9 / 2022 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. 18.3.2022 / 9 € ku.fI N Venäjän hyökkäyssota muutti kaiken Sivu 24 Talouden uudet tuulet Sivu 47 UUSI AIKA
LIITTOVAALIT OHI 12 JHL:n vasemmisto on tyytyväinen. ASIANTUNTIJA ÄÄNESSÄ 47 Anni Marttinen kertoo, miksi tarvitsemme uusia taloudellisia arvoja keskiöön. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. AKTIVISTI JA POLIITIKKO 54 Saila Kivelä teki dokumentin eläinaktivismista. Mikä ne mahdollisti. PAKOTTEET ISKIVÄT 23 Talouspakotteet voivat vaikuttaa nopeastikin. JA TÄSTÄ SE JOHTUU 52 Tutkija Timo Harjuniemi pohtii dataistumista. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. KAAOS – MUTTA MINKÄLAINEN 13 Professori Teivo Teivainen on pohtinut kaaosta maailmanpolitiikassa pitkään. NOPEAT MUUTOKSET 30 EU osoitti nopeasti valmiuden suuriin muutoksiin. Se voisi johtaa siihen, että yhtiöt ja valtiot voisivat joutua kansainväliseen rikostuomioistuimeen ympäristötuhon aiheuttamisesta. MUISTATKO TYÖLLISYYSTOIMET. VIHAA VASTAAN 10 Alia Dannenberg on poliitikko ja aktivisti. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Sirpa Koskinen (09) 759 60 210 Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Mika Mäkelä Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. LUKIJOILTA 65 Yleisönosasto. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. SAARIKAUPPIAS 42 Lotta Laaksonen pitää kauppaa saaristossa ja pohtii samalla, miten Itämeren voisi pelastaa. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. VENÄJÄN IKUINEN IDEA 26 Johtajat ja aatteet vaihtuvat, mutta venäläinen ajattelu ei muutu. PELIEN MURROS 60 Tietokonepelien muuttumisesta kirjoittaa Antti-Veikko Labbas. Painopaikka PunaMusta 2022 ajassa dialogi taustat. sisältö 11/2022 ISSN 0357-1521 Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI Puhelin (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Yleisönosasto lukijoilta@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). NUORISON VASTALAUSE 40 Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen ei ole tyytyväinen. Hän kaipaa vasemmistolta tiukempaa omaa linjaa. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. YMPÄRISTÖTUHOSTA HAAGIIN 36 Aktivistit ajavat kansainvälistä lakialoitetta. VIIMEINEN SANA 67 Kai Hirvasnoro setvii dialektiikkaa. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. 3 ILMASTOKRIISI 07 Aikaa toimille on, mutta hyvin vähän. 09 Kysymyksiä menneestä maailmasta. Sillä aikaa siskosta tuli kansanedustaja
Vain yksi asia on helppoa. Viimeisenä kuolee toivo. Yhdysvallat näytti myös päättäväisyyttään, ja presidentti Joe Biden sai jopa hämmästyttävän paljon tukea republikaaneilta. KU:n mennessä painoon sotatoimet olivat täydessä käynnissä ja koko ajan kiihtymässä. Vuonna 2022 idän sortokoneisto lähti tukahduttamaan vapautta haluavan kansakunnan. Se on sanoa, että puolueen johdolla on edessä harvinaisen vaikea paikka. Yhtenäisyys onkin ollut pitkälti hyvin militaristista. ”Josperimmäiset arvonsamyyvallan vuoksi,eilopputulos olesilloinkaanhyvä.”. Hyvin todennäköisesti moni puolue alkaa liputtaa sotilasliitto Naton jäsenyyden puolesta. Vihreän siirtymän tarve on tullut selväksi kaikille, mutta samaan aikaan on alettu vaatia turpeen polton jatkamista Suomessa. Paperiliiton lakko on jatkunut jo monta kuukautta, eikä edistysaskeleista ole kuultu. Tukea niille tuli myös muualta, mutta on hyvä huomata, että moni maa pysytteli Kiinan ja Intian tavoin neutraalina. 4 UUsi aika pimeydessä pääkirjoitus Kansainvälinen politiiKKa kääntyi niin ikään valtavan paljon todella lyhyessä ajassa. Se voi tuntua pieneltä yksityiskohdalta, mutta ei sellainen ole. Jossain vaiheessa ne tulevat jälleen nostamaan päätään – niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. T ämän lehden piti mennä painoon ilon hetkellä. Kuten Eurooppa-tutkija Timo Miettinen tässä lehdessä sanoo, tehdyt päätökset nojasivat jo monta vuotta sitten alkaneisiin prosesseihin. Tähän vastaaminen tulee olemaan vaikeata. Mutta selvää on , että edessä ennen Venäjän hyökkäystä eläneet erimielisyydet eivät ole hetkessä kadonneet. Venäjää vastaan asetettiin voimakkaita pakotteita, joiden takana koko niin sanottu länsi seisoi yhtenäisenä. Tästä kriisistä tullaan ulos maailmaan, joka on täysin uuden näköinen. Venäjän presidentti Vladimir Putin päätti toisin – kaikkia kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita loukannut hyökkäys Ukrainaan vei Euroopan pimeyteen. upM:n johto ei yhtenäisyydestä ole kuullutkaan. EU otti uusia askeleita, joiden lopullista päämäärää ei vielä tiedetä. Hän antoi muistelmilleen osuvan nimen. Ainakin hetkeksi 27 jäsenmaan unioni kykeni toimimaan yhtenäisenä. Jos perimmäiset arvonsa myy vallan vuoksi, ei lopputulos ole silloinkaan hyvä. Se tulee pakottamaan vasemmiston tarkastelemaan perimmäisiä kantojaan uudestaan. Kaikilta tahoilta vaadittiin aseellista tukea Ukrainalle. Tuolloin sortokoneiston joukot tuhosivat ihmiskasvoisen sosialismin tavoittelun. Kulunutta kielikuvaa lainaten; vaikka tunnelin päässä ei näykään vielä valoa, on yksi asia varma. Kuinka paljon yhtenäisyydestä jää jäljelle, jos tai kun kriisi jatkuu pitempään. Laajan maasodan uhka Euroopassa on jälleen konkreettinen uhka – ei vain ”sotaa lietsovien Nato-haukkojen” uhkien maalailua. Silloin vasemmistoliitto ajaisi kielteisellä kannalla itsensä nurkkaan, josta ulospääsy olisi hyvin vaikeaa. Alexander Dub?ek oli Prahan kevään johtohahmoja. Samalla on muistettava, että politiikassa on kyse ideologiasta. Venäjän törkeä hyökkäys on saanut monet muistelemaan Tšekkoslovakian miehitystä vuonna 1968
