Kansan Uutiset 17.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

14 lin e t e s u l e Palv t ja e s k u a p lu us todellisu Ammattikalastajan huolet 10 Peter Singerin Marx 20 Nepalin kastittomat 32. Hinta 3,50 ? 3-003251-143 3 Viikko 3 Perjantaina 17.1.2014 www.kansanuutiset.fi Kansan Tahto | Satakunnan Työ ?Tunnen oman vastuuni? » Abdirizak Mohamed on monen järjestön aktiivi s
YK:n sotarikoksena pitämän vuoden 2009 Gaza-hyökkäyksen jälkeen se sai armeijan erityismaininnan. Muualla Euroopassa katkaistaan taloudellisia kytköksiä Israelin aseteollisuuteen. OULUN KAUPUNGINTEATTERI 16 A B 22 Monta syytä siirtolaisuudelle Ihmiset maailmanhistorian pelinappuloina Vuodesta 1863 ensimmäiseen maailmansotaan 284 158 suomalaista lähti siirtolaiseksi Amerikkaan. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. nyt Oulun Kaupunginteatterissa. ?Tulkintani kunnioittaa Linnan teoksen vahvasti sodanvastaista sanomaa. Yksi oli itsenäisyyden ja vaurauden tavoittelu. Tauno Pylkkäsen ooppera Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta tulee pitkän tauon jälkeen nähtäväksi . 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 17.1.?23.1.2014 Kulttuuri s.18 C Keskustelu s.26 D Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 ALL OVER PRESS PUHELIN 09 759 601 6 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi Suomeen taas aseteknologiaa Israelista A Puolustusministeriö tekee 16 miljoonan euron kaupan israelilaisen ECI Telecom -yhtiön kanssa. Näin kirjoittaa Alex Andreou tämän viikon Guardian-jutussa. Yhtä syytä ei ollut. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT ALL OVER PRESS D 31 Vyönkiristys elintason pysyväksi alentamiseksi Euroopassa harjoitettava vyönkiristys ei ole väliaikainen keino kriisin ratkaisemiseksi. Kyseessä on elintason pysyvä sopeuttaminen alemmalle tasolle. Hän ottaa kantaa Britanniassa käytävään keskusteluun hyvinvointimenojen paisumisesta. ECI Telecom on läheisessä yhteistyössä Israelin armeijan kanssa. ?Asia esitetään ikään kuin olisi jotenkin säädytöntä, että tämän maanosan valtiot käyttävät niin paljon rahaa tarjotakseen kansalaisilleen terveyttä, turvallisuutta ja koulutusta.? Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Jarno Mela 2. Perinteisesti tätä on selitetty Etelä-Pohjanmaan liikaväestöllä tai talorahojen hakemisella. Petri Rekonen esittää väitöskirjassaan Raha, aika, itsekuri vivahteikkaamman tulkinnan. Armeijan viestintäverkkoa on rakennettu yhtiön kanssa vuodesta 2001. Tukeudun ohjauksessani siihen, Edvin Laineen Pylkkäsen oopperaan rustaaman sotaa kaunistelevan libreton sijaan?, kertoo oopperan ohjaava Lauri Maijala. Hän lupaa oopperan vuonna 2014 olevan ennennäkemätön tulkinta ihmisistä epäinhimillisissä olosuhteissa, maailmanhistorian pelinappuloina. SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p
HalliLEHTIKUVA/ VESA MOILANEN 2005 tosin oli muita suurempi, mutta kestus on vastannut ongelmiin muun muassa kitetyistä sopimuksista irti pyristellyt Etehistoriallisella yhteisöveron alennuksella läranta sai vain, mitä itse pyysi. ja palkansaajat suostumalla historiallisen Uudempi kestovalituksen aihe on Suopieniin palkankorotuksiin, mutta mikään men julkisen sektorin suuruus. Nousutahti vuodesta myys on korkealla, vienti ei vedä. Oikein toimiminen on minulle tärkeämpää kuin kaikkien mahdollisten tahojen hyväksyntä. Greenpeace-aktivisti Sini Saarela, Aamulehti 12.1. e ij a m r A staa i o k l u © TARMO KOIVISTO 3. Julkiset tulotkin ovat Suomessa suuret, Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta ajan hengen pari päivää toissa vuonna yli 54 prosenttia suhteessa bruttokansanennen kuin isokenkäiset jatkoivat valitusta uusimmassa tuotteeseen. seminaarissaan. Vuonna 2012 alijäämä oli noin kaksi prosenttia bkt:sta Yksi kestovalitus koskee työvoimakustannuksia. Vai ehkä liian kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita, vähän verotuloja muun muassa siksi, että jotka kävisivät maailmalla kaupaksi. Tarsuuryrityksille on luotu lailliset keinot niin vitaan vähemmän isokenkäisten keskesanottuun verovälttelyyn ja omaisuuden nään pitämiä seminaareja ja valitusta, Isokenkäiset tapasivat toisiaan tällä kertaa elinkeinoministeri Jan Vapaavähäisestäkin verottamisesta on luovuttu? enemmän luovuutta ja parempia johtajia. vuoren järjestämässä Selkärankaseminaarissa keskiviikkona. LYHYEKSI JÄÄNEEN joulurauhan jälkeen suomalaisia on Tape Sanottua » Tiesin tarkalleen, mitä teen milit a mea ry l burgeriLe järjesty, mars! ja mitkä ovat riskit. Jan Vapaavuori kampanjoi niin kuumilla kierroksilla, että Katainen on lähdössä EU-hommiin. Pääkirjoitus Kamala julkinen sektori? Toinen puoli totuutta löytyy tässäkin asiassa Tilasto» Vuonna 2012 herätelty kriisitietoisiksi isoilla kämmenillä . Rakennemuupuheista huolimatta Suomessa ole sen korkeammat kuin tos on jyrännyt teollisuustyöpaikkoja, pitkäaikaistyöttökilpailijamaissa. Varsinkin Sampo-konsernin voimakakSavela valotti joulun alla Suomen julkisten menojen suhEU-maiden pienimpiä. teen bruttokansantuotteeseen olevan kansainvälisesti versikko Björn Wahlroos ja Kari Stadigh ovat kuin herätyskokouksen saarnaajia, jotka uhkaavat jos ei nyt maailmanrattuna korkea, koska se sisältää muun muassa eläkkeet, niin Suomen lopulla. myös yksityisellä sektorilla maksetut, joiden suhde bkt:hen ?Wahlroos sekä Etelärannan vuorineuvokset ja talouson yli 13 prosenttia. asiantuntijat ovat vaipuneet lähes koomaan Suomen talouSavela muistutti, ettei julkisen talouden tasapainon den tulevaisuuden suhteen. Leheli yksi EU-maiden pienimpiä. tisen tilasto vuodelta 2012 osoittaa, etteivät ne Wahlroosin Suomen taloudessa on kosolti ongelmia. Siitähän viime kädessä on kysyOnko Suomessa siis liikaa opettajia, mys, etteivät suomalaiset yritykset pysty sairaanhoitajia ja poliiseja. vai pitäisikö keskuksesta. Kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli alijäämä oli yksi sanoa kengillä. Se on 58 ei riitä. prosenttia ja paisunut liikaa, presidentti Ehkä Tilastokeskuksen Lehtinen on Sauli Niinistö murahti keskiviikon talousoikeassa: vuorineuvokset ovat vaipuneet seminaarissa. koomaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei vastaa kysymyksiin tulevaisuudensuunnitelmistaan eikä tarvitsekaan. Kaikki menee pieleen ja viikannalta tärkeää ole menojen suuruus vaan menojen ja meinen sammuttaa valot?, kiteytti kehittämispäällikkö tulojen erotus
7 / Emilia Kukkala s. rman hallituksen puheenjohtajalta Björn Wahlroosilta. . Mutta nämä yritysjohtajat eivät näytä ymmärtäneen tätä kädenojennusta lainkaan, Kalliorinne sanoo. Hänestä meneillään on pelottava kuvio. . Stadigh ennusti, että Suomeen ei jää mitään, koska hallitus ei kykene mihinkään, mikä turvaisi suomalaisen elinkeinoelämän kilpailuedellytykset, Kalliorinne siteeraa ja toteaa kuulleensa suurin piirtein saman viestin Ylellä pari päivää aikaisemmin saman . En usko, että omistajat investoivat Suomeen ennen kuin linja muuttuu, Stadigh sanoi. Miljardin lahja Kalliorinne ihmettelee sitä, että hallitus sai sontaa niskaansa juuri nyt ja arvioi Sammon isojen pomojen havaintokyvyn olevan varsin rajoittunut. . Minusta on uskomatonta kiittämättömyyttä, että yhteisiin talkoisiin yrityselämän herrat eivät halua mitenkään osallistua. . Miljardin lahja lyötiin kouraan näille stadigheille ja wahlrooseille ikään kuin voitelurahaa, että pysykää Suomessa, Kalliorinne sanoo. . Sillä ei ole myöskään edunvalvontaa työpaikoilla. . Päällä on huuma, ettei Suomessa todellakaan kannata olla, ja kaikki nämä herrat rupeavat tekemään sen mukaisia ratkaisuja. Yhteisövero alenee yhteensä 6,5 prosenttia yhteensä. Sitä ei näytä olevan pätkääkään. Olemassa ovat vain vaatimukset, jotka kovenevat, kunnes verot ovat nollassa ja palkat leikattu. Nyt toiminta on muuttunut, eikä ole niin voimakasta yritystä heikentää ammattiyhdistysliikettä. Ammattiliittojen kannattaa vain hoitaa asiansa ja palvelunsa hyvin, Harjuniemi toteaa. Rakennusliittoa ei jäsenten liikehdintä kassojen välillä hätkäytä. Viime vuonna noin 500 Rakennusliiton työttömyyskassan jäsentä siirtyi Loimaan kassaan ja noin 300 palasi. . A kotimaa Perjantai 17. Kiitos oli, että käytiin haukkumassa kaikki lyttyyn ja viestittiin, että poliitikkojen pitäisi hävetä. Pelottava kuvio Yhteisöveroale oli erityisesti vasemmistoliitolle vaikea asia. » Eivätkö he ole huomanneet, että juuri syksyllä tehtiin historian suurin yhteisöveron alennus? . YTK-yhdistys ei jäseneduistaan huolimatta anna sitä turvaa, minkä ammattiliitot pystyvät antamaan. nanssiyhtiö Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin puheenvuoroa. . Siitä huolimatta herrat sitten haukkuvat, että heidän tarpeitaan ei ole huomioitu mitenkään. Nyt edes hyvin radikaalit toimet eivät ole pystyneet muuttamaan heidän asenneilmastoaan. Maanpetturuutta Vasemmistoliiton kansanedustaja Risto Kalliorinne. Hän arvioi Stadighin näkemysten edustavan laajemmin kunniamerkein palkittujen elinkeinoelämän päättäjien isänmaallisuutta. . Samaan aikaan palkansaajat taipuivat käytännössä miinusmerkkiseen ratkaisuun tupossa, jotta elinkeinoelämällä olisi hyvä olla ja se pysyisi Suomessa. Minusta tämä on maannom petturuutta. pett T Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. 11 LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN Loimaan kassa harmittaa Harjuniemeä YLEISEN TYÖTTÖMYYSKASSAN eli Loimaan kassan yhteyteen perustettu YTK-yhdistys ei haasta jäseneduillaan ammattiyhdistysliikettä. Tätä mieltä ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. . Jos ei ammattiliittoja ole, ei ole paljon muutakaan turvaa työelämässä, Harjuniemi summaa. UP/Tiina Tenkanen 4 Finanssiyhtiö Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh. Kalliorinne suuttui pankinjohtajille » Kalliorinne tuohtui Sampo-johtajan haukuista: Vaatimukset kovenevat, kunnes verot ovat nollassa ja palkat leikattu. Vapaavuoren (kok.) järjestämän Selkäranka-seminaarin viesti sai vasemmistoliiton oululaisen kansanedustajan Risto Kalliorinteen kuohuksiin. Erityisesti Kalliorinne ihmettelee . Liitot tarjoavat kattavammin palvelua ja turvaa muun muassa sopimusalan soveltamisessa, Metsämäki kertoo. YTK-yhdistys ei ole neuvotteluosapuolena työehtoneuvotteluissa eikä osallistu kolmikantaiseen päätöksentekoon. Siihen he pyrkivät, Kalliorinne toteaa. . Nuoremmat pystytään aika hyvin pitämään ammattiliittojen yhteydessä. Nämä ?nanssijättiläiset ovat nyt ladanneet täysillä viestiä, jonka mukaan maan hallitus aiheuttaa sen, että Suomessa ei kannata tuottaa mitään, Kalliorinne tulkitsee. Seminaarissa keskiviikkona Stadigh arvioi yhteiskunnan viestivän omistajille, että ei pidä ottaa riskiä tai työllistää Suomessa, sillä maan hallituksen ainoa ratkaisu ongelmiin on ELINKEINOMINISTERI JAN nostaa veroja. . Isänmaallisina esiintyvät elinkeinoelämän herrat kunnostautuvat bonustensa kasvattamisessa, verobonu suunnittelussa ja henkilöstön irtisasuun nomisessa. Siihen suostuttiin pitkin hampain siksi, että ajateltiin sillä ehkä voitavan pelastaa osa suomalaisesta teollisuudesta ja jopa houkutella tänne uutta. Eivätkö he ole huomanneet, että juuri syksyllä tehtiin historian suurin yhteisöveron alennus. tammikuuta 2014 Tuukka Pääkkönen s. YTK-yhdistyksen jäseniä on 86 000. HARJUNIEMEN MUKAAN Loimaan työttömyyskassa perustettiin ammattiyhdistysliikkeen vastapeluriksi. . Ne vapaamatkustajat, jotka jo vanhemmalla iällä ovat liittyneet YTK-kassaan eli käytännössä villeiksi, eivät kanna vastuutaan työelämän kehittämisestä, Harjuniemi toteaa. YTK-YHDISTYS PERUSTETTIIN Ylei- sen työttömyyskassan rinnalle tarjoamaan jäsenetuja vuonna 2006. Yleinen työttömyyskassa eli Loimaan kassa perustettiin 1991. Se oli ensimmäinen yksityinen, ammattiliitoista riippumaton työttömyyskassa. Tällä hetkellä Yleisessä työttömyyskassassa on 340 000 jäsentä, joka tekee siitä Suomen suurimman työttömyyskassan
