiinankaan tuki ei ole pyyteetöntä. Kiinalainen valvontateknologia kiinnostaa myös naapurimaita. Samaa käytäntöä olin aiemmin kohdannut Afrikan suurkaupungeissa. Kun suhteet Kiinaan paranevat, Kiinan ihmisoikeusloukkauksista ollaan mieluusti hiljaa
Tosin sotilaallinenkin sapelinkalistelu saattaa olla tulossa osaksi Kiinan keinovalikoimaa. Puolitoista vuosisataa sitten suomalaissyntyinen Adolf Erik Nordenskiöld teki kuuluisan purjehduksensa Venäjän pohjoispuolella sijaitsevaa koillisväylää pitkin Euroopasta Aasiaan. Suomen pohjoinen sijainti muuttuu Kiinalle aiempaa merkityksellisemmäksi. Suurvalta ei synny vain sotilailla tai tehtailla, vaan myös sillä, millaisia unelmia ja vaihtoehtoja se maailmalle tarjoaa. Vaikka Kiina ei vielä hallitse globaalia järjestystä, se on jo monin tavoin rakentamassa vaikutusverkostoaan. Viimekin vuonna Kiina oli maailman kärjessä valtiovierailujen määrässä. Usein kuvattuna sellaisesta kulmasta, että Xi näyttää vieraansa rinnalla suurelta. Reittiä voi pitää Kiinan uuden silkkitien pohjoisimpana haarana. Se, mikä aikanaan toteutettiin tykkivenein ja merijalkaväen voimin, tapahtuu nyt digitaalisin portinvartijoin, kasvontunnistuksin ja infrainvestoinnein. n Kiinanvaikutus eiolevainsitä, mitäsetekee. Donald Trumpin virkaanastujaisissa Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar istui paraatipaikalla. Kun Kiina voimistuu maailmanpolitiikassa, meistäkin voi tulla aiempaa enemmän Kiinan naapureita. Meistäkin voi tulla Kiinan naapureita Kiinan vaikutusvalta sen lähialueilla on monimuotoista ja ristiriitaista. Sitä jouduttaa ilmastonmuutos. Siinä määrin kuin Suomen idänpolitiikka alkaa tarkoittaa myös suhdetta Kiinaan, on hyvä pohtia, missä määrin ulkopolitiikkamme joustaa esimerkiksi ihmisoikeusloukkausten silkkihansikkaisella kohtelulla. Kiina tarjoaa monille köyhille valtioille vaihtoehdon länsimaiselle mallille — ilman demokratian ehtoja, mutta taloudellisen tuen ja teknologian kera. Nyt kun jääpeite hupenee, Kiinan kauppalaivasto pääsee aiempaa helpommin kulkemaan siellä. Reitin hallintaan tarvitaan sotalaivoja, jäänmurtajia ja monenlaista valvontateknologiaa. Esimakua siitä on nähty esimerkiksi rajakahakoissa Intian kanssa. Vastineeksi se saa vaikutusvaltaa, uskollisuutta ja sievistelyä asioissa, joita se pitää Kiinan sisäisinä. 2 6 eteläaasialaisten naapureiden kanssa, mutta samalla se tiivistää suhteitaan Yhdysvaltoihin ja Japaniin – myös vastapainona Kiinan nousulle. Kiinan vaikutus ei ole vain sitä, mitä se tekee. Toisinaan se näyttäytyy tehokkuutena, joskus pelottavana läsnäolona, usein molempina. Vaikka Kiina on linnuntietä mitattuna yhtä kaukana Suomesta kuin ennenkin, poliittisen maantieteen mittareilla välimatka voi lyhentyä. Kiinan vaihtoehto hahmottuu parhaiten juuri siellä, missä se alkaa: rajoilla. Asiaa voi miettiä myös rajanaapureita laajemman naapuruuden näkökulmasta. Vieraaksi saapuvat valtiojohtajat esiintyvät kiinalaisten lehtien etusivuilla presidentti ja puoluejohtaja Xin vieressä. Kun maailma jakautuu uusiksi, vanhat käsitteet – kuten ”takapiha” – eivät ehkä enää riitä. Se on myös sitä, mitä muut alkavat tehdä toisin. Kyse ei ole vain kaupasta, vaan myös arktisesta turvallisuuspolitiikasta. Hongkong heinäkuussa.. Intia on Yhdysvalloille niin tärkeä Kiina-pelissä, että Yhdysvallat vaikutti jo Joe Bidenin presidenttikaudella suhtautuvan melko suvaitsevasti Intian perinteiseen tapaan ylläpitää hyviä suhteita Venäjään
2 7
Julkisten palveluiden yksityistämisestä hyötyneissä suuryhtiöissä on esimerkkejä pörssiosakkeiden tuoton moninkertaistumisesta ja ykkösjohtajan miljoonatuloista. Samalla yksityinen sote-bisnes lihoo, keskittyy ja imee rahaa veronmaksajilta. Kuva: Lehtikuva/Laura Ukkonen. 2 8 Kun Hyvinvointialueet Kituvat, sotebisnes KuKoistaa Suomessa hyvinvointialueet yrittävät kuroa umpeen syviä alijäämiään rajuilla leikkauksilla. Teksti antero eerola Suomen hyvinvointialueet rämpivät tunnetusti syvissä alijäämissä
Ministeriö päätyi niin sanottuun arviointimenettelyyn, koska se katsoi alueiden talouden menneen niin kuralle, etteivät ne enää selviä lakisääteisten palveluiden järjestämisestä. Tulos ennen veroja oli päälle 1,3 miljoonaa. Suomen hyvinvointialueet rämpivät tunnetusti syvissä alijäämissä. Tämän vuoden toukokuussa arvioitiin, että yhteenlaskettu alijäämä olisi jopa 2,45 miljardia euroa. Jossain työntekijät ovat perustaneet reppufirman keskenään ja myyneet työvoimaansa sen kautta aiempaa korkeampaan hintaan. Vuokratyövoiman välittäminen on pääosin yksityistä liiketoimintaa, minkä takia voikin kysyä, onko Itä-Uudestamaasta tulossa ensimmäinen hyvinvointialue, jonka sote-bisnes ajaa nurin. Alan paras tulos oli IS:n tietojen mukaan Solo Health -niminen yritys, jonka 23 miljoonan liikevaihdolla irtosi 2,5 miljoonan euron tulos. Suomessa koko sote-bisnes voi paksusti, samalla kun hyvinvointialueet kituvat ja kuihtuvat rahoituksen puutteessa. Talouskriisin taustalla on yleinen kustannustason kasvu ja palkkakulujen nousu, mutta aivan erityisesti riittämätön rahoitus maan hallitukselta. Eri puolilta Suomea tiedetään tapauksia, joissa Itä-Uudenmaankohdalla juurivuokratyövoima onkeikauttanutalueen taloudenpahaanepätasapainoon. Oululainen reppulääkärifirma Medimanageri Oy puolestaan kirjasi viime vuonna liikevaihtoa miltei kahdeksan miljoonaa euroa. Vuokratyövoimalla julkiset palvelut nurin. Poikkeustilakomitean aikana aluevaltuusto ei voi enää tehdä isoja talouspäätöksiä eikä äänestää kumoon virkamiesryhmän säästöesityksiä. ”Kyse on loisimisesta” Vuokratyövoimaa pyörittävä yritystoiminta nakertaa hyvinvointialueita kahta kautta. Erityisesti poikkeustilaan pakotetun Itä-Uudenmaan kohdalla juuri vuokratyövoima on keikauttanut alueen talouden pahaan epätasapainoon. terveysasemalta irtisanoutuneet sairaanhoitajat ovat tulleet vanhalle työpaikalleen vuokrafirman kautta rutkasti isommalla palkalla. Samassa kaupungissa toimiva alan yritys Leluca Oy taas teki yhdeksän miljoonan euron liikevaihdolla miljoonan euron liikevoiton. Esimerkiksi viime vuonna rovaniemeläinen hoitoalan yrittäjä möi yhdessä liikekumppaninsa kanssa vanhusten ympärivuorokautista hoivaasumista tarjoavan Rovaseudun Hoitokodit Oy:n. Lisäksi hyvinvointialueiden taakkana on epärealistiseksi osoittautunut lainsäädäntö, jonka mukaan alueiden pitää kattaa alijäämänsä kokonaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Isot kalat syövät pienet Kyse on silti vuokratyövoimaa isommasta kuvasta. Tämän päälle tulee kuitenkin ilmiö, joka on maksanut alueille jopa 600–700 miljoonaa euroa vuodessa. Vaaleilla valittujen poliittisten päättäjien yläpuolelle asetetaan virkamiehistä koostuva arviointiryhmä, jossa istuu hyvinvointialueen, valtiovarainministeriön, sosiaalija terveysministeriön ja sisäministeriön edustajia sekä riippumaton puheenjohtaja. Usein alan yrittäjät ovat pieniä ja keskisuuria, vaikka myös suuret sosiaalija sairausjätit ovat lähteneet vuokratyövoiman markkinoille. Kyseessä on ylihinnoiteltu vuokratyövoima, jossa lääkärien ja hoitajien palkkakulut voivat olla jopa kaksintai kolminkertaisia verrattuna omiin työntekijöihin. Vajeen umpeen kurominen on merkinnyt alueilla rajuja leikkauksia, lakkauttamisia, supistuksia ja irtisanomisia. Yksi esimerkeistä on virolaisomisteinen Medimatkat Oy, joka kokosi viime vuonna noin 750 000 euron tuloksen 13 miljoonan euron liikevaihdolla. Suomessa sosiaalija terveyspalvelut on järjestetty niin, että vammaisten hoidolla, vanhusten hoivalla ja lastensuojelulla voi nousta miljonääriksi. 2 9 ValtioVarainministeriö julisti kesän alussa ottavansa holhouksen alle kolme hyvinvointialuetta: Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin. Polun päässä voi olla myös fuusio toisen hyvinvointialueen kanssa. –Kyse ei ole yhteistyöstä vaan ennemminkin loisimisesta, erään hyvinvointialueen johtaja kuvaa Ilta-Sanomien uutisoimassa sosiaalija terveysministeriön kyselyssä. Kyse on myös poliittisesta kaappauksesta. Vuokralääkäreitä välittävät firmat yritykset takovat muhkeita tuloksia. Yhtäältä se tulee kalliiksi, toisaalta se vie työntekijöitä julkisista palveluista. Näin alueet alistetaan valtiovallan erityiskäsittelyyn, jossa ne voidaan pakottaa rajuihinkin leikkauksiin talouden tasapainottamiseksi
Vuoden alkupuolella yhtiö kävi ostoksilla Liettuassa, jossa se hankki omistukseensa maan suurimman terveyspalvelukonsernin InMedica Vuokratyövoimaa pyörittävä yritystoiminta nakertaa hyvinvointialueita. Menestystä yhtiölle on tullut myös suurissa palveluiden kokonaisulkoistuksissa. Tiedot myyntivoittotuloista ovat käytettävissä vasta tulevaisuudessa, sillä tämän vuoden verotus valmistuu vuoden 2026 lopulla. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander. Suurin kuhina käykin hoivaja kuntoutuspalveluissa. Esimerkiksi Mehiläinen osti elokuun alussa Pihlajalinnalta yhden ikäihmisten ja yhden vammaisten asumisyksikön. Kauppa olisi keskittänyt ikäihmisten hoivaa niin, että kilpailuja kuluttajavirasto joutui puuttumaan asiaan. Esimerkiksi marraskuussa 2024 Helsingin kaupunki ulosliputti kaikkiaan 37 500 työntekijänsä työterveyshuollon Mehiläiselle. Pörriäinen ja veroparatiisin mesi Mehiläinen on muutenkin kasvanut jo ulos Suomesta. Vuodesta 2014 lähtien puolen miljoonan euron ylittäviä kauppoja on Talouselämän mukaan tehty 560 kappaletta. Puhdasta sattumaa on toki, että Mehiläisen kokonaisulkoistuksista vastaava päällikkö on entinen kokoomuksen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Lasse Männistö. Omistajalle kertyi tästä 1,75 miljoonaa euroa verotettavia pääomatuloja noin sadantuhannen euron ansiotulojen päälle. Suurempi kauppa tapahtui kuitenkin vuoden alkupuolella, kun Mehiläinen hankki ruotsalaisen pörssiyhtiö Humanan Suomen-vanhusliiketoiminnan, yhteensä 20 asuinyksikköä, joissa on kaikkiaan 500 asiakaspaikkaa. 3 sote-jätti Mehiläiselle. – Muruset isojen ketjujen ulkopuolella ovat edelleen kiinnostavia ostokohteita, mutta niiden määrä alkaa olla melko vähäinen, kilpailuja kuluttajaviraston yrityskauppavalvonnan johtaja Sanna Syrjälä sanoo Talouselämän haastattelussa. Jättisaalis Helsingin työterveydestä Varsinkin yksityinen terveysala on Suomessa jo niin keskittynyt, ettei suuryrityksille löydy juuri enää ostettavaa. Jätit käyvät kauppaa myös keskenään. Takavuosien vanhustenhoitoskandaaleissa ryvettynyt hoivayhtiö Attendo on ostanut tänä vuonna kaksi hoivakotia Turussa ja Espoossa. Alan isot kalat napsivat markkinoilta pois pieniä kilpailijoitaan, joiden omistajat pääsevät näin rahastamaan myyntivoitoilla jopa miljoonia. Kuvion ytimessä onkin alan keskittyminen
Taloudelliset kannustimet ovat kohdallaan myös muissa sote-alan suuryrityksissä. Viimeisimpien verotietojen mukaan hänen veronalaiset pääomatulonsa olivat hengästyttävät 6,62 miljoonaa euroa 750 000 euron palkkatulojen päälle. Kuva: Jarmo Lintunen. Yrityskauppoihin liittyy myös konsernin omistuksen uudelleenjärjestely. Kuluvan vuoden keväällä se osti Romaniasta ja Serbiasta kummastakin suuret terveyspalveluyritykset, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna noin 550 miljoonaa euroa. Terveystalon toimitusjohtajan Ville Ihon tienestit olivat vuonna 2024 kiinteä vuosipalkka sekä lyhyen ja pitkän ajan kannustinpalkkio yhteen laskien melko tasan miljoona euroa. Nyt CVC:n ohella suuromistajaksi nousee amerikkalainen pääomasijoittaja Hellman & Friedman. 3 1 Groupin. Mukavasti leivänsyrjässä ovat kiinni ovat myös konsernin julkisten palveluiden johtaja Markku Näreneva (vuositulot 310 000 euroa), sosiaalipalveluiden johtaja Harri Pomell (690 000 euroa), ikääntyneiden palveluiden liiketoimintajohtaja Niklas Härus (680 000 euroa) sekä ulkoistusten ja lääkäripalveluiden johtaja, entinen kokoomuspääministeri Jyrki Kataisen erityisavustaja Joonas Turunen (240 000 euroa). Vaikka myös hyvinvointialueilla ylimmän Mehiläinen on kasvanut jo ulos Suomesta. Näin koko Mehiläinen-konsernin liikevaihto kipuaa liki kolmeen miljardiin ja kertaeristä oikaistu liikevoitto noin 370 miljoonaan euroon. Vanhusliiketoiminnan isojen nimien Esperi Caren toimitusjohtajan Stefan Wentjärven tulot taas olivat viimeisten verotietojen mukaan 430 000 euroa ja Attendo Suomen toimitusjohtajan Virpi Holmqvistin 310 000. Johtajille jättituloja Mehiläisen suuromistajiin itsekin kuuluva toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää onkin suomalaisten sote-suurliikemiesten keskuudessa aivan omassa tuloluokassaan. Kaupan myötä Mehiläisestä tuli koko Baltian suurin yksityinen terveyspalveluiden tarjoaja. Pihlajalinnan toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläisen ansiot puolestaan olivat viime vuonna 521 000 euroa, minkä lisäksi hänellä oli hallussaan runsaan 700 000 euron osakepaketti työnantajalta. Mehiläisen enemmistöomistaja on ollut 70 prosentin siivullaan Jerseyn saarilla päämajaansa pitävä CVC Capital Partners. Englannin kanaalissa sijaitsevaa Jerseytä pidetään yhtenä maailman suosituimmista veroparatiiseista
