Sivu22 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. 16 / 2022 Sakkaava syntyvyys Konkarin jäähyväiset Sivu 13 Sivu 30 Jalkapallon maailmanmestaruudesta pelataan lahjusten varjossa työläisten veren tahrimilla stadioneilla. 16.11.2022 / 9 € ku.fI N peli alKaa
m S U Kerro mielipiteesi lehdestä! Kysely verkossa: ku.fi/vastaa Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotaan kolme kappaletta 50 euron lahjakortteja. L U i j T U K i T A K
Ukin jäljillä neUvostoliitossa 54 Eelis Apukka loikkasi itään ja pääsi takaisin. sosiaalisen median vaara 40 Rikosuutisoinnista paljastuu varoitusmerkki. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Kysyimme asiantuntijoilta neuvoja. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. dekkariteatteria 52 Timo Sandbergin tarina pääsi Lahdessa näyttämölle. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. ilmastokriisi tartUttaa 28 Tartuntataudit leviävät entistä helpommin. Paavo Arhinmäki kirjoittaa suhteestaan kisoihin. syntyvyys laskee 13 Syntyvyyteen vaikuttaminen politiikalla on vaikeaa. venäjän vale menestyy 12 Saksan äärioikeistoa kiehtovat valheet. myllykoski 30 Konkari Jari Myllykoski jättää eduskunnan 12 vuoden jälkeen. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. 3 UUdistUksiin ei ole varaa 07 VM esittää velkakestävyyden parantamista. stalker liioittelee 58 Olli Jalosen uusi romaani on jälleen painava teos. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. essee: demokratia 60 Kansanvalta jouduu ongelmiin, kun sitä aletaan puolustaa asein. Painopaikka PunaMusta 2022. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Risto Kalliorinne Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. veripalloa 22 Jalkapallon maailmanmestaruuskisat alkavat Qatarissa. lääkäri ilman rajoja 45 Linda Konate johtaa Lääkärit ilman rajoja -järjestöä Suomessa. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. sisältö 16/2022 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Pian alkavia MM-kisoja varten rakennetaan kokonaan uutta kaupunkia puolelle miljoonalle kisavieraalle. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. rikU nieminen ehdolle 10 Näyttelijästä tulee eduskuntavaaliehdokas. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Tapasimme hänet raveissa ja karaokessa. viimeinen sana 67 Kai Hirvasnoron kolumni. sUomi mUUttUU 08 Pitääkö koko maa pitää asuttuna. pintaa syvemmältä 26 Tuhansittain siirtotyöläisiä on kuollut Qatarissa vuoden 2010 jälkeen. kaUpUnkimetsäaktiivina 36 Helsinkiläisten käymistä luontokamppailuista on koottu kirja
Onäärimmäisenhuolestuttavaa,ettäyksimaa onnistuinöyryyttämään Natoanäintäydellisesti.. Rajaviranomaiset puolestaan keksivät pyytää itärajalle aidaksi kutsuttua muuria. Suomi ja Ruotsi täyttävät Naton jäsenkriteerit kevyesti, mutta silti ne joutuivat alistumaan yhden jäsenmaan tahtoon. Turvepeltojen puolustaminen ja ennallistamisen vastustaminen kertovat toista. Erdo?anin kiristysoperaatio huipentui Naton kesäkuussa pidettyyn huippukokoukseen, jossa Suomi ja Ruotsi pistettiin allekirjoittamaan yhteisymmärrysasiakirja Turkin kanssa. Erdo?an voi jatkuvasti lypsää lisää myönnytyksiä Suomelta ja Ruotsilta, koska jäsenovi ei ilman kaikkien maiden ratifiointia aukea. Näin Erdo?an sai maiden edustajien allekirjoitukset paperiin, jossa muun muassa Suomi ja Ruotsi painottivat kielteistä suhtautumistaan useampaan kurdijärjestöön. On äärimmäisen huolestuttavaa, että yksi maa onnistui nöyryyttämään Natoa näin täydellisesti. Mutta nyt vaarana on, että jäsenyysprosessin aikana roskakoriin lentää paljon hyvää. On selvää, että he eivät saisi puolueetonta oikeudenkäyntiä Turkissa. Luonnon tuhoaminen aseita ostamalla saa sen sijaan kiitosta. Suomi ja Ruotsi ovat myös luopuneet asevientikiellosta Turkkiin, joka käy omaa hyökkäyssotaansa Syyrian kurdialueilla. Enempää laattoja ei tarvita. Turkki onkin vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan maissa asuvia kurdeja. Jälleen kerran eduskuntapuolueet painottivat, ettei tätä toivetta voi kyseenalaistaa, kun viranomaiset sitä pyytävät. Siinä on tulevilla sukupolvilla ihmettelemistä. s uomi ja Ruotsi jättivät jäsenhakemuksensa sotilasliitto Natoon toukokuussa. Useampi ihminen kommentoikin linjausta sosiaalisessa mediassa, että samalla tavalla ei suhtauduta esimerkiksi ympäristöministeriön rahoitustoiveisiin. Julkisen talouden kestävyydestä huolta kantavat puolueet hurrasivat, kun