14.9.2022 / 9 € ku.fI N uusi velka. 14 / 2022 Sivut 13–23 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
Arjesta selviää hymyllä. Kun tapahtuu, mä pysähdyn hengittämään ja mietin, sattuiko oikeesti jotain vakavaa. Niin pääsen aika paljon helpommalla.” Katso, mikä Peteä hymyilyttää turva.fi/hymy. Loput hoitaa Turva. Arjen kommelluksia, jotka ei aina hymyilytä, mutta myöhemmin voikin jo naurattaa. ”Monesti mietin et miten mulle tapahtuukin koko ajan kaikenlaista
Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Vaikutuskaupat 60 Viestintätoimistot vaikuttavat politiikassa. ay-liikkeen puolustajat 38 Työnantajapuoli pyrkii keskusteluissa luomaan mielikuvan uudistuksia jarruttavista ammattiyhdistyksistä. Campismin loppu 28 Imperialismin vastaisuus loi outoja liittoja, joiden jäänteetkin purkautuvat nyt. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. essee: simone de beauVoir 52 Anna Kontula kirjoittaa esseessään feminismin historian kirkkaimmasta tähdestä ja tämän ongelmista. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. räppipolitiikkaa leVylle 50 Hykerryttävää machodiktaattorien pilkkaa ja muuta poliittista Rantaremmin uudella levyllä. syysmyrskyyn 43 Teollisuusliiton Turja Lehtonen ennakoi syksyn korotuskierroksesta vaikeaa ja moittii kuntaalan palkkaratkaisua. sanna marinin tapaus 34 Kohussa käytiin melkoisilla mutkilla. pintaa syVemmältä 32 Kenian vaaleista sukeutui vaikea näytelmä. Tutkijat kumoavat väitteen. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kuivuus pahentuu ja pitkittyy. sisältö 14/2022 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. ilmastokriisi kuiVattaa 24 Eurooppa, Afrikan sarvi, Kiina ja Yhdysvallat kärsivät. Valkyyrian ratsastaja 56 Richard Wagnerin musiikki elää. Painopaikka PunaMusta 2022. Viimeinen sana 67 Presidenttipeli alkaa, muistuttaa Toivo Haimi. musta nolla 13 Velan sijaan tulisi nyt huolehtia muusta, sanovat KU:n haastattelemat tutkijat. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Mitä opimme siitä. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Risto Kalliorinne Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. 3 Viimeinen budjetti Valmiiksi 07 Kansalaisten ostovoimaa tuetaan. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. mikä ratkaisee energiakriisin. huomaamaton hyVinVointi 11 Vasemmiston aluevaltuustoryhmä pohti tulevia hyvinvointialueita. 08 Pyysimme kolme ehdotusta
Antti Rinteen johdolla neuvotellusta hallitusohjelmasta pidettiin kiinni, mikä oli varmasti järkevää. Ajatuksena oli, että ideologiat voidaan syrjäyttää ja korvata ne niin sanotuilla järkipäätöksillä. Urakkansa se näyttää päättävän sota-ajan hallituksena, kun Venäjän hyökkäyksen laukaisema energiakriisi on ajanut koko Euroopan kriisiin. 4 Kohti Kriisien maailmaa pääkirjoitus na on nostalgia, mutta samalla tavalla Euroopassa katsotaan kaihoisasti menneeseen. Samalla 2000-luvun alussa menetettiin mahdollisuus lähteä kestävälle polulle. Huolestuttavinta nykyisessä tilanteessa on, että kansallisvaltiot ovat käpertymässä sisäänpäin. Kriisi on luonnollisesti kaivanut esiin poliitikot, jotka syyttävät tilanteesta ilmastopolitiikkaa. Se, että lykkäämällä välttämätöntä ja kiihdyttämällä ilmastokriisiä, Euroopassa elettiin hetki huoletonta aikaa, ei hirveästi lämmitä kylmenevissä kodeissa. Muualla maailmassa niitä sitten nähtiin enemmän kuin tarpeeksi, ja länsi oli niitä hyvä viemään kuten hyökkäämään Irakiin vuonna 2003. Tunkkaisen nationalismin asemesta tarvitsemme lisää kansainvälisyyttä. On kuitenkin niin, että tuolloin tehtyjen päätösten satoa niitetään nyt. Sitä tulee toteuttamaan nykyisen lisäksi myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen aloittava hallitus. Oikeasti syynä on takertuminen fossiilisiin energialähteisiin, joiden avulla Venäjä sitoi Euroopan täysin riippuvaiseksi. Silloin emme eläneet Euroopassa jatkuvien kriisien aikaa. Gianis Varoufakis puolestaan sanoo, että olemme siirtyneet kapitalismista teknofeodalismiin. Näihin kriiseihin ei kansallisvaltio voi yksin vastata. Sähkön hinta on noussut käsittämätöntä vauhtia Suomessa, ja on hyvä huomata, että Keski-Euroopassa luvut ovat vielä kovemmat. Kun ihmetellään, miksi ihmiset ovat menettäneet mielenkiintonsa politiikkaan, voi miettiä kasvanutta teknokratiaa. Venäjän käynnistämän sodan takalenin kirjoitti aikanaan imperialismista kapitalismin korkeimpana muotona. Mutta on helppo ymmärtää kaipuu tuohon aikaan. Modernista kansanrintamahallituksesta sukeutui ensin kriisiajan hallitus, kun korona vyöryi päälle. Sanomatta jäi, että kaiken takana oli ideologia, jota uusliberalismiksikin on kutsuttu. Tunkkainen nationalismi nousee eri puolilla, kun syypäitä haetaan perinteiseen tapaan muista maista. Sen sijaan painettiin lisää kaasua ja kiihdytettiin ilmastokriisiä entisestään. Tärkeintä on kuitenkin alkaa pohtia tulevaa eikä katsoa taaksepäin. Edessä on kriisien maailma, jossa ilmastokriisi ja luontokato muodostavat kaikkein suurimman uhan. h allituksen urakka alkaa olla ohi – elosyyskuun vaihteessa käydyn budjettiriihen jälkeen ensi vuoden budjetti valmistui. Olemmeko siis ottaneet enemmän askelia taakse kuin eteen?. BKT kasvoi, maapallon rajat tulivat lopullisesti vastaan. Suomen ja vasemmiston pitää ottaa vahvempi rooli EU:n muuttajana, koska muuten sen tekevät muut. Tunkkaisuuteen kuuluu myös nostalgia, joka vetää kaikkia. Enemmän sen pitäisi hävettää. On selvää, että minkäänlaista paluuta johonkin myyttiseen menneisyyteen ei voida tehdä. Voi kunpa saisimme 2000-luvun alun takaisin! Voi hyvin kysyä, millaista onnen aikaa tuo lopulta oli
5 Putki Poikki 01 ajassa Jo ennen hyökkäystä Ukrainaan Venäjä teki sen, mistä monet olivat varoittaneet. Se alkoi käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan.
