vIIkkolehtI | 20.11.2020 | 3,5 € | 47-003251-2047 | kansanuutIset.fI Syrjintä heittää ikääntyvän työstä ulos sivu 14 Guardian: Trump jatkaa vihan kylvämistä sivu 18 Mistä kuntavaaleissa on kyse. sivu 23 Kuuban lääKärit bisneKsen ja solidaarisuuden taistelutantereella. 47/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. SIVU 7 kansan uutiset
Pelkkä lähiyhteisön, kuten perheen ja ystävien, tuki ei riitä. Nuorisotutkija Marja Peltola totesi lokakuussa The Ulkopolitist -verkkolehdessä, että maahanmuuttajataustaisten ja rodullistettujen nuorten pitää voida kokea itsensä laajalla tasolla hyväksytyiksi suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. l O ngelmakeskeinen keskustelu maahanmuutosta käy taas täysillä kierroksilla. Sen ja myös muiden maiden vasemmistolaisten voimien täytyy kyetä tarjoamaan sekä laajasti samastuttavia identiteettirakenteita että taloudellista turvaa, toteaa kolumnissaan Lauri Holappa. (10 %). 2 | KU 47 /2 02 Viime vuosi oli yhtä taidemuseoiden voitonparaatia, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi kolumnissaan. LUE LISÄÄ SIVULTA 6 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. ”Syrjintäkokemuksilla on selkeä yhteys ulkomaalaistaustaisen väestön terveyteen ja hyvinvointiin, ja lisäksi ne rapauttavat luottamusta vastaanottavaan yhteiskuntaan”, sen yhdessä tutkimusartikkelissa todetaan. Faktoilla ei tässäkään keskustelussa ole juuri vaikutusta, koska osa poliittista kenttää luo koko ajan omaa vaihtoehtoista todellisuuttaan niistä piittaamatta. ”Tällä hetkellä moni rodullistettu jää vaille laajempaa kuulumisen ja hyväksynnän kokemusta, jolloin kiinnittyminen yhteiskuntaan on haastavaa.” Maahanmuutosta eniten ääntä pitäviltä pitää kysyä, oletko osa ongelmaa vai sen ratkaisua. LUE LISÄÄ SIVULTA 16 Demokraatit eivät voi menestyä USA:ssa yksin identiteettipolitiikan tai luokkapolitiikan välineillä. Voisiko paljon puhuttu monipaikkaisuus tämän alkusysäyksen myötä vahvistua merkittävästi ja vahvistaa koko yhteiskuntaa. nän muotoa oli tutkimuksen mukaan kokenut 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA All Over Press/Alamy/Aleksandar Mijatovic Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Osaamaton, oppimaton, ongelma, haitta Korona-aika on lisännyt kiinnostusta maaseutuasumiseen. Heistä ei koskaan tule mitään, julistetaan jopa eduskunnassa. Samassa paikassa puhutaan haittamaahanmuutosta – siis käytännössä haittaihmisistä. Maahanmuuton ongelmista eniten ääntä pitävät tekevät itse hartiavoimin töitä sen eteen, että kotoutuminen onnistuisi mahdollisimman huonosti. Jonkinlaista syrjinPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. Miten sinä reagoisit, jos saisit päivittäin kuulla, että olet ”haitta”. Alaikäiset nuoret ja jopa lapset saavat koko ajan kuulla olevansa osaamattomia. Kesto Määräaikais. Valtioneuvosto julkaisi tammikuussa kotoutumisen kokonaiskatsauksen. TÄSTÄ INNOSTUN NYT sirpa KosKinen Toimituspäällikkö 47/2020 Perjantaina 20.11.2020. Sitten nostettiin esiin tilastot, joiden perusteella nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat itse asiassa vähentyneet viime vuosina. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Voiton maksimointiin tähtäävää kulttuuriturismia ei hänen mukaansa meillä kaivata, sillä suomalaisissa museoissa julkinen rahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan. Tällä kertaa sen viritti Helsingin Sanomat artikkelillaan 100–150 väkivaltaisesti käyttäytyvästä nuoresta, joista sekä poliisilla että nuorisotyöntekijöillä on huoli. Joukosta kaikki eivät ole ulkomaalaistaustaisia, mutta tuttuun tapaan asia politisoitiin välittömästi kysymykseksi maahanmuutosta
Voima, jolla nuoret ilmastoaktivistit ovat vallanneet julkista keskustelua, kuitenkin yllätti tutkijan. Tämä käy ilmi Sitran tiistaina 17.11. Lokakuussa Levin hiihtokeskuksessa golfattiin samalla kun hiihtokausi alkoi säilölumen avulla. Heitä ei kuitenkaan aina kuunnella, vaikka heidän annettaisiinkin puhua. Nuorten ilmastoasenteissa tapahtuneisiin muutoksiin on havahduttu jo aiemmin. TeksTi Esko Harni Nuoret painottavat, että varoitukset ilmastokriisistä on otettava vakavissaan. Vuoden 2018 Nuorisobarometrista huomataan, että kaksi kolmasosaa nuorista pitää ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta epävarmuutta tuottavana tekijänä. “Haluan uskoa, että on toivoa” Nuoret ilmastoaktivistit eivät halua vain keskustelua tai ympäristökasvatusta, vaan vaativat konkreettisia toimenpiteitä ekokriisin pysäyttämiseksi. -raportista. Le ht iK Uv a/ aK U hä yr yn en. Raportti on osa Nuorisotutkimusverkoston vetämää NUTOPIA-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan nuorten utopioita ja näkemyksiä hyvästä tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella. AjAssA KU 47 /2 02 | 3 01 AjAssA N uoret ilmastoaktivistit tuovat ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa aktiivisesti esille. julkaisemasta Tulevaisuususko hukassa
NuoRteN ääNtä ei aiNa kuulla Huoli?ekosysteemin?kestävyydestä?on?voimakas. keskusteluissa. nuoret?tehän?ette?tiedä?mitään?taloudesta,?että?taloushan?nyt?on?kaiken?pohja,?kertoo?eräs?raporttiin?haastateltu?ilmastoaktivisti. vaihtoehtoisen. –?Vuonna. Historiasta?tiedetään,?että?isot?yhteiskunnalliset?liikkeet?jättävät?aina?jälkensä?yhteiskuntaan.. kirjoittaa. Näin?on?mitä?todennäköisimmin?myös?nykyisen. Heidän. l Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n. oman. tapahtui. sukupolvikokemus.?Siksi?on?vähintään?reilua,?että. huolen. keskustelu?menee?tosi?helposti?kvartaalitalouteen. Vaikka. Nuoret. niin. se. ilmastoaktivistien. usein?keskustelua?ilmastohuolesta?tai?-ahdistuksesta.?Vaarana?on?Kiilakosken?mukaan,?että?lähtökohtaisesti?yhteiskunnallinen?ongelma?yksilöityy. ilmastokriisistä. –?Negatiiviset?tunteet?alkavat?helposti?näyttäytyä?pääasiallisena?ongelmana,?ei?globaaliin?kapitalismiin?ja?kuluttamiseen?perustuva?elämäntapamme. –?Omalla?toiminnalla?uskotaan?kuitenkin?olevan?merkitystä,?ja?siihen?koetaan?olevan?velvollisuus,?Kiilakoski,?Piiska?ja?Ojajärvi?toteavat. rakentaminen. elintavat?muutu?radikaalisti,?tai?meidän?poliittinen?järjestelmä?muutu?mitenkään?radikaalisti. rajaa. [kapitalismin. ratkaisujen. yhdessä. hylkääminen]. ilmastoaktivistit. tekee?tulevaisuudessa,?Kiilakoski?sanoo. saaneet. –?Keskusteluun?on?välillä?vaikea?osallistua,?kun. Eräs?nuori?sanoittaa?raportissa?tämän?seuraavasti: –?Tässä. liittyen.?Nuoret?saivat?tilaa?”ilmastovaaleiksi”?kutsutuissa?eduskuntavaaleissa.?Samoihin?aikoihin. Tomi Kiilakoski. uutisotsikoita. paikkakunnilla,?kertoo?NUTOPIA-hankkeen?johtaja. kuitenkaan. otettava. enää. ja. näkemyksiään. myös?sivuutetaan?tai?torpataan?täysin. Nuoret?myös?kokevat,?että?heillä?on?tietoja?ja?valmiuksia?osallistua?ekokriisiä?koskevaan?keskusteluun,. raportissa. konkreettisten. nuoret. Suomessakin?nuorten?ilmastolakko?näkyi?kymmenillä. 