Kansan Uutiset 17.04.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 16-003251-1416 16 www.kansanuutiset.fi Viikko 16 Torstaina 17.4.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Paitoja ja pelkoa » Bangladeshilaiset tekstiilityöläiset Nargis Aktar ja Nasima Aktar tietävät miltä tuntuu, kun pomo lyö s.36 Aino-Kaisa Pekonen 7 Teppo Eskelinen 10 Peter Lodenius 39
09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.20 Kansan Uutiset, Viikkolehti 17.4.?24.4.2014 C Keskustelu s.30 D Ulkomaat s.34 E Vapaa-aika s.42 F Pelit s.44 ALL OVER PRESS PUHELIN 09 759 601 A 4?11 Uutiset 12 Euroehdokas Janne Nieminen 13 Euroehdokas Annika Lapintie 14 Asbjörn Wahl: Hyvinvointivaltion joukkomurha 16 Vastikkeellista sosiaaliturvaa . 09 7596 0380 B C 20 Talvivaarasta tehtiin näytelmä 21 Apelsin teki paluun 22 Hannu Lauerman haastattelu 24 Tuula-Liina Varis 26 Kalevi Kivistö arvioi Jacob Södermanin elämäkerran 28 Aulis Aarnio teki satiiria Leninistä 30 Lukijat 33 Hannu Katajamäki kirjoittaa paikallisdemokratiasta TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. miksi? 19 Eilina Gusatinsky VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS D E F 34 Viikon Guardian-suomennos 36 Reportaasi Bangladeshin tekstiilityöläisistä 39 Pintaa syvemmältä: Peter Lodenius 40 Matkalla Georgiassa 42 Vapriikin Afrodite-näyttely 43 Muistio 44 Veikkausvihje 45 Happihyppely 46 Ristikko 47 Viimeinen sana 48 Timo Mäkelä: Minun elämäni avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT adio R & TV essä liitte ajalle t a lm ohje 4.4. 18.?2 Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: Janne Hulkkonen 2
se ei siis ole vain talouskriisin heijastävimmin tosiasioista välittämättä? tusta, vaikka kehitys onkin nyt jyrkenJa mitä siitä seuraa demokraattisille tynyt. eurooppalaisille yhteiskunnille. Asiatiedolla populisteja jotka lupaavat helppoja ja nopeita raton vaikea vastustaa, sillä eivät ihmiset kaisuja, ja joilla on jo ongelmiin syylliluota tieteellisiin totuuksiinkaan. Luotnyymisti nimimerkillä?, aikaa analysoi tutkimusprofessori tamus poliittiseen järjestelmään on Euroopassa ollut vanHannu Lauerma toisaalla tässä lehdessä. Saako sanomansa siis läpi se, joka kassa alamäessä jo kymmenen vuotta LEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI esittää asiansa vetävimmin ja viihdyt. Kansan Uutiset toivottaa levollista pääsiäistä. Pääkirjoitus Rakennemuutosta seurasi arvojen murros SYVÄ EPÄLUOTTAMUS kaikkia auktoriteetteja kohtaan ja metriin vastanneista epäilee tieteentekijöiden puolueetto» Eivät ihmiset luoyhteisen arvoperustan mureneminen. Monessa Euroopan maassa 90 prosenttia ei luota omiin poliittisiin elimiinsä. setkin valmiiksi katsottuina? kaikissa EU-maissa yli puolet eurobaro- Tape Sanottua » Suomalaisesta koulusta ovat kadonneet oppimisen ilo ja onnistumisen tunteet. Todennäköisesti uusi epävarmuuden aika syvenee siin totuuksiin uskota, niin mihin sitten. Vai nostetaanko kädet pysheikeille, jotka lupaavat laittaa suit sait tyyn ja annetaan niiden hoitaa hommat, asiat kuntoon. Siinä yksi kuva Suomuutta, koska he uskovat rahoittajien vaikuttavan tulokta tieteellisiin totuukmesta ja Euroopasta vuonna 2014. Tämä tehdään useimmiten anoMelkaksen kokoamat tilastot vahvistavat asian. Työelämää ja kokosiin. Esimerkiksi rokoedelleen. tuksiin liittyvät epäluulot kertovat, että huuhaa-tieto käy Luottamuspula vaikuttaa jo lähes kaikilla elämänalukaupaksi. eilla, kirjoittaa Jussi Melkas Tilastokeskuksen Tieto & ?Aivan selviäkin asioita pystytään hämmentämään Trendit -lehdessä. eikä faktoja huomioida. Oppimisen asenteiden heikentymistä on havaittavissa jo neljäsluokkalaisilla. na Mui va na? ka Päätoimittaja Hannu Laaksola, Opettaja 15?16/2014 anTi rinne juTa urpilainen © TARMO KOIVISTO 3. Suomalaisista tätä mieltä oli 70 prosenttia asiaa viisiinkaan. naisia yhteisöjä murjova rakennemuutos on tunnistettu, meksi kysyttäessä. mutta mitä seuraa sen aiheuttamasta henkisestä murrokEpäluulo on sinänsä tervettä, mutta jos ei edes tieteellisesta. Pääsiäisenä saa nauttia joulun hyvistä puolista, ylimääräisistä vapaista, ilman joulukiireitä. TalousViime vuonna omaan hallitukseensa tutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho luotti enää noin 25 prosenttia euroRahkonen tulkitsi kaiken lisäksi tuokansalaisista, parlamenttiin vielä harreimpia arvotutkimuksia kuukausi sitten vempi. Lähes Suomessa hallitukseen ja eduskuntaan luottaa yli puolet kansalaisista. Suomessa, Ruotsissa ja muutaTalouselämä-lehdessä niin, että ?ihmiset massa muussa maassa luottamusta riitti ovat entistä haluttomampia sitoutumaan yli 50-prosenttisesti, mutta talouskriimihinkään muuhun kuin oman ja lähisistä kärsineessä Etelä-Euroopassa ja piirinsä hyvinvoinnin edistämiseen?. koko Itä-Euroopassa itse valitsemiinsa Riittääkö meillä siis enää sitkoa vaipäättäjiin luottaa jopa alle kymmenesvalloisen tuntuiseen ja usein hitaasti osa kansalaisista. etenevään yhteiskunnalliseen vaikutTämä luo tilaa poliittisille helppotamiseen
Elämän suunnittelu osa-aikatyön varaan on vaikeaa, kun tulotaso ja tunnit vaihtelevat. . Moni nostaa toimeentulo- ja asumistukea. . Vastustus on ollut työnantajapuolella ja poliittisessa oikeistossa aika kovaa tavoit- teillemme, sanoi PAM:n puheenjohtaja Ann Selin. Hänen mukaansa osa-aikatyö sopii joihinkin elämäntilanteisiin, muttei useinkaan riitä pääasiallisen toimeentulon lähteeksi. Esimerkiksi osa-aikaisten myyjien keskiansio on 1 200?1 300 euroa kuukaudessa. Olen tehnyt paljon tutkimuksia kiistanalaisistakin aiheista, mutta en ole koskaan näin voimakkaaseen kahtiajakautumiseen törmännyt, tutkija Juha Vekkilä kertoi. Selvityksen mukaan poliittisessa vasemmistossa katsotaan, että osa-aikatyön käyttöön liittyy työntekijöiden oikeuksien polkemista ja kannatetaan työlainsäädännön kiristämistä. Oikeistossa puolestaan suositaan kannusteita työnantajille lainPALVELUALOJEN AMMATTILIITTO 4 säädännöllisten velvoitteiden sijaan. Tiukemman lainsäädännön uskottiin jäykistävän työmarkkinoita ja lisäävän työttömyyttä. Puuttuva palkka tukina Yksimielisiä vastaajat olivat siitä, että halutessaan työntekijällä pitää olla mahdollisuus osa-aikatyöhön. Suurin osa myös katsoi, ettei nykyinen työlainsäädäntö turvaa osa-aikaisten työntekijöiden asemaa kovinkaan hyvin. . Aloillamme on aika paljon yksinhuoltajia, lastenhoitojärjestelyt eivät aina ole ihan simppeleitä. Selinin mukaan työtuntien tarjoaminen vakituisille työntekijöille pitäisi saada mahdollisesti lakiin asti. . 10 / Eilina Gusatinsky s. Puolet oli sitä mieltä, että työnantajan pitäisi perustella osa-aikaisuuden syy. Selinin mielestä osa-aikatyön käyttö tulisi perustella siinä kuin määräaikaisuuskin. Suomessa yli 300 000 ihmistä, joista 70 prosenttia on naisia, tekee osa-aikatyötä.Selinin mukaan suurten markettien työntekijöistä paikoin jopa 90 prosenttia on osa-aikaisia. » Osa-aika- Elämä on ennakoimatonta työsopimuksen ylittävä työaika vakiintuisi työsopimuksen ehdoksi työntekijän niin halutessa. Emme myöskään halua niin paljon osa-aikaisia, että se vaarantaa päätoimisten työntekijöiden toimeentulon, kun alalla on matalat palkat jo muutenkin. Osa-aikaisuus määrittää yhä useammin koko työuraa. Vastaajina oli kansanedustajia ja poliittisia taustavaikuttajia. Hieman yli puolet vastaajista voisi muuttaa lakia niin, että jatkuvasti Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset työ ei useinkaan riitä pääasiallisen toimeentulon lähteeksi.. 19 ALL OVER PRESS / KU Vasemmistossa katsotaan, että osa-aikatyön käyttöön liittyy työntekijöiden oikeuksien polkemista ja kannatetaan työlainsäädännön kiristämistä. Vasemmisto kannattaa osa-aikatyön sääntelyä » Suhtautuminen osa-aikatyöhön liittyvään lainsäädäntöön piirtää harvinaisen jyrkän rajan poliittisen oikeiston ja vasemmiston välille. (PAM) teetti tutkimuksen poliitikkojen suhtautumisesta osa-aikatyöhön ja työlainsäädännön kehittämiseen. 7 / Teppo Eskelinen s. Säännöksiä tuntien tarjoamisesta talon sisään on jo olemassa, mutta valvonta on käytännössä ongelmallista. Kyselytutkimuksen toteutti Aula Research Oy. huhtikuuta 2014 Aino-Kaisa Pekonen s. Emme vastusta osa-aikatyötä sinänsä, vaikka olemmekin keskittyneet sen ongelmiin. A kotimaa Torstai 17. Lainsäädännön kiristäminen jakoi vastaajat poikkeuksellisen jyrkästi oikeistoon ja vasemmistoon.
