s.?2 > Sote ja CETA, riskialtis yhdistelmä s.?12 Cannes-käsikirjoittaja Melli Maikkula nauraa absurdille s.?16 Miljoonia litroja laitonta viinaa virtaa Iraniin s.?20 N o 20 K a n n e n k u v a : Ju ss i Jo e n ta u st a Perjantai 19.5.2017 | 3,5 € | 20-003251-1720 www.kansanuutiset.fi Guardian: ”Uusi silkkitie” – Kiinan jättihanke s.?24. Hallitus ajaa opiskelijat noidankehään Vasemmisto-opiskelijat Ida Akkila ja Pekka Rantala haluavat purkaa sortavia valtarakenteita ja kaventaa tuloeroja
Tasa-arvotyön tekeminen on huomattavasti vaikeampaa, jos ei kiinnitetä huomiota etuoikeuksiin. Leikkausmeininkiä ja opiskelijoiden kurjistamista vastaan Ida Akkila sanoo, että ”ei vaadi tällä hetkellä hirveesti” olla vasemmistolainen, jos arvioi koulutusleikkauksia ja hallituksen toimia. Vihreät arvot korostuvat entisestään. Se kuvaa kapitalismin ja kommunismin välimaastoa, kuten opiskelijapolitiikassa yhteinen toiminta. Tavoitteena on sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä. Maailmankuva on tullut oman ajatusprosessin ja löytämisen kautta. Vasemmistonuoret ja vasemmistoliitto koetaan puolueista läheisimmäksi. Yhteisöllisyys ja yksilöllinen kasvu vasemmistolaiseksi Rantala kuvaa Vasopin olevan puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, johon kuluu vasemmistolaisesti ajattelevia, sosialistisen taustan omaavia opiskelijoita. – Koulutusleikkausten vastustaminen on feminisTEKSTI SIRPA PUHAKKA KUVA JUSSI JOENTAUSTA ” Feminismi on oiva keino havainnoida yhteiskunnan epätasa-arvoisia rakenteita.” Sosialistinen ja feministinen ajattelu voimistuvat vasemmistossa. Feminismi kuuluu järjestöömme ja koko vasemmistolaiseen kenttään. – Koulutuksen periytyminen on vahvasti sosioekonominen kysymys, jota yritetään purkaa progressiivisella verotuksella ennemmin kuin kyetään mahdollisuuksien tasa-arvon kautta. Perustettu vuonna 2000. Näin käy, jos vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtajan Pekka Rantalan ja varapuheenjohtaja Ida Akkilan edustama ajattelu valtavirtaistuu vasemmistossa. Myös Vasopin on tarkoitus tehdä ensi syksynä feministinen julistus. Tasa-arvoa pyritään tuomaan opiskelijoiden kautta, Rantala toteaa. Stereotypia on varmasti jonkin verran myös itseään toteuttava: kauppatieteilijät V asemmisto-opiskelijoita (Vasop) yhdistää talouspoliittinen lähtökohta tavoitteenaan varallisuuden tasaisempi jakautuminen ja luokkaerojen kaventaminen. Tuloeroja kavennetaan, ja vähemmistöjä sortavia valtarakenteita puretaan. – Feminismi on oiva keino havainnoida yhteiskunnan epätasa-arvoisia rakenteita. – Sellaiset stereotypiat, että kauppatieteilijät pukeutuvat aina pukuun, ei tule tyhjästä. Akkilan mukaan feminismi on läsnä kaikessa kuten sosialismi. Valtakunnallinen opiskelijajärjestö Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) hyväksyi vuoden 2016 marraskuussa vasemmisto-opiskelijoiden kannattamasta aloitteesta linjauksen, jonka mukaan järjestö on feministinen. Puheenjohtaja Pekka Rantala, 32 vuotta, opiskelee tietojenkäsittelytiedettä Turun yliopistossa. Teoriapohjainen sosialismi erottaa nuoria vasemmistolaisia vakiintuneimmista vasemmistolaisista tai vasemmistoliiton toimijoista, arvioi Vasopin puheenjohtaja Pekka Rantala. Akkila ja Rantala painottavat feminismin merkitystä. Vasemmisto-opiskelijoille tärkeää on yhteisöllisyys ja itsenäinen ajattelu. – En ole itse lukenut yhtään vasemmistolaista perusteosta. Jäseniä on noin 500, joista opiskelijoita yli 300. – Meillä ei vaadita puoluekirjaa. – Koulutuksessa keskitytään edunvalvontaan eikä niellä kaikkea, jota tulee ylhäältä alaspäin. Ei niellä sitä mitä ylhäältä tulee, ja toimitaan luokkaerojen pienentämiseksi. He iloitsevat feminismin valtavirtaistumisesta. – Kynnyksen luulisi olevan aika matala. Oli vuonna 2015 korkeakoulujen opiskelijaja ylioppilaskuntien edustajistovaalien suosituin poliittinen taustaryhmä. On puolueisiin sitoutumaton, valtakunnallinen opiskelijajärjestö, johon kuuluu vasemmistolaisesti ajattelevia, sosialistisen, vihreän ja/tai feministisen taustan omaavia opiskelijoita. Myös vihreät arvot ovat kunniassa. Akkila huomauttaa, että pienemmän tulotason perheistä siirrytään yhä edelleen useammin ammatilliseen koulutukseen ja varakkaimmista mennään lukioon. alkavat pukeutua pukuun, kuvailee Rantala. Monelle nuorelle tuntuu olevan kynnyskysymys identifoitua vasemmistolaiseksi, varsinkin nykyisessä ympäristössä jossa oikeistolaisuus, perussuomalaisuus ja tämän tyyppiset aatteet ovat olleet aikaisempaa näkyvämpiä nuorten keskuudessa. Me emme viittaa Marxiin, sanoo Rantala. Vasemmistoopiskelijat, Vasop . Hän toivoo myös vasemmistoliiton linjaavan puolueen feministiseksi. – Vähän sama on ammattikorkeakoulussa. . . Taustasta riippuu, mille alalle hakeudut, ja pienipalkkaisemmista perheistä mennään opiskelija-asuntoihin. Myös Akkila kuvaa vasemmisto-opiskelijoiden tavoitteiden olevan konkreettisia, vaikka sosialismi ja punavihreys löytyvät poliittisesta ohjelmasta. . Hän haluaa vasemmiston omivan sosialismin sisällön, jotta siitä häviää vanha kommunismin sävy. Joillakin koulutusaloilla näkyy se, että opiskelijat tulevat varakkaammista perheistä. Ei voi sanoa, että on vain yksi asia, jota ajamme. Etuoikeusajattelu antaa myös ei-sorretuille paremmat edellytykset huomata erilaisia vallitsevia sortoasemia, sanoo Rantala. Valtaosa opiskelijoista ja opiskelijajärjestöistä on leikkauksia vastaan. He mainitsevat yhtenä esimerkkinä tästä feministisen puolueen perustamisen. Jos vanhemmilla on massia pistää lapsen opiskeluun, hommataan yksiö keskustasta ja kuljetaan omalla autolla. – Sosialismi ei tarkoita kommunismia, vaan luokkaeroja ja miten ne heijastuvat opiskelijapolitiikassa. Ida Akkila on samoilla linjoilla: sosialismi nähdään kirosanana ja kommunismia pelätään. . Rantala painottaa, ettei teoria ole keskiössä. Tarkoitus on tukea ihmisten omaa kasvua vasemmistolaisessa politiikassa. 2 19.5.2017 tistä politiikkaa. Varapuheenjohtaja Ida Akkila, 23 vuotta, hakee opiskelemaan kulttuurituotantoa ja tekee stand up -komiikkaa
– Jytkythän ovat tuoneet sekä meille, vasemmistonuorille että puolueelle uusia ääniä ja jäseniä. – Teen stand up -komiikkaa. Hän on opiskellut seitsemän vuotta, ja samaan aikaan on revitty alan töihin. On, sanovat Akkila ja Rantala yhteen ääneen, jako on edelleen tärkeä. Järjestöt eivät kritisoi ajaakseen opiskelijoille lisäetuja vaan taatakseen perustoimeentulon. – Tämä näkyy siten, että et pysty laajasti vaihtamaan alaa tai ottamaan sivuaineita. – Uudistuksia tehdään yt-neuvottelujen keskellä, Rantala huomauttaa. Akkila ja Rantala arvioivat äärioikeiston ja jytkyjen herättäneen nuoria. Jako vasemmistoon ja oikeistoon antaa välineitä hahmottaa asioita ihmisille, joilla ei ole vuosikausia paneutua poliittiseen diskurssiin, Rantala sanoo. On pakko mennä töihin tullakseen toimeen, ja opinnot eivät etene normivauhtia. Korkeakoulusta valmistumisen jälkeen saattaa olla 20 000 euron laina eikä ole mitään varmuutta töistä, eikä varsinkaan oman alan töistä, sanoo Akkila. Vasemmistolla ja oikeistolla on edelleen väliä Akkilan ja Rantalan mielestä vasemmisto – oikeisto -akselin kautta pystytään kuvaamaan edelleen erilaisia näkemyksiä, vaikka monet oikeistopoliitikot ovat esittäneet jaon kuuluvan historiaan. Opiskelija saa kritiikkiä, että olisit mennyt opiskelemaan alaa, jolla saa töitä, Rantala jatkaa. – Hallituksen koulutusleikkaukset ohjaavat nuoria ottamaan lainaa, ja nuorten joukossa on yhä enemmän luottotiedottomia. – On olennaista erottaa, mitkä puolueet vetävät oikeistolaista ja mitkä vasemmistolaista linjaa. Vasemmisto-opiskelijat kritisoivat myös hallituksen toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistamista. Ida Akkila valmistautuu kulttuurialan itsensä työllistäjäksi, mutta ei usko ryhtyvänsä täyspäiväiseksi yrittäjäksi. – Kannatetaanko yhteiskunnan varojen jakamista tasaisesti ja tuloerojen kaventamista vai halutaanko mieluummin alentaa verotusta ja kannustaa yksilöiden menestymiseen. Tietojenkäsittelyä opiskelevan Rantalan omat työllisyysnäkymät ovat hyvät. Rantalaa surettaa se, että opetusta siirretään työpaikoille. Tuntuu, että opiskelija jää yksin, huomauttaa Akkila. Haetaan vastapuolta ja sitä kautta muutosta, sanoo Akkila ja jatkaa. Hän pitää kansallisella tasolla erikoisena, että opiskelijoita laitetaan työskentelemään ilmaiseksi, vaikka (aikuisillekaan) kaikille työttömillekään ei ole töitä. – Li Anderssonin valinta puheenjohtajaksi oli vastavoima sille soinismille. – Nytkään työharjoitteluja ei pystytä ohjaamaan riittävästi. Koetaan, että kuka tahansa voi opettaa. – Se on jopa tärkeämpi nykyisin, sillä yhteiskunnassa ollaan tekemässä tosi isoja muutoksia. Sitten tulikin vaalimenestys Lin johdolla. Demarit on hyvä esimerkki, että puolue on väljästi vasemmistolaisella linjalla, Akkila toteaa. Hän aikoo tästä huolimatta valmistua maisteriksi työn ohella. Heikot työllistymisnäkymät opiskelijan arkea Pekka Rantalan mukaan hallitus on ampunut omaan nilkkaansa luodessaan lainapainotteista järjestelmää ja kiristäessään tutkintovaatimuksia. 