sotilaille annettiin velkarahalla katettu avoin shekki aseostoihin. Selvää on, että Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta hyvin jännitteisessä maailmassa. Nato-jäsenyyden kannatusluvut on tästä yksi osoitus. Toivottavasti kaikille aseille löytyy säilytyspaikka. Suomessa on jo muistolaattoja ihmisille, jotka luovutettiin jatkosodan aikana natsi-Saksaan. Luonnon ennallistaminen maksaa, ja sitä poliitikot vihreitä ja vasemmistoliittolaisia lukuun ottamatta vastustavat. Sen hintalappu liikkuu sadoissa miljoonissa. Samalla on laajalle levinnyt näkemys, että nyt ei kyseenalaisteta viranomaisten näkemyksiä. Puolustusvoimat sai miljardikaupalla lisärahaa aseostoihin. Pian sen jälkeen Turkin yksinvaltainen presidentti Recep Tayyip Erdo?an ilmoitti, että sillä on paljon varaumia maiden jäsenyydelle. On myös äärimmäisen huolestuttavaa, että Turkin kanssa solmittua yhteisymmärrysasiakirjaa ei Suomessa juuri ole kritisoitu. Venäjän imperialistinen hyökkäys Ukrainaan on kääntänyt julkisen keskustelun sävyä merkittävästi – eikä se ole ihme. Vasemmistoliiton lisäksi soraääniä ei juuri ole kuulunut. pääministeri Sanna Marin on profiloitunut progressiiviseksi poliitikoksi. 4 Pari sanaa natosta pääkirjoitus Käytännössä jatKossa Naton jäsenkriteerien joukkoon tulisi lisätä edellytys yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamisesta Turkin tai jonkun muun jäsenmaan kanssa, jos joku sellaista älyää pyytää. Sotilasliiton näkökulmasta Erdo?anin operaatio on nöyryyttävä. Erdo?anin hallintoa vastustavien kurdien luovuttaminen Turkkiin olisi melkoinen pyllistys ihmisoikeuksille
K u va : a l l O v e r P r e s s/ e Pa / e t t O r e C h i e r e g u i n i. Hän voitti niukasti istuvan presidentin, äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron. Lulaa vastassa on vihamielinen parlamentti, kun Bolsonaron tukijat pärjäsivät ennakoitua paremmin muissa vaaleissa. 5 LuLa 01 ajassa Vasemmistolainen Lula da Silva palaa ensi vuoden alussa Brasilian presidentiksi
Häpeälliset kisat. KisatQatarsairäikeänkorruptionvuoksi, kutentässälehdessä Paavo Arhinmäkikirjoittaa.JalkapallonkattojärjestöFifaonläpeensä korruptoitunut,joteneiihme,ettäöljymiljoonat kelpasivat. 6 ajassa Jalkapallon maailmanmestaruuskisojaon järjestettyvuodesta1930.Yksiasiaonyhdistänytkisojasiitälähtien–neonainapelattukesällä.Tänävuonnatuleemuutos,kunQatarissa pelattavatMM-kisatalkavat20.marraskuuta. Kisastadionienrakentaminenonvaatinuttuhansienihmistenhengen,jaihmisoikeustilanneQatarissaonhuono.Neljävuottasittenkisat pelattiinVenäjällä.Eteenpäineitodellakaanole menty. Qataronmaa,jossaeiolejalkapallokulttuuriaeikäseolekoskaanpärjännytlajissa.Yhtenä syynätähänonse,ettäjalkapallossamaajoukkuepelaajienhankkiminenontehtyvaikeaksi
Siihen tämä ajaa, koska elämme koko ajan yli varojemme. Yhteiskunnan kustannuksia vähentäviä rakenteellisia toimia tämä vaatii. Valtiovarainministeriön asiantuntijaarvio on linjassa @kokoomus tavoitteiden kanssa. Silloin VM julkistaa ”virkamiespuheenvuoron” samalla lailla kuin viime vaalienkin alla. Sen sanoman voi tiivistää, että tällä vuosikymmenellä ei ole varaa enää mihinkään uudistuksiin. Budjettipäällikkö Mikko Niemelä sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Kai HirvasNoro ajassa VM:n MadonluVut. – Kyllä näin on. Tarkoittaako velkaohjelma sitä, ettei merkittäviin menoja lisääviin yhteiskunnallisiin uudistuksiin ole varaa, Niemelältä kysyttiin. Vuonna 2019 virkamiehet esittivät julkisen talouden sopeuttamista kahdella miljardilla eurolla ja samalla tavalla koko vuosikymmenen mittaista sopeutusurakkaa kuin nytkin. 7 ValtioVarainministeriö julkisti marraskuun alussa asiakirjan julkisen talouden ohjauksen kehittämisestä. Linjaus on käytännössä sama, mistä kokoomus on puhunut koko syksyn. Ohjelman taustalla on Suomen 15 vuotta jatkunut velkaantuminen, jonka suunnan kääntämisen VM:n virkamiehet näkevät välttämättömäksi. Ministeriö ei kertonut vielä keskiviikkona, minkälaisilla toimilla velkakestävyys on mahdollista saavuttaa. Me olemme jo tähän keinoja esittäneet. Niiden sijaan tarviHyvästi demokratia! VM:n virkamiehet ehdottavat velka ohjelman lisäksi rajoituksia jopa siihen, miten valtion menot saisi jatkossa kattaa. Missä muut puolueet. Nyt on aika kiristää vyötä. Sääntöjä on tällä hallitus kaudella rapautettu ja eletty vastuuttomasti. TwiTTer Pia Lohikoski Vasemmistoliiton kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo Kokoomuksen kansanedustaja taan useamman vaalikauden mittainen euromääräinen toimenpidepaketti, jolla parannetaan velkakestävyyttä. Lisää on kuitenkin tulossa joulukuussa. Mihin enää tarvitaan vaaleja, kun virkamiesryhmä rajaisi politiikan pois politiikasta. Tai sitten pitäisi tehdä todella merkittäviä sopeutustoimia