huhtikuuta käyty televisioitu debatti talouden kehyksistä. . Debatissa puhemies päättää, kuka saa puhua. Kontulan esille ottamalla ajanjaksolla käytiin viisi debattia, tuorein 8. Esimerkiksi viime kehyskeskustelun alkupuoliskolla miehet saivat yli 90 prosenttia puheen- Suomen ?kireä. Ruuhkien tasoittuminen, perheen asioiden hoitamisen helpottuminen ja stressin väheneminen parantaisivat olennaisesti elämän laatua, Peltola esitteli mallin hyötyjä. 6+6 -malli oli noussut aika ajoin komiteakeskusteluihinkin, mutta sitä vastustettiin, koska työvoima ei riitä. 6+6 ei ollut pelkkää teoriaa. Päivävuorojärjestelmän ajatuksena on venyttää kiinteiden investointien käyttöaste noin 12 tuntiin päivässä, eli pääomien käytön tuntuva tehostaminen. Arvonlisäja muut välilliset verot tuottivat 26,5 prosenttia tuloista ja työnantajan sekä vakuutetun sosiaaliturvamaksut 25 prosenttia. Tämä kävi ilmi, kun kansanedustaja Anna Kontula (vas.) laski maaliskuun 9. Välillisten verojen n osuus taas nousi samana aikana 31,7 prosentista 35,2:een. Verohallinto keräsi viime vuonna valtiolle, kunnille, seurakunnille ja metsänhoitoyhdistyksille 53,2 miljardia euroa. Sen tarkoituksena oli edistää 1960-luvulla ideoitua uudenlaista työvuorojärjestelmää, jossa yhden 8 tunnin työpäivän sijaan tehdäänkin kaksi 6 tunnin vuoroa. . Näistä 734 miljoonaa oli jäännösveroja. Tilitykset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 5,9 prosenttia. MUUN MUASSA jen maksamisen hyödylliseksi ja tärkeäksi, he myös todennäköisemmin hoitavat velvoitteensa oikein, pääjohtaja Pekka Ruuhonen kirjoittaa vuosikertomuksessa. Ruuhosen mukaan verohallinnon strategian keskeinen tavoite on pienentää verovajetta. Kyse ei ole työn jakamisesta, vaan tehtyjen työtuntien lisäämisestä. Tanskan veroaste vuonna 2012 oli 48 prosenttia. Samaan aikaan verotuksen keveenemisen kanssa sen rakenne on heiilahtanut, sillä tulo- ja varallisuusveeroilla verotuloista kerättiin 44,7 proosenttia vuonna 2000, mutta enää 37,11 prosenttia 2012. perhettä. Perheeseen kuuluu työssä käyvät vanhemmat ja kaksi alaikäistä lasta. päivän välillä käytyjen ryhmäpuheita seuranneiden debattien puheenvuorojen jakaantumisen. Kannattavuus paranisi. Korkeimmillaan tällä vuosituhannella se oli 47,2 prosenttia vuonna 2000. Julkista taloutta on jatkossa tasapainotettava säästöillä, rakenteellisilla uudistuksilla sekä kasvua vauhdittavilla ja työllisyyttä parantavilla toimilla. Torstaina julkistetun Verohallinnon vuosikertomuksen perusteella Suomi on edelleen kaukana 2000-luvun alueen veroasteesta ja myös monissa kilpailijamaissa verotus on huomattavasti kireämpää. Tuorein tieto on vuodelta 2012, jolloin Suomen veroaste oli 44,1 prosenttia. Jos ihmiset kokevat vero- Verotuksen rakenne on muuttunut vuodesta 2000 niin, että välillisillä veroilla kerätään yhä suurempi osuus koko kertymästä. Kehysriihi vie ?Toimisen? perheeltä 762 euroa vuodessa laskelman mukaan hallituksen viime kuun kehysriihen päätökset heikentävät keskituloisten palkansaajien ostovoimaa sadoilla euroilla vuodessa. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittelee järjestön blogissa laskelmaa keskiviikkona käyttäen kuvitteellista ?Toimisen. Pysyy virkeänä, jaksaa tehdä kotona enempi hommia, olla lapsen kanssa. pekkaspäivillä toteutettua vuosityöajan lyhentämistä 2,5 viikolla. 20 vuotta sittenkin työttömyys oli korkealla, ja Peltolan mukaan aika siksi oikea 6+6 -mallille. . Tämä johti yli- ja viikonlopputöiden kierteeseen. Vaihtoehtona olisi ollut toisen, kalliin, tuotantolinjan perustaminen. 6+6 -malliin siirtymisen jälkeen henkilökuntaa palkattiin lisää, tuottavuus kasvoi ja palkat pysyivät ennallaan. . Tämän seurauksena kaupan ja palvelujen aloilta on alkanut tulla enenevissä määrin huonoja uutisia lisääntyvien yt-neuvottelujen muodossa. Vapaa-aikaa tuli puolet lisää, ihasteli hiomotyöntekijä Merja Kärnä uudistusta. Työtahtia muutos ei kiristänyt. » Kyse ei ole työn jakamisesta. onnistumisen edellytyksenä on, että saamme ylläpidettyä ja edistettyä veromyönteistä ilmapiiriä Suomessa. KU olevien palkankorotusten ja hallituksen veropäätösten, kuluttajahintojen nousun ja lapsilisiin kohdistuvien leikkausten jälkeen perheen käytettävissä olevat tulot pienenevät yhteensä noin 762 eurolla vuodessa. STTK:n laskelmassa ei ole otettu huomioon monen perheen talouteen vaikuttavia heikennyksiä kuten työmatkamenojen ja asuntoon kohdistuvien korkokulujen verovähennysoikeuden leikkausta. blogissa pettymystään siihen, ettei viime syksyn pit- PALOLA PURKAA Kai Hirvasnoro käaikaisella ja maltillisella palkkaratkaisulla yhdistettynä yhteisöveronalennukseen ole saatu aikaan investointeja ja sitä kautta uutta työtä Suomeen. ?Olemme negatiivisessa kierteessä, jossa investointeja ei tehdä, kasvua ei tapahdu eikä uusia työpaikkoja synny.? ?Palkansaajan ostovoiman heikkeneminen alkaa jo näkyä kysynnän heikkenemisenä. Se korvaisi hyvinkin uudelleenorganisoinnista johtuvat kustannukset. Se on pikemminkin työn levittämistä, kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Peltola, työministeriön virkamies, KU:ssa 15.4.1994. 1980-luvulla Peltola oli valmistellut ns. Naisia Suomen kansanedustajista on kuitenkin 42 prosenttia. Debatti on nopeatahtinen keskustelu, joka seuraa muutamaa ennalta varattua puheenvuoroa. TYÖMME TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:n vuoroista, Kontula kertoo. . EDUSKUNNAN PUHEMIESTEN myöntämistä puheenvuo- roista noin kolmannes menee naisille. KU KU:N ARKISTO Silmälasien linssejä hiottiin aiemmin 7,5 tunnin työpäivinä. Koneiden käynnistäminen ja peseminen vei osan ajasta. 6+6 -mallissa tuotanto pyöri lyhyitä ruokataukoja lukuun ottamatta 12 tuntia. 5. Loput olivat korkoja muita tuloja. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? veroaste n e m o u S senttia, o r p ,1 4 oli 4 48. Tanskan . päivän ja huhtikuun 8. Kärjistäen voidaan siis sanoa, että niiltä osin kuin puhemiehistö päättää, Suomen eduskunnassa puhuvat ensin miehet. Tavoitteena on kehittää realistinen, toistettava ja kansainvälisen tieteellisen arvioinnin kestävä arviointimenetelmä. Verotuloista noin 30 prosenttia kertyi välittömistä ansio-, pääomatulo- ja yhteisöveroista. Huono henki tarttuu: hekin, joilla ei ole toimeentuloongelmia ja joilla on hyvä ostovoima, ovat tulleet varovaisiksi hankinnoissaan ja elävät säästeliäästi.. Molempien vanhempien tulot ovat 3 000 euroa kuukaudessa eli yhteensä 6 000 euroa kuukaudessa ja 75 000 euroa vuodessa. Tiedossa maksamatta jääneitä veroja. Kansainvälisessä vertailussa Suomen veroaste ei ole huippua, vaan Tanskassa, Ranskassa, Belgiassa, Italiassa ja Ruotsissa verotus puree kovemmin. Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisten ja todellisuudessa kertyvien verojen välistä erotusta. Vuoden 2013 lopussa maksamatta olevia veroja oli 3,9 miljardia euroa. Verojäämistä 33 prosenttia eli 1,2 miljardia euroa oli henkilöasiakkailta 20 vuotta sitten 6+6 = parempi tuottavuus HELSINGISSÄ PERUSTETTIIN 20 vuotta sitten Yhdistys kuusi. Yritys- ja yhteisöasiakkailta on maksamatta 2,7 miljardia euroa veroja. Näistä noin 73 prosenttia eli 2 miljardia euroa oli arvonlisäveroja ja työnantajasuorituksia. Verovajeen mittaamisen kehittäminen aloitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Tullin, Valtiovarainministeriön, Tilastokeskuksen sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa. Naiset puhuvat sitten, kun miehet ovat sanoneet sanottavansa ja lähteneet kahville. Kontula on lähettänyt puhemiehille kyselyn siitä, olisiko asialle tehtävissä jotain. Silmälasien linssejä valmistavassa Essilor Oy:ssä malli otettiin käyttöön vuoden 1994 alussa. Syynä oli se, että tilauksia tuli enemmän kuin yhden normaalin työpäivän aikana ehdittiin tekemään. Arvokkaimpaan puheaikaan miesten osuus korostuu entisestään. veroaste ei olekaan huippua keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on sanonut, ettei Suomella ole enää varaa nostaa veroastetta
Ainoastaan Tampereen valtuusto ilmaisi myönteisen kantansa yhden suurkunnan perustamiselle lausumalla, että se olisi hallinnollisesti selkein ratkaisu. Muut kunnat ovat jo aiemmin esittäneet, että yhden kunnan malli ei tule kysymykseen. Tampereeseen liittämisen vastustamisen kapinajohtajaksi noussut Pirkkalan kunnan pormestari Helena Rissanen (sd.) sanoo tienneensä Tampereen kannan etukäteen. » Tässä vaiheessa kysymyksiä oli enemmän kuin vastauksia. Sote suurin syy aikalisään Kaksi syytä on muuttanut totaalisesti yhteistyökuvion tilannetta: uusi suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta ja pakkoliitoslain vesittyminen. Pirkanmaalaisten ideoima seutukaupunki oli eräänlainen omatoimi- nen vaihtoehto aiemmille hallituksen suunnitelmille, joissa sote-uudistus oli tosiasiallisesti yhdistetty kuntauudistukseen. Mielestäni nyt ei ole tärkeää se nimi, minkä puitteissa yhteistyötä jatketaan, että onko se seutukaupunki, metropolimalli vai mikä. Tässä vaiheessa kysymyksiä oli enemmän kuin vastauksia. . Esitetty malli vie pois yhden olennaisen elementin seutukaupunkimallistamme ja ylipäätäänkin se tarkoittaa perustavanlaatuista muutosta kuntapohjaiseen toimintamalliin. Hänen tehtäväkseen oli annettu selvittää kuntien erilaisia yhteistyömahdollisuuksia, -malleja ja niiden perusteita. Saari esitti parhaaksi vaihtoehdoksi kaksitasoista seutukaupunkia, jossa nykyiset kunnat olisivat muodostaneet toiminnan lähi- ja perustason. Yhteistyötarpeemme ei kuitenkaan poistu mihinkään. 