Sivu 11 Joulun värit ovat punainen Ja vihreä – Sattumaako. 11 / 2024 Demokratian aika Andersson Ukrainasta Metsäkonflikti Sivu 28 Sivu 34 Kestävä metsien käyttö on mahdollista, uskoo tutkija Riikka Paloniemi. 18.12.2024 / 10 € ku.fi n
Paras viime hetken joululahja ku.fi/tilaa
Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. sodan pitKä varjo 20 Irene Zidan kirjoitti kirjan kahden kulttuurin törmäyksestä. historia opettaa demoKratiaa 28 Timo Miettisen mukaan historiasta ei haeta enää inspiraatiota. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala (puheenjohtaja) Anna Mäkipää (varapuheenjohtaja) Saila Ruuth Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Tuula Kärki (henkilöstön edustaja) Risto Kalliorinne (varajäsen) Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. räävitöntä Klubiräppiä iiriKsi 57 Hiphop-trio Kneecapista tehtiin elokuva. tappion anatomia 32 Yhdysvaltain presidentinvaalit päättyivät demokraateille katastrofaalisesti. demoKratiaa, jota voi syödä 30 Pintaa syvemmältä. joulutervehdyKset 39 KU:n lukijoiden perinteiset joulutervehdykset. uKrainan sodan tuhat päivää 34 Li Anderssonin essee. Kultti alKaa siitä mihin KesKustelu loppuu 47 Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio toivoo analyyttista keskustelua. leiKKaus on arvovalinta 10 Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti sopeuttaa taloutta oikeudenmukaisella tavalla. Kuolema elämän palveluKsessa 54 Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen. tuhansien toiveiden Kaivo 11 Miten metsiä käytetään kestävästi. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. 3 KulttuurileiKKauKsia vastaan 07 Sakset seis -mielenosoitus kokosi tuhansia. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. KritiiKit 60 ristiKKo 65 viimeinen sana 67 sisältö 11/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. arvaamattomuuden paluu 08 Mitä Trumpin toinen kausi tarkoittaa. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. uKrainasta syntipuKKi 24 Unkarin pääministeri Viktor Orbán pyörittää maassa propagandakoneistoa. Painopaikka PunaMusta 2024. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia
On helppo ymmärtää, miksi esimerkiksi ääri-islamistinen Hamas-järjestö käyttää terroria aseenaan. Israel on saartanut Gazaa lähes 20 vuoden ajan. Israelin armeijan raaoista teoista riittää materiaalia ja onneksi myös todistajia. Länsirannalla se on jatkanut laittomien siirtokuntiensa levittämistä. Suurin osa kuolleista on ollut siviilejä, Gaza on pommitettu raunioksi, ja alueella on puutetta oikeastaan kaikesta. Jussi Virkkunen K ansainvälinen rikostuomioistuin antoi marraskuussa pidätysmääräyksen Israelin pääministeri Benjamin Netanjahusta. Ei ole ihme, että vastarinnalla on kannatusta palestiinalaisten keskuudessa. Määräystä voi kommentoida esimerkiksi sanalla vihdoin. Globaaliin etelään kuuluu yli sata maata, joten joukko ei ole millään muotoa yhtenäinen. 4 Kansanmurhaajat oiKeuteen pääkirjoitus maailmaa – täysin perustellusti – tuomitsemaan Venäjän hyökkäyssodan, mutta länsimailla on suuria vaikeuksia tunnistaa Israelin rikollisia sotatoimia Gazassa. Syytteet Netanjahua vastaan eivät ole antisemitismiä. Venäjältä saa aseita ja Kiinasta rahaa, länsimaiden on vaikea kilpailla sen kanssa. Ei ihme, että Venäjän presidentti Vladimir Putin varmasti nauttii tilanteesta. SuhtautuminenICC:n antamaanpidätysmääräykseenkertoo paljonniinkutsutun lännenongelmista.. Esimerkiksi Ranska on ilmoittanut, ettei se pidättäisi Netanjahua, vaikka ICC:n määräys niin edellyttäisi. Neuvottelut kun eivät ole johtaneet muuhun kuin entistä huonompaan asemaan. Jos Netanjahu päätyy oikeuden penkille, tulevat todisteet häntä vastaan olemaan vahvat. Siitä pitää Israelin tukija Yhdysvallat huolen. Länsi vaatii muuta PIan on taas vaalien aika. Netanjahu on vastuussa Israelin toteuttamasta kansanmurhasta Gazassa. Kyse on oikeudesta ja siitä, että kenenkään ei pitäisi olla lain yläpuolella. suhtautumInen ICC:n antamaan pidätysmääräykseen kertoo paljon niin kutsutun lännen ongelmista. Israelin armeijan toimissa ei enää pitkään aikaan ole ollut kyse sodankäynnistä. Mutta ymmärtäminen ei voi tarkoittaa hyväksymistä. Tässä päästään kahteen sanaan, jotka on tärkeä osata erottaa – ymmärtää ja hyväksyä. Jos ei voi hyväksyä Israelin tekemiä rikoksia, ei Hamasinkaan tekemiä rikoksia voi hyväksyä. Se on selvää, että Netanjahu on rikollisella sodallaan varmistanut yhden asian: väkivaltaisen vastarinnan jatkumisen palestiinalaisalueilla. Vuodenvaihteen jälkeen kuntaja aluevaaleihin on enää reilu kolme kuukautta. Nauttimisen asemesta Putinin pitäisi olla Netanjahun kanssa vastaamassa syytöksiin sotarikoksista. Jälleen kerran kaksoistandardit lävähtävät täydellä voimalla silmille. Yksi yhdistävä tekijä on jonkinlainen koettu kokemus kolonialismista, mikä vaikuttaa luonnollisesti kuvaan länsimaista. Tilannetta pahentaa se, että Israel estää avustuskuljetusten vientiä Gazan alueelle. Venäjä on myös taitava levittämään tätä käsitystä, minkä vuoksi Afrikassa on nähty useamman maan kääntyneen Venäjän suuntaan. Ikävä kyllä todennäköistä on, että Netanjahu ei oikeuteen joudu. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on määritellyt, että niin kutsuttu globaali etelä tulee ratkaisemaan tulevan maailman suunnan. Vielä vaikeampaa kilpailusta tulee, kun kykenee tuomitsemaan yhden sotarikokset muttei toisen. Palestiinalaisten protesteihin Israel on vastannut voimalla
Islamistisen Hayat Tahrir al-Šam -ryhmän johtamat kapinallisjoukot valtasivat maan pääkaupunki Damaskoksen 8. kuva: lehtikuva/aFP. 5 KäänneKohta 01 ajassa 13 vuotta jatkunut Syyrian sisällissota sai dramaattisen käänteen, kun diktaattori Bašar al-Assad syrjäytettiin 24 vuoden valta kauden jälkeen. joulukuuta