Alueelliset erot syntyvydessäkin alkavat olla valtavia. 8 Syntyvyyden laskun ohella myös palvelujen saatavuus on laskussa. 2022 Suomessa oli 37 kuntaa, joissa syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita.. Kyläkauppojen määrä on laskenut 80-luvun useasta tuhannesta alle kahteensataan. Entistä pirullisemmaksi tilanteen tekee syntyvyys, joka on laskenut voimakkaasti. Suomessa on pitkään sanottu, että koko maa on pidettävä asuttuna. Muuttuva Maa Kolme faKtaa syntyvyydestä 1980 Suomessa oli 203 kuntaa, joissa syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita. Tulevissa eduskuntavaaleissa maantieteellisesti valtavalta alueelta valitaan 24 kansanedustajaa. Kuvassa Letkun Puoti Tammelassa. 2000 Suomessa oli 115 kuntaa, joissa syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita. Samaan aikaan Helsingissä tarjolla on 23 ja Tampereella 20 kansanedustajan paikkaa, puhumattakaan Uudenmaan vaalipiirin 37 paikasta. Suomen väestökehitys näkyy voimakkaasti myös eduskunnassa, ja ennusteiden mukaan kehitys on vain kiihtymässä. Vaikka kysymys on sinänsä hassu, koska maa ei ole pitkään aikaan ollut kokonaan asuttu, lähdimme tällä kertaa kysymään sitä. Kehityksen suunnasta voi perustellusti olla hyvin montaa mieltä, mutta se kannattaa tunnustaa. Lappi kuusi, Oulun vaalipiiri 18
Asukkaiden ja työpaikkojen kaupungistumisaste on noussut tasaisesti jo pitkään. Ihmiset haluavat joka tapauksessa asua eri tavalla ja heille on annettava elämänsä eri vaiheissa siihen mahdollisuus. Mieltymykset voivat vaihdella. Nyt on käymässä samoin. Kaupunkiasuminen on lisännyt suosiotaan. Hajautetussa yhteiskuntarakenteessa on muitakin hyötyjä verrattuna keskitettyyn. Kehitystä toki voidaan ja on perusteltua hillitä tukemalla suurempien keskusten ulkopuolisten alueiden kykyä luoda tuotantoa ja työllisyyttä. ”Koko maan asuttuna pitäminen” on mantra, jota mielellään toistetaan sopivissa yhteyksissä, vaikka keskittymisja kaupungistumiskehitys on jatkunut vaihtelevalla voimakkuudella jo vuosikymmenien ajan. Jos tarkastelu viedään tarkimmalle 250 x 250 metriä ruututasolla, niin 93 prosenttia ruuduista on tyhjiä vakituisesta asutuksesta. Kun ihmiset asuvat ympäri Suomea, se tarkoittaa myös sitä, että palveluiden, kuten perusasteen ja toisen asteen koulutuksen pitää olla mahdollista ja ihmisten saatavilla siellä missä he ovat. Ensiksi: neliökilometreittäin tarkasteltuna 68 prosenttia maapinta-alasta on kokonaan tyhjää, eli niissä ei asu vakituisesti yhtään ihmistä. Kaksi esimerkkiä kertoo mielestäni paljon. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan vuonna 2040 väestö kasvaisi vain Uudenmaan maakunnassa. Kolmanneksi ovat toimet, joilla tähdätään eri alueiden kehityksen tukemiseen halutulla alueittain erilaisella tavalla. Ei ole hyödyllistä nähdä kaupunkeja ja maaseutua vastakkain, vaan tässä asiassa ne ovat mitä suurimmissa määrin rinnakkain ja tukevat toisiaan. Jos sote-palveluita joudutaan tulevaisuudessa karsimaan, on se tehtävä reilusti siten, että sekä kaupungit että maaseutu tulisivat kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Alueiden houkuttelevuutta määrittävät monet tekijät, mutta on ilmeistä, että tärkein niistä on alueen kyky tarjota hyvät aineelliset edellytykset hyvinvoinnille. asiaa on hyvä tarkastella siitä näkökulmasta, onko se tällä väestökehityksellä mitenkään mahdollista. Toinen ovat koko yhteiskuntaa ja sen kehittymistä palvelevat toiminnot, joissa ei lähtökohtaisesti ole alueellisia tavoitteita. Varsinkin tässä tilanteessa, kun Euroopassa on sota, on maanpuolustuksenkin kannalta tärkeää, että koko Suomea pystytään puolustamaan. Toivottavasti vasemmistolle ei käy samoin. Se onnistuu parhaiten, kun koko Suomi pidetään asuttuna. A n tt i Y r jö n en. Etenkin ruokahuollon järjestäminen hajautetusti on Suomen huoltovarmuuden kannalta ainoa järkevä ratkaisu. Väestökato harvaan asutuilta alueilta etenee. 