6 Sote-yhteistyön lisäksi Ikonen nimeää tarpeen alueen kilpailukyvyn kehittämiseen sekä maankäyttö-, asumis- ja liikenneyhteistyöhön. LEHTIKUVA/ VIENA KYTÖJOKI TAMPEREEN APULAISPORMESTARI Mikko Aaltonen (vas.) arvioi, ettei seutukaupunki-ideaa ole nyt kokonaan kaadettu vaan se on pikemminkin hyllytetty. Aaltosen mielestä on vaikea arvioida, miten suuri menetys seutukaupunki-idean kaatuminen lopullisesti olisi Tampereelle. . Toinen vaihtoehto olisi ollut Tampere-keskeinen yhden kunnan malli. Seutukaupunkimallissa myös Tampere olisi pilkottu 4?5 palvelukunnaksi. Seutukaupunkisuunnittelussa mukana olleiden kuntien (Kangasala, Pirkkala, Ylöjärvi, Tampere, Orivesi, Nokia ja Vesilahti) valtuustot päättivät maanantaisissa kokouksissaan, että seudullisen yhteistyön kehittäminen laitetaan etenkin yhteistyömallin valinnan osalta toistaiseksi hyllylle. Kuntien päätökset olivat vastauksia niiden asettaman seudullisen kuntayhteistyön selvitysmiehen Rauno Saaren esitykseen. Kaavailtu malli irrottaa sote-palvelut kuntien muiden palveluiden kokonaisuudesta. IKONEN ESITTÄÄ ratkaisevan kriittisen kohdan seutukau- punkimallia vastaan. Se lisäisi byrokratiaa. . Nyt sote-ratkaisu ei ole sidoksissa kuntauudistukseen. Toinen syy muuttuneeseen tilanteeseen on ollut kaupunkikeskuskuntien pakkoliitoslain kaatuminen viime viikolla. Ennen uutta sote-lakia on turha tehdä mitään muutoksia yhteistyökuvioihin. Kuvassa Tampereen yliopistosairaala. Tampereen seutukaupunki jäihin » Tampere-keskeiselle seutukaupungille otettiin aikalisä. Nykyistä syvällisempää seutuyhteistyötä ei haudattu, mutta se pantiin jäihin. TAMPERE-KESKEISEN SEUTUKAUPUNGIN suunnittelulle jouduttiin ottamaan aikalisä. Tärkeätä on nyt löytää ratkaisu ja toimintatapa, millä taataan seutukunnan elinvoimaisuus. Jouko Huru jouko.huru@kansanuutiset.? Tampere odottelee sote-ratkaisun selkiytymistä TAMPEREEN PORMESTARI Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo, että maaliskuun puolessa välissä oltiin vielä hyvää vauhtia seudun valmistelemassa seutukaupunkimallin mukaista ratkaisua. Ei tämä nykyinen seutukuntien yhteistyön taso kuitenkaan ole riittävä, että sikäli se olisi menetys. Seutukaupunkimallin kaatuessa sille olisi Aaltosen mukaan löydettävä vaihtoehto. Aaltonen kertoo, että vasemmistoliittolaisten kanta Tampereella on ollut seutukaupungin puolesta, mutta pakkoliitoksia vastaan. Jouko Huru Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo, että uuden soteratkaisun myötä seutukaupunkimallissa palveluita järjestettäisiin kolmessa tasossa, mikä lisäisi byrokratiaa.. Uudet sote-linjaukset muuttivat kaiken. Pakon poistuminen on vähentänyt kuntaliitoshaluja seutukaupungin tapaisiinkin ratkaisuihin. Rissanen sanoo, että sote-uudistus on suurin syy aikalisään. . Ne olisivat olleet rakenteellisesti samantasoisia kuin nykyiset ympäristökunnat. Vain Tampere kannatti yhden kunnan mallia Varsinainen syy Saaren selvityksen tekemiseen oli, että Tampere ja sen ympäristökunnat halusivat toisenlaisista ratkaisua kuin kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) suunnittelemat kaupunkialueiden ja kuntien pakkoliitokset. Pirkanmaalla suunnitteluyhteistyössä mukana olleet kunnat olivat tammikuussa yksimielisiä siitä, että Saaren esityksen mukainen seutu- kaupunkiehdotus oli ainoa kuntaliitoksen toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Jos sote-laki toteutuu kaavaillussa puitteissa, seutukaupungin palveluita järjestettäisiin kolmessa tasossa. Mutta hallituksen sote-ratkaisu yllätti ja puhalsi pelin poikki. . LEHTIKUVA Uusi suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta ja pakkoliitoslain vesittyminen ovat muuttaneet yhteistyökuvion tilannetta. Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Päätöksissään kunnat ilmaisivat maanantaina ottavansa aikalisän asian käsittelyssä. On selvää, että tässä tilanteessa on arvioitava tilannetta uudelleen ja seutuselvityksen jatkotyötä on tarve siirtää tämän sote-ratkaisun takia
Valkoinen suklaa on työstäjälleen helpoin. Tasokorotuksesta huolimatta veromallilla saataisiin suurempi tuotto kuin nyt saatava 110 miljoonaa euroa. Kela on tutkinut erilaisia malleja lapsilisään liittyen, ja sen laskelmien mukaan tämä ei olisi hyvä ratkaisu, sillä monien laskutoimitusten jälkeen esimerkiksi perusturvalla oleva työtön saattaisikin saada jopa vähemmän lapsilisää kuin työssäkäyvä. Vasemmistoliiton mielestä olisikin oikeudenmukaisempaa tehdä lapsilisiin tasokorotus ja verottaa niitä progressiivisesti. Virheet näkyvät siinä herkimmin. Inflaatiokin on vaikuttanut lapsilisän reaaliarvoon, joten lapsilisän ostovoima on vaihdellut suuresti ilman näkyviä leikkauksia. Lapsilisän suuruus onkin kaksi vuosikymmentä laahannut muun hintatason jäljessä. Lämmön kanssa tarkkana Suklaamunan valmistajan aamu alkaa suklaamassan temperoinnilla eli oikeaan lämpötilaan kuumentamisella. Ulkomailta tuodut suklaamunat ovat pääosin maitosuklaata ja tehty kasvisrasvaan. Alaraja olisi tosin voinut olla vieläkin alhaisempi. On hyvä, että pääomatuloverotusta kiristetään, ympäristölle haitallisia tukia karsitaan ja veronkorotuksia kohdistetaan ympäristöveroihin. Pidän myös hyvänä päätöksenä siirtää toimeentulotuen perusosan maksatuksen kunnilta kelaan. Tällä työkokemuksella suklaamunan teko ei ole vaikeaa tai raskasta, Rakkolainen tuumaa. Tänä vuonna Rakkolainen on työparinsa kanssa valmistanut suklaamunia noin 80 kiloa. MARITA RAKKOLAINEN Aino-Kaisa Pekonen aino-kaisa.pekonen@eduskunta.? Hallitus sopeuttaa lasten kustannuksella KEHYSRIIHESSÄ TEHTIIN päätöksiä, jotka heikentävät pie- nituloisten ihmisten ostovoimaa ja tiukentavat työssäkäyvän lapsiperheen taloutta. Tämän pääsisäisen suosikkituote on aidossa munakennossa myytävät try?elimunat, jotka on suunnattu aikuisille. Marita Rakkolainen tekee tänä vuonna työparinsa kanssa 80 kiloa pääsiäismunia. LAPSILISÄN PROGRESSIIVINEN verotus olisi oikeudenmukainen ratkaisu. Vuosina 1994-2013 yhdestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo laski 21 prosenttia. Ruokakauppojen jälleenmyynnissä Kultasuklaan suklaamunat kilpailevat hyllytilasta. Valttina Rakkolaisen valmistamilla munilla on kotimaisuus, käsityö ja laatu. . Jäähdytys tapahtuu sekoittamalla massaan suklaanappeja. Lämmön laskettua se nostetaan työstölämpöön, 32?33 asteeseen. Kun suklaa on juoksevaa, se on valmista valettavaksi. On vaativaa löytää suklaalle oikea lämpötila. Vastikään lapsilisän indeksi päätettiin jäädyttää. Tämä työvaihe kestää suklaalaadusta riippuen puolesta tunnista tuntiin. . Näitä ovat indeksien osittainen jäädyttäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus, 50 euron omavastuuosuus lääkkeisiin, asuntolainan korkovähennyksen tiukennus tiukennetaan, työmatkavähennysoikeuden kavennus, kiinteistö- ja energiaveroja nosto, ja pisteenä iin päälle lapsilisien leikkaus. Lapsilisää leikattiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, eikä sitä olen sen jälkeen korotettu takaisin tasolle, jossa se ennen leikkausta oli. Tämä lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta ja vähentää ihmisten juoksuttamista luukulta toiselle. UP/Tiina Tenkanen Kirjoittaja on Vasemmiston varapuheenjohtaja. Suklaata suklaan sisällä Rakkolainen valaa juoksevaa suklaata perinteisiin, puolikkaisiin pääsisäismunamuotteihin. Pääsisäismunat asiakkaan toiveiden mukaan Kolum Kolumni JANNE RUOTSALAINEN » Käsityönä tehdyt munat kilpailevat laadulla. valaa kahdenkymmenenkahden vuoden kokemuksella suklaamunia pääsiäiseksi. Iittalassa sijaitsevan Kultasuklaaherkkutehtaan pääsiäissesonki alkaa maaliskuun alussa, jolloin suklaamuniin tarkoitetut suklaamassaerät saapuvat Belgiasta. Suklaamunia valmistetaan kahden hengen voimin. . Esimerkiksi maidoton suklaamuna syntyy tummasta suklaasta. . Merkittävä osa suklaamunista menee tilaustyönä yrityksille, Manninen kertoo. Tällöin yritys itse voi toimittaa tehtaalle suklaamunan sisään sijoitettavat yllätykset. talouden sopeuttamisen keinoksi. Muotit on hankittu aikoinaan Sveitsistä. Verotus leikkaisi eniten suurituloisilta, tuloerot kaventuisivat eikä köyhyys lisääntyisi. Osinkoveroa ja solidaarisuusveroa kiristämällä, yhteisöveron nostolla, omaisuusveron palauttamisella sekä harmaan talouden torjuntaa tehostamalla olisi voitu lisätä tuloja siten, ettei perusturvan indeksikorotuksista ja lapsilisistä olisi tarvinnut leikata - eikä kaikkia näitä keinoja olisi edes tarvinnut valita. Meidän tuotteidemme kaakaoprosentti on suurempi ja rasvana käytetään kaakaovoita, markkinointipäällikkö Maa- » Pienituloisten lapsilisä olisi noussut, eikä laskenut. 7. Pelkästään yhteisöveron korottaminen kahdella prosenttiyksiköllä olisi tuonut 400 miljoonaa. Pidän hyvänä, että solidaarisuusveron alarajaa lasketaan 90 000 euroon ja sen määräaikaa jatkettiin vuoteen 2018 asti. Sisään mahtuu vaikka puolen litran pullo. Munanpuolikkaiden reunat kuumennetaan, jolloin ne sulavat. Teemme tilauksesta myös superjättimunia, jotka ovat noin 35 senttiä korkeita. Puolikkaat painetaan yhteen eli liimataan kokonaiseksi munaksi. Tässä vaiheessa munan sisälle voi lisätä haluamansa tuotteen. . Tällä mallilla pienituloisten lapsilisä olisi noussut, eikä laskenut. VASEMMISTOLIITOLLA OLI kehysriihessä vaihtoehtoja rit Manninen selventää. Pienen tehtaan on mahdollista ottaa huomioon asiakkaiden toiveet erikoisruokavalioista. Liian kuumaa massaa ei voi työstää, sillä se muuttuu harmaaksi, Rakkolainen neuvoo. Tumma suklaa on Rakkolaisen mukaan erityisen tarkka lämpötilasta. Yön säilytyksen jälkeen massa jäähdytetään 29?30 asteeseen. Pienet munat valetaan kahdesti, isot kolmesti, jonka jälkeen ne punnitaan. . Meillä ei munien sisään laiteta krääsää, vaan sisällä on suklaayllätys. Kotimaisuus, käsityö ja laatu Kultasuklaan pääsiäiseksi valmis- Suklaamunan puolikkaat liimataan yhteen reunojen kuumentamisen jälkeen. tamat suklaamunat eivät kilpaile ulkomailta tulevan massatuotannon kanssa
14.3.2014 Helsingissä /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À Mikä elo onnellinen Keinuvassa kehtolinnass?! Siellä kiikkuu oravainen Armaan kuusen äitinrinnass?: Metsolan kantele soi! (Aleksis Kivi) <UM| 6LURODQ 6llWL| Lauri ja Sakke Ulla Katja, Ilmari ja Onerva Sede perheineen Marjatta perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. RQOLQHDUSD QHW (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) DUSDMDLVHW QHWLVVl 2 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 8 3 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. Timo-Juha SEUTU » www.kansanuutiset.fi #FTGUUKV Rakkaamme Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.?. krs 00500 Helsinki p. >> Järjestöhakemisto QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP s. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 7.3.1949 Helsingissä k. 050 571 7330 www.sdpl.? Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman 045 315 8258 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen 045 652 9646 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.? Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä Puheenjohtaja Katriina Ojala 040 777 0999 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen 0400 901 715 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Joni Kalliomaki 050 557 8942 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Sade Kondelin 050 560 8711 varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6
???????? Pasilan kirjaston auditoriossa keskiviikkona 23.4 klo 18?20 Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! Kellosilta 9, Itä-Pasila Eduskuntaryhmän pj. EU:n talous- ja kauppapolitiikka Kansanedustaja EU:n työllisyyspolitiikka ja ay-oikeudet y ??????????????? y ?????????????????????? y ?????????? y ????????????????. ???????. ????????????????????? , >^/E'/E W Z, K/< h^< ^<h^ /???????????. ???? Kansanedustaja KU:N ARKISTO Sosiaalinen Eurooppa Järj. ??. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . ?. &??????? KdD. ?. ?????. ??. ?. Millaisen EU:n ja Euroopan me haluamme? Tule kuulemaan ja tenttaamaan Vasemmistoliiton edustajia >çÊã?ãã?ò?. ?. ,?Ä»®½Ï»Ê«ã?®Ýã? ???????. ?????. ??????????????????? AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . . ??????. ?. . ?????????????? y ?????. p. D ????. 09 7596 240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi 9. ??????????????. Pasilan-Vallilan Vasemmisto Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. p. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi :???