Venäläisten tankkien vyöryttyä Ukrainaan kääntyi suomalaisten enemmistö Nato-jäsenyyden kannalle. Samalla se antoi viimeisen silauksen Ukrainan kansakunnan synnylle.. Vladimir Putin yhdisti hyökkäyk sellään Euroopan ainakin hetkeksi. 5 Kun maailmamme järKKyi 01 ajassa Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan teki sen, mihin suomalainen eliitti oli pitkään pyrkinyt
Euroopan unionin, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen pakotteet Venäjää vastaan ovat suurimmat pakotteet, mitä yhtä maata kohtaan on langetettu. Toivo HAiMi Anni Marttisen haastattelu alkaa sivulta 47. Nähtäväksi jää, saavatko maailma ja Eurooppa aikaiseksi taloutensa irtikytkennän Venäjästä ja millainen vaikutus sillä on Eurooppaan. Ukrainan sota ja sitä seurannut Venäjän eristäminen maailmantaloudesta ovat alkuvuoden suurin talouden ilmiö. Putin tärveli kaiken A n tt i Y r jö n en. Polttoaineiden hinnan nousu näkyy jo nyt. Koskaan aikaisemmin ei vastaavan kokoista maata ole riuhtaistu irti kansainvälisestä kaupasta. Vaikka Venäjä on jo edellisten, Krimin miehityksen seurauksena asetettujen pakotteiden seurauksena heikentynyt taloudellisesti, on maan merkitys Euroopan taloudelle edelleen merkittävä. Silloin talouspolitiikassa puhuttivat tyystin toiset asiat. Moni asia voi nyt tuntua täysin vieraalta. 6 ajassa Tässä lehdessä oleva Sosten pääekonomistin Anni Marttisen haastattelu on tehty tammikuussa 2022, viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Venäjä-pakotteiden todellinen mittakaava ja pitkäkestoiset vaikutukset valkenevat maailmalle vielä kevään aikana. Se voi aloittaa ketjureaktion, joka tulee näkymään kuluttajahintojen nousuna ja siten myös inflaationa. Tuonnin lopettaminen Venäjältä ja venäläispankkien irrottaminen kansainvälisestä swiftpankkipalvelujärjestelmästä ovat šokkeja paitsi Venäjän, myös Euroopan taloudelle. Mahdolliset Venäjän vastapakotteet voivat horjuttaa myös länsimaita
– Meillä on kapea ja nopeasti sulkeu tuva aikaikkuna sille, että voisimme turvata kaikille ihmisille kestävän tule vaisuuden. Vain sodan kylmät kasvot näkyvät. Kolmas raportin keskeinen viesti on sopeutumisen tärkeys tilanteessa, jos sa muutos aiheuttaa vakavia yhteis kunnallisia vaikeuksia. Hän on eduskunnan ympäristö valiokunnan jäsen. En tiedä, voiko tämän vaka vampaa viestiä saada tiedeyhteisöltä. Se osaltaan suojelee meitä ilmasto uhilta. va, selkeä ja dramaattinen viesti meille, ja meidän pitää ottaa se vakavasti, hän sanoo ja nostaa esiin erityisesti sen, et tä enää ei saa viivytellä. Toinen raportissa esiin nostettu asia on luonnon monimuotoisuuden ja luon nonsuojelun merkitys. – Me emme ensimmäisinä koe ilmas tonmuutoksen pahimpia seurauksia, mutta jokainen ihminen tulee olemaan negatiivisten vaikutusten alaisena, Ki velä sanoo. YK:n alaisen kansainvälisen ilmasto paneelin IPCC:n raportissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikuttavan rajusti miljardien ihmisten elämään siitä huoli matta, että riskejä yritetään vähentää. – Tarvitsemme monimuotoista luon toa. Tuula KärKi ajassa Ei pidä lamaantua Le h tik u va /e it a n a b r a m o v ic h. 7 Kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) ke hottaa ottamaan vakavasti helmikuun lopussa julkistetun ilmastoraportin viestin. Sauli Niinistö Twitterissä 24.2. – Vasemmistolle ilmastooikeuden mukaisuus on se lähtökohta, josta pitää toimia. Kivelä nostaa ykköseksi fossiilisista polttoaineista luopumisen. – Siihen pitää ryhtyä viipymättä, jos haluamme mitenkään pysyä ilmasto tavoitteissamme. Pitää kuulla niitä ryhmiä, jotka ovat olleet marginalisoituja päätöksen teosta tai joiden ääntä ei ole kuultu tar peeksi, Kivelä sanoo. – Tiedemaailmalla on todella vaka ”Naamiot on riisuttu. – Mutta ei pidä lamaantua, koska rat kaisuja on vaikka kuinka paljon. Tuore raportti maalaa karun kuvan myös Suomen tulevaisuudesta. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän toimenpiteet ja sodankäynnin ja vaatii sotaisten toimien pikaista lopettamista.” ”Tänään presidentti Putinin kanssa pitkä ja perusteellinen puhelu geopolitiikasta, mukaan lukien Euroopan turvallisuudesta ja Ukrainan tilanteesta.” TwiTTer Sauli Niinistö Twitterissä 21.1