Jos ja kun näyttää siltä, että yksityistä rahaa ei ole, poliittiset päättäjät voivat päättää, ettei museota tule, hän sanoo. Nyt tehty päätös ei ota kantaa esimerkiksi hankkeen rahoitukseen. Päätös tarkoittaa ainoastaan, että nyt tontti on varattu säätiölle. Arkkitehtuurikilpailun jälkeen hanke voidaan torpata esimerkiksi rahoitussyistä. Ahtisaari sai 25,9 prosenttia äänistä. Rehn ohitti Paavo Väyrysen vaalipäivän 16.1. äänillä. Saman Suur-Suomi -johtajan eduskuntavierailu johti viime syksynä James Hirvisaaren erottamiseen perussuomalaisista. HELSINKI SAA Guggenheim-museonsa. Näin käy todennäköisesti, sillä kaupunginhallitus päätti maanantaina äänestyksellä varata Solomon R. Andersson ilmoitti heti tukevansa toisella kierroksella Ahtisaarta, vaikka karsasti kummankin myönteistä suhdetta EU-jäsenyyteen. Ahtisaari oli kuitenkin Anderssonin mielestä selkeämmin korostanut kansanäänestyksen sitovuutta. Sisäpolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, hyvinvointiyhteiskuntaa, työllisyyttä ja talouspolitiikkaa ajatellen Ahtisaari edusti Anderssonin mukaan vasemmistolaisia arvoja. Se linkitti museopäätöksen liiselkeitä suunnitelmia rahoituksesta, mutta kun rahoitusmalleja on esikennehankkeisiin. telty, niissä nostetaan nimenomaan . Monet tiet voivat sulkeutua turhaan, lyhytnäköisistä syistä. Hankkeen puolesta äänestivät kokoomus, vihreät ja RKP. Vaikka museosta varsinaisesti päätetään myöhemmin, vasemmistoliitossa pelätään, että sitä ennen ilmapiiri ehditään muokata suotuisaksi hankkeelle. . Jularviot näyttävät epärealistisilta. Perheiden erilainen kyky tukea nuoria näiden valinnoissa lisää riskiä eriarvoistumiselle, Lapintie arvioi. Hinta riippuu siitä, millainen raTuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? kennus valitaan. Siinä esitetään valinnai- suutta lisättäväksi merkittävästi. Reaaliaineista vain uskonto ja terveystieto jäisivät lukiossa pakollisiksi. . Siinä vaiheessa asia tulee myös valtuuston käsittelyyn. Puhakka on kuitenkin epäileväinen. . Kuka kista . Arkkitehtuurikilpailuhan käytännössä sitoo kaupungin kädet. rahaa vasemmisjoonan vuosittaiset toliitto ei kuitenkaan käyttömenot. Rajusti pettynyt Väyrynen syytti tappiostaan tiedotusvälineitä, jotka hänen mukaansa huterilla gallupeilla sekoittivat äänestäjien päät. Lisäksi MTV:n uutiset antoivat juuri vaalipäivän alla tilaa tamperelaiselle Suur-Suomi -yhdistyksen puheenjohtajalle, joka väitti Väyrysen tilanneen nootin Venäjältä. Ensimmäisellä kierroksella Rehn nousi 22 prosentin äänisaaliillaan toiselle kierrokselle ennakkosuosikki Martti Ahtisaaren kanssa. KU 20 vuotta sitten LEHTIKUVA » Tulevien vuosien kestoaiheen välipäätös tehtiin maanantaina. Elisabeth Rehnin yllätys VIIMEINEN TAMMIKUUN 1994 presidentinvaaleja edeltänyt gallup kertoi RKP:n Elisabeth Rehnin olevan kovassa nousussa, mutta tulos oli silti yllätys. Viikolla säätiö ehti jo vetää hakemuksensa pois, kun PUHAKKA ARVIOI Guggenheim-säätiön Helsingin valtuuston Vihreät nostivat perustavan hankkeen julkisen rahan valtion rahan kynnyskysymykseksi varaan. hankkeen kannattamisessa. . Itseäni kummeksuttaa eniten suomalaisen yleissivistyksen tietoinen rapauttaminen, Lapintie kirjoitti blogiinsa torstaina. . Juuri se on keskeinen kysymys. saattaa kaatua julkisen rahoituksen Näillä näkymin Guggenheim näyttää piiriin, Puhakka sanoo. hakevan rahaa investointiin Helsingin kaupungilta ja Suomen valtiolta. Hän painottaa, että vasemmistoliitto ei vastusta museohanketta, jos Lisäksi kävijämäärä- ja tulorahoitusse tehdään yksityisellä rahalla. Nyt, kun vihreätkin ovat lähteneet ajamaan tätä voimallisesti, museohankkeella on kaupungin päättäjien enemmistö takanaan. PUHAKKA KOROSTAA, kokouksessa hylkäysesityksen, jolla olisi pysäytetty koko prosessi. . Puolueet eivät enää merkinneet ihmisille kovin paljoa, nyt etsittiin sopivaa tyyppiä. Vasemmistoliiton liittohallitus hyväksyi muutama päivä vaalin jälkeen Ahtisaarta tukevan lausuman. VASEMMISTOLIITON kansanedus- taja Annika Lapintie arvioi, että Suomessa ollaan tietoisesti rapauttamassa yleissivistystä. Hän viittaa opetusministeriön työryhmä joulun alla luovuttamaan esitykseen lukion tuntijaon uudistamiseksi. Mukaan tulee useita tahoja, kuten kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, satamalaitos, sanoo maanantain päätökseen pettynyt, vasemmistoliittoa Helsingin kaupunginhallituksessa edustava Sirpa Puhakka. että peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty. Guggenheim -säätiölle Eteläsataman Makasiiniterminaalin alueen Guggenheim Helsinki museon arkkitehtuurikilpailua varten. Guggenheim-hanketta vastaan kaupunginhallituksessa olivat vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja SDP. Museohankkeesta tulee kestoaihe vuosiksi eteenpäin. . Liikennepolitiikka ei todellaInvestoinnissa puhuttu noin 120? kaan kuulu tähän, Puhakka sanoo. 140 miljoonasta eurosta. . Arkkitehtuurikilpailun jälkeen erikseen päätetään erikseen tontin luovuttamisesta. Käytännössä mieliala muokkautuu siihen mennessä jo niin paljon, etten näe poliittisia mahdollisuuksia hankkeen perumiseen. Se on nyt että Guggenheim-sääparkkipaikkana, mieluummin näen siinä museon, tiö on hakenut valtiolta arkPuhakka sanoo. kitehtuurikilpailua varten 800 000 Vasemmistoliiton esitystä kukaan euron avustusta, vaikka on vakuuttanut järjestävänsä kilpailun yksimuu ei kuitenkaan kannattanut, joten siitä ei äänestetty. tyisellä rahoituksella. Otimme esiin sen, ettei Guggenheim ole esittänyt uskottavaa rahoiVASEMMISTOLIITTO TEKI Vasemmistoliitto ei vastusta Guggenheim-museota, jos se tehdään yksityisellä rahalla. tussuunnitelmaa investointien tai se maksaa sitten enemmän. käyttömenojen osalta. Sisäänpanisi hankkeeseen. pääsymaksuista , ä t ii s . Vielä säätiöltä ei ole olemassa Vihreiden kanta on ollut erikoinen. Tällaisia kytköksiä ei pidä suunnitelmissa, Puhakka kertoo. tehdä. Rehn oli sanonut vain tukevansa hallitusta eikä puhunut pienituloisista oikeastaan mitään. Professori Tuomo Martikainen arvioi Rehn-ilmiön nousseen kansalaisten kyllästymisestä vallitsevaan politiikan tekotapaan. Pidän heidän toimintaansa ihan valtion ja kaupungin rooli rahoitus?oppina. Suomen koulutusjärjestelmän vahvuus on tasa-arvoisuus ja sillä on kyky taata kaikille hyvät lähtökohdat jatko-opintoihin. Olennaista tässä on peruskoulun ja lukion yleissivistävyys. Hän arvioi, että lukion tuntijaon uudistamisella on valtava merkitys koko Suomen tulevaisuuden kannalta, ja vaatii siitä laajaa keskustelua. Lapintie ei pidä siitä, että valinnaisuus lisääntyessään pakottaisi nuoret ottamaan vastuun loppuelämää koskevista valinnoista jo lukiossa. Missä rahoitussuunnitelma, Guggenheim? . kaupungin tai valmaksaa museon viiden miltion . On muistettava, että lukiolaiset ovat yhä kasvuikäisiä nuoria ja erot valmiuksissa suuria. Toisesta kierroksesta odotettiin tasaista kamppailua eikä yhtään vasemmiston ääntä saa mennä hukkaan, painottivat vasemmistoliittolaiset. Martti Ahtisaari myös vieraili vasemmistoliiton järjestämässä tilaisuudessa. » Claes Andersson sai 123 000 ääntä. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Vuoden 1994 presidentinvaalin yllätys oli Elisabeth Rehnin nousu Martti Ahtisaaren haastajaksi toisella kierroksella. 5. Jos valitaan kallis, VASEMMISTOLIITON Claes Andersson sai 123 000 ääntä ja 3,8 prosentin kannatuksen. Lisäksi toteKuka sen maksaa? simme, että jos hanke toteutuu, se . Meidän puoniitä ei kateta, Puu u pp Hinta r ii lesta Guggenheimhakka arvioi. s akennu r n e museon voi rakenRahoituksen in la mil . taa suunnitellulle epäselvyys tulin a valita tontille, mutta aikin julkisuuteen noastaan yksityiheti päätöksen jälkeen, kun kävi ilmi, sellä rahalla
Samalla Israel haavoitti ainakin 5 300 palestiinalaista. YK:n laatiman lähes 600 sivuisen selvityksen mukaan Israelin armeija käytti palestiinalaislapsia ja muita siviilejä ihmiskilpinä ja pommitti useita siviilikohteita valkoisella fosforilla. YK totesi Israelin syyllistyneen SUOMEN HALLITUS 6 » Lukuisat eurooppalaiset toimijat ovat katkaisseet taloudellisia kytköksiään Israelin aseteollisuuteen. Gaza-hyökkäyksessään sotarikoksiin ja mahdollisesti rikoksiin ihmisyyttä vastaan. ECI Telecom korostaa sen vuosikymmeniä jatkunutta läheistä yhteistyötä Israelin armeijan kanssa. Yhtiön johto myös markkinoi ja pro. Suomen puolustusvoimien verkossa käytetään laitteistoja, joita ainoastaan ECI Telecom voi valmistaa ja ylläpitää. Vuonna 2009, pian Israelin Gazahyökkäyksen jälkeen Israelin armeija antoi ECI Telecomille erityismaininnan yhtiön tuesta reserviläistyöntekijöilleen eli niille ECI Telecomin työntekijöille, jotka osallistuivat Israelin sotatoimiin Gazassa. Yhtiö tunnetaan vuosikymmeniä jatkuneesta läheisestä yhteistyöstään Israelin asevoimien kanssa. jatkaa aseteknologiahankintoja Israelista. Israelin armeija Arvostettu Palestinian Center for Human Rights -ihmisoikeusjärjestö raportoi Israelin tappaneen vuodenvaihteen 2008?2009 suurhyökkäyksessään 1 167 gazalaista siviiliä, mukaan lukien 318 lasta. suhteet reserviläisiin työntekijöihinsä. ECI Telecomin henkilöstöosaston esimiehen Adi Bildnerin mukaan ?tämän maan rakastamisen henki on osa organisaatiomme kulttuuria. Olemme ylpeitä reserviläisistämme ja teemme kaiken voitavamme heidän tukemiseksi myös jatkossa.? Viestintäverkon laitteisto Gaza-hyökkäys oli sotarikos Suomen armeijan viestintäverkkoa on rakennettu vuodesta 2001 lähtien ECI Telecomin laitteistoilla, joten uusista hankinnoista ei ollut syytä järjestää kilpailutusta. Toivomme, että pääsemme jatkossakin tyydyttämään Israelin armeijan tarpeita ja työskentelemään armeijan tulevien verkkolaajennusten parissa.? Suomessa laajaa vastustusta Yli 250 tunnettua suomalaista tieteen, taiteen ja politiikan vaikuttajaa on vaatinut Suomea lakkauttamaan välittömästi kaiken asekaupan ja aseteknologisen yhteistyön Israelin kanssa. Esimerkiksi Norjan hallitus, Tanskan suurin pankki Danske Bank, maailman suurin investointipankki Deutsche Bank ja Ruotsin suurin eläkekassa Först AP-Fonden ovat katkaisseet yhteytensä israelilaiseen aseteollisuusjättiin Elbit Systemsiin. Samoihin aikoihin, vuonna 2009, Suomi solmi Elbitin kanssa 17 miljoonan euron sopimuksen. ALL OVER PRESS Israelin raunioittamaa Gazaa tammikuussa 2009. Suomi hankkii jälleen aseteknologiaa Israelista » Suomi ja israelilainen it-jätti ECI Telecom ovat juuri solmineet yli 16 miljoonan euron arvoisen sopimuksen. Tuoreen ECI Telecom -sopimuksen jälkeen SuomiIsrael -asekaupan kokonaisarvo on noin 220 miljoonaa euroa. Bruno Jäntti. Yrityksen toimitusjohtaja Doron Inbar kuvaili vuonna 2005 ECI Telecomin suhdetta Israelin asevoimiin seuraavasti: ?Olemme ylpeitä siitä, että laitteistojamme on käytetty Israelin armeijan vaikuttavan tietoverkon laajennuksessa. Allekirjoittaneiden jou- kossa on ulkoministeri Erkki Tuomioja, kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen ja elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki. Vetoomuksen allekirjoittajissa on yli 40 professoria, kansanedustajia useista eduskuntapuolueista, europarlamentaarikkoja, Finlandia-palkinnon voittajia ja tutkijoita. Viime vuosina lukuisat eurooppalaiset toimijat ovat katkaisseet taloudellisia kytköksiään Israelin aseteollisuuteen. Resurssien säästämiseksi suunniteltu puitesopimus on tapana solmia tilanteissa, joissa sopimusosapuolet tekevät pitkäaikaista yhteistyötä. myöntää tämän harvinaisen erityismaininnan mikäli se katsoo, että yhtiöllä on poikkeuksellisen ?läheiset? ja ?esimerkilliset. loi yhtiötään sillä, että ECI Telecom on ollut rakentamassa Israelin armeijan tietotekniikkaverkkoa. Puolustusministeriö ostaa israelilaiselta ECI Telecom -yhtiöltä tietotekniikka- ja ylläpitopalveluita yli 16 miljoonalla eurolla. Suomi ja ECI Telecom solmivat puitesopimuksen