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 20 mrd € 40 mrd € 60 mrd € 80 mrd € 100 mrd € 120 mrd € 140 000 000 000 € Lähteet: Tilastokeskus ja Valtiokonttori Laskelma: KU velan arvo nykyrahassa Finanssikriisi Pandemia ukraina. Suomi on melko poikkeuksellinen maa Euroopassa. Mutta pelkäävätkö suomalaiset väärää asiaa. Jussi Virkkunen Juttu alkaa sivulta 13. 20 000 000 000 40 000 000 000 60 000 000 000 80 000 000 000 100 000 000 000 120 000 000 000 2 2 M 6 2 2 M 1 1 2 3 M 4 2 3 M 9 2 4 M 2 2 4 M 7 2 4 M 1 2 2 5 M 5 2 5 M 1 2 6 M 3 2 6 M 8 2 7 M 1 2 7 M 6 2 7 M 1 1 2 8 M 4 2 8 M 9 2 9 M 2 2 9 M 7 2 9 M 1 2 2 1 M 5 2 1 M 1 2 1 1 M 3 2 1 1 M 8 2 1 2 M 1 2 1 2 M 6 2 1 2 M 1 1 2 1 3 M 4 2 1 3 M 9 2 1 4 M 2 2 1 4 M 7 2 1 4 M 1 2 2 1 5 M 5 2 1 5 M 1 2 1 6 M 3 2 1 6 M 8 2 1 7 M 1 2 1 7 M 6 2 1 7 M 1 1 2 1 8 M 4 2 1 8 M 9 2 1 9 M 2 2 1 9 M 7 2 1 9 M 1 2 2 2 M 5 2 2 M 1 2 2 1 M 3 2 2 1 M 8 2 2 2 M 1 2 2 2 M 6 VALTIONVELKA korja?uvelka 2022=100 ajassa Vastuutonta Velkaantumista, kuka maksaa teidän kulutusjuhlanne, hallitus jättää kamalan perinnön. 6 Suomen valtionvelka tammikuuSta 2002 heinäkuuhun 2022 Valtionvelan määrä kuukausittain ilman korjauseriä ja lainasalkkua on esitetty yhtenäisellä väri pinnalla. Etenkin kokoomus on ottanut politiikan kärjekseen talouspolitiikan ja sen, kuinka hallituksen toimet ovat sen nävelkakellojen maa kökulmasta täysin vastuutonta velkarallia. Viesti on uponnut ainakin jossain määrin, sillä kokoomus on tällä hetkellä Suomen suosituin puolue. Laskelma on tehty vuoden 2022 heinäkuun lopun kuluttaja hintaindeksitiedoin. Lähdimme selvittämään, mitä tästä kaikesta pitää ajatella. Suomen valtion lainojen korot ovat nousussa, rahalla on taas hinta, sanotaan. Katkoviiva kertoo, minkä suu ruinen kunkin ajankohdan velan määrä olisi nykyrahassa. Viime vuonna – siis hyvissä ajoin ennen Venäjän hyökkäystä – tehdyssä EU-tutkimuksessa selvisi, että ihmisiä Suomessa huoletti eniten maiden julkisen velan aste. Oikeisto-opposition kritiikki kulki totuttua latua, kun hallitus oli saanut valmiiksi ensi vuoden budjettia koskeneet neuvottelut
Kansalaisten ostovoimaa tuetaan monilla toimilla. Yksi vaihtaa lampun ja loput 19 mesoavat twitterissä kuinka asukkaalta katoaa insentiivit säästää sähköä. Varhaiskasvatusmak suja alennetaan pysyvästi 70 miljoonal la eurolla ja loppuvuonna 23. 7 Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hal litus sai syyskuun alussa valmiiksi vii meisen budjettinsa valmistelun. Le h tik u va /v es a M o iL a n en ukraina. Ainakin 20. Useisiin etuuksiin tulee määrä aikaisia korotuksia. TwiTTer Lauri Muranen SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö koskevan sääntelyn valmistelu käyn nistetään. joulukuuta maksetaan ylimääräinen lapsilisä, joka ei alenna toimeentulotukea. Sähköenergian arvonlisävero alenne taan 24:stä 10 prosenttiin jouluhuhti kuun osalta. Tämän lisäksi valmistel laan muun muassa erillinen sähkövä hennys ja määräaikainen sähkötuki. Työttömyystur van lapsikorotukseen hallitus ehdot taa 20 prosentin sekä toimeentulotuen alle 18vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta vuoden 2023 ajaksi. Kai HirvaSnoro ajassa Viimeinen budjetti Hallituksen ministereistä opetusministeri Li andersson, ympäristöja ilmastoministeri Maria ohisalo, pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri annika Saarikko ja oikeusministeri anna-Maja Henriksson budjettineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa. Hallitus päätti budjettiriihessä kol mesta keinosta, joilla sähkön hintojen nousua kompensoidaan kansalaisille. Vasemmistoliiton vaatiman sähkön tuottajien windfallvoittojen verotusta Kuinka monta ekonomistia tarvitaan vaihtamaan vanhan tilalle uusi energiansäästölamppu. Val mistelua leimasi voimakkaasti Venäjän toimien vuoksi pahentunut energia kriisi