Vielä on täysin auki, miltä maailmamme silloin näyttää. Ilmastokriisi ja luontokato Lehtikuva/antti aimo-koivisto. Koitoksilla viitattiin sovittuihin neuvotteluihin, jotka koskivat työllisyystoimia, ilmastopolitiikkaa ja lopulta huhtikuussa edessä olevaa kehysriihtä, jossa suunnitellaan vuoden 2023 budjettia. Vielä helmikuun alussa Suomessa pohdittiin, miten hallituksen käy kevään koitoksissa. Miten jatkossa toimia Venäjän kanssa 3. Samalla on pidettävä mielessä, että Venäjän hyökkäyksen jälkeenkin eteen tulee vielä tiukkoja sisäpoliittisia vääntöjä. Nato-jäsenyydestä linjaaminen 2. Ilmastopolitiikka tulee olemaan merkittävässä roolissa jatkossakin. Venäjän hyökkäys teki myös selväksi, että fossiilisista polttoaineista pitää päästä eroon turvallisuuspoliittiisistakin syistä. Mutta yksi asia on varma: Joku toimittaja tulee silloin kirjoittamaan, että hallitus tekee vastuutonta politiikkaa. Siitä pitää vähän aikaa sitten julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti huolen. 8 Nuuksion kansallis puisto Espoossa helmikuun alussa. Kaikki kriisit päättyvät joskus. Niissä talouspolitiikka on usein mukana, myös nämä työllisyystoimet. Maaliskuun alussa kysymys tuntuu vähäpätöiseltä – samalla se kuvaa, kuinka suuri muutos mielenmaisemassamme tapahtui. Mistä puhuiMMe ennen UUdet haasteet 1. Siksi viereisellä sivulla on kysymys parhaista työllisyystoimista
Ohjaamo-toiminnan etuna on palvelukentän kokoaminen yhden katon alle, palveluun pääsyn oikea-aikaisuus ja saavutettavuus . Normaaleina aikoina korostuu korkean investointiasteen ylläpitäminen. Uudistuksen voimaantulon jälkeen todellinen keskimääräinen eläköitymisikä on noussut kahden edellisen vuoden ajan voimakkaasti. ajassa Mikä on paras työllisyystoiMi. Elvytys puolestaan korostuu lamoissa, koska lamat jättävät pysyviä jälkiä työllisyyteenkin. Yksi hyvä keino työelämän epävarmuuksien poistamiseen olisi perustulo. Selkeimmin ikä alkaa vaikuttaa henkilön työmarkkinaasemaan 60:nnen ikävuoden jälkeen. Jos eläkeikää ei nostettaisi nyt, sitä jouduttaisiin todennäköisesti nostamaan tulevaisuudessa vielä jyrkemmin. teemu muhonen Toimittaja kysymys Parhaasta työllisyystoimesta on syvästi poliittinen, sillä tehokkaimmat työllisyystoimet eivät välttämättä ole kaikkien mielestä parhaita. Eläkeiän nosto on toki eläkeetuuksien leikkaus. Moni toivoo, että eläkeikää ei enää jouduttaisi nostamaan. Esimerkkinä onnistuneesta työllisyystoimesta voi pitää vuonna 2017 voimaan tullutta eläkeuudistusta, joka muun muassa nostaa eläkeikää asteittain. Olen laskenut, että koronaelvytyksen ansiosta työllisyys jää pysyvästi noin kaksi prosenttiyksikköä eli lähes 70 000 henkilöä korkeammalle tasolle kuin ilman elvytystoimia. Patrizio Lainà Pääekonomisti Usein Parhaita työllisyystoimia ovat ne, joita ei edes pidetä työllisyystoimina. Tilastokeskuksen mukaan yli 50-vuotiaat eivät jää työttömiksi nuorempia yleisemmin, mutta uudelleen työllistyminen on heille vaikeampaa. Palveluja voisi täydentää yli 50-vuotiaille tarkoitetulla Ohjaamolla, josta saisi tukea työnhakuun ja osaamisen kehittämiseen. Työllisyyden kannalta on tärkeää huolehtia riittävästä kokonaiskysynnästä kaikissa tilanteissa. 9 Politiikan vetomittari Voisiko perustulo olla yksi mahdollisuus kokonaiskysynnän parantamiseen. A n tt i Y r jö n en A n tt i Y r jö n en. Osalla tieto tekniset taidot eivät ole ajan tasalla. Nuorten työttömien Ohjaamotoiminta on ollut tuloksellista, ja hallitus on yhtenä työllisyystoimena vakinaistamassa tätä. Yli 50-vuotiailla työttömillä työnhakijoilla voi olla takanaan pitkä ura, mutta osaamista ei ole välttämättä kehitetty kuin yhden työnantajan tarpeisiin. Sitä voi silti perustella suomalaisten eliniän pidentymisellä: ikääntyvän hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta on tarpeellista, että työurat pitenevät. Pia Lohikoski Kansanedustaja Parhaita työllisyystoimia ovat panostukset koulutukseen, työkykyyn ja työssäjaksamiseen. Keynesiläisestä näkökulmasta työllisyys määräytyy pääasiassa hyödykemarkkinoilla, ei työmarkkinoilla. Uudesta elvytyksestä puhutaan jo. Toisin sanoen sosiaaliturvalla tai työmarkkinareformeilla ei ole kovin suurta vaikutusta työllisyyteen, kun taas kokonaiskysynnällä on. konkreettinen apu yksilöllisiin tarpeisiin palveluviidakon sijaan. Lamaa edeltänyt korkea työllisyysaste saavutettiin vasta juuri äskettäin eli yli 30 vuoden jälkeen. Maallikollekaan ei ole yllättävää, että yritykset työllistävät silloin, kun niiden tuotteille ja palveluille on paljon kysyntää. Se johtuu osin myös työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisestä. Riittävästä kokonaiskysynnästä huolehtiminen investoimalla on usein paras työllisyystoimi. Eläkeuudistuksen eräänlaisena jatkeena voi pitää hallituksen päätöstä poistaa ikääntyvien eläkeputki. Saimme kokea tämän ”hystereesi-ilmiön” kantapään kautta 1990-luvun lamassa. Työehtojen on oltava reilut, ja työn pitää aina kannattaa taloudellisesti. Vastaavasti vaikkapa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen voi vahvistaa julkista taloutta ja kohentaa työllisyyttä jonkin verran, mutta samalla se heikentää monien toimeentuloa. Esimerkiksi julkisin varoin tehtävät suuret investoinnit voivat kohentaa työllisyyttä, mutta ne eivät hintalappunsa vuoksi aina vahvista julkista taloutta
Vasemmistoliiton pitäisi julistautua ekososialistiseksi puolueeksi, kirjoittaa Pinja Vuorinen. 1 ajassa InternetIssä sanottua Putin-elvytyksellä terveyttä ja isommat pommit ja tykit, ehdottaa Ralf Sund. Ilmastokriisiä kiihdyttävät ongelmat ovat hyvin tiedossa, mutta ratkaiseminen on vaikeaa, toteaa Lotta Laaksonen.