9 Politiikan vetomittari Vuonna 2015 eduskuntavaalien alla käytiin keskustelua pitkälti siitä, mistä puolueet ovat valmiita leikkaamaan. Työn ja vapaa-ajan monipaikkaistuminen tasapainottaa kehitystä suurissa vapaa-ajan ja matkailun keskittymissä kaupunkien ulkopuolella, mutta ei käännä kehitystä kuin paikallisesti ja pistemäisesti. Olen sitä mieltä, että koko Suomi kyllä kannattaisi pitää asuttuna. Myös ihmisten mieltymykset asuinpaikkojen suhteen ovat vaihdelleet. tosiasiassa suomi ei ole ollut asuttu koko maan näkökulmasta enää vuosikymmeniin. Timo aro Aluetutkija merja kyllönen Kansanedustaja jouni kemppainen Päätoimittaja ei. Hyvinvointivaltion harjoittama tulontasaus yksilöiden välillä on tärkeää, samoin julkisesti rahoitettujen yksilöiden hyvinvointia ja kehitystä tukevien palveluiden järjestäminen. Suurin osa maapintaalasta on vakituisen asutuksen osalta asumatonta tai rakentamatonta. Myös sosiaalija terveydenhuollon palveluiden pitää olla saatavilla ympäri maata. Arvioni on, että kaupungistumisja keskittymiskehitys jatkuu lähitulevaisuudessa. ajassa Tulisiko koko suomi piTää asuTTuna. ”tulisiko” on mielestäni hieman vanhanaikainen lähestymistapa. Toiseksi: koko maan maapintaalasta vain viisi prosenttia kuuluu kaupunkialueisiin, mutta niillä asuu jo nyt hieman yli seitsemän kymmenestä asukkaasta ja niissä sijaitsee noin kahdeksan kymmenestä työpaikasta. Politiikalla on merkitystä. Väestön kasautumiskehitystä ajavat voimat ovat niin vahvoja, että väestön keskittyminen jatkuu väistämättä
Meri ValkaMa Kiitos kaikki [Helsingin kirja]messujen eteen työskennelleet, oli lämmin tunnelma ja hieno ohjelma ja nyt väsynyt mutta hyvä mieli!. Sekaisin koko alkava viikko. 1 ajassa InternetIssä sanottua Telakan senaattori – Kari Uotila – sai Tanen elämäntyöpalkinnon ”pitkäjänteisestä ja merkittävästä tasa-arvotyöstä”. Onnittelut Uotulle! Sirpa puhakka anneli kanto Kirottu kellojensiirtely. Herätyskello, uunin kello, auton kello, kaikkein vaikein on biologinen kello
Kolmanneksi teemakseen Nieminen mainitsee koulutuksen vahvistamisen ja sen rahoituksen kasvattamisen. ilmastokRiisiä NiemiNeN kuvailee “aikamme suurimmaksi vitsaukseksi” ja kertoo uskovansa siihen, että Suomi voi olla 2035 hiilineutraali hyvinvointivaltio. – Ajattelen, että lähtemällä ehdolle eduskuntaan annan siten omasta puolestani vahvistusta ja tukea meidän demokraattiselle oikeusvaltiollemme. 1 1 ajassa Riku Nieminen on suomalaisille tuttu muun muassa Munamies-sketsihahmostaan, jolla hän voitti Putous-viihdeohjelman vuonna 2011. – Koulutuksesta ei yksinkertaisesti ole varaa leikata enää yhtään enempää. – Vasemmistoliiton tulevaisuusohjelma vastaa parhaiten omia arvojani. Sitä kansanosaa, joka siirtymästä eniten kärsii, on tuettava eniten. – Uskon, että tässä ajassa on hyvä olla reiluuden puolella. Perustulo olisi askel oikeaan suuntaan paitsi kulttuurialan työntekijöiden, mutta myös muiden pätkätyöläisten ja yrittäjien kannalta. Olen lukenut eri puolueiden ohjelmia, ja vasemmistoliiton ohjelmat ovat kaikista lähimpänä omaa ajatteluani ja arvojani, Nieminen sanoo. Toivo HaiMi ”Uskon,ettätässä ajassaonhyvä ollareiluuden puolella.” V il le H y V ö n en. En halua osoitella ketään sormella, mutta edellinen porvarihallitus ei koulutusleikkauksineen ainakaan auttanut tässä asiassa, Nieminen sanoo. On subventoitava sellaista toimintaa, joka veisi yhteiskuntaa poispäin fossiilisesta energiasta. Kulttuurin ja viihteen työläisenä Nieminen haluaa vaikuttaa myös kulttuuripolitiikkaan ja kulttuurin ammattilaisten työoloihin. – Korona-aika havahdutti siihen, miten kulttuurityöläisten sosiaaliturva on tässä maassa järjestetty. Riku NiemiNeN eHDOLLe HeLsiNkiiN Näyttelijä Riku NiemiNeN asettuu ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä vasemmistoliiton listalla. – Teollisuuden ja energian vihreä siirtymä on tehtävä paitsi ekologisesti, myös sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Riku Nieminen valitsi puolueensa arvojen ja tavoitteiden perusteella. – Voimme olla suunnannäyttäjä, Nieminen toteaa. – Haluan vaikuttaa asioihin, joita pidän itse merkityksellisinä. Haluan olla muuttamassa niitä asioita, joita pitää muuttaa, ja säilyttämässä niitä asioita, joita haluan säilytettävän, Nieminen kertoo KU:lle
