5 / 2024 Kreikan vasemmiston uudet kasvot Alfred Backa on salonkikelpoinen rääväsuu EU:n vAlintA Sivu 24 Sivu 52 Sivu13 Yhdistävä voima. 15.5.2024 / 10 € ku.fi n
ku.?/tilaa Tilaus vain 99 € vuodessa
talouskeskustelun luotetut 12 Luottamus vaihtelee hallituksesta oppositioon. 3 Mahdollisuus kahteen paikkaan 07 Kysely ennustaa vasemmistolle kahta meppiä. tuloja ennen veroja. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. 40 Lauri Finér kommentoi Suomen verokeskustelua. seuraava askel 43 Li Andersson aikoo hypätä europarlamentaarikoksi. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. kriisien MaailMa 08 Mistä kriisistä puhutaan liian vähän. poliittista taloutta 34 Thomas Piketty osoittaa, että ideologia on keskeistä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Painopaikka PunaMusta 2024. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. kurjuutta kulttuurille 30 Rahoituksen leikkaukset aiheuttavat epävarmuutta kulttuurija taidealalla. eurooppalaisia tulevaisuuksia 13 Europarlamenttivaaleissa päätetään EU:n tulevaisuuden suunnasta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. poliittista poppia 48 Post punk -bändi Dragsvik sanoittaa tiukasti. arviot 60 ristikko 65 viiMeinen sana 67 sisältö 5/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Globaali aMerika 56 Essee. pojat jotka eivät ole Missään 10 Vili Saarnio työskentelee Poikien talossa. kreikkalainen ruletti 24 Vasemmistopuolue Syriza hakee uutta nousua. uzbekistanin kevät Meni jo 38 Pintaa syvemmältä. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. luonto puolustuskannalle 22 EU:n keskustaoikeisto myötäilee populisteja. alfred backa 52 Ankkalammikon äänekkäin vasemmistolainen
Kylmän sodan päättymisen jälkeen elettiin hetki täydellistä globaalin lännen hegemoniaa. Jussi Virkkunen k okeneemmat politiikan toimittajat ovat monien muiden tavoin nostalgiaan taipuvaisia. Nyt oikeisto tarjoaa samaa lääkettä, joka ei ole ennenkään tehonnut. Niin on hyvä. Nostalgia myy, kun edessä on epävarmuutta. Vasemmisto katsoo eteenpäin. Toivottavasti talouslinja on lopulta eri. Vuonna 2024 Suomi ja Eurooppa ovat vajonneet vaihtoehdottomuuden tilaan. SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin habitus on Starmerin kaltainen. 30 vuodessa ekologinen kriisi on yltynyt massiivisesti, eikä rajaton kasvu ole mitenkään mahdollista. Voisiko aikamme riitaisuus johtua tuosta eriarvoisuuden kasvusta, joka on johtanut monella tapaa voimakkaaseen luokkayhteiskunnan paluuseen. On liian helppoa vain todeta, että ennen ei ollut sosiaalista mediaa, mutta nyt on, ja se on ihan tyhmää. Kuten tässä lehdessä olevasta Li Anderssonin haastattelusta selviää, on eiliike EU-politiikassa nykyään oikeisto. Euroopan unioni ei ole itsessään hyvä tai paha. Luokkanousun portaat ovat rikkoutuneet, eikä ainakaan oikeistolla tunnu olevan haluja korjata niitä. Euroopassa puhaltava oikeistopuhuri vetoaa moniin, koska se katsoo taaksepäin. Kun tarkemmin katsotaan, on sitä tarjolla vain harvoille. Teksteissä viitataan helposti siihen, kuinka ennen politiikka ei ollut tällaista ainaista riitelyä ja ilkeilyä. Katsomalla nostalgisesti 1990-luvun Suomeen ei KoulutEttua VäEstöä muuttaa ulkomaille, syntyvyys syöksyy, ja henkinen ilmapiiri on uutta kohtaan torjuva. EU tarjoaa vaihtoehdon paremmalle, mutta sen tekemiseksi tarvitaan parempaa vaihtoehtoa tarjoavia poliitikkoja. Analyysit katkeavat usein siihen, kun pitäisi alkaa miettiä, mistä kehitys johtuu. Siihen kuuluivat rikolliset hyökkäyssodat sekä uusliberalistinen talousjärjestys, joka loi paljon vaurautta harvoille ja samalla eriarvoisuutta kaikille. Porvari voi nukkua hyvin, mutta vähintään alitajuisesti porvari pelkää edessään olevaa muutosta. 