3 / 2025 Vasemmiston pormestari ehdokkaat Taiteen uudet rahoitusmuodot ArVokkAAmpi Arki Sivu 26 Sivu 52 Ympäri Suomea puhututtavat samat asiat, kertoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela. 19.3.2025 / 10 € ku.fi N. Ja verkoSSa myöS. Sivu 43 Silkkaa aSiaa aluSta loppuun
PELASTA PALVELUT Pidetään yhdessä huoli siitä, että leikkaukset eivät kohdistu ihmisiin. jhl.fi/pelastapalvelut | #pelastapalvelut. Kuntaja aluevaalit 13.4.2025
Painopaikka PunaMusta 2025 KannEn KUVa: anTTI YRJönEn. varrella virran 38 Pintaa syvemmältä. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. tulevaisuuden suomi 13 2040-luvun Suomi on polarisaation Suomi. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. mistä taiteilijan leiPä 52 Taiteilijat joutuvat etsimään uusia toimeentulon muotoja. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. koskelan tulikaste 43 Kuntaja aluevaalit ovat Minja Koskelan ensimmäinen koetus vasemmistoliiton puheenjohtajana. rahanPesusta informaatioPesuun 58 Informaatiokampanjat ja salaliittojen peilimaailmat eksyttävät. triumviraatin kolmas Pyörä 40 Kuka on Yhdysvaltojen varapresidentti JD Vance. vasemmisto onnistui ehdokkaissa 10 Ehdokashankinta päättyi suotuisissa merkeissä. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Pormestareita tarjolla 26 KU keskusteli pormestariehdokkaiden kanssa Turussa, Tampereella ja Helsingissä. meillä menee ihan hyvin 22 Suomi on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala (puheenjohtaja) Anna Mäkipää (varapuheenjohtaja) Saila Ruuth Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Tuula Kärki (henkilöstön edustaja) Risto Kalliorinne (varajäsen) Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. monet vaalit samana Päivänä 08 Mikä ratkaisee kuntaja aluevaalit. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. 3 Puhutaan toimeentulosta 07 Jessi Jokelainen: Oulussa on potentiaalia. mandelŠtam Pilkkasi stalinia 61 Runoilija puolusti humanismia ja vapautta. asutun maaseudun Puolesta 34 Maaseudun ihmiset eivät vaadi mahdottomia. suPo huolestui ääriradikalismista 12 Väkivallan uhka on kohonnut. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. henkilöstövaje vaarantaa 31 Pelastajia ei valmistu riittävästi oppilaitoksista. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. viimeinen sana 67 sisältö 3/2025 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12)
Niin on oleva myös jatkossa. Hallituksen päätökset lisäävät ihmisten pahoinvointia ja eriarvoisuutta, ja kunnat joutuvat paikkaamaan tilannetta.. Nyt tehtävien päätösten merkittävyys selviää vasta myöhemmin, mikä ei luonnollisestikaan poista päätöksenteon tarvetta. 4 Talouskuri Tuhoaa Turvallisuuden pääkirjoitus Nykytilaan ei silti pidä olla tyytyväinen. Väestön vähentyminen monilla alueilla on johtanut tiedotusvälineissä liian yksioikoiseen päätelmään. Samaan aikaan kun heikoimmassa asemassa olevilta on leikattu, on laskettu polttoaineveroa ja korotettu Kela-korvauksia, joista rahat ovat menneet yksityisille terveysjäteille. Rahaa on, hallitus vain käyttää sen haluamallaan tavalla. Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen kädenjälki näyttää, että hallituspuolueille kyse on ollut vain puheista. Tässä vasemmiston tehtävä on jatkaa oikeiston valistamista. Sosiaalija terveyspalveluissa kaikki puolueet ovat pitäneet juhlapuheita, kuinka ennaltaehkäisy on kaikkein tärkeintä. Suomella menee yhteiskuntana vieläkin ihan hyvin. On kysyttävä, miten suomalainen yhteiskunta kestää oikeistohallituksen tekemät leikkaukset. Suomessa on pitkään ymmärretty kokonaisturvallisuuden käsite, mutta nyt oikeiston käsitys siitä näyttää heikentyneen. Orpon hallituksen toimet antavat parhaan vastauksen väitteelle, ettei leikkauksille ole vaihtoehtoja. Kysymys kuuluu: miksi laitamme rahaa aseisiin, kun leikkaamme ihmisille tärkeistä palveluista. Eriarvoistuva yhteiskunta on helposti sellainen, jossa puolustusvoimien aseilla ei ole enää käyttäjiä. Vasemmiston piirissä on nähty kommentteja, joissa on verrattu sote-palvelujen rahoitusta sotilaallisen varustautumiseen. Sama pätee luonnollisesti ymmärryksessä ekologisen kriisin vakavuudesta. Oikeiston pitää ymmärtää, että sotilaallisen varustautumisen yhdistäminen talouskuriin on järjetöntä. Kuntaja alueVaalit eivät ole valtakunnanpolitiikasta irrallisia. Mitä enemmän niitä peritään, sitä enemmän heikoimmassa asemassa olevat jättävät palveluita käyttämättä. Väestön väheneminen ei tarkoita, että tulevaisuuden näkymät olisivat ainoastaan negatiiviset. Tulevissa kuntaja aluevaaleissa valittavat valtuutetut pääsevät tekemään päätöksiä ajassa, jossa ei haasteita puutu. Sote-leikkaukset heikentävät juuri ennaltaehkäisyä – tähän on saatava muutos. Tämän päätöksen oikeaa hintalappua ei nähdä nopeasti, sillä kasvavat ongelmat rakentuvat vähitellen isoksi. Se lisää samalla päättäjien vastuuta, kun rajallisia resursseja pitää suunnata oikeisiin paikkoihin. Sama pätee myös sote-palveluiden potilasmaksuihin. tässä lehdessä olevassa jutussa todetaan, että vuoden 2040 Suomi on polarisaation Suomi. Kuolleella planeetalla ei ole merkitystä, vaikka olisi kuinka hienoja hävittäjiä. Jussi Virkkunen h istoriallinen on sana, jota nykyään käytetään liian helposti. Itse asiassa Suomella menee – tai ainakin ennen oikeistohallitusta meni – paremmin kuin koskaan, mitä on julkisen keskustelun perusteella vaikea uskoa. Suomalaisen yhteiskunnan tarina on hieno, ja vasemmiston rooli siinä on merkittävä
5 RIEHUVA MILJARDÖÖRI 01 ajassa Maailman rikkain ihminen Elon Musk on ryhtynyt leikkaamaan USA:n liittovaltion hallintoa ajattelematta seurauksia. Kukaan ei ole äänestänyt Muskia tehtäväänsä, eikä hänen johtamaansa ”Valtion tehokkuusviraston” Dogen toimintaa ohjaa mikään laki. Tuloksena on ollut silkkaa kaaosta – ja Muskin yhtiön Teslan osakkeen arvon romahdus.