Kyseenalaistaja Em m a G r ö n q v is t. Epäajanmukaisesti hän kaipaa myös puhetta moraalista. 6 ajassa KaiKKien maailmanKatsomusten perususkomuksista on kyettävä käymään analyyttista keskustelua, sanoo Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio. – Tämä tietenkin horjuttaa rakennusta, kuten kriittinen keskustelu aina, mutta luulen, että jos tätä keskustelua ei käydä, niin sivilisaatiota aletaan rullata hiljalleen kohti palliatiivista osastoa. – Sääntöpohjainen yhteiskunta on upea juttu, mutta jos se kadottaa siteen omaan historiaansa ja niihin välineisiin, joilla me analysoimme oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, eivät säännötkään pysy elossa kovin kauaa ja kääntyvät lopulta itseään vastaan. Tämä koskee myös maailmankuvia, joihin kuuluu erilaisten hyvien ja kauniiden asioiden puolustaminen. Haastattelu alkaa sivulta 47
7 SakSet SeiS! -mielenosoitus keräsi järjestäjien mukaan 4 000–5 000 ihmistä Kansalaistorille. Tapahtuman juonsivat Riku Nieminen ja Leo Ikhilor. Lukijoina olivat muun muassa Paula Vesala. Mielenilmauksen järjesti Mitta on täysi -työryhmä, joka koostuu taiteen ja kulttuurin alan freelancereista ja työntekijöistä. Instagram Lauri Lindén @laurilinden 28.11.2024 Mielenilmauksessa puhui muun muassa viime vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Sirpa Kähkönen. Sakset seis! -kampanjan käynnistivät lokakuussa Forum Artis ja Mitta on täysi -työryhmä. kampanjaa tukee lähes 400 taiteen ja kulttuurin organisaatioita, mukaan lukien Kansallisteatteri, Taideyliopisto ja Helsingin kaupunginorkesteri. Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artis teki yhteistyötä adressin osalta. ajassa KulttuurileiKKauKsia vastaan Allekirjoituksia adressiin kertyi yli 93 000. Mielenosoituksessa luovutettiin kulttuurileikkauksia vastustava adressi eduskuntapuolueille. Allekirjoituksia adressiin kertyi yli 93 000, ja se luettiin tilaisuudessa usealla kielellä. Mira Luoti ja Pauliina Feodoroff. Kansalaistorilla nähtiin myös satiirinen Uusi Suomi -näytelmä ja kuultiin adressiin allekirjoittajien kommentteja eri puolilta Suomea. Le h tik u va /M a r k k u u La n d er. Helsingin lisäksi kampanjaan liittyviä tapahtumia järjestettiin muun muassa Savonlinnassa, Kajaanissa, Tampereella ja Torniossa. Suomalaisen politiikan oikeistolaistumisesta kertoo se, että edes vasemmistopuolue SDP ei peruisi historiallisia leikkauksia pienituloisille ja valtiovarainministeri nimittää SDP:n linjaa ”sosialismiksi”. Julkisuuden henkilöistä muun muassa Maria Veitola ja Alma Pöysti ovat tukeneet sitä näkyvästi
ArvAAmAttomuuden pAluu Neljä faktaa USa:N preSideNtiNvaaliSta 1. tammikuuta 2025. Demokraattipuolueen ehdokas, varapresidentti Kamala Harris sai yli kuusi miljoonaa ääntä vähemmän kuin Joe Biden neljä vuotta aikaisemmin. Kamala Harrisin vaalitulos on demokraattiehdokkaalle huonoin sitten vuoden 1988. 3. Trump astuu virkaansa 20. Edellisen kerran vastaavan tempun teki Grover Cleveland 128 vuotta sitten. Trump on uhonnut lopettavansa Venäjän sodan Ukrainassa jo ennen virkaan astumistaan. Lisäksi hän on uhkaillut Eurooppaa ja Kiinaa tuontitulleilla, jotka nostaisivat ulkomaalaisten tuotteiden hintoja USA:n markkinoilla. Ovensuukyselyiden mukaan kansalaisille tärkeimpiä poliittisia asiakysymyksiä olivat talous, maan demokratian tila ja oikeus aborttiin.. 8 Donald Trump astuu virkaan tammikuussa. Demokraatit menettivät kannatustaan erityisesti nuorten miesten parissa. Edessä on maailmanpolitiikan uusi, arvaamaton aikakausi. Donald Trump on ensimmäinen republikaaniehdokas 20 vuoteen, joka voitti enemmistön kansan äänistä. 2. Kuva: Lehtikuva/ Brandon Bell Ex-prEsidEntti Donald Trump voitti marraskuun alussa pidetyt Yhdysvaltain presidentinvaalit, ja hänestä tulee kautta maan historian toinen henkilö, joka on presidenttinä kaksi ei-perättäistä kautta. Tällä kertaa, toisin kuin vuonna 2016, Trump voitti paitsi valitsijaäänet myös enemmistön kansan äänistä. Republikaanipuolue sai marraskuussa haltuunsa presidentin viran lisäksi USA:n kongressin edustajainhuoneen ja senaatin
Yliopistomaailmassa Trumpin paluu näkyy siinä, että Yhdysvalloissa päätään nostanut tutkimuksen ja opetuksen sensuuri lisääntyy. Sen on tulkittu tarkoittavan avointa šekkiä Israelin hallitukselle jatkaa tuhoamissotaansa ilman USA:n väliintuloa. Jo ennen Trumpia USA oli aina se hankalin tyyppi neuvottelupöydässä, ja USA:n kansalliset intressit piti kaikessa ottaa huomioon. Junckerilla ei tietenkään ollut mitään mandaattia luvata sellaista. Toisaalta Euroopassa meiltä puuttuu yhteinen näkemys siitä, mihin EU haluaa mennä. Arvaamaton, populistinen ja egoistinen Trump tulee tähän kolmikkoon kolmanneksi. Voidaan ajatella myös, että Trumpin ensimmäisestä kaudesta on opittu jotain. Jo Trumpin ensimmäinen presidenttikausi aiheutti kaikenlaisen öyhötyksen ja häirinnän lisääntymistä esimerkiksi vammaisaktivisteja vastaan. Lisäksi kyse on rahoituksesta: monia erityisesti aborttia ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia rajoittavia järjestöjä rahoitetaan Amerikasta käsin. Tämä rahoitus voi lisääntyä Trumpin palattua valtaan.. Monella on kuitenkin tullut Britanniaa ikävä: kun Yhdysvaltoihin ei voi luottaa, tarvittaisiin koko Eurooppa yhteen. Yhtäältä Yhdysvalloissa on tällä hetkellä vahva ja määrätietoinen johtaja, joka ainakin kuvittelee tietävänsä, mitä haluaa. ajassa Mitä truMpin toinen kausi tarkoittaa euroopalle. Trump vain tekee tämän ilmiön näkyvämmäksi ja vie sen äärimmäisyyksiin. 