4 EriarvoisuudEn aika pääkirjoitus saada vastausta. Elinkeinoelämän huutoa ei kannata ottaa merkkinä siitä, että voitto ideoiden kamppailussa olisi millään tavoin varma – päinvastoin. Selvää on, että helpottavaa tilannetta ei tule. 2000-luvun alkupuolella vasemmisto oli Euroopan suhteen ei-puolue. Osakesäästäminen on vaikeaa, jos ei ole mistä säästää. Finanssikriisin jälkeen poliitikot tarjosivat talouskuria, mikä johti kasvun hyytymiseen. Toivoa sopii, että tällä kertaa so siaa lidemokraateilla olisi rohkeutta torjua oikeiston myrkkypillerit. Leikkauksia perustellaan kärjistetysti sanomalla, että vielä yksi leikkaus pitää tehdä, sitten helpottaa. Britanniassa nähdään, että työväenpuolueen johtaja Keir Starmerilla ei tällaista rohkeutta ole. Sen verran kovaa talouskurin kritiikkiin vastataan. Johtavissa asemissa olevat poliitikot tarjoavat lähtökohtaisesti ainoastaan leikkauspolitiikkaa, jonka joskus pitäisi johtaa parempaan tulevaisuuteen. Lapsen asema määräytyy entistä vahvemmin syntymän perusteella myös Suomessa. Suomi kuulostaa välillä aivan muulta kuin Pohjoismaalta.. Starmer on pakittanut lähes jokaisesta vuonna 2020 tekemästään lupauksesta. Yhteiskunta palvoo vaurautta, jota juhlapuheissa on tarjolla kaikille
5 Joukkovoimaa 01 ajassa Työväen perinteinen vappumarssi keräsi Helsinkiin arviolta 10 000 ihmistä. Paavo Arhinmäkeä lainaten: vasemmisto näytti voimaa, jota oikeisto hallitusta vastaan tarvitaan.. Myös muualla Suomessa väkeä riitti marsseille
Pääkirjoitus s. Jos europarlamentissa olisi vasemmistoenemmistö, olisi politiikka taatusti parempaa. ja ulkomailla 29.5.–1.6. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.–4.6. Kysy etenkin, mitä valtaa pitää palauttaa. 4 EU:n valinta s. Eikä se ole täysin ihme, sillä aika harva osaa sanoa, mitä eroa on Euroopan unionin neuvostolla, Eurooppa-neuvostolla ja Euroopan neuvostolla. Instituutioiden sijaan katse kannattaa kiinnittää tehtyyn politiikkaan. 22 Li Anderssonin haastattelu s. Syynä on ainakin osin se, että monille unionin päätöksenteko on hyvin etäistä. Jussi Virkkunen Europarlamenttivaalit sunnuntaina 9.6. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Li Andersson antaa tämän lehden haastattelussa hyvän vinkin. klo 9–20. Onko siis ihme, että suosiota vaaleissa on helppo kalastaa kiroamalla ”Brysselin simpukkapatojen ääressä” elävät herrat. Vinkkinä voi kertoa, että yksi mainituista ei liity mitenkään EU:hun. 6 ajassa Kun oiKeistolainen eurovaaliehdokas sanoo haluavansa palauttaa valtaa Brysselistä Suomeen, kysy, miksi se on näin. Määrittelyä yleensä vielä jatketaan toteamalla, kuinka nuo herrat eivät ymmärrä tavallisen kansan elämästä yhtään mitään. Eurovaalien alla käytävä EU-puhe on usein löysää. 13 Unionin ympäristöpolitiikka s. 43 Viimeinen sana s. 67 Kysy oiKeat KysymyKset Emma Grönqvist
Hän on helsinkiläinen entinen kansanedustaja Silvia Modig. Vuoden 2019 eurovaaleissa vasemmistoliiton kannatus oli vain 6,9 %. Vasemmistoliiton lisäksi myös perussuomalaiset, keskusta ja vihreät saisivat kukin kaksi paikkaa. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. ajassa Vasemmisto kiinni kahdessa meppipaikassa Le h tik u va /k en zo tr ib o u iL La r d. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannatus oli samalla tasolla eli 10,5 %. Toisen lisäpaikan Suomelle toi EU-parlamentin koon kasvattaminen viime vuonna. suomesta Valitaan Euroopan parlamenttiin yhteensä 15 meppiä. Kyselyn mukaan vuoden 2019 vaaleihin verrattuna lisäpaikan saisivat vasemmistoliiton lisäksi kokoomus ja SDP. Edellisissä vaaleissa vuonna 2019 paikkoja oli kaksi vähemmän. 7 Vasemmistoliitto on Ylen huhtikuisen gallupin mukaan kiinni kahdessa europarlamentaarikon paikassa. Kokoomuksen kannatus eurovaalien osalta oli kyselyssä 21,7 %, demareiden 19,7 %, perussuomalaisten 14,1 % ja keskustan 13,6 %. Pudotusta vasemmistoliitolla oli tuolloin 2,4 prosenttiyksikköä verrattuna edellisiin eurovaaleihin. Kyselytutkimuksen tuloksen toteutuessa vasemmistoliitolla olisi ensim”Jos joku on saanut sinut uskomaan, että nämä hallituksen leikkaukset on pakko tehdä, olet valitettavasti tullut huijatuksi. Twitter) 16.4.2024 mäistä kertaa enemmän kuin yksi europarlamentaarikko sitten vuoden 1996, jolloin puolueen listoilta valittiin mepeiksi Esko Seppänen ja Outi Ojala. Suomen paikkamäärä nousi kesken vaalikauden neljääntoista Britannian erottua Euroopan unionista. Niistä vihreät on vajonnut, vasemmistoliitto noussut. Parhaillaan vasemmistoliitolla on yksi europarlamentaarikko. Ruotsalainen kansanpuolue RKP sekä vaaliliiton muodostavat kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jäisivät ilman euroedustajaa. Kannatusmittauksen mukaan kokoomus saisi neljä ja SDP kolme europarlamentaarikkoa kesäkuun vaaleissa. Modig ei asettunut ehdolle kesäkuun eurovaaleihin. Valtiontalouden sopeuttamisen tarpeesta olemme kaikki samaa mieltä, mutta köyhyyden ja pahoinvoinnin lisääminen on hallituksen vapaaehtoinen valinta.” x Vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto X:ssä (os
