s.?2 > Soldiers of Odin levittää nyt hyvyyden sanomaa s.?6 Idilin kaupunki elää kuin miehityksen alla s.?12 Ulla-Leena Alppi, sijaisvanhempi on nyt mummi s.?26 N o 20 K a n n e n k u v a : M in n a K a ll in e n Perjantai 20.5.2016 | 3,5 € | 20-003251-1620 www.kansanuutiset.fi Guardian: Pakolaiset luovat työpaikkoja s.?20. ”Asunnottoman ongelmat kärjistyvät nopeasti” Sanna Tiivola näkee elämän nurjaa puolta ja karua osattomuutta työssään Vailla vakituista asuntoa -yhdistyksen toiminnanjohtajana
On vaikeita tilanteita ja ongelmia, mutta ihmiset eivät ole raskaita. TEKSTI ANNA PAJU KUVA MINNA KALLINEN ”On vaikeita tilanteita ja ongelmia, mutta ihmiset eivät ole raskaita.” Sanna Tiivola (os. Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja saa voimaa avannosta ja näkee jokaisessa ihmisessä valoa. Niin hän yleensä tekee. Parhaita hetkiä ovat ne, kun ihmisen asiat menevät niin, että elämä paranee. Tiivolan isä työskenteli kolmekymmentä vuotta asunnottomien tukiasuntolassa. Monet raskaasti päihteitä käyttävät ihmiset ovat siellä ihan toisia ihmisiä ja tekevät vaikka mitä. – Vapaaehtoistyöstä ja auttamisesta puhutaan nyt paljon. Lyhyeksi jääneiden uniensa jälkeen Tiivola ajoi räntäsateessa Sipoosta Helsinkiin. Kun uni ei tullut, hän ryhtyi tekemään töitä. Tyypillistä työpäivää ei oikeastaan ole. Ihmiset ovat valoisia Vaikka Sanna Tiivola näkee työssään elämän nurjaa puolta ja karua osattomuutta, hän sanoo, ettei koe sitä raskaana. En ajattele, että tämä on osaton. Päiviin sisältyy monenlaisia asioita, monissa paikoissa. – Teen nykyään vähän käytännön työtä, mutta kuitenkin aina kun voin. – Sitten menin uudestaan nukkumaan ja mies lupasi hoitaa lapsen kouluun. . On tilanne tai status mikä hyvänsä, ihmisellä on oikeus olemassaoloonsa ja oikeus saada tarvitessaan apua. Se on ihan totta. VVA ei ollut toimintaympäristönä tai muutenkaan vieras paikka, eikä asunnottomuuskaan. Opiskelee jatkotutkintoa Turun Taideakatemiassa. Luottamus ja kontakti oli hänen, niin kuin kaikkien meidän toiminnan piirissä olevien ihmisten kanssa tosi tärkeää. Kurjasta aamusta huolimatta maanantai on alkanut tehokkaasti. Konkreettinen tulos. 2 20.5.2016 V VA:n toimistolle Vaasankadulla kiivetään kiemuraiset portaat viidenteen kerrokseen. – Siellä mä pyörin lapsesta asti ja olin siellä myös jo nuorena töissä. Jokainen kohdataan ihmisenä Koulutukseltaan Tiivola on sekä sosiaalikasvattaja että teatteri-ilmaisun ohjaaja. Koulutukseltaan sosiaalikasvattaja ja teatteriilmaisun ohjaaja. – Yhtenä aamuna, ennen ministeriön asunnottomuustyöryhmän kokousta, kävin siivoamassa yhden ukon asunnon. Sosiaalikasvattajaksi valmistuttuaan hän työskenteli kaupungin asumisyksiköissä ohjaajana, mutta teatteri-ilmaisun ohjaajille oli tarjolla vain keikkatöitä ja epävarmaa leipää. – Aina sanotaan, että hallinnosta pitäisi karsia, mutta meillä se ei päde. Aina kaikki eivät halua ottaa tai kykene ottamaan apua vastaan. Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja vuodesta 2004. – Ei meidän ihmisistä monet välttämättä kiitä, eikä me sitä halutakaan eikä odoteta. Haluan, että ihmiset jotka ovat jääneet osattomiksi monesta ja monella tapaa, saavat samaa hyvää kuin muutkin. Tiivola tapaa myös tukiasukkaina Y-säätiöllä asuvia ihmisiä. Palkkaamiseen haettiin rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä ”vuosikausia”. – Haluan että heikoille ihmisille annetaan samat mahdollisuudet kuin muillekin. Siitä, miten auttajatkin saavat siitä paljon. Taiteen keskustoimikunnalta tuli rahoituspäätös VVA:n asumisyksiköissä tehtävästä taidelähtöisestä hankkeesta. Vain hallinnollinen työ uuvuttaa. Saa töitä tai saa asunnon ja elämä menee eteenpäin. Tiivola opiskelee työnsä ohella Turun taideakatemiassa, vaikka päivätyössäkin riittäisi tekemistä. Meillä on 30 työntekijää ja minä olen tähän asti hoitanut monet asiat itsekseni. – Se on samalla mun opinnäytetyö ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, jota opiskelen. Sokkeloinen on myös itse toimisto. Sieltä tarttui asenne, että jokaista ihmistä kohdellaan samalla tavalla, inhimillisesti. Hallintotöitä voi tehdä myös kotona. – Ihmiset ovat kuitenkin aina jollain tavalla valoisia. Aamupäivällä toiminnanjohtaja on perehdyttänyt uutta taloussihteeriä tämän tehtäviin ja talon asioihin. Asuu perheensä kanssa Sipoossa. Korjaavat saunoja ja kattoja ja maalaavat taloja. Ruohonjuuritaso tasapainottaa hallinnollista työtä. Maanantaiaamuun on mahtunut uuden työntekijän lisäksi muitakin hyviä uutisia. – Kohtaan aina ihmisen. – Olen pohjimmiltani käytännön ihminen. – Tämä on minulle tosi tärkeää, ja tämä minua pohjimmaltaan motivoi. Erään käytävän päässä on toiminnanjohtaja Sanna Tiivolan työhuone. On erilaisia työryhmiä, verkosto tapaamisia Suomessa ja ulkomailla. Tyypillistä päivää ei ole Toiminnanjohtajana Tiivola vastaa yhdistyksen operatiivisesta toiminnasta, hallitustyöskentelystä, budjetista, kansainvälisistä ja kotimaisista suhteista, henkilöstön asioista. Tiivolan ääni vähän sortuu ja silmiin nousevat kyyneleet. – Siellä on ihan huikeaa toimintaa. Olimme edellisen päivänä käyneet yhdessä Ikeassa ostamassa sänkyä ja tiesin, ettei hän ota keltä tahansa apua vastaan. Toiminta alkaa olla jo niin isoa, että me tarvitaan lisää hallintoa. Jatkoa etusivulta >. Tiivola vaikuttaa aina tarmokkaalta ja hyväntuuliselta. Joka aamu, jolloin tulen toimistolle, käyn Vepassa (Vertaisja vapaaehtoistoiminnan keskus) kahvilla, ja tapaamassa ihmisiä. Lehtonen) . Jussi Roiha, VVA:n edellinen toiminnanjohtaja ja yksi perustajista, pyysi Tiivolaa töihin vuonna 2004, ja tämä jäi sille tielleen. Monet ilonaiheet jäisivät näkemättä, jos Tiivola ei olisi myös käytännön työssä mukana. Esimerkkinä hän mainitsee VVA:n toimintaja virkistyspaikan Helsingin Vartiosaaressa. Silloin luottamuksen rakentaminen on hidasta. Harvoin Tiivola ehtii toimistolla istumaan. . Haastattelupäivänä Tiivola on herännyt hyvin varhain, jo aamuyöllä. Uudesta työntekijästä Tiivola on vilpittömän iloinen
Palkittua ketteryyttä Raha-automaattiyhdistys huomioi helmikuussa Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen toiminnan Vaikuttavaa -tunnustuspalkinnolla. – Suurin osa on silti yhä yksinäisiä miehiä. – Mutta jos meillä olisi vapaita kämppiä, paljon erilaisia asumisvaihtoehtoja ja asumismuotoja ja voitaisiin vain kysyä ihmiseltä, miten tämä haluaa asua ja mitä muuta apua tarvitsee. Maailma muuttuu, ja se asettaa tiettyjä haasteita. – Itse haluaisin, että ihmisistä puhuttaisiin heidän nimillään. Että tässä on Josef ja tässä Pena ja tässä Kirsi. –?Pitäisi miettiä, miten ihminen, joka on avun kohteena, saisi parhaan avun, sanoo Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Patja Kalkkersin lattialla voi olla hetkellinen ratkaisu, mutta se ei ole hyvä ratkaisu. Sanna Tiivola ei usko, että asunnottomuutta voi koskaan kokonaan poistaa. Siihen vaikuttaa muun muassa valtion viime vuonna päättynyt pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisja poistamisohjelma. – Nyt kun ihmiselle ei ole tarjota sitä asuntoa tai asumisratkaisua, hän jää siihen tilanteeseen ja kaikki muutkin ongelmat kärjistyvät nopeasti. Tiivola korostaa puhuvansa ihmisistä, jotka eivät itse kykene järjestämään itselleen asuntoa. Mutta jonkinlainen murros on tapahtumassa. Mutta siihen tuli väliin kaupungin SAS-käytäntö (selvitys-arviointi-sijoitus), eikä ihminen voinutkaan päästä kadulta suoraan kotiin. Vailla vakinaista asuntoa . Tiivola ei näe tässä mitään ihmeellistä. Patja lattialla ei ole ratkaisu Tiivola kertoo esimerkin siitä kuinka byrokratia ja käytänteet tulevat väliin, kun järjestöpuolelta koetetaan oikoa mutkia. – Yökahvila Kalkkers siirrettiin Sininauhasäätiön yhteyteen, koska meillä oli hieno ajatus asumisen polusta: että siellä käyviä ihmisiä voidaan haastatella yöaikaankin ja siitä pääsisi sitten suoraan kämppään. Reilun parinkymmenen palkatun työntekijän lisäksi yhdistyksessä toimii kymmeniä vapaaehtoisia.. Myös asumisneuvonnassa maahanmuuttajat ovat pikkuhiljaa lisääntyneet. Monesti tilanteet ovat sellaisia että olisi hyvä