6 ajassa 62 prosenttia suomalaisista ajattelee pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. Pääministeri Petteri Orpo (kuvassa vas.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra keskustelivat eduskunnan täystunnossa.. Hallitus on toiminut huonosti 37:n ja melko huonosti 25 prosentin mielestä. Asia käy ilmi tutkimusyhtiö Moitteita politiikalle Le h tik u va /e m m i k o r h o n en Verianin toteuttamasta Puoluebarometri-kyselystä. Tyytymättömyys hallitukseen ei kuitenkaan kanavoidu kiitokseksi oppositiolle. Puoluebarometrin mukaan oppositio on onnistunut 57 prosentin mielestä vähintään melko heikosti tehtävissään esittää vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. 28 prosentin mielestä opposition toiminta on ollut huonoa, ja 32 prosenttia pitää sitä melko huonona
– Meillä on eläkeläisten ja lapsiperheiden lisäksi paljon nuoria, ja siinä Oululla on mielestäni petrattavaa. – Oulussa on todella paljon potentiaalia, ja kaupunkia voidaan kehittää todella monella tavalla positiiviseen suuntaan, Jokelainen sanoo. Ja se myös näkyy ja kuuluu. – Aluevaalien osalta tietenkin ihmisiä huolettaa eniten se, pääseekö jatkossa Suomessa turhaa byrokratiaa ei yleensä löydy, esim. Hän kertoo, että kampanjakentillä ihmisiä kiinnostavat nyt toimeentulo ja työllisyys. Jessi Jokelainen sanoo, että ihmisiä kiinnostaa myös kuntien valtionosuusuudistus, joka liittyy tuulivoimaan. Se on myös väestörakenteeltaan hyvin moninainen. – Silloin kuntalaisille jäävät tuulivoimasta käteen vain niin sanotut haitat, Jokelainen pohtii. Toivo Haimi ajassa Puhutaan toimeentulosta A n tt i Y r jö n en Oululainen vasemmistOliitOn kansanedustaja Jessi Jokelainen toivoo, että kuntaja aluevaalien alla ihmiset tulisivat jututtamaan ehdokkaita paikallisten kysymysten lisäksi myös valtakunnallisesti vaikuttavista asioista. Etenkin Oulun naapurikunnissa on kehitetty voimakkaasti tuulivoimaa, ja alueella ollaan huolissaan siitä, viekö valtio jatkossa kunnilta tuulivoimainvestoinneista syntyneet kiinteistöverotulot tasausjärjestelmän kautta. vero ilmoituksen teko on maailman helpoimpien joukossa. Se kyllä näkyy ihmisten elämässä ja arjessa, Jokelainen sanoo. Meidän pitäisi seuraavalla valtuustokaudella keskittyä erityisesti siihen, miten kuullaan nuoria päätöksenteossa. – Kyllä minusta siinä on aika paljon. lääkäriin. Tältäkin alueelta on lakkautettu sairaaloiden yöpäivystyksiä, ja se kyllä sapettaa. Kansanedustaja on kuitenkin optimistinen kotikaupunkinsa tulevaisuuden suhteen. THREADS Europarlamentaarikko Jussi Saramo @jussisaramo 10.3. 7 keskusteltavaa ihmisten kanssa, millaisilla lupauksilla tämä nykyinen hallitus lähti liikkeelle. Oulun kaupunginvaltuustossa vuodesta 2021 istunut Jokelainen on nyt ehdolla jatkokaudelle. – Täällä näkyy vanhan säilyttämisen ja uuden luomisen välinen ristiriita voimakkaasti. Oulu on sekä pinta-alaltaan että väestöltään suuri kaupunki. – Työttömyys on korkealla, ja ihmiset ovat joutuneet tosi hankaliin paikkoihin. Monet asiat ovat kuitenkin hänen mukaansa vesittyneet johtuen siitä, että isot rakennushankkeet etenevät hitaasti. Turhaa ja haitallista on ainakin oikeiston luoma asumistukibyrokratia, joka ajaa ihmisiä pois työelämästä ja lisää alueellista eriytymistä, syrjäyttämistä ja pahoinvointia. Kyllä heillä on takki kääntynyt niin kovasti, että ihmettelen, onko koko takkia enää olemassa, Jokelainen tokaisee. Sellaisia ovat esimerkiksi työllisyys, koulutus ja sosiaaliturva. Itse ajattelen, että molemmille on tilaa Oulun kokoisessa kaupungissa, Jessi Jokelainen tuumii
Nyt lähtökohdat huhtikuun kuntaja aluevaaleihin ovat positiiviset. Ainoa suurempi poikkeus oli Helsinki, jossa puolue nosti kannatustaan. Kuva Helsingistä maaliskuun alkupuolelta. Monet vaalit saMana päivänä Neljä Nostoa kuNtavaaleista Vuonna 2004 vasemmistoliitolla oli 987 valtuutettua Vuonna 2021 vasemmistoliitolla oli 508 valtuutettua Vuonna 2004 Helsingissä vasemmisto sai 8,8 prosenttia äänistä Vuonna 2021 Helsingissä vasemmisto sai 12,7 prosenttia äänistä. Sitä lähdimme kysymään raadiltamme. Miten käy, kun vaalit käydään samana päivänä?` Entä mikä ratkaisee vaalit. Niiden merkitys etenkin kuntavaaleissa on valtava. Nyt on tarjota selvä vaihtoehto epäsuositun oikeistohallituksen linjalle. Ainakin yksi ratkaiseva asia on jo tapahtunut – vaalilistat on jätetty. Tällä kertaa kuntaja aluevaalit käydään samaan aikaan. Yhteistä vaaleille on, että kummassakaan äänestysaktiivisuus ei päätä huimaa. Toinen puolestaan kuuluu, että kuntavaalit käydään jokaisessa kunnassa erikseen. Toimittajien kuluneita kliseitä on, että gallupit eivät äänestä. Kannatusmittauksissa vasemmisto on selvästi viime kuntaja aluevaalien tuloksia korkeammalla, ehdokasasettelu on onnistunut hyvin, ja myös valtakunnan politiikan asetelma suosii vasemmistoa. 8 Puolueiden vaalikampanjointi on hyvässä vauhdissa. Tämä myös vaikeuttaa tulosten tulkitsemista. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen Vasemmistoliitolla meni kesällä 2021 kuntavaalit penkin alle
Perussuomalaisten ehdokasmäärän romahtaminen ennustaa heille erittäin vaikeita vaaleja ja tappio erityisesti kuntavaaleissa lienee väistämätön. Ensiksi äänestysaktiivisuus on huomattavasti alhaisempi. Kun eduskuntavaaleissa ääniä annetaan yli kolme miljoonaa, niin kuntaja aluevaaleissa niitä kertyy huomattavasti vähemmän. Vasemmistoliiton kokonaistulosta tulee kuitenkin varjostamaan hankaluudet muualla maassa ja Turun tilanne, jossa omalla kohelluksella on saatu pakka sekaisin ja tuhottua eurovaalien jälkeinen huikea noste. esa suoMinen Asiantuntija tärKein piste saavutettiin jo, eli ehdokasasettelu päättyi. Sulkeutuminen tarkkarajaiseen vaalikuplaan ei näissä oloissa edistä sen enempää demokratiaa kuin soteakaan. Vihreille vaaleista tulee yhtä lailla vaikeat, koska erityisesti puolueen vahvin linnake Helsinki kärsii SDP:n ja Vasemmistoliiton piristymisestä. Äänestäjien liikkuminen puolueelta toiselle toteutuu tämän kautta. Miksi paikallistason osallisuutta ja moniäänistä puntarointia tarvitaan erityisesti silloin, kun turvallisuustarpeet uhkaavat pyyhkäistä demokraattisten rakenteiden yli. 9 ajassa Mikä ratkaisee kuntaja aluevaalit. Hanna Wass Politiikan tutkija alueja Kuntavaalit käydään keskellä historiallista maailmanpolitiikan myllerrystä. Kovakaan gallupkannatus ei realisoidu jos puolueella ei ole ehdokkaita joita äänestää. Vaaleissa pärjääminen edellyttää ehdokasasettelussa onnistumista. Ehdokasmäärän perusteella, yhdessä äänestysvarmuuden ja gallupien perusteella, voidaan arvioida SDP:n ja kokoomuksen kamppailevan tasaisesti sekä alueettä kuntavaalien ykkössijasta. Hallituspolitiikalle vaaleilla tulee olemaan vain rajallista merkitystä. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli pohjautuu poliitikkojen, viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan yhteistoimintaan hallinnon eri tasoilla. Miksi toimivat sotepalvelut ovat välttämättömiä yhteiskunnan kestävyydelle. Miten meidän kunnassamme toimii huoltovarmuus kriisin keskellä ja millaisia suunnitelmia on tehty erilaisten riskien varalta. Perussuomalaisten raju tappio toki hermostuttaa, mutta heidän agendansa ja kannattajiensa kannalta tärkeistä asioista ei päätetä alueilla tai kaupungeissa kuin rajallisesti. Vaalit ratkaisee se, miten laajaalaisesti sote kyetään nivomaan osaksi turvallisuutta sen sijaan, että sitä lähestyttäisiin ensisijaisesti kansallisen suorituskyvyn näkökulmasta.. Äänestäjät ovat pääasiassa puolueiden vakiintuneita kannattajia. Vaaleissa pärjääminen edellyttää sitä, että puolueen kampanja aktivoi sen kannattajat. jukka Manninen Asiantuntija Kuntaja aluevaalit eroavat eduskuntavaaleista kahdella ratkaisevalla tavalla. Turvallisuus on äänestäjien huolenaiheissa päällimmäisenä. Merkitys tuleekin olemaan pääasiassa henkinen. Hallituspuolueille riski on se, että omat kannattajat jäävät protestin nimissä katsomoon. Erityisesti kuntavaaleissa ehdokasmäärällä on erityisen suurta merkitystä. Käytännössä liikkuvien äänestäjien määrä kuntaja aluevaaleissa on olematon. Vaaleissa ovat vahvimmillaan ne puolueet ja ehdokkaat, jotka kykenevät vastaamaan kansalaisten paikallisiin turvallisuustarpeisiin ja asettamaan ne laajempaan kontekstiin. Toiseksi ehdokkaita on huomattavasti enemmän. Siksi vaalimenestys vaatii monipuolisia listoja, joilla olevilla ehdokkailla on perhettä, ystäviä ja tuttuja sellaisissa piireissä, joista puolue ei normaalisti saa ääniä. Kuntavaaleissa moni äänestää kaveriaan. Kun eduskuntavaaleissa ehdokkaita on noin 2 400, niin aluevaaleissa heitä oli viimeksi 10 600 ja kuntavaaleissa peräti 35 600
1 ajassa
Vuoden 2022 aluevaaleissa vasemmistoliitto sai kahdeksan prosentin tuloksen. Ehdokkaita on nyt yli 20 kunnassa, joissa viime vaaleissa ei vasemmistoliiton ehdokkaita nähty. 1 1 ajassa Vasemmisto onnistui ehdokashankinnassaan Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää on tyytyväinen puolueen ehdokashankintaan. Nyt kannatusmittauksissa vasemmistoliiton kannatus on kymmenen prosentin luokkaa. Nyt tavoitteena on ylittää aiempi tulos. Aluevaaleja ei järjestetä yhdellä vasemmiston vahvimmista alueista eli Helsingissä. – Meillä on upea ja fiksu ehdokasjoukko, joiden kanssa lähdetään rakentamaan huoletonta arkea kaikille, ei harvoille, Mäkipää päättää. – Aluevaaliehdokkaiden määrän tuntuva kasvu kertoo siitä, että on suuri joukko ihmisiä jotka haluavat toimia parempien sote-palveluiden ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta, Orpon tuhoisaa leikkauspolitiikkaa vastaan, Mäkipää sanoo KU:lle. Jussi Virkkunen ”Onsuurijoukko ihmisiäjotkahaluavat toimiaparempien sote-palveluidenja ihmistenhyvinvoinnin puolesta.” Anna Mäkipää Le h tik u va /h eik k i Sa u k k o m a a m a r ik a tu o m in en. Kaikki merkit kertovat siitä, että olemme onnistuneet sukupolvenvaihdoksessa ja pääsimme asettamaan selvästi aiempaa useammassa kunnassa ehdokkaita, Mäkipää tiivistää. Mielipidemittauksissa vasemmistoliitolle on mitattu yli 9 prosentin kannatuslukuja kuntavaaleihin. – Ehdokashankinta päättyi suotuisissa merkeissä. Kuntavaaleissa vasemmistoliitolla on noin 2 650 ehdokasta. Aluevaaleissa puolueella on täydet listat Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Ehdokkaita on noin 1 260. Aluevaaleihin vasemmistoliitto sai noin sata ehdokasta enemmän kuin viime kerralla. Vuoden 2021 kuntavaaleissa vasemmistoliitto jäi 7,9 prosentin äänisaaliiseen
Niiden lisäksi radikaali-islamistinen propaganda kehottaa väkivaltaan kristinuskoa ja juutalaisuutta kohtaan. Le h tik u va /M ik k o St ig Terrorismiin perehtynyt erikoistutkija Anna Santaholma suojelupoliisin tiedotustilaisuudessa Helsingissä.. Sekä Kankaanpään terrorismiepäilyyn että Lahden terrorismitapaukseen liittyi tällaisia yhteyksiä. Myös ääri-islamistisen terrorismin uhka oli noussut tasolle kolme eli ”kohonnut”, mutta turvallisuusselvityksissä se ei korostunut. – Keskeiset terrorismin uhkaa aiheuttavat tekijät tulevat niin sanotusta Siege-ideologian kannattajien ja akselerationistien joukosta. Viisiportaisella asteikolla molemmat ovat nyt tasolla kolme. Niiden suuri osuus turvallisuusselvitysten havainnoista ylipäänsä selittyy Santaholman mukaan henkilöiden taustoilla. Kaiken kaikkiaan Supossa ollaan huolissaan nuorten radikalisoitumisesta väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. – Kun puhutaan äärioikeistolaisesta toiminnasta, nämä henkilöt ovat tyypillisesti kantasuomalaisia henkilöitä, jotka hakeutuvat eri tyyppisiin tehtäviin, joten pitäisin loogisena, että näitä herätteitä tulee siksi enemmän kuin muita. Vaikka satanistinatsit kuulostavat lähinnä 1990-lukulaiselta vitsiltä, kyseessä on kuitenkin todellinen ilmiö, joskin Santaholman mukaan marginaalinen myös äärioikeiston piirissä. – Se kumpuaa tällaisesta Order of Nine Angles -aatteesta jo 1980-luvun Briteistä, ja siihen liittyvää propagandaa on levitetty myös Suomessa. Santaholma huomauttaa, että ääripiireissä ylipäänsä suhtaudutaan kriittisesti myös niin sanottuun valtamediaan ja nähdään se vastustajana. Seksuaalivähemmistöt ovat myös ääri-islamistien kohteena. – Toki on myös ekstremististä äärioikeistolaista toimintaa, joka näkyy katukuvassa esimerkiksi kamppailukerhoina ja äärioikeiston itsenäisyyspäivän marsseina, Santaholma sanoo ja viittaa esimerkiksi niin sanottuun soihtukulkueeseen. Supon terrorismiin perehtynyt erikoistutkija Anna Santaholma kertoo, että viime vuosina erityisesti äärioikeistoon liittyvät havainnot ovat lisääntyneet turvallisuusselvityksessä. Muunkin tyyppisiä toimijoita on. Siege-ideologiaan puolestaan kuuluu ajatus valkoisesta ylivallasta. Näiden lisäksi kohteena voivat olla ideologisiksi vastustajiksi katsotut tahot, kuten poliitikot tai viranomaiset. Sen kannattajat lietsovat rotusotaa ja pyrkivät vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen romahduttamiseen väkivaltaisesti, mistä puhutaan myös akselerationismina. ÄÄrioikeiStolaiSten terroristien todennäköisimpiä kohteita ovat etniset ja uskonnolliset vähemmistöt sekä seksuaalivähemmistöt. 1 2 ajassa Supo huoleStui ääriradikaliSmiSta SuojelupoliiSin (Supo) tuoreessa kansallisen turvallisuuden katsauksessa todettiin sekä äärioikeistolaisen että ääri-islamistisen väkivallan uhan kohonneen. On noussut myös viitteitä natsisatanismista, kaikki tällaisia väkivaltaan kannustavia aatteita. Siitä nousi viitteitä esimerkiksi Kankaanpään ja Lahden tapauksissa. Supon katSaukSeSSa kerrotaan turvallisuusselvityksissä nousseen esiin kytköksiä erityisesti Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen. – Olemme todella huolissamme lapsista ja nuorista, jotka sosiaalisen median logiikan kautta, jota algoritmit vahvistavat, altistuvat tällaiselle väkivaltaiselle propagandalle
Valittavana ovat kaupungin palveltut tai maaseudun rauha. Osa nuorista pysyy kotipaikkakunnallaan. – Ihminen voi lähteä Satakunnasta, mutta Satakunta ei lähde ihmisestä, sanoo kotipaikkakunnallaan Harjavallassa ehdolla oleva Nea Hakala, 29. 1 3 Tulevaisuuden suomi 02 taustat Tulevaisuuden Suomea muovaavat muuttoliike ja maahanmuutto. Kuva: LehtiKuva/aada Petäjä
Varsinkin syrjäisimmillä seuduilla edellytykset asumiseen heikkenevät. – Mutta kyllä Suomessa asutusta tulee varmasti olemaan lähes kaikkialla siellä, missä nytkin on. 1 4 Toimiiko Suomi nytkään. Myös iäkkäänä siellä voi asua, jos terveys sen kestää ja hyväksyy sen, että palvelut ovat kaukana, Aro sanoo. Olen jossain määrin huolissani alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Aro toimii johtavana asiantuntijana MDI:ssä, joka on aluekehittämisen konsulttitoimisto. – Joku voisi sanoa, ettei se nytkään ole toimiva, hän toteaa. – 30 viime vuotta Suomi on todella polarisoitunut kaikilla aloilla. – Syön hattuni, jos Suomi ei ole nykyistä enemmän polarisoitunut vuonna 2040, hän sanoo. Sen estämiseen on aika vähän edellytyksiä.. Artikkelin teksti Tuula KärKi Ehdokkaiden haastattelut Toivo Haimi 2040-luvun Suomi on polariSaaTion Suomi Kun Kysyy tutkija Rasmus Arolta, voiko sanoa, että vuoden 2040 Suomi on polarisaation Suomi, hän vastaa, että voi. Kuntien toimintakyvyn näkökulmasta näyttää siltä, että eriytyminen jatkuu yhä voimakkaampana. Siellä voi asua, jos sietää esimerkiksi huomattavan pitkiä koulumatkoja. – Palvelut keskittyvät kuten ovat jo aiemminkin keskittyneet. Asutus tosin on todennäköisesti entistä harvempaa, mikä on haastavaa kuntien näkökulmasta. – Tyhjenevällä maaseudulla voi asua, mutta asuminen muuttuu yhä hankalammaksi. Kysymykseen siitä, voiko koko Suomi pysyä asuttuna ja toimivana, Aro vastaa, että riippuu siitä, miten toimiva Suomi määritellään. Polarisoituminen on yhteiskunnan eriytymistä, Aron tarkoittamassa merkityksessä erityisesti maantieteellistä jakautumista hyvin kehittyviin ja toisaalta rapautuviin seutuihin. Saako esimerkiksi alakoululainen, jolla menee 1,5 tuntia päivässä koulumatkoihin, samanlaiset lähtökohdat Yhä enemmän autioituvalla maaseudulla voi asua, jos sietää epä mukavuutta. Kuntalaisen näkökulmasta keskittymiskehitys on huono asia
– Meillä on erinomaiset harrastusja vapaaajan liikuntamahdollisuudet. Kulttuuriakin löytyy, esimerkiksi Karmarock-festivaali. – Meillä on kaikki avaimet menestykseen. – Harjavallassa on nuoria, innokkaita ja vaikuttamisesta kiinnostuneita ihmisiä. Yhteisöllisyyttä löytyy, kun sitä järjestää. Hän arvioi, että Harjavallassa on onnistuttu käyttämään resursseja niin, että koulutuksen tilanne on hyvä. 1 5 Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja ja luokanopettajaopiskelija Nea Hakala, 29, on ehdolla kotipaikkakunnallaan Harjavallassa. Lähimmät korkeakoulut löytyvät Porista. Sitä potentiaalia pitäisi pystyä hyödyntämään, kun kaupunkia kehitetään, Nea Hakala sanoo. Sen sijaan lähiliikenne on vitsi. Se, mitä täällä pitäisi tehdä, on luoda enemmän mahdollisuuksia sille, että nuoret kokisivat, että tänne kannattaisi jäädä, Hakala kertoo. – Kaupungin päätösten pitää myös heijastella sitä, että meillä on täällä nuoriakin ihmisiä. – Ihminen voi lähteä Satakunnasta, mutta Satakunta ei lähde ihmisestä, Hakala naurahtaa. Avaimet onneen ovat kuitenkin Harjavallalle niin sanotusti olemassa. Nea Hakala eHdolla Harjavallassa Lib a n Sh eik h 2040-luvuN suomi oN polarisaatioN suomi. Harjavallassa on suuri teollisuuspuisto ja sen myötä työpaikkoja. Silti paikkakunnalla on suhteellisen paljon työttömyyttä: kaikki eivät voi teollisuuteen työllistyä, eikä se kaikkia kiinnostakaan. Olisi panostettava siihen, miten saadaan nuoret jäämään tai palaamaan tänne takaisin opintojen jälkeen, Hakala sanoo. Puitteet ovat kunnossa, mutta tarvitaan enemmän mahdollisuuksia nuorille tehdä toimintaa heistä lähtöisin. Porista Harjavaltaan ja takaisin ei pääse enää iltakuuden jälkeen, Hakala sanoo. – Samalla on pidettävä mielessä, että kaikilla nuorilla ei ole sellaisia luonnollisia verkostoja, joiden kautta yhteisöjä voisi rakentua. Kaupungissa on oma lukio, alueella on ammatillista koulutusta. Hänen mielestään kuntien on oltava asukkaidensa näköisiä. Harjavallassa on hänen mukaansa fasiliteetit järjestää mielekästä yhteisöllistä tekemistä nuorille
Mutta ydinhaaste on siinä, että esimerkiksi valtionosuudet on sidottu koulutuksen osalta koululaisikäluokkien kokoon. Sama koskee useimpia palveluja. Jos halutaan ylläpitää laajaa kouluverkkoa ja tarjota laajasti saavutettavissa olevia sosiaalija terveyspalveluita, se edellyttää valtion tukea. Varsinkin hyvinvointialueilla on kova paine karsia palveluja, koska niiden taloudellinen tilanne on heikko, Aro muistuttaa. Harvalla alueella on tälle vaihtoehtoa. – Haasteena on, että kulut eivät laske samaa tahtia kuin koululaisten määrä, mikä johtuu esi”Täytyyymmärtää nerealiteetit,joissa hyvinvointialueetja kunnattoimivat.” M D I/ A n ss I K u M pu lA – Varsinkin hyvinvointialueilla on kova paine karsia palveluja, johtava asiantuntija Rasmus Aro sanoo.. – Jos ne ovat kaukana, se vähentää niiden käyttöä. Miten asiaa sitten pitäisi suhtautua kuntaja aluevaalien alla. Niillä on valtava taloudellinen paine tehostaa palveluita. Kun ikäluokat pienenevät, putoaa rahoituskin. Millaisia päätöksiä tulisi tehdä maaseudun suhteen ja kuinka kauas katsoa. Kuinka paljon siedämme epätasa-arvoa. Käytännössä tässä on loppujen lopuksi kyse rahasta, Aro sanoo. – Koulutuspalveluihin kunnat voivat vaikuttaa johonkin pisteeseen asti, koska päättävät sivistyspalveluista. – Ehkä ensin pitäisi keskustella siitä, mikä on liiallista alueellista epäoikeudenmukaisuutta ja kuinka paljon siedämme alueellista epätasa-arvoa. – Nyt kuitenkin näyttää, että tähän suuntaan ei olla menossa. Pitäisi keskustella myös siitä, kuinka lähellä ihmisiä palveluiden tulisi olla ja kuinka paljon olemme valmiita investoimaan niihin. Tilanne onkin hankala kuntien näkökulmasta, koska hyvinvointipalvelut eivät ole niiden käsissä. Käytännössä se tarkoittaa palvelujen huononemista. Mutta täytyy ymmärtää myös ne realiteetit, joissa hyvinvointialueet ja kunnat toimivat. 1 6 kuin alakoululainen, jolla matkoihin menee kymmenen minuuttia, hän kysyy
Kemin näkökulmasta keskeistä on se, että ammatillisen koulutuksen linjavalikoima pidetään nykyisen laajuisena. – Olisi kuitenkin tavoiteltavaa, että Kemiin saataisiin yliopistokeskus tai sivukampus, jollaisia on muuallakin Suomessa. Niiden turvaaminen on erittäin kriittistä, Paananen sanoo. 1 7 19-vuotias Tuomas Paananen on vasemmistonuorten liittohallituksen jäsen sekä Kemin vasemmistoliiton ja vasemmistoliiton Lapin piirin varapuheenjohtaja. – Silloin ihmiset haluaisivat muuttaa tänne, ja väkilukukin voisi lähteä nousuun. Elinvoiman kannalta tärkeitä ovat myös hyvät ja laadukkaat julkiset palvelut. Muita merikaupunkeja ei Lapissa oikeastaan olekaan. Täällä meri on lähellä, mikä on Lapissa ainutlaatuista. – Se on paitsi suuri budjettierä, myös vahvasti läsnä kaikkien kuntalaisten arjessa. Myös Lapin AMK:n Kemin kampus on hänen mukaansa keskeisessä asemassa. – Kemi on hyvin kompaktin kokoinen kaupunki, ja palvelut ovat lähellä. Se vaatii tietysti kovaa työtä, mutta se on sen arvoista. Se toisi kaupunkiin lisää elinvoimaa. – Kiitos hallituksen ammatillisen koulutuksen leikkausten, on uhkana, että täältä vähenee linjoja. Kemi on myös hyvin kaunis kaupunki. Paananen toivoo, että 20 vuoden päästä Kemi on menestyvä kaupunki, jonka talous rakentuu teollisuuden vihreälle siirtymälle ja kestävälle matkailulle. Tuomas Paananen ehdolla Kemissä K at ja K o iv u m a a. Tämä kaikki luo uskoa Kemiin ja kaupungin tulevaisuuteen, Paananen kertoo. Nyt kun sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueille, on kuntien tärkein tehtävä Paanasen mukaan koulutus. Koulutuksella rakennetaan tulevaisuutta, ja se on yksi hyvinvointivaltion ydinpilareista universaalin terveydenhuollon ja laajan sosiaaliturvan ohella, Paananen linjaa
Jos kannustinjärjestelmät rakennetaan siten, että Suomeen saa tulla vain tekemään töitä, se johtaa siihen, että Suomeen tullaan vain töihin ja lähdetään heti, kun jossain muualla aukeaa parempi mahdollisuus. Toinen ongelma on se, kotoudutaanko paikkakunnalle. – Suomi on ollut aika houkutteleva maa ainakin viime vuosina myös osaavalle maahanmuutolle. Tämä haaste on ollut olemassa 1990-luvun lamasta lähtien, kun valtio on osittain vetäytynyt maaseutualueilta ja vienyt mukanaan paljon työpaikkoja. Aro vastaa kyllä ja ei kysymykseen siitä, saadaanko tänne juuri niitä ihmisiä, joita halutaan. Usein myös Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset jäävät ilman töitä. Vaatisi todella poikkeuksellista maahanmuuttoa, jotta se muuttaisi lasten ikäluokkien kehityksen. – Seuraavan seitsemän vuoden aikana meidän alakouluikäisten määrän ennakoidaan putoavan noin 80 000 henkilöllä. Kotouttamisessa onkin parantamisen varaa. – Se voi tasapainottaa eriytymistä jossain määrin paikalliskeskusten tai pienempien kaupunkien näkökulmasta, mutta ei ehkä ihan syrjäisimpien alueiden näkökulmasta, Aro sanoo. Juna ikään kuin meni jo. Asiaan vaikuttaa esimerkiksi syrjinnän kokemus ja se, miten arkiset asiat sujuvat. – Ylivoimainen enemmistö Suomen maaseutukunnista ei omaa tällaisia luonnollisia matkailuetuja kuten tuntureita. Sen suhteen, pysyvätkö maahanmuuttajat Suomessa, keskeistä on pääsy työmarkkinoille. Syntyvyyteen taas on politiikalla vaikea vaikuttaa. – Meillä on paljon etenkin pienempiä maakuntakeskuksia ja teollisia keskuksia, joissa on valtava eläköitymispaine. Aro muistuttaa julkisten palvelujen merkityksestä työllistymisessä ja sitä kautta seutujen pysymisessä asuttuina. Esimerkiksi asiantuntijatyöhön tulleiden puolisot jäävät usein Suomessa työttömiksi. Aro korostaa kuitenkin sitä, että muuten maahanmuutto on tärkeä kysymys monen alueen näkö kulmasta. Ei ole paluuta 1970-luvulle Eriytymisen kohdalla iso kysymys on myös elinkeinopolitiikka. Haaste lienee siinä, että houkuttelevia ovat juuri suuret kaupungit, mutta eivät pienet kaupungit, joilla on suurin tarve maahanmuutolle. – Olen huolissani siitä, että esimerkiksi sote-palvelut keskittyvät voimakkaasti. – Meillä on välillä hullunkurisia tilanteita siksi, että kielitaitovaatimukset saattavat tiukkuudessaan estää maahanmuuttajan siirtymisen työmarkkinoille, vaikka osaamisesta olisi puutetta. ”Käytännössätässäon loppujenlopuksikyse rahasta.”. Se poistaisi työpaikkoja jälleen maaseudulta. Tietyille paikoille se voi tuoda elinvoimaa, mutta suurimmassa osassa ei ole mitään, mitä kaivaa taloudellisesti tehokkaasti. – Sekin on keskeinen kysymys, kokevatko tulijat, että täällä halutaan vain heidän työpanoksensa vai halutaanko heidät ihmisinä suomalaisiksi. – Toki tilanne on samanlainen kaikkialla Euroopassa. – Totta kai meillä on myös hyvinkin kehittyviä maaseutualueita, kuten Lapin matkailukunnat, mutta niissäkin on kausityön haaste, Aro sanoo. Matkailu tai vaikkapa kaivosteollisuus puolestaan ovat merkittäviä työllistäjiä keskusten ulkopuolella, mutta eivät ulotu kaikkialle. Kun useilla paikkakunnilla on pula osaavasta työvoimasta ja sen saatavuudesta, maahanmuutto voi olla vastaus. Maahanmuutto tarpeen pienille paikkakunnille Aro muistuttaa myös siitä, että tilanne on jo päällä: pienet ikäluokat syntyivät jo, eikä pudotusta voi korjata edes maahanmuutolla. – Olen kuitenkin jossain määrin skeptinen sen suhteen, kuinka paljon aktiivisilla poliittisilla toimilla voidaan kehitystä muuttaa. Sama koskee kaivannaisteollisuutta. En usko, että enää olisi realismia 1960ja 1970-luvun kehittämispolitiikka, jossa valtio kehitti alueita. Vaikka maatalous ja metsätalous ovat keskeisiä elinkeinorakenteen osatekijöitä maaseudulla ja pitävät syrjäisimmät seudut asuttuina, niiden varaan ei enää voi laskea, sillä kumpikin on tehostunut niin, että tarvitsee yhä vähemmän työvoimaa. 1 8 merkiksi henkilöstökustannuksista ja tilakustannuksista. Vaatii aikamoista persoonaa olla se ensimmäinen ulkomaalaistaustainen henkilö pienellä paikkakunnalla. – Syntyvyyden laskun syyt kuitenkin liittyvät esimerkiksi muutoksiin parinmuodostuksessa ja kokemuksiin epävarmuudesta taloudessa sekä laajemmin yhteiskunnassa
– Minulla on edelleen vahvat siteet perheeseen ja lapsuudenystäviini. Lotta Tuominen on kuitenkin myös optimistinen Mikkelin suhteen. 1 9 24-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija ja yrittäjä Lotta Tuominen on asunut asunut ja opiskellut Jyväskylässä muutaman vuoden ajan, mutta pitää Mikkeliä ja erityisesti Ristiinaa aina kotinaan. Ne ovat loppujen lopuksi aika simppeleitä juttuja: onko meillä työpaikkoja, onko saavutettavia peruspalveluita ja onko yhteisöjä, joihin ihminen voi kytkeytyä. Kannattaisi hyväksyä se fakta, että Mikkeli ei ole ”seuraava Jyväskylä” tai ”seuraava Kuopio”, vaan olemme omanlaisemme kaupunki! Lotta tuominen ehdoLLa mikkeLissä Lo tt a tu o m in en. – Mikkeli ei myöskään ole poikkeuksellisen veto voimainen asuinpaikka eteläsavolaisille nuorille. Olen myös ollut kaikki kesät töissä Mikkelissä, Tuominen kertoo. Hän katsoo, että Mikkelissä on aika pitkään kehitetty keskustaa ja yritetty kilpailla isompien kaupunkien kanssa. – Mikkelissä on myös minulle hyvin rakas partiolippukunta, joka sitoo minua alueelle yllättävänkin tiiviisti. Meillä on ihan hirveästi tehtävää, hän sanoo. Mikkelillä on aika hyvät mahdollisuudet täyttää ihmisten toiveet hyvästä arjesta, Tuominen toteaa. Hän on ehdolla kuntavaaleissa Mikkelissä ja aluevaaleissa Etelä-Savossa. Kun ajattelen tulevaa valtuustokautta, pidän todennäköisenä, että asun kokoaikaisesti Mikkelissä viimeistään valtuustokauden loppupuolella. – Itse taas koen, että iso osa Mikkelin tärkeimmistä vetovoimatekijöistä sijaitsee keskusta-alueen ulkopuolella: Ristiinassa, Anttolassa, Otavassa ja Haukivuorella. Voisimme kilpailla sillä, että meillä on kaikista helpoin pääsy lähiluontoon tai kaikista turvallisimmat koulumatkat. – Ajattelen niitä syitä, miksi ihminen haluaa jäädä kotiseudulleen. Tuomisen mukaan Mikkeli on kaupunkina hieman väliinputoaja
Aro toteaa pohtivansa, miten alueiden eriytyminen vaikuttaa poliittiseen polarisaatioon. – Jos maaseudulta lähtee merkittävästi soten työpaikkoja palvelujen keskittämisen takia, se osuu nimenomaan alueella asuviin naisiin ja pakottaa muuttamaan pois työn perässä. 2 Se vaikuttaa myös sukupuolijakaumaan. – Populistiset ja ääriliikkeet eivät saa elinvoimaansa suurimmista kaupungeista vaan niiltä alueilta, joilla ei enää ole merkitystä kansallisen politiikan näkökulmasta, julkisessa keskustelussa unohdetuilta paikkakunnilta, kuten vanhoista surkastuvista teollisuuskaupungeista. Hän toteaa, että erot ovat jo nyt isot. Niihin Aro lukee esimerkiksi Kokkolan, Vaasan ja Joensuun, kaupungit, joissa ei ole odotettavissa isoa väestönkasvua muttei myöskään kovin negatiivista kehityskulkua. Kun tulevaisuus näyttää synkeältä, se herättää ihmisissä kokemuksen, että nykyisessä päätöksenteossa on jotain pielessä. Tällä on suuri merkitys. Näissä elinkeinorakenteen muutos on ollut raju eikä tilalle ole tullut ainakaan vielä oikein mitään. – Laaja hajautettu koulutusverkko onkin ollut onnistunein toimi Suomen asuttuna pitämiseksi. Lähes kaikissa vahvimmin kehittyvissä kaupungeissa on yliopisto ja myös melkein kaikissa sinnittelevissä kaupungeissa. Ja koska iso osa kaupungeissa asuvista haluaa asua kaupungeissa, on hyvä, että he voivat asua paikoissa, joissa haluavat asua. – Yliopisto pitää omia nuoria ja tuo paljon uusia nuoria paikkakunnalle. Vaikka opiskelijoiden ostovoima ei ole kovin korkea, he käyttävät paljon palveluita ja tuovat eloa paikkakunnalle. Se voi heijastua niin, että nuorten naisten ja nuorten miesten arvot eriytyvät. Se ylläpitää kasvun pisteitä ympäri Suomea, Aro sanoo. – Niissä usein isot tehtaat ovat olleet talouden selkäranka. Se on myös erilaisten kaupunkien välistä. n ”Populistisetjaääriliikkeet eivätsaaelinvoimaansa suurimmistakaupungeista vaanniiltäalueilta,joilla eienääolemerkitystä kansallisenpolitiikan näkökulmasta.”. Kolmenlaisia kaupunkeja Eriytyminen ei ole vain kaupunkien ja maaseudun välistä. Niissä tulevaisuudenkuvat alkavat olla synkkiä. Mutta jos esimerkiksi paperi ei mene kaupaksi, se ei mene, eikä kaupunki voi siihen hirveästi vaikuttaa. – Väitän, että jo tapahtunut alueellinen eriytyminen heijastuu myös politiikkaan. Yliopistolla on myös työllistävä vaikutus ja kerrannaisvaikutuksia talouteen. – Itsessään väestön keskittyminen ei ole mitenkään huono asia, pikemminkin se on arvoneutraali asia, jolla on sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia, Aro sanoo. Ne kehittyvät vahvasti maahanmuuton ja sisäisen muuttoliikkeen avulla. Niissä tulevaisuudennäkymät ovat suotuisat. Sitten on sinnittelevät kaupungit. Hyvääkin polarisaatiossa on Asutuksen keskittymisessä on hyvääkin. Vaikka paikkakunnat eivät autioidu, väestön vähetessä verotulot vähenevät ja siten palvelut heikkenevät. – Se voi vahvistaa kansantalouden kehitystä ja parantaa palveluita varsinkin keskittymissä. – Varmasti sillä on jokin vaikutus yhteiskuntaan, että nuoret miehet ja nuoret naiset asuvat erilaissa ympäristöissä. Poikkeuksia ovat vahvat Seinäjoki ja Kokkola. Sama ilmiö näkyy myös muissa maissa: Saksassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa. Aro jakaa Suomen kaupungit kolmeen ryhmään. Aro ottaa esimerkiksi sosiaalija terveyspalvelut, joiden työvoimasta oli 86 prosenttia naisia vuonna 2023. Tämä on merkittävää etenkin pienellä paikkakunnalla. Asuinpaikallahan on keskeinen vaikutus arvoihin. – Näitä ovat teolliset keskukset kuten Kouvola ja Kotka, tai seutukaupungit, kuten Varkaus ja Imatra. Mutta vaikka teollisuus jäisi paikkakunnalle tai jopa tulisi uutta teollisuutta, tilanne on sama kuin kaivannaisteollisuudessa tai maataloudessa: prosessit on tehostettu ja automatisoitu niin pitkälle, että tehtaat eivät enää ole suuria työllistäjiä. Esimerkiksi perussuomalaisten kannatus on maantieteellisesti vahvin vanhoilla teollisilla paikkakunnilla ja pienissä kaupungeissa. Tilalle ei tullut mitään Kolmas ryhmä on isompi joukko kaupunkeja. On suurimmat yliopistokaupungit Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Kuopio ja Jyväskylä