2019. vaan. paljon. Nuorten. Mikko Piispan?ja Anni Ojajärven?kanssa. Ratkaisuja – ei puhetta ahdistuksesta Nuorille. valtasi. kuulla.. ei. on. Greta Thunberg. ja. kuitenkaan?vaikuta?olevan?mikään?semmonen?oikee. ilmastoaktivistit. vakavissaan.. ratkaisujen?löytämisen?vaikeaksi.. vaihtoehto?myöskään,?kommentoi?puolestaan?toinen?haastateltava.. lähtökohtana. kuuntelisimme?vakavasti?mitä?nuorilla?on?sanottavaa?maapallomme?tulevaisuudesta. ole. poliittista. –?Mut. ei. ovat. Keskustelu?nuorista?ja?ilmastonmuutoksesta?on. pettyneet?poliittisten?ratkaisujen?hitauteen.?He?kokevat?että?talousargumenttien?käyttö?yhteiskunnallisissa. ja?siihen,?että?ei?me?voida?toimia?koska?talous,?ja. silleen?tavallaan?nollat?taulussa?ja?toivoo,?että?asiat. Kiilakoski. voida. tai?medikalisoituu. aina. Keskeinen?tapa?on?vedota?niin?sanottuihin?kylmiin?faktoihin,?kuten?talouden?realiteetteihin. ilmastoaktivismin. –?Piti?mennä?kentälle?ja?katsoa?mitä?siellä?tapahtuu,?Kiilakoski?sanoo. ovat. –?Nuoret?painottavat,?että?tiedeyhteisön?varoitukset. vedellä. esittäminen,. Ilmastokeskustelun?kapeus?ja?urautuminen?aiheuttavat?huolta?nuorissa?ilmastoaktivisteissa.?He. Tilanne?vaati?tutkijoilta?toimia. eivät?kaipaa?keskustelua?esimerkiksi?kulutustottumuksista,?vaan?peräänkuuluttavat?kokonaisvaltaisempia?muutoksia. ikään. –?Aktivistit?eivät?edusta?kaikkien?nuorten?jakamaa?totuutta.?Silti?heidän?toimintansa?todennäköisesti?ilmaisee?sellaista,?mitä?muu?yhteiskunta. hyvin?jalansijaa?julkisessa?keskustelussa,?heitä?ei. nuorten?ilmastoaktivismin?kohdalla. tulevaisuuden. mielikuvitusta,?mutta?myös?tekee?riittävän?nopeiden. AjAssA 4 | KU 47 /2 02 Eduskuntatalon edustalla järjestettiin maaliskuussa 2019 suuri ilmastonmuutosta vastustava mielenosoitus. tähän. tulevaisuuteen?liittyy?vakavia?uhkakuvia.?Tämä?ei?kuitenkaan?näytä?lannistavan?nuoria,?päinvastoin. maailmassa. menee?hyvin,?koska?ne?ei?mee?hyvin?jos?ei?meidän. mielestä. ei
Luovalta patruunalta saattaa tämäkin jäädä kertomatta, jos ei neuvotella luottamusmiesjärjestelmän mukaisesti. Näitä ei julkisuudessa kerrota. Ja vahvalla järjestäytymisasteella myös paikallinen sopiminen onnistuu. Heidän vastauksensa oli, että ei enää täysin. Kansalaisten kuri ja kontrolli olivat lisääntyneet, sosiaaliset oikeudet heikentyneet. Mitä tarvitaan lisää. varapuheenjohtaja. 1990-luvulla sitä jo kuopattiin, kirjoittajat totesivat. Tältä pohjalta mielellään kuulisi Pentikäiseltä ja Romakkaniemeltä niistä todellisista tavoitteista, mitä he todella haluavat muutettavan. @MalinPetra Muistatteko vielä ajat, jolloin tuntui järkevältä laittaa keskellä pimeintä talvea tasavallan presidentti puolisoineen kättelemään 1 800 ihmistä putkeen. TyömarkkinOiden TOiSelTa laidalta, siis työnantajalta, on tuutattu ulos vuosikaupalla paikallisen sopimisen mahdollistamista ja vapauttamista. Haluan kuulla heiltä siitä elämästä työmailla, missä kerrotaan, mitä ei voi sopia toisin. Mikä ei onnistu. AjAssA KU 47 /2 02 | 5 OnkO SuOmi enää tyypillinen esimerkki pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Duunarin tieto ärsyttää patruunaa Jouni Jussinniemi Kirjoittaja on pääluottamusmies ja vasemmistoliiton 3. Liberon päätoimittaJa Joonas puLkkinen pääkirJoituksessa numerossa 3/2020 some Le ht iK Uv a. Harvoin hyviä sopimuksia ”saadaan”. Tätä kysyivät Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan tutkijat Jorma Sipilä ja Anneli Anttonen kirjassaan Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. On todennäköisempää, että pormestari olisi vaikka vasemmistoliitosta. Tarveharkintaisuus korostui universalismin kustannuksella. Duunareillle lähetän viestiä: järjestäytykää! Vain silloin voidaan turvata sopiminen ja sopimusjärjestelmät. Se oli vähemmän valtiota ja enemmän markkinoita ja vapaaehtoistyötä. Se, mitä Suomen yrittäjät Pentikäisen suulla tuuttaa ulos ja Keskuskauppakamarin äänitorvena toimiva Romakkaniemi rummuttaa paikallisesta sopimisesta, ontuu eikä kerro koko totuutta. Hyvinvointivaltion sijaan yhä enemmän puhuttiin hyvinvointiyhteiskunnasta. 1990-luvulla lähes kaikki valtion rahoittama toiminta heikentyi ja se säteili myös kuntien palveluihin. Sinällään paikallinen sopiminen, mikäli se tehdään yleissitovan ja valtakunnallisen työehtosopimuksen pohjalta luottamusmiesjärjestelmän kautta, on ihan hyvää hommaa paikallisten asioiden sorvaamiseksi työmaalla kohdalleen, ja vieläpä niin että kumpikin osapuoli hyötyy. Paikallisella sopimisella ei kuitenkaan voisi sopia kaikkia asioita toisin johtuen esimerkiksi lainsäädännöstä. Tommy Lindgren 17.11. On erittäin epätodennäköistä, että kyseisen puolueen pormestariehdokas tulee valituksi. @fathermetro lAinAttuA Vaikka korona vaikuttaa globaalisti kaikkien arkeen, sen uutisoinnin alle peittyvät myös eri vähemmistöjen oikeuksien ja eriarvoisuuden kannalta keskeiset poliittiset kysymykset. On aika outoa luoda keskusteluasetelmaa, jossa Halla-aho on kärkiehdokas. Toisekseen luottamusmiesjärjestelmä on heille myrkkyä. Suomi saavutti hyvinvointivaltion pohjoismaisen tason vasta 1980-luvulla. Petra Malin 16.11. suurin puolue. Mielellään kuulisin vaikka televisiossa, mitä Pentikäinen ja Romakkaniemi haluavat paikallisen sopimisen vapauttamisella. Osa yrityselämän johtajista jättää savuverhon taakse todelliset tavoitteensa. Kai Hirvasnoro Hyvinvointivaltion aika päättymässä 20 vuottA sitten Leipäjonot tekivät paluun katukuvaan 1990-luvun alussa. Heitä on ärsyttänyt vuositolkulla se, että työntekijäpuolella on henkilö, joka on perehtynyt sopimuksiin ja saanut koulutusta ja tietoa sopimisesta. Vahvalla järjestäytymisellä voidaan joskus ”vaatiakin”. Nyt tälläkin hetkellä yrityksissä on sovittu valtava määrä paikallisia sopimuksia, ja sovitaan tulevaisuudessakin. Kolumni Perussuomalaiset on Helsingin 5. Se mitä esimerkiksi yllämainitut patruunat eivät sano, on se, että he haluavat sopia paikallisesti toisin ilman työehtosopimuksen perälautaa, eli sopia jotain asioista huonommin kuin työehtosopimus määrää
Demokraattien sisällä käydäänkin nyt linjakeskustelua siitä, millä strategialla se voisi menestyä jatkossa. Paikkakunta Postinumero Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat Tervehdykset lähetetään 4.12.2020 mennessä joko postitse Kansan Uutiset Oy, PL 64, 00501 HELSINKI tai sähköpostilla ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tervehdykset voi maksaa Kansan Uutisten tilille FI42 2100 1800 0395 24, NDEAFIHH, viite 33501 Tervehdykset voi myös lähettää netin kautta https://ilmoitukset.kansanuutiset.fi/ Netissä tervehdykset voi maksaa verkkopankkimaksuna. Demokraatit eivät myöskään onnistuneet saamaan enemmistöä senaattiin, vaikka puolueella yhä onkin ohut mahdollisuus päästä siellä tasatulokseen. Kolmastieläinen politiikka toimi vielä 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisissä liberaalin konsensuksen jälkihöyryissä, mutta toistuvien talouskriisien aikakaudella se on ajanut maassa kuin maassa perinteiset vasemmistopuolueet kriisiin. Muilta osin tulos oli kuitenkin surkea Demokraattiselle puolueelle. Menestyäkseen progressiivisten voimien tulee kyetä viestimään arvostusta erilaisia elämäntapoja ja kulttuurisia taustoja kohtaan. Demokraattien odotettiin vahvistavan asemiaan niin kongressin edustajainhuoneessa kuin osavaltiotason päätöksentekoelimissä, mutta lopulta se menetti niissä paikkoja. 