pystyä auttamaan avuntarvitsijaa heti. Ei sillä ole väliä, onko turvapaikanhakija, asunnoton tai työtön. Hän iloitsee RAY:n palkinnosta myös siksi, ettei toiminnan vaikuttavuudesta ole aina helppo raportoida ulospäin. Asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksensa on parantaa asunnottomien asemaa ja tilannetta. – Erityisesti ruohonjuuritason tekijän voi olla vaikea raportoida työstään sillä tasolla, jota rahoitus vaatii. – Musta on kiva tehdä kivoja asioita, ja haluan että muutkin saavat tehdä kivoja asioita. Ihmisistä, joilla ei ole rahaa eikä muitakaan resursseja. Muuten hän ehtii ehkä mennä huonoon kuntoon ja tarvita enemmän palveluja tai jopa kuolla. Yhdistys vaikuttaa sekä osallistumalla asuntopoliittiseen keskusteluun että tekemällä ruohonjuuritason työtä asunnottomien parissa. – Lisäksi käyn laulutunneilla ja teen välillä teatterijuttuja. Aina tulee olemaan tilanteita, jossa ihminen jää ilman kotia. Nyt tilanne on uudenlainen: asunnottomissa on nuoria, perheitä ja maahanmuuttajia. Kaikki ovat vain ihmisiä ja meidän toiminnan piirissä he ovat ihmisiä vailla asuntoa. – Sillä saatiin paljon sellaisia ihmisiä pois kaduilta, jotka olivat olleet siellä pitkään. Tätä pitäisi hänen mielestään hyödyntää enemmän. – Pitäisi miettiä, miten ihminen, joka on avun kohteena, saisi parhaan avun. Uudenlaisia asunnottomia Asunnottomuuden hoitaminen on Tiivolan mukaan murrosvaiheessa. 3 20.5.2016 On Tiivolalla toki myös työn ulkopuolisia voimanlähteitä. Siitäkin tässä työssä on kysymys. Jos selvitystyö ja vaikuttavuuden arviointi lisääntyy, mikä sinänsä ei ole huono asia, toivon että siihen saadaan resursseja, jottei se ole käytännön työstä pois. Esimerkkinä hän mainitsee liikkuvan väestön sekä turvapaikanhakijat. – Tänä aamuna Kalkkerssissa oli asiakkaita muun muassa Marokosta ja Virosta. Samasta syystä hän jännittää rahapeliyhdistysten yhdistymistä. – Miksei kaupunki voisi vaikka antaa tiloja, ja me järjestöpuolella hoidettaisiin muu, hän pohtii. Hän käy säännöllisesti avannossa uimassa, eikä ole juuri koskaan kipeä. . Ystävät ja perhe ovat perusta kaikelle. – Mahtavaa, että nyt juuri se työ, minkä vuoksi olemme olemassa, palkitaan, sanoo Tiivola. . Tiivolan mielestä järjestöillä ylipäänsä on sellaista ketteryyttä, jonka ansioista voidaan reagoida tilanteisiin nopeasti ja päästä ihmistä lähelle
Onko kokoomuksessa laskettu myös keskiluokan olevan tukevasti oikealla. He maksavat päivähoidosta enemmän ja heiltä leikataan vanhempainvapaista. . Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaan Petteri Orpon keskiluokan kalastelu on puhdasta vaalimatematiikkaa. Hokkuspokkus ja terrorismin kourissa olevat Afganistan, Irak ja Somalia ovatkin pakolaisille turvallisia maita. KOKOOMUKSESSA SISÄMINISTERI PETTERI ORPO haastaa valtiovarainministeri Alexander Stubbin vetoamalla keskiluokkaan. Kokoomus ja SDP ovat taistelleet samoista keskiluokkaisista palkansaajakannattajista. Keskiluokan kalastelu on puhdasta vaalimatematiikkaa. Nyt kolmantena pyöränä on vihreät. Orpo kulkee Kataisen kokoomuksen suuntaan. Puolueet varautuvat ensi kevään kuntavaaleihin ja petaavat jo eduskuntavaaleja. PS.. Ennen rauhaa varmistivat sinibaretit ase kädessä. PÄÄKIRJOITUS LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. Nyt sen tekee maahanmuuttovirasto kynä kädessä. Kokoomus palaakin entisiin asemiinsa. Kosmeettiset muutokset saattavat sopia myös keskustalle. 4 20.5.2016 mistoon. Kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja ei ole heitä miellyttänyt. Muutokset ovat täysin mahdollisia, sillä hallituksen kannatus on huvennut. Erityisesti perussuomalaisilta löytyy halua saada omia tavoitteitaan hallituksen agendalle. Heidän työaikaansa pidennetään, palkat jäädytetään ja lomarahoja leikataan. Työväentaustaiset ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat myös äänestävät muita laiskemmin. Edellinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen epäonnistui yrityksessään. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinnettä tämä tuskin houkuttaa. Myös sosiaalidemokraattien entinen kansanedustaja ja EU-parlamentaarikko Lasse Lehtinen on herätellyt kovin sanoin puoluettaan keskiluokan suuntaan. Se on keskustan ja perussuomalaisten hallituksessa kurittanut olan takaa palkansaajia, joita puolue nyt silittää puheissaan. Kokoomus ei ole unohtanut keskiluokkaa. sirpa.puhakka@kansanuutiset.. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Suomi on edelleen rauhanturvaamisen suurvalta, vain keinot ovat muuttuneet. Keskiluokkaan kuuluu paljon myös ikääntyneitä. Hallituksen keskeiset tavoitteet kilpailukykysopimusta lukuun ottamatta alkavat olla paketissa. Orpon puhe keskiluokan arjen unohtamisesta on mustan kääntämistä valkoiseksi. Tuolloin kokoomus piti itsestään selvinä kannattajinaan puolueen oikeistolaisinta laitaa ja keskittyi palkansaajiin, jotka eivät tunnustaudu oikeistolaiseksi. Orpo on väläyttänyt hallitusohjelman muuttamista vedoten neljän vuoden olevan liian pitkä aika. Suuri osa itsensä keskiluokkaan mieltävistä on hyvin koulutettuja palkansaajia, jotka eivät samastu vasemKokoomus ei ole unohtanut kurittaa keskiluokkaa . Suomalaisen keskiluokan lasketaan kasvaneen. Orpon on arvioitu olevan nykyistä puheenjohtajaa oikeistolaisempi
– Olen antanut ryhmälle vapaat kädet, kunhan sateenkaaria, kissoja ja muuta hauskaa on riittävästi. Yrttiaho ystävineen aikoo panna tuotemerkin töihin rakkauden ja hyvyyden puolesta. Vastaveto rasismille Yle uutisoi keskiviikkona, että Soldiers of Odin on nyt patenttija rekisterihallituksen tavaramerkkirekisteriä. Hakemus koski vaatteita ja asusteita. 6 20.5.2016 ton puheenjohtajanakin ennen muuttoaan Ruotsiin. Yhdistyksellä on huonommat mahdollisuudet saada päätöstä kumotuksi kuin elinkeinonharjoittajalla. Ranta on Facebookissa antanut ymmärtää, että valitus on tekeillä ja tuotemerkki kaapataan takaisin. Valitusaika meneillään Syksystä asti katupartiointia harjoittanut Soldiers of Odinin kannattajat ovat tuominneet Yrttiahon toiminnan muun muassa vasemmistoterrorismiksi. Tulossa on vaatebisnestä, jossa esiintyvät jo paljon julkisuutta saaneiden glitterin ja yksisarvisten lisäksi ainakin kissat, sateenkaaret, kukkaset ja paljon pinkkiä. – Yksisarvisia ja glitteriä, Yrittiaho kuvaa tulevan tuotannon luonnetta. – Välillä on ihana tehdä karnevalistisempia tempauksia vakavan politiikan ohessa. – Pari päivää mietimme, mitä ryhdymme tekemään, hän kertoo ja toteaa, että käytännön asioissa on paljon järjestämistä. Yrttiaho ystävineen pohti talvella, kun kemiläisen Mika Rannan johtama Soldiers of Odin hyväksyttiin yhdistysrekisteriin, että jos järjestäytyneelle rasistiselle toiminnalle halutaan Suomessa antaa virallisesti edellytykset, täytyy olla laillisia keinoja myös toimia sen vastustamiseksi. – En osaa tehdä vaatteita, mutta mukana on ihmisiä, jotka tuntevat tekstiilija vaatetuotantoa, hän sanoo. Patenttija rekisterihallituksen päätöksessä onkin meneillään väiteaika, jona siitä voi valittaa. Asiasta on uutisoitu Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. – Jengi on ottanut asian tosi hyvin vastaan paitsi tietysti ne, jotka eivät ole, mutta se oli arvattavissa ja vähän pointtikin tässä, Yrttiaho sanoo. Yrttiaho jätti helmikuussa hakemuksen, joka hyväksyttiin huhtikuussa. Hän on Soldiers of Odin -tuotemerkin haltija. Yrttiaho asui talven Kanadassa ja huhtikuussa tehty päätös tavoitti hänet kirjeitse vasta viime viikolla. – Jos en voisi, en olisi sitä saanut. Niinpä tuotemerkkihakemus pantiin alulle. RIIKKA YRTTIAHO on iloisella tuulella. Se yhdistää ihmisiä olemaan yhteisen asian takana. Yrttiahon Soldiers of Odin ei ole se kemiläisperäinen Soldiers of Odin, joka tunnetaan rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden kanssa flirttailevasta katupartioinnista. Yrttiahon tulkinta on, että tavaramerkkilain mukaan hän voi puuttua asiaan, jos joku luo tavaramerkin puitteissa kuvaa, joka voi vaikeuttaa tavaramerkin myyntiä tai tunnettuutta. Kissoja ja sateenkaaria Yrttiaho on kansainvälisen politiikan ja valtio-opin opiskelija. – Yritämme saada niitä mahdollisimman pian, mutta tämä tuli hieman yllättäen. Se voisi tässä mielessä rajoittaa kemiläisten hupparibisnestä. – Tässä käsittääkseni toimitaan periaatteella, että se, joka teki ensimmäisenä hakemuksen, on etulyöntiasemassa. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.fi Kannatusta on tullut ihmisiltä yli puoluerajojen. Yrttiaho on vasemmistoliiton jäsen ja toimi Kallion vasemmisSoldiers of Odin voi muuttua hyvyyden tuotemerkiksi. – Toivottavasti loppuviikosta tiedämme enemmän. Sen jälkeen Yrttiaho on ollut puhelimessa ja antanut haastatteluja. Nämä ovat ihmisiä joihin voin luottaa. Vaikka se on Yrttiahon nimissä, takana on laajempi joukko, joka muun muassa joukkorahoitti hakemuksen vaatiman 205 euroa. Yrttiaho ei niele Rannan kaavailuja sellaisinaan. – Olin yllättynyt siitä, että että asia on saanut näin positiivisen vastaanoton omien piirieni ulkopuolellakin, hän kertoo Kansan Uutisille puhelimitse Ruotsista, jossa asuu. Sitä ei vielä tiedetä, koska Soldiers of Odin -tuotteita on saatavilla. Ei vain yksisarvisia, myös kissoja ja sateenkaaria Riikka Yrttiahon ryhmän näkemys Soldiers of Odinista.. – Kannatusta on kuitenkin tullut ihmisiltä yli puoluerajojen sekä ihmisiltä ja järjestöiltä, jotka eivät toimi politiikassa. Yrttiaho toteaa myös sen vaikuttavan lopputulokseen, mikä taho tekee väiteaikana valituksen. Hän painottaa sitä, että juridisesti hänellä ei ollut mitään estettä hakea tuotemerkkiä nimiinsä
Työttömät vaativat ratkaisuja Yleisö hakee hernekeittoa ja jonottaa makkaroita. Suhtaudummeko me oikeasti positiivisesti väistämättömään (= kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin, hiilineutraaliin yhteiskuntaan, yhä kansainvälisempään maailmaan), vai onko Suomen virallinen linja yleinen nihkeily. Ääni työttömälle -kampanjan järjestävät SAK, Työttömien ayjäsenten tukiyhdistys TATSI ja Työttömien Valtakunnallisen Yhteisjärjestö TVY. Vartiainen vastaa, että huutajan ammattiliitto. Ulkokultaisuus ei kanna pitkälle. Miksi me emme nosta esiin enemmän onnistumisia, optimismia, tulevaisuususkoa. Usko uudenlaisiin ratkaisuihin on vahvaa eikä jää puheen tasolle. Tiivistä sanottavasi yhteen A-neloseen, ole visuaalinen. Muista, että mikään ei myy paremmin kuin vilpitön innostus! Tätä me nyt olemme ”vaikuttajaviestintää” harjoittaville jankuttaneet. Vartiainen väittää, että Modig olisi . Vasemmistopoliitikkoa hieman hymyilyttää, että suomalainen vientiteollisuus, viestintäkonsultit ja jopa EK tuntuvat tosiaan tarvitsevan valmennusta vasemmalta. Kyllikin konttorissa on viime aikoina harrastettu hieman yllättävää sivutointa. UP/Birgitta Suorsa ”Pitäisi työttömälläkin olla jokin oikeus, ettei mihin tahansa tarvitse suostua.” Kansanedustajat Silvia Modig ja Juhana Vartiainen sanailivat tiukasti työttömien tukitoimista. Vartiainen esittää, että palkankorotuksista tulisi pitäytyä, kunnes työttömyysaste on vain viisi prosenttia. – SAK ja EK estävät työllisyyden nousun. Pelko ja pelottelu ovat vielä huonompi strategia. Pitäisi työttömälläkin olla jokin oikeus, ettei mihin tahansa tarvitse suostua. UP/BIRGITTA SUORSA. – Yhä useampi syrjäytyy johtuen kurjennuksista. hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta THL:N TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Minna Salmi pitää hallituksen uutta tasa-arvo-ohjelmaa historiallisena. Yleisö eli mukana parivaljakon kiivaassa sanailussa. Modig muistuttaa omasta työpaja-historiastaan. tusta pitämään huolta koulutuksesta ja työttömyysturvasta. Ratkaisuille on aina tilausta. Vartiaisen mielestä työllistämisvarat tulisi osoittaa suoraan yrityksille. Selvää vastausta ei tule, mutta lopulta Vartiainen muistuttaa sosiaalituista. Kuka ostaa uusia, innovatiivisia tuotteita tuomiopäivän profeetalta. ”Työehtoihin vain minimipalkka” Kokoomuksen Vartiainen moitti miltei jokaisen puheenvuoronsa lopussa SAK:ta. Parasta vierailuissani Vaasassa, Kotkassa ja Lappeenrannassa on ollut alueiden vilpitön innostus: kiertotalouden mahdollisuuksiin ja energiasektorin murrokseen on aidosti tartuttu. Saman tien nuori mies huutaa yleisöstä: – Kuka on vaatinut palkankorotuksia. Hänen mukaansa nyt katkaistiin pitkä perhepolitiikan linja, joka sai alkunsa 1960-luvun tasa-arvoliikkeestä ja konkretisoitui hallitusohjelmissa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa 1990-luvun alusta lähtien. KU:N ARKISTO Työttömien tukitoimista repesi tiukka ottelu TYÖTTÖMIEN TUKITOIMET ja työnvälitys saivat aikaan tiukan sanailun tiistaina Helsingin Narinkkatorilla, kun kansanedustajat Silvia Modig (vas.) ja Juhana Vartiainen (kok.) pääsivät vastaamaan työttömien lähettämiin kysymyksiin Ääni työttömälle -kampanjan avajaistilaisuudessa. Kampanjalla halutaan tuoda työttömien mielipiteet esille ja antaa heille kasvot. Mihin meidän valtakunnallisessa keskustelussamme jäävät ne ilonpilkahdukset, joita useammallakin alalla kuplii lupaavasti. Modig kehottaa halliKokoomuksen Juhana Vartiainen syytti ay-liikettä työttömyydestä. Jospa tarjoaisimme maailmalle madonlukujen ja marinan sijaan niitä. ”Ensimmäistä kertaa tasa-arvo-ohjelmien parikymmenvuotisessa historiassa ohjelmassa ei ole suunnitelmia kehittää perhevapaita ja edistää sukupuolten tasaarvoa lisäämällä isien vanhempainvapaan käyttöä”, Salmi kirjoittaa THL:n blogissa. Liian moni lobbari tulee Brysseliinkin aivan liian yleisellä ja löysällä agendalla. Jos ei ole mitään uutta tai ajankohtaista kerrottavaa, älä hukkaa päättäjän aikaa yleiseen lätinään. 7 20.5.2016 vastaus. Häneltä kysytään, kuinka pienipalkkaiset selviäisivät hinnannousuista. – Kouluaikana olin yli vuoden työssä. Parhaat lobbarit osaavat asiansa, mutta tunnistavat myös käsiteltävänä olevien asioiden ristiriidat ja ovat valmiita avoimeen keskusteluun. Naisasialiitto Unioni Facebookissa 16.6. Mutta kai se on niin, että kun miesten kesken käydyissä hallitusneuvotteluissa ei asiasta ole sovittu, niin vaikea sitä on nyt enää ruveta muuttamaan. Koska suomalainen ei osaa myydä osaamistaan. Apea, ankea ilmapiiri sävyttää jo kansainvälistäkin kanssakäymistämme. Miksi. Työehtosopimuksissa tulisi hänen mukaansa sopia vain minimipalkoista. Olen hakenut kahdeksaan eri paikkaan, eläinkaupasta varastoihin ja sähköasentajaksi. MOLEMMAT TARTTUVAT O len viime aikoina saanut ilon kiertää kotimaata energiaaiheen tiimoilta. Yleisö osallistui keskusteluun äänekkäin huudoin. Aina kun työttömyys hieman putoaa, ay-liike vaatii isoja palkankorotuksia. Välillä saivat huutia muutkin. Siellä täällä yleisö puistelee päätään. Tämä onkin Suomelle todellinen haaste: olemmeko me maailman muutoksesta aidosti innostuneita. – Ei ole, kuuluu paheksuva Mietityttää kyllä kovasti miksi kokoomuksen ja keskustan miesministereillä ei ole perussuomalaiseen perhepolitiikkaan mitään sanottavaa. Kontrasti yleiseen ilmapiiriin on silmiinpistävä. Yleisö remahtaa nauruun. Milloin mikäkin vientisektori on mahdollisesti romahtamassa ja kansantalouden tuho odottaa aina aivan nurkan takana. – Työllistämistoimet eivät ole ratkaisu työttömyyteen, Vartiainen sanoo. Tammikuussa sähköasentajaksi valmistunut Anni Ursin käy hakemassa ruokakassin. merja.kyllonen@europarl.europa.eu INNOSTUS VAI LAMAANNUS. Maakunnissa on tekemisen meininki. ksuna ja kyvykkäänä ihmisenä selvinnyt ilman työpajatoimintaakin. ku TASA-ARVO-OHJELMASSA EI PERHEVAPAITA Merja Kyllönen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Kyllikin konttorissa onkin viime aikoina harrastettu hieman yllättävää sivutointa: suomalaisten lobbareiden valmentamista parempiin suorituksiin. Nyt työkkäristä tuli kolme pakkopaikkaa. Yleisö kannustaa Modigia kovaäänisesti. Jokainen tarvitsee hänestä uuden mahdollisuuden