3 19.5.2017 opiskelun ja opiskelijapolitiikan kunnioittaminen. – Lukukausimaksut ovat tulleet EU:n ulkopuolisille opiskelijoille, ja nyt puhutaan lukukausimaksuista myös suomalaisille opiskelijoille. Työllistyminen on hyvin omatoimista ja työt saa kaivaa kivien ja kantojen alta. Näiden vastustamiseen vasemmisto-opiskelijoiden pitää panostaa. Vasemmisto-opiskelijat pitävät sietämättömänä tilannetta, että uudistusta tehdään ammatilliseen koulutukseen tehtyjen leikkausten jälkeen. Samaan aikaan hallitus vaatii valmistumaan viimeistään tavoiteajassa. Hallitus ajaa toisen asteen ammatillista opetusta kriisiin Kaikki opiskelijoiden kattojärjestöt ovat vastustaneet opintotuen kiristyksiä. Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Pekka Rantala ja varapuheenjohtaja Ida Akkila ” Korkeakoulusta valmistumisen jälkeen saattaa olla 20?000 euron laina eikä ole mitään varmuutta töistä.”. Osuuskuntatoiminta on yksi vaihtoehto, helppo ja kevyt yrittäjyysmalli. Se on tosi siistii, että Suomessa vastapuoli on nuoren naisen vetämä puolue, jatkaa Akkila. – Meillä on tosi paljon työttömiä, jotka pitäisi saada ensisijaisesti töihin, sanoo Rantala. – Taloudellinen epävakaus vaivaa laajasti koko opiskelijakenttää. loidut yhden alan ekspertiksi, ja työelämässä halutaan laaja-alaista osaamista. Rantala painottaa vasemmisto – oikeisto -akselin selkiyttävän erityisesti talouspoliittisten näkemyserojen hahmottamista. Opiskelija saattaa joutua noidankehään. – Lainalla pitäisi elää tilanteessa, jossa työllisyysnäkymät ovat epävarmat. – Tuntuu, ettei ole minkäänlaista kunnioitusta koulutettuja opettajia kohtaan. Pro
KOIVISTON JÄLKEEN Kekkosen tapaiseen presidentin vallankäyttöön ei ole ollut paluuta. Hänen aikakaudellaan hallitukset vakiintuivat vaalikauden mittaisiksi. Koivistoa arvostetaan parlamentarismin edistäjänä. Kansalaiset kokevat nykyisen muotoisen vallankäytön sopivaksi presidentille ja presidentin merkittäväksi vaikuttajaksi. Hän toimi presidenttinä isojen yhteiskunnallisten muutosten aikana, jolloin muun muassa Neuvostoliitto ja sosialistinen järjestelmä romahtivat, Saksat yhdistyivät, Baltian maat itsenäistyivät ja Suomi jätti Euroopan unionin jäsenyyshakemuksen. . Taloustutkimuksen mukaan ylivoimainen enemmistö kannattajista eli yli 40 prosenttia valitsisi Jussi Halla-ahon. Hän jatkoi naapurimaasuhteissaan edeltäjänsä presidenttien Paasikiven ja Kekkosen linjalla, mutta suuntautui samalla myös aikaisempaa vahvemmin läntiseen yhteistyöhön. sirpa.puhakka@kansanuutiset.. Hän symboloi suomalaisen hyvinvoinnin kasvun aikaa, jossa sosiaalinen nousu oli mahdollista. Asettuminen Kekkosen tahtoa vastaan kasvatti hänen kansansuosiotaan. PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOA arvostettiin yli puoluerajojen. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Ministeri Sampo Terho on puolue-eliitin ehdokas perussuomalaisten kesäkuun puoluekokouksessa. Hänen aikanaan presidentti-instituution käytännöt arkipäiväistyivät. Hän testasi parlamentarismia jo huhtikuussa 1981 kieltäytyessään jättämästä hallituksen eronpyyntöä vastoin Kekkosen tahtoa perustellen hallituksen istuvan niin kauan kuin tämä nautti eduskunnan luottamusta. Koiviston varovainen ulkopoliittinen linja sai arvostusta, mutta myös kritiikkiä. Kuva virkaanastumistilaisuudesta eduskunnassa tammikuussa 1982. On erilaisia painotuksia arvioinneissa, oliko hänen tavoitteenaan purkaa presidentin valtaa vai tasapainottaa eri instituutioiden keskinäisiä valtarakenteita. Demokratian ja parlamentarismin kannalta presidentin vallan kaventaminen on ollut oikea ratkaisu. 4 19.5.2017 täysimittaisesti valtaansa. Tätä mielikuvaa on korostanut myös Koiviston ja rouva Tellervo Koiviston presidenttikauden jälkeinen elämäntapa. Hän näki presidentin roolin myös reservissä olevaksi voimavaraksi. PÄÄKIRJOITUS LEHTIKUVA/JORMA PUUSA. PS.. Työläistaustainen Koivisto esiintyi virassaan ja sen ulkopuolella vaatimattomasti, vaikka hän käyttikin Koivisto jätti jälkensä presidentin instituutioon . Koivisto aloitti pitkän vasemmistolaisten presidenttien kauden. Vieressä puhemies Johannes Virolainen. Baltian maiden itsenäistymiselle odotettiin presidentiltä vahvempaa tukea. Mauno Koivisto valittiin presidentiksi vuosina 1982 ja 1988. Gallupit eivät kerro mitään: voittaja on ehdokas, joka saa eniten roudattua väkeä paikalle. KOIVISTO POHDISKELI myöhemmin, että onko presidentin valtaa riisuttu liikaakin. Hänen jälkeensä valittiin sosiaalidemokraattinen Martti Ahtisaari puolueiden ulkopuolelta yhden kauden presidentiksi ja Tarja Halonen kahdeksi kaudeksi
Tilalle tulevat kevyet aiheet, eikä varoituksia jaeta. Pian ihmetellään, kun keskiasteen pomoilta alkaa tippua päitä, kritisoivat ex-yleläiset. Aten valtakunnassa kaikki hyvin, kuittaa johtaja Kivinen. Hän hallitsi valtakuntaansa varoituksilla, vaientamisella ja pelolla. Sisäpiiri 2.0:n kaltaiselle johdolle sopiikin vallan mainiosti tämä kalastuksesta tuttu väsytystaktiikka, joka on toimiva tapa kerryttää valtaa hierarkian ylimmille oksille. Älkää kyselkö sidonnaisuuksista, Nuorisosäätiöistä ja muista talous rikollisista. Ei kai sitä tarvitse uutisoida, jos hallintarekisterilakia valmisteleva valtiovarainministeri Orpo on saanut kampanjatukea liikemieheltä, joka käytti hallintarekisteriä piiloutuakseen, ihmetteli Jääskeläinen, ja suivaantui, kun Sisäpiirin ulkopuolella joku kehtasi vihjailla keskustalaiseksi. Kiistatonta lienee, että Atte Jääskeläinen on rajoittanut yleisön tiedonsaantia ja Yle taipui Juha Sipilän painostuksen alla. Jaana Kivi Salla Vuorikosken, Jussi Erosen ja Jarno Liskin Ylegate julkistettiin tiistaina. Entiset yleläiset ovat toista mieltä. TEKSTIN LÄHTEENÄ on käytetty YLEGATE-kirjaa (Eronen, Liski, Vuorikoski) Pulitzer, 2017. ilin aiheiden penkominen, silloin niitä ei tutkita. Jääskeläinen on haippiringin sisäisten subjektiivisten kokemusten mukaan hyvä johtaja; keskitetään huomio verkkoon ja lisätään valtaa Jääskeläiselle. MUISTAKAA, ETTEI sitten mitään salaliittoteorioita rakennella, kaikui Ylen käytävillä Kivisen poistuttua palaverista. Aten valtakunnassa kysellään vain maltillisesti kiperiä kysymyksiä kytköksistä ja kiusallisista omistussuhteista. Laitetaan perinnejazzia soimaan ja nautitaan saaristolaispöydän antimia. Jos hierarkisilla rakenteilla estetään tiettyjen yhteiskunnallisesti merkittävien korkean pro. Kivinen totesi palaverissa, että “tällaiset jutut eivät edistä yrittäjyyttä tai Suomen talouskasvua” ja väitti koko veroparatiisi-sanaa keksityksi. Johtaja Kivinen tunsi Ollilan työskenneltyään tämän alaisena, ja nyt hän närkästyi jutusta. Se on vain Ylen journalistista mikromanageerausta. Sisäpiiri 2.0 -vitsi on toimittajan oma. TÄÄLLÄ SISÄPIIRI 2.0:SSA homma on niin, että mennään yhdessä kokoomuksen kansanedustajan ja Ylen hallintoneuvoston jäsenen Eero Lehden huvilalle. Jutussa selvisi, että rikkaalla Ehrnroothien suvulla oli Luxemburgissa yhtiö, joka tehtaili varakkaille pöytälaatikkoyhtiöitä. Vanha Nokian lobbari kyllä tietää. 