3 2 johdon palkkataso on poliittisilla päätöksillä viritetty korkealle, ovat erot silti huomattavia. Lehti kuvaa sitä osumaksi kultasuoneen, sillä yhtiön osakekohtainen tulos kasvoi vuonna 2024 päätä huimaavat 500 prosenttia. Näiden mallien välillä tehdään jo lähitulevaisuudessa isoja valintoja. n Sijoittajat ovat voineet olla tyytyväisiä myös Terveystaloon. Hyvinvointialueiden palkka-aateliston kärjessä olevat johtajat – Pohjois-Pohjanmaan Ilkka Luoma, Varsinais-Suomen Tarmo Martikainen ja Pirkanmaan Marina Erhola – tienaavat kaikki noin 18 500 euroa kuussa, mikä tarkoittaa noin 240 000 euron vuosituloja. Se sijoittui pörssin kymmenen parhaimman osingonmaksajan tuntumaan. Sijoittajat ovat voineet olla tyytyväisiä myös Terveystaloon. Esimerkiksi sote-konserni Pihlajalinnalla on ollut Talouselämä-lehden mukaan yksi Helsingin pörssin mehevimmistä osakkeista. Pihlajalinnalla 500 prosentin tuottonousu Kun yksityinen sosiaalija sairausliiketoiminta kasvaa, myös yhtiöiden osakkeiden arvo ja tuotto nousevat. Kuva: Jarmo Lintunen Kunsosiaali-jaterveyspalveluitaryhdytään tuottamaanliikevoiton periaatteella,astuutaloon uusiisäntä.. Julkisen sektorin intressi on saada ihmiset jaloilleen, ulos järjestelmästä ja näin ehkä säästää kustannuksia nyt ja tulevaisuudessa. Yksityisten yritysten tavoite on saada sisään mahdollisimman paljon maksavia asiakkaita. Kun sosiaalija terveyspalveluita ryhdytään tuottamaan liikevoiton periaatteella, astuu taloon uusi isäntä
Teksti MIkko räkköläInen Kuvat lehtIkuva. 3 3 Israel ulkoIstI Gazan ruoka-avun Sadat surmatut avunhakijat vievät huomion laajemmasta tuhosta
Pisteet ovat saavutettavissa vain terveille aikuisille. Uusi avustusjärjestelmä Ennen Israelin maaliskuussa asettamaa humanitaarista saartoa Gazassa toimi yli 400 humanitaarista avustuspistettä. Rikottuaan Hamasin kanssa solmimansa tulitauon maaliskuussa 2025 Israel asetti Gazan humanitaariseen saartoon. Ruoka jaetaan ensiksi paikalle ehtineille. Pisteen oli määrä avautua aamukuudelta. Kun väkijoukko eteni kilometrin päähän jakelupisteeltä, sotilaat avasivat tulen heitä kohti. Pisteiden ulkopuolella vartioivat israelilaiset sotilaat, sisällä UG Solutionsja Safe Reach Solutions (SRS) -yritysten aseistetut vartijat. Vuosikymmenien kokemuksen omaavat avustusjärjestöt kritisoivat suunnitelmaa voimakkaasti. Kovaäänisillä varustetut nelikopterit pauhasivat pysähtymismääräyksiä turhaan. Tilanteen pahentuessa Israeliin kohdistui kuitenkin yhä suurempaa poliittista painetta järjestää apua alueen väestölle. Tämä on johtanut siihen, että tuhannet ihmiset pyrkivät odottamaan niiden lähellä. Pisteille johtavia reittejä ei ole merkitty maastoon, ja reiteiltä harhautuneita avunhakijoita on tulitettu. Tulitus jatkui kello kuuteen asti, jonka jälkeen ihmiset päästettiin lyhyeksi aikaa jakelupisteelle noutamaan ruokalaatikoita. Suurimmassa vaarassa olevat ihmiset – lapset, sairaat, loukkaantuneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset – eivät pysty noutamaan pisteiltä apua. SDS1 on yksi Gaza Humanitarian Foundation -säätiön (GHF) ruuanjakopisteistä. Käytännössä ihmisten epätoivo on johtanut kerta toisensa jälkeen tilanteeseen, jossa väkijoukot tunkeutuvat esteiden ohi kaoottisesti haalimaan, mitä saatavissa on. Avun jakelun toteuttaminen sotilasoperaation osana ja sen tavoitteita tukien rikkoo räikeästi humanitaarisen toiminnan perusperiaatteita. Yksi GHF:n pisteistä sijaitsee Gazan keskiosassa, loput etelässä lähellä Egyptin rajaa. Ulkopuolella turvallisuudesta vastaavat Israelin asevoimien sotilaat, pisteiden sisällä puolestaan SRS:n ja UG:n aseistetut urakoitsijat. Sotilaat alkoivat jälleen ampua häätääkseen palestiinalaiset hylyn luota. Sijoittelu palvelee Israelin pyrkimystä pakottaa väestö siirtymään etelään. Sen lisäksi, että GHF:n toimintatavat asettavat ruokaa noutavat ihmiset vaaraan, apu ei täytä Gazan haavoittuvimpien ihmisryhmien tarpeita. Ihmiset joutuvat vaeltamaan pitkiä matkoja sodan raunioissa päästäkseen pisteille, jotka sijaitsevat alueilla, joilta Israelin asevoimat on määrännyt palestiinalaissiviilit poistumaan. Tätä artikkelia kirjoitettaessa GHF:n ruuanjakopisteillä on surmattu yli 850 palestiinalaista. Israelilainen drone törmäsi raunioihin ja tippui väkijoukkoon. Ihmisiä estetään lähestymästä pisteitä ampumalla heidän eteensä. Kun piste suljettiin, yksityiset turvamiehet häätivät ihmiset tainnutuskranaateilla ja kyynelkaasulla. Pisteillä ihmismassoja pyritään ohjaamaan maavallien ja piikkilanka-aitojen avulla odottamaan aidattuihin karsinoihin, joista heitä päästetään ryhmittäin noutamaan ruokalaatikoita. Myös avun pääsy Gazaan on ollut pätkittäistä. 3 4 KesäKuun ensimmäisen päivän valjetessa tuhannet ihmiset kokoontuivat SDS1-nimisen ruuanjakelupisteen lähettyville eteläisessä Gazassa. SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikosken mukaan Punaisen Ristin kenttä sairaala Rafahissa on toukokuun lopun jälkeen joutunut toistuvasti hoitamaan suuria määriä samanaikaisesti saapuneita haavoittuneita. Monet heistä ovat kertoneet yrittäneensä hakea ruokaa perheilleen. Heti tilaisuuden tullen ihmisjoukot lähtevät rynnimään kohti jakelupisteitä. Tilanteissa, joissa pisteitä lähestytään liian nopeasti tai suurena joukkona, tai ihmiset eivät pisteen sulkeutuessa poistu kyllin nopeasti, tuli on avattu myös suoraan väkijoukkoon. Jakelupisteet ovat auki satunnaisesti, mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja lyhimmillään vain tunnin. GHF luotiin vastauksena paineeseen Israel on koko Gazan sodan ajan häirinnyt Gazassa toimivia humanitaarisia järjestöjä eri tavoin. Tuona aamuna Nasserin sairaalaan tuotiin 148 haavoittunutta ja 31 surmattua palestiinalaista. Silminnäkijätodistusten mukaan ensisijainen keino väkijoukkojen hallintaan on ampuminen kovilla panoksilla. Israelinhallituson jokehittänytuusia suunnitelmiayksityisten sotilaspalveluyritysten hyödyntämiseen. Näiden tilalle GHF rakennutti kahta miljoonaa asukasta varten neljä jakelupistettä. Kansainväliset avustusjärjestöt ovatkin kieltäytyneet yhteistyöstä GHF:n kanssa. Koska ruokaa olisi tarjolla rajallisesti ja vain ensiksi ehtiville, väkijoukko alkoi liikkua jo viiden jälkeen. GHF luotiin vastaukseksi tähän paineeseen
Hän markkinoi säätiön aikovan luoda Gazaan kattavan verkoston jakelupisteitä. Päivittäiset uutiset kymmenistä jakelupisteillä surmatuista ovat lisänneet ulkomaailman painostusta. Heinäkuussa puolustusministeri Israel Katz esitteli suunnitelman, jossa Rafahin kaupungin raunioille Etelä-Gazaan rakennettaisiin uusi leiri, jolle keskitettäisiin ensin 600 000 al Mawasin massiivisessa telttaleirissä tällä hetkellä asuvaa pakolaista. Gazaan pääsee vain vähäinen määrä lääkkeitä, terveydenhoitoja hygieniatarvikkeita. n Ruoanjakelupisteet ovat auki satunnaisesti, mihin vuorokaudenaikaan tahansa.. Ruoka kansanmurhan peitteenä Israelin yritys käytännössä jatkaa Gazan humanitaarista saartoa GHF:n ruuanjakelun varjolla näyttää epäonnistuneen. GHF:n uudeksi johtajaksi valittiin yhdysvaltalainen pastori Johnnie Moore Jr., joka on kuvannut itseään kristityksi siionistiksi. Israelin asevoimat ovat järjestelmällisesti tuhonneet Gazan vesihuoltoa. EU solmi Israelin kanssa heinäkuun alussa sopimuksen, jonka piti johtaa GHF:stä riippumattomien avustuskuljetusten lisääntymiseen. Israelin asevoimien sijaan leirin toimintaa pyörittäisi GHF. Koska sähköverkot on tuhottu, polttomoottoreilla toimivat generaattorit ovat ainoa keino tuottaa virtaa merivedestä juomakelpoista tekeville desalinaatiolaitoksille. Lausunnossaan hän totesi, ettei GHF voisi toimia humanitaaristen periaatteiden mukaan, eikä hän näin ollen suostuisi olemaan osa sen toimintaa. Sen ainoa tunnettu tulonlähde on kuitenkin Yhdysvaltain hallinnon eri virastojen antama tuki. Säätiö ei ole julkistanut rahoittajiaan mutta väittää saavansa taloudellista tukea lukuisilta länsimailta sekä kansainvälisiltä toimijoilta ja kansalaisjärjestöiltä. päivänä, vain päivää ennen GHF:n jakelutoiminnan alkua, Wood kuitenkin erosi tehtävästään. GHF on kuitenkin onnistunut suuntaamaan kansainvälisen yhteisön huomion Gazan ruokatilanteeseen, samaan aikaan kun Israel on jatkanut kansanmurhan määritelmän täyttävää toimintaa muilla keinoilla. Toukokuun 25. Vaikka Gaza Humanitarian Foundation ei ole ratkaissut nälänhätää tai Israelin imago-ongelmaa, Israelin hallitus on jo kehittänyt uusia suunnitelmia yksityisten sotilaspalveluyritysten hyödyntämiseen Gazassa. Punaisen Ristin mukaan avun määrät ovat tällä hetkellä olleet täysin riittämättömiä tarpeisiin nähden. Vielä käyttökunnossa olevat laitokset kärsivät katkoksista, sillä Israel on pysäyttänyt lähes kaiken polttoaineentuonnin Gazaan. 3 5 GHF:n johtajana toimi perustamisvaiheessa entinen Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas Jake Wood. Ajan kanssa leiriin asutettaisiin koko Gazan kaksimiljoonainen väestö
Lisäksi pudotukset aiheuttavat vaaraa alla oleville.. 3 6 Israel aIheuttI nälänhädän tahallaan Vuosikymmenien ajan Israel painosti Gazaa rajoittamalla ruoan vientiä, kunnes se siirtyi suoraan nälkiinnyttämiseen. Israelin Cogat-viraston omat tilastot osoittavat, että tarvittava määrä on sen jälkeenkin jäänyt pahasti vajaaksi. Sota estää maanviljelyn, Israel ei anna palestiinalaisten kalastaa, eikä alueelta pääse pois. Cogatin mukaan muistiota ei koskaan käytetty, kun sen sijaan Gisha totesi YK:n lukujen kertovan, että avustuskuljetukset jäivät jo tuolloin usein alle minimitarpeen. Asiasta on kertonut muun muassa Yle nettisivuillaan. Toukokuussa ruokaa vietiin alle kolmasosa tarpeesta, kesäkuussa jonkun verran yli puolet ja heinäkuussa noin kaksi kolmasosaa. Lentokoneella viety lasti maksaa sata kertaa enemmän kuin rekkalasti, ja rekkaan mahtuu puolitoista kertaa enemmän kuin kuljetuskoneeseen. Israelilaisen Haaretz-lehden mukaan muistiossa laskettiin, että aliravitsemuksen estämiseksi Gazan asukkaat tarvitsevat keskimäärin vähintään 2 279 kaloria päivässä henkeä kohti. Olmertista on tullut yksi nykyisen sodankäynnin arvostelijoista. Pelkkä kilomäärä ei tietysti kerro kaikkea, koska asiaan vaikuttaa ruoan laatu. Vuonna 2012 israelilainen ihmisoikeusjärjestö Gisha sai pitkän oikeustaistelun jälkeen julki avustuskuljetuksia valvovan Israelin viranomaisen Cogatin muistion, joka oli laadittu neljä vuotta aiemmin. Heinäkuun lopulla uudelleen aloitetut ilmapudotukset ovat kallis ja tehoton keino hädän helpottamiseksi. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan 1,836 kiloa ruokaa. YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) mukaan vähimmäistarve on 62 000 tonnia kuukaudessa, mikä tekee noin kilon päivässä asukasta kohden. Kesän nälänhädän siemenet kylvettiin keväällä, kun Benjamin Netanjahun hallitus esti maalisja huhtikuun ajan kokonaan avustuskuljetusten pääsyn Gazaan. Gazassa pystyttiin vielä tuolloin tuottamaan osa ruoasta itse, joten avustuskuljetusten tarpeesta vähennettiin laskelmissa tämä määrä. Ainoa keino saada syötävää ovat avustuskuljetukset. Israel on siis pitkään käyttänyt ruokaa aseena. Israelin silloisen pääministerin Ehud Olmertin avustaja Dov Weissglass sanoi jo vuonna 2006 suoraan, mistä on kyse: ”Ajatuksena on laittaa palestiinalaiset dieetille, mutta ei aiheuttaa heille nälkäkuolemaa.” Pyrkimyksenä oli painostaa Hamasia, joka palestiinalaisten vaalit voitettuaan oli nousemassa valtaan Gazassa. Teksti arto huovInen IsraelIn johtajat ovat koko ajan tasan tarkkaan tienneet, että ruoka ei riitä Gazan 2,1 miljoonalle asukkaalle. Kalorit eivät riitä Nyt gazalaisten ruokaminimi on arvioitu jopa pienemmäksi kuin parikymmentä vuotta sitten
Yksi heistä kertoi BBC:lle heinäkuussa nähneensä, että hänen kumppaninsa alkoivat ampua aseettomia palestiinalaisia ilman mitään syytä. Kesän aikana GHF:llä on ollut Gazassa neljä jakelupistettä, kun YK:n vastatessa toiminnasta niitä oli 400. Niiden mukaan GHF on politisoinut avun, tehnyt ruoka-avusta aseen ja aiheuttaa jakelumenetelmillään vaaran palestiinalaisille. Uutistoimisto Reuters kertoi samoihin aikoihin Yhdysvaltain kehitysapuviraston Usaidin sisäisen raportin tehneen saman johtopäätöksen: ei ole näyttöä siitä, että Hamas systemaattisesti varastaisi YK:n apua. YK oli avun suurin toimittaja, kunnes Israel alkoi rajoittaa ja lopulta estää sen kuljetusten pääsyä Gazaan. 3 7 Ilmapudotuksia voikin hyvällä syyllä kutsua lähinnä länsimaiden omaatuntoa rauhoittavaksi teatteriksi. NYT:n lähteiden mukaan Israelin armeijan edustajat olivat maaliskuun puolivälissä esittäneet Netanjahulle huolestumisensa aikeista tehdä GHF:sta avun ainoa jakaja. Heidän mielestään YK:n roolia avussa olisi pitänyt kasvattaa. YK ja muut avustusjärjestöt ovat kieltäytyneet yhteistyöstä GHF:n kanssa. YK:n hätäapuvirasto OCHA:n paikallisjohtaja Jonathan Whittallin mukaan Abu Shababin ryhmä on rosvojoukko, joka itse ryöstää apua. Hamas ei ryöstä YK:n apua Netanjahu on jyrkästi kiistänyt, että Israel olisi tarkoituksella aiheuttanut nälänhädän Gazassa. Tunnettu tutkija Alex de Waal kertoi heinäkuussa useiden medioiden haastatteluissa, että hän on tutkinut nälänhätiä 40 vuotta, eikä ole koskaan sinä aikana nähnyt yhtä huolellisesti suunniteltua ja pikkutarkasti toteutettua nälänhätää kuin mitä Israel tarkoituksellisesti tekee Gazassa. Israel myönsi myöhemmin toimittavansa aseita ryhmälle ja Abu Shabab kehui voivansa liikkua vapaasti alueella. GHF:n jakelupisteitä oli vartioimassa myös palkkasotilaita. Lisäksi lähteet sanoivat, että YK:n avustusjärjestelmä toimi suhteellisen tehokkaasti, toisin kuin monien muiden auttajien. n Apua saapui Gazaan ilmapudotuksena 5. Lähteinä olivat kaksi Israelin armeijan edustajaa ja kaksi muuta israelilaista virkailijaa, jotka asemansa takia puhuivat nimettömästi. elokuuta. Israelin hallitus oli NYT:n mukaan junailemassa sen perustamista yhdessä Yhdysvaltain CIA-tiedustelupalvelun entisen agentin Jack Reillyn kanssa. Lopulta toukokuussa hallitus kuitenkin päästi YK:n jakamaan osan avusta. The New York Times -lehti (NYT) julkaisi heinäkuun lopulla artikkelin, jonka mukaan ei ole todisteita, että Hamas säännöllisesti ryöstäisi YK:n ruoka-apua. YK:n avustusjärjestö UNRWA sen sijaan valvoi koko toimitusketjua ja vastasi itse jakelusta Gazassa. Useat israelilaissotilaat kertoivat heinäkuussa Haaretzille, että heidät oli määrätty ampumaan aseettomia ihmisiä lähellä jakelupisteitä, vaikka mitään uhkaa sotilaille ei ollut. GHF:n toiminnan aikana yli tuhat palestiinalaista on surmattu jakelupisteillä. Lisäksi Israel on syyttänyt YK:ta ruoanjakelun tehottomuudesta. Susi lammasten vaatteissa Kun Israel ryhtyi toukokuussa jälleen päästämään apua Gazaan, se valitsi jakelun hallinnoijaksi yksityisen amerikkalaisen yhtiön GHF:n (Gaza Humanitarian Foundation). Israelin mukaan Hamas ryöstämällä avustuskuljetuksia aiheuttaa tahallaan ruokapulan. Hamas varasti joidenkin pienempien järjestöjen apua, koska ne eivät aina olleet itse paikan päällä valvomassa jakelua. Le h tik u va /e ya d B a B a. Tulituksessa oli käytetty myös konekivääriä. Apukuljetusten turvaajana on esiintynyt myös Hamasia vastustava, Yasser Abu Shababin johtama palestiinalaisryhmä. Israelin hallitus torjui armeijan näkemyksen