– En halunnut, että minut mielletään sukupuolisuuteni kautta vaan asiantuntijana. Suomessa tiedostavat feministipiirit ovat sanoutuneet heistä irti. 1 1 ajassa –?Alaikäisillä?tulisi. muuttamiseen,?Alia. lähti mukaan politiikkaan vuonna 2012, hän ei kertonut olevansa transsukupuolinen. juuri nyt Dannenberg on transaktivisti. – Huonoa on lasten ja nuorten asema. Se on iso periaatteellinen asia. olla?oikeus?vähintään. Dannenberg ei ole kaikin osin tyytyväinen tuoreeseen lakiesitykseen. – Hyvää siinä on sukupuolen itsemäärittelyoikeus. Myös lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen on hyvä. Britanniassa ja Yhdysvalloissa raportoidaan, että he ovat käyneet jopa tavallisten, transsukupuoliseksi epäilemiensä naisten kimppuun tarkistaakseen, mitä heillä on jalkovälissä. juridisen?sukupuolen. Nämä naiset ovat väkivaltaisia. Hän julkisti asian vasta, kun osallistui shakkiolympialaisiin vuonna 2018. Transvihaajia vasTaan Kun joensuulainen ?Alia?Dannenberg. – Isossa-Britanniassa he sen sijaan ovat onnistuneet valtavirtaistamaan sen, että transvihamielisyys on osa feminismiä. – Syksyllä lävähti silmille se, kuinka transvihaajat myllyttävät. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle helmikuussa. Lisäksi hän on taloustieteilijä, hallitusammattilainen ja yrittäjä. – Kun kyse on puhtaasti ongelmanratkaisusta, ei ole väliä, millainen olen, koska olen niin hyvä siinä, mitä teen. – Kimppuuni hyökänneet henkilöt ovat naisia. Dannenberg pelkää, että Suomessa tapahtuu sama. – Isossa-Britanniassakin oli tulossa translain uudistus, mutta transvihaajat aktivoituivat, perustivat yhdistyksiä ja julkisuudessa maalasivat perusteettomia uhkakuvia, että transnaiset olisivat uhka naisten ja tyttöjen turvallisuudelle. Hän on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu. – Nämä kahjot naiset, jotka kutsuvat itseään feministeiksi ja vihaavat transihmisiä, ovat saaneet yhä enemmän tilaa Suomessakin. Minulle he ovat ilkeilleet jo vuosia, etteivät voi pitää minua naisena, koska en voi tulla raskaaksi tai synnyttää, ja minulta puuttuu naisen aito uhrikokemus. Alaikäisillä tulisi olla oikeus vähintään juridisen sukupuolen muuttamiseen. Se tuntui niin isolta asialta, että halusin kertoa siitä. Sillä välin hän myös tunsi saavuttaneensa uskottavuutta poliitikkona ja arvostusta osaajana. Dannenberg on helpottunut siitä, että Suomessa translain uudistus näyttää etenevän. – Olin ensimmäinen transnainen näissä kisoissa. Olen ajatellut, ettei sota yhtä naista kaipaa, mutta siinä vaiheessa se kaipasi, koska kukaan muu ei näyttänyt reagoivan asiaan. Dannenberg?sanoo. Hän puhuu transvihamielisistä naisista. Dannenbergin kimppuun on käyty kahdesti. TuulA?KärKi ”IsossaBritanniassa transvihaajat aktivoituivat.” Jo h a n n a K o K K o la
Kaikkiaan kahdella ehdokaslistalla edustajistoon oli ehdolla 869 henkilöä. ajassa Palkansaajalta vie 37 Päivää ansaita Pomon PäiväPalkka Palkansaaja tarvitsi 37 työpäivää tienatakseen saman, minkä suuren pörssiyhtiön pomo tienaa yhden päivän aikana. Kannustepalkkiot ja muut etuudet nostivat hänen kokonaisansionsa 4,7 miljoonaan euroon. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten yritysten palkitsemisjärjestelmien sisältöä, kohdistumista ja tavoitteita. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 39 työpäivää. JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien uusi ja vanha edustajistoryhmä kokoontuvat maaliskuun lopulla. – Käynnissä on ollut myös työmarkkinakierros, jossa eri toimialoilla on nähty muun muassa työnantajapuolen lisääntyvää halukkuutta irtaantua valtakunnallisista työehtosopimuksista. Vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja tienasi 42 937 euroa. JHL:n toimialajohtaja Teija AsaraLaaksonen (vas.) muistuttaa, että vaalit käytiin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Listat olivat JHL demarit ja sitoutumattomat sekä Vasemmisto ja sitoutumattomat. – Myönteinen yllätys on, että jopa 89 prosenttia yrityksistä käyttää jonkinlaista henkilöstön palkitsemisen järjestelmää, STTK:n ekonomisti Antti Koskela toteaa. 