Kansan Uutiset 16.10.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 Rajeev S harma: Qatarin k isoja rakentav at orjat s. Hinta 3,50 ? 42-003251-1542 42 www.kansanuutiset.fi Viikko 42 Perjantaina 16.10.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Taloustutkija Bill Mitchell: Suomen kannattaa erota eurosta s. 22 Pehmeiden arvojen aika » Mielikuva koventuneista suomalaisista on väärä, sanoo Taloustutkimuksen Juho Rahkonen s.10 Työttömyysturvan leikkaus 4 Huulipunaa ja kyyneleitä 14 Turkki 18 & 26
Keskustelu työelämän joustoistakin on muuttunut ikuisuuskiistaksi. Lokakuussa 1995 Paavo Lipposen hallitus hyväksyi työllisyysohjelman. läpi. Hallitus myös rohkaisi työaikakokeiluihin, muun muassa 6+6-malliin. Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen taas moitti ohjelmaa siitä, ettei työvoiman tarjontaan ja jäykkyyksien purkamiseen käytetä riittävästi huomiota. Vasemmistoliiton puoluehallituksen keskustelu työllisyysohjelmasta noudatti samoja linjoja kuin nykyinenkin. Israelissa, Länsirannalla ja Gazassa pohditaan jopa kolmannen intifadan eli palestiinalaisten kansannousun mahdollisuutta. Politiikassa ainakin. Nyt ne ovat taas esillä ? rajumpina kuin koskaan. Vuonna 1995 kiista ratkesi työmarkkina- » Hallitus myös rohkaisi työaikakokeiluihin. 2 järjestöjen esitykseen työelämän uudistuksista. Niissä suuri osa asioista jätettiin jatkovalmisteluun tai todettiin erimielisiksi. Vasemmistoliiton puoluehallitus piti hallituksen hyväksymiä työllisyystoimia lupaavana alkuna työttömyyden puolittamiseksi. Kansan Uutiset, Viikkolehti 16.10.?22.10.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.14 C Keskustelu s.20 D Ulkomaat s.22 E Pelit s.28 Kannen kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Ajankuva LEHTIKUVA / MOHAMMED ABED VÄKIVALTAISUUDET israelilaisten ja palestiinalaisten välillä ovat lisääntyneet selvästi lokakuussa. Silloin kokoomuksen kohtalona oli vetää vesiperä tavoitteilleen joustoista ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta. EU-jäsenyys, matalatasoinen tupo, säästöjä ja työttömyysvakuutusmaksun aleneminen kolmella miljardilla markalla . Palestiinalainen mielenosoittaja käytti linkoa Israelin sotilaita vastaan tiistaina Gazassa. 20 vuotta sitten Työelämän joustot esillä myös vuonna 1995 LEHTIKUVA JOS JOSKUS tuntuu siltä, että kaikki on jo nähty, niin se johtuu siitä, että kaikki on jo nähty. Nyt olisi vientiteollisuuden vuoro kantaa vastuuta. ?Työnantajien on aika vihdoinkin lunastaa lupauksensa ja investoida uuteen, työllistävään tuotantoon ja palveluihin?, vaati vasemmistoliitto. Suvi-Anne Siimes ja Katja Syvärinen arvostelivat työllisyysohjelman painottuvan miesten hyväksi. Kai Hirvasnoro Työvoiman tarjontaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota, moitti keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen.. Vasemmistoliitossa kiitettiin veronkevennysten ohjaamista pieni- ja keskituloisille, työttömyysvakuutusmaksun alentamista ja peruskorjaamisen lisäämistä, joka työllistää ainakin 10 000 rakennusalan työntekijää. Puolueessa todettiin työnantajien saaneen monia tavoitteitaan
Neuvottelut työja aikuiskoulutuksen määrärahoja. PEKKA SIPOLA Jopokin voi näköjään keulia. Pelimies olisi ottanut lahjan vastaan huumorilla, mutta Sipilä palautti pyörän selityksittä. Tämä ei tunnu riittävän nykyiAnsioturvan leikkausten kohteeksi joutuu lähes selle hallitukselle. 347 000 työtöntä. Odotettavissa on uusia LEHTIKUVA/VESA MOILANEN Hallituksen leikkauksia kyseenalaistaa pakkoja työttömille. myös kustannusten kasvattaminen toisaalla. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu myös Moni työmarkkinatuelle putoava joutuu hakeosallistava sosiaaliturva. Lähtö noista oloista ei ole vapaaehtoinen valinta, vaan pakko. Professori Helena Ranta, Motiivi 10/2015 tosiaan! pitää vain osata lukea, piru vie! © TARMO KOIVISTO 3. Tovereissa meillä on voimaa, heillä tosikoissa. Pääkirjoitus Hallitus suitsii työmarkkinoita armottomasti » Hallitus on johdon- tarjoutunut pienentämään työnantajien maksukuormaa naisesta päivärahasta on armoton päätös nykyisessä työlkasvattamalla työntekijöiden osuutta ansioturvan rahoimukaisesti ajanut lisyystilanteessa. Juuri aiotaan käyttää nykyistä laajemmin osaamityöttömyys on suurin yksittäinen syy toisen kehittämiseen. Samaan aikaan hallitus vaikeuttaa Parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan omilla päätöksillään työnsaantia. Työmarkkiluttaen työllistyvät, on omituinen korkeasta työmoraalista naosapuolet ovat neuvotelleet työehtosopimusten kautta kertovien tutkimustulosten valossa. paikallisesta sopimisesta. PAM lahjoitti pääministeri Juha Sipilälle Jopon kiitokseksi 4 000 uudesta jäsenestä syyskuussa. Se karsii työllistämisen myös tiukennuksia työn vastaanottoon. Työttömyysetuuksia maan asumistukea ja toimeentulotukea. Myös helpoiten työllistyvien Hallitus saneli kaatuneen yhteiskuntasopimuksen sopimusjärjestelmää hyvin koulutettujen ja alle 30-vuotiaiden työttömyys kastavoitteet. Neuvottelut etenevät oikeuksia heikentäSamanlaista kannustamisretoriikkaa käytettiin kuitenkin nihkeästi. vää muutosta 90-luvun laman aikana, jolloin työttömiltä leikattiin Hallitus haluaa myös lisätä tuntuvasti paikallista sopityömarkkinoille. rajusti. Työpaikkoja ei ole, mikä saattaa outoon tuksesta. kolmikantaista valoon kannustamispuheet. Erityisesti nykyinen valmeentulotukeen. tiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ajoi Myös kunnille siirtyy kustannuksia: 300 tätä jo eduskuntavaalien alla. päivää työmarkkinatuella olleiden päiväraTästä ei ole pitkä matka myöskään toihasta kunta maksaa puolet, ellei se pysty työlmeentulotuen vastikkeellisuuteen. Esimerkiksi SAK on sirpa.puhakka@kansanuutiset.? SIPILÄN HALLITUKSEN esitys leikata 100 päivää ansiosidon- Tape Sanottua ?...kaikki maailman kapitaali: liitY yhteen! päämärä: globalisaation diktatuuri... taantumuksen akseli: polii?inen vasemmisto ja amma?iyhdistysliike...? » Käsi sydämelle, suomalaiset: Moniko meistä jäisi Syyriaan väistelemään luoteja ja odottamaan kuolemaa. Työttömyysjaksotkin kolait. Käsitys laiskoista suomalaisista, jotka keppiä heimista, mikä heikentää työntekijöiden suojaa. Myöskään työvoimamarkkinajärjestöjen kanssa on tarkoitus aloittaa lokakuun palvelut eivät juuri työtöntä auta. loppuun mennessä. Ay-liike on tarjonnut yhteiskuntarauhaa ja pitkää alas ja työntekijöiden ovat pidentyneet. palkkamalttia pakkolakien sijaan. Tämän yrityksen jälkeen hallitus esitteli pakvaa, mikä kertoo karusta tilanteesta. Sosiaali- ja listämään. terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) valmisHallituksen päätös on vahvasti ideologitelee jo kiireellisellä aikataululla vastikkeellinen. Hallitus päätti yksipuolisesti leikata palsuutta turvapaikanhakijoille. kansaajien ja työnantajien yhdessä rahoittaSipilän hallitus päätti leikata yksipuolisesti palkansaajien ja työnantajien yhdessä rahoittamaa työttömyysturvaa. maa työttömyysturvaa
Ihmisillä on oikeutettu syy hämmennykseen ja jopa pelkoon. Ihmiset pelkäävät työpaikkojensa, toimeentulon, asuntojensa puolesta. He kuvittelevat voivansa töräytellä sananvapauden suojissa mitä hyvänsä. Sananvapauden uudet airuet yllyttävät toinen toistaan käyttämään vapauttaan ja ilmaisemaan mielipiteitään, Lapintie hymähtää. Hän muistutti rikoslaista, jonka mukaan rikokseen yllyttäminen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus ja laiton uhkaus eivät ole sananvapautta, vaan Suomen lain mukaan rikoksia. VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Paavo Arhinmäki huomautti, että ongelmat olivat jo paljon ennen kuin pakolaisia alkoi tulla suuria määriä. . Hallitus puhuu paljon työn tuottavuuden lisäämisestä. Onko hallitus tosiaan arvioinut, että työttömyyden jatkuva kasvu johtuu ihmisten laiskottelusta eikä työpaikkojen puutteesta. Samaan aikaan he pyrkivät mitä kummallisimmin keinoin estämään kanssaan eri mieltä olevien mahdollisuuden puhua. Faktoja ei näköjään tällaisten maahanmuuttokriitikoiden yksinhuuteluun kaivata. . Näin arvioi vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie eduskunnan keskustelussa rasismista ja viharikoksista. 9 / Eilina Gusatinsky s. Tätä kohti olisi siirryttävä myös Suomessa. Työpäivää lyhentämällä on myös mahdollista jakaa työtä useamman työntekijän kesken ja näin vähentää työttömyyttä, Pekonen sanoo. Ammattiyhdistysliike ei hyväksy ansiosidonnaisen päivärahan leikkaamista. Hän piti niin sanottujen maahanmuuttokriitikoiden käsitystä sananvapaudesta naiivina fantasiana. . Se ei kohdistu vain maahanmuuttajiin ja pakolaisiin, vaan eri vähemmistöihin ja eri poliittisiin suuntauksiin. 7 / Kalle Hyötynen s. Ruotsissa sekä työn tuottavuus että työhyvinvointi ovat lisääntyneet sellaisissa työpaikoissa, joissa on siirrytty kokeilemaan kuuden tunnin työpäivää entisellä palkalla. Uudet työpaikat eivät synny työttömiä rankaisemalla tai työn ehtoja huonontamalla, Aino-Kaisa Pekonen sanoo. Vasemmistoliiton mukaan työn jakaminen työaikaa lyhentämällä, työaikapankkien käyttöönotto, työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen, työmarkkinatuen joustavampi käyttö työllistymisen tukemisessa ja kaikkien saavutettavissa olevat aikuisopiskelumahdollisuu- . Työttömiä kurittamalla ei tule uusia työpaikkoja, arvostelee vasemmistoliitto keston lyhentämistä sadalla päivällä. det ovat keinoja vastata tämän päivän työelämän haasteisiin ja parantaa työelämän laatua. Esimerkkinä Ruotsi HALLITUS SÄÄSTÄÄ ansiosidonnaisesta » Hallitus työttömyysturvasta lyhentämällä sen keston 500 päivästä 400 päivään. Alle kolmen vuoden työhistorialla kesto lyhenee 300 päivään. Aiemmin epätyypillisistä työsuhteista on tulossa yhä tyypillisempiä. Työelämä on monin tavoin murroksessa. Miten työttömiä kurittamalla syntyy uusia työpaikkoja. Esitetään perättömiä väitteitä ja huhuja, propagandaa.KU Esitetään perättömiä väitteitä ja huhuja, propagandaa. 4 Pitääkö hallitus työttömiä laiskoina? » Työttömyysturvan leikkaus pudottaa toimeentulotuen varaan. Leikkauspäätökset ja talouspolitiikan linja on päätetty jo ennen kuin turvapaikanhakijoita alkoi tulla entistä enemmän Suomeen. Vaikea taloudellinen tilanne käännetään kuitenkin maahantulijoita vastaan. KU LEHTIKUVA Omavastuuaika pitenee Hallitus markkinoi leikkausta ?uudistuksena?, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja. Ansiosidonnaisen keston lyhentämisen lisäksi omavastuuaikaa pidennetään viidestä seitsemään päivään, jos eduskunta hyväksyy esityksen. Valtiovarainministeriössä tehdyn arvion mukaan leikkauksen työllisyysvaikutus olisi noin 10 000 henkilötyövuotta. ?Työaikaa lyhennettävä? Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mukaan työttömiin kohdistuvien leikkauksien sijaan hallituksen tulisi panostaa työllistämiseen. Työllistämispolitiikkaan tarvitaan uudenlaisia näkemyksiä. Ansiosidonnaisen leikkaukset vain pudottavat ihmisiä työmarkkinatuen ja toimeentulotuen varaan, pienentävät ostovoimaa ja näin entisestään hidastuttavat Suomen taloutta. Kansanedustaja Jari Myllykosken mukaan hallitus osoittaa olevansa jälleen työnantajien asialla toteuttamalla oikeiston ja työnantajien hartaasti toivoman leikkauksen. Työnantajat maksavat suurimman osan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. markkinoi leikkausta ?uudistuksena?. nentäisi valtion menoja, vaan lisäisi verotuloja. . 13 Lyhyesti Leikkaukset alkoivat ennen pakolaisia MAAHANMUUTTAJAN solvaaminen ei ole sananvapautta. Työttömyyskorvauksia maksetaan Suomessa vuodessa jo lähes yhtä paljon kuin valtio ottaa velkaa. Arhinmäki muistutti, että vihapuhetta organisoidaan. . lokakuuta 2015 Merja Kyllönen s. SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkisen mukaan ansioturvan leikkaus pienentää suomalaisten sosiaaliturvaa lähes 347 000 työttömän tilanteessa. kysyy vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen. . Samaan aikaan hallitus vielä karsii työllistämisen määrärahoja. Mutta nämä ongelmat eivät johdu maahanmuuttajista tai pakolaisista. Työllistymiseen panostava politiikka ei vain pie- Työpäivää lyhentämällä on mahdollista vähentää työttömyyttä, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen viitaten Ruotsin kokemuksiin.. A kotimaa Perjantai 16. 58 vuotta täyttäneillä kesto säilyy 500 päivänä. . Työtehtävät ja ammattirakenne muuttuvat