Ministerin mukaan näitä kaikkia keinoja voidaan käyttää vaalivoiton varmistamiseksi, kunhan muistaa jälkeenpäin pyytää Jumalalta anteeksi. Tansaniassa on tarkoitus pitää presidentinvaalit ja parlamenttivaalit lokakuussa, ja Ugandassa ensi vuoden tammikuussa. Kolme vuotta myöhemmin Magufuli voitti Lissun presidentinvaaleissa ja hallitseva CCM-puolue sai 97 prosenttia kansanedustajan paikoista. Viime vuonna pidetyissä paikallisvaaleissa puolue sai virallisten tulosten mukaan 99 prosenttia äänistä. Lissun mielestä ilman reformeja ei kannattaisi osallistua vaaleihin. Lissun johtama Chadema-puolue oli vaatinut, että vaalijärjestelyistä vastaisi riippumaton vaalikomissio, mutta hallitus ei suostunut vaatimuksiin. Tansaniassa suurimman oppositiopuolueen osallistuminen tuleviin vaaleihin kuitenkin kiellettiin ja puolueen johtaja, entinen ihmisoikeusjuristi Tundu Lissu vangittiin syytettynä maanpetoksesta. Myöhemmin informaatioministeri kuittasi puheen olleen huumoria. Tundu Lissun maanpetosoikeudenkäynti herätti huomiota myös naapurimaissa. Vuonna 2017, presidentti John Magufulin valtakaudella, Tundu Lissu selvisi hengissä murhayrityksestä, jossa asemiehet ampuivat hänen kehoonsa 16 luotia. Usein opposition ehdokkaita ei päästetty edes ehdolle vaaleissa. Nyt jo entinen informaatioministeri jatkoi vielä toteamalla, että vaalit voi voittaa erilaisin keinoin: laillisesti, puolilaillisesti tai laittomasti. Maanpaossa asuva tansanialaistoimittaja vertaa kotimaansa vaaleja jalkapallo-otteluun, jossa toinen joukkueista määrää säännöt, pitää kirjaa tuloksesta ja tuomari viheltää pelin jatkuvasti poikki vastustajan väitetyistä virheistä, antaa suosikkijoukkueelle aiheettomia rangaistuspotkuja ja hylkää vastapuolen tekemät maalit. Tällaisia vaalit ovat kuitenkin viime aikoina olleet, ei pelkästään Tansaniassa vaan myös naapurimaissa Ugandassa ja Keniassa. Teksti Peik johansson Tansanian informaaTiominisTeri Nape Nnauye kertoi vuosi sitten maan valtapuolueen vaalitilaisuudessa, että ”vaalien tulos ei välttämättä vastaa äänestyspaikoilla annettuja ääniä, vaan riippuu pikemminkin siitä, miten äänet lasketaan ja kuka julkistaa tuloksen”. Oppositiopuolueiden vaalitilaisuudet oli kielletty, ja oppositiojohtajia vangittiin tai hakattiin sairaalakuntoon. Opposition edustajat eivät päässeet seuraamaan ääntenlaskentaa. Oikeudenkäyntiä seuraamaan tulleet asianajajat ja ihmisoikeusaktiivit Keniasta ja Ugandasta kuitenkin käännytettiin kotimaahansa jo lentokentällä tai siepattiin hotellistaan ja vietiin kidutettavaksi, kunnes heidät päiviä myöhemmin dumpattiin naapurimaiden rajalle.. 3 8 pintaa syvemmältä Vaikeita aikoja itä-afrikassa Opposition vainoaminen on kiihtynyt tulevien vaalien alla Tansaniassa ja Ugandassa
n Tansanian vangittu oppositiojohtaja Tundu Lissu kuvattuna vaalikampanjan aikana vuonna 2015. Tosin sillä edellytyksellä, että hän ”on vielä elossa eikä vankilassa”, kuten hän totesi The Guardianin haastattelussa keväällä. Syytteitä pidetään yleisesti tekaistuina ja tekosyynä, jotta Bezigye ei pääse osallistumaan vaaleihin. Syyskuussa 81 vuotta täyttävä Museveni on ollut Ugandan presidenttinä vuodesta 1986. Ugandassa presidentti Yoweri Museveni ilmoitti kesällä asettuvansa ehdolle tulevissa presidentinvaaleissa. 3 9 Palkittu ugandalainen ihmisoikeusjuristi Agather Atuhaire ja kenialainen kuvajournalisti Boniface Mwangi kertoivat myöhemmin lehdistötilaisuudessa, kuinka humalassa olleet turvallisuusjoukkojen miehet roikottivat heitä ylösalaisin, hakkasivat heitä jalkapohjiin ja eri puolille kehoa, työnsivät esineitä peräaukkoon ja levittivät heidän päälleen ulostetta. Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassan puolusti karkotuksia sanomalla, että naapurimaiden aktivistien ei pidä tulla sotkeutumaan Tansanian asioihin. Mama Samiaksi kotimaassaan kutsuttu uusi presidentti oli aluksi sovitteleva ja pyrki parantamaan suhteita opposition kanssa, mutta vaalien lähestyessä linja on koventunut. Useita satoja Bobi Winen puolueen kannattajia on vangittu, kidutettu ja surmattu. Viranomaiset ovat vastanneet protesteihin kovin ottein. Poliisin toimia valvovan viraston mukaan 65 ihmistä kuoli kesän aikana poliisin luoteihin ja yli tuhat nuorta pidätettiin. Keniassa presidentti William Ruto tuli valtaan kolme vuotta sitten, vaikka vaalikomission palvelimista kävi ilmi, että vaalitulosta oli hakkeroitu ja vaalikomission jäsenten enemmistö kiisti julkistetut tulokset. Toinen oppositiojohtaja, presidentti Musevenin entinen henkilääkäri Kizza Besigye on parhaillaan vankilassa syytettynä vallankaappauksen juonittelusta. Ugandan tiedustelupalvelu sieppasi Bezigyen viime vuonna Keniasta. Samia Suluhu Hassan nimitettiin presidentiksi vuonna 2021, kun hänen edeltäjänsä John Magufuli oli kuollut koronaan. W ik im ed ia Co m m o n s/ Lik u m b a g e/ CC bY -s a 4 .0. Jo viime kesänä Kenian pääkaupungissa Nairobissa nuoret protestoivat yli kuukauden ajan uusia veronkorotuksia vastaan. Viime kesän protesteissa kuoli 73 mielenosoittajaa, yli 1 200 pidätettiin, ja ainakin 132 nuorta oli kateissa. Lähdettyään mukaan politiikkaan Bobi Wine on ollut jatkuvasti viranomaisten vainon kohteena, välillä myös vangittuna ja kotiarestissa. Protestit alkoivat kesäkuussa sen jälkeen kun 30-vuotias someaktivisti ja yläasteen opettaja oli hakattu kuoliaaksi poliisiasemalla. Kuluneen kesän aikana Keniassa sadattuhannet nuoret lähtivät kaduille vaatimaan epäsuositun presidentin eroa. Vaaleissa vastaehdokkaana on entinen afrobeat-muusikko Bobi Wine. Kenian korkein oikeus kuitenkin hyväksyi vaalikomission puheenjohtajan ilmoittaman tuloksen
Mélenchon on ollut kolmesti ehdokkaana maansa presidentinvaaleissa, ja saanut parhaimmillaan 22 prosentin tuloksen vaalin ensimmäisellä kierroksella. Se on poliittinen tietokirja, joka ei vain analysoi maailmaa sellaisena kuin se on: Mélenchon maalaa suurella pensselillä visioita siitä, mitä kaikkea voisi olla. Välillä Mélenchonin kirjaa lukiessa tuntuukin siltä kuin lukisi poliittisen historian tenttikirjaa. Ennen kaikkea Mélenchonin teos on ohjekirja maailman ymmärtämiseen ja argumentti vallankumouksellisen muutoksen puolesta 2000-luvun länsimaisessa yhteiskunnassa. 4 Valta, Varallisuus ja rakenteet uusiksi Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston kasvot ja keulakuva. Kirjaa on vaikea lokeroida tiettyyn genreen: se on samaan aikaan kirjoittajansa muistelmateos, pamfletti, esseekokoelma ja poliittinen ohjelmajulistus. Mélenchonin perustama vasemmistopuolue La France Insoumise (Lannistumaton Ranska) oli eräs kantavista voimista vuoden 2024 kansalliskokouksen vaaleja varten perustetun Uuden kansanrintaman eli NFP:n takana. Teoksen heikkoutena on kuitenkin sen paikoitellen kankea ja jargonia vilisevä kieli. Kirja on julkaistu englanniksi nimellä Now, the People! Revolution in the 21st Century (Verso 2025). Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta – ja sitä seuraavaa uutta järjestystä. Tämä on yllättävää, sillä akateemiselta vaikuttava teksti on jyrkässä kontrastissa kirjoittajan taustan ja poliittisen retoriikan kanssa. Häntä on kutsuttu agitaattoriksi, kansankiihottajaksi, visionääriksi ja vaaralliseksi demagogiksi – ja parhaaksi presidentiksi, jota Ranskalla ei koskaan ole ollut. Se ei kuitenkaan riittänyt hallituksen muodostamiseen, ja vasemmistoyhteistyön sijaan 2000-luvullakapitalismi onriistäytynytvaltioiden hallinnastaeikätarvitse enääedesdemokratiaa toimiakseen. Opas kaikkeen Jean-Luc Mélenchonin uusin kirja Faites mieux! vers la révolution citoyenne (Arion 2024) on kirjoitettu noiden vuoden 2024 vaalien jälkimainingeissa. Teksti toiVo Haimi Pitkän LinJan vasemmistopoliitikko Jean-Luc Mélenchon on mies, jonka käytännössä kaikki Ranskan politiikkaa seuraavat tuntevat. Kirjan luvut ovat sopivan pituisia luettaviksi työpaikan kahvitauoilla tai julkisessa liikenteessä. Mélenchonin tahti on kova, muttei hengästyttävä. Teos on hyvin rakennettu ja pitää otteessaan. Välissä on anekdootteja ja henkilökohtaista pohdintaa. Kaikkien yllätykseksi NFP nousi vuoden 2024 vaaleissa Ranskan kansalliskokouksen suurimmaksi ryhmäksi. Mélenchon käsittelee oikeastaan vähän kaikkea historiaan, talouteen, politiikkaan ja filosofiaan liittyvää: demokratian heikentymistä kapitalismin alla, digitaalista vallankumousta ja teknologiamiljardöörien valtaa, kolonialismin pitkää varjoa, muuttoliikkeitä, väestönkasvua – ja koko ajan lähestyvää planeetan ekologista romahdusta. Ranskan keskustaliberaali presidentti Emmanuel Macron muodosti uuden hallituksen oikeiston tuella. Valistuneellakin lukijalla voi mennä sormi suuhun, kun Mélenchon viittaa 1900-luvun alussa eläneen jesuiittafilosofi Pierre Teilhard de Chardinin käsitteeseen noosfääristä. Vasemmistossa tätä pidettiin poikkeuksellisen röyhkeänä jopa ranskalaiseen makuun: presidentti oli itse julistanut ennenaikaiset vaalit, mutta kieltäytyi noudattamasta niissä ilmaistua äänestäjien tahtoa. 73-vuotias Mélenchon on entinen Ranskan
Kirjassaan Mélenchon kirjoittaakin kärkevästi sosiaalidemokratian epäonnistumisesta: hän kritisoi eurooppalaisia demareita heidän uskostaan demokratian ja valtioiden kykyyn hallita kansainvälistä kapitalismia. Mélenchonin mukaan nyt on uudenlaisen, historiallisen konfliktin aika. Hänen vallankumouksensa ajurina ei kuitenkaan ole marxilaisittain teollinen työväenluokka, vaan karkeasti ilmaistuna ”kansa”: kaikki ne, jotka ovat nykyisen kurjistamispolitiikan asiakaspäädyssä. Porvariston ja työEu r o o pa n pa r la m En tin va sE m m is to ry h m ä. Toki voidaan myös perustellusti sanoa, että Mélenchon pysyi poliittisesti paikallaan siellä missä olikin, mutta Parti Socialiste ja Mitterrand liukuivat oikealle. Mélenchonille eliitti ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin oikeistokonservatiiveille: kun Mélenchon raivoaa eliittejä vastaan, hänen sanansa eivät sivalla maahanmuuttajia, sukupuolija seksuaalivähemmistöjä, yliopistotutkijoita tai kansalaisjärjestöjä, vaan omistavaa luokkaa, oligarkkeja ja miljardöörejä. 4 1 Jean-Luc Mélenchon kansalliskokouksen jäsen ja ministeri, joka on toiminut urallaan myös Euroopan parlamentin ja Ranskan senaatin jäsenenä. 2000-luvun kapitalismissa eliittiä ovat ne, joilla on valtaa ja vaurautta ja jotka haalivat itselleen aina vain lisää samalla kun jakavat niukkuutta ja kurjistamista kaikille muille. Häärittyään ensin pienessä trotskilaisessa puolueessa hän liittyi Ranskan demaripuolue Parti Socialisten riveihin. Mélenchonin ajattelussa ja poliittisessa kielenkäytössä on selkeän populistinen pohjavire. Vasemmalle ja kansaa kohti Lopulta Mélenchon otti ritolat entisestä puolueestaan vuonna 2008 ja perusti Parti de Gauchen, punavihreän vasemmistopuolueen, joka puolestaan toimi runkona vuonna 2016 perustetulle Lannistumattomalle Ranskalle. Mélenchon puhuu jatkuvasti ”kansasta” vallankumouksellisena voimana ja asettaa kansan eliittiä vastaan tavalla, joka tuo mieleen takavuosien Timo Soinin. Mélenchon aloitti poliittisen uransa François Mitterrandin (Ranskan presidentti 1981–1995) vankkana tukijana, mutta siirtyi hiljalleen vasemmalle. Hän kirjoittaa vallan ja varallisuuden uusjaosta nojaten historiallisen materialismin perinteeseen. Filosofiaa opiskellut Mélenchon ajautui politiikkaan 1970-luvulla. Vallankumous on Mélenchonin mukaan ainoa tapa pelastaa se, mitä pelastettavissa on. Soinin tavoin myös Mélenchon tunnustautuu ylpeästi populistiksi. Mélenchonin mukaan 2000-luvulla kapitalismi on riistäytynyt valtioiden hallinnasta, eikä se tarvitse enää edes demokratiaa toimiakseen