1990-luvulta lähtien Demokraattinen puolue pyrki brändäytymään uudestaan erilaisten vähemmistöjen ja urbaanin keskiluokan yhteenliittymänä, mutta tämän syksyn vaalitulos herättää epäilyksiä myös uuden strategian toimivuudesta pidemmällä aikavälillä. Demokraatit eivät voi tulevaisuudessa menestyä yksin identiteettipolitiikan tai luokkapolitiikan välineillä. Lisäksi käytännön politiikalla tulee luoda visio tulevaisuudesta, jota eivät määritä epävarmuus ja uhkakuvat, vaan vakaus, ennustettavuus ja kohtuullisuus. l J oe Biden voitti Donald Trumpin kohtalaisen selvin lukemin Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Kolmastieläiset demokraatit uskovat, että puolueen menestys nojaa yhdistelmään liberaalia identiteettija talouspolitiikkaa. Puolueen kannalta käsillä on hiukan samanlainen tilanne kuin muutama vuosikymmen sitten pienituloisten ja heikommin koulutettujen äänestäjäryhmien kanssa. Demokraatit kuitenkin menettivät asemiaan työväenluokan keskuudessa asteittain jo 1960-luvulta alkaen. Luo ennustettava tulevaisuus Kolumni Demokraattien tulos osoitti, että identiteettipolitiikka ja talouspolitiikka eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Pitkään demokraatit katsoivat, että nämä äänestäjäryhmät muodostaisivat takuuvarman perustan puolueen kannatukselle. Henkilötervehdyksen hinta 5 € / hlö Henkilön nimi TEKSTATEN SUKUNIMI, ETUNIMI € kansanuutiset.fi Jouluna on hyvä muistaa ystäviä ja yhteistyökumppaneita Laita Joulutervehdys Kansan Uutisiin. Demokraatithan alkoivat asteittain menettää asemiaan republikaaneille 1960-luvulla, eli juuri silloin kun puolue ajoi läpi merkittäviä sosiaalija asuntopoliittisia uudistuksia sekä toteutti keynesiläistä täystyöllisyyspolitiikkaa. Kysymys ei olekaan siitä, kumpaan näistä pitää panostaa, vaan enemmänkin siitä, kuinka onnistunutta ja inklusiivista identiteettisekä talouspolitiikkaa harjoitetaan. Puolueen vasemmisto taas uskoo, että perinteinen luokkapolitiikka ja tasaisen tulonjaon kanLauri HoLappa Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja poliittisen talouden tutkija. AjAssA 6 | KU 47 /2 02 nattaminen riittävät palauttamaan kannatuksen perinteisten äänestäjäryhmien keskuudessa. Sen lisäksi, että demokraateilla oli tälläkin kertaa vaikeuksia puhutella työväenluokkaista äänestäjäkuntaa, menetti puolue suhteellisesti kannatusta nyt myös mustien ja latinoiden keskuudessa. Toisaalta pelkästään talouspolitiikan reivaaminen vasemmalle ei yksin riitä. Sen ja myös muiden maiden vasemmistolaisten voimien täytyy kyetä tarjoamaan sekä laajasti samastuttavia identiteettirakenteita että taloudellista turvaa
Kuuban lääkäri vienti on solidaarisuutta, mutta ajan oloon siitä on tullut myös bisnestä. Al l Ov er Pr es s/ eP AeF e/ er Ne sT O M As Tr As CU sA. TausTaT KU 47 /2 02 | 7 02 taustat Huhtikuussa joukko lääkäreitä lähti Havannasta Etelä-Afrikkaan auttamaan koronaviruksen aiheuttamissa ongelmissa
TeksTi Jaana Kanninen kuvay All Over Press. TausTaT 8 | KU 47 /2 02 Aallot murtuivat Malecónilla Kuuban pääkaupungissa Havannassa marraskuun alussa. Kuuba irrottautuu trumpin otteesta Tuleva Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on luvannut palata neljän vuoden piinan jälkeen Barack Obaman sopuisalle linjalle Kuuba-politiikassa
kuuba irrottautuu trumpin otteesta. Obama palautti maiden diplomaattisuhteet, avasi suurlähetystöt ja helpotti yhdysvaltalaisten matkustusta Kuubaan. Trumpin hallinto peruutti yhdysvaltalaisilta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeisiä pohjalukemia. Tosin hänen joukkonsa saivat turpiinsa ja maihinnousu epäonnistui. – Diplomaattisuhteet ovat edelleen virallisesti voimassa, vaikka konsulipalvelut maiden välillä ovat lähes pysähdyksissä, sanoo kuubalaissyntyinen politiikan emeritusprofessori Samuel Farber. Kuuban poliittinen oppositio toimii edelleen pääosin Floridasta käsin. Tekipä hän itsekin historiallisen piipahduksen Kuuban saarelle vuonna 2016. Tulossa oli tärkeä puhe, sillä Floridassa asuva, Kuubasta paennut yhteisö on republikaanipresidentille tärkeä äänestäjäkunta, joka on jo kahdesti auttanut Trumpin voittoon osavaltiossa. Se pidettiin Miamin ”Pikku-Havannassa” sijaitsevassa Manuel Artime -teatterissa. Kun Kuubassa oli maaliskuun loppupuolella havaittu muutama kymmen tartuntaa, presidentti Miguel Díaz-Canel ilmoitti rajojen sulkemisesta suorassa lähetyksessä televisiossa. Trumpin esikunta oli valinnut puheen pitopaikan huolella. Manuel Artime johti CIA:n kouluttamat joukot Fidel Castroa vastaan Sikojenlahdella vuonna 1961. TausTaT KU 47 /2 02 | 9 K esäkuun kuudestoista päivä vuonna 2017 presidentti Donald Trump hikoili Floridan polttavassa kuumuudessa. Seurasi nopeasti muita tiukkoja toimia kuten joukkoliikenteen pysäyttäminen, koulujen hotelliyrityksiltä Obaman myöntämiä toimintalupia Kuubassa, ja myös lentoliikenne joutui Trumpin kostotoimien tähtäimeen. Kuuba monen murheen KurimuKsessa Donald Trump rajoitti Yhdysvalloissa asuvien kuubalaisten oikeutta lähettää rahaa sukulaisilleen ja yhdysvaltalaisten mahdollisuuksia tehdä turistimatkoja Kuubaan. Kun Venezuelan öljykuljetukset Kuubaan ovat vielä lähes tyssänneet – osin Venezuelan kaaoksen vuoksi, osin Yhdysvaltojen estotoimien vuoksi – on Kuuban taloustilanne alkanut jo muistuttaa Kuuban ennestäänkin kuopalla ollut talous kärsi kovasti, kun tulot turismista loppuivat kuin seinään. Hän kasvoi Kuubassa, mutta muutti Yhdysvaltoihin ennen Kuuban vallankumousta vuonna 1958. Kuuba on menossa kohti kapitalistista talousjärjestelmää ilman kansalaistai poliittisia oikeuksia. Nykyään 80-vuotias Farber tunnetaan poliittisena kommentaattorina, joka ei epäröi kritisoida Kuubaa vasemmistolaisesta maailmankuvastaan huolimatta. Tällä kertaa Trump piti lupauksensa, sillä neljän vuoden aikana lähes kaikki Obaman aikaansaannokset maiden suhteissa on pyyhitty pois. Kaiken kurjuuden päälle koronavirus iski keväällä 2020. Tuore republikaanipresidentti vannoi teatterin lavalla palauttavansa Kuubaa lähes 60 vuotta kuristaneen kauppasaarron vähintäänkin sille tasolle, millä se oli ennen Barack Obaman tekemiä helpotuksia. Kuuballe ei saanut vuokrata yhdysvaltalaisia lentokoneita tai sellaisia, joissa on yhdysvaltalaisia osia
”Olen varma, että jos Obaman politiikka olisi jatkunut vielä kymmenen vuotta, vallankumouksesta ei olisi jälkeäkään”, hän sanoo kirjassa. Kuuban presidentti Miguel Díaz-Canel twiittasi heti vaalituloksen selvittyä, että se ”antaa toivoa uudesta, toinen toistaan kunnioittavasta suhteesta maiden välillä”. Samuel Farberin mukaan maassa valmistellaan tietä myös keskisuurille yrityksille, jotka voisivat olla jopa satojen työntekijöiden kokoisia. Päätökset on tehty nopeaan tahtiin kommunistisen puo lueen politbyroossa, ja julkinen terveydenhuolto perhelääkäreineen on osoittanut voimansa kollektiivisen uhan torjumisessa. Ennestäänkin kuopalla ollut talous kärsi kuitenkin kovasti, kun tulot turismista loppuivat kuin seinään. Pikkuveli Raúl Castro siirtyi pari vuotta sitten syrjään presidentin tehtävästä, mutta hän on edelleen maan poliittinen johtaja kommunistisen puolueen puheenjohtajana. l Koronaviruksen leviämisen vuoksi suljettu Havannan lentokenttä avattiin uudelleen 15. Kotiin palaavat matkailijat joutuivat eristyksiin. Tiedotusvälineet ovat valtion hallussa, eikä toisinajattelijoille tai oppositiolle ole saarella sijaa.. Silti valta on edelleen kommunistisella puolueella, eikä muita puolueita sallita. Hän ei näe merkittäviä poliittisen muutoksen tuulia politiikassa, jota Kuuban hallitus perustelee ”imperialismin vastaisella taistelulla”. Tiedotusvälineet ovat valtion hallussa, eikä toisinajattelijoille tai oppositiolle ole saarella sijaa. Kun nyt selkeästi sovinnollisemmasta Joe Bidenista tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti, politiikka muuttuu varmasti. marraskuuta. ja julkisten laitosten sulkeminen, maskipakko. Viime vuonna uudistettu perustuslaki ankkuroi tilanteen vuosiksi eteenpäin. Biden palaamassa oBaman linjoille Kaiken kaikkiaan Kuuba on selvinnyt koronahaasteesta tähän saakka melko hyvin. Nykyinen presidentti, 60-vuotias Miguel DíazCanel edustaa kuubalaisittain nuorta poliitikkopolvea, mutta erityisen uudistusmielisenä häntä ei voi pitää. Toiseksi suurin