Peruspalvelut pienissä kunnissa valtion varoin » Tuloista valtionosuuksia 3?61 prosenttia. KAIKKIAAN 28 kuntaa rahoittaa perus- palvelunsa vähintään puoliksi valtion varoin. Vaikka suomalainen luottamusmiesjärjestelmä voi tällä hetkellä kohtalaisen hyvin, asiat voisivat olla myös toisin. Suurimman osan suomalaisen työväenliikkeen historiaa luottamusmiehiä on vainottu työnantajien taholta. Vielä sotien jälkeen ennen 1970-lukua oli tyypillistä, että kommunisteiksi tiedetyille luottamusmiehille annettiin kylmästi lopputili heti, kun he tulivat työnantajan tietoon. Kun tasausmalli Ranuan liitosta Rovaluotiin, kuntien peniemeen selvitetään ruspalvelujen määrä paraikaa. Siitä huolimatta, että luottamusmiehen irtisanominen on ?kallista?, sitä on harjoitettu aina silloin tällöin. Työnantajat ovat joutuneet yleensä maksamaan irtisanomiskorvauksena vuoden tai kahden palkkasummaa vastaavan summan, mikä on suuryritykselle karkkirahaa. Työntekijöiden luottamusmiehilleen osoittama luottamus ja solidaarisuus ovat kuitenkin suojanneet luottamusmiesjärjestelmää irtisanomiskorvauksia tehokkaammin ja työnantajan tieto siitä, että luottamusmiehen irtisanomisesta on muitakin kuin rahallisia seurauksia on estänyt heitä jatkamasta laajamittaisen suoran terrorin harjoittamista. VAIKKA LUOTTAMUSMIEHILLÄ on työntekijöiden luot- tamus takanaan ja he yleensä ovat sen arvoisia, jokainen luottamusmies on viimekädessä yksin ja hän tietää sen. Valtionosuuksilla halutaan tahittyessä. sata kuntien eroja ja taata kuntalaisille yhtäläiset perusoikeudet. MILTEI KAIKKI peruspalvelunsa puolitKunnat saavat valtionosuuksia petain valtionosuuksilla rahoittavista ruspalveluihinsa sekä opetus- ja kultkunnista ovat pieniä. Vaikka solidaarisuuden väitetään aika ajoin kadonneen, se ei ole kadonnut luottamusmiesjärjestelmästä. Ajatuksena oli tappaa työväenliike pelolla ja terrorilla, valtionjohtamisen vanhimmilla keinoilla. Onneksi luottamusmiehet ja työntekijät eivät taipuneet. Erotetun luottamusmiehen tilalle tuli uusi ja vähitellen työnantajien oli pakko hyväksyä luottamusmiesjärjestelmän toiminta työpaikoilla. Ja hyvä niin. Kiitos kaikille menneille ja nykyisille luottamusmiehille siitä, että jaksatte silloinkin kun on vaikeaa. Kärsämäki kuuluu kuntiin, jonka peruspalveluista 55 prosenttia tai enemmän rahoitetaan pelkästään valtionosuuksilla. Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja. 7. Kokemus oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että asioihin voidaan vaikuttaa. Luottamusmiehiä laitettiin mustille listoille, jotta heitä ei palkattaisi uusiin työpaikkoihin. Luottamusmies joutuu hyvinäkin aikoina tekemään vaikeita päätöksiä, käymään haastavia neuvotteluja ja näkemään ikäviä asioita voimatta jakaa asioita muiden ihmisten kanssa. Luottamusmiehenä olo on haastavaa, raskasta ja stressaavaa ja siinä harvoin kuulee kiitosta. 28 kunnan joutuuritoimeen. Täytyy muistaa, että esimerkiksi osuuksia, koska vanhat jakoperuskuntien hallinnon menot ovat noin 3?4 prosenttia budjetista. Mikä sitten saa heidät jatkamaan vuodesta toiseen. Voitto ei kuitenkaan ollut pysyvä tai lopullinen sillä jo 1980-luvun alkupuolella luottamusmiehiä haastettiin oikeuteen vastaamaan lakoista aiheutuneista ?kustannuksista?. Kyseessä oli uusi yritys murentaa luottamusmiesjärjestelmää ja sitä kautta estää työväenliikettä toimimasta. Vakkurin mukoselvityksissä. budjetis kaan näin ei alkuun Vuoden 2015 voikäy, vaan menot nousemaan astuvaksi suunvat hetkellisesti. niteltu valtionosuuksien uudistus muuttaa kuntien saamia . Tämä on teet vaihtuvat toisiin. pieni asia kokonaisuuden kannalta. Parhaiten säästöjä syntyy palveluja UP/Birgitta Suorsa VALTIONOSUUDET KUNNAN TULOISTA Valtionosuuksilla rahoitetaan 50 prosenttia tai enemmän kunnan peruspalveluista: Ranua, Kärsämäki, Vesanto, Puolanka, Luhanka, Kivijärvi, Karvia, Hyrynsalmi, Pomarkku, Rautavaara, Salla, Pudasjärvi, Pielavesi, Rautalampi, Taivalkoski, Perho, Merijärvi, Enontekiö, Jämijärvi, Isojoki, Merikarvia, Kaavi, Vihanti, Kinnula, Polvijärvi, Pello, Lavia ja Utajärvi. MITTAVA TUKEUTUMINEN Valtionosuuksilla rahoitetaan 15 prosenttia tai vähemmän kunnan peruspalveluista: Espoo, Kauniainen, Helsinki, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa, Tuusula, Järvenpää, Oulu, Nurmijärvi, Pirkkala, Hollola, Siuntio ja Siilinjärvi. Lähde: Valtionosuudet käyttötuloista kunnittain 2012, Valtiovarainministeriö 2013 Kolumni Tuukka Pääkkönen totpaa@utu.? Luottamuksen arvoinen LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ ON ollut suomalaisen työ- väenliikkeen peruspilari sen synnystä lähtien. Myös LuKuntien t o hanka, Karvia, Pooli pienempi kuin n e nm hallinno nykyisin. markku, Jämijärvi, Kuntaliitosten Merikarvia, Kinovat noin ia t nula, Polvijärvi ja odotetaan kutist n e 3?4 pros Lavia ovat kuntajatavan kuntien meta. noja. Parhaiten tuet luottamusmiestäsi kiittämällä häntä silloin, kun siihen on aihetta. Turhan usein kiitos unohtuu ja vain haukut lausutaan julki, nekin yleensä selän takana. Vanhat luottamusmiehet puhuvat asemastaan koiranvirkana, jossa joutuu olemaan aika ajoin pappina, poliisina ja psykologina. Sen olemassaolo ei ole kuitenkaan koskaan ollut mikään itsestäänselvyys. Yksi osa tulee kuntien kosta vain yksi yltää yli 5 000 asukkaan, Pudasjärvellä asui 8 620 asuverotuottojen tasauksesta, eli hyvin verotuloja keränneet kunnat rahoitkasta. tavat osaltaan huonommin verotuloja Kuntajakoselvityksissä näille kunkeränneiden kuntien palvenille etsitään uutta yhteisöä. luja. Sen sijaan hyvien verotuottojen kunnat joutuvat maksajan asemaan. Pelkästään valtionosuuksia, kunnan omia toimintatuottoja ja verotuloja katsomalla Ranuan kunnan käyttötuloista 61 prosenttia tulee valtiolta. Tieto on valtiovarainministeriön taulukosta Valtionosuudet käyttötuloista kunnittain 2012. Myös Puolangan, Vesannon ja Kärsämäen peruspalveluista 55 prosenttia tai enemmän rahoitetaan pelkästään valtionosuuksilla. Sitä vastoin valtion osuudet peruspalveluista jäävät alle kymmeneen prosenttiin Espoossa (3 prosenttia), Kauniaisissa (5) ja Helsingissä (6). Alle 15 prosentin joukossa on lukuisa joukko Uudenmaan kuntia, mutta myös Pirkkala ja Oulu. Yleisimmin valtionosuudet kattavat kuntien peruspalveluista 31?42 prosenttia. valtion rahakirstuun on kunnan autonomian, itsemääräämisen, kannalta ongelmallista. . Niistä ainoastaan yhdeksän on mukana kuntaliitoksia pohtivissa kuntajakoselvityksissä. Kun kunnan omat toimintatuotot ja verotulot eivät riitä peruspalveluihin, avuksi tulevat valtionosuudet ja harkinnanvaraiset tuet. Toisaalta Suomessa on otettu linjaksi, että isossa maassa voi asua yhdistämällä ja kehittämällä. myös harvaan asutuilla alueilla, kunJarmo Vakkuri kehottaa pohtinallistalouteen erikoistunut profesmaan kuntaliitosta pikemmin pitkän tähtäyksen investointina, joka tuo sori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta sanoo. säästöjä myöhemmin palveluiden ke. Taloudellinen terrori ei kuitenkaan voittanut ja jälleen luottamusmiesjärjestelmä sai olla hetken rauhassa
#FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWKUVCOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK R '6+56? 6+.## 0 D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ www.turva.fi su 19.1. klo 16-21 susanna heikki & karavaani Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaA puh. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Liput 13 . sis. narikan RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 8 nen me pie Avaam aupan kirjak etissä myös n 014 2 n e d o u v olella! alkupu Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK
Veroeurot katoavat lahden taakse, liiallisen alkoholinjuonnin aiheuttamat haitat kaatuvat suomalaisille veronmaksajille, kotimainen alkoholin myynti laskee entisestään ja aiheuttaa muun muassa työpaikkojen menetyksiä, hän luettelee. Pekonen ihmettelee sitä, että tällaisessa tilanteessa alkoholiveroa vielä korotettiin. . LEHTIKUVA/ HANNU KIVIMÄKI Suomi maksaa viinahaitat, Viro saa tulot » Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen vaatii viinarallia kuriin. Ihmisillä on tapana kaunistella, hän uskoo ja muistuttaa siitä, että kahdessa vuodessa pelkästään oluen nettitilaaminen on kahdeksankertaistunut. Nettitilaaja vastaa veroista EU:n sisällä postitetut paketit tulevat muun kansainvälisen postin joukossa ilman tiukkaa valvontaa. Rantalan mukaan alalle muutosvaatimuksia aiheuttavat myös juomien verotuksen sekä mainonnan sääntelyn kiristykset. Virosta yhä enemmän viinaa Pekosen mukaan Suomelle aiheutuu noin 300 miljoonan euron veromenetykset vuosittain ulkomailta haetusta alkoholista. . Pekosen mukaan uutinen ei kuitenkaan tule yllätyksenä. . Yhtiön tiedotteen mukaan organisaatiomuutoksen tavoitteena on vähentää henkilöstöä enintään 140 henkilöllä. Hartwallin toimitusjohtaja Pekka Rantalan mukaan panimoala on Suomessa kovien haasteiden edessä. Mielestäni nyt pitäisi aidosti pysähtyä miettimään alkoholiverotuksen suuntaa. Pekonen on myös kannattanut kansanedustaja Jaana Pelkosen (kok.) lakialoitetta, jonka mukaan ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisävero laskettaisiin samalle tasolle kuin se on ravintolaruuassa. Suuri tilastoimaton kulutus Pekosen mukaan tilastoimatonta alkoholinkulutusta pitäisi myös tutkia tarkemmin. . Toivomme, että työnantaja kantaa vastuunsa ja mahdolliset henkilöstövähennykset hoidetaan esimerkiksi eläkejärjestelyin, Nissilä sanoo. Hartwall Oyj:n liikevaihto vuonna 2012 oli 262,3 miljoonaa euroa ja sen nettotulos oli 15 miljoonaa euroa voittoa. Alkoholiveroa nostettiin vuoden alusta aiottua vähemmän, mutta korotusta tuli silti. Royal Unibrew osti Hartwallin Heinekeniltä. Nissilän mukaan töitä on riittänyt. Kuvassa matkustajia saapumassa lastin kanssa Tallink Baltic Princessillä Länsiterminaaliin. teiset maksut maksamatta, Pekonen toteaa. Kiitosta hallitukselle Pekonen kiittelee hallituksen valmisteverotusta koskevaa esitystä, joka sisältää myös ohjeelliset tasot » Veroeurot katoavat lahden taakse. verovapaalle matkustajatuonnille. Se asettaisi maahantuojalle näyttövelvollisuuden omasta käytöstä siltä osin, mikä ylittää ohjetason. Pekonen muistuttaa kuitenkin, että tarvitaan myös muita toimia alkoholipolitiikan suunnan muuttamiseksi. Hartwall perustelee yt-neuvottelujaan sillä. VASEMMISTOLIITON varapuheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen on pettynyt panimoyhtiö Hartwallin ilmoitukseen aloittaa yt-neuvottelut, joiden piirissä on koko henkilöstö. KU 9. Tämä on koko ajan ollut tulollaan, vaikka useampi taho ja kansanedustaja onkin yrittänyt saada ääntään kuuluviin ja muutosta alkoholipolitiikkaan, hän toteaa. Hartwall ilmoitti viikon päästä alkavista yt-neuvotteluista keskiviikkona. Kun tiedot saadaan pienen otannan gallupeista, en voi pitää niitä järin luotettavina, sanoo Pekonen. Hän arvioi, että tilastoimaton alkoholinkulutus, eli myös yksityinen matkustajatuonti ja alkoholin nettitilaaminen, on paljon suurempaa kuin mitä luvut kertovat. . Tiesimme odottaa, että jotain muutoksia tulee, mutta mitään näin pahaa emme osanneet ennakoida. Tässä uutisessa on paljon sulattelemista, Nissilä sanoo. Työntekijäpuoli painottaa aitoa » Tiesimme odottaa, että jotain muutoksia tulee. neuvottelemista, jotta irtisanottavien määrä jäisi mahdollisimman pieneksi. . Koska valvonta on puutteellista, on täysin mahdotonta sanoa, kuinka moni nettitilaaja jättää nämä lakisää- Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen vaatii viinarallia Virosta kuriin. Verotusratkaisuilla ei saisi heikentää kotimaisen tuotannon asemaa, Hartwallin Lahden panimon työntekijöiden pääluottamusmies Pasi Nissilä toteaa. HARTWALLIN OMISTAJA vaihtui viime kesänä. KU Yllätys ja järkytys Hartwallin työntekijöille YT-NEUVOTTELUILMOITUS JA kova henkilöstön vähennyssuunnitelma tuli Hartwallin työntekijöille yllätyksenä. Neuvotteluiden piirissä on Hartwallin koko henkilöstö, noin 830 ihmistä. Henkilöstön vähennystarpeeksi yhtiö arvioi enintään 140 ihmistä, heistä työntekijöitä on enintään 45 ja toimihenkilöitä 95. Yt-neuvotteluiden syiksi työnantaja nimeää alan kovenevan kilpai- lun, veronkorotukset ja alkoholin tuonnin Virosta. Työntekijäpuoleltakaan ei löydy ymmärrystä valtion toimille. . Neuvottelujen piirissä on koko henkilöstö, noin 830 työntekijää. Valvira on ohjeistanut, että sen, joka tilaa alkoholia verkosta, tulee itse hoitaa valmiste- ja juomapakkausverojen maksaminen. . Siksi keskiviikon ilmoitus yllätti ja järkytti. . Yksityinen alkoholin tuonti Virosta on jo suurempaa kuin koko Suomen ravintolamyynti. Alkoholihallintoa valvova Valvira ei valvo nettikauppoja, koska ne ovat ulkomailla. Ei ihme, että panimot ovat ahtaalla ja joutuvat tekemään tällaisia ikäviä ratkaisuja, hän sanoo. Alkoholivero uusiksi Pekonen haluaa herätellä ministeriötä toimimaan.