Esimerkiksi työaikajärjestelmiä, työaikapankkeja, etätyömahdollisuuksia, työhyvinvointia ja tuottavuutta lisääviä toimia, työn organisointia sekä toimintamenetelmiä voidaan paikallisesti kehittää työpaikan ja henkilöstön tarpeet huomioiden, johtaja Katarina Murto linjaa. Paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömään työnantajakenttään STTK ei tue. EK:n mielestä Hietalan esitykset eivät mene riittävän pitkälle. Kokeilun kuin automaattinen vearvioidaan tuovan Suotaan lu a rotietojen vaihto pamelle ensi vuonna h t y N ä t s ä h rin vuoden kulutnoin 10 miljoona ä lk pä päästää tua tulee voimaan, euroa lisää verotuo k en jouk in la ja samaan aikaan loja. Ajattelutapaa pitää muuttaa siihen suuntaan, että laista voitaisiin poiketa työpaikkakohtaisesti, ellei tällaista sopimista ole erityistä syytä kieltää, vaatii lakiasiainjohtaja Markus Äimälä. Äimälän mukaan on mahdotonta ymmärtää ja hyväksyä, miksi selvitysmies esittää työntekijöiden hallintoedustusta LEHTIKUVA ja alistaa paikallisen sopimisen osin tuon edustuksen toteutumiseen. Seuraavaksi hallitus arvioi selvitysmiehen ehdotuksia ja päättää jatkovalmistelusta. Esitystä kutsutaan myös laiksi niin sanotusta tehokkaasta kaValtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan hallituksen tumisesta. esitys liittyy taisteluun harmaan ta. Se tarkoittaisi, että työpaikat voisivat sopia vapaammin työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajasta. Järjestäytymättömien yritysten mahdollisuuksia sopia paikallisesti pitää Hietalan mukaan laajentaa. Tällä hetkellä järjestäytymätön yritys ei voi hyödyntää työehtosopimusten lakia väljempiä määräyksiä, jos ne edellyttävät paikallista sopimista tai koskevat vain järjestäytyneitä yrityksiä. Hän esittää myös henkilöstön aseman vahvistamista yritysten päätöksenteossa. LEHTIKUVA HALLITUKSEN PÄÄTTÄMÄT ansiotur- van leikkaukset rokottavat työttömiä tuhansilla euroilla, kerrotaan SAK:sta. Hänen mukaansa se on todellinen, kun osoitetaan riittävästi määrärahoja harmaan talouden ja verorikollisuuden torjuntaan. . Lisäksi henkilöstön edustuksesta sopiminen olisi ehto lakiin perustuvalle paikalliselle sopimiselle aina, kun työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää. STTK SUHTAUTUU myönteisesti paikallisen sopimi- sen kehittämiseen työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. . Tämä vaikuttaa vapaudu vankilouden, veropaon ja veronkierlasta -kortilta hyvin rikkaille veronkiertäjille juuri ennen ron torjumiseksi. 1 500 euron palkalla sadan päivän keston lyhennys vie 1 529 euroa ja omavastuuajan pidennys 96 euroa lisää. KU Selvitysmies Harri Hietala esittää työpaikkojen paikallisen sopimisen lisäämistä. EK:n mielestä Hietalan esitykset eivät mene riittävän pitkälle. Kokeilulaki mahdollistaa sen, että verottamatta jääneet tulot voi ilmoittaa Verohallinnolle ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia. Nyt neljä vuotta vankeutta, hallitus lupaa armahduksen » Vasemmisto arvostelee voimakkaasti lakia, joka armahtaa verotettavaa tuloa ulkomaille piilotelleita verovelvollisia, jos nämä itse ilmoittavat asiasta Suomen verottajalle. MYÖS ARMAHDUSLAKINA tunnettua esi- man rikosoikeudellisia seuraamuksia. Esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa ennen työttömyyttä ansainneen menetys on enimmillään 4 534 euroa, kun työttömyysturvan kesto lyhenee 100 päivällä. SAK julkaisi keskiviikkona laskelmat leikkauksen vaikutuksista eri tulotasoilla. Henkilöstön edustaja tulisi ottaa mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai johtoryhmään, jos yhteisön palveluksessa on vähintään sata työntekijää. Signaalivaikutus on kyllä kiistatta se, että nyt halutaan päästää pälkähästä jonkinlainen joukko rikollisella tavalla rahojaan piilottaneita. Vasemmistoliiton Li Andersson totesi kansainvälisten kokemusten osoittavan, että armahduslait vaikuttavat harmaata taloutta vähentävästi vain silloin, kun kiinnijäämisen riski on todellinen. Se säätää ensi vuodelle tämmöisen määräaikaisen armahduslain ja samanaikaisesti vähentää harmaan talouden torjunnan määrärahoja muun muassa poliisilta, ulosottolaitokselta ja myös oikeuslaitokselta. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? 5. 4 500 euron kuukausipalkalla menetykset ovat 6 154 ja 188 euroa. Hallitus on ilmoittanut leikkaavansa ansiosidonnaista työttömyysturvaa 100 päivällä kaikilta alle 58-vuotiailta. Tulot pienenevät rutkasti, koska ansioturva viimeisen 100 päivän ajalta maksetaankin työmarkkinatukea. Keston lyhennyksen ja työttömän omavastuuajan pidennyksen lisäksi hallitus leikkaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuneille maksettavaa aktiivikorotusta ja poistaa pitkän työuran 90 päivän korotuksen ansioturvasta. Katujille määrättäisiin rangaistystä laiksi verotuksen oikaisemituksena verojen korotukset sekä vesesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella käsiteltiin tiisrojen viivästymisseuraamukset. taina eduskunnan keskustellessa hallituksen esittämistä muutoksista veKymmenen miljoonan tuotto rolakeihin. KU LEHTIKUVA/ANNI REENPÄÄ Paikallinen sopiminen myös järjestäytymättömille? SELVITYSMIES Harri Hietala luovutti torstaina jo etu- käteen suurta mielenkiintoa herättäneen raportin paikallisen sopimisen lisäämisestä oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille. Hietala esittää työpaikkojen paikallisen sopimisen lisäämistä. Sitä ihmetellään, miksi juuri nyt, kun laittomasti rikollisuudella rahojaan piilottaneita ollaan saamassa jatkossa enemmän ja enemmän kiinni, annetaan tällainen määräaikainen laki ja tavoitellaan vaatimatonta 10 miljoonan summaa. Mutta mitä tekee tämä hallitus? hän kysyi ja vastasi: . Kyllä tässä kansalaisille Kari Uotila ihmetteli sitä, että tulee mielenkiintoinen olo, että kevaikka muualla katumislainsäädäntö nen etua tällä politiikalla oikein ajeon ollut voimassa vuosia, miksi se tutaan. lee Suomessa voimaan vuotta ennen Kokeilulaki mahdollistaa ensi kuin automaattinen tietojenvaihto vuonna sen, että verottamatta jääneet maiden välillä mahdollistuu. tulot voi ilmoittaa Verohallinnolle il. Vuoden 2017 in k n jo alla v a t alusta voimaan asleikataan harmaan a ll e rikollis talouden torjuntuu kansainvälinen rahojaan nan resursseja, vasopimus automaateita. semmistoliiton kantisesta verotietojen piilottan sanedustaja Hanna vaihdosta. Vasemmistoliiton Sarkkinen sanoi. . Uotila kysyi.
Mitchell puhui lokakuun alussa Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn tapahtumassa Finlandia-talossa sekä Tampereen ja Helsingin yliopiston avoimissa luento- ja keskustelutilaisuuksissa. Tutkija puhuu analyyttisesti ja syttyy silmin nähden yleisön kysymyksistä. eli taantuman aikana työllisyyttä ylläpitävän budjettivajeen supistaminen leikkauksilla johtaa siihen, että työttömyys kasvaa. . Syriza toimi niin kuin EU, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan keskuspankki halusivat, ei niin kuin kansa halusi. . Kansantaloudessa mikään näistä ei pidä paikkaansa. Työttömyys sulkee nuoret ulos. Mitchell muistuttaa, että Australiassa maan hallitus voimisti kansantaloutta julkisia menoja lisäämällä ?nanssikriisiuhan alla 2009. Lamassa ei saa leikata, se pahentaa tilannetta. Mitchell kumoaa myös myytin, jonka mukaan julkisen sektorin leik- kaukset houkuttelevat yksityistä sektoria kuluttamaan. . Havainnollistan kysymystä nostamalla kädet korvilleni. Mitchellkin nostaa kädet korvilleen. . Konservatiivit eivät sentään pysty kontrolloimaan nettiä. Yhden meno on toisen tulo Mitchell sanoo olevansa ennen kaikkea tutkija ja kirjoittaja. Suomessa bruttokansantuote heikkenee vuosi vuodelta. Oikeudenmukaisuuden etiikka ohjaa Mitchelliä hänen kaikessa työssään. Kun poliittiset johtajat kieltäytyvät kuuntelemasta, Mitchell puhuttelee muita. 6 . Julkisen talouden on nimenomaan tulojaan ja menojaan säätelemällä pidettävä kansantalous käynnissä pahimman yli. Ne ovat uskoneet uusliberalistien myytit ja toteuttaneet leikkauksia, vaikkakin yrittäneet toimia pehmeämmin. Oma raha tuottaa pelivaraa Mennään suoraan johtopäätöksiin. Bill Mitchell esittää, että Suomen kannattaa erota euroalueesta mahdollisimman pian, palata omaan va- » Lamassa ei saa leikata, se pahentaa tilannetta. luuttaansa ja ryhtyä tekemään omaa talouspolitiikkaa. Valtiolta, jolla on oma valuutta, raha ei voi koskaan loppua. Australia ei kriisiytynyt. Suuntaa on muutettava, Mitchell kannustaa. Australialainen taloustieteilijä Bill Mitchell tietää, miten mieltä vailla oleva leikkauspolitiikka heikentää ihmisten mahdollisuutta elää täysipainoista elämää. . PIRKKO KOTILA Bill Mitchell on niin sanottu jälkikeynesiläinen. Tämä mahdollistaa oikein ajoitetun suhdannepolitiikan ja vapauttaa kierteestä, jossa hallitukset leikkauksillaan syventävät lamoja. Hän kritikoi sitä, että politiikan tekijät haluavat joukkona uskoa uusliberalistisiin oppeihin, käytännössä leikkauspolitiikkaan, ja vieläpä uskotella äänestäjilleen, että vaihtoehtoja ei ole. Mitchellin mukaan budjettivajeeseen pitäisi suhtautua sen mukaan, minkä laatuisesta vajeesta on kyse: ?hyvän. Tämä ymmärrettiin ennen, nyt se on unohtunut tai unohdettu. Sen sijaan päättäjät hokevat myyttejä, kuten että ?valtiolta loppuu raha?, ?ei voi kuluttaa enempää kuin tienaa. Blogitekstejäni käännetään esimerkiksi espanjaksi ja ranskaksi. uusliberalismissa kymmenkunta vuotta. Ero aiheuttaa alussa turbulenssia, mutta sitä seuraa vapautuminen leikkauspolitiikkapakosta sekä työllisyyden nousu. Syriza epäonnistui Kreikassa, koska se ei uskaltanut erota euroalueesta. Euroalueen maat kilpailevat tällä hetkellä keskenään ja vievät toisiaan alaspäin. Oma valuutta myös hoitaa kilpailukyvyn ongelmat, jos niitä ilmenee, kurssimuutoksilla tarpeen mukaan. . Groupthink and Denial in a Grand Scale. tai ?velkoja ei saa jättää lapsille?. . Ja kun kansa ei kuluta, yritykset eivät investoi. . Kirja käsittelee euroalueen karilleajoa, laumasieluisuutta ja sitä, miten päättäjät kieltäytyvät vastaanottamasta taloutta koskevaa tietoa. OVATKO POLIITTISET johtajamme kiin- nostuneita tapaamaan sinua ja kuulemaan ajatuksiasi? Esitän kysymyksen australialaisen Newcastlen yliopiston professorille, taloustieteilijä William ?Bill? Mitchellille, 63. Vapaa-aikanaan hän soittaa reggaeta ja swingiä. Mitchell ei ole niitä taloustieteilijöitä, jotka julkituovat lukeneisuutensa numeroin ja diagrammein mutta eivät osaa soveltaa osaamistaan ihmisten arkeen. Samaa tapahtuu USA:ssa, jossa demokraattien vasemmiston ehdokas Bernie Sanders haastaa Hillary Clintonin. Sanders on jo saanut Clintonin korjaamaan käsityksiään vapaakaupasta. Mitchell harmittelee sitä, että Euroopassa myös edistykselliset liikkeet, kuten sosialistit ja sosiaalidemokraatit, ovat kannattaneet leikkauspolitiikkaa. . Hänellä on pienet korvakorut ja pyöräilijän solakka olemus. Mutta meillä on edelleen äänioikeus! Nykyisten hallitsijoiden kyseenalaistaminen lähtee ruohonjuuritasolta. Eivät he halua. Odottaminen ei auta, sillä uusi maailmanlaajuinen talouskriisi voi kolkuttaa ovella seuraavan kerran esimerkiksi 12 kuukauden päästä. Pirkko Kotila Bill Mitchellin blogin osoite: bilbo.economicoutlook.net/blog. Hyvä viestintä on tärkeää. Enää eivät riitä suttuiset esitteet, joita nuoruudessani tehtiin. Britannian työväenpuolueen uuden puheenjohtajan Jeremy Corbynin nousu perustuu alhaalta nousseeseen liikkeeseen, nuoriin ihmisiin, jotka olivat tympiintyneet valtavirran politiikkaan. Blogiani seuraa päivittäin maailmanlaajuisesti noin kaksi ja puoli miljoonaa lukijaa. Hän on täystyöllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta tutkivan instituutin johtaja Australiassa. ?Muuttakaa suuntaa, kun vielä voitte? » Australia on Suomea ?edellä. Ei pidä paikkaansa. Kotitalous, jolla on työttömyysriski, ei kuluta. Eivät, vaikka tietävät minun olevan nyt Suomessa. Keväällä Mitchelliltä ilmestyi kirja Eurozone Dystopia . Kansantaloudessa yhden meno on toisen tulo