merkitys on ollut ulkomailla asuvien perheenjäsenten rahalähetyksillä, jotka nekin ovat lähes tyrehtyneet Trumpin rajoitusten vuoksi. Yleisradion pitkäaikainen ulkomaantoimittaja, nyt jo eläkkeellä oleva Antti Halinen, haastatteli vasta ilmestyneeseen kirjaansa Kuuba 2020 Havannan yliopiston historian professoria Sergio Guerraa. kuuBa muuTTuu, muTTa hiTaasTi Vielä ei voida sanoa, että Kuuba eläisi Castron veljesten jälkeistä aikaa, vaikka vallankumouksen voimahahmo Fidel Castro menehtyi neljä vuotta sitten. Tämä katsoi, että Trumpin vihamielinen politiikka vahvisti Kuuban hallitusta. Kuuban yksityissektorin on silti annettu kasvaa niin, että sadat tuhannet ovat pienyrittäjiä eli kuubalaisittain ”tekevät työtä omaan laskuunsa”. – Uskon, että Biden palaa asteittain Barack Obaman linjoille: suurlähetystön toiminta Havannassa palaa ennalleen ja matkustusrajoituksia aletaan jälleen löysätä, sanoo Samuel Farber. TausTaT 10 | KU 47 /2 02 Trumpin poliTiikka vahvisTi halliTusTa Samuel Farber sanoo, että Kuuba on menossa kohti Kiinan tai Vietnamin mallia: kapitalistista talousjärjestelmää ilman kansalaistai poliittisia oikeuksia. Nähtäväksi jää, onko Bidenin kauden jälkeen Kuuban vallankumouksesta jäljellä jotakin. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että Yhdysvaltojen Kuuban-politiikka voi hyvinkin nopeuttaa tai jarruttaa Kuuban muuttumista. Yli puoli vuosisataa kestäneen kauppasaarron kumoaminen voi silti olla Bidenillekin mahdoton tehtävä. Samuel Farberin mielestä hän on osa kommunistisen puolueen koneistoa. Turismi on ollut Kuuban kolmanneksi suurin tulolähde
Lääkärit eivät voi työskennellä omaan laskuunsa, vaan he ovat valtion työntekijöitä. K uubassa on koulutettuja lääkäreitä ehkä eniten maailmassa, 8–9 tuhatta asukasta kohti, kun Suomessa vastaava luku on reilut kolme. Raportti tuomitsee kansainvälisten terveysjärjestöjen yhteistyön Kuuban lääkäriohjelman kanssa ja uhkailee maita, jotka ovat käyttäneet kuubalaislääkärien palveluita. Toisaalta kotimaata huomattavasti korkeampi palkka sekä kohdemaasta löytyvät kulutustavarat houkuttelevat monia lääkäreitä lähtemään kaukomaille. l LÄHTEET: BBC, Cubanobel.org, El Clarín, DW, Farber Samuel, The Guardian, Gobierno cubano, Granma, Halinen Antti: Kuubalainen Kuuba (2007), Halinen Antti: Kuuba 2020, HRW, New Politics, Reuters, El País, US Department of State, WHO. He saavat itselleen 10–25 prosenttia siitä, mitä tilaaja maksaa palveluista.. Pelkästään Brasiliassa on tällä vuosituhannella työskennellyt tuhansia kuubalaislääkäreitä. Kuuban selvästi suurin valuuttatulo tulee yllättävältä taholta: lääkäreiden ja muiden terveysalan ammattilaisten viennistä ulkomaille. Trump Kuuban lääKäreiTä vasTaan Presidentti Donald Trump ilmeisesti oivalsi lääkäriprikaatien suuren merkityksen Kuuban taloudelle, sillä hän otti ne silmätikuikseen. Viime kuukausina myös eräät ihmisoikeusjärjestöt kuten Human Rights Watch ovat syyttäneet Kuubaa lääkärien hyväksikäytöstä ja ”orwellimaisista” työoloista. Esimerkiksi Brasilian-keikalla lääkäri sai vajaat tuhat dollaria kuussa käteen, kun lääkärin kuukausipalkka Kuubassa on siinä 80 dollaria. Köyhimmät maat saavat palvelut ilmaiseksi, muut joutuvat maksamaan niistä. Mutta ajan oloon – ja erityisesti Raúl Castron aikana – siitä on tullut myös bisnestä. Yhdysvaltojen ulkoministeriö julkaisi viime kesänä raportin ihmiskaupasta. Hän ei halua kertoa nimeään, koska kuubalaislääkärit ovat tällä hetkellä niin arkaluontoinen keskustelunaihe, eikä hän halua olla mukana työnsä politisoimisessa. TausTaT KU 47 /2 02 | 11 Ulkomaille lähteviä lääkäreitä sitovat monenmoiset tiukat rajoitukset: passi on annettava pois, jos loikkaa, ei voi palata Kuubaan kahdeksaan vuoteen, ja perhe on jätettävä Kuubaan. Syy on yksinkertainen: hänet on koulutettu auttamaan ihmisiä. Ensimmäinen kuubalainen lääkäriprikaati lähetettiin jo vuonna 1963 Algeriaan. Mutta kaikki eivät jaa tätä käsitystä. Lääkärit itse saavat palkkaa maasta riippuen 10–25 prosenttia siitä, mitä heidän palveluistaan maksetaan, ja loppu jää Kuuban valtiolle valuuttatulona. Tuo yhteistyö päättyi, kun Brasilian oikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro heikensi lääkärien ehtoja siinä määrin, että Kuuba veti 8 000 lääkä riään pois Brasiliasta, juuri ennen kuin koronapandemia iski. Emeritusprofessori Samuel Farberin mukaan lääkärien tuomat valuuttatulot ovat kasvaneet Kuuban tärkeimmäksi tulonlähteeksi. Sen kolmella Kuubaa käsittelevällä sivulla kerrotaan, että Kuuban lääkäriohjelma on lääkärien häikäilemätöntä hyväksikäyttöä, jopa ”pakkotyötä ja ihmiskauppaa”. Kuubalaiset lääKärit ideologisella taistelutantereella TeksTi Jaana Kanninen Al l Ov er Pr es s/ eP AeF e/ M Ar cO Ot ti cO Kuubalaiset lääkärit työskentelivät maaliskuussa kenttäsairaalassa Cremassa Italiassa. Venezuelan surkeat olosuhteet saavat lääkärin kuitenkin valittamaan: ”Työ on vaarallista keskellä koronaepidemiaa, kun suojavälineitä ei ole. Lääkärien viennissä on edelleen aimo annos Kuuban vallankumouksesta periytyvää solidaarisuusajattelua, joka on maailmassa käynyt melko harvinaiseksi. Kampanjan vetäjiin kuuluva kielitieteilijä ja aktivisti Noam Chomsky perustelee kantaa sillä, että ”Kuuba on ainoa maa, joka on osoittanut todellista kansainvälisyyttä koronapandemian aikana”. Väkivalta uhkaa kaiken aikaa köyhyyden keskellä.” Hän sanoo, että jopa Kuubassa olosuhteet ovat tällä hetkellä paremmat kuin Venezuelassa. Viime kuukausien aikana Kuuba on lähettänyt lääkäreitä kymmeniin koronasta kärsiviin maihin. 41-vuotias kuubalaislääkäri Venezuelan pääkaupungista Caracasista kertoo puhelinhaastattelussa, että hän on lähtenyt vapaaehtoisesti matkaan jo toiselle komennukselle. Raportti ilmestyi samaan aikaan, kun kuubalaiset taistelivat koronavirusta vastaan kurjissa slummeissa ympäri maailman. Rahat eivät tahdo riittää elämiseen laukkaavan inflaation oloissa, ravinto on huonoa, ja työpäivät voivat venyä hyvin pitkiksi. solidaarisuuTTa vai bisnesTä. Joukko maailman tunnetuimpia älykköjä on esittänyt kuubalaisille lääkäreille Nobelin rauhanpalkintoa vuonna 2021. Sen jälkeen ainakin 400 000 kuubalaista lääkäriä on auttanut miljoonia sairaita usein Afrikan tai Latinalaisen Amerikan pahimmissa slummeissa, muutamassa Euroopankin maassa
”EK:n vaatimuksesta tämäkin instituutio ollaan lopettamassa. TeksTi Kai Hirvasnoro E linkeinoelämän keskusliiTTo EK pudotti työmarkkinapommin 15.2.2017. EK ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Tämä on mielestäni lyhytnäköistä, koska nämä instituutiot ovat tärkeitä koordinoidun ja kansantalouden kantokyvyn mukaisten työmarkkinaratkaisujen tekemisessä”, Kaukoranta kirjoittaa. 