Annetaan ymmärtää, että kalastaja on jotenkin vahingollinen olento. . Kuinka ekologista tämä sitten on? Petri Lilja kysy, miksi ei puututa sellaiseen käytännössä valvonnan ulkopuolella olevaan vapaaajan harrastukseen, jossa voi- » Petri Lilja tunnetaan myös runoilijana ja sosiaalisessa mediassa kantaa ottavana kirjoittajana. Kaupan tiskillä on kalaa Uudesta Seelannista ja Vietnamista. Yksipuolinen puhe sieppaa yksinäistä ammattikalastajaa » Ammattikalastus on Kuka? Suomessa uhanalainen laji, ammattimainen pienkalastus jo miltei tuhottu. julkisuudessa usein esitettävät uudet rajoitukset auttaisivat asiaa? Porilainen kalastaja Petri Lilja on sydämistynyt. Hän näkee ongelmat aivan toisin kuin monet luonnonsuojelun nimissä esiintyvät. . Toisaalta arvokala käy kaupaksi lahnaa lukuun ottamatta, joten työllä on kysyntää, Lilja pohtii. Pienkalastajalla, olkoon kuinka ammattimies hyvänsä, ei ole varaa kalliisiin hylkeenkestäviin pyydyksiin. . Vuotuiset työt alkavat viimeistään toukokuussa ja jatkuvat syys-lokakuulle. MILLÄ TAVALLA Viimeistään toukokuussa Petri Lilja lähtee tällä pikkuveneellä saarelle, jossa toivon mukaan taas on työtä ja saalista runsaaksi puoleksi vuodeksi. » Arvokala käy kaupaksi lahnaa lukuun ottamatta. den repimistä. Työ luonnon keskellä antaa aineksia niin runoihin kuin ympäristöasioiden mietiskelyyn. daan vene vetää täyteen lohikalaa tai ajaa maasturilla Lapin koskialueiden parhaille kutupaikoille. . Hylkeenkestäviin rysiin taas ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Yleistä mielipidettä manipuloidaan Kalastaja tekee työtä, vaikka sitä ei aina julkisissa puheissa sellaiseksi hyväksytä. On paljon muutakin ihmeteltävää. Hyvä verkko maksaa jopa 30 euroa, mutta ei sekään kestä hylkei- » Petri Liljan suvussa on ollut kalastajia monessa sukupolvessa. Nykyinen kalastaja asuu pyyntikaudet Ahlaisten Joulukarilla mökissä, jota käytti jo hänen isoisänsä isä. » Mies valmistui aluksi rakennusmaalariksi, mutta allergiaoireet pakottivat miettimään muuta. Kalastaja ei voi vaikuttaa siihenkään, että osa saaliista menee rehuksi. Ne liikkuvat nyt sisälahdissa, mikä tekee omasta työstä todella vaikeaa. Mielipidettä yritetään kääntää ammattiamme vas- taan ikään kuin kalastajat olisivat syyllisiä kalakantojen pienenemiseen. Avovesikaudella hän saa elantonsa yksinyrittäjänä saaristossa. Kalastaja tuntee luonnon paremmin kuin moni muu luonnon puolesta huolta kantava, Petri Lilja sanoo. 10. Elokuulta loppysyksyyn kalastajan pahin vihollinen on harmaahylje. Niiden määrä on vuosista 2005?2006 alkaen kasvanut koko ajan. Mutta parempi ehkä niinkin, kuin että rehukin tuotaisiin toiselta puolelta maapalloa. Aimo Ruusunen AIMO RUUSUNEN
Ay-liike satsaa eurovaaleihin Kolumni JARMO LINTUNEN satsaa tosissaan toukokuussa pidettäviin EUparlamentin vaaleihin. Entä mitä tehdään, kun merkkejä löydetään. Volyymikin vaihtelee mitättömästä kaikenkattavaan. Usein kuitenkin väkivallaksi mielletään vain yksilöiden tekemät, vallitsevaa järjestystä vastustavat teot. Valtion ja sen instituutioiden harjoittama massiivinen, jatkuva ja kaikenkattava väkivalta vaietaan armeliaasti, korporaatioista puhumattakaan. Missä kerrottaisiin, miten väkivaltainen uusliberalismi synnyttää radikalismia? Kirjoittaja on Kansan Uutisten toimittaja. 11. EU:ssa on edistyksellistä lainsäädäntöä esimerkiksi työsuojelun maailman ja markkinavoimien asia. UP/Kari Leppänen KAMPANJA NOSTAA Akava kampanjoi järjestäytymisen puolesta FIKSUT PÄRJÄÄ AINA. Esimerkiksi Englanti esittää tälvasta ay-liike suhtauHänen mulaisia vaatimuksia. Kuukauden kampanja käynnistyi tiistaina. Akavan järjestöjohtaja Risto Kauppinen toteaa järjestönsä haluavan tarjota foorumin, jossa voi keskustella kentän ehdoilla järjestäytymisestä ja ammattiliittojen tarpeellisuudesta nykypäivänä. Kampanjan kanavina ovat Facebook ja Twitter. puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula korostaa JÄRJESTÖTOIMIKUNNAN väkivaltaista ekstremismiä. Siinä kaikki asiat maailmassa ovat janoja ja päät tasavahvoja ja -pahoja. Siinä onkin sarkaa, etsiä vaikkapa yläkouluikäisistä kaikki radikaaleista aatteista kiinnostuneet ja auktoriteettivastaiset yksilöt. Entä mitähän nämä ääriajattelun tunnusmerkit mahtavat olla. toukokuuta. eikä se voi olla pelkästään . Osa järSAK haluaa työelämän kysymykset keskusteluun EU-vaaleissa, Matti Huutola perustelee isoa satsausta. jestetään yhdessä Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen rekkakiertueen kanssa. . Jäsenet kuitenkin omistavat liitot ja omasta omistuksestaan saa olla avoimen ylpeä. PalkansaajaliikEU:n tule on tuu EU:hun perikaansa seuraakeen käsitys on täysin päinvastaiyksestä it h e k aatteessa myönteivalla parlamentnen. Järjestäytymistä voidaan pitää yhtenä työntekijän ammatti-identiteetin edellytyksenä ja osaamisen takeena. Uskomme, että tällä satsauksella saamme työelämän kysymykset nousemaan EU-vaaleissa keskusteluun. AMMATTIYHDISTYSLIIKE Emilia Kukkala emilia.kukkala@gmail.com Ääretön koulu POHJOISMAAT OVAT yhdessä alkaneet torjua niin sanottua esille palkansaajanäkökulmaa Euroopan unionin kehittämiseen ja aktivoi palkansaajia äänestämään. Kampanjasuunnitelmia laaditaan parhaillaan. Liiton jäsen on kiinnostunut työpaikkansa ilmapiiristä ja menestystekijöistä. Jäsenyys omassa liitossa on Rantamaulan mukaan vieläkin osalle ar- kaluonteinen asia. . Toimitetaan ajatusrikollinen ?palveluiden piiriin?. Sekin tuoksahtaa jotenkin menneiltä vuosikymmeniltä. Breivikin kaverit muuten kertoivat tämän olleen ?tavallinen, älykäs, hyvä koulussa, sosiaalinen. Euroopan unionin tuman hyväksikäyttö ja hartiosta. ja keskittyneen vahvasti ulkonäköönsä. RADIKALISMISTA PUHUTTAESSA olisi muistettava aina kääntöpuoli. Huutola muistuttaa, että unionin esille palkansaajille tykseen mukaan. kehitys ei itsestään tärkeitä kysymyksiä, Euroopan parlamenttiin valitaan selvästi ole myönteinen. kuten liikkuvan työvoikaikkiaan 751 edustajaa 28 jäsenval. Työelämän muutoksessa liitoilta tarvitaan entistä enemmän muutoskykyä ja reagointia. Itse en ole vielä ymmärtänyt, mitä pahaa on fasismin vastustamisessa. Poliisin raportin mukaan hän haikaili ?50-luvun kulta-aikaan?. Uussana ekstremismi niputtaa molemmat saman otsikon alle ja vielä tuhat muuta perään. HYVÄ TYÖELÄMÄ on Euroopan unioalalla. Sääntelyä pitää tiukentaa, jotta . k ysy mys tikaudella nousee heikommatkin maat pääsevät kehisesti. Kuitenkin erot EU-maiden vänin menestymisen ehto. Mukaan voi tulla vielä lisää ammattiliittoja, joten budjetti voi tuosta kasvaa, sanoo SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola. Näin laajaa yhteistä yhteiskuntavaikuttamisen kampanjaa ei ay-liikkeellä ole Huutolan mukaan aikaisemmin ollut. . Haastamme ehdokkaita lillä ovat edelleen suuria. tilaisuuksiin esittelemään rooppalaisten palkansaaEuroopassa esiintyy myös vaatimuksia työelämän sääntelyn purkanäkemyksiään työeläjien pitää voida tuntea unioni omakseen, mäkysymyksistä. miseksi. Suomalainen Huutola vakuuttaa. . Seuraavan kuukauden aikana on loistava mahdollisuus tuoda esille ajatuksiaan edunvalvonnasta, palveluiden kehittämisestä ja vaikkapa oman työpaikkansa hyvistä esimerkeistä. Toimitsijapalkkausten ja toimistokulujen päälle kampanjalla on 280 000 euron budjetti. . Yksi tekijä on alistaja, toinen alistettu. Siinä, kun joku teko on välttämätön, oikeutettu tai pienempi paha, on toinen pelkästään paha. Erityisesti sellaiset, jotka uhkaavat pysyvyyttään. Puhe ekstremismistä on yksi yhteen kovin suositun, mutta älyllisesti laiskan ääripääpuheen kanssa. Osa kohdistuu elolliseen, osa elottomaan. Malttakaa hymypoikakorttinne, pasifistit! Niin Mandela kuin Gandhikin kannattivat tai vastustivat väkivaltaa suhteessa tavoitteisiinsa ja vastapuolen tekemisiin. Jo sana väkivalta nakkaa valtavan joukon erilaisia tekoja samaan laariin. Se liittää yhteen kaikki ne ajatukset, jotka ovat ristiriidassa tämänhetkisen valtaeliitin pyrkimysten kanssa. Breivik ennen kaikkea pelkäsi asioiden muuttumista. Kuvitellussa keskikohdassa sijaitsee kaikki hyvä ja oikea, ennen muuta nykyinen yhteiskuntajärjestelmä ja kaikki sitä tukeva. Jana-ajattelussa esimerkiksi fasismi ja antifasismi ovat yhtä pahoja, ääri kuin ääri. nanssi. Radikalismi pyrkii asioiden perinpohjaiseen muuttamiseen, konservatismi säilyttämiseen. Suomesta heitä valitaan 13 ja levasta kehityksestä on kysymys, maan talouden ongelmat. vaalipäivä on 25. Monen mielestähän pahinta on, jos se onnistuu. » Radikalismi pyrkii asioiden perinpohjaiseen muuttamiseen. HISTORIALLISESTI FASISMI on murskattu miltei poikkeuk- Akavan tiedotteessa, että liiton jäsen on työelämän ja oman työpaikkansa kehittäjä. . KU setta väkivallalla. Palkansaajien keskusjärjestöt ja ammattiliitot avasivat maanantaina yhteisen EUvaalitoimiston Helsingin Hakaniemen Metallitalossa, jossa pitää päämajaansa myös keskusjärjestö SAK. Kampanjatoimistossa on kuusi työntekijää ja sitä vetää Hanna Kuntsi Palvelualojen ammattiliitosta PAMista. Tarkkaillaanko pukeutumista, puheita vai molempia? Hieman pelkään paluuta 90-luvulle, kun merkkejä saatananpalvonnasta oltiin löytävinään mitä huvittavimmista yhteyksistä. Materiaalituotannon lisäksi ympäri maata järjestetään 11 kaksipäiväistä tapahtumaa. Eu. on Akavan ja sen jäsenjärjestöjen yhteinen kampanja järjestäytymisen edistämiseksi. Akava haluaa kampanjallaan lisätä Ajankohtaista keskustelua järjestäytymisen merkityksestä sekä työntekijän että suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Suomessakin aiotaan osana laajempaa hanketta opastaa radikalismin tunnistamiseen koulussa ja sosiaalitoimessa