Ongelman ydin on helppo sanoa. Itämeren kaasuputki nähtiin kaikkena muuna kuin poliittisena. Seuraava kriiSi EnErgian hintakEhitys ENErgIAvIrASToN tilastojen mukaan määräaikaisissa sopimuksissa sähkön hinta oli vuoden aikana lähes kolminkertaistunut. Eurooppa, Saksa etunenässä, sitoi itsensä täysin riippuvaiseksi venäläisestä maakaasusta. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että Suomessakin nämä äänet olivat harvassa. Siksi tällä kertaa lähdimme kysymään, mikä auttaisi energiakriisiin. Nyt kun Venäjä on vähentänyt kaasutoimituksiaan, on energiamarkkina rikki. Taantuma uhkaa. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig SÄHKÖN HINTA. SyKSyÄ kohti mennessä useat sähköyhtiöt ovat luopuneet kokonaan määräaikaisista sopimuksista ja uusille sopimuksille on paikoin tarjolla ainoastaan pörssisähköä.. Eurooppaa runtelevan energiakriisin uutisoinnilta on ollut vaikea välttyä, kun tiedotusvälineet ovat täyttyneet sähkön hinnannoususta kertovista jutuista. 8 Tulevana talvena on varauduttava myös sähköpulaan. Edessä on vaikea talvi, kun kaasua ei ole tarpeeksi kotien ja teollisuuden tarpeiksi. Jotkut yrittivät varoittaa, että se on vaarallinen tie
9 POLITIIKAN VETOMITTARI Sinipuna on kotimaan politiikassa nyt suosittu sana, eikä ihme. Toivon olevani väärässä, mutta ennustan Euroopan talvesta hyvin vaikeaa. Solidaarisuutta olisi, että myös kiinteähintaisella sopimuksella sähköä ostavat kiinnittäisivät tähän huomiota. Ensi talvena meillä auttavat Olkiluoto 3 ja valmistumassa olevat tuulipuistot. Tämä on fossiilisen energian kriisi, joka osoittaa kuinka kiire meillä on siirtyä päästöttömään yhteiskuntaan. Energiansäästö on myös keino osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle. Kuitenkin ilman jo tehtyä työtä tuontipolttoaineista irtautumiseksi olisimme Suomessa vielä vaikeammassa tilanteessa, kuten monessa muussa Euroopan maassa ollaan. Uuden tuotannon rakentaminen vie vuosikausia, joten siitä ei energiakriisiin ole ratkaisuksi. Tämä onnistuu, koska emme ole ajoissa tehneet välttämättömiä ilmastotoimia ja irtautuneet fossiilisista. Ratkaisu on siis kaikin keinoin vauhdittaa vihreää siirtymää ja lisätä kestävän energian tuotantoa. Ikävä kyllä kaikki säästöt tuskin ovat pehmeitä, esimerkiksi hoidettavissa tuotannon ajoittamisella, vaan seurauksena on myös tuotannon sulkemista, esimerkkinä nyt monet lannoitetehtaat Euroopassa. Energiaa käytetään aseena Eurooppaa vastaan. Erityisen aiheellista on puuttua ylikulutukseen. Kriisi on tilapäinen, ja tuleva toipuminen riippuu siitä, miten hyvin kriisiin reagoidaan ja miten tulevaisuudessa nykyisen kaltaisen kriisin toistuminen estetään. Kohonneisiin hintoihin taas paras vastaus on suorat tuet niitä tarvitseville. Ikävä kyllä paras kannustin säästöihin on juuri korkea hinta. Eikä tämä yhdessä talvessa ohi ole. ajassa Mikä ratkaisuksi energiakriisiin. Nyt pitäisi tehdä kaikki mahdollinen vauhdittamaan investointeja energiatehokkuuteen, kysyntäjoustoon, puhtaaseen energiatuotantoon ja fossiilisista irtaantumiseen. Valtiotasolla tulee pitää huolta myös siitä, että ihmisten toimintakyky ja talous ei muserru kasvavien energialaskujen alla. AKuuTIssA TILANTEEssA tärkeintä olisi, että ratkaisussa yhdistyy energiansäästö ja hintojen noususta eniten kärsivien ihmisten auttaminen kohdennetusti. Kriisi on osoittanut, kuinka energia tulee nähdä arvokkaana ja rajallisena asiana. Varakkaiden ylikulutusta ei pidä tukea, eikä tukien pidä kannustaa kulutuksen lisäämiseen. Energian säästäminen esimerkiksi lämmityksessä