Sen sijaan Sudanin sota ja Etiopian sisällissota ovat esimerkkejä sodista, joista länsimaissa vain harva tietää. Kaksi miljardia ihmistä eli noin neljännes maailman väestöstä elää konfliktialueilla. 8 MaailMalla riehuu yli sata aseellista konfliktia, joista vain muutama nousee tiedotusvälineiden otsikoihin. Siviilien kärsimys ei niin hetkauttanut. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota ja Israelin kansanmurhaa lähentelevä sota Gazassa näkyvät paljon Suomessakin. Kuva: Lehtikuva Kriisit luKuina 1. Noin kymmenesosa maailman väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. 3. Itä-Kongossa on ollut levotonta jo pitkään – mediahiljaisuudessa käytävien sotien määrä on huimaava. Siksi tällä kertaa kysyimme KU:n raadilta, mistä kriisistä pitäisi puhua enemmän. Noin 110 miljoonaa ihmistä on vastentahtoisesti joutunut jättämään kotinsa kriisien vuoksi.. 2. Kriisien maailma Al-Salamin sairaala Khan Yunisissa on tuhoutunut hyökkäyksessä Gazan kaistalle. Viime vuonna arvioitiin, että Tigrayn alueella riehuneessa sodassa on kuollut ainakin 600 000 siviiliä, kun Etiopian hallitus esti avun toimittamisen konfliktialueelle. Jemenin vuosia jatkunut kriisi sai huomiota, kun länsimaiden kulutustavaroita kuljettavia laivoja alettiin uhata
Ukrainan ja Gazan sotia olemme seuranneet ja käsitelleet useissa kolumneissa, henkilökuvissa ja kuvareportaaseissa. On käsittämätöntä, miten vähän kansainvälistä huomiota ja apua Sudaniin saadaan. Tänään myös monet ydinaseettomat maat ovat innostuneita saamaan ydinasevaltoja sijoittamaan maahansa ydinaseita. Suurin kriisi, joka vaatisi enemmän ja monipuolisempaa käsittelyä, on ehdottomasti ilmastokriisi, jonka seuraukset ovat jo nyt dramaattiset ja koskevat koko maailmaa. Toki myös Kiina vahvistaa ydinasearsenaaliaan. Olemme tilanteessa, jossa käydään myös ja nimenomaan kaikkien ydinasevaltojen varustelukilpailua. Miten varaudumme nyt. Suomessa presidentti samoin kuin puoluejohtajat ovat myös louskutelleet ovea ydinaseille, kun eivät yksiselitteisesti ole torjuneet ydinenergialain ydinaseiden Suomeen sijoittamiskiellon poistamista. Näin ei voi jatkua. Olemme kehittäneet pakolaisleirien vesija sanitaatiotilannetta, hoitaneet potilaita liikkuvilla klinikoillamme ja rokottaneet lapsia. Aliravitsemustilanne on hälyttävä. Ydinasevalvonnan arkkitehtuuri on murenemassa. Toivoisin, että samalla intensiteetillä kuin kotimainen mediamme rummuttaa talousuutisoinnissaan vastuuta valtion velan hoitamisessa tulevien sukupolvien vuoksi, meidän tulisi tarkastella ilmastokriisiä. linda konate Toiminnanjohtaja Lääkärit ilman rajoja raskaita taisteluja asuinaleilla ja kaupungeissa, humanitaariset tarvikkeet eivät pääse perille, suurin osa sairaaloista ei ole enää toiminnassa tai niistä on loppunut lääkkeet. Mikä on vastuumme tuleville sukupolville. ajassa Mistä kriisistä puhutaan liian vähän. Pelkästään Afrikan sarvea ovat koetelleet pahimmat tulvat sataan vuoteen. anni valtonen Päätoimittaja Maailman Kuvalehti maailman kuvalehdessä emme tee uutisjournalismia, vaan tehtävämme on enemmänkin taustoittaa ja syventää päivittäismedioiden tarjoamaa uutisvirtaa. Avustustyön Sudanissa pitää lisääntyä, sai kriisi huomiota tai ei. erkki tuoMioja Poliitikko vaikka venäjän hyökkäyssodankäynnistä Ukrainaa vastaan tai Israelin tuhoamissodasta palestiinalaisia vastaan ei puhuta liian paljon, niin ydinasesodan mahdollisuus on se kriisi, josta puhutaan aivan liian vähän. Kuulostaa ehkä tutulta, mutta tällä kertaa kyse ei ole Gazasta. Suurin osa ydinaseita rajoittavista sopimuksista on kaatunut tai kriisiytynyt. Sudanin konflikti on vuosikymmeniin yksi maailman pahimmista kriiseistä. Lähes kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Somaliassa, Keniassa