9 Politiikan vetomittari Trump on uhonnut auttavansa Israelia ”hoitamaan homman” Palestiinassa. Jussi saraMo Europarlamentaarikko tuoMo Hyttinen Kauppalehden toimittaja, Vaalirankkurit-podcastin juontaja Se tarkoittaa epävarmuuden ja tasapainottelun aikaa. EU on maksanut käytännössä suojelurahoja Yhdysvalloille sotateollisuuden hankintojen muodossa. Se, kenelle Trump soittaa, kun hän haluaa jonkun EU:sta langan päähän, on hyvä kysymys. Trump itse ei kampanjoinut aborttioikeuden rajoittamisella, mutta hänen liittolaisinaan kongressissa on kovan linjan uskonnollisia konservatiiveja, jotka ovat tehneet aborttioikeudesta itselleen vaaliteeman. Maailmassa on kolme merkittävää autoritaarista johtajaa, jotka johtavat ydinasevaltioita: Kiinan Xi on jopa kiinalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen itsevaltainen, ja Putin on vain pönkittänyt itsevaltaansa Venäjällä. Trumpille politiikka, myös ulkopolitiikka on transaktionaalista: hän haluaa tehdä diilejä. Koska USA on muuttunut arvaamattomaksi, on syytä palata pohtimaan siitä yhteistyöstä irtautumista ja aitoa autonomiaa Euroopalle. Tietyssä mielessä se voi olla hyväkin asia. Se, että he pääsevät nyt valtaan Yhdysvalloissa, voimaannuttaa varmaankin myös eurooppalaisia aborttioikeuden vastustajia. saara särMä Yhteiskuntatieteiden tohtori, politiikan tutkija trumPin toinen kausi näkyy todennäköisesti oikeistolaisten ja konservatiivisten arvojen voimaantumisena myös Euroopassa. tilanne on todella pelottava Euroopan näkökulmasta. Tällaisella show’lla ja sirkuksella voidaan kuitenkin tehdä Trump tyytyväiseksi, vaikka mitään päätöksiä ei oikeasti tehtäisi. Esimerkiksi tiettyjä sanoja, kuten ”gender” tai ”race” on jo kielletty erään teksasilaisyliopiston kurssikuvauksista. Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella Saksalla oli vakauttava rooli ja Ranskalla oli visioita autonomisesta, Yhdysvalloista riippumattomasta Euroopasta. Voisin kuvitella, että tutkimusyhteistyö yhdysvaltalaisten korkeakoulujen kanssa näihin aiheisiin liittyen vaikeutuu myös Euroopassa. Financial Timesin mukaan aikanaan Jean-Claude Juncker sai Trumpin perääntymään aikeistaan asettaa tulleja eurooppalaisille autoille lupaamalla, että EU ostaa USA:sta soijapapuja ja maakaasua. Ennen Brexitiä etenkin britit taistelivat tätä ranskalaista visiota vastaan, vedoten kumppanuuteen USA:n kanssa ja yhdysvaltalaiseen johtajuuteen. Ajattelin itsekin, että Brexitistä voisi seurata jotain hyvääkin, kun saatiin se pahin jarruporukka päätöksenteosta pois
– Peruisimme myös hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan ja vahvistaisimme tulopohjaa siten, että suomalaiset osallistuisivat palveluiden rahoittamiseen maksukykynsä mukaan. Haluamme kuroa umpeen kuilua parlamentaarisen ja taloudellisen vallan sekä yhteiskunnallisten liikkeiden välillä, Andersson sanoo. Käänne-niminen tapahtuma järjestetään Helsingissä Korjaamolla 18.–19. Vasemmistoliiton budjetti nostaisi yli 60 000 ihmistä, joista lähes 13 000 on lapsia, köyhyysrajan yläpuolelle. Tämän kaiken me teemme ottamalla vähemmän velkaa kuin Orpon ja Purran hallitus, Meriluoto toteaa puolueensa vaihtoehdosta. 1 ”Tavoitteemme onluoda yhteentulemisen paikka.” ajassa Politiikan ja taiteen käänne-festivaali Helsingissä EuroparlamEntaarikko Li Andersson sekä joukko suomalaisia politiikan, talouden, taiteen ja kulttuurin toimijoita ovat mukana järjestämässä uudenlaista politiikan ja taiteen festivaalia. tammikuuta 2025. – Lisäämme ostovoimaa, tasaamme tuloeroja sekä panostamme sosiaalija terveyspalveluihin, koulutukseen ja luonnonsuojeluun. Näin toteaa kansanedustaja ja eduskunnan valtio varainvaliokunnan jäsen Laura meriluoto. – Tavoitteemme on luoda yhteentulemisen paikka ihmisille, jotka haluavat toimia kurjistavaa valtapolitiikkaa vastaan. Meriluodon mielestä pääministeri Petteri orpon (kok.) johtama oikeistohallitus on yrittänyt ylläpitää vaikutelmaa siitä, ettei talouspolitiikassa olisi vaihtoehtoja. Mukaan täytyy tulla elämän mielekkyyden kysymykset tavoittava taide, Andersson sanoo. Siinä peruttaisiin arvonlisäverokorotus 25,5 prosenttista 24 prosenttiin. Festivaali myös kannustaa osallistujia ajattelemaan yli alojen ja rajojen. Oppositiopuolueet esittelivät vaihtoehtobudjettinsa eduskunnassa marraskuun lopulla. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa kotitalouksien ostovoima nousee yli 500 miljoonalla eurolla. VasEmmistoliiton vaihtoehtobudjetti sopeuttaa taloutta oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. – Perinteisen oikeiston ja laitaoikeiston yhteistyön tiivistyessä meidänkin on kysyttävä, ketkä voisivat olla epätodennäköiset liittolaisemme matkalla kohti parempaa käännettä, Andersson kehottaa. Toivo HAimi leikkaus on arvovalinta Laura meriluoto esitteli eduskunnasa vasemmistoliiton vaihto ehtobudjetin. Käänteen ytimessä on ajatus koota yhteen ihmisiä ja liikkeitä, jotka haluavat toimia vastavoimana näköalattomalle ja eriarvoisuutta kasvattavalle politiikalle, Li Andersson kertoo. Käänne kertoo tuovansa yhteen politiikan, yhteiskuntatieteiden ja taiteen keinot luovien ratkaisujen ja järjestäytymisen muotojen löytämiseksi. – Ainoana puolueena parantaisimme vaihtoehdossamme kaikkein pienituloisimpien eli noin tuhat euroa kuukaudessa tienaavien ihmisten taloudellista asemaa, ja kaikista puolueista selvästi eniten parantaisimme niin työttömän yksinhuoltajan kuin pienituloisen palkansaajaperheen taloudellista tilannetta, Meriluoto korostaa. – Yhä monitasoisemmin kriisiytyvässä maailmassa tarvitsemme taiteen tuomaa aistimista ja tuntemista tieteen ja politiikan rinnalle. Puolue korostaa, että se tekisi Suomesta nykyistä tasa-arvoisemman maan. – Tosiasiassa jokainen hallituksen leikkaus, jokainen pienituloisia kurittava veronkiristys, on arvovalinta, hän sanoi. TuuLA KärKi Le h tik u va /a n tt i a im o -k o iv is to
1 1 OdOtamme suuria 02 taustat Riikka Paloniemi on yksi asian tuntijoista, jotka vastasivat KU:n kysymyksiin metsien kestävästä käytöstä.