Tämän väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä oli 44 prosenttia vastaajista. Sekä AfD että Linke ovat suosittuja juuri entisen Itä-Saksan alueella. Hän kertoi tuolloin kypsytelleensä päätöstään kesään asti, pitäneensä kesälomat ja huomanneensa ajatuksensa olleen ”hyvin voimakkaasti eduskuntavaaleissa”. Vasemmistolaisen Linken kannattajiksi ilmoittautuneista vastaajista 32 prosenttia piti Ukrainaa oikeastaan osana Venäjää. Päätös valinnan siirtämisestä puoluekokoukselta puoluevaltuustolle tehtiin vuoden 2019 puoluekokouksessa. Selvä enemmistö päätyi kannattamaan päälauselmaa, jossa Venäjän hyökkäys tuomittiin. Vaikeuksissa rypevän Linken kesällä pidetyssä puoluekokouksessa rivejä repi juuri suhtautuminen Venäjään. Vielä enemmän hyväksyntää sai väite, että Venäjän presidentti Vladimir Putin taistelee maailmanlaajuista eliittiä vastaan. saKsa Kuuntelee venäjän valheita Venäjän levittämät salaliittoteoriat ovat alkaneet upota saksalaisiin entistä paremmin. Entisen DDR:n alueella Venäjää myötäileviä kantoja oli huomattavasti länttä enemmän. Mäkipää työskentelee tällä hetkellä opetusministeri Li Anderssonin (vas.) erityisavustajana. 1 2 Puoluesihteeri valitaan ensimmäistä kertaapuoluevaltuustossa. Toimikausi kestää puolue kokouskauden 2022–2025 loppuun. Puolueittain äärioikeistolainen Alternative für Deutschland erottui erityisesti. Huhtikuussa tehtyyn kyselyyn verrattuna nousua oli 11 prosenttiyksikköä. Kyselystä kertova Spiegel-lehti huomauttaa, että väitteet ovat Venäjän levittämiä salaliittoteorioita. Aiemmat kokemukseni ja paineensietokykyni ansiosta minulla on juuri niitä ominaisuuksia, joita puoluesihteerinä menestyäkseen tarvitaan, Mäkipää sanoi KU:lle elokuussa. Koikkalainen kertoi päätöksestään hakea jatkokautta KU:n Kaikki Uusiksipodcastissa elokuussa. Tuli käsitys siitä, että minulla on yhä annettavaa tälle puolueelle, Koikkalainen sanoi. saksassa ymmärrys Venäjän toimille on kasvanut. Samoin AfD:n kannattajat uskoivat selvästi muita enemmän salaliittoteorioihin Ukrainassa sijaitsevista USA:n bioaselaboratorioista. – Nykyisessä työssäni erityisavustajana olen tottunut tiukkaan työtahtiin, kovaan paineeseen ja siihen, että asioita pitää ratkoa ripeästi. joulukuuta. Kyselyyn vastanneista AfD:n äänestäjistä yli 70 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Ukraina kuuluu oikeastaan kokonaan Venäjälle. Vasemmistoliiton puoluesihteeri valitaan ensimmäistä kertaa puoluevaltuustossa. Jussi VirKKunen Le h tik u va /J o h n M a cd o u g a LL. Hakuaika tehtävään päättyi lokakuun lopussa. Kyselytutkimukseen vastanneista 40 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Venäjällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyökätä Ukrainaan sotilasliitto Naton pitkään jatkuneiden provokaatioiden vuoksi. Valinta tehdään puoluevaltuuston syyskokouksessa 3. ajassa KaKsi haKee vasemmiston puoluesihteeriKsi Vasemmistoliiton puoluesihteerikisa on kahden kauppa. – Tajusin sitä kautta, että minulla on halua jatkaa. Istuva puoluesihteeri Mikko Koikkalainen hakee jatkokautta, ja toinen hakija puoluesihteeriksi on Anna Mäkipää
02 taustat Suomi on hyvä maa olla vanhempi, joskus jopa maailman parhaaksi mainittu. 1 3 . Mutta lasten määrä vähenee, joten tulevaisuuden veronmaksajia on aiempaa vähemmän. kuva: Lehtikuva/irene Stachon Missä lapset
Teksti toivo Haimi Kuvat LeHtikuva ja aLL over preSS. Silti syntyvyys on ollut jo yli vuosikymmenen laskussa. 1 4 SyntyvyyS paradokSi Suomessa vanhemmuus on politiikalla ja rakenteilla tehty verrattain helpoksi. Syntyvyyteen vaikuttaminen politiikalla on vaikeaa, sillä kysymys on ihmisten henkilökohtaisista valinnoista
1 5 SyntyvyyS paradokSi
Hieman oikaisten syntyvyyden laskua voidaan selittää sillä, että yhä useampi jää kokonaan lapsettomaksi, mutta eri syistä. Toiveet ja toteuma eivät kohtaa – Kysehän ei ole siitä, että suomalaiset eivät enää haluaisi lapsia, toteaa sosiologian professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta. Ihmisillä on halua saada lapsia, ja toteutettu politiikka tukee perheen perustamista. – Perheiden tukemisessa pitäisi huomioida entistä enemmän myös niitä perheitä, joissa jompikumpi tai molemmat vanhemmat tekevät esimerkiksi vuorotyötä. Elinikäinen lapsettomuus sen sijaan on yleisempää matalasti koulutetuilla naisilla ja miehillä, mutta keskimääräisessä lapsiluvussa erot ovat paljon pienempiä verrattuna muihin koulutusasteisiin. Kuolleiden suomalaisten määrä ylitti syntyneiden määrän jo vuonna 2016. On myös moneen kertaan todettu, että jos suunta jatkuu samana, on hyvinvointivaltio ongelmissa. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa synnyttäjä joutuu maksamaan tuhansia, eivätkä yli kymmenen tuhannen dollarin sairaalalaskut synnytyksestä ole lainkaan tavattomia. – Kun puhutaan perheen ja työelämän yhteensovittamisesta, siinä korostuvat ne, jotka pärjäävät jo nyt. Jalovaara johtaa strategisen tutkimuksen FLUXkonsortiota ja NEFER-hanketta, joissa tutkitaan, mistä pohjoismainen voimakas syntyvyyden lasku johtuu. Rakenteet kunnossa, kulttuuri ei. Toteutuneissa lapsiluvuissa kaksilapsisuus ei ole korkeasti koulutetuilla vähentynyt ollenkaan. Suomen alhainen syntyvyys on siis paradoksi. Vuonna 2014 Suomi oli Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan maailman paras maa äideille. Vähintään yhden lapsen saaneilla matalasti koulutetuilla naisilla lapsiluvut ovat kuitenkin kasvussa. Mistä siis kiikastaa. Toteutunut lapsiluku onkin sitten monilla pienempi, Jalovaara sanoo. – Ihmisten yleisin toivottu lapsiluku on edelleen kaksi lasta. Hyvin toimeentulevat, korkeasti koulutetut “uravanhemmat” ja heidän haasteensa. – Yhtäältä on entistä enemmän ihmisiä, jotka säilyvät koko elämänsä lapsettomina, ja toisaalta on kasvava joukko myös niitä, jotka saavat monta lasta, varhain ja monen kumppanin kanssa. Suomessa synnyttäminen on myös turvallista ja halpaa: meillä synnyttäjä joutuu maksamaan vain vuodeosaston vuorokausimaksun, joka on muutamia kymppejä. – Kutsun koko tätä hässäkkää kaksoispolarisaatioksi, Marika Jalovaara kertoo. Laskeva syntyvyys ei kuitenkaan johdu siitä, että lasten saaminen tai perhe-elämä olisi Suomessa erityisen vaikeaa. Silti Yhdysvalloissa syntyvyys on Suomea korkeammalla tasolla. Näyttää kuitenkin siltä, että sekä perheen perustamisen esteet että epävakaus elämässä yleisesti ovat kasautuneet entistä enemmän matalasti koulutetuille. Jalovaara on tutkinut myös perheiden perustamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Jotkut eivät voi saada biologisia lapsia, toiset taas eivät omasta tahdostaan halua vanhemmiksi. Lapsilisät, kotihoidontuki, päivähoitojärjestelmä, neuvolajärjestelmä sekä kansainvälisestikin mainetta niittänyt äitiyspakkaus ovat esimerkkejä Suomen perhepolitiikan onnistumisesta. Silti jo samana vuonna 2014 Suomen syntyvyys oli laskussa. Ensinnäkin matalasti ja korkeasti koulutettujen perheellistyminen on erilaista, ja matalasti koulutettujen perheellistyminen menee kahteen suuntaan: sekä monilapsisuus että elinikäinen lapsettomuus lisääntyvät enintään keskiasteen koulutuksen saaneiden keskuudessa. Suomessa syntyvyys on 2020-luvulla yhteiskuntaluokkaan, koulutukseen, sijaintiin ja sosioekonomiseen asemaan kytkeytyvä ilmiö. – Matalasti koulutetuilla elinikäinen lapsettomuus on yleisempää kuin korkeasti koulutetuilla, Jalovaara sanoo. Jos Suomi haluaa pysyä hyvinvointivaltiona, tarvitaan siis maahamme lisää väestöä. Vaikka syntyvyys on pienentynyt kaikissa koulutusryhmissä, on se pienentynyt korkeasti koulutetuilla muita vähemmän. Kaksoispolarisaatio-termillä tarkoitetaan sitä, että syntyvyys eriytyy kahdella akselilla. Päinvastoin, Suomi on toistuvasti ollut maailman parhaiden maiden joukossa olla vanhempi. Työikäisten ja veroja maksavien ihmisten määrä vähenee, mutta palveluiden tarvitsijoiden määrä lisääntyy. Toisilla perheillä lapsiluku jää yhteen, vaikka toiveissa olisi useampia. Suomessa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on helpotettu entisestään lähivuosina vanhemmaksi tuleville, kun perhevapaauudistus astui voimaan elokuussa 2022. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo arvioi, että perhepolitiikka heijastaa yhteiskunnassa vallitsevaa voimakasta keskiluokkanormia. – Rakenteemme ovat kyllä lapsimyönteisiä, mutta kulttuurimme ei, tuumii tutkimusprofessori Anna Rotkirch.. 1 6 E i olE enää mikään uutinen, että Suomessa syntyy koko ajan vähemmän lapsia
1 7
Ensimmäinen lapsi saadaan Suomessa nykyään myöhemmin kuin ennen. Etelä-Euroopan maiden alhaista syntyvyyttä on selitetty patriarkaalisemmalla kulttuurilla, jossa miehet käyvät töissä ja naiset hoitavat lapsia kotona. Tuolloin, vuonna 2010 suomalaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87. – 1970-luvulla keskimääräinen lapsiluku vakiintui kahteen lapseen per äiti, ja se on pysynyt sieltä lähtien jokseenkin samana, sanoo Marika Jalovaara. Suomessa vastaava tilanne ratkaistiin hyvinvointivaltiolla. Veronika Honkasalo huomauttaa, että myös lapsiperheiden palveluita on tasaisesti heikennetty viime vuosikymmeninä. – Suomessa on pitkään annettu vääränlaisia signaaleja lapsiperheille tai lasten saamista suunnitteleville ihmisille. Esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen HSL:n hallitus käsitteli lokakuun lopulla esitystä, jossa luovuttaisiin lastenvaunujen kanssa kulkevien ilmaisesta matkustusoikeudesta joukkoliikennevälineissä. Ei ainakaan sellaista, joka kannustaisi lapsen saamiseen, Rotkirch sanoo. – Sen jälkeen on ollut vakaata viime aikoihin asti. Voi opiskella, tehdä töitä, matkustella ja kokea elämyksiä. Nyt sitä ei kuitenkaan saa kuin vasta hädän hetkellä, jos silloinkaan, Honkasalo pohtii. Esimerkiksi Italiassa syntyvyys laski sotien jälkeen nopeammin kuin Suomessa. – Asenneilmapiiri on sellainen, että kaikkea tällaista halutaan tehdä ennen perheen perustamista, Anna Rotkirch sanoo. Jos lapsiperhearki jää vieraaksi konseptiksi, ei synny kiinnostusta saada lapsia itse. – Tarkoitan tällä sitä, että perheen perustamisesta puhutaan negatiivisen kautta. Vuonna 2021 kokonaishedelmällisyysluku Suomessa oli 1,46. Nykyään Italian kokonaishedelmällisyysluku on 1,23. Ajatellaan, että elämä loppuu siihen, kun lapsi tulee perheeseen, tai ainakin se muuttuu perinpohjin. Tähän ajatukseen perustuu esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus sekä. 1 8 Rotkirch tutkii Väestöliitossa suomalaisen väestön kehitystä ja syntyvyyttä. Kun useammat valitsevat uran, jäävät lapset saamatta. Sotien jälkeen Suomessa vakiintui kahden elättäjän perhemalli, jossa perheen vanhemmat käyvät töissä ja yhteiskunta ottaa vastuuta lasten hoitamisesta. Anna Rotkirchin mielestä syntyvyyden nostaminen pelkällä perhepolitiikalla ei toimi, vaan yhteiskuntaa voisi kehittää yleisesti ottaen lapsimyönteisemmäksi. Myös vertaisyhteisön tuki voi olla ratkaisevaa, samoin se, näkevätkö ihmiset esimerkiksi vauvoja omassa arjessaan. Koronapandemia näkyi pienenä lisäyksenä suomalaisten lastensaamisinnossa. Samalla kun naisten koulutustaso nousi ja naisten työssäkäynti yleistyi, ei yhteiskunta tullut vastaan ja tukenut perhe-elämän ja työn yhteensovittamista. Se oli todella tehokasta ennaltaehkäisevää palvelua. On esimerkiksi havaittu, että kätilöt saavat lapsia varhaisemmin kuin muissa ammateissa työskentelevät. Se on yli kymmenen tuhatta syntynyttä lasta vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Samoin koululääkäriajat eivät aina toteudu. Anna Rotkirch kertoo haastattelemistaan nuorista aikuisista, jotka eivät ole koskaan pitäneet vauvaa sylissään. Perhepolitiikan mallimaa 1900-luvun alussa suomalaiset naiset saivat keskimäärin viisi lasta. – Neuvolajärjestelmää rapautetaan tällä hetkellä, ja esimerkiksi vuositarkastuksia jätetään väliin. Syntyvyys kääntyi hienoiseen nousuun vuonna 2020, mutta palasi sen jälkeen takaisin laskuun. Tämä vakaus on Pohjoismaille tyypillistä, mutta eurooppalaisittain poikkeuksellista. Suunta on alaspäin Vuonna 2021 Suomessa syntyi 49 594 lasta. Kun kokonaishedelmällisyys on 2,10, pysyy valtion väkiluku ennallaan, olettaen ettei kuolleisuus lisäänny ja nettomaahanmuutto on nolla. Syntyvyys pysyi Suomessa vakaana monta vuosikymmentä, mutta se lähti voimakkaaseen laskuun 2010-luvun aikana. Verrattuna aikaisempiin sukupolviin 2020-luvun nuorilla aikuisilla on myös huomattavasti enemmän mahdollisuuksia tehdä elämässä eri asioita. Vuonna 2022 Suomessa äitien ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 30 vuotta. Ihmiset eivät tunnetusti ole desimaaleja, vaan kokonaishedelmällisyysluku kuvaa sitä, kuinka monta lasta naiset keskimäärin saavat elämänsä aikana. – Pohjoismaita pidettiinkin Euroopassa perhepolitiikan mallimaina, ja maailmalla otettiin meiltä oppia perhepolitiikan hoitamisessa. Honkasalo kehuu suomalaisia hyvinvointipalveluja, mutta muistuttaa, etteivät ne ole itsestäänselvyyksiä. – Omassa lapsuudessani 1980-luvun alussa ei ollut mitenkään tavatonta, että lapsiperheet saivat kotiapua ilman, että piti olla joku järkyttävä kriisi päällä. Toisin sanoen naiset joutuvat valitsemaan uran ja perheen väliltä. Aivan viime vuosikymmenille asti Pohjoismaissa syntyvyys oli selkeästi muita Euroopan maita korkeammalla tasolla. 1980-luvun puolessavälissä ensimmäisen lapsen synnyttävä äiti oli keskimäärin 26-vuotias. – Millaisen viestin tällainen päätös antaa
1 9