Samaan aikaan hänen kielenkäyttönsä ja sanavarastonsa on vanhempaa perua ja lainaa vuoden 1789 Ranskan suurelta vallankumoukselta. Ranskan nykyinen valtiomuoto on Charles de Gaullen vuonna 1958 perustama Viides tasavalta, joka syntyi tietynlaisesta välttämättömyydestä keskellä Algerian veristä vapaus sotaa, jonka Ranska lopulta hävisi. Mélenchonin mukaan siis Viidennen tasavallan raunioille on rakennettava uusi, kuudes tasavalta, joka pystyy vastaamaan ilmastokatastrofin, muuttoliikkeen ja kärjistyvän eriarvoisuuden muodostamiin uhkiin ja selviytymään niistä. Se tarvitsee tekijänsä. Se jakaa ihmiset voittajiin ja häviäjiin: meihin ja niihin. Teollisuuden, liikenteen ja energian kansallistamista, tiedon muuttamista yhteisomisteiseksi, työviikon lyhentämistä ja ajan itsensä palauttamista takaisin ihmisille. Le Pen yrittää paluuta ”oikeaan” ranskalaisuuteen, kun taas Mélenchon tervehtii ilolla uutta ja monikulttuurista ranskalaista identiteettiä. Sen sijaan Mélenchon puhuu kansasta, oligarkeista ja demokratiasta. Se antaa ajattelun aihetta jokaiselle, joka uskaltaa unelmoida suuria. Erityisen huolissaan Jean-Luc Mélenchon on hallitsemattomana riehuvan kapitalismin vaarasta sekä ihmisten hyvinvoinnille että heidän poliittisille oikeuksilleen – ympäristöstä puhumattakaan. Nykyinen meininki ei kummankaan mielestä voi jatkua. Mélenchonin sanoma vaikuttaa olevan, että 1900-luvun työkaluilla ei ratkaista 2000-luvun poliittisia ongelmia. Tämä uusi järjestys asettaisi ympäristön ja kansan tarpeet pääoman ja markkinoiden edelle. n Pienenpintaremontin aikaonpolitiikassaohi.. Tämä kansa on uusi poliittinen voima, joka on vasta muotoutumassa, ja sitä luovat globaalin kapitalismin jylläävät voimat: erityisesti vallan ja varallisuuden keskittyminen. Tiivistetysti voisi sanoa, että viidennen tasavallan myötä Ranskasta luotiin presidenttivetoinen valtio, jossa yhdellä ihmisellä on hyppysissään poikkeuksellisen paljon valtaa. Jean-Luc Mélenchonin kirjan perusviesti on, että pienen pintaremontin aika on politiikassa ohi. Mélenchonin ja Ranskan äärioikeistojohtaja Marine Le Penin välillä on kiinnostava kontrasti. Mélenchonin pääargumentti on, että Ranska on valtiona ja yhteiskuntana muuttunut peruuttamattomasti 1950-luvusta, ja siksi myös valtion rakenteita on päivitettävä vastaamaan 2000-luvun yhteiskunnan tarpeita. Siinä missä Le Pen ajaa kellojen kääntämistä taaksepäin, jonkinlaista paluuta viidennen tasavallan perustamista vastaaviin olosuhteisiin, kehottaa Mélenchon kurkottamaan tulevaisuuteen. Tässä kaikuu 2010-luvun alun Occupy-liikkeen sanoma maailman 99 prosentista. Molemmat tunnustavat Ranskan yhteiskunnan muuttuneen peruuttamattomalla tavalla 1900-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Se tarkoittaisi Ranskan nykyisen valtiomuodon vallankumouksellista lakkauttamista ja kokonaan uuden järjestyksen perustamista. On kuvaavaa, että Mélenchonin uusissa poliittisissa projekteissa, Lannistumattomassa Ranskassa ja NFP:ssä, sanat ”sosialismi” tai ”vasemmisto” ovat alaviitteen asemassa. Kohti kuudetta tasavaltaa Mélenchonin kirjan – ja koko hänen poliittisen projektinsa – kova ydin on vaatimus Ranskan perustuslain ja valtiomuodon uudistamisesta Kuudenneksi tasavallaksi. Tulevaisuudenkestävää politiikkaa Tulevaisuuden politiikka tarkoittaa myös tulevaisuuden sanastoa – ja tulevaisuuden välineitä. Mélenchonin kirja on innostavaa luettavaa. Se kuitenkin muistuttaa, että vallankumous ei tule itsestään eikä sitä kannata odotella. 4 2 väen välisen kamppailun päätyttyä uusi jakolinja on syntynyt kansan ja oligarkkien välille. Jo pelkästään planeettamme pelastaminen ekologiselta katastrofilta vaatii yhteiskunnan, tuotantorakenteiden, omistussuhteiden ja päätöksentekojärjestelmän perustavanlaatuista uusimista. Vaatimus on ymmärrettävämpi ranskalaisessa kontekstissa, eikä se ole helposti sovellettavissa muualle
KU:n haastattelussa Arhinmäki kuvaa vasemmiston muuttuneen niin, että puolue on nyt sellainen, joksi se vuonna 1990 perustettiin.. 4 3 Politiikan Paluu 03 dialogi Paavo Arhinmäki toivoo nykyhallituksen kaatumista, mutta ei usko siihen
Sen leikkaukset koostuivat pitkälti perussuomalaisten omista tavoitteista, kuten Opetushallituksen lakkauttamisesta. Nyt nähdään, miten RKP tähän tähän reagoi. Toisaalta kokoomus haluaa kynsin hampain pitää kiinni tästä hallituspohjasta, koska tämä hallitus on samalla mahdollistanut hyvin kokoomuslaisen politiikan. Miksi et. Purran esityshän oli keskisormen näyttö erityisesti RKP:lle. Purran budjettiesitys oli ihan puhdas mediaoperaatio, ja tätä on odotettavissa seuraavat kaksi vuotta. Onko Orpon hallituksen muutosvauhti ja kyky tehdä muutoksia yllättänyt sinua. Kun perussuomalaiset on menettänyt puolet kannatuksestaan ja kun uskottavuus on mennyt, niin sitten yritetään tavallaan raapia ja pitää kiinni niistä viimeisistä äärikannattajista nimenomaan tällaisilla tempauksilla ja samalla pitää itseään esillä. 4 4 Poliittinen tilannekatsaus KU keskusteli vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäen kanssa kotimaan poliittisesta tilanteesta, vasemmiston kehityksestä ja Helsingistä. Kommentoit itse heti tuoreeltaan, että esitystä ei tehnyt valtiovarainministeri tai -ministeriö, vaan kannatuksensa menettäneen puolueen puheenjohtaja. Tämä on pystytty tekemään nyt sen vuoksi, että on saatu myös talouspolitiikan osalta oikeistolaistunut perussuomalaiset mukaan. Tässä ovat toisella puolella hallituksen äärivoimat kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, ja toisella puolella on sitten kokoomus, RKP, tasavallan presidentti ja eduskuntapuolueiden enemmistö. Siitä raskaimman taakan on kuitenkin kantanut perussuomalaiset. Petteri Orpo ei ole osoittanut johtajuuttaan missään kohtaa tätä hallituskautta. Ei ihan heti tule mieleen Suomen historiassa tilannetta, että tasavallan presidentti ja hallitus ovat tällaisessa asiassa vastakkain. Muutoksista voi sitten tykätä tai ei. Tässähän samaan aikaan budjettihallituskriisin rinnalla menee kysymys Palestiinan tunnustamisesta, jossa ollaan ulkoja turvallisuuspoliittisessa kriisissä. Kyllä tässä pitäisi kahden vuoden kynnysmattona olemisen jälkeen niin RKP:n kuin myös kokoomuksen pystyä löytämään vähän selkärankaa. Uskotko, että pääministeri Petteri Orpo on valmis laittamaan Purran ruotuun. Siinä mielessä olen yllättynyt, miten perussuomalaiset on tällä puolella päästänyt ihan kaiken. Teksti Jussi Virkkunen Kuvat Jussi Joentausta KU: Helsingin apulaispormestari, vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, valtiovarainministeri Riikka Purra julkaisi elokuun alussa oman budjettiesityksensä. Oikeastaan ainoa, mikä tätä hallitusta tosiasiallisesti voisi horjuttaa, on se, että hallituspuolue RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz löytäisi vihdoin selkärangan. Tämä hallitus on ollut kokoomuksen vuosikymmenien haaveiden täyttymys. Se on päässyt moukaroimaan suomalaista työelämää ja heikentämään työntekijöiden asemaa, vahvistamaan työnantajien direktiovaltaa entisestään, heikentämään sosiaaliturvaa ja yksityistämään palveluita. Paavo Arhinmäki: En. Sinulla on pitkä kokemus valtakunnan politiikasta ja olet istunut aikoinaan RKP:laisten kanssa samassa hallituksessa. Pahoin pelkään, että näin ei tule käymään. Siihenkin peilaten: Uskotko, että RKP tai Adlercreutzista löytyy selkärankaa. Samaan aikaan Orpon hallitus on onnistunut muuttamaan Suomea parissa vuodessa hyvin perinpohjaisesti. Orpo on perussuomalaisten vankina
Moni on tullut liikkeen pariin vastaan muutamia vuosia sitten.. Vasemmistoliitto kokoontuu puoluekokoukseen marraskuussa Vantaalla. Kuinka vakaalta tämä Orpon hallituksen meno vaikuttaa. Siirrytään nyt vasemmistoon. mahdollisen läpi, joka näkyy nyt perussuomalaisten kannatuksessa. No jos ajatellaan pidemmältä ajalta, niin hallituksethan eivät ole olleet enää vuosikymmeniin olleet kovinkaan vakaita. Vaaleihin asti tulee olemaan aika sekavaa, eikä mitään varsinaista linjaa ole enää nähtävissä. Ensi vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun luovuit puolueen puheenjohtajuudesta. Li Andersson oli ennen valintaansa puheenjohtajaksi ollut nuorisojärjestön puheenjohtaja. Pitää olla aika paksunahkainen duunari, jos vielä ajattelee, että perussuomalaiset olisi jollain tavalla työläisten puolella. Tämä näkyy puolueessa ja sen poliittisissa linjauksissa. Kuinka suuri muutos puolueessa on vuoden 2016 jälkeen tapahtunut. Toivon tietenkin, että hallitus kaatuisi ennen sitä, mutta jotenkin hallituspohjat ovat aiemminkin kitkuttaneet vaaleihin asti. Aikoinaan vuonna 1995 nuorella ehdokkaalla Aleksi Bardylla oli vaalislogan ”Muutan kaiken”. Kun minut valittiin puolueen puheenjohtajaksi, olin siinä vaiheessa istunut puoluehallituksessa vajaa kymmenen vuotta. Myös tämänhetkinen puheenjohtaja Minja Koskela tulee erilaisesta traditiosta kuin aikaisemmat. Minuthan valittiin puheenjohtajaksi vuonna 2009. 4 5 Jussi Virkkunen haastatteli Paavo Arhinmäkeä. Näyttäisi siltä, että koko ajan lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi tulee hallituksille se kausi, jolloin pystytään puhaltamaan yhteiseen hiileen ja viemään asioita eteenpäin. Muutosta aloiteltiin 2000-luvun alkupuolella. Jäsenistö on aika lailla uudistunut, nuorentunut, naisistunut, kaupungistunut ja eteläistynyt. Tällä hetkellä hallitusta pitää pystyssä muun muassa se, että kevään kehysriihessä nuijitut päätökset kuten suurituloisten mittavat veronkevennykset ja suuryrityksiä hyödyttävä yhteisöveron alennus pitää nuijia eduskunnasta läpi. Minja Koskela ehkä edustaa sitä, mitä monet vasemmistoliittolaiset tänä päivänä ovat. Ehkä kaikki ei ole muuttunut, mutta aika paljon on muuttunut. Se on pikkuhiljaa tapahtunut, mutta ehkä se on viime vuosina kiihtynyt
Nyt isoimmassa Uudenmaan vaalipiirissä valitaan 37 ja pienimmissä vaalipiireissä valitaan enää kuusi. Vasemmistolaisesti ajattelemat ihmiset saattavat muuttaa enemmän kaupunkeihin. Tämä kuvastaa sitä demografista muutosta. Vasemmistoliiton kannatus on nyt kymmenen prosentin luokkaa. Ei, mutta lappilaisia ihmisiä on muuttanut entistä enemmän Helsinkiin ja muihin isoihin kaupunkeihin. Vielä yksi kysymys vasemmistosta. Siinä mielessä tunnistan hyvinkin puolueen. Se ajatus, mikä uudesta puolueesta oli – sen muotoutuminen vei 30 vuotta tai vähän päälle. Sehän ei perustu koulutustai tulotasoon, vaan yleiseen hegemoniaan. Ensi vuonna Helsingissä menee 700 000 asukasta rikki. Miten tähän tilanteeseen saataisiin muutos. Kaikkein aktiivisimmissa äänestäjäkunnassa vasemmistoliiton kannatus ei ole niin vahva kuin nuoremmissa sukupolvissa. Politiikassa erottautuminen tiettyyn pisteeseen asti on hyvästä, mutta sitten liiallinen erottautuminen voi kääntyä myös itseään vastaan. Meidän pitää saada nostettua kannatusta Vantaalla ja erityisesti Espoossa, mutta Uudellamaalle pitää saada ehdolle entuudestaan tunnettuja ihmisiä. Uudeltamaalta läpi meni yksi vasemmistoliittolainen. Miksi sen talouspoliittinen viesti ei pure. Kokoomus sai sieltä viime vaaleissa yksitoista kansanedustajaa eli yhtä monta kuin vasemmistoliitto koko maassa. Ja sitten sanottiin, että vasemmistoliiton kannatuskäyrän voi lukea Kansan Uutisten kuolinilmoituspalstalta. Kun puolue perustettiin, oli ajatus punavihreydestä. Monilla pienemmillä paikkakunnilla on vasemmiston kannatus ja samalla ihmisten määrä vähentynyt. Tietysti suuret kaupungit entistä enemmän ratkaisevat vaalit. Tulos perustui nimenomaan suurien yliopistokaupunkien hyviin tuloksiin. Myöskin keskustan ja demareiden vuoden 2003 eduskuntavaaleihin taktisesti luoma niin sanottu pääministerivaali näkyy selvästi. Nyt kannatus on vähentynyt vanhemmissa ikäluokissa. Vaali vaalien jälkeen on lisääntynyt se puhe, mikä on isoin puolue joka lähtee vetämään hallitusneuvotteluja. Vaikka vasemmistoliiton talouspoliittiset analyysit ovat kuinka huolella tehtyjä ja mietittyjä ja professoreiden kanssa läpikäytyjä, niin jos ne poikkeavat liian Paavo arhinmäki Syntynyt 13.12.1976 VaSemmiStonuorten puheenjohtaja 2001–2005 KanSaneduStaja 2007–2021 VaSemmiStoliiton puheenjohtaja 2009–2016 Kulttuurija urheiluministeri 2011–2014 HelSingin apulaispormestari 2021–. Jos ajatellaan vaikkapa Helsinkiä, moni meidän aktiiveista on itse asiassa Lapista alunperin kotoisin. Jokaisessa keskisuuressa kaupungissakin pitää olla hyvä, tunnettu ehdokas. Voiko tätä kehitystä jollain tavalla muuttaa. Sitten jos katsoo äänestyskäyttäytymistä, eikä vain vasemmistoliiton osalta, nehän poikkeavat täysin toisistaan. Sosiaalidemokraatit suurimpana oppositiopuolueena saa vähän windfall-kannatusta. Vasemmiston kannatus on ympäri länsimaailmaa keskittynyt entistä enemmän kaupunkeihin. Viimeksi tämä näkyi Saksassa, jossa Die Linke nousi haudan partaalta komeaan vaalitulokseen. On hyvinkin kiinnostavaa, että sosioekonomisesti Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät eroa merkittävästi toisistaan. Jos katsoo ikäluokittain vasemmistoliiton kannatusta, niin joskus ennen vanhaan kannatus painottui meillä vanhempiin ikäluokkiin. Uudellamaalla Espoo ja Vantaa ovat ratkaisevat isot kaupungit. Siinä on useamman prosenttiyksikön nousu eduskuntavaaleista, mutta mikä nähdäksesi on vasemmistoliiton suurin jarru kannatuksen vielä kovemmalle nousulle. Kiitos tämän tyyppisen analyysin meillä on nykyinen sinimusta hallituspohja. Tyytymättömyys hallitukseen kanavoituu erityisesti sosiaalidemokraateille. Mutta sitten iski historian syvin lama ja massatyöttömyys. Mainitsit Uudenmaan vaalipiirin. Monet nykyiset eläkeläiset tai työelämän loppupäässä olevat eivät ole ikinä vasemmistoliittoa äänestäneetkään. Joten kysymys kuuluu, että onko Lapin vasemmistolaisuus kadonnut. Uudellamaalla sellaiset ovat perinteisesti pärjänneet, koska ihmiset eivät kuitenkaan ole niin sitoutuneita omaan kotikaupunkiinsa. Espoohan on hirveän nuori kaupungiksi, jonne on syntynyt hyvin vahva porvarillinen kokoomushegemonia. 4 6 Kuinka hyvin tunnistat puolueen nykyään. Vaikka Karkkila on edelleen punainen, niin eihän sen kokoinen kaupunki hetkauta Uudenmaan tulosta suuntaan tai toiseen. Kun synnyin Helsingissä, kaupungissa oli alle 500 000 asukasta. Jos ajatellaan vaalipiirijakoakin, niin alun perin vaalipiirit ovat olleet jotakuinkin saman kokoisia. Puolue on nyt sellainen, jollaiseksi se aikoinaan perustettiin. Oikeastaan mä tunnistan tämän puolueeksi, joka perustettiin vuonna 1990 Kulttuuritalolla tai oikeastaan Helsingin jäähallissa, josta sitten siirryttiin Kulttuuritalolle. Pienemmillä paikkakunnilla puolueella oli vaikeampaa