Hän puolestaan hankki aineistoa puna-armeijassa taistelleiden suomalaisten urotöistä suuressa isänmaallisessa sodassa. Kunnostautuneista hän mainitsi muun muassa everstiluutnantti Valt- » Motiivina oli lähinnä Stalinin mielistely. 10 Toisenlaisia kuin tataarit Asia ratkaistiin keskuskomitean sihteeristön kokouksessa 30. Erään puolta vaihtaneen tietojen avulla suomalaiset tuhosivat koko partisaanien esikunnan. Jukka Parkkari ALL OVER PRESS INDIKAATTORIUSKON TAUSTALLA lienee arkikokemus. Propagandajuliste ajalta 1917?18.. Tämä on osa talouteen keskittyvien ja sosiaalisiin kysymyksiin keskittyvien instituutioiden välistä työnjakoa. Uusliberaali talouspolitiikka saa operoida rauhassa, kun pehmeä kuori pitää yllä puhetta hyvinvoinnista, tasa-arvosta ja ympäristökysymyksistä. Suurin osa YK-järjestöistä kuulostaa ulostuloissaan puunhalaajilta . Ehdotuksen muodollisena tekijänä oli puna-armeijan Karjalan rintaman johto. Lukuisat ihmiset yrittävät ymmärtää, miksi ongelmat vain lisääntyvät, vaikka kaikki tuntuvat kannattavan tasa-arvoa ja ilmastonsuojelua. PEHMEISIIN INDIKAATTOREIHIN ei tulisikaan tyytyä. Aika oli ehdotukselle otollinen, sillä samaan aikaan Neuvostoliitossa lakkautettiin monien muiden niin sanottujen vähemmistökansojen valtiolliset laitokset ja ihmiset siirrettiin pakolla kauaksi kotiseudultaan. Ensimmäiset hajatiedot suomalaisten karkotushankkeesta saatiin jo perestroikan aikana 1980-luvulla, mutta nyt suunnitelmasta ja sen kohtalosta on tarjolla yksityiskohtaista tietoa Sergei Veriginin tutkimuksessa Pettureita vai sodan uhreja (Minerva 2014). Yliopistot ovat tästä hyvä esimerkki. Mutta kun siirrymme politiikan tasolle, realistinen valta-analyysi on välttämättömyys. Kenraali keräsi salaisen poliisin avulla pitkiä listoja vihollisen kätyreiksi ryhtyneistä. Häntä vastustamaan ryhtyi Gennadi Kuprijanov, joka oli Karjalaissuomalaisen neuvostotasavallan ykkösmies ja myöskin rintaman sotaneuvoston jäsen. Kansallisvaltioiden päätöksenteossa kestävästä kehityksestä saa puhua loputtomiin, kunhan ei häiritse valtiovarainministeriön työtä. Tuloksena on poliittista voimattomuutta. Nyt julkaistussa tutkimuksessaan hän on hyödyntänyt venäläisistä arkistoista vasta vapautunutta materiaalia sekä myös suomalaista tutkimuskirjallisuutta, joskin hieman suppeasti. Kätyreitä vai sankareita? Suomensukuisten kansojen karkotuksen varsinainen puuhamies oli kenraaliluutnantti Terenti Styrov, joka oli Karjalan rintaman sotaneuvoston jäsen. koska politiikan suuntaa viime kädessä ohjaava talouspoliittinen valta on Maailmanpankilla. Indikaattorien valinnalla kun on aitoa ohjaavaa merkitystä organisaatioissa, joiden piirissä monet meistä viettävät puolet valveillaoloajastaan arkipäivinä. Tietenkään se ei muuta vahingollista talouspolitiikkaansa. Tämä johtuu tarinasta, jota olemme ryhtyneet kertomaan itsellemme. ydintehtäviin. Kuprijanovin keräämä argumentaatio voitti ja Stalin totesi, että karjalaisten käyttäytymistä ei voi rinnastaa Krimin tataarien käyttäytymiseen. Tutkimuksessaan Verigin asettuu Kuprijanovin linjoille ja tekee johtopäätöksen: ?Kaiken kaikkiaan kollaboratismi, vihollisen kanssa harjoitettu yhteistyö Karjalassa ja Suomessa toisen maailmansodan aikana oli vähäistä.? Neuvostoliiton kansalaisista siihen kuitenkin ryhtyivät ihmiset, joiden perheet olivat kokeneet kovia Stalinin suurissa puhdistuksissa. Tutkimus osoittaa, että suomalaisten hyväksi ryhtyivät työskentelemään myös useat Neuvostoliiton turvallisuuspalvelujen työntekijät. Samalla olisi lakkautettu koko maamme itärajan takana ollut Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta. Ehdotusta perusteltiin suomalaisugrilaiseen väestöön kuuluvien Neuvostoliiton kansalaisten yhteistyöllä suomalaisten miehittäjien kanssa sodan aikana. Sen sijaan sosiaalisen hyvinvoinnin seuraamiseen lanseerataan uusia indikaattoreita. Indikaattoreiden luominen on klassinen temppu, kun vallanpitäjän tarvitsee osoittaa tekevänsä jotain, ilman todellista aikomusta tehdä mitään. Yhä uudenlaisten hyvinvointilukujen tuotanto kuuluu ?pehmeän politiikan. Silti poliitikkojen ehdoton enemmistö pitää BKT:n kasvua tärkeänä tavoitteena. elokuuta 1944. Euroopan keskuspankin tehtävä on jarruttaa kasvua heti, kun hintavakaus on uhattuna. Tämä tavoite ei vaan sanele keskeisten talousinstituutioiden toimintaa, koska vaikutusvaltaisimmilla ryhmillä on eri prioriteetit. Suomen että Neuvostoliiton miehittämillä alueilla toisen maailmansodan aikana. Historiatieteen dosentti Verigin toimii Petroskoin yliopiston historian laitoksen dekaanina sekä Pohjois-Euroopan historian ja kulttuurin tutkimusja koulutuskeskuksen johtajana. Veriginin mukaan hänen motiivinaan oli lähinnä Stalinin mielistely. ?Vaihtoehtoisessa. Tarina kuuluu: saat sitä, mitä mittaat. Jostain oudosta syystä kansalaisliikkeissä (joihin samaistun lähes kaikessa) ajatellaan kuitenkin yleensä toisin. Mitä komissio siis tekee. Kolumni Esitys Stalinille 1944: Suomalaiset Siperiaan Neuvosto-Karjalasta » Karjalaiset välttyivät Teppo Eskelinen teppo.eskelinen@vasemmistofoorumi.? Krimin tataarien kohtalolta. jatkosodan lopulla Josif Stalin sai harkittavakseen esityksen Neuvosto-Karjalassa asuvien suomalaisten karkottamisesta Siperiaan. Tarinan tueksi ei ole näyttöä, mutta sitä toistetaan silti. Olen esimerkiksi kuullut satoja kertoja väitteen, että ympäristö- ja hyvinvointiongelmien takana on bruttokansantuotteen asema indikaattorina. Kauas itään lähteviin vankijuniin olisi lastattu ainakin myös karjalaiset ja vepsäläiset. Valta ei ole toistaiseksi siirtynyt kansainvälisiltä sijoittajilta Tilastokeskukseen, eikä siksi politiikan vaatimuslistaa kannata kohdistaa tilastotieteilijöille. Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja. teri Vallin, eversti Tuure Lehenin ja kapteeni Kukkosen sekä useita karjalaisia ja vepsäläisiä, joiden joukossa oli monia Neuvostoliiton sankareita. Verigin mainitsee, että Kuprijanovilla oli oma lehmäkin ojassa, sillä Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan lopettaminen olisi saattanut olla kohtalokasta sen johtajallekin. Mitä kaikkea Siperia voikaan tarjota Neuvostoliitolle. puheessa tuskin mikään on yleisempää kuin väite, jonka mukaan BKT-mittarin tuijottaminen luo talouteen vahingollisen kasvupakon ja ongelmat ratkeaisivat siirtymällä ?todellisen hyvinvoinnin mittariin?. Mitään kasvupakkoa ei kuitenkaan ole. Organisaatio todella voi unohtaa perustehtävänsä ja ryhtyä muovaamaan toimintojaan ainoastaan ulkoisten kriteerien nojalla mielekkäiksi. Teoksessa tarkastellaan yhteistyötä vihollisen kanssa sekä ELOKUUSSA 1944 Indikaattori, rakastettumme EU-KOMISSIO ON vihdoin myöntänyt, että Eurooppaa tuhoavaan sosiaaliseen kriisiin on reagoitava. Myös neuvostopartisaanien riveistä loikattiin
kerran. Juhlan avaa ja juontaa näyttelijä Anna-Maija Tuokko. Varsinaisen juhlan jälkeen kello 13.15 torilla esiintyy Heikki Salo Tulipalo. Reino Bäckströmin ja Sauli Malisen vetämä työväenlaulutilaisuus on perinteiseen tapaan kello 14 Paasitornin juhlasalissa. Työväen yhteistä vappujuhlaa vietetään nyt jo 21. Se kehitti työvoimapalveluja ja auttoi etenkin nuoria, joiden työllistymisedellytykset olivat hyvät. Nuorisotakuu on Winqvistin mukaan tuonut laajan valikoiman uusia toimenpiteitä nuorten auttamiseksi. Tähän asti saadut kokemukset antavat Winqvistin mukaan aihetta olettaa tulosten paranevan, kun talous kääntyy kasvuun ja nuorisotakuu kunnolla käytäntöön. Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön yksikön johtaja Georg Henrik Wrede arvioi, ettei yksi hallituskausi riitä nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamiseksi. Kolmas sektori voisi tehdä asiassa paljon enemmän ja kysymys on resursseista. KU Jyrki Perttu työskentelee nuorisotakuulla Oulun nuorten pajakeskuksessa. KU:N ARKISTO Hyvä hanke mutta vielä kesken » Tutkijat arvostelevat nuorisotakuun ahdasta näkökulmaa. kärkihankkeisiin kuuluva nuorisotakuu on lisännyt poliitikkojen ja tutkijoiden kiinnostusta nuoriin. tai ?tulevaisuustuki. Järjestelyissä ovat mukana myös Helsingin Demarinuoret ja Etelä-Suomen Vasemmistonuoret. Nuorisotakuuta Laasanen HALLITUKSEN pitää hyvänä askeleena, mutta jatkossa hän toivoon näkökulman laajentamista. Nuorisotakuun katveeseen jää Laasasen mielestä ryhmiä, joita nuorisotakuun toimenpidevalikoima ei tunnista. nuorille, jotka ratkovat tulevaisuuteen liittyviä ongelmia. Opintotuki ja muut tarjolla olevat tukimuodot eivät välttämättä heitä koske ja niiden jälkeen tarjolle jää ainoastaan toimeentulotuki. NUORISOTAKUUTYÖRYHMÄN sihteeri ja TEM:n neuvotteleva virkamies Liisa Winqvist näkee nuorisotakuun jatkoksi vuonna 2005 käynnistyneelle nuorten yhteiskuntatakuulle. Mukana on tutkijoita, opettajia, kansalaistoimijoita, poliittisia vaikuttajia, virkamiehiä ja nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia. Pam?etin toimituskunnan muodostivat Anu Gretchel, Kari Paakkunainen, Anne-Mari Souto ja Leena Suurpää. Vuoden 2013 alusta voimaan astuneen nuorisotakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. UP/Kari Leppänen Perinteinen vappukulkue lähtee liikkeelle klo 11 Rautatientorilta. Oikaisu SAK:N KANSAINVÄLISTEN asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto täsmentää Kansan Uutisten Viikkolehdessä 11.4. Juhlapuhujina tänä vuonna ovat professori Heikki Patomäki (vas.) ja viestintäsihteeri Nasima Razmyar (sd). Juhlaa edeltävä vappukulkue lähtee liikkeelle kello 11 Rautatientorilta kaupungin halki Hakaniemen torille. Kuusiston on siteerattu sanoneen, että SAK:n kauppasopimusta koskevassa muistiossa on hyvin kunnianhimoinen työelämää koskeva luku, vaikka hän on sanonut, että muistiossa vaaditaan sopimukseen kunnianhimoista työelämän lukua. Hänen mielestään pitäisi kehittää ?kehitystakuu. Kiinnostus on kasvattanut määrärahoja ja lisännyt toimenpiteiden kirjoa nuorten työllistämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi. Näitä hyviä puolia nähdään Nuorisotutkimusverkoston tiistaina julkistamassa pam?etissa