2 lapsilisäjärjestelmä. Sitten syntyvyys lähti kuitenkin laskuun, joka jatkuu yhä. kysyy Veronika Honkasalo. Että on työtä, josta saa sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen, ja että ihmiset voivat luottaa siihen, että elämä kantaa. Se on kuitenkin hirvittävän vaikeaa. Mitään yksinkertaista keinoa syntyvyyden lisäämiseen ei ole. Esimerkiksi ilmastokriisin ratkaiseminen ei ainakaan voi olla haitaksi lasten saamisen mielekkyyden kannalta. Samalla tiedetään tutkimuksista, että myös arvot ja ilmapiiri sekä sosiaa linen tuki vaikuttavat lastensaantia koskeviin aikomuksiin. Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo sanoo, että perhepolitiikassa on otettava huomioon myös muut kuin heteroseksuaaliset ydinperheet. Vaikka konservatiivinen perhepolitiikka on monille perheille haitallista, ovat oikeistolaiset pystyneet ottamaan haltuun perheen poliittisena kysymyksenä. Samansuuntaisia havaintoja on tullut myös Pohjoismaista. n. Lapsimyönteinen politiikka tukee seksuaalija lisääntymisoikeuksia eikä sanele ylhäältä päin, kuinka monta lasta tulisi synnyttää. Paremman tulevaisuuden luomisen taas pitäisi olla kaiken politiikan tehtävänä. – Syntyvyyden laskua pidetään yllättävänä, mutta tietysti siihen vaikuttaa politiikan lisäksi moni asia, Marika Jalovaara huomauttaa. Jos ihminen ei halua lapsia, on sivistysvaltiossa hänellä oltava siihen oikeus eikä hänen tarvitse perustella valintaansa kenellekään. – Eihän tämä ole sellainen asia, jota politiikka sanelisi. Oikeisto on ominut perheen käsitteen Väestöliiton Anna Rotkirchin mielestä poliittisella vasemmistolla olisi miettimisen paikka perhepolitiikassa. Oikeistossa tuodaan mielellään esiin “perhearvoja”, mutta samalla vastustetaan esimerkiksi seksuaalikasvatusta ja aborttioikeutta. Jos syntyvyydelle halutaan tehdä jotakin, on toimenpiteiden oltava poikkihallinnollisia. Rotkirch suosittelee mieluummin positiivisia signaaleja, joita viestittämällä ilmapiiriä voi muokata lapsimyönteisemmäksi. – Tällainen ylhäältä alaspäin saneleva väestöpolitiikka on väärä tie, sanoo Anna Rotkirch. – Ääneen sanottuna tavoitteena on ollut perheiden tukeminen, ja korkeamman syntyvyyden on rivien välissä toivottu tulevan siinä samalla. Voidaankin todeta, että lapsia saadaan silloin, kun vanhemmilla on luottamusta heidän tulevaisuuteensa. SDP:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne puhui vuonna 2017 “synnytystalkoista”, ja hänen ajatuksensa tyrmättiin joka suunnalta. – On ikään kuin toivottu, että kun tehdään perheen perustamisesta helpompaa, useammat ryhtyisivät saamaan lapsia, professori Marika Jalovaara sanoo. Että pannaan jokin etuus pystyyn, ja perheitä on lähdetty perustamaan sen takia. – Myös itselliset vanhemmat ja samaa sukupuolta olevat parit on huomioitava esimerkiksi hedelmällisyysja lapsettomuushoitojen saatavuudessa. Italiassa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että syntyvyys ei laskenut niin voimakkaasti sellaisilla alueilla, joissa luottamus kanssaihmisiin oli korkealla. Ihmiset tekevät kuitenkin samankaltaisia valintoja yhteiskunnallisten rakenteiden puitteissa, jolloin siitä tulee yhteiskunnallinen ilmiö. Sekin on paradoksi. Luottamus ja turvallisuus Syntyvyyttä ei voi typistää pelkästään perhepolitiikan tehtäväksi, sillä lasten saamiseen vaikuttavat perhepolitiikan lisäksi myös yhteiskunnan yleinen ilmapiiri. – Konservatiivit ovat omineet puheen perheistä itselleen, ja perhearvot koetaan konservatiivisiksi, Anna Rotkirch sanoo. Miltä oma tulevaisuus näyttää ja mahdollisten tulevien lasten tulevaisuus. Kyse on loppujen lopuksi ihmisten henkilökohtaisista ja hyvin intiimeistä asioista. Ennen 2010-lukua Suomen korkeaa syntyvyyttä pidettiin juuri toteutetun perhepolitiikan ansiona. Suositusten takana oli Rotkirchin väestöpoliittinen selvitys, jossa nimenomaan esitettiin ihmisten toiveita ja seksuaalioikeuksia kunnioittavaa pronatalistista otetta. Sen sijaan yhteiskunnan kokonaisvaltainen kehittäminen solidaarisemmaksi voi rohkaista myös lasten saamiseen, ikään kuin sivutuotteena. Vaikka suomalainen perhepolitiikka ja perhemyönteiset rakenteet ovat olleet edistyksellisiä, ei niillä ole pyritty suoraan syntyvyyden lisäämiseen. – Näkymät tulevaisuuteen vaikuttavat kaikkein eniten. Anna Rotkirch muistuttaa, että hallitus on keväällä 2021 asettanut väestöpoliittisia tavoitteita, joihin kuului myös toivotun lastensaannin tukeminen. – Mitään päätöksiä ei tehdä tyhjiössä, eikä tämäkään asia voi olla vain yhden ministeriön pöydällä. Jos kuitenkin halutaan lisätä syntyvyyttä, ei sitä voida tehdä pelkällä perhepolitiikalla. – Paras tapa helpottaa perheiden perustamista olisi luoda varma, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa voi luottaa tulevaisuuteen