18.1.2023 / 9 € ku.fI 1 / 2023 n. Sivu13 n InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. Meille luvattiin SuunnanMuutoS Kuinka hyvin siinä onnistuttiin
ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa
Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. SYl:n hallitukSen vaSeMMiSto 10 Tapasimme Jenny Kasongon ja Jenni Suutarin. SuperMiniSteriö ohjaa 22 Valtiovarainministeriölle annettu rooli voi haitata demokratiaa. kaueMMaS venäjäStä 40 Venäjän vaikutus Keski-Aasiaan on pikku hiljaa heikentynyt, ja hyökkäys Ukrainaan joudutti etääntymistä. 3 Sunak ja lakot 07 Brittihallitus suhtautuu penseästi liittoihin. aSa kertoo uudeSta levYStään 56 ”Kun tiedät, mistä se kertoo, sun pitää repiä kartta.” anu kaajan ruSetti 60 Romaanissa esineet inhimillistyvät. Miten täMä vuoSi Menee. Painopaikka PunaMusta 2023. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. 08 Vuosi käynnistyi epävarmoissa tunnelmissa. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. eSSee: SuoMen eritYiSvelka 52 Suomessa on ollut tiukka talouskuri pitkään. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. SuoMi afganiStaniSSa 27 Ensimmäiset suomalaiset lähtivät länsimaiden operaatioon vuodenvaihteessa 2001–2002. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Hän on unelma-ammatissaan. BraSiliaSSa kuohuu 12 Mielenosoittajat tunkeutuivat parlamenttiin. WeStöt ja vuodet 48 Kjell ja Mårten Westö julkaisivat esseitä. kalliS laSku lapSiköYhYYdeStä 30 Köyhyys koskettaa joka yhdeksättä lasta. MaailMa vuonna 2050 34 Pintaa syvemmältä. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. verotuS kuntoon 43 Finnwatchin Sonja Finér muistuttaa, että pääomien verotuksessa on suuria aukkoja. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. sisältö 1/2023 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (09) 759 60 260 @emiliamannynvali Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Risto Kalliorinne Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. hoitaja uupui 36 Hanna Jokinen on työskennellyt hoitajana 20 vuotta. viiMeinen Sana 67 Emilia Männynvälin kolumni. eri Suuntia 13 Miten politiikan suunta on muuttunut Rinteen ja Marinin hallitusten aikana. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Teknisen kehityksen myötä uhka tuli ja nopeasti. Sen sijaan erityissairaanhoidossa tehdyt leikkaukset, jotka parhaassa tapauksessa pelastavat potilaan hengen, on helppo näyttää. Väestö vähenee jo nyt monissa paikoissa, ja jatkossa kyyti on vain kiihtymässä. Siihen havahduttiin kunnolla vasta muutama vuosi sitten, kun Veikkauksen asema oli jo heikentynyt. Peliongelmaisten rahoilla pyörivä järjestötoiminta ei ole kovin kestävää. Kyse ei ole pelkästään muuttoliikkeestä, vaan vääjäämättömästä kehityksestä. Hyvä kysymys on sitten se, miksi tätä ei tehty jo kauan aikaa sitten. Selvää on, että niitä tullaan jatkossa yhdistämään. Sanna Marinin (sd.) johtamaa hallitusta voi kiittää sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksen tekemisestä, mutta sen myötä perustettiin turhan monta hyvinvointialuetta. 4 Hidas muutos on pirullinen pääkirjoitus Tärkeintä koko sopassa on se, että järjestöjen rahoitus hoidetaan jatkossa muuta kautta. VastaaVa tilanne on käsillä väestökehityksen kanssa. Yhtä selvää on myös se, että lobbareiden hehkuttama lisenssimalli peliyhtiöille ei ole minkäänlainen tie onnelaan. Niihin puuttuminen on helppo jättää tekemättä, koska välitöntä pakkoa ei ole. Selvää on, että suomalainen malli oli pitkään hyvin ongelmallinen. Kauniit puheet ovat nyt unohtuneet, kun Orpon unelma pääministerin pestistä on entistä lähempänä. Päättäjille tuli nopeasti eteen tilanne, jossa monien järjestöjen rahoitus oli loppumassa, kun ulkomaiset peliyhtiöt kasvattivat markkinaosuuttaan Suomessa. Samalla sitten pedataan tuleville päättäjille tilanne, joka on huomattavasti vaikeampi. Hyvät tulokset kun eivät näy hyvinä numeroina. Ulkomaiset peliyhtiöt ovat mestareita kiertämään veroja, markkinoimaan täysin vastuuttomasti omia pelejään sekä tarjoamaan palveluitaan kaikille. Siihen olisi ollut helpompaa reagoida hyvissä ajoin kuten kaikkiin ongelmiin on. KoKoomuKsen puheenjohtaja Petteri Orpo puhui reilu vuosi sitten kauniisti ilmastopolitiikasta. Tällä hetkellä peliyhtiöt eivät maksa mitään Suomeen – jos ja kun lisenssi malliin siirrytään, jatkossa toivottavasti edes hieman. Numerot ovat jo pitkään olleet kaikkien edessä – silti muutoksia on ennemmin jarrutettu. Tähän soppaan oman mausteensa tuo voimakkaasti laskeva syntyvyys. Samoin poliisin on helppo näyttää, mitä kaikkea se on tehnyt esimerkiksi ongelmanuorten parissa. Hyvä esimerkki tällaisesta on pelimonopoliyhtiö Veikkaus. Ongelma vain on, että ennaltaehkäisevä työ ei näy numeroissa niin hyvin. Jälleen kerran kyse on ollut hitaasti mutta varmasti etenevästä kehityksestä. Sen sijaan työ, jolla nuorten ongelmia pyritään ennaltaehkäisemään, on vaikeampi näyttää numeroina. samalla taValla on usein kuultu poliitikoilta kaunista puhetta sosiaalija terveyspalveluissa tehtävän ennaltaehkäisevän työn merkityksestä. H itaasti mutta varmasti tulevat muutokset ovat päättäjille pirullisia. Yllätyksenä tätä on vaikea pitää, jos on yhtään seurannut pelialaa. Se maksaa, mutta sen tuloksia on vaikeampi esittää. Se oli pitkään rahantekokone, jota ei uhannut mikään. Numerotovatjopitkään olleetkaikkienedessä.