6 19.5.2017 Ylegate – Aten valtakunta YLEGATE KUOHUTTAA. . Se lisää pelon ilmapiiriä ja itsesensuuria. AJANKOHTAISTOIMITUKSESSA vain Jääskeläisellä riittää natsoja hihassa päättää korkean asteen juttujen sisällöistä. Vähän niin kuin Panaman papereista tuttu Mossack Fonseca. Kun Sisäpiiri ärähtää, laitetaan väliin joku väliportaan päällikkö sanansaattajaksi. Vaikuttaa siltä, että Ylegaten ympärille on kokoontunut isojen poikien Sisäpiiri 2.0, todellinen haippirinki. Laitetaan mikrofoni vasta sitten poliitikon suun eteen, jos joku muu kysyy ensin, kuului johdon määräys. Jutussa nostettiin esiin myös Jorma Ollilan yhtiö veroparatiisissa, kun Panaman papereissa oli selvinnyt, että Ollilan yhtiön alkujuuret kytkeytyivät Mossack Fonsecaan. KOMMENTTI JAANA KIVI. Jääskeläinen tosin vetoaa yhä siihen, että Ylessä journalismin tulee olla tosiasioihin perustuvaa, faktojen pitää olla tarkistettuja ja menettelytapojen reiluja. YLEGATE OSOITTAA, että journalismin kivijalkaperiaate “mitä suurempi vallankäyttäjä, sitä matalampi kynnys uutisoida” on kääntynyt päälaelleen. Yle taipui Sipilän painostuksen alla. OLI ERÄS kaunis päivä ja palaveri ajankohtaistoimituksen ja toimitusjohtaja Lauri Kivisen kanssa. Hetkeä aiemmin toimitus oli julkaissut Ehrnroothien sukua käsittelevän veroparatiisijutun. Ylegate teki selväksi, ettei Jääskeläinen luottanut alaisiinsa. Väsytystaktiikka johtaa vaikeiden aiheiden välttelyyn toimittajien oman jaksamisen ehdoilla. Ensin julkaistiin hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään Yle-selvitys ja perään kolmen ex-yleläisen paljastuskirja Yleisradion kiemuroista. Kivinen oli Ylen johtoon kokoomukselta hyvä löytö, ja 10 000 euron palkankorotus vuodessa motivoi yrittämään, kritisoivat ex-yleläiset. Silloin valtaa ja hyötysuhteita voidaan taas hissukseen kasvattaa ja Sisäpiirissä voidaan haippailla totuuksia keskenään. Ja tässä ringissä on jo pitkään ihmetelty, miksi ihmeessä uutisja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Jääskeläisen pitäisi erota
Sosiaalija terveyspalvelumme ovat pirstoutuneet eri tahojen viidakoksi, jossa pitäisi osata soittaa oikealle taholle oikeaan aikaan ja vaatia lakisääteisiä palvelujaan. Onko siis ihme, jos nuoret uskovat, että ongelmat joutuu ratkaisemaan itse. Hän oli muun muassa jokakesäinen vieras Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla. Monen kokemus on, että ei saa. Ykkössijan vei Suomi. Aikuisten osaamista SAK kohottaisi muun muassa helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä sekä avoimen yliopiston tapaan toimivilla avoimilla ammattiopistoilla. ”TUNTUVIA PALKANKOROTUKSIA” Outi Ojala on kuollut Kansan Uutiset VASEMMISTOLIITON ENTINEN kansanedustaja Outi Ojala menehtyi tiistai-iltana pitkällisen sairauden väsyttämänä Helsingissä Terhokodissa. TILASTOTUTKIJA Pekka Myrskylän tekemä tutkimus kertoo rajusta rakennemuutoksesta viimeksi kuluneiden vajaan 30 vuoden aikana. Neljässä kasvumaakunnassa on puolet Suomen työpaikoista. Pelkän peruskoulun käyneet ovatkin töissä vain puolet työiästään, ilmenee SAK:n teettämästä tilastotutkimuksesta. Korotusten on nostettava selvästi rakentajien reaaliansioita. Samaan aikaan itsetuhoinen nuori voi jäädä ilman apua. Kasvussa ovat vain Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut sekä Ahvenanmaa. – On turha kuvitella, että yllämme edes 72 prosentin työllisyysasteeseen, jos peruskoulun jälkeen tyhjän päälle jääneitä ei kannusteta jatkamaan opintoja. Vain perusasteen suorittaneelle naiselle kertyy työvuosia keskimäärin 21, miehelle 24. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräiset työurat kipuavat 36 vuoden tuntumaan tai sen yli. Sosiaalija terveyspalvelumme ovat pirstoutuneet eri tahojen viidakoksi. Reippaat pärjäävät aina. Erot muihin koulutusasteisiin ovat valtavat. 7 19.5.2017 Mauno Koivisto oli myös kärsivällinen neuvottelujen vetäjä, joka pyrki suurissa linjoissa tasapuoliseen ratkaisuun ja laajapohjaiseen yhteisymmärrykseen. Saanko minä tarvittaessa apua, saako läheiseni apua. Merja Kyllönen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Ojala oli kuollessaan 70-vuotias. Eikä siinä kaikki. Viimeiset vuotensa Ojala keskittyi kulttuuriharrastuksiin. Hän oli voimakas ammattiyhdistystoimija ja nousi eduskuntaan 1991, oli välillä europarlamentissa, jäi pois eduskunnasta 2007. Etenkin teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet dramaattisesti. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyys on tippunut vajaaseen 43 prosenttiin. ”Kestävyysvajeemme perusongelma onkin se, että enää 41 prosenttia maassa asuvista on töissä, kun vuonna 1987 työllisiä oli 48 prosenttia. Lopuissa viidessätoista maakunnassa on toinen puolikas työpaikoista, mutta niissä työpaikkamäärä vähenee. Aikaisemmista muutoksista tämä poikkeaa siinä, että työllisten määrä pysyy ennallaan tai jopa vähenee”, Myrskylä kirjoittaa. Ammattikorkeatai yliopistotutkinto puolittaa työttömyysvuosien määrän. JARMO LINTUNEN Outi Ojala Pelkkä peruskoulu ei kanna työmarkkinoilla Kansan Uutiset KOLMEN VIIME vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Mitä ihmettä Suomessa siis tapahtuu. Nuoret tukevat vankasti suomalaisten hyvinvointivaltiota mutta epäilevät sen tulevaisuutta, ja luottamus kanssaihmisiin on suorastaan romahtanut. Keskiasteen tutkinto nostaa työuran odotearvon miehillä yli 32:een ja naisilla yli 33 vuoteen. Myös ulkopolitiikkaan hän oli perehtynyt. Sote-uudistuksen pitäisi vastata tähänkin ongelmaan, mutta suunta näyttää olevan kohti entistäkin monimutkaisempaa avun etsintää. Hän oli aktiivinen tasa-arvopoliitikko ja hänen sydäntään lähellä olivat sosiaalija terveysasiat sekä pienituloisten asema. RAKENTAJAT VAATIVAT ensi talven sopimuskierroksella tuntuvia palkankorotuksia, linjasi Rakennusliiton valtuusto. Itsemurha on 15–24-vuotiaiden nuorten toiseksi yleisin kuolemansyy. Miten on sitten mahdollista, että viimeisin nuorisobarometri kertoo suomalaisten nuorten kasvavasta kyynisyydestä ja epäluottamuksesta. Hallitusta liitto syyttää työttömien nöyryyttämisestä ja kortistojen puhdistamisesta hallintokikkailuilla. Peruspalkansaajien ja työttömien nöyryyttäminen koettelee ammattiyhdistysliikkeen kärsivällisyyttä ja edellyttää kovempia toimia. Sen jälkeen hän jatkoi vielä Helsingin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Kalevi Kivistö Facebookissa 13.5. Tämän perinteen toivoisi jatkuvan. Nuoret ovat teräväsilmäisiä. Helsinkiläinen Ojala toimi ennen kansanedustajaksi ryhtymistään sairaanhoitajana Marian sairaalassa Helsingissä. Parhaiten esimerkiksi Kelan tukemaan terapiaan pääsevät ne, jotka saavat työterveydestä diagnoosin ja yksityiseltä psykiatrilta B-lausunnon, jaksavat kilpailuttaa itselleen sopivimman terapeutin ja pystyvät maksamaan vaadittavat käynnit ja omavastuut omasta pussistaan. Työura voi pisimmillään olla 47 vuotta eli ikävuodet 18–65. Lisääntyvä valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että yhä enemmän on sen varassa että epätoivoisella nuorella on koulutetut, sosiaalisesti taitavat ja oikeuksistaan tietoiset vanhemmat, jotka jaksavat taistella lapselleen apua eri palvelujen välisissä kuiluissa. Suomeen muuttaneet kiittelivät erityisesti koulutuksen tasoa, mutta myös lasten terveys ja turvallisuus tekivät Suomesta parhaan maan perheen perustamiselle. Valtakunnansovittelija Minna Hellettä liitto vaatii toimimaan puolueettomasti ja pidättäytymään ennakkoon malttisaarnaajan tehtävästä. Peruskoulun varaan jääneille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta. Miksi turvallisesti syntyneistä, huolella päivähoidetuista ja Pisa-kiitoksin opetetuista lapsista kasvaa toivottomia nuoria. Kotimaansa ulkopuolella asuvien ihmisten kansainvälinen verkosto oli tehnyt listauksen maista sen perusteella, missä perheen perustaminen ja lapsen kasvattaminen on kaikkein helpointa. Mielenterveyspalveluissa akuutti apu on olematonta, jonot palveluihin pitkiä, ja joillakin alueilla osaavia ammattilaisia ei kerta kaikkiaan ole. SAK on esittänyt oppivelvollisuusiän pidentämistä toisen asteen opintoihin ja nuorisotakuun vahvistamista, SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen muistuttaa. Joka kolmas 1987 syntyneestä ikäluokasta on joko saanut psykiatrisen diagnoosin tai ostanut psyykelääkkeitä. LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON. Neljässä kasvumaakunnassa on puolet Suomen työpaikoista, ja tämä puolikas kasvaa hitaasti. Kaikki muut maakunnat taantuvat, ja pahimmissa maakunnissa on nyt neljännes vähemmän työpaikkoja kuin 1990-luvun alussa. merja.kyllonen@europarl.europa.eu REIPPAIDEN HYVINVOINTIVALTIO H iljattain uutisissa kerrottiin kuinka ulkomailta muuttaneet vanhemmat pitävät Suomea korkeassa arvossa