Nuorisotakuun arki ja politiikka. Nuorisotakuu astui voimaan 2013 alussa. Huolimatta varsin lyhyestä ajasta monella pam?etin 55 kirjoittajasta on jo varsin valmiit mielipiteet hankkeen onnistumisista ja virheistä. Pam?etin toimituskuntaan kuuluva tutkijatohtori Anne-Mari Souto näkee nuorisotakuun rajautuvan ahtaasti koulutus- ja työpaikan haun ohjelmaksi. Nuorten syrjäytymisen ongelmat ovat hänen mukaansa paljon laajempia pitäen sisällään muun muassa ilman peruskoulun päättötodistusta olevien ja asunnottomien nuorten kysymykset. Samoilla kriittisillä linjoilla on myös kasvatustieteen maisteri Yrjö Laasanen. Järjestäjinä ovat SAK:n Pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö, TUL:n Suur-Helsingin piiri, Helsingin Sosialidemokraatit ja Helsingin Vasemmistoliitto. LEHTIKUVA/ MARJO SORMUNEN Lyhyesti Patomäki puhujana Helsingin vappujuhlassa HELSINGIN TYÖVÄEN ja vasemmiston vappujuhla pidetään perinteiseen tapaan Hakaniementorilla kello 12 alkaen. Hän uskoo hankkeen jatkuvan, oli hallitus mikä » Yksi hallituskausi ei riitä nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamiseksi. hyvänsä, vaikka painotukset saattava muuttua. ALLIANSSIN pääsihteeri Olli Joensuu muistutti pamf letin julkistustilaisuudessa nuorisotakuun olleen toiminnassa vasta puolitoista vuotta ja monien toimien olevan vielä kesken. Kansalaisjärjestöjä on Joensuun mukaan kuultu hankkeessa, mutta niiden rooli toteuttamisessa on jäänyt hänen mukaansa liian ohueksi. . Lisäksi Kuusisto korostaa, että SAK:n kanta investointisuojaan on negatiivinen ja järjestö suhtautuu esitykseen kansainvälisestä välimiesmenettelystä skeptisesti. 11. Kolmas sektori on kustannustehokas, mutta ei ilmainen, Joensuu huomautti. Pamf letin kirjoittajat koottiin avoimella kutsulla 2013 keväällä. julkaistua työntekijäjärjestöjen TTIP-kantaa koskevaa juttua
Olisi pitänyt luopua selkeästä leikkauspolitiikasta, kun se kohdistui varsinkin etelässä aika kovasti näihin vähäosaisimpiin. Nieminen huomauttaa, että myös Suomesta katoaa valtion kassan ohi niin sanottuihin veroparatiiseihin jopa vanhusten palveluasumisesta. Samat työehdot kaikille Nieminen ei pidä euroopanlaajuista minimipalkkaa huonona ajatuksena, mutta varmempana väylänä parantaa työntekijän asemaa hän pitää kuitenkin yleissitovia työehtosopimuksia. . Hän huomauttaa, että Schengen-sopimus takaa vapaan liikkuvuuden unionin sisällä. . Mehän ollaan oltu liian sinisilmäisiä, heti toteuttamassa kaikkia pilkulleen. Myöskään ulko- tai turvallisuuspolitiikkaa hän ei lähtisi tiivistämään. . Työsuojelupuoli on ihan lastenkengissä esimerkiksi monissa Eteläja Itä-Euroopan maissa. Tarveharkintaa ei saa poistaa Maahan- ja maastamuutosta Nieminen ei halua puhua minään mo- 12 Ei Natolle ja liittovaltiolle Työntekijöiden oikeuksien ajaminen on Janne Niemisen tärkein tavoite. noliittina. Tällä hetkellä valta on ministerineuvostolla eli EU- » Rahan ehdolla toimivasta unionista on tehtävä hyvinvointiunioni. Liittovaltiokehitykseen Nieminen suhtautuu erittäin kriittisesti. . Missä EU, siellä teurastajalle töitä. Emilia Kukkala emiliakukkala@kansanuutiset.?. Eurokriisiä hoidettiin pankkien ehdoilla. Nyt on erotettava kaksi asiaa, mitkä monet sekoittavat. Ainakaan minkään Naton tai palkka-armeijan suuntaan. EU-ehdokas ?Missä EU, siellä teurastajalle töitä? JUSSI JOENTAUSTA » Janne Nieminen Janne Nieminen asettui ehdolle, koska haluaa parantaa eurooppalaista työelämää. » 46-vuotias, Forssa » Ammatillista koulutusta ravintolaalalta, työelämässä pätevöitynyt elintarvikealalle. » Harrastaa moottoripyöräilyä, koirien kanssa lenkkeilyä ja kuntosalia. vaikuttaa siihen, että saadaan tasattua työehtoja Euroopan alueella. Elinkeinoelämä ja oikeistoliberaalit huutavat Saksan mallin perään, mutta siinä tarjotaan usein vain muutamaa tuntia, kun käytäntö pitäisi olla kahdeksan. Toinen tärkeä tapa parantaa työelämää olisi ammattiliittojen kanneoikeus. . Tällä hetkellä en näe muuta vaihtoehtoa eurolle, mutta liittovaltiota en kannata missään nimessä. Parlamentin jäsenille pitäisi saada lakialoiteoikeus. Olen töissä huomannut, että meiltä alkaa kadota suomalainen ruoka ja suomalainen työ. Työstä lähtee kaikki hyvinvointi, Suomessa ja muuallakin. Nieminen pitää tärkeänä, että Suomessa tuotetaan tulevaisuudessakin ruokaa. Rahan ehdolla toimivasta unionista on tehtävä hyvinvointiunioni, läpinäkyvämpi ja demokraattisempi. Monikaan tavallisista äänestäjistä ei varmaankaan ymmärrä, kuinka suljettu se päätöksentekokoneisto on. Nieminen katsoo, etteivät EU-parlamentin nykyinen asema ja vaikutusvalta ole riittäviä. . Aloiteoikeus on siinä tärkein. Nieminen näkee aloiteoikeuden väylänä myös harmaan talouden torjumiseen. Toinen juttu on työvoiman tarveharkinnan poistaminen, mitä Suomessakin on väläytelty EK:n ja oikeistopuolen taholta. Hän huomauttaa, että on ristiriitaista ajaa kovaa leikkauspolitiikkaa samaan aikaan, kun veroeurot vuotavat veroparatiiseihin. . Koko EU:n alueella pitäisi olla kattavat työehdot, että palkalla olisi mahdollista tulla toimeen. Siinä sidotaan päätöksenteko yhä tiukemmin sinne, pois kansalliselta tasolta. Niemisen mukaan kansallinen valta on kytköksissä myös siihen, kuinka orjallisesti direktiivejä halutaan noudattaa. . HALUSIN » ?Missä EU, siellä teurastajalle töitä.? komissiolla. Meillä on toimiva turvapolitiikka ja toimiva asevelvollisuusarmeija, joka on myös maamme etu sikäli, että se kasvattaa nuoria ihmisiä isänmaallisuuteen. Ja samat työehdot esimerkiksi lähetetyille työntekijöille. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Saksassa minimipalkkaa ei ole mitenkään valvottu eikä sanktioitu. . Nimenomaan niin päin, että viedään pohjoismaista työelämän osaamista ja politiikkaa sinne, perustelee Nieminen ehdolle lähtemistään. Toinen Niemiselle tärkeä asia on, alan ammattilaisena, elintarviketuotanto. . Tämä demokratiavaje pitäisi paikata. Työvoiman tuottaminen Euroopan ulkopuolelta ihan vaan sen takia, että saadaan laskettua palkkoja ja luotua epäterveet työmarkkinat, ei ole kenenkään etu. Niemisen mukaan sillä pyritään vain työelämän pätkittämiseen ja työehtojen polkemiseen. . Turvapaikanhakijat ovat aivan eri asia. Kohti hyvinvointiunionia Paitsi työläiselle parempaa, millaista Eurooppaa Nieminen muuten haluaisi edistää? . Maakohtasesti voitaisiin tietysti sopia parempiakin. Kilpailulainsäädäntöä hän kehittäisi elintarvikkeiden osalta niin, että se edistäisi kotimaisen lähiruuan käyttöä. . Pääluottamusmiehenä tiedän, että työntekijät monesti pyörtävät päätöksensä lähteä ajamaan asioitaan oikeudessa. Myös työsuojeluasiat ovat Niemiselle tärkeitä. . Itse olen ollut Etelä-Libanonissa 80-luvun puolessa välissä ja näen parhaana toimia YK:n johtamassa operaatiossa. Kun haastattelun lopuksi kysyn vaalimottoa, saa se Niemisen hymähtämään.
Yhteisellä talousalueella ei ole valoisaa tulevaisuutta, ellei ihmisille ole taattu riittäviä ihmisoikeuksia, kunnon toimeentuloa ja palveluita. EU:ssa on se ongelma, että on liian vähän laillisia reittejä muuttaa maahan. Koko EU:n taistelujoukot voisi lopettaa. EUROOPAN Ei liikaa valtaa EU-parlamentille Lapintie on nykyisen eduskunnan suuressa valiokunnassa, johon EUasiat on keskitetty. 11.4. Päätettäessä tärkeistä yhteisistä asioista, kuten pankkien sääntelystä tai veroparatiisien torjumisesta, voi parlamentin valtaa myös lisätä nykyisestä. Itse hän kävisi EU:ssa rehottavan harmaan talouden kimppuun. Kyllähän EU on nyt Ukrainan osalta reagoinut yhtenäisenä ja Suomi on ollut siinä osana. Merja Kyllönen, Faruk Abu Taher. 13. Erno Välimäki, Toivo Haimi, 21.3. Päätösvallan EU:ssa on kuuluttava kansalaisille, ei pankeille ja talouseliiteille. Suomen ei pidä liittyä Natoon eikä siihen pidä käyttää EU:ta takaporttina, koska EU-alueen vahvuus pitää olla, että se keskittyy nimenomaan siviilikriisinhallintaan, kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun. Lapintien mielestä yhteistä ulkopolitiikkaan ei tarvitse olla sen enemmän kuin mitä nyt on. . Suomen kuitenkin olisi vain pitänyt vahvemmin sanoa, että talouspakotteet eivät nyt kyllä auta yhtään mitään. Lapintie on tiukkana, ettei EU:n pidä lähteä kehittämään ja varustamaan mitään sotajoukkoja. . Niitä pitäisi lisätä. . Ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeus auttaisi erityisesti ulkomaisen työvoiman asemaa, koska monet, jotka tulee uutena maahan, eivät tunne systeemejä. Paneudun huolellisesti kaikkiin asioihin. . Suuresta valiokunnasta hän sanoo, että siitä pitäisi tehdä suomalainen vientituote EU:ssa. . Petri Pekkola, 14.3. Ei missään nimessä tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä. Li Anders- son, Pia Lohikoski, 7.3. Tavallisten ihmisten vaikutusvaltaa omaan elämäänsä on lisättävä työpaikoilla, kodeissa ja koko yhteiskunnassa. Jos ay-liikkeellä olisi kanneoikeus, niin se voisi toimia tällaisten työntekijöiden puolesta. Paperittomina EU:hun tulevien maahanmuuttajien asemaa Lapintie pitää huolestuttavana. EU-ehdokas ?Päätösvallan EU:ssa kuuluttava kansalaisille? JARMO LINTUNEN » Annika Lapintie aikoo keskittyä EU-parlamentissa asioihin, joilla kyetään lisäämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta Euroopassa. unionissa on huolehdittava ihmisten ja ympäristön eduista. Euroopan parlamenttiin tarvitaan pätevää juridista asiantuntemusta työelämän kysymyksissä sekä hyvinvointi-, demokratia-, koulutus- ja ympäristöasioissa, vastaa Annika Lapintie kysyttäessä, miksi hän on asettunut ehdokkaaksi Euroopan parlamenttiin. Hän lisää hymynkare suupielessään, että häntä voi luottavaisin mielin äänestää, koska hän on työteliäs ja ahkera ihminen. . Toimeentulon, työehtojen ja verotuksen eurooppalaiset minimit antaisivat lisää turvaa. En näe mitään motiivia, miksi niitä ylläpidetään. EU:n yhteisestä talouspolitiikasta Lapintie sanoo, että pankkikriisiä on hoidettu kansalaisten näkökulmasta huonosti. . Ei, EU:n ei pidä edelleen kehittää tätä yhteistä ulko ja turvallisuuspolitiikkaa. » EU:n taistelujoukot voisi lopettaa. . On pidettävä kiinni