tulee olemaan tärkeää. OMA syNTEEsINI asiantuntijoiden kirjavista ehdotuksista olisi seuraava: On vähän tapoja, joilla poliitikot voivat helpottaa tilannetta, mutta tapoja, joille he voivat sitä pahentaa, on lukemattomia. Energiansäästöstä pitää tulla pysyvä normi läpi yhteiskunnan. Luottaisin siihen, että yritysten kekseliäisyys ylittää taas poliitikkojen kekseliäisyyden. Optimisti minussa haluaa ajatella, että oikein hoidettuna kriisi voi merkittävästi vauhdittaa Euroopan irtaantumista fossiilisista polttoaineista. Yhtä tärkeää on kulutuksen ohjaaminen niihin ajankohtiin, kun energiasta ei ole pulaa, esimerkiksi yöt ja tuuliset ajankohdat. Solidaarisuuden ylläpitäminen onkin tärkeää, kun omat kansalliset ja kansalaisten edut alkavat tuntua naapureita tärkeämmiltä. R a is a R a n ta rauli Partanen Tietokirjailija Mai kivelä Kansanedustaja Jarno Hartikainen Toimittaja O u ti Py h ä R a n ta / h s a n tt i y R jö n en. Jo ilmastokriisi yksin vaatii energiansäästöä, ja nyt myös hintojen nousu pakottaa siihen. Yritykset voivat ajoittaa tuotantoa, tehdä teknologisia muutoksia ja muokata toimitusketjuja. Kun perusongelma on se, että energian kysyntä Euroopassa ylittää sen tarjonnan, lyhyellä aikavälillä ratkaisu on lähinnä energian säästö. Nämä ”halvat tunnit” löytyvät pörssisähkön hintoja seuraamalla, esimerkiksi Fingridin Tuntihinta -sovelluksesta. Gallupit povaavat kokoomukselle ykkösja demareille kakkospaikkaa. EuROOPAN AKuuTTI energiakriisi johtuu pääosin päästöttömän energiatuotannon, eli tuuli-, aurinko-, vesi-, ja ydinvoiman vähyydestä, ja toisaalta Venäjältä aiemmin tuotujen fossiilisten ja biopolttoaineiden saatavuusongelmista. Syy energiakriisiin on Venäjän aloittama sota. Jälleen myös näimme, etteivät markkinat hoida, vaan tarvitaan yhteiskunnallista ohjausta
Mukana olivat muiden muassa Jaakko Lindfors, Johannes Yrttiaho, Katri Kapanen, Li Andersson, Jukka Kärkkäinen, Lotta Laaksonen, Pirjo Rinne, Maarit Koivisto ja Nina Söderlund.. 1 ajassa Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen aluevaltuustoryhmä tutustui oman alueensa erityispiirteisiin kesäkokouksessaan elokuussa
Söderlund on kokenut kuntapoliitikko ja on toiminut myös maakuntahallinnossa. Varsinais-Suomi lähti takamatkalta rakentamaan hyvinvointialuetta. Söderlund viittaa siihen, että koska hyvinvointialueilla ei ole oikeutta kerätä veroja, ei sillä ole mahdollisuutta ottaa lainaakaan. Ryhmä painottaa kokouksesta antamassaan tiedotteessa tekevänsä työtä sen eteen, että palvelut eivät heikkene missään osassa maakuntaa ja että parannuksiakin tulee. Palvelujen saavutettavuus oli keskeisessä osassa. On pärjättävä sillä, mitä valtiolta tulee. Varsinkin pienissä kunnissa päätöksenteko sujuu usein ihmisten mukaan eikä puolueilla ole niin suurta merkitystä. – Saaristossa syntyneenä pidän erityisen tärkeänä, että luottamushenkilöt ymmärtävät, mitä etäisyydet täällä tarkoittavat, Söderlund sanoo. On tärkeää, että ne 23 000 ihmistä, jotka ovat meillä töissä, saavat palkkansa. Hän on vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja VarsinaisSuomessa. – Se on rohkea tavoite, sanoo nauvolainen aluevaltuutettu Nina Söderlund. Keväästä asti koossa ollut ryhmä kokoontui elokuun puolivälissä Nauvoon ja Nötöön ryhmäytymään. 