Lisää rahaa ja valtuuksia hamuavien turvallisuusviranomaisten mukaan tilanne on nyt vakavampi kuin ehkä ikinä. LEHTIKUVA/PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS. Erityisesti Suojelupoliisissa uskotaankin, että nykyisin Suomessa ei ole omaa kykyä tunnistaa tai torjua kehittyneitä hyökkäyksiä informaatiojärjestelmiin. Kutsuntojen vastaiset kampanjatkin keskittyvät nykyisin vain kertomaan siviilipalveluksesta. Antero Eerola Viranomaiset myöntävät, että verkkopuolustuksen rakentamista ei helpota toimintojen jatkuva ulkoistaminen yksityisiin käsiin ja tätä kautta siirtäminen maan rajojen ulkopuolelle. Uhka-arvioiden mukaan Suomesta on tullut ISIS:n vihapropagandan maalitaulu. Sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten mukaan heidän suurennuslasinsa alla ei ole koskaan ole ollut niin paljon terroristikytköksistä epäiltyjä kuin nyt. Viranomaiset myöntävät, että Suomessa verkkopuolustuksen rakentamista ei helpota toimintojen jatkuva ulkoistaminen yksityisiin käsiin ja tätä kautta siirtäminen maan rajojen ulkopuolelle. Varsinaisiin taistelutoimiin Syyriassa on lähtenyt 80 henkeä, joista parisenkymmentä on palannut takaisin Suomeen. 8 19.5.2017 Terrorismin ja vakoilun varjossa sen mukaan ”uhkan painovoimapiste”, erityisesti terrorismissa hivuttautuu jatkuvasti lähemmäksi meitä. Lisäksi Suomen maaperällä ja ilmatilassa tapahtuvat Natomaiden sotaharjoittelu on jatkuvan tiedustelun kohde. Nyt puhutaan siitä, miten kaksoiskansalaisten turvallisuus voidaan taata Suomen ulkopuolelta tulevan painostuksen alla. Silti myös sotilaspuolella tiedonkeruu, vastustajiin vaikuttaminen ja sotatoimia lähentelevät hyökkäykset ovat siirtyneet yhä enemmän tietoverkkoihin. Kun heitä vielä viisi vuotta sitten oli vajaat 200, nousi lukumäärä viime vuonna jo noin 340:een. Aiemmin korostettiin heidän muodostamaansa uhkaa. Samalla myös perinteinen henkilöiden vakoilu on erittäin aktiivista. Tässä yhteydessä mainitaan vain yksi Suomen naapurissa oleva maa, joka ei ole Viro, Ruotsi tai Norja. Kesy äärivasemmisto Terrorismi ja niin sanotuilta ”lähialueilta” tulevat uhat ovat keskeisiä myös Suomen sotilastiedustelun havainnoinnissa. ELÄMÄ SUOMESSA on käynyt kovin turvattomaksi. Se aktivoituu nykyisin lähinnä vain silloin, kun äärioikeisto nostaa päätään. Suomen puolustusvoimat eivät sotilastiedustelun mukaan kuitenkaan ole terroristisesti motivoituneen kiinnostuksen kohteita. Sen sijaan kaksoiskansalaisten muodostamaan turvallisuusuhkaan on Supossa otettu uusi asento. Yhdysvallat urkkii Uhkakuvien toisen puolen siviilitiedusteluviranomaisten maalailussa muodostavat verkkovakoilu, niin sanotut hybridi-ilmiöt ja informaatiovaikuttaminen. Kansan Uutisten turvallisuusviranomaisilta saaman selvitykTurvallisuusviranomaisten mukaan terroristijärjestö ISIS julkaisee yhä enemmän myös suomenkielistä propagandaa, Suomea vastaan. Uusi ilmiö on sekin, että rajat hakkereiden ja tiedustelun välillä hämärtyvät, sillä tietojen murtaminen kohdistuu yhä enemmän tiedustelupalveluihin ja asevoimiin. Sotilaiden mielestä myös ”äärivasemmisto” on kovin kesyä. Esimerkiksi terroristijärjestö ISIS:in vihapropagandassa Suomesta on tullut uusi maalitaulu. Erityisiä ulkopuolisen kiinnostuksen kohteita ovat puolustusvoimien miljardihankkeet, joilla on tarkoitus korvata laivaston ja ilmavoimien vanhentuvaa kalustoa. Mielenkiintoista viranomaisten maininnoissa on se, että Venäjän ohella Suomi on huomattava kiinnostuksen kohde myös Kiinalle, Iranille ja Yhdysvalloille. Samalla Venäjä kurkkii rajan takana ja yrittää kyberja hybridikeinoilla jatkuvasti sekoittaa suomalaisten pientä, hidasta päätä. Terroristit ovat valmiita hetkenä minä hyvänsä kylvämään väkivaltaa ja kuolemaa. Samalla laittoman tiedustelutoiminnan sanotaan olevan kiivaampaa kuin koskaan. Supon mukaan kaksoiskansalaiset ovat yhtä luotettavia kuin muutkin suomalaiset, mutta toisen passinsa takia he voivat joutua uhriksi tiedustelupalveluiden kiristykselle
Sitä ennen hän oli lähes 10 vuotta Mondi Lohja Oy:n (ent. Jos fuusiokeskusteluun palataan, hän toivoo, että asian hyvät ja huonot puolet selvitetään avoimesti jäsenistön kanssa. POHJOISMAISEN HYVINVOINTIVALTION idea kesti Suomen hallitusohjelmissa 1950-luvulta viime vuosiin asti. Laakson mielestä neuvotteluasetelmat ovat vahvalle vientialan ammattiliitolle hyvät siitäkin huolimatta että alalla koettu rakennemuutos on leikannut Paperiliiton jäsenmäärää noin puolella viimeisten kymmenen vuoden aikana. – Kikyn 24 tunnin työajan pidennys on herättänyt suuttumusta jäsenistössä. Tällaisia ovat alan palkkausjärjestelmä ja ulkopuolisen työvoiman käytön rajoitukset sekä työaikamääräykset. Veturimiehille se tarkoittaa tekstikysymyksiä ja työvuoroja, joihin pitäisi saada jotakin järkeä, Palomäki vaatii. Työnantajapuoli hakee neuvotteluissa Laakson arvion mukaan työehtosopimukseen muutoksia kohtiin, jotka ovat olleet voimassa vain Paperiliiton sopimuksissa. SAK:n tehtävä korostuu hänen mukaansa varsinkin silloin kun maassa on hallitus, joka potkii ayliikettä mennen tullen. Veturimiehillä on kaksi työehtosopimusta. – Keskusjärjestön tehtävänä on jatkossa pitää SAK-lainen perhe kasassa, Laakso pohtii ja muistuttaa, etteivät yksittäiset liitot pysty vaikuttamaan lainsäädäntöön. Laakso uskoo kuitenkin, että alkanut neljän vuoden liittokokouskausi mennään itsenäisenä liittona. Ongelmana on painopaperin kysynnän väheneminen. Työnantajalla näyttää olevan ajatus, että työaikaa pitäisi pidentää vielä tästäkin, Laakso sanoo. – Se kuuluu ihan normaaliin edunvalvontaan. – Olemme lähettänet ammattiosastoillemme tes-esityspyynnöt. Sami Laakso valittiin tiistaina Paperiliiton vasemmistoryhmän vetäjäksi. Lohjan paperi) pääluottamusmies. Laakso seuraa tehtävässä liiton sihteeriä Timo Bymania, joka siirtyy eläkkeelle. Tutkija Jussi Jalonen Facebookissa 15.5. Tulokset ovat olleet järkyttävän hyviä, mutta palkankorotukset, johtuen kaiken maailman raameista, tykasta (työllisyysja kasvusopimus) ja kikystä (kilpailukykysopimus), ovat olleet todella pieniä. Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa neuvotellaan VR:n työntekijöitä koskeva sopimus ja Yleisen Teollisuusliiton kanssa tavaraliikenteen sopimus. SAK hakee rooliaan SAK:n tuleva rooli on yhä auki. Jokaisella on yksi ääni ja oikeus omaan mielipiteeseen, kiteyttää Paperiliiton vasemmistoryhmän uusi vetäjä Sami Laakso ryhmän aypolitiikan lähtökohtia. Jos paperin kulutuksen lasku jatkuu ja sen vaikutukset näkyvät työvoimavaltaisissa paperitehtaissa, kehitys voi nostaa uudestaan kysymyksen fuusiostakin. LEHTIKUVA ”Palkankorotukset mielessä jäsenillä” PAPERILIITON liittokokouksen (17.– 18. Työntekijäpuoli tuskin ainakaan nollalinjaan tyytyy, koska palkat eivät ole nousseet pitkään aikaan. Meidän poliittinen järjestelmämme on historiallisesti ollut hyvin kykenevä sulauttamaan ääriainekset itseensä ja riisumaan ne aseista, mutta vaihtokauppana on ollut se, että ääriainekset ovat saaneet vaikutusvaltaa poliittisen valtavirran sisällä. KU KANSANUUTISET.FI/3720040 HYVINVOINTIVALTIO KATOSI Juha Sipilän hallitus on ensimmäinen, joka on pyyhkinyt hyvinvointivaltion ajattelutavastaan. Ajattelutavan muutos tapahtui vasta 2014 Alexander Stubbin ja 2015 Juha Sipilän hallitusohjelmissa. Edellisen valinnan tekee liittokokouksen yhteydessä pidettävä työttömyyskassan edustajisto ja jälkimmäisen valinnan liittokokouksen jälkeen kokoontuva uusi liittohallitus. 5.) alla kokoontunut vasemmistoryhmä valitsi uudeksi vetäjäkseen Sami Laakson, joka on toiminut vuodesta 2011 liiton työehtosihteerinä. Laakso kuvailee vasemmistoryhmää määrätietoiseksi porukaksi, jossa kannustetaan tuomaan oma mielipide esiin ja myös – Jäsenet edellä mennään. Sellu-, pahvija kartonkituoVeturimiehet vaativat palkankorotuksia UP/KU SAK:LAISEN VETURIMIESTEN liiton uusi puheenjohtaja Tero Palomäki toivoo, että syksyn työmarkkinakierroksella palattaisiin työelämän kehittämiseen. Vasemmistoryhmä päätyi esittämään Laaksoa myös Paperiliiton työttömyyskassan hallituksen puheenjohtajaksi ja liiton sihteeriksi. 9 19.5.2017 tannossa menee Laakson mukaan nyt erittäin hyvin. Nykyinen hallitusohjelma muistuttaa pikemminkin liikemaailman toimintasuunnitelmaa, mikä mahdollistaa enemmän ”managerialismia” ja ylhäältä johtamista, kertoo tuore tutkimus. äänestämään sen mukaisesti. Tämä näkyi hänen mukaansa myös taannoisessa fuusioratkaisussa, josta keskusteltiin aktiivisesti ennen kuin ryhmän enemmistö päätyi lopulta kielteiselle kannalle. Tero Palomäki aloitti Veturimiesten liiton johdossa huhtikuussa. – Nyt pitäisi olla keskinäistä solidaarisuutta, Laakso sanoo. Molemmat ovat voimassa tammikuun 2018 loppuun asti. UP/MIKA PELTONEN HANNA-KAISA SIIMES. Tämä näkyy tänä päivänä turvapaikkapolitiikassa, hyvin kyseenalaisin seurauksin, sekä yleisemmin myös maan kansanvallan tilassa. Puheenjohtaja epäilee, että työnantajalla on tarjolla lähinnä heikennyksiä. – Palkankorotukset ovat nyt jäsenten mielessä, sillä metsäteollisuudella on mennyt hyvin monta vuotta. Hallitusohjelman muoto ja sisältö kielivät asenteesta, jonka mukaan maatamme johdetaan suuryrityksen lailla parhaiten ylhäältä. Kunnon siivu kakusta Nyt Paperiliitolla on edessä liittokohtaiset työehtosopimusneuvottelut. Palkankorotusvaatimuksia tulee varmasti. Työnantajalla on tarjolla lähinnä heikennyksia. Kiky-sopimukseen pettyneet veturimiehet eivät Palomäen mukaan enää tyydy siihen, että duunareita nuijitaan. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi Työajan kiky-pidennys on herättänyt suuttumusta jäsenistössä. Jaettava kakku on kasvanut, mutta meidän oma siivu ei ole kasvanut, Laakso sanoo