Pääministeri Juha Sipilää (kesk.) ei pidetä Ylen ystävänä eikä myöskään liikenneja viestintäministeri Anne Berneriä (kesk.), jonka asettama professori Anssi Vanjoen vetämä työryhmä esitti joulukuussa Ylen sisällön tuottamisen rajoittamista sekä valvonnan ja säätelyn lisäämistä. Edellinen hallitus satsasi rahaa median kehittämiseen – onnistumatta siinä. On mahdollista, että hallitus karsii Vanjoen työryhmän esityksen mukaan tehtäviä ja tekee leikkauksia raYLEN JA kaupallisen median taistelussa häviävät molemmat. Yle mielletään markkinahäiriköksi Yleä voi verrata Postiin. Satosen mukaan on tarpeen linjata, pitääkö Ylen olla kattava vai yhteiskunnallinen. Suora tuki kaupalliselle medialle ei ole sen sijaan mahdollista. Tämä nostatti myrskyn, sillä Ylestä on totuttu tekemään päätökset parlamentaarisesti. Digitaalisten sisältöjen arvonlisävero tulee laskea 10 prosenttiin Vanjoen ehdotusten mukaan. Taistelu syö Yleä ja kaupallista mediaa ja osa viedään pörssiin. 8 Päinvastoin on havaittu yleisradioyhtiöiden toimivan hyvinä kirittäjinä ja kehittäjinä. Yleisradion tulevaisuus on nyt hallituksen käsissä. Hallitus siirtää Postin kehitysyhtiöön, ja mahdollisesti se pilkotaan Yleisradio, kaupallinen media ja hallitus ovat vastakkain. Yle on kehittänyt monipuolisesti toimintaansa aivan kuten Postikin. Molempien toimintaa halutaan rajoittaa vedoten markkinoihin ja kilpailuun. Hallituksen piiristä tulee kritiikkiä Ylen kalleudesta ja tehottomuudesta. Roolia tulisi vahvistaa indietuotannon kanavana. Ylen mahdollisuudet tarjota vaihtoehtoista sisältöä kaupalliselle medialle tulee turvata. Maakuntalehtien verkkolehtien pahimmat kilpailijat ovat Iltasanomat ja Iltalehti. Isot mediatalot näkevät Ylen syövän niiden elintilaa etenkin verkossa. Isot mediatalot pitävät verorahoitteista Yleä markkinahäirikkönä. hoitukseen. Miten käy Ylen. Tässä haukutaan väärää puuta. Ylen mahdollisuudet tarjota vaihtoehtoista sisältöä kaupalliselle me-dialle tulee turvata. Tämä ei lupaa hyvää Ylelle. EU:n kilpailudirektiiveihin vedoten ajettiin puoluelehtien lehdistötuki jo vuosia sitten alas. Mediatalot ovat ottaneet etenkin Yle Areenan hampaisiinsa. 20.5.2016 KLASSIKKO! Heikki Waris: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle Tilaa: kirjamyynti@kansanuutiset.?, tai soita 09-759 60 1 26 € Into + postikulut @k . Ehdot olivat niin kovat, ettei siitä perinteinen media hyötynyt mitään. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi Tutkimustieto tai kokemukset muista maista eivät tue sitä, että yleisradiotoiminnan rajoittaminen elvyttäisi mediamarkkinoita. Mediamarkkinat eivät hyödy ajamalla Yleä marginaaliin. Satosen työryhmän tuloksena laiha sopukin on parempi kuin lihava riita mediamarkkinoilla. Juhannuksen aikaan nähdään taas vääntö Ylen rahoista ja toiminnasta. On heitelty jopa 100 miljoonan leikkausta eli viidennestä. Myös levikkitulot ovat laskeneet lukijoiden siirryttyä verkkoon. Se otti aikalisän, sillä alun perin linjausten piti tulla toukokuun loppuun mennessä. Näihin verrattuna Ylellä on kävijöitä vain murto-osa. Satosen työryhmän linjaukset ovat vielä levällään. Arto Satosen (kok.) vetämä parlamentaarinen työryhmä linjaa Ylen kohtalon juhannukseen mennessä. Tätä ei tarvitse tehdä kaupallisen median kustannuksella. Jotkin mediatalot tosin näyttävät vahvistavan myös verkkotulostaan. Postia kohtaan paineet tulevat yksityisistä jakeluyrityksistä, jotka halajavat Postin markkinoita ja infraa käyttöönsä. Kansainväliset yhtiöt Google ja Facebook ovat syöneet printtimedian elintärkeitä mainosmarkkinoita. Kompromissi saattaa olla, että Ylen resursseja leikataan ja tehtäviin ei kosketa. Hallitus perkaa Ylen rahoitusta, tehtäviä ja toimintaa. Tutkimustieto tai kokemukset muista maista eivät tue, että yleisradiotoiminnan rajoittaminen elvyttäisi mediamarkkinoita. Esimakua tulevasta saatiin hallituksen tuotua yllättäen viime lokakuussa Yle-veron indeksijäädytyksen eduskuntaan. Molemmilla on yhteiskunnallisia velvoitteita, Postilla on jakeluvelvoite ja Ylellä laissa määritelty julkinen palvelutehtävä. Sitäkin tarvitaan. Vasemmistoliitosta työryhmään kuuluu Matti Semi. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. Lehtien jakelu on 80-luvun tasolla. Parempi laiha sopu kuin lihava riita Sisältöjen tuottajana ja välittäjänä Ylellä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli, josta tulee pitää kiinni. Yksi suurimmista kipupisteistä mediataloille on verkon ansaintalogiikka, joka ei vastaa sisällön tuotannon ja käytön kustannuksia
Pääelinkeinot kalankasvatus ja kalastus elättävät arviolta 80 prosenttia asukkaista. Samalla toivotaan selvyyttä muihin viime aikojen outoihin ilmiöihin, kuten satojen valaiden rantautumiseen sekä jättiläiskalmarien ja sardiinien joukkokuolemiin alueella. Rannikolta on löytynyt massoittain kuolleita simpukoita, mikä sai viranomaiset kieltämään niiden pyynnin tuhannen kilometrin kaistaleella. Varajärvi ilmoitti jo viime vuonna, että ei halua jatkaa puoluesihteerinä. Tavoitteina ovat muun muassa kasvuedellytysten luominen ja yhteistyön kehittäminen. Heidän 28-kohtainen vaatimuslistansa sisältää 2 400 euron korvauksen, velkojen mitätöinnin ja Chiloén julistamisen osin katastro. Hän ministeriaitiosta ensin heittää herjoja sinne tänne ja luikkii sen jälkeen karkuun keskustelua. – Saarelaiset ovat viime vuosina nähneet lohenkasvatuksen nousun, mutta eivät ole siitä juuri kostuneet. Kalastaja Villarroel uskoo, että lohentuotanto on järkyttänyt luonnon tasapainoa niin, että leväongelma paisui näin pahaksi. Myyteistään kuuluisa Chiloé on keskus saaristossa, jossa asuu kaikkiaan noin 168 000 ihmistä. Syyllisiä etsitään Tutkijat epäilevät myrkkylevän liittyvän ilmastonmuutoksen aiheuttamaan veden lämpenemiseen, jota meneillään oleva El Niño -ilmiö voimistaa. Toimeentulonsa menettäneet pienkalastajat nousivat vastarintaan. IPS/Orlandi Miles, Marianela Jarroud Lohentuotannon epäillään järkyttäneen luonnon tasapainoa. Tukimielenosoitukset levisivät Santiagoon ja muihin kaupunkeihin. Hän perusteli asiaa sillä, että haluaa viettää enemmän aikaa kotona esikoisensa synnyttyä eikä se onnistuisi nykyisessä tehtävässä. Chilen etelärannikolle punaiset leväkukinnot ilmaantuivat helmikuussa, ja ilmiö paisui huippuunsa huhtikuussa. Kalastajat pystyttivät toukokuun alussa tiesulkuja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Chilen valtio on käynnistänyt tutkimukset punaisen vuoroveden aiheuttajasta. Epäilyjä vahvistaa se, että kalankasvattamot heittivät mereen lähes 5 000 tonnia edellisen myrkkylevän tappamaa lohta. Ministeri Soinista tulee mieleen Asterix-sarjakuvan hahmo riidankylväjä. Kamppailu elinehdoista Simpukanpyyntikiellosta paisunut selkkaus on nostanut päivänvaloon saariston ongelmat, jotka liittyvät teollisen kalankasvatuksen ja -pyynnin yleistymiseen, antropologi Juan Carlos Skewes sanoo. Tornionlaakson Neuvosto on Suomen ja Ruotsin Tornionlaakson kuntien ja niiden norjalaisten naapurikuntien yhteinen edunvalvontajärjestö, joka perustettiin 1987. Chilen etelärannikolla sijaitsevan Chiloén saaren asukkaat sulkivat mantereelle vievän päätien protestiksi simpukanpyyntikiellolle ja elinehtojensa heikkenemiselle. Normaali elämä saarilla vaikeutui, mutta tuhannet asukkaat lähtivät mukaan protesteihin parempien elinehtojen puolesta. ku VARAJÄRVI TORNIONLAAKSOON Myrkkylevä nostatti kansanliikkeen Chilessä MYRKKYLEVIEN VUOKSI annettu simpukanpyyntikielto nostatti Chilen eteläosissa kansanliikkeen, jonka protestit ovat levinneet pääkaupunkiin asti. Levien värin mukaan nimensä saanut ”punainen vuorovesi” on tunnettu ilmiö maailman merillä, vaikka sen aiheuttajasta ei ole täyttä selvyyttä. alueeksi. IPS/PILAR PEZOA KU:N ARKISTO Beckerintie 10 Helsinki p. 09 4366 320. Pyyntikielto koettelee alueella noin 5 500:aa kalastajaa. Listalla ovat Santiago Etelän kalastajat syyttävät lohikasvattamoja ja vaativat parempia elinehtoja. Se tekee työtä pohjoismaisen raja-alueen hyväksi. 9 20.5.2016 myös oikeus alueen luonnonvaroihin, polttoaineen hinnan alennus, alueellinen minimipalkka, julkinen terveydenhuolto kaikille ja yliopiston perustaminen. Chilen hallituksen tarjous tuhannen euron korvauksesta ja ruokakorista ei kelvannut kalastajille. Paavo Arhinmäki eduskunnassa 17.5. Lohenkasvattajien yhdistys SalmónChile torjuu syytökset ja vetoaa siihen, että myrkkylevää on esiintynyt ennenkin, joskin nykyistä vähemmän. VASEMMISTOLIITON PUOLUESIHTEERI Marko Varajärvi siirtyy Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtajaksi. Santiagon Diego Portalesin yliopiston tutkija Enrique Calfucura pitää mahdollisena, että lohikasvattamojen fosfori-, nitraattija muut päästöt kiihdyttävät levien kasvua. – Olen syntynyt Chiloén saarella, isäni ja isoisäni olivat myös kalastajia, eikä punainen vuorovesi ole aiemmin aiheuttanut meille ongelmia, pienkalastajien yhdistyksen puheenjohtaja Carlos Villarroel kertoo
Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto kokoontuu maanantaina 23.5.2016 klo 13.00 Rantasipi Tropiclandiassa, Lemmenpolku 3, Vaasa. Kokouksessa käsitellään mm. 10 20.5.2016 tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. vuoden 2015 tilinpäätöstä ja valitaan maakuntajohtaja. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä 17.6.2016 klo 8.30?16.00 Pohjanmaan liitossa, Hietasaarenkatu 6, Vaasa. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9–16. Vaasassa 13.5.2016 Miapetra Kumpula-Natri Maakuntavaltuuston puheenjohtaja
Sirpa opiskeli Sirola-opistossa 60-luvun lopulla ja lähti sen jälkeen opiskelemaan Tampereen yliopistoon. Toiminta johti pro. Lastenkulttuuri, kulttuurijärjestöjen toiminnan tukeminen ja lähiöiden kulttuuritarjonnan kehittäminen olivat keskeisiä tehtäviä. Hän toimi kaupungin kulttuurisihteerinä vuoteen 1986 saakka. Lehtisen poliittisen toiminnan mottona oli ”edustaa aina työväkeä ja olla sellaisten ehdotusten takana, jotka auttavat vähävaraisten ihmisten asemaa ja oikeutta”. Rakennustyöt Lehtinen aloitti sodan jälkeen kiertäen työmaita Turussa ja lähiympäristössä aina . 9. Saman vuoden lopulla hänet komennettiin rintamalle. Hän osasi ottaa huomioon vapaaehtoiset, kannustaa ja tukea heitä tehtävässään. Lehikoinen) menehtyi 4. PALJONKO IHMINEN MAKSAA?. 11 20.5.2016 Jaakko Lehtinen TURUN PAATTISILLA koko elämänsä asuneen ayja työväenliikkeen veteraanin, betonimies Jaakko Lehtisen matka on päättynyt. Hän syntyi kahdeksanlapsisen perheen kolmanneksi nuorimpana 14.9.1923 ja menehtyi Turussa 20.4.2016 lyhyen sairauden jälkeen. Moni köyhä mapucheperhe on saanut yhteistyöprojektin kautta toivon elämäänsä. Järjestötoiminnan lisäksi matkailu oli Jaakko ja Soile Lehtisen yhteinen harrastus, joka jatkui aina siihen saakka, kunnes liikuntavaikeudet sen Jaakolta estivät. Pekka Kuosmanen Raimo Huhtanen lapsia ja perheitä tarjoamalla heille uusia mahdollisuuksia. Samalla, kun taloutta laitettiin kuntoon, aloitettiin voimakas toiminnan kehittäminen. Valtuutettuna hänelle lasten ja perheiden asiat olivat etusijalla. Järjestö lähti myös rohkeasti etsimään lähiöiden syrjäytyneitä vuoteen 1985 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. loitumiseen tämän ryhmän puolustamisessa ja palvelujen järjestämisessä. Ryhmä otti nimen Sissiteatteri. Sirpa antoi kaikkensa lasten suojelutyölle ja sen kehittämiselle. Parasta Lapsille ry:n toiminnanjohtajana hän oli 25 vuotta. Hän oli 65-vuotias ja syntynyt 1. Hän on ollut valtakunnallisesti arvostettu ja palkittu. 1950 Asikkalassa. Turun valtuustoon hänet valittiin vuonna 1976 ainoana paattislaisena. Tärkeää oli Chilen vähemmistökansan, mapuchejen asia, erityisesti Mapuche –lapset. Myös monen muunkin järjestön luottamustehtävissä hän oli mukana. Sirpaa jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset perheineen, sukulaiset sekä laaja ystäväjoukko. Aloittaessaan toiminnanjohtajana järjestössä elettiin taloudellisesti vaikeaa vaihetta. Monet toverit sekä laaja ystäväjoukko jäävät kaipaamaan Jaakkoa. Ystävät ja kollegat muistavat Sirpan ystävällisenä ja iloisena persoonana, joka oli omistautunut asialleen. Sirpa oli Vantaan kaupunginvaltuutettuna kaksi kautta. Jäädessään eläkkeelle tammikuussa 2015 Sirpa kirjoitti jäähyväisviestissään järjestöväelle siitä, mitä hän aikoo tehdä eläkkeellä: ”JK. Lehtinen ehti istua 15 vuotta Paattisten valtuustossa ennen sen liittämistä Turkuun. Kunnallispoliittinen ura kesti valtuustossa 12 vuotta ja rakennuslautakunnassa yli 10 vuotta. KUOLLEITA Sirpa Kerman SIRPA KERMAN (os. Myös marjastusta ja sienestystä hän harrasti niin kauan kuin kykeni metsään lähtemään. Myöhemmin autoliikkeessä juoksupoikana ollessaan hän haaveili automaalarin opista, mutta haaveet kariutuivat kun talvisota alkoi. Ajan hengen mukaisesti Sirpa ja muut Sirolasta tulleet hakeutuivat nopeasti TOS:n ja SDNL:n lauluhaluisten opiskelijoiden ja nuorisoliittolaisten joukkoon. Jos haluatte tietää, mitä nyt seuraa, niin luultavasti enemmän lauluja, kirjoittamista ja joulukuussa 2014 syntyneiden vauvojen kasvun ihmettelyä.” Suunnitelmaansa hän ehti toteuttaa vain hetken. Me hiljennymme kunnioittamaan muistoasi vaimosi, lastesi, lastenlastesi, lastenlastenlastesi sekä muiden läheistesi kanssa. Koska perhe oli suuri, joutui Jaakkokin jo lapsena hankkimaan oman osansa elannosta myymällä torilla poimimiaan marjoja ja sieniä. Armeijaan Lehtinen kutsuttiin alkuvuodesta 1942. Valmistuttuaan sosionomiksi Sirpa muutti perheineen Vantaalle 1979. Lähes kolmen vuoden palveluksen jälkeen hänet kotiutettiin. Sirpan laulamisen ja musiikin lahja oli merkittävä osa Parasta Lapsille – järjestön juhlia ja tapahtumia. Hän toimi 13 vuotta Rakennusliiton hallituksessa. Siitä vaiheesta kertovat vakiintuneet toimintamuodot: viikonlopputoiminta, monikulttuurinen toiminta, kerhoja vapaaehtoistoiminta. Se piti yllä työväen lauluperinnettä. 2016 Helsingissä yllättäen ilmenneeseen vakavaan sairauteen. Ville Liimatainen Kalevi Leppänen Emmu Vehkala Eija Ahola Kirjoittajat ovat Sirpa Kermanin ystäviä ja poika. Sirpan aikana järjestössä voimistui työ ”maailman lasten” hyväksi. 5
Kunta on saanut tukea Mardinilta, Diyarbakirilta, Kiziltepeltä ja muilta kurdikaupungeilta, jotka ovat tarjonneet kykynsä mukaan korjaustarvikkeita ja insinöörejä, jotta korjaukset voitaisiin aloittaa. Kun poliisi palaa mukanaan kaikkien miesten henkilökortit, Mehmet yrittää pitää ilmeensä neutraalina, mutta ei malta olla polkematta maata kärsimättömänä. Poliisit pystyttävät tarkastuspisteitä kaupungin reunalla, keskellä vihreää niittyä, jossa kurdipaimenten lampaat laiduntavat. Leila tarkastelee keittiölleen aiheutunutta vahinkoa. Sähköt oli katkaistu, kukaan ei saanut poistua kotoaan, kaduilla liikkujat ammuttiin terroristeina. Armeija on takavarikoinut kunnan rakennusajoneuvot ja hallinnoi pääsyä tuhoutuneille alueille. Leilan talo tuhoutui Turkin armeijan ja Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) nuorisosiiven YPS:n välisissä taisteluissa tänä talvena. Arslan kertoo, että kerättyjä tarvikkeita ei kuitenkaan ole voitu viedä alueelle. Pian kunnassa kuultiin, että valtio oli käynnistänyt tarjouskilpailun viemäriverkoston korjaamisesta. Monet työskentelevät kuorma-autonkuljettajina ajaen Turkin ja Pohjois-Irakin kurdien autonomisen alueen välillä. Näin on käynyt monelle kaakkoisturkkilaisen Idilin kaupungin asukkaalle. Turkin armeija tuhosi taloja jopa tykistötulella.. – Emme koskaan tiedä, mitä he aikovat tehdä, selittää parikymppinen Bayram annettuaan henkilökorttinsa poliisille. – He eivät kiinnitä meihin mitään huomiota, Arslan kommentoi. Kunta vastaa vain kiireisimpiin tarpeisiin, muun muassa korjaamalla viemäriverkoston. Kuin 1990-luvulla Idilin kaduilla näkyy hyvin vähän miehiä. – Viranomaiset käskivät meidät antamaan tarvikkeet heille, että he voisivat antaa ne asukkaille, hän selittää. Tällä kertaa kukaan ei joutunut vaikeuksiin. Kevlariin pukeutuneet poliisit, pistooli käden ulottuvilla, tarkistavat kaikkien henkilöllisyyspaperit ja kirjaavat kaikkien miesten tiedot. – Kaksisataa rakennusta on tuhoutunut kokonaan, ja sadat muut rakennukset ovat vahingoittuneet osittain, hän sanoo. Idil Kaakkoisturkkilainen Idilin kaupunki on yksi taistelujen jalkoihin jääneistä. Ulkonaliikkumiskielto on yhä voimassa iltayhdeksän jälkeen. ”Valtio ei piittaa” Paikallisilla viranomaisilla ei ole juurikaan mahdollisuutta hallita kaupungin tapahtumia. Kunnan hallinto kieltäytyi. Kunta ja sen asukkaat ovat tietämättömiä jälleenrakennustyöstä. Idiliin matkustavien bussien matkustajat ovat hermostuneita. – Meidät