Takki kääntyi myös vanhustenhoidossa Kolumn Kolumni » Jos hallitus alentaa henkilöstömitoituksen 0,4:ään, hoitajia edustava SuPer vie asian Euroopan neuvostoon. VIIME VAALIKAUDELLA oppositiossa ollessaan keskusta ja perussuomalaiset olivat huolissaan vanhustenhoidosta. Suositus oli selkeä: Suomen rautatieliikennettä kannattaa avata markkinoille hallitusti ja asteittain. Näkemys pohjautui vahvasti muiden, markkinoita jo laajemmin avanneiden maiden kokemuksiin ja myös näistä toimista veronmaksajille syntyneisiin kuluihin. Päätöksissä painoi myös Suomen rataverkoston yksiraiteisuus ja verkon heikko kuntotaso, joka kaipaa kovasti korjaamista ennen toivoakaan turvallisesta ja toimivasta aidosta kilpailusta. Kilpailun avaaminen henkilöliikenteessä häämöttää kyllä Euroopan tasolla näköpiirissä, mutta EU:n neljäs rautatiepaketti ei pakota hosumaan. Miten se tapahtuisi? Hän kirjoittaa, että vanhuksilla ei Teollisuudessa liukuhihnan ääressä ole subjektiivista oikeutta palvelui- hin, eikä esimerkiksi kirjavien käytäntöjen asiakasmaksuja ole yhtenäistetty. Merja Kyllönen merja.kyllonen@europarl.europa.eu Vastuu valuu omaisille ?Sen sijaan vanhushoivaa ohjataan lukuisilla hallinnollisilla toimenpiteillä ja rakenne- ja lakiuudistuksilla, joihin liittyvät arvoratkaisut verhotaan välttämättömyyden retoriikkaan. Hätäinen kilpailun avaaminen raiteilla ei kuitenkaan ole oikotie onneen. Suomen rautatieliikenteen kilpailun avaamisen vaikutuksia selvitettiin ministerikauteni aikana vuonna 2013. Vuonna 2012 hyväksyttyyn vanhuspalvelulakiin tekemissään vastalauseissa keskusta vaati turvaamaan erityisesti ikäihmisten palvelut ja perussuomalaiset riittävät resurssit henkilöstömäärän lisäämiseen. Tuolloin Jyrki Kataisen hallituksen esitykseen sisältyi tavoite, jonka mukaan ympärivuorokautista hoitoa tuottavissa toimintayksiköissä tulee olla vähintään 0,5 hoitajaa asiakasta kohden. Silja Paavolan mukaan jo nykyinen 0,5:n mitoitus tarkoittaa lähinnä säilytystä, eikä sillä pystytä antamaan hyvää hoitoa. Työnantajista moni noudattaa vain minimiä ja osa jopa alittaa sen. Vastuu valuu omaisille, jos sellaisia on.? Hoppanian mukaan viime vuosina on hivutettu läpi rakenteellisia uudistuksia, jotka käytännössä siirtävät vastuun enenevässä määrin yksilön omille harteille, perheille ja läheisille, tyypillisesti naisille. Mikäli henkilöstömitoitusta ollaan muuttamassa 0,4-tasolle, SuPer kääntyy asiassa Euroopan neuvoston alaisen ihmisoikeuksia käsittelevän toimielimen puoleen. Jokainen resurssien leikkaaa t it tarko asiakas pitäisi pysminen johtaa hoiä t säily tys tyä hoitamaan yksidon tason ja laadun löllisesti vanhuspallaskemiseen. Laitoshoitoa on esimerkiksi karsittu kun taas kotihoidolle asetetut tavoitteet ilman riittävää resursointia ovat käytännössä johtaneet palvelujen laadun heikentämiseen: palvelutarjontaa on supistettu, palvelujen myöntämiskäytäntöjä on kiristetty ja asiakaskäyntien kestoja on lyhennetty. Päinvastoin, Brysselissä on kuultu painavia äänenpainoja riittävien siirtymäaikojen ja maiden erilaisten valinnanmahdollisuuksien puolesta. Jostain syystä hallituksella on kiire. Kuluttajilla on myös oikeus odottaa halvempia lippuja ja toimivampaa palvelua. Odotusten täyttyminen on kiinni myös siitä, kuinka ison siivun valtio-omistaja haluaa yhtiöstä vuosittain ulos tuottoina. Erikoista toimintaa. ERIKOINEN ON myös hallituksen asenne valtionyhtiö VR:ää kohtaan. VR on valtionyhtiönä hallituksen johtaman omistajaohjauksen alainen toimija. VR:n omistajaohjaajaa on kiinnostanut viime vuosina enemmän yhtiön rooli tuottoisana lypsylehmänä kuin sen asiakkailleen tuottamat palvelut, sillä se on nostanut lyhyellä ajalla isot osingot yhtiöstä. Sitä voikin miettiä, miksi hallitus haluaa ampua oman lypsylehmänsä ensimmäisten joukossa. » Onko pakolla johtaminen mukavampaa kuin neuvotteleminen? SuPerin esimerkki vanhustenhoidon mitoituksesta sen jälkeen, jos hallitus alentaa sen 0,5:stä 0,4:ään. Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. 7. Eikö omistajaohjaus maistu vai onko pakolla johtaminen mukavampaa kuin neuvotteleminen? Valtionyhtiöiden on vaikea miellyttää yhtäaikaa omistajaansa ja asiakkaitaan, mutta mahdottomaksi yhtiön toiminta muuttuu silloin kun omistajan sana ja tehdyt sopimukset muuttuvat juoksuhiekkaan kirjoitetuiksi tyhjiksi lauseiksi aina päättäjien vaihtuessa. Jos valtio on omistajana epäluotettava, kuinka yhtiö voi turvata asiakkailleen vakaan perustan kohentaa palveluitaan ja parantaa juoksuaan? On selvää, että valtionyhtiön on valmistauduttava kilpailun avaamiseen ja kulurakennettakin on trimmattava. Hoppanian mukaan vanvelulain hengen mukaihustenhoito ei joudu juussesti ja kohtaamaan omien tohöylän, vaan viidakkoveitsen palvelutarpeidensa mukaan. . Tämän vuoksi SuPer on vaatinut hoitajamitoitusta lakiin. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? SUPER/KU/JOHAN ALÉN Eikö omistajaohjaus maistu? VR:LLÄ ON petrattavaa ja raiteet kaipaavat korjaamista. Siitä voimme olla yhtä mieltä. Nyt hallituksessa olSilja Paavola lessaan keskusta ja perussuomalaiset ovat alentamassa hoitajamitoituksen tehostaminen on helppoa, mutta hoi0,4:ään. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto totyössä ei olla liukuhihnalla, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola saSuPerin mukaan tällöin käytännössä esimerkiksi 18 asukkaan yksikössä noo. aamuvuorossa olisi kaksi ja ilta- sekä yövuoroissa molemmissa yksi hoitaja Ei juustohöylä, kolmen ollessa vapaapäivällä. vaan viidakkoveitsi SuPerin mukaan sen esimerkissä 18 asukkaasta 12 on hyvin todennäMarraskuussa hoivan politiikasta ja köisesti monella tavalla autetvanhuspalvelulain valmistetavia ja ohjattavia. VR ja sen palvelutarjonta on ollut viime vuosina armottoman kritiikin kohteena, mutta ihmetellä sopii, miksei yhtiön toimintaa kehitetä ja palveluita paranneta omistajaohjauksen keinoin yhteistyössä yhtiön kanssa. Loput lusta Helsingin yliopiskuusi todennäköisesti tossa väittelevä tutkija toimivat ohjattuina, Hanna-Kaisa Hopn e in y mutta vaativat ympania kirjoittaa Pok y Jo n litiikasta.?-verkpärivuorokautis u oit 0,5:n mit sesti valvontaa ja kojulkaisussa, että hinnä lä a hoitoa. Iso koneisto ei korjaannu hetkessä. Usein puhutaan, että toimintoja alle. voisi järkeistää. Ensin hallitus lopettaa alueille tärkeitä reittejä, ja sitten avaa samoilla yhteysväleillä kilpailun mahdollisimman pikaisesti
10.00. Besluten om platsen och tidpunkten för det ordinarie representantskapsmötet har fattats vid kassans styrelsemöte 20.8.2012. Vid mötet behandlas förutom de i § 11 i stadgarna nämnda ärendena också motionerna för stadgeändringar. Ärenden som avses bli behandlade vid det ordinarie representantskapsmötet bör i skriftlig form lämnas till kassans styrelse fyra (4) månader före representantskapsmötet, senast 22.1.2016. Kongressombuden väljs genom val. LIITTOKOKOUS 2016 FÖRBUNDSKONGRESS 2016 Metallityöväen Liitto ry:n 22. 16.00. METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA Matti Mäkelä styrelseordförande Irene Niskanen kassaföreståndare Hannu Nyberg: Olavi Virta . 23.00 och som poströstning från 18.3.2016 till 1.4.2016 kl. 10.00 till 12.4.2016 kl. toukokuuta 2016 alkaen ensin mainittuna päivänä kello 10.00. Varsinaisen edustajiston kokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty työttömyyskassan hallituksen kokouksessa 20.8.2012. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi esitykset sääntöjen muuttamiseksi. Varsinaisen edustajiston kokouksen käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettävä kirjallisesti kassan hallitukselle neljä (4) kuukautta ennen edustajiston kokousta, viimeistään 22.1.2016. Kokousedustajat valitaan vaaleilla. varsinainen liittokokous pidetään Tampereella, Tampere-talossa 22.?25. 10.00. Besluten om platsen och tidpunkten för den 22:a kongressen har fattats i förbundsstyrelsen 15.6.2012. Vid kongressen behandlas förutom de i § 9 i stadgarna nämnda ärendena motionerna för stadgeändringar. Ärenden som avses bli behandlade vid den 22:a kongressen bör i skriftlig form lämnas till förbundsstyrelsen fyra (4) månader före kongressen, senast 22.1.2016. Kongressombuden väljs genom val. 12.00 då returkuvertet med poströsten inuti bör vara framme i den angivna postboxen. 1 Äänitteitä vuosilta 1944?63 17 ? Kirja + cd yhdessä 40 ? http://kauppa.kansanuutiset.fi y kirjamyynti@kansanuutiset.fi y p. Förhandsröstningen sker elektroniskt från 18.3.2016 kl. Varsinainen vaali käydään alkaen 10.4.2016 kello 10.00 ja päättyen 12.4.2016 kello 16.00. Metallarbetarförbundet rf:s 22:a ordinarie kongress hålls i Tammerfors, i Tammerforshuset den 22?25 maj 2016 med början den förstnämnda dagen kl. Ennakkoäänestys tapahtuu sähköisesti alkaen 18.3.2016 kello 9.00 ja päättyen 28.3.2016 kello 23.00 sekä postiäänestyksenä alkaen 18.3.2016 ja päättyen 1.4.2016 kello 12.00, jolloin ennakkoäänen sisältävän palautuskuoren on oltava ilmoitetussa postilokerossa. 10.00 till 12.4.2016 kl. Ennakkoäänestys tapahtuu sähköisesti alkaen 18.3.2016 kello 9.00 ja päättyen 28.3.2016 kello 23.00 sekä postiäänestyksenä alkaen 18.3.2016 ja päättyen 1.4.2016 kello 12.00, jolloin ennakkoäänen sisältävän palautuskuoren on oltava ilmoitetussa postilokerossa. Varsinainen vaali käydään alkaen 10.4.2016 kello 10.00 ja päättyen 12.4.2016 kello 16.00. METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Matti Mäkelä hallituksen puheenjohtaja Helsingin Elintarviketyöntekijät ry sääntömääräinen SYYSKOKOUS keskiviikkona 4.11. Mötet börjar den förstnämnda dagen kl. liittokokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty liittohallituksessa 15.6.2012. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi esitykset sääntöjen muuttamiseksi. 22. 9.00 till 28.3.2016 kl. 23.00 och som poströstning från 18.3.2016 till 1.4.2016 kl. krs, 00530 Hki. Esillä sääntömääräiset asiat. Irene Niskanen kassanjohtaja Matti Mäkelä förbundssekreterare Metallarbetarnas Arbetslöshetskassas ordinarie representantskapsmöte hålls i Tammerfors, i Tammerforshuset den 22?25 maj 2016. Förhandsröstningen sker elektroniskt från 18.3.2016 kl. toukokuuta 2016 alkaen ensin mainittuna päivänä kello 10.00. 22. 9.00 till 28.3.2016 kl. Det egentliga valet hålls från 10.4.2016 kl. liittokokouksen käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettävä liittohallitukselle kirjallisina neljä (4) kuukautta ennen liittokokousta, viimeistään 22.1.2016. Liittokokousedustajat valitaan vaaleilla. 12.00 då returkuvertet med poströsten inuti bör vara framme i den angivna postboxen. Hurmiosta turmioon 24 ? Olavi Virta: Arkistojen aarteita Vol. 16.00. METALLARBETARFÖRBUNDET RF METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Riku Aalto puheenjohtaja Riku Aalto ordförande Matti Mäkelä liittosihteeri METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSAS EDUSTAJISTON KOKOUS 2016 REPRESENTANTSKAPSMÖTE 2016 Metallityöväen Työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous pidetään Tampereella, Tampere-talossa 22.?25. 09 7596 0200 8 Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. METALLARBETARFÖRBUNDET RF:S 22:A » www.kansanuutiset.fi METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N 22. Kirjakaupassa kymmeniä kirjoja ALENNETKaTtsUo:UN hintaan. http://kauppa. kansanuutiset.fi. Det egentliga valet hålls från 10.4.2016 kl. klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto, Siltasaarenkatu 4, 5