ja Etiopiassa. Sotavammoja, silmitöntä väkivaltaa pakenevia perheitä ja nälkää näkeviä lapsia. Kaikki tämä kertoo vaarallisella tavalla uskosta taktisten ydinaseiden käyttökelpoisuuteen ja on omiaan ylipäätään madaltamaan ydinaseiden käyttökynnystä. Sota on kestänyt yli vuoden ja kärsimyksen määrä on valtava. Sudanissa on valtavan haastavaa toimia, mutta haasteet eivät ole ylitsepääsemättömiä. Mitä väliä on taloudella, jos mokaamme ilmastokriisiin valmistautumisen kanssa niin, että planeettamme on tulevaisuudessa elinkelvoton. Myös ydinaseretoriikka kukkii. Olemme suorittaneet hengenpelastavia leikkauksia, auttaneet synnytyksissä sekä yrittäneet hoitaa aliravittuja lapsia klinikoillamme. Nato-Suomi hyväksyy ydinasepelotteen, josta voidaan päästä eroon vain osana globaalia yleistä ja yhtenäistä ydinaseriisuntaa.. Sen pahin viljeljä on Venäjä, maltillisin ehkä Kiina, joka ainoana ydinasevaltana on ilmoittanut noudattavansa ydinaseiden ensikäytöstä pidättyvää ”no first use” doktriinia. Afrikkaa riepottelevia kriisejä on tarkasteltu erityisesti ilmastoaiheisten juttujen yhteydessä. Aikamme kriisit kytkeytyvät yhteen ja vahvistavat toisiaan. Lääkärit Ilman Rajoja on yksi harvoja avustusjärjestöjä, joka enää on paikan päällä. Yli kahdeksan miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan ja arviolta puolet maan väestöstä, 25 miljoonaa ihmistä, on humanitaarisen avun tarpeessa. 9 Politiikan vetomittari Taloushistorioitsija Adam Tooze on puhunut ”monikriisistä”
Niissä toteutetaan sukupuolija kulttuurisensitiivisistä nuorisotyötä 10-28-vuotiaille lapsille ja nuorille. 1 ajassa Vili Saarnio tekee töitä poikien kanssa. Niissä on myös erilaisia työpajoja. Niiden takana on Suomen Setlementtiliitto ja paikalliset setlementit kuten Loisto setlementti Helsingissä . tarkoitus on, että lasta ja nuorta vastassa on turvallinen aikuinen.. ”Pitää kuunnella herkällä korvalla.” Poikien ja tyttöjen talot Poikien taloja ja tyttöjen taloja on eri puolilla Suomea. käytännössä talolla hengataan, kerrotaan vitsejä, pelataan lautapelejä
Sitten ne pitää korjata. saarnio Painottaa sitä, että nuoria pitäisi kuunnella paremmin. 1 1 ajassa Entä nE pojat, jotka Eivät olE missään. koulussa Pitää voida viihtyä. Näin on, koska koulussa nuoret ovat. Niiden rinnalla on nopeita tapahtumia, esimerkiksi somekiusaaminen, jonka vuoksi nuoren maailma saattaa kierähtää ympäri hetkessä. Poikien kanssa töitä tekevä ohjaaja Vili Saarnio sanoo, että pahin ongelma ovat ne pojat, jotka eivät ole missään. Minun korvaani tämä kuulostaa tosi helpolta. Hän työskentelee Poikien talossa Helsingissä 10–15-vuotiaiden poikien kanssa. Jotkut unohtuivat kotiin jo koronapandemian seurauksena. – Lisäksi koulut tarvitsisivat turvallisia aikuisia paljon, jotta ongelmiin pystyttäisiin tarttumaan nimenomaan aikai sessa vaiheessa. – Jos me aikuiset ideoimme, mitä nuoret tarvitsevat, olemme todennäköisesti viisi vuotta myöhässä. Näin viestimme nuorille, että välitämme. – Taustalla on näköalattomuutta. Saarnio muistuttaa, että aika kuluu nopeasti. – Huoli sodasta ja ilmastonmuutoksesta ovat pitkäaikaisia ilmiöitä. Parannetaan ruokaa, ja hommataan sohvia, vaikka ne menevät rikki. Kun nämä asiat hoidetaan, niitä ei voi enää käyttää syinä viihtymättömyyteen. Saarnio puhuu pojista, jotka katoavat koulusta. Syyt siihen, miksi koulusta jäädään pois, ovat monenlaisia. Täytyy olla tiloja, joissa on turvallisia aikuisia nuorille. On myös niitä, jotka löytävät kaikille pojille avoimen nuorisotyön paikan itse. – Kun nuorilta kysytään parannusehdotuksia, he sanovat, että koulussa pitää olla mukavia sohvia ja koulu ruuan pitäisi olla parempaa. Jos tietäisimme, mihin he menevät ja miten heidät löydetään, olisimme paljon viisaampia ja osaisimme tehdä oikeita juttuja. Saarnion mielestä on itsestään selvää, että koulujen viihtyvyyteen kuten kouluruokaan pitää satsata. On keskittymisvaikeuksia, kaverittomuutta, huono kouluilmapiiri, huono perheilmapiiri. – Siitä ei ehkä edes kerrota aikuisille. – Tähän poikien talo yrittää vastata, Saarnio sanoo. Ensin on paljon poissaoloja koulusta. Hän muistuttaa siitä, että ruokailu ei ole ihan yksinkertainen