1960-luvulla aloitettujen keskitettyjen sopimusten aika loppui siihen, mutta se oli vain välitavoite työnantajien pyrkiessä siirtämään sopimusten teon työpaikoille. EK:n päätöksen jälkeen sitä on yritetty ylläpitää rakentamalla ”Suomen malli”, jossa vientialat määräävät korotusten suuruuden. Kaukoranta kirjoittaa SAK:n blogissa, että silloin ei enää olisi yhtä vientialojen asettamaa palkkanormia, joka toimisi koordinaation kiinnekohtana. Työnantajat ajavat alas kaikkia yhteiseen sopimiseen ja koordinaatioon liittyviä instituutioita ja samalla paikallisen sopimisen lisäämistä, josta työmarkkinajärjestöjen pitäisi sopia ensi keväänä. EK ei myöskään voi olla osapuolena keskusjärjestösopimuksissa, jotka liittyvät sääntömuutoksen alaan kuuluviin työmarkkinakysymyksiin, järjestö ilmoitti. TausTaT 12 | KU 47 /2 02 Työnantajat nakertavat sopimusjärjestelmää nurkka kerrallaan kina-aloilla pitäisi sitoutua johonkin tiettyyn tasoon. Tukuseton tehtävänä on laatia taloudellisia selvityksiä ja laskelmia kansantalouden sekä tulojen ja kustannusten kehityksestä sekä seurata työmarkkinaratkaisujen toteutumista ja niiden vaikutuksia ottamalla huomioon kustannuskilpailukyvyn asettamat vaatimukset sekä työmarkkinoiden toimivuus. Uusimmalla kierroksella niin myös pääosin tapahtui. Kollektiivinen ja koordinoitu työehtoneuvottelu on myös palkansaajien ja laajemmin Suomen etu”. Seuraavat alan sopimukset neuvotellaan yrityksissä. SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan tilanne vaikeutuu olennaisesti metsäteollisuuden alakohtaisten työehtosopimusten loppuessa, jos yrityskohtaisissa neuvotteluissa korotustasot erkaantuvat. Le ht iK Uv a/ an tt i ai m oKo iv is to. Kaiken tavoitEdes yhteinen tilannekuva ei kelpaa enää. Aiemmin tänä syksynä Metsäteollisuus ry päätti omalta osaltaan siitä. työnantajiEn oma Koordinaatio toimii Työnantajien oma toiminta näyttää erittäin hyvin koordinoidulta, ja sitä se oli esimerkiksi viime talven ja kevään sopimuskierroksella. Nyt huojuu myös palkkakoordinaatio, joka oli yksi tupo-kauden vahvuus. Hän pitää työnantajien toimintaa ristiriitaisena, ”koska vientivetoinen koordinoitu Suomen malli on ollut nimenomaan työnantajien tavoitteena. ”Jos viennissä on monenlaisia palkankorotustasoja, on vaikea perustella minkä takia kotimarkMetsäteollisuuden seuraavat sopimukset neuvotellaan yrityksissä. Työnantajien tavoite näyttää olevan lopettaa kaikki instituutiot, jotka mitenkään liittyvät valtakunnallisiin työehtoneuvotteluihin. Selkeän vientinormin puute veisi pohjan koordinaatioilta, jonka tarkoitus on tukea viennin toimintaedellytyksiä.” EK haluaa Eroon sElvitysElimEstä Vaikeuskierrettä lisää se, että työnantajien vaatimuksesta nyt ollaan kuoppaamassa myös valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tuloja kustannusselvitystoimikunta, tukuseto, jossa ovat edustettuina myös työmarkkinakeskusjärjestöt, muita etujärjestöjä, Tilastokeskus ja Suomen Pankki
Työnantajien mahdollisuudet vaatia palkkojen ja työehtojen heikentämistä paikallisesti kysyntätilanteen heike tessä ovat vastaavasti kasvaneet”, hän vertaili. l teena on lisätä mahdollisuuksia työehtojen heikentämiselle ja isäntävallan lisäämiselle työpaikoilla. ”Globalisaatio ja korkeana pysyttelevä työttömyys ovat kuitenkin heikentäneet työntekijöiden neuvotteluvoimaa monilla aloilla. Tutkijatohtori Ilkka Kärrylä kirjoitti äskettäin Politiikasta.fi-verkkolehdessä paikallisen sopimisen vaatimusten näyttävän toimivan lähinnä savuverhona pyrkimyksille kasvattaa työnantajan määräysvaltaa. Kärrylän mukaan paikallista sopimista oikeutetaan kilpailukyvyn lisäksi puheella yhteisymmärTyönantajat ajavat alas kaikkia yhteiseen sopimiseen ja koordinaatioon liittyviä instituutioita.. TausTaT KU 47 /2 02 | 13 ryksessä tapahtuvasta ”osallistumisesta”, jossa työntekijällä on vapaus päättää oman työnsä ehdoista yhdessä työnantajansa kanssa. Kun työnantajalla on valta määrittää tilanne, jossa joko kustannuksia karsitaan puuttumalla palkkoihin tai suljetaan kokonaisia tehtaita, ”voidaan kysyä, onko enää kyse sopimisesta tasavertaisten osapuolten välillä vai jostain aivan muusta”, Kärrylä kirjoitti
– Yli 55-vuotiaat ovat nykyisin entistä koulutetumpia ja sitä kautta kiinnittyneempiä työelämään. Kuva ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin usein annetaan ymmärtää. Siihen vaikuttaa moni muukin tekijä kuin paljon puhuttu eläkeputki. Toimien olisi tuotava vuosikymmenen loppuun mennessä 10 000–12 000 työllistä lisää. Näin muistuttavat sekä erikoistutkija Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta että professori Pertti Koistinen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitoksesta. Hallitus antoi tämän syksyn budjettiriihessään työmarkkinajärjestöille tehtäväksi esittää marraskuun loppuun mennessä toimia yli 55vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi. Oikeutta ikääntyville työmarkkinoilla Ikääntyvien työllisyyden parantaminen on moniulotteinen vyyhti. Toisaalta esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna jäämme jälkeen 55–64-vuotiaiden, mutta erityisesti yli 60-vuotiaiden työllisyysasteessa, Kauhanen toteaa. TeksTi Elias Krohn Le ht iK Uv a/ OL iv ia Ra nt a Ikäsyrjintä on merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä.. Yli 55-vuotiaiden työllisyys on Suomessa parantunut pitkällä aikavälillä selvästi. Suurimpana kiistakapulana on ollut työttömyyseläkeputken kohtalo. TausTaT 14 | KU 47 /2 02 K un työllisyysastetta pyritään Suomessa nostamaan, keskeisessä asemassa ovat ikääntyvät työntekijät
. Viimeistään tällöin voi siirtyä vanhuuseläkkeelle. Nykyään se on utopiaa, mutta kyllä työntekijä tarvitsee sopeutumisajan luodakseen nahkansa. TausTaT KU 47 /2 02 | 15 Muutosturva auttanut Monia Pertti Koistinen korostaa, että vertailussa eri maiden välillä olisi huomioitava yhteiskunnalliset erot. – Kun aloitin 1980-luvulla tutkia irtisanomisia, esitimme irtisanomisiin kahden vuoden ylimenoaikaa, jolloin työntekijää koulutettaisiin uudelleen, Koistinen kertoo. – Jo yli 58-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on suurempi kuin työttömien määrä. tukitoiMia Myös uusille aloille – Huolena on, mitä tapahtuu ikääntyneille, etenkin jos työelämässä esiintyy ikäsyrjintää, pohtii Merja Kauhanen eläkeputken mahdollisen poistamisen vaikutuksia. – Jos työttömyyseläkeputki poistettaisiin, olisi tärkeää säilyttää nämä erityistoimet, jotta ehkäistäisiin toimeentulon radikaalia heikentymistä, Kauhanen linjaa. . Lukuisat iäkkäämmät työnhakijat ovat julkisuudessa kertoneet, kuinka mahdotonta heidän on saada töitä tai päästä edes työhaastatteluihin jatkuvasta hakemisesta huolimatta. – Tässä tarvitaan asennemuutosta. Tämän estämiseksi monet ovat ottaneet vastaan myös koulutustasoaan vastaamatonta ja matalapalkkaista työtä. – Jollakin tavalla pitäisi pystyä järjestämään kohtuullinen toimeentulo ilman nöyryytyksiä. Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2012 solmimassa työurasopimuksessa 60 vuotta täyttäneet saivat oikeuden aktiivitoimenpiteisiin, joilla voi uusia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vaadittavan työssäoloehdon. . – Suomen järjestelmä perustuu toisenlaiseen ajatteluun. . Eläkeputki on ollut tälle ikäryhmälle se keino. Toisaalta voi kysyä, olisiko sen parempi, jos nuorempia irtisanottaisiin. . TyöTTömyyspäivärahaa voi saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos on saavuttanut tietyn ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta. Esimerkiksi Ruotsissa ikääntyvien irtisanomissuoja on Suomea parempi. Merja Kauhanen toteaa, että myös meneillään oleva vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittainen nostaminen 63:sta 65 vuoteen tulee jatkossa nostamaan ikääntyneiden työllisyysastetta. Moni jää toisaalta eläkkeelle jo aiemmin työkyvyttömyyden vuoksi. Ikääntyvissä on entistä osaavampaa porukkaa. Olennaista onkin Kauhasen mukaan kiinnittää huomiota työoloihin, työssäjaksamiseen ja työkyvyn ylläpitoon. . Postipankki antoi työntekijöille läppärit ja koulutusmahdollisuuksia ja he saivat täyttä palkkaa. M aa ri t Ky tö ha rj U Kansainvälisestikin?verraten?Suomessa?on?Pertti. Olennaista on se, millaisin ehdoin työnantaja voi irtisanoa. yriTTäjillä ei ole oikeutta lisäpäiviin. – On hämmästyttävää, miten suuri