Alpeilla ja Pyreneillä laskettelukeskuksia suljettiin lumenpuutteen vuoksi. Uudenvuodenpäivänä useissa Euroopan maissa rikottiin ennätyksiä tammikuun lämpimimmästä päivästä.. 5 OISPA LUNTA 01 ajassa Vuodenvaihteessa Euroopassa oli harvinaisen lämmin
Poikkeuksia ovat Ahvenanmaa ja Helsinki. Nyt meillä oN hyviNvoiNtialueita Le h tik u va /R o n i R ek o m a a. Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnolla on vastuu myös sosiaalija terveyspalveluista. 6 ajassa UUdenvUodenpäivänä 2023 Suomen uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Marinin hallituksen soteuudistuksen myötä sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät sekä niiden järjestämisvastuu siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Uusia hyvinvointialueita on 21, mutta kaikkiaan sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuullisia alueita on Suomessa 23. Helsingin kaupunki taas ei tunnetusti ole hyvin vointialue. Vuodesta 2025 alkaen aluevaalit järjestetään yhtäaikaisesti kunta vaalien kanssa. Hyvinvointialueiden ylimpiä päättäviä elimiä ovat aluevaltuustot, joiden 1 379 valtuutettua valittiin viime vuonna Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa
– Taas kerran Rishi Sunak pakenee johtajan vastuuta, sanoi Unite-ammattiliiton pääsihteeri Sharon Graham. Puolueesi pahentaisi velkaantumista leikkaamalla veroja lisää ja jättämällä osinkoverotukseen aukkoja. TwiTTer Akavan entinen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustajaehdokas Sture Fjäder 29. ajassa Brittikonservatiivit lakko-oikeuden kimpussa Le h tik u va /N ik La s h a LL e’N. Ison-Britannian hallitus aikoo myös säätää lain työntekijöiden vähimmäistasosta, joka on säilytettävä lakon sattuessa. Laki koskisi muutamia yhteiskunnan avainsektoreita, kuten julkinen terveydenhuolto ja koulut. joulukuuta Vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo vastaa Fjäderille Ison-BrItannIan konservatiivipääministeri Rishi Sunak esitteli tammikuun alussa uutta lainsäädäntöä lakko-oikeu den rajoittamiseksi. Uusi laki mahdollistaisi muun muassa lakkoilevien työntekijöiden irtisanomisen. 7 Kyllä suomalaiset ymmärtävät että hyvinvointia ei voi rahoittaa velalla. – – Suomi tarvitsee nyt täydellisen suunnanmuutoksen. Miksi siis olet kokoomuksen ehdokkaana. Maan ammattiliitot ovat ottaneet Sunakin aikeet päättäväisinä vastaan. Sunakin hallitus ja erityisesti sen elinkeinoministeri Grant Shapps on suhtautunut sangen penseästi ammattiliittoihin. – Olkoot hallituksen seuraavat hyökkäyssuunnitelmat meitä vastaan mitä tahansa, ammattiliitot jatkavat kyllä työläisten puolustamista. Lisäksi lainsäädäntö antaisi työnantajille mahdollisuuden haastaa ammattiliittoja oikeuteen työtaisteluihin liittyvistä kuluista. Työväenpuolue Labourin johtaja Keir Starmer on luvannut purkaa lakkooikeutta rajoittavia la keja, jos hänen puolueensa muodostaa IsonBritannian seuraavan hallituksen
Ilmastokriisi ja luontokato jylläävät edelleen, ja kaikilta maailman valtioilta tarvitaan nyt kiireellisiä ratkaisuja. Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan pisti kerralla maailmanpolitiikan palikoita uusiksi ja aiheutti Eurooppaan energiakriisin. Kokonaisuudessaan vuosi 2022 oli maailman mittaushistorian kuudenneksi lämpimin. viimeisTen 20 vUoden aikana tuloerot maailman eniten ansaitsevan 10 prosentin ja vähiten ansaitsevien 50 prosentin välillä ovat lähes kaksinkertaistuneet.. Vuosi 2022 oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin. 50 vUoTTa siTTen maailman ihmiset olivat keskimäärin 20-vuotiaita. 8 Pohjoisen metsissä tuhoeläinten määrä lisääntyy pidempien kesäkausien vuoksi. Nyt mediaani-ikä on hieman yli 30 vuotta. Kuva: Lehtikuva/Olivier Morin UUsi vUosi 2023 käynnistyy epävarmoissa tunnelmissa. Myös inflaatio huitelee lukemissa, joita euroalueella ei olla nähty vuosikymmeniin. Sodan ja kriiSien vuoSi MAAILMA VUONNA?2023 Tänä vUonna ihmisiä on noin miljardi eli tuhat miljoonaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten eli vuonna 2013