tapahtuma, oli ruoka sitten hyvää tai pahaa. Siksi pitääkin kuunnella herkällä korvalla. Nämä on paljolti ohjattu talolle nuorisopsykiatrian, lastensuojelun ja sosiaalityön palvelujen kautta. Tuula KärKi Em m a G r ö n q v is t. Jotta pojat saataisiin esille ja kouluun, Saarnion mielestä tarjolla pitää olla monella eri tavalla tehtävää nuoriso työtä. – Ruokailut ovat stressaavia tilanteita, kun iso määrä ihmisiä laitetaan samaan aikaan syömään. Mutta on myös niitä, joita emme näe missään. – Näiden lasten ja nuorten takana voi olla esimerkiksi rankkoja kiusatuksi tulemisen kokemuksia. Nuori saattaa mieluummin lähteä ostamaan riisipiirakan lähikaupasta
Tuula KärKi Le h tik u va /h eik k i Sa u k k o m a a ei leväperäistä talOudenpitOa kansanedusTaja Merja Kyllönen (vas.) pitää mielenkiintoisena eduskunnassa käytävää keskustelua siitä, että EU on se pelottava elin, joka piinaa Suomea, jos emme nopeasti hoida talouttamme kuntoon. – Liiallisen alijäämän menettely ei kuitenkaan tarkoita sitä, että komissio sanelisi meidän talouspolitiikan tai päättäisi asioista meidän puolesta, Kyllönen painotti ja muistutti siitä, että todellisuudessa komission on huomioitava jäsenmaan velkaantumiseen johtaneet perussyyt ja haasteet kokonaisuuden taustalla arvioidessaan liiallista alijäämää. Kaksi kolmesta luottaa myös valtiovarainministeriön virkamiesten, pankkien, kansainvälisten luottoluokittajien ja ulkomaisten taloustieteilijöiden lausumiin. Eniten luotetaan suomalaisiin taloustieteilijöihin ja tutkimuslaitoksiin. Toisaalta yhdenkään tahon sanomaa ei myöskään pidetä täysin totuudellisena. Minkään tahon viestintää ei suoranaisesti kyseenalaisteta. kunnallisalan kehiTTämissääTiön kevään 2024 Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä siitä, kuinka totuudenmukaisiksi eri tahojen puheet, lausunnot ja viestit koetaan Suomen talouden tilasta. Nuoret taas uskovat opposition sekä yrittäjäja työnantajajärjestöjen viestejä vanhempia herkemmin. Kyselyssä paljastui kolme tahoa, joiden viestintään Suomen talouden tilasta enemmistö kansalaisista ei luota. – Velkaantumisen taustalla ei siis ole ollut holtiton toiminta tai leväperäinen taloudenpito. 22) väitettiin, runoilija Miguel Hernández ei ollut andalusialainen, vaan hän oli kotoisin Valenciasta. Näkemykset ovat paljolti sidoksissa myös vastaajan ikään. – Hallitus on vuoden alusta lähtien varoitellut meitä siitä, kuinka Suomi joutuu EU:n tarkkailuluokalle, jossa joku muu sanelee, kuinka meidän tulee toimia, Kyllönen kirjoitti huhtikuun lopulla Facebookissa. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat luottavat asiassa keskimääräistä enemmän ammattiyhdistysliikkeeseen, kun taas kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat keskimääräistä enemmän maan hallitukseen, pääministeriin ja valtionvarainministeriöön. Vanhimmat vastaajat ovat keskimäärää vakuuttuneempia siitä, että pankit, luottoluokittajat, valtiovarainministeriön virkamiehet ja pääministeri viestivät talousasioissa pääasiallisesti totuudenmukaisesti. kehen luOtetaan talOuskeskustelussa. Hallituksen väitteet perustuvat siihen, että Euroopan unionin budjettisäännöt rajoittavat jäsenvaltioiden alijäämät kolmeen prosenttiin ja julkisen velan 60 prosenttiin. Kyselyaineisto kerättiin huhtikuun alkupuolella. Luottamus arvioihin Suomen talouden tilasta vaihtelee osin paljonkin sen mukaan, kannattaako kyselyvastaaja hallitusvai oppositiopuoletta. Enemmän kuin kaksi viidestä kokee opposition (46 %) sekä työnantajaja yrittäjäjärjestöjen (44 %) viestinnän arveluttavaksi. Kuvassa Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin mielenosoittajia edukuntatalolla kiinnittämässä huomiota hallituksen päättämiin leikkauksiin. Kyllösen mielestä keskustelussa mättää se, että väitetään olevan pakko tehdä joitain asioita, ja perustellaan tätä heppoisilla väitteillä. Enemmistö suomalaisista arvioi kahdeksan tahon viestinnän maan talouden tilasta olevan ainakin melko totuudenmukaista. Suomalaisista lähes joka toinen (48 %) arvioi ammattiyhdistysliikkeen viestit vain vähän tai ei lainkaan totuudelliseksi. – Suomen osalta suurimmat syyt velanottoon ovat olleet koronavuodet, kasvaneet sotilasmenot ja Ukrainan tukemiseen liittyneiden varusteiden ja kaluston korvaavat hankinnat, hän luettelee. 1 2 ajassa Oikaisu Toisin kuin artikkelissa ”Oliivipuut ilmastonmuutosta vastaan” (KU 4/2024, s. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta arvioi suomalaisten taloustieteilijöiden ja tutkimuslaitosten viestinnän totuudenmukaiseksi tai melko totuudenmukaiseksi. Lisäksi enemmistö kansasta luottaa talousviestinnässä maan hallitukseen (57 %), tiedotusvälineisiin (55 %) ja pääministeriin (53 %). Toivo HaiMi. Nuorten usko hallituksen talousanalyysiin on heikompaa kuin vanhempien ikäluokkien