osa irtisanotuksi tulleista työllistyy uudestaan. Esimerkiksi muuntokoulutukseen on panostettu, ja tulokset ovat olleet hyviä. – Eläkeputki on yleisen työllisyyden tason kannalta ongelmallinen, mutta se on pelastanut monet sukupolvet hanttitöiltä ja työvoimatoimistojen pompottelulta. Jo ennen varsinaista vanhuuseläkeikää tapahtuvaan työllisyysasteen laskuun pitäisi pystyä puuttumaan, Kauhanen sanoo. Paljon on toki vielä tehtävissä. – Meillä on esimerkiksi metsäteollisuuden aloja, joiden kehitykseen kuuluvat jyrkät suhdannevaihtelut ja suuret muutokset tuotannossa. Ei ole selkeää tutkimusnäyttöä, että näin olisi. Nykyiset tukiohjelmat eivät kata lainkaan esimerkiksi luovia aloja. Ilman eläkeputkea työttömäksi jääneitä uhkaa tippuminen työmarkkinatuen varaan, jos työnhaku ei tuota tulosta. Suomen ja Ruotsin välillä eroihin vaikuttavat väestön maantieteellinen jakautuminen sekä tuotannonalat, joiden varassa talous pyörii. pääsisivät?takaisin?työelämään. – Kun työpaikka menee alta, koulutustasosta riippumatta uudelleentyöllistyminen on ikääntyneemmälle vaikeampaa kuin nuoremmalle, Kauhanen toteaa. eläkeputki turvaa nöyryytyksiltä Entä se eläkeputki eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät. Ei tueta rahallisesti, vaan tuki on uudelleenkouluttamista, Koistinen vertaa. – Perinteisillä teollisuudenaloilla työntekijät ovat olleet järjestäytyneitä ja osanneet niitä vaatia. Myös mahdollisuus työtuntien vähentämiseen työuran loppupuolella voi auttaa jaksamaan työssä pitempään. Korkea koulutuskaan ei aina auta. l Näin toimii eläkeputki . Lisäksi pitäisi edistää ikääntyneiden mahdollisuuksia päivittää osaamistaan. . Ammattiyhdistysliike on ollut tässä keskeisessä asemassa, kun se on ajanut muutosturvaa ja koulutusratkaisuja. –?Kun?työpaikka?menee?alta,?koulutustasosta?riippumatta?uudelleentyöllistyminen?on?ikääntyneemmälle?vaikeampaa?kuin?nuoremmalle,?Merja?Kauhanen?toteaa. Jos osaajista on työvoimapulaa, luulisi että hekin saisivat jatkossa paremmin töitä. Ihmiset ovat saaneet enemmän vapautta, Pertti Koistinen sanoo. ta M pe re en yl io pi st o/ jo nn e re nv al l. Kansainvälisestikin verraten Suomessa on Koistisen mukaan tehty paljon sen eteen, että suurten joukkoirtisanomisten jälkeen työntekijät pääsisivät takaisin työelämään. Ikääntyvien irtisanomisia voidaan ehkäistä myös irtisanomissuojaa parantamalla. ikäraja oN vuosina 1955–1956 syntyneillä ollut 60 vuotta, 1957–1960 syntyneillä 61 vuotta ja 1961 tai sen jälkeen syntyneillä se on 62 vuotta. Putken poistamista on perusteltu toisaalta sillä, että se vähentää työttömien aktiivisuutta työnhaussa, ja toisaalta työnantajien käyttäytymisellä: työnantajat voivat nykyään kohdistaa irtisanomisia ikääntyviin ikään kuin hyvällä omallatunnolla, kun tietävät näiden pääsevän putken kautta eläkkeelle. suurten?joukkoirtisanomisten?jälkeen?työntekijät. – Kun Postipankissa tehtiin suuria saneerauksia, siellä myönnettiinkin vuoden mittainen ylimenokausi. – Näillä on tutkimustenkin mukaan todella paljon vaikutusta siihen, aikooko työntekijä jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikärajaan saakka. riesana ikäsyrjintä Merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä on ikäsyrjintä. Jos meillä olisi perustulojärjestelmä, silloin ei tarvittaisi eläkeputkeakaan ja samantyyppinen järjestelmä toimisi muidenkin ikäryhmien hyväksi, Koistinen visioi. Toisaalta maissa, joissa on vahva irtisanomissuoja ja työntekijät saavat rahallisia kompensaatioita, tukiohjelmat irtisanotuille ovat usein Suomea heikompia. TyöTöN voi saada lisäpäivärahaa enintään sen kuukauden loppuun, jolloin täyttää 65 vuotta. Sellaistakin ajatusta esiintyy, että ikääntyneet olisivat vähemmän tuottavia työmarkkinoilla. Koistinen korostaa, että irtisanomisiin liittyviä tukitoimia tulisi jatkossa laajentaa teollisuudesta myös muille toimialoille. Koistisen?mukaan?tehty?paljon?sen?eteen,?että. Nyt niitä tarvittaisiin myös palvelualoille sekä itsensätyöllistäjille ja lyhytaikaisia työsuhteita tekeville
Ilmiö ei ole vain suomalainen. Lipunmyynnin kasvattamisen paine on tehnyt museotoiminnasta entistä vahvemmin bisnestä, jonka pohja ei ole tukeva. Taideturismi ei varmasti ehdy Pariisin tai Rooman kaltaisissa metropoleissa, joissa kaupunkien kulttuurihistoria toimii itsessään elävänä museona. Kansallisgallerian museoissa vierailtiin historiallisesti yli 800 000 kertaa. l K iasma teki kävijäennätyksensä, ja muutkin museot kertoivat ”huippuvuodesta” ja ”superonnistumisesta”. Taideturismin kasvulle on olemassa konkreettiset rajat, joita jo koeteltiin, ennen kuin korona puhalsi pelin poikki totaalisesti. Arabiemiirikuntien museoturismi näyttääkin koronan valossa järjettömältä. Esimerkiksi wau-arkkitehtuurimuseoiden aikakausi saattaa olla päättymässä. Uusien biennaalien ja messunäyttelyiden tulevaisuus ei sen sijaan ole lupaava. Eristysaika onkin ajanut maailman museoita toisensa perään kitkuttelemaan hätärahoituksella. Maailma on jo ehtinyt muuttua toisenlaiseksi, ja olemme oppineet katsomaan sitä uusin silmin. On luultavaa, että taidemuseotoiminta tulee lopullisesti muuttumaan pandemian jälkeen. Koronarokotteen myötä ensi kesästä kaavaillaan heräämistä uuteen aikaan. Abu Dhabin Guggenheim on kenties lajinsa viimeinen, jos se vuosikausien lykkääntymisten jälkeen ylipäätään joskus avautuu. Sen lopputuloksena taidemaailman on läpäissyt hyperglobalisaatio, jossa kiertävät näyttelyt kosiskelivat kaikkien maiden turisteja. Aleksis sAlusjärvi Kirjoittaja on helsinkiläinen kulttuuritoimittaja ja kriitikko.. Yleisöryntäysten keskiössä ovat klassikkoteokset, joiden määrä on rajallinen. Viime vuoteen asti globaalina trendinä olivat lainanäyttelyt, joissa kuvataiteen huipputeoksia kierrätettiin eri maiden taidemuseoissa jatkuvana karusellina. Museoinnostus ei koskettanut vain Helsinkiä, vaan halki Suomen viesti oli samanlainen: museoissa on imua. Pandemiakatkos on kuitenkin tuonut täysin uusia ja kylmiä tuulia museoturismin tulevaisuuteen. TaidemuseoT asTuvaT uuTeen aikakauTeen Al l Ov er Pr es s/ Ki m m O Br An dt Viime vuosi oli yhtä taidemuseoiden voitonparaatia. Paluuta menneeseen on kuitenkaan tuskin tulossa. TausTaT 16 | KU 47 /2 02 etenkin yksityiset museot, joille lipputulot ovat toiminnan perusta. Joka puolella maailmaa ihmiset viihtyvät yhä paremmin kotonaan, siihen on sijoitettu ja satsattu. Museoiden omien kokoelmien sijaan yleisövetonauloina toimineiden lainanäyttelyiden merkitys on ollut ylikorostunut. Helsingissä toissa vuonna avattu Amos Rexin museo teki niin ikään huipputuloksen, ja Sanna Marinin hallitus myönsi tulevalle Arkkitehtuuri ja design -museolle kesällä 60 miljoonan euron rahoituksen. Museokävijöitä ei tarvitse lennättää ulkomailta Suomeen, olemme oma yleisömme. Sitä voi myös ajatella sitoutumisena sivistykseen, jota suojellaan talouden oikuilta. Yhdysvaltojen ja Euroopan museokentällä on kaikunut hätähuutoja pitkin syksyä. Ongelmiin ovat ajautuneet Viime vuosi oli museoiden huippuvuosi. Talous on muuttumassa, ja se tarkoittaa myös kulttuurin muuttumista. Vanhojen lukujen valossa museoiden tulevaisuus vaikuttaa hämmästyttävän hyvältä. Länsimaisen taidehistorian kiertuenäyttelyt rakennetaan Arabian niemimaalle, ja kävijöiden odotetaan lentävän sinne teosten perässä. Monet eivät tule selviämään ilman lievää suurempaa ihmettä. Helsingissä menestyjiä olivat esimerkiksi Kiasma (kuvassa) ja Amos Rex. Ulkokohtaisempaa museotoimintaa on hankalaa edes keksiä, etenkin kun on selvää, että se perustuu massiivisiin öljyvaroihin maassa, jossa demokratia ei ole häirinnyt diktaattoreiden oikkuja. Suomalaisissa museoissa julkinen rahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan, jossa kokoelmien kasvattaminen ja tutkimus niveltyvät näyttelytoimintaan. Rysähdyksen jälkeinen maailma näyttää Suomessa paremmalta kuin monessa muussa maassa. Se näkyy esimerkiksi asuntoja mökkikauppojen nousuna. Guggenheimin kuoppaaminen Helsingissä on viimeistään nyt viisaalta näyttävä päätös. Ylikuumenneet taideturismivirrat eivät ole ainoa elämänlankamme. Museoammattilaiset puhuvatkin koko kentän ylikuumenemisesta. Lomapäivien määrä on rajallinen, ja turismin merkitys hiipuu väistämättä, kun kesämökkibuumi ja lähimatkailu vähentävät turismia. Niitä suurempi rooli on museokortilla. Emme selvästi tarvitse museokentällemme voiton maksimointiin tähtäävää kulttuuriturismia. Vaikka tulevaisuudessa huvittaisikin piipahtaa kaupunkilomalla, siihen ei ole entisenlaisia mahdollisuuksia. Finnairin osake kiipeää aallonpohjasta, ja tulevia kesälomia suunnitellaan taas ulkomaille
Shellin putkivuodot tuhosivat viljelymaita ja arvokkaita kalankasvattamoja. Alempien oikeusasteiden mielestä Lontoossa rekisteröity Shell-konserni ei ollut juridisessa vastuussa yhtiön nigerialaisen tytäryhtiön aiheuttamista ympäristötuhoista. Shell maksoi palkkaa turvallisuusjoukoille ja kuljetti heitä helikoptereilla ja pikaveneillä. Shellin mukaan putkivuodot johtuvat Nigeriassa yleensä sabotaasista. Hollannin Maan ystävät on antanut nigerialaisille kanteentekijöille oikeusapua. Syyskuussa järjestetyssä oikeudenistunnossa nigerialaiset todistajat kertoivat, että Shellin edustajat olivat maksaneet heille lahjuksia ja luvanneet heille työpaikkoja, mikäli he antaisivat viranomaisille tekaistuja todistajanlausuntoja Saro-Wiwan ja muiden ogonimiesten osallisuudesta paikallisen päällikön surmaan. Nigerian entiselle öljyministerille vaaditaan kymmenen vuoden vankeusrangaistusta lahjuksen ottamisesta. Dooh vaatii Shelliltä vahingonkorvauksia oikeudenkäynnissä Haagissa. Marraskuussa 1995 Nigerian silloiset sotilasviranomaiset hirttivät Saro-Wiwan ja muut ogonimiehet sotilastuomioistuimessa järjestetyn näytösoikeudenkäynnin jälkeen, jossa ogonimiehiä syytettiin paikallisen päällikön surmasta. Shell on täällä tuomiolla TeksTi ja kuva Peik Johansson PinTaa syvemmälTä. l Nigerialaisen Goin kylän päällikkö Eric Dooh Shellin öljyvuodon saastuttaman lahdenpoukaman edustalla Ogonimaassa. Toisessa Haagissa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä neljä nigerialaista maanviljelijää ja kalastajaa eri puolilta Nigerjoen suistomaata vaatii Shelliä puhdistamaan öljyn saastuttamat alueet ja maksamaan vahingonkorvauksia öljytuhojen aiheuttamasta elinkeinonmenetyksestä. Terveysviranomaisten määräyksestä kylään vedettiin vesiputki, mutta se ei ole ollut enää toiminnassa yli kahteen vuoteen. Ken Saro-Wiwa ennusti jo oikeudenkäynnin aikana, että myös Shell joutuisi vielä vastaamaan tekemisistään tuomioistuimessa. lontoossa Britannian korkein oikeus päätti kesällä ottaa käsittelyyn kahden nigerialaisen paikkakunnan asukkaiden nostaman ryhmäkanteen Shelliä vastaan. Milanossa paikalliset syyttäjäviranomaiset vaativat Shellin ja italialaisen öljy-yhtiön Enin nykyisille ja entisille johtajille pitkiä vankeusrangaistuksia massiivisista korruptiorikoksista. Viime viikon muistotilaisuuksissa keskeisenä teemana oli vaatimus ogonimiesten tuomioiden kumoamisesta ja vahingonkorvausten maksamisesta heidän omaisilleen. Haagissa Hollannissa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä neljän surmatun ogonimiehen lesket vaativat Shelliltä vahingonkorvauksia ja julkista anteeksipyyntöä yhtiön osallisuudesta aviomiestensä vangitsemiseen ja teloitukseen. TausTaT KU 47 /2 02 | 17 N igeriassa ja myös monissa muissa maissa järjestettiin viime viikolla kirjailija Ken Saro-Wiwan ja kahdeksan muun ogoniaktivistin teloitusten 25-vuotismuistotilaisuuksia. Tuomioistuimen ratkaisu kuullaan joulukuussa. Syytteen mukaan öljy-yhtiöt olivat yksissä tuumin maksaneet 1,3 miljardia dollaria lahjuksia Nigerian entiselle öljyministerille öljynporausoikeuksista maan rannikon edustalla. Öljy-yhtiöt kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Ennen vangitsemistaan Saro-Wiwa oli onnistunut organisoimaan väkivallattoman kansannousun Ogonimaassa Nigerian tärkeimpiin kuuluvalla öljyntuotantoalueella. Nyt tuo ennuste on toteutunut samaan aikaan kolmessa eri Euroopan maassa, yhtiön molemmissa kotimaissa Hollannissa ja Britanniassa sekä Italiassa. Öljy-yhtiötä vaaditaan vastuuseen Nigerian ympäristötuhoista, teloituksista ja lahjonnasta neljässä eri oikeudenkäynnissä Euroopassa. Tuomioistuimen päätöstä odotetaan ensi vuoden alkupuolella. Hollantilaistuomioistuimen teettämän selvityksen mukaan Shellin putket olivat kuitenkin vanhoja ja ruostuneita eivätkä vastanneet alan vähimmäisstandardeja. Syyttäjä vaatii Enin toimitusjohtajalle kahdeksan vuoden vankeutta lahjuksen antamisesta ja entiselle Shellin johtajalle seitsemän vuoden vankeutta. Jutussa on syytettynä myös Britannian salaisen palvelun MI6:n entisiä agentteja. Ogonit ajoivat öljy-yhtiö Shellin pois alueeltaan ja vaativat yhtiötä maksamaan korvauksia vuosikymmeniä jatkuneesta ympäristötuhosta. Yli 40 000 ihmisen ryhmäkanne perustuu pitkälti YK:n ympäristöjärjestön Unepin vuonna 2011 julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan Ogalen kylässä Ogonimaassa pohjaveden öljypitoisuus ylitti sallitut arvot yli tuhatkertaisesti. Shellin tiedetään myös pyytäneen sotilaita Ogonimaahan turvaamaan öljyntuotantoa
Joe Biden puhuu yhteistyöstä, mutta republikaanit eivät halua yhteistyötä. Tämän joukon ryöstöretki alkoi neljä vuosikymmentä sitten. Mutta suurin lahja Trumpilta ja republikaaneilta on äänestäjäkunta, joka on jakautunut raivoisammin kuin koskaan ennen. Kaiken kaikkiaan 40 vuotta sitten alkanut irvokas eriarvoisuuden kasvu vie keskimääräiseltä amerikkalaiselta työntekijältä 42 000 dollaria vuodessa. Pienituloinen yhdysvaltalainen, joka ansaitsee tänä vuonna 35 000 dollaria, ansaitsisi 61 000 dollaria. Jo kauan ennen Trumpia republikaanipuolue vihjaili valkoisen työväenluokan äänestäjille, että heidän todellisia vihollisiaan ovat mustat, latinot, maahanmuuttajat, ”rannikoiden eliitit”, byrokraaDemokraattien olisi hylättävä harhakuva poliittisesta keskustasta. Sitä mukaa kuin vauraus on kasaantunut huipulle, on kasvanut myös huipun poliittinen voima hankkia yhä lisää varallisuutta ja jymäyttää kaikkia muita. Trump ratsasti Valkoiseen taloon valkoisen työväestön vihalla ja turhautumisella käyttäen entistä suorasukaisempaa ja eripuraisuutta lietsovampaa kieltä. Siitä tulee vaikeaa, koska keskustaa ei ole. Käännös: Arto Huovinen lisena vuoden 2024 presidenttiehdokkaana, aikoipa hän sitten todella pyrkiä presidentiksi tai vain muuten pysyä huomion keskipisteenä. Demokraattien on muutettava viestinsä leirinuotiolauluista taloudellisesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta puhumiseen. 40 vuoden ryöStöretki Suurimman hyödyn saavat republikaanien suurimmat tukijat: pääomasijoittajat, riskirahastot sekä miljardööriluokka mukaan lukien maan suurimpien yhtiöiden ja rahoituslaitosten johtajat. Todellinen jakolinja ei enää ole vasemmisto vastaan oikeisto vaan alempi 90 prosenttia vastaan oligarkit. Luonnonvoimat eivät aiheuttaneet tulojen 47 000 miljardin dollarin uusjakoa. TausTaT KU 47 /2 02 | 19 tit ja ”sosialistit”. Ammattiliitot kuihtuivat, koska yhtiöiden annettiin taltuttaa ne. Tämä on helppo sanoa, mutta hyvin vaikea toteuttaa. Sen vuoksi, että alemman 90 prosentin äänet ovat kitkerästi jakautuneet. Siteet oligarkkeihin katkaiStava Presidentiksi valittu Biden toivoisi löytävänsä maltillisen keskikentän. Republikaanit eivät kuitenkaan halua tehdä yhteistyötä. Miljardöörien varallisuus on maaliskuun jälkeen kasvanut huimasti, kun taas suurin osa yhdysvaltalaisista on tullut köyhemmiksi. Tämä vaatisi sitä, että demokraatit hylkäisivät harhakuvan poliittisesta keskustalaisuudesta ja ryhtyisivät vastavoimaksi oligarkeille – enkä sano vain ohimennen tätä: pitäisi katkaista puolueen omat siteet oligarkkeihin. l Professori robert reich oli Yhdysvaltain työministeri 1993–1997 Bill Clintonin ensimmäisessä hallituksessa. Wall Street sai luvan pelata toisten ihmisten rahoilla, ja kun sen peli epäonnistui, se pelastettiin veronmaksajien rahoilla. Mutta jos tämän päivän Washingtonin omituinen pattitilanne halutaan nähdä sellaisena kuin se todellisuudessa on, ei ole muuta vaihtoehtoa. Ajatushautomo Randin äskettäisen tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisten vähemmän ansaitsevat 90 prosenttia olisivat nyt 47 000 miljardia dollaria (40 000 miljardia euroa) vauraampia, jos tulonjako olisi pysynyt samanlaisena kuin kolmena toista maailmansotaa seuranneena vuosikymmenenä. Samaan aikaan miljoonat ihmiset menettivät kotinsa ja säästönsä. Senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnellin kaltaiset republikaanit ovat pelissä mukana, koska näin lahjoittajat täyttävät puolueen huvenneita kassoja. Suurituloisimpien veroja leikattiin, veronkierrolle annettiin lisää mahdollisuuksia. Monopolit laajenivat, koska trustienvastaisilta laeilta vietiin voima. Demokraattien on osoitettava valkoisen työväenluokan äänestäjille, miten pahasti rasismi ja muukalaiskammo ovat vahingoittaneet myös heitä, ei pelkästään vähemmistöjä. Le ht iK Uv a/ an ge La W ei ss. Nyt 72 000 dollaria ansaitseva college-koulutettu työntekijä ansaitsisi 120 000 dollaria. Se on saatu aikaan tarkoituksella. Hän jatkaa yhä sitä älyttömällä väitteellään vaalien varastamisesta. Valtiovarainministeriö ja keskuspankki pelastivat suuryhtiöt, mutta pienyritysten annettiin kaatua. Keskelle tätä käsikähmää tuli Joe Biden, joka sanoo olevansa ”kaikkien amerikkalaisten presidentti” ja tekevänsä yhteistyötä republikaanipuolueen kanssa. Kun Biden tarjoaa oliivinlehvää, McConnell ja muut republikaanit vastaavat aivan samalla tavalla kuin Barack Obamalle: tarjoamalla lisää puoluetaistelua, koska siten he säilyttävät valtansa ja ison rahan pyörät pysyvät pyörimässä. Oligarkit varmasti arvostavat Trumpin ja republikaanien veroleikkauksia, sääntelyn purkamista ja korkeimman oikeuden muuttamista bisnesystävällisimmäksi sitten 1930-luvun. Biden ja demokraatit palvelisivat paremmin maata tulemalla alemman 90 prosentin puolueeksi – köyhien ja työtätekevän keskiluokan; mustien, valkoisten ja ruskeiden; kaikkien niiden, jotka nyt olisivat 47 000 miljardia dollaria varakkaampia, jos oligarkit eivät olisi vallanneet Yhdysvaltoja. Kun korona iski, suuret teknologiayhtiöt valtasivat markkinat ja rikkaat vaihtoivat keskenään sisäpiirin tietoa. Syvästi jakautunut kansakunta palvelee heitä antaen heille rajattomat mahdollisuudet hyötyä talouden tuloksista. Jakautunut ääneStäJäkunta Miten oligarkit onnistuivat tekemään tämän maassa, jossa myös tulohaitarin alemmalla 90 prosentilla on äänioikeus
1968) tarraa isoihin aiheisiin. Aateja puhenäytelmään karsittu ulospano soveltuu, suurta kuorrutusta ei tarvitakaan. Liimatainen on myös näyttelijä, ja teatteriin hän hyppää itse kirjoittamallaan ja ohjaamallaan Jos minä puhuisin sinulle -näytelmällä. Radikalismin muistot eivät auta tilanteessa, josta nousee muuri ikuisten ystävysten väliin. Nuorta polvea ovat esikoistaan odottava Anna, Kertun ja Sepon opettajatytär, sekä Kertun ex-oppilas Pekka. Peräti huumori vilahtaa. Maailmanparantajille singotaan yleensä vakiomoite: mitä sinun piipityksesi merkitsee maailmanmitassa! Ongelmat vedetään yläsfääreihin, ja pelkästään lannistavassa mielessä. Tietty omakohtaisuus leimaa tätäkin esitystä, jonka aikataso risteilee nykyhetkestä 50 vuoden taakse, kolmen varttuneen päähahmon nuoruuden aikaan. Kun Kerttu heittäytyy pakolaisten opettajaksi ja kaveeraa heidän kanssaan, hän saa päälleen massiivisen someraivon. Seppo Maijala ilmentää taitavasti aviomiehen huolet, hössötykset ja pinnallisemman mielenlaadun. Löytyi kiintoisia kohtaloita Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Näyttelijät vakuuttavat Näytelmä ansaitsee kiitoksen suorista (ja vaikeista) kysymyksistä. Se, mitä kaipaisi, on ripaus draamallista täyteyttä joihinkin tilanteisiin ja kohtauksiin. Näytelmä pui samaa dilemmaa yksilöiden kesken, Kertun ja lähipiirin silmin. TausTaT 20 | KU 47 /2 02 Humaani radikalismi törmää tämän päivän konflikteihin päivään. Ne laulut, ne marssit, Vietnam, se Vanhan valtaus… Kultainen nuoruus leikkautuu yhtäkkiä nykyPunalippua heiluttamassa Pirkko (Leena Uotila), taustalla Kerttu (oik. Elokuva syntyi pienin varoin – mutta syntyi. Näyttelijät ovat näytelmän suola. aktivismi, Nuoruus, radikalismi Suuri teema on puoli vuosisataa sitten kukoistanut aktivismi, vasemmisto, kommunistit fraktioineen, maailman mullistamisen suuri prospekti. Eriikka Magnusson), Seppo (Seppo Maijala) ja Anna (Johanna Kokko). On eläköityvä aviopari Kerttu ja Seppo, äidinkielenopettaja ja sähköinsinööri, ja on eronnut Pirkko, sosiaalitäti. Toki poliittinen 1970-luku on Liimataiselle lapsen muistoja ja monilta osin kerrottua, mutta näytelmän tyttären ikäpolveen hän sopisi. Liimatainen ohjaa pelkistyneesti, lavastusta ja valaistusta myöten. Johanna Kokon ja Eetu Känkäsen osana on edustaa nuorempaa ikäpolvea. He eivät ole kliseisiä mutta jotenkin arvattavampia, keskenään erilaisia, kuitenkin enemmän tyyppejä kuin yksilölKirsi Marie Liimataisen näytelmä ruotii eilisen ja nykypäivän radikalismia ja yksilöllistä vastuuta. Näyttelijöiden nuoruudenkuvat taustaheijastuksina rikastuttavat ulottuvuuksia. Nuoruudessa loiskunut radikalismi yhdistää Kerttua ( Eriikka Magnusson), Seppoa ( Seppo Maijala) ja Pirkkoa ( Leena Uotila). Siltikään Jos minä puhuisin sinulle -näytelmää ei ole toteutettu tosikkomaisesti, vaikka teemat ovat vakavia. Ne käyvät kerrassaan harvinaisiksi erilaisten huumoriteattereiden ja viihdytyskiertueiden keskellä. Leena Uotilalta lutviutuu Pirkon rooli varmakätisesti, eivätkä hänen komedianäyttelijän taitonsakaan pysy täysin piilossa. Ja miten se ilmenee tänään – jos ilmenee. Kertun roolissa Eriikka Magnusson vakuuttaa eleettömissä ratkaisuissaan, ja radioteatterilaisen äänessä on yhä syvää lämpöä – jos tarvittaessa terästäkin. Mainio aikalaistrio. Näyttämöllisiä yllätyksiä, räväkämpää äänimaailmaa, kenties. Skisma vain pahenee ja laajenee eri suuntiin. Mitä se kaiutettu humaani radikalismi merkitsee tämänpäiväisten konfliktien äärellä, kuuluu näytelmän pääkysymys – ja koskevatko ihmisoikeudet yhtä painavina kaikkia ihmisiä. (2017) hän etsi 1980-luvun DDR:n nuorisokoulun ystäviään: missä maailmankolkassa ja millaisin ajatuksin he nyt elävät. Dokumenttielokuvassa Toveri, missä olet nyt. TeksTi Veli-Pekka Leppänen O Hja aja Kirsi Marie Liimatainen (s. Tuota onnen aikaa on nasta muistella punkun ja juustojen kera. He id i Be rg st rö m. Esitykseen kätkeytyy myös näyttelijöiden omaa historiaa