Vastaantulona isäntäväki lupaa sijoittaa muutosturvaan peräti 30 miljoonaa! Siinä sitä on panoksesta saatu hyöty kohdillaan. Hallituksen hurskaana toiveena on, että elinkeinoelämä käyttäisi tulevat lisäeurot investointeihin ja sitä kautta työllisyyden kohentamiseen. Kirjoittajat a t s u tuuri voi olla. ovat aktiivitoimio m u ?Mielenk . Porukka kokoonrassa . Ilman sen kummempia poliisioperaatioita homman olisi voinut hoitaa helpommin säätämällä tyyppihyväksytyt kassakoneet pakollisiksi. Samaan aikaan, kun poliisin harmaan talouden torjuntayksikön väheneviä resursseja tuhlataan näennäisoperaatioiden toteuttamiseen, suunnitellaan toisaalla isolle rahalle mahdollisuutta piilottaa valtion kassaan tilittämättömät verorahat salaisiin rekistereihin. Mitä tekee hallitus. Karhuryhmä tontille ja heti! On toki hyvä, että harmaata taloutta vastaan taistellaan kaikilla sektoreilla. lokakuuta tuhdin pamfletin. Painetun version ohella siitä on myös ilmainen sähköinen versio. Kohtuus vaamuutama jäi pois. Se päättää kaventaa juuri niiden ihmisten toimeentuloa, joiden ansioista ja etuuksista jokainen sentti menee lyhentämättömänä takaisin talouden rattaisiin. Ale-hintaisen tuotteen myynnistä saamatta jäänyt kate kun usein nyhdetään muilla keinoin, kuten alipalkkaamalla paistaja. Mielenkumousta tässä tavoitellaan. Noin tiivistävät Linjama ja Kainulainen pam?etin ja yleisemmin Kohtuusliikkeen tavoitteen. Siinä ei kuitenkaan hoeta ?kohtuutta kaikessa?. Siitä löytyy niin talouskasvuoppien ja -käytäntöjen musertavaa kritiikkiä kuin niiden vaihtoehtojen pohdintaa. Pam?etista joita, emme hake.? itellaan o v a on puhuttu toineet tekijöitä mint ä s täs minnan alusta käänlaisten teemasaakka. Pelkästään palkansaajilta hallitus on valmis toimillaan siirtämään 3-4 miljardia euroa elinkeinoelämän pohjattomaan pussiin. Huomio siirtyy talouskasvusta hyvinvointiin ja onnellisuuteen, minästä meihin ja aineellisesta aineettomaan. . Ihmisen tavaton puuhakkuus on kaan ilmoittautui 26 henkilöä, joista aiheuttanut massiivisen sukupuutKOHTUUSPAMFLETISSA toaallon, ilmakehän lämpenemistä ja muita kohtuuttomuuksia. Ikiaikainen hyve, kohtuus, jota myös terveen järjen käytöksi voi kutsua nostetaan niin yksilön, lähiyhteisön kuin laajemmin aina globaalitoimintojen osviitaksi. Kirjoittaja on mittakirvesmies ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. 9. Onnen aikoja rajallisella planeetui joitakin kertoja. Juhlassa, ilossa ja henkisessä kasvussa ei kaivata kohtuutta. Matti Ronkainen KOHTUUS VAARASSA -kirjan sähköinen versio löytyy osoitteesta: http:// www.e-julkaisu.fi/ kohtuusvaarassa/onnen_aikoja_ rajallisella_planeetalla/ Kalle Hyötynen kalle.hyotunen@gmail.com Suomi nousuun? HALLITUS YRITTÄÄ epätoivoisesti kiillottaa harmaan talouden torjuntaohjelman romuttamisessa kolhiintunutta kilpeään. Tosiasiassa nämäkin rahat valunevat omistajien osinkotulojen kautta veroparatiisien salaisille tileille. Vieläkö joku tosissaan uskoo, että hallituksen harjoittamalla talouspolitiikalla saadaan Suomi nousuun? » Karhuryhmä tontille ja heti! Kohtuusliikkeen pamfletti on monipuolinen kirjoituskokoelma. Mukana on niin tieteelAho luonnehtii julkaisulisiä artikkeleja kuin hyhanketta osaksi monivinkin käytännöllisiä äänistä kohtuustoiesimerkkejä, mitä mintaa. kohtuuden kult. Tämä pam?etti esittelee uuden kohtuuden kulttuurin alkuja. Silloin tavoiteltiin kirjoittamalla Huomio minästä meihin osallistumista. Kohtuusliikkeeltä painava pam?etti Kolum Kolumni » Joensuun seudulla vuodesta 2009 toiminut talouskasvukriittinen Kohtuusliike julkisti 8. Poliisin alle kuuden euron pitsojen -paljastumisoperaatioon on huudettu mukaan myös kansan syvissä riveissä lymyäviä lättybongareita. Jokainen kirjoitti talla. Tämä lieneekin yksi harvoista hallituksen hankkeesta, johon ministeriaitiosta löytyy niin paljon vahvaa osaamista, että homma saadaan maaliin kertarysäyksellä. Kestävyysvajeesta ja julkisen talouden alijäämästä ei tällä kohtaa juuri melua pidetä. VEROVAROJEN OHIJUOKSUTUKSEN lisäksi hallitus pyrkii toteuttamaan ison määrän muitakin toimia julkisen sektorin polvilleen panemiseksi. Vientiteollisuuden yskiessä kansalaisten ostovoiman kohtalaisen tason ylläpitäminen on mahdollistanut kotimaan kysynnän pysyminen siedettävällä tasolla. Varsinaitavoitteiden kautta, Aho sanoo. nen kirjaprosessi Pam?etin on kustanlähti käyntiin syksyllä tanut joensuulainen pien2013, kun yhden seminaakustantamo Kirjokansi (www.kirrin jälkeen ideoitiin tulevaa, kertoo alusta saakka liikkeen keskeisenä jokansi.?), josta sitä on saatavana 20 organisaattorina toiminut Markku euron kappalehintaan. Aho. . Suunnan on muututtava. . Palkansaajien, työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden vähistä euroista ei juuri patjan alle piiloteltavaa kerry. Onkin vaikea kuvitella, että talouden sakkaamisen perimmäiset syyt löytyisivät työläisten ylisuurista palkoista tai tulonsiirtojen varassa olevien etuisuuksista. Eipä tarvitse olla kummoinenkaan näkijä, että ymmärtää syiden olevan puhtaasti ideologiset. Systeemi on mätä. on parinkymmenen kirjoittajan itsenäisesti, keskinäinen kommentekstejä, runoja, piirroksia ja valokutointi jäi tavoiteltua vähemmäksi. via. Vinkkinä poliisille kerrottakoon, että täällä Tampereella Kalevan Prisma kauppaa pitsoja alkaen 2,95 euroa kappale. Koko satapäiselle sähköpostilistalle laitettiin kysely. Mu
Aiemmin yhteiskunta oli patriarkaalisempi, ja esimerkiksi lasten kasvatus oli armotonta. Arvot ovat feminisoituneet parin kolmen sukupolven takaisesta ajasta kaupungistumisen ja kasvaneen hyvinvoinnin myötä. ja ne on maksettava, koska ?velka on veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa?. Kyselyt osoittavat toistuvasti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kaipuuta. Rahkonen pitää. Vaikutetaan virallista tietä, Rahkonen lisää. Tutkimusten mukaan universaalisuus on suomalaisille tärkeimpiä arvoja: hyvinvointivaltion pitää kattaa kaikki taustasta riippumatta. . Minuakin velan ottaminen kauhistuttaa tunnetasolla. Ei meillä ole tapana lähteä kaduille polttelemaan autoja. Keskisormea pakolaisille osoittava taksikuski saa hyväksyntää sosiaalisessa mediassa ja siniristiliput heiluvat Rajat kiinni -mielenosoittajien käsissä. Toisaalla leviää vahva halu auttaa turvapaikanhakijoita: vapaaehtoiset keräävät vaatteita, tarjoavat asuntojaan. Sisäänpäin käpertymistä on tapahtunut. Kylmän viileästi on todettava, että kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus on jossain määrin yleisen mielipiteen kanssa linjassa, Rahkonen toteaa. Kansalaiset poimivat Taloustutkimuksen kyselyssä kärkijoukkoon kehitysyhteistyömäärärahat leikkauskohteeksi, jos on pakko leikata. Vasemmiston kannattamilla perusarvoilla on vahva kannatus. ja nyt taas uudelleen korotetaan, sekä EU-maksut. Rahkonen arvioi olevan mahdollista, että piilevät ulkomaalaisvastaiset arvot aktivoituvat ja kasvattavat maahanmuuttajiin vihamielisesti suhtautuvaa joukkoa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kaipuu . Hän muistuttaa, että puolueista vain Vasemmistoliitto on ollut elvytyksen kannalla. . Samalle listalle nousivat puolustusmäärärahat, joita vuoden 2011 jälkeen leikattiin . Humanistiset ja materialistiset arvot kohtaavat. Eivät. Eikä hän näe merkkejä laajasta terroristakaan, mutta niiden viiden prosentin ?tosi rasistin. Sen mukaan suomalaisista viisi prosenttia määrittyi rasisteiksi. Lista kattoi 20 valtion suurinta menoerää. Rahkonen sanoo kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamishalun yllättäneen myös tutkijan. Arvot ovat pitkällä aikavälillä pehmentyneet, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. JUHO RAHKOSEN vastaus poikkeaa vallitsevasta mielikuvasta. joukosta saattaa löytyä ääritekoihinkin valmiita ihmisiä. Rahkonen viittaa Taloustutkimuksen Suomen Kuvalehdelle elokuussa tekemään tutkimukseen. Kaikkein vähiten halua oli leikata poliiseilta. Suomalaisena minut on opetettu siihen. Suomalainen ei » Ovatko suomalaisten arvot koventuneet. Nyt pehmeämmät arvot ovat in. . Turvapaikanhakijoiden puolesta osoitetaan mieltä ja toivotetaan tervetulleiksi. Miehet kysyvät kuitenkin kärkkäämmin, mitä tämä maksaa ja kuka tämän maksaa. Naiset haluavat auttaa. Vaistomaisesti tuntuu väärältä velkaantua, Rahkonen sanoo. Hän näkee Suomessa näköalattomuutta, synkistelyä ja pessimismiä. Sipilän viljelemää sanontaa ?pessimisti ei pety. Hän ei kuitenkaan näe tätä merkkinä arvojen koventumisesta, vaan pakkovalintana, kun koulutuksesta ja monesta muusta leikataan. Suomalaiset kärsivät velkahysteriasta ja ovat joutuneet moraaliseen paniikkiin valtion velkaantumisesta, arvioi Rahkonen. Moni näkee ?velkojen olevan saatanasta. Vaikka tänne tulisi 100 000 turvapaikanhakijaa, ei meidän systeemi tähän kaadu. 10 TEKSTI Sirpa Puhakka Suomalaisten enemmistö suhtautuu maltillisesti ja järkiperäisesti. . Ollaan kaukana sosiaaliturvan kestokyvystä. He olivat täysin samaa mieltä väittämästä, että mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat länsimaissa elävää valkoista rotua heikommat. Velkahysteriaa ja sisäänpäin kääntymistä Ovatko suomalaiset kääntyneet sisäänpäin? Hallitus leikkaa kehitysyhteistyömäärärahoja, tiukentaa rajojen valvontaa ja ministeri painaa tyhjää EU:n äänestyksessä otettaessa kan- Suomalaiset kärsivät velkahysteriasta ja ovat joutuneet moraaliseen paniikkiin valtion velkaantumisesta. taa Eurooppaan matkaavien pakolaisten tulevaisuuteen. . Tämä tulee jatkuvasti kaikissa kyselyissä esiin ja jossain määrin ulottuu myös muualta tulleisiin. Hän ei näe tilannetta ?kovin uhkaavana, paitsi akuutisti?, vaikka se saattaakin näyttää kaoottiselta yllättävässä tilanteessa. Pienehköllä osalla, noin 10 prosentin verran suomalaisista, on jyrkkiä näkemyksiä. Maltillisten ja tyytyväisten ääni ei juuri kuulu, Rahkonen sanoo. Hiljaisen enemmistön puuttuminen keskustelusta vahvistaa mielikuvaa vastakkainasettelusta