1 2 Tuhansien Toiveiden kaivo
– Vanhojen metsien joukossa on arvokkaita kohteita, jotka eivät täytä kaikkein tiukimpia kriteereitä. Suomen metsistä noin 30 prosenttia omistaa valtio, yli 60 prosenttia omistavat yksityiset. Kysyimme viideltä metsäluontoa, -taloutta ja -politiikkaa eri näkökulmasta tutkivalta asiantuntijalta, miten metsiä voitaisiin käyttää kestävästi – ja miten asiasta päästäisiin yhteisymmärrykseen tai edes kohtuulliseen kompromissiin. Niitä on kaikista Suomen metsistä vain viisi prosenttia, mutta jo pieni suojelupinta-ala tuottaisi isot monimuotoisuushyödyt, Paloniemi perustelee. – Metsäluonnon suojelussa näkyy tarkkarajaisuuden ajatus. Metsä ei erotu puilta Luonnonsuojelujärjestöt ovat arvostelleet hallitusta siitä, että sen kriteerit suojeltavalle metsälle ovat liian tiukat ja johtaisivat luultavasti siihen, että vanhaa metsää hakattaisiin aiempaa enemmän. Metsä keskuksen mukaan yli kaksi hehtaaria metsää omistavia on 430 000. Yksityisomistusten mediaani on noin kymmenen hehtaaria. Myös riippumaton Luontopaneeli on ehdottanut, että Suomen metsistä suojeltaisiin joka maakunnassa kymmenen prosenttia. Suojellaan esimerkiksi puron varsia ja maisemasta erottuvia kohtia. Suojelusta voi nyt maksaa Vanhojen metsien määrittely onkin Paloniemen mukaan yksi akuuteimmista asioista tämän hetken metsäpolitiikassa. Euroopan unioni (EU) on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä sen maaja meripinta-alasta on suojeltava kolmasosa ja kymmenen prosenttia kaikesta pinta-alasta on oltava tiukan suojelun piirissä. 1 3 Metsiä eri näkökulmista tarkastelevat tutkijat vastasivat kysymyksiin siitä, miten metsiä käytetään kestävästi ja kenen siitä pitäisi päättää. Myös luonnonsuojelulailla suojellaan uhanalaisia lajeja – eikä valvonnan puutteessa aina niitäkään, kuten raakkujoki-tapaus osoitti. Muita ovat ennallistamisasetus sekä luontoja ilmastotavoitteiden yhdistäminen. Jos niitä ei suojella vanhoina metsinä, on mietittävä, millä instrumentilla ne suojellaan. Kestävyysmurroksen pullonkaula Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Yhteiskunnan muutos -yksikön johtaja ja ympäristöpolitiikan dosentti Riikka Paloniemi näkee vanhojen metsien suojelun eräänlaisena pullonkaulana: jos sitä ei saada tehtyä, on vaikea saada hyväksyntää muillekaan kestävyyttä edistäville toimille. Heistä 210 000 omistaa metsä talousmaata yli 20 hehtaaria. Lisäksi metsäpuolelta tulisi poistaa ainakin luonnolle haitalliset tuet. Metsätuissa on yhä myös ympäristölle haitallisia suoria tukia – kuten uusien metsäteiden rakentamisen tuki – samaan aikaan, kun luontokatoa ja muita ympäristöhaittoja ei veroteta lainkaan.. Ne ovat samalla sekä Suomen suurin hiilinielu että merkittävin yksittäinen energian lähde. Hiilinielut ovat heikenneet ja metsien kasvu hidastunut. Teksti Emilia männynväli Kuvat Emma Grönqvist Metsiin kohdistuu isoja odotuksia. Puuta hakataan enemmän kuin hiilitaseen kannalta olisi kestävää. Hän sanoo, että kunnianhimoisemmista ilmastoja ympäristötavoitteista esimerkiksi hiilineutraalius on metsäiselle Suomelle täysin mahdollinen, mutta jostain on aloitettava. Mutta ei metsä erotu, kun sehän on kokonaisuus. Vanhoista metsistä olisi tehokasta aloittaa. Sääntely on kuitenkin kokonaisuus, jossa eri keinot täydentävät toisiaan. Hallituksen esittämät kriteerit eivät käytännössä lisää suojelupinta-alaa. Koko maan viennistäkin metsäteollisuuden tuotteet kattavat yhä noin viidenneksen. Nykyinen metsälaki suojelee vain erityisen arvokkaita ja pienialaisia ympäristöjä. – On lähdettävä siitä, mikä on mahdollista missäkin vaiheessa. – Lausunnot, joita kriteereihin tuli, olivat aika väkeviä ja kritiikki samansuuntaista, Paloniemi sanoo. Hän toteaa määritelmän olevan poliittisesti vaikea. Viime aikojen metsäuutiset ovat olleet ympäristönäkökulmasta huolestuttavia. Keskustelu metsistä on käynyt kuumana ja herättänyt kysymään, kenen metsien käytöstä pitäisi lopulta päättää ja miten eri intressit sovitetaan yhteen. Niiden kulttuurija virkistys arvo on merkittävä, ja ne ylläpitävät elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Vanhojen luonnonvaraisten metsien suojelu sakkaa, Pohjois-Lapissa kaadetaan ikimetsää, raakku joki-tapaus osoitti puutteita valvonnassa. Tähän sisältyisivät kaikki vanhat metsät. Vain yksi yksityishenkilö omistaa yli kymmenentuhatta hehtaaria. Suomessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että ainakin osa luonnontilaisista vanhoista metsistä on suojeltava, mutta kaikesta muusta onkin sitten väännetty kättä