Maailmalla huomioni kiinnittyy nouseviin mahteihin eli Kiinaan, Intiaan ja Nigeriaan. Nyt eletään siis selkeästi murroskohdassa. Kaikista yhtäaikaisista, päällekkäisistä kriiseistä huolimatta yritän siis olla myös toiveikkaana vuodesta 2023. Työllisyys on noussut ennätyskorkealle ja suomalaisten koulutustaso nousee oppivelvollisuusuudistuksen myötä. ajassa Miltä MaailMa ja SuoMi näyttävät vuonna 2023. Meillä on vahva valtiontalous, vaikka kriisien hoitoon jouduttiin ottamaan paljon velkaa. Voi olla, ettei muutosta edes tapahdu ilman kriisiä. Voidaan ajatella, että tässä tilanteessa on pakko kyseenalaistaa myös mantra jatkuvasta talouskasvusta. Vaikka tässä eletään kriisien keskellä, voi kriiseistä versoa myös hyvää. Keskustelu on kuitenkin muuttunut konkreettisemmaksi: Kiinan suurimmat järvet ovat kuivuneet ja Yhdysvallatkin kärsivät kuivuudesta. Suomi sen sijaan näyttää poikkeuksellisen vahvalta, ja se vahvuus on kokonaisuus, joka tulee monesta osasta. Enää ei eduskunnassakaan juuri kukaan kehtaa väittää, että ihminen ei vaikuta ilmastonmuutokseen. Eduskuntavaalit ovat jo ovella, ja puolueiden kampanjointi alkaa toden teolla tammi-helmikuussa. Valitettavasti vastuutonta puhetta kuulee edelleen: väitetään, ettei meidän pidä tehdä mitään vaan muut saavat hoitaa. Ne eivät ole mitään numeroharjoituksia, vaan sote-alan työvoimapulaa, kasvavaa hoidettavien määrää ja entistä kalliimpia hoitoja. robert SundMan toimittaja TASAVALLAn prESIdEnTIn uudenvuodenpuhetta kommentoitiin sanomalla, että optimismi on vaihtunut realismiin, jopa inhorealismiin. Le h tik u va /t o m m i a n tt o n en a n tt i Y r jö n en k a LL e k o po n en. Lisäksi Euroopassa on vakavia helteitä ja nälkäongelma pahenee. Siitä on jo merkkejä näkyvissä. Maapallon kantokyky ei yksinkertaisesti kestä sitä. Toivon, että nykyisestä kriisitilanteesta seuraisi toimintaa: toimijat tarttuisivat toimeen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Sinipunalla ja perusporvarihallituksella spekuloidaan jo, mutta käydään vaalit kuitenkin ensin. Niiden hoidossa kaikki on kuitenkin edelleen omissa käsissämme. Velkaantuminen ei ole niin pahalla tasolla kuin mitä oltiin ajateltu. Ilmastokriisi on edelleen päällä, eikä se tietenkään ole mikään vuoden 2023 juttu. Nämä kaikki saattavat johtaa tänä vuonna Suomessa keskusteluun yhteiskuntasopimuksesta: mitä kaikkea ylipäätänsä voidaan kansalaisille tarjota. Pandemia jyllää, Venäjä hyökkää Ukrainassa, eikä energiakriisikään ole ihan heti helpottamassa. Jopa yleensä optimistinen Sitra oli megatrendiraportissaan huomattavasti negatiivisempi kuin aiemmin. Työllisyys on ennätyslukemissa. tammikuuta, ja uskoisin, että soteuudistus ja yleisesti sote-palvelut tulevat näkymään paljon julkisessa keskustelussa tänä vuonna. Nämä kaksi globaalia suurvaltaa ovat olleet ilmastonmuutoksen vuoksi todella vakavassa pulassa. Uudet hyvinvointialueet aloittivat 1. Meille Suomessa on konkretisoitunut vasta hiljattain, mitä väestön vanheneminen ja paljon puhuttu kestävyysvaje todellisuudessa tarkoittavat. Ajattelen, että on jotenkin positiivista, että edes keskustelu on vihdoin muuttunut. Suomella on myös vahvat puolustusvoimat, joilla on asevarastot täynnä. Ajatus inhorealistisesta käänteestä kuvaa mielestäni hyvin maailman ja Suomen mielialoja uudelle vuodelle. tuija SareSMa yliopistonlehtori SITÄ TOIVOISI, että iloinen 20-luku voisi viimeinkin alkaa! Edelleen kuitenkin tarvotaan kriisien keskellä. Paljon oli epävarmuutta ja jopa hyvin kielteisiä merkkejä sodan jatkuessa ja taantuman uhatessa. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat edelleen valitettavasti ajankohtaisia. Ilmastonmuutokselta ei enää voi sulkea silmiään ja sanoa, että joku muu sen kyllä hoitaa, tai toivoa, että koko ilmastonmuutos vain menisi pois. Perusoptimistina haluan kuitenkin nähdä, että meillä on hyviäkin lähtökohtia vuodelle 2023. Suomessa on edelleen vakavia ongelmia joita korona syvensi, kuten mielenterveysongelmat ja eriarvoisuus. Toivoisin, että niitä pidettäisiin Suomessa tarkemmin silmällä, jotta yllätyksiltä vältyttäisiin. 9 KOHTI VAALIKEVÄTTÄ. Maailma sen sijaan on isompi kysymys. Valitettavasti globaalisti mennään surullisissa merkeissä. On viimein aika muuttaa asioita. Osittain tietysti eduskuntavaalien vuoksi, mutta myös palvelut itsessään ovat jonkinasteisessa kriisissä. juSSi SaraMo kansanedustaja LuuLEn, ETTÄ 2023 on sodan ja ilmastokriisin vuosi
1 ajassa Vasemmisto-opiskelijoidenJennyKasongo (vas.)jaJenniSuutari aloittivatSuomenylioppilaskuntienliitonSYL:n hallituksessavuodenvaihteessa.