Vain sellaiset L AU RI K RÖ G ER Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen näkee Suomessa näköalattomuutta, synkistelyä ja pessimismiä. leikkaukset voivat mennä läpi, jotka koskettavat mahdollisimman tasapuolisesti eri väestöryhmiä . Vasemmistoliitolla on selkeä ekologinen lokero. Hän muistuttaa, että presidentti Niinistö perusti ensitöikseen syrjäytyneitä lapsia ja nuoria koskevan työryhmän. . Heidän näkemyksensä poikkeavat selvästi muista. olisivat halunneet. Vasemmiston toivo punavihreissä maailmanparantajissa ONKO VASEMMISTOLLA toivoa. Vasemmistoliiton ja vihreiden välillä on sekoittautumisen vaara. Ainahan köyhä kärsii eniten, kyllä rikkaat pärjäävät. Hän arvioi Sipilän yllättyneen, ettei homma menekään suunnitelmien mukaan. Keskustaoikeistolainen porvarihallitus ohittaisi mielellään ay-liikkeen, jonka kautta tyytymättömyys kanavoituu. Pesäeron tekeminen lähimpään kilpailijaan vihreisiin on kaikkein tärkein strateginen juttu, joka vasemmiston täytyy tehdä. Ei edes kokoomus puhu ääneen hyvinvointivaltion purkamisesta. Nuorista suurin osa ei ole li anderssoneja. Suurin osa nuorista on tavallisia ja käytännönläheisiä nuoria, jotka haluavat koulutuksen, hyvän työn, puolison ja perheen. Tarvitaan kritiikin ääntä. Miksi vasemmistopuolueiden kannatus on alamaissa? Rahkosen mukaan muut puolueet ovat omineet vasemmiston arvoja. Miten arvioit tutkimusten pohjalta, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen? ?Ilman muuta on, varsinkin riittävän punavihreällä, modernilla ja liberaalilla vasemmistolla. Vasemmistopuolueilla ei ole asianomistajuutta näihin arvoihin. Miksi punavihreän äänestäjän kannattaa äänestää vasemmistoliittoa, kun vihreätkin ovat olemassa. . Pääministerin asemassa on turha ryhtyä uhkailemaan kansalaisia. Demokratiassa kuitenkin eletään. Hän muistuttaa, että esimerkiksi tutkimuksissa työajanpidennystä on vastustettu laajasti. . Demarit on keskustavasemmistolainen puolue. Täytyy tarjota rohkeasti jotain erilaista, jota vihreät eivät tarjoa. Rahkonen toteaa, että vihreät luokitellaan jopa porvaripuolueeksi, sillä puolueessa on paljon porvarillisesti ajattelevia ja Nato-myönteisiä, jota kunnon vasemmistolainen ei ole. 11. Se on rehellisesti vasemmistolainen . Vasemmistoliitto on selvästi vasemmistolainen. Jos tyytymättömyys kasvaa tarpeeksi, hallitus voidaan vaihtaa. Komentoketju kuitenkin menee toisinpäin. Tietty osuus, reilu kymmenen prosenttia, on vaikuttajanuoria. Vasemmistoliiton äänestäjät ovat muiden puolueiden äänestäjiä sitoutuneempia aatteeseensa. Sipilä ehkä kuvittelee johtavansa yritystä. Kaikkihan tunnustautuvat puheissaan hyvinvointivaltion kannalle. Vaikka vasemmistoa lähellä olevat arvot jaetaankin, ihmiset ajattelevat Rahkosen mukaan oikeistolta löytyvän reseptin, jolla talous ?Vasemmistoliitolla on selkeä ekologinen lokero.? saataisiin nousuun. Miten näet demareiden ja vasemmistoliiton eron? . Se saa olla rauhassa valtausyrityksiltä. Vanhalla joukkovoimaan ja luokkaperustaan pohjautuvalla vasemmistolla ei ole enää niin paljon kysyntää. Liittyminen vasemmistoon vaatii maailmanparantamishalua. tämä on se iso ero demareihin. Punavihreyden Rahkonen näkeekin ongelmallisempana. . Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on hyvin suosittu yli puoluerajojen, mutta ei vasemmistoliiton kannattajien mielestä. Aina tarvitaan vastavoimaa: politiikka ei tule toimeen ilman vasemmistoa. . Kenelläkään ei ole hyväksi pidäkkeetön turbokapitalismi. Hän perää intellektuaalista keskustelua, jossa päättäjät eivät vaikene kuoliaaksi tutkijoiden näkemyksiä. Herra se on Sipilälläkin Juho Rahkonen yllättyi todella kuultuaan radiossa syyskuun alkupuolella pääministeri Juha Sipilän (kesk.) listan sairauslomapäivän karenssista, sunnuntaikorvausten ja ylityölisien leikkaamisesta ja muista työelämän heikennyksistä. Hän kertoo kansalaisena ja äänestäjänä ajatelleensa välittömästi: ?Tämä ei mene näin. Herra se on herrallakin.? . tai ainakin syntyy tällainen mielikuva. Sen takia ennustan, että puolueella on hyvä tulevaisuus. Ei näitä purematta niellä. Rahkonen uskookin leikkausten jäävän lievemmiksi kuin ?teknokraatit villeimmissä kuvitelmissaan. Omaan elämäänsä keskittyneet eivät ole vasemmistolle otollista porukkaa. . Suomen Nato-jäsenyyteen vasemmisto suhtautuu hyvin kielteisesti. . LEHTIKUVA polta autoja kauhistuttavana aforismina
krs 00500 Helsinki p. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? 12. 09 759 60 200 kirjamyynti@kansanuutiset.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto www.varsinais-suomi. vasemmisto.? hintaan. http://kauppa. kansanuutiset.fi POHJOINEN ALUE toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Kainuun Vasemmisto www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri www.lappi.vasemmisto.? Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Toni Mäkinen 040 507 9861 ttmakin@gmail.com piirisihteeri Viljami Vaskonen 044 976 2830 ita@vasemmistonuoret.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Henri Närhi 040 746 0857 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? Pinskut Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. 044 3230 223 www.pinskut.? Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. ak ast y yt y väi >> Järjestöhakemisto s stu E P S I R at i yy ng Asi utu ssa tkimus Va ku syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. krs 00500 Helsinki Anni Hakolampi p. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9?16. Varaa oma ilmoitustilasi: p. 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ? +HOVLQNL . 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? Kirjakaupassa kymmeniä kirjoja ALENNETKaTtsUo:UN http://kauppa.kansanuutiset.fi p. 09 7596 0240 Yrjö Sirolan Säätiö ilmoitukset@ kansanuutiset.fi Adressit tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Pimeitä voimia vastaan! Nouseva nyrkki -heijastin 1 kpl.....3 ? 2 kpl.....5 ? 5 kpl.....10 ? (+postimaksu) . krs 00500 Helsinki p. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? ETELÄINEN ALUE toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 Helsingin Vasemmistoliitto www.helsinki.vasemmisto.? Uudenmaan Vasemmistoliitto www.uusimaa.vasemmisto.? Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi LÄNTINEN ALUE toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 Satakunnan Vasemmistoliitto www.satakunta.vasemmisto.? Hämeen Vasemmistoliitto www.hame.vasemmisto.? .DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ HULNRLVNLUMDVWR $8., 7, .( 72 3( -lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD NDQVDQ DUNLVWR Kansan Arkisto Tämäkin ilmoitustila huomattiin. Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. S ?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL? ?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ? ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL KESKINEN ALUE toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 Pirkanmaan Vasemmistoliitto www.pirkanmaa.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto www.pohjanmaa.vasemmisto.? onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net kätevä www.sirolansaatio.? ITÄINEN ALUE toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 Kaakkois-Suomen Vasemmistoliitto www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto www.pohjois-savo.vasemmisto.? Pohjois-Karjalan Vasemmistoliitto www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 (ma-pe 9-11.30) www.vasemmisto.? Hämeentie 29, 6
Jotenkin oli selvä, että Ku Klux Klan on pahasta. Mutta 15 vuodessa äänekkäät valitukset maustettuina ?miksi-asioista-ei-voi-puhua?-hokemalla muutti keskustelun totaalisesti. Mahdollisuus saada tarkistettua tietoa on tänään ihan mieletön. asti kertoa esimerkkejä tai haasteita. MIKÄ ON MUUTTUNUT niiden 15 vuoden aikana, jotka ovat kuluneet edellisestä kampanjasta? Ensinnäkin, maahanmuuttajien määrä » Jopa maahanmuuttotyössä näkee hyvin harvoin niitä, jotka ovat itse käyneet läpi kotouttamisprosessin. on kasvanut. Vieraskielisiä oli 99 227 vuonna 2000, vuonna 2014 heitä oli 310 306, heistä ulkomaan kansalaisia oli vastaavasti 91 074 ja 219 675. Onnistuneesti integroituneina heillä olisi potentiaalia ehdottaa toimivia ratkaisuja maahanmuuttopolitiikalle. Silloin ministeriö ei itse näyttänyt esimerkkiä yksityisille työnantajille ottamalla töihin siirtolaisia. Tärkein selitys oli kahden kotimaisen kielen osaamisen vaatimus (Se, että todellisuudessa todistus ruotsin kielitaidosta ei ole sama kuin itse kielitaito, jää yleensä mainitsematta, samoin mahdollisuus aloittaa opinnot täydennyskoulutuksella). Nyt ministeriössä todennäköisesti on töissä maahanmuuttajataustaisia, mutta heitä ei oikein näy julkisuudessa. Tästä tulisikin hieno aloite ja haaste kaikille alan toimijoille: uudistaa järjestelmänsä vastaamaan tavoitetta. Se ei ollut vuonna 2000:kaan kauhean myönteinen, mutta aikaisemmin oli noloa olla avoimesti rasisti, jakaa ihmisiä luokkiin ja ylpeillä sillä. Pakolaiskriisi ja lama ovat vauhdittaneet keskustelutason alamäkeä mikä valitettavasti näkyy kaikessa mediassa. MITÄ JÄI ennalleen? Ensimmäisenä tulee mieleen pelko. Ainakin toimittajilla on tarvittavat valmiudet lähteiden tarkistamiseen, kunhan omat alitajuiset pelot eivät tee kepposia. Onneksi kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat alkaneet tarjota medialukutaitoartikkeleita joista on hyötyä kaikille. On 20 pullaa, joista 19 ottaa vallanpitäjä ja jättää yhden työläiselle varoittaen: katso ettei pakolainen vie sitä sinulta. Tai siirtolainen, työtön, invalidi, punapää . kysytään TEM:in sivuilla ja annetaan aikaa 16.11. Kuten sanoin aikaisemmin, se ei oikeasti näy ministeriöissä ja virastoissa, mutta julkisuudessa aktiiviset siirtolaiset ovat päässeet ääneen. Toivon, että vastaavia tapauksia olisi monta, mutta jos niin olisi, olisin varmasti huomannut ne. Valitettavasti edelleen jopa maahanmuuttotyössä näkee hyvin harvoin niitä, jotka ovat itse käyneet läpi kotouttamisprosessin. Näyttää siltä, että edelleen pätee sama vitsi. Olisi hyvä jos ääneen pääsisivät myös tutkijat jotka osaavat kertoa miten rasistinen ilmapiiri kostautuu tulevaisuudessa ja kuinka siitä kärsivät kaikki. He voisivat edustaa (ja edistää) tasavertaista urakehitystä. Näitten vuosien aikana olen seurannut, miten urakehitys parhaimmillaan toimii, kuinka haasteet monipuolistuvat ja vastuut kasvavat. Todennäköisesti tavoitteena oli nimenomaan maahanmuuttajakriittisyys, koska julkisuudessa ei ole etsitty ratkaisuja kotouttamispolitiikalle vaan on järjestetty ryhmäpelkotilaisuuksia. Ne voisivat luvata palkata uskottavia ja päteviä henkilöitä, etteivät nämä putiikit muistuttaisi enää suojatyöpaikkoja vaan olisivat toimivia ja tehokkaita kotouttajia. NO, EDESSÄ ON pitkä ja vaikea talvi. Eilina Gusatinsky Takaisin tulevaisuuteen VOIKO OLLA, että sukelsimme ajassa parikymmentä vuotta taaksepäin. Suurin osa näistä siirtolaisista on eurooppalaisia niin kuin ennenkin. En ole keksinyt, miten mitataan kotoutuneisuus, mutta aivan varmasti tänään kotoutuneita uussuomalaisia on paljon enemmän kun 15 vuotta sitten. Samoin ulkomailla on nykyään paljon hyvin kouluttautuneita maahanmuuttajataustaisia suomalaisia. Muutoksiin voin lukea myös kiristyneen ilmapiirin. Kaverini, joka on asunut Suomessa 2/3-osaa elämästään, saanut täällä koulutuksensa ja maksanut verojaan yli 15 vuotta, kertoi kuinka pieni naapurintyttö säikähti häntä pihalla ja juoksi kauhuissaan pakoon, vaikka kaverini on ollut saman talon asukas pidempään kuin tytöllä on vuosia. Ovatko vanhemmat siirtäneet tyttöön omat pelkonsa vai tuliko katsottua telkkaria . Tunnen henkilön, joka karriäärissään edetessään pitää huolen myös omista pätevistä kollegoistaan katsomatta heidän juuriinsa tai syntymäpaikkaansa. Se on saanut uudet yllättävät piirteet siitä huolimatta, että näinä vuosina on ollut paljon valistusta eri tahoilta. Asiantuntijat voivat auttaa pelkojen käsittelemisessä sekä toimivien ratkaisujen etsimisessä. Edelleen kotouttamisessa ja siirtolaisten identiteetin tukielimissä loistavat poissaolollaan kotoutuneet maahanmuuttajat, jotka tietäisivät, minkälaista tukea tarvitaan. aina on helppo löytää se, kenen syyksi voi pistää kaiken. Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja. 13. ?Oletteko päättäneet kutsua toimintaanne mukaan maahanmuuttajia, järjestää asuinalueellanne keskustelutilaisuuksia uusien tulijoiden kanssa tai palkata maahanmuuttajia?. Ylen ajankohtaisia ohjelmia esimerkiksi. Kysymys onkin: tarvitaanko toimivia ratkaisuja. Koska kotoutuneet maahanmuuttajat saavat vastauksen, miten heidän pitäisi tuoda esiin Suomessa elämänsä vuodet jotta pienet naapuritytöt eivät pelkäisi heitä? NOIN 15 VUOTTA sitten työministeriö järjesti kampanjan, jonka avulla se haastoi yrittäjiä palkkaamaan maahanmuuttajia. Miksi ei. Siellähän empaattiset toimittajat jatkuvasti toitottavat, että Suomeen tulee pääosin pelottavia nuoria muslimimiehiä, ja kysyvät kauniilta kansanedustajilta, kuinka he selittävät omille lapsilleen näihin pelottaviin pakolaisiin liittyvät vaarat. Vai onko turvallisempaa säilyttää vanhat käytännöt ja vaatia kiitollisuutta tulokkailta sekä tarpeen mukaan syyttää heitä kaikista ongelmista? Nyt näyttää siltä, että työ- ja elinkeinoministeriö on taas lähtenyt liikkeelle muunnellun vanhan kampanjan kanssa