1 2 Yksityisen sektorin palkan saaja tienasi 42 937 euroa. – Koronaepidemia on vaikeuttanut liiton jäsenten elämää ja toimeentuloa sekä haastanut liiton järjestöllisen toiminnan edellytyksiä jo liki kahden vuoden ajan, hän sanoo. Tämän kertoo STTK:n tuore laskelma, joka perustuu vuoden 2020 tilinpäätöstietoihin ja palkkatilastoihin. KAi HirvAsnoro vasemmisto säilyttää asemansa jHl:ssä – Koronaepidemia on vaikeuttanut liiton jäsenten elämää, JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen sanoo. Demarien ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 70,6 prosenttia äänistä. STTK huomioi vertailussaan myös johtajien keskimääräistä pidemmän työajan. Ryhmä käynnistää haun eläkkeelle jäävän Asara-Laaksosen seuraajasta. Sen paikkamäärä säilyy jotakuinkin ennallaan. Lisäksi ehdolla oli kuusi ehdokasta vaaliliittojen ulkopuolelta. Kyselyn asiasta toteutti Aula Research. Seuranta on saanut alkunsa kansainvälisestä ”Fat Cat Daystä”. STTK on jo useamman vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. ammattiliitto jHl:n maaliskuun alussa päättyneissä edustajistovaaleissa äänestysprosentti oli 30,6. Toimitusjohtajien palkkahuipulla on UPM:n Jussi Pesonen. Se on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa. sirPA KosKinen Em m a G r ö n q v is t. JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 28,8 prosenttia äänistä. Hänen palkkansa vuonna 2020 oli 1 177 470 euroa. Vuonna 2020 suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansioiden mediaani oli noussut 1,90 miljoonaan euroon. Lisäksi STTK tutkitutti henkilöstön palkitsemista
Selvitysmatkan aikana maailma mullistui pahan kerran.. 1 3 KaaoKsen aiKa 02 taustat Kansainvälisten järjestöjen heikentymisestä ja kansallisvaltioiden uudesta noususta on puhuttu paljon. Lähdimme selvittämään, pitääkö se paikkansa
Jo pitempään on puhuttu kansainvälisen järjestyksen murroksesta ja muuttumisesta. Amazon, Google, Apple ja Face bookin emoyhtiö Meta ovat valtavan kokoisia jättejä. Nämä ovat niitä kaaoksen merkkejä, joita olen pitkään nähnyt, Teivainen sanoo.. Onpa puhuttu jonkinlaisesta kansallis valtioiden renessanssista, ja siihen taas voisi liittyä ajatus valtiokeskeisestä anarkiasta kansainvälises sä järjestyksessä realistisen koulukunnan oppien mukaisesti. Vuodessa Suomen valtio käyttää hieman alle 60 miljardia euroa menoihin. – Siihen on aitoja yhteiskuntateoreettisia syitä, joissa kaaosteoria ja kapitalismin laajenemisen rajat yhdistyvät hauskasti. Eräänlainen teesi on, että kansainväliset organisaatiot ovat menet tämässä merkitystään kansallisvaltioiden kustan nuksella. Puhelimessa kuuluu, että maail manpolitiikan professori Teivo Teivainen kävelee. – Ainakin osittain olemme mielestäni menneet pois valtiokeskeisestä järjestelmästä, vaikka on valtiokeskeisyyden vastaisku havaittavissa. Heidän tavastaan kävellä kysellen Teivainen on sanonut viehättyneensä. Siinä mielessä olem me menossa kohti kaaosta, mutta onko se sitten kansainvälisen politiikan realistisen koulukunnan hahmottelemaa kaaosta. Ehkä tässä nyt sitten toimitaan kuin Meksikon zapatistit konsanaan. Kaikkien valta myös rakentuu internetin varaan, ja se syö valtioiden valtaa. Sinänsä pohdiskeluun on aihetta. Vertailun vuoksi: Suomen valtionvelka oli tämän vuoden tammikuun lopussa noin 130 miljardia euroa. Yritysvalta nousee Teivaisen kuvailemassa kaaoksessa valtiot ovat heikentyneet, koska yritykset – tai kuten hän sanoo, liikeyrityspohjaiset organisaatiot – ovat kasvattaneet valtaansa. Vai onko se edes menossa sitä kohti. Apple teki esimerkiksi viime vuoden viimeisel lä neljänneksellä noin 31 miljardia dollaria voittoa. 1 4 Teksti Jussi Virkkunen Kuvat Antti YrJönen ja LehtikuVA E nnEn täyttä myrskyä on vielä rau hallista. Kohti suurempaa kaaosta, muttei valtiokeskeisen realis min kaavailemalla tavalla, Teivainen sanoo. – Monenlaiset algoritmipohjaiset sosiaalisen toi minnan muodot heikentävät valtioiden mahdolli suuksia kontrolloida rajojaan ja sitä kautta vähen tää valtiokeskeisyyttä. Ja tässä sitä Teivainen on, 32 vuotta myöhem ” Toisenlainen maailma on mahdollinen, mutta se voi olla merkittävästi huonompi kuin tämä.” min pohtimassa professorina toimittajan kanssa kaaosta. – En tiedä, onko realistinen koulukunta se, joka on parhaiten osannut kaaosta hahmotella. Sen liikevaihto kolmen kuukauden aikana oli noin 111 miljardia euroa. Itse kirjoitin Yliop pilaslehteen muistaakseni vuonna 1990 artikkelin kaaosta kohti ajautumisesta, Teivainen palauttaa pohdintaa takaisin. On hyvä hetki keskustella ja pohtia, miten ja miksi maailma on ajautumassa kohti kaaosta. Nämä jätit ovat tulleet vanhojen suuryritysten päälle. Mutta aiheeseen – siihen kaaokseen siis. Yhtääl tä jo kymmeniä vuosia sitten on esitetty ihan vaka vasti otettavia skenaarioita, että maailma kulkee kohti yhä suurempaa kaaosta
1 5 – On esitetty ihan vakavasti otettavia skenaarioita, että maailma kulkee kohti yhä suurempaa kaaosta, Teivo Teivainen sanoo.
