4?6
Wahlroosin miljoonat 12 Timpan Romeo & Julia 20 Katalonia 41. Hinta 3,50 ?
38-003251-1338
38
Viikko 38
Perjantaina 20.9.2013
www.kansanuutiset.fi
Kansan Tahto | Satakunnan
Musta viikko
vei 1 800 työpaikkaa
» STX lakkauttaa telakan, Metso irtisanoo,
Tiimari konkurssiin s
yksi
esiintyjistä kommentoi Viikkolehdelle
laajaa huomiota herättäneitä kokoomusnuorten linjauksia. sisältö
A
Kotimaa s.4
B
Kansan Uutiset, Viikkolehti 20.9.?26.9.2013
Kulttuuri s.20
C
Keskustelu s.34
D
Ulkomaat s.36
E
Vapaa-aika s.42
F
Pelit s.44
LEHTIKUVA/ SARI GUSTAFSSON
14
PUHELIN
09 759 601
Nokia tuhlasi 19 miljardia
omiin osakkeisiin
Nokia joutui lainaamaan Microsoftilta lähes 2 miljardia euroa pystyäkseen maksamaan Siemensille puolet verkkoyhtiö NSN:stä.
Menestysvuosina rahaa riitti tuhlattavaksi. 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Pirjo Virtaintorppa p. He haluavat luoda luokkayhteiskuntaa.. 09 7596 0254
JULKAISIJA
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
Faksi, konttori: 09 7596 0319
Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?18.00
Faksi: 09 7596 0301
Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai
09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori:
09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
Tilaukset kaikkialta Suomesta
maksuttomasti: 0800 97006.
Jussi Alanko osti vuonna 2006
Keuruun Martinjärveltä erämaan
helmeksi kuvaillun tontin UPM:ltä.
Saman kaupan teki nelisenkymmentä muutakin. Dxxxa D sanoo poliitikkojen käyttävän
mainostoimistoja. Seppäsen mukaan
Nokia tuhlasi vuosina 2003?2008
rahojaan lähes 19 miljardia euroa.
A
JUHA DRUFVA
30
B
A
16
Erämaan helmi
olikin turvemössöä
Kemiallisten aseiden
tuhoaminen hidasta
Jos Syyrian myrkkyaseita ryhdytään
tuhoamaan, maailmaan jää kuusi kemiallisten aseiden kieltosopimuksen
ulkopuolella olevaa maata. Kun yhtiön pörssikurssi taittui laskuun ja johtajien optiovoitot vaarantuivat,
Nokia tekohengitti itseään ostamalla omia osakkeitaan, jotka sitten mitätöitiin. Miksi ne
eivät käyttäisi toimistoja
myös tietoisten kaksien
kasvojen luomiseen
nuorten radikaalien ja
vanhan kaartiin leppoisien maltillisten muodossa?
VERKKOSIVUT
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
138 ?
159 ?
6 kk
72 ?
86 ?
3 kk
39 ?
49 ?
1 kk
15 ?
19 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
faksi: 09 7596 0319
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013
Kannen kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
2. Dxxxa D . Esko Seppänen käy
Viikkolehdelle läpi Nokian uhon ja
tuhon vuodet. Kokemukset ovat osoittaneet, että kemiallisten aseiden hävittäminen on vaikeaa
rauhankin aikana, saati sisällissodan
oloissa.
LEVIKKI
10 000
Lehti ilmestyy perjantaisin.
PÄÄTOIMITTAJA
Jouko Joentausta p. Pintaa syvemmältä 5?9 metriä syvä järvi osoittautui ihan muuksi: vesitilaa on
puolesta kahteen metriin, sen alla
on turvepatja. ?Pöyhkeitä,
pöyristyttäviä, kovia juttuja esityslistalla. 09 7596 0380
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro p. Syynä on turvetuotanto, jonka päästöt ovat Alangon
mukaan hurjia.
JAKELUHÄIRIÖT
Postin varhaisjakelu: Uusimaa,
0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00,
Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja,
Uudellamaalla klo 8:aan mennessä
soittaneille puuttunut lehti pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.
Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000.
TILAUSHINNAT
LEHTIKUVA/ DSK
38
SÄHKÖPOSTI
toimitus@kansanuutiset.fi
ALUETOIMITUKSET
ALEKSI KARPPINEN
D
www.kansanuutiset.fi
Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14,
Jarkko Mänttäri 0500 807 987
Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25,
Pekka Helminen 0500 807 995
Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14,
02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi
?Pöyristyttäviä juttuja?
Tampereella järjestetyn Maailmantango-festivaalin
tämän vuoden teema oli radikalismi. Yksi niistä
on Syyrian rajanaapuri Israel
Ja miksi suomalaiset omistajat eivät ole kiinnostuneita
työpaikkojen säilymisestä omassa
maassa.
Risto Korhonen
risto.korhonen@kansanuutiset.?. Työnantaja ei kuitenkaan jaksanut tähän ryhtyä, vaan halusi sanomansa mukaan sopeuttaa henkilövahvuuden nykyiseen markkinatilanteeseen.
. Peli on raakaa. Miettimisaikaa on viikonloppu.
Metson Järvenpään
työläisille täystyrmäys
» Raakaa peliä, sanoo pääluottamusmies
tuotannon lakkauttamisesta.
ilmoitti keskiviikkona päättäneensä lopettaa Järvenpään tehtaan tuotannon ja siirtää
sen Jyväskylän Rautpohjan tehtaille.
Järvenpään tehtaalta jää työttömäksi
satoja työntekijöitä ja toimihenkilöitä.
Järvenpään tehtaan pääluottamusmies Juha-Pekka Kaasisen mukaan tuotannollisen toiminnan loppuminen oli suuri yllätys.
. 21 työntekijälle annetaan mahdollisuus siirtyä Jyväskylän Rautapohjaan, mutta päätös pitää tehdä
KONEPAJAYHTIÖ METSO
4
maanantaina puoleen päivään mennessä. Yksi syy tähän on se, että Suomessa on niin helppoa ja yksinkertaista irtisanoa. Kun meillä oli
kova kuormitus vuosikymmeniä ja
teimme hyvää tulosta, niin työpanoksemme kelpasi. Sielläkin on kyllä aloitettu ytneuvottelut, joissa on uhkana siirto
Rautpohjaan.
Rautpohjassa suoritetaan myös
vähennyksiä. Johto oli vasta hieman aiemmin
ilmoittanut, että Jyväskylä ja Järvenpää ovat osaamiskeskuksia ja ne pidetään toiminnassa. Vaihtoehto siirtymiselle on irtisanominen.
Metson mukaan Järvenpäähän
jäisi pieni tuotekehitysyksikkö. Kansaneläkemaksu on poistettu,
yritysveroa alennettu ja parhaillaan
käydään neuvotteluja hyvin maltillisesta palkkaratkaisusta. 7 / Aino-Kaisa Pekonen s. A
kotimaa
Perjantai 20. Me ilmoitimme työnantajalle,
että lomautuskonsepti ei maksa työnantajalle mitään ja siitä tulee säästöjä.
Ja jos tulee pitkiä lomautuksia, niin
työntekijäthän alkavat hakeutua uusiin työpaikkoihin. Mitä tässä
oikein vielä tarvittaisiin, Lehtonen
ihmetelee.
. Silloin ei tarvita
irtisanomisia.
. Nyt johto tuli sitten toisiin ajatuksiin ja päätti sulkea
tuotannon täällä Järvenpäässä.
Väkeä Järvenpään tehtaan kirjoissa on 745, joista 123 työntekijöitä
ja loput toimihenkilöitä.
. Jos täältä siirtyy sinne 21 työntekijää, niin Rautpohjasta irtisanotaan
enemmän.
Ei lomautuksille
Pääluottamusmies Kaasisen mukaan
työntekijät ajoivat yt-neuvottelujen
alusta lähtien lomautusvaihtoehtoa.
. Metallityöväen liiton sopimusasiantuntija liiton vasemmistoryhmän vetäjä Turja
Lehtonen ihmettelee tätä kaiken sen
jälkeen mitä yritysten kilpailukyvyn
eteen on Suomessa tehty.
. syyskuuta 2013
Teppo Eskelinen s. Irtisanomislappuja aletaan jakaa maanantaina.
Miksi aina Suomesta?
Metson päätös vähentää 660 työpaik-
» Työntekijät ajoivat
yt-neuvottelujen alusta
lähtien
lomautusvaihtoehtoa.
kaa kohdistuu Suomeen. Tämä vie kyllä kaiken uskottavuuden.
Lehtonen kysyy, että miksi valtionohjausta ei käytetä siellä, missä se
on mahdollista. Tarvitaan vain 6
viikon yt-neuvottelut ja sitten väki
pihalle. Mahdollista on, että telojen kumipinnoitus jäisi myös Järvenpäähän.
. 11 / Eilina Gusatinsky s. Nyt ei lomautusvaihtoehto kelvannut.
Työntekijät pohtivat ulosmarssia,
mutta Kaasisen mukaan työrauha päätettiin pitää, koska väelle tulee muutenkin valtavia menetyksiä. 18
LEHTIKUVA/ ALEKSI TUOMOLA
Pienelle osalle Metson Järvenpään tehtaan työntekijöistä annettiin mahdollisuus siirtyä Rautpohjaan. Kaasisen mukaan vähennysuhan alla on 44 työntekijää.
Nämä ihmiset ovat opiskelleet,
uskoneet pitkään työuraan täällä ja
rakentaneet omakotitalot perheilleen. KU
VASEMMISTOLIITTO
Työntekijät marssivat ulos STX:n Rauman telakalta maanantaina vastalauseena lakkautuspäätökselle. Neste
Oil aikoo vuokrata alukset käyt-
töönsä pitkäaikaisilla sopimuksilla. Valtion onkin nyt kiirehdittävä
omia laivahankintojaan, erityisesti
uuden jäänmurtajan ja vartioalusten
hankkimista. Ne purjehtivat jatkossakin
Suomen lipun alla.
Huoltovarmuuskeskus hankkii aluskannasta 50 prosenttia. Aika
kylmää kyytiä.
METSON vähennykset
säteilevät myös
Rautpohjan alihankintaketjuun Jyväskylän seudulla, sillä paperikonetehdas on työllistänyt monia lähiseudun suunnittelutoimistoja.
. Esko Seppänen (vas.) sai puhemieheltä huomautuksen kutsuttuaan Kääriäistä vellihousuksi.
» Putkonen
lupasi 10 000
työpaikkaa.
Kai Hirvasnoro
PEKKA PAJUVIRTA
on ainoa puolue,
jolla on erillinen ohjelma alan toimintaedellytysten turvaamisesta.
Varajärvi haluaa vientiponnistelut käyntiin myös kaikkein korkeimmalla tasolla.
. 95
LEHTIKUVA
prosenttia sen liikevaihdosta tulee
viennistä.
. Aika hiljaisen oloista täällä
ollut täällä noin 1 100 henkeä.
on, kertoo Rautpohjan ylempien toimihenkilöiden pääluottamusAIKAISEMMILLA kierroksilla Rautmies Rauno Minkkinen.
pohjastakin on pantu pois
väkeä iäkkäämmästä
Minkkisen mielestä
vähennys kohdispäästä muun muassa
?Saattaa
ä
t
t
e
tuu kohtuuttoman
eläkejärjestelyin.
,
n
ii
käydä n
t
a
isolta osin ylemNyt Minkkinen usm
sä molem
s
e
e
piin toimihenkikoo vähennysten
h
r
e
p
t
a
m
m
kohdistuvan nuolöihin.
e
h
van
t
y
rempaan
väkeen,
. Joka viides meistä joutuu nyt
kaa, joista ylempien toimihenkilöilähtemään. Toisaalta Leppästä oli myös ?antaa turpaan?, jos
oikeaa nappia ei äänestyksessä löydy.
Varsinaisen takinkäännön asiassa suoritti kauppa- ja
teollisuusministeri Seppo Kääriäinen, joka siirtyi ydinvoimamieheksi, vaikka sanoi sen olevan tympeä energialähde. KU
Toimihenkilöillä synkkää Rautpohjassa
ETENKIN ylempien toimihenkilöiden
että vaikka meistä pannaan kuinka
tunnelmat Metson Rautpohjan yksipaljon pois, niin homma edelleen
kössä Jyväskylässä olivat keskiviikpyörii. Tässä asiassa on varmasti painostettu, uhkailtu ja
lupailtu enemmän kuin monessa muussa asiassa pitkään
aikaan ja näyttää siltä, että jotkut ydinvoiman ajajat ovat ehtineet turvautua suoranaisiin
satuihin, vasemmistoliiton Timo
Laaksonen sanoi, kun keskustelu eduskunnassa viimein alkoi.
Vasemmistoliiton Pekka
Leppänen kertoi KU:lle, että
hänelle oli tarjottu rahaa siirtymisestä ydinvoimamieheksi. Putkosen tietotoimiston tiedoissa
oli aikamoinen virhe, sillä puolueen 19 kansanedustajasta vain yksi äänesti ydinvoiman puolesta.
Teollisuusliittojen lobbarit pehmittivät myös demariedustajia.
. Lisäksi viimeistään nyt
on ryhdyttävä hakemaan uusia omistusjärjestelyitä, joissa valtiosta tulisi
telakkateollisuuden ankkuriomistaja,
Varajärvi patistaa.
VARAJÄRVI
20 vuotta sitten
Kovaa peliä ydinvoimasta
EDUSKUNTA HYLKÄSI viidennen ydinvoimalan rakentami-
sen syyskuussa 1993 äänin 107?90.
Päätöstä edelsi valtava lobbauskampanja, jossa hääri
etenkin SAK:n teollisuusliittojen projektitehtävissä toiminut Matti Putkonen. Jyväskylän seudulla on
aika vaikea saada koulutusta vastaavaa työtä, Minkkinen harmittelee.
Jarkko Mänttäri
jarkko.manttari@kansanuutiset.?
Varajärvi vaatii valtiota turvaamaan
Rauman telakan jatkon
puoluesihteerin
Marko Varajärven mukaan Rauman
telakan pelastamisessa korostuvat
valtion rooli ja uudet tilaukset.