1 1 ajassa TavoiTe on, eTTei kukaan huomaa Kun hyvinvointialueet alkavat kuntien ja kuntayhtymien sijaan vuodenvaihteessa tuottaa sosiaalija terveyspalvelut, yleinen tavoite on, että kansalaiset eivät huomaa muutosta. Söderlund johtaa innostunutta ja asiantuntevaa kymmenhenkistä aluevaltuustoryhmää. Maakuntahallinto taas on hyvin puoluepoliittista. – Kun nyt on nähty Helsingin kauhistuttavat uutiset palkan maksamisen ongelmista, tilanne huolestuttaa. Aluevaltuustolle tulee 1,9 miljardia euroa jaettavaksi. Odotettavissa on niukkuutta, jos ilmenee, että summa on liian pieni joissakin kunnissa tapana olleen alibudjetoinnin takia. – Monelle kuntapäättäjälle on tullut yllätyksenä, kuinka erilaista politiikka on maakunnan tasolla. ”Saariston palvelut maksavat hieman enemmän kuin mantereella, ja siksi hyvinvointialue saa noin 14 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Valtuustoryhmä keskusteli saariston terveyspalveluista, vanhustenhuollosta, perheiden asemasta, pelastuspalveluista, digitalisaatiosta, ennaltaehkäisevästä työstä, oppilashuollosta, henkilökunnan palkkauksesta ja työoloista. Perusterveydenhuollon vahvistaminen on koko maakunnassa kaikkein kiireellisin asia”, ryhmä arvioi. Tuula KärKi ”Monelle kuntapäättäjälle on tullut yllätyksenä, kuinka erilaista politiikka on maakunnan tasolla.” Tu u la K ä r K i. Söderlund toteaa, että nyt on keskitettävä voimavarat varmistamaan, että systeemit toimivat, etenkin tietotekniikka. Alueel ta puuttuivat hyvinvointialueen kaltaiset kuntayhtymät, joita muilla alueilla oli rakennettu vuosia
– Marin on ylivoimaisesti suosituin, erityisesti naisäänestäjien keskuudessa, sitä ei mikään ole hetkauttanut, tiivisti MT:lle valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista. Minulla on vahvat verkostot ja olen motivoitunut tekemään töitä hyvällä energialla, Mäkipää sanoi. Koikkalaisen lisäksi paikkaa hakee turkulainen Anna Mäkipää, joka työskentelee tällä hetkellä opetusministeri Li Anderssonin erityisavustajana. Marin oli 27,3 prosentin kannatuksella selvästi suosituin. Perussuomalaisten Riikka Purra (5,8 %) ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (4,6 %) olivat seuraavaksi suosituimmat. Maaseudun Tulevaisuus selvitti suomalaisten mielipiteitä siitä, ketä he pitävät parhaana henkilönä Suomen seuraavaksi pääministeriksi. – Tajusin sitä kautta, että minulla on halua jatkaa. Toiseksi suosituin oli kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, jota kannatti 19 prosenttia vastaajista. Ku Puoluesihteerikilpaan ovat toistaiseksi ilmoittautuneet nykyinen puoluesihteeri Mikko Koikkalainen ja haastaja Anna Mäkipää.. Mäkipää ilmoitti elokuun lopussa lähtevänsä puoluesihteerikisaan. 1 2 Sanna Marin oli kyselyssä 27,3 prosentin kannatuksella selvästi suosituin seuraavaksi pääministeriksi. JuSSi ViRKKunen puolueSihteerikiSa alkoi vaSemmiStoSSa jatkokautta hakeva vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen saa haastajan. Koikkalainen sanoi KU:lle kypsytelleensä päätöstään kesään asti, pitäneensä kesälomat ja huomanneensa ajatuksensa olleen ”hyvin voimakkaasti eduskuntavaaleissa”. – Vahvuuteni on, että tunnen puolueen läpikotaisin ja otan asiat nopeasti haltuun. Puoluesihteeri valitaan vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa marras-joulukuussa. Lopullisen päätöksen jatkokauden hakemisesta hän teki elokuun alussa. ajassa SuoSittu pääminiSteri SDP:n Puheenjohtaja Sanna Marin (sd.) on edelleen suosituin seuraavaksi pääministeriksi. Tuli käsitys siitä, että minulla on yhä annettavaa tälle puolueelle, Koikkalainen sanoo
8 € 02 taustat. Seuraavilla sivuilla tilanteen selvittävät ekonomistit Jussi Ahokas ja Anni Marttinen sekä tutkija Lauri Holappa. 1 3 Velka VaiVaa Nykyiset yhteiskunnalliset olosuhteet vaativat uusia näkökulmia talous politiikkaan
1 4 Opposition mukaan hallitus on vienyt Suomen tuhon tielle, kun se on ottanut niin paljon velkaa. Velkakestävyyden sijaan meidän pitäisi olla huolissamme aivan muista asioista, sanovat KU:n haastattelemat tutkijat. Paluu vanhaan talousmaailmaan ei ole mahdollista kriisien aika kaudella.