Palvelusetelipalvelu olisi tullut suurituloiselle halvemmaksi kuin oma, mutta pienituloiselle kalliimmaksi. Yksityiseltä puolelta palvelun hakeminen vaatii omaa aktiivisuutta, asiantuntevuutta ja voimia. Asiakkaalle ei hinnassa tulisi olla eroa kunnallisen palvelun ja setelillä ostetun välillä. . Se on toteutustavasta kiinni. Käyttö ei ole myöskään tuonut toivottuja säästöjä. TEKSTI Emilia Kukkala HELSINGISSÄ JÄRJESTETÄÄN 22. Lautakuntaan tulleessa esityksessä palvelusetelin arvo oli vakio, mutta oman palvelun maksu porrastettu. Ulkoistaminen voi olla yksi tarkoitus, kunnalle palveluseteli on byrokratian näkökulmasta helpompi tapa kuin suorat ostot ja sitä voidaan käyttää myös omien jonojen purkamiseen. Yhteinen kokemus ohenee. Karkeasti näin. Palvelusetelin käytöstä pitäisi luopua. Karkeasti näin. Vastuu kunnalta asiakkaalle . Yksi iso ongelma on, että kaupungin palvelusta vastaa kaupunki. Siksi palveluseteli voi eriarvoistaa myös koulutustason mukaan. Mitä hintaan tulee, Vuorjoen mukaan kaikissa palvelusetelimalleissa eriarvoisuutta ei synny. . Kysymyksiin vastaamassa on useita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Yksi heistä on Anna Vuorjoki, kaupunginvaltuutettu ja vasemmiston sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Helsingissä. . Sopimus on asiakkaan ja tuottajan välinen. . Jos taas palveluseteliä käytettäessä tapahtuu jokin virhe, asiakas voi joutua käräjöimään ja valittamaan siitä yksin. Jos palvelusetelin tuottajien valinnassa ole mitään pielessä, siirtyy vastuu ongelmatilanteissa asiakkaalle. On ongelma, jos eri sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat alkavat käyttää eri palveluita. On silti myös poliittisista valinnoista kiinni, miten omaa palvelua on tarjolla. Vuorjoki haluaisi nähdä mahdollisena vaikuttaa työolosuhteisiin, että kunnat olisivat houkuttelevia työpaikkoja esimerkiksi lääkäreille. Eriytymistä pitäisi seurata Vuorjoen mukaan ideaalitilanteessa palveluseteleitä ei käytettäisi. tammikuuta keskustelu palvelusetelin käytöstä. Silloinkin hinnan tulisi olla kohtuullinen. Ainakin Helsingissä on käytännön politiikassa kuitenkin tyytyminen siihen, että palvelusetelin muodot olisivat mahdollisimman vähän eriarvoistavia. Niitä ajetaan voimakkaasti myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. hankala järjestää kunnallisena palveluna. Poikkeustapauksia voisivat kuitenkin olla sellaiset palvelut, joita on Palvelusetelit ovat monelle tuttuja kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Kun kaikki eivät käytä julkisia, intressi rahoittaa niitä voi heikentyä. Vuorjoen mukaan olisi mietittävä, onko ylipäänsä mielekästä käyttää yhteisten julkisten palveluiden rahaa johonkin muuhun kuin julkisten kehittämiseen. Palveluseteli ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita lisää ulkoistamista. Konkreettinen esimerkki on, kun Helsingissä vakinaistettiin lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli. Kuntalaiselle voi jäädä isompi vastuu kuin jäisi muuten. Palveluita on osattava etsiä Reunaehdot määritellään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella. 12 Toisena isona ongelmana Vuorjoki näkee palvelusetelin eriarvoistavan vaikutuksen. . Vuorjoki sanoo, että esimerkiksi Helsingissä on hyväksytty palvelusetelin käyttö nimenomaan vaihtoehtona ostopalvelulle. . Pitäisi seurata aktiivisesti myös sitä, onko palvelun laatu ja sisältö vastaava kuin julkisessa.. Tämän saimme muutettua. Vuorjoki sanoo, että lisäksi tarvitaan seurantaa palvelujen eriytymisestä ja kohdentumisesta eri sosioekonomisiin ryhmiin. . Yksityistäminen ja ulkoistaminen vievät palvelut pois demokraattisen päätöksenteon piiristä. Palveluseteli ei toimi niin kuin luvattiin » Sen sijaan, että palveluseteli lisäisi valinnanvapautta, se saattaakin kaventaa sitä. Ilman palveluseteliäkin voidaan ostaa palveluita. Jos vastaan idealistisesti, sanoisin, että pääasiassa palvelusetelin käytöstä pitäisi luopua
Siellähän sitä pitäisi juuri olla. He eivät välttämättä voi toimia, kuten haluaisivat. Samalla on muistettava, että yhteisiin resursseihin on kaikilla oikeus . Ne eivät ole aina johtaneet säästöihin, vaan lisänneet hallinnollisia kustannuksia ja mahdollistaneet sen, että suuryritykset tekevät voittoa kuntien julkisilla palveluilla. Aaltion mukaan palvelusetelin tausta on selkeän ideologinen. . Valinnanvapaus edellyttää myös taitoa toimia kuluttajana ja vertailla vaihtoehtoja. Ilman muuta siinä on taustalla tämä ajatus. OULUNKYLÄN VASEMMISTON järjestämä Valinnanvapautta vai eriarvoisuutta. Sieltä se on ihan luettavissakin valtiovarainministeriön asiakirjoista, kun julkista sektoria ryhdyttiin 80-luvulla systemaattisesti saattamaan yksityiseltä sektorilta lainatun markkinaohjauksen piiriin. niilläkin, jotka eivät jaksa tai osaa osallistua päätöksentekoon. Kuntalaiset eivät välttämättä ole yhtään sen jalompia päätöksentekijöitä kuin heidän parjaamansa poliitikot. Siksi perusoikeuksien toteutumista valvomaan tarvitaan Aaltion mukaan yhä virkamiehiä. Palvelut tarpeiden mukaan Aaltio näkee keskustelussa ongelmaksi, että yksityinen puoli yhdistetään valinnanvapauteen, jota taas ei julkisella puolella käsitetä olevan. . Yksi pointti kirjassani on, että autoritaarisuutta työntekijän ja asiakkaan välillä pitäisi vähentää. Työntekijät saavat linjaukset, mitä saavat tehdä ja he linjaavat edelleen asiakkaille, miten näiden on toimittava. Osallisuutta olisi lisättävä demokratian keinoin. Käytännössä se tarkoittaa, että nykyisen edustuksellisen päätöksenteon lisäksi kuntalaisten pitäisi päästä vaikuttamaan palveluihinsa suoraan. -keskustelutilaisuus 22. Kaikki eivät ole hyvinvoinnin edistämisen kannalta perusteltuja. . Heille on asetettu tietyt reunaehdot, jotka taas eivät aina vastaa vaikkapa sosiaalityön eettisiä normeja. Aaltion mukaan sosiaalipuolen koulutuksessa huomioidaan jo melko hyvin huomioon asiakkaan oma kokemus ja itsemääräämisoikeus, mutta käytännön työelämässä on toisin. . Työntekijän tulisi aidosti kuunnella ja ottaa huomioon asiakkaan oma kokemus ja näkemys tilanteestaan. Palvelu ei tuotakaan sitä, mitä piti. Aaltio sanoo ymmärtävänsä palvelusetelin puolustajien tavoitteet, muttei näe sen toimivan käytännössä. . Tämähän on yhteinen järjestelmämme, jota hallinnoimme. Ongelma tulee siinä, että oikeasti palvelua ei saa ilman rahallista lisäpanostusta. Pitäisi aidosti olla vaikutusvaltaa. Käytäntö on osoittanut, että usein pisteytyksessä ja kilpailutuksessa mennään ihan metsään. Pelkkä kuuleminen ilman todellista valtaa jää puuhasteluksi. . Eikä kaikilla ole varaa sittenkään. Kaikki eivät osaa tai jaksa. Se vaatii myös kulttuurista muutosta. Tällä hetkellä asiakkaiden aitoon kohtaamiseen pyrkivien työntekijöiden kädet ovat usein sidotut. . Reunaehdot määritellään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella. Aaltio näkee valinnanvapausajatuksen sinänsä kannatettavana. . Byrokratia pelaa pienet ulos. . Palveluseteli ei vastaa niihin hyviin tavoitteisiin, mitä sillä on väitetty olevan. Yritykset rahastavat kuntia Markkinamekanismien soveltamisesta julkisissa palveluissa on tehty paljon empiirisiä selvityksiä. . Ajatus siitä, että se lisäisi valinnanvapautta, ei välttämättä toimi kauhean hyvin. Palveluseteli ei ole mikään autuaaksitekevä. Se, että voi valita tiettyjen ennalta valittujen palveluntuottajien väliltä, ei lisää vapautta loputtomasti. Toinen valinnanvapautta rajoittava tekijä on hinta. Kuntalaisille aitoa päätösvaltaa Elina Aaltio, Hyvinvoinnin uusi järjestys -kirjan kirjoittanut tutkija, näkee palvelusetelin käytössä useita ongelmia. . Ajatus on ihan oikea, että kun kerran meillä on vaurautta, niin voi olla myös valinnanvapautta. Ei täydy ajatella niin, että hyvinvointivaltiossa aina tarjotaan ylhäältä käsin jotain, että tyytykää siihen. Eroon autoritaarisuudesta Ylhäältä?alas-malli palveluiden järjestämisessä saa kritiikkiä myös Aaltion tuoreessa kirjassa. . tammikuuta kello 18 alkaen Helsingin Käpylässä ravintola Nyyrikissä. Niihin sitten sovitetaan niin sivistys- kuin sosiaalitoimenkin tarpeet sen sijaan, että huomioitaisiin kuntalaisten tarpeet. On tehostettu niin, että päätökset saatetaan tehdä asiakasta tapaamatta. Vain osaavalle kuluttajalle Kilpailuttamiseen liittyvistä ongelmista yksi eteli Palvelus voistaa voi er iar son ulutusta o k s ö y m . mukaan on, että se vähentää pienten toimijoiden mahdollisuutta olla tuottamassa palveluita. Jos otetaan muita tuottajia kuin kunnan omia, sen pitäisi perustua neuvotteluun, arviointiin ja yhteisiin tavoitteisiin. Näkökulmia palveluseteliteemaan tarjoavat ja kysymyksiin vastaavat Helsingin sosiaali- ja terveysviraston arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari, Kelan tutkija Markku Laatu, kaupunginvaltuutettu ja luottamushenkilö Anna Vuorjoki sekä tutkija Elina Aaltio. JUSSI JOENTAUSTA 131 13 3. Julkisen toiminnan yksityistämisessä olemme itse luoneet rakenteita, jotka sitä estävät. Yhtenä esimerkkinä Aaltio mainitsee kehysbudjetoinnin. . Kun vedotaan tiukkoihin määrärahoihin, ei ole aikaa aidosti kohdata asiakkaita. Usein setelit kattavat vain tietyn osan palvelusta ja loppu jää käyttäjän maksettavaksi. . Se kaventaa jo päättäjien keskenään käymää keskustelua, kun ylhäältä ilmoitetaan kehykset
Järjestötoiminnalla pyritään puuttumaan näihin ongelmiin. . Järjestöaktiivit haluavat, että somalinuoret eivät ajautuisi rikollisuuden tielle, vaan heidät saataisiin kotoutumaan ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa, kertoo Päivi Pirkkalainen. Yhtä lailla somaliaktiivit ovat huolissaan Somalian kon?ikteista ja islamistisen Al-Shabaab-liikkeen vaikutusvallasta. . Järjestötoiminnassa saa tärkeää kokemusta osallistumisesta, painottaa Abdirizak Mohamed. Yhdistystoiminta motivoi somaleja » Suomen somalit torjuvat vapaaehtoistyöllään syrjäytymistä Suomessa ja konflikteja Somaliassa. TEKSTI Elias Krohn KUVA Jarno Mela SUOMI ON TUNNETUSTI yhdistysten luvattu maa. Vähemmän tunnettua on, että eräs hyvin aktiivinen yhdistystoimijoiden joukko ovat Suomen somalit. Erityisesti lapsista ja nuorista huolehditaan: on läksykerhoja ja muuta koulunkäynnin tukemista. Kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt keskittyvät yleensä peruspalveluihin, kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon. . Kaksi pääkategoriaa ovat Suomessa toimivat maahanmuuttajien kotouttamistoimintaa tekevät järjestöt ja kehitysyhteistyötä Somaliassa tekevät järjestöt. Tämä kertoo Somalian tilanteesta: siellä on kaikesta puutetta. Tunnistan oman vastuuni, Mohamed perustelee motivaatiotaan. Mohamedin vaativimpia pestejä on ollut Suomen Somaliliiton viisi vuotta kestänyt puheenjohtajuus. Somaleja toimii myös perinteisissä suomalaisissa kehitysyhteistyöjärjestöissä. Liitto pyrkii olemaan Suomen somalien kattojärjestö ja toimimaan siltana viranomaisten ja somaliyhteisön välillä. Viime aikoina Mohamed on keskittynyt erityisesti kehitysyhteistyöhön. . Kehittämällä hyvin vaikeissa olosuh-. Heitä on muidenkin alojen suomalaisissa järjestöissä sekä poliittisissa järjestöissä. Koulutus tarjoaa vaihtoehdon sotimaan lähtemiselle. ELIAS KROHN Suomessa somalien kollektiiviselle toiminnalle on hyvät edellytykset, toteaa aihetta väitöksessään tutkinut Päivi Pirkkalainen. 