Järjestöjen mukaan isoimpia ongelmia ovat palvelujen jatkuvuus ja sirpaleisuus. Sote-uudistusta varten pyydettiin sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitolta että Lastensuojelun Keskusliitolta arviot, kuinka sote-esitykset vaikuttavat lapsiin ja lapsiperheisiin. Lastensuojelun keskusliitto on huolissaan moniongelmaisten perheiden palveluista. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. Avustusten loputtua sijoituspaikaksi voi tulla esimerkiksi yleinen koulukoti, jossa vastaavaa perehtyneisyyttä ei ole. Olemme huolissamme moniongelmaisten perheiden palveluista. Palvelut hajautuvat liiaksi Heinonen huomauttaa, että soteuudistuksen myötä lapsiperheiden palvelut ovat hajautumassa moneen paikkaan. Sote-uudistus eriarvoistaa lapsiperheitä tarvitsee tukea ja lapsi sijoituspaikan lisäksi psykiatrista hoitoa ja hoitoa esim. – Attendon päätös on oire huolestuttavasta ilmiöstä, jossa potilaiden hoitoa tärkeämpää on liiketoiminnan trimmaaminen parempaan tuloskuntoon ja säästöjen hakeminen, Sillanpää sanoo. – Parhaiten soveltuva malli löydettäisiin, jos uudistus tulisi voimaan asteittain. Lisäksi sote-uudistus eriarvoistaa, jos maakunnilla on hyvin erilaiset ratkaisut ehkäisevissä palveluissa. – Käytännön esimerkeistä tiedetään, että esimerkiksi lastensuojelun sijoituspaikat pitäisi valvoa myös muutoin. Erityispalvelujen lisäksi järjestöt tarjoavat palveluja kaikille lapsiperheille. 10 19.5.2017 ”Attendo heikentää ikäihmisten hoitoa” KU SOSIAALIJA TERVEYSALAN ammattijärjestö Tehy tuomitsee Attendon yt-neuvottelujen tuloksen lakkauttaa vastaavan sairaanhoitajan tehtävät ikäihmisten palveluista. Voisi vielä miettiä, onko valinnanvapaus paras lähtökohta perheitä ajatellen. Jos palveluntarjoaja vaihtuu parin vuoden välein pitkäaikaista tukea vaativassa palvelussa, se ei ole lapsen kannalta kestävää eikä järkevää. Ainoaksi rahoituskanavaksi näyttää jäävän Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA (ent. Palveluiden valvonta on jäämässä sote-uudistuksessa palveluntarjoajan omavalvonnan varaan. Se on riski, koska voitontavoittelu voi joissain tapauksissa ajaa laadun edelle, Heinonen toteaa. Heinosesta on myönteistä, jos maakuntatasolle siirrettäessä lapsiperheiden palvelut yhdenmukaistuvat. – On mahdoton ajatus, että yksikönjohtajat pystyisivät valvomaan lääkehoitoa. Samalla heikentyy ikäihmisten hoito ja jopa potilasturvallisuus voi olla vaarassa, varoittaa Tehy. Se on riski, koska voitontavoittelu voi joissain tapauksissa ajaa laadun edelle. Yksikön johtajat eivät ole aina fyysisesti paikalla eivätkä he ole välttämättä aina terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Vastaaville sairaanhoitajille tarjotaan irtisanomisen vaihtoehdoksi sairaanhoitajan työtä tai muuta työtä. Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinosen mukaan arvioinnit eivät näy uudistuksessa. RAY). Liitto muistuttaa lain yksityisestä sosiaalipalvelusta edellyttävän, että hoitoyksikössä on vastaava hoitaja, joka valvoo esimerkiksi lääkehoidon toteutumista. Toinen iso ongelma on, että lapsiperheille erityistukea tarjoavat järjestöt ovat jäämässä vaille sekä kuntien että maakuntien toiminta-avustusta. Vastaavan hoitajan tehtävät lakkautetaan ja jaetaan osittain yksikönjohtajille. LAPSET JA lapsiperheet on otettu sote-uudistuksessa heikosti huomioon. Uusi työmahdollisuus ei vastaa palkkaukseltaan entisiä tehtäviä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsenhoitopalvelukin olisi pelkän STEA-rahoituksen myötä vaarassa. – Suurimmalla osalla lapsiperheitä menee suhteellisen hyvin. – Osakeyhtiön tavoitteena on tuottaa voittoa. Yksikönjohtajat vastaavat jopa kuudesta yksiköstä, jotka sijaitsevat kilometrien päässä toisistaan, Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää sanoo. somaattiseen tautiin. Hän ottaa esimerkiksi lastensuojelutapauksen, jossa perhe Lastensuojelun Keskusliitto haluaisi uudistuksen voimaan asteittain. Vastaavan sairaanhoitajan tehtäviin on kuulunut varmistaa muun muassa palveluiden laadusta, kuntoutumisesta, lääkehoidosta ja niihin liittyvästä osaamisesta. Sote-uudistuksen takia näitä palveluja pitää hakea monesta paikasta. Erityispalvelut vähenevät. Myös palveluiden koonti yhteen, integroiminen, vaikeutuu entisestään, Heinonen sanoo. Suomessa on hänen mukaansa jo nyt suhteellisesti paljon yksityisiä lastensuojelun palveluntarjoajia verrattuna muihin maihin. UP/Birgitta Suorsa Osakeyhtiön tavoitteena on tuottaa voittoa. Tämä johtaa palvelujen karsimiseen. Heinonen kertoo, että järjestöt vastaavat pitkälti esimerkiksi ADHD-lasten erityispalveluista, kuten sijoituskotipalveluista. Lisää valvontaa tarvitaan, kun yksityisten palveluntuottajien määrä ja kirjo kasvavat entisestään. Attendo tarjoaa vastaaville sairaanhoitajille muuta työtä huonommalla palkalla. Heinonen toivoo, että uudistus ei tulisi kokonaan voimaan vuoden 2019 alusta
2.1.1947 Helsinki k. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi Historioitsija Teemu Keskisarja ja psykiatri Pirkko TurpeinenSaari keskustelevat Mannerheimista Annantalon auditoriossa (Annankatu 30, Helsinki) maanantaina 22.5. Järj. Varaa oma ilmoitustilasi: p. Beckerintie 10 Helsinki p. 11 19.5.2017 Muistokirjoitukset Kansan Uutisissa Julkaisemme muistokirjoitukset pääsääntöisesti Kansan Uutisten verkkolehdessä. Muistokirjoituksen voi lähettää osoitteella toimitussihteeri@kansanuutiset.. 9.5.2017 Loviisa Ei ilmettä noin synkkää nyt, ken suutaan nyt noin vääristää. Kirjoitusten suositeltava pituus on 3 000–3 500 merkkiä välilyönteineen. Demokraattinen Sivistysliitto TILAISUUS Mannerheim sankari vai konna. Suomentaja Liisa RYÖMÄ s. 09 4366 320 KESÄOSOITTEENMUUTOS Kansan Uutiset mukaan mökille ! Voit muuttaa lehden jakeluosoitteen tai laittaa jakelun kesätauolle helposti puhelimitse 09 759 601, sähköpostitse tilaukset@kansanuutiset.fi postittamalla oheisen lomakkeen tai osoitteessa www.kansanuutiset.fi /tilaajapalvelu VARSINAINEN JAKELUOSOITE Nimi: Osoite: Postinumero: Toimipaikka: KESÄOSOITE Osoitteenmuutos ajalle: Keskeytys ajalle: Kesäosoite: Postinumero: Toimipaikka: Tunnus 5005076 00003 vastauslähetys POSTIMAKSU MAKSETTU. Me käymme käsikynkkää nyt, on sama määränpää. Vaan ennen sanaa hyvästi nostamme hyväksyvästi me emännälle lasia ja sitten asiaan! (C.M.Bellman, suom. Verkkolehti löytyy osoitteesta www.kansanuutiset.. Liisa Ryömä) Liisan ystävät ja läheiset tervetuloa peijaisiin Rauhanasemalle 27.5. klo 13-19. klo 18-20. Kansan Uutisten toimitus Tämäkin ilmoitustila huomattiin
12 19.5.2017