saatetaan tarkastaa monta kertaa päivässä, he voivat tehdä sen milloin ja missä vain, hän sanoo. – Sotilaita on kaupungissa neljä tai viisi kertaa enemmän kuin ennen taisteluja, kertoo Mehdi Arslan, kurdimyönteistä HDP-puoluetta edustava kaupungin toinen pormestari. Se oli saanut vaaleissa 87 prosentin kannatuksen ja koki näin ollen olevansa kansan valtuuttamana vastuussa jälleenrakennustyöstä. – Ulkonaliikkumiskiellon sanotaan olevan ohi, mutta se ei ole totta, vakuuttaa tämä 30-vuotias kurdinainen. – Kukaan viranomainen ei ottanut yhteyttä meihin, emmekä saaneet vastausta, kun yritimme varata ajan [Sirnakin provinssin, johon Idil kuuluu] kuvernööriltä, Arslan sanoo. Neljänkymmenen päivän ajan Idil eli ulkonaliikkumiskiellon alaisena. Kunnanvirasto on siirretty kunnalliseen kulttuurikeskukseen, jonka eteen poliisit ovat asettaneet vesitykkejä estääkseen kansaa kokoontumasta paikalle. Arslan kuvailee tuhoja kahdessa taisteluiden jalkoihin jääneessä kaupunginosassa. – Rauniot ovat yhä maassa, eikä valtio anna meidän työskennellä alueella. Asiasta liikkuu huhuja, mutta mitään virallista tietoa jälleenrakennuksesta ei ole annettu. – Vaikka he tuhoaisivat taloni kymmenen kertaa, korjaan sen. Kun väkivaltaa paenneet asukkaat palasivat, he löysivät kotinsa pahasti vaurioituneina tai maan tasalle palaneina. Väsyneet asukkaat tuntevat elävänsä yhä miehityshallinnon alaisena. Miehityksen alla Kuukausi ulkonaliikkumiskiellon päättymisen jälkeen jännitystä on yhä ilmassa. – Joskus tuntuu, ettei kadulla uskalla katsoa suoraan eteensä, lisää Leila. Kaduilla sotilaat partioivat taisteluvarusteissa Turkin lippua kantavien panssarivaunujen ympärillä ja siviiliasuiset poliisit tarkkailevat kaikkea liikennettä. – He pidättävät ihmisiä satunnaisesti, siinä ei ole enää mitään sääntöjä, hän jatkaa. Tarvittaessa pystytän vaikka teltan tälle paikalle. En lähde kodistani, hän sanoo uupuneena. TEKSTI JÉRÉMIE BERLIOUX KUVAT ÖNDER UYGAR SIMSEK Viranomaiset pidättivät meidät ja karkottivat kaupungista. 12 20.5.2016 > L eilan mukaan Idilin saarto on yhä käynnissä. SOTA JÄTTÄNYT JÄLKEENSÄ RAUNIOITA KURDIALUEELLA Paremmista ajoista muistuttavia valokuvia Idilin raunioissa
Hän vakuuttaa pysyvänsä kodissaan ja rakentavansa sen uudestaan.. 13 20.5.2016 Kaksisataa rakennusta on Idilissä tuhoutunut kokonaan ja sadat muut vahingoittuneet osittain. Leila tuhotun talonsa keittiössä
Me emme anna näiden ihmisten tehdä voittoa meidän kustannuksellamme. Hänen mielestään tällainen toiminta näyttää siltä, että täällä on tapahtunut pahoja asioita. Teen mitä vain rauhan vuoksi. Maaliskuun puolivälissä Cemil Bayik, yksi kurdiliikkeen korkeimman poliittisen elimen, Kurdiyhteisöjen liiton (KCK, Group of Kurdish Communities) johtohahmoista sanoi The Times -lehden haastattelussa: ”Tahdomme poistaa Erdo?anin ja AKP:n vallasta. Kevään tultua PKK on ollut aktiivisempi ja tekee iskuja armeijan tukikohtia ja saattueita vastaan. Ympäri KaakkoisTurkkia ihmiset pelkäävät karkotusta kotoaan. Puolueen toista puheenjohtajaa Selahattin Demirtasia vastaan on käynnistetty tutkinta, koska häntä syytetään Turkin kansan loukkaamisesta ja propagandan tuottamisesta terroristijärjestölle (PKK on luokiteltu terroristijärjestöksi Turkissa, EU:ssa ja Yhdysvalloissa). Ömer Önenin mukaan tapahtumat muistuttavat 1990-lukua. Hänen miehensä perhe tukee häntä ja hänen 7-vuotiasta poikaansa. He sanoivat, että tarvitsemme luvan kuvernööriltä, vaikka meillä on lehdistökortit. Leila uskoo, että rauhanneuvottelut jatkuvat ennen pitkää. Nyt kaikki on raunioina. Univormulla ei ole väliä, jokainen kuolema on surullinen, hän sanoo. – Jokainen kuolema sattuu meihin paljon. Asukkaiden ajatellaan olevan hyvin lähellä kurdien kansanliikettä, ja HDP:llä on siellä vahva kannatus. – Me emme aio lähteä talostamme ja maaltamme. Jälleenrakennuksesta on vain huhuja. – Täällä kuolleiden ihmisten kuolemat jäävät turhiksi, koska lopulta neuvotteluihin palataan, hän sanoo pettyneenä. Hyökkäys HDP:tä vastaan Kesäkuussa 2015 HDP sai 13 prosenttia äänistä parlamenttivaaleissa, joissa Turkkia hallitseva AKP menetti enemmistönsä. Tähän mennessä hallitus on asettanut yli 65 ulkonaliikkumiskieltoa ”turvatakseen” alueet, joille kurdisoturit ovat linnoittautuneet. Sodan uuvuttamat – Tilanne on hyvin jännittynyt, sanoi eräs armeijan edustaja meille pidätyksen aikana. – Sota ei ole ohi. Kaksitoista päivää sen jälkeen kun Mahmut ja kaksi hänen kollegaansa olivat saapuneet Idiliin, poliisit tulivat hakemaan heidät ”rutiinitarkastukseen”. Toukokuun 5. Kurditoimittajien kohtalo on pahempi. Meidät karkotettiin myöhemmin kaupungista. päivänä Turkin parlamentin perustuslakivaliokunta äänesti HDP:n edustajien syytesuojan poistamisen puolesta. 27-vuotias kuuden lapsen äiti Susan pyrkii epätoivoisena tulemaan toimeen yksin tässä vaikeassa tilanteessa. Sodan takia Leilan mies siirrettiin Rizeen, Mustanmeren rannalle. – Nuoret puolustivat mieluummin kortteliaan kuin menivät vankilaan, selittää Harun Ercan, joka vastaa Diyarbakirin kaupungin kansainvälisistä suhteista. 14 20.5.2016 Turkin valtio sulki rajan usean viikon ajaksi viime talvena, kun taisteluja käytiin rajan tuntumassa, Silopin ja Cizren kaupungeissa. Kon. Taistelualueella sota laajenee. – He pitivät meitä poliisiasemalla kaksi päivää. Paikallisille tästä koitui merkittävää taloudellista haittaa. Hänen miehensä sai elinikäisen tuomion Sirnakin vankilassa (50 kilometrin päässä Idilistä) poliittisen toimintansa takia vuonna 2009. Idilissä tuhoutuneen kahden kaupunginosan asukkaat ovat enimmäkseen niitä, joiden kylät poltettiin. International Crisis Group -järjestön mukaan 250 siviiliä on kuollut ja yli 300 000 joutunut pakenemaan. Hänen miehensä, joka on kuorma-autonkuljettaja, on ainoa työllistetty henkilö perheessä, eikä ehdi olla usein kotona. ikti on vaikuttanut yli 1,5 miljoonan asukkaan elämään Human Rights Association -järjestön Turkin osaston mukaan. > Susan yrittää tulla toimeen kuuden lapsensa kanssa. He eivät ole vielä maksaneet asuntolainaa, jonka ottivat rakentaakseen kotinsa, ja rahat riittävät tuskin elämiseen. Mahmutin mukaan Turkin valtamedia voi, AKP:n ohjaamana, helposti työskennellä alueella. Tämä massiivinen hyökkäys huononsi kurdialueiden jännittynyttä tilannetta, ja aktivistit julistivat moniin kurdikaupunkien kaupunginosiin ”demokraattisen itsemääräämisoikeuden”. Valiokunnan äänestyksen jälkeen Demirtas tuomitsi yrityksen karkottaa kurdit Turkin politiikasta ja varoitti, että ”kansalaiset ovat parlamenttien perusta ja voivat halutessaan perustaa useita parlamentteja”. Näin he pelottelevat toimittajia ja kätkevät tekonsa, Mahmut sanoo. – He kertoivat hänelle, ettei häntä olisi hakattu, jos hän ei olisi majoittanut meitä, hän sanoo. – Jälleenrakennuksesta on vain huhuja, Leila toteaa. Välitimme vain siitä, että tekisimme kauniita asioita. Virallisissa lähteissä mainitaan yli neljänsadan armeijan jäsenen kuolleen kesäkuun jälkeen, ja arviot kurditaistelijoiden tappioista vaihtelevat lähteestä riippuen muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen. – Joskus sotilaat ampuvat kolme luotia, kun yksi riittäisi, hän sanoo. Turkista ei koskaan tule demokraattista valtiota, jos Erdo?ania ja AKP:ta ei kaadeta.” Idilissä Arslan tahtoo pysyä optimistisena. – Kun hän oli täällä, saatoin käydä hänen luonaan kerran kuussa. Toivomme, että tulevaisuudessa olisi vakautta rauhan rakentamiselle. Ympäri Kaakkois-Turkkia ihmiset pelkäävät, että hallitus aikoo sodan varjolla karkottaa heidät kotoaan. Se on laitonta, hän kertoo. – Armeija poltti kolme tuhatta kylää pakottaen asukkaat lähtemään ja vangitsivat tuhansia ihmisiä estääkseen tuen paikallisille taistelijoille, hän sanoo. – Vuosi sitten oli vielä hyvä. Nyt HDP on romahduksen partaalla. Poliisiasemalla Sirnakin provinssin korkeassa asemassa oleva viranomainen väitti, että työskentelimme laittomasti ja uhkasi vangita meidät, jos meidät nähtäisiin vielä alueella. Presidentti Recep Tayyip Erdo?an on julistanut toistuvasti, että sota jatkuu, kunnes Turkissa ei enää