Valtuustokausi on vasta alussa, mutta miten kasvanut vaikutusvalta näkyy Helsingissä. Viimeinen kysymys. Tänä kesänä ovat muuntohuume peukkuun liittyvät ongelmat todella räjähtäneet, ja nyt tilanne on aidosti kriittinen. Helsingissä vasemmistoliitto otti kuntavaaleissa ties kuinka monennen vaalivoiton. Tämä on nyt kiireinen asia, johon en osaa sanoa, että mitä siihen on tehtävissä, mutta jotain kaupunginkin pitää pyrkiä tekemään. Kyllähän ne ovat valtuustokaudesta toiseen samoja. n Paavo Arhinmäki harkitsee vakavasti asettumista ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.. Luonnon puolustaminen, sellaisen asuntopolitiikan tekeminen, että pienija keskituloisillakin on mahdollisuutta asua Helsingissä. En tiedä, mitä kaupunki voi sille yhdessä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tehdä, mutta siitä tulee palautetta kaikkialta Helsingistä, ja sen näkee myös omassa arjessa. Valtuutettujen määrä kasvoi neljällä. Vaalien iso kuva Helsingissä oli se, että vasemmistoliitto voitti todella paljon ja sosiaalidemokraatit voitti vielä enemmän. Mitkä ovat vasemmistolle tämän valtuustokauden tärkeimpiä asioita. Sitä pitää aidosti pohtia, koska ne tulevat olemaan aivan älyttömän tärkeät vaalit. Se, että meidän lähipalvelumme toimivat. 4 7 paljon muista, ihmiset lähtevät miettimään ”voiko todella olla näin”. Jos vertaa suomalaista talouspoliittista keskustelua mihin tahansa muuhun maahan, niin meillähän on näkemykset ovat kuin yksi yhteen veistettyjä. Kirjaukset jäivät aika yleisiksi. Se on asia, jota on toivottu todella paljon. Viime kaudella kaupunginhallituksessa punavihreä enemmistö oli 8–7, nyt se on 10–5. Strategiaan olisi vielä paljon selkeämmin ja voimakkaammin voinut kirjata sen, että esimerkiksi säänneltyä omistusasuntotuotantoa tehdään. Meillä ei aiemmin ole ollut näin arvaamattomasti käyttäytyviä ja näin huonossa kunnossa olevia päihdeongelmaisia. Eihän puolueiden tehtävä ole yksisuuntaisesti viedä ihmisten näkemyksiä poliittiseksi päätöksenteoksi, vaan myös kertoa ihmisille vaihtoehdoista ja käydä keskustelua niin päin, että ihmiset voivat muuttaa mielipiteitään. Toinen on suomalaisen talouspoliittisen keskustelun kapeus. Aiotko olla seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdolla. Itseään kunnioittavan ja tosissaan politiikkaa tekevän ei pidä sanoa, mitä ajattelee ihmisten haluavan kuulla, vaan sen mitä aidosti ajattelee. Kaupunginhallituksessa oli viime kaudella kaksi vasemmistoliittolaista ja kaksi demaria. Mitä tarkoittaa pettymys asuntopolitiikan suhteen. Nyt on 3 vasemmistoliittolaista ja 4 demaria. Mutta täytyy sanoa, että strategianeuvottelujen osalta punavihreä enemmistö oli pettymys. Vasemmistoliitonkin pitää pyrkiä saamaan kaikki mahdolliset voimat ehdolle, että sitä pitää ihan vakavasti kyllä harkita. Sinä jatkat kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaavana apulaispormestarina. Meillä olisi ollut mahdollisuus tehdä erityisesti kunnianhimoisempaa asuntopolitiikkaa, mutta sosiaalidemokraatit eivät halunneet käyttää sitä valtaa mitä niillä oli
Syksyllä 2024 perheeseemme syntyi vauva, jonka kanssa vietin kahdestaan monia unettomia öitä. Vielä pitkälle 2020-luvulle poliitikot ja heidän liepeillään pyörivät takapirut vasemmalta oikealle kehuivat sarjaa kahvipöytäkeskusteluissa ja suosittelivat sitä kernaasti. West Wing on erinomainen televisiodraama, jonka viehätys perustuu Aaron Sorkinin luomiin kiinnostaviin henkilöhahmoihin, nokkelaan käsikirjoittamiseen ja kirkasotsaiseen edistysja demokratiauskoon. Yhdysvaltalaisen West Wing -sarjan ensimmäinen jakso esitettiin vuonna 1999. Hän on vastuullinen ja läsnäoleva perheenisä, joka muistaa jokaisen henkilökuntansa jäsenen nimen. West Wing on tarina hallinnosta, joka on yhtä aikaa älykäs, syvästi moraalinen ja järkähtämättömän idealistinen. Hän on neljää kieltä sujuvasti puhuva harras roomalaiskatolilainen, jolla on liberaalit arvot. Aikuistuttuani en jaksanut katsoa West Wingiä, vaikka se tulikin suoratoistopalveluihin. Se on tarina kuvitteellisesta demokraattipresidentti Josiah ”Jed” Bartletista ( Martin Sheen) ja hänen hallinnostaan. 4 8 2000luvun alussa televisiossa pyöri sarja, jossa poliitikot puhuvat kuin nerot, toimivat kuin pyhimykset ja kantavat sydämessään pyyteettömän yhteisen hyvän palvelemisen jaloa liekkiä. Toimittaja Toivo Haimi katsoi sarjan alusta loppuun ja ymmärsi, miksi se on täydellinen fantasiasarja ylemmän keskiluokan politiikkanörteille.. Hymähtelin sen idealismille ja kritiikittömälle USA-fanitukselle, mutta silti sarja piti minut otteessaan alusta loppuun. Kehujat olivat oikeassa. Silloin päätin viimein ottaa suosittelijoiden neuvosta vaarin ja katsoa sarjan alusta loppuun. Sarjaa tehtiin seitsemän tuotantokauden ajan, ja se päättyi vasta vuonna 2006. Sarja oli fanifiktiota politiikasta, ja sen katsominen 2020-luvulla on ikkuna Y2K-aikakauden mielenmaisemaan. Presidentti Bartletin hahmossa yhdistyvät valtiomies, profesessee Teksti Toivo Haimi LiberaaLi fanTasia Yhdysvaltalaisen menestyssarja West Wingin ensiesityksestä tuli viime vuonna kuluneeksi 25 vuotta. Poliittiset vastustajat uskovat järkipuhetta, ja lakikirjoista löytyy aina porsaanreikä, joka mahdollistaa mahdottoman. Tiesin kuitenkin, että kyseessä oli Laatusarja, joka sai ylistäviä arvioita Atlantin molemmilla puolilla ja jota minun – politiikasta kiinnostuneen nuorehkon miehen – olisi varmaankin mielenkiintoista katsoa. Tuon hallinnon kriisit ratkaistaan usein kauniilla puheilla tai viime hetken älynväläyksillä. Olin silloin yhdeksänvuotias, enkä varsinaisesti kuulunut sarjan kohde yleisöön. P ohjimmiltaan West Wing on fanifiktiota. Bartlet itse on täydellinen poliitikko: taustaltaan hän on taloustieteilijä ja Nobel-voittaja
Dialogikohtaukset ovat kuin Broadway-musikaalia ilman musiikkia: täynnä rytmiä ja hohtoa – ja täysin epäuskottavia. Jokainen jakso on kuin pyörremyrsky, joka vie katsojan läpi kansainvälisten kriisien, kiihkeiden sisäpoliittisten draamojen ja ilmeisesti loputtomien käytävien. Jokainen ongelma saa osakseen kunnianhimoista ja pohdiskelevaa pohdintaa. Lisäksi kaikki ovat tietenkin myös hyvännäköisiä ja tyylikkäitä. Jokainen hahmo säteilee sellaista älykkyyttä ja herkkyyttä, että katsojan tekee mieli hetken ajan uskoa, että tällaista politiikka oikeasti on. Sitä on ilo katsoa, ja se pitää otteessaan vielä neljännesvuosisadankin jälkeen. Tai jopa siitä, millaista sen pitäisi olla. Jokainen sarjan päähenkilöistä on omalla tavallaan mielenkiintoinen, ja näyttelijäsuoritukset ovat tasaisesti huippuluokkaa. West Wing on vauraiden, liberaalien yhdysvaltalaisten fantasia siitä, millaista amerikkalainen politiikka voisi olla. Henkilöhahmotkin ovat kutkuttavalla tavalla kiehtovia. Toinen West Wingin vahvuus on sen kutkuttava dialogi, jota voisi verrata pingisotteluun. He katsoivat West Wingiä ja näkivät tulevaisuuden. West Wing on vauraiden, liberaalien yhdysvaltalaisten fantasia siitä, millaista amerikkalainen politiikka voisi olla.. Näkyykö mitään tästä tulevaisuudesta Trumpin Amerikassa. Sarjan aikanaan uraauurtava innovaatio olivat walk and talk -kohtaukset, joissa käveltiin ympäri Valkoisen talon länsisiiven käytäviä samalla, kun keskusteltiin veroista ja valtiontalouden alijäämästä. 4 9 sori, seurakuntapastori, pubivisailija ja sarkasmin mestari. Bartletin hallinto on täynnä presidentin kaltaisia supersuorittajia. Tässä piilee West Wingin taika: se ei yritäkään olla totta. Tässä kohtaa vuosituhannen vaihteen liberaalit hurrasivat niin, että melkein läikyttivät lattejensa vaahdot. Sarja ilmentää tahattomasti 2000-luvun alun amerikkalaisten liberaalien suurinta heikkoutta: N b c Kriisitratkaistaanusein kauniillapuheillataiviime hetkenälynväläyksillä. Sarja on tehty todella taidokkaasti. Se on demokratian myyttinen seikkailutarina, jonka viesti on selvä: Yhdysvaltojen politiikka voi toimia, kunhan vain oikeat ihmiset johtavat sitä. Näppärä dialogi kimpoilee rytmikkäästi hahmojen välillä, ja nasevat repliikit osuvat maaleihinsa tyydyttävällä tavalla. Valkoisen talon erityisavustajat ajattelevat salamannopeasti ja puhuvat hienommin kuin amerikkalaisten huippuyliopistojen älykköklubilaiset. Jos uskoo tarpeeksi kovasti, sarja saa Yhdysvaltain hallinnon näyttämään taianomaiselta koneistolta, jossa muutama nero oikealla paikallaan voi pelastaa koko maailman
Sen sijaan hän pyrki neuvottelemaan kaikista keskeisistä hankkeistaan republikaanien kanssa ja kieltäytyi esimerkiksi viemästä aborttioikeutta liittovaltion lakiin, vaikka siihen olisi ollut kaikki mahdollisuudet. Bartletin hallinto oli juuri sitä, mitä 2000-luvun alun liberaalit halusivat nähdä: hyväntahtoinen mutta älykäs, voimakas mutta oikeudenmukainen. Eräässä jaksossa demokraattija republikaanipoliitikot vääntävät ensin peistä siitä, pitäisikö USA:n sosiaaliturva yksityistää. 2020-luvun amerikkalaisesta politiikasta on riisuttu kaikki naamiot, ja demokratia Trumpin Yhdysvalloissa on karua ja suoraa, laillisuuden rajalla horjuvaa vallankäyttöä. Sarjassa kompromissit ja lehmänkaupat nostetaan suurimmiksi onnistumisiksi. Republikaanit näkivät kompromissihakuisuuden heikkoutena, jota käyttää hyväksi. Politiikka ei kuitenkaan toimi niin. Kuvaavaa on sekin, että West Wingissä politiikan päämääränä ei ole vallankäyttö tai edes poliittisten päämäärien edistäminen, vaan ”hyvä hallinto”. Obaman presidenttikaudella neljä republikaania jopa istui hänen hallituksessaan ministereinä. Tämän päivän hallinto on likaista. Tämä on sarjan suurin synti. Kun West Wing pyöri televisiossa, historia oli loppu ja ideologiat menneisyyttä – tai ainakin niin annettiin ymmärtää. Republikaanien kanssa neuvotteleminen vesitti Obaman suuret projektit, kuten terveydenhuoltouudistuksen, ja lopulta Liberaalithurrasivatniin, ettähemelkeinläikyttivät lattejensavaahdot.. Taustalla soi toiveikas, isänmaallinen musiikki. Kun katsoin aamuyön pikkutunteina jaksoja yksi toisensa jälkeen, näin aikakapselin. S arja ei puhu hallinnosta sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin liberaalit toivoisivat sen olevan. Se tarjoaa pakomatkan tämän päivän politiikasta ja massiivisista ongelmista: ilmastokriisistä, massatyöttömyydestä, sodista ja kansanmurhasta. Lopulta jaksossa päädytään kompromissiin, jossa päätetään yksityistää puolet sosiaaliturvasta. Samalla Trump-juna ryskyttää yhdysvaltalaisen demokratian läpi puskien läpi MAGA-politiikkaa ja jättäen jälkeensä sekasortoa. Riita poikki ja voita väliin, kaikki ovat tyytyväisiä. Kansan ääntä ei länsisiiven käytävillä juuri kuulu, ellei joku Bartletin porukasta nosta sitä jalustalle kuin jonkinlaista retorista apuvälinettä. 5 uskoa siihen, että jos vain oikeat ihmiset – sankarit – pääsevät valtaan, kaikki ongelmat ratkeavat. Jos vain oikeistokonservatiivit pääsisivät kuulemaan sen parhaan argumentin oikein esitettynä, he lakkaisivat olemasta oikeistolaisia ja konservatiivisia. Tämän päivän poliitikot eivät juokse käytävillä kirkkaissa puvuissaan, vaan raatelevat toisiaan kuin häkkiin vangitut vihaiset pedot. 1990-luvun lopulla haudatun toiveiden tynnyrin, joka on täynnä sellaista toivoa, jota on vaikea tunnistaa tämän päivän poliittisessa ilmastossa. Siinä eivät voita älykkäin argumentti tai paras puhe vaan kovin ja raain huuto. Vaikka West Wing on kuvaus 2000-luvun alusta, on se relevantti vielä 2020-luvullakin. Politiikka on, ja oli jo 25 vuotta sitten, rumaa peliä, jossa kyse on vallasta, sen saamisesta ja käyttämisestä. Yhteistyöhön tarvitaan aina kaksi. Yksi sarjan suurista rajoitteista on se, että sarja katsoo politiikkaa eliitin näkökulmasta. Obama ei käyttänyt vaaleissa saamaansa mandaattia ja enemmistöjä viedäkseen läpi omia tavoitteitaan. Trumpin toisen kauden alussa meidän maailmamme demokraatit ovat vaalitappionsa päätteeksi sekaisin kuin seinäkellot, koska he eivät voi ymmärtää, miksei asioista haluta vain sopia. Nykypäivän politiikassa Bartletin hallinto kaikkine supersankareineen ei selviäisi viikkoakaan. West Wingin politiikkaihanne on liberaalin, vauraan amerikkalaisen ihanne: emmekö voisi vaan kaikki sopia erimielisyytemme. West Wingin kuvittelema maailma on loistokas, mutta samalla täysin hampaaton. Siinä varmasti piilee myös sarjan edelleen väkevä viehätysvoima. West Wing esittää, että valta kuuluu eliitille – niille älykkäille huippuyksilöille, jotka tietävät paremmin kuin muut ja ovat sen päälle vielä moraalisesti turmeltumattomia. Liberaalit yrittävät asemoitua mahdollisimman keskelle poliittista spektriä ja hakea kompromisseja ajassa, joka kaipaa niiden sijasta päättäväistä toimintaa. Kylmä sota oli ohi, terrorismi oli vasta heräämässä ja globalisaation synnyttämät haavat peitettiin kätevillä talouskasvun laastareilla. Tämä tekee siitä kauniin unelman ja yhden syistä, miksi yhdysvaltalaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään. Tosimaailmassa demokraatti Barack Obama valittiin presidentiksi pian West Wingin päättymisen jälkeen, ja hänen hallintonsa (jonka jäsenet olivat epäilemättä katsoneet West Wingiä kunnes DVD-levyt kuluivat puhki) ryhtyi toteuttamaan Jed Bartletin tyylistä, kompromissihakuista politiikkaa