Pienpoltto on pieni siivu Suomen metsistä menee Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan energiakäyttöön noin 60 prosenttia. Etelä-Suomen yksityisomistusvaltaisista metsistä on suojeltu vain kuusi prosenttia. Puun poltto korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä aiemmin Venäjältä tuotua puuta. – Yhteismitallisuus auttaa myös sitä, että tietoa saadaan koko kauppaketjuun. Puun pienpoltto on tavannut olla tunteita herättävä aihe: nytkö ei voi sytyttää kesämökin saunanpesää ja miten huoltovarmuuden käy, jos kaikki tuli sijat on purettu kiellettyinä. Jos olisivat, hinnat nousisivat ja tässä logiikassa arvo kasvaisi. – Tunne sanoo, että parasta elämässä on mökin saunan lämmittäminen. Nämä ovat kaksi eri skaalaa. Paloniemen mukaan kestävyysmurroksessa olennaista on mennä perustarpeisiin: varmistaa hyvinvointia ja vähentää ylimääräistä turhaa kulutusta. Pohjois-Suomen metsistä noin viidesosa on suojeltu. – Lähtökohtahan ei voi olla se, että ihmistoiminta loppuu kokonaan. Myös Syken erityisasiantuntija Riku Lumiaron mukaan tärkeintä juuri nyt olisi kaikkien olemassa olevien vanhojen metsien suojelu. Mutta ei tässä puhuta kesä mökin saunasta. Onko ympäristöön kohdistuvat haitat huomioitu hinnassa. Osa siitä on hakkuutähteitä ja teollisuuden sivu virtoja, mutta myös kuituja tukkipuuta poltetaan. Mutta jos tällaiset toimet leviäisivät, sillä olisi valtava vaikutus. – Sitten on vielä yhteiskunnallinen päätös, millaista metsien käyttöä halutaan ja mitä se tarkoittaa yhteiskunnan resilienssin kannalta. Saa välittää sekä saunasta että planeetasta. – Olennaista olisi saada aikaan kannustusvaikutus. Suomen hiilitase ei kaadu tai ratkea kesämökin saunoihin. Tutkittu tieto voi auttaa. Paloniemi huomauttaa, että eri tavoitteiden yhteensovittamista helpottaisi, jos energiankulutusta kohtuullistettaisiin. – Tämä on vähän samantyyppinen kysymys kuin se, saako avokadoja syödä, vaikka ne kuluttavat paljon vettä. Suojelluista alueista jopa neljä viidesosaa sijaitsee valtion mailla. 1 4 Paloniemi nostaa esiin myös vesistöistä huolehtimisen, sillä metsätalous vaikuttaa vahvasti vesistöjen laatuun humuksen kulkeutuessa vesistöihin ja tummentaessa niitä. Miten tästä on mitenkään mahdollista siirtyä siivosti kasvunjälkeiseen yhteiskuntaan – mitä maailman johtavat ilmastotutkijat pitävät välttämättömänä. Pienpoltto ei ole kovin suuri siivu, mutta herättää paljon tunteita. – On kiinnostavaa seurata, miten luonnonarvojen markkina muodostuu, mistä maksetaan ja kenelle. Suhtautumista luontoarvoihin ja niiden ostamiseen muutti paljon se, kun kompensaatio tuli luonnonsuojelulaissa mahdolliseksi, Paloniemi jatkaa. Lumiaron mukaan tällä hetkellä on erityisen tärkeää, että yritykset pohtivat toimintaansa. Suojeluakin tarvitaan, mutta myös ekologisella kompensaatiolla ja ennallistamisella on merkitystä. – Ottaisin keskusteluun, että miten paljon meidän on saatava energiaa ja miten se jakautuu vaikka globaalisti. Sen hahmottamiseen ehkä numerot ja elinkaarianalyysit tuovat ryhtiä. Jo pelkkä kiertoaikojen pidentäminen, eli hakataanko metsä kerran 60 vai 80 vuodessa, auttaisi kokonaisuutta hiilen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Ympäristö laskettava hintoihin Käytännössä kaikki politiikka perustuu yhä talouskasvun ajatukselle. Mutta se on vaikea järjestelmällemme, jossa kasvun logiikka on niin voimakas. Rajallisella planeetalla, jolla on rajalliset resurssit, tarpeen ei sovi rajattomasti kasvaa. Paloniemen mukaan metsäsektorille on jo alettu luomaan hiilimarkkinaa ja luonnonarvokauppaa.. Luontovaikutusten mittarikehitystyö kehittyy tällä hetkellä todella paljon. Suomi kuluttaa koko ajan enemmän energiaa, josta noin neljännes tulee puusta. – Kulutusyhteiskunta nitisee liitoksissaan, ja kasvun rajoista on puhuttu Rooman klubeista alkaen. Metsistämme varsinaisia lehtoja on enää prosentti, mutta uhanalaisista metsälajeista 45 prosenttia elää lehdoissa. – En tiedä tähän viisasten kiveä, mutta on jossain määrin myös laskennallista, miten markkinalle tuleva arvo muodostuu, mitä kaikkea siinä on mukana ja mitä ei. Eniten suojelualueita on Pohjois-Suomessa, sillä siellä on eniten valtion metsää ja kansallispuistoja. Riikka Paloniemi tunnistaa asetelman, mutta haluaisi siihen suhteellisuudentajua. Nämä avainelinympäristöt pitäisi rauhoittaa ja niitä pitäisi ennallistaa. Paloniemi sanoo, että tunteetkin pitäisi huomioida keskustelussa – ja sitten vielä se suurempi kuva. Hän toteaa, että jos suojelun pullonkaula ovat vanhat metsät, luonnon arvon mittaaminen ja huomioiminen on sitä taloudessa. Yhä myös yksityistalouksia lämmitetään puulla. Olennaista on kokonaisuus, hän jatkaa. Jos ja kun metsällä on muutakin arvoa kuin olla raaka-aineena, on metsänomistajankin saatava rahaa muustakin kuin hakkuusta. Puhutaan luontokädenjäljestä. Uudisojituksesta tulisi luopua, mihin taas on mahdollista puuttua ennallistamisasetuksessa. – Uhanalaisista metsälajeista 35 prosenttia on juuri vanhojen metsien lajeja