tärkeästä periaatteesta, että EU:n tasolla ei pää- Annika Lapintie » 59-vuotias turkulainen kansanedustaja. » Varatuomari. » Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2006?. » Syntyisin kaksikielisestä (suomi, ruotsi) perheestä, » Puhuu lisäksi englantia, saksaa, venäjää ja ranskaa. » Vapaa-ajalla nauttii saaristoluonnon kauneudesta. » Vaalimotto: ?Minulle ihmisoikeudet tarkoittavat tasa-arvoa, työtä kaikille, sujuvaa arkea, turvallista elinympäristöä ja ihmisistä välittämistä?. Köyhyys on lisääntynyt ja nuorisotyöttömyys on kasvanut EU:ssa pankkikriisin huonon hoidon seurauksena, Annika Lapintie arvioi. tetä asioista, jotka voidaan päättää jäsenmaissa. Eila Tiainen, Erkki Virtanen. Onhan se äärimmäisen tuomittavaa, että ihmiset joutuvat hädässä tulemaan Välimeren yli ja hukkuvat sinne, koska ei ole laillisia reittejä. Miljoonien jo EU-maissa olevien paperittomien asemaa Lapintie pitää tosi pulmallisena: . En oikein tykkää siitä, että ruvetaan ihmisiä luokittelemaan moneen erilaiseen rekisteriin. Normaalien henkilöllisyyspapereiden ja kansalaisoikeuksien myöntäminen säädetyssä järjestyksessä on Lapintien neuvo saattaa paperittomien asiat tolalleen. Ei yhteistä ulkoja turvallisuuspolitiikkaa Vaikka EU:ta moititaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puutteesta, Lapintie kieltää sen tarpeellisuuden. . Näitä asioita vahvistettaisiin merkittävästi tekemällä EU:n sosiaalisesta peruskirjasta jäsenmaita sitova. Lakimiehenä Lapintie nostaa mer- kittävään asemaan ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeuden saamista EU-lainsäädäntöön. . Ay-liikkeen kanneoikeus auttaisi myös heitä saamaan inhimilliset työolosuhteet. . Suljetaan veroparatiisit, vähennetään asemenoja ja elvytetään Eurooppa ihmisten, työelämän, ympäristön ja ilmaston ehdoilla. ?EU:n sosiaalisesta peruskirjasta sitova? EU-parlamentissa Lapintie aikoo keskittyä asioihin, joilla kyetään lisäämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta Euroopassa. . Sitä kitkemällä saataisiin miljardeja kansalaisten käyttöön. . Köyhyys on lisääntynyt ja nuorisotyöttömyys on kasvanut sen huonon hoidon seurauksena. Jouko Huru jouko.huru@kansanuutiset.? SARJASSA AIEMMIN: 28.2. Sillä lisättäisiin kansallisten eduskuntalaitosten vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksentekoon. Lapintie sanoo, ettei EU-parlamenttiin pidä keskittää liiaksi valtaa jäsenmaiden asioista: . Niistä ei ole mihinkään. Suomalaisten ja vasemmistolaisten eri toten pitää pitää erillään Nato ja EU. Euroopan parlamentilla on kuitenkin oltava riittävästi valtaa, jotta se ei jää keskustelukerhoksi tai komission ja jäsenmaiden hallitusten päätösten kumileimasimeksi. Eila Aarnos, Hanna Sarkkinen, 4.4. Heikki Patomäki, 28.3. Minulla on pitkä kokemus kansanedustajana ja juristin koulutuksesta on paljon hyötyä lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa yleensäkin. Suomalaisten eläkkeistä on pidettävä huolta
Ainakaan muutosta ei tapahdu ilman laajaa sosiaalista mobilisaatiota. 14. Asbjörn Wahl ei näe hirveästi valoa tunnelin päässä
Oli erityiset historialliset suhteet, voimatasapaino, jossa ay-liikkeellä oli vaikutusvaltaa. . Pahin tilanne on tietysti Kreikassa, mutta valtavia leikkauksia on tehty myös Irlannissa, Portugalissa ja Italiassa, ja vyönkiristyspolitiikkaa harjoitetaan kaikkialla. Wahl sanoo, että hyvinvointivaltiota revitään vähitellen kappaleiksi. Yhdysvallat on nyt neuvottelemassa laajaa sopimusta Euroopan lisäksi myös Tyynenmeren alueelle. . Varakkaat voivat käyttää parempia palveluja, ja muiden on käytettävä heikkolaatuisempia julkisia palveluja. Miten tässä näin kävi? Milloin tapahtui muutos, jolloin hyvinvointivaltion nousu alkoi taittua sen tuhoksi? Wahl sanoo, että muutoksen siemenet kylvettiin jo 1970-luvulla. . Niin pian kuin sopimus on hyväksytty EU:ssa ja Yhdysvalloissa, sitä ei enää voi muuttaa ilman toisen osapuolen suostumusta. Wahl uskoo, että sopimusta ei synny ilman kaupan esteiden vähentämistä, mutta investointisuojan hylkääminen saattaa olla mahdollista. . Kauppasopimuksia on 70-luvulta lähtien käytetty aktiivisesti heikentämään hyvinvointivaltiota. Wahlin mukaan tähän on pyritty käyttämään myös Maailman kauppajärjestöä (WTO), mutta tämä tie on nyt aika lailla tukossa, koska kehittyvät maat ovat vahvistuneet ja ne pystyvät sanomaan Yhdysvalloille ja EU:lle ei. Niinpä länsimaat etsivät Wahlin mukaan muita reittejä, kahdenvälisiä ja alueellisia kauppasopimuksia. Kun valtiot suojaavat perustuslakejaan määräenemmistöillä, EU:ssa tarvitaan sata prosenttia, kaikki 28 jäsenvaltiota perussopimusten muuttamiseen. . Euroopassa on meneillään sota työläisiä vastaan, sanoo Wahl, joka toimii Norjan kunta-alan työntekijöiden liiton neuvonantajana, Kansainvälisen kuljetusalan työntekijöiden liiton (RTW) yhden jaoston varapuheenjohtajana sekä ay-väen epävirallisen Forum Social Europen koordinaatioryhmässä. Sodalla Wahl tarkoittaa säästöpolitiikkaa, työmarkkinoiden sääntelyn purkamista sekä työehtoihin, sosiaalisiin oikeuksiin, palkkoihin ja eläkkeisiin kohdistuvia hyökkäyksiä. EU:ssa viime vuosina tehtyjen institutionaalisten muutosten tuloksena on yhä autoritaarisempi unioni. On meneillään hyvinvointivaltion joukkomurha. On käynnissä shokkihoito, joka on saavuttamassa tavoitteensa. Uusliberalismin sementointi EU:ssa on hyvin vaikea muuttaa instituutioita, huomauttaa Wahl. Vyönkiristyspolitiikka on tehokasta varallisuuden uudelleen jakamista. . Sopimuksilla pyritään lukitsemaan sääntelyn purkaminen, niin että siitä tulee peruuttamatonta. Samoihin aikoihin uusliberalistit kehittivät ideologian, jota tarvittiin hyökkäyksen jatkamiseen. Margaret Thatcher, Ronald Reagan ja muut alkoivat purkaa talouden sääntelyä ja päästä eroon pääomien kontrolloimisesta. Wahl toteaa, että koko maailmassa nähtiin valtava varallisuuden uusjako työltä pääomalle vuosien 1975 ja 2006 välillä, ja tämä jatkuu edelleen. EU on enemmän tai vähemmän rakennettu uusliberalismin aikakaudella ja se heijastaa tätä kehitystä. Ongelma on se, että ne kasvavassa määrin yksityistetään ja alistetaan markkinoille. Niiden käytöstä täytyy maksaa enemmän. Hyvinvointivaltio ei ole pelkästään kaatumassa, vaan se on jo kaatunut niissä Euroopan maissa, joihin kriisi on kovimmin iskenyt. Ei voi siis sanoa, että EU itsessään on paha, vaan se heijastaa sitä voimatasapainoa, joka oli sen kehittyessä ja joka Euroopassa on tänään. Taloutta ei siis ollutkaan saatu tarpeeksi kontrolliin. Kriisi antoi Wahlin mukaan työnantajille mahdollisuuden käydä o?ensiiviin. Mutta sitten heitä kohtasi yllätys, kun talouskriisi tuli takaisin. Samalla viedään valtaa pois kansallisilta demokraattisilta prosesseilta. Wahl näkee TTIP:n toisena vakavana vaarana paljon puhutun investointisuojan, jolla yhtiöt voisivat haastaa valtiot oikeuteen tulevista tulonmenetyksistään. Palkkojen osuus kansantulosta pienenee jatkuvasti. ?Vyönkiristystä harjoitetaan ennen kaikkea ay-liikkeen tuhoamiseksi.? den ja periferian välillä on syventynyt. Ainoa tulos on turhautuneet ay-toimitsijat: nytkään ei saavutettu mitään. EU:n komission ja työnantajien puhe sosiaalisesta kumppanuudesta on Wahlin mielestä vain tyhjiä sanoja ay-liikkeen vaimentamiseksi ja sen tuen saamiseksi. EU heijastaa voimasuhteitaan Mikä on ollut EU:n rooli kehityksessä? Wahl sanoo, että suuri osa EU:n instituutioista ja sopimuksista on luotu tällä samalla aikakaudella. . Tämän vuoksi EU:sta on tullut niin vahvasti uusliberalistinen. . Siitä on tullut aika epäsuosittu Euroopassa. Kysymys ei ole pelkästään kansalaisaktiivien vastarinnasta, vaan myös joistakin hallituksista. 15. Miksi ay-liike pitää kiinni sosiaalisesta dialogista, kun työnantajat ovat siitä vetäytyneet. Hän sanoo, että työehtosopimukset on jo pantu sivuun suunnilleen kymmenessä Euroopan maassa, joiden joukossa on Länsi-Euroopankin maita. . Tämä voisi estää esimerkiksi ympäristöä suojelevaa sääntelyä. TOINEN VAARA on niin kutsuttujen kaupan esteiden purkaminen. . Jotkut kollegat Itä- ja Etelä-Euroopasta sanovat jopa, että ydinmaat ovat kolonisoineet heidät. Mutta Wahlin mukaan myös ay-liikkeessä itsessään on sisäisiä ideologisia ja poliittisia esteitä muutokselle. Meneillään on hyvinvointivaltion joukkomurha » Hyvinvointivaltiota revitään vähitellen kappaleiksi, sanoo norjalainen tutkija ja ay-vaikuttaja Asbjörn Wahl. TEKSTI Arto Huovinen KUVA Jarno Mela ASBJÖRN WAHL johtaa Norjassa kampanjaa hyvinvointivaltion puolustamiseksi. Yksi niistä on sosiaalisen kumppanuuden ja sosiaalisen dialogin perintö. . Toisen maailmansodan jälkeen oli pitkä kausi, jolloin talouskasvu oli vakaata. Samalla jako ydinmai- TTIP on osa samaa kehitystä ASBJÖRN WAHL sanoo, että Yhdysvaltain ja EU:n välillä neuvoteltava vapaakauppasopimus TTIP on osa uusliberalistista kehitystä. . Vyönkiristystä ei mielestäni harjoitetakaan talouskasvun tai työpaikkojen luomiseksi, vaan ennen kaikkea ay-liikkeen tuhoamiseksi. Meneillään on julkisen sektorin alasajo, massiivisia hyökkäyksiä eläkkeitä ja sosiaaliturvaa vastaan ja kriisimaissa troikan (EU:n komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) painostamana julkisen omaisuuden pakkoyksityistäminen. Tämä ei Wahlin mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että jouduttaisiin takaisin hyvinvointivaltiota edeltäneeseen tilanteeseen. Terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelut eivät häviä, sillä yhteiskunta ja työnantajat tarvitsevat koulutettuja työntekijöitä. . Suuri osa ay- ja työväenliikkeestä ajatteli, että samanlainen kehitys jatkuu ja jatkuu. Monet näkivät tämän reformistisena tienä sosialismiin, niin että talous kasvaa poliittisen kontrollin ja sääntelyn valvomana. . Kaupan esteinä pidetään kaikkea lainsäädäntöä, joka suojaa työntekijöitä, yhteiskuntaa tai ympäristöä. Hän on tutkinut aihetta paljon ja kirjoittanut siitä kirjan. Nykytilannetta hän ei parhaalla tahdollakaan kykene näkemään kovin valoisana: . Tämä sementoi uusliberalismin Euroopan taloudelliseksi malliksi.