14 Koulutettu ottaa vastuuta Yksi pitkäaikaisimmista järjestöpuurtajista on Abdirizak Mohamed. Verkosto yhdistää somalijärjestöjä ja suomalaisia kehitysyhteistyöjärjestöjä, joilla on meneillään projekteja Somaliassa. Tällä hetkellä Mohamed on puheenjohtajana uudessa Finnish-African Diaspora Platform Development -järjestössä, joka on Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien kattojärjestö. Viime vuonna hän kävi Keski-Somaliassa seuraamassa, miten toteutuu aavikoitumista torjuva ympäristöhanke, jossa eräs hänen järjestöistään on ollut mukana. . Suomen somalit ja viranomaiset tuntevat hänet hyvin ja häneltä tullaan muun muassa julkisilla paikoilla kysymään neuvoja. Mahdollisuuksia nuorille Julkisuudessa somalit ovat usein esillä kielteisissä yhteyksissä: puhuttaessa maahanmuuttajien syrjäytymisestä ja rikollisuudesta tai Somalian sisäisistä levottomuuksista. Pitää lähteä perusasioista liikkeelle, Pirkkalainen sanoo. Lisäksi on meneillään muun muassa useiden järjestöjen yhteinen projekti aavikoitumisen estämiseksi sekä naisten aseman parantamiseen tähtääviä hankkeita. Tuolloin parikymppinen Mohamed oli paremmassa asemassa kuin moni muu, koska hän oli opiskellut Sudanissa ja suorittanut siellä valtiotieteiden kandidaattia vastaavan tutkinnon. Useat järjestöt tekevät molempia, Pirkkalainen valottaa. Kotouttamistoiminta merkitsee sitä, että Suomessa pitempään olleet somalit opastavat vastikään saapuneita, esimerkiksi neuvovat käytännön asioiden hoitamisessa ja pitävät kielikursseja. Yhteistyötä tehdään myös muiden maiden somalien kanssa. Somaliyhdistyksiä on Suomessa yli sata, joista noin 50 on toiminnassa. Tällä hetkellä 14 somalijärjestöä saa ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksiköltä tukea kehitysprojekteihinsa. Järjestöissä tarvitaan kaltaisiani koulutettuja ihmisiä auttamaan muita somaliyhteisön jäseniä. Nuorten syräjytyminen on Suomen somaliyhteisössä suuri huolenaihe. Hanke vaikutti onnistuneelta, Mohamed iloitsee. Myös kotouttamistoiminta on jatkuvasti osa Mohamedin vapaa-aikaa. Ihmiset tutustuivat toisiinsa ja vaihtoivat hyviä käytäntöjä. Somalien yhdistyskenttä on kirjava ja toimintaa on paljon, kertoo aiheesta joulun alla Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi väitellyt Päivi Pirkkalainen. . Suomessa hän jatkoi opintojaan maisteriksi taloustieteen ja yrityshallinnon parissa ja nyt viimeistelee Jyväskylän yliopiston johtamisen laitoksella väitöskirjaa. Töitäkin on riittänyt, vaikkakin välillä vain pätkittäin: kymmenen vuotta peruskoulun opettajana ja kuraattorina, sitten asiantuntijatehtävissä Metsäteollisuus ry:ssä, Johtamistaidon opistossa kehittämisasiantuntijana, Maahanmuuttovirastossa, ulkoministeriössä, Kirkon Ulkomaanavussa diasporakoordinattorina ja Ihmisoikeusliitossa asiantuntijana. Töiden, opintojen ja muun elämän lomassa Mohamed on jatkuvasti puurtanut järjestöissä, sekä kotouttamisen että kehitysyhteistyön parissa, ja ollut perustamassa useita yhdistyksiä. . Hän oli ensimmäisiä pakolaisia, jotka saapuivat Somaliasta Suomeen vuonna 1990. Katsoimme, mitä on käytännössä tehty ja minkälaisia puita istutettu. Pidimme koulutuksia ja verkostoitumis- kokouksia, joihin tuli järjestötoimijoita eri puolilta Somaliaa. Olen ollut kolme vuotta Suomi?Somalia-verkoston puheenjohtajana ja tällä hetkellä hallituksessa
Nuoret ovat haavoittuvassa asemassa, ja kon?iktin osapuolten on helppoa värvätä heitä mukaan, Pirkkalainen toteaa. Silloin, kun Al-Shabaab on vallannut uusia alueita, suomalaistenkin tukemat kehityshankkeet ovat usein joutuneet vetäytymään niiltä. . Paitsi että monissa järjestöissä ehkäistään nuorten syrjäytymistä, järjestötoiminta auttaa siihen osallistuvia aktiiveja verkostoitumaan ja olemaan yhteiskunnassa mukana. . Monet ovat Maahanmuuttajilla ei usein ole aiempaa kokemusta järjestötoiminnasta. tutustuneet luottamustehtävissä toisiinsa, saaneet kokemusta osallistumisesta ja ovat sen jälkeen päässeet palkkatöihin muualle, sanoo Abdirizak Mohamed. Helppoa järjestötoiminta ei aina ole: työn vapaaehtoisuuden vuoksi aktiivien vaihtuvuus on suurta, ja monien yhdistysten toiminta ja hankkeet jäävät lyhytaikaisiksi. . teissa sairaaloita tai kouluja he näkevät olevansa mukana rauhan rakentamisessa. Somaliassa sitä ei ole ollut niin paljon kuin Suomessa, Mohamed selvittää. Diktaattori Siad Barren aikana 1990-luvun alkuun saakka järjestötoiminta oli jopa kiellettyä. Avustuksia haettaessa vaativaa on suomalaisen byrokratian, varsinkin monimutkaisen hankehallinnon, omaksuminen sekä hakemusten ja raporttien kirjoittaminen suomeksi. Haasteena on myös naisten vähäinen osallistuminen järjestötyöhön, mikä kertoo perinteisistä sukupuolirooleista. Maahanmuuttajilla ei usein ole aiempaa kokemusta järjestötoiminnasta. Naisilla on joitakin kotoutumiseen liittyviä harrastusjärjestöjä, mutta muuten naisaktiiveja on vähän. Tästä on keskusteltu somaliaktiivien kesken, Mohamed kertoo. . Al-Shabaab näkee diaspora-ihmiset (ulkomaille muuttaneet somalit) vastustajinaan. Haastattelemani Suomen somalit myös kärsivät kiristyneistä asenteista muslimeja kohtaan: heidät monesti leimataan ääri-islamisteiksi, vaikka ovat oikeasti näitä vastaan. Järjestökokemus auttaa työllistymään Työttömyys on Suomessa somalien ja muidenkin maahanmuuttajien keskuudessa valtava ongelma. Heidän osuutensa väestöstä on vajaat 0,3 prosenttia. » Noin 40 prosenttia heistä on alle 15-vuotiaita. » Somalian kansalaisia Suomessa asuu noin 7 500. » Somaleja alkoi saapua muun muassa Suomeen turvapaikanhakijoina 1990-luvun alussa sisällissodan puhjettua. » Levottomuudet Somaliassa eivät ole pysyvästi hellittäneet, maassa on nähty nälkää ja esimerkiksi tervey-denhuolto on heikossa tilassa. » Kaikkiaan miljoonia somalialaisia on joutunut pakenemaan kodeistaan. 15. Koulutus tarjoaa vaihtoehdon sotimaan lähtemiselle, joka on monissa paikoissa ainoa tulonlähde. Monelle se on ainoa mahdollisuus tehdä työtä, vaikkakin vapaaehtoista. Yritämme jatkuvasti houkutella naisia ja nuoria toimimaan järjestöissä. Somalialaiset Suomessa » Suomessa asuu noin 15 000 somalinkieltä äidinkielenään puhuvaa ihmistä
Eri rannikkoaluksilla Amerikan itäosissa työskennellyt Paavo Bergström lähetti terveisensä kotipuoleen Norfolkista vuonna 1904. 16
Pappeja, käsityöläisiä ja virkamiehiä lukuun ottamatta loput omistivat henkensä pitimiksi vain kaksi kättä. Etelä-Pohjanmaalla oli 1800-luvun lopussa lähes 300 000 henkeä, Savossa jonkin verran enemmän. Rekosen mukaan siirtolaisuus kuitenkin osoitti heti alussa sen, että mikä tahansa ihmisryhmä saattoi lähteä liikkeelle, etenkin nuoret, naiset ja köyhät. Yksi yhdistävä tekijä sentään löytyy: Suomalainen yhteiskunta oli vuosina 1870?1917 rajun modernistisen myllerryksen kourissa. Tälle väitöskirjalle toivoisi todella laajaa huomiota. Taustalla oli muutakin kuin köyhyys ja liikaväestö. TEKSTI Juha Drufva KUVA Siirtolaisuusinstituutti MIKSI KUKAAN ei muuttanut Amerikan ihme- maahan 1900-luvun alussa Suomen köyhimmästä pitäjästä Rautavaaralta vaan eniten siirtolaisiksi lähtijöitä oli Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Savon suhteellisen vauraistakin pitäjistä? Johtuiko se siitä, että tuolloin Savon taloudellinen keskus sijaitsi Pietarissa, kun taas Etelä-Pohjanmaan taloudelliseksi keskukseksi oli muodostunut Amerikka. Rekonen vertaa palkollisten vuosipalvelusta etenkin Etelä-Pohjanmaalla työleirin ja kasvatuslaitoksen yhdistelmäksi. Santeri Alkio (1862?1930) kuvaa vuonna 1904 ilmestyneessä Palvelusväkeä-teoksessaan renki Mattia, joka lähtee onnellisena suorittamaan vankeusrangaistustaan, kun isäntä vakuuttaa, että vankilassa oppii sellaisen taidon, ettei tarvitse enää rengiksi palata. Savossa viranomaisten tavoitteena oli vaivaishuoneiden avulla aikaansaada yksilössä häpeän tunne. Tampere University Press 2013. 17. Miljoonan raja ylittyi 1800-luvun alussa ja 1880 Suomen väkiluku oli jo kaksi miljoonaa. Maatalousvaltaisessa maassa väestön kasvun mukana ei kuitenkaan päässyt uusia taloja ja tiloja syntymään. Samana ajanjaksona Ruotsista lähti Amerikkaan 1,1 miljoonaa ja Norjasta 750 000 henkeä. Rekosen mukaan talorahojen hakeminen Amerikasta on myytti, joka takaisin palanneiden siirtolaisten kertomana on jäänyt elämään myös tutkimuskirjallisuuteen: ?Myytti talorahoista ei ole epätosi, mutta se on vain yksi kertomus, joka on voimallisimmin jäänyt elämään. ainoana todellisena motiivina. Niinpä ?siirtolaisuuden merkitys. Silti käräjäoikeuksissa ratkottiin palkkakiistoja. Oliko kyse pikemminkin kulttuurisesta murroksesta, itsenäisyyden ja vaurauden tavoittelusta kuin pelkästä puutteen pakenemisesta? Tämä on lähtökohtana Petri Rekosen väitöskirjassa Raha, aika, itsekuri eli kertomus siitä, millainen oli modernin maailman synty paikallisena ilmiönä Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina 1870?1917. Liikaväestö ja muuttoliike Perinteisesti siirtolaisuutta Amerikkaan on selitetty liikaväestöllä, joka syntyi Etelä-Pohjanmaalla, kun vanhin poika peri talon ja tilan, ja nuoremmat saivat perinnöksi korkeintaan irtaimistoa, ja näin tilattoman väestön määrä kasvoi. Kun perintäoikeus muuttui, tilojen lohkomisen seurauksena useista tiloista tuli elinkelvottomia pienuutensa vuoksi. Modernin maailman synty paikallisena ilmiönä. Modernisaatio Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina 1870?1917. Pohjois-Savossa puolestaan väestönkasvu oli 1800-luvulla korkeaa, ja se aiheutti väestöpaineita ja tilattoman väestön määrän kasvua. Suomen väestöstä kuoli 1600-luvun lopulla nälkään ja tauteihin kolmannes. Samoin Rekonen antaa puheenvuoron niin piioille, rengeille, alustalaisille, torppareille, isännille, loisille kuin käräjätuomareillekin eli kansalle, joka virallisista historioista on unohdettu. Amerikkaan siirtolaiseksi lähdön syyt eivät olleet yksiselitteisiä. Oliko siirtolaisuus pohjimmiltaan rahatalouden aikaan saama kutsu, moderni tapa