1 5 Mu sta Nol la Teksti Jussi VirkkuNeN Kuvat aNtti YrJöNeN ja ku:N arkisto
Suomen velkasuhde on tällä hetkellä alle 60 prosentin, mikä määriteltiin aikoinaan euromaille ”pyhäksi rajaksi”, jota ei saanut ylittää. – Eikö se päivittely ole juuri pois tärkeämpien asioiden tekemisestä ja uuden pohtimisesta. Ennen eduskuntavaaleja luvassa on varmasti vielä monta uutta. – Olemme keskellä sotaa, ja mietitään, miten pystymme leikkaamaan. Euroopassa eletään hetkiä, jolloin koko energiamarkkina voi romahtaa. Se johtuu euroalueen valuviasta, joka on ollut aina perustamisesta asti olemassa. Siellä majaa pitää Euroopan keskuspankki, joka on mahdottoman tilanteen edessä, tiivistää Helsingin yliopiston tutkija Lauri Holappa. Tämänkään vuoksi hän ei ymmärrä keskustelua. Pääministeri Sanna Marin painotti, että paketti on lainaja takausohjelma eli suoraa tukea yhtiöt eivät ole saamassa. Siitä ei ole keskusteltu, kun on päivitelty velkamäärää. Siihen lukuun katseet kiinnittyivät, kun hallitus oli saanut valmiiksi ensi vuoden budjettia koskevat neuvottelut. Niin kuvaa monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas tunnelmaa, jolla hän seurasi viimeisintä erää velkaväännöstä. Hän sanoo, että olisi toivonut ja odottanut jotain uutta keskusteluun – onhan Eurooppa keskellä energiakriisiä, jonka ajurina on Venäjän käymä sota Ukrainassa. – Kun katsoo yhteiskunnallisia olosuhteita tällä hetkellä Euroopassa ja maailmassa, toivoisi ja odottaisi, että talouspolitiikassa näkökulmat uudistuisivat, huomioisivat polttavat haasteet ja pyrkisivät murtautumaan vanhoista ajatusrakennelmista pois. Euroopan keskus. Kriisin vakavuutta alleviivaa hallituksen jättimäinen kymmenen miljardin hätärahoituspaketti energiateollisuudelle. Kaikkien Eurooppaa ja maailmaa runtelevien kriisien keskellä tarve olisi Ahokkaan mukaan tehdä uudenlaista talouspolitiikkaa. Vastuutonta talouspolitiikkaa, tämä jää lastemme maksettavaksi, punavihreä hallitus ei osaa säästää. Sääntö unohdettiin, kun Saksa oli ensimmäisiä sen ylittäneitä maita. Väitöskirja käsitteli keskuspankkirahoitusta. Marttinen nostaa myös esiin, että Suomen velkasuhde on tällä vaalikaudella itse asiassa pienentynyt. 1 6 8,1 miljardia euroa. Huutohan siitä seurasi. Suomen alijäämä on yksi EU:n alhaisimpia, velkataso on yksi EU:n alhaisimpia. Pääoppositiopuolue kokoomus on koko vaalikauden roiminut hallituksen talouspolitiikkaa ja etenkin sitä, että hallitus on ottanut paljon velkaa. Mutta nyt siihen mahdottomaan tilanteeseen. Ehkä omasta taloudesta voisi huolehtia enemmän. Mutta vielä Suomella ei hänen mukaansa ole syytä huoleen. Järkytys. Kritiikki oli kovaa ja ennen kaikkea ennalta-arvattavaa. Hän väitteli vuonna 2020 tohtoriksi. Nyt se on alle 60, kun kuntia ei oteta mukaan. Hallitus kertoi, että valtio velkaantuu arvion mukaan 8,1 miljardilla eurolla vuonna 2023. Marttinen painottaa, että tällä hetkellä Suomella ei ole syytä huoleen. – Ei pidä olla holtiton velan kanssa, eikä Suomi olekaan ollut. Suomessa toisteltiin samaa tarinaa, että hallitus lisää velkaa ja se on vastuutonta. Sanoisin, ettei tässä vaiheessa tarvitse olla pelko perseessä. Marttinen aloittaa sanomalla, että hänen oma suhtautumisensa valtionvelkaan on muuttunut inflaation osoittauduttua pitkäkestoiseksi. Järkytyksen lisäksi kuulostaa siltä, että Ahokas on turhautunut. Velkasuhteen suunta Velkakeskustelua hämmästelee myös Anni Marttinen, joka työskentelee Suomen sosiaali ja terveys ry:n SOSTEn pääekonomistina. – Siitähän ei budjettikommenttien valossa ollut oikein mitään merkkejä. Mahdoton tehtävä Yksi nykyisen ongelman ytimistä sijaitsee Frankfurtin kaupungissa Main-joen varrella. Se on huolestuttavaa, koska tässä oikeasti pitäisi löytää vastauksia tämänhetkiseen kriisiin. Holappa työskenteli tällä hallituskaudella parin vuoden ajan opetusministeri Li Anderssonin erityisavustajana. Olemme pelänneet, että Suomen velkataso jäisi jonnekin 70–100 prosentin välille. Sama velkamoralismi, joka Suomessa on viime ajat vallinnut ja hallinnut, ei näissäkään olosuhteissa varissut pois, Ahokas tiivistää
1 7