u €. 1 3 02 taustat Millaisista vaihtoehdoista äänestäjät valitsevat kesäkuun eurovaaleissa
1 4 €uroop palaisia ”Meillä ei ole kunnollista ja yhteistä eurooppalaista poliittista julkisuutta.” tul€vai suuksia
1 5 Jokainen vaali on aina valinta siitä, millaisen tulevaisuuden äänestäjät haluavat. Kesän 2024 europarlamenttivaaleissa päätetään Euroopan unionin tulevaisuuden suunnasta. Millaisia erilaisia visioita eri poliittisilla aatteilla on tarjota EU:n tulevaisuudesta ja miten nämä visiot eroavat toisistaan. Teksti Toivo Haimi €uroop palaisia Tul€vai suuksia
Päättyvällä kaudella parlamentissa on toiminut seitsemän poliittista ryhmää, joilla on erilaiset näkemykset unionin politiikasta. Suomen perussuomalaisten mepit kuuluivat ennen ID-ryhmään, mutta vaihtoivat ryhmää ECR:ään vuonna 2023. Laura Nordström K er tt u Pe n tt il ä. Vaaleissa valittavan 720-paikkaisen* Euroopan parlamentin voimasuhteet määrittävät sen, millaisen suunnan unioni ottaa tulevan viisivuotiskauden aikana. Valtio-opin väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta katsoo, että Euroopan parlamentin suurimmilla poliittisilla ryhmillä eli EPP:llä ja S&D:llä on melko yhtenäinen visio siitä, mihin suuntaan EU:ta halutaan viedä. Suomesta EPP-ryhmään kuuluvat kokoomuksen mepit. Poliittisten ryhmien lisäksi Euroopan parlamentissa istuu 50 ryhmiin sitoutumatonta meppiä. Euroopan parlamentissa on edustettuina erilaisia poliittisia ideologioita ja aatteita, mutta miten niiden visiot EU:sta ja Euroopasta eroavat toisistaan. Esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolueen kaksitoista euroedustajaa ovat istuneet sitoutumattomina sen jälkeen, kun Fidesz erotettiin EPP:stä vuonna 2021. 1 6 KesäKuussa yli 400 miljoonaa äänioikeutettua Euroopan unionin 27 jäsenmaassa valitsevat EU:lle uuden parlamentin. Kolmanneksi suurin on keskustaliberaali Renew Europe, johon kuuluvat suomalaismepeistä keskustan ja RKP:n edustajat. Tässä yhteistyössä keskustavasemmisto, liberaalit ja keskustaoikeisto muodostavat selvän enemmistön, ja sen turvin EU:ta on luotsattu pikkuhiljaa ja varovasti kohti yhdentymistä, joskin vähän enemmän maailman tapahtumiin reagoiden kuin niitä luoden. Ryhmistä suurin on keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP, johon kuuluu 177 europarlamentaarikkoa eli meppiä. Nordström on aikaisemmin työskennellyt europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr., G/EFA) avustajana. Parlamentin suurimmat ryhmät eli keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto suhtautuvat myönteisesti EU:n integraation syventämiseen, mutta niiden painotukset ovat erilaisia. Pienin europarlamenttiryhmä on vasemmistoryhmä GUE/NGL, joka tunnetaan myös nimellä The Left. Siinä missä EPP ajaa tehokkaammin toimivia markkinoita ja sääntelyn höllentämistä, kannattavat demarit tyypillisesti tiukempaa sääntelyä ja työntekijöiden oikeuksien suojelemista. – Laidemmalla oikealla tahdottaisiin vähemmän tiivistä ja kansallisvaltioita korostavaa kansojen Eurooppaa, vasemmalla taas sosiaalisempaa, Tulevaisuuden visiointiaon vähemmän,mutta seeioletäysin poistunut. Vihreiden ja Euroopan vapaan allianssin ryhmässä on 72 meppiä. – Jos puhutaan EU:sta yleisesti, niin isoja visioita on siitä, kuinka integraatiotai EU-myönteisiä puolueet ovat vai ovatko ne EU-kriittisiä tai jopa EU-vastaisia, Nordström kertoo KU:lle. Sillä on 140 meppiä. Konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmässä on 68 meppiä. Millainen Eurooppa. Äärioikeiston ja nationalistien Identiteetti ja demokratiaeli ID-ryhmässä on 59 meppiä. Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ovat istuneet vasemmistoryhmässä koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Euroopan parlamentin voimasuhteet ovat pitkään perustuneet keskiryhmien yhteistyölle, kertoo Europe Elects -palvelun päätoimittaja Julius Lehtinen. Toiseksi suurin on demariryhmä S&D, viralliselta nimeltään Sosialistien ja demokraattien edistyksellinen ryhmä
1 7 PAIKKAENNUSTE EUROOPAN PARLAMENTTIIN Lähde: Politico 30.4.2024 EPP (Keskustaoikeisto) S&D (Sosiaalidemokraatit) RE (Liberaalit) ID (Äärioikeisto) ECR (Konservatiivit) Vihreät/EFA Sitoutumattomat Muut Vasemmisto – 2 – 2 – 14 + 24 + 8 – 29 + 43 – 10 – 3 175 138 88 83 76 43 43 40 34 Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Kuva: Euroopan parlamentti/Fred Marvaux
Politiikan tekemisen kannalta todennäköisempää kuitenkin on, että Euroopan parlamentissa jatketaan samalla kuviolla kuin nykyisinkin ja EU-integraatiomyönteiset poliittiset ryhmät tekevät yhteistyötä. Se ei siis voi tehdä luotettavia sopimuksia muiden ryhmien kanssa siitä, miten ryhmän mepit äänestävät. – Hahmoteltavissa siis on korkeintaan hidasta kurssinviilausta, eikä nykyinen suuntaus kohti hidasta yhdentymistä muuttune, Julius Lehtinen toteaa. Käytännössä ID:n mepit on eristetty kokonaan kaikesta yhteistyöstä EU-parlamentin päivittäisessä työskentelyssä. Mistä uusia ajatuksia. Tällä tarkoitetaan ajatusta siitä, että ulkoja talouspolitiikassaan Euroopan pitäisi pyrkiä ottamaan etäisyyttä Yhdysvalloista, Kiinasta ja Venäjästä ja kasvattamaan omaa vaikutusvaltaansa. – EPP:n tavoitteena lienee saada vaihtoehtoja politiikan oikealle laidalle siltä varalta, että keskustavasemmisto heittäytyy liian hankalaksi, Lehtinen sanoo. Siitä tulee vähemmän liberaali ja vähemmän vihreä, sanoo Laura Nordström. Hidasta kurssinviilausta EPP:n tavoitteena voi jopa olla mahdollisuuksien luonti oikeistolaiselle enemmistökoalitiolle vaalien jälkeen, jos paikkamäärät sen sallivat. EU:n integraation lisäksi toinen poliittisia ryhmiä jakava kysymys liittyy European Green Dealiin eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. 1 8 vihreämpää ja reilumpaa versiota unionista, Julius Lehtinen kertoo KU:lle. Todennäköisesti myös uudessa europarlamentissa enemmistöt muodostuvat poliittisen keskustan ympärille. Julius Lehtinen huomauttaa, että muutaman viime vuoden aikana EPP-ryhmä on hieman pyrkinyt rehabilitoimaan aiemmin tiukemmin ulkopuolella pidettyä konservatiivista ECR:ää. – Asiaan vaikuttaa sekin, että ID on ryhmän yhtenäisyydessä todella löyhä. Se tarkoittaisi myös enemmän EU:n yhteistä päätöksentekoa esimerkiksi puolustuksessa ja taloudessa. Sen tavoitteena on ohjata EU:ta kohti vihreää siirtymää, jotta EU saavuttaisi ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. – Sitä myöten EU astuisi askeleen verran oikealle ja varmasti keskustavasemmisto poistuisi enemmistöstä, Julius Lehtinen sanoo. Yhteistyöstä oikeiston Eurooppaan. Parlamentin suurin ryhmä EPP on aikaisemmin von der Leyenin komission aikana ollut vihreän siirtymän edistämisen kannalla, mutta nyt EPP:n riveissä on menty taaksepäin ja haluttu jarruttaa komission agendaa vihreässä siirtymässä. Ranskan keskustaliberaali presidentti Emmanuel Macron on puhunut paljon visiostaan Euroopan ”strategisesta autonomiasta”. Niin kauan kuin cordon sanitaire on olemassa, ei ID:n ryhmän koolla ole käytännössä merkitystä. ECR suhtautuu ynseästi vihreän siirtymän edistämiseen EU:n tasolla. Vaikka poliittisilla ryhmillä onkin erilaisia näkemyksiä Euroopan tulevaisuudesta ja roolista maail massa, ei EU:n suunnasta ole viime vuosina nähty uusia avauksia. Ryhmän mepit eivät saa mitään tärkeitä tehtäviä, kuten valiokuntien puheenjohtajuuksia. Tähän mennessä on ollut niin, että vaikka laita oikeisto on saanut lisää paikkoja, sillä ei ole ollut vaikutusta Euroopan unionin politiikan tekemiseen. – Liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa ei edellytä sitä, että [Eurooppa] olisi sen vasalli, Macron sanoi huhtikuussa 2023. Tuoreimpien ennusteiden mukaan kyseiset oikeistoryhmät olisivat saamassa eurovaaleissa yhdessä noin 355 paikkaa, mikä ei kuitenkaan riitä