Samalla tavalla kuin vasemmistolaisten kulttuuriesseiden lukeminen voi tuntua poliittiselta toiminnalta!) Sama pätee West Wingiin. Se on edelleen yhtä kiihkeä ja koukuttava kuin aikanaan, mutta se ei enää kerro mitään siitä maailmasta, jossa elämme. Lopputuloksena oli republikaanien luisuminen Trumpin ja hänen käskyläistensä haltuun. Meitä eivät pelasta vallan huipulle pääsevät nerot vaan tavalliset ihmiset, jotka West Wingin katsottuaan toteavat, että tämä ei voi olla parasta, mihin pystymme. Toisaalta fantasiat ovat myös vaarallisia, koska ne passivoivat. Todellisen maailman eliitti ei koostu hyväntahtoisista filosofikuninkaista, jotka ajattelevat pyyteettömästi yhteistä etua. West Wing ei innosta eikä inspiroi. Äänestä vain vaalipäivänä parhaita ja fiksuimpia tyyppejä ja luota siihen, että eliitti hoitaa homman. 5 1 Obaman kauden lopulla republikaanit asettuivat täysin poikkiteloin torpedoimaan kaikkea, mitä Valkoinen talo esitti. Maalaistollona koetun Bush nuoremman sijaan liberaalit saattoivat nähdä Jed Bartletissa jalon filosofikuninkaan, joka ajatteli aina kansansa parasta ja teki jatkuvasti töitä sen eteen. K un West Wing pyöri televisiossa ensimmäistä kertaa, oli se yhdysvaltalaisille liberaaleille eräänlainen yhteinen terapiasessio. huom. 2020-luvun versio Jed Bartletin hovista olisi täysin epäuskottava, ja se muistuttaisi liikaa Obaman aikakauden epäonnistumisista. Sarjassa Jed Bartletin kahden presidenttikauden päätteeksi maailma on parempi paikka, joten katsojalle tulee sellainen olo, että nyt on osallistuttu. Toiminta on West Wingin naururaita. Onko se kestänyt aikaa. Hän nostaa esimerkiksi Disneyn Wall-E-animaatioelokuvan, joka on sanomaltaan kapitalismija kulutusyhteiskuntakriittinen. Bushin republikaanien johtamassa Yhdysvalloissa juuri sitä, mitä liberaalit kaipasivat. Koska sarjassa politiikka on huippupalkkaisten, huippuyliopistoissa kasvatettujen huippuyksilöiden asia, on sen viesti katsojalle: sinun ei tarvitse edes poistua kotisohvaltasi. Se on loistava, koska sen maailmassa ei ole todellisia panoksia. Se päinvastoin kannustaa luovuttamaan, koska West Wingin katsominen on korviketoimintaa poliittiselle aktivismille. Elokuvassa ihmiskunta on ahneudessaan pilannut maapallon ja tehnyt siitä valtavan jätekasan, jota robotit yrittävät epätoivoisesti puhdistaa. Se oli George W. Se ei kannusta toimintaan, koska elokuvan katsominen ja kriittisen näkökulman pohtiminen tuntuvat itsessään toiminnalta. n Todellisenmaailmaneliitti eikoostuhyväntahtoisista filosofikuninkaista.. Kulttuuriteorian erikoismies Slavoj Žižek on kirjoittanut interpassiivisuuden käsitteestä. Tavallaan. (Toim. West Wing on poliittisen idealismin Las Vegas – paikka, jossa kaikki näyttää hyvältä, mutta mikään ei ole pysyvää. Meidän maailmassamme eliitti ajaa häikäilemättömästi omaa etuaan, maksimoi valtansa ja pyrkii pitämään sen itsellään hinnalla millä hyvänsä. Interpassiiviset mediatuotteet eivät inspiroi toimintaan, vaan ne ovat toiminnan korvikkeita. Miksi siis Trumpin aikakausi ei tuota omaa fantasiaansa. On helppo nähdä, miksi Bushin ajan liberaalien mielikuvitus tuotti West Wingin. Liberaalit tarvitsevat uuden fantasian, mutta mielikuvitus ei riitä sellaiseen. Tosin sillä erotuksella, että toisin kuin West Wingissä, Las Vegasissa kaikki eivät voi olla voittajia. Pfaller ja Žižek havainnollistavat tätä viittaamalla valmiiksi naurettuihin televisiokomedioihin: kun naururaita hoitaa nauramisen katsojan puolesta, ei tarvitse itse edes hörähtää vitseille. Tässä mielessä Trump on myös omahyväisten demokraattieliittien luomus. Onhan tässä seurattu hienon presidentin edesottamuksia seitsemän tuotantokauden ajan! West Wing on upea. Yhteiskuntakriittisestä viestistään huolimatta Wall-E:n katsominen on Fisherin mukaan pohjimmiltaan passivoiva kokemus. Demokraatit yrittivät hyvässä uskossa olla keskellä, mutta republikaanit menivät kauemmas oikealle. Poliittisia päätöksiä tehdään äänellä, vimmalla ja ennen kaikkea kovalla vaivalla, mutta päätösten vaikutuksia ei näytetä. Interpassiivisuuden ajatusta jatkoi brittiläinen teoreetikko Mark Fisher. Se on alun perin filosofi Robert Pfallerin määrittelemä ilmiö, joka tarkoittaa interaktiivisuuden vastakohtaa. Ja millainen tuo fantasia voisi olla. Sarjan 45-minuuttiset jaksot olivat kerran viikossa tarjolla oleva hetken helpotus Afganistanin ja Irakin sotaretkien, sosiaaliturvaleikkausten ja Patriot Actin maailmasta
Samoihin aikoihin ilmestyi vielä Jarno Pennasen päätoimittama Tilanne-lehti. Suomela kehitteli näissä näkemystään sosialismista. Vaikka Suomela tuki virallista ulkopoliittista linjaa ja oli solidaarinen kolonialismin uhreille, niin rauhan suhteen hän piti ehdottomasti sitoutumattomuuden periaatteensa, oli se suosittu tai ei. Kirja on kokeneen kirjoittajan onnistunut mutta siis kritiikitön ajattelijan elämäkerta. Tämä innoitti satoja, ehkä tuhansia ihmisiä ja ärsytti niitä, joita kuuluikin. Ajan henkeen sopinut Sadankomitea oli menestys. Samoihin aikoihin, 1962, Suomela oli kesän töissä Englannissa. Isänsä kuoleman jälkeisen epävarmuuden vuoksi Suomela päätti hankkia työpaikan ennen opiskelua. Opiskeluun työn ohessa suhtauduttiin myönteisesti, ja Kalevi aloitti vuonna 1960 valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän kouluttautui merkonomiksi vuodessa ja pääsi töihin Elantoon. Faros-seura taas oli vasemmistolainen keskustelukerho, jonka vaikutuspiiriin kuului joitakin satoja ihmisiä. Tästä syystä kirjan arviointi on samalla Suomelan ajattelun arviointia. Kirjassa se on hyvin kirjoitettu pakollinen osuus, jos joku ei vaikka tiedä. Nykyaikaa tekemässä. Kalevi Suomela syntyi vuonna 1939. Ensimmäisenä ”maailmankuvaa avarsi” sotalapsuus Ruotsissa. Osa liikehdinnästä oli akateeminen Committee of One Hundred. Suomelasta tuli Suomessa seuraavana vuonna perustetun Sadankomitean puheenjohtaja. Mutta sitten tuli Vietnam, eikä sitoutumattomuus enää ollutkaan niin itsestään selvää. Sadankomitea jakautui niin sanottuihin tutkijaja marssilinjoihin, Suomelan ja Järvisen kannattajiin. Tutkijalinja voitti ratkaisevan vuosikokouksen äänestyksen. 5 2 kirja Kalevi Suomela ja ”aivojen, ei jalKojen liiKe” Otsikko kertoo Kalevi Suomelan kannan Sadankomitean suuntakiistassa 1960-luvun lopulla. Sitä luettuaan nuori Suomela päätteli, että hänestä tulee ”vasemmistolainen, ei kommunisti”. Suomelan ajattelulle keskeistä olivat ja ovat Sadankomitea ja Faros-seura, rauhantyö ja sosialismi. Hakaniemeläisen niin sanotun valistuneen työläiskodin ainoan lapsen oli luonnollista jatkaa koulua ylioppilaaksi asti. Järviselle jäi aika paljon jalkoja, jotka suunnistivat kohti toiminnallisempaa solidaarisuustyötä, jopa Rauhanpuolustajia. Sieltä saadut vaikutteet eivät Suomelalta ole koskaan unohtuneet. Sadankomitean ideologiaan kuuluivat ehdoton sitoutumattomuus ja pasifismi, jopa yksipuolinen aseistariisunta. Hän alkoi osallistua Eteläsuomalaisen osakunnan yhteiskunnallisen keskustelukerhon tilaisuuksiin. Pian Pentti Järvinen, jolla ”oli suuri vaikutus minun elämääni”, johdatti hänet Faros-seuraan. Sen puolivaltiollisen, Suomi–Neuvostoliitto-Seuran kanssa päällekkäisen luonteen vuoksi heihin kuului jopa ”perseennuolijoita”. Englannissa kukoisti rauhanliike, varsinkin ydinaseiden vastustaminen. Kalemaa ei arvostele vaan kertoo asioista nimenomaan Suomelan näkemyksen tekemiensä haastattelujen perusteella. ”Kultainen” 1960-luku Tässä yhteydessä ei ole tarpeellista jatkaa kultaisen vuosikymmenen vapauden, ideavyöryn ja innostuksen ylistystä tai nimigallerian ihmettelyä. Teksti jarKo von Schöneman TieToja näyTelmäKirjailija Kalevi Kalemaa on kirjoittanut ajattelija Kalevi Suomelan elämäkerran Kalevi Suomela. Kalemaa kertoo myös jotakin intiimiä Suomeloiden parisuhteesta ja ”ajan hengestä”. Kotiin tuli muun muassa kommunistien Työkansan Sanomat. On kiinnostavaa, että hän korosti jo tuolloin, että valtasuhteet ovat omistusta tärkeämpiä. Muistutettakoon joka tapauksessa, että Kalevi ja Helena Suomelan asunto, niin sanottu Fredankulma, oli todella melkoinen aktivismin keskus. Samalla se kertoo hänestä enemmänkin. Usein hän siteeraa Suomelaa suoraan. joihin Suomela on itse eri vuosikymmeninä keskittynyt. Se oli hänen mukaansa kaikkien niin sanottujen yhden asian liikkeiden ”äiti”. Suomelalle kyseessä oli”järjen, ei jalkojen liike”. Perusajatuksena Suomelalla oli yrittää luoda ”demokraattiseen yhteiskuntaan soveltuvaa. Teos etenee pääosin kronologisesti, mutta keskittyen teemoittain niihin asioihin. Suomelan ja Kalemaan mukaan Rauhanpuolustajat ”kumarsivat itään ja pyllistivät länteen”
Vihollinen taas on hätkähdyttävän selkeä. Ju ss i Jo en ta u st a. Hän sai tutkia ja suunnitella, ja myös avartaa näkemyksiään matkustamalla ”kokouksiin ympäri maalimaa”. Suomela halusi vasemmistoliittoa perustettaessa ottaa mukaan sosialismin, koska ”suhtautuminen siihen on edelleen edistyksellisyyden ja vasemmistolaisuuden keskeinen mittari”. Sosialismi ei hänelle ole malli vaan arvomaailma, joka ohjaa rakentamaan oikeudenmukaisempaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Alkoi taistolaisuuden ja kuluttavien järjestösotien aika. Mukaan on ehtinyt muun muassa ajatuksia Ukrainasta. Seuraavalla vuosikymmenellä piristi rauhanliikkeen uusi nousu 1980-luvun puolivälissä. Itse osuustoiminnan perusajatuksen Suomela katsoo luonnollisesti selviytyneen. Kirjeen oli kirjoittanut hänen tukijansa Kalevi Suomela. Siinä puolueet todettiin esteeksi vahvaan kansalaisyhteiskuntaan siirtymiselle ja että puoluelaki pitäisi kumota. Martti Ahtisaari esitteli presidentinvaalikampanjansa alussa sosiaalidemokraattien puolueneuvostossa ”kirjettä ystävältä”. Lähes kaikki ovat viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajalta. Rosebud. Kalemaa on valinnut ne haluten ilmeisesti korostaa Suomelan ajattelun ajankohtaisuutta. 5 3 Kalevi Suomela sosialismin käsitteistöä ja pohdiskelua”. Pentti Järvinen kutsui jo vuonna 1966 kirjassa Entä nyt vasemmisto Suomelaa ja muita ”sydämen sosialisteiksi”, jotka ”ovat tyypillisiä 1600-luvun (epäilemättä painovirhe, tarkoittanee 1800) utopistisia sosialisteja, jotka eivät tunnusta marxilaisuuden merkitystä sosialismin ideologian ja ennen kaikkea käytännön kehittäjänä” (ei Kalemaan kirjassa). Kalemaa yrittää kiitettävästi kertoa Suomelan työnantajien kukistumisesta. Hän on itse todennut, että jos joku punainen lanka hänen elämästään pitäisi etsiä, niin se olisi sosialismi. Se on nationalismi. Kirjan toinen runsas kolmannes on kokoelma Suomelan kirjoituksia. niin ajatuksesi kulkevat luultavasti sosialistisia, yhteisöllisyyttä korostavia latuja.” Punaisena lankana Suomelan sosialismissa on toimivuus parempaa maailmaa rakennettaessa. Mikä on kansandemokraatti. Kirjan lopussa on kaksi hienoa artikkelia 1990-luvulta. Hiljaista tuli. ”Joku taisi ajatella jo varhain, että minut on pantava herrahissiin.” Ja koska ”joku kiva johtopaikka voisi olla mukava”, Suomela etenikin organisaatiossa korkealle. Mutta tämä(kin) työväenliikkeen organisaatio tunnetusti tuhoutui. Suomelan viimeinen työtehtävä oli osallistuminen taulujen jakamiseen viimeisten jäljelle jääneiden kesken. Suomela jaksoi jatkaa sosialismin olemuksen etsimistä vuosikymmenestä toiseen. Mutta pian ”popkulttuurin hulinointihaluiset edustajat ovat löytäneet muita puuhia”. Sosialismi ei ole tunnetila eikä edes tekoja yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi ”sosialistiseksi”, vaan ajattelua. Mukana olleet muistavat turhautumisen määrän. Arkielämässä Suomelalla oli yli 30 vuoden työura osuustoimintaliikkeessä. Artikkelit eivät kerro Suomelasta eri vuosikymmeninä. Artikkelit on jaettu kuuteen kokonaisuuteen viimeaikaista kansainvälistä kehitystä painottaen. Enempää vuosikymmenestä ei kirjassa juuri ole. Mutta vaikeaa se on, jo pelkkä lyhenteiden määrä hirvittää. Suomela oli liittynyt SKDL:ään vuonna 1969 ja osallistui aktiivisesti SKDL:n sosialistien mahdottoman ja mahdollisen pohtimiseen. Hän liittää sen yhteen toisen selviytyjän, sosialismin, kanssa: ”Jos sitoudut osuustoiminnalliseen muotoon. Nykyaikaa tekemässä. Toinen sydämenasia, rauhanliike, taas on nyt ”kattoideologia, jonka piiriin kuuluvat kehitysyhteistyöliikkeet, ihmisoikeus-, demokratiaja luontoliikkeet” ja niin edelleen. Kiinnostusta ja innostusta riitti, kunnes muutamaa vuotta nuoremmat alkoivat vaatia tekoja. n Kalevi Kalemaa: Kalevi Suomela. Suopon tarkkailijan mukaan Sadankomiteakin vuonna 1968 oli siirtynyt ”jonkinlaiseen tieteelliseen tutkimusvaiheeseen”. Aivojen, ei jalkojen liike. Hän aloitti sopivaan aikaan. Suomela menee ajattelunsa johdonmukaisuudessa (ja ehkä pettymyksessään puoluetoimintaan) hämmästyttävän pitkälle. Sosialismin arki ”60-luku oli ihanaa aikaa, mutta sitä seurannut vuosikymmen oli hirvittävintä, mitä Suomen politiikassa on tapahtunut”. Kuinka asennoitua kommunistien riitoihin ja niin edelleen