hahmottaa omaa paikkaansa nopeasti muuttuvassa uudessa yhteiskunnallisessa? Talorahoja tienaamassa? Vuodesta 1863 ensimmäiseen maailmansotaan mennessä siirtolaisuusliikenne vei mennessään 284 158 suomalaista. Kertojana on yleensä ollut voitokas talollinen tai talollisen poika, joka todella tienasi talorahat Amerikan retkellään. Kun kaiken lisäksi suurin osa palaavista oli talollisia ja talollisten poikia, näyttäytyi ?talorahojen haku. Terveisiä täältä! » Petri Rekosen tutkimus muuttaa käsitystä suomalaissiirtolaisten Amerikkaan lähdön syistä. Teoksen sivuilta on poimittavissa jopa se paljon puhuttu suomalaisuuden ydin. PETRI REKONEN: Raha, aika, itsekuri. tarkoittaa tutkimuskirjallisuudessa yleensä samaa kuin takaisin palanneiden siirtolaisten taloudellisen menestyksen tutkimista.? Yhdistetty työleiri ja kasvatuslaitos Tilastoista ei voida päätellä sitä, mitkä ovat ihmisten todelliset elämän tavoitteet ja päämäärät. Metsätyöt puolestaan toivat mukanaan uutta, rationaalista työkulttuuria ja totuttivat tilattoman väestön rahatalouteen ja säännöllisen epäsäännölliseen palkkatyöhön sekä ?nanssien vaihteluihin. Kansan ääni pöytäkirjoissa Michel Foucaltin (1926?1984) valtateorioiden ja Max Weberin (1854?1920) kapitalismin hengen syntymistä kuvaavien teorioiden kautta Rekonen tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan muotoutumista moderniksi, kapitalistiseksi yhteiskunnaksi vuodesta 1870 lähtien. Tuolloin alkoi nälkävuosien opettamana maataloudessa siirtyminen yhä enemmän karjatalouteen ja maatalouden koneellistaminen otti ensiaskeleitaan. Vaivaistalojen tehtävänä ei ollut köyhien taloudellisen taakan tai humaanisen hädän lievittäminen. Olihan köyhyys merkki heikosta uskosta Jumalaan. Mikä tahansa ihmisryhmä saattoi lähteä liikkeelle, etenkin nuoret, naiset ja köyhät. Etelä-Pohjanmaalla tämä samainen opetus annettiin kyläkurijärjestelmän avulla 1700-luvulta lähtien. Metsäyhtiöt puukauppoineen toivat rahatalouden ja kapitalistisen mentaliteetin Savoon 1860-luvulta lähtien. Lähdettiinkö valtameren takaa hakemaan vain rahoja tilan ja talon ostoa varten? Vai lähdettiinkö Amerikkaan kenties siksi, että varsinkin Etelä-Pohjanmaalla nuorempi polvi oli saanut tarpeekseen kyttäävästä kyläkurista ja suvaitsemattomasta uskonnollisesta niuhotuksesta ja haluttiin ahdistavaksi käyneiltä kotikonnuilta henkisesti avarammille maille. Suomi ei ollut 1800-luvulla erityisen houkutteleva uravalintapaikka nuoren, tilattoman palvelusväen näkökulmasta. Puukaupat tarjosivat mahdollisuuden isännille maatalouden koneellistamiseen ja siirtymiseen karjatalouteen. Vuonna 1870 Suomen väestöstä asui 93 prosenttia maalla ja 85 pro- senttia heistä hankki elantonsa maatalouselinkeinosta. Vuonna 1870 Etelä-Pohjanmaalla talollisia oli 17,6 prosenttia, Etelä-Savossa 14,7 prosenttia ja Pohjois-Savossa vain 12 prosenttia. Siitä alkoi meijerikuume ja voista tuli merkittävä vientituote. Laivojen säännöllinen Hangon talviliikenne alkoi 1887 avaten muun muassa voille ympärivuotiset Euroopan markkinat. Palvelusväki eli hajallaan ja kaukana toisistaan, joten poliittinen järjestäytyminen oli heille vielä mahdotonta. Päätöksiä oli yhtä paljon kuin oli lähtijöitäkin. Vuonna 1750 Suomessa oli puoli miljoonaa asukasta, mutta 50 vuotta myöhemmin jo 800 000. Voi sanoa, että koko 1800-luvun ajan palkolliset sisuuntuivat sitä mukaa, kun tietoisuus maailman asioista ja omista oikeuksista kasvoi, kun lakeja rukattiin pikkuhiljaa palkollistenkin etuja huomioiviksi. Rekosen väitöskirja on todella mielenkiintoinen syväluotaus suomalaiseen sosiaalija taloushistoriaan näinä globalisaation ylistyksen aikoina, kun meistä ollaan tekemässä kiertolaisia, mierolaisia ja irtolaisia maailmantalouden turuille ja kauppatoreille. Aikoinaan sanottiin, että Väinö Linna antoi suomalaiselle sotilaalle pään, jonka Runeberg unohti
Käsikirjoitus: Jean-Paul Sartre. Jukka Hurjasen ohjaus pysyy kuitenkin hyvin kasassa. JEAN-PAUL SARTREN kirjoittama näytelmä Suljetut ovet sijoittuu helvettiin. Heistä jokainen on kuitenkin päätynyt helvettiin ja ennen pitkää totuus on pakko tunnustaa . Estelle Ri- 18 gault (Milja Vojinovic) esittää olevansa uhri, miesten pyöriteltävänäkin hän on säilyttänyt oman hyveellisyytensä ja Inés Serrano (Suvi Lahdenmäki) piilottaa kaiken todellisen kyynisyytensä taakse. B kulttuuri Kaikki facebookit ja instagramit. Välillä he ovat valmiita tunnustamaan mitä vain ja seuraavassa hetkessä ihmettelevät, tuomitaanko heidät vain yhden teon tähden. Näyttelijöiden, erityisesti Matti Riikosen ja Suvi Lahdenmäen intensiteetti onkin lähes käsin kosketeltavaa silloin, kun he suuntaavat sanansa kaukaisuuteen tai suoraan yleisölle. Ikävä kyllä sama kemia ei tunnu pelaavan kovinkaan tasaisesti näyttelijöiden välillä. Vaikka näytelmä muuten kulkee notkahtelematta eteenpäin, on hahmojen väliin jäänyt näkymättömiä seinämiä, joiden ylittäminen tuottaa näyttelijöille välillä selkeitä vaikeuksia. Suljetut ovet on itsetutkiskelun lähde, joka saattaa hyvinkin tarttua yleisöönkin. Mulla valuu hiki, kun niiden kanssa pitää häärätä. Rooleissa: Matti Riikonen, Suvi Lahdenmäki, Milja Vojinovic, Pekka Hurjanen.. Suomennos: Marja Rankkala. Ohjaus: Jukka Hurjanen. sen enempää tekijöille kuin katsojillekaan. Vaikka Sartren teksti itsessään ei ole mikään välipala, onnistuu Kultsan sovitus tekemään siitä kuitenkin sangen helposti pureskeltavan, ilman että yleisöä aliarvioitaisiin. Anni-Helena Leppälä TEATTERI KULTSA: Suljetut ovet. Muusikko Mira Luoti sanoo pudonnensa kelkasta ajat sitten, Anna 2/2014. TEATTERI KULTSA/ JUKKA HURJANEN Milja Vojinovic (Estelle), Suvi Lahdenmäki (Ines) ja Matti Riikonen (Garcin) Teatteri Kultsan kiintoisassa näytelmässä Suljetut ovet. Henkilökohtainen helvetti » Teatteri Kultsan Suljetut ovet ei ole näytelmä sieltä helpoimmasta päästä . Siellä kolme toisilleen entuudestaan vierasta ihmistä joutuvat jakamaan saman tilan keskenään. Helvetissä ei nukuta, huoneesta ei ole ulospääsyä, eikä siellä ole peilejäkään, ainoa tapa peilata itseään on alistua toisten arvioitavaksi. Vähitellen kolmikon täytyy tutustua toisiinsa, tunnustaa syntinsä ja pyrkiä löytämään jonkinlainen tasapaino omien ja toisten tekojen suhteen. Jokainen siellä olija takaa toiselleen palan henkilökohtaista helvettiä. myös itselleen. Kaikki hahmot horjuvat syyllisyytensä molemmin puolin. Kukin on valmis puolustamaan omia tekojaan ja tuomitsemaan toisten teot. Joseph Garcin (Matti Riikonen) haluaa esiintyä pasi?stisena sankarina, joka ammuttiin vakaumuksen tähden. Sillä kuten Garcin lopulta toteaa: ?Helvetti, se on muut ihmiset.? Itsetutkiskelun lähde Kukin on valmis puolustamaan omia tekojaan ja tuomitsemaan toiset. Suljetut ovet on hyvin intensiivinen näytelmä ja sellaisena Kultsakin sen tarjoilee. On turha taistella menneisyyttä vastaan, sitä ei voi enää muuttaa ja tulevaisuutta ei ole. Vaikka elämästä onkin mahdollista karata, helvetistä ei ole ulospääsyä. Suurimman osan ajasta he ovat kyvyttömiä näkemään, että kyseessä ei ole vain yksi teko, vaan siihen johtaneet teot. Helvetti on muut ihmiset Tiettyyn pisteeseen saakka heillä on myös kanava nähdä taakse jääneeseen maailmaan, siihen kuinka heidät unohdetaan, korvataan tai ymmärretään väärin
Jo Suomea koskeva osuus on hyvää kertausta (tai peräti uutta tietoa) heille, joilta peruskoulun oppimäärä on unohtunut. Stalinin roolissa ovat Esko Roine (kuva), Sampo Sarkola, Valtteri Tuominen ja Tommi Rantamäki. Radzinski tunnetaan monille kielille käännetyistä historiallisista teoksista. Kirjoittaja on tehnyt tätä puolestamme, ja teoksessa on myös pieniä luetteloita näistä kirjoista. Oivalluksia alkaa siis maailmankaikkeudesta, mutta Suomen historian kautta päädytään jo pian puolivälin jälkeen lähes pelkästään Venäjän ja Neuvostoliiton historian pohdintaan. Tosin suoran linjan etsimistä juuri tässä kysymyksessä haittaa hieman se, että nyky-Venäjä elää ihan omaa elämäänsä. Salaisuus ei ole totuuden vastakohta, vaan sen välttämätön edellytys, kirjoittaa Salminen. En usko Salmista, että kaikki totuus olisi ensin leimallisesti salaista ? ennen kuin asiaan vihkiytyneet vasta sen paljastavat. Tämä antaa aineksia jossittelijoille, mutta kysymyksen voi ottaa myös vakavasti. Itse löydän vakavan vastauksen ikään kuin sivumennen heitetystä huomiosta: ratkaisun hetki oli bol?evikkien päätyminen yksipuoluejärjestelmän kannattajiksi ja siitä loogisesti seurannut, muun muassa vainoja aikaan saanut ?jatkuvan vallankumouksen. Näkökohtia puulämmityksen ?loso?asta. Sen Metsäradio-hengessä tehtyä tekstiä lukiessaan ihmettelee pitkään, onko kyse salatusta ironiasta. Toki historian tuotoksena, mutta kuitenkaan se ei ole velvollinen tilittämään meille vastausta edellä ON » Kysymys bol?evismin epäonnistumisesta mietityttää. Oivalluksia-teos käy läpi Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa. ALL OVER PRESS palvelee ketä tahansa, joka harmittelee ajan ja viitseliäisyyden puutetta käydä läpi kaikkia niitä historiaa käsitteleviä kirjoja, jotka vaikuttavat mielenkiintoisilta. Neuvostoaikana hän oli kuitenkin eräs tunnetuimpia venäläisiä näytelmäkirjailijoita. . VENÄJÄN MAINEIKKAIMPIIN nykykirjailijoihin lukeutuvan Edvard Radzinskin Helsingin Kaupunginteatterille kirjoittama Toveri K saa maailmanensi-iltansa suurella näyttämöllä 23. Moni totuus näyttäytyy liiankin paljaasti. Ymmärrän Salmista, koska hän ilakoi Edward Snowdenin ja Chelsea Manningin Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitoa koskevilla paljastuksilla. Miettijän vähällä päästävä vastaus on, että jo itse aatteessa oli perustavanlaatuinen valuvika. idea. Näitä huomioita täydentämään odotin vain sitä, että Björkbacka olisi ottanut askeleen myös ideologian ruodinnan suuntaan. . vai tuliko tietoomme vain totuutta sivuavaa informaatiota? artikkeleista on Jukka Mikkosen teksti Mietteitä metsäpolulta ja tulisijan äärestä . Väljästi Otto Wille Kuusisen elämään pohjautuvan Toveri K:n ohjaa Roman Viktjuk. Toveri K:n roolin näyttelee Asko Sarkola ja tämän Aino-puolisona nähdään Vappu Nalbantoglu. Björkbacka on kerännyt teokseen monia pohdintoja. Niissä totuus taisi paljastua . Tosin keskustelut pakkoruotsista, viisumivapaudesta ja kiinteistöjen osto-oikeudesta joskus herättävät miettimään, elämmekö