ehdollista ja sidottu erilaisiin valintoja ehdollistaviin taustatekijöihin?, toteaa Kangas. Inhimillisyys ja lähimmäisenrakkaus ovat monin tavoin uskonnoissa ja käytännöissämme läsnä ansaintaperiaatteen ohessa ja tähän armeliaisuuteen heinäsirkka voi vedota hätätilanteessaan. alkoholismi, työttömyys). Vastaavasti keskusteluissa ?sosiaalipoliittisen avustusjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja kannatusperustasta (legitimiteetistä) kysymys siitä, onko avun tarve itse aiheutettu vai ei, muodostuu tärkeäksi vedenjakajaksi?. Itse aiheutetuksi katsottuun avuntarpeeseen ollaan haluttomampia vastaamaan kuin itsestä riippumattomaan. Ajattelutapojen raamit Työttömyys on osana hyvinvointivaltiollisen ajattelun ja käytäntöjen muutoksia käännetty rakenteellisesta ongelmasta entistä vahvemmin itse aiheutetuksi. Vakuutuksia myönnetään riskeihin, joihin vakuutuksen ottaja ei voi vaikuttaa (esim. Osittain riskeihin voi varautua vakuutuksin, mutta jos muurahaisen keko tuhoutuu tulvassa ja vakuutusyhtiö menee konkurssiin, niin tulisiko kerjuulle joutunutta muu- rahaista tukea ja millä periaatteella. vanhuus). Sitä ei saa asioihin, joihin ihmisen oletetaan voivan itse vaikuttaa (esim. muuttamalla työttömyyteen liittyvää sanastoa (mm. Vastikkeellisen sosiaaliturvan » Nykyinen hallitus kehittää parhaillaan työryhmätyönä osallistavaa (= vastikkeellista) sosiaaliturvaa. TEKSTI Tuula Immonen OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN tavoitteeksi on määritetty työkykyisten työttömien syrjäytymisen ehkäisy, kannustaminen osallistumiseen ja samalla sosiaaliturvan yleisen hyväksynnän lisääminen yhteiskunnassa. Ideana on aktivoida työelämän ulkopuolella olevia määräämällä heidät osallistumaan joka arkipäivä joksikin aikaa toimintaan, jonka ei tulisi olla työtä palkkatyön mielessä. Pientä korvauksen lisää tästä voisi saada ja kieltäytymisestä seuraisi esillä olleiden kaavailujen mukaan etuuksien menetyksiä. aktivointipolitiikka, aktivointisuunnitelma, aktivointitoimenpiteet) sekä lisäämällä kontrollia ja vastikkeellisuutta erityisesti pitkään työttöminä olleiden ja nuorten saamiin korvauksiin. Kytkennän vahvuus ei ole ihme, sillä ansioiden mukaan palkitsemisen periaate löytyy niin monista uskonnoista kuin sosiaalipoliittisesta järjestelmästämmekin. Laajimmillaan uudistus voisi koskea ?työikäisiä työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevia henkilöitä, joilla voidaan nähdä olevan vaara syrjäytyä yhteiskunnasta?. Sosiaaliturvan vastikkeellisuuden mittava laajentaminen voi tuottaa aivan muita kuin julkilausuttuja vaikutuksia. Aisopoksen opetukset Aloitetaan sosiaaliturvan hyväksynnän lisäämisen tavoitteesta, jolle pohjustuksena lyhyt katsaus ajattelutottumustemme taustoihin. Nykyinen Kelan tutkimusosaston osastopäällikkö Olli Kangas kirjoitti 2000-luvun alussa artikkelin Heinäsirkat ja muurahaiset, jossa hän oivaltavasti kuvailee Aisopoksen faabelin kautta kahden vastakkaisen yhteiskuntapoliittisen jakoperiaatteen tai moraliteetin välistä jännitettä. Arkipäivän ajattelumme on kytkeytynyt syvästi muurahaisen moraaliin: muurahaisella ei ole velvoitetta antaa omastaan heinäsirkalle, joka varaston keräämisen sijaan vietti kesänsä soitellen. Kangas tekee sen vastuullisuuden, inhimillisyyden ja ennakoimattoman riskin kautta. Vastuullisuus omista päätöksistä edellyttää tietoisuutta seurauksista. Näin on tapahtunut esim. Tämän tyyppisen ajattelun vahvistuminen, kriisitietoisuuden lietsonta ja keskiluokan kokemat elintasoonsa kohdistu- Tarvitaan työttömien joukko toimimaan ?piiskana. ja ?palkkajarruna?, jotta kilpailukyky säilyy. Työelämän ulkopuolella olevia määrättäisiin osallistumaan joka arkipäivä joksikin aikaa toimintaan, jonka ei tulisi olla työtä palkkatyön mielessä. 16. Robert Nozick vapaan markkinatalouden puolustuksessaan, on syytä tarkastella kriittisesti. Tätä meritokraattista ajattelua, jota lähellä on myös mm. Ennakoimaton riski tai huono onni aiheuttavat tilanteita, joiden ratkomiseen meritokraattinen malli ei tarjoa ratkaisua. Rationaalisuus on . Monissa tilanteissa seurauksista ei voi olla varmuutta. ?Vastuullisuus edellyttää myös autonomisuutta, sitä että yksilö omaa tahdonvoimaa ja todella pystyy tekemään itsenäisiä ratkaisuja . Ei liene sattuma, että lakia kuntouttavasta työtoiminnasta valmisteltiin 1990-luvun lopulla työryhmässä samanaikaisesti, kun toinen työryhmä syventyi sosiaaliturvan väärinkäytöksiin. Mitä muuta työttömien aktivointitoimet ja -suunnitelmat kertovat uurastaville muurahaisille kuin, että kyse on passiivisista työnvieroksuvista heinäsirkoista
Lisätäänkö samalla sosiaaliturvan hyväksyntää? Kankaan edellä mainitussa Aisopoksen tarinalla pohjustetussa artikkelissa analysoidaan Australiassa ja Suomessa toteutettua tutkimusta ihmisten asennoitumisesta sosiaaliturvaan. kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Hyvää tuottavat mm. autoritaarisuus, pakottaminen, välinpitämättömyys, haavoittavat sanat, vähättely, lannistaminen, nöyryytys, väheksyntä, välineellistäminen, antipatia, esineellistämisen sekä erillisyyden ja nöyryytyksen ilmaisut. Onko näissä tekijöissä yhtään, jota osallistava sosiaaliturva ei esitetyssä muodossaan joko aivan selvästi tai potentiaalisesti sisällä? Kiikkalan mukaan näitä aineksia sisältävän kohtelun tulos on itsekunnioituksen, subjektiuden ja rohkeuden menetys, nöyryytetyksi tuleminen, vetäytyminen, kapinallisuus. Merkille pantavaa on toiminnan nimeäminen kuntoutukseksi, joka työttömyyden yhteydessä johtaa ajattelemaan työttömyyden aiheuttajina pikemminkin yksilöllisiä kuin rakenteellisia tekijöitä. Paltamon mallilla viitataan puolestaan valtakunnallisesti ainutlaatuiseen, kohtuullisen runsaasti resurssoituun kuntakohtaisen täystyöllistämisen kokeiluun (2009 . Mistä löytyvät ne työt, jotka eivät saa olla töitä. Näitä ei ole luvassa. Kunnilla on tälläkin hetkellä paineita löytää riittävästi mm. Ehkäiseviä asioita ovat mm. Tämän mukaisesti vastikkeellisuuden lisääminen ei toteuttaisikaan osallistavalle sosiaaliturvalle asetettua sosiaaliturvan hyväksynnän vahvistamisen tavoitetta, vaan olisi pikemminkin lisäämässä yhä pidemmälle meneviä vaatimuksia tarveharkinnasta ja vastikkeellisuudesta. Ehkä tarkoitus onkin juuri tämä: vahvistetaan sitä ajattelun kehystä, joka esittää työttömyyden syyt yksilöllisinä ja työttömät heinäsirkkoina. Työllistymisvaikutukset eivät ole olleet hyviä, Paltamossakin pikemminkin tilapäisiä kuin pitkäaikaisia, koska työpaikat puuttuvat. Kuntien ja järjestöjen tulisi saada huomattavat resurssien lisäykset, jotta voitaisiin edes nykyistä vastaavalla tavalla paneutua kunkin lyhyemmän tai pidemmän ajan vierailevan osallistujan asioihin. miksi? vat uhkat tuottavat otollisen tilanteen laajentaa vastikkeellisuutta. Todennäköisesti tästä osal- listamisesta syntyy pakko molemmin puolin, mikä ei edistä kummankaan osapuolen hyvinvointia. Osallistettavan yksilön näkökulmasta tällainen tilanne ei juuri tarjonne osallistumiseen innoittavia elementtejä. Irma Kiikkala on ihmisen hyvinvointia käsittelevässä artikkelissaan koonnut tekijöitä, joita käyttäen toisen ihmisen kokema hyvä mahdollistuu tai ehkäistyy. Laitetaan viides seisomaan siihen viereen?, Parpo kertoo naurahtaen. Matkalla workfare -yhteiskuntaan? Edellä oletettiin, että vastikkeellisen sosiaa- » EEVA SUORLAHTI 17. ?Huomionarvoista on, että ihmiset reagoivat voimakkaasti siihen kehykseen, jossa avun syy esitetään.? Osallistujat hyötyvät? Esillä olleessa osallistamisen mallissa ei ole kyse kuntouttavan työtoiminnan kaltaisesta toiminnasta, vielä vähemmän Paltamon mallista. Kuntouttavalla työtoiminnalla (laki tuli voimaan 2001) tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tavoite on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Kuntapuolella aina sanotaan, että yksi kaivaa ja neljä katsoo vierestä. Edellisessä sosiaalipolitiikka rakentuu tarveharkintaisuuteen, keskeistä on avuntarpeen syyn selvittäminen. Asenteiltaan molempien maiden kansalaiset toki olivat ?aisoposlaisia?, mutta Australiassa vahvemmin kuin Suomessa. Otetaanko vapaaehtoistoiminnasta. laajentaminen . Suomessa taas kansalaisuuden tai asumisen pohjalta maksettavilla sosiaalieduilla on pitkät perinteet; perusturva kuuluu kaikille eikä vain ?kunnollisille?. Hapertumista on tapahtunut tarveharkinnan ja vastikkeellisuuden lisääntymisen myötä. Omasta puolestani lisäisin vielä oikeudenmukaisuuden yksilöllisellä ja yhteiskunnan tasolla. Arvostamisesta ei kerro osallistavan sosiaaliturvan puuhamiehen Antti Parpon luonnehdinta tulevista tehtävistä: ?Sanotaan nyt rumasti. Jo nykyisellään monissa yhdistyksissä on paljon palkkatukityöllistettyjä, kuntouttavassa työtoiminnassa olevia, harjoittelijoita ja työkokeilijoita. Lisänä ovat vielä opiskelijaharjoittelijat ja vapaaehtoistoimijat. 2013), jossa yhdistettiin työllisyyden, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Molemmissa on ainakin periaatteessa pyritty paneutumaan osallistujan tilanteeseen ja saatu hyviäkin yksilökohtaisia tuloksia. Tässä on nähtävillä se, että instituutioilla on vaikutusta ihmisten ajatteluun. rohkaisu, arvostus, välittäminen, vastavuoroisuus ja hyväksyntä