Hoivamanifestin ytimessä on radikaali vaatimus yhteiskunnan uudistamisesta hoivan ehdoilla. Palkkakuopasta paetaan Lasten leikkipuisto-ohjaajana aiemmin työskennellyt Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen alojen pääluottamusedustaja Jaana Kesänen samaistuu omien kokemustensa pohjalta moniin Hoivamanifestin ajatuksiin. Teoksessa hoiva ymmärretään laajasti, ja se viittaa esimerkiksi sairaanhoidon, vanhustenhoidon, vammaishoidon, lasten hoitamisen sekä ystävien ja perheenjäsenten auttamisen kaltaisiin toimiin. Millaisia konkreettisia näkökulmia hoivatyötä tekevillä ihmisillä on Hoivamanifestissa esitettyihin ajatuksiin. Kuinka hoivateoreettinen ajattelu ja käytännön hoivatyö limittyvät toisiinsa. Kollektiivin jäsenet puhuvat hoivavajeesta, josta eivät kärsi ainoastaan hoivattavat vaan myös hoivaajat. Kesänen on ollut mukana lastenhoitajajärjestöjen eli JHL:n, Jytyn, Superin ja Tehyn Lastenhoitaja fokuksessa -hankkeessa, jonka yhteydessä toteutettiin helsinkiläisille lastenhoitajille suunnattu kysely alan työoloista. Resurssien puute ja kiire aiheuttavat riittämättömyyden tunnetta ja kasaavat eettistä kuormaa. – Mielestäni puhe hoivakriisistä on perusteltua. Samalla kirjoittajat ehdottavat kapitalistiselle taloudelle ominaisen yksin pärjäämisen eetoksen korvaamista keskinäisen riippuvaisuuden politiikalla. Hoivan merkitys kyllä tunnustetaan, ja siitä puhutaan julkisuudessa kauniisti, mutta käytännössä hoiva kärsii aliresursoinnista ja laiminlyönneistä. Kiireellisimpinä muutostarpeina. Hallituksen leikkaukset, maahanmuuttopolitiikka ja asumisen kalleus huonontavat lastenhoidon tilaa. Millaisia yhteyksiä hoivatyöntekijät näkevät hoivateoreettisen ajattelun ja hoivatyön välillä. 5 4 KaiKKi tarvitsevat hoivaa Tutkijakollektiivi vaatii yhteiskunnan uudistamista hoivan ehdoilla. Kesänen peräänkuuluttaa Hoivamanifestin kirjoittajien lailla hoivaa antavien ihmisten tarpeiden huomioimista. – Monet vastaajat kertoivat kuormituksesta ja siitä, etteivät he voi tehdä rakastamaansa työtä niin hyvin kuin haluaisivat. Hoivatutkijoista ja -aktivisteista koostuvan The Care Collectiven mukaan olemme ajautuneet hoivakriisiin. Hoivan rasitukset kasautuvat naisten ja naisvaltaisten alojen kannettavaksi. Teksti MiKa PeKKola Kuva lehtiKuva Hoiva kannattelee elämää, mutta se otetaan talouden ehdoilla järjestetyssä yhteiskunnassa usein itsestäänselvyytenä. Mitä tapahtuisi, jos hoiva nostettaisiin yhteiskunnallisen ajattelun keskiöön. Poliittiset päätökset kohdentuvat kipeimmin huonosti palkattua hoivatyötä tekeviin ihmisiin. Tämä kysymys on Elina Halttunen-Riikosen ja Anna Ovaskan suomentaman, brittiläisen The Care Collectiven teoksen Hoivamanifesti: keskinäisen riippuvaisuuden politiikka (niin&näin 2025) lähtökohta
5 5
Hän on kirjoittanut yhdessä Sirpa Puhakan kanssa tutkimustietoa ja omakohtaista kokemusaineistoa yhdistelevän tietokirjan Rakkauden riekaleita – omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa (Rosebud 2024). Varhaiskasvatus antaa lapselle valmiuksia toimia ryhmässä, hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja tulla silti toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kirjassaan Tiiro ja Puhakka korostavat erityisesti työikäisten omaishoitajien taloudellisia vaikeuksia hoivan ja ansiotyön puristuksissa. Väestön ikääntyessä yhä useampi työikäinen on omaishoitaja, ja siksi halusimme nostaa erityisesti heidän asemansa. Tiiro uupui lopulta kuormituksen alla. Tiiron puoliso sairastui varhaisessa iässä Parkinsonin tautiin, ja Tiiro työskenteli miehensä omaishoitajana lähes tämän kuolemaan saakka. Lastenhoidon resurssipulalla voi olla Kesäsen mukaan vakavia yhteiskunnallisia seurauksia. Tiirokin puhuu avoimesti omaishoitajuuden vaikeista puolista. Jos omaishoitajille maksettaisiin edes säällinen palkka, omaishoidosta syntyvät säästöt olisivat selvästi pienemmät kuin nykyisin arvioidaan. – Omaishoitajaksi ryhtyminen oli itselleni taloudellinen katastrofi. Hoivaaminen voi olla uuvuttavaa, turhauttavaa ja hermoja raastavaa. Jos hoiva asetettaisiin yhteiskunnallisen elämän keskiöön ja jos hoivaamisen taakkaa jaettaisiin tasaisemmin, hoivaaminen ei kenties uuvuttaisi ja eristäisi hoivaajia toisin kuin nykyisen hoivavajeen yhteiskunnassa. n ”Omaishoitajaksi ryhtyminenoli taloudellinen katastrofi.”. Huolehdin puolisoni lääkityksestä, soseutin hänen ruokansa ja pesin hänet. Tiiro korostaa, että omaishoitajuus on työtä – vaikkakin huonosti palkattua tai jopa palkatonta. Sosiaalitoimen viranomaiset saapuivat paikalle arvioimaan tilannetta, ja Tiiron puoliso sai hoivakotipaikan. Kesänen kannattaa Hoivamanifestin vaatimusta yhteiskunnan uudistamisesta hoivan ehdoilla. Vaikka The Care Collective vaatii yhteiskunnan uudistamista hoivan ehdoilla, Hoivamanifesti ei idealisoi hoivaa vaan käsittelee myös sen herättämiä ristiriitaisia tunteita. Kesäsen ja Tiiron kokemukset lastenhoidosta ja omaishoidosta tuntuvatkin vahvistavan manifestin väitteen siitä, että hoiva voi kukoistaa vain, mikäli myös hoivaajat saavat osakseen hoivaa. Sijaisia on vaikea löytää, ja työntekijöitä siirretään usein lyhyellä varoitusajalla ryhmistä ja lähiyksiköistä toisiin. Hän kokee, että hoiva voi tarjota hyvän mallin keskinäiselle kanssakäymiselle. – Ajatus ei ole hullumpi. Omaishoitajat kärsivät usein samankaltaisista vaikeuksista, kuten terveysongelmista, yksinäisyydestä ja taloudellisesta ahdingosta, mutta Tiiro korostaa, että omaishoitotilanne on aina uniikki. 5 6 hän mainitsee varhaiskasvatuslain ongelmien korjaamisen ja palkkatason parantamisen. Hoivan piirin avaaminen on myös Hoivamanifestin keskeisiä ajatuksia. – En osannut etukäteen aavistaa, kuinka paljon omaishoitajuus tulisi työllistämään minua. Kasvaminen yhteiskunnan jäseneksi alkaa pienestä ihmisestä. Omaishoitajuus on työtä Hoivatyöstä vain osa tehdään palkatuissa työsuhteissa. – Osa omaishoitajista kertoo läheisen hoivaamisen kehittäneen itseään, auttaneen kestämään paremmin yksinäisyyttä, opettaneen uusia taitoja ja koulineen selviytyjäksi. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen on monille omaishoitajille erittäin vaikeaa. Hän suhtautuu itse varauksellisesti käsitykseen hoivaamisen jalostavasta vaikutuksesta. – Kykenemmekö edistämään parhaalla mahdollisella tavalla lasten kasvua. Varhaiskasvatuksessa tie hyvään työntekijäkokemukseen on kuitenkin pitkä, sillä ala kärsii henkilöstöpulasta. – Sairaan paras paikka ei ole aina kotona, eikä omaishoito ole välttämättä hoivakotihoitoa halvempaa. Itseäni omaishoitajuus ei jalostanut. Kun hän totesi, ettei enää jaksa, pyörät alkoivat pyöriä. – Helsingin kaupungilla puhutaan työntekijäkokemuksesta, ja uskon, että sen edistämiseen on olemassa vilpitön tahtotila. Sari T. Olin yhteydessä omaishoidon tukeen, Kelaan, vammaispalveluihin, apuvälinekeskukseen, hoivakoteihin, erikoissairaanhoitoon, lääkäreihin, hammaslääkäreihin, jalkahoitajiin, puheja ravitsemusterapeutteihin, henkilökohtaisiin avustajiin, puolison ystäviin, anoppiini ja moniin muihin tahoihin. Yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi tukea lasten kasvua, kehitystä ja pedagogista oppimista varhaisessa vaiheessa kuin korjata myöhemmin ongelmia
5 7 Jaakobinpainia puutarhassa siä ja yhteistyöhaluttomia kasveja ja eläimiä, jotka hahmotetaan kitkettävinä, nitistettävinä, mieluusti kokonaan tuhottavina. Puutarha on haave ja etuoikeus. Suhteeni puutarhanhoitoon on kuitenkin kompleksinen. Raamatun luomiskertomuksen idylli, ihmisen alkukoti Eden, ei ole sattumalta juuri puutarha. Pieni vuokrapläntti on mansikkapaikkani, se piste maailmassa, jossa olen onnellisin. Puutarhanhoidon sekä fyysiset että psyykkiset – ehkä jopa sielulliset – hyödyt ovat kiistattomat: fyysinen kunto nousee, stressi lievittyy, vastustuskyky vahvistuu, lisäksi saa itse tuotettua tuoretta ruokaa ja silmäniloa. En tunnusta ahtaita rikkaluokitteluja, en suostu tieten tahtoen tappamaan kasveja nakertavia kotiloita. Puutarhatyö, jonka pitäisi rentouttaa, on minulle jaakobinpainia vallitsevien normien sekä oman estetiikkani ja arvojeni välillä. Oma puutarhani on armoton viidakko. Useissa uskonnoissa ja kulttuurisissa tarinoissa puutarha yhdistetään rauhaan, turvallisuuteen, kauneuteen ja tyyneyteen. Vuoden kierto ja kasvun ihme ovat jatkuvasti käsillä. Paikkaan ja tilaan, jossa moderni ihminen maadoittuu, saa vaihtelua työn ja tehokkuuden hallitsemalle arjelle. Silti paitsi istutan ja kylvän, myös leikkaan, karsin, priorisoin ja rajaan – ja joskus raivoankin luonnon kurittomalle kasvuvoimalle. Nykyajattelussa puutarha ja sen hoito assosioituvat tervehenkiseen harrastukseen, puhtaaseen ruokaan, jopa vihreään elämäntapaan ja luonnonläheisyyteen. Praktiikkana, jossa ymmärretään arvostavan yhteiselon periaatteet, tunnustetaan myös meille hyödyttömien otusten elämisenoikeus ja vaalitaan monimuotoisuutta. Usein häpeilen kaoottisen epäjärjestelmällistä, normien valossa siivotonta pihaani, joka pursuu yli äyräiden: rehottaa palstan reunojen yli, levittelee juuria ja siemeniä naapurien kauhuksi. Vaikka hahmOtamme usein puutarhan luontosuhteen ja luonnonläheisyyden kautta, ovat villi luonto, luonnollisuus ja luonnonmukaisuus puutarhan vastakohtia. Paradoksaalisesti puutarhan voikin hahmottaa ihmisen hyötyperusteisen, tuhoisan luontosuhteen allegoriana. Sivistyksen ylläpitoon liittyy rajojen vetäminen, hallinta ja kontrolli: ihmislähtöiset omistuksen, hyödyn ja estetiikan normit. En näe suojaa ja ravintoa elääkseen etsiviä tuholaisina enkä kykene hahmottamaan ekologista moninaisuutta riesana. Myös paratiisi, ikuisen rauhan tyyssija, johon palataan kuoleman jälkeen, kuvataan puutarhaksi. Ympäristöön luonnollisesti soveltuvimmat ja runsaslukuisimmat lajit nähdään tuholaisina tai rikkaruohoina. kolumni k esäisin asustelen ja kaivelen maata siirtolapuutarhassa. Kiihtyvä ekologinen tuho on tämän ajattelun äärimmäinen seuraus. Liian usein ihmisen oleminen suhteessa luontoon lähtee omistuksen illuusiosta: hallinnan, hyödyn, hyväksikäytön, jopa tuhoamisen logiikasta. Puutarha on aina rajattu, se erottuu selkeästi ympäröivästä kaoottisesta ja omalakisesta luonnosta. Voisiko puutarhanhoidon ja huviviljelyn nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana. Puutarhanhoito on maan haltuunottoa ja kultivoimista, luonnon kehittämistä ihmisen käden ja hallinnan kautta korkeampaan loistoonsa, luonnollisen villeyden sivistämistä ihmisen mieltymyksiin ja hyötyyn. Käsitteet kuvaavat ihmisen näkökulmasta valloituskykyinoora kotilainen Kirjoittaja on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.. Toisaalta rakastan anarkistisen tottelematonta pöheikköäni
Kirjailija, jonka ensimmäiset teokset saivat kriitikot nostamaan vertailukohteiksi Ivar Lo-Johanssonin, Jan Fridegårdin ja Vilhelm Mobergin kaltaiset ruotsalaiset työläiskirjailijat. Se taas, ettei hänen seitsemästä romaanistaan ensimmäistäkään ole suomennettu, on käsittämätöntä. Hän on yksi monista unohdetuista kirjailijoista. Kirjailija, joka kuvasi Pohjanmaan maaseutuköyhälistöä ja punaisten joukossa taistelleita ruotsinkielisiä – joita oli tuhansia, ei vain muutamia harhaanjohdettuja. Leo Ågren syntyi 1928 Uudessakaarlepyyssä köyhiin oloihin, mutta siitä huolimatta perheen seitsemästä lapsesta neljä päätyi kirjailijanuralle, kuuluisimpana heistä Finlandia-palkittu Gösta Ågren.. 5 8 Pohjalainen työläiskirjailija ja kaPinallinen Pasifisti Leo Ågren kuvasi maaseutuköyhälistön taistelua joka päiväisestä leivästä, mutta myös sisällissodan todellisuutta ja esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa. Teksti Marita hietasaari JumalanjaJönsin keskustelussanäkyy kielellinentaituruus. Leo Ågrenin nimi ei sano useimmille mitään, eikä ihme. Kyseessä on kirjailija, jonka teokset ilmestyivät sekä Suomessa että Ruotsissa ja saivat kiittäviä arvioita molemmissa maissa. Kovaa elämää Pohjanmaalla ”Paljon ihminen kestää, mutta rukoile sitä Jumalaa, johon et usko, ettet koskaan joudu etsimään mielisairasta vaimoasi metsässä keskellä yötä.” Näin kirjoittaa Leo veljelleen Göstalle elokuussa 1957. Kuka siis oli tämä kirjallisuushistorian marginaaliin unohtunut kirjailija ja mitä annettavaa hänellä on meidän ajallemme
5 9 Leo Ågren (1928–1984). Kuva teoksesta Finlands svenska litteratur 1900– 2012 (2014), Käyttöoikeus: Schildts & Söderströms. Kuvan digitointi: Ritva Niemi.