–?En?aja?metsäteollisuuden?lopettamista?eikä. 1 5 –?Se?voi?tarkoittaa?esimerkiksi,?ettei?puuta?kaadeta?enää?niin?paljon?niin?suurilta?aloilta,?vaan. Kestävyysraportointi?on?Paloniemen?mukaan?jo. tullut?voimaan.?Mäkelän?mukaan?vastuullisuus?raporttien?ja?todellisuuden?välinen?kuilu?on?kuitenkin?olemassa?–?ja?näkyy?joskus?raporteissakin. siirrytään?jatkuvapeitteiseen?kasvatukseen. Juurisyy on liika kulutus Mäkelän?mukaansa?jalostusasteella?on?kokonaisuuden?kannalta?suuri?merkitys. merkitys?taloudelle?ja?ihmisten?luontosuhteelle.. mutta?toiminnassa?se?ei?näy.?Viimeistään?1980-luvulta?lähtien?on?tiedetty,?että?lajien?uhanalaistuminen?Suomessa?johtuu?valtaosin?metsätaloudesta,. Metsälaissa?ei?säädellä?hakkuita?luontoarvojen?kannalta?juuri?mitenkään.?Suomalaisen?metsä?teollisuuden?vastuullisuus?on?pitkälti?sertifikaattien?varassa. sellainen?olisi?realististakaan.?Sillä?on?todella?iso. –?Luontoa?korostetaan?viestinnässä?arvona,. ilmasto?ministeri. Monella?muulla?alalla?kipuillaan?parhaillaan. vastuullisuusraportoinnin?kanssa,?mutta?metsäteollisuudessa?sitä?on?tehty?jo?ennen?kestävyys?raportointidirektiiviäkin?(CSRD),?joka?on?juuri. muuttanut?toimintakulttuuria?selvästi,?eikä?viherpesukaan?enää?mene?niin?helposti?läpi. –?Metsäfirmat?ovat?hyviä?raportoijia,?ne?osaavat?sen.?Kyllähän?siellä?raportoidaan?niistä?onnistumisista.?Stora?Enso?on?ollut?poikkeus,?he?ovat?raportoineet?myös?poikkeamatilanteista?ympäristöasioissa.?Onkin?kiinnostavaa?nähdä,?miten?raportoivat?nyt?tästä?raakkukkeissistä. Marileena Mäkelä?suhtautuu?raportoinnin?vaikutuksiin?skeptisemmin.?Hän?on?väitellyt?suomalaisen?metsäteollisuuden?ympäristöraportoinnista. Mäkelä?arvelee,?että?Suomessa?tehdään?sellua. –?Ja?nehän?ovat?vapaaehtoisia.?Ympäristö-?ja. Mutta se on vaikea järjestelmällemme, jossa kasvun logiikka on niin voimakas, Riikka Paloniemi sanoo.. Kai Mykkäsen puolelta?raakkukeissin?jälkeen?isoin?ulostulo?oli,?että?koottiin?johtajat?yhteen?ja?päätettiin?vapaaehtoisesti?sitoutua. laajempaan?suojavyöhykkeeseen.?Mutta?mielestäni. ja?kartonkia?pitkälti?tottumuksesta. – Rajallisella planeetalla, jolla on rajalliset resurssit, tarpeen ei sovi rajattomasti kasvaa. tässä?noin?40?vuodessa.?Metsiä?hakataan?liikaa?ja. se?ei?ole?se,?mitä?tehdään,?kun?on?rikottu?lakia. liian?nuorina,?hän?sanoo. eikä?tämä?asia?ole?mennyt?parempaan?suuntaan. Mutta?puuta?pitäisi?arvostaa?ja?siitä?saada?lisä?arvoa?enemmän.?Kun?saataisiin?isompi?tuotto,?tarvitsisi?hakata?vähemmän. Arvot eivät näy käytännössä Jyväskylän?yliopiston?kauppakorkeakoulun?lehtori
– Tehokkaat ja helposti valvottavat ohjauskeinot ovat usein kalliita veronmaksajille. Tämä pitäisi ottaa huomioon, ettei yksittäisen metsänomistajan kannettavaksi jää kohtuuttomasti kustannuksia. Tämä voisi olla mahdollista nyt, kun EU:n valtiotukisääntelyyn on tullut muutoksia. – Jotenkin pitäisi saada taakkaa jaettua reilusti myös metsänomistajien kesken, sillä eiväthän metsien piirteet jakaannu tasaisesti yli Suomen. Ikävä kyllä taikasauvaa ei kuitenkaan ole, Assmuth sanoo. Jos halutaan helppo toimeenpano, vaikutukset voivat olla vähän sinne päin. Jos haetaan kustannustehokkuutta tulosperusteisuuden kautta, tulee varautua mittaroinnin haasteisiin. – Ei se niinkään voi olla, että julkinen valta vain pesee kätensä, että kun meillä on nämä sertit. Mutta jos nämä asiat otetaan tosissaan, on joka tapauksessa varauduttava siihen, että jonkin verran se maksaa. Mutta toki se maksaisi taas valtiolle, kun metsähallitus tulouttaisi vähemmän. Assmuth ehdottaa, että suurempien luontoarvojen kohteista myös maksettaisiin suurempaa suojelukorvausta. – Ei tarvitsisi edes miettiä ohjauskeinoja, kun voitaisiin vain päättää tietyt linjaukset esimerkiksi suojelun tai pienvesistöjen osalta. – Näin saataisiin kustannusvaikuttavuutta. Toisaalta sama koskee myös metsäteollisuutta. Hän aloittaisi siitä yksinkertaisimmasta – valtion omista metsistä, joita Metsähallitus hallinnoi. Nyt ympäristöhyödyistä voidaan maksaa, ennen voitiin vain korvata kuluja. Tämä rajoitti ministeriöiden toimintaa. Riikka Paloniemi suhtautuu toiveikkaasti metsäsektorin kykyyn toteuttaa kestävyyssiirtymä.. Kaikkien sektoreiden on varauduttava kantamaan vastuuta luontokadon torjumisesta, ilmaston muutoksesta ja vesistöjen tilasta. 1 7 Taakka pitäisi jakaa reilusti Assmuth toteaa, että monissa muissakin asioissa riittävän vahva yleinen intressi riittää siihen, että omaisuudensuojaa voidaan jossain määrin rajoittaa. Assmuth toivoo lisää rahoitusta Metso-ohjelman kaltaisille ohjauskeinoille, joissa valtio korvaa tulonmenetyksen osittain metsänomistajalle, jos tämä esimerkiksi jättää tietyn alueen käsittelemättä. – Jos halutaan edetä omaisuudensuojaa kunnioittaen, valtion täytyy varautua käyttämään tähän rahaa. Valvonnan haasteet koskevat sitä paitsi myös nykyistä sertifiointimallia. Assmuth sanoo uskovansa, että on myös metsäteollisuuden etu, että metsäluonnon monimuotoisuutta turvataan kyllin kunnianhimoisesti
Se, että osataan tehdä, vaatii rohkeutta, johtajuutta ja inno vaatioiden jalkauttamista. Julkinen metsäkeskustelu vaikuttaa usein hyvin polarisoituneelta. Paloniemi toteaa, että kysymys on myös siitä, mihin kukin on kasvanut – tai metsäalalla kouluttautunut. – Niiden avulla voi nähdä parhaat luontokohteet tai miten suojelualueiden kannattaa muodostaa mielekäs verkosto, että lajit pystyvät siirtymään. Tätä pitäisi arvioida alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Paloniemen mukaan toimia on kohdennettava maantieteellisesti tarkemmin. Samaan aikaan halutaan hoitaa vesistöasioita, monimuotoisuustavoitteita, on luonnonsuojelupuolta ja metsätalouden ohjauskeinoja, niin miten varmistetaan se, ettei toinen syö toisen hyötyjä. Mutta onko tämä relevanttia teollisuudelle, onko siellä aitoa valmiutta kestävyyssiirtymään. Se on vaarallista, mutta se ei myöskään ole totta. Kummastakaan ei ole kyse, ja siksi yhdessä suunnittelu voisi auttaa. n. – Mutta se vie vähän aikaa, ja siinä on huomioitava myös oikeudenmukaisuus ja se, millaista koulutusta ja osaamista siirtymässä tarvitaan. Ihmiset ovat tunnistaneet ja pitäneet niitä arvokkaita ja jättäneet vuosisatojenkin ajan hakkuiden ulkopuolelle. – Kestävyysmuutos on iso mullistus. Paloniemi huomauttaa, että siksihän yksityismetsissäkin on olemassa arvokkaita luontokohteita, että ne on joku säästänyt. Paloniemi sanoo uskovansa, että uusia ideoita ja toimintatapoja löytyy ja saadaan käyttöön. – On tosi tärkeää olla vahvistamatta tällaisia kahtiajakoja. Onneksi kaikki tavoitteet eivät ole toisilleen vastakkaisia vaan myös päällekkäisiä. Entä miten varmistetaan, että taloudellinen haitta ja hyöty jakautuvat oikeudenmukaisesti, kun omistus kohdistuu eri puolilla maata eri maanomistajille, firmoille, kunnille ja seurakunnille. Keinojakin niihin pääsemiseksi on. – On katsottava isompaa ja kokonaisvaltaisempaa kestävyyttä, kauppaketjuja, sertifikaatteja, investointeja uusiin toimintamalleihin, muiden ekosysteemipalveluiden kuin sellun tunnistamista – ja kun nämä kaikki huomioidaan, lopulta kokonaisuus alkaa hoitaa myös luonnon monimuotoisuutta. Erilaisia ihmisiä on kaikkialla. 1 8 Vaarallinen vastakkainasettelu Mikä on Riikka Paloniemen mielestä tämän hetken suurin haaste kestävyyssiirtymän etenemiselle. Näen raakkujokitapauksen kaltaiset särkymät mahdollisuuksina, joissa keskitytään yhdessä tärkeisiin asioihin. Tulevaisuudessa metsästä voitaisiin jalostaa esimerkiksi lääkkeitä. Kaikki haluavat metsiltä jotain: tuloa, turvaa, toivoa, terveyttä, tuotteita, lämpöä ja lomaa arjesta. Voidaan säätää tiukempia lakeja, maksaa omistajille korvauksia suojelusta, hakata kestävämmin, jakaa taakkaa reilummin, keskittyä parantamaan arvonlisää ja hinnoitella luontoarvot. Paloniemi jatkaa, että myös toteutuksen on oltava linjakasta ja tavoitteellista. Vuoropuhelua ja yhteisiä tavoitteita alan toimijoiden kesken on, muun muassa kansallinen metsäohjelma vuoteen 2035 saakka sekä maaja metsätalousministeriön asettama riippumaton metsäbiotalouden tiedepaneeli, jossa hän on itsekin mukana. Eli aletaanko ymmärtää vaikka soiden merkitys tulvasääntelyssä. Epätoivoon ei ole syytä Paloniemi katsoo, että kestävyyssiirtymään ollaan jo matkalla. – Politiikan johdonmukaisuus ja koherenssi on tässä yhteydessä todella kiinnostavaa. On varmistettava, että ihmiset pysyvät mukana ja löytävät paikkoja tehdä uudenlaista hyvää. Keinoja on, jos käytetään Metsät ovat yhä monessakin mielessä Suomen suurimpia rikkauksia. Metsät tuottavat, säätelevät ja ylläpitävät myös ekosysteemipalveluita, tuottavat kulttuurista lisäarvoa ja sitovat hiiltä. On vältettävä epäluottamuksen ja hajaannuksen yhteiskuntaa. Siinä avuksi tulevat erilaiset optimointityökalut. Esimerkiksi jalostusasteen nostaminen tarkoittaa, että läpi tuotantoketjun on investoitava uusiin rakenteisiin. – Eivät ne siellä vahingossa ole. – Olen kuullut todella paljon kiinnostusta. Jotakuinkin niin, että maakunnissa halutaan piittaamattomuuttaan hakata kaikki ja kaupunkilaiset eivät vieraantuneisuuttaan antaisi hakata mitään. – Sillä, etteivät vesistöt tulvi, on aito hinta, joka realisoituu markkinoilla vakuusarvona. Kyllähän kaikki oikeasti haluavat tehdä hyvää. – Se vaatii uutta osaamista, infraa ja toimijoita. Tämän työn arvo on tärkeää tuoda näkyväksi ja se, että sitä on tehty paljon ja tehdään yhä. Metsänomistajat – joita Paloniemi tutki väitöskirjassaan – ovat kiinnostuneita luontoarvoista, poliitikot kannattavat suojelua ainakin puheissaan, ja teollisuuden uteliaisuuskin on herännyt, kun on löydetty yhteinen talouden kieli. – Luontoarvoiltaan heikommille paikoille kannattaa tietenkin laittaa intensiivisempää toimintaa, ja sen oikein kohdentuminen on varmistettava. Keskeistä on, ettei metsiä nähtäisi vain sellun raaka-aineena, Paloniemi sanoo, eikä aina raakaaineena ollenkaan. Sitten niistä pitäisi päästä enää sopimukseen. Kaikista metsistä ei ikinä tule suojelukohteita, ja kaikkia metsiä taas ei kannata käyttää tiiviimpään metsätalouteen
Tämä liittyy osin myös kysymykseen arvonlisästä, jota pitäisi saada puukuutiometriltä enemmän. Suomessa metsät ovat samalla aikavälillä sitoneet noin puolet fossiilisista kasvihuonekaasupäästöistä. Sitten kasvu taittui ja kääntyi laskuun. Pelkällä metsien rakenteella se ei selity. Myös Liski sanoo panevansa toivonsa siihen, että metsän ekologisille ja sosiaalisille hyödyille opitaan laskemaan hinta – muutenkin kuin teoriassa. Sen perusteella osittaishakkuilla saadaan hallittua hiilidioksidipäästöjä todella merkittävästi. Emilia männynväli. Myös hakkuutapa vaikuttaa hiilinieluihin. Niiden positiivinen vaikutus on huomattava. Viime vuosiin saakka ilmaston lämpenemisen oli ajateltu kiihdyttävän kasvua ja näin tapahtuikin 1970-luvulta 2010-luvulle. 1 9 Metsien hiilinielut heikentyneet Hakkuut ovat heikentäneet huomattavasti suomalaisten metsien kykyä sitoa hiiltä. Hän korostaa, ettei suinkaan kaikkia metsiä tarvitse osittaishakata, mutta moniin kohteisiin se sopii myös taloudellisesti, ilmasto vaikutuksista puhumattakaan. Vuodesta 1990 vuoteen 2019 pohjoisten metsien sitoman hiilen määrä on laskenut 36 prosenttia, kertoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja, tutkimus professori Jari Liski. Kuluneen vuoden aikana käytyä keskustelua siitä, joutuuko Suomi maksamaan ”sakkoa” EU:lle toteutumattomista päästötavoitteista ehkä huomattavastikin, Liski pitää kuitenkin jokseenkin epärelevanttina. Pienelläkin lisällä jalostusasteen tai uusien kehittyvien tuotteiden volyymin kasvussa olisi iso merkitys. Mutta samat globaalit syyt, eli lisääntyneet hakkuut ja luonnontuhot kuten hyönteis tuhot, vaikuttavat Suomessakin. Vanhakin metsä on hiilinielu Toisinaan kansallisessa keskustelussa kuulee väitettävän, että vanhat metsät olisivat hiilen lähteitä. – Valtaosalla mittapaikoista yli satavuotiaastakin metsästä suurin osa on nielun puolella. Toisaalta maaja metsätaloussektori ei ole todellakaan pelkkää liiketoimintaa, vaan se saa myös huomattavia tukia. Taso on vaihdellut hakkuista riippuen vuosittain 30–60 prosentin välillä, mutta suuntaus on laskeva. Puhe sakoista vie sivuraiteelle Siihen, kenen metsien käytöstä pitäisi viime kädessä päättää, Liski on tutkijana ja Ilmatieteen laitoksen edustajana varovainen sanomaan mitään. – Kysymys ei ole siitä, satsataanko täysillä hiilensidontaan, vaan siitä, voidaanko tavallisen metsä talouden harjoittamisen ohella tehdä jotain, mistä olisi iso hiilihyöty ja vähän haittaa metsätaloudelle. Osittaishakkuut ovat metsäalalla kuitenkin tunteita herättävä aihe, mikä juontaa Liskin mukaan juurensa historiaan. Siihen tulisi kiinnittää huomiota riippumatta siitä, mitä seurauksia sillä pykälien valossa on. – Sehän ei tarkoita, että metsät olisivat muuttuneet päästölähteiksi. Lisäksi metsien kasvu on hidastunut niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Liskin mukaan eri-ikäisissä metsissä tehdyn hiilidioksidiseurannan mukaan minkä ikäinen metsä hyvänsä voi olla joko hiilinielu tai hiilen lähde. – Kysymys pykälistä on kiehtova, mutta vie tärkeää asiaa sivuraiteille. – Meillä pitää olla kykyä laskea ilmastovaikutuksia ja viedä tämä laskelma käytäntöön hinnaksi. – Meillä on Tammelassa koeala, jota seuraamme yhdessä Luken kanssa. – Kysymys on vaikea, kun kyse on sekä yksityisten ihmisten taloudellisesta omaisuudesta, mutta myös koko valtiolle valtavan tärkeästä asiasta. Huomattavasti tärkeämpää olisi keskustella siitä, miksi olemme tässä tilanteessa ja miten hiilensidonta, luonnon monimuotoisuus sekä muut arvot kehittyvät. Tutkimuksen mukaan myös vanhat metsät toimivat keskimäärin hiilinieluina. Mikä on tärkein hiilensidonnallinen toimi juuri nyt. Pohjoisten metsien hiilinielut ovat heikentyneet. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä myös metsien kasvu on hidastunut. – Varmasti ilmastolla on jotain tekemistä tämän asian kanssa, mutta vielä ei tiedetä, mitä
2 Sodan pitkä varjo heijaStuu lapSen ylle Irene Zidan kirjoitti kirjan kahden kulttuurin törmäyksestä. Teksti tuula kärki Kuva emma GrönqviSt Lapsena Irene ZIdan asui kirjoilla vuoratussa kodissa ja kirjoitti tarinoita. Ennen kirjaa Zidan kuitenkin kirjoitti vuosia ihan muunlaisia tekstejä: ulkomaanjuttuja Helsingin Sanomiin ja Ylelle. Zidan pääsi 20-vuotiaana sittemmin jo lopetettuun Sanomien toimittajakouluun, kiersi Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien eri toimituksissa ja pääsi toteuttamaan unelmaansa ulkomaantoimittajana. Olin paljon Syyrian rajaseuduilla, haastattelin ihmisiä Tunisiassa.. – Journalistisen tekstin ja ja uutisten rinnalla tuntui vaikealta kirjoittaa fiktiota, joten lopetin pöytälaatikkoon kirjoittamisen 15 vuodeksi, hän kertoo. – Ajattelin jo hämmentävän nuorena, että haluan kirjoittaa työkseni ja haluan kirjoittaa kirjan, toimittaja-kirjailija sanoo. Zidan on kirjoittanut paljon Lähi-idän asioita. – Se oli iso haave, hän sanoo nyt. Esikoisteos on nimeltään Isäni appelsiininkukkien maasta (WSOY 2024) ja sijoittuu suomalais-palestiinalaisuuteen, joka on Zidanin omakin tausta. – Silloin vapautui tilaa vapaammalle ilmaisumuodolle. – Niinpä minulle alkoi luontevasti tulla työtehtäviä, jotka liittyivät Lähi-itään. Hän opiskeli yliopistossa valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja sen rinnalla Lähi-idän tutkimusta. Hän oli Hesarissa ulkomaantoimittajana, kunnes päätyi Ylelle, jossa työskenteli muun muassa kirjeenvaihtajana Lähi-idässä ja palasi taas Hesariin. Hänen palestiinalainen isänsä ei ollut sitä hänelle ja hänen sisarilleen kotona puhunut. Siinä kaikessa kului yli kymmenen vuotta. – Minun tärkeimmät vuoteni ja kokemukseni journalistina osuivat arabikevääseen. Arabian kieltä hän opiskeli Jordaniassa ja Libanonissa. Minulla oli myös ikävä kirjoittamista, kun päivätyö ei enää vaatinut sitä yhtä paljon kuin toimittajana. – Lähi-idän kulttuurit olivat vieraita, koska olen syntynyt ja kasvanut Suomessa. Nyt kirja on kirjoitettu. Nuorena toimittajaksi Zidan päätyi harvinaisen nuorena toimittajaksi. Alun perin kimmoke perehtyä alueeseen johtui hänen taustastaan. Zidan siirtyi vajaat viisi vuotta sitten Suojelupoliisin viestintäasiantuntijaksi. Sitten tuli arabikevät ja muuta kiehtovaa. Hän halusi nimenomaan ulkomaantoimittajaksi