– Ulkopoliittisena toimijana Suomi haluaa sellaisen maailman, jossa Suomen kaltaiset rikkaat maat päättävät asioista. – 1974 se tuli selkeästi esiin, kun YK:ssa päätettiin enemmistöpäätöksellä siirtymisestä uuteen talousjärjestykseen. – Valtiot käyttävät edelleen valtaa. Sinänsä YK:n ongelmista on puhuttu jo kauan. Se tulee vastaan hyvin monella tavalla, Teivainen sanoo. Sitä ei vain länsimaissa helposti huomata, koska seuraamamme tiedotusvälineet eivät asioista kerro. Tähän joukkoon kuuluu myös Suomi. Ensimmäinen niistä on demokratia – se kun ei kansainvälisellä tasolla maistu rikkaille maille. Rikkaille maille tämä on kaikista korulauseista huolimatta asia, jota ne eivät halua. Ja on hyvä muistaa, etteivät valtiot minnekään kadonneet ole. ” Onko naamioiden putoaminen paluuta vanhaan?”. – Jos korostetaan valtiokeskeisyyden vähenemistä, siihen tarinaan sopii ihan hyvin, että YK:n vaikutusvalta heikkenee, koska se on juuri valtiokeskeisen maailman tuotos, Teivainen muotoilee. 1 6 Mutta nyt on vastaväitteen aika. Teivainen huomauttaa, että maailmanjärjestö on ajautunut kahdesta syystä ongelmiin. Mutta samalla tulee jälleen muistaa, että kyseessä ei ole yksisuuntainen tie. Mitä enemmän valtioita, sitä suurempi syy rikkailla mailla on vastustaa kansainvälistä demokratiaa. Missä YK Mitä tämä kehitys sitten tarkoittaa kansainvälisille järjestöille kuten YK:lle. Se luo Teivaisen mukaan entisestään painetta YK-järjestelmän rapautumiselle. Teivainen aloittaa vastauksen hakemalla ver tauksen seksuaalivähemmistöjen oikeuksien lisääntymisestä Jamaikalla. Mutta se ei poista sitä, että ne oikeudet saattavat vähitellen lisääntyä. Siinä missä pääsihteerit Boutros-Boutros Ghali, Kofi Annan ja Ban Kimoon olivat jollain tapaa tunnettuja, tekee mieli esittää kysymys: kuinka moni tietää, kuka tällä hetkellä on YK:n pääsihteeri. Teivainen nostaa esiin hetken historiasta, jolloin rikkaat länsimaat havaitsivat niiden näkökulmasta liiallisen demokratian ongelman. Toinen puoli YK:n heikkenemistä on jo aiemmin käsitelty suuryritysten valta. Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi painottamalla nostalgiaa vanhasta valtiomahdista, Britannia erosi EU:sta osin vanhan imperiuminostalgian saattamana, ja Unkarissa sekä Puolassa on puhuttu paljon oman valtion merkityksestä. Nämä maat huomasivat, että on parempi, ettei tällaista demokraattista mekanismia kehiteltäisi enempää. Meillä on tapahtumassa valtiokeskeisyyden vähenemistä, mutta samalla reaktiota siihen, mikä itsessään lisää ainakin hetkellisesti valtiokeskeisyyttä tai tunnetta siitä, että valtio ottaa asiat omiin käsiinsä. Siellä on alettu myös puhua niistä enemmän. Kuten Teivainen sanoo, YK edustaa valtiokeskeisen maailman tapaa organisoitua. Yksi vastaus tähän on ollut se, että suuryrityksille on yritetty löytää mahdollisuuksia vaikuttaa maailman asioihin. – Kun mittaamme, mitä mieltä maailman ihmiset ovat Venäjästä ja Kiinasta, katsomme, mitä mieltä viidessä länsimaassa ollaan, Teivainen sanoo. Vaikka esimerkiksi Venäjä ei ole juuri osoittanut kunnioitusta kansainvälistä järjestystä kohtaan, ei se ole hylännyt YK:ta. Ne eivät ole koskaan käyttäneet niin paljon valtaa kuin realistisen koulukunnan kuvauksissa oletettiin, mutta ei valta minnekään kokonaan kadonnut ole. Teivainen sanoo puhuvansa eri suuntiin vaikuttavista kehityskuluista. Maa toimii siellä monella tapaa aktiivisesti. Kun oikeudet tulevat näkyvämmäksi ja niistä puhutaan, kiukutus ja reaktio niitä kohtaan saattaa nousta. – Samalla tulee homofobinen vastaisku. Mutta kun YK on luotu valtiokeskeiseen maailmaan, ei se hevin taivu tällaiseen järjestykseen. – Venäjälle ja Kiinalle YK on ihan merkittävä areena saada sympatiaa aika isolta osalta maailman mailta, jotka aika usein jäävät suomalaisen lehdistön näkymättömiin. – Kyllä brexitissä ja Trumpissa on pikkaisen samaa. – Valtioiden välisessä järjestelmässä demokratia tarkoittaa, että köyhillä mailla on YK:ssa enemmän valtaa. Siinä haudattiin YK:n jonkinlainen idea. Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa suhtautuminen saattaa olla tyystin toista
maaliskuuta.. 1 7 Ukrainan YK-suurlähettiläs Sergiy Kyslytsya puhui yleiskokoukselle 2