Kun päällä on useita kriisejä yhtä aikaa, herää kysymys, mihin normaaliin voitaisiin palata. Ja kuten Marttinen sanoo, jos Saksa ajautuu ongelmiin, osuu se myös Suomeen. – Lisäksi ajatellaan, että kun suhdannevaihtelua tulee, vain keskuspankki yksinään saa nopeuttaa kestävälle keskitielle pääsemistä. Tällä hetkellä stagflaation uhka on kova, sillä Saksan teollisuus kärsii pahasta energiapulasta. – Energianhintojen nousun vuoksi meillä on inflaatiokriisi, laajempi turvallisuustilanteen muuttuminen yhdistettynä ekologiseen kriisiin. Joissain maissa puhutaan valtioiden epäonnistumisesta ja yhteiskuntasopimusten hajoamisesta – jopa Yhdysvalloissa. – Ei keskuspankilla ole mitään keinoa puuttua energiahintoihin, mutta silti sillä on mandaatti hillitä inflaatiota. – Tässä kaikkein huolestuttavinta on, että talouspolitiikkaa yritetään palauttaa normaalimuotoiseksi tilanteessa, joka ei miltään osin ole normaali. Jotta EKP voisi tehdä energiahinnoille jotain, sen pitäisi pystyä taikomaan jostain lisää energiaa Eurooppaan. – Onko tämä se hetki, jossa kannattaa uskoa vanhaan talouspoliittiseen ajatusmalliin, jonka ote todellisuudesta on lipeämässä. Se on mahdottoman tehtävän edessä. 1 8 pankille annettiin yksi tehtävä, ja se oli vahtia inflaatiota. – Edelleen ajatellaan, että voisimme palata jonkinlaiselle luontaiselle lineaarisen kasvun uralle. Siitä päädytään hyvin helposti tilanteeseen, jossa inflaation hillitsemisen vaikutus jää hyvin vähäiseksi. Jussi Ahokas arvioi, että juuri nyt on paras hetki puhua korkeista koroista ja vastuuttomasta velkaantumisesta. Vanhaa normaalia ei ole Suomalaisessa velkakeskustelussa painotus on ollut, että olemme palaamassa jonkinlaiseen vanhaan normaaliin. Energiaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, kun Venäjä alkoi vähentää kaasutoimituksia Eurooppaan. Kasvutrendin ympärillä tapahtuu suhdannevaihtelua, mutta aina lopulta palataan jokseenkin automaattisesti suotuisan talouskehityksen ja trendikasvun polulle. Monikriisiyttä painottaa myös Ahokas. Tässä yhteydessä uhkana on, että Eurooppa vajoaa stagflaatioon. – Koko eurojärjestelmän olemassaolo ja yhteiskuntien kestävyys on aikamoisessa koetuksessa. Nämä kaikki edellyttävät isoja investointeja – puhuttiin sitten vihreästä siirtymästä tai puolustusmenoista, hän lisää. On varmaa, että Euroopan keskuspankki jossain vaiheessa kääntää kelkkansa, jotta taantumasta ei tule pidempää ja syvempää. Always has been! (On aina ollut), Ahokas naurahtaa. Keskuspankkiirien omaa onnistumista ja ehkä historiallista asemaa arvioidaan sen pohjalta, miten he ovat onnistuneet ainoassa tehtävässään. – Yhteiskunnatkin ovat hyvin hauraassa tilassa. Ei pelkästään ekologisen kriisin vuoksi. Taantuma kun ei ole iskenyt – vielä. Koko lineaarisen kasvun ura on kadonnut. Holappa huomauttaa, että stagflaatio ajaisi Euroopan tilanteeseen, jossa maanosan sisäiset jännitteet jälleen kasvaisivat. – Tuohon se suosittu astronauttimeemi internetistä. Humoristi voisi huomauttaa, että ydinvoimaloiden rakentaminen ei kuulu keskuspankin mandaattiin. Tilanne on siis hyvin erilainen kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin Suomessa ja monessa länsimaassa elettiin eräänlaista kylmän sodan. – Ja samaan aikaan meidän pitäisi osoittaa mahdollisimman vahvaa ulkoja turvallisuuspoliittista yhtenäisyyttä, hän lisää viitaten Venäjän sotaan ja maata vastaan asetettuihin pakotteisiin. Etnonationalistinen oikeisto on Italiassa ottamassa vallan seuraavaksi, Ahokas tiivistää. Ahokas kehottaa palaamaan asiaan puolen vuoden päästä. Silloin vastausta ei voi hänen mukaansa hakea vanhasta ajattelusta. Nyt jo Suomen Pankki ennustaa, että Suomen talous vajoaa taantumaan vielä vuoden 2022 aikana. Tämä kehikko on nyt murtunut. Euroopassakaan tilanne ei välttämättä ole niin kestävä. Keskuspankki voi puuttua vain kysyntätekijöihin eli käytännössä se voi hillitä talouden ylikuumenemista nostamalla korkoja ja vähentämällä kysyntää, Holappa kertoo. – He yrittävät nyt epätoivoisesti korkoa nostamalla hillitä inflaatiota. Tämä on se iso makrotaloudellinen ajatus, joka edelleen monille pätee. Yhteiskuntien kestävyys tosin kuuluu poliitikkojen rooteliin, joten joku voi kysyä, onko EKP poliittinen toimija. Sen sijaan korkotason nousu riittää synnyttämään meille taantuman, Holappa lataa. Nyt ongelma hyvin korkean inflaation hillitsemisessä on se, että inflaatio ei johdu kysynnästä vaan sen ajurina on juuri energiakriisi. Siinä korkea inflaatio yhdistyy syvään taantumaan ja korkeaan työttömyyteen. – Aikoinaan ajateltiin, että inflaatio on ainakin normaalitilanteissa kysyntävetoinen ilmiö. Jos vaikka puhutaan 1990-luvun laman jälkeisistä, pitkän kasvun ja alentuvan velkaantumisasteen vuosista, tilanne on nyt täysin erilainen, Holappa sanoo. Tuskin yksikään keskuspankkiiri haluaa viedä koettelemusta liian pitkälle. – Koko järjestelmä on niin velkariippuvainen, että keskuspankkien tekemä korkosprintti ei voi olla kovin pitkäaikainen
1 9 ”Koko eurojärjestelmän olemassaolo ja yhteiskuntien kestävyys on aika moisessa koetuksessa.” Jussi Ahokas