Jenny Kasongo huomauttaa, että koulutusasteen nostaminen edellyttää myös opiskelijoiden toimeentulon parantamista. Toivo Haimi ”Opintotuenuudistamisestapitää ollaselkeäsuunnitelma.” Ju ss i Jo en ta u st a. He uskovat myös, että SYL on aito vaikuttaja, jota kuunnellaan opiskelijoita koskevissa asioissa herkällä korvalla. Molemmat opiskelijavaikuttajat sanovat, että tänä keväänä käydään tosi isot vaalit opiskelijoiden kannalta. 1 1 ajassa opiskelijavaikuttajat katsovat tiiviisti eduskuntavaaleihin Suomen ylioppilaSkuntien liiton SYL:n hallituksessa aloitti vuodenvaihteessa kaksi vasemmistolaista. Suutari toimii myös Vasemmistonuorten ensimmäisenä vara puheenjohtajana. Jenny Kasongo Helsingistä ja Jenni Suutari Jyväskylästä aikovat keskittyä vaikuttamisessa opiskelijoiden toimeentuloon sekä korkeakoulutuksen saavutettavuuteen. – Opintotuen uudistamisesta pitää olla selkeä suunnitelma. Molempien katse on jo tiiviisti huhtikuun eduskuntavaaleissa ja vaikuttamistyössä. Viime vuonna sosiologiaa opiskeleva Jenny Kasongo oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa yhdenvertaisuudesta, toimeentulosta ja perheelllisistä opiskelijoista vastaavana jäsenenä. Politiikan tutkimuksen opiskelija Jenni Suutari taas oli vuonna 2022 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja. – Odotan lobbaustilanteita. Suurin osa suomalaisista puolueista on sitoutunut suomalaisten koulutustason nostamiseen. Haluan keskustella eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa opiskelijoiden asioista, erityisesti toimeentulosta ja ratkaisujen löytämisestä eri puolueiden kanssa, Kasongo sanoo. – Minun näkemykseni on, että jos halutaan nostaa koulutustasoa, silloin on edistettävä myös sitä, että eri ihmisryhmät pääsisivät nykyistä helpommin korkeakoulutukseen eikä se jäisi kiinni taustasta, Suutari toteaa. – Eduskuntavaaleissa määritellään Suomen suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi, ja neljä vuotta on lähes kokonainen opiskelijasukupolvi, Suutari huomauttaa. Sekä Kasongo että Suutari ovat jo kokeneita opiskelijavaikuttajia. Suutari haluaisi korostaa vaikuttamistyössä erityisesti koulutuksen saavutettavuutta. Tavoitteena on opintorahan tasokorotus sadalla eurolla ja opintotukikuukausien määrän lisääminen
Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan kokoomusta äänestäisi 23 prosenttia. Bolsonaro itse oli tapahtumien aikaan Floridassa Yhdysvalloissa. Vasemmistoliiton kannatus on pysynyt ennallaan koko hallituskauden ajan. ajassa VaalikeVät alkaa Kampanjointi Kevään 2023 eduskuntavaaleihin alkaa toden teolla tammikuussa. Satoja mielenosoittajia pidätettiin. Maan turvallisuusviranomaiset tyhjensivät kaikki rakennukset mielenosoittajista. 1 2 Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatuson 51,9prosenttia. Mielipidekyselyiden mukaan kokoomus olisi matkalla suosituimmaksi puolueeksi. Useat Bolsonaron kannattajat ovat väittäneet vaaleja peukaloiduiksi eivätkä suostu hyväksymään vaalitulosta. Keskustan kannatus on hieman elpynyt syksyn katastrofilukemista. Entinen presidentti lähti Brasiliasta Yhdysvaltoihin uudenvuodenaattona, ennen seuraajansa virkaanastujaisia. Perussuomalaisia äänestäisi Ylen kyselyn mukaan 19,3 prosenttia, demareita taas 18,8 prosenttia. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on edelleen oppositiopuolueita korkeampi, 51,9 prosenttia. Jair Bolsonaro itse tuomitsi hyökkäyksen twiittaamalla, että rauhanomaiset mielenosoitukset ovat osa demokratiaa, mutta julkisten rakennusten tuhoaminen ja valtaaminen eivät ole. Brasiliassa kuohuu lulan Voiton jälkeen Mellakointiin osallistui noin kolmetuhatta entisen presidentin kannattajaa. Puoluetta äänestäisi Ylen kyselyn mukaan 10,9 prosenttia. Vasemmistoliittoa äänestäisi 8,6 prosenttia Ylen kyselyyn vastanneista, kun edellisissä eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 8,2 prosenttia. Mellakointiin osallistui noin kolmetuhatta Bolsonaron kannattajaa. tammiKuun 8. Perussuomalaiset kiilasi tammikuussa SDP:n ohi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Bolsonaro hävisi viime lokakuussa käydyt presidentinvaalit erittäin niukasti vasemmiston ehdokkaalle, entiselle presidentti Luiz