ole terroristeja. Nyt en tiedä, voinko nähdä häntä edes kerran vuodessa, koska minulla ei ole varaa matkustaa Rizeen, Leila sanoo. Mahmutin mukaan pidätyksen aikana poliisit heittivät heidän isäntänsä lattialle ja hakkasivat hänet heidän edessään. Vaikka he päästäisivätkin hänet menemään, seuraavalla kadulla sama tapahtuu uudestaan. Armeija pidätti minut ja kuvaajan tehdessämme juttua Idilin tuhoutuneista kaupunginosista. Kaupunginosat, joihin kylien asukkaat muuttivat, ovat yhä seudun köyhimpiä. Freelancereita ja itsenäistä mediaa sen sijaan estetään kaikin keinoin toimimasta alueella. Leila työskenteli ennen kausiluontoisesti maatalousalalla. Täydellinen pimennys Turkin kurdialueilla sorto koskee myös tiedotusvälineitä. Välittömästi äänestyksen jälkeen 1 500 kurdiaktivistia pidätettiin ja 220 HDP:n edustajaa vangittiin, mukaan lukien Surin, Silvanin, Hakkarin ja Mardinin toiset pormestarit. Hänen miehensä on paljon poissa kotoa, koska hän on kuormaautonkuljettaja.. – Yhdeksän toimittajaa Dicle News Agency-uutistoimistosta [DIHA, kurdilainen uutistoimisto] on pidätetty, ja he odottavat oikeudenkäyntiä, kertoo Mahmut, Idilissä ulkonaliikkumiskiellon aikana työskennellyt toimittaja. Idilin ja alueen muiden kaupunkien asukasluku kasvoi huomattavasti. Työskentely on mahdotonta. – Idilissä toimittaja saatetaan pysäyttää tuntikausiksi. Tappaminen, polttaminen ja tuhoaminen eivät kuitenkaan ole eivätkä voi olla ratkaisu, sanoo Leila. Önen on HDP:n johtaja alueen pääkaupungissa Diyarbakirissa
t ovatkin antiikin ajoista asti pyrkineet erottamaan pätevät päätelmät epäpätevistä virhepäätelmistä. Päättäisivät edes! Sekä kateellisuusettä itsekkyysselitys sopii lisäksi huonosti yhteen sen tosiasian kanssa, että pienituloisten ja perinteisten työläisten lisäksi vasemmiston aktiiveissa on paljon akateemisesti koulutettuja, kohtuullisen hyvätuloisia ihmisiä, jotka ajavat lisää veroja itselleen. Sanoi Timo Soini mitä hyvänsä, kaikki mielipiteet eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Yksi yleinen virhepäätelmän muoto on niin kutsuttu ”olkiukko”. Sen jälkeen kumotaan tämä itse luotu rakennelma eli ”hyökätään olkiukkoa vastaan”. Sen, että vasemmistolaisuus kumpuaa köyhien kateellisuudesta menestyvämpiä, lahjakkaampia ja ahkerampia yksilöitä kohtaan. Esimerkiksi Kevan tai Ylen toimitusjohtajaksi, EU:n komissaariksi, Euroopan investointipankin tai vaikkapa terveysalan yrityksen johtajaksi pääsee paljon kätevämmin kiipeämään ihan muiden puolueiden kautta. Enbusken ”vasemmisto” näyttää joka tapauksessa pahasti miehen oman mielikuvituksen tuotokselta. Vasemmistolaiset ovat siis erityisen vastuuttomia, itsekkäitä ja pahoja ihmisiä. 15 20.5.2016 OIKEISTO VÄITTELEE OLKIUKKOJA VASTAAN P olitiikka on on paljolti kilpailevien poliittisten näkemysten kilpailua ja kamppailua. Ja sitten oikeisto vielä sanoo, että vasemmiston ihmiskuva on kyyninen! Täytyy heti ihmetellä, miksi näin itsekkäät ihmiset valitsisivat kuulua juuri vasemmistoon. Lopuksi teeskennellään, että vastapuolen todellinen kanta olisi tullut kumotuksi. Todellisuuden vasemmisto joutuu sitten hämmästelemään, kenestä nämä oikein puhuvat. Kaikkien kannat ja argumentit selkeytyvät ja paranevat. Oikeiston mukaan siihen ei vain ole koskaan varaa. Todellisuudessa vasemmisto ei tietenkään pyri kasvattamaan julkista sektoria ja velkaa ”loputtomiin”. Vasemmisto vaatii vain, että kaikille on lähtökohdista riippumatta tarjottava ihmisarvoinen elämä. Me ansaitsemme paremman oikeiston! Oikeiston pitkään jatkunut henkinen ylivalta näkyy johtaneen älylliseen laiskuuteen. Hän toistaa oikeiston tutun hokeman, jonka mukaan vasemmisto haluaa vain ”loputtomasti” paisuttaa julkista sektoria ja velkaa. H yvässä ja reilussa vuoropuhelussa keskustelun osapuolet perustelevat näkökantojaan, ottavat selvää tosiasioista ja kunnioittavat niitä. Kaikkia uudistuksia vastustetaan, ”eikä edes ajatella sitä, miten julkiset menot rahoitetaan pitkällä aikavälillä”. Voidaan kysyä, kuinka hyvin tarjotut perustelut vastaavat tosiasioita. Myös väitteet vasemmiston köyhät ja työttömät unohtavasta itsekkyydestä ovat hataralla pohjalla. Panu Raatikainen Kirjoittaja on fi losofi an professori Tampereen yliopistossa.. Käytännössä Pursiainen ja muut sanovat, että vasemmisto haluaa tuhota Suomen ajamalla sen konkurssiin. Politiikassa niin kuin kaikessa muussakin voidaan arvioida, kuinka hyviä perusteita ja päätelmiä näkemyksen tueksi voidaan esittää. Vasemmisto on ajanut parempia palkkoja näille naisvaltaisille matalapalkka-aloille pitkään. Jonkin abstraktin tilastollisen tunnusluvun takia ei saa polkea ihmisoikeuksia ja tuhota ihmiselämiä. Nykyisellään vasemmistoliitto on suunnilleen viimeinen puolue, johon omaa etuaan ajavan ihmisen kannattaa liittyä. He ovat myös valmiita tarkistamaan omaa näkemystään hyvien perustelujen valossa. Toki Enbusken ajatuskuviossa asianmukaisen palkan maksaminen jotenkin edellyttää näiden toimintojen yksityistämistä, mutta se on jo toinen keskustelu. Enbusken mukaan vasemmisto pitäisi paremman palkan maksamista ”eriarvoisuuden kasvuna”. Pursiaisen mukaan ”vasemmisto on lakannut ajamasta köyhän asiaa ja taantunut pelkäksi edunvalvontaliikkeeksi”. Ne unohtavat sujuvasti vasemmiston vaatimukset aktiivisista työllistämistoimista ja minimipalkasta sekä sen jatkuvan kamppailun työttömien ja kaikkein pienituloisimpien asemaan esitettyjä heikennyksiä vastaan. Ylipäänsä tällainen huomion kääntäminen itse asiasta ihmisten väitettyihin motiiveihin on tietysti eritystapaus kehnosta henkilöön menevästä argumentista, niin kutsutusta ad hominem -virhepäätelmästä. O ikeistoliberaalin ajatuspaja Liberan toimitusjohtaja Heikki Pursiainen on arvostellut kärkevästi vasemmistoa. Tämän voi hoitaa suhteellisen maltillisilla tulonsiirroilla. Tällainen tunteisiin vetoava retoriikka voi vahvistaa valmiiksi samanmielisten oikeassa olemisen tunnetta. Oikeiston pitkään jatkunut henkinen ylivalta näkyy johtaneen älylliseen laiskuuteen. Siinä vastapuolen kanta korvataan vaivihkaa sen yksinkertaistetulla tai vääristellyllä irvikuvalla – niin sanotusti ”pystytetään olkiukko” vastustajaksi. Hän vastaa, että vasemmisto on ”ylistänyt tietyt työt niin pyhiksi, ettei niistä edes saa maksaa enempää” . Nykyinen oikeisto tyytyy aivan liian usein kehnojen olkiukkojen rakenteluun ja kumoamiseen. Pursiainen selvästikin arvostelee itse luomaansa olkiukkoa. Täytyy myös ihmetellä, miten tämä väite vasemmistosta hyvätuloisen keskiluokan etujen puolustajana sopii yhteen oikeiston toisen hyvin suositun hokeman kanssa. Päätelmä voi myös olla parempi tai huonompi: loogikot ja . Ja Pursiaisen ja Enbusken ”argumentit” vielä ovat sieltä oikeiston paremmasta päästä. Julkisen sektorin koko ei ole sille mikään itseisarvo. ”Kätilön tai tarhatädin työn arvoa ei saa heille koskaan osoittaa, koska se olisi pahaa uusliberalismia.” En rehellisesti ymmärrä, mistä Enbuske puhuu. T uomas Enbuske pohtii EVA:n pam. loso. Populismi sen sijaan pyrkii julkisuuden pikavoittoihin, keinoja kaihtamatta vakuuttamaan yleisön vastapuolen kaikinpuolisesta huonoudesta. etissa, miksi elektroniikkakaupan omistaja ansaitsee paljon paremmin kuin sairaanhoitaja tai lastentarhanopettaja