enemmistöön. Kenenkään vaalivoittoa tai -tappiota ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu, ja paljon riippuu vaali tuloksesta. Tällaisen oikeistokoalition muodostaisivat EPP, ECR ja Renew Europe. – Jos ennusteet pitävät kutinsa ja keskustaliberaalit ja vihreät menettävät paikkoja, siirtyy parlamentti poliittisella kartalla enemmän oikealle. Julius Lehtinen katsoo, että presidentti Macronin visiot ovat kohtuullisen hyvä esimerkki ilmen. Nykyinen, Ursula von der Leyenin (EPP) johtama Euroopan komissio on silti voinut edistää agendaansa EPP:stä, sosiaalidemokraateista, liberaaleista ja vihreistä muodostuvan enemmistön tuella. Lisäksi oikeammalla ID-ryhmä on katsottu niin äärioikeistolaiseksi ja radikaaliksi, että sitä vastaan on otettu käyttöön cordon sanitaire -menettely. He eivät ole myöskään mukana parlamentin mietintöjen esittelijöiden eli raportoijien valinnassa. Arvioni tällä hetkellä on, että cordon sanitairen purkamiseen ei ole valmiutta, Laura Nordström sanoo. – Etenkin ID on oikeistoryhmistä selkeästi kaikkein eniten sekä EU-integraation että vihreän siirtymän vastainen, hän sanoo. On tärkeää huomata, että Euroopan parlamentissa enemmistöt syntyvät päätettävien asioiden ympärille, eikä varsinaista hallitus-oppositio -asetelmaa tai tiukkaa ryhmäkuria ole. Laura Nordström pitää kiinnostavana eurovaalien jälkeistä asetelmaa, koska laitaoikeiston suosio näyttää kasvavan. EPP:ssä voidaankin laskelmoida, että keskustaoikeisto saa enemmän itselleen mieluisia asioita aikaan tekemällä yhteistyötä ECR:n kanssa
Kuva: Lehtikuva/Christophe Petit Tesson. 1 9 Ranskan presidentti Emmanuel Macron
Vaikka eurovaaleissa päätetään koko maanosan tulevaisuuden politiikasta, näyttäytyvät kesäkuun vaalit silti monissa Euroopan maissa eräänlaisina ”välivaaleina”, joilla mittautetaan kulloisenkin hallituksen kannatusta. Kansalliset politiikkateemat muodostuvat tällöin Euroopan-laajuisia teemoja tärkeämmiksi. Ranskassa radikaalioikeistolaisen Kansallisen liittouman kärkiehdokas Jordan Bardella on jo julistanut eurovaalit ”ensisijaisesti välivaaleiksi”, joissa äänestetään presidentti Emmanuel Macronin politiikan puolesta tai sitä vastaan. – Eurooppalaisen puolustuksen tulevaisuudesta esitetään nyt erilaisia näkemyksiä kuin aiemmin. 2 tämään sitä, miten näkyvimmät tai ainakin eniten julkisuutta saavat vastaavanlaiset ajatukset EU:n suurista linjoista tulevat nimenomaan kansallisten valtionpäämiesten joukosta, eivät esimerkiksi EU:n komissiosta tai parlamentista. Eurooppalainen vai kansallinen EU-politiikka. Paljon on kyse myös politiikan henkilöitymisestä. Tällä hetkellä puolustuspolitiikka on EU:n jäsen maiden kansallisen päätäntävallan piirissä. Hän näkee kansalliseen viitekehykseen keskittyneen median yhtenä osasyynä tälle, mutta tällaisten kannanottojen ja avausten puute kertoo myös EU:n instituutioiden reaktiivisuudesta. Myös Laura Nordström allekirjoittaa ajatuksen siitä, että viime aikoina suuria visioita EU:sta ei ole juurikaan nähty. Lisäksi 27:stä EU:n jäsenmaasta 23 kuuluu PohjoisAtlantin liittoon eli Natoon. Poikkeuksena Nordström mainitsee esimerkiksi ajatukset yhteiseurooppalaisesta puolustuksesta. – Komissiolla ei nykyisellään ole esimerkiksi sitä kansalta saatua suoraa mandaattia takanaan, millä olisi enemmän lihaksia niitä tehdä. Myös Suomessa varmasti vedetään johtopäätöksiä siitä, menestyvätkö eurovaaleissa hallitusvai oppositiopuolueet. Silloin EU:ssa on ymmärrettävästi vähemmän työpanosta priorisoitavissa juoksevien asioiden hoitamisen ulkopuolelle. Jos esimerkiksi Donald Trump palaa USA:n presidentiksi, visiot saattavat hyvinkin konkretisoitua. Hänen mukaansa tulevaisuuden visiointia on vähemmän, mutta se ei ole täysin poistunut. Lisäksi kyse on ihan vain niistä kuuluisista resursseista, Lehtinen muistuttaa. Julius Lehtinen huomauttaa, että puhuttaessa mielipide-eroista EU:ssa täytyy muistaa että keskustelussa on ainakin kaksi tasoa: ideologinen Europarlamentaarikko Silvia Modig. Kuva: Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä. EU:n suureksi parjattu virkamieskoneisto on esimerkiksi noin 40 kertaa pienempi kuin Yhdysvaltain liittovaltion vastaava