Inácio Lula da Silvalle. Uudenvuodenpäivänä virkavalansa vannonut Lula oli edellisen kerran presidenttinä vuosina 2003–2010. Bolsonaro itse kyseenalaisti vaalien äänestysjärjestelmän luotettavuuden useasti ennen vaaleja. Le h tik u va /S er g io Lim a Puolueiden kannatus kok 23,0 % ps 19,3 % sd 18,8 % kesk 10,9 % vas 8,6 % vihr 9,6 % Lähde: Yle/Taloustutkimus 5.1.2023. päivänä Brasilian entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajat tunkeutuivat parlamentin, presidentinpalatsin ja korkeimman oikeuden rakennuksiin maan pääkaupungissa Brasíliassa. Useat Yhdysvaltojen demokraattipuolueen poliitikot ovat peräänkuuluttaneet Bolsonaron luovuttamista takaisin Brasiliaan
?. Suunnanmuutos on vain torjuntavoitto, väittää Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen. Opetusministeri Li Andersson sanoo, että siinä ollaan onnistuttu. 1 3 02 taustat Sa ma Su un ta Vuonna 2019 hallitus asetti tavoitteekseen kääntää suomalaisen politiikan suuntaa. Tällä hallituskaudella ilmastopolitiikka kasvoi aikuiseksi, sanoo Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen. Päätoimittaja Julius Lehtisen mukaan suuret suunnanmuutokset ovat epätodennäköisiä suomalaisessa politiikassa, jossa hallitukset on muodostettava poliittisen keskustan ympärille
1 4 Antti Rinne
– Näin on, vastaa vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. k esäkuussa 2019 työnsä aloitti pääministeri Antti Rinteen demarivetoinen hallitus, jonka muodostivat pääministeripuolue SDP:n lisäksi keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Missä luvattu muutos näkyy kansalaisille ja onko se tarpeeksi. Kriisitunnelmia ja olosuhteiden pakkoa Puheet ovat tietenkin puheita, mutta onko todella näin. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että vuosia kestäneestä näivettämisestä luvattiin siirtyä kohti investointeja, jotka vahvistaisivat suomalaista hyvinvointivaltiota. 14), LeHTikuva/Heikki Saukkomaa (s. Koulutusleikkauksista mentiin kohti koulutusjärjestelmän parantamista. Joulukuussa 2019 pääministeri Rinne vaihtui Sanna Mariniin, mutta hallituksen kunnianhimoinen tavoite säilyi samana: kääntää suomalaisen politiikan suunta. Teksti Toivo Haimi Kuvat anTTi Yrjönen (s. 18) meiLLä TaiTaa oLLa eri SuunTa. 17) ja LeHTikuva/anTTi aimo-koiviSTo (s. Samalla ilmastonmuutos luvattiin ottaa vakavasti. 1 5 Rinteen ja Marinin hallitusten tavoitteena oli kääntää suomalaisen politiikan suuntaa ja muuttaa tapaa, jolla politiikkaa tehdään. Tuore pääministeri Rinne puhui vuonna 2019 siitä, että liian pitkään jatkunut leikkauspolitiikka loppuu. Hänen mukaansa merkittävä suunnanmuutos. Kääntyikö suomalaisen politiikan suunta tällä hallituskaudella. Niinkin vakavasti, että se oli hallitusohjelman ensimmäinen sana
Pysyviä rakenteellisia parannuksia Li Andersson sanoo suunnanmuutoksen tapahtuneen kahdella osa-alueella. – Erittäin iso suunnanmuutos on tapahtunut talouspolitiikassa, ei pelkästään Suomessa vaan koko Euroopassa, Andersson sanoo. Europe Elects -palvelun päätoimittaja Julius Lehtinen on skeptisempi. – En muista, milloin viimeksi Suomessa olisi ollut hallitus, jossa olisi toteutettu rakenteellisia parannuksia koulutukseen ja hyvinvointipalveluihin, Andersson sanoo. – Jos verrataan politiikkaa laivaan, niin keulan suuntaa on lähdetty muuttamaan, mutta kokonaisuudessaan politiikka ei ole muuttunut. Kansalaisten arjessa tämä on Anderssonin mukaan näkynyt siten, että perusturvaa ei ole heikennetty, vaan siihen on päinvastoin panostettu. Hänen mielestään talouspolitiikassa nähtiin kyllä suunnanmuutos, mutta se syntyi olosuhteiden sanelemana. Toisin sanoen: sen sijaan, että hyvinvointivaltiostamme on otettu osia pois, sinne on laitettu tällä hallituskaudella lisää rakennuspalikoita. Hänen mukaansa Suomessa on vuosikausia jatkuneen leikkauspolitiikan takia totuttu ajattelemaan, että ”rakenteelliset uudistukset” tarkoittavat politiikan kielellä leikkauksia. Millaisia rakenteellisia parannuksia hallitus sitten on tehnyt. Lehtisen mukaan sama suunnanmuutos olisi tapahtunut, jos hallitus olisi muodostettu eri pohjalta. – Keskusta kriiseilee identiteettinsä kanssa. Aiemmin ”kehittämistoimenpiteet” ovat tähdänneet siihen, että säästetään rahaa. – Lapsiperheiden ja nuorten palveluiden maksuttomuutta on laajennettu. Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Li Andersson näkee, että hallituksen talouspolitiikassa on ollut kyse sekä olosuhteiden pakosta että poliittisesta tahdosta. Sillä on erittäin iso merkitys tavallisten ihmisten arjessa. – Suunta siis kääntyi, mutta en näe, että se olisi johtunut erityisesti hallituksen kokoonpanosta. Ensin tuli tammikuussa 2020 Suomeenkin iskenyt koronapandemia, joka sai valtiot ottamaan enemmän vastuuta taloudesta ja kansalaisten kannattelemisesta kriisin yli. Aktiivimalli närästää Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen ei allekirjoita väitettä siitä, että politiikan suunta olisi kääntynyt. Li Andersson mainitsee esimerkkinä omalta hallinnonalaltaan oppivelvollisuuden laajentamisen. Siihen suuntaan on otettu kyllä askelia. Laajennettu oppivelvollisuus, jossa oppivelvollisuusikää korotettiin 18 vuoteen, astui voimaan vuonna 2021. Andersson kertoo myös sosiaalija terveysalalla tehdyistä uudistuksista, kuten perhevapaauudistus, hoitajamitoitus ja seitsemän päivän hoitotakuu. – Se oli kauaskantoinen ja merkittävä rakenteellinen uudistus, jonka tarkoituksena on nostaa suomalaisten osaamistasoa. Ukrainan sota aiheutti Eurooppaan energiakriisin, johon valtioiden piti taas vastata tekemällä aktiivista tukipolitiikkaa. – Siinä ei ole ollut kyse palveluiden saatavuuden, laadun tai työskentelyolosuhteiden parantamisesta vaan koko ajan kustannussäästön aikaansaamisesta. Sekä tietenkin soteuudistus, joka saatiin tällä hallituskaudella maaliin. 1 6 on tapahtunut erityisesti kahdella politiikan osaalueella, jotka linkittyvät toisiinsa. Pinja Vuorinen syyttää muutosten puutteesta myös hallituksen toiseksi suurinta puoluetta keskustaa. Se on tullut keskustan itsensä johtamasta oikeistohallituksesta keskustavasemmistolaiseen hallitukseen ja vaikeilee nyt sen kanssa, pitääkö kenttä sitä liian vasemmistolaisena. – Tuntuu, että tahtoa aidosti vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan ei ole eikä suunnanmuutosta ole valmiutta tehdä. Näin puolueen kyky sitoutua uudistuksiin on ollut matalaa, Vuorinen arvioi.. Keskusta on myös selkeästi huolissaan siitä, mitä nykyiset oppositiopuolueet eli keskustan entiset hallituskumppanit siitä ajattelevat. Toinen niistä on ollut opetusministerin mukaan hyvinvointivaltion rakenteellinen parantaminen. Hallituksen työskentelyä ovat kuitenkin vaikeuttaneet vakavat kriisit, joiden hoitamiseen on kulunut valtavasti aikaa ja työtä. Vuorisen mukaan tosiasiallisen suunnanmuutoksen puuttuminen johtuu poliittisen tahdon puutteesta. Jos verrataan siihen politiikkaan, mitä Suomessa on vuosia harjoitettu, en voi nähdä tätä minään muuna kuin isona suunnanmuutoksena. – Olemme tehneet rakenteellisia parannuksia, Andersson toteaa. – En siis pidä järin realistisena sitä, että toisenlainen hallitus Suomessa olisi vetänyt merkittävästi erilaista linjaa sen suhteen, Lehtinen toteaa. Se johtuu mielestäni pääministeripuolue SDP:stä. Ne ovat kaikki uudistuksia, joiden merkitys ja vaikutukset eivät realisoidu yhdessä päivässä tai vuodessa, vaan ne vaikuttavat siihen, miten koko suomalaista palvelujärjestelmää ohjataan ja resursoidaan tulevien vuosien aikana. Lehtinen avaa asiaa kertomalla, että Euroopan tasolla nähdään selvästi, että hallitukset poliittisesta suuntauksesta riippumatta suhtautuivat lopulta verrattain samankaltaisesti koronan uhkaan ja sen tuomaan šokkiin, ainakin mitä tulee talouspolitiikkaan
1 7 Sanna Marin
1 8 Krista Mikkonen Petri Honkonen Li Andersson