Julisteessa on Jean Auguste Dominigue Ingres?n, niinikään kuuluisa maalaus, Suuri odaliski (1814), jossa nainen makaa alasti sinisellä sohvalla. Osittain samaa kysymystä pyöritellään Sara Hildénin taidemuseon näyttelyssä Aseina huulipuna ja kyyneleet? Yhdessä teoksessa (Edward Kienholz: Uudestisyntyminen, 1973) ?yygelin koskettimilla makaa raskaana oleva, alaston nainen. Sara Hildénin näyttelyssä naiseus saa monenlaisia muotoja. ONKO NAISEN oltava alasti päästäkseen taidemuseoon, kysyi feministinen taiteilijaryhmä Guerrilla Girls kuuluisassa julisteessaan. Se herättää kiinnostuksen, mutta nostattaa myös ihokarvoja: Onko ?naistaiteelle. Aihettaan näyttely lähestyy ensisijaisesti naistaiteilijoiden teosten kautta. Näyttelyn alaotsikko on naiseuden moninaisuus. KU B kulttuuri Kiinalaisille, korealaisille ja japanilaisille tärkeintä on sivistys ja perhe, kun taas länsimaissa nykyisin kaverit ja vapaa-aika. Se on merkittävä ero! Taiteilija M. Onko naistaiteili- Naistaiteilijoita ja taiteilijoita Näyttelyn nimi juontaa juurensa Aku Ankan taskukirjassa julkaistuun tarinaan Pyssyllä ei rahaa saa. Aku, Iines ja Roope väittelevät ja Iines kysyy ?Emmekö muka tunne aseita??, mihin Roope vastaa vähättelevästi ?Teidän aseenne ovat huu- » Onko ?naistaiteelle? ripustettava erikoisnäyttelyitä? jan ensimmäinen ominaisuus yhä hänen sukupuolensa. Tulkitaanko naistaiteilijoiden töitä aina kuvina naiseudesta? Vastaus vaikuttaisi olevan kyllä. Purevan äidin syli Näyttelyn teemoja ovat naisille suunnatut kulutustavarat, arkeen ja kodinhoitoon liittyvät mielikuvat, ihmissuhteet sekä katsominen ja ennen kaikkea katseen kohteena oleminen.. ripustettava erikoisnäyttelyitä. Numminen, niin & näin 3/2015. Huulipuna ja kyyneleet: aseita vai kahleita? SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO Elina Merenmies: Äiti (2005?06). » Terävähampaisia pehmoleluja, eriparihaarukoita ja katseen kohteita. Kaikkien soitettavana? Näyttelyn julisteessa on Chantal Jo?en Alaston omakuva uudella sinisellä sohvalla (2013), jota voi pitää jonkinlaisena vastauksena Ingres?n teokselle. Alastomia ja puolialastomia naisia on kuvattu taiteessa maailman sivu. He ovat olleet katseen kohteena. Rakastavan, haluavan, halveksivan tai vihaavan. 14 Stiina Saaristo: Bunny?s Revenge (2006?07). Chantal Joffe: Self Portrait Naked on New Blue Sofa (2013). Jo?e kuvaa itsensä arkisesti, riisuttuna kaikesta eksotiikasta tai viettelevyydestä. lipuna ja kyyneleet. ja kyseenalaistaa . naiseuteen liittyviä stereotypioita. Kyllä me sen tiedämme.? Niin sarjakuvaseikkailu kuin näyttelykin esittelee . A
Kokeile itse. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? ASEINA HUULIPUNA JA KYYNELEET? Moninainen naiseus. Henry Mooren suurikokoinen veistos Lepäävä äiti ja lapsi on muodoltaan orgaaninen ja koskettamaan houkuttava. Naisen suuri toive astronautiksi pääsystä toteutuu, lennon kuluessa hän lähettää sieltä jostain videoituja imeliä I love you -tervehdyksiä 4?5-vuotiaalle jälkikasvulleen. Viime mainittu ei tunnu olevan ilahtunut äiskän poissaolosta. Hän on kokenut useita keskenmenoja, mutta nyt tärppää. Ensin mainittu on korostetusti MIESTEN VUOROSSA punaisena lankana kulsuomalainen juttu: se kertoo vaihtelevia tari- kevat elämässä koetut kolhut. Teemu Mäki ja Kari Vehosalo) aiheesta. Mäen töissä esiin nousee myös etnisyyden teema. Ajallisesti näyttely liikkuu Georges Rouault´n vesivärityöstä Portto (1905) kokoelman uusimpaan teokseen; Marianna Uutisen maalaukseen From the Series Plastic Sky 10 (2015). Näyttelyn voi katsella monenlaisten lasien läpi. Fiksusti Berghällin kuvausryhmä pysyttelee sivummalla, sillä oleellisin on tallentunut ääninauhalle. DOKUMENTIN UPEIN osuus liittyy nuoreen ka- nadalaisnaiseen. 2016 saakka Sara Hildénin taidemuseo, Tampere. Äitiyden onnea kanadalaisittain. Äitiyden ihme ja haastavuus ÄIDIN TOIVE (Suomi-Ruotsi-Kanada- Meksiko-Etelä-Afrikka-Portugali-USA ym., 2015). Monista olisi halunnut kuulla ja nähdä enemmänkin, jotkut olisi RANKKA ON myös maaseudulla asuvan nevoinut jättää kokonaan pois . Uudempi paikkansa myös Äidin toiveessa. Sen sijaan Miesten vuoroon tietty rönsyilevyys sopii erittäin hyvin. Selkeistä eroistaan huolimatta Miesten vuoroa ja Äidin toivetta voi pitää rinnakkaisteoksina. Molemmissa henkilöitä lähestytään kunnioittavasti ja annetaan heidän kertoa tarinansa omalla äänellään ja mahdollisimman suoraan. Äitiyttä raadollisimmillaan. Monipuolisesti, monimuotoisesti Näyttelyn teokset edustavat erilaisia taidemuotoja ja -suuntauksia. Hän sanoo olevansa onnellinen, kun elämä on edennyt näinkin suotuisasti. Homman vankka pilari on spontaani luontevuus. (2010) jälkeen ohjaaja Joonas Berghäll tuo valkokankaille Äidin toiveen (2015). Teemana on tänä vuonna venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri. Tapahtumassa esiintyy yli 1 100 kirjailijaa, tiedemiestä, poliitikkoa, taiteilijaa ja asiantuntijaa 10 eri maasta. Kansainvälisiä kirjailijavieraita on lähes 60, joista yli puolet venäläisiä. Messuilla on entistä enemmän ohjelmaa lavoilla, joilla pidetään 800 seminaaria, keskustelua ja haastattelua. Hän on kasvanut ja elää yhä köyhissä oloissa, mutta ei surkuttele kohtaloaan. Kirjailijat esiintyvät myös osastoilla ja signeeraavat teoksiaan. Ohjelman seuraamisen lisäksi kävijät voivat tehdä kirjalöytöjä samanaikai- sesti järjestettäviltä Antikvaarisilta kirjamessuilta. tiukempi ra- palilaisen kahden teini-ikäisen tyttären MIESTEN VUORON äidin tarina (= 13-vuotiaana pakkoavioliittoon, puoliso hakkasi ...). Viime vuonna Kirjamessuilla vieraili 78 750 kävijää. Hänen osaansa ilo, riemu, menetykset, suru jne.) äärelle. tapahtuneen auto-onnettomuuden tiiEpisodit ovat lyhyitä, välillä tuntuu että moilta ei ole kadehtiminen. liiankin lyhyitä. Silmä silittää teoksen pintaa. Kahden loksena ovat kirjaimosaiikk nuoren naisen keskustelumellisesti äitiyden monet kasvot. Teoksia Sara Hildénin säätiön kokoelmasta 17. Vain ammottava suu. HELSINGIN KIRJAMESSUT HELSINGIN KIRJAMESSUT alkaa ensi tors- taina jo viidennentoista kerran. Kerja kiehtovan kirjon aitoja kertaa pikkupoikana kokamme äitiyden glokemaansa vaihetta, jossa äidillä todettiin syöpä. baalia todellisuutta. tti on n e m Kaikkiaan tutusLoppupuolen toinen u k Do n e tutaan kymmenen suomalaisepisodi sijoitin t sy mpaat tuu sekin harmoniseen naisen tarinaan. Mikä tärkeintä, tyttärille on tarjoutunut mahdollisuus opin tielle. Dokumentti havainnollistaa, että jos toisilla on ongelmia, niin toiset tekevät niitä itse. Jotenkin kuvaavaa, että juuri amerikkalaisen äidin toive liittyy nimenomaan häneen itseensä. Tui. luontoidylliin. Niiden tuokio kesämökin takan ääkautta katsoja viedään ressä tuo kuitenkin esiin asiinhimillistä olemassaoloa oita, jotka rikkovat perusteellikoskevien perimmäisten tunsesti idyllin. temusten ja kokemusten (äidin läsnäolo tai Erityisen riipaiseva on keski-ikäisen sen puuttuminen, hyväosaisuus ja köyhyys, englantilaisen äidin tarina. Lennon jälkeen tunnelma aamiaispöydässä on kireä, ja vielä kireämpi vähän myöhemmin toisessa huoneessa. Sen äärellä on levollinen olo. Tyystin toisenlaista äitiyttä kuvaa teoksissaan Elina Merenmies. Hänen maailmansa on painajainen, jossa pehmoleluilla on terävät hampaat. Juuret ja oksat kurottavat ja tarttuvat kiinni eikä hirviömäisellä äitihahmolla ole silmiä lainkaan. 1. Ohjaus: Joonas Berghäll. Käsikirjoitus: Joonas Berghäll, Anna Nykyri, Timo Vierimaa. KU KANSAN UUTISTEN osasto 7h40. Helsingin Kirjamessut to-su 22.?25. lokakuuta, Messukeskus. Muuttaako tieto taiteilijan sukupuolesta teoksen tulkintaa? Onko jokin taidesuunta ?miehisempi? kuin toinen? Miten omat naiseuteen liittyvät ajatukset, kokemukset, stereotypiat, toiveet tai pelot vertautuvat esillä oleviin teoksiin. Hieman tuttavuus kurkottaa koko maailmaan. nenäliinamaisessa johdantojaksossa on Berghällin dokumentti on sympaatti- suorastaan ahdistava tunnelataus. Kuvaus: Heikki Färm, Tuomo Hutri, Henrik Ipsen. Niillä on noita saunojen ja miesten maasta. Tämä nen mosaiikki, joka nappaa on toki ymmärrettävää, sillä kysyhaaviinsa monipuolisen mys on kuoleman uhasta. Isä vaikenee viisaasti vierellä. Myöhemmin uunituore onnellinen äiti puhuu tuntemuksistaan ja kiteyttää olennaisen kahteen sanaan: elämän ihme. Harri-Ilmari Moilanen 15. iloisine kannustavine äänineen. Kuvausryhmä on mukana synnytyksessä, josta muotoutuu kerrassaan riemukas tilaisuus ? kiitos kätilön, joka osoittautuu melkoiseksi ?kapellimestariksi. Avoinna to klo 10-18, pe 10-20, la-su 10-18. » Näyttelyn nimi viittaa Aku Ankan taskukirjan tarinaan. Naiseutta esitellään niin muotokuvien kuin omakuvienkin kautta. Yhtenä teeman nousee esiin äitiys. Anu Tuomisen Nälkämaa-sarja koostuu käytetyistä, kuluneista haarukoista ja veitsistä. Muita taiteilijoita ovat muun muassa Mariko Mori, Ellen Gallagher, Mari Rantanen, Anna Retulainen, Nina Roos, Stiina Saaristo, Mari Sunna ja Kristiina Uusitalo. Näyttelyssä esitellään myös muutamia miesnäkökulmia (mm. Musiikki: Jonas Bohlin. ( ) jaus olisi ollut paikallaan
Nummisuutarien Suomessa poika pääsi 21-vuotiaana ja tyttö 15-vuotiaana naimisiin, mikäli oli täysipäinen ja rippikoulun käynyt. Esko vaati naimaluvan alle . Kuulutushakemus on kuulutuskartta, testamentti jälkeensäätös, anomuskirja supliiki, sulhasen esteettömyystodistus naimaatesti ja eroanomus apskeeti. Ruotsin kieli häämöttää repliikkien lävitse, joskin Topias osaa myös venäjää: ?Mutta äsköinen mutina on nyt unohdettu; ei sanaakaan enään menneistä asioista, vaan kaikki olemme drastu-kamraatia taas.? Venäläisiä kutsutaan estoitta ryssiksi. ihmiset vähättelivät lähimmäistensä aikeita. ?Näkikös kanttoori niitä mitaalikanuunia, joita Ryssät kiskoivat ohitse kirkon menneellä viikolla?. joista olen jo aiemmin kirjoittanut. Eskolla, nahkasuutarin pojalla, oli yksilöllinen puumerkkinsä, mutta Karrin perhekunta käytti ehkä talokohtaista merkkiä. Geometriset suojelusmerkit, joita esiintyy naisten ja miesten käsitöissä, riimusauvojen riimut ja porojen korvamerkit tuntuvat olevan yhteydessä puumerkkeihin. Kaikki tämä oli kirjoitustaidottoman väen kieltä, kuvakirjoitusta ilman sanoja ja lauseoppia. ?TÄNÄÄN LÄHTEVÄT tästä Esko ja Mikko Vilkastus, huo- mena ovat he morsiustalossa hyvin siksi, että ehtivät vielä tekemään kuulutuskartan sunnuntaiksi?, Topias toiveikkaana selostaa. Sekavan hölmöilyn keskellä Kivi mainitsee kieli poskessa useita virallisia dokumentteja. Pirjo Hämäläinen Esko, nahkasuutarin poika KUN OLETTE nähneet Kansallisteatterin Nummisuutarit, ajankohtaisen tulkinnan meistä suomalaisista, etsikääpä käsiinne alkuperäinen teksti ja nauttikaa: Aleksis Kiven sanankäyttö on niin mestarillista, että juonikin pääsee välillä unohtumaan. Narssu, pikikuono, taka-kontoni, könsikkä, plätty, kärsivä seraahvi! Mikä säihke! Mikä verbaalinen ilotulitus! Suomen kieli on vuoden 1864 jälkeen tietenkin uudistunut, joten monet sanat tuntuvat hauskemmilta kuin oli tarkoituskaan. Ja kun Vihdin Nummelaan tuli Luontolan parantola, vanha Erkkikään ei ottanut selvää, kummasta parantolasta oikein puhuttiin. Kulttuurihistorian ystäviä on hämmentänyt vielä se, että Magnus Schjerf beck suunnitteli Nummelan parantolan, mutta hänen sisarensa Helene Schjerf beck lepuutti itseään Nummelassa, Luontolan parantolassa. Ja kolme peninkulmaa Vihdin Nummelasta luoteeseen sijaitsi Nummi, joka yhdistettiin 1980-luvun alussa Pusulaan. Tuloksena oli Nummi-Pusula . Nahkasuutariksi olis sinun pitänyt ruveta?, Esko isottelee Teemulle, joka värkkää elannokseen puukenkiä. Suutarit voidaan siis jakaa nahkasuutareihin ja puusuutareihin, mutta nummisuutari ei ole näytelmässä niinkään ammattinimike kuin lisänimi, joka viittaa maantieteestä, kirjallisuudesta ja terveydenhoidosta tuttuun nummeen. LÜNEBURGILLA ON nummensa ja Skotlannilla on num- mensa. Toisaalta näytelmässä on kosolti sanoja, joiden huumori ei nykysuomalaiselle enää avaudu. tai ?Mene Helsinkiin!. punakylkisiä mäntyjä kasvava kangas. Nummi oli tuberkuloosipotilaille ihanteellinen ympäristö, joten Nurmijärven