Helsinki 2014. Vartiainen, Juhana (2013) Osallistava sosiaaliturva, taloustieteen näkökulma. / Kuka kuuntelee köyhää ?verkoston seminaari 25.10.2013. Kirjoittaja on valtiotieteen maisteri, joka työskentelee Kalliolan setlementin kansalaistoiminnan yksikössä kehittämistehtävissä. EEVA SUORLAHTI . Sitaatit ja muut edellä mainitut ajatukset Juhana Vartiaiselta joka kiitettävän avoimesti kertoo, mistä osallistamisessa on kyse ja on tältä kannalta luotettavampi lähde kuin asiaa valmisteleva työryhmä. Siirtymävaikutuksena tavoitellaan palkkamaltin säilymisen lisäksi palkkatason yleistä laskua. Osallistava sosiaaliturva -seminaari VATT-startti 17.9.2013. Kovin paljon ei tarvita mielikuvitusta, kun aukeaa näkymä brittiläistyyppiseen workfare-yhteiskuntaan. Puhtaimmillaan workfare tarkoittaa nimenomaan työttömyysturvan tai sosiaaliavun ns. vastikkeeksi tehtävää palkatonta työtä. Yhteiskuntapolitiikka, 1 / 2014. Kangas, Olli (2000) Muurahaiset ja heinäsirkka. Tästä omaehtoisesta osallistumisesta tulee maksaa korvaus, kuten on suunniteltu tehtävän pakollisesta osallistumisesta. Kaikesta Suomessakin viljellystä työllistymisen edistämisen puheesta huolimatta nykyisen talousajattelun (uusklassisen, uusliberaalin) mukaan ei tavoitella täystyöllisyyttä. Tarvitaan työttömien joukko toimimaan ?piiskana. Työryhmän väliraportti. On otettava vastaan työtä, jossa työolot ja palkka ovat huonot. ja ?palkkajarruna?, jotta kilpailukyky säilyy. Voima. Parpo, Antti (2013) Osallistavan sosiaaliturvan malli ja sen toteuttamisvaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriö. Osallistava sosiaaliturva. Sovelluksia tästä voi olla monenasteisia, mutta Briteissä palkaton, myös yrityksissä teetetty työ on jo laajalle levinnyt ilmiö. Tämänsuuntainen kehitys ei koske vain työttömiä, vaan sillä on paljon laajemmat seuraukset. Alennuksia tukeen ei saa tehdä sen vuoksi, että ei osallistu: ?sanktiointi heikentäisi oleellisesti työttömien sosiaalisia oikeuksia ja syventäisi huono-osaisuutta?. Osallisuustoiminnan sisällön tulee sallia mitä monimuotoisimpia toimintoja (harrastuksista ruokapiireihin, lukupiireistä aikapankkiin, vapaa opiskelumahdollisuus), joita työttömät voisivat myös itse tuottaa ja organisoida. Kuntapuolella aina sanotaan, että yksi kaivaa ja neljä katsoo vierestä. Neuvola ja kouluterveys -lehti 7/2006. Kuparinen, Susanna (2013) Osallistu... Eniten kär- sivät osa-aikatyössä olevat, joista 43 % ei ansainnut elämiseen riittävää palkkaa (kokoaikaisista 12 %). Vaihtoehto? Tässä esitettävät ajatukset perustuvat paljolti Heikki Hiilamon artikkeliin Voiko osallistava sosiaaliturva lisätä osallisuutta? On muistettava, että osallistumisen ja osallisuuden kokemukset eivät korvaa varsinaisessa palkkatyösuhteessa olemista; tätähän valtaosa työttömistä tavoittelee. Työttömyyttä lieventäviä toimia luotaessa hyväksyttäviä lähtökohtia ovat: Osallistumisen tulee olla vapaaehtoista, samoin tehtävien valinnan. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:11. Työkykyisiä työttömiä puolestaan piiskataan hakemaan aktiivisesti töitä, vaikka niitä ei olisi saatavilla. Fifi. Yheiskuntapolitiikka 5 / 2000. Kiikkala, Irma (2006) Hyvä elämä ja henkinen hyvinvointi. Sanktiot ja pakot ovat pelote. tai kuole nälkään. Brittitietoja vuoden 2013 lopulta: Palkalla, joka ei riitä elämiseen (living wage) työskenteli 5,2 miljoonaa ihmistä, nousu vuoden aikana oli 400 000 henkilöä. Jos teetetään työtä yrityksissä (tätäkään vaihtoehtoa ei ole suljettu pois työryhmän listalta), siitä tulee maksaa aina työehtosopimuksen mukainen palkka. LÄHTEET Helm, Toby (2013) More than 5 million people in the UK are paid less than the living wage. The Observer Saturday 2 November 2013. Hiilamo, Heikki (2014) Voiko osallistava sosiaaliturva lisätä osallisuutta. Australialaisten ja suomalaisten mielipiteet oikeudenmukaisista sosiaalieduista. Laitetaan viides seisomaan siihen viereen, osallistavan sosiaaliturvan puuhamies Antti Parpo luonnehtii tulevia tehtäviä. 18. » liturvan mittavan laajentamisen yhtenä tavoitteena on vahvistaa ajattelua, jonka mukaan sosiaaliturvan tulee perustua yhä enemmän yksilöllisiin syihin, tarveharkintaan ja vastikkeellisuuteen
Luulenko itsestäni liikoja, kun yritän selittää omaa osallistumistani sillä, että voisin yrittää tasapainottaa keskustelua. Samalla voivat kiristyä eri ryhmien väliset suhteet, mikä on hyvin vaa- » Ulkopuolelta on paljon helpompi vaikuttaa tyytymättömään osaan kansasta, osaan joka kokee olevansa syrjitty. rallista missä vain, Suomessakin. Harvoin niissä onnistutaan rakentamaan asiallista keskustelua aiheesta, koska vieraita on yleensä liian paljon. Eritoten dialogin totaalinen puuttuminen yhteiskunnassa. Se voi johtaa siihen, että ulkopuolelta on paljon helpompi vaikuttaa tyytymättömään osaan kansasta, osaan joka kokee olevansa syrjitty. Minusta ratkaisujen etsiminen on tärkeää . Ymmärsin sen niin, ettei itsenäisessä Ukrainassa 23 vuoden aikana ole ollut pyrkimystä rakentaa kansallista identiteettiä. Toiset ovat viettäneet lomansa ukrainalaisten sukulaisten luona, toiset ovat syntyneet siellä, hyvin monilla on Ukrainassa sukulaisia tai kavereita. Ehkä se, että monet kieltäytyivät tulemasta, koska eivät pitäneet osallistujien listasta. Hänen mukaansa tahto olla osaa Venäjää on ollut siellä päin jo kauan, koska vallanpitäjät eivät ottaneet siellä asuvia huomioon. Varsinkin tilanteessa, jota on vaikea selittää millään tavalla. Sama tuttavani on vakuuttunut, että vieraita valittiin nostattamaan katsojalukuja ja todistamaan Suomen sananvapauden tasoa. Surullista, jos tämä on totta. Onko sitä tänään? SE MIKÄ MINUA koskettaa erityisesti, ovat Suomen venä- jänkieliset. Sitä tuskin voi verrata ukrainalaiseen kriisiin, mutta joitakin yhtymäkohtia on. Mieluummin kirjoittaisin shown jälkeen, jolloin pystyisin kertomaan sen, mitä en voinut (pystynyt, kerinnyt) sanomaan studiossa. Toisaalta ehkä voin ennakoida ja samalla tarkistaa, tunnenko Suomea ja täällä vallitsevaa ilmapiiriä sekä samalla sitä ryhmää, johon itsekin kuulun. riippumatta lähtökohdista. Se ei ole vaikeaa, eihän? Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja. 19. Onhan se vaikuttanut. Kolumni / Eilina Gusatinsky Menneen talven lumia MYÖNNÄN, ETTÄ ON hirveän vaikeaa kirjoittaa tätä kolum- niani päivä ennen Ajankohtaisen kakkosen tiistaista Venäjä-iltaa, joka taas on jo ohi ja unohdettu tämän lehden ilmestymispäivänä. Kyse ei ole lojaalisuudesta vaan siitä, kuinka rakennetaan kuulumista yhteiskuntaan. Selvittää vieraiden näkökulmia etukäteen, valmistaa tarkentavia kysymyksiä, jotta populistit eivät pääsisi viemään keskustelua metsään. Siis jokaisen kansalaisen . Myöskään täällä jotkut eivät voi puhua perheenjäsenien kanssa politiikasta, Krimistä, Venäjän toimista Ukrainassa. Sekin pitää ottaa huomioon, että täällä asuvat ne, joiden juuret ovat siellä. Osaa kansasta ei otettu huomioon ollenkaan, mikä johti siihen, missä ollaan nyt. Opitaanko tästä Ukrainassa ja myös muualla. Itse en edusta muita, ei minulla ole valtuuksia siihen. Eikö ole aikaa valmistella teemailtoja. Kun TV2 julkaisi teemaillan vieraiden nimet, sain heti kuulla, että olen jokapaikan höylä, etten voi edustaa koko vähemmistöä ja muutenkaan mielipiteeni ei vastaa vallitsevia trendejä. Mielestäni kutsuttujen keskuudessa on paljon uusia ihmisiä, jotka edustavat aika lailla venäjäkielisten hyvin moninaista väestöä Suomessa. Varsinkin tänään, kriisin keskellä, jolloin sodan mahdollinen puhkeaminen on valitettavan mahdollinen. Tai ujoillakin olisi mahdollisuus saada oma kantansa selkeämmin esille? No, ehkä nyt kaikki menee ihan eri tavalla. Tällaisen kehityksen välttämiseen tarvitaan vastuullista tahtoa. Miten käy valtiolle, joka ei pysty yhdistämään kansalaisiansa? Olen yrittänyt puhua tästä jo vuonna 2007, jolloin Tallinnassa tapahtui Pronssiyö. Tarkoitan Suomen venäjänkielisiä. Olen uskollisesti katsonut Ylen kaikki teemaillat. Vetäjillä on selkeä käsikirjoitus ja tiukka aikataulu, minkä takia tällaiset ohjelmat muistuttavat aika paljon perinteisiä seminaareja. Suomessakin. Ja sitä ei ole, ikävä kyllä. Tiedostan kyllä, kuinka heterogeeninen on ryhmä, johon itsekin kuulun. Keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran ihmisiä kaikkine ominaisuuksineen, sosiaalitaustoineen. Olin viime viikolla Joensuussa keskustelemassa siitä, miten Ukrainan tapahtumat vaikuttavat meihin, Suomessa asuviin venäjänkielisiin. Rivissä on eritasoisia asiantuntijoita, taviksia ja uteliaita. Kukaan ei oikeastaan kuuntele, mitä toiset sanovat. Ihmeellistä, onhan Yleisradiolla erikoinen asema: se voi nostaa keskusteluun tärkeitä asioita, avata yhteiskunnallisia keskusteluja ja viedä ne korkeammalle tasolle, jopa löytää ratkaisuja ongelmille. Hassua, että tietynlainen jännitys, jonka koen kirjoittaessani tätä tekstiä, on menneen talven lumia jo ylihuomenna. MIKSI MINUA SITTEN jännittää. Yksi tuttavistani kirjoittikin, että tuntee vahvaa vastenmielisyyttä tiettyjä vieraita kohtaan eikä ymmärrä, kuinka voi olla samassa studiossa heidän kanssaan. Myönnän, että itsekin mietin, kannattaako suostua, jos lopputulos on ennalta arvattavissa. Jokaisella on omat puheenvuoronsa, mutta keskustelua ei synny, koska jokaiselle on tärkeämpi saada ulos omat ajatuksensa, uskomuksensa, pelkonsa tai vain itsensä. Heidän kauttaan saa hyvin erilaisia totuuksia nykyisistä tapahtumista. Joensuun keskustelun aikana kävi ilmi, että yksi keskustelijoista on kotoisin Itä-Ukrainasta. Toisaalta tiedän hyvin, kuinka tarkasti seuraavat tekemisiäni varsinkin ne ihmiset, jotka surevat, ettei venäjänkielisillä ole omaa edunvalvontaelintä. Jaksan edelleen uskoa, että luottamus televisioon voi saada aikaan paljon positiivista yhteiskunnan kehityksen kannalta
KHALID IMRAN Näytelmässä Talvivaaraa ei nähdä yksiulotteisesti pahan valtakuntana. Yhteinen maisema avautuu Talvivaaran juurelta » Talvivaara . Muusikko Olli Virtaperko, Rondo 4/2014 S.M. Majava toivoo Talvivaaran he-. Puu kaatuu kaatajansa päälle ja tässä seisomme puun alla, tumput suorina odottaen rysähdystä. Mitä Kainuuseen jää, kun lupaus Talvivaaran pelastavasta vaikutuksesta karkaa läpi sormien ja mitä kaikkea näiden sormien läpi on katsottukaan. Tulevaisuusajattelua kansalaistasolta Sunnuntain 13.4. Tarkoituksena oli katsoa yhdessä eteenpäin, maisemaan teollisen maailman jälkeen. Hyrynsalmella toimivan Mustarinda-seuran perustajajäsen, kuvataiteilija Antti Majava kuvaili tämän päivän ongelmien taustalla vaikuttavan mekanistis-deterministisen maailmankuvan ja ihmiskäsityksen. ja ?soitellen sotaan. Jokainen meistä seisoo Talvivaaran kanssa tässä kuvassa, vedenjakajalla. Miten toimimme, kun rahat, työt ja luonnonvarat loppuvat. B kulttuuri Poliittinen kiinnostus taiteiden sisällölliseen ohjailuun on kasvanut niin Suomessa kuin muualla. Moni poliitikko pitää itseään parhaimpana ja oikeutetuimpana tahona antamaan taiteesta laadullisia tuomioita. Talvivaaran ollessa lopulta vain ?kaiken nielevän ku- 20 lutuskulttuurin lopunajan kuva?. Tätä pyrkimystä on toteutettu lähestymällä aihetta tiukan pohjatyön ja syvälle porautuvan pohdinnan kautta. Näytelmässä Talvivaaraa ei nähdä yksiulotteisesti pahan valtakuntana. kainuulainen sci-fi -näytelmä etsii dokumenttiteatterin keinoin vastauksia kysymykseen, miksi unelmat rikkaammasta tulevaisuudesta ajautuivat ristiriitaan ympäristön ja luonnon kanssa. KAJAANILAISEN Veikko Leinosen käsikirjoittaman ja ohjaaman näytelmän ytimessä on pyrkimys ymmärtää. loso. Alustajina toimivat Aaltoyliopiston professori, . -asenne. Vuosien mittaan toivosta huoleksi ja vihaksikin kiristyneet tunteet vapautuvat katsomossa epäuskoiseen nauruun. Katsoja joutuu kaivamaan rikkaa myös omasta silmästään, huomaamaan miten kaivostoiminta liittyy itse kuhunkin . Tere Vadén, taiteilija Antti Majava (Mustarinda-seura ry) sekä videodokumentaristi Hannu Hyvönen (Stop Talvivaara -liike). esityksen jälkeen Vaara-kollektiivi järjesti Kajaanissa avoimen keskuste- Talvivaara on lopulta vain kaiken nielevän kulutuskulttuurin lopunajan kuva. lutilaisuuden tulevaisuus-teemalla Mitä Talvivaaran jälkeen. Kaivosyhtiön tuhoisaa toimintaa kuvaavat inhimilliset ?purkkapatentit. Ihminen nähdään kellokoneiston lailla toimivana mekanistisena suorittajana talouden hallitessa ihmiselämää