Kärjistetysti länsimaiden ajattelu kulkee näin: Venäjä ja Kiina rikkovat sääntöjä, siksi meidän pitää puolustaa niitä. Siihen kuului tiukasti se, että yritykset haluttiin ottaa mukaan ”maailmanparantamiseen”. Afrikassa Venäjä on saanut jalansijaa muun muassa siksi, että se ei ulkopolitiikassaan julista ihmisoikeuksia. Globaalilla tasolla säännöt eivät ole demokraattisia. Se on hänelle se olennainen osa, ja siihen liittyy entistävän nostalgian ydinelementtejä: nykykehitys on ollut rappiollista, hänet on petetty ja siitä johtuu viha, joka oikeuttaa hänen tehtävänsä, Vihma sanoo KU:n podcastissa, kun Venäjän hyökkäys on vielä käynnissä. – 1990-luvulle tultaessa oli käynyt niin, että YK:n sisälle oli syntynyt paljon elimiä, jotka pohtivat, miten suuryritysten valtaa voitaisiin edistää. Sääntelyyn kuuluvat myös pyrkimykset rajoittaa yritysten valtaa. Mutta jälleen on hyvä muistaa, että tässä ei ole kyse yksisuuntaisesta tiestä. Toisaalta yritykset ovat uineet sisään YK:hon ja kokeneet sen ihan hyödylliseksi omalle brändilleen, että saavat olla mukana monenlaisissa aloitteissa, joissa luodaan kaikenlaisia hyviä asioita. – Mutta sääntöihin kohdistuu tyytymättömyyttä siksikin, että ne ylläpitävät järjestystä, jossa sääntöjä ei globaalisti ole ollut luomassa kuin vain pieni osa ihmisistä, ja ne saattavat edistää asioita, joita kaikki eivät ota tosissaan. Tätähän aiemmin mainitut realistit ovat oikein ansiokkaasti pitäneet esillä ja oikeaan osuneet, Teivainen hymähtää. YK kun on yksi paikka, jossa erilaista sääntelyä pyritään edistämään. Niin ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma kuvailee ideologiaa, joka selittää Venäjän hyökkäystä. Ne saavat lisää arvoa yritysvastuubrändilleen. Perustavat säännöt Haastattelu on loppusuoralla, kun päästään puhumaan vielä sääntöperustaisuudesta. Täysi myrsky pääsee valloilleen muutamaa päivää myöhemmin, kun Venäjä hyökkää täydellä voimalla Ukrainaan. helmikuuta. Ongelmana Suomen kaltaisille maille on se, että täysin demokraattisia sääntöjä ei oikein voida vaatia, koska sellaiset eivät rikkaille maille sovi. Sääntö itsessään ei kai ole hyvä asia paitsi erityisen auktoriteettihakuisista näkökulmista. – Älyllisesti tuntuu hassulta, että sääntöpohjaisuutta korostetaan olettaen, että sääntöpohjaisuus on kaikkien mielestä hyvä asia, Teivainen sanoo haastattelun päätteeksi 16. – Ei kai se mikään skandaalimaisen hävytön väite ole, että aika monet valtiot pyrkivät kaikilla mahdollisilla alueilla ajamaan omia etujaan. Viestissä korostuu juuri sääntöperustaisuus, jolla halutaan suitsia kaaosta. – Pitäisi olla jonkun logiikan peruskurssin perusteella selvää, että eivät säännöt sinänsä ratkaise mitään. Teivaisen mukaan tuolloin alkoi yleistyä puhe yritysvastuusta. Vihman mukaan entistävä nostalgia. – On syytä olettaa, että Putin toimii ”historiallisen tehtävän” ja historiallisen mielikuvituksen vallassa. – Vaikka yrityksillä on paljon hyviä syitä vastustaa YK:n valtaa, sinne on luotu tiloja, joissa yritykset voivat toimia ihan mielellään. Kyseessä on nostalgian poliittinen muoto, jolla pyritään palauttamaan jotakin hyväksi ja arvokkaaksi koettua entistä suuruutta. Silloin jäädään puolustamaan vain onttoa sääntöperustaisuutta. Tulimyrskyn aika Myrsky iskee ensimmäisen kerran 21. – Puolustetaan sääntöjä ikään kuin olennaista olisi säännöt itsessään eikä niiden sisältö, Teivainen tiivistää ajattelun ongelman. helmikuuta. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoittaa maan tunnustavan niin kutsutut kansantasavallat Itä-Ukrainassa. Vihma on tutkinut nostalgian käyttöä politiikassa paljon ja kirjoittanut aiheesta myös kirjan. Selvää on, että tässä ollaan juuri vahvan valtion asialla. – Tuon näkemyksen mukaan niiden toiminta pitää ottaa mukaan kontribuutiona YK:hon ja miettiä, miten voisimme edistää sitä, että yritykset pääsisivät paremmin mukaan toimimaan tähän järjestelmään. Voi olla hyviä ja huonoja sääntöjä. Sääntöperustaisuus on sana, jota monet maat – Suomi mukaan luettuna – hokevat. Viesti kuuluu, että maailmassa pitää palata sääntöperustaisuuteen. Heikko YK Yritykset ovat kuitenkin yksi keskeinen syy, miksi esimerkiksi YK halutaan pitää heikkona. – Yritysvallan taholta nähdään usein, että YK:n kaltainen paikka on sellainen, josta saattaa tulla niiden kannalta vähän hankalaa säätelyä. Samaan aikaan yritykset näkivät YK:n paikkana, josta saattoi niiden näkökulmasta tulla vääränlaista sääntelyä. On käynnissä entistävän nostalgian vastaisku. YK:n nykyinen pääsihteeri on muuten portugalilainen António Guterres. Eli valtiot ajavat edelleen etujaan myös kansainvälisissä järjestöissä. 1 8 Latinalaisessa Amerikassa suhtautuminen esimerkiksi Venäjään on toisinaan ollut saman tyyppistä kuin joillakin eurooppalaisilla vasemmistolaisilla – siihen on suhtauduttu ymmärtäväisesti, koska Venäjä muodostaa vastavoiman heidän silmissään Yhdysvalloille. – Siitä on tullut Suomen ulkopoliittisen jargonin usein toistettu sana