”Ilmastonmuutos” oli hallitusohjelman ensimmäinen sana, ja lisäksi hallitus otti päätöksentekonsa tueksi ilmastopaneelin ajatuksen päästökuilusta eli siitä, kuinka paljon päätöksiä on vielä tekemättä siihen, että nettohiilineutraalius saavutetaan. – Ilmastoja ympäristöpolitiikassa identiteettipolitiikka näkyy ihan eri tavalla. – Minulle aito suunnanmuutos tarkoittaisi tuotantovälineiden ottamista julkiseen omistukseen tai sen selvittämistä vakavasti, miten voisimme luopua kasvutaloudesta, Pinja Vuorinen vastaa. Anderssonin mukaan välttämättömät ilmastotoimet ovat jääneet puolitiehen, koska riittävää poliittista painetta niiden puolesta ei ole ollut. – Poliitikot, elinkeinoelämä ja media ottivat käyttöön ilmaston yhtenä yhteiskunnallisen onnistumisen mittarina. Se johtuu mielestäni yksinkertaisesti siitä, että tietopohjaista politiikkaa ei ole pystytty ulottamaan maankäyttöja luontopolitiikan puolelle, Sipiläinen toteaa. Myös Suomen päästövähennykset ovat Sipiläisen mukaan edenneet suhteellisen hyvällä radalla, mutta hänen mukaansa Suomessa on muutama sektori, joihin ei politiikalla ole kyetty koskemaan. Li Andersson on samaa mieltä. – Se antaa elinkeinoelämälle, poliitikoille ja toimittajille perspektiiviä: voidaan katsoa harjoitettua politiikkaa ja arvioida, ollaanko menossa kohti tätä tavoitetta, Sipiläinen pohtii. Touko Sipiläinen antaa hallitukselle kuitenkin kiitosta siitä, että sen kaudella ilmastopolitiikka ”kasvoi aikuiseksi”. Sipiläinen antaa arvoa myös sille, että hallitus asetti vision Suomesta hiilineutraalina hyvinvointivaltiona vuonna 2035. Myös ilmastokriisin luonne vaikuttaa päätösten hitauteen. Hallitusohjelmassa luvattiin sitoutua tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa. Erilaista aktiivimallia pukkaa siitä huolimatta, mitä on puhuttu, Vuorinen toteaa. Siihen kytkeytyy vähän ironisesti muutos, jota ei tapahtunut, sanoo Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen. Greenpeacen maajohtajan mukaan maatalouden päästöt eivät ole laskeneet käytännössä lainkaan, vaikka muut sektorit tekevät osansa. Ei ollut kykyä saada edes absoluuttista minimiä aikaan metsissä ja maataloudessa. Myös asenteissa ja suhtautumisessa esimerkiksi sosiaalitukiin tai työttömyysturvaan ei olla nähty muutoksia. Yksi kiinnostava signaali on se, että ihan hallituskauden lopulla jopa valtiovarainministeriössä on herätty siihen, että ilmastopolitiikasta päättävät pöydät ovat sellaisia, missä halutaan olla mukana. – Ilmastopolitiikassa ei ole vielä tapahtunut sellaista muutosta, joka edesauttaisi kurssin kääntämistä siihen suuntaan, että olisimme varmoja siitä, että Suomi on riittävällä päästövähennyspolulla. Etenkin kun katsotaan, mistä asetelmista ja mistä julkisesta keskustelusta vaaleihin ollaan lähdössä. Kun Antti Rinne vaihtui Sanna Mariniin ja. Hän myöntää, että hyvinvointivaltiota ei ole murennettu, vaan siihen on saatu lisättyä asioita. – Tietopohjainen politiikka oli yksi vahva lupaus. – Työllisyydessä on saatu edistystä aikaiseksi, mutta edelleen näkyy keskustelua, jossa julkiset menot nähdään pelkkänä menoeränä. Ne puolueet, joilla on ollut aitoa halua tehdä hyvää ilmastopolitiikkaa, eivät ole pystyneet saamaan keskustapuoluetta liikkumaan metsäja maankäyttökysymyksissä. 1 9 Myös harjoitetussa talouspolitiikassa Vuorinen näkee vain ensiaskelia suunnanmuutoksesta. – Niitä ovat metsät, maatalous ja yleisesti maankäyttö. – Surullinen todellisuus on se, että nettopäästöt tämän hallituksen lopettaessa ovat hiilinieluromahduksen takia vuoden 2005 tasolla. Sipiläinen sanookin, että yhteiskunnalliseen keskusteluun pitää tuoda kysymys siitä, että Suomessa on eräänlaisia ilmastopolitiikan vapaamatkustajia, jotka eivät tee osaansa yhteisen tavoitteen eteen. Ilmastonmuutos sen sijaan on hitaasti tappava tauti, jonka ympärille on vaikea rakentaa vaatimusta siitä, että nyt on akuutisti pakko tehdä jotain. Miltä sitten näyttäisi riittävän merkittävä suunnanmuutos, joka ei jäisi pelkästään keulan kääntämiseksi. Sipiläinen siirtyi tehtäväänsä opetusja kulttuuriministeriöstä, missä hän työskenteli opetusministeri Li Anderssonin erityisavustajana. Siitä on tullut lyömäase, joka vaikeuttaa riittävien päätösten aikaansaamista, Andersson toteaa. Demaritkin väläyttelevät leikkauslistoja ja hyväksyvät sen lähtökohdan, että keskustelu on palaamassa siihen, mistä seuraavaksi voidaan leikata. – Se on edelleenkin vain keulan kääntämistä, ja mielestäni kyse on vain torjuntavoitoista. Li Anderssonin mainitsemia rakenteellisia parannuksia Pinja Vuorinen pitää torjuntavoittoina. Hän oli myös mukana hallitusohjelmaneuvotteluissa keväällä 2019. Siihen tämän hallituksen suurimmat pettymykset ilmastoasioissa liittyvät, Sipiläinen sanoo. Ilmastokriisin ratkaisemisesta syntyi varsin laaja yhteiskunnallinen konsensus. Politiikan julkisivu monipuolistui Istuva hallitus on muuttanut myös politiikan kuvastoa. Koronapandemia ja Ukrainan sota olivat akuutteja kriisejä, joihin oli pakko tarttua hyvin nopeasti. Ilmastopolitiikan aikuistuminen jäi kesken Hallitus lupasi politiikan suunnanmuutoksen lisäksi myös uudenlaista tapaa tehdä politiikkaa