Pallo tulessa Aiemmista talousja energiakriiseistä nykyisen erottaa yksi asia: maapallon kantokyky on tullut vastaan. Lienee jo selvää, ettei se ole mahdollista. – Ja mitä enemmän olemme huolissamme luontokadosta ilmastonmuutoksen päälle, sitä selkeämpi on kuva, että materiaalisen degrowthin tie häämöttää. Yhtenä vastauksena tulevaisuuden haasteisiin on pidetty niin kutsuttua vihreää kasvua. Ilmastokriisi ja luontokato muodostavat ihmiskunnalle suurimman uhan. Holappa mainitsee Suomen kohdalla yhden esimerkin instituutiosta, jolla vaikeaan tilanteeseen olisi voitu puuttua. Vihreä kasvu on tosin siitä ongelmallinen termi, että sillä tarkoitetaan hyvin monia asioita. Venäjän hyökkäyssotaa voi tulkita kapitalismin kriisin viitekehyksen läpi, mutta Ahokas toppuuttelee ajatusta, että nyt marxilaiset voisivat ottaa mukavan asennon ja myhäillä. – Keskustelu, että palataan joihinkin vanhoihin raameihin, on aika vanhentunutta. Sille pääsemiseksi pitää hyödyntää uudenlaista talouspolitiikan ajattelua ja monipuo. Kun euroaluetta luotiin, ei osattu ottaa huomioon, millaisiin ongelmiin Eurooppa voi joutua. On totta, että kun rahaja finanssipolitiikka on niin vahvasti erotettu toinen ylikansalliselle ja toinen kansalliselle, tilanteeseen tulee aitoja ongelmia, Holappa muotoilee. Kapitalismi ei ole pystynyt pitämään sivilisaatiotamme maapallon kantokyvyn rajoissa. Talous kasvoi kohisten, eikä ilmastokriisi ollut vielä iskenyt täydellä teholla. – Että tässä tilanteessa ruvettaisiin tekemään hyvin aggressiivista talouspolitiikkaa, kuinka realistista tai mitkä sen seuraukset olisivat. 2 jälkeistä kulta-aikaa. Syksyllä käydään useita palkkaneuvotteluja, ja pelkona on, että niissä päädytään liian korkeisiin palkankorotuksiin. Jäsenmaat siis tekevät ainakin osin päinvastaista politiikkaa kuin EKP ehkä haluaisi. Marttinen nostaa niin ikään esiin nykyisen tilanteen poikkeuksellisuuden. Mutta Elinkeinoelämän keskusliitto on sääntömuutoksella estänyt keskitetyt palkkaratkaisut. Ahokas peräänkuuluttaa alussa mainitsemaansa uutta talouspoliittista ajattelua. Meillä on hirveän vähän keinoja puuttua energiatuotantoon, mutta voisimme huolehtia siitä, Holappa huomauttaa. Vastauksena on, että talouskasvu voitaisiin sovittaa maapallon asettamiin rajoihin. – Kaikki yksinkertaiset ja talouspolitiikkaa kaventavat näkökulmat pitäisi haudata. – Tämä on ulkoinen kriisi kapitalismille, mutta toki se on kapitalismin aiheuttama. Mistään normaalista on vaikea puhua, kun kriisejä on paljon päällä samaan aikaan. Ahokas tiivistää, että kun kriisejä tulee koko ajan lisää vastaan, huomaamme leikkaamisen tarpeen suuruuden. – Ekologinen kriisi ja maapallon kantokyvyn ylittäminen ovat muuttaneet pelikentän täysin. Enemmän on puhuttu velkakestävyydestä. Näin tätä palikkaa ei voida enää käyttää. Jos vihreää kasvua tulee, sen pitää olla ei-materiaalista. Jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi edes jotenkin siedettävällä tasolla, pitäisi päästöjen kääntyä nopeasti hyvin jyrkkään laskuun. Painotus sanalla olisi – ny kyään se ei enää ole mahdollista. Sillä vastattaisiin parhaan mukaan nykyiseen tilanteeseen, jossa talouskriisin lisäksi pöydällä on koko planeetta. Koordinoidusti ja suunnitelmallisesti. Se on itse asiassa tullut vastaan jo kauan sitten, mutta asia on vihdoin tunnustettu laajasti myös poliitikkojen keskuudessa. Instituutioiden kriisi Instituutiot. Pitäisi avata tilaa moninaiselle työkalupakille, jossa on rahapolitiikka, finanssipolitiikka, työmarkkinoiden hallinta, tulopolitiikka, energiapolitiikan ohjaaminen. – Tässä näkyy hyvin se, kuinka paljon haittaa on siitä, että meidän keskitetty työmarkkinajärjestelmämme on purettu. – Meidän instituutiomme eivät ole kovin hyvin soveltuvia tällaiseen tilanteeseen. Nyt keskuspankki yrittää sitten taltuttaa inflaatiota epätoivoisesti kiristämällä rahapolitiikkaa, ja samaan aikaan jäsenmaat yrittävät estää hirvittävää kyytiä nousevien sähkölaskujen kanssa kipuilevien kansalaistensa raivostumisen. En usko, että monikaan marxilainen on pitänyt sitä ensisijaisena kriisin lähteenä. Talousjärjestelmämme vaatii talouden kasvua, joten jostain sitä pitäisi kaivaa. Se taas ruokkii inflaatiota entisestään. Varmaan kukaan ei myhäile, ehkä kaikki ovat kauhuissaan. – Tässä tilanteessa en näe muuta ratkaisua kuin sen, että kykenemme tekemään monipuolisempaa talouspolitiikkaa ja sitomaan eri politiikkalohkot johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tässä tullaan siihen, että talouspolitiikkaa pystytään tuskin koskaan arvioimaan muusta yhteiskunnasta irrallisena kysymyksenä, Holappa sanoo. Niiden ongelmista on nyt paljolti kyse. Haikailua menneeseen hän pitää konservatiivisena. – Tätähän voisi hillitä keskitetyn tulopolitiikan avulla. – Ajatellaan niin, ettei meidän tarvitsisi materiaa lisesti luopua mistään ja että voidaan vain kasvattaa elintasoa ja kulutusta globaalisti kaikkien kohdalla. Ja vielä ulkoja turvallisuuspolitiikkakin. Keskustelua tästä Ahokas ei vielä ole kovin paljon nähnyt