joka edesauttaa yhtenäisyy den murenemista tavalla, joka voi olla ongelmallis ta hallitsijalle. Venäjää vastaan asetettiin voimakkaita talouspa kotteita, ja EU alkoi ottaa entistä vauhdikkaampia askeleita yhteisen puolustuspolitiikan suhteen. Nopeasti ajateltuna niin kutsuttu länsi ja moni muu maa nousi vastustamaan yhdessä aggressiota. – Hyvin kiinnostavalla tavalla tällainen maail mankatsomus näyttää vallankumoukselliselta. 2 onkin hyvin radikaali aate. Sen ohjaava voima on historiallinen mielikuvitus, ja nimen omaan historialliset vääryydet ja vanha suuruus, joka jossain on palautettavissa. Jos vertaillaan kahta hyvin valtiokeskeistä järjestelmää eli Kiinaa ja Venäjää, on niiden välillä yksi suuri ero: tulevaisuus. – Johtuuko se suuremmasta kansalaisvapauk sien kunnioittamisesta vai tehottomuudesta – Venäjällä valtion regulaatio suhteessa tiedonväli tykseen on huomattavasti Kiinaa huonompi. – Sen tyyppinen ohjeistus ei voi olla niin teho kasta kuin valtio toivoisi. Mihin matka. Hyvin radikaalilta vallankumoukselta, joka ei suuntaudu tulevaan juuri lainkaan, vaan nimen omaan suuntautuu menneeseen. – Kiinassa näemme, että teknologian kehitys ei tarkoita pelkästään, että kansalaiset voivat seura ta sosiaalisesta mediasta, mitä tapahtuu. Teivainen siteeraa tasavallan presidentin Sauli Niinistön lausuntoa helmikuulta, jolloin sota oli alkanut. Miten aiempi pohdinta pätee tilanteessa, jossa Euroopassa on käynnissä kahden valtion välinen täysimittainen sota. Teivainen aloittaa anekdootilla Perussa vuonna 2003 kuulemastaan keskustelusta, jota kaksi psy koanalyytikkoa kävi. – En halua väheksyä Venäjän mediakontrollin kykyä toimia, mutta sen kyky on kuitenkin rajalli nen, Teivainen tarkentaa. Toinen kommentoi, että olisipa joku kertonut tuon George W. Kun venäläiset panssarivaunut ovat hyökkäyssodassa Ukrainassa, on tulevaa luonnollisesti aivan liian varhaista pohtia. Niinistö viittasi Putiniin ja sanoi naamioi den pudonneen ja vain sodan kasvojen näkyvän. – Osa tätä Venäjän valtiokeskeisyyden uutta nousua on myös suuren isänmaallisen tarinan luo minen, ja siihen koetetaan saada viestimet mukau tumaan, Teivainen sanoo. – Toinen sanoi, että Hardtilla ja Negrillä on hyvä juttu siitä, että tämä valtiokeskeisyys on kadonnut. Kuten Teivainen hetki sitten sanoi, vain valtion viestin kertominen on nykyään vaikeampaa. Myös EUmaa Unkari on jäänyt kiinni siitä, että se on vakoillut ohjelman avulla oppositiopoliitikkojen matkapuhelimia. Kun viestintäkanavia on lukuisia, eikä valtio pysty kontrolloimaan niitä kaikkia, ei yhden mukaisen viestin läpisaaminen ole niin helppoa. Tässä nopeasti globalisoitunut maailma on osoittautunut paikaksi, jossa sellaista on vaikeam pi rakentaa. Internetin eri kanavissa pommitetaan viestiä, jossa kiistetään television sanoma. Marxilaisvaikutteisten filosofien Michael Hardtin ja Antonio Negrin Imperiumiteoksen julkaisusta oli tuolloin kulunut parisen vuotta. Eikä teknologia ole jäänyt pelkästään val vontakameroihin. Bushille (Yhdysvaltain tuolloinen presidentti). Joka tapauksessa Venäjän ajattelussa korostuu juuri vahvojen suurvaltojen maailma. Viestejä puskee sieltä läpi, mikä ei tietenkään tarkoita, että kaikki leviää. Ne voivat olla yksi tekijä. Tässäkin tulee muistaa, että kyseessä on kaksi suuntainen tie – teknologia on tunnetusti sortoval tioille myös suureksi avuksi. – Menestyksen kriteerinä voisi olla myös se, toimiiko viestiminen ja media sillä tavalla, että Venäjällä on valtio, joka toivoo kansalaisten saa van vain tietynlaista isänmaallista viestiä. Kiina puhuu paljon tulevaisuudesta, kun taas Vladimir Putin puhuu menneestä glooriasta, jota hän nyt palauttaa. Uusi puhelu Venäjän suuruuden palauttaminen eli hyökkäys Ukrainaan on vielä täydessä vauhdissa, kun Tei vainen vastaa uudestaan puhelimeen maaliskuun alussa. Valtiolla on erittäin tehokkaat välineet sulkea Facebook ja laittaa valvontakamerat joka paikkaan. Voimme olla yllättyneitä, että noinko se Putin nyt toimi. – Onko naamioiden putoaminen paluuta van haan. Teoksessa juuri valtiokeskeisyyden katoaminen oli keskeisessä roo lissa. Irakin sota oli käynnistynyt Yhdysvaltain johtaman liittouman hyökkäyksellä. Tai ainakin Venäjä on suhtautunut Kiinaa löperöm min valvontaan, mikä ei tarkoita, etteikö valvontaa olisi. Sen kuvitteleminen ei ole ollut kauhean vai keaa. Joka tapauksessa venäläiset pystyvät helpom min seuraamaan ulkomaailman tapahtumia. – Siinä on yksi raja, joka valtiokeskeisyydellä ja säätelyllä on aiempaan verrattuna muuttunut. Mutta toimintamallissa ei ole maailman historiallisesti mitään uutta.. Mihin tässä kaaoksessa oikein päädytään. Kuten Vih makin toteaa, siinä korostuvat juuri ulkopuolelta tulevat uhat. Yhden ongelman muodostaa vain se, että mennei syyteen katsominen ei ole helppoa, kun ainakin osa väestöstä näkee halutessaan eteenpäin. Autoritääriset maat ovat ilolla ottaneet vastaan esimerkiksi israelilaisen yhtiön valmistaman kännykänvakoiluohjelman. Siinä katse on tosin vain yhteen suuntaan. Mutta valtioiden ulkopuolista kaaosta on enem män