2010 KESÄKUU: Vaalirahakohun ryvettämä pääministeri Matti Vanhanen siirtyy perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi. 2022 JOULUKUU: Keskusta kriisiyttää hallituksen äänestämällä opposition mukana luonnonsuojelulain käsittelyssä. Sellaisia ovat esimerkiksi saamelaiskäräjälaki, luonnonsuojelulaki ja translaki. Se on muuttanut ainakin kuvaa siitä, miltä politiikka ja poliitikot näyttävät. 2019 JOULUKUU: Pääministeri Rinne eroaa Posti-jupakan seurauksena. 2011 KESÄKUU: Pitkien neuvottelujen seurauksena muodostetaan Jyrki Kataisen ”sixpack”-hallitus. Pääministeriksi nousee Mari Kiviniemi. Vasemmistoliiton kannatus 8,2 prosenttia. – En usko, että kovin moni suomalainen on tunnetumpi ja nauttii suurempaa suosiota ulkomailla kuin Sanna Marin. TOUKOKUU: Juha Sipilän porvarihallitus nimitetään. Joillakin on vielä totuttelemista muutokseen joka vääjäämättä etenee ja jota nykyinen hallitus on koostumukseltaan ilmentänyt, Lehtinen sanoo. 2021 HUHTIKUU: Riitaisat kehysneuvottelut uhkaavat kaataa hallituksen. 2014 SYYSKUU: Vihreät eroaa hallituksesta Fennovoiman ydinvoimaluvan vuoksi. 2017 KESÄKUU: Jussi Halla-aho valitaan perussuomalaisten puheenjohtajaksi. – Naisista koostuva hallitusviisikko on ehdottomasti muokannut parempaan suuntaan sitä ummehtunutta vanhan miesvetoista kuvaa politiikasta ja politiikan tekemisestä, sanoo Europe Elects -palvelun päätoimittaja Julius Lehtinen. Kuvat: Ku:N arKisto ja LehtiKuva. Huhtikuussa 2023 koittavat jo seuraavat eduskuntavaalit. Tuoreet tiedot tuloerojen kasvamisesta alleviivaavat sitä, Andersson sanoo. – Osa kritiikistä on keskittynyt henkilövetoisesti ja naiseuteen, ja se liian helposti lipsuu siihen suuntaan, vaikka kritisoitavaa löytyisi kyllä asiapohjalta, reilustikin. HUHTIKUU: Eduskuntavaalit. Naisten johtama hallitus on saanut osakseen myös epäreilua kritiikkiä. Kotimaassakin hallitus ja etenkin pääministeri saavat parhaimpia arvosanoja mielipidemittauksissa pariinkymmeneen vuoteen, Lehtinen toteaa, mutta arvelee, että osa suosiosta lienee ensin koronan ja sittemmin Ukrainan sodan vaikutusta. Pääministeriksi nousee Sanna Marin, hallitus jatkaa samalla pohjalla ja ohjelmalla. Seuraavaksi enemmän ja lisää Loppuaan lähestyvä hallituskausi on kääntänyt politiikan suuntaa, mutta sen menestykset ovat olleet rajallisia. 2 Katri Kulmuni korvasi Juha Sipilän, oli hallituspuolueiden johtoviisikossa ensimmäistä kertaa viisi naista. – Seuraavaksi oleellista olisi saada vietyä talouspoliittista keskustelua myös verotukseen ja valtion tuloihin. Meillä enemmistöhallitukset on pakko kasata poliittisen keskustan ympärille, jolloin niihin osallistuu väistämättä myös sellaisia puolueita, jotka olivat mukana myös edellisissä hallituksissa. Hallitusohjelman kirjaukset, jotka olisivat reivanneet kurssia merkittävästi uuteen suuntaan, ovat venyneet aivan hallituskauden loppusuoralle. HUHTIKUU: Vasemmistoliitto eroaa hallituksesta kehysneuvottelujen seurauksena. Perussuomalaiset hajoaa kahtia, ja hallitukseen jää uusi puolue Sininen tulevaisuus. 2015 MARRASKUU: Keskustan ja kokoomuksen neuvottelut sote-uudistuksesta uhkaavat kaataa hallituksen. Ikääntyvässä maassa on vääjäämätöntä, että meidän on pakko tehdä myös enemmän ja kunnianhimoisempaa veropolitiikkaa. Li Anderssonin mielestä hallituksen saavutuksiin ei pidä tuudittautua, vaan erityisesti vasemmiston on vaadittava politiikalta enemmän. Osaksi syy on hallituksen syliin paiskautuneissa kriiseissä, joiden hoitaminen on vienyt aikaa, energiaa ja poliittista pääomaa. Julius Lehtinen pitää ehdottomana vahvuutena suomalaista poliittista pluralismia, jossa puolueet ovat valmiita yhteistyöhön asiapohjalta. Kuinka mahdollista politiikan suunnanmuutos edes on suomalaisessa enemmistöparlamentarismissa. Hallituksessa mukana ovat kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit