Jättifuusiot mullistavat ruoantuotantoketjun Siemenja kemikaalialalle on syntymässä fuusioiden kautta kolme valtavan kokoista yhtiötä, jotka hallitsevat suurinta osaa maailmanmarkkinoista. s.?2 > Hannu Itkonen: Urheilun muutoksessa sivuutettiin seurat s.?16 Anja Snellman: Elämän suunta on pienestä kiinni s.?22 Tämä aika nostaa Lauri Viidan tuotannon esiin s.?30 N o 50 K a n n e n k u v a : A ll O v e r P re ss /J a n n is M a tt a r Perjantai 16.12.2016 | 3,5 € | 50-003251-1650 www.kansanuutiset.fi Esko Seppänen: Suomalaisia kusetetaan julkisilla verotiedoilla s.?12
Bayerin ja Monsanton etuna on yritysten paljolti erilainen liiketoiminta. . Valtavia summia lobbaamiseen Suurilla yrityksillä olisi entistä parempi mahdollisuus vaikuttaa lobbaamalla. Ne ovat panneet aiempaa vähemmän rahaa tutkimukseen ja keskittyneet aiempaa vähemmän pienille markkina-alueille”, totesi syyskuussa yhdysvaltaisen Michiganin valtionyliopiston tutkija Phil Howard. Bayerin ja Monsanton yhteenlaskettu markkinaosuus maailmassa olisi 24 prosenttia torjunta-aineista ja 29 prosenttia siemenistä. Yrityskaupassa Monsanto todennäköisesti muuttaisi Saksaan. Erityisesti energian ja lannoitteiden sekä maatalouden investointeihin käytettyjen tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet. Kolmen suuren yritysfuusion seurauksena ruoka kallistuu, innovaatiot vähenevät ja maailman ruokkiminen käy vaikeammaksi. Yhdistymisten ansiosta yhtiöt voivat supistaa kulujaan ja pitää voitot korkeina. Kauppa olisi alan suurin. Monsanto-yhtymän pani alulle John Francis Queeny vuonna 1901 Saint Louisissa Yhdysvalloissa. 2 16.12.2016 J os jättiyhtiöiden kaupat ja fuusiot menevät läpi, niiden markkinaosuudet siemenja torjunta-aineiden kaupasta ovat melkoiset. Bayer keskittyy kemikaaleihin, Monsanto siemeniin ja biologiaan. Vuonna 1994 neljällä suurimmalla siemenalan yrityksellä oli 21 prosentin markkinaosuus maailmassa. Kauppa on suurin kiinalaisyrityksen tekemä yritysosto. Siemenyritysten yksi keskeinen rahan lähde on patentit. ”Yritys voisi nostaa hintoja ja vähentää innovaatioita yhdysvaltalaisten maanviljelijöiden kustannuksella”, perusteli hylkäämistä Yhdysvaltain oikeusministeriön edustaja Renata Hesse. . Yhtymä on suunnannut suurimmat tutkimusvoimavaransa geenimuunneltuihin tuotteisiin. Osapuolten mukaan uusi suuryhtiö parantaisi viljelijöiden ja ihmisten elämää ympäri maailmaa ja olisi tarpeellinen ruoan kysyntään vastaamiseksi maailmassa. Lisäksi lannoitteistaan tunnetut suuret kanadalaiset Agrium ja PotashCorp aikovat yhdistyä. Syngenta on hyväksynyt kiinalaisen valtio-omisteisen ChemChinan 43 miljardin Yhdysvaltain dollarin eli noin 40 miljardin euron ostotarjouksen. Monsanto oli yksi Vietnamin sodassa käytetyn Agent Orange -kasvimyrkyn valmistajista. Aluksi se tuotti virvoitusjuomateollisuuden makuaineita erityisesti Coca-Colan tarpeisiin. Kuusi suurinta ovat Monsanto, Bayer Crop Science, saksalainen BASF, yhdysvaltalainen Dow AgroSciences, sveitsiläinen Syngenta ja yhdysvaltalainen DuPont. ”Arvioin Bayerin ja Monsanton kaupan menevän läpi 50 prosentin todennäköisyydellä”, Redenius laskeskeli. Yhtymästä tuli 1940-luvulla johtava muovien ja synteettisten kuitujen tuottaja maailmassa. Saksalainen kemianteollisuuden suuryhtiö Bayer ilmoitti toukokuussa 2016 ostavansa Monsanton 62 miljardia dollarilla.. Kaupan ovat hyväksyneet Yhdysvaltain viranomaiset, EU vielä tutkii asiaa. Alan suuret kaupat ovat aina johtaneet kilpailun vähenemiseen. Yhdysvaltain maanviljelijöiden liiton mukaan alan suuret kaupat ovat aina johtaneet siemenja kemikaalialan kilpailun vähenemiseen, innovaatioiden vähenemiseen, maatalousalan työllisyyden heikkenemiseen Yhdysvalloissa ja alan yritysten tuotteiden entistä korkeampiin hintoihin. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet EU-jäsenyyden aikana miltei 60 prosenttia, kun vastaavasti tuottajahinnat ovat nousseet vain viidenneksen. John Deere olisi saanut 86 prosenttia alan markkinaosuudesta Yhdysvalloissa. Pelkästään Monsantolla on noin 7 500 patenttia maailmanlaajuisesti. TEKSTI TEEMU SAINTULA Jatkoa etusivulta > Monsanto . Nyt suuret yritykset haluavat yhteen. Ostaja ja myyjä ovat innoissaan 66 miljardin Yhdysvaltain dollarin eli noin 61 miljardin euron arvoisesta kaupasta. Kilpailuviranomaiset voivat kuitenkin vielä estää kaupat. Esimerkiksi Bayer ja Monsanto ovat käyttäneet yhteensä noin 120 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 112 miljoonaa euroa lobbaamiseen edellisen vuosikymmenen aikana. Bayer-Monsanto, ChemChinaSyngenta ja DowDupont hallitsisivat yhdessä 59 prosenttia patentoitujen siementen ja 64 prosenttia torjunta-aineiden kaupasta. Suuret ostivat pienet, nyt suuret yhdistyvät Siementen ja maatalouskemikaalien ala on keskittynyt valtavasti 20 vuodessa. Monsantolla kymmenet työntekijät tarkkailevat viljelijöitä. Yhdysvaltalainen metsäja maatalouskoneiden valmistaja John Deere halusi ostaa Monsanton siemennyslaitteistoja valmistavan yksikön. Yhdysvalloissa yritysten yhteenlaskettu markkinaosuus esimerkiksi puuvillan siemenissä on kuitenkin ollut tänä vuonna 58 prosenttia, viime vuonna 70 prosenttia. . Elintarvikkeista maksetaan Suomessa 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 1995. Aiempi Monsanto-kauppa hylättiin Yhdysvalloissa Kilpailuviranomaiset voivat kaataa tekeillä olevat kaupat, jos yritykset saavat niiden ansiosta liian hallitsevan aseman markkinoilla. . Vuonna 2015 kuusi alan suurinta yritystä hallitsi kahta kolmasosaa maailman siemenmarkkinoista ja kolmea neljäsosaa maailman torjunta-aineista. Asiantuntijoiden mukaan käy päinvastoin. Sen jälkeen suuret ovat ostaneet pienempiään. Monsanton pahamaineinen nimi saatetaan prosessissa hävittää. ”Kun yrityksistä on tullut yhä suurempia, ne ovat keskittyneet parhaimmin tuottaviin tuotteisiin. Yhdysvaltalaisen Bernstein-pankin analyytikko Jeremy Redenius huomautti EU-viranomaisten suhtautuvan geenimuunteluun Yhdysvaltoja kriittisemmin. Eniten huomiota on herättänyt saksalaisen kemikaalija lääkeyhtiö Bayerin syyskuinen ilmoitus ostaa muuntogeenisistä kasvilajikkeista tunnettu yhdysvaltalainen Monsanto. Vuosien 1996–2013 välillä kymmenen suurinta siemenyhtiötä teki lähes 200 yrityskauppaa. . Kun maanviljelijä ostaa Monsanton siemeniä, hän sitoutuu ostamaan uudet siemenet joka vuosi. . Elintarvikkeet ovat nyt kuitenkin kolmisen prosenttia halvempia kuin kaksi vuotta sitten. Kiinan talouden ongelmat ja ruoan ylituotanto ovat johtaneet yhtiöiden voittojen pienenemiseen. Samalla on mahdollista, että Monsanton huonomaineinen nimi ja brändi hävitetään. Monsanto pitää päätuotteenaan Rounduprikkaruohotorjunta-ainetta
Kansainvälisten ympäristöjärjestöjen verkosto Maan ystävät on todennut, että tehdyt tutkimukset eivät todista geeniviljellyn ruoan turvallisuutta ihmisille ja ympäristölle. Yritys käytti pakkotyövoimaa toisen maailmansodan aikana. Vuonna 2009 yhteensä 26 maissitutkijaa valitti Yhdysvaltojen ympäristövirastolle. Bayer lopetti kolesterolilääkkeensä myynnin vuonna 2001, kun 52 ihmisen kuolema liitettiin lääkkeen käyttöön. Monsanto kehittää vanhoista tuotteistaan uusia versioita, joille se hankkii patentin. Yksi Monsanton kiistellyimmistä tuotteista on rikkakasvien torjunta-aine Roundup. Bayer-yhtiön koekasvihuone Saksan Gaterslebenissa. Monsanto on geenimuunnellut siemeniään niin, että siemenet kestävät vain Monsanton omat torjunta-aineet. Lisäksi tutkimuksen lopputulosvaiheessa patentinomistajalla on veto-oikeus estää julkistus”, Rajala huomautti. Tutkijoiden mukaan he eivät voi antaa puolueettomia lausuntoja, koska patenttilajikkeita ei saanut tutkia. 3 16.12.2016 Syngentaja Monsanto-yhtiöitä vastaan osoitettiin mieltä Baselissa viime toukokuussa. ALL OVER PRESS/GEORGIOS KEFALAS ALL OVER PRESS ALL OVER PRESS/JENS WOLF Monsanto kertoi vuonna 2015, että sillä oli oikeudessa 147 juttua. Monsanton tunnetuin tuote on glyfosaattia sisältävä rikkakasvien torjunta-aine Roundup. Monsanton mukaan yhdeksän juttua oli käynyt läpi koko oikeusprosessin, ja Monsanto oli voittanut niistä jokaisen. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Jukka Rajala totesi vuonna 2011, että Gmo-lajikkeisiin liittyvän patenttijärjestelmän takia niiden riippumaton tutkimus on tehty erittäin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Myös ympäristöjärjestö Greenpeace vastustaa geenimuuntelua. Siemenyritysten yksi keskeinen rahan lähde ovat patentit.. Esimerkiksi Monsanton Round Ready -soijapapujen patentti raukesi vuonna 2015. Suomessakin syödään geenimanipuloidulla rehulla ruokittujen eläinten lihaa. Patentointi tekee tutkimisen vaikeaksi Geeniviljelty ruoka ei tutkimusten mukaan ole aiheuttanut ihmisille kielteisiä terveysvaikutuksia. Tuotteen kehittelyyn liittyvät ensimmäiset patentit raukesivat vuosina 2011 ja 2014. ”Jokaisen niitä tutkivan on sovittava tapauskohtaisesti patentinomistajan kanssa mitä ja miten tutkitaan. Myrkkyä Vietnamiin ja DDT:tä muualle Vuonna 1863 perustettu Bayer esitteli heroiinin lääkkeenä vuonna 1896. Monsanto on valmistanut DDT-hyönteismyrkkyä ja syöpää aiheuttavia PCB-yhdisteitä. Vuonna 1901 perustettu Monsanto oli yksi Vietnamin sodassa käytetyn Agent Orange -kasvimyrkyn valmistajista. Euroopassa Bayerilla on eniten siirtogeenisten kasvien patentteja. Suurin osa EU-maista on ilmoittanut kieltävänsä muuntogeenisten kasvien viljelyn, mutta Suomi ei. Glyfosaatin epäillään aiheuttavan syöpää
Kaksi tunnettua Ylen toimittajaa irtisanoutui ja perusteli sitä Ylen riippumattomuuden ongelmilla, vieläpä pääministerin pehmeään kohteluun viitaten. Oppositiolla ei ole virkamieskoneistoa käytössään kuten hallituksella. Mutta onko silloin jo liian myöhäistä vaikuttaa. Hallitusohjelmassa on päätetty suuntaviivoista ja hallitus voi halutessaan reagoida tarpeen mukaan. PS.. PÄÄKIRJOITUS Opposition pitää kääntää kansalaiskeskustelu tuekseen MIHIN OPPOSITIOTA tarvitaan, kun hallitus tekee sen itse. Sekoilu alkoi jo edellisen hallituskauden loppupuolella Alexander Stubbin (kok.) pääministerikaudella. Viime vuoden loppupuolella hallitus luopui kiistellystä hallintarekisterihankkeesta. Tästä huolimatta hallituspuolueet ovat ajaneet läpi suuren joukon budjettilakeja, jotka kasvattavat tuloeroja ja lisäävät eriarvoisuutta. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Sipilä-gate ei ole ohi. onpinnassa on iso lommo, jota kannattaa hyödyntää. sirpa.puhakka@kansanuutiset . Parhaillaan on esimerkiksi lausuntokierroksella toisen asteen ammatillisen koulutuksen myllerrys. Hallitus on ollut taitamaton lakien valmistelussa ja poliittisesti yksisilmäinen. Terrafamen jäljiltä Sipilän te. Opposition asema ei ole helppo. . Sipilän hallitus on joutunut perumaan lakiesityksiään joko perustuslainvastaisina, huonosti valmisteltuina tai julkisen keskustelun pakottamana. Pääministeri Sipilä puolusteli Ylen Ykkösaamussa 3.12. Perustuslaki takaa vahvan vallan hallitukselle. Hallitus valmistelee asioita Hallitus on ollut taitamaton lakien valmistelussa ja poliittisesti yksisilmäinen. Opposition on saatava taakseen kansalaiskeskustelu. Ennen vaaleja nähtiin eduskunnassa sekin farssi, että pääministeri äänesti oman hallituksensa esityksiä vastaan. Asioihin pitäisi reagoida hyvissä ajoin ennen hallituksen lakiesitysten lähettämistä eduskuntaan. Oppositiota ja kansalaiskeskustelua voi kiittää, että suuri joukko epäkelpoja lakiesityksiä on kaadettu jo raakileina. Tästä herää keskustelu lakiesitysten tullessa eduskuntaan. Luottamus Yleen hiipuu entisestään. Se on toiminut vipuvartena hallituksen hankkeiden kaatamisessa. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER. 4 16.12.2016 omassa kuplassaan. Sekava lakipaketti koskettaa noin 450 000:ta suomalaista. Tämä on silkkaa kaunistelua. Hallitus on perunut muun muassa työelämän heikennysesityksiä perustuslainvastaisina, vanhushoivan hoitajamitoituksen alentamisen, aikomuksen yksityistää työttömien haastattelut, päivähoitomaksujen korotukset sekä niin sanotun aktiivisen katumisen, joka olisi mahdollistanut verojen välttämisen kertomalla verottajalle aiemmin ilmoittamatta jätetyt tulot. hallituksen soutamista ja huopaamista strategisella ohjaamisella
– Kyllä näille saavutuksille perusporvarihallitus omista oikeistolaisista lähtökohdistaan voi ylävitosia paukutella. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa korotetaan 500 euroon ja laajennetaan kattamaan kaikki tulolajit. 6 16.12.2016 ”Hallitus häpeäpaaluun pitkäaikaistyöttömyydestä” syysasteen nousua. Työvoimaja yrityspalveluihin vasemmistoliitto kohdentaisi lähes 150 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. Työmarkkinatuella opiskelu sallitaan kaikille, ja työn ja perheelämän yhteensovittamista helpotetaan. Hän totesi, että vasemmistoliittoa on usein syytetty liiallisesta velanotosta. Hän sanoi, että se voi onnitella itseään poliittisten tavoitteittensa edistämisestä. Jokaiselle, joka saa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, asumistukea, kansaneläkettä, lapsilisiä, kotihoidontukea, vammaistukea tai muuta kansaneläkeindeksiin sidottua etuutta, jää vasemmistoliiton mallissa enemmän rahaa, lupasi Uotila. – Ellei sopimukselle asetettu ylioptimistinen työllisyysvaikutus toteudu, sen vaikutus budjettitalouden alijäämäisyyteen jää pysyväksi, sanoi Uotila. Keskeinen ero on siinä, kuinka rahat käytetään. – Puolessatoista vuodessa on nöyryytetty palkansaajia ja heidän järjestöjään, sopimisyhteiskunta on saatu käännettyä sanelulinjalle, julkisten palvelujen pakkoyhtiöittäminen etenee kukon harppauksin, työttömyysturvaa on saatu romutettua ja heikompiosaisia on kuritettu. Niille, joilla jo ennestään on paljon, on hallitus jakanut lisää. Puolueen mallissa palkkatukea laajennetaan, ja sen rinnalle otetaan uusi nuorison työkokemustakuu. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN. Vasemmistoliitto esittää muutosta myös tuloeroja kasvattavaan verolinjaan: suurituloisimpien verotus kiristyy, ja pienituloisten ostovoima kasvaa. KU Kyllä näille saavutuksille perusporvarihallitus omista oikeistolaisista lähtökohdistaan voi ylävitosia paukutella. Epäonnistumisiin Uotila laski myös talouskasvun vauhdittamisen. Onnistumisten jälkeen ruokahalu taitaa vain kasvaa, ja kansalaisilla on syytä pelätä hallituksen seuraavia askeleita ja leikkauksia, joista ilmoittamisen hallitus on päättänyt siirtää kunnallisvaalien yli. – Perumme kohtuuttomat etuuksien leikkaukset. Kari Uotilan mielestä hallitus on onnistunut väärissä asioissa. Meidän vaihtoehdossamme ne käytetään oikeudenmukaisemman, uudistuvan ja ympäristöllisesti kestävämmän Suomen rakentamiseen. – Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin ja erityisesti pienimpiin, alle viiden henkilön yrityksiin. Etuuksien leikkaukset pois Vasemmistoliitto esittää ensi keskiviikkoon jatkuvissa budjettiäänestyksissä ”kohtuuttomien” leikkausten peruuttamista ja Suomen osaamisperustan vahvistamista panostamalla varhaiskasvatukseen, peruskoulutukseen, toisen asteen oppilaitoksiin ja yliopistoihin yhteensä 400 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. VASEMMISTOLIITON MUKAAN perusporvarihallitus on epäonnistunut Suomen kannalta tärkeimmissä asioissa. Lisäksi hallitus puhuu velkaantumisen hillinnästä, mutta ottaa yli miljardin lisävelkaa maksaakseen palkansaajien ”kyykytyssopimuksen” eli kilpailukykysopimuksen kustannukset. Onnistumisia oikeistopolitiikassa Uotilan mukaan hallitus on onnistunutkin. – Totuus on, että vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa pysyvien tulojen ja menojen suhde on käytännössä sama kuin hallituksen talousarviossa. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti sisältää kattavan toimenpidepaketin, joka kohentaa nimenomaan pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien asemaa, Uotila sanoi. – Se ei ole pystynyt nujertamaan jättityöttömyyttä, ja pitkäaikaistyöttömyyden huonosta hoidosta hallitus pitäisi laittaa häpeäpuuhun, sanoi kansanedustaja Kari Uotila eduskunnan aloittaessa ensi vuoden budjetin loppukäsittelyn. Kotimaista ostovoimaa ja kulutuskysyntää leikanneilla ratkaisuillaan hallitus on päinvastoin hidastanut talouskasvua ja työlliKari Uotilan mukaan palkansaajia on nöyryytetty, sopimisyhteiskunta käännetty sanelulinjalle, työttömyysturvaa romutettu ja heikompiosaisia kuritettu
Euroopan unioni on perustettu tälle tietämykselle. Yksittäisen opiskelijan kohdalla se tarkoittaa, että kuukaudessa on käytettävissä 90 euroa vähemmän rahaa. merja.kyllonen@europarl.europa.eu JÄRKILIITTO KANNATTAA PITÄÄ KASASSA P olitiikassa perspektiivi on valttia. ”Suomessa koulutus on jo nyt voimakkaammin periytyvää kuin muissa Pohjoismaissa. Vähän raaputtamalla jokaisesta maasta löytyy monta kerrosta kieliä ja historiaa, niin veristä kuin rauhanomaistakin. Puolivälissä kautta uskon edelleen, että eurooppalainen parisuhde on korjaamisen väärti, sillä Eurooppa on vielä huomennakin 500 miljoonan asukkaan markkina-alue ja yhteinen rauhanprojekti. Tämä rajojen ylittäminen on eurooppalaisuuden ytimessä. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA. Arhinmäki kysyi. Tämän me tunnumme usein tänä päivänä unohtavan. Vienalaisissa kylissä raja on karttaan piirretty viiva tai keinotekoinen rajaeste tutussa maastossa: ihmisten elämä ei asetu suoraviivaisesti kansallisvaltioihin. Olemme luisumassa takaisin luokkaja sääty-yhteiskuntaan pelottavan kovaa vauhtia. Lypsäviä lehmiä ei kannata teurastaa. Bloggari Saku Timonen 14.12. Sarkkinen kysyy. Kauempaa katsottuna muistaa, miksi me siellä olemme: Euroopan unionin syvin tarkoitus on tähän saakka ollut rauha, sen rakentaminen ja säilyttäminen. Veronkevennykset kohdistuvat suurituloisiin: eniten sekä suhteellisesti että absoluuttisesti hallituksen ehdotuksiin sisältyvistä veronkevennyksistä kohdistuu yli 7 500 euroa kuukaudessa ansaitseviin, vasemmistoliiton Kari Uotila sanoi. Muita ensi vuonna voimaan tulevia verolakeja ovat perintöja lahjaveron kevennys, metsälahjavähennys ja yrittäjävähennys. Onneksi minulla on kainuulaisena europarlamentaarikkona etuoikeus tuulettaa ajatuksiani säännöllisesti korpimaisemissa. Miten tämä on mahdollista, kun hallituksen toiseksi suurin puolue ennen vaaleja sanoi, että näiltä ihmisiltä ei saa, ei voi eikä kannata leikata. – Mistä tiedämme, ettei kehitysyhtiöstä tule pelkästään omistusten myyntiyhtiö. Kauppa, sukulaissuhteet, uteliaisuus, hätä tai rakkaus ovat aina kuljettaneet ihmisiä yli rajojen. Näin on tänäkin päivänä. 7 16.12.2016 kaa vahvistaa tätä kehitystä entuudestaan”, Andersson kirjoittaa. Ne vaikeuttavat koulutustakuun toteutumista ja lisäävät opetushenkilöstön työttömyyttä. Ihmisten elämä ei asetu suoraviivaisesti kansallisvaltioihin Kaikkien aikojen opintotukileikkaus: 86 euroa kuukaudessa EDUSKUNTA HYVÄKSYI tiistaina yhteensä yli 300 miljoonan euron koulutusleikkaukset. Leikkaa näiltä kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä. ”Tämä on se sukupolvi, jonka vastuulle leikkausvimmainen hallitus nyt haluaa siirtää velanoton. Paavo Arhinmäen mukaan hallituksen veropolitiikassa on unohdettu puheenjohtaja Timo Soinin oppositioaikaiset puheet, joiden mukaan Suomessa on noin miljoona ihmistä, jotka tienaavat tuhat euroa tai vähemmän, ja heiltä ei saa, heiltä ei voi, heiltä ei kannata leikata. Viime vuonna valtioenemmistöisten yhtiöiden osinkotuotto oli 6,1 prosenttia ja osinkoja tuli yhteensä 1,6 miljardia. Siirtyminen opintotukimalliin, jossa opiskelijoiden odotetaan rahoittavan yhä suuremman osan toimeentulostaan itse lainan muodossa, uh”Ilmeisesti hallitus arvioi, että yksittäisen pienituloisen opiskelijan velkakestävyys on parempi kuin Suomen valtion, joka tällä hetkellä saa lainaa negatiivisella korolla.” KU Suomessa koulutus on jo nyt voimakkaammin periytyvää kuin muissa Pohjoismaissa. – Tällä hetkellä valtio saa lainaa miinuskorolla, eikä sen aktiivinen osallistuminen elinkeinorakenteen muutokseen ole kiinni myyntituloista. Auto kannattaa startata pakkasaamuna kahden aikaan, jos koti pitää ihmisen järjissään. Kun Euroopan parlamentissa puhutaan rajoista, kansallisvaltioista ja kansainvälisyydestä, tarkastelen näitä kysymyksiä juurieni kautta. Jokainen pysyköön siinä säädyssä, johon on sattunut syntymään ja sittipörri pysyköön paskakikkareen alla. Ensimmäistä kertaa koskaan leikataan kansaneläkkeitä. Koulutustakuu ei enää toteudu koko maassa, koska Itäja Pohjois-Suomessa vaarana on aloituspaikkojen vähentäminen. Hallituspuolueiden äänillä ammatillisesta koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa ja opiskelijoiden opintorahasta 122 miljoonaa euroa. Talousrikollisuus, veronkierto, ilmastonmuutos, pakolaisten kohtelu – ongelmia riittää, mutta en jaksa uskoa että löytäisimme ratkaisuja yksin yhtään sen paremmin. – Myös nykyinen pääministeri Juha Sipilä sanoi, että ”perusturvasta ei leikata”. Kansanedustaja Hanna Sarkkisen (kuvassa) mielestä kehitysyhtiölle ei ole osoitettu todellista tarvetta, eikä sen käyttötarkoitus ole selvä. ”Se on myös suurin yksittäiseen etuuteen kohdistuva leikkaus tällä hallituskaudella. Se on pienituloiselle ihmiselle todella merkittävä summa, Andersson kirjoitti. Matka Suomussalmen selkosilta Brysseliin on pitkä, mutta välimatka tuntuu usein tarpeelliselta. Ryppyjen rakkaudessa ei saa antaa johtaa lopulliseen eroon. Merja Kyllönen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Tarkkaan ottaen opintoraha pienenee ensi vuonna 86 euroa kuukaudessa. – Mitä tämä hallitus tekee. Kun toimittaja tarkensi, että onko tämä lupaus: ”Kyllä, perusturvasta ei leikata.” No mitä tehtiin. Tämä arkinen liitto, josta rakkaus on usein kaukana, perustettiin sotien jälkeen kuoleman, kärsimyksen ja valtavan tuhoamisvimman jäljiltä säilyneille Euroopan raunioille, sillä ajatuksella, että ei koskaan enää sotaa. VALTION OMISTUKSIA siirretään 2,4 miljardin arvosta Vakekehitysyhtiöön. Leikkaukset ammatilliseen koulutukseen heikentävät Anderssonin mukaan koulutuksen laatua ja ammatillista aikuisopiskelua. Täällä on leikattu eläkkeitä, työttömyyskorvauksia, sairauspäivärahoja, opintotukea, kaikkein pienituloisimmilta leikataan, kertasi Arhinmäki. Suomussalmi on rajapitäjä, jonka itäisissä metsissä voi edelleen löytää vanhoja polkuja yli rajojen. Hallituksessa omistajapolitiikasta vastaa pääministeri Juha Sipilä. Opintorahan leikkaus on suurin hallituskauden yksittäiseen etuuteen kohdistuva leikkaus, sanoi Li Andersson. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kommentoi opintorahan leikkauksen olevan hänen tietääkseen suurin koskaan opintotukeen kohdistunut leikkaus Suomessa. Ilmeisesti hallitus arvioi, että yksittäisen pienituloisen opiskelijan velkakestävyys on parempi kuin Suomen valtion, joka tällä hetkellä saa lainaa negatiivisella korolla.” ”Soinin puheet unohdettu” Eduskunta hyväksyi myös ensi vuoden veroasteikot. Euroopan kansat ja kansallisvaltiot ovat iloisesti toistensa kanssa naimisissa, ovat aina olleet. KU ”LYPSÄVÄT LEHMÄT” MYYNTIIN. Brysselissä ja Strasbourgissa me mepitkin helposti uppoamme EU:n kuplaan, jossa tärkeintä on aina se juuri nyt käsiteltävänä oleva lainsäädäntökokonaisuus tai poliittinen kamppailu
Esa Tuominen Yleensä ihmiset nielevät oikeuksiensa loukkaamisen hiljaisuudessa. Hänen asemapaikkansa oli kaukana Siperiassa, Tshitan kaupungissa. Ryhdyin toimittajaksi. – En kestänyt sitä ja vaihdoin alaa. Tšerkasov on yrittänyt saada vankilasta siviilisairaalaan syöpäsairaita, joiden sairaus on edennyt pitkälle. Luulin vielä 15 vuotta sitten, että ihmiset voidaan herättää puolustamaan oikeuksiaan, mutta olen erehtynyt. Mutta sain tietää, että minua vastaan viritellään jonkinlaista juttua. – Minulla ei ollut yritystä, en harrastanut bisnestä, olin täysin puhdas lain edessä. Provokaatiota suunniteltiin Tšerkasovin ura tutkivana toimittajana eteni hyvin. Pietari Vitali Tšerkasovin mukaan asianajajalaitos on ainoa riippumattomuuden saareke Venäjällä. ”Tarkkana saa olla” Asianajaja Vitali Tšerkasovin jutut ovat sellaisia, että niissä ei voi olla astumatta jonkun varpaille. ALL OVER PRESS ESA TUOMINEN. Aikoinaan Tšerkasov opiskeli Irkutskissa miliisin korkeakoulussa ja sitä kautta hänellä on juristin koulutus. – Joskus he heräävät hetkeksi, kun esimerkiksi univormupukuinen poliisi ampui ihmisiä kuoliaaksi kaupassa tai kun Kazanissa paljastui pidätetyn kuoliaaksi kiduttaminen. Sellaiset järjestöt joutuvat viranomaisten erityishuomion kohteeksi ja saavat leiman ”ulkomainen agentti”. Vaikka joskus tulee oikeudessa voittojakin, hän summaa työtään. Agora pyrki ratkaisemaan ongelman rekisteröitymällä ulkomaille. Juttuja ajetaan paitsi venäläisissä tuomioistuimissa, myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. – Olen yrittänyt saada vankilasta siviilisairaalaan syöpäsairaita, joiden sairaus on edennyt pitkälle. Agoran asianajajien asiakkaina on kansalaisaktiiveja, ekstremismistä syytettyjä bloggaajia, toimittajia, poliitikkoja, seksuaalisten vähemmistöjen aktivisteja... Hänen erikoisalaansa on viranomaisten mielivallan uhreiksi joutuneiden ja ihmisoikeusaktivistien puolustaminen. – Se oli kutsumukseni, arvioi hän toimenkuvansa muuttumista pietarilaisessa kahvilassa. Siellä on vallalla sellainen systeemi, että lahjuksia pitää ottaa ja prosentit niistä antaa edelleen esimiehelle. 8 16.12.2016 Ihmisoikeusjuristi ei voi välttää varpaille tallaamista ALUN PERIN Vitali Tšherkasov työskenteli miliisinä. Meille asianajajille on mahdollista taistella oikeudessa totuuden puolesta. – Olen ajanut myös erään seksuaalivähemmistö-aktivistin asiaa. – Olin miliisin työhön liian rehellinen. Niinpä siirtyminen asianajajaksi tuntui lopulta luontevalta. Artjom Borovik oli kuuluisa venäläinen tutkiva toimittaja, ja hänen nimeään kantavaa journalistipalkintoa arvostetaan kansainvälisissä toimittajapiireissä. Hänet kutsuttiin jopa Yhdysvaltoihin, jossa hän sai vastaanottaa Artjom Borovik -palkinnon. – Kun sitten sain kutsun asianajajaksi Pietariin, ja kun sain vaimoni suostumaan muuttoon, vaihdoimme maisemaa. Siksi hänen mukaansa pitää olla tarkkana, ettei mitään ikävää tapahdu sen paremmin asianajajalle kuin hänen asiakkaalleenkaan. Mutta on meitä sellaisiakin, jotka olemme ihan oikeasti kiinnostuneita ihmisten hädästä. Hän ymmärsi, että häntä vastaan suunniteltiin jonkinlaista provokaatiota. Poliisit eivät ottaneet kiinni hyökkääjiä vaan veivät sen sijaan aktivistin asemalle ”turvaan”. Kun poistuin oikeudesta, minun päälleni suihkutettiin pahanhajuista ainetta. Muutaman sairaan vangin olen pystynyt pelastamaan. Pietarilaisen vankilan sairasosaston ikkunasta pystyy seuraamaan vankien jalkapallo-ottelua. – Nykyään kaveri on joutunut muuttamaan Saksaan. Hän heilutti mielenosoituksessa sateenkaarilippua muutaman sekunnin, kun karskit kaverit kävivät hänen kimppuunsa. Nykyään Tšerkasov työskentelee Pietarissa asianajajana. Tšerkasovin luonteelle ei kuitenkaan sopinut ryhtyä miksikään seurapiiritoimittajaksi. – Ihmiset ovat turtuneet tilanteeseen. Ainoa riippumaton tekijä Agora on ihmisoikeusjärjestö, joka sai apurahoja länsimaista. Asianajajalaitos on ainoa, jota vallanpitäjät eivät kontrolloi. – Tosin monet asianajajat haluavat vain tehdä rahaa. Kun olin oikeudessa, sain kuulla huutoja, että muka minä ”makaan hänen kanssaan” ja muuta sellaista. Tšerkasov kehuu asianajajan työtä: – Oikeastaan kaikki muut rakenteet, kuten eritasoiset parlamentit, vaalilautakunnat, poliisi, oikeuslaitos ja media, ovat kontrollissa. Monet vangit kuihtuvat silmieni edessä, kun heitä ei ole päästetty kunnon sairaalahoitoon. Hänen alaansa oli tutkiva journalismi ja kohteena korruptoituneet poliitikot ja virkamiehet. Sitä ennen maa oli alkanut polttaa Tšerkasovin jalkojen alla. Ja sehän on Venäjällä nykyään paha juttu. Soitin poliisille, mutta he eivät tulleet paikalle. Muutaman hän on onnistunut pelastamaan. Vankilasairaalassa heitä ei kyetä hoitamaan. Kun Tšerkasov puhuu Venäjän ihmisoikeustilanteesta, tulee hänen ääneensä synkkä sävy. Mutta yleensä ihmiset nielevät oikeuksiensa loukkaamisen hiljaisuudessa. – Vaikeata tämä on. Perustettiin muodollisesti uusi järjestö, Kansainvälinen Agora, jonka asianajajat toimivat Venäjäin suurimmissa kaupungeissa. Vitali Tšerkasov oli aluksi miliisi, sitten tutkiva toimittaja ja nyt ihmisoikeusjuristi
Vasemmistonaisten mukaan sekä Omaheimon että Paavilaisen työ tarjoaa loistavan esimerkin siitä, miten taiteen keinoin voidaan käsitellä vaikeitakin teemoja ja herättää uudenlaista feminististä ja yhteiskuntakriittistä keskustelua. VIIKON KYSYMYS LEHTIKUVA/VESA MOILANEN Paavilaiselle ja Omaheimolle Pro feminismi -palkinto VASEMMISTONAISET MYÖNTÄÄ vuoden 2016 Pro feminismi -palkinnon näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja Anna Paavilaiselle ja teatterintekijä Raisa Omaheimolle. – Riittää toki. Vasemmistonaisten palkinnonsaajia yhdistää omista kokemuksista kumpuava taide. Riittääkö orastavasta kasvusta jotakin myös palkansaajille. On todennäköistä, että ensi syksynä käydään perinteinen liittokierros, Palola arveli. Kotimaista kysyntää taas piristää se, että kuluttajien luottamus talouteen on palautunut. Palkkasumma on nyt 2,6 prosentin kasvussa ja tämä on reaalista kasvua, koska in. – Ei tässä tuottavuuden kasvua vielä ole havaittavissa. Vasemmistonaisten Pro feminismi -palkinto annetaan vuosittain tunnustuksena työstä rakenteellisen epätasa-arvon poistamiseksi, sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja naisten aseman parantamiseksi. Kun ostovoima kehitys ensi vuodelle tulee olemaan plussalla – nollapilkkujotakin –, niin kyllä sieltä murusia ripajaa myös tavallisille työntekijöille. Palola odottaa mielenkiinnolla, millä tavalla talousja työmarkkinapolitiikka sovitetaan tulevaisuudessa yhteen. UP/Mika Peltonen SUOMEN PANKIN mukaan maan talous on palannut kasvuuralle yksityisen kulutuksen ja investointien tukemana. KU Anna Paavilainen näytelmässään Play rape. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO. Vienti elpyy kilpailukyvyn parantuessa ja ulkoisen kysynnän voimistuessa. Selvimmin kasvun näkee palkkasumman kasvusta. Myös lihavalla on oltava oikeus olla sellainen kuin on, ilman painetta piilottaa itseään ja näkemyksiään näkymättömiin. – Siihen on kaksi syytä. Raisa Omaheimon kirjoittama ja esittämä Läski-näytelmä on herättänyt keskustelua naisiin kohdistuvista ulkonäkönormeista ja niin sanotusta fat shamingista. KU ”EDESSÄ PERINTEINEN LIITTOKIERROS” Onko talouskasvu jo alkanut. Niitä on tässä vaiheessa vaikea ennakoida. – Vaikka talous on selvästi plusmerkkistä, kasvu ei ole vahvaa. Onko Suomen talouskasvu todella alkanut, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund. Ylestä eronnut päällikkötoimittaja Jussi Eronen Facebookissa 14.12. Tässä on niin paljon poliittisia riskejä, että ei kasvua uskalla ”toistaiseksi” luvata kuin ensi vuodelle. Kotimainen kysyntä tätä kasvua kannattelee. Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan ensi vuonna 1,3 prosenttia. – Mallilla jokainen tuntuu tarkoittavan vähän eri asiaa. Kotimainen kysyntä kannattelee talouden kasvua pitkän taantuman jälkeen . – Elpyneestä viennistäkin on tullut pieniä myönteisiä uutisia ja se tukee kasvua. Onko tämä sitä tuottavuuden kasvua, jota kilpailukykysopimuksella on tavoiteltu. Jatkossa sopimukset tehdään liittotasolla. Mistä vuosien alamäen jälkeen alkanut talouskasvu johtuu. Raisa Omaheimo esittää itse kirjoittamansa Läski-näytelmän. aatio on melkein nolla. Hänen ohjaamansa ja esittämänsä Play Rape -monologi käsitteli teatteriraiskausten kulttuuria ja Sinuus-näytelmä käsittelee laajemmin ulkonäköpaineita, sukupuolirooleja ja omakuvia. Kyllä sieltä murusia ripajaa myös tavallisille työntekijöille. Kauppakeskuksissa on taas vilskettä. Ihmiset ovat rohkaistuneet kuluttamaan. – On se alkanut. 9 16.12.2016 Vallanpitäjien kriittisen tarkastelun pitäisi olla keskeisimpiä Ylen tehtäviä, mutta päätoimittajan tiiviissä käsiohjauksessa toimitus kohtelee juuri poliitikkoja – etenkin pääministeriä – kaikkein varovaisimmin. Näytelmä tarjoaa sisältöä heräävään keskusteluun ja läskiaktivismiin, jossa kyseenalaistetaan piintyneitä asenteita ja käsityksiä lihavuudesta ja lihavista ihmisistä. NIIN SANOTUN Suomen mallin rakentaminen on pahasti kesken. Kuinka pitkään kasvu jatkuu. Tuottavuusluvut tulevat vasta jälkikäteen. – Vaikka palkat eivät ole nousseet, ehkä meillä tehdään sittenkin vähän enemmän töitä, kuin ennen. Anna Paavilainen on tehnyt näkyväksi paitsi yhteiskunnan epätasa-arvoisuutta, myös etenkin taiteen vanhanaikaisia toimintamalleja. Tämän vuoden palkinnonsaajia yhdistää omista kokemuksista kumpuava taide, joka tekee näkyväksi ja ravistelee yhteiskunnan kieroutuneita, naisia alistavia rakenteita. STTK:n edustajistossa puhunut puheenjohtaja Antti Palola (kuvassa) ei usko, että malli valmistuu seuraavaan työmarkkinakierrokseen mennessä. Kilpailukykysopimus jää ainakin toistaiseksi viimeiseksi keskitetyksi sopimukseksi
Toimikautta voidaan jatkaa yhden tai useamman kerran. Erityisesti alkuvaiheessa lainarahoitus haetaan muista lähteistä. Asuntokannan kasvattamiseen vaikuttaa se, minkälaista rahoitusta meillä on mahdollista saada. – Asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat tarjonnan puutteen vuoksi. Rahaston vuotuinen tuottotavoite sijoittajille on noin 3,5–4,25 prosenttia. Lainoitettuna rahasto voisi rakennuttaa runsaat 1 000 asuntoa. Noin 50 miljoonan rahasto Pitkän aikavälin tavoite on kerätä rahastoon noin 50 miljoonan euron pääoma. Asumisen rahoitus-ja kehittämiskeskuksen (ARA) tukilainoissa on valtion lainatakaus, mikä mahdollistaa yli 90 prosentin velkaosuuden käytön uudiskohteissa. – Vuokra-asuntopula on todellinen ongelma, jonka ratkaisussa haluamme olla aktiivisia ja toimia pitkäjänteisesti, sanoo puolestaan Pron talousjohtaja Jani JHL, PAM, Ammattiliitto Pro ja Tehy sijoittavat yhteiskunnalliseen asuntorahastoon. 10 16.12.2016 Salenius. – Sijoittajajoukko jakaa arvomme ja ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Tavoite on rakennuttaa tuhansia kohtuuhintaisia vuokraasuntoja kasvukeskuksiin. Taaleri Vuokrakoti Ky -rahaston toimikausi on kymmenen vuotta. Tuottopalkkioita emme ota rahastosta lainkaan, Taalerin kiinteistösijoituksista vastaava Alho toteaa. Jarkko Mänttäri Kolhoosin kakarat + postikulut kulut Liitoilta suurpanostus kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon AMMATTILIITOT SIJOITTAVAT rahastoon, jonka perustaa rahoituspalvelua ja varainhoitoa tarjoava Taaleri. Tilaa: kirjamyynti@kansanuutiset.fi, tai soita 09-759 601 http://kauppa.kansanuutiset.fi/ 25 € Nyt meiltä Kansan Uutisten entisen toimittajan Jarkko Mänttärin kirja KOLHOOSIN KAKARAT, joka on kertomus Valtion kivääritehtaan, sittemmin Valmet Oy:n Tourulan tehtaan, asuntoalueen lasten ja nuorten elämästä. Yhdessä lainarahoituksen kanssa rahaston koko voisi kasvaa yli puoleen miljardiin euroon. – Ensivaiheessa arvioimme rahaston pääoman suuruudeksi 15–20 miljoonaa euroa. Työvoiman liikkuvuus on heikkoa, sillä asumisen kalleus vaikeuttaa paikkakunnan vaihtoa. – Asuntojen alempien vuokrien vuoksi sijoittajien saama tuotto on alle markkinatason. Neljä ammattiliittoa haluaa olla mukana helpottamassa vuokra-asuntopulaa. Myös me hoidamme rahastoa tavanomaista alemmalla palkkiolla. Pyrimme lainoittamaan merkittävän osan hankkeista ARA:n lainoilla, Alho kertoo. Erityisesti perheillä, yksin asuvilla, matalapalkka-aloilla työskentelevillä sekä muualta kasvukeskuksiin muuttavilla on vaikeuksia asunnon löytämisessä. KU Asuntojen alempien vuokrien vuoksi sijoittajien saama tuotto on alle markkinatason. Asuntojen määrä voisi siten nousta noin 3 000:een. Se on kuitenkin nykyisessä markkinatilanteessa kohtuullinen verrattuna esimerkiksi talletusten, valtionlainojen sekä matalariskisten yrityslainojen tuottotasoihin. LEHTIKUVA/AKU HÄYRYNEN. Hän uskoo, että mitä monipuolisemmin alalla on toimijoita, sitä enemmän saadaan aikaiseksi. Vastaamme yhdessä ammattiliittojen kanssa näihin asumisen ongelmiin tuomalla aidosti kohtuuhintaisia uusia vuokra-asuntoja, joita vuokramarkkinoilla eniten kaivataan, Taalerin kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Jouni Alho sanoo. Rahaston rakennuttamien asuntojen vuokrataso vertautuu kunkin alueen tuetun asumisen hintatasoon. Taaleri on puolestaan varainhoitotalo, jolla on kykyä toteuttaa hanke, Salenius arvioi
09 4366 320. 11 16.12.2016 p. Beckerintie 10 Helsinki p. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi
Verohallintoa, joka perii verot, kiinnostaa ainoastaan veronalaiset, mutta eivät verovapaat tulot. Asiakas ei ole verobyrokratiassa aina oikeassa, pikemminkin päinvastoin. Kun tuloeroissa ollaan palaamassa sadan vuoden takaiseen tulonjakoon, Piketty omasta puolestaan kannustaa verottamaan pääomia. Media käyttää suurituloisten tuloista näitä veroprosentteja, jotka ovat pääomatulojen erityishelpotuksista johtuen kauttaaltaan vääriä. Pääomatuloille on kaksi veroprosenttia: alempi 30 % ja ylempi 34 % (vuonna 2015 vielä 33 %). Perimällä, naimalla ja lotolla voi. Suomen suurituloiset ovat pääomatulonsaajia, ja Suomessakin pätee maailman tämän ajan ”kuumimman” taloustieteilijän Thomas Pikettyn tutkimustulos: palkkatuloilla ei voi rikastua. Niistä tuloista oli verottajan tilastojen mukaan vapautettu 1 843 miljoonaa verojen maksusta. Suurimmat suhteelliset verot maksatetaan ansiotulojen saajilla palkoista ja eläkkeistä. Tietyin edellytyksin heidän osingoistaan 75 % voi olla verotonta tuloa. Tuoreen vuoden 2015 veronmaksutilaston mukaan verottajalle ilmoitettiin pääomatuloja 11 413 miljoonaa euroa. Kokonaan oma lukunsa ovat sitten listaamattomat yhtiöt eli se suomalainen yritysmassa, jota ei ole listattu pörssiin. Myyntivoittoja osinkotulojen todellinen veroprosentti vuonna 2016 on 20,4 %–28,9 %, ja niiden päälle tulevat vielä tärkeimpiin pääomatulojen lajeihin, myyntivoittoihin ja osinkoihin, liittyvät verovapaat osiot. 12 16.12.2016 P oliittiset päätökset perustuvat usein menneisiin tapahtumiin. Niinpä voidaan – alatyyliin mutta sitä tarkoittaen – sanoa, että suomalaisia kusetetaan julkisilla verotiedoilla. Niiden osingonsaajat voivat parhaimmillaan selvitä osinkotuloistaan 7,5 prosentin verolla. Pääomatulojen veron erikoisuus on se, että niistä ei tulonsaajien tarvitse maksaa lainkaan kunnallisveroa. Suomen tuhannen suurituloisimman verovelvollisen joukossa on runsaat sata sellaista verohallinnon ”asiakasta”, joilla on jopa miljoonien eurojen pääomatulot mutta ei lainkaan kunnallisverotettavia ansiotuloja. Pääomatuloilla murretaan verojen progressiivisuus Suomessa on noin 4,5 miljoonaa verovelvollista, joita verohallinto on ruvennut kutsumaan ”asiakkaikseen”. Verosokea media Media monistaa verohallinnon tulotietoja sellaisenaan eikä ole kiinnostunut selvittämään numeroiden taustoja. SUURITULOISIA NOLLAVEROILLA VEROTTAJA SUOSII O. Pääomatulojen vero on käytännössä tasavero, jolla on murrettu luonnollisten henkilöiden maksamien valtion verojen progressiivisuus: se, että verot pannaan maksuun kansalaisten veronmaksukyvyn mukaan. Tilastot kertovat, että Suomi on rajusti eriarvoistunut: viimeisimmän neljännesvuosisadan aikana. Ansiotulojen veronmaksutilastot ovat tarkkoja, mutta pääomatuloista ei tilastoissa ole riittävästi tietoja siitä, kuinka paljon hellemmin ja höllemmin siitä verotetaan kuin työtuloja. Porkkanoita verojäniksille Sadan suurituloisimman suomalaisen joukossa oli vain yhdeksän henkilöä, joilla ansiotulot olivat pääomatuloja suuremmat (ja heistäkin kuusi oli sitä peliyhtiö Supercellin väkeä, joka ei pelaa veroillaan). Entisaikaan yritysjohtajien bonuksetkin (optiotulot) oli tilastoitu, mutta eivät ole enää. Palkkatulojen osuus kansantulosta on supistunut 58,7 prosentista 48,6 prosenttiin, kun taas omaisuusja yrittäjätulot ovat kasvaneet 10,8 prosentista 24,3 prosenttiin. Se luku on kuitenkin väärä, sillä suurituloiset saavat sitä enemmän pääomatuloja nollaverolla. Eriarvoistumista on myös se, että kaikkein suurituloisimmat suomalaiset saavat kansakunnan tulokakusta suuremman verottoman osuuden kuin tilastot kertovat. Tulonjakopolitiikan pahin takaisku oli se, kun verotuksessa erotettiin toisistaan pääomaja ansiotulot erillisiksi veron kohteiksi. ”Asiakkaille” pannaan maksuun erilaisista tuloista erilaiset verot. Menneen ajan tiedoista kootaan tilastoja, ja niitä on tehty myös kansalaisten tuloista ja veroista uusien veropäätösten pohjaksi. He ovat kunTEKSTI ESKO SEPPÄNEN Niinpä voidaan – alatyyliin, mutta sitä tarkoittaen – sanoa, että suomalaisia kusetetaan julkisilla verotiedoilla. Sääli, sillä juuri ne ovat yhteiskuntapolitiikkaa siitä, kuka maksaa viulut, kirjoittaa Esko Seppänen
hankintameno-olettaman perusteella. Ne ovat omaisuuden myyntivoittoja, joiden perässä sana ”netto” merkitsee sitä, että siinä luvussa ei näy kattavasti (yli 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta) 40 prosentin suuruinen tai (alle 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta) 20 prosentin suuruinen veroton tulo-osuus. Listattujen eli pörssiyhtiöiden osakkailleen maksamista osingoista saa niiden saaja vähentää 15 % päältä pois, ja jäljelle jääneestä 863 miljoonan euron suuruisesta osinkojen nettokakusta 0,1 % kaikista verovelvollisista sai neljänneksen (25 %). Niiden listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen määrä, joihin on kohdistunut pääomatulojen progressiovapaa aliverotus, ei selviä tilastoista, joissa on vain ”pääomatulona verotetut osingot” (807 miljoonaa) ja kaikki ”verovapaat pääomatulot” (1 843 miljoonaa) yhtenä könttäsummana). Osinkoasioissa on tapahtunut kummia. Myyntivoittajat saavat ehkä miljardi euroa mainitun verollisen 3 686 miljoonan euron verollisen osuuden päälle puhtaana käteen. Jälkikäteen muutetussa sen vuoden tietojen uudessa versiossa ilmoitetaan ainoastaan, että ”pääomatulona verotetut osingot” vuonna 2014 olivat 721 miljoonaa euroa, ja siinä kaikki, vaikkei siinä ollut kaikki. Pääomatulot keskittyvät harvoille Luonnollisten henkilöiden ja heidän joukossaan rikkaan verorälssin luovutusvoitot (netto) olivat vuonna 2015 yhteensä 3 686 miljoonaa euroa. 13 16.12.2016 nallisten palvelujen vapaamatkustajia, ja pääomatulot ovat verojänisten mentävä reikä systeemissä. Myyntivoittojen ja osinkojen veroton osuus Vuoden 2015 veronmaksutilastoihin on merkitty luovutusvoittoja (netto) yhteensä 3 686 miljoonaa euroa. Myyntivoitoissa on kysymys Suomen suurimmista tuloista. Vuoden 2015 tilastossa pääomatulona verotettujen osinkojen määräksi ilmoitettiin 807 miljoonaa euroa. Verohallintoa, joka perii verot, kiinnostavat ainoastaan veronalaiset mutta eivät verovapaat tulot. Vuoden 2015 verotusta koskevissa tilastoissa ei enää kerrota, kuinka paljon verohallinnon ”asiakkaat” ovat saaneet osinkoja. ALL OVER PRESS verotilastoissa listaamattomien yritysten maksamien osinkojen määräksi oli ilmoitettu 2 575 miljoonaa euroa, josta verovapaa osuus oli 1 323 miljoonaa euroa. Jos listaamattomien yhtiöiden verottomien osinkojen arvataan olevan samalla tavalla kaksinkertaiset pääomatulona verotettuihin osinkoihin nähden kuin ne olivat vuoden 2014 sensuroidussa >. Mitä kauemmin omistus on jatkunut, sitä alhaisempi on omaisuuden hankintahinta nykyhinnoin ja sitä suurempi on hankintameno-olettamasta saatava veroetu. Alkuperäisissä ja sensuroimattomissa vuoden 2014 Sama lopputulos (= yhtiöistä saadut osingot verottomina oman omaisuuden lisäämiskäyttöön) saadaan myös sillä menetelmällä, jota on käyttänyt pääministeri Juha Sipilä. Kiinteän omaisuuden tai irtaimen osakkeen myyjä saa lukea sen verottoman osuuden omaksi hyväkseen ns. Sääli, sillä juuri ne ovat yhteiskuntapolitiikkaa siitä, kuka maksaa viulut. Se merkitsee, ettei toteudu Brysselin sisäruokintaan loikanneen pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen osinkoverouudistuksen ilosanoma kansalle siitä, ettei verottomia osinkoja enää ole. Pörssiosakkeiden omistus on kansanhuvia toisin kuin yritysten myyminen tai listaamattomien eli ei-pörssiyhtiöiden omistaminen, ja siksi pörssiyhtiöiden osingot eivät ole keskittyneet yhtä harvoille kuin myyntivoitot ja pörssittämättömien yhtiöiden osingot. Tämä summa on jälkikäteen poistettu vuoden 2014 tilastoista. Vielä vuoden 2014 tilastoissa osinkotulojen yhteismäärä (brutto) ilmoitettiin ja se oli 3 926 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden tietojen pohjalta voidaan vetää johtopäätös, jonka mukaan verovapaita osinkoja on ollut vähintään puolitoista miljardia. Niistä myyntivoittomiljoonista 0,1 % maamme 4,5 miljoonasta verovelvollisesta sai lähes puolet (47 %)
Aika pienelle joukolle meni sekin potti. Suuromistajien kannattaa perustaa holding-yhtiö siksi, että sitä kautta he saavat osinkonsa verottomina käytettäväksi uuden omaisuuden hankintaan. Niiden suosio on kuitenkin laskenut sen jälkeen, kun verottaja tulkitsi verotusta niin, että perintötilanteessa on perinnönsaajan maksettava sekä perintövero että myöhemmin sijoitusten tuotosta pääomatulon vero. Vuosittain verottaja menettää sen johdosta vajaan 100 miljoonaan euron pääomatulot. Kapitalisaatiosopimuksia on Suomessa tehty noin 7 miljardin euron arvosta, eikä niiden tekijöissä ole yhtäkään köyhää. Holding-yhtiöstä saatava veroetu on se, että sille voidaan maksaa toisesta listaamattomasta yhtiöstä osinko ilman että sitä verotetaan. Tarkastelussa eivät ole silloin olleet toisten yhtiöiden omistamista varten perustetut holding-yhtiöt, joita kaikkein rikkaimmat suomalaiset käyttävät verojen minimoimiseen. nanssituotteisiin ilman että näillä Suomessa syntyneillä rahoilla on enää mitään yhteyttä Suomen reaalitalouteen. Raha on tämän joukon jokapäiväinen leipä ja ahneus sen tuottamisen ikiliikuttaja. > Tässä kirjoituksessa Esko Seppänen NÄKEE Erkki Liikasen ja Iiro Viinasen nimissä 1990-luvun alussa toimeenpantujen verouudistusten johtaneen pääomien valtavaan uusjakoon yrityksistä niiden omistajille, ARVIOI, että viimeisimmän neljännesvuosisadan aikana yritysten omaisuutta on myyntivoittoina ja osinkoina siirretty vanhoille omistajille noin 150 000 000 000 euron arvosta, ARVELEE, että yritysten lahtaaminen jatkuu, koska myyntivoitot ovat verotuksellisesti edullisin tapa jakaa rahaa rikkaille, TODISTELEE, että verohallinnon tuottamien veronmaksutilastojen ulkopuolelle jää, kun jätetään, miljardeja euroja myyntivoittoja ja osinkoja, LASKESKELEE, että 0,1 %-liike on rantautunut myös Suomeen ja että 0,1 % Suomen verovelvollisista (noin 4 500 kansalaista) saa noin puolet sekä myyntivoitoista että pörssiin listautumattomien yritysten osingoista,HÄMMÄSTELEE, että vuosien 2014 ja 2015 uudistetut veronmaksutilastot eivät sisällä tietoja pörssin ulkopuolisten yritysten omistajilleen maksamien osinkojen osittaisesta mutta merkittävästä verottomuudesta, VALITTAA suomalaisten huonoa herraonnea ja pitää epäisänmaallisina veroporsaina niitä kotomaamme . luonnollisten henkilöiden verotusta. Se on lisännyt laiskan rahan hakeutumista sijoitusrahasto-osuuksiin ja henkivakuutuksiin, joista joudutaan maksamaan vain perintövero. 14 16.12.2016 tilastossa, voidaan laskea, että 0,1 % kaikista verovelvollisista sai listaamattomien yritysten osingoista yli puolet (53 %). Hehän eivät tarvitse käteistä rahaa elämiseensä niin paljon kuin heillä sitä on, ja jos tarvitsevatkin, he voivat panna holding-yhtiön maksamaan itselleen vähän osinkoakin. säästöja eläkevakuutuskuoriin ja tehnyt ”Nordea Capital Private (tuottokori)” -kapitalisaatiosopimuksen siitä, että hän ei ole vakuutuskuoressa olevan omaisuutensa omistaja vaan sen omistaa vakuutusyhtiö Sipilän puolesta niin kauan kuin Sipilä pitää rahansa siinä kuoressa. Olen laskenut, että Suomessa on viimeisen neljännesvuosisadan aikana siirretty yrityksiltä niiden omistajille myyntivoittona ja osinkoina noin 150 miljardia eli 150 000 000 000 euroa. Kaikenlaisen tilastoinnin ulkopuolella on sitten suurituloisten suomalaisten harjoittama laiton veronkierto veroparatiisien kautta. Pörssiyhtiöiden osinkojen kyseessä ollen holding-yhtiön pitää tämän veroedun saadakseen omistaa pääyhtiön osakkeista vähintään 10 prosenttia, sillä muuten osingosta rapsahtaa maksuun 20 prosentin suuruinen yhtiövero. Hän on sijoittanut suuren varallisuutensa ns. nanssikapitalismin toimitsijoita, jotka sijoittavat yrityksistä ulostamansa rahat Panamaan, Nieulle ja muihin laiskan rahan kohteisiin kotimaisten investointien sijasta. Listaamaton holding-yhtiö voi maksaa omistajalleen talousrahaa aina 150 000 euroon saakka niin että siitä 75 % on omistajalle verotonta tuloa ja että lopusta 25 prosentista maksetaan normaali pääomatulovero. Esko Seppänen KU:N ARKISTO ALL OVER PRESS. Se on aika paljon. Myyntivoittajat saavat ehkä miljardi euroa mainitun verollisen 3?686 miljoonan euron verollisen osuuden päälle puhtaana käteen. Siellä rahat kasvavat sijoitukselle korkoa hänen hyväkseen verottomasti, kun sijoitukselle saadun tuoton veronmaksua voidaan siirtää hamaan tulevaisuuteen. Niille aarresaarille on Suomesta karannut veroja pakoon varmaankin lähes miljardi euroa yksittäisten kansalaisten rahaa ja useampi miljardi veroja pakenevien yhtiöiden rahaa. Tämä vaikuttaa sangen tehokkaalta veronkiertotavalta. Sipilän hallitus on uudistamassa suurituloisten osalta lahjaja perintöveroa niin ettei suomalaisten wahlroosien tarvitse lähteä Ruotsiin niitä veroja pakoon. Holding-yhtiöt verojen minimoimiseen Edellä on käyty läpi ns. Yhtiöomaisuuden uusjako ja isojako omistajille itselleen Neljännesvuosisadan aikana on maassamme tapahtunut valtava tulojen ja omaisuuksien uusjako: yritysten omistajat ovat verolakien uusimisen myötävaikutuksella ottaneet vanhoista yrityksistä niihin kasautuneen ja niistä irtoavan omaisuuden omiin nimiinsä. Huomattava osan näistä rahoista he ovat sijoittaneet laiskan rahan markkinoille kansainvälisten keinottelupankkien myymiin . Sipilän vakuutuskuoret Sama lopputulos (= yhtiöistä saadut osingot verottomina oman omaisuuden lisäämiskäyttöön) saadaan myös sillä menetelmällä, jota on käyttänyt pääministeri Juha Sipilä
Esimerkiksi ministerin tulee jäävätä itsensä pienimmästäkin syystä, ettei kenellekään ulkopuoliselle voi syntyä edes minkäänlaista epäilystä puolueettomuuden vaarantumisesta. Sipilän poliittisista näkemyksistä voidaan olla montaa mieltä. Vallankäyttäjän velvollisuuksiin kuuluu itse selvittää mahdollinen esteellisyys. Matkalla hän luo omassa päässään kuvitelman, jossa kaikki ovat häntä vastaan, ja kiihdyttää itsensä raivoon. Myös Sipilän viime keväänä Ylen MOT-ohjelmaan vaatima oikaisu oli silkkaa tyhjää saivartelua. 15 16.12.2016 PÄÄMINISTERIN PÄREET V iimeisen parin viikon aikana Suomessa on puhuttu paljon pääministeri Juha Sipilästä ja Ylestä. Toisin kuin tuohtunut pääministeri asian blogissaan ilmaisi, Ylen uutinen ei todellakaan ”vetänyt lokaan” Sipilän lapsia tai sukulaisia. Pidetäänkö niitä samana vai eri yrityksenä on makuasia ja täysin merkityksetön sivuseikka itse asian kannalta – sen, että Katera Steel on Sipilän lasten ja sukulaisten omistama. Y len Ykkösaamussa Sipilä kertoi harkinneensa luovuttamista: ”ellei tässä tehtävässä olisi ollut suurempi visio siitä, mitä on tekemässä, niin olisin sanonut, että pitäkää tunkkinne”. Toiseksi, Sipilä itse ei ollut nuorena töissä Katera Steelissa vaan sen edeltäjässä. En ymmärrä, miten se olisi muka voitu jättää Ylellä uutisoimatta journalistisista perusteista. Alkuperäinen vitsihän kertoo miehestä, joka renkaan puhjettua lähtee lainaamaan tunkkia. Panu Raatikainen Kirjoittaja on dosentti ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.. Koska Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on jyrkästi kiistänyt, että pääministerin painostuksen edessa olisi taivuttu, tämä on ymmärrettävää: kriittiset journalistit ovat pyrkineet esittämään yhä uutta näyttöä siitä, että Yle on toistuvastikin antanut vaikuttaa itseensä. Kun ovi sitten avataan, hän vain tiuskaisee: ”Pitäkää tunkkinne!” Jokseenkin näinhän pääministeri Sipiläkin on nyt käyttäytynyt. Pääministeri on nykyään maassa kaikkein suurinta poliittista valtaa käyttävä henkilö. On täysin epäuskottavaa väittää, että erityisesti pääministerin kiivaat painostusyritykset itsessään eivät olisi iso uutinen. Julkinen keskustelu ja uutisointi ovat sittemmin keskittyneet jopa enemmänkin Yleen. Suomen Kuvalehden paljastettua Sipilän painostuksen se pomppasi maan ykkösuutisaiheeksi ja nousi otsikoihin ympäri maailmaa (muun muassa New York Times, BBC, Le Monde). Samalla on kuitenkin tärkeää, ettei pääministeri Sipilä unohdu. Kysymys on koko ajan ollut vain ja ainoastaan Sipilän itsensä sidonnaisuuksista ja mahdollisesta esteellisyydestä päätöksenteossa. Mitä sitten olivat nämä Sipilää kuohuttaneet ”asiavirheet”. Sokea Reettakin näkee, että tämä on todella iso uutinen. Vaikka Sipilä ei olisikaan tehnyt tietoisesti mitään väärää, tuon tason poliitikon sidonnaisuuksien nyt vain pitää olla tiedossa. Nekin osoittavat ikävällä tavalla, että poliittisten vallankäyttäjien moraalisuutta ei kerta kaikkiaan voi jättää näiden oman arvostelukyvyn varaan. Sipilän juuttuminen halkomaan hiuksia Ylen juttujen mitättömistä muotoseikoista antaa erikoisen kuvan hänen suhteellisuudentajustaan. Kansan Uutisten skuupista alkanut tapahtumien ketju on johtanut suurimpaan poliittiseen skandaaliin vuosiin – paitsi tietysti Ylen johdon mielestä, jonka mukaan siinä ei ollut alun jälkeen enää mitään uutisoitavaa. Tarvitaan avoimuutta. Kuitenkin Katera Steelin omalla kotisivullakin yrityksen historia aloitetaan Jauhiaisesta ja Hitsausja levytakomosta. Hän puuttuu omassa blogissaan kahteen asiaan: Ensiksi, hänen isoisänsä Esa Jauhiainen ei perustanut nyt puheena olevaa yritystä Katera Steelia vaan sen edeltäjän Hitsausja levytakomon. P ääministerillä soisi myös olevan suhteellisuudentajua. Niistä riippumatta hänen käytöksensä herättää kysymyksen siitä, onko hän sopiva henkilö käyttämään korkeinta poliittista valtaa maassa. Pääministerillä soisi olevan kohtuullisen kyvyn kestää painetta ja arvosteluakin. Y lestä on hyvä keskustella. Nämä ovat yleiset pelisäännöt, jotka erityisesti pääministerin pitäisi itsestäänselvyyksinä sisäistää ja ymmärtää. Siksi pääministerin tekemiset ovat erityisen tarkan luupin alla. Tätä edellyttää hallintolaki. Se on painostusta. Sipilän oma puolue on ryvettynyt pahasti vaalirahaskandaalissa ja Nuorisosäätiöön liittyvässä kohussa. Sipilän kiihtyminen asian esille nostamisesta osoittaa, ettei hän ymmärrä alkuunkaan asemansa velvoitteita. Valitettavasti Yle taipui tuolloin Sipilän oikaisuvaatimukseen ja samalla viestitti Sipilälle, että sen uutisointiin voi vaikuttaa painostuksella. Sipilä on kuitenkin paljastunut herkkähipiäiseksi mielensäpahoittajaksi, joka näkee suhteellisen neutraalissa uutisessakin henkilökohtaisen loukkauksen. Presidentin valtaoikeuksia Suomessa on Urho Kekkosen päivistä kovasti karsittu. Hän poltti päreensä Ylen uutisesta ja pommitti Yleä ja sen toimittajaa melkein kahdellakymmenellä suivaantuneella sähköpostiviestillä. Tunkkiviittaus on tahattoman osuva. Sen sijasta hän keskittyi pommittamaan Yleä kiukkuisilla sähköposteillaan. Pelkkä mahdollisuus riittää. Sipilän kiihtyminen asian esille nostamisesta osoittaa, ettei hän ymmärrä alkuunkaan asemansa velvoitteita. Sipilälle tarjottiin kyllä sitten toistuvasti tilaisuutta esittää oma näkemyksensä jutun täydentämiseksi. Sipilä on selittänyt epätavallista käytöstään sillä, että hänen ei sallittu antaa kommenttia Ylen juttuun ennen sen julkaisua, ja että siinä oli vääriä tietoja. Jääskeläisen väitteet siitä, että Sipilää koskevien jatkojuttujen julkaisematta jättäminen Ylellä olisi perustunut puhtaasti journalistisiin perusteisiin eikä pääministerin vihaiseen viestittelyyn, eivät vakuuta
On tuulettamisen ja perusteellisen arvokeskustelun paikka, hän sanoo. Meillä on vahva korporatiivinen systeemi. Hannu Itkonen on tuttu näky Liiga-Riennon otteluissa. . Hän johti useita vuosia Euroopan liikuntasosiologien järjestöä ja kuuluu valtion liikuntaneuvoston tutkimusja arviointijaostoon. Se tarkoittaa, että häntä heiluttaa koiraa eikä koira häntää eli ministeriön tietyt tahot ovat sanelleet, minkälaiseksi kansalaistoiminta pitää muodostua ja muovata. Juhlaseminaari Varkaudessa . Warkaus-salissa klo 12–17.30 pidettävässä seminaarissa jäljitetään kulttuurin ja yhteiskunnan muutosta monipuolisesti puheenvuoroin ja esityksin. Eli kun ennen asioita valmisteltiin parlamentaarisesti ja tuotettiin komiteamietintöjä, niin nyt käytetään selvitysmiesmenettelyä tai suppeita samanmielisten työryhmiä. . Professuuriaan Jyväskylän yliopistossa hän on hoitanut syksystä 2003. Itkoselle on kertynyt runsaasti liikunnan luottamustoimia. joulukuuta 60 vuotta. . Sanoin: huolehtikaa, että seuratoiminta voi hyvin ja kertokaa nuorille, että huippuTEKSTI MATTI RONKAINEN Liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen mielestä suomalaista liikuntakulttuuria viedään väärään suuntaan. joulukuuta juhlaseminaarin Ihmiset Liikkeessä. rman koulutustilaisuus, jossa on pantu ranskalaisia viivoja seinälle. – Kun puhutaan politiikan populismista, niin nyt on piirteitä, että toimitaan hyvin populistisesti myös tässä. . Varkauden Tarmo järjestää 17. – Visiot, että Suomi on vuoteen 2020 mennessä pohjoismaiden menestynein urheilumaa tai suomalaiset maailman liikkuvin urheilukansa, ovat ihan absurdeja. Ennen tutkijan uralle siirtymistä Itkonen toimi TUL:n itäisten piirien koulutussihteerinä ja oli kehittämässä ainutlaatuista ja aikaansa edellä ollutta lasten ja nuorten liikunnan, urheilun ja kulttuurin LETE-konseptiota. Omalta osaltaan hän vaikutti joensuulaisen Mutalan Riennon nousuun lentopallon pääsarjaan toimimalla vuosia seuran lentopallojaoston johdossa. . – Sen verran elävä yhteys minulla on seuroihin, että kentällä puurtavat ovat huuli pyöreinä. . Roolinsa on myös medialla. Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen täyttää 15. Pikkupoikana alkanut urheiluharrastus jatkui kilpauran jälkeen valmentajana ja seurapuurtajana Varkauden Tarmossa ja myöhemmin Mutalan Riennossa Joensuussa. 16 16.12.2016 Liikuntapolitiikka siirtyi kentältä kabinetteihin L ähes kaiken liikunnan ja urheilun keskittäminen olympiakomitean alaisuuteen on Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen mielestä väärin. – Valtion tilintarkastajat ovat sitä mieltä, että valtion raha pitää valtion elinten jakaa. Juhlapäivänsä mahdolliset muistamiset Hannu Itkonen toivoo osoittamaan Varkauden Tarmon nuorisotoiminnan hyväksi. Kun päätetään, että olympiakomitea hallinnoi kaikkea, niin siitä uupuu tutkimuksellinen pohdinta ja arvokeskustelu. Nyt tehdään kabinettipolitiikkaa. Viestikenttään: Itkonen60). Urheilusivut ja -ohjelmat myötäilevät kritiikittä elleivät peräti muokkaa mielialoja nykysuuntauksen hyväksi. – Sen suhteen, miten hyödynnetään tietoa, mitä tutkijat tuottavat yhteiskunnasta, urheilujohto on poikkeuksellisen koteloitunut. . Muutosryhmä sivuutti seuratoiminnan – Kun olympiakomiteaan synnytettiin huippu-urheilun yksikkö, korostin kahta asiaa. Perusteellisen pohdinnan sijaan asiat on pyritty ratkomaan hallinnollisilla päätöksillä. Sujuvasta kynästä on syntynyt yhtä lailla ajankohtaisia puheenvuoroja lehtien palstoille kuin tutkimuksia ja painavia tiedeartikkeleja. Seuratyöhön hän on pitänyt tiiviin yhteyden muun muassa kirjoittamalla eri seurojen historioita. Itkonen ounastelee, että ministeri Sanni GrahnLaasosen nimittämä kansanedustaja Harry Harkimon työryhmä – Harkimo, olympiavoittaja Tapio Korjus ja entinen tennisammattilainen Jarkko Nieminen – lähtee vain huippu-urheilun eduista. MATTI RONKAINEN. Kritiikkiä on kuultu niin lasten ja nuorten urheilun kuin kuntoja erityisliikunnan piiristä sekä alueellisesti. (Varkauden Tarmo/FI95 5500 3920 1573 34. Populismia liikuntapolitiikassakin Itkonen ei usko, että yksi iso yksikkö pystyy hallitsemaan koko kenttää. Omalaatuisena Itkonen pitää selvitysmies, professori Heikki Halilan ehdotusta, että olympiakomitea jakaisi lajiliittojen avustukset. Tutkija on pohtinut, mikä selittää muutosta. – Aiemmin asioista keskusteltiin laajasti ja kuultiin myös kentän toimijoita. – On käynnissä vyörytys kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilun hyväksi. . Tulee mieleen joku . Hannu Itkonen on liikunnan ja sen kansalaistoiminnan eturivin tutkija, jonka väitöskirja Kenttien kutsu (1996) on keskeinen avain suomalaisen liikuntakulttuurin kehityksen ja muutoksen ymmärtämiseksi
Tässä on oltu neuvottomia ja on merkkejä, että seuratoiminta näivettyy. Yhdyskuntia tulee liikunnallistaa. On tärkeää rakentaa ja pitää huolta kevyen liikenteen väylistä, kuntoreiteistä, laduista, lähiliikuntapaikoista. Maakuntaja sote-uudistuksessa liikunta jää kuntiin. Silloin ei voida lähteä huippuja kilpaurheilun tarpeista. Miten sille käy ”uusissa” kunnissa. Professori Hannu Itkosen mielestä nyt on käynnissä vyörytys kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilun hyväksi. Hannu Itkonen korostaa, että edellytyksiä suomalaisten liikkumiselle on luotu mittavilla yhteiskuntaja liikuntapoliittisilla toimilla. Paitsi että se vaikuttaa kuntoon ja terveyteen, se myös luo yhteisöllisyyttä. Olen sanonut, että parasta liikuntapolitiikkaa on köyhyyden hoito. – Tästä avautuu mahdollisuus vetää maahanmuuttajia mukaan. Suomen hiihtomajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä ja hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen Rukan laduilla Kuusamossa perjantaina 25. Kunnat käyttävät eniten rahaa liikuntaan. Parasta liikuntapolitiikkaa on köyhyyden hoito. 17 16.12.2016 urheilu on ammatti, joka vaatii sitoutumista ja sisältää paljon riskejä – kaikki eivät huipulle yllä. Yksi on se, että jos urheiluttamisella ei ole arvopohjaa, että se koetaan vain tekniseksi toiminnaksi, niin sen seurauksena toimijoiden motivaatio heikkenee. Sieltä huiput nousevat. Myös nykyisen, eriytyneen ja kirjavan liikuntakulttuurin hallinta ja organisointi edellyttää vahvoja tahoja, jotka hoitavat omat osa-alueensa. Suvaitsevaisuusprojekteissa 1990-luvulla tehtiin merkittävää työtä. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER. On tiedostettu liikunnan hyödyllisyys. – Seuratyön hiipumiseen on lukuisia syitä. – Muutostyöryhmä sivuutti seuratoiminnan, joka on kaiken perusta. Se tarkoittaa vahvan kunnallisen liikuntatoimen puolustamista. Lyhyessä ajassa maksut ovat jopa kolminkertaistuneet, ja se tarkoittaa, että seuratoiminnasta on tullut pudotuspeli. – Siellä oli vankka arvopohja. – On pidettävä huolta perusliikuntapaikoista. – Oma kokemukseni 1970-luvun alusta on, että seuraväki hankki rahat, joilla lapsia ja nuoria voitiin urheiluttaa. Pitää tunnistaa eri väestöryhmien tarpeet. Selvää on, että lukemattomat lapset ilman TUL:n seurojen edullista toimintaa eivät olisi päässeet mukaan liikunnan ja urheilun rientoihin. – Hyvinvointipolitiikan näkökulma tarkoittaa, että mahdollisimman moni harrastaa terveytensä kannalta riittävästi liikuntaa. – Liikuntakulttuuriamme on rakennettu hyvinvointipolitiikan hengessä. Haluttiin saada lapsia ja nuoria laajasti mukaan. – Minusta valistuneitten poliitikkojen tulee nähdä liikunta hyvinvointipolitiikkana. marraskuuta 2016. Olisi hyvä, että seurat ottaisivat nyt avosylin mukaan uusia toimijoita, joilla on suoranainen tekemisen tarve. Maahanmuuttajat mukaan Itkonen muistuttaa, että urheilu on sosiaalisen nousun ja menestymisen mahdollistaja ja kynnys siihen on paljon matalampi kuin vaikkapa musiikkiopistoon tai muiden kulttuurimuotojen harrastamiseen meno. Varkauden Tarmon kasvatti, juoksijalupaus ja jo parikymppisestä monia vastuutehtäviä hoitanut Hannu Itkonen tietää seuratyön arvon. Nyt seuratoiminta on keskiluokkaistunut ja vaatii vanhemmilta rahaa ja sitoutumista esimerkiksi kuljetuksiin. – Keskeistä on ollut monipuolisten liikuntaympäristöjen rakentaminen ja eri toimijoiden selkeä käytännön työnjako
18 16.12.2016
Edessä saattaa olla sota, jossa edetään poltetun maan taktiikalla. Syyrian sodan loppumista saattaa pitkittää myös se, että Yhdysvaltojen presidentinvaihdoksen vuoksi kansainvälisen politiikan pelimerkit ovat pahasti levällään. 2 SYYRIAN JULMAA ARKEA on, että tämän päivän sodissa siviilit joutuvat pelinappuloiksi ja uhreiksi. Unicefi n mukaan Syyriassa on kuusi miljoonaa lasta kiireellisen avun tarpeessa joka päivä. Mutta se on suuri askel matkalla kohti voittoa.” Miten raskaan voiton al-Assad voi tarjota. YK on ollut voimaton, puhumattakaan EU:sta, jonka keskeinen tavoite on ollut Syyrian pakolaisuuden patoaminen Turkin tuella. Muutamia päiviä ennen Aleppon valtausta presidentti Bashar alAssad ennakoi: ”Tulemme voittamaan Aleppossa, mutta olkaamme realistisia – se ei tarkoita Syyrian sodan loppua. Yleinen näkemys on, että Venäjän tukema al-Assad on rauhan este. . Tarinat jäävät elämään sukupolvelta toiselle, ja muistot alkavat haalentua vasta viimeisten sodan kokeneiden kuollessa. Syyrian sodasta kyetään kertomaan vain fragmentteja, ja näkökulmasta riippuen eri tahot ovat hyviksiä tai pahiksia. 19 16.12.2016 Siviilit sodan suurimmat kärsijät Syyriassa 1 ALEPPOSTA ON TULLUT Syyrian humanitaarisen kriisin symboli. Syyriassa on mittaamattoman suuri inhimillinen katastrofi . Kostonkierre ja ihmisten kärsimykset Syyriassa jatkuvat. KUVA LEHTIKUVA/STRINGER TEKSTI SIRPA PUHAKKA Ihmiset pakenivat joukoittain väkivaltaisuuksia Aleppossa viime tiistaina. AJANKUVA. Aleppon siviilien kärsimys symboloi myös kansainvälisen politiikan häikäilemättömyyttä ja politiikan voimattomuutta. 3 PALJON KATASTROFEJA kokeneen Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtajan Kalle Löövin mukaan Aleppon evakuoinnin epäonnistuminen johtaisi tuhoamissodan jatkumiseen ja yhä uusiin ihmisuhreihin Aleppossa. Sodan jaloissa on kasvanut sukupolvi, jolle kuolemanpelossa eläminen on normaalia. Tulitauko Aleppossa – vaikka se olisikin kestänyt – ei toisi pysyvää rauhaa. Sisällissota jättää sukupolvia kestävät traumat. Sodasta on tullut suurvaltojen Venäjän ja USA:n pelikenttä, johon ovat sotkeutuneet näiden liittolaiset