sittenkään nykyajassa. KU Ajatuksia menneestä ja maailmankaikkeudesta Oiva Björkbackan uusin miettimisen lopputulos, monien kirjojen äärellä syntynyt kooste maailman menosta, on suurelta osin pohdintoja entisen raunioilla. Se on varsin luonnollista, sillä SKP:n pitkäaikaiselle toimitsijalle sopii hyvin esimerkiksi Neuvostoliiton (ja siinä sivussa Nyky-Venäjän) olemuksen ja kommunistien tekemien käytännön ratkaisujen miettiminen. Mikä meni vikaan. Tulisija yhdistää luonnon ja YKSI IHMETYTTÄVISTÄ » Moni totuus näyttäytyy liiankin paljaasti. kulttuurin: Se muuttaa kuolleen omenapuun huoneen lämmöksi ja vanhat rakkauskirjeet kasvien ravinnoksi. Selitys on kuitenkin liian helppo. tai sitten kylähullu. Niin&Näin on kantensa mukaan . Silti tai ehkä siksi niiden pohdinnat ovat jännällä tavalla terapeuttisia. on tiedepiireissä asetettu kyseenalaiseksi samaan tapaan kuin bol?evismin sosialistisuus. POLITIIKAN VETERAANIN Suomen ja Venäjän maantieteellinen yhteys on tunnettu monista vaikutuksistaan. Se huvittaa. Salaisuutta ei voi kertoa. Alku ja loppu. Mutta ei, ei, kyllä siinä ollaan tosissaan puulämmityksen puolesta! Artikkeli on käytännöllinen, tietopuolinen . Minun mittani ja muita oivalluksia. Tuntuu, että kaikki on hyvin, kun on aikaa tuollaisia mietiskellä. Pääkirjoituksessaan Antti Salminen pohtii totuuden ja salaisuuden mainittuun kysymykseen. Miksi bol?evismi sitten epäonnistui. Näytelmä Kuusisesta liittyy elimellisesti pääteemaani, Venäjän vallankumouksen kohtaloiden tutkimiseen. Viikkolehti palaa Toveri K:hon ensi-illan jälkeen. ei niinkään inhimillisen tarpeen pohdinnasta. Jouko Huru 19. Kysymykseen on haettu vastauksia myös akateemisten tutkijoiden voimin, ja muun muassa heidän kirjojensa ääressä Björkbacka on pohtinut tätä kysymystä. Tosin Oivalluksia ei ole kirja vain itänaapurista tai kommunismista. Liikkeelle lähdetään paljon kauempaa, noin 13,7 miljardin vuoden takaa eli maailmankaikkeuden alkuräjähdyksestä. losofeja? Viimeisimmässä numerossa (4/2013) on kirjoituksia, joista voisi sanoa, että ne eivät oikein ole tästä kiireisestä arkisesta maailmasta. tammikuuta. Jos salaisuus paljastuu, se ei ole enää salaisuus. Jos se pitää paikkansa, paljastuu totuus. Monissa eri tilanteissa olisi voitu valita toisin, ratkaista esiin tulleet ongelmat toisella tavalla. ja tämä fakta aletaan hyväksyä laajemmin vasta nyt. Kaikkea tätä ei koulussa kerrottukaan. TEOKSEN IDEA Aimo Ruusunen OIVA BJÖRKBACKA: Oivalluksia. Nyt palaan yli 20 vuoden tauon jälkeen vanhaan rakkauteeni, näytelmän kirjoittamiseen. Olen kiitollinen Helsingin Kaupunginteatterille, joka tilasi tämän tekstin. Kirjoittaja toivoo, että lukija jatkaa tästä eteenpäin. Books on Demand 2013. 246 sivua. Matti Klinge on todennut, että Pietarin kaupungin perustaminen vuonna 1703 on yksi Suomen historian tärkeimmistä tapahtumista . ja siinä välillä hyvin romanttinen: Tulessa näkee muutoksen, ajan alun ja lopun. Marxilais-leniniläisen dialektis-materialistisen opin mukaan kehityksen vaiheita ovat teesi, antiteesi ja synteesi. Eikö virheen voi selittää niin, että reaalisosialismi selitettiin synteesiksi, vaikka se olikin antiteesi? Kirja on nimensä mukaisesti oiva opas aiheensa kirjallisuuden pohdintaan. loso?nen aikakauslehti. Loogisesti voi kai päätellä, että siihen kirjoittavat ovat . Kuten Björkbacka muistuttaa, venäjän kielen opiskelu ja naapurimaan tunte- mus ovat tasavallassamme sittenkin vielä lapsenkengissään. YMMÄRRETTÄVÄÄ, että kysymys neuvostokommunismin eli bol?evismin epäonnistumisesta mietityttää. Se näyttää syntyvän pohdinnan tarpeesta . Aforismeja muistuttavien runojen avulla lukija virittäytyy myös miettimään, mikä oikeastaan onkaan tämä pieni nykyhetkemme suuressa maailmankaikkeudessa ja -ajassa. suhdetta. Tuli siirtää auringon energian kuolleesta kasvista kiveen. Tieteellisen artikkelin tavoin Mikkosen teksti päättyy lukuun Lopuksi. Siinä kirjoittaja toteaa vakavissaan viime sanoinaan, että usein vain metsäpalo herättää esimerkiksi huhtakurjenpolven (Geranium bohemicum) siemenet. Olennaista? Filosofia on kohtuuttoman vapaata. Välillä teksti menee viisastelun ja jaarittelun puolelle. Tosin sekin ?alku. Saatavissa tekijältä. Filoso?t miettivät omituisia JOS JOKU pohtii ja puhelee omituisia, hän on . loso
Tuotannon salaisuuksien paljastamisen estämiseksi säädettiin laki, etteivät tekstiilitehtaiden työläiset saaneet poistua Firenzestä kertomaan muiden kaupunkien tehtailijoille tuotannon salaisuuksia. Palkkoja pidettiin häikäilemättömästi alhaisina, jotta tuotteet voitiin myydä mahdollisimman alhaisin hinnoin. Hänen todellinen elämänsä alkaa vasta kun työ loppuu, ?pöydässä, tavernassa, sängyssä?. Palkkatyötä ei ole ilman, että pääoma on ostanut sen käyttöönsä. Kaikki pääoma on vaihtoarvojen summa, mutta kaikki vaihtoarvo ei ole pääomaa. Singerin mukaan noissa luennoissaan Marx hahmotteli jo Pääoman suuret linjat aloittaen työstä, jota kuvataan ?työläisen omaksi elämäntoiminnaksi, hänen oman elämänsä ilmentymäksi?. Kuitenkin kapitalismissa työstä tulee hyödyke, jota työläisen on myytävä säilyäkseen hengissä. Singer muistuttaa, miten irrationaalinen kapitalistinen talousjärjestelmä hallitsee meitä sen sijaan että hallitsisimme sitä: ?Tiedämme kuitenkin nykyisin, että vapaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentaminen on vaikeampi tehtävä kuin Marx kuvitteli.? Vapaus on sana, mutta tasa-arvoisuus on asia. Palkkatyö tuottaa rikkauden, joka hallitsee palkkatyötä. Kapitalismiin suhtaudutaan kuin kummitukseen pelonsekaisin tuntein, eikä oikein osata päättää, mitä tuolle kummitukselle pitäisi tehdä. Australialainen, Princetonin yliopiston . 120 sivua.. Niinpä hänen elämäntoimintansa eli työnsä pelkistyy välineeksi jatkaa elämää, ei elämän osaksi vaan elämän uhraamiseksi. Singerin pam?etti on mielenkiintoinen katsaus suuren ajattelijan peruslähtökohtiin tiellä onnen, vapauden. Juha Drufva PETER SINGER: Marx. loso?an professori Peter Singer (s.1946) kirjoitti pamf letin Marxista vuonna 1980, ja teos näki vastikään päivänvalon myös suomeksi. Into 2013. Singerin mukaan rationaalisesti organisoituna teollistumisen pitäisi mahdollistaa materiaalisten hyvin runsaus minimaalisella vaivannäöllä. Kuitenkin kapitalismissa teknologinen edistys yksinkertaisesti vähentää tuotetun hyödykkeen arvoa, jolloin työläisen täytyy työskennellä aivan yhtä kauan saman palkan eteen. Tästä johtuvat yhä voimakkaammaksi käyvät työnantajien vaatimukset työajan pidentämisestä. Paradoksaalista on myös se, että kapitalismissa talous kärsii ylituotannosta eli yltäkylläisyys tuottaa taloudelle kärsimystä, koska talouden pitää saada vapaasti kilpailla kasatakseen yhä enemmän pääomia, jotta se voisi kasata yhä enemmän pääomia... Marx ei jätä rauhaan kysymyksillään. KAPITALISTISESSA Tätä oravanpyörää pyörittävät puritaaniset raha- ja pääomasyöpöt tuntevat ainaista pelkoa siitä, että joku on jossain onnellinen ja asiat menevät hyvin. Singer erittelee Marxin ajatusten peruslähtökohtia ja haluaa erotella jyvät akanoista siten, että niiden kestävä ydin jää jäljelle. TÄMÄN PÄIVÄN maailma oli 34 vuotta sitten, Moskovan kesäolympialaisten ja John Lennonin kuolinvuonna, melko lailla toisenlainen kuin nykyään. Kirjat Romahtaako kapitalismi sisäisiin ristiriitoihinsa? ALL OVER PRESS globaali kapitalismi oli hahmottunut jo 1400-luvun Firenzessä, jossa tehtaanomistajat ja pankkiirit taistelivat verisesti vallasta. Ulkomailta tuotiin myös halpatyövoimaa. Vaikka Marx ja Engels ennakoivat tarkasti kapitalismin kehityksen suuntaa jo 170 vuotta sitten Kommunistisessa manifestissa, ovat monet globaalin kapitalismin ilmiöt tulleet vasemmistollekin ikään kuin yllätyksenä. Lähes puolet ihmiskunnasta eli tuolloin maissa, joiden hallinnot kutsuivat itseään marxilaisiksi. Marx-kirjan suomentaja Teppo Eskelinen huomauttaa alkusanoissaan, että Singer arvioi kovin itsevarmasti virheellisiksi Marxin käsitykset kapitalistien ja työläisten välisten taloudellisten erojen kärjistymisestä tai kapitalismin romahtamisesta sisäisiin ristiriitoihinsa. Eskelinen kysyykin, pitäisikö näitä käsityksiä kuitenkin arvioida uudelleen finanssikriisin aikana? Eikö kehittyneimmissä kapitalistimaissa ole nimenomaan nähty palkkatason jäädyttäminen ja talousjärjestelmän rakenteellinen kriisiytyminen? Oliko Marx kenties enemmän oikeassa kuin uskottiin kysyessään, miten tällainen tilanne on voinut syntyä, että ihminen on takonut omat MONESSA SUHTEESSA 20 kahleensa ja muuttunut itsensä viholliseksi. tuotannossa ainoana päämääränä on nopeuden ja määrän jatkuva lisääminen sekä työntekijöiden määrän vähentäminen, jotta palkkakustannukset saadaan minimoitua. Ihmisten ja yhteiskunnan kannalta tämä on täydellisen nurinkurista. Teknologia ei ole meitä kapitalististen tuotantosuhteiden vallitessa vapauttava, koska se saa vain työntekijät kilpailemaan yhä vähenevistä työpaikoista yhä huonommilla eduilla. Se saa tältä vihamieliseltä voimalta hengissä säilymisensä välineet ainoastaan sillä ehdolla, että se auttaa pääoman kasvattamista. Pääoma lisää valtaansa syventämällä työnjakoa, koska kapitalistien välinen kilpailu pakottaa tekemään työvoimasta aina vaan tuottavampaa. Tämä on se oravanpyörä, jonka pyörimisnopeus kiihtyy äärimmilleen, ja saattaa ylittää ihmisen sietokyvyn rajat. Marx ei jätä meitä rauhaan kysymyksillään. Suomentanut Teppo Eskelinen. Luennot julkaistiin lehtiartikkeleina ja 1849 kirjasena Palkkatyö ja pääoma. Toisin sanoen työväenluokalla meni länsimaissa porvariston sosialismin pelon vuoksi hyvin. Tämä yksilölliseen hyötyyn tähtäävä rationaalisuus johtaa kollektiiviseen irrationaalisuuteen. VUONNA 1847 Marx piti talousaiheisen » Kun pääoma kasvaa, pääoman valta työläisiin kasvaa. luentosarjan Brysselin työväenyhdistyksen vieraana. Pääoman ylivalta suhteessa työhön oli karmaisevan ylivoimainen. Neuvostoliitto oli vielä maailmanpolitiikassa voimissaan, ja länsimaat joutuivat ottamaan huomioon 1970-luvun maailmanlaajuisen vasemmistoradikalismin kaiut. Vaihtoarvojen summasta tulee pääomaa vain, jos sitä käytetään itsensä kasvattamiseen vaihtamalla sitä työhön. Kun pääoma kasvaa, pääoman valta työläisiin kasvaa. Työläisiltä oli ammattikuntiin järjestäytyminen kielletty, jotta he eivät olisi voineet valvoa etujaan