. Järjestelyn taustalla on tarve
turvata energiahuollon kriittiset
kuljetukset kotimaisessa omis-
tuksessa ja Suomen lipun alla
olevalla aluskalustolla, kertoo
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen.
Kolmesta säiliöaluksestaan Temperasta, Purhasta ja
Jurmosta yhtiö on luopumassa
kokonaan. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi patistaa valtiota
pelastamaan telakan.
RAUMAN TELAKAN tilanteesta lisää
sivulla 6.
Pekka Leppästä uhattiin vetää turpaan, jos ei äänestä ydinvoiman puolesta. syyskuuta, että yli puolet
vasemmistoliiton kansanedustajista on kääntynyt ydinvoiman kannattajiksi. Ilman toimivia telakoita ei taas
ole meriteollisuutta. Siellä tosin kuuluu olevan myös yllättävän paljon
tällaisia kasvun politiikan tuomitsevia pehmeiden arvojen kansanedustajia, Putkonen tuomitsi.
SAK:n Hämeen piirisihteeri Seppo Jokela perusteli
ay-liikkeen aktiivisuutta asiassa sillä, että teollisuus on
luvannut laittaa investoinnit liikkeelle, jos ydinvoimala
tulee.
PUTKONEN LUPASI 10 000 työpaikkaa vuoden aikana jo
ennen kuin voimalan rakentaminen edes alkaa.
. Päävastuu laivanrakennusteollisuuden vaikeuksista on korealaisella omistajalla, joka on täysin laiminlyönyt telakoiden kehittämisen
Suomessa. Nykyisin perussuomalaisissa
vaikuttavan Putkosen tyyli oli niin runnaava, että hänen
katsotaan edistäneen pikemminkin ydinvoiman vastustajien asiaa.
Putkonen väitti KU:ssa 16. Silti valtiokaan ei voi nosVASEMMISTOLIITON
» Ilman toimivia telakoita
ei ole meriteollisuutta.
taa käsiään pystyyn, kun suomalaisia
teollisuustyöpaikkoja lakkautetaan,
Varajärvi sanoo.
Hän korostaa meriteollisuuden
elintärkeää merkitystä Suomelle. Nyt kun kaupunkikin alkaa vähentää, niin saattaa käydä, että perheestä molemmat vanhemmat menettävät nyt työpaikkansa. Porukka on allapäin ja masenEnimmillään meitä on ollut meitä on
tunut. Presidentti Sauli Niinistön olisikin syytä ottaa telakkateollinen yhteistyö vahvasti esiin, kun hän tapaa
presidentti Vladimir Putinin Venäjällä, puoluesihteeri patistaa.
Niinistö vierailee ensi viikolla Venäjällä. Hän
ei kertonut, kuka tarjosi ja paljonko. Jos Rauman telakka suljetaan
ja työntekijät potkitaan pois, menetetään arvokas osa tätä osaamista.
muistuttaa hallituksen sitoutuneen viimeksi kevään kehysriihessä varmistamaan koko suomalaisen meriklusterin tulevaisuuden.
. Johto tuntuu
n
t
vä
menettä
olevan sitä mieltä,
30?40-vuotiaisiin.
.?
ansa
työpaikk
. Eihän meitäkään voi
suunnitelmat tulivat julki.
Rautpohjasta katoaa 253 työpaikloputtomasti vähentää.
. Jäljelle jää noin 550.
den osuus on peräti 146.
. Juhani Vähäkangas oli ainoa puolesta
äänestänyt vasemmistoliittolainen.
5. Yhtiö suunnittelee kaikkien alustensa myymistä
ja niiden miehitys- ja hoitovarustamotoiminnan ulkoistamista.
Järjestelyssä hoitovarustamon
noin 320 työntekijää siirtyisivät
uuden työnantajan palvelukseen.
Neste Oil myy viisi säiliöalusta (Mastera, Futura, Neste,
Kiisla ja Suula) ja kolme hinaajaa
(Ukko, kuvan Ahti ja Esko) Huoltovarmuuskeskuksen ja Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistamille yhtiöille. LEHTIKUVA/ MATTI BJÖRKMAN
NESTE OIL luopuu varustamotoi-
minnastaan. Jos meillä ei ole töitä, niin ei ole
muillakaan. Suomalaisen telakkaosaamisen ytimessä ovat työntekijät. Mutta kyllä joskus tullaan
siihen tilanteeseen, että hommat ei
kona apeat, kun konsernin vähennysenää sujukaan
Kyllä sitä on monet lähestulkoon polttaneet jäsenkirjansa.
päässä.
Semmoiselta ne päätökset ovat täällä
Mutta nyt se valo oli sammutuntuneet.
tettu.
Keskitalo on kuunnellut työkavereita,
työnjohtajiakin, joiden oli
Tilitystä
jo vaikea löytää kuuntelijaa . Enkä
odota nykyiseltä työnantajalta enää
mitään.
Elämän rakentamista
Vapaaehtoisia luopujia ei ole.
. Osa on ollut 40 vuottakin töissä. Kuka pystyy maksamaan
sitten työttömyyskorvauksesta täysiä hintoja. ja jos on asuntolainaa.
Työsuojeluvaltuutetulla ei ole paljon konkreettisia keinoja auttaa.
kalle hitsaajaksi. Rispuni päällä paikassa, jossa
ei ihmisen tekemää ääntä kuulu.
teilijän tilauksen meno Ranskaan
Ajattelin, että nollaan aivoja, saan
oli Rauman telakkatyöläisten miehermolepoa. On aikaa ajatella sy-
vällisesti asioita. Vaan pieni ih. Hiljaa ihmiset lähtivät. Mihin nämä kaikki
ihmiset menevät. Jokainen tekee palkkansa takia töitä, mutta tässä menee sitten
moni ison talon etukin. Ihmiset palaavat töihin ulosmarssin jälkeen. Apua
opiskeli ihan eri ammatin, päätyi hoija tukea on tarjolla, jos joku haluaa
tamaan kehitysvammaisiakin.
tuntojaan purkaa. Lasten syntymät. kesäSuomen valtio olisi
kuuta 2014.
n
a
at va
antanut sen 50 milHannu Keski?Aina ov
oa.
k
s
u
t
joonaa Oasis-ristalo
vietti lomaa loe
e
jaksan
telijän tilaukseen,
pettamispäätöstä
.?
ää
Eivät en
emme olisi nyt
edellisen viikon.
tässä tilanteessa,
. Siellä istuu kaksi työvälomautettunakin, oli valoa tunnelin
enpuoluetta. Jokainen haluaisi pitää työpaikkansa. ja
se taida olla painokelpoista tavaraa. Jos
me olemme 30. Kuka
siinä olisi mitään osannut sanoa, kun
sanottavaa olisi ollut niin paljon. Kuitenkin aina, vaikka oltiin
ymmärrä. Pienentyneet tulot ja
lisääntynyt varovaisuus näkyvät kulutuksessa.
. Työterveyshoitajan kanssa
olemme puhuneet tilanteesta. Siinä on ehditty työkave-
6
» Tämä
on kuin
omaisen
kuolema.
rin kanssa kertoa monet tarinat. Osalla jopa lastenlastenkin syntymät.
Keskitalo uskoo, että pahin on
edessä.
. Muistoja on monenlaisia. ja oli
Portinvartijan kopissa mies tilittää
heidän kanssaan puun ja kuoren väomaakin uraansa. Mitään muuta ei
. Silloin ajattelin, kun heitä katseoikein pysty kuin kuuntelemaan.
lin, että moni turha asia saisi terveiltä
Vertaistukea. Yhdessähän täältä lähihmisiltä jäädä valittamatta.
detään.
Eikä tässäkään tilanteessa valittaKeskitalo odotti muiden lailla lopminen auta.
puun asti toisenlaista ratkaisua.
. Ja minä heidän joukossaan. Lähti välillä pois ja
. Kuinka tuli telalissä. Pahimmassa tilanteessa ovat pariskunnat, kun molemmat ovat täällä
töissä . Kuljin mettanut molempien telasällä, istuin siellä repkoiden työllisyyteen. Kyllä nyt on paljon kauniitakin sanoja sanottu. Työntekijät
kävelivät ulos maanantaina, lopettamispäätöksen kuultuaan.
. Yhdessä on elämää rakennettu
telakan kanssa. Olin pohjoikoska se olisi vaikutsessa. Minäkin. Kourallinen jää Raumalle, toiselle kouralliselle on ehkä töitä Turun telakalla.
. Ei sitä hallituksenkaan toimia
ylös. Ei ajattele työnantaja sitä,
miltä tuntuu kulkea tuosta portista
viimeistä kertaa, kun olet siitä kulkenut ylä- ja alamäessä. Nyt se on ohi, sanoo
Hannu Keskitalo.
Telakalla on työskennellyt 700
henkilöä, joista 600 saa lähteä. Näiden pitkään täällä olleiden
työntekijöiden sosiaaliset suhteet
ovat täällä. Esimerkiksi
terveyspalvelut ja liikuntapalvelut ?
olemme päässeet moneen liikuntapaikkaan ja -tapahtumaan työnantajan tuella. Ihmiset ovat katkeria. Mutta sitten, kun kuuden
viikon yt-neuvottelut ovat taas ohi ja
lähtölappu kädessä, on paha hetki.
Sitten menee aikansa, kun on kotona
ja alkaa vähitellen tajuta, että menee
paljon muutakin kuin työpaikka.
. Niin paljon
vinkin nopeasti, kun se
olisi sanottavaa, mutta ei
on poissa silmistä . Kuin
minen tahtoo unohtua hykuuta nousevaksi. He tekevät työtään,
vaikka eivät varmasti enää motivoituneina. Tämä on vain esimerkki,
mutta näin se vähitellen kertaantuu.
Vaikea ymmärtää
Telakkatoiminnan loppuminen Raumalla kaataa todennäköisesti myös
alihankkijoita. Tämä on kuin omaisen kuolema, menee perille vasta vähitellen. Kun oli huhua toisen
lestä lähtölaukaus alamäkeen.
perään, menty vuosikausia alas ja
. Ostajaakin odotimme. Moni tullut nuorena, perustanut perheen, rakentanut talon.
Työsuojeluvaltuutettu ei voi ajatella tässäkään tilanteessa vain itseään ja omaa tulevaisuuttaan.
. Rakentanut
elämääsi telakan mukana. Valo tunnelin päässä sammui
» STX:n Rauman telakan työsuojeluvaltuutettu Hannu Keskitalo tulee telakan suljetulle portille. NYT ON HILJAISTA. Iloa,
Oletuksena näyttää olevan, että kun vasemmistolainen puhuu vapaudesta, hän keskityy oikeuttamaan valtion oikeutta rajoittaa yksilöiden vapauksia.
Taustalla on outo käsitys, jonka mukaan ihmiset (ja
markkinat) ovat lähtökohtaisesti vapaita, ja valtion toiminta on puuttumista tähän spontaaniin tilaan. Hän oli epäilemättä aivan vilpitön.
Uusliberalisaatiota varmasti jatketaan jos sääntöjen
luomisen katsotaan olevan vaihtoehto ?viidakon laeille?.
Pikemmin tarvitaan enemmän vapauksia niille, joilta niitä
on nyt viety.
Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin tutkimusjohtaja.
7. Se on tuonut julkisiin palveluihin tarpeellista uutta
verta ja ollut varmasti tärkeä asia
myös vuorotteluvapaalle lähtijöille.
Asara-Laaksonen pitää huonoja
ajatusta, että sijaiselta edellytettäisiin nykyistä pitempää työttömyysjaksoa.
. Näin ei toki ole. Valtiota ei ole ?vähemmän?, mutta se toimii eri ryhmien eduksi.
Havainnollistava esimerkki on ranskalainen sosialisti
Pascal Lamy, joka WTO:n pääjohtajana toimiessaan runttasi läpi tiukimmin kansainvälistä kauppaa uusliberalisoivat sopimukset, koska ?ilman sopimuksia vallitsevat viidakon lait?. Korvauksen alentaminen pakottaisi pienipalkkaiset
jättämään vuorotteluvapaan väliin. Usein nimittäin omistusoikeuksien laajenemisen myötä nimenomaan yksityiset toimijat ovat innokkaimmin luomassa kieltoja ja rajoituksia.
Julkinen katutila on vapaampi kuin kauppakeskus,
jokamiehenoikeuteen nojaava järjestelmä vapaampi kuin
maanomistajien kieltokylttien täyttämä todellisuus. JHL:n jäsenen vuorotteluvapaa
kesti noin viisi kuukautta ja korvaus
oli keskimäärin 1 030 euroa kuukaudessa.
. demonstroitiin yksittäisten
ihmisten aloitteilla ja jopa välillisillä veroilla (jotka eivät
kieltoja). Ei se ole ollut työntekijöille helppoa tällainen epävarmuus, jossa vuosia on roikuttu. Tarinoita, joita riittää kerrottavaksi vielä
kauan.
. En voinut olla huomaamatta, että yksi kaikkein
konkreettisimmista kieltoaloitteista puuttui: kerjäämiskielto.
Kaikki vastustavat pohjimmiltaan tiettyjä kieltoja,
niin oikeistolaiset kuin vasemmistolaisetkin.
VAPAUDEN JA uusliberalismin rinnastaminen on äärimmäisen vahingollinen ajatus. Ei kai muuten kiisteltäisi siitä, minkä verran valtion on oikeutettua puuttua yksilöiden elämään ja
markkinoiden toimintaan?
YKSILÖIDEN VAPAUDEN kasvattaminen on hyvä tavoite
eikä millään muotoa oikeiston omaisuutta. Nyt on vaarana, että paniikkiratkaisuna ajetaan läpi heikennyksiä, joilla nöyryytetään sekä vuorotteluvapaalle jäävää, että sitä työtöntä,
joka siihen tilalle palkataan.
Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan vuorottelijalle voi olla tulossa velvollisuus ?tehdä jotakin yleishyödyllistä?, jolloin korvaustasot porrastettaisiin niin, että opiskelusta tai
yleishyödyllisestä toiminnasta maksettaisiin korkeampi korvaus kuin
rentoutumisesta.
VUOROTTELUVAPAAJÄRJESTELMÄÄ
Hiljainen on tie Rauman telakalle. On kuitenkin kysyttävä, mikä ihmisten vapautta tosiasiassa rajoittaa. Surua, kun työkaveri menehtyi vieressä, työtapaturmassa. Mieli käy läpi miehiä, naisia
ja heidän tarinoitaan.
. valtiota. Mutta aina ovat vaan jaksaneet uskoa. meitä on paljon.
Meidän keski-ikämme on 48 vuotta.
Joillain jää eläkeputki vain muutamaa kuukautta vaille. Onhan sellainen kuluttavaa. Me vanhat. Suomen vallannutta
?kieltämisen kulttuuria. Katkeraa. Vaan eipä riitä yhden tavallisen ihmisen keinot työtä suojelemaan
Suomessa.
Hannu Keskitalo kävelee takaisin
hiljaiselle telakalle.
Maire Soiluva
ASARA-LAAKSOSEN mielestä
mahdolliset muutokset tulee toteuttaa vaurioittamatta vuorotteluvapaan perustarkoitusta.
. Työttömille nuorille on avautunut uusia työpaikkoja vuorotteluvapaan paikkaajina. Työsuojeluvaltuutettu. Palaute sieltä oli selvä, että jos
ehtoja heikennetään, niin tämä mahdollisuus kyllä karkaa heiltä käsistä.
Velvoite tehdä jonkun muun mielestä jotakin yleishyödyllistä ei AsaraLaaksosen mielestä ole linjassa vuorotteluvapaan pääajatuksen kanssa.
. Parhaimmillaan valtion toiminnan tavoitteena voikin olla
?kieltämisen kieltäminen?. Konteksti on useimmiten kummallinen. Kuudetta
vuotta. Ne syntyvät
kirjoittamalla varta vasten lakeja ja sopimuksia, luomalla
uusia instituutiota ja rakentamalla uudenlaisia (erittäin
tehokkaita) kontrollin muotoja. Omistusoikeuden käytön ylilyöntejä rajoittamalla ihmisten vapauksia lisätään.
Spontaanien markkinoiden teoria houkuttaa ajattelemaan, että politiikan ydinkysymys olisi kieltojen
ja rajoitusten määrä tai taso. Kyllä. Vuorotteluvapaata hakeneista
JHL:n jäsenistä suuri osa on ollut työelämässä yhtäjaksoisesti yli 25 vuotta
ja siten saanut suurimman eli 80 prosentin vuorottelukorvauksen työttömyyspäivärahasta. Vapautta eivät suinkaan uhkaa yksinomaan valtion
väliintulot. Kyse on
pikemmin siitä, kenen toimintaa rajoitetaan.
Katselin äskettäin poliittiseksi pelotteluksi oikeistolaisessa hengessä kerättyä pitkää listaa suunnitteilla
olevista ja ehdotetuista kielloista. Puomi pysyi alhaalla eikä
kulkijoita juuri ollut, kun työntekijät marssivat ulos lopettamispäätöksen kuultuaan. Uusliberaalit uudistukset eivät
nimittäin synny ?pienentämällä. KU
JARMO LINTUNEN
Teija Asara-Laaksonen muistuttaa, että jos vuorotteluvapaan käyttö ehtojen heikennyksen vuoksi vähenee, vähenee samalla myös erityisten nuorten mahdollisuus
päästä työnsyrjään kiinni.
Teppo Eskelinen
teppo.eskelinen@vasemmistofoorumi.?
Kieltämisen kieltämisestä
OLEN HUOMANNUT päätyneeni viime aikoina usein kes-
kustelemaan vapaudesta. Ihmiset ovat ottaneet pienen
breikin työstä ja ovat sitten jaksaneet
taas pitempään. Työsuojeluvaltuutettu Hannu Keskitalo ehti ajatella monenlaisia
ajatuksia hiljaisuudessa.
kun tuli tilaus ja uutta laivaa aloitettiin. Se menee perille
vasta vähitellen. MAIRE SOILUVA
?Vuorotteluvapaalla
ei saa nöyryyttää?
Kolum
Kolumni
» JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen
pitää tärkeänä, että vuorotteluvapaa säilyy
työssä jaksamista ja työllisyyttä tukevana
toimena myös pienipalkkaisten ulottuvilla.
ollaan muuttamassa osana hallituksen
rakenneuudistuspakettia.
Julkisuuteen tulleiden kaavailujen mukaan vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavalla tulisi olla takanaan vähintään kolme kuukautta
työttömyyttä, kun nyt riittää yhden
päivän työttömyys.
. Tämä on kuin
omaisen kuolema. Tajuaa, että jotain
on pysyvästi poissa.
Hannu Keskitalon ajatukset palaavat uudelleen ja uudelleen työkavereihin. Siilinjärvellä vieraillessani jutellut useammankin sellaisen ihmisen kanssa,,jotka kertoivat
olleensa vuorotteluvapaalla ja sellaisia, jotka suunnittelivat vapaalle jäämistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on jo nyt vaikeaa saada päteviä sijaisia lyhyeksi ajaksi.
VIIME VUONNA vuorottelukorvausta sai
yhteensä 20 670 henkilöä, joista noin
2 900 eli yli 14 prosenttia oli JHL:n jäseniä. Nuoret toivottavasti
menevät koulutukseen ja saavat uuden alun.
. Kummallista kyllä, oikeiston lisäksi myös monet vasemmistolaiset toistavat käsitystä, vaikka vetävätkin vastakkaiset
johtopäätökset. Vapaan pitäisi katkaista uupumisen kierre ja tukea työssä jaksamista.
Jos haluaa irtiottoa työelämästä, ei
pakollinen talkootyö virkistä.
JOS VUOROTTELUVAPAAN käyttö ehtojen
heikennyksen vuoksi vähenee, vähenee samalla myös erityisten nuorten mahdollisuus päästä työnsyrjään
kiinni.
. Se vaikeuttaisi työvoimapulaa
kärsivien alojen työntekijöiden mahdollisuutta käyttää vuorotteluvapaata. Eivät enää.
Ei riitä keinot
. On tärkeää, että vuorotteluvapaa säilyy työssä jaksamista ja työllisyyttä tukevana toimena ja myös
pienipalkkaisten ulottuvilla, hän sanoi vieraillessaan alkuviikosta JHL:n
Hyvää Työpäivää -tapahtumassa Siilinjärvellä.
Asara-Laaksosen mukaan vuorotteluvapaa on ollut raskasta työtä tekeville pienipalkkaisille työntekijöille
tärkeä henkireikä, joka on antanut
heille mahdollisuuksia tehdä omia
ratkaisuja työuriensa pidentämiseksi.
. Että kaiken tämän
erikoisosaamisen annetaan mennä
haaskuuseen
KLO 12.30?14 VAASA
Kotirannan työväentalo (Kustaalantie 82).
Kom och träffa! Keskustelutilaisuus. Hakemuksen voi myös toimittaa
eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään
perjantaina 4.10.2013 klo 16.15.
VÄHEMMÄN
KULUTUSTA
Oj ti 26
Ojantie
26, PORI
PORI, puh.
h (02) 635 1444
ma?pe 8?17, la 9?13
www.valtarengas.fi
Katso lisää
www.nokianrenkaat.fi
KANSANEDUSTAJAT
KIERTUEELLA
Palveluiden ja hyvinvoinnin purku estettävä. KLO 10?12.30 VAASA
Vaasan torilla Annika Lapintie, Aino-Kaisa Pekonen
ja Eila Tiainen. Kahvitarjoilu.
LA 21.9. Eduskunnan kirjastoon haetaan määräaikaiseen virkasuhteeseen
johtavaa tietoasiantuntijaa
Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla
www.valtiolle.fi, työavain 110-39-13.
Lisätietoja antavat Eduskunnan kirjaston johtaja Sari
Pajula, 09 432 3401 tai johtava tietoasiantuntija Timo
Turja, 09 432 3403
Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle
www.valtiolle.fi. Kahvitarjoilu.
LA 21.9. 09 7596 0200. Hakemuksen voi myös toimittaa
eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään
torstaina 26.9.2013 klo 16.15.
#FTGUUKV
QPPKVVGNGOKUGGP
LC OWKUVCOKUGGP
LC OWK
WKUV
KUV
UVCO
UVC
COKK
Eduskunnan kanslian tietohallintotoimistoon haetaan
.KPVWNCJFGPMCVW
*GNUKPMK
asiakaspalvelupäällikköä
R
Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla
www.valtiolle.fi, työavain 110?16?13.
'6+56?
6+.## 0
D YYY UKTQNCPUCCVKQ ?
Virka on uudelleen haettavana ja tehtävänkuvaa on
tarkennettu.
;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ
Aikaisemmat hakemukset otetaan huomioon.
Lisätietoja antavat tietohallintopäällikkö Juha
Suomalainen, 09 432 2581 tai atk-päällikkö Jari
Kleemola, 09 432 2567 /
etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle
www.valtiolle.fi. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie sekä kansanedustajat Aino-Kaisa Pekonen ja Eila Tiainen tavattavissa!
LA 21.9. KLO 15?17 SEINÄJOKI
Seinäjoen kauppatorilla Annika Lapintie,
Aino-Kaisa Pekonen ja Eila Tiainen.
JÄRJESTÄÄ VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ
8
Halpa hinta
hengestä?
Vasurilla-heijastin 2 e.
6 kpl / 10 e.
TILAA: ilmoitukset@
kansanuutiset.fi tai
p. Annika Lapintie
ja Eila Tiainen
jos joku meinaa pudota kyydistä ja häntä voidaan tukea.
Salmela-Aro odottaa parhaillaan
tekeillä olevan lukiouudistuksen
tuovan lukioihin yhteisöllisempää ja
osallistavampaa toimintakulttuuria.
. Puhutaan avustavista
tehtävistä.
TUTKIMUSTEN MUKAAN
» Porkkanana on
sanktion
välttäminen.
kuntiin erityistä
osallistavan toiminnan koordinaattoria. Siinä havaitaan helpommin. Nuorelle innostava ja tukeva sosiaalinen ympäristö on keskeinen
kouluhyvinvointia lisäävä tekijä, Salmela-Aro valottaa.
» Tilanne
ei todellisuudessa
ole niin
ruusuinen
kuin on
otsikoissa
annettu
ymmärtää.
Professori Katariina Salmela-Aro
on huolissaan
siitä, miten kuntatalouden säästöpaineet näkyvät
koulupuolella.
Säästöpaineista
suuri huoli
Huolissaan Salmela-Aro on siitä, mitä
kuntatalouden säästöpaineet näkyvät koulupuolella.
. Jos kouluja ja ryhmäkokoja vielä
vaan suurennetaan ja kouluterveydenhuoltoa ajetaan alas, niin saas
nähdä mihin se johtaa. Työtehtävät voivat olla
mitä tahansa. Salmela-Aron
keskeisiä tutkimuskohteita ovat
nuorten motivaatio sekä hyvin- ja pahoinvoinnin polut koulutuksellisissa
siirtymissä.
. Koulussa ei olekaan niin kivaa
» Professori Katariina Salmela-Aron mukaan
Suomen koululaisilla ei sittenkään mene niin
hyvin, kuin tuoreen kyselyn uutisoinnista voisi
päätellä. Se on halvempaa kuin
syrjäytymisestä johtuneet terveyspalveluiden kulut.
Pohdittavaksi jää, millä ajalla ja
kuka työpaikoissa kouluttaa, perehdyttää ja valvoo työntekijää, joka tekee muutaman työtunnin päivässä.
Osallistava sosiaaliturva liittyy
työttömyysturvan uudistamiseen.
MINISTERI EHDOTTAA
UP/Tiina Tenkanen
9. Sellaisille luokattomuus voi sopia, jotka pystyvät hyvin sukkuloimaan. Periaatteena on, että
työttömän työpanos ei kilpaile avoimien työmarkkinoiden työntekijöiden kanssa. Nuoret kokevat tärkeäksi, että
voivat kokea yhteisöllisyyttä, mahdollisuutta tehdä omia valintojaan
ja edetä tavoitteidensa saavuttamisessa.
Luokattomuus ei ole
nuorten etu
Salmela-Aron mielestä ei ole missään tapauksessa nuorten etu, että
peruskoulu on ollut jaettuna ala- ja
yläasteeseen vaiheessa, jolloin nuoret muutenkin elävät omassa elämässään dramaattisten muutosten aikaa.
Hän pitää myös luokatonta yläastetta ja luokatonta lukiota oppilaiden
enemmistön kannalta huonoina ratkaisuina.
. Tietysti 1 500
oppilaakin koulussa voidaan yhteisöllisyyttä rakentaa, mutta kyllä siihen pitää panna kunnolla paukkuja..
Se on tosi haasteellista, varsinkin niiden oppilaiden kannalta, jotka tulevat muualta pienistä kouluista.
Katariina Salmela-Aro valittiin
syyskuun alussa Euroopan kehityspsykologien järjestön EADP:n presidentiksi.
Jarkko Mänttäri
LEHTIKUVA/ VIENA KYTÖJOKI
Uupumus lisääntynyt
jyrkästi
Salmela-Aro haluaa valottaa kolikon
toista puolta.
. Tavoitteena on työttömien syrjäytymisen ehkäisy. Itse kannatan, että on yksi ja
sama luokka. Hän sanoo nuorten uupumuksen vain
lisääntyneen.
uutisoi näyttävästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyn kertomalla
kuinka ?koulussa ja kotona on kivaa?
ja kuinka nuoret voivatkin nykyään
varsin hyvin.
Jyväskylän yliopistossa psykologian professorina työskentelevä Salmela-Aro hämmästeli THL:n kouluterveyskyselyn tulosten vääristynyttä julkisuutta. Jos katsotaan vähän tarkemmin
sitä kouluterveyttä koskevaa aineistoa, niin havaitaan, että esimerkiksi
koulu-uupumus on todellisuudessa
vaan lisääntynyt, ja vieläpä jyrkästi.
Sitten siinä on vielä sellainen huolestuttava sukupuoliero, että tytöillä se
on kaksinkertainen poikiin nähden.
Näitä tuloksia ei ole tuotu esille.
Omien tutkimustensa pohjalta
Salmela-Aro pitää tärkeänä nuorten tukemista koulutuksen nivelvaiheissa, jolloin sekä nuoressa itsessään
että kouluympäristössä tapahtuu sa-
Työttömiä halutaan osallistaa pakkotöillä
» Sosiaalieduista
suunnitellaan vastikkeellisia.
TYÖRYHMÄ POHTII sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) johdolla, miten sosiaalietuudet kannustaisivat työttömiä työllistymään.
Vastikkeellisen sosiaaliturvan sijasta
puhutaan osallistavasta sosiaaliturvasta.
. Tilanne ei todellisuudessa ole
niin ruusuinen, kuin nyt on varsinkin
otsikkotasolla annettu ymmärtää.
ESIMERKIKSI HELSINGIN SANOMAT
manaikaisesti paljon muutoksia.
. Jos mennään katsomaan tarkemmin niitä tuloksia, niin uutiset
näyttävät olevan vähän väärin kirjoitettuja. Kaikki työkykyiset otetaan mukaan yhteiskuntaan ja
kannustetaan osallistumaan, Rauman sosiaali- ja terveysjohtaja Antti
Parpo linjaa.
Parpo ideoi sosiaaliturvan uudis-
tamista. Parpon kaavailujen mukaan kunnat ovat tärkeässä asemassa.
. Kuntien lisäksi kaikkien yhteiskunnan toimijoiden pitäisi olla tässä
mukana ja tarjota työtä.
Sosiaaliturvan osallistamista perustellaan yhteiskunnallisella vaikuttavuudella. Suunnitelmista kerrottiin
keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa.
Tällä hetkellä työttömillä on velvollisuus hakea työtä pysyäkseen työttömyysturvan piirissä sekä mahdollisuus osallistua vapaaehtoistyöhön.
Osallistavalla sosiaaliturvalla tavoitellaan työttömän henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämistä, sosiaalisen suhteiden aktivoimista sekä
työttömän omanarvontunnon nostamista.
Porkkanana työn tekemiselle olisi
selvästi suurempi sosiaaliturva verrattuna passiivisesti ansaittuun.
Heille, jotka eivät työntekoon
suostu, pohditaan sanktioita.
Käytännön tasolla osallistuvalle
työttömälle kaavaillaan erityistä
osallistumistuloa, joka maksettaisiin työttömyysturvan tai toimeentulotuen päälle.
Osallistavan sosiaaliturvan velvoitteet eivät koskisi heitä, joilla on
merkittäviä sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia.
työ ylipäätään
vähentää köyhyyttä, yksinäisyyttä ja
psyykkistä pahoinvointia.
Tähän tietoon tukeutuen Parpo
ehdottaa työkykyisten työttömien
työpanokseksi yksi tai kaksi tuntia päivässä
Totta kai pitää katsoa ympärilleen, mutta arvostettavuus ja vaikuttavuus tulee oman toiminnan kautta.
Ei ole järkevää lähteä kilpajuoksuun
siitä, kuka on suurin ja kaunein. Toiminnan pitää lähteä edunvalvonnan
kautta.
Palkansaajien torjuntavoitto
Vielä tällä hetkellä Pardiaa johtava
Palola on tyytyväinen keskusjärjestöjen kesken sovittuun työllisyys- ja
kasvusopimukseen.
. Jos siinä lähdettiin nikkaroimaan kauhaa, niin hammastikku
saatiin.
UP/Mika Peltonen
Eläkepommi tyssähti, haasteita riittää
on onnistunut
Suomessa, katsoo työeläkevakuuttaja Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko
Kiander.
Vielä 10?15 vuotta sitten pelättiin,
ettei eläköityvien tilalle tule riittävästi uusia työntekijöitä. Aika moni oli kyseenalaistanut,
pystyvätkö järjestöt sopimaan yhtään
mitään. Kerroin lasketaan eläkkeelle jäävän ikäluokan oletetun elinajan mukaan. Syntyvyys
on kuitenkin pysynyt eurooppalaisittain korkealla, ja maahanmuutto on
pitänyt huolen työvoiman riittävyydestä.
Lisäksi vuoden 2005 eläkeuudistus leikkasi odotettavissa olleita isoja
eläkkeitä. Silloin hän kuvaili
paikkaa kiinnostavaksi.
. Uskon, että se luo
vakautta ja ennustettavuutta. Jotkut ovat arvioineet, että kun Pardia on liittojen
liitto, se antaa valmiuksia keskusjärjestön johtoon.
PARDIAN PUHEENJOHTAJA
Toiminta lähtee
edunvalvonnasta
Vuonna 2006 Palola arvioi UP:n haastattelussa, että STTK:n suurin tulevaisuuden haaste on, miten järjestö
pärjää jäsenkilpailussa muiden keskusjärjestöjen kanssa.
Nyt Palola sanoo, ettei usko niinkään järjestön kokoon vaan asiantuntemukseen ja vaikuttavuuteen.
. Tämä on osoitus neuvottelujärjestelmämme toimivuudesta, Palola sanoo.
. Komission
mukaan Tanskan malli on parempi.
Siellä elinaikakerroin vaikuttaa suoraan eläkeikään.
Suomessa elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeen määrään. Pystyimme torjumaan myös työeläkemaksujen leikkaukset ja sen,
että eläkeneuvottelut olisi käyty samaan aikaan.
Sopimuksen ikävänä puolena Palola pitää sitä, että soveltamisneuvottelujen yhteydessä joudutaan tappelemaan siitä, miten yleiskorotus pitäisi
maksaa.
Palola on näkevinään kiistassa samoja merkkejä kuin taannoisessa kinastelussa raamisopimuksessa sovitusta kolmesta koulutuspäivästä.
. Sillä voi
olla myös työllisyyttä lisäävä vaikutus.
Erityisen tyytyväinen Palola on
siihen, että palkansaajapuoli pystyi torjumaan työnantajien vaatimat
palkanalennukset ja työajan pidennykset.
. Antti Palolan STTK
ei kilpaile suuruudesta
LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN
» Asiantuntemus ja
» Jos
lähdettiin
nikkaroimaan
kauhaa, niin
hammastikku saatiin.
vaikuttavuus ovat
kokoa tärkeämpiä.
Antti Palola
kertoi jo vuosi sitten syksyllä UP-uutispalvelun haastattelussa pyrkivänsä
toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n
puheenjohtajaksi. Se on sattumaa. Viimeisten työvuosien ansioiden sijaan eläke sidottiin koko
työuran aikana ansaittuun palkkatuloon. Ikääntyvät työntekijät maksavat tänä vuonna TyEL-maksua 6,5
prosenttia palkastaan, nuoremmat
5,15 prosenttia. Työelämässä
jatketaan yhä pidempään.
Toisaalta tutkijat väittävät, että
työurien piteneminen johtuu työttömyyseläkkeiden leikkaamisesta.
Joka tapauksessa yli 55-vuotiaat
ovat nyt useammin työssä kuin vastaava ikäluokka vuonna 2000. Vastaavasti työnantajan osuus työeläkemaksusta on hieman korkeampi nuorilta ja matalampi
ikääntyviltä.
JARMO LINTUNEN
EUROOPAN KOMISSIO ei ole vakuuttunut, että suomalainen malli elinai-
kakertoimesta toimisi. Siitä tapeltiin melkein kaksi
vuotta, kunnes työministeri Lauri
Ihalainen runnoi asiasta laihan sopimuksen. Eläkeikää lähenevän pitää tehdä töitä nyt hieman
yli 63-vuotiaaksi saadakseen eläkkeensä täytenä.
Kerroin on ollut voimassa vasta
kolme vuotta.
Eläketurvakeskuksen mukaan ihmiset jäävät eläkkeelle yleisimmin
63-vuotiaina joko vuodenvaihteessa
tai ennen kesälomia, miten se kulloinkin sopii työpaikan lomajärjestelyihin.
Jaakko Kiander
UP/Birgitta Suorsa. STTK on arvostettu keskusjärjestö ja yhteiskunnallinen toimija.
Puheenjohtajan paikka on näköalapaikka. En voi oikein kuvitella, että
minulle olisi tämän kiinnostavampaa työpaikkaa, Palola kertoo nyt,
kun kaikki STTK:n jäsenliitot ovat
pyytäneet häntä puheenjohtajaksi ja
paikka on varmistunut.
Myös Palolan edeltäjät Mikko Mäenpää ja Esa Swanljung nostettiin
keskusjärjestön johtoon valtion neuvottelujärjestöstä.
Mistä tämä johtuu?
. Tuolloin yli 55-vuotiaista kävi työssä 42
prosenttia, nyt 57 prosenttia.
Ilmarisessa arvellaan, että yli
53-vuotiaiden korkeampi työeläkemaksu on toiminut hyvänä kannustimena. Hän haluaa johtaa
edistyksellistä keskustelun avaajaa.
suomalaisessa yhteiskunnassa.
Akateemisten keskusjärjestö
Akava hengittää kuitenkin STTK:n
niskaan.
. Tähän taloustilanteeseen tämä
on hyvä sopimus. Kun katson kuluneita vuosia,
STTK on ollut varsin aloitteellinen ja
edistyksellinen keskustelun avaaja
STTK:n puheenjohtajaksi joulukuun edustajistossa nouseva Antti Palola ei yritä kasvattaa järjestöstään Suomen suurinta palkansaajakeskusjärjestöä. Tämä pienensi osaltaan pelättyä
eläkepommia.
ELÄKEPOMMIN PURKU
KIANDER ARVIOI,
10
että myös elinai-
kaodotteen vaikutus eläkkeisiin on
purrut jonkin verran
Ruumiillinen työ onkiihtynyt rationalisaatio muutti tehkin tärkeä osa hänen minäkuvaansa
ja antanut hänelle selkeän paikan
dasyhteisön aiemmin varsin vapaata
ja itsenäistä ilmapiiriä. loso?an maisteri Eerika
Koskinen-Koiviston etnologian väitöskirjassa, jossa hän on tutkinut isoäitinsä, vuonna 1927 syntyneen työläisnaisen kokemuksia työstä, luokasta ja sukupuolesta sekä näihin
elämänalueisiin liittyvistä muutoksista.
Koskinen-Koiviston tutkimus lisää ymmärrystä eri sukupolvien kokemuksista sekä sota-ajan jälkeen
suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneista suurista muutoksista, jotka
koskettavat kaikkien suomalaisten
elämää: teknologian lisääntymisestä,
koulutuksen leviämisestä, sosiaalisesta noususta ja naisten palkkatyön
yleistymisestä.
Pitkään teollisuuden alat ja työtehtävät jakautuivat miesten ja naisten
töihin ja erityisesti metalliteollisuuden on katsottu olleen hyvin miehinen ala. Samoin kaukoliikenteen jatkuvuus kannattamattomilla reiteillä, jotka muuten olisivat olleet uhattuina, on nyt turvattu.
Olen tyytyväinen siihen, että kilpailutuksen kanssa
ollaan maltilla liikenteessä, sillä vaiheittaisella ja hyvin
suunnitellulla siirtymisellä varmistetaan käsillä olevan
merkittävän muutoksen onnistuminen. Nuoret tytöt joutuivat pukemaan
veri kyseli joulun alla, ovatko muut
haalarit päälleen ja tekemään rasnaiset ehtineet tehdä jouluvalmistekasta työtä vaativissa olosuhteissa,
luja, eläkkeellä oleva isoäiti vitsaili
Koskinen-Koivisto kertoo.
vakavaan sairauteen liittyvien lää. Esteetön kulkeminen
on otettu huomioon aiempaa paremmin ja ilmastointi
uusissa vaunuissa on hyvä. Myöskään rataverkko ei nykyisellään
tarjoa mahdollisuuksia toimivalle kilpailulle, eli se tulee
laittaa ensin kuntoon. Näissä talvikestävyys on yksi tärkeistä kriteereistä
ja täsmällisyys yksi tärkeimmistä tavoitteista.
Uusi kalusto tarjoaa entistä parempaa matkustusmukavuutta kaiken kaikkiaan. Huumori on keventänyt
työläisnaisen arkea
» Huumorilla on ollut
tärkeä osa joskus
raskastakin työtä
tehneiden työläisnaisten arjessa.
RUUMIILLINEN TYÖ ja huumori rakenta-
vat tehdastyöläisnaisen elämänkertomusta . Konepajoissa ja varastoissa on
kuitenkin työskennellyt naisia, jotka
ovat sopeutuneet raskaaseen työhön
ja työmiesten ronskiin huumoriin.
Koskinen-Koiviston isoäiti syntyi suureen tehdastyöläisperheeseen
Ähtärin Inhan Tehtaiden kylässä ja
aloitti itse tehdastyön jatkosodan aikana vain 15 vuoden iässä työvelvollisuuslain kiristyttyä.
tion sekä tietotekniikan myötä töitä
ei enää ollut tavallisille työnaisille ja
-miehille.
Tytötkin pukeutuivat
haalariin
?Rasvanahkaisen
työläisen osa?
Sota-ajan poikkeusoloissa tehtaissa
Koskinen-Koiviston isoäiti on omaksunut tehdastyössä olennaisen arkea
työskenteli aiempaa enemmän naikeventävän huumorin osaksi elämänsia ja nuoria tyttöjä. Se oli joskus nöyryyttävää,
kärikäyntiensä ?tuovan vipinää elämään?.
mutta monesti myös palkitKoskinen-Koivisto
sevaa.
Vaikkei Koskinentulkitsee huumorin vilKoiviston isoäidin
jelemisen olevan kerTyön
ollut mahdollista
tojan viesti uudelle
li
o
a
n
jatkaa opiskelua
sukupolvelle: sen
o
in
vastapa
kansakoulua piavulla voi selvitä arisyys ja
demmälle, tämä
jesta ja suuremmisyhteisöll
i.
r
o
oli ylpeä tekemästakin
haasteista.
m
u
u
hy vä h
tään työstä, joka
Kerratessaan eläedellytti ruumiillisen
määnsä ja verratestyön taitoja: rytmissä
saan elämäänsä niihin,
pysymistä ja näppäryyttä.
jotka ovat saaneet mahdolTyön vastapainona oli yhteisöllilisuuden opiskella, Koskinen-Koiviston isoäiti korostaa, että hänen
syys ja hyvä huumori, jotka värittivät
osansa on ollut olla ?rasvanahkaityöpäivän taukoja.
Toisen maailmansodan jälkeen
nen työläinen?. He oppivat työn
asennettaan ja kerrontaansa. Kuvassa naisia Nokian kokoonapano-osastolla vuonna 1998.
kansanedustaja.
11. Samoin
nopeasti ja pääsivät sisälle työyhteisöön, jossa vanhemmat miehet ja naikuin hänen naispuoliset työtoveset yhtäältä kiusoittelivat ja toisaalta
rinsa, isoäiti kääntää mielellään ymkasvattivat ja opastivat nuoria työnpäri haastavat elämäntilanteensa.
tekijöitä.
Siinä missä vuorotyötä tekevä työto. Myös työnteko ja netissä liikkuminen tulee raiteilla olemaan entistä sujuvampaa,
kun langatonta verkkoa laajennetaan yhä useampaan
junaan.
» Sopimuksen
myötä VR:llä on nyt
velvollisuus näyttää
osaamisensa.
MONOPOLISOPIMUKSEN MYÖTÄ palvelutaso pystytään turvaamaan moniksi vuosiksi. Täytyy myös olla selvillä muun
muassa siitä, millä säännöillä kukin pääsee rataverkoille
ja kuinka ratakapasiteettia jaetaan.
Kilpailu kannattaa aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteestä ja siitä saatavat kokemukset analysoida tarkoin, jotta kokemukset saadaan hyödynnettyä, kun kaukoliikenne avataan
kilpailulle. VR onkin parhaillaan hankkimassa uutta veturikalustoa ja matkustajavaunujen uusiminenkin on alkanut. Ensi
vuoden talousarvio liikenteen osalta on keväällä sovitun
mukainen, ja lisäksi elvytysrahasta kohdistuu iso osa liikennesektorille.
Ennen budjetin vääntämistä liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä sopivat kesällä, että VR jatkaa
henkilöliikenteen hoitamista kaukojunaliikenteen osalta
yksinoikeudella vuoden 2024 loppuun asti.
Ministeri Kyllösen strategia perustuu ministeriön selvityksiin, joiden mukaan rautatiet kannattaa avata vaiheittain.
KILPAILUN AVAAMINEN on iso kokonaisuus ylipäätään,
eivätkä kilpailun avaamisen pelisäännöt ole EU-tasollakaan vielä valmiita. Automaamuuttuvassa maailmassa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja
Huumori voi olla nykyäänkin keino helpottaa yksittoikkoista työtä. KU
ALL OVER PRESS
Kolumni
umni
Aino-Kaisa Pekonen
aino-kaisa.pekonen@eduskunta.?
Kilpailu rautateillä
avataan vaiheittain
LIIKENNEMINISTERI Merja Kyllönen on tehnyt jälleen kerran hyvää työtä puolustaessaan suomalaisten jokapäiväistä liikkumista ja panostanut perusväylänpitoon. Helsingin seudun liikenne
(HSL) on kertomansa
mukaan varautunut kilpailuun vuoden
2018 alusta lähtien.
Sopimuksen
myötä VR:llä on nyt
velvollisuus näyttää
osaamisensa, parantaa palveluja ja tehdä vaunuinvestointeja
Valtio halusi Wahlroosin Jouko K. joulukuuta 2000.
Niinistö kätilöi Wahlroosin
miljoonasopimuksen
» Syyt niskoilleen
saanut Suvi-Anne
Siimes pohtii, joutuiko
demarien likaisten
temppujen uhriksi.
kirja Wahlroo$
. Kuva
joulukuulta 2000.
Eduskunnassa kansanedustajien ryöpytykseen joutui vastaamaan toinen
valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes, koska Lipponen ja Niinistö olivat poissa ensimmäiseltä kaupan julkistamisen jälkeiseltä kyselytunnilta.
Siimes on myös antanut tähän saakka
kasvot Wahlroosin rikastumiselle,. Leskisen ura loppui huonoksi arvioidun johtamisen lisäksi
sisäpiirikauppoihin, joista lopullinen
tuomio oli 7 000 euron sakot.
57-vuotiaana potkut saaneella
Leskisellä oli johtajasopimus. Hän sai
täyden pääjohtajan palkan työsopimuksen mukaiseen 60 vuoden eläkeikään asti. Wahlroos toimittajien piirittämänä 4. Leskisen tilalle ja Wahlroos sai käytännössä itse määrätä hintansa.
Tähän asti on luultu, että sopimuksen neuvotteli Siimes, mutta hän
yhdessä muun hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan kanssa
kuuli valmiista sopimuksesta vasta,
kun valtiovarainministeri Sauli Niinistö esitteli sen yhdessä pääminisTIISTAINA JULKISTETTU
12
teri Paavo Lipposen kanssa.
Valtio omisti entisestä Postipankista ja vakuutusyhtiö Sammosta
muodostetusta Sampo-Leoniasta 43
prosenttia.
Osakkeista ylihintaa
50 prosenttia
Björn Wahlroos oli laittanut sopimuksen ehdoksi hänen omistamansa
Mandatum Pankin ostamisen osaksi
Sampo-Leoniaa. Lisäksi Leskinen sai erottuaan pitää Sammon vanhat optiot,
vaikka hänen olisi optiolainan ehtojen mukaisesti pitänyt luopua niistä
työsuhteen loputtua. Joulukuussa
2000 Leskisen optiopaketin arvo oli
yli viisi miljoonaa markkaa.
Vielä viisi vuotta eronsa jälkeen
hän tienasi Sammon optioilla yli miljoona euroa.
?Demarien likainen temppu??
Vasemmistoliiton
entinen puheenjohtaja Suvi-Anne
Siimes on tähän
asti saanut syyt
niskoilleen Sauli
Niinistön neuvottelemasta sopimuksesta. Hinta oli 2,5 miljardia markkaa eli 52 prosenttia yli Mandatumin marraskuisen pörssiarvon.
Tällä kaupalla Mandatum-pankin
suurimmasta omistajasta Wahlroosista tuli yksi Suomen rikkaimmista
miehistä ja Suomen talouselämän
mahtimies.
Muut ministerit Suvi-Anne Siimes, Olli-Pekka Heinonen (kok.),
Jan-Erik Enestam (r.), Tarja Filatov
(sd.) ja Satu Hassi (vihr.) hyväksyivät
tuossa kokouksessa Niinistön neuvotteleman sopimuksen.
Wahlroosin keksijäksi tähän asti
salaisessa pöytäkirjassa paljastuu
valtiovarainministeriön ?nanssineuvos Jarmo Väisänen, joka kertoo kirjassa, että yhtiöön tarvittiin räväkäm-
» Wahlroosin omistaman Mandatumin
osakepotin
arvo nousi
alle viikossa
280 miljoonalla
markalla.
pää otetta kuin mihin lisäksi sisäpiirikaupoista epäilty pääjohtaja Jouko
K. Epävirallinen elämäkerta (Into 2013)
murtaa yli kymmenen vuotta vanhan
myytin siitä, että vasemmistoliiton
puheenjohtaja, toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes olisi ollut Björn Wahlroosin äkkirikastumisen takana joulukuussa 2000.
Kyse oli Wahlroosin valinnasta
Sampo-Leonian pääjohtajaksi ja siihen liittyneestä yrityskaupasta. Ensitöikseen hän kääri omiin taskuihinsa pakollisista vakuutusmaksuista yhtiöön kertyneen varallisuuden. Sille oli muitakin ostajia tiedossa.
KU:N ARKISTO/ PEKKA PAJUVIRTA
Potkitulle Leskiselle miljoonia
Jouko K. LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN
Björn Wahlroos sai itse määrätä hintansa tullessaan Sampo-Leonian johtoon. Wahlroosilla ei puolestaan ollut
mitään tarvetta myydä Mandatumia
heti. Leskinen pystyi.
Kirjan mukaan Wahlroos oli neuvotteluissa niskan päällä, koska juuri
hänet haluttiin Sampo-Leonian johtoon
Se on vanhan koneen perusmallia ja
isoäidiltä perityn raskaan puuveneen perässä
edustaa brittiläistä ideologiaa, Kurri selvittää.
se uurasti luotettavana ahertajana. purkamisella.
talla oli brittiarmeijan tarpeet. Näiden lisäksi
maan sisäisiä pakolaisia on arviolta
yli neljä miljoonaa. Turun päivänä ensi sunnuntaina pistän
Seagullin käymään.
syyssyistä tehdas lievensi tekstiä ?maailmalle
parhaaksi?.
Ihmiset voivat tulla ihailemaan vauhtipyörän ympärille kiedotulla, irtonaisella köydellä
käyntiin vedettävää ?muinaismuistoa?.
Pekka Helminen
Kurrin mukaan Seagullin kehittelyn tauspekka.helminen@kansanuutiset.?
PEKKA HELMINEN
?Moraalitonta toimintaa?
EDUSKUNTA PÄÄTTI juhlaistunnos-
saan keskiviikkona tukea erityisesti
nuorten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua.
Sitä varten hyväksyttiin valtion lisätalousarvioesitys, jolla lahjoitetaan 10 miljoonaa euroa Cultura-säätiölle juhlarahaston perustamiseen.
Päätöksen perusteluksi todetaan, että Suomen talouden ja tulevien yhteistyömahdollisuuksien
kannalta on merkittävää, että Suomessa on vahvaa venäjän kielen ja
kulttuurin osaamista.
Venäjä oli vuonna 2012 Suomen
suurin kauppakumppani ja toiseksi
suurin vientikohde Ruotsin jälkeen.
Kuitenkin vain noin kaksi prosenttia Suomen peruskoululaisista opiskelee jossain vaiheessa venäjää. Koska ohi on ajanut Seagull.
museossa Turussa.
. KU
13. Turhan äänekäs muihin verrattuna, perätorin ympärille sukeutuneista sananparsista.
moottoribongaaja arvostelee. Ne muodostavat 30?40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista. Vanhemmissa Hai-veneissä ei sallittu
Kurri kertoo esimerkit legendaarisen mootmuuta moottoria kuin Seagullia, Kurri kertoo
. Hupaisan näköituotantoa pidettiin yllä valmistamalla moottoreita siviilikäyttöön. SE ON kuin lokki lintubongaajille, versiinin kahdeksan prosenttia kaksitahtaa Jouko Kurri. vaikka neuvotteluista vastasi Sauli
Niinistö.
Siimes pohtii kirjassa, kuka keksi
hänen liittämisensä kauppaan ja
miettii, oliko kyseessä ?demareilta
likainen temppu minua kohtaan vasemmistoliiton puheenjohtajana?.
Wahlroosin omistaman Mandatumin osakepotin arvo nousi alle viikossa 280 miljoonalla markalla yhteensä 783 miljoonaan markkaan.
Päälle tuli vielä Leskiselle neuvoteltu
noin kolmen miljoonan markan vuosipalkka Sammossa.
Lyhyesti
Kahvibrännäri
vie vesillä perille
» British Seagull herättää osaaottavia tunteita.
Vanhahtavasta ulkomuodostaan huolimatta perämoottori
vie varmasti perille, varmemmin kuin nykyiset.
MÖKKINAAPURI KUTSUI hymähdellen veneen voi-
Wahlroos tienasi
autovakuutuksellasi
Vakuutusyhtiö Sampoon kerääntynyt
varallisuus purettiin uusille omistajille
heti keväällä 2001. KU
Suomeen
syyrialaispakolaisia
SUOMI AIKOO kasvattaa pako-
Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston silloinen ylijohtaja
Tarmo Pukkila kommentoi kirjassa,
että yksityisten vakuutusyhtiöiden
voitonjakoon oli mahdotonta puuttua, mikäli yhtiöiden vakavaraisuus
oli kunnossa.
?Jos ulos jaettiin lakisääteisesti
kertyneitä varoja, toiminta oli tietenkin moraalitonta?, Pukkila jatkaa.
Kai Hirvasnoro
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?
BJÖRN WAHLROOSIN taistolaisvuosista
on kerrottu KU:n verkkolehdessä.
Eduskunta
kannustaa
opiskelemaan
venäjää
Kaikkensa antanut Seagull saa nyt täyttää tilataideteoksen virkaa.
laiskiintiötään Syyrian konfliktin
vuoksi, kertoo sisäministeri Päivi
Räsänen (kd.).
Hänen mukaansa Syyrian tilanteen kärjistyessä auttaminen normaalin pakolaiskiintiön puitteissa
ei ole riittävää. ohjeessa ei ole
v uoksi.
nen saattaa olla inhimillinen
pistetty lainausmerkkeihin.
Käsiini jääneessä ohjekirpiirre.
jassa neuvotaan lisäämään ben. KU
?Lainaa
työllisyyden
ylläpitoon?
VASEMMISTOLIITTO KIIREHTI bud-
jetin lähetekeskustelussa valtiota panostamaan työllisyyteen.
Aikaa odottaa ensi vuotta ei ole,
eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Annika Lapintie sanoi.
. Vaikka maksut ovat
lakisääteisiä, saavat vakuutusyhtiöt
jakaa niistä kertyvät voitot haluamallaan tavalla.
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen
kertoo Wahlroos-kirjassa, miten
Sammon uudet omistajat saivat jättiosingot kaikille pakollisten maksujen sosiaaliturvan kautta. Se palveli
Seagullilla voidaan ajaa vuosikausia ilman
hänen H-veneensä perässä apumoottorina.
karstan poistamista moottorista.
Kurrin satojen perämoottoreiden ?armadaa?
. Sitä
ei mene helposti poikki, vaan antaa periksi.
Sen verran tuli kuitenkin kokeiltua, että jouon valmistettu sotilaskäyttöön ja se on säilytduin yhden sokan ostamaan Turusta Kutänyt vanhahtavan ulkomuotonsa, kunnes
nun Pyörästä.
yhtiö lopetettiin vuonna 1986.
Nyt kaikkensa antanut uurastaja lepää ?tilataideteoksena?
. Wahlroosin osuus
oli 26,5 miljoonaa euroa yhtiöstä, jossa
ei ollut ollut päivääkään töissä.
Sampoon oli kertynyt ?liikaa. Muuta pahaa saKurri sanoo Seagullin mainostaneensa itseään vauhtipyörän tekstissä maailman parnottavaa hänellä ei Seagullista ole.
haimmaksi perämoottoriksi. Työllisyyden kannalta on
oleellista, että valtio ottaa edelleen reippaasti lisää lainaa, ja tasapainoa haetaan pidemmällä ajalla ja
rakenteellisilla toimilla.
Lapintie arvioi, että jos nyt
paniikinomaisesti olisi ryhdytty
säästämään, hävitettäisiin työpaikkoja ja työttömyys kipuaisi jyrkästi.
. Miksi Seagullilla ei saa ajaa myötätuuleen. rahaa kaikille autoilijoille pakollisesta
moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksesta ja työssäkävijöiden pakollisesta
tapaturmavakuutuksesta. Kivet tuli
tutkittua lähietäisyydeltä, mikä nyt helpottaa
Monet luulevat vanhan mallin koneen oleliikkumista nopeammalla kulkuvälineellä.
van myös vanha. Koska silloin saa häkämyrkytyksen,
. Wahlroos
itse kuittasi 26,5 miljoonan euron
pääomatulot, mikä viisinkertaisti hänen vuosiansionsa.
Sen jälkeen Wahlroos on saanut
Sammosta keskimäärin yhdeksän miljoonan euron pääomatulot vuodessa.
Ruuskasen mukaan suomalaisten
vuosikymmeniä maksamat lakisääteiset maksut kulkeutuivat osinkoina
Wahlroosille ja muille osakkeenomistajille. moottorin minulle
manlähteenä.
Längelmäveden vesistä merikäyttöön. Se
kin vielä 1970-luvulla. Kurri vertaa perämoottoria brittiläiseen BSA-moottoripyörään. Seagull, lokki tai merilokki
tiöljyä. Mistä kesämökkiläinen tietää, että on
säilytetään näytillä Forum Marinum -merirasvatyyni. Vaimon
. Seagullin pystyi korjaamaan rantakalliolla. ÄLKÄÄ KOSKAAN käyttäkö piea
kesämökin edustan kalliolla.
nempää sekoitussuhdetta,
a
s
i
la e
Seagullil
Tulee hyvä mieli, kun näkee
vaikka asiantuntijat niin sauleen
u
t
ä
t
vanhan kaverin. Seagullia on tehty kuitenSeagullin potkurissa on jousisokka. Sellainen nälkäkuuri olisi myös
pakosta sosiaalisesti epäoikeudenmukainen. Tulee salaa
noisivatkin, määrää peräö
y
ajaa m
n moottorin ohjekirja. Viisi, vähänousuista lapaa potkurissa.
on käytetty sotalaivojen pelastusveneiden voiIsäni ?testamenttasi. Hallituksella on onneksi
malttia pysyä poissa tuhosäästöjen
tieltä, hän arvioi. Räsäsen mukaan
Suomi voi mahdollisesti jo ensi vuoden alussa vastaanottaa useita
satoja pakolaisia, jotka ovat joutuneet pakolaiseksi Syyrian kriisin
seurauksena.
Syyriasta paenneita pakolaisia
on kaksi miljoonaa. Ehkä häveliäi. Rauhanoloissa
malähdettä ka?ebrännäriksi. Tiettävästi Seagullia
nen laite tosiaan on, mutta luotettava kumppani. Brittia
r
a
taputeltua auringon läma
v
s
rk y t y
mittämää potkuriakselia.
huumoria tai ei, sanaa ?asihäkämy
Koneisiin hurahtamiantuntijat. Kurrin mukaan vieläkin öljysyöpömsuomeksi, ei Kurrin mukaan ole mikään harpiä malleja Seagullista löytyy.
vinaisuus vanhahtavasta ulkonäöstään huoliOhjekirja vakuuttaa, että kokemuksen mumatta.
kaan korkeasta öljypitoisuudesta huolimatta
Kurrille Seagull on tuttu härveli. Wahlroos itse perusteli asiaa
?ylikapitalisaation. Vuoteen
1998 saakka sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vakuutusten hinnat.
Koska hinnoittelu oli vaikeaa, maksut
pantiin varmuuden vuoksi liian korkeiksi varmuusmarginaalien avulla.
Kun Wahlroosista oli tullut
Sampo-konsernin pääjohtaja ja suurin yksityinen osakkeenomistaja joulukuussa 2000, jakoi yhtiö heti keväällä 2001 yli viisinkertaiset osingot
edellisvuoteen verrattuna
ns. syyskuuta.
Kapitalismi. ja sen seurauksena suurin hyötyjä
optiomiljoonista on ollut Suomen valtio yli 50 prosentin osuudella.
Huolimatta jopa 58 prosentin suuruisesta optiotulojen verotuksesta
Jorma Ollila tullee toimeen 141 miljoonan euron verotettavista tuloista
käteen jääneellä runsaalla 60 miljoonalla eurolla plus osakkeiksi muutettujen optioiden myyntiin kuuluvalla
. Hän on salaperäisen ja
mysti?oidun Bilderberg-ryhmän pysyvä suomalaisedustaja Jaakko Iloniemen seuraajana. Elopin ilmoitetaan maksaneen veronsa Suomeen,
mutta suomalaisen yrityksen ?ulkomaisena avainhenkilönä. Se on omistanut
hänen luxemburgilaisen veronkiertoyrityksensä Kestrelin.
On ollut mitä kierrättää.
Vuonna 1997 Ollila sai Nokiasta
ensimmäisen (markka)miljoonansa.
Miljoonaputki jäi päälle, ja sen jälkeen
hän on saanut yhtiöltä palkka- ja eläketuloja sekä optiovoittoja yhteensä
» Nokia
tuhlasi
vuosina
2003?2008
rahojaan
lähes
19 miljardia
euroa.
141 miljoonaa verotettavaa euroa.
Eniten satoi Nokian johtajien laariin yhtiön kasvun ajan alkuvuosien
1995, 1997 ja 1999 optio-ohjelmista.
Ne kypsyivät myyntiin pääosin
vuonna 2000, jolloin yhtiön johtokunnan jäsenet möivät optio-osakkeitaan yli 100 miljoonalla eurolla.
Se, että Ollila ei ollut ilmoittanut
omistamaansa Niue-veroparatiisijärjestelyä verottajalle, on kova juttu.
Omien sanojensa mukaan hän oli tietämätön, että niin piti tehdä. Nokian herrojen optioiden verottamisen ohella
Suomi sai monen vuoden ajan Nokialta yhteisöveroa miljardi euroa vuodessa plus miljardiluokan myyntivoittoverot suomalaisten myyjien ulkomaisille ostajille myydyistä
osakkeista.
Viime vuonna ei Suomen valtiolle
herunut Nokian utareista senttiäkään.
Ilmaisosakkeita
splittauksella
Vanhoilla omistajilla on ollut mitä
myydä.
Osakkeiden splittauksilla eli yhden osakkeen jakamisella useammaksi ilmaiseksi osakkeeksi on jokainen vuonna 1986 omistettu kumisaapastehtaan osake poikiutunut 352
osakkeeksi. Hän sai
977 päivässä Nokian pörssiarvon alenemaan 28 miljardista eurosta 11 miljardiin. Verotiedoista selviäisi, onko Elop kiertänyt
veroja ottamalla miljoonapalkkioitaan Nokian ulkomaisten tytäryhtiöiden kautta.
Jorma Ollila, Suomen
Bilderberg-vastaava
Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila tuki täysillä Elopin valintaa yh-
14
tiön toimitusjohtajaksi.
Hän itse oli kriisiytymisen aikaan
monessa mukana. Kun verottaja huomasi,
että työsuhdeoptioita käytettiin veronkiertoon, säädettiin uusi laki ja
tämä reikä tukittiin.
Niin ollen Nokian johtajien optioilla hankittujen osakkeiden myynLEHTIKUVA
tejä on verotettu ansiotulojen tapaan
. 20 prosentin suuruisella verovapaalla osuudella plus 1,5 miljoonan euron vuosittaisella eläketulolla.
Nokia on ollut Suomessa monen
leivän isä, ja on sen menestyksestä
hyötynyt myös valtio. työnantajansa Microsoftin
lukuun mieluummin halvemmalla
kuin kalliimmalla.
Mediassa lasketaan, että hän vei
mukanaan kotiinsa Microsoftiin Nokialta saamansa 18 938 160 euroa
(miinus Suomen perimä vero) ja että
hänelle maksetaan vielä jälkikäteen
muutama lisämiljoona. Uskomatonta!
Ollila tullee toimeen
Nokian pääjohtaja
Jorma Ollila helmikuussa 1995.
Osakkeiden myyntivoitot ovat periaatteessa pääomatuloa, jota verotetaan lievemmin kuin palkkatuloa.
Sen veroedun saamiseksi suuryhtiöissä otettiin käyttöön johdon optiojärjestelyt. Nyt!
Esko Seppänen
Nokia rakkaamme,
muistoissamme
» Nokia on ollut osa kansallista itsetuntemustamme vähän niin kuin talvisota tai Kekkonen. Olisi tarpeen haastaa se verottajan näkemys ja viedä salailu
korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Yleisperiaatteen mukaan tiedot verotuksessa perittävistä ansio- ja pääomatuloista ovat julkisia, eikä laissa
ole poikkeusta tältä osin. Kun niistä jokaisen sai
hypen aikaan myytyä 40?60 eurolla,
ei ole ihme, että yksin Nokian vanhojen duunareiden asuttaman Kavolinkadun varrella asui kymmeniä Nokiamiljonäärejä.. hän on ollut B-luokan veronmaksaja, joka on
välttänyt progressiivisen tuloveron
ja tietyt sosiaalimaksut 35 prosentin
lähdeverolla.
?Avainhenkilöiden. Hän oli Amerikan Fordin hallituksessa (josta hän
sai potkut). Nokian matkapuhelintoimintojen myynti
Microsoftille hallitsi iltapäivälehtien mainoslööppejä 4. Eläkepäivillään hän
on ollut hollantilais-englantilaisen
Shellin hallituksen puheenjohtaja
ja UPM-Kymmenen ja Otavan hallituksen jäsen. Hän johti Nokian menestykseen, joka ei ollut kestävää.
Nokia ei tee jäljelle jääneellä puolikkaallaan konkurssia, mutta ohi
ovat ne ajat, jolloin sen brändi eli tuotemerkki oli yksi maailmana arvokkaimmista.
Niue-yhteys
Jorma Ollilasta tuli elokuussa julkisuuteen yllätystieto: hänellä on ollut
salattu yhtiö veroparatiisissa Tyynen
meren Niue-saarilla. Hän on johtanut
Euroopan teollisuusjohtajien ERTjärjestöä ja edustanut sen uusliberaalia politiikkaa. Hän sai sen ansiosta ostetuksi
Nokian puhelinbisneksen uuden . Taru kännyköiden herrasta sai surkean lopun.
NOKIAN MIEHENÄ Stephen Elop möi
yhtiön älypuhelinten valmistuksen
Microsoftille ja Microsoftin miehenä
hän osti sen samassa kaupassa Nokialta.
Elopin vierailu Suomeen kesti
kolme pitkää, pitkää vuotta. verotiedot salataan. eli
vanhan . Yhdessä Nokian hallituksen puheenjohtajan ja sitä kautta
isänmaan toivon myyjän Risto Siilasmaan kanssa hän oli konkurssiin
menneen verkkokauppayhtiö Fruugon hallituksessa.
Jorma Ollilalla on ollut upea ura,
mutta nyt on Kauhavan rauta ruostumassa ja karriääri kääntymässä jyrkkään laskuun. hankintahintaolettaman mukaisella . Enää se on sitä vain
merkityksessä mämmi tai rössypottu
Asianosaiset möivät optio-osakkeensa
hetkeäkään viivyttelemättä heti,
kun se oli mahdollista. Se tapahtui niin, että Nokia osteli voittovaroilla omia osakkeitaan,
jotka mitätöitiin. Menestyksen
nälkä oli lähtenyt syödessä.
Se optioiden käyttöönoton perustelu, että ne sitouttavat niillä palkitut johtajat yhtiöön ja sen osakkeiden
omistamiseen, ei ole toiminut. Osakeostoilla ylläpidettiin pörssissä kysyntää, mikä
nosti osakkeen hintaa ja palveli sillä
tavalla osakkeistaan luopuvien osakkeenomistajien sekä optionsaajien
etua . He eivät uskoneet menestyksen jatkumiseen eivätkä olleet optiopöhössään valmiita
tekemään työtä sen eteen. Se tuli. . Stephen Elop toi sen Microsoftista, jolle
Nokian kaupassa siirtyi Nokian kassasta maksettu . Niin että
se siitä sitten, Suomen teollisesta ihmeestä, Nokiasta.
Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Tuomo Pietiläisen ja työryhmän epävirallinen elämäkerta Björn
Wahlroosista julkistettiin tiistaina Helsingissä.
15. Markkinaosuus kasvoi, pörssikurssi nousi ja optiot poikivat saajilleen suuria tuloja.
Kun pörssikurssin kasvu taittui
laskuun, osakkeen hinnalle ruvettiin
antamaan valohoitoa ja tekohengitystä. ja vain sitä. Hämmästyttävällä tavalla
Nokian piti lainata 1,8 miljardia Microsoftilta kyetäkseen maksamaan Siemensille sen omistuksessa olleen NSN-verkkobisneksen
puolikkaan oston.
Nokiasta oli tullut persaukinen
kriisiyhtiö.
Optioiden lamaannuttava
vaikutus
Kuin yhdestä suusta ja kuin toinen
toistensa kaikuna Nokian vanhan johtokunnan optiomiljonäärit hokevat
mantraa siitä, että optioilla ei ole ollut vaikutusta yhtiön kriisiytymiseen.
Asianomaisten kannanotot eivät
kuulosta uskottavilta. SYP:stä
potkut saanut Wahlroos sai ajan rattailta pudonneen
pankin johtokunnan erorahana oman pankin: Mandatumin.
SE OLI BINGO, sillä sitä kautta Lipposen hallitus SuviAnne Siimeksineen antoi hänen käyttöönsä valtion entisen Postipankin rahat ja teki hänestä finanssitavaratalo Sammon toimitusjohtajan. Hänestä tehtiin markkamiljardööri meidän kustannuksellamme.
Kari Stadighin, Wahlroosin Sancho Panzan,
sekä Jorma Ollilan julki tullut verokikkailu luxemburgilaisten veronkiertoyhtiöiden kautta osoittaa, että
Suomen talouseliitin epäisänmaallisuus on ahneuden
kyllästämää. Into Kustannus 2013,
400 sivua.
Wahlroosista tehtiin
markkamiljardööri meidän
kustannuksellamme.
LEHTIKUVA
Oli vain pitänyt osata
myydä osakkeet silloin
pois eikä antaa niiden
mädäntyä käsiin.
Omien osakkeiden
ostot
onna ei
Viime v u
valtiolle
Suomen
Nokian
her u nut
a
utareist
ään.
senttiäk
Vuosituhannen vaihteen
jälkeiset vuodet olivat Nokian
kulta-aikaa. LEHTIKUVA
Kirjat
Talousjuorujen
aarreaitta
VIIKOLLA TULI ulos kirja Wahlroos: Epävirallinen elä-
mäkerta.
Björn Wahlroos on Suomessa kovien arvojen
markkinajohtaja, ja kirja tekee hänestä kokoomusnuorten puolijumalan. Yhtiö poltti sellaisilla operaatioilla voittojaan, jotka
haihtuivat sumuna ilmaan.
Nokia tuhlasi
vuosina 2003?
2008 sillä tavalla rahojaan
lähes 19 miljardia euroa.
Sille rahalle
olisi nyt ollut hyötykäyttöä. miljardien suuruinen. Heitä ei
kiinnostanut, tuleeko heidän jälkeensä vedenpaisumus. Windows-tuotekehittelytuki
täysimääräisesti.
Kiinnittyminen Microsoftin teknologiseen softaan johti siihen, että
Nokian puhelinbisnekselle ei voinut olla kilpailevia ostajia. On, mitä palvoa: raha ja Wahlroos.
Kirjassa on kuvattu Wahlroosin huumetössyttely ja tyttökaadot, eteneminen akateemisella uralla
ja toiminta SYP:n pankinjohtajan roolissa yhtenä suomalaisen kasinokapitalismin perustajaisistä. Suomi on hyvien veljien hiekkalaatikko:
kaveria ei jätetä.
Uusi kirja on talousjuorujen aarreaitta.
Esko Seppänen
PIETILÄINEN TUOMO & TUTKIVA TYÖRYHMÄ: Wahlroo$:
epävirallinen elämäkerta
Tätä hienojakoista tai veteen liuennutta
humusta ei oteta lukuun turvetuotantoa luvitettaessa ja päästöjen seurannassa. Turveteollisuus ilmoittaa työllistävänsä
12 000 henkeä välillisvaikutukset mukaan
luettuna. elokuuta alkaen.
Vapo piti suolla avoimien ovien päivän elokuun 15. Siltähän se näyttää edelleen, ellei katso
pintaa syvemmälle. Oli tosi nopeaa toimintaa, koska olimme
jättäneet selvityksemme edellisenä päivänä,
Alanko ihmettelee.
Jussi Alanko osti vaimonsa kanssa Martinjärven rantatontin UPM:ltä vuonna 2006, kuten viimeisen kymmenen vuoden aikana on
tehnyt nelisenkymmentä muutakin. päivänä, ja juuri kesken tiedotustilaisuutta paikalle tuotiin viesti, että Vaasan hovioikeus oli perunut tuotantokiellon.
. Martinjärvessä uidaan
turvepatjan päällä
» Vapo kiistää turvetuotantonsa vaikutukset vesistöihin.
KUN VALTIO asettuu kansalaistensa yksi-
tyisomaisuuden tuhoamisen asiamieheksi,
silloin kaikki perinteiset oikeusperiaatteet
heittävät häränpyllyä.
Keuruun Pihlajavedellä valtionyhtiö Vapo
ja alueen kesäasukkaat ovat olleet vuosikausia
napit vastakkain Vapon harjoittaman turvetuotannon vuoksi.
Jussi Alanko on Pihlajavedellä toimivan
Martinjärven vesienhoitokunnan hallituksen
jäsen. Loppu on tasaista, vellovaa humusmössöä.
. Näitä ovat
Jämsän reitti, Pihlajaveden reitti ja Saarijärven reitti.
Alanko uskoo, että turpeella tuotettu fossiilinen energia voitaisiin lyhyen siirtymäjakson jälkeen korvata uusiutuvalla kotimaisella
bioenergialla, puuhake etunenässä. Vapo Oy ei ole osallistunut
tutkimuksen suunnitteluun, rahoitukseen,
näytteiden ottoon eikä analysointiin.
Martinjärven sedimenttinäytteistä vuoden
1986 cesium-137-laskeuma sijoittuu laajoilla
alueilla järvessä 6?8 senttimetrin syvyyteen.
TEKSTI Juha Drufva
Tämä tarkoittaa vuoden 1986 jälkeen 2,6?3,0
millimetrin sedimentin kasvua vuosittain viimeisen 25 vuoden aikana.?
?Syntiä on tehty?
Yli 60 prosenttia uusista turpeen tuotantoluvista johtaa valituksiin, jotka ylikuormittavat
Vaasan hallinto-oikeutta.
Talouselämä-lehdessä (23.8.) Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny siteerasi Vapon
hallituksen puheenjohtajaa Juho Lipsasta:
?Laittomuuksiin ei ole syyllistytty, mutta syntiä on tehty.?
Alangon mukaan turvekentiltä vesiin karkaa kolme kuormaa turvetta jokaista kymmentä polttolaitokselle vietävää turvekuormaa kohti. Järvi on syvyydeltään
5?9 metriä, mutta vesitilaa on enää vajaa
kaksi metriä, järven eteläpuolella enää puolisen metriä. Turpeenkaivuu on jo pilannut kokonaisia vesistöreittejä Keski-Suomessa. Nämä ?laitteet. Hänen mukaansa Martinjärvi on pahoin turvevesien pilaama, koska sen valumaalueella toimii viisi turvekaivosta.
Kun asukkaat syyttävät Vapoa järvivesien
pilaamisesta, Vapo vastaa syytteisiin konsulteilla teettämiensä selvitysten avulla.
Tilanne muistuttaa Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtisen toteamusta, kun sotilaat valittelevat nälkäänsä: ?Ne on laskeneet
kalorit, taikka mitä perkeleitä ne on, jota siinä
syömisessä pitäisi olla. Iho ei tule limaiseksi, jos ui niin, ettei
koske siihen lietteeseen. Muuten uimari nousee järvestä komea turveturkki päällä. Heinäkuun alussa Keski-Suomen
Ely-keskus päätti kieltää Kalmunevan turvesuon tuotannon 16. päivänä. Sedimenttien
kertymän kartoittamisessa hyödynnettiin cesium-137-ajoitusta. Tonttien
markkinoinnissa järveä kuvattiin erämaan
helmeksi.
. Turveteollisuuden pilaamien järvien ranta-asukkaiden työllisyysvaikutukset
?mökkikunnissa. Uinnin
jälkeen on kuitenkin aina peseydyttävä huolellisesti.
Alangon mukaan turvemössö valuu hitaasti Suomenselältä joka puolelle. Menes valittaan nälkääsi niin lyödään semmonen rätinki eteesi,
jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla nälkä.?
Vapo vastasi asukkaiden syytöksiin Martinjärven pilaamisesta selkokielellä 8. Tiedotteessa kerrottiin, että Geologian tutkimuskeskus (GTK) tekee parhaillaan tutkimusta
Keuruun Martinjärven ja Iso-Kivijärven sedimenttien kerrostumisesta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa:
?Tutkimuksessa pyritään selvittämään,
mikä vaikutus turvetuotannolla on ollut pohjasedimenttien kertymiseen. elokuuta lehdistötiedotteella, jossa kaloreitten
paikalla oli sedimentit, eli kerrostumat. ovat erilaisia ojituksia,
laskeutusaltaita, pintavalutuskenttiä ja kosteikoita, jotka eivät toimi ylivirtaamatilanteissa eivätkä pidätä jäteveteen sekoittunutta
turveainesta pääsemästä vesistöihin.
. Kesken tiedotustilaisuutta paikalle tuotiin viesti, että Vaasan hovioikeus oli perunut tuotantokiellon.
16
Kalmunevan turvekaivos työllistää meitä kesäasukkaita enemmän kuin itse turvetuotanto työntekijöitä, sanoo Jussi Alanko.
Kalmunevan turvesuo on aivan Martinjärven
kupeessa. Työllisyysvaikutukset olisivat tässä tapauksessa todennäköisimmin plusmerkkiset.
Uinnin
n aina
jälkeen o
ttävä
peseydy
esti.
huolellis
. Koska
viime kesä oli sateinen, niin näkösyvyys jär-. Eikä sitä
saada suodatettua turvekenttien jätevesistä
millään konstilla.
Alangon mukaan Vapo on ilmoittanut satsaavansa kuluvan ja seuraavan vuoden aikana
30 miljoonaa euroa vesiensuojelulaitteisiin.
. Tulvien aikaan päästöt ovat hurjimmillaan monikymmenkertaisia.
. ovat vähintään samaa luokkaa.
Martinjärvi
Uimarille turveturkki
Keuruu
JUHA DRUFVA
Vapo järjesti Kalmunevan turvekaivoksella tiedotustilaisuuden elokuun 15
Näistä jälkimmäinen tekee Vapo
Oy:lle turvevarojen kartoitusta ja liputtaa
turpeenpolton puolesta.
» GTK on alkanut tuottaa Vapolle
cesium-ajoitukseen perustuvia
järvisedimenttitutkimuksia, joiden avulla
Vapo yrittää kiistää yhteyden turpeenkaivuun
ja järvien pilaantumisen välillä. eli Vapo sai itse määritellä aiheuttamansa vahingon suuruuden.
Vapo kiitti ja nappasi koko hyödyn kerralla toteamalla, ettei mitään vahinkoa ole oikeastaan aiheutettukaan. KHO:n päätös ja sen viranomaisten suojeluksessa tehty soveltaminen käytäntöön horjuttaa kansalaisten uskoa
niin oikeuslaitoksen kuin viranomaistenkin
puolueettomuuteen.
Viinanenkin vastustaa
Missä turvetuotanto,
siellä pilaantuneet järvet.
Entinen kokoomuslainen valtiovarainministeri Iiro Viinanenkin on liittynyt taistelurintamaan turvetuotannon lopettamiseksi,
koska hänenkin kesämökkinsä vesistöt on pilattu turvetuotannolla.
Turvetuotantoa perustellaan sillä, että se
on edullista kilpailukyvyn kannalta. Ely-keskus ei yleensä löydä mitään
syitä luvan eväämiselle. Työllisyysvaikutukset suhteessa ympäristöhaittoihin ovat minimaaliset.
Alangon mukaan turvetuottajat teettävät
tarvitsemiaan ympäristölupia varten tutuilla
konsulteilla selvitykset, joista löytyy poikkeuksetta lause: ?Turvetuotannon vesistövaikutukset arvioidaan vähäisiksi.?
. GTK:n
menetelmät on ankarasti kyseenalaistettu
tiedeyhteisön piirissä.
17. ALL OVER PRESS
Turve syntyy kosteissa hapettomissa olosuhteissa, joissa kasvimateriaali hajoaa epätäydellisesti. Valitettavasti tämä ei ole ainoa tapaus.
Missä turvetuotanto, siellä pilaantuneet järvet. Vapo laskee turvetuotannosta johtuvat ominaiskuormitusluvut 15-kertaisesti alakanttiin.
. Kuin pisteenä iin
päälle turvetuottaja saa itse valvoa ja raportoida päästönsä, kuten Vapo on Martinjärven tapauksessa tehnytkin, Alanko ihmettelee.
» Turvetuotannon konsulttien hoitama
päästöseuranta aliarvio tuotannonalan
aiheuttaman vesistökuormituksen
15?20-kertaisesti.
» Turpeenkaivuun viranomaisvalvonta on
keskitetty Ely-keskuksiin, jotka puolestaan
ovat työ- ja elinkeinoministeriön johtamia.
TEM liputtaa voimakkaasti turpeenpolton
lisäämisen puolesta.
» Vapo Oy on muun muassa antanut 500 000
euron lahjoituksen Jyväskylän yliopistolle
vuonna 2009. Suomen soilla turvetta
syntyy eniten rahkasammalesta.
Turvetuotannon perusristiriidat
» Pelastetaan Reittivedet -kansalaisliike
sekä Martinjärven vesienhoitokunta ovat
nostaneet esiin muun muassa seuraavia
seikkoja energiaturpeen tuotannosta:
» Energiaturpeen osuus Suomen vuotuisesta
energian kokonaiskulutuksesta vaihtelee 5?7
prosentin välillä.
» Suomen osuus koko maailman
turvetuotannosta on yli puolet. Täällä samalla valuma-alueella sijaitsevan Liesjärven tapauksessa tapeltiin seitsemän vuotta ennen kuin korkeimmasta hallinto-oikeudesta tuli Vapolle korvauspäätös
vesien pilaamisesta.
. Tosin tämäkin päätös oli käytännössä
yhtä tyhjän kanssa, koska siinä ?annettiin
avaimet rosvon käsiin,. Irlanti on ollut
Suomen ohella ainoa maa, jossa turpeella on
ollut merkittävä osuus energiantuotannossa.
» Irlanti on ilmoittanut luopuvansa
turpeenpoltosta 11?16 vuoden kuluessa
haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi.
» Turpeentuotantoa tuetaan Suomessa
verohelpotuksin ja piilotukiaisin noin 130
miljoonalla eurolla vuosittain.