Negatiivinen poistolista THL:n tutkija Meri Koivusalon mukaan on tärkeää nostaa esiin, mistä CETAssa oikeasti neuvotellaan. Vaikka näiden suhteen jäsenmaat ovat tehneet tehneet terveys-, sosiaalija koulutuspalveluissa poistoja CETA-sopimuksesta, silti liikkumavara voi jäädä muissa julkisissa palveluissa kapeaksi. Koivusalon mukaan asiat ovat tulkinnanvaraisia. – Julkisrahoitteisissa palveluissa on laajoja kysymyksiä kuten kattaako sopimus sellaiset julkisesti rahoitetut palvelut, jotka kilpailevat yksityisrahoitteisten palvelujen kanssa. Millainen investointisuoja tällaisessa tapauksessa terveyspalvelusijoittajilla olisi Suomessa. – Yhtiömuotoisella toimijalla on yhtiömaailman oikeudet ja velvoitteet. Sijoittajasuojalla on merkitystä Suomen kannalta siinä vaiheessa, jos sote-uudistuksessa joudutaan vetäytymään markkinoilta, tai joudutaan puuttumaan markkinoiden toimintaan, tai kenties tekemään toimia kustannusten säästämiseksi. Tulevaisuuden palvelut ovat sisällä sopimuksessa ja emme tiedä millaisia palveluja on kymmenen vuoden päästä, kertoo Koivusalo. Suomi on ollut tarkkana siitä, ettei julkisia sosiaalija terveyspalveluja sisällytetä kauppasopimuksiin. Kysymyksiä leijuu ilmassa esimerkiksi siitä, onko julkisten palveluiden ulossulkeminen tarpeeksi kattavaa, tai onko rajaus julkisen ja yksityisrahoitteisen palvelutuotannon välillä tarpeeksi selkeä. 13 19.5.2017 Suomi on sulkenut julkisrahoitteisia palveluja tälle niin kutsutulle negatiiviselle poistolistalle. Mikäli sijoittajat, esimerkiksi yksityiset terveyspalvelusijoittajat, näkevät jonkin valtiollisen väliintulon ongelmallisena sijoituksilleen, pystyvät he hakemaan korvauksia ylikansallisessa välimiesmenettelyssä, jonka kustannukset tulevat valtiolle kalliiksi. – Negatiivilista on ongelmallinen jäsenvaltioiden ja julkisen hallinnon kannalta, koska emme voi ennakoida sitä mitä sopimus oikeastaan sisältää. Tästä periaatteesta on yritetty pitää kiinni myös CETAn kohdalla. Kuitenkin julkisrahoitteisten terveyspalveluiden ja soten suhteen tämän rajauksen merkitykset kokonaisuuden kannalta ovat epäselviä. Tämä tarkoittaa, että kaikki mitä ei erikseen osata rajata sopimuksen ulkopuolelle, on automaattisesti mukana sopimuksessa, avaa Koivusalo. Koivusalon mukaan tämä koskee etenkin uudenlaisia painotuksia palveluissa tai palvelutuotannon muotoja ja tukipalveluita. Myös Suomi saattaa tulevaisuudessa kehittää sosiaalija terveyspalveluja, jotka voisivatkin olla automaattisesti CETA-sopimuksen sisällä. – CETAssa on käytössä palveluissa niin kutsuttu ”negatiivilista”. Soten yhtiöittämisvelvoite ja vapaakauppasopimus CETA ovat riskialtis yhdistelmä. Huolena onkin voittomarginaalien imurointi esimerkiksi henkilöstön asemaa heikentämällä, sanoo STTK:n sosiaalija terveyspoliitEU :n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA on ajankohtainen nyt, sillä sopimus tulee jäsenvaltioiden parlamentteihin hyväksyttäväksi. Sijoittajasuojassa on kyse rahasta. Hallituksen esitys CETAsta tulee eduskunnalle elokuun lopulla, jolloin eduskunta joko hyväksyy tai hylkää sopimuksen. Soten valinnanvapausmalli avaa jo markkinoita, mutta miten sosiaalija terveyspalvelut yhdistyvät CETA-sopimuksen kanssa. CETAn suuruuteen nähden poliittista keskustelua siitä on käyty erittäin vähän, vaikka vaikutukset etenkin Suomessa yhdistettynä soteuudistukseen voivat olla arvaamattomat. Hän on seurannut CETA-sopimusta pitkään nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Neuvottelupöydällä ovat sekä säännöt, joiden mukaan kansalliset hallitukset sitoutuvat toimimaan, että kaikki se, mitä sopimukseen sisällytetään ja mitä siitä rajataan ulos. Jos valinnanvapausmallin ja pakkoyhtiöittämisen päälle liimataan kansainvälisiä investointeja suojaava CETA, on Suomi erittäin hankalassa tilanteessa. Pohtii Koivusalo. Investointisuoja suurin riski Sote-kysymyksessä CETAan kuuluva sijoittajasuoja on Akilleen kantapää, sillä se suojaa investoinnit kaikilla osa-alueilla. TEKSTI JAANA KIVI KUVITUS HANNU LUKKARINEN CETA ja SOTE MITEN KÄY VALINNANVAPAUDEN. CETA ei voi suoraan pakottaa jäsenmaita yksityistämään julkisia palveluja. Sijoittaja ymmärrettävästi etsii vakautta ja varmaa tuottoa. Jos kysymys terveysvakuutuksista jätetään avoimeksi, on mahdollista, että terveysvakuutusbisnes leviää suomalaisiin sote-palveluihin. Kuitenkin CETA-asiakirjoista tehdyt tulkinnat osoittavat, että CETA pyrkii asteittain edistämään markkinoiden vapauttamista ja palveluntarjoajien välistä kilpailua – on se sitten julkista tai yksityistä. >. – Investointisuoja kytkeytyy suoraan soteen sen osalta kuinka palveluja on mahdollista palauttaa, jos ensin pakkoyhtiöitetään ja markkinallistetaan sote-palvelut Suomessa
Samoin kuin vapaakauppasopimusten todelliset hyödyt koskettavat eniten niitä, kenellä on vahvin etuoikeus. CETA . Kyse ei ole siitä, onko globalisaatiota vai protektionismia, vaan millaisten sääntöjen puitteissa kauppaa tehdään ja millaisia sääntöjä luodaan. Jos kysymys terveysvaMillainen investointisuoja terveyspalvelusijoittajilla olisi Suomessa. Vallonian vastustuksen vuoksi sopimukseen lisättiin kauniilta näyttävä luku periaatteista, joka ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova, kuten muu sopimus. – Jos haluamme EU:n politiikassa ottaa askeleita taaksepäin niiden etuoikeuksien suhteen, joita EU:ssa on lääketeollisuudelle annettu, näin ei välttämättä voida enää tehdä ilman uhkaa korvauskanteista, kertoo Koivusalo. Koska CETAa on ajettu kiireellä läpi politiikassa, olisi tärkeää käydä perusteellista poliittista keskustelua sen vaikutuksista, ennen kuin Suomi lyö lukkoon oman kantansa. CETA-sopimuksen hyväksymisen perusteeksi ei yksinomaan riitä se, ettei sillä ole vaikutusta nykyiseen lainsäädäntöön. Hallituksen ajama sote-malli vie heikompiosaisten palvelut markkinaehtoisiksi. 14 19.5.2017 tinen asiantuntija Riitta Työläjärvi. . Sisältää investointisuojan ja investointituomioistuin ICS:n. EU:n ja Kanadan välinen talousja kauppasopimus. . Kiinteistöjen rakentamisessa ja potilastietojärjestelmissä voi olla mukana kansainvälisiä sijoittajia ja palvelutuottajia, jotka kuuluvat myös investointisuojan alle. – Toinen huomionarvoinen asia, joka liittyy sekä soteen että CETAan, on mahdollisuus terveysvakuutusbisneksen lisääntymisestä. CETA luo painetta alentaa standardeja tai sääntelyä kilpailun suhteen. Tuo sijoittajasuojan kaikille sektoreille ja palveluihin. Siksi sopimuksen velvoitteet ja käytännön soveltaminen ideologisen paineen alla on nähtävä erillisinä asioina eikä suoraviivaisesti yksi yhteen toimivana kokonaisuutena. Soten toimijoissa on paljon kansainvälisiä yrityksiä ja sijoittajia. CETA kattaa lääkkeet ja lääkepolitiikan CETAn alaisuudessa EU sitoutuu noudattamaan sopimuksen määräyksiä. Vaikka CETA ei varsinaisesti muuta EU:n lainsäädäntöä, se avaa lääketeollisuuden jäteille entistä suurempia mahdollisuuksia. Ja CETA lisää ennestään eriarvoisuutta. Hallituksen esitys CETAsta tulee eduskunnalle elokuun lopulla. EU:ssa on muistettava, että uudet neuvottelut pohjaavat aina edellisille, ja kauppapolitiikassa ei koskaan oteta askeleita taaksepäin. Tämä saattaa syödä varoja, joita on varattu terveyspalvelujen käyttämiseen ja tämä lisää terveydenhuollon kustannuksia. . Mahdollista on, että Suomi haluaakin myöhemmin kustannussyistä rajoittaa valinnanvapautta, tai haluaa tehdä sote-uudistukseen muita muutoksia, jolloin terveysbisneksen Suomen tekemien investointien odotukset eivät täyty. CETA ON vapaakauppasopimusten ennakkotapaus, ja sen sijoittajasuoja on riski. . Tällaisissa tilanteissa tullaan kysymykseen, mitkä ovat sijoittajien ja mitkä puolestaan muiden toimijoiden oikeudet, kertoo Koivusalo. >. Tällä on suuri merkitys lääketeollisuudelle, ja vaarana on, että sukset menevät ristiin kansallisten terveyspoliittisten intressien kanssa. Miljoonien korvausvaateet ja kansallinen sote-kokeilu ovat riskiyhdistelmä, joka vaatii äärimmäisen tarkkaa harkintaa. Suurissa kauppasopimuksissa ei ole kyse ihmisten suojelusta, kun sijoittajat haluavat järein ottein varmistaa oikeuksiensa säilymisen voiton tavoitteluun keinolla millä hyvänsä. Lisäksi CETA avaa yhtä lailla ovet Euroopan markkinoille myös yhdysvaltalaisille suuryrityksille osakeomistusten ja Kanadan toimistojensa kautta. Neuvottelut aloitettiin 2009. Esimerkiksi yksityisen ja julkisen sektorin yhteishankkeet sairaaloiden rakentamisesta palvelutuotteena voivat koitua erittäin kalliiksi. . . kuutuksista jätetään avoimeksi, on mahdollista, että terveysvakuutusbisnes leviää myös suomalaisiin sotepalveluihin, kertoo Työläjärvi STTK:lta. Koivusalon mukaan CETAn ja soten kohdalla on tärkeää arvioida miten erilaisten palvelutuotteiden ja sosiaalija terveydenhuollon tukipalveluiden, kuten potilastietopalveluiden ja kiinteistöpalveluiden merkityksiä tulkitaan tulevaisuudessa. Katsotaanko nämä osaksi sosiaalija terveyspalveluja vai kenties osaksi kiinteistöpalveluita. Vaarana on, että syntyy erinomainen yhdistelmä palveluntuottajien ja yritysten kannalta, mutta yleiset kansanterveydelliset intressit jäävät jalkoihin. – CETAn kohdalla suurimmat riskit ovat siinä, kuinka tulevaisuudessa voidaan asettaa standardeja ja kuinka voidaan säädellä palvelutoimintaa ja asettaa kansallista sääntelyä, kiteyttää Koivusalo Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon valinnanvapaudesta. Etenkin silloin, jos uusien lääkkeiden hinnat nousevat entisestään. Kauppapolitiikan kysymykset ovat konkreettisia kysymyksiä sosiaalija terveyspalveluiden resurssien käyttämisestä. CETAn