Röykkään rakennetusta parantolasta tehtiin Nummela, vaikka vähäisen matkan päässä Vihdissä oli jo Nummelan taajama. Rajasuutarikin kuvaisi asiainlaitaa, mutta tässä yhteydessä raja tarkoittaa rikkinäistä kenkärajaa. Jos Esko asui Nurmijärvellä, Helsingin imu oli jo 1800-luvun alussa niin vahva, että kyläyhteisö vieraantui ?Impivaarasta?, kesyttömästä luonnosta. Priimaluokan suutarit työskentelivät keskellä kylää, mutta sekundasuutarit naputtelivat kengänpohjia kylän reunalla, missä asiakkaat olivat köyhempiä ja missä nummi . Siirtymäkauden aikana meno oli sekavaa eikä riksin arvoa ole järin helppo laskea. Näytelmän kriittisessä editiossa väitetään, että Kiven räätäli-isän vuosipalkka oli 40 riksiä, mutta jos tämä pitää paikkansa, 12 riksin avustus, jonka Esko ja Mikko Vilkastus hukkareissulleen saivat, vastasi ammattimiehen yli kolmen kuukauden tienestiä. MYNTI EI ollut raha, vaan täysi-ikäinen ihminen, ruotsin kielessä ?myndig?. laillisuuden tähden ? puumerkkiään, mistä voidaan päätellä, ettei hän osannut kirjoittaa. herätti ihmismielissä levottomuutta. Loputon puhe rikseistä auttaa ajoitta- 16 » Narssu, pikikuono, taka-kontoni, könsikkä, plätty, kärsivä seraahvi! maan Nummisuutarien tapahtumat, sillä vuoteen 1840 asti riikintaaleri, Ruotsin rahayksikkö, kelpasi Suomessa ruplan rinnalla. Ja tämä valitettava seikka koskee myös otsikkoa. ?Usko minua, puusuutarin virka ei lyö leiville tähän mailman aikaan, mutta saappaita ja pieksuja nahasta tarvitaan aina tuomiopäivään asti. Puuskahtamalla ?Mene Jääskeen!. asumaton metsä karhuineen ja rosvoineen . ?Heittää helsinkiin. Esko taivastelee. ikään kuin jossakin muualla olisi ollut Nummeton-Pusula. Omalaatuinen Nummi-Pusula kuuluu nykyisin Lohjaan, mutta ennen liitosta se ehti niittää mainetta Suomen härskeimpänä kuntana. Devonin nummilla ulisi kostonhimoinen Baskervillen koira ja jossakin päin Britanniaa harhaili nummellaan myös kuningas Lear. Suomen eteläisissä murteissa nummi ei ole kuitenkaan puuton avomaa, vaan . päinvastoin . Eikä maine versonut pusuista, vaan lukuisista paska-alkuisista paikannimistä, joita Kolmperse, Ämmänperse ja Helvetinhauta tyylikkäästi täydensivät. NUMMISUUTARIT EIVÄT olleet varsinaisesti kyläsuutareita vaan hiukan hupsuja peräkyläsuutareita. on kaunisteltu muoto sanonnasta ?heittää helvettiin?, mistä tuleekin mieleen Aleksi Mäkelän ohjaama Rööperi, englanninkieliseltä nimeltään Hellsinki. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Ja kun heittiöveli Iivari häipyy Hämeenlinnaan, hän lupaa tuoda ?virolais-ukko Hanssulle kaksi naulaa tupakkia ja kolme ryssän-limppua?. Näytelmän suvantokohdassa Karrin isäntä lausahtaa: ?Suutaroitsemisen niin nahassa kuin puussa heittää hän nyt Helssinkiin ja rupeaa kuin myyri maita möyrimään.? Tässä törmäämme passituksiin. Mutta eipä osannut moni muukaan: vielä 1900-luvun alussa 60 prosenttia Suomen kansasta selvisi ilman kirjoitustaitoa. Lukutaito, käytännössä ulkoa opettelu, nousi luterilaisuuden myötä ihanteeksi, sillä seurakuntalaisen piti tuntea katekismuksen käskyt, mutta oman tekstin tuottamista kukaan ei vaatinut eikä edes toivonut. Puumerkin taustalla on ruotsin ?bomärke?, asumuksen eli talon tunnus, jolla ilmaistiin omistusta tai osallisuutta
Vapaa pääsy. Suomi-VenäjäSeuran Ruoholahden osasto. ??. Venäläisiä nykysarjakuvan tekijöitä esittelevä näyttely 14.11 saakka Vuotalon galleriassa Helsingin Vuosaaressa (Mosaiikkitori 2). Venäläisen kirjallisuuden ilta to 22.10. Järj. Järj. Tänä vuonna mukana ovat Helsingin lisäksi myös Tampere, Sipoo, Turku ja Joensuu. Koko ohjelma paikkakunnittain netissä: www. klo 15?17 Sepänkeskuksen Isotoopissa Jyväskylässä (Kyllikinkatu 1). Suurlähettiläs Rene Nyberg esittelee kirjaansa ti 20.10. Keskustelutilaisuus la 17.10. Mukana kaupunginhallituksen varajäsen Henrik Nyholm, sosiaalipolitiikan asiantuntija Kaija Kallinen, Itäväylän Vasemmiston puheenjohtaja Heidi Halm sekä Juha Arhinmäki ja Ulla Käyhkö. klo 17.00-18.30 Stoassa (Turunlinnantie 1). Tavattavissa valtuutetut Eija Loukoila ja Sami ?Frank. klo 18?24 Helsingin Elokolossa (Toinen Linja 31). ??. Tutkijat Juhani Suomi ja Pekka Visuri esittelevät kirjojaan ti 20.10. klo 18?20 Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä. Vapaa pääsy. ??. klo 11?14 Vasemmistoliiton Vuosaaren osastolla esittelypöytä kauppakeskus Columbuksen Kulttuuritori-tapahtumassa Vuosaaressa. Muttilainen. Marxin ajankohtaisuudesta. Tarjolla kahvia, pullaa ja ilmaisarpajaiset. klo 16.30 Kansan Arkistossa Helsingissä (Vetehisenkuja 1). Järj. Helsingin Vasemmistoliitto ja KSL. ??. Keskustelutilaisuus sosiaalineuvos Antti Honkosen johdolla la 17.10. Kerhossa klo 12 Tarjan rääppiäiset. Lauletaan myös mm. Demokraattinen sivistysliitto, Tiedonantaja-lehti, Euroopan vasemmisto, Kansan Sivistysliitto ja Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto. ??. klo 10?14 Malminseudun työväenyhdistyksen teltta Malmin torilla. klo 15?18 Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä (Sörnäisten rantatie 25 A 1). 10. Teemana koti, työ ja tasa-arvo. Tavattavissa mm. Riku Ahola. La 17.10. Vapaa pääsy. KU 17. rauhanlauluja Liljan säestyksellä tulevan YK-päivän kunniaksi. ??. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka viisi vuotta kansannousujen jälkeen. Asunto on perusoikeus eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa, muistuttaa Asunnottomien Yön kansalaisliike. Tapahtumia on yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomea. lokakuuta. Kahvia ja pullaa. ??. Viimeinen juna Moskovaan. Vartiokylän Eläkeläiset LEHTIKUVA/FILIPPO MONTEFORTE Kuubalaisen kulttuurin viikkoa vietetään jälleen 19.-25. Järj. Itäväylän Vasemmisto. La 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Ma 19.10. Hyvinvointityön tekijät kestävän tulevaisuuden tekijöinä. ??. Libya Gadda?n jälkeen. Helsingin työväenopiston luento ke 21.10. Tiedot paikkakunnittain netissä: www. asunnottomienyo.fi. Tulet syttyvät klo 19 ympäri maata. HELSINGISSÄ Asunnotto- mien Yön kansalaisliike esittelee toimintaansa Vaasanaukiolla klo 14?17. Diakonissalaitoksella on erilaisia tapahtumia klo 12 alkaen ja klo 17 Kallion Dallapénpuistossa tentataan helsinkiläisiä poliitikkoja. Mukanaan voi tuoda teltan ja ruokaa jaettavaksi. Hyvinvointivaltion vaalijat HYVA ry:n avoin seminaari ma 19.10. Mukana kirjailijat Rosa Liksom, Marja-Leena Mikkola, Jevgeni Popov, Valeri Popov ja Jaana Zhemoitelite. Tulkkaus suomeksi ja venäjäksi. Vapaa pääsy. Vapaa pääsy. ??. kuubaseura.fi. ry. Mukana mm. Paljon hyvää tavaraa halvalla. klo 18?20 Helsingin Pasilan pääkirjastossa (vastapäätä Messukeskusta). Helsingin Vasemmisto liikkeellä: Pe 16.10. klo 12?13.30 Roihuvuoren Ruska -tapahtuma Roihuvuoren ostarilla. Jyväskylän yliopiston dosentti Olli- Pekka Moisio ja tohtori Matti Vesa Volanen. Vapaa pääsy. Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset /Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Sähköposti: lukijoilta.muistio@ kansanuutiset.?. Muistio Asunnottoman yö on kylmä VALTAKUNNALLISTA Asun- nottomien yötä vietetään lauantaina 17.10. klo 11 lähtien ohjelmaryhmien harjoituksia. Kansan Arkiston Ystävät ??. Järj. Kontulan Eläkeläiset ry. La 17. klo 17.30 Jakomäen Vasemmiston syyskokous Lintulahdenkatu 10. La 17.10. Asunnottomuus. Vapaa pääsy. ??. Venäläinen nykysarjakuva. Esillä Helsingin yleiskaavaluonnos. Ma 19.10. klo 9?13 syyskirppis Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4). Uppoaako suomalainen hyvinvointivaltio ja työn etiikka. klo 17.30 Talouspolitiikan termit tutuiksi -koulutustilaisuus, Lintulahdenkatu 10. Kouluttajana PT:n erikoistutkija Heikki Taimio. Näyttely kytkeytyy Helsingin Kirjamessujen tämän vuoden Venäjä-teemaan
oli politiikan yläpuolella. Lodenius pitää käännekohtana vuoden 2011 vaaleja, joissa AKP sai kolmannen hallituskauden. Erdo?anin asema oli nyt niin vahva, että hän ryhtyi rakentamaan keskitettyä mallia uudelleen, vain etumerkkiä vaihtaen; johtotähdeksi tuli maallisuuden sijaan uskonto. Osoittautui, että puheet demokratiasta olivat vain EU:lle ja muulle ulkomaailmalle tarkoitettuja. Viime vuosina kehitys on ollut huolestuttavaa. ?Valtio. Valtiosta pitivät huolen virkamiehistö, oikeuslaitos, koululaitos ja viime kädessä armeija. Valtiota pyöritti keskiluokka, ?val- » Valtion johtotähtenä on nyt maallisuuden sijaan uskonto. koiset turkkilaiset?, joka halveksi kansan syviä rivejä, ?mustia turkkilaisia?. Halveksittuihin kuuluivat myös ne, joille uskonto oli tapauskovaisuutta isompi asia. Keskeisessä osassa oli maallisuus eli uskonnon roolin pudottaminen pelkäksi yksityiselämän asiaksi. Valtiota koossapitävänä liimana oli kansallismielisyys. Salainen palvelu on alistettu suoraan Erdo?anille ja sen vaikutusvalta on kasvanut. Valtio suosii AKP:lle lojaaleja yhtiöitä, ja Istanbulin maallisten kapitalistien asemesta etusijalla ovat Anatolian uskovaiset kapitalistit. Joulukuussa 2013 julki tulleet. Lodeniuksen sanoin Atatürk ei luonut pelkästään valtiota, vaan sille myös kansan. Moniaineksisen maan normiksi tuli turkkilaisuus, mikä yhä selittää kurdien ja alevien syrjimistä. Monipuoluejärjestelmän salliminen toisen maailmansodan jälkeen ei muuttanut kemalismin ydintä. Heistä tuli kannattajakunta Erdo?anin uskontopohjaiselle AKP-puolueelle. Vuosina 2002?2010 pääministeri Erdo?an demokratisoi Turkkia. tuomioita antaneita tuomareita vangittiin terrorismista syytettyinä. Koulujen tehtäväksi Erdo?an on asettanut uskovaisten ikäpolvien kasvattamisen. Talous on jatkanut 1980-luvulla omaksutulla uusliberalistisella linjalla, mutta presidentistä on tullut sen ylituomari. Tiedotusvälineet on joko otettu Erdo?anin lähipiirin haltuun tai peloteltu hiljaisiksi. Oikeuslaitos on alistettu niin, että viime toukokuussa ?vääriä. Virkamiehistössä on tehty laajoja puhdistuksia. Erityisesti tämä tapahtui oikeuslaitoksessa sekä armeijan vaikutusvaltaa vähentämällä. Erdo?anin tukena kemalismin linnakkeiden murtamisessa oli Euroopan unioni, joka vaati uudistuksia Turkin pyrkiessä kohti jäsenyyttä. Kohti yksinvaltaa Tällä vuosikymmenellä tilanne muuttui. Erdo?anin valtakunta » Turkkia demokratisoinut Erdo?an kääntyi kohti yksinvaltaa. lukijoille Pintaa syvemmältä -palstalta tuttu toimittaja Peter Lodenius on pitkään seurannut Turkin kehitystä. Nyt hän on koonnut tietämyksensä teokseen Turkki pintaa syvemmältä. Kirja käsittelee väistämättä ennen kaikkea Recep Tayyip Erdo?ania. Vuodet 2002?2014 pääministerinä ja nyt presidenttinä toimiva Erdo?an on vaikuttanut Turkkiin enemmän kuin kukaan sitten Kemal Atatürkin. Lodenius jakaakin Turkin modernin historian kolmeen murrokseen. Ensimmäinen oli Atatürkin (silloin Mustafa Kemal) 1920-luvulla aloittama modernisointi. Toinen oli Erdo?anin toteuttama demokratisointi vuodesta 2002, ja kolmas Erdo?anin kääntyminen pois KANSAN UUTISTEN 18 demokratiasta vuosista 2010?2011 lähtien. Kemalismin ydin Atatürk modernisoi Turkin ensimmäisen maailmansodan raunioista kovilla otteilla ja loi lähes totalitaarisen valtion