Romaanin esikuvina eivät ole olleet ”psykologisoivat helsinkiläiskirjailijat”, kirjoittaa Dagens Nyheterin Johannes Edfelt (1959), vaan ”suuret suomalaiset kansankuvaajat” Aleksis Kivi, Frans Emil Sillanpää, Joel Lehtonen ja Ilmari Kianto. Teokset saivat hyvän vastaanoton, ja vaikka aloitteleva kirjailija sai myös moitteita, niin hänen seuraaviin teoksiinsa lastattiin suuria odotuksia. Ågrenin vaimo sairastui myös psyykkisesti, ja kaiken lisäksi tyttärellä havaittiin kehitysvamma. Palkka ei riittänyt perheen elättämiseen ja sairaalamaksuihin, ja jatkuva tuen kerjääminen kirjoittamiselle rasitti sekin. Viisi vuotta myöhemmin tilanne oli muuttunut, ja Ågren muutti Tukholmaan. Teoksen ei katsottu yltävän samaan eeppiseen laajuuteen ja eheyteen kuin Linnan romaanin, mutta ei Ågren siihen pyrkinytkään. Ågreninsuhtautuminen sosialismiinjauskontoon olikaksijakoista.. Jos Ågrenin tuotantoa katsoo kokonaisuutena, esille nousee kaksi teemaa ylitse muiden: niin maallisten kuin kirkollisten vallanpitäjien harjoittaman sorron vastustaminen ja sodanvastaisuus. Fädrens blod ilmestyi vain vuosi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian toisen osan jälkeen, eikä vertailulta voinut välttyä. Sorron ja sodan vastustaja Leo Ågren debytoi romaanilla Hunger i skördetid (1954, ’Nälkää sadonkorjuuaikaan’), jota seurasi vuoden kuluttua Motsols (’Vastapäivään’). Trilogian kaksi ensimmäistä osaa Kungsådern (1957, ’Valtaväylä’) ja När gudarna dör (1959, ’Kun jumalat kuolevat’) sijoittuvat 1700-luvulle ja kolmas Fädrens blod (1961, ’Isien veri’) 1900-luvun alkupuolelle. Nämä osin omaelämäkerralliset romaanit kuvaavat köyhän maaseutuväestön taistelua jokapäiväisestä leivästä. Maan päälle astuva Jumala on kuitenkin vanha ja raihnas. Teoksissa kuvataan köyhän, maattoman Gerssonin suvun ja hyvin toimeentulevan talonpoikaisen Pålsin suvun kamppailua syrjäisestä maapalasta. Jumalan ja Jönsin keskustelussa näkyy Ågrenin kielellinen taituruus: siinä missä edellinen käyttää kirjakieltä, jälkimmäinen puhuu vahvaa Pohjanmaan murretta, jota jopa ruotsalaiset kriitikot kehuivat meheväksi ja ilmaisuvoimaiseksi. Myöhäistä modernismia Trilogian toisen osan lopussa Olofin tyttärenpoika Jöns, joka on menettänyt murhapoltossa koko perheensä, vaatii – kuin Raamatun Job ikään – Jumalaa vastuuseen itseään kohdanneista onnettomuuksista. Ågren oli haastatteluissa kertonut suunnitelmistaan kirjoittaa historiallinen trilogia, ja niinpä hänen seuraavan teoksensa odotettiin olevan kaivattu ”Suuri Suomenruotsalainen Romaani”, sellainen kun puuttui pitkälti runouteen ja lyhytproosaan keskittyneestä suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta. Kapinallinen Olof lähes nujerretaan, mutta saatuaan lupauksen omistusoikeudesta luvatta raivaamaansa maahan, hän suostuu nostomieheksi. Pettymykset tuovat mukanaan alkoholin ja lääkkeiden väärinkäytön ja useampia itsemurhayrityksiä. Ensimmäisinä vuosina Ågren julkaisee artikkeleita ja novelleja useissa eri lehdissä, mutta kustantajat torjuvat hänen käsikirjoituksensa, joiden joukossa on ainakin dekkari ja 1600-luvun noitavainoja käsittelevä romaani. Ågren kuolee 56-vuotiaana ”ennen aikojaan vanhentuneena ukkona”, kuten kirjailija ja toimittaja Tuva Korsström (2013) asian ilmaisee. Rolf on Gerssonin suvun viimeinen, ja kun hän viimein saa omakseen maapalan ja torpan, ei tilalla ole enää mitään arvoa. Olof kaatuu Napuen taistelussa Isossakyrössä 1714. Kolmas osa kertoo Rolf Erikssonin vaiheista sisällissodassa ja sodan jälkeisestä ajasta. Ågren yritti huolehtia perheestään samalla kun toimi latojana pietarsaarelaisessa Jakobstads Tidningissä. Vain illat ja yöt hän saattoi omistaa kirjoittamiselle. 6 Ågrenin kohdalle osui enemmän vastoinkäymisiä kuin yhdelle ihmisille soisi. Kungsådernissa lehtolapsena syntyneestä Olof Gerssonista kasvaa jatkuvasta nälästä ja selkäsaunoista huolimatta väkivahva renki. Sisar Inga, joka hänkin oli kirjallisesti lahjakas, sairastui skitsofreniaan ja kuoli vain 33 vuoden ikäisenä. Fädrens blod edustaa myöhäistä modernismia, jonka piirteitä ovat muun muassa poliittisuus, ironinen musta huumori ja groteski, ja vertailukohteena olisivat toimineet paremmin esimerkiksi Veijo Meren ja Paavo Haavikon samoihin aikoihin ilmestyneet sisällissotaromaanit. Uusi avioliitto ja uusi miljöö eivät kuitenkaan auttaneet kirjoittamisessa – päinvastoin
n Teoskäsittelee väkivallanjatappamisen oikeutusta.. Teoksen nimessä voi nähdä ironisen viittauksen perinteiseen sotakirjallisuuteen (krigshistoria = ’sotahistoria’ mutta myös ’sotajuttu’). Ågren oli aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja hänen kohdalleen osui useampia debatteja: yhdessä käsiteltiin ruotsinkielisen Pohjanmaan ja eteläisen Suomen kirjailijoiden eriarvoisuutta ja toisessa kristinuskon kysymyksiä. Ågren oli vasemmistolainen ja osallistui Pietarsaaren SKDL:n toimintaan, mutta kuten kirjallisuudentutkija Yasmin Nyqvist (2022) on todennut, Ågrenin suhtautuminen sosialismiin samoin kuin uskontoon oli kaksijakoista: molemmat antavat ihmisille toivoa paremmasta maailmasta mutta voivat myös kääntyä autoritaarisiksi alistajiksi. Ajassamme, jossa sosiaaliturvaan tehdään jatkuvasti leikkauksia samalla kun puolustukseen – siis aseisiin – panostetaan valtavia summia, Ågrenin kaltaisella rauhan ja heikommassa asemassa olevien puolustajalla on paikkansa. Pohjanmaalle sijoitettuna ollut sotavanki Leo Nilheim kuvaa niin sodan kuin vankileirin kurjuutta armottoman suoraan. Teos käsittelee väkivallan ja tappamisen oikeutusta ja kasvaa yleispäteväksi argumentiksi ihmisyyden puolesta. Kirjallisuushistorioitsija Thomas Warburton (1984) on luonnehtinut Krigshistoria-romaania tinkimättömän pasifistiseksi. Kapinallinen pasifisti Fädrens blodissa esiin tuleva pasifismi nousee pääteemaksi Ågrenin pienoisromaaneissa Ballad (1962) ja Krigshistoria (1971). Ballad kertoo kahtia jakautuneesta maasta ja kahdesta ystävästä, jotka ajautuvat vastakkaisille puolille. Ågrenin käsittelemät aiheet, kuten laittomat teloitukset, seksuaalinen väkivalta ja vankileirien olot, ovat korostetusti esillä nykykirjallisuudessa ja -tutkimuksessa. Tarkempaa aikaa ja paikkaa ei määritellä, mutta osa kriitikoista ajoitti teoksen 1930-luvun alun lapuanliikkeen aikaan, osa sisällissotaan. Samoilla sanoilla voisi luonnehtia Leo Ågrenia, joka teoksillaan kytkeytyy suomenruotsalaisen kirjallisuuden pitkään pasifistiseen perinteeseen, jonka muita edustajia ovat esimerkiksi Mikael Lybeck, Sigrid Backman, Elmer Diktonius, Henrik Tikkanen ja Lars Sund. Hän toteaa muun muassa, että jos osaisi kirjoittaa, hän kirjoittaisi eepoksen pelkuruudesta, karkuruudesta ja nälästä. Rakenteen voikin nähdä heijastavan teoksen alussa ilmaistua käsitystä siitä, miten sisällissota uhmaa kaikkea kuvausta. Krigshistoria on puolestaan sodanvastainen julistus. 6 1 Episodimainen teos, jossa on useita aikatasoja ja kertojahahmoja, hämmensi kriitikoita
KOMISSIO: EUROOPPA ”NOUSUUN” EU:n historian oikeistolaisin komissio haluaa Euroopan talouden nousuun hinnalla millä hyvänsä. TYÖTÄMME: SEURAA. Komissio purkaa sääntelyä pakki päällä ja pää pensaassa. Tänäkin syksynä me teemme töitä oikeiston kurjistamispolitiikkaa vastaan, tavallisten ihmisten sekä ilmaston ja luonnon puolesta. Vasemmisto ei tähän suostu. Me aloitamme pian istuntokauden toisen vuoden valmiina tekemään kaikkemme oikeudenmukaisen ja kestävän Euroopan vuoksi. He ovat valmiina uhraamaan ilmaston, työntekijöiden oikeudet ja kansainväliset ihmisoikeudet kilpailukyvyn alttarilla. Euroopan suunnan on oltava eteenpäin eikä tämä tapahdu peruuttamalla aiemmin sovituista hyvistä päätöksistä vain sääntelynpurun nimissä
EU:lla pitää olla visio ja näkemys siitä, miten vähennetään riippuvuuksia niin turvallisuuskuin energiapolitiikan saralla, vahvistetaan eurooppalaista digitaloutta ja onnistutaan uudistamaan tuotantoa ja taloutta ilmastokestäväksi. Li Andersson Europarlamentaarikko (vas.) MiTä suoMalainen sanoo, kun eu-budjeTTi on liian suuri?. Heidän taloussääntönsä mahdollistavat tällaisen päämäärätietoisen politiikan, mutta EU:ssa päättäjät ovat omissa poteroissa huolissaan siitä, miten kauhean kallista kaikki on. Minusta on aivan selvää, että tavoitteiden ja rahoituksen tulee kulkea käsi kädessä. Eli suomeksi sanottuna uusiin asioihin pitäisi panostaa ja kiireesti, mutta mikään ei saisi maksaa lisää, eikä mistään saa ottaa pois. Jos tavoitellaan suurta, tulee siihen olla oikeasti valmis. Jos politiikassa haluaa saada jotain oikeaa aikaan, kannattaa hyväksyä sen yleensä maksavan myös jotain. Komission budjettiesitys ei edes sisällä riittävästi rahoitusta tällaisen vision toteuttamiseksi, koska budjetin suurempi koko pitkälti johtuu elpymisvälineen lainojen takaisinmaksueristä. Samalla Orpon mukaan budjetti on kuulemma vaan aivan liian suuri, mutta silti samaan hengenvetoon hän kritisoi komissiota maataloustukien leikkaamisesta. Komissio esitti siis uuden monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) vuosille 2028–2034, joka määrittää vahvasti unionin tulevia poliittisia painopisteitä. Kilpakumppanimme Kiina ja Yhdysvallat ymmärtävät, että jos halutaan tosissaan uudistaa teollisuutta ja turvata kilpailukykyä, vaaditaan siihen oikeasti riittävää ja pitkäkestoista rahoitusta. Näihin haasteisiin vastaamisen tärkeys korostui myös huomiota saaneessa Draghin EU-kilpailukykyraportissa. Samalla Orpon hallituksen kommentit siitä paljastivat taas kerran, miten sisäisesti ristiriitainen ja epälooginen oikeiston EU-politiikka on. EU:ssa on puhuttu pitkään teollisuutemme uudistamisen, osaamisen parantamisen, ilmastoja ympäristötavoitteiden toteuttamisen sekä asunnottomuuden poistamisen kaltaisten ongelmien ratkaisujen tärkeydestä. 6 3 ilmoitus T ämän kesän suurin EU-uutinen oli komission esitys uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi, eli unionin budjetiksi. Moni asia on vielä auki, mutta ensireaktiona Suomessa pääministeri Petteri Orpo ensin kehui budjetin vastaavan aikamme haasteisiin, joista hän mainitsi oikeutetusti puolustuksen, kilpailukyvyn ja Ukrainan tukemisen
18.-19.10.2025, Scandic Rosendahl, Tampere Lue lisää: ksl.fi/tyoelamafoorumi Ilmoita kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. 12.11.2025 12. 15.10.2025 11. Minja Koskela, Li Andersson, Katja Syvärinen ja Patrizio Lainá. Varaa ilmoitustila maanantai-tiistain aikana, niin ilmoitus ehtii vielä saman viikon aikana verkkolehteen. Ilmoitusmyynnin sähköposti on ilmoitukset@kansanuutiset.fi . Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Puhumassa ovat mm. 17.9.2025 10. PALVELUKS EEN HALUTAAN KIRJANPIT ÄJÄ KOKOUKS IA KEVÄTKO KOUS KOKOUKS IA SYYSKOK OUS TAPAHTU MIA KONSERT TI Verkossa ilmoituksen koko on 300 x 300 pikseliä ja hinta on 160 € + alv Ilmoita edelleen tuttuun tapaan kerran kuukaudessa ilmestyvässä aikakauslehti KU:ssa. www.ksl.fi Työelämäfoorumi Työelämäfoorumi kokoaa yhteen vasemmistolaiset ay-työntekijät, luottamushenkilöt ja kentän aktiivit vaikuttamaan työelämän suuntaan. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. Varaa ilmoitustila ajoissa ilmestymistä edeltävän kuukauden loppuun mennessä. 17.12.2025 KU ilmestyy loppuvuonna seuraavasti: ilmoitukset@kansanuutiset.fi tilaa ku.fi/tilaa. 9. 6 4 Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Puhelinnumero on 09 759 601. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. KU verkkolehdessä. Paperilehdessä ilmoituksen pmm-hinta on 3 05 + alv Kysy tarjousta ! Asiakaspalvelu vastaa puhelimeen maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12
6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla. H a r r i a sik a in en
09-4366 320 | tavara-arpa.fi ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. 6 6 edellisen lehden ristikon vastaukset Työtä ja turvaa JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO Varainhankintaa järjestöille jo vuodesta 1985 Puh. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. tilaa ku.fi/tilaa
Ei nyt puhuta siitä, että sukupolveni on ensimmäinen, jonka tulotaso jää vanhempia matalammaksi. Siitä voisimme keskustella enemmänkin. Se tarkoittaa entistä sirpaleisempia työuria, huonompia palkkoja ja eläkkeitä. Kaikkien vanhemmat eivät ole auttaa halunneetkaan. Tässä yhteiskunnassa läheisensä hoivaamisen valitseva valitsee samalla itselleen köyhyyden. 6 7 Yhteiskunta pettää vanhukset Omaishoitajuuden raskasta vastuuta kantamaan ei kaikista ole, ja vielä harvemmalle se on taloudellisesti mahdollista. arkitodEllisuudEn sijaan esitys leijailee kummallisessa ideaalimaailmassa. Se tarkoittaa myös, etteivät kaikki ole saaneet ruuhkavuosiin apua omilta vanhemmiltaan. Heovattyönsätehneet javeronsamaksaneet.. Ja mureneehan se, kun hartiavoimin murennetaan. He ovat työnsä tehneet ja veronsa maksaneet. Helpostikos tästä vielä omaishoitajaksi alkaisi, täysipäiväisen työn ja lastenhoidon lomassa! Enää pitäisi päättää, jättääkö työt tekemättä vai lapset hoitamatta. Se olisi upeaa, mutta me elämme tässä yhteiskunnassa, emme toisenlaisessa. Aikuinenkaan lapsi ei voi olla vanhempansa päihdehoitaja. Toisenlaisessa yhteiskunnassa näinkin arvokasta työtä voisi tehdä putoamatta itse köyhyyteen ja syrjäytymättä työmarkkinoilta. Yksi sellainen oli Varman toimitusjohtajan Risto Murron ehdotus, että vastuuta vanhusten hoivasta vieritettäisiin yhä enemmän näiden lasten vastuulle myös taloudellisesti. Hoivakriisin keskiössä ovat ihmiset, joiden muistisairaus on jo pitkällä tai liikuntakyky mennyt osittain tai kokonaan. Jo nyt omaiset huolehtivat lukemattomista vanhuksista, jotka oikeasti kuuluisivat jo ammattimaisen hoidon piiriin. Murron keskustelualoite oli toki tervetullut siitä syystä, että hyvinvointivaltion rahoituspohja murenee. Hoivapatistelijoista tuskin yhdelläkään on kokemusta siitä, millaista on olla yhtään kenenkään ympärivuorokautinen hoitaja, saati monisairaan vanhuksen. Keskittäminen ja kaupungistuminen ovat pakottaneet pois kotiseuduiltaan nekin ihmiset, jotka olisivat halunneet jäädä. Aina yhteys ei ole tiivis, vaikka lapsia olisikin. EnnEn kaikkEa: nämä ihmiset, joista nyt hoivapommina puhutaan, ovat sukupolvisopimuksen osaltaan täyttäneet. Nyt heiltä ollaan vetämässä mattoa jalkojen alta. Kaikilla ei lapsia ensinnäkään ole, mikä asettaisi vanhukset eriarvoiseen asemaan. aina, kun tekee mieli sanoa, että jonkun pitäisi jotain, olisi kohtuullista aina ensimmäiseksi kysyä hiljaa mielessään, olisiko minusta itsestäni siihen. Entistä useampi ikäihminen on ikävä kyllä myös päihdesairas. emilia männYnväli Kirjoittaja on KU:n toimituspäällikkö. viimeinen sana t oiset ajatukset syntyvät kuolleina. Ja jos välit ovatkin läheiset, niin yksin Suomen sisällä sukupolvet saattavat asua tuhannen kilometrin päässä toisistaan. Etenkin naisten yhä lisääntyvää hoivaköyhyyttä. Kukaan ei ylipäänsä voi olla kenenkään hoitaja vuorokauden ympäri. Asetelma on vinoutunut ja vahingollinen myös vanhemmalle itselleen. Mutta jos tämän maan korkeinta innovointikykyä ja poliittista kunnianhimoa edustaa ajatus, että naiset jääkööt kotiin hoitamaan vanhempiaan lastensa lisäksi, niin voidaan todellakin jäädä odottelemaan sitä viimeistä, joka sammuttaa valot ”vahvasta ja välittävästä Suomesta”
Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Etuja ja enemmän. Tradeka. tradeka.fi/liity 00 32 51 -2 50 8 PAL.VKO2025-38. Tutustu ja liity jäseneksi