investointisuojaa on matkan varrella paranneltu, mutta ongelman ydin säilyy yhä samana: edelleen yksityiset yritykset voivat haastaa valtioita oikeuteen, ja tällä on edelleen sama pelotevaikute valtioihin. Tästä esimakua antoi jo Belgian Vallonia, joka oli vähällä torpata sopimuksen etenemisen syksyllä 2016. Käytännössä sillä tarkoitetaan kaupankäynnin lisäämistä terveydenhoidossa. Sosiaalija terveyspalveluiden kansallista sääntelyä ei kielletä CETAsopimuksessa, mutta siitä ollaan tekemässä sijoittajasuojan kanssa erittäin riskialtista. CETA nähdään sijoittajasuojan sisäänajosopimuksena, jonka jälkeen sijoittajasuojaa osana muita kauppasopimuksia on hankalampi enää muuttaa. – Mikäli lainsäädäntökokonaisuus ei ole huolellisesti valmisteltu ja kypsä kokonaisuus, mahdolliset myöhemmät korjailut voivat johtaa korvausvelvoitteisiin terveysinvestoijille CETAn ja investointisuojan kautta, kertoo Työläjärvi. Lääkkeet ovat tärkeä osa-alue kauppapolitiikkaa, kun puhutaan vapaakaupasta ja liberalisoinnista. Sopimuksella on niin kutsuttu ”suppiloefekti”, joka tarkoittaa peruuttamatonta pohjaa muille tulevaisuuden vapaakauppasopimuksille, kuten mahdolliselle uudelle versiolle TTIP-sopimuksesta. KOMMENTTI lääkepatentteja ja teollisuuden immateriaalioikeuksia. CETA on laaja ja kattaa kaikki palvelut, sektorit ja investoinnit. VAPAAKAUPPASOPIMUSTEN LUONTEESEEN on kuulunut riski kansallisten standardien alentamisesta, vaikka sopimukset itsessään eivät suoraan sitä velvoita. Uudet kauppasopimukset suojaavat yritysten yksinoikeuksia, CETA on ennakkotapaus – Vallonia vastusti syystä Jaana Kivi V alinnanvapaus on varakkaimpien etu. Hyväksyttiin Euroopan parlamentissa helmikuussa 2017. Vallonian vastustus ei lähtenyt tietämättömyydestä, vaan varsin hyvästä ja kenties muita jäsenvaltioita paremmasta tiedosta sopimukseen sisään kirjoitetuista riskeistä. Suomessa hallituksen esitys sopimuksen kansallisesta toimeenpanosta on valmisteilla. CETAn lopullinen voimaan astuminen tuskin tulee olemaan Euroopan laajuisesti läpihuutojuttu. – Voidaan esimerkiksi tarjota palvelusopimuksia, joissa on mukana sekä kiinteistön rakennuttaminen että sen ylläpito. Vaikka sopimukseen kirjattaisiin mitä tahansa korulausein muotoiltuja lisäyksiä, eivät nämä kuitenkaan välttämättä pääse toteutumaan käytännössä, tai ole alkujaankaan oikeudellisesti sitovia, kuten Vallonian tapaus on jo osoittanut. Ulkoasiainministeriön mukaan se pyritään saamaan valmiiksi kesään mennessä
E ro oikeiston ja vasemmiston välillä on todellisuudessa ajankohtaisempi kuin vuosikymmeniin. Oikeiston silmissä ihmiset näkyvätkin jakautuvan kahteen aivan erilaiseen lajiin. Hyvinvointivaltion rinnastaminen Stalinin hirmuhallintoon on vain halpa silmänkääntötemppu, mutta menee kummasti läpi monelle kirkasotsaiselle liberaalille. On alettu puhua syrjäytymisestä jo toisessa sukupolvessa. Lisäksi valtio jakaa vuosittain miljardien yritystuet, jotka ovat suurelta osin haitallisia. Keskustelua leimaa kuitenkin suuri epäselvyys siitä, mitä vasemmistolainen ja oikeistolainen politiikka edes tarkoittaa. Mutta kun ”koroilla elävä” perijä ansaitsee tuhat kertaa enemmän kuin pitkää päivää painava työläinen, ero on järjetön – eikä varmasti perustu ahkeruuteen. Modernille oikeistolle onkin ominaista pyrkimys suurituloisten verojen alentamiseen julkista sektoria leikkauksin supistamalla. Todellisuudessa kyse on opettajista, lääkäreistä, sairaanhoitajista, poliiseista ja palomiehistä. Se on tarkoittanut näin myös pyrkimystä uudistaa yhteiskuntaa. P erinteisesti oikeistolaisuus on ollut konservatiivisuutta. Heidän yksilönvapaudestaan liberaali oikeisto ei ole pahemmin huolissaan. Toki edelleenkin liberalismi on oikeistolle usein enemmänkin päälle liimattu ylevä oikeutus yläluokan etuoikeuksille. 15 19.5.2017 VASEMMISTO JA OIKEISTO – VANHENTUNUT EROTTELU. Vanha oikeisto oikeuttaa tämän Jumalalla tai perinteellä – uudempi liberalistinen oikeisto ”terveellä kilpailulla” ja idealistisella yksilönvapauden ihanteella. Leipäjonot kasvavat. Tätä ajetaan tunteita herättävillä mielikuvilla loputtomasti paisuvasta julkisesta sektorista ja kymmenistä tuhansista turhista byrokraateista. Kun nykyaikaisenkin oikeiston pintaa vähän raaputtaa, paljastuu aika usein arvomaailma, jonka mukaan hyväosaiset ovat osansa omalla ahkeruudellaan ja lahjakkuudellaan ansainneet – ja jos joku on huono-osainen, on se hänen omaa syytään: eriarvoisuus ei ole harjoitetun politiikan seuraus. Kaikille yhteisen vasemmistolaisen aatteen tunnistaminen vain niitä katsomalla saattaa olla mahdoton tehtävä. Noin 120 000 suomalaista elää niin kutsutussa vakavassa köyhyydessä. Määrä on melkein kolminkertaistunut 1990-luvulta. Vertaukset Neuvostoliittoon ovat yhtä naurettavia kuin suosittujakin. Aina taantumassa työttömyys toki aiheuttaa sosiaalimenojen kasvua. Maailman eri kolkissa ja eri aikoina on vaikuttanut hyvin erilaisia itsensä vasemmistolaiseksi julistaneita puolueita ja liikkeitä. Eikä julkisen sektorin työtekijöiden määrä ole tosi asiassa kasvanut enää pitkään aikaan. Ylitöitä tekevä on tietysti lisäpalkkansa ansainnut. Oikeiston silmissä vain sen perijän oikeus perintöönsä ja pääomatuloihinsa – mahdollisimman vähin veroin – on suurempi ihmisoikeus kuin noiden elämän suuressa lotto-arvonnassa hävinneiden, jopa lasten, oikeus ihmisarvoiseen elämään. Me suomalaiset pystymme parempaan. Heidän tilanteensa halutaan nyt tehdä sietämättömäksi simputtamalla heitä mitä nöyryyttävimmillä tavoilla – jotta työttömät ottaisivat vastaan kurjintakin ”paskaduunia” tai suostuvat jopa palkattomaan työhön. O n suosittua julistaa, että koko vastakkainasettelu vasemmiston ja oikeiston välillä on aikansa elänyt. Satunnaiset kärjistetyt mielikuvat hallitsevat keskustelua. Liberaalit maailmankansalaiset ovat suhteellisen tuore ilmiö oikeistoperheessä. Oikeiston intresseissä vain on väittää päinvastaista: että kyse ei olisi arvovalinnoista vaan muka ainoasta mahdollisesta järkevästä tavasta hoitaa taloutta. Samaan aikaan hallitus tekee eriarvoistumista lisääviä päätöksiä yksi toisensa perään. Sama oikeisto kuitenkin ajaa laajalla rintamalla palkkojen alentamista. Tämän tueksi oikeisto levittelee innokkaasti tarinoita työhaluttomista työttömistä ja tuilla elävistä laiskoista nuorista. Köyhyys voitaisiin aivan hyvin siirtää historiaan. Myöskään työttömiä ei kannusteta työhön palkalla. Toki realistinen vasemmistolaisuuskin hyväksyy kohtuulliset tuloerot: Itsensä kouluttamiseen voidaan kannustaa paremmalla palkalla. Oikeiston mukaan taas yhteiskunnassa esiintyvä eriarvoisuus on luonnollista eikä siinä ole mitään väärää. Toisaalla ovat ”menestyjät”, joita pitää kannustaa yhä suuremmilla tuloilla. Yksilönvapauden kunnioittaminen on monesti kovin valikoivaa ja tarkoitushakuista. Tietosanakirjojen mukaan vasemmistolaisen politiikan ydinajatus on, että jokainen ihminen on samanarvoinen ja eriarvoisuutta pitää pyrkiä vähentämään yhteiskunnassa. V auras ja vakavarainen Suomi on monella tapaa hyvä paikka asua. B ritannian rautarouva Margaret Thatcherista alkanut uusliberalismi on toki kaapannut uudistajan roolin oikeistolle. Monissa länsimaissa vasemmistolaisista arvoista hiljalleen rakennettu hyvinvointivaltio on leimattu yksilön vapautta rajoittavaksi totalitääriseksi järjestelmäksi, joka pitää purkaa. Toisaalla on työläiset ja työttömät, joita kannustetaan tuloja leikkaamalla, ja varsinkin työttömille tarjotaan pelkkää keppiä. S uurituloisten verojen keventämistä puolustaessaan oikeisto sanoo, että työtekijät ovat palkkansa ansainneet – että palkka kannustaa tekemään työtä. Yrityksille ja suurituloisille on sen sijaan tarjoiltu miljardien veronkevennykset. Pohjoismaisen demokraattisen hyvinvointivaltion rinnastaminen johonkin Stalinin hirmuhallintoon on tietysti vain halpa silmänkääntötemppu – mutta menee kummasti läpi monelle kirkasotsaiselle liberaalille. Kuitenkin Suomessa elää nytkin noin 130 000 lasta köyhyydessä. Voi olla hyvin vaikeaa nähdä, yhdistääkö niitä juuri mikään. Vasemmisto sitä vastoin esittää verotuksen progressiivisuuden maltillista kiristämistä ja erityistä huolehtimista kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Panu Raatikainen Kirjoittaja on dosentti ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.
16 19.5.2017 Ilman kaupallisia paineita syntynyt Katto-elokuva edustaa sitä, miten Melli Maikkula näkee maailman: absurdina ja tragikoomisena.