Sisältöihin ei ole sanomista, Nyberg kirjoittaa Virran Pauliina-tytVirran laulama valssi Aamu Airistolla. Myös Nybergin teoksesta voi päätellä, että ilman Hilda Simulan suojelusenkeliyttä Olavi Virta ei olisi elänyt 57-vuotiaaksi. ELÄMÄ ON Olavi Virran elämän tarinat Ihminen on pieni presidentti Recep Tayyip Erdo?anin rinnalla. Erdo?anin perhettä ja lähipiiriä koskevat korruptiopaljastukset on vaiennettu. Suuruudenhulluus Kaiken tämän rinnalla on kasvanut Erdo?anin suuruudenhulluus, joka ilmenee esimerkiksi jättiläismäisen presidentinpalatsin rakentamisessa tai valmistautumisessa jo nyt Bysantin valtakunnan lyömisen tuhatvuotisjuhlaan vuonna 2071. Lodenius kertoo myös vastavoimista, kuten Istanbulin Gezi-puiston mielenosoituksissa kesällä 2013 esiin pyrkineestä kansalaisyhteiskunnasta. Lodeniuksen kirja antaa mielenkiintoista taustaa nyt hyvin ajankohtaiselle Turkille. Ylellinen elämä oli jo vaihtunut Tampereen Pispalan vaatimattomaan asuntoon, mutta hyvään huolenpitoon. Lahjakkuutta riitti myös intiimiin mia tehnyt toimittaja oli Ilpo, ei Ilkka, Hasen teos Pentti Haanpään elämästä. Sen ei pidä Ilomantsissa 1959 tapahtui skandaali, olleet TuTon (Turun Toverien) jalkapalloiantaa häiritä. joka ei ollut Olavi Virran syytä, lijoita. Into Kustannus 2015. Nytyiskohdista käy ilmi, että lousessa Ranskassa, sen jälkeen HJK:ssa. n berg mainitsee kirjoiVirran tuotteliaimpina Nils Rikberg puolestaan edusti parhaimä eläm n a tuksessaan toimittaja vuosina 1950-luvulta millaan Kotkan Jäntevää. TariEino Kaikkonen noissa toistuvat Olavi Virran laulajanlahHopeisen kuun levytti Virran, Jorma jat, perusteellinen omistautuminen sekä Lyytisen ja Seija Lampilan lisäksi myös HANNU NYBERG: Olavi Virta, hurmiosta laulajantyölle että musiikille: lahjakas mikä Reijo Kallio. Nyberg on tehnyt perusteellista työtä henkilöhaastatteluja, lehtiartikkeleita ynnä muita taustatietoja kooten. Levytysura alkoi 1930-luvulla ja päättyi 6.6.1966. Keikoilla tuolloin jo huonossa kunnossa oleva Virta kävi viimeisen levytyksen jälkeenkin: hänestä revittiin irti kaikki mahdollinen 1970-luvun alkuun asti. Into Kustannus 2015. 259 sivua. Nybergin teos on itse asiassa kooste tarinoista Virran elämästä. Varjona vaelsi Oma, aiheeseen liittyvä auditiivinen myös ihmiselon karvaus, joka juotujen nesKun Hannu Nybergin Olavi Virta -teokmuistikuvani on helteinen sunnuntailta 14. teiden vähetessä vääjäämättä lähestyi kuin seen tarttuu, voi sen luettuaan todeta, että heinäkuuta 1972: Radion 17.30 alkaneessa kohtalon kylmä käsi. Päivän peili -lähetyksessä luetaan viimeikaikki laulajasta on kansien välissä . Teksti välttää journalistisella otteellaan raskaslukuisuuden, mutta kieliasun editoimiseen olisi toivonut kustantajalta enemmän huomiota. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? PETER LODENIUS: Turkki pintaa syvemmältä. Tekijä on kirjannut tietonsa tehty viimeistä äänitettä myöten. ran kuolleen. Suosion huipulta voi yhtäkkiä päätyä syvälle surun ja ahdingon laaksoon. Työlle löytyy oman näkemykseni Olavi Virrasta revittiin irti kaikki mahdollinen 1970-luvun alkuun asti. mukaan ainakin kaksi vertailukohtaa: Pekka Tarkan kaksiosainen elämäkerta Pentti Saarikoskesta sekä Matti Salmilahjakas. 459 sivua. 19. Tunnettu on Irwin tomasti tuhon tiehen: kaikki sorpoika. Rytkönen pelasi ensin Kuopion Palvaan umpihumalassa olNyberg on penkonut suuren loseurassa, sitten ensimmäisenä suomaleen hanuristi Arvo ?Apo? määrän aineistoa, jonka yksilaisena ammattilaisena 1953 alkaen TouNyströmin tekoa. Taustalta nousee soimaan sellaisenaan. pienin puuttein tosin. Siihen traagiseen ja dramaattiseen tulokseen päätyy legendaarisesta suomalaisesta iskelmätähdestä Olavi Virrasta kertova Hannu Nybergin teos Olavi Virta, hurmiosta turmioon. Olavi Virta oli todella laulajalegenda jo eläessään. Kuriositeeto k valtti n neen sensaatiohakuimenen alkuun laulajaa tina mainittakoon, että kolmas suomalaii u vat k u t sessa lehtijutussaan veivät sekä esiintyminen ammattijalkapalloilija oli Kalevi Lehh i ha en. e l u Virrasta ?laulavan liset että alkoholi, jonka tovirta Turun Pyrkivästä. u t tuhka käyttö lopulta koitui tuhapullan?, epiteetin, Nyberg kirjoittaa, ettei tiedä Levytukun hoksi aina Seutulan lenjoka seurasi lahjakasta johtajan Niilo Saarikon ja hallituksen jäsetokenttätyömaata myöten. laulajaa ja vaikutti ehkä nen Lasse Saarikon sukulaisuussuhteista. Siellä humalassa ratista kärähratkaisevasti ja peruuttamatLasse Saarikko oli 1921 syntynyt Niilon täneet lapioivat. Myös hän pelasi j a l L au t i t r Jyrki Maunulan tehseuraavan vuosikymRanskassa ammattilaisena. Ylelle päteviä musiikkiohjelturmioon. Laulajan kourassa olleet elämän valtGoodmanin esitys aiheesta. tettu valokuvaaja, joka jätti jälkeensä kuoltuaan valtavan valokuva-aineiston. Virran esikuvaksi sekä hyvässä että patikortit haihtuvat kuin tuhka tuuleen. hassa nousee Levytukun toimitusjohtaja Nuo ovat pieniä puutteita Hannu NyberNiilo Saarikko, jonka kanssa laulaja eli legin runsaassa ja palkitsevassa Olavi VirtaKirja palkitsee pienine veää elämää: viinaa, naisia, autoja, ihmisteoksessa. puutteineenkin elon ihanaa makeutta riitti. Lasse Saarikko oli etevä ja tunnustui. Nykasalo. elämään Nybergin mukaan ottamissa taribergin teos ei etene kronologisesti ja voi noissa. Aulis Rytkönen ja Nils Rikberg eivät vaikuttaa sen vuoksi sekavalta. LEHTIKUVA/OZAN KOSE Kirjat Kalliit on laulujen lunnaat » Silottelemattomia tarinoita Olavi Virran elämästä. välillä julman loogista. Diskogra?a on kyllä Nybergin kirja on silottelemattomia taseksi uutinen, joka kertoo laulaja Olavi Virrinoita täynnä. Kattären muisteloista, ettei kaikki mennyt koska jo edelliset Virta-teokset ovat omalta son kesäiselle joelle, silmissä alkaa sataa. osaltaan, huomattavasti vähemmän ja yleikuin Stömforssissa ilmeisesti Yle Femman Strömsötä tarkoittaen. semmällä tasolla kertoneet samaa
Siksi toivottomiltakin tuntuvissa kärkihankkeissa ei epäilytalkoille ole sijaa. Tosin Dostojevski huomautti jo 150 vuotta sitten porvariston harjoittamasta palapelipolitiikasta, että porvaristo tyrkyttää kaikille yhteiskuntamalliaan, johon se ei itsekään ole tyytyväinen: ?Porvariston yhteiskunnassa on reikä jos toinenkin parsimatta. Tämänpä vuoksi porvaristo töhrii saappaiden reikiin plankkia, ettei vain, luoja varjelkoon, reikää huomattaisi!? Pala palalta suomalaista yhteiskuntaa muuttavissa kärkihankkeissa on hyvä muistaa, että hankkeen on oltava riittävän kärkevä, mutta ei kuitenkaan liian kärjekäs. Tavoittelevatko EK ja hallitus oikeasti 30 prosentin palkka-alea? Hallitusohjelmassa mainitaan ainoastaan ?työyksikkökustannusten alentaminen 5 prosenttiyksiköllä?. Stubb puhuu 5+5:stä, ja Sipilältä lipsahti pääministerin haastattelutunnilla 15 prosenttia. Lopulta joudutaan romuttamaan hyvinvointiyhteiskunnasta nekin rippeet, mitä vielä jäljellä on. Ehdotankin, että Kelan sairaanhoitokorvauksen ehdoksi asetetaan, että asiakkaan käyttämän lääkäriaseman verot maksetaan Suomeen. Samaten sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksessa olisi edellytettävä, että yhtiön tuotoista maksetaan verot Suomeen. Niin kauan kuin yhteiskunnan perälauta vuotaa, hyvinvointivaltio jatkaa uppoamistaan. Mari Heimala Parainen Hallitus sekoittaa luvuillaan kansalaisten päät SIPILÄN HALLITUS haluaa tietoisesti luoda vääriä mielikuvia kansalaisille Suomen kilpailukyvystä. lokakuuta. Se, kenen kärkijoukossa juokset ja kenen kärkihanketta kannatat, määrää sen, oletko mukana tulevaisuuden ?naalissa vai putoatko kärjestä jo välierissä. Työvoimakustannuksia pitäisi alentaa 30 prosenttiyksikköä, jotta hintakilpailukyky paranisi 10 prosenttia. mielikuva, että pitää saada tuotteen hintaa 15 prosenttia alas, jotta oltaisiin Ruotsin ja Saksan tasolla. Vientiteollisuuden tuotekustannusrakenteessa työvoimakustannuksen osuus on noin kolmannes. Hallituksen toimet parantaisivat sitä 5 prosenttiyksikköä, seuraava liittokohtainen » Hallituksen olisi irrottauduttava EK:n kilpailukykylaskelmista. palkkaratkaisu myös 5 prosenttiyksikköä ja yritysten omat päätökset loput 5 prosenttiyksikköä. Maallikkona minulle tulee ?hintakilpailukyvyn parantamisesta 15 prosentilla. Juha Drufva, Tampere LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA Kärjestä karkuun sitten syksyllä puhutti ulkoministeri Stubbin tilaama Maabrändi-hanke, joka lupasi lisää luomua ja järvistä juomakelpoisia. Suomen musiikkiviennin edistämiseksi toivokärki-hanke olisi paikallaan, koska hankkeen kärjessä olisi silloin nimenomaan toivo. Sen sijaan hallituksen olisi keskityttävä luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset sille, että vientiteollisuus satsaisi innovaatioihin ja niistä syntyvien uusien tuotteiden pitkäjänteiseen myyntityöhön. Risto Heinonen Helsinki. Ne hyödyntävät yhteiskunnan kouluttamaa työvoimaa ja käyttävät yhteiskunnan resursseja, mutta eivät maksa verojaan Suomeen. Jotkut suuret lääkäriasemat, vanhusten tehostettuja asumispalveluja ja lastensuojelupalveluja tuottavat veroparasiitit pumppaavat itselleen yhteiskunnan varoja, ja jättävät voitoistaan verot maksamatta Suomeen. YRITYKSET, JOTKA Tämä johtaa yhteiskunnan rahoituspohjan rapautumiseen ja siihen, että kouluissa on vähemmän henkilökuntaa, opetusryhmät kasvavat, eläkkeitä leikataan ja hoitojonot kasvavat. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Suomen musiikkiviennin edistämiseksi toivokärki-hanke olisi paikallaan, koska hankkeen kärjessä olisi silloin nimenomaan toivo. Keväällä 2014 mieliä nostatti valtiofilosofi Pekka Himasen johtaman työryhmän tulevaisuusraportti. Maailman ja ihmiskunnan päästö- ja päätöskisojen ?naalissa sinulla ei ole varaa vilkuilla taaksesi. On tuijotettava herpaantumattomasti horisontissa siintävään vapaan markkinatalouden maaliviivaan. Juuri tässä peräänantamattomassa sitkeydessä säilyttää suunta tapahtuipa ympärillä mitä tahansa, on kärjestä karkuun pääsemisen ja menestyksen ydin. Stubbin mainitseman 5+5 prosenttiyksikön työvoimakustannuksen leikkauksella siis saataisiin vientiteollisuuden tuotteiden hintaa alas luokkaa 3 prosenttia. Hallituksen olisi irrottauduttava EK:n näennäistieteellisistä kilpailukykylaskelmista. Hallitusohjelmassa todetaan, että ?kilpailukykymme on rapautunut 10?15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaita heikommaksi?, mikä on törkeä valhe. Edes millään EK:n laskelmilla ei ole osoitettu, että Suomen kilpailukyky olisi yhtään heikompi kuin esimerkiksi Saksan tai Ruotsin. Eikö ole hieman harhaanjohtavaa puhua ?hintakilpailukyvyn parantamisesta 15 prosentilla?. EKL ja Eläkeläiset ry järjestivät hallituksen leikkauksia vastaan mielenosoituksen Helsingin Kansalaistorilla torstaina 8. Valtioneuvoston kanslia maksoi 700 000 euroa tilaamastaan raportista, jonka mukaan työpahoinvoinnin poistamisella kurotaan kestävyysvaje umpeen. Nyt poliittista ilmapiiriä on sähköistänyt Sipilän hallituksen esittämät kärkihankkeet. Yltiöpäinen kärjekkyys voi viedä hankkeelta nopeasti terän ja muuttaa hankkeen tylpäksi. Ydinkärki-hanke toteutunee Rosatom-yhteistyön ohessa ikään kuin itsestään. Todella hämmentäväähän tämä lukujen ja mittarien sillisalaatti on. Voi olla, että kansantaloustieteilijöille on selvää, että EK tarkoittaa hintakilpailukyvyllä työvoimakustannuskilpailukykyä. Kengän kärkiin tuijottelun ja peukaloiden pyörityksen vaihtoehdoksi tarjotaan kärki edellä puuhun nousemista työpäiviä pidentämällä ja palkkoja pienentämällä. Kärjestä puhuminen on oikeistohallituksen kärkimiehille luontevaa, tarkoittaahan kärki terävää päätä. Hallitus jatkaneekin valitsemallaan tiellä, eikä halua laulettavan vanhaa tangoa soveltaen: ?Kärjen veit ja minusta tylsän teit.? Suomen brändiä kirkastamaan mahtunee myös erämaametsien suojelemiseksi palokärki-hanke, sekä vesiosaamista korostava niemenkärkihanke. Muistammehan kokoomuksen toivotalkoot keväältä 2009, jolloin toivon korostettiin syntyvän teoista, teot tekevät ajatuksista arvokkaita ja ajatukset puolestaan muuttavat maailmaa pala palalta. Varsinkin, kun hanke toteutetaan Pyhäjoella, valmistuspaikkansa nimen mukaisesti ydinkärjen aineet ovat jo ikään kuin ennalta siunattuja. VIISI VUOTTA 20 Kirjoittajat epäilevät hallituksen suunnittelemia kärkihankkeita ja julkisuuteen kerrottuja talouslukuja. Kärkeen pääsemiseksi meidän jokaisen on juostava kovempaa, jotta voimme juosta vielä kovempaa pitääksemme kärkipaikkamme, jotta kärkipaikan pitääksemme voimme juosta vieläkin kovempaa, ettemme menettäisi kärkipaikkaamme. Juha Drufva Tampere Yhteiskunnan perälauta vuotaa veroparatiisiin piilottavat tuottonsa veroparatiiseissa sijaitseviin yrityksiin, syövät toiminnallaan yhteiskunnan rahoituspohjaa