» Turpeen ja hiilen polton ilmastovaikutukset
ovat suurinpiirtein samaa luokkaa, mutta
turve on monihaitallinen: Sen louhinta pilaa
suoluonnon ja turvekaivosten alapuoliset
vedet.
vessä oli vaivaiset 30?40 senttiä, tänä kesänä
noin 70 senttiä.
Martinjärvi on kuollut
Tutkimuksissa on todettu, että ennen erittäin
kalaisa Martinjävi on nykyään eliöstönsä ja
kasvillisuutensa puolesta kovin kuollut järvi.
. Kaikki turvetuotannon alavesistöt on tärvelty. Kriittistä turvevesitutkimusta
ei laitoksesta ole sen koommin herunut.
» Turveteollisuus on vahvasti
verkostoitunut tiede- ja elinkeinoelämään.
Sen valvomia yhteisöjä ovat mm.
Suomen bioenergiayhdistys (entinen
Turveteollisuusliitto) ja Suoseura.
Turveteollisuuden luotettuja
yhteistyökumppaneita ovat VTT, Pöyryyhtiö, ja GTK. Turve
edustaa noin seitsemää prosenttia koko energiankulutuksesta.
Kalmunevan turvekaivos työllistää kesäaikaan muutaman kuukauden ajan 5?6 henkilöä sekä pari yrittäjää. Kun aluehallintovirasto kirjoittaa turvetuottajalle luvan, se on
käytännössä ikuinen, olivatpa päästöt sitten minkälaiset hyvänsä
Riip-
puu prioriteeteista, miten vahvistusta hoidetaan. Mutta onko heille venäjä todellakin äidinkieli?
Opetushallituksen Internet-sivuilla kerrotaan: ?Äidinkielen opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatkoopinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. äidinkielen tasolla.
Monet maahanmuuttajaäidit ja -isät
ovatkin ihmetelleet, kuinka käy heidän
lapsilleen, kun todistuksessa on suomi
kakkonen, äidinkieli esimerkiksi venäjä,
mutta vailla pisteitä, koska kotikielen
18
» Siirtolaisten äidinkieli
rapautuu viimeistään
seuraavassa sukupolvessa,
jos sitä ei erikseen tueta.
opetus on ollut vapaaehtoista kaksi tuntia viikossa hyvin
heterogeenisessa ryhmässä tapahtunutta toimintaa.
Hyvä jos opettaja on ollut innostava, ammattitaitoinen ja osasi ottaa huomioon kaksikielisyyden ominaisuudet, valitsi tietoisesti opetusmateriaalit ja sai hyvin eritasoiset ja ?ikäiset opiskelijat kiinnostumaan.
Silti epäilen, että kahdessa tunnissa viikossa kukaan
ei pysty opettamaan kieltä äidinkielen tasolle. Tavoitteen on oppia erittelemään ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä, niin kaunokirjallisia kuin erilaisia asiatekstejä ja tuottamaan erilajisia
tekstejä moniin tarkoituksiin. laitoin rastin suomen kohdalle. Äidinkieli on myös tärkeä väline sekä
uusien kielten että kaiken muunkin tiedon oppimiseen ja
omaksumiseen. En ole ihan varma, oliko jo silloin valikossa
?muu. Vaikka kielentaitoni siinä vaiheessa oli suhteellinen. Kotikielen opetus on asianmukaisesti
perusteltu, valtiolta voi hakea tukea sen järjestämiseksi,
mutta silti se ei oikein toimi. Heillä suomea opetettiin
kaksi tuntia viikossa, muu opetus tapahtui englanniksi.
Ja vaikka ympäristö on ollut suomenkielinen ja vanhemmat suomalaisia, englannista tuli vahvin ja äidinkieli.
Toisaalta en ole varma, oliko ihan kaikilla englantikaan
niin vahva.
YHTEISKUNTA ON yhtä vahva, kun sen heikoin lenkki. Tuskin heidän annetaan tehdä sitä fyysisesti, mutta henkisesti ahdinkoon
ajaminen jo onnistuu.
En tarkoita, että kotikielen opetus maahanmuuttajille
olisi ensisijainen asia, mutta joissakin kunnissa se on jo
lopetettu, samoin vähennetty kouluavustajien määrää.
Mitkä säästöt ovat päättäjien mielessä, jos tulevaisuudessa osa väestöstä saattaa olla vailla ?riittäviä edellytyksiä jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle?. Oman äidinkielen vahva hallinta tukee
näin myös muiden aineiden opiskelua?.
Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Puhuin kyllä sujuvasti, luinkin suomea, mutta
kirjoittaminen toi tuskaa. Kolumni / Eilina Gusatinsky
Vailla äidinkieltä
MUISTAN AJAN, jolloin muutin Suomeen niin sanotusti py-
syvästi. Ehkä saan sen
myös nähdä. Kun
kuuntelee poliitikkoja, tuntuu siltä, että joillekin sopisi
heikkojen eliminoiminen tieltä pois. Ja ovatko työttömät opettajat ja
kouluavustajat kunnille ilmaisia?
On se kummallista, kuinka hyvät ja tärkeät tavoitteet
toteutusvaiheessa saattavat osoittautua ontoiksi tai jopa
mahdottomiksi. . Esimerkiksi vanhemman poikani kansainvälisessä koulussa
joillakin suomalaisilla lapsilla todistuksessa suomea ei
voitu merkitä äidinkieleksi, koska osaamisen taso ei antanut siihen mahdollisuutta. Samoin kävi ajatukselle tukea venäjänkielen opetusta niissä kunnissa, jotka halusivat vaihtoehtoja ruotsin opiskelulle . Oppiaineen tehtävänä on tarjota aineksia
kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen, auttaa
opiskelijaa rakentamaan identiteettiään, arvostamaan
omaa kulttuuriaan ja kieltään. Onko niin, että koululaitos ei ole valmis
monikielisiin lapsiin, muuttuneeseen ympäristöön. Käytännössä taas riippuu perheestä, koulusta ja opettajista
kuinka käy konkreettiselle lapselle: tuleeko hänestä kaksikielinen, suomenkielinen vai jääkö hän puolikieliseksi.
Valitettavan usein tapaan maahanmuuttajataustaisia
nuoria, joiden kielelliset valmiudet ovat aika heikot millä
tahansa kielellä.
KUINKA NIIN käy. Joskus.
Kirjoittaja on Spektr ?lehden
päätoimittaja.. Yhteiskunnalle taas helpoin (ja halvin) tie saada kaksi- ja monikielisiä asiantuntijoita eri aloille, jotka ovat perillä vanhempien lähtömaan kulttuurista ja käytännönasioista, on
tukea valmiiksi erikielisiä kuin kouluttaa osaajia
nollasta.
Olenkin odottanut pitkään laajaa tutkimusta, osaavatko maahanmuuttajataustaiset
lapset ja nuoret todella omaa äidinkieltään ja
kuinka hyvin he taitavat suomea. Koska äitini on
suomalainen, niin kohdallani suomi oli luonnollinen
vaihtoehto. Täytin maistraatissa kaavakkeet, joissa piti valita äidinkieli. Kävi ilmi, ettei ole riittävästi
päteviä opettajia.
Siirtolaisten äidinkieli rapautuu viimeistään seuraavassa sukupolvessa, jos sitä ei erikseen tueta. Sinänsä se on aika luonnollista. vain Lappeenranta
haki valtiolta avustuksen. Ainakin osa suomi toisena kielenä ?opettajista on huomannut, että pitäisi kehittää koko järjestelmää ottamaan huomioon eritaustaisia oppilaita ja
pyrkiä siihen, että täällä kasvaneilla lapsilla
suomi olisi vahva . oma mieli, jossa korostetaan, kuinka tärkeä
on opettaa lapsille vanhempiensa kieltä, sillä ?äidinkieli
on perusta lapsen ajattelulle ja tunne-elämän tasapainoiselle kehitykselle. Yritin välttää sitä kaikin keinoin virheiden pelossa.
NYKYÄÄN SUOMESSA asuu yli 60 000 ihmistä, joiden äidinkieli on venäjä. Suurin osa heistä on muuttanut Suomeen
aikuisena, mutta heidän täällä syntyneet lapsensa myös
rekisteröidään venäjänkielisinä. Opiskelijoita ohjataan aktiiviseen tiedonhankkimiseen ja tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan?.
Kyseessä on ymmärtääkseni suomi äidinkielenä.
Maahanmuuttajille on vuonna 2009 laadittu opas
Oma kieli
Hinnat sisältävät postikulut.
TILAA: ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai p. www.kulttuuritalo.?
www.elakelaiset.?
Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki
POHJOIS-SUOMEN
VASEMMISTOLEHTI
3$/9(/(00(
PD SH
OD
www.kansantahto.fi
/LHODKGHQ
$37((..,
ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À
Aina ei jaksa rynnätä. 09 7596 0200.
19. XXX UVSWB m
Eläkeläiset ry
Pensionärerna rf
041 527 0872
Hae koulutuksiin
tai tilaa julkaisuja
ksl.fi!
1UVC [JFGV ?
OCMUC [JFGV
O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV
X [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW
X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC
XGTUVCCNNC
X
1RVKMMQ 8 2CWNKP -[
YYY QRVKMMQRCWNKP EQO
Tykkää: facebook.com/kslry
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI
info@kulttuuritalo.. Tilaa kulttuuria kotiin!
Kai Hirvasnoro:
Päätalon matkassa
?Päätalon kirjat ovat hitaita.
Siinä niiden voima onkin.?
Johdatus Iijoki-sarjaan.
22 ?
Esa Salminen:
Köyhyyden ammattilainen
?En muista enää tarkkaan
itsekään, mikä on totta ja
mikä ei.?
Kehitysyhteistyötä 2000-luvun
Sambiassa.
10 ?
??
?
?
14 ?
10 ?
Vasurilla-cd
Duunarilaulut ennen ja nyt
Juha Drufva:
Köyhät ansassa
Mukana mm.
AGIT PROP, KOM-TEATTERI,TUOMARI
NURMIO, PALEFACE, PELLE MILJOONA,
JUKKA POIKA, ASA, JAAKKO TEPPO,
M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI,
VESA-MATTI LOIRI, KRISTIINA HALKOLA
jne.
Ansa ja ansaita ovat
saman kolikon eri
puolia.
yhdessä 20 ?
7?
Juha Drufva:
Unohdettuja ajatuksia
etsimässä
Onko onni valheen
sekoittumista totuuteen
miellyttävällä tavalla?
HUOM
Halusin myös tehdä klassikon.
20
Romaani ei oikein tahdo mahtua, ei
elokuvaksi eikä sarjakuvaksi, mutta
näytelmä on massana pikkaisen pienempi.
. B
kulttuuri
Voihan sitä tehdä paskaa taidetta tai hyvää taidetta samalla tavalla kuin paskaa viihdettä tai hyvää viihdettä. Romeossa ja Juliassa on neljä ja puoli sataa sivua ja
noin 1 200 kuvaa.
. Se
on jollain tavalla minuun elämässäni kolahtanut ja koskenut, perustelee Mäkelä tarttumistaan maailman ehkä tunnetuimpaan rakkaustarinaan.
. Viisivuotinen työskentelyapuraha mahdollisti
laajan teoksen toteuttamisen.
. Onnettoman rakkauden tarina tuntuu vainoavan minua. Sen täytyi olla tragedia, koska
hirveän laaja, siinä on monenpäähenkilöt kuolevat, mutta lähes
laisia sivujuonia ja iso henkikaikki kohtaukset ovat koomisia, lälöskaala, monenlaista kerhes farssimaisia.
a
in
r
a
t
rosta.
Esimerkkinä hän mainitsee
n
e
K lassin
n
Romeon
ja Julian kuoleman,
Tarinassa juostaan
u
u
una tutt
t
t
e
koko ajan kellon perässä
joka
väärinkäsityksineen
ja moit
o
ij
s
ättää ninkertaisine itsemurhineen sir
e
h
ja tahti kiihtyy loppua
n
ö
ö
t
y mpär is
sältää hupaisiakin aineksia.
kohden.
isia
uudenla
Romeon hahmossa
Myös Julia on hahmona valta.
ia
v
on Mäkelän tuotantoa
van
moderni: vahva nainen, joka
u
k
li
mie
tunteville tuttua.
ottaa kohtalon omiin käsiinsä.
. Vähän hauras mies,
Tarinassa, josta Shakespeare sai
joka ei oikein pärjää maailinnoituksensa, Romeota ja Juliaa paheksutaan, annetaan ymmärtää, että
massa niin voimakkaalla eteenpäinmenolla kuin tarinan nainen, hän kuuhmatessaan perheitään, he saivat
vailee.
ansaitsemansa rangaistuksen.
. Mietin myös Dostojevskin Idioottia, se olisi ollut henkilögallerialtaan mainio, mutta siitä olisi tullut
noin 3 000 sivua sarjakuvaa, nauraa
Mäkelä.
Mäkelän mukaan painetun tekstin määrän voi sarjakuvaksi muutettuna kertoa neljällä. Olen poiminut sen aikanaan
. Shakespeare taas näkee heidän
Maupassantin tarinasta Mustapurakkautensa olleen sen väärtti.
kuinen nainen.
Näin kirjailija vaikutti myös osal-. Mutta se on
. Hyvän viihteen tekeminen vaatii osaamista. Riku Nieminen, Me Naiset 19.9.
TIMO MÄK ELÄ
369
368
Romeo ja Julia Liisank adulla
» Sarjakuvataiteilija
piirsi maailman tunnetuimman rakkaustarinan 1900-luvun alun
Helsinkiin.
SARJAKUVATAITEILIJA Timo
Mäkelällä
on takanaan melkoinen urakka. Romeosta ja Juliasta tunnetaan
derni teos, muun muassa muodoltaan.
vain se rakkaustarina. Vuodesta 2008 hän on piirtänyt paperille
Romeon ja Julian tarinaa. En tehnyt kokonaiskäsikirjoitusta, vaan etenin kohtaus kohtaukselta.
Onneton rakkaus
kiinnostaa
Moni tuntee maailmankuulun tarinan onnettoman lopun, mutta harva
on perehtynyt siihen kokonaisuuMäkelä kehuu Shakespearen näytelmän olleen aikanaan varsin motena.