Jos käsikirjoittaja siivoaa samalla kun pitäisi kirjoittaa, ei siitä mitään tule. Televisiosta hän katsoo muun muassa Huutokauppakeisaria, jonka toisteisuus on hänestä ”loputtoman kiehtovaa”. Sydämestä lähtenyt Katto osui ainakin Cannesin elokuvajuhlien esiraatiin, joka valitsi sen 4 843 elokuvan joukosta kisaan mukaan. Varsinkaan perheellisen on melkein mahdoton pärjätä. Naapuri yrittää auttaa häntä, mutta auttajasta tuleekin autettava. Miksi hän siis kirjoittaa. – Komiikka voi vapauttaa meitä ja lisätä ymmärrystä, tuoda esille vaikka vähemmistöjen asioita, olla poliittisesti sorkkivaa ja yleiseen mielipideilmastoon vaikuttavaa. Samaan aikaan vingutaan, miksei käsikirjoitukset ole tarpeeksi hyviä ja järjestetään seminaareja, jossa sitä pohditaan. Siksi on mukavaa, että olen saanut tämmöisen lahjan, että osaan naurattaa. Toki se, mikä meitä naurattaa, on myös sosiaalinen, aikaja paikkasidonnainen asia, sen minkä yhteiskunnan tai ajan kasvattamia olemme. Työn alla nyt näytelmä Kansallisteatteriin sekä Ylen ja Ryhmäteatterin yhteisprojekti Tarinanmetsästäjät. He eivät keksineet oikein mitään puhuttavaa ja juontaja pyysi sitten siskoa laulamaan. toukokuuta. Halusin käsitellä abstraktion kautta konkreettista elämäntilannetta. Mua nauratti aivan älyttömästi. Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitokselta valmistunut Maikkula ajattelee kaiken periytyvän. Sisko veti pätkän Punaisista lehdistä, muttei oikein muistanut sanoja. – Hän osasi ohjata raskaasta käsikirjoituksesta keveän. Maikkulaa kiinnostaa naurun synnyttämä yhteys. Maikkulan käsikirjoittama lyhytelokuva Katto on mukana Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjassa. Hän sanoo olevansa ankeuden ystävä. Kädet vapisten kirjoitettu Katto Lyhytelokuva Katto pohjautuu alkujaan Maikkulan piirtämään sarjakuvaan ja sen kirjoittaminen oli pitkä prosessi. Maikkula on ankeuden ystävä, mutta ensi viikolla hän astelee punaisella matolla Cannesin elokuvajuhlilla.. Käsikirjoittaminen lievittää yksinäisyyttä Maikkulalle käsikirjoittaminen on ensisijaisesti ajatustyötä. – Hyvä käsikirjoittaminen on tarkkaa ajattelemista. Ohjannut Hyviä ja huonoja uutisia. – Sitä ennen on tapahtunut paljon ajattelemisesta, lukemista, havainnointia ja loputonta puhumista. Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman rehellisesti itselleni. Hän kokee olleensa onnekas. – Sanotaan, että se mikä lähtee sydämestä, menee sydämeen ja niin minä haluan ajatella. tarpeeksi pitkälle, jotta ne ovat orgaanisia ja hyviä. Ei kuitenkaan riitä, että kirjoittaja on itsensä kanssa samalla aaltopituudella. Meiltä on kadonnut kokonainen käsikirjoittajasukupolvi, joka ei elänyt tällä työllä. Esikuvakseen Maikkula nimeää yhdysvaltalaisen koomikon ja käsikirjoittajan Larry Davidin. Ajatukset on ajateltava riittävän monta kertaa ja vietävä TEKSTI ANNA PAJU KUVA JARNO MELA Melli Maikkula . Se on sitä, että pyöräilen katsomaan valkovuokkoja, leivon leipää, luen lehteä, olen perheen kanssa. Se on kertomus avioeron partaalla elävästä Olavista, jonka kesämokin katto on selittämättömästi laskeutunut. – Kuuntelen paljon Järviradiota. Maikkula kiittää Katon ohjaaja Teppo Airaksista. Studiossa oli esimerkiksi viimeksi juontajan sisko. Sille on markkinat ikuisesti. ”Narreilla on aina ollut paikkansa yhteiskunnassa.” Melli Maikkula on harvinaisuus: käsikirjoittaja, jolla riittää töitä. – Mulla on ollut töitä, mutta yleensä käsikirjoittajan leipä on Suomessa ihan järkyttävän kapea. Se on musta hirveän kiinnostavaa. elokuvajuhlat 17.–28. – Komedia on myös leipää perheelle. – Olen toimelias, utelias ja kyllästyn nopeasti. Maikkulan tyypillinen työpäivä on liian pitkä ja se sisältää montaa päällekkäistä työtä. Siellä ei ole mitään toimitettua ja aina jotain teknisiä ongelmia. – En minä esimerkiksi ymmärrä korsukaskuja. Lupauksia siitä, että käsikirjoituksiin aletaan panostaa, kuulee kyllä, mutta oikeasti niin ei tehdä. Ensin tulee havainto, jonka pitää olla mahdollisimman totuudellinen, ilman tulkintaa tai arvottamista. . Näin hän sanoo siitä huolimatta, etteivät hänen omat vanhempansa ole taidealalla. – Aika on rahaa. – Kuten monen freelancerin. – Viimeksi hyvissä ja huonoissa oli autismia käsittelevä uutinen, joka pitkän väännön kautta päätyi ohjelmaan. Lopputulos oli Maikkulan mielestä hieman pliisu, mutta hän pitää silti hyvänä, että ohjelmassa puhuttiin autismista. – Köyhyys periytyy, koulutus periytyy, valinnat joiden luulin olevan omia valintoja, ovatkin vain sukupolvien ketjua. Naurussa syntyy aito yhteys Maikkula katsoo maailmaa luontaisesti koomisten lasien läpi. Ajatukset on kyettävä kommunikoimaan muille. Elokuva kutsuu mysteerin äärellä ja pyrkii vapauttamaan meidät järjestä. Palkittu parhaan talk show’n Venlalla sarjasta Miitta-täti. Siksi ajattelen saavani ihmisiin aidosti yhteyden naurun kautta. Sikäli olen luksusammatissa, koska se on niin kiinnostavaa. unssassa ja saapuu haastatteluun keskeltä elämänsä kiireisintä kevättä. . 17 19.5.2017 ”Hyvä käsikirjoittaminen on tarkkaa ajattelemista” – Pohjimmiltaan kyse kommunikaatiosta. Jos yhteys yleisöön syntyy, koen itseni vähemmän yksinäiseksi. Vuonna 1980 syntynyt käsikirjoittaja ja ohjaaja. . Että kukaan meistä ei ole autisti, joten on turha esittää, että me tiedämme mitä se tarkoittaa. Ja mitä paskemmin yhteiskunnassa menee, sitä enemmän sitä tarvitaan. Narrilla on paikkansa ja vastuunsa Kaikesta ei Melli Maikkulan mielestä voi vitsailla. – Mua kiinnosti ihmeen logiikka. – Siihen on yksi ainoa vastaus, joka on raha. Työ on niin täynnä impulsseja, että vapaa-aika on pulssin tasaamista. Katto on ehkä henkilökohtaisin työni koskaan, olen kirjoittanut elokuvan kädet vapisten. Yksin leivästä ei silti ole kyse. Vasta sitten, kolmantena, tulee itse kirjoittaminen. Vähän sama kuin seksissä, ihminen ei oikein voi vaikuttaa siihen mistä kiihottuu. Ja pohtii samalla mekkovalintaa Cannesiin. Sikäli käsikirjoittaminen ei ole yksinäinen ammatti. Sairastamisen lomassa hän viimeistelee edellisiä töitään, jotta voisi aloittaa seuraavat. Riemu syntyy hetkestä, jolloin saan kokea ajattelevatko tai kokevatko muut samalla tavalla. – Huumorintaju on sellainen asia, mihin ihminen ei voi kauheasti vaikuttaa. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä on hänen mielestään enää hyvin vähän spontaaneja asioita, mutta nauraminen on sellainen. Oli tärkeää käydä se keskustelu, jotta kaikille oli selvää se, mistä positiosta sitä käsitellään. CANNESIN 70. M elli Maikkula on . Kirjoittanut tv-sarjoja kuten Putous, Pasila 2.5 The Spin-off , Miitta-täti, Antti Holma Show, Hyvät ja huonot uutiset, Kimmo ja Parasta aikaa sekä elokuvia kuten Me Rosvolat ja Naisen nimi. Narreilla on aina ollut paikkansa yhteiskunnassa. Vastapainoksi vapaa-aikani on todella yksinkertaista, joku voisi sanoa että tylsää. Hän sanoo pohtivansa paljon komediantekijän valtaa ja siihen liittyvää vastuuta.
18 19.5.2017 Virkaatekevä presidentti Mauno Koivisto kertoi tv-puheessa 27.10.1981 presidentti Urho Kekkosen luopuvan vallasta.
Aleniuksen mukaan Koivisto ei korostanut asemaansa. KUVA HANS PAUL / LEHTIKUVA TEKSTI KAI HIRVASNORO . ”On kuin kaksi köyhää menisi yhteen. Sosialidemokraattisessa Kansan Lehdessä nimimerkki Särmikäs julkaisi viiden kirjoituksen sarjan, jonka päätteeksi hän totesi, että mahdollisuudet ovat suuret niin menestykseen kuin epäonneen päin. Koivisto ei ajanut asioita auktoriteetilla, vaan perustelemalla näkökulmansa.” 2 ELOKUUSSA 1968 Neuvostoliitto miehitti Tšekkoslovakian. 19 19.5.2017 Kolme muistikuvaa Mauno Koivistosta 1 ELE ALENIUS ja Mauno Koivisto toimivat valtiovarainministereinä Rafael Paasion hallituksessa 1966–1968. Koivisto toimi tuolloin pääministerinä. Alenius kertoo esimerkkinä heidän suhteistaan, että kun hallitus toteutti joulukuussa 1967 devalvaation, edes Alenius ei saanut tietää siitä ennakkoon. Koivisto oli huolissaan, että jos Alenius ostaa vaikka uuden auton juuri sitä ennen, niin kukaan ei uskoisi, ettei hän tiennyt devalvaation olevan tulossa. Älkäämme torjuko itseltämme riiuulla käynnin kokemuksia. Leski on toraisa ja määräämään tottunut, köyhä tyttö tuittupäinen. Mutta Paavalihan opetti: Ellet voi yksin olla, parempi naida kuin palaa.” Särmikäs oli Mauno Koivisto. ”Hän halusi varmistaa perusteellisesti, että asiat ovat oikealla tolalla. AJANKUVA. Hän onnistui luotsaamaan Suomen vaikeiden tilanteiden yli niin kuin pitikin. Sen takia hänet koettiin kansan mieheksi. Henkilökohtaiset suhteemme olivat hyvät eikä hän antanut puolueensa linjan häiritä sitä.” 3 SDP:N LINJA vasemmisto yhteistyöhön oli nuiva 1960-luvun alussa, mutta Koivisto puolusti sitä jo vuonna 1964. Hätä istuntoon kokoontunut hallitus piti tilannetta niin vaarallisena koko maailman kannalta, että kannanotoissa täytyy olla varovainen ja pidättyväinen. Se ei aiheuttanut minkäänlaista ristiriitaa meidän välillemme. Koivisto vastasi fi nanssipolitiikasta. Ajatellaan asiaa. ”Hyväksyin sen muiden osalta, mutta omalta osaltani katsoin, että se ei sido minua, vaan SKDL:n puheenjohtajana miehitykseen on suhtauduttava ehdottoman torjuvasti. Sen takia hänen niin sanottu fundeeraamisensa nousi näkyväksi ilmiöksi