Tämä tarkoitti yhtäältä rodullisesti puhtaimpien yksilöiden lisääntymisen suosimista ja toisaalta rodullisesti heikommiksi tai degeneroituneiksi katsottujen ihmisten lisääntymisen ehkäisemistä tai ihmisten eliminoimista. Lisääntynyt maahanmuutto on lisännyt vihapuheita, uusnatsit ja niihin liittyvät ainekset ovat pitäneet kovaa ääntä, ja hallituspuolueen jäseniä on ollut mukana äärioikeistolaisessa toiminnassa. Tätä kutsutaan rasismiksi. Tällöin rajoja vedettiin rodullisinkin perustein erityisesti saamelaisiin ja myöhemmin myös venäläisiin nähden. Vaikka rodun käsitettä ei käytetä, on ajatus hierarkiasta ja paremmuudesta kuitenkin varsin yleinen. SVL:llä on vahvoja yhteyksiä uusnatsija äärioikeistolaisryhmiin ympäri Eurooppaa ja myös EteläAfrikkaan. Miten käsitettä ”valkoinen rotu” on käytetty nykyisessä uusnatsiliikkeessä Suomessa. Myös ”valkoinen rotu” -käsite nousee toistuvasti esiin, vaikka biologit ja antropologit ovat jo ajat sitten todistaneet, että maailmassa on vain yksi ihmisrotu, Homo sapiens. . 16 20.5.2016 ”Valkoista rotua ei ole olemassa” O ulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen on seurannut rasismin ja äärioikeiston kasvua vuosikymmeniä. Rasisminvastainen Expo-lehti on ottanut selvää, että siellä puhuu valkoisten ylivaltaa vaativia poliittisia vaikuttajia Ruotsista ja muualta Euroopasta. Mainintoja rotupuhtauden ylläpitämisen välttämättömyydestä ja rodun degeneroitumisen vaaroista löytyy esimerkiksi joidenkin tuon ajan kasvatustieteilijöiden teoksista. Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) verkkosivujen mukaan ”suomalainen on valkoinen, suomea puhuva, suomalaisen kulttuurin ja historian tunteva ihminen, joka arvostaa suomalaisuutta” ja ”värillinen maahanmuuttaja ei muutu suomalaiseksi, vaikka nykyinen valtio myöntäisi hänelle kansalaisuuden.” . Manhemsdagentilaisuuteen. – Perussuomalaisista tunnetuin rasisti on Jussi Halla-aho, joka on jatkuvasti rodullistanut eri etnisiä vähemmistöjä, levittänyt islamiin kohdistuvaa vihaa ja epäluuloja. Kaksi uutta kirjaa on tulossa syksyllä. Vesa Puuronen, ovatko suomalaiset koskaan aikaisemmin määritelleet itseään ”valkoiseksi roduksi”. – Suomessa oli voimassa vuoteen 1970 asti sterilisointilaki, jonka varjolla sterilisoitiin satoja ihmisiä. – Maahanmuuttokriittisiksi itsensä määrittelevät henkilöt, kuten Halla-aho, ovat onnistuneet vakuuttamaan osan suomalaisista siitä, että maahanmuuttajat ovat kykenemättömiä elämään modernissa yhteiskunnassa ja että suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat ylivertaisia verrattuna muihin kulttuureihin. Rasismi ei poistu sillä, että me luovumme rotu-käsitteen käytöstä. – Suomessa on keskusteltu roduista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, jolloin määriteltiin suomalaisten tai Suomen kansan asemaa kansakuntien joukossa ja rakennettiin suomalaisuutta. Perussuomalaisten Olli Immonen on kuvattu SVL-johtajien kanssa. Äärioikeistolaiset ovat kasvava osa EU:n parlamenttia ja ovat siksi oikeutettuja tukeen. – Minusta tutkimuksen näkökulmasta on hyödyllistä käyttää käsitettä rotu, sillä yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka uskovat että rotuja on olemassa. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut rajusti viime vuosina. Suomalaisten rotuominaisuuksien tutkimus oli erityisen vilkasta 1920ja 1930-luvuilla. Punaiset rinnastettiin alempaan, vihollisrotuun kuuluviin venäläisiin, jolla oikeutettiin punaisten surmaaminen. SVL:n kotisivuilla julkaistu materiaali antaa selvän todisteen liikkeen sitoutumisesta valkoisen rodun ylivallan puolustamiseen ja voimistamiseen. JARKKO MÄNTTÄRI. – Rasismi ei poistu sillä, että me luovumme rotu-käsitteen käytöstä vaan rasismin poistaminen edellyttää niiden yhteiskunnallisten käytäntöjen ja rakenteiden poistamista, jotka asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Talvi Professori Vesa Puuronen Äärioikeisto: ”Suomalainen on valkoinen” . Onko meidän asiallista käyttää rotusanaa. Myös Suomen eri heimojen, karjalaisten, hämäläisten ja savolaisten, kalloja mittailtiin näiden rotuominaisuuksien selvittämiseksi. He uskovat usein myös, että rodut ovat eriarvoisia ja toimivat uskomustensa perusteella. Myös Soldiers of Odinin perustaja on aktiivinen SVL:n jäsen. . Silja J.?A. Huhtikuussa kävi ilmi, että tilaisuus on ainakin osittain maksettu Euroopan unionin rahoilla. Mihin eugenistinen liike pyrki 1800-luvun lopun ja 1940-luvun välisenä aikana. – Eugeniikka pyrki rodun puhtauteen. Uusnatsiryhmät kokoontuvat Tukholmaan 28.5. – Lisäksi rotu ja siihen liitetty oletus eriarvoisuudesta on johtanut tilanteeseen, jossa ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti heidän oletetun rotunsa perusteella. – Meillä tehtiin myös jo 1800-luvun alku vuosikymmenistä lähtien tutkimuksia, joissa kallonmittauksien ja muiden ulkoisten tuntomerkkien avulla pyrittiin määrittämään suomalaisten asema rotuluokituksissa. Kuinka menestyksellisesti rasistit ovat onnistuneet vakuuttamaan suomalaiset siitä, että he kuuluvat valkoiseen, ja siten ylempään, rotuun. Hänen kirjojaan, Valkoisen vallan lähettiläät (Vastapaino 2001) ja Rasistinen Suomi (Gaudeamus 2011), voidaan pitää edelläkävijöinä. – Suomen Vastarintaliike (SVL) on tunnetuin suomalainen uusnatsijärjestö, joka määrittelee kotisivuillaan tavoitteekseen pohjoismaisen valtion perustamisen ja pohjoisen kansan etnisen puhtauden säilyttämisen. Romanit ja köyhät olivat yliedustettuina sterilisoitujen joukossa. – Myös sisällissodan jälkeen tapahtuneet etnisen puhdistuksen kaltaiset punaisten ja venäläisten summittaiset surmat perusteltiin rotuopillisinkin argumentein
On mahdollista, että Suomen Sisun puitteissa yritetään muodostaa Alternative for Deutschland -tyyppistä laajan kansansuosion saavuttavaa puo luetta, johon osa perussuomalaisten oikeistosiivestä Olli Immosen johdolla yhtyy. – Kaikki nämä liikkeet ja ideologiat ovat kansainvälisiä. – On edelleen jatkettava rasismin vastustamista kaikilla rintamilla, niin kaduilla kuin sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa, kansalaisliikkeissä, puolueissa, politiikassa ja arkielämässä. – Mitään yhtä keinoa ei ole olemassa. Suomessa antirasistinen liike on varsin heikko, mutta siitä huolimatta, kymmenettuhannet ihmiset osallistuivat kesällä 2015 Meillä on Unelma -mielenosoituksiin, ja Suomen Sisun mielenosoitusten vastamielenosoituksia on järjestetty monilla paikkakunnilla. Perussuomalaisista tunnetuin rasisti on Jussi Halla-aho.. On vaikea tietää missä määrin nämä liikkeet suunnittelevat toimintansa yhdessä mutta hyvin samanlaista se kuitenkin on. SVL on syntynyt suoraan ruotsalaisen mallin mukaan, ja esimerkiksi suomalaisen ja ruotsalaisen järjestön ideologia, propaganda ja toiminta muodot ovat lähes identtisiä. 17 20.5.2016 Missä määrin suomalaiset uusnatsijärjestöt ottavat vaikutteita, ohjeita tai suoranaisia määräyksiä ulkomaisilta veljesjärjestöiltään. On hyvä huomata, että suuri osa suomalaisista vastustaa rasismia, mutta heistä erittäin suuri osa ei tee juuri mitään vastustaakseen sitä aktiivisesti. – Pediga-liikkeen kanssa samanlaista taktiikkaa on yrittänyt noudattaa Suomen Sisu, joka on organisoinut tänä keväänä JOHAN ALÉN Rajat Kiinni -tunnuksella tai muilla tunnuksilla maahanmuuton vastaisia tapahtumia ympäri Suomea. Kirjoittaja on tutkiva journalisti ja kirjailija, joka palasi Suomeen turvallisuussyistä viisi vuotta sitten. Mihin Suomen antirasistisen liikkeen tulisi kiinnittää huomionsa, jotta se voisi tuoda realismia yhä muukalaisvihamielisemmäksi muuttuvaan yhteiskuntaan. Hänen akateeminen työnsä USA:ssa keskittyi vähemmistöryhmien tutkimiseen (Ethnic Studies)
18 20.5.2016
AJANKUVA. Toivottavasti ensi maanantaina tavataan torilla. Ylen tammikuussa näyttämillä alle 20-vuotiaiden kisoilla oli jopa 2,5 miljoonaa katsojaa. 4–0-voitto ja tapa, jolla se otettiin oli todistus kovasta tasosta. 3 MM-JÄÄKIEKKO ON suomalainen versio karnevaaleista ja epävirallinen kesän avaus. Suomi on edennyt voitosta voittoon, mutta Leijonien todellinen iskukyky punnittiin vasta 12. 19 20.5.2016 Suomalainen kevätkarnevaali 1 ON TOTTA, että jääkiekon MM-kisat on ylipitkä eikä urheilullisesti kovinkaan korkeatasoinen turnaus. kisapäivänä, kun vastassa oli enimmäkseen B-sarjatasoisten joukkueiden jälkeen Kanada. Suomessa se on ykkönen ja MM-kisat ovat urheilua suurempi koko kansan yhteinen kokemus. 2 SILLÄ EI oikeastaan ole mitään väliä, että jääkiekko on maailmalla marginaalinen laji. Venäjän MM-kisoissa Suomen otteluilla on ollut enimmillään yli 1,5 miljoonaa tv-katsojaa vapaalla MTV3-kanavalla, vaikka osa seuraa kisoja maksukanavilta. NHL:n pistepörssin kärkinimiä ei Suomella ole, mutta joukkue otti hengen voiton aineesta. TEKSTI KAI HIRVASNORO KUVA LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI . Kerran vuodessa parin viikon ajan suomalainenkin mies saa pukeutua hassuihin vaatteisiin ja itkeä julkisesti onnesta